Terveydeksi 3/2013

Terveydeksi! terveydeksi.fi

APTEEKIN A SIAK A SLEHTI 3 | 2013

5

faktaa lääkkeisiin liittyvistä oireista

Silmät kuntoon Paljonko urheilija tarvitsee valkuaisaineita ja hiilihydraatteja?

TANSSINOPETTAJA MERJA SATULEHTO:

Tanssi antaa energiaa { HOIDOSSA }

Diabeteksen hoito vaatii säännöllisyyttä

{ MIELESSÄ }

Vakava sairaus koettelee myös potilaan läheisiä

{ LEMMIKIT }

Ota mukaan apteekista ilmaiseksi!

Ikä painaa lemmikkiä – miten lievittää oireita?

Apteekin asiakaslehti

3/2013

Terveydeksi!

22 mielessä

lääkehoito

Miten toimia

, jos lääkke en ottamisen jä lkeen tulee iho-oi reita?

Lue lisää si vulta

Kun läheinen sairastuu vakavasti, huolenpidon ja itsenäisyyden rajat voivat mennä uusiksi.

30

32

apteekkipalvelut Mikä neuvoksi, kun mummo tai pappa vaikuttaa sekavalta, ja kotoa löytyy suuri määrä erilaisia lääkevalmisteita?

34

44 lemmikit

hoidossa

Lemmikin ikääntyminen ei tule yksin: tahti alkaa hidastua ja nivel- ja muut oireet lisääntyvät.

38 18 terveys

26 ravitsemus

Silmien terveyden perustana ovat terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta.

Riittävä proteiinin saanti on urheilijalle tärkeää, mutta kohtuus on siinäkin paikallaan.

Ykköstyypin diabeteksen kanssa oppii elämään, mutta säännöllisyys on hoidossa olennaista.

liikunta Yhä useammat aikuiset ovat innostuneet tanssiharrastuksesta.

Laji sopii kaikille.

palstat: 05 Pääkirjoitus 06 Ex tempore 46 Ristikko ja sudokut 48 Lukijakilpailu 49 Lasten nurkka 51 Uutuustuotteet 52 Apteekkari vastaa

3

D-vitamiinia päivääsi Vastustuskyvyn ylläpitoon!

D-vitamiini ratiopharm

10µg

20µg

30µg

50µg

Pieni ja hyvänmakuinen purutabletti Eri vahvuuksia, valitse sopivin Kierrekorkki on helppo avata Ei laktoosia, gluteenia, hiivaa, sokeria tai liivatetta

si!

Kysy läh

kista e e t p a ä t s immä

Ravintolisä. FI/VOTC/13/0013/1/6/13

pääkirjoitus 23.9.2013

T Apteekin asiakaslehti Luotettavaa tietoa terveydestä, sairauksien hoidosta ja ennaltaehkäisystä, lääkkeistä ja niiden oikeasta käytöstä sekä apteekkipalveluista.

Luunkovaa asiaa

änä syksynä apteekeissa puhutaan luus- seutit ja proviisorit neuvovat mielellään luuston hytoterveydestä. Osteoporoosia sairastaa vinvointiin liittyvissä asioissa, joten aihe kannattaa Suomessa 400 000 ihmistä. Lisäksi yhtä ottaa rohkeasti puheeksi omassa lähiapteekissa. moni sairastaa osteopeniaa, joka on osteoTerveydeksi!-lehti on taas kattava lukupaketti. Ex poroosin esiaste. Eikä kyseessä ole vain ”mummojen tempore -osiosta löytyy esimerkiksi mielenkiintoinen tauti”: joka viides yli 50-vuotias mies saa osteoporoot- vertailu terveydenhuollon kokonaiskustannusten ja tisen murtuman, naisista joka kolmas. avohoidon lääkekustannusten kehityksestä. LääkeLuustoterveyden eteen on tehtävä töitä jo nuorena. kustannusten kasvua on hillitty Suomessa monin taLuumme ovat lujimmillaan ollesvoin 10 viime vuoden aikana. Säässamme parikymppisiä. Siihen mentötoimet ovatkin onnistuneet hyvin. nessä saavutettu luumassan määrä Sen sijaan terveydenhuollon kustan”Lääkeonkin tärkeä osteoporoosin ennuste: nukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta. kustannusten mitä alhaisemmaksi luumassa jää, Viime syksynä Terveydeksi!-lehti sitä varhaisemmassa iässä altistuvertaili lääkkeiden ja elintarvikkeiden kasvua on taan murtumille. Koskaan ei ole kuihintakehitystä 2000-luvulla. Lääkkeihillitty tenkaan liian myöhäistä aloitden hinnat olivat pudonneet vuomonin tavoin taa luustostaan huolehtidesta 2005 parikymmentä prosentmista. Jopa osteoporoosista tia. Samassa ajassa elintarvikkeiden kymmenen voi parantua lääkkeillä ja hinnat olivat nousseet yhtä paljon. viime vuoden Tämä vertailu löytyy arkistostamme elintaparemontilla! Muraikana.” tumattomien luiden reTerveydeksi.fi -sivulta. septi on: riittävästi D-vitaLopuksi haluan vielä kiittää miinia, kalsiumia ja proteiinia sekä liikun- kaikkia lukijoita kuluneista 2,5 vuodesta: sijaitaa kaiken ikää. suuteni Terveydeksi!-lehden päätoimittajana päätApteekkien luustoterveys-teema käyn- tyy tähän numeroon. Tartun uusiin haasteisiin, ja nistyy Luustoviikolla, jota vietetään Terveydeksi!-lehteä luotsaa jatkossa proviisori Tiina 14.10.–20.10. Se toteutetaan yhteis- Kuosa. työssä Luustoliiton kanssa. FarmaAurinkoisia ja värikkäitä syyspäiviä toivottaen,

Minna Svensk päätoimittaja, proviisori

Terveydeksi!

Seuraava numero ilmestyy

9.12.

Julkaisija Apteekkariliiton viestintäyhtiö PharmaPress Oy, Pieni Roobertinkatu 14 C, 00120 Helsinki Päätoimittaja Tiina Kuosa, puh. 010 680 1462 Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 09 1566 8570 Tuottaja Ilpo Salonen, puh. 09 1566 8571 Ilmoitusmyynti Infoteam Oy, Mannerheimintie 40 C 65, 00100 Helsinki, puh. 09 441 133, infoteam@ infoteam.fi Paino Helprint Oy, Mikkeli. Painos vähintään 450 000 kpl Repro Aste Helsinki ISSN 07815867 Lukijoita 1,197 miljoonaa (KMT Lukija 2012). 30. vuosikerta, ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Kansi Tommi Tuomi, meikki Johanna Marjomaa

www terveydeksi.fi

5

extempore C-vitamiini avuksi hengitysongelmiin Tunnista lääke verkossa >> PHARMACA FENNICA Lääketun­

nistus on uusi työkalu oikean ja tur­ vallisen lääkityksen varmistamiseen.

Palvelussa lääkkeet voi tunnistaa nopeasti ja luotettavasti niiden ulko­ näön avulla.

Tablettien ja kapseleiden tunnis­ taminen on terveydenhuollon ammat­ tilaisille tärkeää potilasturvallisuuden takaamiseksi. Myös maallikoille siitä voi olla apua. Tarkoituksenmukainen lääkitys on hoidon onnistumisen kul­ makivi.

Palvelu sisältää tabletti- ja kapse­ limuotoiset lääkkeet, ja sitä täyden­ netään jatkuvasti. Kaikki kuvat ja tun­ nistamiseen käytettävät tiedot ovat lääkeyritysten hyväksymiä. Tietoja hallinnoi ja palvelun tarjoaa Lääketie­ tokeskus.

Palvelun maksuton ennakko­versio on kaikkien käytettävissä osoitteessa www.tunnistalaake.fi.

>> C-VITAMIINI VOI VÄHENTÄÄ merkittävästi raskaan lii­

kunnan aiheuttamaa hengitysteiden ahtautumista, osoit­ taa BMJ Open -tiedelehdessä julkaistu, Helsingin yliopis­ ton tekemä kokoomatutkimus.

Hengitysteiden ahtautumista voimakkaan fyysisen rasituksen takia kutsutaan rasitusastmaksi. Esimerkik­ si urheilussa syntyvään rasitukseen liittyvää hengitys­ teiden oireilua on erityisesti astmaatikoilla, mutta sitä voi esiintyä myös henkilöillä, joilla ei ole todettu astmaa.

Tutkija Harri Hemilä yhdisti koosteeseen kolmen eri tutkimuksen tuloksia.

– Kaikissa niissä oli havaittu, että C-vitamiini puolit­ ti rasituskokeen aiheuttaman hengitysteiden ahtautumisen. Koska C-vitamiini on halpa ja turvallinen ravintoaine, rasitusastmaa potevien ihmisten kannattaa kokeilla, onko C-vitamiinista heille hyötyä, Hemilä sanoo.

Koonneet Ilpo Salonen, Anna Haikarainen ja Eeva Tähtinen

terveydeksi.fi >> OLETKO HUOMANNUT, että Terveydeksi.fi-nettisivulta

on linkki kätevään hintavertailuun? Pääset sen kautta eApteekki-sivustolle, josta löytyy osio Lääkekorvauslaskuri –lääkkeet, hinnat, korvaukset. Kun hakuikkunaan kirjoittaa lääkenimen, ohjelma etsii eri pakkauskoot ja niiden hinnat.

Lääkkeen nimeä klikkaamalla löytyvät vaihtokelpoiset­ valmisteet. Apteekki voi vaihtaa lääkärin määräämään lääkkeen vastaavaan, mutta hinnaltaan edullisempaan valmisteeseen, mikäli lääke kuuluu lääkevaihdon piiriin.

Jos lääke kuuluu niin sanotun viitehintajärjestelmän piiriin, lääkkeen kohdalla mainitaan myös lääkeryhmän viitehinta. Kela maksaa lääkekorvauksen enintään viitehinnasta. Sen ylittävä osuus jää itse maksettavaksi, jos asiakas ei halua vaihtaa lääkettä viitehintaputkessa olevaan valmisteeseen. Mikäli lääkäri kieltää lääkevaihdon, Kela korvaa lääkkeen sen todellisen hinnan perusteella.

Sivuston lääkevertailu kertoo lääkkeen hinnan lisäksi Kela-korvauksen, viitehinnan sekä asiakkaalle maksettavaksi jäävän hinnan, jollei hän ota halvempaa valmistetta.

Tämän lehden uutisosaston (Extempore) lopussa on tilasto lääkkeiden hintakehityksestä. Se osoittaa, että avohoidon reseptilääkkeiden hinnat ovat pysyneet melko­ tasaisina samaan aikaan kun muun terveydenhuollon ­kustannukset ovat nousseet.

!

seuraavassa lehdessä 9.12.

• Hormonikorvaushoito: kenelle sopii, kenelle ei? Turvallisuus?

• Keskivartalon lihakset pitävät yllä hyvää ryhtiä • Ikäihmisten päihdeongelmat • Lasten refluksitaudin hoito

V

postia toimitukselle

Kiitos kaikille toimitukselle postia lähettäneille! Palautetta lähettäneiden kesken suoritetussa arvonnassa SPR:n ensiapulaukun voittivat Liisa Aalto, Kuusjoki, Minna Vasara, Mikkeli ja Siru Kotkajuuri, Jyväskylä. Onnittelut!

Palautetta lehdestä voit antaa jatkuvasti osoitteessa www.terveydeksi.fi kohdassa ”Postia toimitukselle”.

»

TERVEYDEKSI 2/2013 olleet jutut kannabiksesta ja ehkäisystä näkyivät osuneen kohdalleen, sillä teini otti lehden omaksensa.

Vanhempien jutut kuulostaa saarnalta, mutta artikkelissa olleet faktat on ilmeisesti helposti ymmärrettäviä.

Nimimerkki Miimii

»

HYVIÄ JUTTUJA teillä on! Olen säästänyt useammankin lehden ja lukenut artikkeleita uudelleen. Kavereillekin.

Toivoisin tietoa sydämestä. Lääkäri kertoi sydämeni olevan kallellaan ja siksi antavan ”virheellisen” kuvan sydänfilmissä. Olettivat ensin, että on ollut sydänkohtaus ...Tällaista, ja muita ”poikkeavia” malleja voisitte käsitellä. Lääkäri ei asiasta sen enempää kertonut.

Kertokaa te.

Nimimerkki Sydän kallellaan

»

HEI! LEHTI on monipuolinen sisällöltään. Viimeisessä lehdessä 2/2013 oli kiinnostava juttu Viisas viihtyy varjossa.

Vaikka ­aurinko ja sen paiste on kesällä ihanaa, niin järkevä suojautuminen on tärkeää ja hyvin suositeltavaa. Apteekkari vastaa -palstalta saa aina hyvää tietoa lääkkeistä ja itsehoidosta, kun hän vastaa lukijoiden ­kysymyksiin.

Nimimerkki Katja

»

HYVÄÄ TIETOA, mutta ne latinankieliset nimet eivät kyllä sano minulle mitään. Muuten pidän paljon lehdestänne. Voisi olla ­lääkehoidosta, esimerkiksi elinsiirtopotilaan, myös yleensä munuaissairaan potilaan lääkityksestä. Munuaissairaudesta ja sen lisäsairauksista puhutaan todella vähän.

Nimimerkki Viirus

SUOJAA VATSAASI.

Testaa kuulutko riskiryhmään acetium.fi/testi

Syöpää aiheuttavalta asetaldehydiltä voi suojautua. suojaa mahalaukkua ja ruokatorvea moniin elintarvikkeisiin, alkoholiin ja tupakansavuun sisältyvältä ja elimistön omien bakteerien tuottamalta asetaldehydiltä.

Asetaldehydi on maailman yleisin ryhmän I karsinogeeni, eli syöpää aiheuttava aine. Asetaldehydi on erityisen vaarallista tupakoitsijoille ja henkilöille joilla on hapoton maha, jatkuva haponestolääkitys tai helikobakteeri-infektio.

Acetium® Kapseli

suojaa hapotonta mahaa.

Acetium® Imeskelytabletti tupakoitsijoille.

Saatavilla apteekeista. Lue lisää osoitteesta acetium.fi.

Yrttien voimaa!

extempore ?

tiesitkö tämän influenssarokotuksista?

• Rokote kannattaa ottaa joka vuosi, koska virukset muuntuvat­ jatkuvasti. Viime vuonna otettu rokotus ei välttämättä riitä ­torjumaan tulossa olevaa influenssaa.

• Rokotteesta ei voi saada tautia, koska siinä on vain pieniä ­viruksen osasia.

• Influenssan sairastamisesta ei ole mitään hyötyä, mutta siitä­ saattaa olla paljonkin haittaa. Influenssa voi olla vakava, jopa ­kohtalokas sairaus esimerkiksi ikäihmisille tai perussairauksia kuten kroonista sydän- ja keuhkosairautta, diabetesta tai ­munuaisten vajaatoimintaa poteville.

• Rokote ei heikennä elimistön puolustusjärjestelmää.

Sen ­sijaan itse influenssa altistaa perusterveenkin ihmisen hankalille jälkitaudeille, kuten keuhkokuumeelle, keuhkoputken-, poskiontelo- ja korvatulehdukselle.

• Rokote suojaa lapsia tehokkaasti myös korvatulehduksilta.

Lähde: www.thl.fi

ku v itus Janne H ar ju

Karhealle kurkulle Carmoliksen teho perustuu huolella valittuihin yrtteihin. Carmoliskaramellien voimakkaat eteeriset öljyt raikastavat suuta ja lievittävät tehokkaasti kurkun karheutta ja tukkoista oloa.

Raikas suu, kirkas ääni Pehmeä Carmolis-pastilli sulaa suussa hitaasti, vaikuttaa vahvasti ja kirkastaa ääntä. Sopii erityisesti laulajille sekä puhetyötä tekeville.

Luontaistuotekaupoista ja apteekeista.

Carmolis-tipat

Apteekkari Bertil Pomoell perusti Valioravinnon v. 1960 edistämään hyvinvointia luontoperäisin ainein.

Valioravinto on edelleen perheyritys, joka suunnittelee, valmistaa ja myy laadukkaita luontaistuotteita. Valioravinnolla on oma lääketehdas ja lääketukkuoikeudet.

Carmolis-kipugeeli

Päätäistä eroon HELPOSTI! Reseptit näkyviin netin kautta >> KAIKKI APTEEKIT ovat siirty-

neet lääkkeiden toimittamiseen sähköisen reseptin avulla. Internetissä on kansalaisille tarkoitettu Kanta-palvelu, jossa potilas ­voi katsella omia sähköisiä reseptija terveys­tietojaan. Palvelusta voi myös tulostaa yhteenvedon kai­ kista sähköisistä resepteistään.

Sivuilta näkee esimerkiksi­ sen, mihin asti resepti on voimassa ja onko siinä vielä lääkettä jäljellä. Palvelussa näkyvät myös ne terveydenhuollon yksiköt ja apteekit, joissa tietoja on katsottu tai käsitelty.

Kanta-sivustolta löytyvä Omien­ tietojen katselu on henkilökohtai­ nen palvelu, jonne kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla tai

s­ ähköisellä henkilökortilla (HSTkortti). Tunnisteilla varmennetaan kirjautujan henkilöllisyys. Kukaan ulkopuolinen ei voi nähdä tietoja ilman lupaa.

Sähköiset reseptit näkyvät palvelussa sitä mukaa kuin lääkärit kirjoittavat niitä potilaalle.

Myös julkinen terveydenhuolto­ käyttää jo sähköistä reseptiä.

Yksityinen puoli ottaa sen käyttöönsä ensi vuoden huhtikuuhun mennessä.

Sähköiset reseptit ja lääkeostot näkyvät Omien tietojen katselussa 2,5 vuotta siitä päivästä, kun reseptit on kirjoitettu. Palvelussa ei näy paperi-, puhelin- tai faksi­ reseptejä, koska niitä ei tallen­ neta Kelan Reseptikeskukseen.

Osoitteesta www.kanta.fi löytyy lisätietoja Omien tietojen katselusta ja sähköisestä reseptistä.

ja iholle, julma e l l i s k u i täille äh l l e H Paranix Sensitive – UUTUUS!

Potilastiedon sähköinen arkisto käyttöön >> KANSALLISEN TERVEYSARKISTON (KanTa) palveluja ote-

taan käyttöön vaiheittain. Seuraavaksi laajenee Potilastiedon arkiston käyttö koko maahan vuosina 2013–2016. Kyseessä on palvelu, jonne kaikki terveydenhuollon yksiköt tallentavat tietoturvallisesti potilastietoja omista järjestelmistään.

Potilastiedot arkistoidaan teknisesti yhdenmukaisina.

Tämä mahdollistaa niiden siirtämisen järjestelmästä toiseen ja parantaa tietojen saatavuutta hoitopaikoissa.

Kansalaiset voivat käydä myös itse katsomassa Potilastiedon arkistoon tallennettuja tietoja. Ne löytyvät osoitteesta www.kanta.fi > Omien tietojen katselu.

Samasta osoitteesta löytyvät myös sähköiset reseptit,­ joita kirjoitetaan jo lähes 75 000 kappaletta päivässä. ­Sähköinen lääkemääräys on ollut huhtikuusta 2013 lähtien ­kattavasti käytössä julkisessa terveydenhuollossa ja apteekeissa.

Sähköistä reseptiä ei voi kadottaa. Lääkkeen määrääjä tallentaa reseptitiedot sähköiseen tietokantaan, josta lääkkeen toimittava apteekki hakee ne. Tiedot säilyvät Reseptitietokeskuksessa 2,5 vuotta, ja ne voi tarkistaa milloin vain Omien tietojen katselusta. Lisäksi potilas saa halutessaan lääkäriltä kirjallisen potilasohjeen.

• Poistaa täit, hellä hiuksille ja iholle • Vain 1 hoitokerta riittää!

• 100 % tehokas ilman myrkyllisiä torjunta-aineita

Paranix Spray

• Kätevä levittää suihkepullosta • Tukehduttaa täit mineraaliöljyllä ja dimetikonilla • Pakkaus sisältää metallisen täikamman

Paranix Shampoo

• Helppo käyttää • Vaikutusaika vain 10 minuuttia!

• Tukehduttaa täit mineraaliöljyllä • Pakkaus sisältää metallisen täikamman

UUTUUS! Sopii myös PITKILLE hiuksille

APTEEKISTA • Markkinoija: ACO PHARMA OY, PL 92, 02601 ESPOO • P. 0207 631 600 • paranix.fi

extempore Luut liikkeelle >> LIUKKAIDEN KELIEN MYÖTÄ

luunmurtumien riski alkaa jälleen kasvaa. Luuston haurastumisen arvellaan olevan osasyynä vuosittain noin 40 000 murtumaan. ­Liikunta, D-vitamiini ja kalsium auttavat pitämään luut vahvoina.

Iän myötä luut helposti haurastuvat, ja vähäinen liikunta ja tupakointi pahentavat asiaa. Lonkkamurtuman riski alkaa kasvaa jyrkästi 70–75 vuoden iässä. Luiden haurastuminen on osin perinnöllistä, ja myös erilaiset sairaudet ja lääkitykset voivat lisätä sitä.

Toisaalta haurastumista voidaan myös monin keinoin ehkäistä.

Lievä haurastuminen on nimeltään osteopenia, ja vaka-

vampi muoto tunnetaan osteoporoosina. Näitä esiintyy kaikenikäisillä miehillä ja naisilla.

Lapsuuden ravitsemus ja liikunta vaikuttavat vahvasti siihen, missä kunnossa luusto on aikuisena. Kalsiumin riittävä saanti on tärkeää, samoin D-vitamiinin.

Tarvittavan määrän kalsiumia saa syömällä päivittäin riittävästi esimerkiksi maitotuotteita. Tarvittaessa kalsiuminsaantia voi täydentää apteekin kalkkitableteilla. D-vitamiinia on esimerkiksi rasvaisessa kalassa, mutta sitä on vaikea saa­da tarpeeksi pelkästään ruoasta.

Luustoa vahvistava liikunta sisältää voimakkaita tärähdyksiä­ ja kuormittaa luustoa monelta suunnalta. Hyviä esimerkkejä ovat vauhdikkaat leikit sekä maila- ja pallopelit. Aikuisille myös kuntosaliharjoittelu, lenkkeily ja jumppa

ovat hyväksi. Iäkkäänä on kiinnitettävä enemmän huomiota tasapainon harjoittamiseen.

Luuntiheyden mittauksia tehdään sekä terveyskeskuksissa että yksityisillä lääkäriasemilla. Elleivät ravinto ja liikunta riitä, osteoporoosia voidaan hoitaa myös lääkkeillä.

UKK-instituutin tutkimusjohtaja ja Suomen Luustoliiton puheenjohtaja Harri Sievänen, onko joitakin merkkejä, joista voi epäillä sairastavansa osteoporoosia?

Yli kolmen senttimetrin pituuden muutos voi aiheutua kasaan painuneista nikamista. Myös selvät muutokset ryhdissä saattavat ­ olla merkkejä nikamien luhistumisesta. Kova kipu tietyssä kohtaa selkärankaa voi viitata tuoreeseen nikamamurtumaan. Tällainen

syntyy esimerkiksi painavan esineen noston yhteydessä tai taka­ mukselle pyllähtäessä vaikkapa liukastuessa.

Samoin jos vaikkapa ranne tai kylkiluu murtuu vähäisen kaatumisen tai pikku kolhun yhteydessä, se saattaa olla merkki osteoporoosista. Murtuma tuntuu voimakkaana paikallisena kipuna ja arkuutena sekä kohdasta riippuen myös turvotuksena. Murtuma tietenkin vaatii hoitoa.

Paljonko D-vitamiinia tulisi saada päivässä?

Viralliset saantisuositukset perustuvat laaja-alaiseen tieteelliseen näyttöön ja ovat siksi perusteltuja.

Toisaalta tieteellinen näyttö kuvaa keskimääräistä tilannetta väestössä, ja me ihmiset emme ole keskiarvoja. Omana mielipitee­näni

UUTUUS Futuro™ Comfort Lift Koot S, M ja L Anatominen muotoilu Kevyt tuki tarvittaessa jokapäiväiseen käyttöön Tukemaan jäykkiä, heikkoja tai vahingoittuneita jäseniä Kohderyhmänä ikääntyneemmät ihmiset, joilla krooninen tai pidempiaikainen nivel- tai lihastuen tarve

Comfort Lift Polvituki Comfort Lift Nilkkatuki Comfort Lift Kyynärpäätuki Saatavilla hyvin varustetuista apteekeista www.futurotuet.fi

sanoisin, että 20 µg päi­vässä syys-talvi-kevätkaudella on useimmille riittävä lisäannos.

On muistettava, että D-vitamiinia saa myös ravinnosta (esimerkiksi D-vitaminoidut maitovalmisteet ja kala).

D-vitamiinitason voi mittauttaa verikokeella. Terveyden kannalta ja luunmurtumien ennaltaehkäisyyn ihanteellinen taso on 70–100 nmol/l tai vähän yli.

D-vitamiinilisä on ­tarpeen, jos taso on alle 50 nmol/l ­– talviaikaan monella voi olla näin.

Liian suuret kalsiumannokset voivat aiheuttaa sydän-, hermosto- ja munuaisvaivoja. Samoin hyvin suuret D-vitamiiniannokset.

Onko luustoterveyteen liittyvistä tutkimuksista jotain uutta kerrottavaa?

Suomalaisten 70–80-vuotiaiden naisten lonkan luuntiheys näyttää parantuneen vajaan kymmenen vuoden aikana. Tämä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että lonkka­ murtumien esiintyvyys on vähenemässä.

Toinen tutkimus koskee fyysistä kuntoa nuorella iällä ja keski-iän lonkkamurtumia. Ruotsalaisilla varusmiehillä tehdyssä tutkimuksessa havaitsimme, että huonokuntoisilla miehillä oli parhaassa kunnossa oleviin verrattuna lähes kolminkertainen riski saada lonkkamurtuma jo keskiiässä. Tämä osaltaan korostaa, että nuorena todella kannattaa liikkua tarpeeksi ja nauttia luita vahvistavaa ruokaa.

www.luustoliitto.fi, www.terveyskirjasto.fi

Muistitko?

B12-vitamiinin puutteen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.

Betolvex itsehoitolääke on saatavissa apteekista 30 ja 100 tabletin pakkauksissa.

Betolvex 1mg (syanokobalamiini) kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu B12-vitamiinin puutoksen ehkäisyyn ja hoitoon. Aikuisilla aloitusannos on 2-4 tablettia vuorokaudessa. Ylläpitoannos on 1 tabletti vuorokaudessa. Voidaan käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen ennen valmisteen käyttöä. Betolvex tabletit saatavissa apteekista ilman reseptiä. Lisätietoja: Actavis Oy. 8/2013

Betolvex Oman hyvinvoinnin puolesta. www.betolvex.fi

extempore

Aamupala virkistää ja hoikistaa >> AAMIAINEN ON päivän tärkein

ateria, tiesi radion Lastentunnin vetäjä Markus-setä jo vuosikymmeniä sitten. Tuore tutkimus vahvistaa, että kunnollisen aamupalan tankanneet laihtuivat enemmän kuin illalla vastaavan kalorimäärän nauttineet.

Professori Aila Rissanen mainitsee Potilaan Lääkärilehdessä, että varsinkin vähän liikkuvalla ihmisellä myöhään nautittu energia muuttuu helpommin rasvaksi kuin aamuateria.

– Biorytmit, suoliston bakteerikannat ja monet muut asiat vaikuttavat siihen, miten eri vuorokaudenaikoina nautitut kalorit vaikuttavat.

Alkujaan Obesity-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa noin sata ylipainoista, metabolista oireyhtymää potevaa koehenkilöä jaettiin kahteen ryhmään. Toinen söi pääasiassa aamulla ja päivällä, toinen lähinnä illalla. Aamuryhmän paino putosi enemmän, veriarvot paranivat, he tunsivat itsensä kylläisemmiksi ja tunsivat vähemän houkutusta naposteluun. Tasainen verensokeri myös edisti vireyttä päivän aikana.

Apteekkiin luotetaan >> APTEEKIN AMMATTILAISET olivat neljänneksi luotetuin

ammattiryhmä, kun Valitut Palat tiedusteli lukijoidensa mielikuvia eri ammateista. Apteekkilaisten edellä olivat palomiehet, lentäjät ja sairaanhoitajat. Vastaajilla oli huonoin mielikuva automyyjien, toimittajien, sijoitusneuvojien ja poliitikkojen luotettavuudesta.

Ammattien luottamusvertailun tulokset olivat samansuuntaiset koko Euroopassa. Tutkimus toteutettiin 12 maassa, ja siihen vastasi yhteensä 18 000 lukijaa. Suomalaisia vastaajia oli 2 000.

Vertailussa oli mukana 20 ammattiryhmää.

extempore Sirpa Peura Kirjoittaja on Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja.

kolumni Men om du måste! >> TOINEN KOTIMAINEN tuli elämääni oppikoulussa, muis-

taakseni heti ensimmäisellä luokalla. Olin silloin vähän toisella kymmenellä, eikä mieleenikään tullut kyseenalaistaa asiaa. Opiskelin luottavaisesti tulevaisuutta varten sitä, mitä koulu minulle tarjosi. Minulla ei ollut vielä harmainta aavistustakaan siitä, mikä minusta isona tulisi.

Muutaman vuoden vartuttuani aloitin ranskan opinnot.

Arvelin, että tulisin tarvitsemaan tätä kaunista maailmankieltä niissä kansainvälisissä tehtävissä, joihin olin päättänyt pyrkiä. Valinnaisen konekirjoituskurssin sen sijaan hylkäsin: minusta ei tulisi konekirjoittajaa, joten en tarvinnut opetusta 10-sormijärjestelmästä.

Miten väärässä olinkaan! Puolet työajastani taon näppäimistöä, mutta tästä virhearviosta johtuen vain kahdella sormella.

Ranskan taitojani olen tähän mennessä tarvinnut tosi­ tilanteessa yhden kerran. Lähdimme loman viimeisenä päivänä Tunisiassa liian kauas ja myöhästyimme junasta.

Takseja ei ollut, ja olisimme myöhästyneet myös paluulennolta, ellen olisi saanut puhuttua meille kyytiä paikalliselta asukkaalta. Viiden vuoden opiskelu ei siis mennyt hukkaan.

Ranskan opiskelu oli hyvä päätös.

Ruotsin kieltä sen sijaan tarvitsen koko ajan. Minusta ei tullut kansainvälisissä tehtävissä sukkuloivaa magnaattia, mutta toimin kaksikielisessä järjestössä, osallistun pohjoismaiseen yhteistyöhön ja palvelen apteekissa ruotsia äidinkielenään puhuvia asiakkaita. Kiitän opettajaani, joka pakotti ”Jag vet inte”-asenteella tunnilla nuokkuvan murkun oppimaan asioita toteamalla tyynesti ”Men om du måste!”. Toivon, että myös tulevaisuudessa nuoret pakotetaan oppimaan asioita, joista he aikuisina ovat kiitollisia.

Johanna Raunio vannoo Q10 nimeen:

Energisempi kuin ennen

“

Minulle Bio-Qinon Q10 on kuin energiashotti - ihonikin on hyötynyt ubikinonista

”

Aktiivinen kiinteistöalan yrittäjä Johanna Raunio haluaa pitää pyörät pyörimässä. “Työni vaatii paljon puhtia ja olenkin huomannut, että kun otan päivittäin Bio-Qinon Q10 ravintolisää, saan energiaa tarpeeksi. Bio-Qinon Q10 on luotettava ja jatkuva energianlähde ja itselleni tosi tärkeä. Haluan pysyä energisenä ja kunnossa, ja Bio-Qinon Q10 avulla se onnistuu”, toteaa pirteä Johanna.

• Bio-Qinon Q10 sisältää aitoa ja alkuperäistä, korkealaatuista ubikinonia (koentsyymi Q10) ja C-vitamiinia, joka edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa ja auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta.

• Bio-Qinon Q10 on alkuperäinen ubikinonivalmiste.

• Bio-Qinon Q10 on parhaiten dokumentoitu; yli 90 julkaistua tieteellistä tutkimusta.

FI_Q10_Case_Terveydeksi_0713_217x280

• Bio-Qinon Q10 on kansainvälisen ubikinonin tutkijoiden järjestön (ICQA) virallinen vertailuvalmiste, johon muita ubikinonivalmisteita verrataan.

Rajatorpantie 41 C, 01640 Vantaa Puh. (09) 8520 2215, www.pharmanord.fi

extempore 20 000

15 000

10 000

5 000

Lähde:Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011, THL

Terveydenhuoltomenot yhteensä, milj. euroa

Avohoidon reseptilääkkeet, milj. euroa

Tupakansavusta käytösongelmia >> VARHAISLAPSUUDESSA tupakansavulle altistu-

vat ovat ikätovereitaan aggressiivisempia kouluiässä.

Myös epäsosiaalinen käytös on heillä normaalia yleisempää, osoittaa tuore kanadalaistutkimus.

Havainnot tukevat aiempia tuloksia, joissa passiivinen tupakka-altistus lapsilla on yhdistetty moniin terveyshaittoihin. Kanadalaistutkimuksessa 2 000 lasta seurattiin 1,5-vuotiaasta 10-vuotiaaksi.

Vanhemmilta tiedusteltiin altistumista tupakansavulle, ja käytöksestä kyseltiin myös opettajilta.

Passiivinen tupakointi on muutoinkin monella tapaa haitallista lapsen terveydelle, ja siksi tutkijoiden mielestä vanhempien pitäisi lopettaa tupakoiminen ainakin kotioloissa.

Tulokset julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä.

0 -95 -96 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11

Lääkesäästöt näkyvät tilastoissa >> LÄÄKKEIDEN OSUUS terveyden-

huollon menoista on viime vuosina­ kutistunut reiluun kymmeneen prosenttiin eli vuoden 1996 tasolle.­ Tärkein syy on hintakilpailu. Se on pudottanut monien lääkkeiden hintoja kymmeniä prosentteja.

Lääkekustannusten osuus kaikista terveydenhuollon menoista on ollut laskussa vuodesta 2004 lähtien. Kymmenen vuotta sitten toteutettu lääkevaihto ja vuonna 2009 voimaan tullut viitehintajärjestelmä ovat alentaneet hintoja. Samaan suuntaan ovat vaikuttaneet tukku­hintojen leikkaukset.

Apteekeissa tehdyt lääkkeiden vaihdot ovat säästäneet kymmenessä vuodessa potilaiden rahoja­

yhteensä noin 443 miljoonaa euroa. Lisäksi valtiolle on kertynyt sairasvakuutusmenojen säästöinä noin 117 miljoonaa.

– Perusterveydenhuollon yhteenlasketut kustannukset ovat jatkuvassa kasvussa.

Nousu ei kuitenkaan heijastu lääkemenojen puolelle, sanoo Apteekkari­liiton talous- ja hal­ lintojohtaja Ilkka Harjula.

Liiton toimitusjohtaja Ilkka­ Oksala katsoo lääkehuollon ­kantaneen vastuunsa julkisten kustannusten karsimisessa.

– Nyt on aika katsoa, miten muuta terveydenhuoltoa kehitetään niin, että kustannusten ­kasvua kyetään hillitsemään.

Samalla pitää turvata laadukkaat, koko maan laajuiset terveyspalvelut, Oksala muistuttaa Apteekkari­lehdessä.

Lääkkeeksi liikuntaa >> LIIKUNTA ON TERVEELLISTÄ , mutta kynnys sen aloittamiseen on

monelle korkea ja kasvaa iän ja terveyden heikkenemisen myötä. Yksi aloittamisen esteistä on epävarmuus sopivasta liikunnasta.

Liikuntaa lääkkeeksi -palvelun tavoitteena on poistaa epävarmuutta ja lisätä liikunnan käyttöä terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä sekä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.

Liikunnalla on tutkitusti hyviä vaikutuksia moneen sairauteen. Uusi palvelu perustuu kattavaan, luotettavaan ja ajantasaiseen tieteelliseen näyttöön liikunnan yhteydestä 35 eri sairauteen. Ohjeet vastaavat uusimpia kotimaisia ja kansainvälisiä suosituksia.

Palvelun ohjeet ovat suuntaa antavia, ja niiden käytössä on otettava huomioon liikkujan omat rajoitukset ja mahdollisuudet. Tarkempia neuvoja saadakseen kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.

Aiemmin vain lääkäreiden käytössä ollut palvelu on nyt auki kaikille käyttäjille, ja se löytyy osoitteesta www.potilaanlaakarilehti.fi/palvelut/ liikuntalaake.

ILMOITUS

Lysi on tehty puhtaista kaloista Uskoisitko, että jokainen Lysin pakkaus on jäljitettävissä peräti kalastusalukselle asti? Kyllä vain.

Tiedät siis, mitä koululaisesi syö, kun valitset Lysin omega-3-valmisteen.

Lysi edellyttää valmisteiltaan tiukkaa seulaa: Lysin kalaöljyt alittavat EU:n asettamat ympäristöjäämien raja-arvot yli kymmenkertaisesti.

Lysi haluaa suojella kalavesiä ja on sitoutunut kestävän kalastuksen periaatteisiin. Tuotteilla on ympäristösertifikaatti, joka on takeena tuotteiden korkeasta laadusta sekä puhtaudesta.

Omega-3-rasvahapoista puhtia koulun penkille Lapsesi tarvitsee omega3-rasvahappoja jaksaakseen koulutiellä. Omega-kolmoset ovat tärkeitä kehittyvän lapsen aivoille, hyvälle näkökyvylle sekä vastustuskyvylle. 1, 2 Kalaöljyistä on myös tutkitusti apua myös oppimiseen ja keskittymiseen.2 Kansallisten ravintosuosituksien mukaan kalaa pitäisi syödä 2-3 kertaa viikossa, jotta hyvien rasvahappojen saanti olisi riittävää. Jos koululaisesi ruokavalioon ei kuulu kala-aterioita, katsothan, että lapsesi saa tarvittavat kalan rasvahapot muualta – tarvittaessa lisäravinteena.

Suomalaiset luottavat Lysiin, sillä Lysi -tuotteet ovat korkealaatuisia ja valmistettu puhtaiden vesien luonnonkaloista. Islantilaiset Lysit ovat apteekkien myydyimpiä kalaöljyvalmisteita.

1 Laasonen M, Erkkila AT, Isotalo E, Pulkkinen JJ, Haapanen ML, Virsu V. Serum lipid fatty acids, phonological processing, and reading in children with oral clefts. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids.

2005 Oct 28 2 Hirayama S, Terasawa K, Rabeler R, et al. The effect of phosphatidylserine administration on memory and symptoms of attention-deficit hyperactivity disorder: a randomised, double-blind, placebo-controlled clinical trial. Journal of Human Nutrition and Dietetics.- Article first published online: 2013 17 Mar

Lysi maistuu hyvältä!

Lysin Omega-3 Family Muumi -valmiste sopii lisäravinteeksi, vaikka kala ei koululaiselle maistuisikaan.

Omega-3-rasvahappoja ja D-vitamiinia sisältävä yhdistelmävalmiste on tuttifrutin makuinen ja ksylitolilla makeutettu purukapseli. Hyvästä mausta huolimatta siinä on kaikkea sitä mitä oikeassa kalassakin: luonnollisessa 3:2 suhteessa välttämättömiä rasvahappoja, EPA:a ja DHA:ta.

Kokeile myös raikkaan sitruunanmakuista Lysi Omega-3 Lemon -öljyä, sitä on helppo lisätä koululaiselle jogurttiin tai smoothieen – 1/3 teelusikallinen riittää lapsille.

Markkinoija: Oriola Oy

terveys teksti Ritva-Liisa Sannemann, kuvat Corbis/SKOY Asiantuntijana silmätautien erikoislääkäri, silmätautiopin professori Eija Vesti, Turun yliopisto

Sinun

Silmät eivät ole vain sielun, vaan koko kehon peili. Silmien kuntoa kannattaa vaalia pienestä pitäen. Huolto-ohjelma alkaa terveellisestä ruokavaliosta ja säännöllisestä liikunnasta.

silmiesi tähden H uonot elintavat tekevät hallaa koko keholle. Ne altistavat keskivartalolihavuudelle, kohottavat verenpainetta ja saavat sokeri- ja rasva-arvot nousuun.

Tuloksena voi olla niin sanottu metabolinen oireyhtymä, jonka tiedetään olevan kakkostyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä. Nämä taudit tuovat mukanaan myös silmäsairauksia, kuten kaihia ja ikärappeumaa.

Miksi kansansairauksilla on yhteys myös näköön? Silmätautien erikoislääkäri, silmätautiopin professori Eija Vesti Turun yliopistosta selventää kytköstä:

18

– Verisuoniin vaikuttavat sairaudet näkyvät myös silmän sisällä, jossa kulkee pienen pieniä verisuonia. Jos niiden ohuet valtimot kapenevat, verkkokalvon verenkierto huononee, jolloin silmä altistuu erilaisille sairauksille.

Huolto-ohjelmaan kannattaa valita myös tupakoimattomuus ja kohtuullisuus alkoholinkäytössä. Tupakointi heikentää silmän verenkiertoa, ja runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa epäedullisesti silmän aineenvaihduntaan.

Silmät eivät myöskään pidä auringon ultraviolettisäteilystä. Siltä kannattaa suojautua käyttämällä tehokkaita aurinkolaseja tai silmiä varjostavia hattuja.

Kaikkeen emme voi vaikuttaa, sillä myös ikä

ja perintötekijät vaikuttavat silmien terveyteen.

Lisäksi on hyvä tietää, että kemialliset vammat, silmiin kohdistuneet iskut ja silmän sisäiset leikkaukset altistavat silmäsairauksille, joista yleisimpiä ovat kaihi ja silmänpohjan ikärappeuma.

Lisäksi likinäköisyys on yleistynyt runsaan päätetyöskentelyn takia. Likinäkö vaivaa noin neljännestä teini-ikäisistä.

Kuivat silmät ovat yleinen ongelma. Niihin auttavat muun muassa kostutustipat ja -geelit, joita saa apteekista.

Professori Eija Vesti opastaa seuraavalla sivulla, miten voimme huoltaa silmiämme ja ehkäistä sairauksien puhkeamista. n

Likinäköisiä neljännes nuorista

LIKINÄKÖISYYS ALKAA KEHITTYÄ

Keinomykiö parantaa kaihin

KAIHILEIKKAUKSEN TARVE ILMENEE

tavallisesti jo lapsuusiässä, ja taitto­ virhe lisääntyy noin 25 vuoden ikään asti. Suomessa tehdyssä tutkimuk­ sessa todettiin, että noin neljännek­ sellä 14–15-vuotiaista esiintyi likitaittoisuutta eli myopiaa.

Likitaittoisuuden on havaittu yleistyneen runsaan lukemisen, näyttöpäätetyöskentelyn ja nettipelaamisen takia. Runsas ulkona liikkuminen on hyvä keino hidastaa myopian kehittymistä.

Likinäössä kuva syntyy jo ennen kuin näköaistimus ehtii verkkokalvolle asti. Tämän arvellaan johtuvan silmän virheelli­ sestä rakenteesta, joka taittaa valoa liian tehokkaasti. Käytän­ nössä silmällä näkee hyvin lähelle, mutta ei kauas. Taittovirhettä korjataan miinuslinsseillä.

Likinäköisyyttä ei voi täysin ehkäistä, sillä kyse on pitkälti perinnöllisestä taipumuksesta. Joskus vaiva voi liittyä joihinkin silmä- ja yleissairauksiin, kuten mykiön kehityshäiriöön ja dia­ betekseen.

Taittovirhettä korjataan silmälaseilla tai piilolaseilla. Nykyi­ sin tehdään myös korjausleikkauksia, joissa sarveiskalvon pintaa muotoillaan laserilla. Toimenpide kannattaa tehdä vasta aikui­ sena, kun likitaittoisuuden kehittyminen on pysähtynyt.

yleensä noin 70 vuoden iässä. Ikä on kaihin suurin riskitekijä, mutta myös elintavoilla, perimällä ja vammoilla on vaikutusta. Varsinkin diabeetikoiden, ylipainoisten, tupakoivien ja kortisonia käyttävien tulisi olla tie­ toisia kaihin riskistä ja oireista.

Kaihi muuttaa silmän mykiön koostumusta ja saa sen läpäi­ semään valoa yhä huonommin. Tuntuu kuin ohut verho olisi vedetty eteen. Myös hämäränäkö ja kontrastien erottelu heik­ kenee ja häikäisy pahenee. Jos uudet silmälasit eivät auta tai ­niiden voimakkuutta joudutaan paljon muuttamaan vuoden, parin sisällä,­on hyvä tarkistuttaa asia silmälääkärillä. Tervesilmäisen kannattaa käydä tarkastuksessa viimeistään 45-vuotiaana. Tuol­ loin on hyvä katsoa myös silmänpaineet ja verkkokalvon kunto.

Kaihin etenemistä ei välttämättä tarvitse seurata vastaanotol­ la. Kun ihminen kokee, ettei enää selviä arjesta, aletaan harkita leikkausta, joka on ainoa parantava hoito kaihiin. Suomessa teh­ dään yli 50 000 kaihileikkausta vuosittain. Leikkauksessa potilaan oman mykiön tilalle asennetaan keinomykiö. Leikkaus tehdään yleensä silmätippapuudutuksessa päiväkirurgisena toimenpitee­ nä, ja usein näön parantumisen huomaa jo seuraavana päivänä.

HUOLTO-OHJE: Hakeudu näön tarkastukseen, jos et enää erota kaukana olevia kohteita, esimerkiksi taululle kirjoitettua tekstiä luokassa. Pidä taukoja lukiessa, näyttöpäätetyössä ja nettipelaa­ misessa. Lepuuta silmiä katsomalla välillä kauas ja eri suuntiin.

Harrasta ulkoliikuntaa.

HUOLTO-OHJE: Lopeta tupakointi, käytä alkoholia vain kohtuulli­ sesti, suojaa silmät aurinkolaseilla, huolehdi verensokerin tasapai­ nosta, jos olet diabeetikko. Tarkistuta silmäsi viimeistään 45-vuo­ tiaana, ja 60 täytettyäsi säännöllisesti kolmen vuoden välein. Jos käytät kortisonia, tarkistuta silmäsi vuosittain. >>

19

Ikärappeuma vääristää linjat

SUORIEN VIIVOJEN VÄÄRISTYMINEN,

näkökenttään ilmestyvät sokeat ­pisteet, ääriviivojen sumentuminen tai kirjainten häviäminen lukiessa ovat merkkejä silmänpohjan ikärappeumasta. Nämä oireet antavat aiheen hakeutua silmälääkärin vastaanotolle.

Ikärappeuma iskee verkkokalvossa tarkan näön alueelle ja ­vaikuttaa sen takia merkittävästi näkökykyyn, vaikkei silmä täysin sokeutuisikaan.

Ikärappeumaa on kuivaa ja kosteaa muotoa. Kuiva tauti etenee hitaasti ja siinä verkkokalvo ikään kuin haihtuu hiljalleen pois.

Kuivan ikärappeuman etenemistä ei ole pystytty selkeästi hidastamaan.

Kosteassa tautimuodossa tarkan näön alueelle kasvavat uudisverisuonet aiheuttavat silmänpohjassa turvotusta ja verenvuotoa ja vievät tarkan näön huonoksi nopeassa tahdissa, jopa viikoissa.

Siksi oireiden tunnistaminen heti alkuvaiheessa on äärimmäisen tärkeää, jotta taudin eteneminen saadaan pysähtymään.

Molempien tautimuotojen suurin riskitekijä on korkea ikä, mutta myös perintötekijöillä on vaikutusta. Tupakoinnin tiedetään lisäävän riskiä moninkertaisesti. Myös sydän- ja verisuonisairauksilla arvellaan olevan yhteyttä rappeumiin.

Kosteaa tautimuotoa sairastaa Suomessa noin 20 000 ihmistä.

Sitä voidaan hoitaa laserilla, valoherkistyshoidolla ja nykyään myös silmän sisälle annosteltavien lääkeaineiden avulla. Ne estävät uudisverisuonten kasvua ja voivat jopa palauttaa näkökykyä.

HUOLTO-OHJE: Seuraa näöntarkkuutta omatoimisesti kotona katsomalla ruutupaperia lukuetäisyydeltä peittäen vuoron perään toinen silmä. Jos ruudun muoto vääristyy, hakeudu lääkäriin. Muista liikkua säännöllisesti, syö monipuolisesti hedelmiä ja vihanneksia, lopeta tupakanpoltto, käytä aurinkolaseja. Antioksidanteista, sinkistä ja C-vitamiinista saattaa olla hyötyä taudin ehkäisyssä. Mustikan on todettu olevan hyväksi silmille lähinnä antioksidanttiensa takia.

Apteq plus tuo hymyn huulillesi

apteq.fi

Parempaa apteekista

KKOO RR VV AA N N PP UU HH DD II SS TT UU KK SS EE N N SS TTAA N N DD AA RR DD II

Epi-Otic Puhdistaa hellästi ja tehokkaasti Erinomainen antiseptinen teho Apteekista ja eläinlääkäriltäsi

www.biofarm.fi

Uusi laadukas tuotesarja hampaiden hoitoon!

Turvallinen ikenille!

CURAPROX-hammasharja muuttaa käsityksesi hampaiden harjauksesta!

Harjan 5460 pehmeää harjasta puhdistaa hampaasi tavalla jota et ole ennen kokenut.

Tavallinen hammasharja 500-800 harjasta

CURPROXhammasharja 5460 harjasta

Hyvinvarustelluista apteekeista.

SleepRight -purentakisko on suuhun yöajaksi laitettava suoja hampaiden narskuttelusta kärsiville. Se vähentää hampaiden vaurioita ja estää ääntä, joka syntyy narskuttelusta ja hampaiden yhteen puremisesta.

✔

Turvallinen, kestävä ja helppokäyttöinen purentakisko.

✔

Yksi koko, säädettävissä jokaiselle sopivaksi.

✔

Hammaslääkärin suunnittelema.

✔

Sopii käytettäväksi myös oikomiskojeiden kanssa.

ProCare OY • ✆ 010 4395 015

mielessä teksti Riitta Malve, kuvat Seppo Saarentola Asiantuntijana psykiatri Irja Idman, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Syöpätautien klinikka

I

hanat läheiseni ja ystäväni tukivat mi­ nua sairastaessani vakavasti lapsena.

Mutta siitä huolimatta raskaimpia asioi­ta silloin olivat heidän lohdutta­ misensa, että ”kyllä selviän tästä”, ja voi­ mien antaminen heille, kertoo myynti­ päällikkö Harriet Klar, jolla on takanaan muun muassa useita syöpäsairauksia.

Kun Klar 13-vuotiaana käveli Meilahden sairaalaan äitinsä kanssa, hänen oli istahdet­ tava jalkakäytävän reunalle rankoista syöpähoi­ doista väsyneenä.

– Muistan hyvin, miten voimani olivat lo­ pussa. En jaksanut kävellä kuin muutaman metrin. Näin kyynelten valuvan äidin silmillä.

Tiesin kuitenkin, että hän itki minun takiani, koska olin sairas. Halusin lohduttaa häntä ja sanoin, että lepään hetken ja sitten jaksan kä­ vellä perille, hän kertoo mieleen painuneesta tapauksesta.

Klar sanoo tajuavansa nyt tilanteen ristirii­ taisuuden: hän ymmärsi jo silloin sairastavansa syöpää, mutta luuli, etteivät hänen vanhem­ pansa tienneet tilanteen vakavuudesta.

– Tosiasiassa he suojelivat minua ja minä heitä sen sijaan, että asiasta olisi puhuttu ko­ tona avoimesti.

Syöpä jäi taakse, ja perhe palasi normaa­ liin elämään. Aikuisena Klar on ajatellut, että sairaus vaikutti kaikkien perheenjäsenten elä­ mään valtavasti. Liiallinen suojelu saattoi olla loppujen lopuksi vahingollista ja traumaattista.

– Kun joku saa syöpädiagnoosin, samalla

sairastuvat tavallaan koko perhe ja läheiset ys­ tävät. Olen kokenut ja myös nähnyt muiden kohdalla, miten shokissa sairastuneet ovat kuultuaan sairaudesta. Diagnoosi ja hoitojen alkaminen ovat ne kohdat sairauden kulussa, jolloin potilas ja läheiset tarvitsisivat eniten kes­ kusteluapua.

Lapsille asiallista tietoa Pitkän terveen ajanjakson jälkeen Klarilla to­ dettiin uusi syöpä 35-vuotiaana, kun hänellä oli jo oma perhe. Vanhempi kahdesta lapsesta oli melkein aikuinen ja nuorin koululainen.

– Olin silloin yksinhuoltaja. Murehdin eten­ kin nuorimmaisesta, miten hänen käy, jos kuo­ len. Minulla on ihana sisar, joka lupasi huoleh­ tia hänestä. Kirjoitin sisarelleni kirjeen, miten hän voisi järjestää poikani elämää.

Myös nuoremmalle pojalleen Klar kertoi va­ kavasta sairaudestaan avoimesti. Hän korosti samalla, että lapsen elämä jatkuu turvallisena, ja täti huolehtii kaikesta, kuten äiti aiemmin.

– Olin jo silloin sisupussi, joka ei anna pe­ riksi sairaudelle. Uskon sen helpottaneen poi­ kieni huolta minusta. He ovat tsempanneet mi­ nua paljon, mutta samalla eläneet omaa elä­ määnsä.

Klar uskoo sairautensa vaikuttaneen aina­ kin osaksi siihen, että kotona asuneesta pojasta kasvoi lämmin ja toiset huomioiva persoona.

– Kouluaikoinaan hän ei kuitenkaan ha­ lunnut, että sairaudestani kerrotaan opettajille, koska hän pelkäsi, että häntä säälittäisiin.

Elämää päivä kerrallaan Parantumiset ovat valaneet sitkeään potilaaseen toivoa ja taisteluhenkeä. Kun hän sai eräällä lääkärikäynnillä kuulla sairastuneensa jälleen syöpään, sekä lääkäri että mukana ollut sisar itkivät. Hän vakuutti heille paranevansa enti­ seen tapaan.

– Se ei ollut koko totuus, sillä olisin tarvinnut ulkopuolista tukea useamman kerran muun muassa pelkojeni takia. Olin niiden kanssa yk­ sin, koska en voinut kertoa niistä läheisilleni.

Mutta olin silloin liian voimaton etsimään itse apua. Sen pitäisikin tulla sairaan luo. Huolta oli myös perheen talouden romahtamisesta, joka tuntui tuplarangaistukselta syövän rinnalla.

Tällä hetkellä Harriet Klar on ollut terve yli viisi vuotta. Uudelle elämänkumppanilleen hän kertoi sairauksistaan heti heidän tavatessaan.

– Mikään ei ole elämässä itsestään selvää – siksi elämme onnellisesti päivä kerrallaan.

Olemme samanhenkisiä, ja tunnen ensimmäi­ sen kerran, etten huolehdi toisen jaksamisesta rinnallani.

Vanhempien taustatuki on lujaa ja väljää – Kun läheinen sairastuu vakavasti, perheen lä­ heisyys usein kasvaa, ja kiintymyssuhteille an­ netaan entistä enemmän arvoa. Toisesta välit­ täminen tuo paljon hyvää, mutta myös huolta, psykiatri Irja Idman Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin Syöpätautien klini­ kalta kertoo. >>

SAIRAUDESSA koko perhe on lujilla

Toisesta välittäminen tuo elämään paljon hyvää, mutta se voi tuoda myös huolta. Kun läheinen sairastuu vakavasti, huolenpidon ja itsenäisyyden rajat voivat mennä uusiksi.

22

”Olin pelkojeni kanssa yksin, koska en voinut kertoa niistä läheisilleni. Olin liian voimaton etsimään apua.”

09_Kuvateksti

23

Hänen vastaanotollaan käy tukea kaipaavia syö­ pään sairastuneita ja heidän läheisiään. Idman on nähnyt, miten diagnoosivaiheessa nousee valtava huoli ja välittäminen puolin ja toisin.

Kun sairaus sitten kroonistuu hoitojaksojen ja lähes normaalin olotilan vaihdellessa, on so­ peuduttava muuttuneeseen arkeen ja epävar­ muuteen.

Idman pohtii potilaiden kanssa usein diag­ noosista kertomista läheisille ja heidän reak­ tioihinsa suhtautumista.

– Kun nuoremmat sukupolvet suhtautu­ vat syöpähoitoihin toiveikkaasti, vanhemman polven mielestä jo sana syöpä merkitsee kuo­ lemaa. Sen ymmärsi kypsästi eräs nuori poti­ laani. Hän kertoi vanhemmilleen sairaudes­ taan, mutta halusi säästää isoäidin uutisen ai­ heuttamalta tuskalta.

Idman kuulee monesti nuorilta, että van­ hemmat alkavat herkästi huolehtia nuoresta liikaa hänen sairastuttuaan vakavasti ja asetta­ vat tämän takaisin lapsen rooliin.

– Nuorille on kuitenkin tärkeää olla itsenäisiä­ myös sairaina. Vanhemman rooli on olla taus­ tatukena yhtä aikaa lujasti ja väljästi. Moni ker­ too, että antaa äidin auttaa käytännön asioissa, koska silloin oma mieli saa olla rauhassa.

”Potilaan huolen takana on luopumisen työstäminen.”

Vanhemman ahdistus voi lisätä nuoren poti­ laan ahdistusta. Psykiatrilla onkin tapana sa­ noa vanhemmille, että nuoren murheet kuu­ luvat vanhemmille, mutta vanhemman mur­ heet eivät kuulu käsittelemättöminä nuorelle.

Sama koskee lapsia.

Huolesta hyvä puhua avoimesti – Vakavasti sairaat pienten lasten vanhemmat haluavat joskus pikakasvattaa lapsensa, mikä on ymmärrettävää. Silloin voidaan jakaa hyviä opetuksia, miten toimitaan eri tilanteissa.

Mutta jos tähän liittyy kärsimättömyyttä ja är­ tyisyyttä, näkisin paremmaksi vain nauttia yh­ teisistä hyvän olon hetkistä.

Sairastuneet vanhemmat pelkäävät, ettei­ vät näe lapsensa kasvavan. Idmanilla on tapana

kannustaa heitä kuvittelemaan elämäänsä etu­ käteen yhdessä lapsen kanssa. Se lohduttaa ja auttaa kumpaakin.

– Vastaanotolla mietitään myös lapsista huolehtimista käytännössä, jos näyttää siltä, että vanhempi ei parane. Mitä kukin lapsista tarvitsee, ja ketkä voisivat auttaa hänen kehi­ tyksessään? Sitten näitä ihmissuhteita voidaan tietoisesti vahvistaa.

Puolisoiden kohdalla Idman on huoman­ nut peruskysymyksen liittyvän toisen jaksami­ seen muuttuvassa arjessa. Siihen kuluvat ta­ loudellisen tilanteen muuttuminen ja kasvava riippuvuus toisesta.

– Moni huolehtii, kestääkö puoliso omaa kuolemanpelkoaan ja jatkuvaa epävarmuutta.

Kokeeko puoliso elämänsä valuvan hukkaan?

Idmanin mukaan sairaus voi tuoda myös hyvää parisuhteeseen, jos puolisot kasvavat sai­ rauden käsittelyn myötä suurempaan riippu­ mattomuuteen yksilöinä, joilla on kuitenkin yhteinen horisontti.

– Kaikista toiseen liittyvistä huolista on hyvä puhua avoimesti. On muistettava, että potilaan huolen takana on myös luopumisen työstämi­ nen mielessä. Siihen sekoittuu tuskaa ja kat­ keruutta. Hän on tehnyt ison työn mielessään

siinä vaiheessa, kun on valmis antamaan luvan muille jatkaa elämää.

Keskusteluista paljon apua Idman tietää, ettei syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen ole tarjolla riittävästi tukea yhteiskunnan puolelta. Hän kuitenkin näkee työssään, että jo muutama keskustelukerta asiantuntijan kanssa tuo paljon apua. Sitä tulisi tarjota lähellä potilaita matalan kynnyksen periaatteella.

Idman uskoo myös erilaisten vapaaehtoisten ja epävirallisten lähiyhteisöjen pystyvän auttamaan sairaita.

– Moni kuitenkin kertoo, että parasta sairauteen liittyvän väsymyksen aikana on kuunnella kodin arkisia ääniä ja olla sen hyörinän keskellä. Parasta apua on usein käytännön apu. Lasten harrastuskaverin vanhemman kanssa voisi sopia, että hän auttaa kuljetuksessa harrastukseen, hän mainitsee esimerkin. n

Apua kannattaa hakea >> PSYKOSOSIAALISTA TUKEA

sairaalle ja tämän läheisille järjestävät muun muassa: • sairaaloiden psykososiaalisen tuen yksiköt, joita on eräissä sairaaloissa, sekä sosiaalityön yksiköt • kunnallinen kriisipäivystys tai sosiaali- ja kriisikeskus • Suomen Mielenterveysseura, valtakunnallinen kriisipuhelin ja alueelliset kriisikeskukset • kuntien terveysasemien psykiatriset hoitajat ja perheneuvolat • sairaus- ja potilas yhdistykset kuten Syöpä järjestöt ja maa kunnalliset syöpä­- yhdistykset.

APTEEKKI Laatua läheltä Terveyden ammattilaisten kehittämät APTEEKKI vitamiinit, hivenaineet ja melatoniini valmistetaan Suomessa.

Apteekkihenkilökunnalta saat neuvontaa ravintolisien oikeaan käyttöön.

Kasvavan tuotesarjan uutuustuotteet saatavilla apteekeista syksyn aikana.

Markkinoija ja valmistuttaja Oy Medifon Ab, Ratakatu 1 b A 4, 00120 Helsinki

ravitsemus teksti Maija Kajanto, kuvitus Pia Holm Asiantuntijana ravitsemusasiantuntija Anna Ojala, Tampereen urheilulääkäriasema

Hyvä ruoka, hyvä 26

Urheilijan ravitsemuksessa pätevät perusasiat: säännöllinen ruokarytmi ja monipuolinen ravinto auttavat pitkälle.

Riittävä proteiinin saanti on tärkeää.

K

un urheilijan ravitsemusta ale­ taan säätää, ensimmäisenä tar­ kasteluun pääsee ateriarytmitys.

– Yleensä sanotaan, että yli neljän tunnin ateriavälejä ei saisi tulla. Urheilijalle tämä on erityisen tärkeää. Aa­ mupala ja lounas ovat tärkeitä, koska niiden avulla tankataan iltapäivän suoritukseen, ra­ vitsemusasiantuntija Anna Ojala Tampereen urheilulääkäriasemalta korostaa.

Kunnon aterian jälkeen olisi hyvä olla 2–3 tunnin tauko ennen liikuntasuoritusta, mutta joillekin riittää lyhyempikin tauko. Jos aamiai­ nen ja lounas on hoidettu hyvin, pienilläkin vä­ lipaloilla pärjää ennen urheilusuoritusta.

Treenin jälkeen elimistö tarvitsee kunnolli­ sen, palauttavan aterian, joka sisältää pro­teiinia ja hiilihydraatteja. Ateria saisi mielellään olla nautittuna tunnin kuluessa treenien lopetta­ misesta. Jos salilta tai pururadalta on pitempi matka kotiin, välipala on hyvä idea.

Mikäli lämpimän aterian syö kovin myöhään, ei iltapalalle välttämättä ole tarvetta. Jos sen si­ jaan kotiin ja ruokapöytään pääsee heti tree­ nien jälkeen, on hyvä nauttia vielä ennen nuk­ kumaanmenoa iltapala, joka sisältää myös pro­ teiineja.

Rasvaa, proteiineja ja hiilihydraatteja Mitä sitten saa syödä ja mitä ei? Ojala muistut­ taa, että kun perusasiat ovat kunnossa, ei sa­ tunnainen herkuttelukaan ole pahasta.

Perusasioihin kuuluu esimerkiksi rasvan laatu. Kalaöljy sisältää hyviä rasvoja, samoin oliiviöljy, rypsiöljy ja erilaiset pähkinät ja sie­ menet. Pähkinöistä kannattaa suosia saksan­ pähkinöitä ja manteleita.

– Eläinrasvojakaan ei tarvitse välttää, mutta noin kaksi kolmasosaa ruokavalion rasvoista tulisi olla hyviä rasvoja.

Proteiinien eli valkuaisaineiden riittävä saanti on hyvä varmistaa.

– Usein käy niin, että päivän kuluessa pro­ teiinia tulee riittävästi, muttei riittävän tasai­ sesti. Proteiineja voi siis tulla yhdellä aterialla paljon mutta toisella niukasti.

Kohtuus tässäkin on paikallaan: jos proteii­ nia syö yli päivittäisen tarpeen, elimistö saa yli­ määräistä energiaa, joka käyttämättä jäädes­ sään varastoituu rasvaksi. Vähän liikkuvalla, kevyttä työtä tekevällä ihmisellä proteiinin päi­ vätarve on suositusten mukaan 0,8 grammaa painokiloa kohden. Urheilijalla vastaava lu­ kema on 1,2–2 grammaa. >>

Henriikka Hiilloskorpi, yleisurheilija >> MINULLA ON VEHNÄALLERGIA , ja reagoin herkästi moniin eri ruoka-aineisiin.

kunto

Oloni oli usein syömisen takia huono, ja kaipasin neuvoja ruokavaliooni. Hakeuduin ravitsemusneuvojan juttusille.

Neuvoista oli paljon hyötyä. Pääaterioiden pohjana minulla on nyt lautasmalli, jossa kolmannes koostuu kasviksista, kolmannes hiilihydraateista ja kolmannes proteiineista. Erityisesti kiinnitän huomiota riittävään proteiinin saantiin. Olen noudattanut ohjeita tarkasti, ja oloni on parantunut.

Kilpailen 300 ja 400 metrin juoksussa. Urheilu rytmittää viikko-ohjelmaani, johon kuuluu aamuharjoituksia kolme kertaa viikossa ja lisäksi 4–5 muuta harjoi­ tusta. Käyn urheilulukiota, ja kesällä vedän yleisurheilukoulua lapsille ja nuorille.

Erityisen tärkeää on ajoittaa ateriat oikein treenien mukaan. Urheilu ei kuitenkaan rajoita syömistäni kovin tarkasti. Ravinnon on oltava terveellistä, mutta herkutellakin saa!

27

Laadukkaaseen aktiivisempaan elämään Toni Nieminen ”Onpa energiapatukka koostumukseltaan hyvä tai huono, arkiruokailua sillä ei kannata korvata.”

Mäkihypyn olympiavoittaja

Back on Track tuotteet valmistetaan ainutlaatuisesta keraamisesta Welltex-kankaastamme.

Kangas heijastaa vartalon oman lämmön takaisin infrapunalämpönä, joka nopeuttaa verenkiertoa ja ehkäisee lihasjännitystä.

Kysy omasta apteekistasi

– Tuon määrän saa viidellä aterial­la normaaliruoasta melko helposti.

Lisäenergia, jos sille on tarvetta, kannattaa mieluummin hankkia hiilihydraateista. Ne ovat nopeammin elimistön käytössä.

Hyviä hiilihydraatin lähteitä niin urheilijalle kuin normiliikkujallekin ovat hedelmät, kasvikset, marjat ja täysjyvätuotteet. Myös peruna luetaan hyviin hiilihydraatteihin.

Pizzat ja muu pikaruoka eivät kuulu urheilijan päivittäiseen ruokavalioon.

– Niissä on usein niukasti ravintoaineita. Myöskään eineksiä ei kannata jatkuvasti käyttää: ne sisältävät monesti paljon suolaa ja rasvaa, proteiineja vähän ja niidenkin laatu on useimmiten huono. Eineksissäkin toki on eroja. Esimerkiksi kaali- ja makaronilaatikot voivat olla ihan kelpo ruokaa.

kosteus

infrapuna lämpö

Enemmän kuin suoja. Back on Track valmistaa suojia ja vaatetusta ihmisille ja eläimille.

Lisätietoja saat osoitteista finland@backontrack.fi www.backontrack.fi

Välipalalla väliä Välipalatuotteita ja erilaisia palautustuotteita on markkinoilla paljon. Välipaloiksi sopivat kuitenkin mainiosti myös hedelmät, jogurtti tai rahka.

Ateriapatukoissa kannattaa tutustua tuoteselosteeseen. Luettelossa ensimmäisenä mainitaan se

ainesosa, jota tuote eniten sisältää.

– Patukoissa pitää olla soija- tai maitoproteiinia. Sen lisäksi niissä on lähinnä lisäaineita ja sokeria.

Kannattaa tarkastella, mistä patukka on tehty ja mikä on proteiinin suhde hiilihydraatteihin.

Myslipatukoissa tuotteiden erot voivat olla vielä suurempia.

– Ne saattavat olla suurimmaksi osaksi sokeria. Sen sijaan jotkut kaurakeksit ovat välipalana kelvollisia: suurin osa niiden sisällöstä on kaurahiutaleita ja leseitä.

Hyvän myslipatukan saa tekemällä sen itse pähkinöistä, kaurahiutaleista ja hunajasta. Ja onpa energiapatukka koostumukseltaan hyvä tai huono, arkiruokailua sillä ei kannata korvata.

Ravinnon lisäksi riittävä nesteen saanti on liikuntasuorituksessa tärkeää. Nestettä pitäisi saada ravinnosta ja juomasta yhteensä 2–3 litraa päivässä, tasaisesti pitkin päivää. Lisäksi tulisi saada yksi litra jokaista liikuttua tuntia kohden erityisesti, jos liikutaan lämpöisessä ulkoilmassa tai jos treeni on reipastahtista. Suorituksen aikana nestettä pitäisi tankata vartin välein kulaus eli 1–2 desilitraa.

– Palautusjuomillakin on toki paikkansa. Niistä on apua, jos suo-

ritukset kestävät yli kaksi tuntia tai jos on kuuma ilma. Juomissa on oikeassa suhteessa hiilihydraatteja ja nestettä, ja ne säilyvät hyvin kesäkuumallakin. Mutta ilmankin pärjää – kyse on siitä, mistä itse tykkää ja minkä kokee järkeväksi.

Tervettä ennakkoluuloa Urheilijoiden ravitsemuksessa liikkuu iso bisnes. Niinpä pieni kriittisyys eri tuotteita kohtaan ei ole pahitteeksi.

– Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, hälytyskellojen pitäisi soida. Toinen tarkka paikka on väittämä, että jokin on tutkittua tietoa: silloin pitäisi tietää, mitä on tutkittu ja millä menetelmillä. Esimerkiksi ravintolisiä on voitu tutkia, mutta ei välttämättä juuri urheilijoilla.

Ja vaikka ravitsemus on tärkeä asia, ei elämä saisi urheilijallakaan pyöriä grammojen ja taulukoiden ympärillä.

– Ei syömisestä tarvitse tehdä liian vaikeaa, hankalasti noudatettavaa tai askeettista. On hyvä, että asioita tehdään tarkasti, mutta jos se alkaa ahdistaa ja syömisestä tulee liian kontrolloitua, silloin kokonaisuus usein kärsii.

Kokonaisuuden kannalta on parempi, jos asioita ei ota ihan pilkulleen vaan rennosti, Ojala rohkaisee. n

Katriina Saarinen, lajina salibandy >> OLEN URHEILLUT pie­

nestä pitäen, ja ruokavalion merki­tys oli minulle ennes­ tään tuttu. Hakeuduin ravit­ semusneuvojan vastaan­ otolle, koska kärsin taka­ reisien jatkuvasta kirey­ destä ja krampeista, joihin ei löytynyt syytä.

Ohjeista oli apua, ja kireys pystyttiin poista­ maan pelkästään ruoka­ valiota muuttamalla.

Siihen lisättiin kasviksia sekä hiukan yllättäen suolaa hidastamaan nes­ teiden kulkua kehon läpi.

Pelaan salibandya naisten SM-liigassa, ja arki pyörii treenien ja pelien ympärillä. Harjoituksia on kuutena päivänä viikossa, ja suunnittelen päivän ate­ riarytmin etukäteen pelien ja treenien mukaan.

Katson aika tarkkaan, mitä syön, mutta ehdotto­ mia kieltoja ei allergioita lukuun ottamatta ole.

Yritän pitää perusruoka­ valion terveellisenä, mikä tarkoittaa paljon kasviksia ja mahdollisimman vähän valkoista viljaa ja sokeria.

MEDISOX Tukisukat lääkinnällisellä paineella työhön, matkailuun, kuntoiluun ja vapaa-aikaan

!

A TAJ

OIT TIV TES

MEDISOX Comfort

MEDISOX Office & Travel

MEDISOX Hiking

MEDISOX Sport Prolene

Laadukkaiden Medisox-tukisukkien testaus ja hyväksyntä perustuu lääkinnällisten kompressiotuotteiden laatuluokitukseen SS-872400.

Pohjoismainen mitoitus takaa istuvuuden.

Tuoteneuvonta: Oy Napra-Rehab Ab, Närpiö, puh. 06 - 2243 622, info@napra-rehab.fi, www.napra-rehab.fi

www.napra-rehab.fi

lääkehoito teksti Ilpo Salonen Asiantuntijana koulutuspäällikkö, allergianeuvoja Anne Vuorenmaa, Allergia- ja astmaliitto

5 faktaa

Lääkkeet voiv at aiheuttaa mon enlaisia sivu- ja haittav aikutuksia: antibioottiripul i, psyykenlääkk eiden aiheuttama un eliaisuus sekä suun kuivuminen ja erilaiset oudo t tuntemukset ovat tavallisim pia.

Ne eivät kuite nkaan tarkalleen otta en ole allergiaa.

Oireita lääkkeistä?

Jos lääkkeen ottamisen jälkeen tulee iho-oireita tai kivuliasta turvotusta, kyseessä saattaa olla lääkeaineallergia. Se on kuitenkin melko harvinainen. Lääkkeen käyttö tulee varmuuden vuoksi keskeyttää ja ottaa yhteyttä lääkäriin.

1

Yleisin lääkeyliherkkyyden oire on eksanteema, pieniläiskäinen punoitus, joka kestää joitakin päiviä, harvemmin viikkoja sen jälkeen, kun sitä aiheuttavan lääkkeen anto on lopetettu. Lääkkeet voivat aiheuttaa myös hengitystieoireita, joista yleisin esimerkki on astmaatikon särkylääkeyliherkkyys, kertoo allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliitosta.

Eksanteemassa laajat ihoalueet ovat punakirjavan, kutiavan ihottuman peitossa. Se voi kestää 1–2 päivästä 2–4 viikkoon. Hengitystieoireita puolestaan tulee yleensä astmaatikoille, jotka ovat särkylääkeyliherkkiä niin sanotuille ASA-lääkkeille. Ne ovat asetyylisalisyylihappoa sisältäviä lääkkeitä.

2

Vuorenmaa mainitsee, että allergisten lääkereaktioiden yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa. Arvioiden mukaan 5–10 prosenttia ihmisistä on yliherkkä yh­delle tai useammalle lääkeaineelle. Oireiden alkuperän selvittämistä vaikeuttaa, että myös lääkkeiden yhteisvaikutukset voivat aiheuttaa monenlaisia oireita.

– Kun on kyse allergisesta reaktiosta, oireet tulevat yleensä parin tunnin kuluessa kyseiselle aineelle altistumisesta. Mitä nopeammin oireet ilmaantuvat, sitä vakavammasta tilanteesta on kyse.

30

3

Yleisimmät oireiden aiheuttajat ovat antibiootit ja tulehduskipulääkkeet. Aina ei ole välttämättä kyse itse lääkeaineesta, vaan aiheuttajana voi olla myös lääkkeen apuaine, kuten punainen tai keltainen atsoväriaine.

Lääkeallergia voidaan joskus varmistaa ihotai verikokeella. Niiden tulos ei kuitenkaan aina riitä varmistamaan allergiaepäilyä suuntaan eikä toiseen. Ainoa varma keino on altistuskoe, joka tehdään poliklinikalla 1–2 päivän aikana. Koetta ei tehdä, jos epäilty lääke voidaan korvata toisella tai, jos altistus voi vaarantaa potilaan hengen.

Epäillyt lääkkeet lopetetaan ja korvataan toisentyyppisillä, mikäli se on mahdollista. Ihoreaktio hoidetaan tarvittaessa kortisonikuurilla.

4

Entä ollaanko joskus liiankin varovaisia, esimerkiksi antibioottiallergian pelossa?

– Varmaan meillä jokaisella on tuttavapiirissä henkilö, joka sanoo olevansa penisilliiniallerginen. Mutta jos asiaa lähdettäisiin tutkimaan altistuksella, oireita ei välttämättä tulisi. Monesti on niin, että kun määrätään jotakin antibioottia, niin tulehdus ja lääkeaine saavat yhdessä aikaan reaktion. Asia on syytä tutkia tarkemmin, jotta oireilu saadaan kuriin, Vuorenmaa korostaa.

Lääkereaktio aiheuttaa toisinaan rakkuloita.

Esimerkiksi monimuotoisessa punavihoittumassa näkyy 1–2 senttimetrin läpimittaisia läiskiä. Niissä on yleensä rakkula keskellä, ja sen ympärillä pari punasävyistä rengasta.

Toistopunoittumassa mihin ihokohtaan ­tahansa voi tulla yksi tai useampi vihaisen punai­nen, kutiava, usein kivulias läiskä. Reaktion toistuessa läiskiä tulee lisää ja ne muut­ tuvat voimakkaammiksi. Monia muitakin ihoreaktioita voi ilmetä, esimerkiksi punajäkälää muistuttavia oireita.

Nokkosihottuma johtuu harvoin lääkeaineallergiasta, mutta sekin on mahdollista esimerkiksi penisilliinin ja kefalosporiinien yhteydessä.

Eräistä lääkkeistä voi tulla jopa melko harvinainen, mutta pahimmassa tapauksessa hengenvaarallinen anafylaktinen reaktio. Siihen liittyy voimakkaita iho-oireita, hengenahdistusta ja rytmihäiriöitä.

Angioödeema puolestaan on paikallinen turvotus huulissa, kielessä, nielussa tai iholla.

Se voi olla lääkeyliherkkyyden oire.

Esimerkiksi eräät verenpainelääkkeet voivat aiheuttaa angioödeemaa heti tai vasta kuukausien tai vuosien käytön jälkeen. Oireet voivat olla vakavia, ja lääke tulee vaihtaa heti, jos niitä ilmenee. n

5

apteekkipalvelut teksti Ilpo Salonen, kuva Science Photo Library / SKOY Asiantuntijoina ylilääkäri, professori Sirkka-Liisa Kivelä, Turun yliopisto sekä suunnittelija Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkehaitat kuriin Mikä neuvoksi, kun mummo tai pappa vaikuttaa sekavalta, ja kotoa löytyy viittätoista eri lääkevalmistetta?

I

än karttuessa lääkkeiden käyttö ja monilääkitys lisääntyvät. Vanhuksella saattaa olla useita pitkäaikaisia sairauksia, ja lääkemäärän noustessa haitta- ja yhteisvaikutusten vaara kasvaa.

– Ikäihmisen sairaudet voivat olla niin moni­ naisia, että niiden hoitaminen vaatii useita eri lääkkeitä. Valitettavasti yhteisvaikutuksiin ei aina kiinnitetä riittävästi huomiota, sanoo yleislääketieteen professori ja ylilääkäri Sirk­ ka-Liisa Kivelä.

Lääkityksen aiheuttamat ongelmat yleistyvät, kun väestö vanhenee. Tietoa lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutuksista olisi kuitenkin saatavilla: esimerkiksi lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean sivuilta löytyy iäkkäiden lääkehoidon tietokanta. Lisäksi apteekeissa on tietoa lääkeyhdistelmistä, joista voi olla potilaalle haittaa.

Ikä muuttaa elimistöä >> ELIMISTÖN VANHENEMISEEN kuu-

luu monia muutoksia, jotka vaikuttavat lääkeaineiden jakautumiseen, aineenvaihduntaan ja erittymiseen. Rasvan ja veden osuudet kehossa muuttuvat ja munuaisten ja maksan toiminta heikkenevät.

Haittavaikutuksina voi tulla muistin heikkenemistä, sekavuutta, huimausta, kaatuilua, virtsanerityksen häiriöitä ja käytöshäiriöitä. Elimistön vanheneminen on yksilöllistä, mutta

32

– Lääkärien koulutuksessa ei kerrota tarpeeksi lääkehaitoista, eikä niitä ollut kovin hyvin tiedossakaan ennen 2000-lukua. Usein ongelmien selvittely lähtee liikkeelle niin, että potilas, omaiset tai apteekin ammattilaiset ottavat yhteyttä lääkäriin ja pyytävät tarkistamaan lääkitystä.

Asiaa mutkistaa, että uusia valmisteita tulee koko ajan markkinoille. Kymmenien tuhansien lääkkeiden viidakosta ei tieto aina löydy käden käänteessä.

Yhteinen tahto auttaa eteenpäin Kivelä toivoo, että lääkärit, hoitotyöntekijät ja apteekit tekisivät nykyistä enemmän yhteistyötä, jotta tieto lääkityksen mahdollisista ongelmista kulkisi sujuvasti. Eri alojen ammattilaiset pystyvät yhteistyössä karsimaan haitallisia ja tarpeettomia valmisteita.

Potilaan tila voi silloin kohentua merkittävästi.

75 vuotta täyttäneistä suomalaisista lähes joka kolmannella on käytössä vähintään kymmenen eri lääkettä.

Suuret lääkemäärät voivat johtaa

nykyohjeiden mukaan 75 vuotta täyttäneiden hoidossa iän vaikutukset lääkehoitoihin pitää ottaa huomioon.

Etenkin pitkäkestoiset sairaudet yleistyvät vanhetessa. Iäkkäät käyttävät samanaikaisesti useita lääkkeitä asianmukaisessakin hoidossa.

75 vuotta täyttäneitä oli vielä 1980-luvulla vähän, eikä silloin juuri keskusteltu iäkkäiden lääkehoitojen erityispiirteistä.

1990-luvulta­

haitta- ja yhteisvaikutusten sekä sellaisten lääkkeiden käytön yleistymiseen, joita iäkkäiden olisi syytä välttää.

Aina syy vanhuksen outoon oireiluun ei löydy tarkassakaan syynissä.

– Esimerkiksi huimaus voi johtua hyvin monista eri syistä, ja lääkitys voi olla yksi mahdollinen selitys. Hoitopäätöksiä tekevien lääkärien ja hoitajien olisi hyvä muistaa epäillä esimerkiksi Fimean iäkkäiden lääkehoidon tietokannan pohjalta, kannattaisiko oireiden syytä lähteä etsimään haitta- tai yhteisvaikutuksista, huomauttaa suunnittelija Anne Kumpusalo-Vauhkonen Fimeasta.

Lääkelistasta olisi apua Potilaalla tulisi olla aina muka­ naan ajan tasalla oleva lista lääk­ keistään. Sen voi pyytää hoitavalta lääkäriltä. Asiaa mutkistaa, että potilas on voinut käydä usean lää­ kärin vastaanotolla julkisella ja yksityisellä puolella. Apteekki­ kaan ei välttämättä näe kaikkia asiakkaan lääkitystä koskevia tie­ toja. Tietoa kokonaislääkityksestä ei näissä tapauksissa ole muilla kuin potilaalla itsellään.

Potilaalla voi olla lisäksi erilai­ sia itsehoitolääkkeitä ja rohdos­ tuotteita, jotka eivät näy lääkelis­ toilla. Näistä potilaan tai omaisen pitäisi mainita lääkärille, hoita­ jille tai farmasian ammattilaisille.

Apteekin ammattilainen voi auttaa tutkimaan, onko osa lääk­ keistä turhia tai peräti haitallisia.

– Apteekki voi olla luonteva matalan kynnyksen paikka, josta saa neuvoja. Mikäli epäillään lää­ kitysongelmaa, lääkityksen tar­ kistus tai arviointi voi olla pai­ kallaan, ja monet apteekit tarjoa­ vat näitä maksullisia palveluita, Kumpusalo-Vauhkonen sanoo.

Myös julkisen terveyden­ huollon toimintayksiköissä voi olla farmasian ammattilaisia, jotka osallistuvat kokonaislää­ kityksien moniammatillisiin arviointeihin. Potilaan tai omaisen kannattaa selvit­ tää omalta hoi­ tavalta ta­

holta paikallinen tapa arvioida ko­ konaislääkityksiä.

Joskus lääkkeiden aiheutta­ mia haittoja yritetään hoitaa toi­ silla lääkkeillä, jolloin potilaan lääkekuorma kasvaa entisestään.

Tarpeeton monilääkitys heiken­ tää potilaan elämänlaatua ja ai­ heuttaa lisää lääke- ja hoitokus­ tannuksia.

– Erään tutkimuksen mukaan viisi prosenttia väestöstä aiheut­ taa puolet avohuollon lääkehoi­ don kustannuksista. Puolella näistä potilaista on merkittävä monilääkitysongelma. Lääkkei­ den liikakäytön sijaan ongelmana voi myös olla niiden alikäyttö, Kumpusalo-Vauhkonen muis­ tuttaa.

Täsmälääkkeistä apu?

Sirkka-Liisa Kivelä uskoo, että tie­ teen kehittyessä lääkkeiden omi­ naisuuksia ja vaikutuksia opitaan säätämään yhä tarkemmin.

– Lääkkeet voidaan tulevai­ suudessa räätälöidä entistä yk­ silöllisemmin potilaan ominai­ suuksien ja tarpeiden mukaan, jolloin haittavaikutuksiakin tu­ lee todennäköisesti vähemmän.

Tämä on kuitenkin hidasta ke­ hitystä. Sitä ennen on varminta kehittää ammattiosaajien, poti­ laiden ja omaisten yhteistyötä, jotta haitat voidaan tunnistaa ja niihin voidaan puuttua, Kivelä kehottaa. n

lähtien 85 vuoden ikään ehtineiden määrä on kasvanut nopeasti, ja tutkimus on vilkastunut.

Lääketutkimuksen yhtenä ongelmana on löytää riittävästi 85 vuotta täyttäneitä mukaan tutkimuksiin, joiden avulla eri lääkkeiden vaikutuksista iäkkäisiin voitaisiin saada lisää tietoa.

Lähde ja lisätietoa: www.fimea.fi, hakusana ”iäkkäiden”

Elämää

yli esteiden

34

Insuliinipumpun ansiosta Piia Laine pystyy liikkumaan entistä enemmän.

Esimerkiksi lenkkeily ja agility koiran kanssa sujuvat nyt hyvin.

hoidossa teksti Eeva Tähtinen, kuva Vessi Hämäläinen Asiantuntijana lastentautien erikoislääkäri Tero Saukkonen, Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistys

Tyypin 1 diabetekseen sairastuu Suomessa vuosittain kaksi tuhatta ihmistä, joista suuri osa on lapsia ja nuoria. Sairauden aiheuttajia ei toistaiseksi tunneta. Diabeteksen kanssa oppii elämään, mutta hoito vaatii säännöllisyyttä.

Y

kköstyypin diabetes puhkeaa Toisaalta huolellisuuteen oppiminen on hyvä yleensä ennen 30 vuoden ikää. asia, ja se tukee onnistumista opinnoissa ja Noin puolet sairastuu alle 18-vuo- työelämässä. Tyypin 1 diabetesta hoidetaan intiaana. Sairastumisikä näyttää suliinihoidolla, joka otetaan pistoksina tai insiirtyneen varhaisemmaksi, ja suliinipumpun avulla. Pitkävaikutteisia insuyhä useampi lapsi sairastuu jo ennen koulu- liinipistoksia otetaan kerran tai kahdesti päivässä, lyhytvaikutteisia ennen jokaista ateriaa. ikää.

Näin kävi myös helsinkiläiselle Piia Lai- Hoidon tarkoituksena on pitää verensokeriarvot mahdollisimman normaaleina. neelle, jolla diabetes puhkesi viisivuotiaana.

Jos insuliiniannos on liian suuri, voi seu– Sairastuin niin pienenä, etten muista aikaa ennen diabetesta. Se on osaltaan helpot- rauksena olla pahimmillaan matalan verensokerin aiheuttama insuliitanut sopeutumista. Hoidosta nishokki. Jos taas insuliinioli otettava vastuu jo pienenä pistoksia jää ottamatta, voi koululaisena, ja riittävistä väinsuliinin puutteesta seurata lipaloista piti muistaa huoleh”Liikunnasta vaarallinen happomyrkytys. tia, Laine kuvailee. on diabetesAlle 15-vuotiaita diabeepotilaalle Pumpusta apua tikkoja on Suomessa nelisen Pelkästään pikainsuliinia antuhatta. Tavallisen kokoisessa hyötyä, sillä nostelevan insuliinipumpun koulussa on siis yleensä ainase tehostaa suosio on kasvanut etenkin kin yksi diabetesta sairastava insuliinin lapsipotilaiden ja nuorten ailapsi. kuisten joukossa. Pumpun Diabetes ei itsessään vaivaikutusta.” avulla insuliinia annostellaan kuta koulumenestykseen, ja tarvittava määrä suoraan ihon suurin osa sitä sairastavista lapsista pärjää koulussa normaalisti. Verenso- alle. Pienikokoinen laite kulkee mukana vyökeriarvojen heittely saattaa kuitenkin heiken- täröllä tai taskussa.

Piia Laine sai insuliinipumpun viime syktää keskittymistä ja oppimista, ja verensokerin tasapainosta huolehtiminen on siten tärkeää. synä ja on ollut siihen tyytyväinen.

– Pumpun avulla pystyn säätelemään insuTavoitteena on hyvä hoitotasapaino. Diabeteksen hoidossa huolellisuus on tärkeää. Dia- liinin määrää paremmin. Ennen heräilin öisin beetikko ei voi elää hetkessä, vaan hänen on mataliin verensokereihin, mutta nyt pystyn araina mietittävä vuorokausi eteen- ja taaksepäin. vioimaan insuliinin vaikutuksia tarkemmin, ja Verensokeria on seurattava jatkuvasti, jotta osaa heräily on loppunut.

Pumppu helpottaa myös liikuntaa. Liikunarvioida sopivan insuliinin määrän. Ateriarytmin pitäminen säännöllisenä helpottaa hoitoa, nasta on diabetespotilaalle hyötyä, sillä se teja lisäksi on tärkeää tuntea ravinnon sisältämät hostaa insuliinin vaikutusta.

–Pumpun ansiosta voin liikkua entistä hiilihydraattimäärät, joiden mukaan ateriainenemmän, ilman jatkuvia matalia sokereita, >> suliini annostellaan.

Mistä diabetes johtuu?

Tyypin 1 diabetes kuuluu auto­ immuunisairauksiin, joissa elimistön oman puolustusjärjestelmän häiriö aiheuttaa sairastumisen. Elintoi­ minnoille välttämätöntä insuliinia ei erity, koska sitä tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet.

Sairaudelle ei ole löydetty yksi­ selitteistä syytä.

– Virusinfektioilla on epäilty olevan yhteys diabeteksen riskiin, samoin imeväisiän ravintotekijöillä. Näiden vaikutuksesta ykköstyypin diabetekseen ei ole kuitenkaan varmaa näyttöä, eikä mikään yksittäinen tekijä selitä sairautta, kertoo diabeteslääkäri Tero Sauk­ konen.

Diabetes on erityisen yleinen ­Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, mutta selkeää syytä tähänkään ei ole tiedossa.

– Perinnölliset tekijät eivät selitä sairauden yleisyyttä Suomessa, sillä olemme geneettisesti samankaltaisia­ kuin muut eurooppalaiset. Syitä on haettu elinympäristöstä, muun muassa korkeasta hygieniatasosta, Saukkonen sanoo.

Ykköstyypin diabetesta tutkitaan­ koko ajan, ja sen hoitoa pyritään ­helpottamaan. Uusia lyhyt- ja pitkävaikutteisia, paremmin haiman omaa insuliinineritystä jäljitteleviä insuliineja­ on kehitteillä. Uudet insuliinipumput annostelevat insuliinia ja mittaavat samalla verensokeria, mikä on merkit­ tävä kehitysaskel. Teknologia saattaa­ tulevaisuudessa kehittyä niin, että pumppu säätelisi insuliinin annostusta automaattisesti.

– Yksi tulevaisuuden hoitomah­ dollisuus on solusiirto, jonka avulla diabetesta sairastavalle voitaisiin antaa insuliinia tuottavia soluja. Tämä ei ­kuitenkaan ole todellisuutta vielä lähi­ vuosina, Saukkonen sanoo.

35

TIEDE JOKA NÄKYY IHOLLASI

­­ eikä liikunta tuota tuskaa kuten ­aiemmin. Käyn koiran kanssa lenkillä ja jaksan hyvin agility-treeneissä, Piia Laine kertoo.

Huolena lisäsairaudet Diabeteksen vaikutuksessa päivittäiseen elämään on suuria yksilöllisiä eroja. Jos hoito on hyvässä tasapainossa, diabetes ei juuri vaikuta terveyteen ja jaksamiseen, mutta kaikki eivät löydä tasapainoa helposti.

– Diabetes ainoana sairautena ei ole estänyt minua tekemästä mitään. Olen opiskellut monta ammattia, tehnyt monenlaista työtä ja harrastanut aktiivisesti muun muas­sa ratsastusta, Laine kertoo.

Ikävänä lisänä tulevat kuitenkin lisäsairaudet, jotka puhkeavat pitkäaikaisen sairastamisen jälkeen. Tyypillisiä ovat munuaissairaudet, hermovauriot ja silmänpohjan sairaudet.

Piia Laineella lisäsairaudet pahenivat noin 25 vuoden sairastami-

sen jälkeen. Laine kärsii kivuliaasta hermostovauriosta, joka huonontaa muun muassa tasapainoa. Hermovaurion vuoksi hänellä on elinikäinen kipulääkitys. Myös silmänpohjan sairaudet ovat pahentuneet viime vuosina, ja Laine käy säännöllisesti silmien laserhoidoissa.

Lisänä tulevat tulehdussairaudet, kuten toistuvat jännetuppitulehdukset ja jännetulehdukseen liittyvä jäätynyt olkapää, joka vaatii viikoittaista fysioterapiaa.

Diabeetikot altistuvat helpommin myös sydän- ja verisuonitaudeille, sillä verensokerin vaihtelut vaurioittavat verisuonia ja aiheuttavat erityisesti ääreisverenkierron heikkenemistä.

– Lisäsairauksien takia en jaksa enää yhtä hyvin kuin aiemmin, ikävä kyllä, Piia Laine sanoo.

Tällä hetkellä hän työskentelee osa-aikaisesti Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksessä ja vetää muun muassa diabeetikoiden vertaistukiryhmiä. n

Diabeteksen kaksi tyyppiä

Eroon punoittavasta ihosta Eucerin Anti-Redness –tuotteet ovat turvallinen ratkaisu lievittämään punoittavaa ihoa. Kliinisesti testatun* koostumuksen avulla ihon punoitus vähenee ja verisuonten kunto paranee jo 4:n viikon kuluessa.

Vihertävien pigmenttien ja ihoa rauhoittavan Licochalcone-kasviuutteen ansiosta tuotteet lievittävät ihon punakkuutta välittömästi. Kysy Eucerin Anti-Redness –tuotteita apteekistasi niin saat nopeaa ja pitkävaikutteista apua kasvojen ihon punoitukseen.

Lisätietoja: www.eucerin.fi

-10%

Löydä sinulle parhaiten sopiva Eucerin®–kasvojenhoitotuote.

-Katso tästä.

31.10.13 saakka hyvin varustetuista apteekeista!

SAATAVILLA APTEEKISTA

* Weber T et al (2005): Tolerance and Efficacy of a Skin Care Regimen Containing Licochalcone A for Adults with Erythematic Rosacea and Facial Redness. (Abstr.) J Am Acad Dermatol Vol 52 (3), 95.

• Tyypin 1 diabetesta sairastaa Suomessa noin 45 000 ihmistä.

Tyypin 2 diabetekseen sairastuneita on noin 250 000, ja arviolta 200 000 sairastaa sitä tietämättään.

• Ykköstyypin diabetekseen sairastutaan yleensä ennen 30. ikävuotta. Kakkostyypin diabetes on keski-ikäisten ja iäkkäiden sairaus, jossa keskimääräinen sairastumisikä on 60 vuotta.

• Tyypin 1 diabetes ei periydy suoraan. Jos äidillä on sairaus, lapsen riski sairastua on 2–5 %. Jos isä sairastaa tyypin 1 diabetesta, lapsen riski sairastua on 6–8 %. Tyypin 2 diabe­ teksessa perinnöllisillä tekijöillä on keskeinen merkitys: alttius periytyä on 40–70 %.

• Kakkostyypin diabetes on yhteydessä ylipainoon. Ruoka­valiolla, liikunnan lisäämisellä ja tupakoinnin lopettamisella on sairauden hoidossa keskeinen merkitys. Ykköstyypin diabetesta ei selitä ylipaino tai muukaan yksittäinen tekijä. Liikunta auttaa tehostamaan insuliinin vaikutusta.

• Tyypin 1 diabeteksessa insuliinihoito on elinehto, sillä haima ei eritä lainkaan insuliinia. Tyypin 2 diabeteksessa insuliinin eritys on heikentynyt, ja sen vaikutus elimistössä on vähentynyt. Varsinkin alussa riittää usein tablettihoito, mutta insuliinihoitoa saatetaan tarvita myöhemmin.

• Tyypin 1 diabeetikko saa sairaalasta tai terveyskeskuksesta ohjeet sairauden hoitoon. Apteekin rooli korostuu tyypin 2 ­diabeteksen hoidossa, jossa on tärkeää neuvoa potilasta elin­ tapojen muuttamisessa.

Natriumalginaatti, natriumvetykarbonaatti, kalsiumkarbonaatti

Nopea ja tehokas helpotus närästykseen Ja polttavaan tunteeseen rintalastan alla KYSY A FARM TA L SEUTI OJA ET LISÄTI

FI/GVS/01/2013/01

Mahansisällön takaisinvirtauksen ruokatorveen aiheuttamien oireiden hoitoon, kuten närästykseen ja ruoansulatusvaivoihin. Annostus aikuisille ja yli 12-vuotiaille lapsille 2 - 4 Galieve Peppermint purutablettia tai 10 - 20 ml Galieve Mint oraalisuspensiota korkeintaan neljä kertaa vuorokaudessa. Jos olet yliherkkä jollekin valmisteen ainesosalle, älä käytä valmistetta. Valmistetta voidaan käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Haittavaikutuksena voi esiintyä satunnaisia yliherkkyysreaktioita. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Jos oireet eivät lievene 7 päivän jälkeen, ota yhteys lääkäriisi. Lisätietoja: Reckitt Benckiser Nordic A/S Itsehallintokuja 6 02600 ESPOO FINLAND 0 290 009200

liikunta teksti Irma Capiten, kuvat Jukka-Pekka Moilanen

TANSSI PÄIVÄSSÄ

pitää lääkärin loitolla Tanssi on kuulunut ihmiseloon iän kaiken.

Sillä on monenlaisia merkityksiä ja tehtäviä eri kulttuureissa. Tanssi liikuntamuotona on viime vuosina kasvattanut huikeasti suosiotaan. Erityisesti aikuisharrastajat vaeltavat nyt sankoin joukoin tanssitunneille.

T

anssi sopii kaikille. Tanssikouluissa on oppilaita 3-vuotiaista mummoihin ja pappoihin. On pullukoita ja laiheliineja, himoliikkujia ja rapakuntoisia vasta-alkajia.

Kun lajeja on kymmeniä yksin tanssittavista pari- ja ryhmätansseihin ja jokaiselle musiikkimaulle sopivia, tanssiharrastus vetää väkevästi puoleensa.

Viime vuosien kasvava suuntaus on aikuisharrastajien suuri osuus tanssijoista. Myös nuoret miehet ovat lähteneet mukaan tanssiliikuntaan.

– Esimerkiksi lattarilajit ovat loistavia toimistotyöläisten selälle, ja erityisesti naiset pitävät niistä. Nuoret miehet taas innostuvat katutanssilajeista kuten hip-hopista. Tanssiminen on trendikästä ja tuttua nuorille ja nuorille aikuisille musiikkivideoiden kautta. Artistit myös käyttävät konserttikiertueillaan paljon tanssijoita, ja se innostaa tanssin pariin, toteaa Merja Satulehto, tanssinopettaja, tanssituomari ja tanssija, oululaisen Tanssikeskus Citydancen toimitusjohtaja sekä TV:stä tuttu Tanssii tähtien kanssa ja Dance -ohjelmien tuomari.

Iloa ja hyötyä Tanssi sopii myös erityisryhmille. Esimerkiksi pyörätuolitanssitunteja järjestetään useissa tanssikouluissa ja vanhusten hoitokodeissa.

– Aira Samulin on alan pioneeri Suomessa. Hän on tehnyt merkityksellistä tanssityötä vanhusten parissa jo parin vuosikymmenen ajan. >>

Street, jazz, salsa, hiphop, paritanssit... tanssiharrastuksen aloittamista miettivälle löytyy valikoimaa. Mieli virkistyy, ja kuntokin kohoaa huomaamatta.

38

3

5

ASKELTA tanssiharrastuksen aloittamiseen

Kun olet päättänyt lajin, selvitä pukeutumiskoodi: usein varusteiksi riittävät hikoilun kestävät, joustavat vaatteet.

Tunneilla ollaan joko paljain jaloin tai puuvillasukissa, joissakin lajeissa tarvitaan lenkkarit tai erikoisjalkineet.

1

Selvitä paikkakuntasi vaihtoehdot: tanssia voi harrastaa tanssi­ kouluissa, -oppilaitoksissa, kansalaisopistoissa sekä tanssiurheilu- ja seuratanssi­ seuroissa.

2

Mieti mikä laji kiinnostaa: eri lajeihin voi tutustua esimerkiksi Youtubessa tai tanssikoulujen näytöksissä.

Useat koulut järjestävät kokeilu- ja tutustumistunteja etenkin kurssikausien käynnistyessä.

4

5

Kaksin aina kaunihimpi, eli houkuttele kaveri mukaan.

Ennen kaikkea: päätä aloittaa tanssi­ harrastus!

39

Tanssia käytetään monenlaiseen kuntoutukseen. Sillä voidaan saavuttaa ainutlaatuisia tuloksia.

– Tunnen nuoren miehen, joka sai kallohalkeaman jäätyään raitiovaunun alle ja sen seurauksena vakavan aivovamman. Koomasta herättyään hän on pikku hiljaa kuntoutunut ja kykenee jo vähän liikkumaankin. Tanssiterapialla ja musiikilla on ollut iso osa kuntoutumisessa, Merja Satulehto kertoo.

Muistisairaat ovat oma ryhmänsä, joka voi saada apua tanssista.

Tanssin hyviä vaikutuksia hermoratoihin ja muistiin on tutkittu ja viety käytäntöön jo pitkään. Suomessa on järjestetty myös hankkeita, joissa valmennetaan lähi- ja sairaanhoitajia käyttämään tanssia osana muistisairaiden ihmisten hoitoa.

Merja Satulehto korostaa, että tanssi kuuluu kaikille. Hän sanoo, että kaikki osaavat tanssia ja kaikilla on siihen riittävästi rytmitajua ja muita kykyjä.

– Tunneilleni tuli hyvin ylipainoinen nainen, jolla oli ”monta vasenta jalkaa”. Hänen oli vaikea pysyä muiden tahdissa mukana. Mutta tanssista koettu nautinto ei ole sidoksissa taitoon, vaan se perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen. Tunnin jälkeen nainen tuli kiittelemään, kuinka mahtava kokemus tanssitunti oli hänelle ollut. Hän jatkoi tunneilla käymistä ja vähitellen jalkojakin löytyi oikea ja vasen – ihan kaikki oppivat ja kehittyvät!

pH 5

pH 4

pH 5

pH 4

Spot Control Stick

MATK A

I PÄIVÄSS KS

LE

KO

Ä

Y

Hedelmäinen maitohappobakteeri

KO

Liikkeellä on hyvä olla Teija Ollanketo on 50-vuotias oululai”Uudet lajit nen liikunnan harrastaja. tuovat aina – Pyöräilen töihin ja harrastuksiin kesät talvet. Pienestä asti olen hiihtäuusia haasteita nyt, luistellut ja voimistellut. Aikuiseoman kehon nakin olen ollut mukana naisvoimishallintaan.” teluryhmissä.

Tanssiliikunta tuli hänellä mukaan­ kuvioihin vuonna 2000.

– Tyttäreni aloitti silloin lastentanssiryhmissä. Kiinnostukseni heräsi, ja lopullinen kimmoke oli työpaikan ammattijärjestön kautta tullut kutsu tanssimaan. Aloitin liikuntaseuran lattarikurssista. Nykyisin harrastan lattaritansseja ja muita lajeja.

Lattarit, showtanssi, moderni jazz, high heels, hip-hop, street jazz, locking... yli kahdeksan tuntia viikossa, plus kisat päälle. Nälkä kasvaa syödessä. Uudet lajit tuovat aina uusia haasteita oman kehon hallintaan.

– Lisäksi tanssin kahdessa aikuisten kilparyhmässä: showtanssimuodostelmassa ja katutanssimuodostelmassa. Kilpailemme ikäkausimestaruuskisoissa.

Ollankedolle tärkeintä tanssiharrastuksessa on sen tuoma hyvä mieli, hyvät ystävät – ja hyvä terveys. >>

PER HEE

L

Merja Satulehto, Jutta Sulkala ja Teija Ollanketo rohkaisevat jokaista kokeilemaan, mikä tanssimuoto tuntuisi omalta ja mieluisalta. Luvassa energiaa ja hyvää mieltä!

Matkustajan maitohappobakteeri

Sisältää suolistossa luonnostaankin esiintyviä maitohappobakteereita, Idoform Logo v Vi har tatt utga som bygger me kuten bifidobakteereita.

IDOFORM

MAITOHAPPOBAKTEERI ASIANTUNTIJA

www.idoform.fi CONSUMER HEALTHCARE

IDOFORM

Finsk

LAC

Lajinsa kullekin JOKAINEN HARRASTAJA SAA tanssista terveyshyötyä. Tanssiliikunta, kuten kaikki muukin liikunta, parantaa kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua.

– Tanssin etuna ovat voimakkaat tunteet, kun heittäydytään liikkeen ja musiikin vietäväksi. Tanssi tutkitusti lisää hyvän olon hormonituotantoa. Monipuolisena liikuntana se haastaa myös aivosoluja ja hermoratayhteyksiä ja kehittää kokonaisvaltaisesti kehon lisäksi mielenlaatua. Tanssi parantaa kehonhallintaa ja vahvistaa minäkuvaa. Monelle harrastajalle siinä on tärkeää myös sosiaalisuus. Tunneilla pääsee irrottautumaan arjen huolista ja jaksaa paremmin selviytyä arjen haasteista, Satulehto listaa.

Kaikki tanssilajit kohottavat yleiskuntoa, lisäävät nivelten liikkuvuutta ja ketteryyttä sekä kehittävät tasapainoa ja lihasten koordinaatiota. Tanssi tekee hyvää sydämelle, ja hapenottokyky kasvaa.

Tässä muutamia esimerkkejä eri lajien vaikutuksista: • osteoporoosin ehkäisyyn: hyppyjä sisältävät lajit, esimerkiksi discodance tai jazztanssi • ketteryyttä ja voimaa breakdancesta • koordinaatiota parantamaan hiphop tai locking • selkävaivaisille latinotanssit • nivelliikkuvuutta, joustavuutta ja tasapainoa parantavat esimerkiksi aikuisbaletti ja jazztanssi.

”Tanssi parantaa kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua.

– En ole juurikaan kipeänä. Uskon, että hyvä yleiskunto auttaa pysymään terveenä. Myöskään tuki- ja liikuntaelinten ongelmia ei ole, vaikka siirryin vuosi sitten tekemään toimistotyötä. Hyvä lihaskunto suojaa selkävaivoilta.

Jutta Sulkala on oululainen 15-vuotias yläkoululainen, joka on harrastanut tanssia ja muuta urheilua 4-vuotiaasta lähtien.

– Citydancen showtanssista se lähti. Eka–tokaluokkalaisena tanssin myös balettikoulussa ja itämaista tanssia kolmannessa tanssikoulussa. 12-vuotiaana aloitin hip-hoptanssin, ja se oli heti oman oloinen laji. Nykyisin tanssin hip-hopia myös kilparyhmässä, samoin showtanssia.

Kilpailut ja kurssit ovat tarjonneet hänelle kokemuksia Suomessa ja ulkomailla.

– Keväällä oli Oulussa Street SM -kisat. EM-tason Street-kisoissa kävimme Riikassa ja ShowmuodostelmaMM-kisoissa Saksassa. Lontoossa olemme käyneet tanssimassa Studio 68 ja Pineapple -tanssikouluissa. Yksi hauskimpia kokemuksia oli Talent-ohjelmaan osallistuminen viime vuonna. Ylsimme superfinaaliin asti.

Koululaisella on jo iso repullinen tanssin tuomia kokemuksia, mutta yksittäisiä huippukokemuksia tärkeämpänä hän pitää sitä, että tanssiharrastuksessaan hän saa olla päivästä toiseen itselleen tärkeiden ihmisten seurassa ja elää elämäänsä tanssin ja musiikin parissa.

Tanssin tuoma hyvä kunto auttaa jaksamaan ja keskittymään: – Kisatreenien aikaan, siis usein, tanssiin kuluu 15–17 tuntia viikossa. Mutta koulu sujuu hyvin, sanoo Jutta Sulkala, ja lähtee haastattelun päätteeksi: minnepä muual­le kuin tanssitunnille. n

LÄÄKITSE Lääke flunssan oireisiin Burana-C Lievittää virusten aiheuttaman nuhakuumeen ja influenssan oireita, kuten kuumetta, lihas- ja nivelkipuja sekä päänsärkyä.

Burana-C lievittää virusten aiheuttaman nuhakuumeen ja influenssan oireita, kuten kuumetta, lihaskipuja, nivelkipuja ja päänsärkyä.

Neuvottele lääkärin kanssa, jos olet yliherkkä jollekin särkylääkkeelle, jos sairastat mahahaavaa tai muuta ruuansulatuskanavan verenvuodoille altistavaa sairautta tai jos olet raskaana. Ei raskauden viimeisellä kolmanneksella. Burana-C sopii yli 4-vuotiaille (20 kg) lapsille.

Tutustu huolella pakkausselosteeseen.

HOIVAA Lepoa ja lämmintä juotavaa Posivil Zink Kuumajuomajauhe, joka sisältää runsaasti sinkkiä, C-vitamiinia ja hunajaa. Pussin sisältö sekoitetaan kupilliseen kuumaa vettä.

Orion on suomalainen avainlippuyritys.

lemmikit Kehitetty ja valmistettu Suomessa

teksti Susanna Haanpää, kuva Anna-Leena Väätänen Asiantuntijana pieneläinkirurgian professori Outi Vapaavuori, Helsingin yliopistollinen eläinsairaala

K

Suomalaisuutuus apteekista: pureskeltava Vida Junnu -kalsium + D3-vitamiini Omenanmakuisesta, pureskeltavasta Vida Junnu -kalsium + D3-vitamiinivalmisteesta lapsi saa samalla kertaa kalsiumia 400 mg:tä ja D3-vitamiinia 7,5 mg:tä. Levykkeessä 15 kpl.

Makeutettu hammasystävällisesti sorbitolilla ja sukraloosilla.

Kaupan päälle lasten t-paita ...kun ostat apteekista elo-lokakuussa Junnu-monivitamiinia tai kalsium+D-vitamiinia 10 levykettä makusi mukaan.

Edullinen, hyvänmakuinen purutabletti perheen pienimmille.

Junnu-monivitamiini sisältää mm. D3-vitamiinia 10 µg.

Levykkeessä 15 kpl.

Tarkemmat kampanjaohjeet: www.vidaplus.fi

Ei sisällä laktoosia, gluteenia, hiivaa eikä liivatetta.

oirat elävät keskimäärin 10–14 vuoden ikäisiksi, mutta jättirotuisten koirien elinikä on usein tätä lyhyempi. Kissat saattavat hyvinkin elellä yli 15-vuotiaiksi.

Vanheneminen on eläimilläkin yksilöllistä. Yksi voi olla virkeä 10-vuotiaana, mutta toinen saattaa hiljalleen raihnaistua jo aiemmin.

– Eläimissä on eroja alkujaankin, sillä toiset rodut ovat aktiivisempia kuin toiset, ja myös yksilöissä on suuria eroja. Ikääntymisen merkit on siis suhteutettava lemmikin ja sen persoonallisuuden mukaan, muistuttaa pieneläinkirurgian professori Outi Vapaavuori Helsingin yliopistollisesta eläinsairaalasta.

Vanhenemisen myötä eläimen käyttäytyminen ja aktiviteettitaso alkaa muuttua – meno käy hiljalleen verkkaisemmaksi. Vuosien karttuessa monille ilmaantuu myös erilaisten sairauk­sien oireita.

– Koira ei ehkä jaksa enää tehdä entisten pituisia lenkkejä, se voi alkaa ontua tai ei jaksa leikkiä yhtä innokkaasti kuin ennen. Sama pätee kissoihin, joista etenkin leikkien vähenemisen huomaa.

Yleensä muutokset tulevat hiljalleen, ja tahdin hidastuminen on normaalia. Jos käytöksessä ilmenee äkillisiä muutoksia, on syytä käydä eläinlääkärissä. Esimerkiksi jos eläin alkaa juoda tai virtsata tavallista tiheämmin tai jos sen kehoon ilmaantuu epämääräisiä kohoumia tai patteja, on ehdottomasti syytä viedä se tutkittavaksi.

Kremppaa ja kolotustakin Ikääntyvän lemmikin energiansaannin ja kulutuksen pitäisi olla tasapainossa. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ehkäisyssä painonhallinta on tärkeää.

Tämä on helpointa, mikäli lemmikkiä ei ole päästetty lihomaan.

Lemmikin veteraanivuodet Ikääntyminen näkyy lemmikissä kuten ihmisissäkin: vuosien saatossa tahti alkaa hidastua ja oirehdintaa voi tuntua esimerkiksi nivelissä.

Kissojen liikkumisesta niiden ni­ veloireita ei ole yhtä helppo ha­ vaita kuin koirilla, joiden ontumi­ sen huomaa heti.

Painonhallinta estää myös ni­velvaivojen syntyä. Oireita voi helpottaa huolehtimalla omega 3 -rasvahappojen saannista, glu­ kosamiinista on joissakin tapauksissa havaittu olevan hyötyä, ja viherhuulisimpukkavalmisteita­ kin voi käyttää. Lisäksi on tarjolla monenlaisia muita lisäravinteita ja vitamiineja, kuten foolihappoa ja erilaisia B-vitamiinivalmisteita aivoille.

8.2013

Jäähyväisten aika Lemmikilläkin on oikeus vanhuu­ teen. Vuosittainen tarkastus on hyvä tapa huolehtia hyvinvoin­ nista, vaikkei ongelmia olisikaan.

Jossain vaiheessa omistajan on kuitenkin kohdattava tilanne, jossa on kyettävä arvioimaan lem­ mikin elämänlaatua mahdollisim­ man tarkasti nimenomaan eläi­ men kannalta.

– Eläinlääkärissä lemmikki on usein urheampi kuin kotona, ja lääkärin näkökulmasta eläin voi vaikuttaa ihan hyvinvoivalta. Ko­ tioloissa kissat ja koirat kuiten­ kin osoittavat, mikä on todellinen vointi.

Jos lemmikki ei esimerkiksi syö tai kävele tai muuten muistuta aiempaa itseään enää lainkaan, sen ei saa antaa tuntea turhaan tuskia.

Silloin on aika kiittää lemmikkiä yhteisistä hyvistä vuosista ja pääs­ tää se kärsimyksistään. n

Dormiplant

TM

oiva apu unihäiriöiden hoitoon Dormiplant on valeriaanauutetta sisältävä kasvirohdosvalmiste.

Valeriaanalla tehdyt tutkimukset osoittavat sen rauhoittavan, lisäävän univalmiutta ja parantavan unen laatua ilman aamutokkuraa.

Valeriaanan teho tulee esiin asteittain, siksi parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi voi kulua 2-4 viikkoa lääkityksen aloittamisesta.

FI_Dormiplant_Ad_Terveydeksi_0713_106x280

Ikääntyvälle koiralle tai kissalle laihdutuskuuri on hankalampi.

Ruoan määrän pitää joka ta­ pauk­sessa vähentyä, jos lemmikki ei liiku entiseen tapaan.

– Lemmikki usein söisi kai­ ken, mitä sille annetaan. Omis­ tajalla onkin oltava kontrolli, mil­ laiseksi sen elopaino muodostuu.

Etenkin nivel- ja hammasvaivat yleistyvät iän myötä. Hammaski­ ven syntyyn vaikuttaa etenkin syl­ jen koostumus. Eläin saattaa jättää syömättä, ja sen hengitys haisee.

Silloin on syytä tutkituttaa suun tila ja poistattaa hammaskivi.

Lemmikin hampaiden harjaus ei poista hammaskiveä mutta eh­ käisee sitä. Harjaus pitäisi aloit­ taa jo pentuna ja huolehtia siitä päivittäin. Lemmikeille on omat hammasharjansa ja -tahnansa, joi­ den makuina voi olla vaikka kana, maksa tai kala. Ihmisille tarkoitet­ tuja tahnoja ei saa käyttää.

– Rutiinikäynneillä eläinlääkä­ rin on hyvä tarkistaa myös hampai­ den ja ikenien tila.

Kissojen nivelrikkoa on alettu tunnistaa vasta kymmenisen vuotta sitten.

– Nivelrikko ilmenee esimer­ kiksi siinä, että kissa on haluton hyppäämään vaikka sohvalta alas.

Dormiplant on markkinoiden vahvin valeriaanatabletti. Tabletissa on 500 mg valeriaanauutetta.

Unihäiriöiden hoidossa annostus on 1 tabletti ½ – 1 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Tarvittaessa voidaan ottaa lisätabletti jo alkuillasta.

Pakkauskoot ja hinnat: 20 tabl.

9,13 € 40 tabl.

17,05 €

Dormiplant tabletti on tarkoitettu lievien jännitystilojen ja unihäiriöiden hoitoon. Nuorille (yli 12 vuotiaille), aikuisille ja iäkkäille. Ei raskauden tai imetyksen aikana.

Ei alle kahta tuntia ennen autolla ajoa tai tarkkuutta vaativaa työtä.

Valmiste on laktoositon, gluteeniton, sokeriton ja hiivaton. Jos oireet jatkuvat tai pahenevat 2 viikon säännöllisen käytön jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen.

Itsehoitolääke. Vain apteekista.

Lisätietoja: Pharmaca Fennica ja www.pharmanord.fi

Rajatorpantie 41 C, 01640 VANTAA, puh. (09) 8520 2215. www.pharmanord.fi

Laatija: Anssi S. Lampo. Kuva Apteekkariliitto. Ristikon ja sudokujen ratkaisut sivulla 50.

 Terveydeksi! ristikko  3 | 2013 Vaikeusaste:

46

2 6 5 9 8 1 4 7 3 3 9 7 6 2 4 1 8 5

Vaikeusaste:

2 9 8 5 3 7 4 6 1 3 1 6 2 4 8 7 5 9

1

6 5 4 3 1 7 2 5 6 9 5 8 8 3

8 7 9 2 4 5

Vaikeusaste:

1 3 8 9 4 2 5 7 6 7 2 4 6 5 8 9 3 1

www.aisudoku.com

5 7 5 8 9

(C) Arto Inkala

1 7 2 6

AI15772

9 8 1 4

5 9 7 9 8 4 3 6 1 6 8 7 3 2 3 8 3 7 2 4 1

www.aisudoku.com

www.aisudoku.com

3

7 8

(C) Arto Inkala

8

(C) Arto Inkala

1 4 1 8 1 6 2 8 7 4 2 3 1 8 7 2 5 3 7 2 6 3 1 5 4 2 7 8

AI15771

5 9

AI15770

Sudokut

2

Paras juttu?

Terveydeksi!

PharmaPress Oy Pieni Roobertinkatu 14 C 00120 HELSINKI

KIRJEMERKKI

lukijakilpailu

3/2013

Tämän lehden paras juttu oli

Kerro, mikä oli mielestäsi tämän lehden paras juttu, ja kirjoita vastauksesi oheiseen kuponkiin tai postikorttiin.

Kerro myös, onko mielessäsi jokin aihe, jota haluaisit Terveydeksi!-lehden käsittelevän.

Voit vastata myös netissä osoitteessa www.terveydeksi.fi.

Lähetä vastauksesi 1. 11. 2013 mennessä osoitteella: Terveydeksi!-lehti, PharmaPress Oy, Pieni Roobertinkatu 14 C, 00120 Helsinki.

Haluaisin Terveydeksi!-lehden käsittelevän

Nimi Osoite

4

messut yhdellä lipulla!

11.–13.10. Helsingin Messukeskus

Herkkä Koti Lisäravinteet Painonhallinta

Jooga Terveellinen ravinto

Liikunta Superfood

Luontaismaailmat Henkinen hyvinvointi

Yhteistyössä:

Avoinna: pe 11.10. klo 10-19, la ja su 12.–13.10. klo 10-18.

Liput: Aikuiset 16 €/10 €

www.iloveme.fi

Vastanneiden kesken arvomme kaksi Innolux Tubo -kirkasvalolaitetta.

• Sitä voi käyttää tehokkaana kirkasvalona, yleis- ja työskentely­ valaisimena ja tunnelmallisena sisustusvalaisimena.

• Mitoituksensa ansiosta Tubo vie vain vähän tilaa pöytätasolta, ja valaisimen voi helposti siirtää paikasta toiseen. Valaisimessa käytetty lämmin puu ja kylmä, puhdas valo sopivat yhteen ja luovat tasapainoisen kokonaisuuden. Tubo on myös himmen­ nettävissä kirkasvalosta tunnelmavalaisimeksi.

• Hoitoetäisyys: 40 cm (2 500 luksia), 20 cm (10 000 luksia) • Värilämpötila 4 000 K (puhtaan valkoinen) • Mitat: 15 × 19,5 × 51,5 cm • Paino: 3,15 kg • Materiaali: akryyli ja saarniviilutettu vaneri • Design: Jarkko Oja • Valaisimen arvo noin 270 euroa.

Onnittelut voittajalle!

Viime lukijakilpailun arvonnassa Cargo Poni -polkupyörän voitti Ulla Räsänen, Jokela. Parhaat onnittelut!

Kiitos kaikille osallistujille runsaasta palautteesta ja juttuideoista!

Etsi kuvista viisi eroavaisuutta!

Täytä ristikko:

L

K K L

L S H T P S S Laastari on kadonnut lehden sivulle – löydätkö sen?

Kirjoita sivu­numero postikorttiin ja lähetä vastauksesi, nimesi ja osoitteesi 28.10.2013 mennessä osoitteella Terveydeksi!/Lasten nurkka, Apteekkariliitto, Pieni Roobertinkatu 14 C,­00120 Helsinki. Myös sähköposti käy: terveydeksi@kynamies.fi.

Palkintoina arvomme neljä Suurta Perhekirjaa. Se kuuluu WSOY:n Oppi & ilo -tuotteisiin ja soveltuu noin 5–10-vuotiaille.

GOODByE DRy EyES, HELLO OPTIVE™

Täydellinen ratkaisu kuivasilmäisyyden hoitoon, pitkävaikutteinen oireiden lievitys & erinomainen siedettävyys.1–5

®

Riittämättömään kostutukseen

Riittämättömään lipidikeRRokseen

ND/0011/2013a Date of Preparation: January 2013 1. Kaercher T, et al. Clin Ophthalmol. 2009;3:33–39.

2. Simmons PA, et al. Invest Ophthalmol Vis Sci. 2007;48: E-Abstract 428.

3. Beard B, et al. Presented at: Annual Meeting of the American Academy of Optometry; 2011.

4. Data on file, Allergan, Inc. CSR 9965-002. 5. Data on file, Allergan, Inc. CSR 9965-001.

Allergan Norden, Johanneslundsvägen 3-5, 194 81 Upplands Väsby, Ruotsi. Puh: +46 8 594 100 00

Tehtävien ratkaisut

ristikko → N A A R ↓ M I F A T T U H A M I N A A R M I I N A M A T I T A A I S K Ä M O L I A S I T T A U S N I T H Ä N E L I M U T N A

E R L I

U P A S

A S U T

N O J A

K I L L I

A L I E N

V O J A I A R S S M A A U K A S A ↓ Ä K O K A T I S O P A A R T K A T I E K A S E U S K A S K I N O U S → T U T T A L I A

K I T T T A A T A T U U S

voittajat

30μg

6 9 8 1 4 2 7 3 5

5 7 4 8 3 9 2 1 6

9 6 3 7 2 8 1 5 4

8 2 5 6 1 4 9 7 3

1 4 7 3 9 5 8 6 2

www.aisudoku.com (C) Arto Inkala

Vaikeusaste:

Vaikeusaste:

2 3 1 5 6 7 4 8 9

AI15772

AI15770

AI15771

(C) Arto Inkala

(C) Arto Inkala

www.aisudoku.com

www.aisudoku.com

8 7 2 5 9 1 1 5 7 Viime numeron voittajat 3 8 5 9 4 1kisan 8 7 2 5 8 9 7 laastari 9 8 1 2 6 Kilpailun 1 8 Viime numeron 6Lasten nurkan löytyi sivulta 37. voittajiksi 4 3 6 8 7 4 2 6 5 arvottiin Ninni Vartiainen,9Juankoski, Iida Okkonen, Päntäne, Luka 1 6 8 7 3 1 8 4 3 1 7 Nevalainen, Kotka 8 3 Talonpoika, 2 Lahti. Onnea 7voittajille!

7 2 5 3 ja Toukomies 2 1 3 8 7 2 6 5 6 9 4 3 7 2 3 1 5 9 5 8 2 4 4 1 4 2 7 8 8 3 5 sudokut 4 1 6 9 8 3 5 2 7

7 8 2 4 5 6 3 9 1

3 5 9 2 7 1 6 4 8

2 3 5 7 9 8 1 4 6

9 1 7 4 5 6 2 3 8

8 6 4 2 1 3 7 5 9

5 2 9 8 3 1 6 7 4

3 4 1 5 6 7 9 8 2

lasten nurkka Ristikon ratkaisu oikealla: Etsi viisi eroavaisuutta: Kukka, kolikko ja kivi ovat kadonneet, Lego-miehen ilme muuttunut ja Lego-palikan väri vaihtunut sinisestä vihreäksi.

7 8 6 9 2 4 3 1 5

Vaikeusaste:

4 7 2 3 8 9 5 6 1

6 5 3 1 4 2 8 9 7

1 9 8 6 7 5 4 2 3

1 7 9 3 4 8 5 6 2

3 2 6 9 5 1 4 7 8

8 4 5 7 2 6 1 9 3

9 6 1 8 3 7 2 5 4

4 5 3 6 9 2 7 8 1

2 8 7 5 1 4 6 3 9

5 9 2 4 6 3 8 1 7

7 3 4 1 8 5 9 2 6

6 1 8 2 7 9 3 4 5

uudet tuotteet Tuotetiedot valmistajilta

Apteekin oma D-vitamiini » APTEEKKI D3-VITAMIINI valmistetaan

Suomessa. Miedon sitruksen makuisen pienen tabletin voi imeskellä, pureskella tai niellä nesteen kanssa. D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin ja fosfaatin imeytymiseen.

D-vitamiini osallistuu myös immuuni­ järjestelmän toimintaan.

20 mikrogrammaa (µg) 100 tabl. 10–12 euroa, 20 µg 300 tabl. 19–21 euroa, 50 µg 100 tabl. 13–15 euroa

Vitamiineja ja probioottia » APPELSIININ JA PERSIKAN makuisen­

maitohappobakteeri-D3-vitamiini-C-vitamiini­ valmisteen tabletti sisältää 5 miljardia Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteeria sekä 10 mikrogrammaa D3-vitamiinia ja 12 mg C-­vitamiinia.

30 KPL 15–17 euroa, 60 kpl 28–31 euroa

Karhealle kurkulle » SOKERITON STREPSILS SITRUS

-imeskelytabletti on tarkoitettu suun ja nielun tulehduksiin liittyvien oireiden lievittämiseen. Lääkeaineina diklooribentsyyli­ alkoholi ja amyylimetakresoli. Raikas ­sitruunan maku, makeutettu maltitolilla.

24 kpl 6,85 euroa

Kosteutusta iholle » AVÈNE SOOTHING HYDRATING SERUM on

tehokkaasti kosteuttava ja rauhoittava seerumi kaikille ihotyypeille, myös herkälle iholle.

Auttaa parantamaan ihon omaa kosteus­ tasapainoa.

30 ml 26–32 euroa

Kainalot kuivina pitkään » TEHOKAS, VIRKISTÄVÄNTUOKSUINEN

antiperspirantti Triple Dry Active 72h roll-on estää hikoilun ja pitää kainalot kuivina. Tuotteen teho säilyy pesun, suihkun ja urheilusuorituksenkin jälkeen.

Hinta 10–11 euroa

UUTUUS! Lisääntyneeseen magnesiumin tarpeeseen.

Magnesium In on runsaasti magnesiumia sisältävä voide.

Strong

Magnesium In

Transdermaalisessa magnesiumterapiassa magnesium imeytyy elimistöön voiteen avulla. Voidepohja kuljettaa magnesiumsuolan ihon läpi ja magnesium kulkeutuu sieltä kehoon.* Magnesium In voide sopii jos suun kautta otettava magnesium aiheuttaa suolisto-oireita kaikille liikkujille diabeetikoille iäkkäille

Mg2+

magnesiumvoide

300 ml pumppupullo. Parabeeniton. Valmistettu Suomessa.

*Epsom Salt Council: Report on Absorption of magnesium sulfate (Epsom salts) across the skin.

Dr RH Waring, School of Biosciences, University of Birmingham. B15 2TT, U.K. 2004.

Magnesium auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta edistää lihasten ja hermoston normaalia toimintaa edistää normaalia proteiinisynteesiä osallistuu noin 300 entsyymin toimintaan Markkinoija West Coast Pharma Finland Oy Nuottasaarentie 1, 90400 OULU www.westcoastpharma.fi

apteekkari

vastaa Lähetä kysymyksesi Terveydeksi!-lehteen osoitteella Heinolan Keskusapteekki, Virtakatu 4, 18100 Heinola tai netin kautta osoitteessa www.terveydeksi.fi.

Kysymyksiin on liitettävä kirjoittajan nimi ja yhteys­ tiedot. Ne jäävät ainoastaan toimituksen tietoon.

Kysy lääkkeistä, itsehoidosta ja apteekkitoiminnasta.

Apteekkari Merja Aaltonen Heinolan Keskusapteekista vastaa lukijoiden kysymyksiin.

A-vitamiini ja kohonneet maksa-arvot ? Työterveystarkastuksessa selvisi, että maksa-arvoni olivat yllättäen koholla.

Lääkäri otti puheeksi alkoholin juomisen.

Mutta en juo kuin satunnaisesti, ehkä lasin viiniä ruuan kanssa. Entäs käytössä olevat lääkkeet? En käytä kuin kolesterolipillerin iltaisin ja kalanmaksaöljyä pari ruokalusikallista. Onko se edes lääke vai elintarvike?

Ollessani apteekissa ostamassa uutta Mölleriä, kerroin maksa-arvoistani tutulle farmaseutille. Hän epäili, että saan liikaa A-vitamiinia, ja se taas nostaa maksaarvoja. Voiko tämä olla mahdollista?

* Farmaseutin ajatus kuulostaa siinä mielessä oikealta, että Möllerin kalanmaksaöljyn annos muuttui jo jokin aika sitten viiteen milli­ litraan vuorokaudessa eli vain kolmasosaan ruokalusikallisesta. Viisi millilitraa sisältää 250 mikrogrammaa A-vitamiinia. Ottamalla kaksi ruokalusikallista päivittäin olette saanut 1 500 mikrogrammaa A-vitamiinia, mikä on lähes kaksinkertainen annos saantisuosituksiin verrattuna.

Tämän lisäksi saatatte saada saantisuosituksen verran A-vitamiinia päivittäin ravinnosta, esimerkiksi levitteistä, maitotuotteista

ja maksaruoista. Jos näin jatkuu pitkään, liika A-vitamiini kertyy maksaan.

Neuvoisin toistaiseksi lopettamaan kalanmaksaöljyn käytön. Kun A-vitamiinin liikasaanti loppuu, vapautuu A-vitamiini vähitellen maksasta elimistön käyttöön ja maksa-arvot normalisoituvat. Kontrolliaika työterveyteen maksa-arvojen seurantaan taitaa olla jo sovittuna?

Näyttäisi siltä, että ette ole ainoa, jolle on käynyt näin. Eikä yksikään asiakas, jolle olen kertonut Möllerin kalanmaksaöljyn annosmuutoksesta, ollut sitä itse huomannut.

Yleisesti ottaen A-vitamiini on hyödyllinen esimerkiksi silmille ja iholle, ja sen saannista täytyy pitää huolta. Monesta eri lähteestä saatava A-vitamiini on kuitenkin liikaa ja pitkän päälle haitallista. Kalanmaksaöljyn lisäksi myös jotkut monivitamiinivalmisteet ja omega-3-rasvahappovalmisteet sisältävät A-vitamiinia. Suosittelen aina pakkaustekstien lukemista. Myös silloin, kun valmiste on tuttu.

Ongelmana reseptimerkinnät ? Mitä tarkoittaa lääkemerkintä 2+1+2? * Tämä nopea merkintätapa on oikeastaan tarkoitettu vain terveydenhuollon sisäiseen

käyttöön. Lääkitysturvallisuuden varmistamiseksi tavoitteena on kirjoittaa potilaille aina kokonainen lause, tässä tapauksessa näin: 2 tablettia aamulla, 1 tabletti päivällä ja 2 tablettia illalla. Lääke tulisi ottaa noin kahdeksan tunnin välein.

Miten toimia, jos apteekissa tehdään virhe? ? Miten voi olla, että minulle annettiin apteekista toisen henkilön lääkkeet? ­ Kuka on vastuussa tapahtuneesta, ja mihin asiakas voi tehdä ilmoituksen asiasta?

* Pahoittelen Teille tapahtunutta sekaannusta. Toivottavasti ette ehtinyt käyttää lääkkeitä ja vältyitte vahingolta.

Kaikista varotoimenpiteistä huolimatta joskus tapahtuu vastaavantyyppisiä läheltä piti -tilanteita. Se on inhimillistä. Yleensä joko farmaseutti tai potilas huomaa virheen heti.

Kaiken kaikkiaan lääkkeiden toimittaminen on kuitenkin lähes virheetöntä.

Apteekissa tapahtuneesta virheestä kannattaa aina ottaa yhteyttä apteekkariin. Silloin voidaan yhdessä sopia jatkotoimenpiteistä.

Apteekkien farmaseuttinen henkilökunta kuuluu potilasvahinkovakuutusjärjestelmään, jonka

GYN-PHY Saippuaton intiimipesugeeli päivittäiseen käyttöön.

Naisten intiimialueiden

“Terve ulkoinen intiimialue toimii luonnollisena suojana taudin aiheuttajia vastaan. Tällä alueella on myös maitohappobakteereja ja lipidejä eli rasva-aineita, jotka muodostavat terveen, kestävän suojan bakteereja vastaan (pH 5,0-5,5).”

turvalliseen ja hellävaraiseen pesuun tasapainottamaan pH:ta. Ei kuivata, rauhoittaa ja suojaa limakalvoja.

200 ml

Arja Sakki-Köhler LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Saatavilla hyvinvarustetuista apteekeista!

kautta korvataan potilaalle aiheutuneet vahingot niin kuin muuallakin terveydenhuollossa.

Deodorantin valinnassakin tarvitaan tietoa ? 1) Minulta on poistettu syövän takia toinen rinta ja kaikki kainalon imu­ solmukkeet. Ankarat vaihdevuosioireet hikoiluineen alkoivat antiestrogeenihoidon myötä. Deodorantin pitäisi kuulemma olla alumiinitonta, mutta onko sellaista aptee­ kin valikoimissa?

2) Voiko Tosi kuiva -antiperspirantti olla vaarallista joka yö käytettynä? Käsien hikoiluun se tehoaa tyydyttävästi vain, jos käytän sitä joka yö. En ole saanut muusta hoitokeinosta apua vaivaan.

* Antiperspirantin ja deodorantin ero on joskus epäselvä. Deodorantit eivät sisällä alumiinia, ainoastaan tuoksuaineita ja bakteereja tappavia aineita. Deodorantti estää hajua muttei hikoilua. Apteekeissa esimerkiksi Sebamed-sarjassa on alumiinittomia deodorantteja.

Antiperspirantit on tarkoitettu voimakkaaseen hikoiluun. Niiden alumiinisuolat tukkivat hikirauhaset muodostamalla geelimäisen tulpan, joka sisältää alumiini-ioneja, proteiineja ja kuolleita soluja. Hikoilu vähenee, kun hiki imeytyy takaisin elimistöön. Elimistön kannalta ei ole merkitystä, vaikka pieni osa hikirauhasista tukitaankin.

Tosi Kuiva -antiperspiranttia voidaan käyttää käsien ja jalkojen iholle useammin kuin kainaloihin. Valmistaja neuvoo alkuvaiheessa käyttämään tuotetta useina peräkkäisinä iltoina parhaan tehon saavuttamiseksi.

Voiko vanhentuneita lääkkeitä käyttää? ? 1) Minulta löytyy atooppisen ihon hoi­ toon tarkoitettuja jo vanhaksi menneitä

lääkerasvoja. Viimeiseksi käyttöpäiväksi on merkitty 02/2012 tai 2011. Voiko näitä rasvoja enää käyttää?

2) Mistä näen milloin Alli-lääkkeeni on mennyt vanhaksi? Ostin sen joulukuussa 2011.

* Jokaiseen lääkepakkaukseen on merkitty viimeinen käyttöpäivämäärä. Päivämäärä löytyy myös tablettiliuskoista. Tosin välillä tieto saattaa olla melko huomaamattomasti merkitty. Apteekista voi tarvittaessa pyytää apua päivämäärän tulkinnassa.

Pilaantuneen lääkkeen ulkonäkö ei välttämättä muutu, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden. Säilyvyystutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että lääkeaineet hajoavat valon, lämmön, kosteuden tai mikrobiologisten tekijöiden vaikutuksesta. Osa hajoamistuotteista on tehottomia sairauden hoitoa ajatellen, ja osa saattaa olla vahingollisia. Liian lämpimän tai kostean säilytyspaikan takia lääkkeet pilaantuvat jo ennen viimeistä käyttöpäivämäärää. Tämän huomaa esimerkiksi lääkkeen muuttuneesta ulkonäöstä tai hajusta.

Vanhentuneita tai pilaantuneita lääkkeitä ei saa käyttää. Ne ovat vaarallista jätettä, ja ne tuodaan apteekkiin hävitettäviksi.

Nivustaipeen ihottuma ? Vanha vaippoja käyttävä äitini saa nivusalueen iholle kutiavaa ihottumaa, jossa taipeen iho rikkoutuu. Mitä tehdä, kun Bepanthen tuntuu vain pahentavan asioita?

* Tämä on hyödyllinen kysymys, koska vaiva on yleinen väestön ikääntymisen myötä. Vaippa aiheuttaa usein ihon hautumista ja altistumista sieni- tai hiivaihottumille. Näihin Bepanthenvoide ei sovi.

Tyypilliset oireet ovat kuvailemanne kaltaiset: iho rikkoontuu, ärsyyntyy ja kutisee. Ihottuman reuna on lähes aina punaisempi kuin

keskusta. Nivussilsaan liittyy usein myös varvasvälisilsa pikkuvarpaan ja sen viereisen varpaan välissä. Molemmat saa hoidettua esimerkiksi mikonatsolivoiteella (Daktarin).

Ihon pitäisi olla parempi jo viikon hoidon jälkeen, mutta hoitoa jatketaan muutama viikko.

Ellei hoito vaikuta, pitää mennä lääkäriin.

Lääkeaineallergiat ? Minulla on todettu ainakin voimakkaat basitrasiini- ja neomysiinisulfaatti-aller­ giat. Olen antanut testitulokset lääkärille.

Nyt olen saanut särkylääkkeenä käytetystä Lyricasta käsiini rakkulatyyppistä ihot­ tumaa. Lääkäri kehotti vain lopettamaan käytön. Lääkevalmistaja ei ota kantaa.

Miten voisin tietää etukäteen, mitä kaikkia lääkkeitä pitäisi välttää?

* Lääkeaineallergioiden ennustaminen on vaikeaa. Ne riippuvat lääkkeen käyttäjän herkkyydestä saada allergisia oireita. Moni lääke sopii suurimmalle osalle, mutta jotkut ihmiset saavat esimerkiksi ihottumaa. Syytä tähän ei tiedetä.

Allergisessa reaktiossa oireet alkavat yleensä parin tunnin kuluessa lääkkeen ottamisesta. Jos lääkkeenoton jälkeen ilmenee ylimääräisiä oireita, tulee heti ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin, terveyskeskukseen tai apteekkiin. Nopeasti ilmenevät voimakkaat oireet esimerkiksi hengitysteissä liittyvät anafylaktiseen reaktioon, joka on hengenvaarallinen. Silloin soitetaan hätänumeroon.

Allergiaa epäiltäessä lääkkeen käyttö lopetetaan. Lääkeaineallergian toteamista vaikeuttaa kuitenkin se, että myös lääkkeiden haittavaikutukset tai yhteisvaikutukset voivat aiheuttaa monenlaisia oireita. Joskus lääkeaineallergia voidaan varmistaa jälkikäteen, kuten Teidänkin tapauksessanne.

Lisää asiaa lääkeaineallergioista tämän lehden sivulla 30. >>

apteekkari vastaa Lääkkeet ja matkailu ? Monenko viikon lääkkeet Iso-Britanniasta voi tuoda kerralla? Sehän ei ole Schengen-maa, ja siellä lääkkeet ovat ilmeisesti halvempia kuin Suomessa. Entä voiko sinne viedä mitä lääkkeitä tahansa, jos niihin on resepti? Olen menossa IsoBritanniaan kahdeksi kuukaudeksi, ja tarvitsen siellä ainakin venlafaksiinia, Rivatrilia, Lyricaa ja Norspan-laastareita.

Kiitos, jos voitte auttaa!?

* Monia lääkkeitä voi viedä Suomesta Iso-Britanniaan ja päinvastoin. Asiaan liittyy kuitenkin rajoituksia, ja tilanne pitää miettiä lääkekohtaisesti. Tietoa saa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta Fimeasta, apteekeista, tullista, valtioneuvoston asetuksesta lääkevalmisteiden henkilökohtaisesta tuonnista Suomeen ja kohdemaan suurlähetystöstä. Useimmilla mailla on lääkkeiden maahantuonnista omat rajoituksensa.

Yleensä ulkomaille voi ottaa mukaan omat resepti- ja itsehoitolääkkeet. Reseptilääkkeistä tarvitaan myös resepti ja joskus lääkärintodistus.

Teidän lääkkeistänne tarkempaa pohdintaa vaativat Norspan ja Rivatril, jotka luokitellaan psykotrooppisiksi aineiksi. Näitä lääkkeitä koskevat tarkemmat rajoitukset. Yksityiskohtaiset vientimäärät saa Iso-Britannian suurlähetystöstä.

Suomeen voi tuoda Iso-Britanniasta ja muista Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvista valtioista yksityishenkilönä omaan käyttöön enintään vuoden käyttöä vastaavan määrän lääkevalmisteita.

Huumausaineiksi­ ja psykotrooppisiksi­

aineiksi luokiteltuja lääkevalmisteita yksityishenkilö saa tuoda Iso-Britanniasta ­Suomeen omaan käyttöön korkeintaan 14 vuorokauden käyttöä vastaavan määrän. Suomeen tuotava buprenorfiinivalmiste saa sisältää ­enintään 22,4 milligrammaa buprenorfiinia (Norspanin vaikuttava aine).

Yksityishenkilön tuodessa toistamiseen samaa huumausaineeksi luokiteltavaa lääkettä on edellisestä Suomeen tuonnista pitänyt kulua vähintään aikaisemmin maahantuodun lääkemäärän käyttöä vastaava aika.

Yhtäaikaisesti ei saa tuoda lääkkeitä, joiden sisältämät huumausaineet aiheuttavat yhdessä käytettynä kliinisesti merkittävän ja vaarallisen yhteisvaikutuksen.

Minisun-vitamiinit jokaiseen päivään!

UUTUUS

UUTUUS

UUSI Minisun Multivitamin Pure on appelsiinin makuinen monivitamiini, joka sisältää 15 vitamiinia ja hivenainetta hyvänmakuisessa purutabletissa. Se sisältää erityisesti vastustuskyvylle tärkeitä B, C ja D-vitamiineja.

UUSI Minisun D-vitamiini on nyt saatavana myös vahvana 100 mikrogramman tabletteina. Se sopii käytettäväksi päivittäin tai kuurina, erityisesti kun kehon D-vitamiinitaso on alhainen.

Aurinkoa apteekista.

Sano ei rasvaiselle ja epäpuhtaalle iholle

Cleanance Älä antaudu näppylöiden valtaan! Palauta kasvojesi ihon tasapaino ranskalaisen lääketehtaan rasvaisen ihon hoitoon kehittämillä Avène Cleanance -tuotteilla.

Markkinoija:

www.avene.fi

Valtuutetuista Avène-apteekeista.

APOTEKETS KUNDTIDNING 3 | 2013

terveydeksi.fi

För din hälsa!

5

fakta om influensavaccinationerna Information om LÄKEMEDELSINTERAKTIONER finns att få på apoteket DANSLÄRARE MERJA SATULEHTO:

Dans ger energi C-vitamin kan avsevärt minska förträngning av luftvägar vid hård motion

Det nationella hälsoarkivets tjänster tas i bruk steg för steg

Ta med hem gratis!

Åldrandet syns på sällskapsdjur liksom på människor

ledaren 23.9.2013

I

Benhård information

höst pratas det om skeletthälsa på apoteken. Ämnet är viktigt. I Finland lider 400 000 personer av osteoporos. Dessutom har lika många osteopeni, som är ett förstadium till osteoporos. Och det är inte bara ”gummors sjukdom”. Enligt statistiken drabbas var femte man över 50 år av osteoporotiskt benbrott, av kvinnorna var tredje.

Osteoporos kan förebyggas och bäst är det att tänka på skeletthälsan redan som ung.

Våra ben är som starkast när vi är i tjugoårsåldern. Benmängden vi uppnått då är en viktig faktor med tanke på eventuell framtida osteoporos: ju lägre benmassan är desto tidigare drabbas personen antagligen av benbrott. Men det är aldrig för sent att börja ta hand om skelettet. Till och med osteoporos kan botas med läkemedel och livsstilsförändringar! Receptet på hållbara ben är: tillräckligt med D-vitamin, kalcium och protein samt motion i alla åldrar.

Apotekens skelett-tema startar under Luustoviikko, som firas den 14 –20.10. i samarbete med Osteoporosförbundet.

Farmaceuter och provisorer ger gärna råd gällande skeletthälsan, så det lönar sig att modigt ta upp ämnet på närapoteket.

Höstens För din hälsa! -tidskrift är igen en gång ett digert läspaket.

I Ex tempore -sektionen som tar upp aktuella ämnen finns till exempel en intressant jämförelse mellan utvecklingen av hälsovårdens helhetskostnader och öppenvår-

Apotekets kundtidning Tillförlitlig information om hälsa, behandling och före­ byggande av sjukdomar, om läkemedel och om hur man använder dem rätt samt om apotekstjänster.

2

dens läkemedelskostnader. Ökningen av läkemedelskostnaderna har i Finland dämpats på flera sätt under de senaste tio åren. Inbesparingsåtgärderna har lyckats bra. Hälsovårdskostnaderna har däremot stigit år för år.

Förra hösten jämförde För din hälsa! prisutvecklingen på livsmedel och läkemedel under 2000-talet. Det visade sig att läkemedelspriserna hade sjunkit med ungefär 20 procent sedan 2005. På samma tid hade livsmedelspriserna stigit lika mycket. Jämförelsen finns i vårt digitala arkiv på webbsidan Terveydeksi.fi.

Till slut vill jag tacka alla läsare för de gångna tre åren. Mitt vikariat som För din hälsa!:s chefredaktör tar slut i och med det här numret. Jag tar mig nu an nya utmaningar och För din hälsa! lotsas framöver av provisor Tiina Kuosa.

Med en önskan om soliga och granna höstdagar,

04

Alla får hälsofördelar av dans. Dans, som all annan motion, förbättrar konditionen, hälsan ock livskvaliteten.

07

I och med åldrandet ändras sällskapdjurets beteenede och aktivitetsnivå – takten blir småningom stillsammare.

08 Minna Svensk chefredaktör, provisor

Vad ska man göra om farmor eller farfar verkar virrig och har femton olika läkemedel där hemma?

För din hälsa!

Utgivare PharmaPress Ab, Lilla Robertsgatan 14 C, 00120 Helsingfors Chefredaktör­ Tiina Kuosa, tel. 010 680 1462 Redaktion Otavamedia Oy, Magistratsporten 1, 00015 Otavamedia, tel. 09 1566 8510, fax (09) 648 243 Annonsförsäljning Infoteam Ab, Man­ nerheimvägen 40 C 65, 00100 Helsingfors, tel. (09) 441 133, infoteam@infoteam.fi Tryckeri Helprint Oy, Mikkeli Upplaga minst 450 000 ex 1,197 milj. läsare (KMT Lukija 2012) ISSN 0781–5867 Årgång 30, utkommer 4 gånger per år.

www terveydeksi.fi

extempore

C-vitamin till hjälp vid andningsbesvär C-vitamin kan avsevärt minska förträngning av luftvägar förorsakad av hård motion, visar en metaanalys som gjorts av Helsingfors universitet och som publicerades i den vetenskapliga tidskriften BMJ Open.

Förträngning av luftvägarna orsa­ kad av hård fysisk ansträngning kallas för ansträngningsastma.

Symtom i luftvägarna som uppstår vid ansträngning vid exempelvis idrott förekommer speciellt hos astmatiker, men kan också upp­ träda hos personer som inte lider av diagnostiserad astma.

Forskare Harri Hemilä sam­ manförde resultaten av tre olika undersökningar för sammanställ­ ningen.

– I alla dessa hade man observerat, att C-vitamin halve­ rade förträngningen i luftvägarna som belastningsprovet förorsa­ kade. Eftersom C-vitamin är ett billigt och säkert näringsämne, lönar det sig för människor som lider av ansträngningsastma att prova om de skulle ha nytta av C-vitamin, säger Hemilä.

• Det lönar sig att ta ett vaccin varje år, eftersom virus ständigt ­förändras. Vaccinet som man tog senaste år räcker inte nöd­ vändigtvis till att förhindra den influensa som är på kommande.

• Man kan inte få sjukdomen av vaccinet, eftersom det innehåller endast små delar av viruset.

• Man har ingen nytta av att vara sjuk i influensa, däremot kan det orsaka stora skador. Influensan kan vara en allvarlig, till och med en ödesdiger sjukdom för exempelvis en åldring eller någon som lider av sådana grundsjukdomar som kronisk hjärt- eller lungsjukdom, diabetes eller nedsatt njurfunktion.

• Vaccinet försvagar inte organismens försvarssystem. Däremot utsätter influensan också en i grunden frisk människa för risken för besvärliga följdsjukdomar, såsom lunginflammation, luftrörs­ katarr, bihåleinflammation och öroninflammation.

• Vaccinet skyddar barn effektivt också mot öroninflammationer.

Källa: www.thl.fi

tion Jan ne Har ju

DET NATIONELLA HÄLSOARKIVETS (KanTa) tjänster tas i bruk steg för steg. Härnäst utvidgas användningen av patientdataarkivet till att bli landsomfattande under åren 2013–2016. Det handlar om en tjänst, där alla hälsovårdsenheter lagrar patientuppgifter från sina egna informa­ tionssystem på ett skyddat sätt.

Patientuppgifterna arkiveras på ett tekniskt enhetligt sätt. Detta möjliggör att uppgifterna kan flyttas från ett system till ett annat och förbättrar tillgången till uppgifterna vid vårdplatserna.

Medborgarna kan också själva se på uppgifterna som finns lagrade i patientdataarkivet. De hittas på adressen www.kanta.fi/sv/ > Mina uppgifter.

På samma ställe finns också de elektroniska recepten. Det skrivs redan ut nästan 75 000 sådana per dag. En elektronisk läkemedels­ ordination har i stor omfattning varit i bruk sedan april 2013 inom den allmänna hälsovården och på apoteken.

Man kan inte tappa bort ett elektroniskt recept. Den som ordinerar medicinen lagrar receptuppgifterna i en elektronisk databas, från vilken det expedierande apoteket eller den behand­lande läkaren hämtar dem. Uppgifterna bevaras i Receptcentret i 2,5 år, och man kan när som helst kontrollera dem genom att logga in på Mina uppgifter. Om patienten så önskar, ger läkaren också en skriftlig patientanvisning.

Visste du om influensavaccinationerna?

illustr a

Ett elektroniskt patientdataarkiv tas i bruk

?

Tilläggsinformation: www.kanta.fi

3

motion text Irma Capiten, foto Tommi Tuomi

EN DANS om dagen

håller doktorn borta Dans har alltid varit en del av det mänskliga livet.

Den har varierande betydelser och uppgifter i olika kulturer. Dans som motionsform har ökat oerhört i popularitet de senaste åren. Särskilt vuxna vallfärdar nu i stora skaror till danslektionerna.

D

ans passar alla. I dansskolorna finns elever från 3-åringar till gummor och gubbar. Där är tjockisar och smalisar, sportfantaster och nybörjare i urusel form. Eftersom det finns tiotals danser av vilka en del dansas ensamma, andra i par eller grupp och musik finns för alla smaker är det inte så konstigt att dansen lockar.

Under de senaste åren har de vuxnas andel av dansarna ökat stadigt.

Också unga män har tagit till sig dansen som motionsform.

– Till exempel latinamerikanska danser är ypperliga för en kontorsarbetares rygg och särskilt kvinnor gillar dem. Unga män är ofta intresserade av streetdance, som hip-hop. Dans är trendigt och välkänt bland unga och unga vuxna tack vare musikvideorna. Artisterna har också många dansare med sig på sina turnéer och det inspirerar till dans, säger Merja Satulehto, danslärare, dansdomare och dansare, vd för Tanssikeskus City­ dance i Uleåborg samt välkänd domare i tv-programmen Dansar med stjärnor och Dance.

Dans passar alla Dans passar också specialgrupper. Det ordnas till exempel rullstolsdans i många dansskolor och äldreboenden.

– Aira Samulin är en pionjär på området i Finland. Hon har utfört ett betydelsefullt arbete med dans bland åldringar redan i ett par årtionden.

Dans används i flera former av rehabilitering och kan ge enastående resultat. >>

Street, jazz, salsa, hiphop, pardanser... utbudet är stort för den som funderar på att börja dansa. Dans piggar upp och konditionen förbättras nästan utan att du märker det.

4

3

5

STEG

om du vill börja dansa

1

Ta reda på alternativen på din ort: man kan dansa på dansskolor och -institut, medborgar­institut och föreningar för dans eller sällskapsdans.

2

Fundera på vilken dansstil som intresserar dig: du kan bekanta dig med olika danser på YouTube eller dans­ skolornas uppvisningar.

Många skolor ordnar intro­ duktionslektioner särskilt i början av terminerna.

5

När du valt dans, ta reda på klädkoden: ofta räcker det med lediga kläder som tål svett och på lektionerna är man barfota eller i bomulls­ strumpor, i vissa danser behövs gymnastikskor eller specialskor.

4

Två är bättre än en, alltså försök få med en kompis.

Framför allt: beslut dig för att börja dansa!

Jutta Sulkala, Merja Satulehto och Teija Ollanketo säger att dans passar alla.

5

Något för alla ALLA FÅR HÄLSOFÖRDELAR av dans. Dans, som all

annan motion, förbättrar konditionen, hälsan och livskvaliteten.

– En fördel med dansen är de starka känslorna när man låter sig ryckas med av rörelsen och musiken. Studier har visat att dans ökar produktionen av goda hormoner. Dans är också en mångsidig motionsform som utmanar hjärnceller och nervbanor och ger en helhetsmässig utveckling av både kropp och psyke.

Dans förbättrar kroppskontrollen och stärker jagbilden. Många uppskattar också den sociala sidan. Under danstimmarna kan man lösgöra sig från vardagens bekymmer så att man orkar bättre med de dagliga utmaningarna, listar Satulehto.

Alla danser förbättrar allmänkonditionen, ökar smidigheten och ledernas rörlighet samt utvecklar balansen och muskelkoordinationen. Dans är bra för hjärtat och syreupptagningsförmågan ökar. Här följer några exempel på inverkan av olika danser: • för förebyggande av osteoporos, danser med hopp, som disco- eller jazzdans • smidighet och styrka av breakdance • för bättre koordination hip-hop eller locking • för dem som har ryggbesvär latinodanser • ledrörlighet, smidighet och balans förbättras av bland annat vuxenbalett och jazzdans.

– Jag känner en ung man som blev påkörd av en spårvagn och fick en spricka i skallen och som följd av det en svår hjärnskada. Efter att ha vaknat ur koman har han småningom rehabiliterats och kan redan röra sig lite. Dansterapi och musik har spelat en stor roll i rehabiliteringen, berättar Merja Satulehto.

Minnessjuka är en grupp som också kan få hjälp av dans. Dansens positiva inverkan på nervbanor och minne har redan en längre tid undersökts och utnyttjats i praktiken. I Finland har man genomfört projekt där när- och sjukvårdare fått lära sig använda dans som en del av vården av minnessjuka patienter.

Merja Satulehto poängterar att dans är allas rättighet. Hon säger att alla kan dansa och att alla har tillräcklig rytmkänsla och annat som behövs för det.

– En mycket fet dam som hade ”två vänsterfötter” kom till en av mina danslektioner. Hon hade svårt att hållas med i de andras takt. Men dansens njutning är inte beroende av skicklighet utan finns i den individuella upplevelsen.

Efter lektionen kom hon för att tacka eftersom 6

”Alla kan dansa och alla har tillräcklig rytmkänsla och annat som behövs för det.”

danslektionen hade varit en så fantastisk upplevelse för henne. Hon fortsatte gå på lektionerna och småningom hittade hon också sin högerfot – precis alla lär sig och utvecklas!

Bra att vara i rörelse Teija Ollanketo från Uleåborg är 50 år och gillar motion.

– Jag cyklar till jobbet och mina fritidssysselsättningar året runt. Ända sen jag var liten har jag skidat, åkt skridskor och gympat. Också som vuxen har jag deltagit i damgymnastik.

Dansen kom med i bilden år 2000.

– Min dotter började då i danskurs för barn.

Mitt intresse väcktes och den slutliga impulsen kom när fackorganisationen på arbetsplatsen inbjöd oss till dans. Jag började med en kurs i latinodans som ordnades av en idrottsförening. Nu dansar jag både latinodanser och andra.

Latinamerikanskt, showdans, modern jazzdans, high heels, hip-hop, street jazz, locking... mer än åtta timmar i veckan, plus tävlingar. Ju mer jag provar desto mer växer aptiten. Nya danser ger nya utmaningar i kroppskontroll.

– Jag dansar dessutom i två tävlingsgrupper för vuxna: formationsdans i show- och streetdance. Vi tävlar i mästerskap inom vår egen åldersgrupp.

Det viktigaste med dansen är för Ollanketo att den ger glädje, goda vänner – och god hälsa.

– Jag brukar inte just vara sjuk. Jag tror att en god allmänkondition hjälper mig att hållas frisk. Jag har inte heller problem med stödoch rörelseorganen trots att jag för ett år sedan övergick till kontorsarbete. En god muskelkondition förebygger ryggbesvär.

Jutta Sulkala är en 15-årig högstadieelev från Uleåborg, som sysslat med dans och annan motion sedan hon var fyra år.

– Det började med showdans på Citydance.

När jag var sju– åtta gick jag också i balettskola och dansade österländsk dans i en tredje dansskola. Som 12-åring började jag med hip-hop och det kändes genast som min grej. Nu dansar jag hip-hop i en tävlingsgrupp, och showdans också.

Tävlingarna och kurserna har gett henne erfarenheter i Finland och utomlands.

– I våras var det FM i streetdance i Uleåborg. Vi var på EM i streetdance i Riga och VM i showformation i Tyskland. Vi har dansat i London i dansskolorna Studio 68 och Pineapple.

En av de roligaste erfarenheterna var att delta i Talent-programmet förra året. Vi kom ända till superfinalen.

Jutta har redan en hel del danserfarenheter med sig i bagaget, men viktigare än de enskilda topperfarenheterna tycker hon det är att varje dag få vara tillsammans med människor hon uppskattar och leva sitt liv med dans och musik. Dansen ger god kondition som hjälper en att orka och koncentrera sig: – När vi tränar för tävling, alltså ofta, dansar vi 15–17 timmar per vecka. Men skolan går bra, säger Jutta Sulkala och sticker iväg efter avslutad intervju: på danslektion så klart. n

djur text Susanna Haanpää, foto Anna-Leena Väätänen Sakkunnig Outi Vapaavuori, professor i smådjurskirurgi, Helsingfors universitets djursjukhus

Sällskapsdjurets

veterandagar Åldrandet syns på sällskapsdjur liksom på människor: takten blir långsammare. Ett sällskapsdjur i gott skick mår bättre som åldring än ett som skämts bort med en massa delikatesser.

H

undar lever i genomsnitt 10–14 år, men jättestora hundars livstid är ofta kortare än så. Katter kan leva gott i över 15 år. Men åldersförändringar märks ofta redan tidigare. Åldrandet är individuellt också hos djur. En del är fortfarande pigga som 10-åringar, medan andra blir skröpliga redan tidigare.

– Åldern är bara siffror, också hos djuren.

Det finns skillnader redan från början eftersom vissa raser är aktivare än andra och de individuella variationerna är också stora. Ålderstecknen måste alltså tydas enligt djuret och dess natur, säger Outi Vapaavuori, professor i smådjurskirurgi på Helsingfors universitets djursjukhus.

I och med åldrandet ändras djurets beteende och aktivitetsnivå – takten blir småningom stillsammare. När åren går får många sällskapsdjur också symptom på olika sjukdomar.

Vanligen kommer förändringarna långsamt och det är helt normalt att takten blir långsammare. Men om man märker plötsliga förändringar i beteendet är det skäl att föra djuret till veterinären.

– Om djuret till exempel börjar dricka eller kissa oftare än förut eller om det uppstår upphöjningar eller knölar på dess kropp ska man absolut föra det på undersökning, säger Vapaavuori.

Särskilt led- och tandbesvären ökar med åldern.

Bildningen av tandsten påverkas framför allt av salivens sammansättning.

– Om djuret låter bli att äta och dess andedräkt luktar illa är det bäst att låta undersöka munnen och ta bort tandstenen, vilket görs under narkos, förklarar Vapaavuori.

Borstning av djurets tänder tar inte bort tandsten, men förebygger den. Tandborstningen borde börja redan när djuret är unge och göras dagligen. Det finns särskilda tandborstar och -krämer för sällskapsdjur. Krämen kan smaka höna, lever eller fisk. Tandkrämer för människor får inte användas på djur.

Artros hos katter identifierade man inte förrän för ett tiotal år sedan. Artrosen kan ta sig yttryck i att katten inte vill hoppa ner till exempel från soffan.

Katter rör sig på ett sätt som gör att det är svårare att märka ledbesvär hos dem än hos hundar, som genast börjar halta. Artros hör till de vanligaste besvären hos gamla hundar. Viktkontroll förebygger ledbesvär.

Symptom som redan uppstått kan lindras genom att trygga ett tillräckligt intag av omega 3-fettsyror. Man kan också använda preparat med extrakt av grönläppad mussla. Dessutom finns olika näringstillskott och vitaminer, som till exempel glukosamin för lederna. Folsyra och olika B-vitaminpreparat används för hjärnverksamheten.

Dags att ta farväl Förr eller senare måste ägaren ändå bedöma om djurets livskvalitet längre är tillräcklig, ur djurets synvinkel.

– Hos veterinären är djuret ofta hurtigare än hemma och veterinären kan tycka att det verkar må rätt bra. Men hemma visar hundarna och katterna hur de verkligen mår.

Om djuret till exempel inte äter eller går eller annars inte alls är sig själv längre, ska det inte behöva känna smärta i onödan. Då är det dags att tacka för de fina gemensamma åren och befria djuret från dess lidande. n

Krämpor och värk Sällskapsdjurets energiintag och -förbrukning borde vara i balans. Att vikten hålls lämplig förebygger bland annat sjukdomar i stöd- och rörelseorganen. Bäst är det om sällskapsdjuret inte får bli överviktigt i ungdomen heller. Det kan vara jobbigt att sätta en åldrande hund eller katt på bantningskur.

7

näring text Ilpo Salonen, foto Science Photo Library /SKOY Sakkunniga professor Sirkka-Liisa Kivelä, överläkare, Åbo universitet samt planerare Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet Fimea

Koll på läkemedlen Vad ska man göra om farmor eller farfar verkar virrig och har femton olika läkemedel där hemma?

M

ed ökad ålder ökar läkemedelsanvändningen och multimedicinering blir vanligare. En åldring kan ha flera långtidssjukdomar och då antalet läkemedel ökar blir också risken för biverkningar och skadliga interaktioner större.

– Åldringar kan ha många sjukdomar som kräver flera olika läkemedel. Tyvärr fäster man inte alltid tillräcklig uppmärksamhet vid läkemedlens interaktioner, säger överläkare Sirkka-Liisa Kivelä, professor i allmänmedicin.

Problem med medicineringar blir allt vanligare i och med att befolkningen blir äldre.

Men information om läkemedlens interaktioner och biverkningar finns att få: till exempel på Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet Fimeas webbsidor finns en databas om medicinering av äldre. På apoteken har man också information om läkemedelskombinationer som kan vara till skada för patienten.

– I läkarutbildningen berättas inte tillräckligt om läkemedlens negativa verkningar och man kände inte ens till dem särskilt väl före 2000-talet. Ofta kommer utredningen av problemen igång i och med att patienten, de anhöriga eller apotekspersonalen tar kontakt med läkaren och ber om en kontroll av medicineringen.

Situationen kompliceras av att det hela tiden kommer ut nya preparat på marknaden. I en djungel med tiotusentals läkeme-

8

del hittas informationen inte nödvändigtvis i en handvändning.

Gemensam strävan leder framåt Kivelä önskar att läkare, vårdpersonal och apotek skulle samarbeta mer, så att informationen om eventuella medicineringsproblem skulle löpa smidigare. Fackmännen inom de olika områdena kan tillsammans gallra bort skadliga och onödiga preparat. Patientens tillstånd kan då förbättras avsevärt.

Nästan var tredje finländare som fyllt 75 använder minst tio olika läkemedel. Stora läkemedelsmängder kan leda till biverkningar och skadliga interaktioner och risken ökar att det bland läkemedlen finns även sådana som åldringar borde undvika.

Trots en noggrann kontroll hittas inte alltid orsaken till åldringens konstiga symptom.

– Till exempel svindel kan bero på väldigt många olika saker, men medicineringen kan vara en möjlig förklaring. Läkare som fattar behandlingsbeslut och vårdare kunde gärna kontrollera till exempel med Fimeas databas ifall det finns skäl att misstänka biverkningar eller interaktioner som orsak till symptomen, säger planerare Anne Kumpusalo-Vauhkonen på Fimea.

Läkemedelslista hjälper Patienten borde alltid ha med sig en tidsenlig lista över sina läkemedel. Man kan be om en sådan av den behandlande läkaren. Något som gör det knepigt är att patienten kan ha besökt flera olika läkare, både

inom offentliga och privata sektorn. Inte ens på apoteket ser man nödvändigtvis allt som rör patientens medicinering. Information om medicineringen i sin helhet finns kanske inte hos någon annan än patienten själv.

Dessutom kan patienten använda egenvårds- och naturläkemedel som inte syns på läkemedelslistorna. Dem borde patienten eller de anhöriga nämna för läkaren som fattar behandlingsbesluten, vårdarna eller de farmaceutiska experterna.

Experten på apoteket kan hjälpa till och kontrollera om en del läkemedel är onödiga eller rentav skadliga.

– Apoteket kan vara ett naturligt ställe där tröskeln är låg att be om råd. Misstänker man medicineringsproblem kan det vara på sin plats med en kontroll eller bedömning av medicineringen.

Många apotek erbjuder det som en avgiftsbelagd tjänst, berättar Kumpusalo-Vauhkonen.

Också på enheter inom den offentliga hälsovården kan det finnas farmaceutiska experter som tillsammans med andra experter tar del i bedömningen av helhetsmedicineringar.

Det lönar sig att som patient eller anhörig ta reda på hur helhetsmedicineringen bedöms inom den vårdenhet man hör till. Ibland försöker man behandla läkemedelsbiverkningar med andra läkemedel, vilket gör att patientens läkemedelsbelastning ökar ytterligare. Obefogad multimedicinering försämrar patientens livskvalitet och orsakar högre läkemedels- och behandlingskostnader.

– Enligt en viss undersökning orsakar fem procent av befolkningen hälften av läkemedelskostnaderna inom öppenvården. Hälften av dessa patienter har betydande problem med multimedicinering. Problemet är inte alltid överkonsumtion av läkemedel. Det kan också vara underkonsumtion, påminner KumpusaloVauhkonen.

Hjälp av selektiva läkemedel?

Sirkka-Liisa Kivelä tror att när vetenskapen utvecklas lär vi oss justera läkemedlens egenskaper och effekter allt noggrannare.

– Läkemedlen kan i framtiden skräddarsys allt bättre enligt patientens egenskaper och behov och då får vi antagligen mindre biverkningar. Men den utvecklingen går långsamt. Tills vidare är det säkrast att utveckla samarbetet mellan experterna, patienterna och de anhöriga, så att de negativa verkningarna kan upptäckas och åtgärdas, uppmanar Kivelä. n

Åldern förändrar kroppen >> TILL KROPPENS ÅLDRANDE hör många förändringar som påverkar läkemedlens fördelning, omsättning och utsöndring. Andelen fett och vatten i kroppen förändras och njurarnas och leverns verksamhet försämras.

Som biverkningar kan förekomma sämre minne, förvirring, svindel, fallande, störningar i urinutsöndringen och beteendestörningar. Hur kroppen åldras är individuellt, men enligt nuvarande instruktioner bör man i behandlingen av personer som fyllt 75 beakta ålderns påverkan på medicineringen.

Särskilt långvariga sjukdomar ökar med åldern. Åldringar kan använda flera läkemedel samtidigt också när behandlingen är korrekt.

På 1980-talet fanns det ännu få 75-åringar och då diskuterade man inte just särdragen i medicinering av åldringar. Sedan 1990-talet har antalet personer som uppnår 85-års ålder ökat snabbt och forskningen på området har blivit livligare.

Ett problem med läkemedelsforskningen är att hitta tillräckligt många 85-åringar som kan vara med i undersökningarna för att få mer information om olika läkemedels effekt på äldre.

Källa och tilläggs­ information: www fimea.fi, sökord ”äldre”

9