TDC-business-2-2012

business Yritysten operaattori, jolle palvelu on ykkösasia

no. 2/2012

Vantaa

muutosten kourissa

Kehärata, Aviapolis ja uudistuva Tikkurila kirkastavat kaupungin ilmeen, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen / 8

IT:n muuttuva rooli

Viestintäratkaisu

TDC Service Online

Puhu bisnestä, tietohallintojohtaja! /7

Berggren Groupille tietoliikenteen sujuvuus on tärkeä voimavara /14

Hallitse palveluitasi vaivattomasti verkossa /18

Pääkirjoitus

Jari Hyppönen

8

Viestintäratkaisu tukee Berggrenin nousua Euroopan johtavaksi IPRtaloksi.

Vantaa mullistuu lähivuosina rytinällä.

Heikki Kinnunen

Yritysjohto mukaan ICTratkaisujen suunnitteluun

14 Sisällys

4 Ajassa

6 Voittajan asenne

Verkon välityksellä virtuoosiksi

7 Teknologia

8 Case: Vantaa

Tietohallintojohtajan pitää puhua bisnestä!

Teema

Viestintäratkaisut

TDC:n johtoajatuksena on alusta asti ollut markkinoiden parhaan asiakaskokemuksen tarjoaminen yritysasiakkaille.

Olennainen osa asiakaskokemusta on konsultoiva ratkaisumyynti, johon olemme systemaattisesti panostaneet viime vuosina.

Olemme johdon tukena ideoimassa, ehdottamassa ja synnyttämässä yritykselle yhdentyvän viestinnän ratkaisuja.

Meidän tehtävämme on auttaa teitä löytämään kustannussäästöjä ja lisää tehoja liiketoimintaan ICT:n keinoin.

Haastaisinkin teitä, hyvät kollegat, hyödyntämään monipuolista osaamistamme täysimittaisesti. Teidän tavoitteenne ohjaavat TDC:n toiminnan kehittämistä niin tuotteistuksessa, asiakaskohtaisissa ratkaisuissa kuin niistä saatavien hyötyjen mittaamisessa.

6 Jarkko Rantala etäopiskelee itsensä maailmanluokan rumpaliksi.

Megapolis Vantaa

12 TDC Boost - Yritysten

viestintäratkaisu 14 Case: Berggren

Aineetonta omaisuutta ja konkreettista tulosta

Yritysten omilla ICT-osastoilla on toki myös paljon osaamista ja ammattitaitoa.

Tiedän kuitenkin, että TDC:lle – yritysten operaattorille – on kerääntynyt lukuisten projektien ja neuvotteluiden myötä valtavasti tietoa erilaisilta toimialoilta ja kokemuksia vastaavanlaisista ratkaisuista. Tarttukaa tilaisuuteen ja ottakaa osaamisestamme kaikki irti!

ICT-ratkaisut eivät enää ole pelkkää teknistä infraa vaan kiinteä osa yrityksen liiketoimintaprosesseja. Aikaansa seuraavan ja vastuullisen johtajan tehtäviin kuuluu olla kiinnostunut ICT-ratkaisuista sekä osallistua niiden evaluointiin ja hyötyjen tunnistamiseen.

Pasi Mäki johtaja, Myynti ja markkinointi

16 Kumppani

Kaksi vahvaa yhdessä

Autamme teitä löytämään kustannussäästöjä ja lisää tehoja liiketoimintaan ICT:n keinoin.

17 Parempaa palvelua

Aina askeleen edellä

18 3xTDC Service Online

Parasta asiakaspalvelua

myös verkossa

19 Näkökulma

Tietotyön tuottavuutta on mahdollista mitata

TDC. Yritysten operaattori, jolle palvelu on ykkösasia.

Luotettavat data- ja viestintäratkaisut häivyttävät etäisyyksiä, tehostavat prosesseja ja kutistavat kuluja. Tavallisten työntekijöiden arkipäivään ne tuovat uutta joustavuutta. Suomen toiseksi suurimmaksi yritysverkkojen tarjoajaksi kasvanut TDC tarjoaa vahvan teknisen ja projektiosaamisen ohella markkinoiden parhaan asiakaskokemuksen. Palvelujohtajuudesta kertovat Suomen tyytyväisimmät yritysasiakkaat (EPSI Rating, laajakaistapalvelut, 2010 ja 2011). Pohjoismaisen TDCkonsernin liikevaihto oli vuonna 2011 noin 3,5 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 10 000.

Lisätietoa: www.tdc.fi

TDC Business on TDC Oy:n asiakaslehti Julkaisija TDC Oy Päätoimittaja Titta Nummi Toimitusneuvosto, Pasi Mäki, Titta Nummi, Kirsi Korhonen, Jesse Koskinen Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy, Köydenpunojankatu 2 aD, 00180 Helsinki Kannen kuva Ari Heinonen Repro Aste Helsinki Oy Paino PunaMusta Oy Painosmäärä 55 000 ISSN 1797-593X ­Osoitelähde TDC Oy:n asiakasrekisteri­ Verkkolehti www.tdc.fi TDC Oy PL 100, 00094 TDC, Mechelininkatu 1 a, 00180 Helsinki Puh. 030 9941 tiedotus@tdc.fi

2 TDC Business 2/2012

Kuva Seppo Saarentola

2/2012 TDC Business 3

AJASSA

AJASSA Kuvat Shutterstock

faktat

Suomessa Pohjoismaiden ahkerimmat videoneuvottelijat

73

Tutkimukseen vastanneista suomalaisista 73 prosenttia kertoi hyödyntävänsä videoneuvotteluja.

Uutuus TDC:n palomuurivalikoimaan TDC on täydentänyt verkkopalomuurivali-

koimaansa uudella asiakaskohtaisella TDC Wall -palomuuripalvelulla. TDC Wall tarjotaan pilvipalveluna ja toteutetaan vikasietoisena, mikä takaa ympärivuorokautisen häiriöttömän toiminnan. Palvelu skaalautuu aina 1 Gbit/s -lä-

päisykykyyn asti ja siihen voidaan luoda useita eriarvoisia tietoturva-alueita. TDC Wall tuo yrityksen käyttöön kattavat palomuuriominaisuudet, jotka voidaan räätälöidä tarpeen mukaan.

TDC:n TNS Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan videoneuvottelut ovat arkipäiväistyneet Suomessa nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa.

tuun kyselyyn osallistui yhteensä lähes tuhat yrityksiä ja julkista sektoria edustavaa vastaajaa.

Suomalaisvastaajista 73 prosenttia kertoi hyödyntävänsä videoneuvotteluja, kun Ruotsissa vastaava luku oli 54 ja Norjassa 41 prosenttia. Suomalaiset valitsevat videoneuvottelut lähinnä silloin, kun se on fyysisen etäisyyden vuoksi järkevää. Ruotsissa ja Norjassa sen sijaan pohditaan enemmän palaverin luonnetta.

Suomalaiset yritykset ja johto kannustavat myös selkeästi enemmän ihmisiä hyödyntämään videoneuvotteluja. Tutkimuksen mukaan suomalaisvastaajista puolet koki, että heitä rohkaistaan videoneuvottelujen käyttämiseen, kun vastaava luku oli Ruotsissa 41 ja Norjassa 27 prosenttia.

TDC Ruotsi: lars schön ”Edellytämme yhä enemmän työajan käyttämistä mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Videopalaveriin osallistumista pidetään useammin itsestään selvänä aikaa vievien ja kalliiden liikematkojen sijaan.

4 TDC Business 2/2012

Useimmat meistä arvostavat nykyisin aika- ja kustannustehokkuutta parantuneen elämänlaadun ohella”, kommentoi tutkimustuloksia TDC Ruotsin myyntiosaston videoneuvotteluliiketoiminnasta vastaava Lars Schön.

TDC Norja: peter gustafsson ”Suomessa on Norjaan verrattuna selvästi suurempi halu hyödyntää videoneuvotteluja kustannusten vähentämiseksi ja matkustusajan lyhentämiseksi. Suomessa videoneuvotteluihin suhtaudutaan käytännönläheisesti ja taloudelliset näkökulmat huomioiden, kun taas Norjassa ympäristönäkökulma saa suuremman painoarvon,” sanoo TDC Norjan videoneuvotteluliiketoiminnasta vastaava Peter Gustafsson.

Vastaajista peräti 92 prosenttia piti matkustelun vähentämistä suurimpana syynä videopalaverien suosimiseen.

TDC Oy:n johtoryhmän uusi kokoonpano on: Hanna Grönberg, Tanja Huoponen, Mika Kervinen, Timo Levoranta, Tiina Moberg, Pasi Mäki, Markus Puukki, Samu Saastamoinen ja Jan Tamlander.

Uusi pääjohtaja valittu

92 Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa toteutet-

Muutoksia johtoryhmässä

TDC kasvaa Suomessa TDC Oy:n liikevaihto kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla 8,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

TDC Suomen dataratkaisujen liikevaihto ja asiakkuudet ovat kehittyneet alkuvuonna suotuisasti. ”Kasvun saavuttaminen Suomen kilpailluilla markkinoilla on mahdollista ainoastaan tyytyväisten asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden luottamus on ansaittava joka päivä. Tähän

panostamme edelleen uudistetussa organisaatiossamme TDC:n vahvojen osaajien kanssa”, kommentoi TDC Oy:n toimitusjohtaja Timo Levoranta.

Koko TDC-konsernin liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 0,5 prosenttia 1,77 miljardiin euroon viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Käyttökate laski odotetusti 0,7 prosenttia 685 miljoonaan euroon.

Carsten Dilling, TDC:n Senior Executive Vice President, siirtyi konsernin pääjohtajan tehtävään heinäkuussa. Konsernin johtajiston jäsenenä vuodesta 2007 toiminut Dilling on ollut tiiviisti mukana ensi vuoden alusta toteutettavan konsernin uuden strategian valmistelussa.

36 Vain 36 prosenttia suomalaisista vastaajista piti videoneuvotteluja sisäisten palavereiden välineenä.

Ruotsissa vastaava luku oli 61 ja Norjassa 51 prosenttia.

Nopea reagointi minimoi tietoliikennekatkot

Kesällä Helsingin Pasilan ratapihalla tapahtunut kuparikaapelivarkaus ja TDC:n valokuituverkon vaurio olisi voinut aiheuttaa laajempiakin katkoksia TDC:n asiakkaiden tietoliikenneyhteyksiin. Kiitos nopean poikkeustilanteiden hallinnan, ei esimerkiksi Vantaan kaupungin kriittisille tietoliikennejärjestelmille ehtinyt

kuitenkaan tapahtua mitään vahinkoa. ”Vakavasta vauriosta huolimatta osa asiakkaistamme ei edes huomannut katkosta, sillä pystyimme reitittämään asiakkaidemme yhteyksiä uudelleen jopa kymmenessä minuutissa”, kertoo TDC:n asiakaspalvelujohtaja Tiina Moberg.

2/2012 TDC Business 5

Teknologia

Voittajan asenne

Verkon välityksellä virtuoosiksi Teksti Timo Nykänen

Kuva Pekka Nieminen

Tietohallintojohtajan pitää puhua bisnestä!

Tikkari taitavalle tietohallinnolle: Katriina Valli jakelee mielellään leikkimielisiä kannustimia hyvistä suorituksista.

Jos yritys haluaa oikeasti erottautua muista, on sen panostettava tiedon hallintaan, analysointiin ja hyödyntämiseen.

Teksti Matti Välimäki Kuva Arto Wiikari

R Saman intohimon jakavasta porukasta syntyi verkossakin tiivis yhteisö.

Kiireinen musiikkidiggari Jarkko Rantala opettaa rumpujen soittoa, keikkailee oman yhtyeensä kanssa ja valmistelee sen ensimmäistä levyä.

6 TDC Business 2/2012

umpali Jarkko Rantala on saanut nauttia bostonilaisen Berklee College of Musicin maailmanluokan opetuksesta poistumatta kotoaan.

Viime vuonna ammattilehti Modern Drummerilta tullut sähköposti sai Jarkon tarttumaan etäopiskelutarjoukseen. ”Rock Drums -kurssin opettaja Rod Morgenstein oli tuttu lehden sivuilta ja tiesin hänet kovan luokan tekijäksi. Päätös oli helppo”, Jarkko sanoo.

Virtuaaliopiskelijat tapasivat toisiaan kerran viikossa webcamin välityksellä ja kurssitehtävät lähetettiin tallenteina opettajan arvioitavaksi. ”Oli jännä huomata, että saman intohimon jakavasta porukasta syntyi verkossakin niin tiivis yhteisö.”

Tähän mennessä Jarkko on suorittanut jo kolme 12 viikon mittaista rumpukurssia. Morgensteinin ohjauksessa napsahti 12 parasta A-arvosanaa. ”Koen edustavani Suomea maailmalla, joten hommat pitää ottaa tosissaan.”

Jarkko saikin toisen opintojakson jälkeen parhaiden oppilaiden ryhmässä kutsun New Yorkiin. ”A Week On The Scene” -kurssilla hän pääsi tutustumaan ihailemiinsa muusikoihin ja klubeihin.

Eikä opiskeluinnolle näy loppua. ”New Yorkissa puhuttiin, että etänäkin voi edetä maisteriksi saakka. Tosin silloin en suosittele, että on töissä samaan aikaan. Itse jätin päivätyöni viimeisimmän kurssin vuoksi - kaikella on hintansa”, Jarkko naurahtaa.

T

eollisuudessa – ja yhä enemmän myös esimerkiksi palvelusektorilla – perinteiset kilpailukeinot on jo käytetty. Tuotantoa on tehostettu ja prosesseista on poistettu kaikki turha. Yritykset etsivät koko ajan uusia keinoja piristää tuotekehitystä.

IT-alan tutkimus- ja konsulttiyritys Marketvision tutkimusjohtaja Katriina Valli korostaa, että yritysten on satsattava tietoon, jos ne haluavat tulevaisuudessa oikeasti erottautua. ”On hyödynnettävä entistä tehokkaammin yrityksen sisäistä tietoa, osaamista ja dataa. Mutta aivan keskeistä on myös kyky ennakoida muutoksia liiketoimintaympäristössä sekä ymmärtää nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaita paremmin”, hän huomauttaa.

Vallin mielestä suomalaisyritykset hyödyntävät vielä esimerkiksi sosiaalista mediaa äärimmäisen vähän. ”Kuluttajaliiketoiminnassa ollaan tässä hieman edellä. Mutta tämä olisi aivan yhtä relevanttia myös b-to-b–puolella. Myös siellä viimeinen päätös tehdään hyvin tunnevoittoisesti. Keskeisessä roolissa on yrityksen ja sen edustajan maine.”

Tietohallintojohtajan muuttuva rooli Valli ottaa vakuutusmaailmasta esimerkin siitä, miten asiakastieto auttaa kehittämään bisnestä: ”Perinteisessä mallissa ennakoidaan vain todennäköisyyksiä. Bisnes muuttuu huomattavasti tehokkaammaksi, kun vakuutusyhtiö tietää, että asun kerrostalossa, minulla on yksi lapsi, kaksi kissaa eikä lainkaan autoa. Tällöin se pystyy tarjoamaan juuri minulle räätälöityjä tuotteita ja ehkä ennakoimaan liikkeitänikin.”

Vallin mielestä tietohallintojohtajan rooli onkin voimakkaassa muutoksessa. Hän ei saa olla vain se

kaveri, joka pitää koneet pyörimässä, vaan hänen on etsittävä ja tarjottava yritykselle uusia liiketoimintamahdollisuuksia. ”Liiketoimintajohtaja ei ole yleensä pätkääkään kiinnostunut päivityksistä ja biteistä. Hän kiinnostuu vasta, kun hänelle kerrotaan yksinkertaisesti ja selkeästi, mitä uudella teknologialla ja sovelluksilla voidaan saada aikaan.” ”Se mitä johto ei ymmärrä, ei saa investointirahaa.

Joskus käy jopa niin, että IT:n esittämä ROI kehitysprojektille on liian iso ollakseen uskottava ja hanke joutuu tästä syystä romukoppaan.”

Yhteistyötä liiketoiminnan kehittämiseksi

Tietohallintojohtaja ei pidä vain koneita pyörimässä, vaan luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.”

Oman mausteensa tilanteeseen tuo, että yritysten tietohallintajärjestelmien rakentamisessa on perinteisesti painotettu varmuutta, huokeutta ja vakautta.

Nykyajan vaatimuksiin kuuluvat kuitenkin ennen kaikkea nopeus, joustavuus ja mobiliteetti. Kahden filosofian yhteensovittaminen voi olla joskus haastavaa.

Vallin mukaan trendinä on, että liiketoimintajohto ostaa esimerkiksi pilvipalveluita ohi IT-osaston.

Tässä on kuitenkin riskinsä, sillä liiketoimintajohto ei välttämättä ymmärrä, mitä tarkalleen ottaen ostaa ja mitä uusi palvelu vaatii muulta järjestelmältä toimiakseen kunnolla. Ideaalitapauksessa IT-organisaatio onkin tällaisessa tapauksessa mukana teknisenä konsulttina ja päätös tehdään yhdessä. ”Mitä nopeammin yritysjohto kääntyy IT-organisaation tai palvelutalon puoleen ja kysyy, millä tavalla tietotekniikkaa voitaisiin käyttää liiketoiminnan kehittämiseksi, niin sen parempi. Tuollaisista yrityksistä löytyvät voittajat”, Valli korostaa.

2/2012 TDC Business 7

Case :: Vantaa

Megapolis Vantaa Kehärata uusine asuinalueineen, Aviapolis ja kohennuksen alla oleva Tikkurila.

Parinkymmenen vuoden kuluttua Vantaa on aivan toisennäköinen, mutta paljon tapahtuu jo lähivuosina.

Teksti Kirsi Riipinen Kuvat Ari Heinonen, Tommi Tuomi, Liikennevirasto ja Vantaan kaupunki, Marja-Vantaa-projekti

V

antaan moni-ilmeisyys näkyy jo maankäyttö- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulaisen huoneen seinällä olevasta jättikokoisesta kartasta. Kartassa aluekeskukset on väritetty yhdellä värillä, asuinalueet erottuvat omina saarekkeinaan, samoin metsät, luonnonsuojelualueet – ja pellot, joita niitäkin on Vantaalla.

Kartta auttaa myös hahmottamaan, missä kaikkialla Vantaata paraikaa myllätään. Kaupunki mullistuu rytinällä, mutta mitä tämä vantaalaisille tai yleensä pääkaupunkiseudun ihmisille tarkoittaa?

Aloitetaan paikan päältä. Jo muutaman vuoden kuluttua esimerkiksi täällä Tikkurilan keskustassa katunäkymät ovat toiset. Näkyvimmin muuttuu asemanseutu, johon nousee uusi matkakeskus liiketiloineen ja toimistoineen. ”Asemasta tulee Suomen toiseksi vilkkain. Sen kautta kulkee päivittäin 60 000 matkustajaa”, Nikulainen havainnollistaa rakennuksen vaikuttavuutta.

Eikä tässä toki kaikki. Vantaan kaupungin kaavoituspäällikkö Lea Varpanen muistuttaa, että Tikkurilan aukiota varten on tehty suunnitelmia jo 1960-luvulla. Alueelle on haluttu julkisia tiloja, joissa ihmiset voivat kokoontua. ”Aluetta päästään lopultakin rakentamaan nykypäivän näkemysten mukaan. Tori saadaan kaupungintalon viereen, mikä on erinomainen juttu”, Varpanen huomauttaa.

Nikulainen on hyvillään siitä, että Tikkurilaan saadaan myös uusi osuus kodikasta kävelykatua Tikkuraitin jatkeeksi. Kaupunkikeskustaan tulee lisää asuntoja, ja ympäristö komistuu muutenkin. Lähivuosien

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulaisen vastuulla on alueen maankäyttö- ja ympäristötoimi.

8 TDC Business 2/2012

2/2012 TDC Business 9

Case :: Vantaa

aikana kaupunki kohentaa keskustaansa kaikkiaan 300 miljoonalla eurolla.

Kehärata, pääkaupunkiseudun mullistaja Myös Kehärata valmistuu hyvää vauhtia. Junat alkavat kulkea sitä pitkin Liikenneviraston mukaan heinäkuussa 2015.

Siitä saadaan pääkaupunkiseudulle poikittainen raideyhteys ja kauan kaivattu junayhteys lentoasemalle, kuten suurkaupunkiseudulle kuuluu. Helsingin keskustasta hujauttaa silloin lentokentälle puolessa tunnissa, eikä ruuhkista tarvitse välittää. ”Kehärata muuttaa varmasti koko pääkaupunkiseutua ja ihmisten elämää täällä. Luulen, ettemme osaa vielä edes arvioida, miten suuri mullistus se on”, pohtii Varpanen.

Pituutta Kehäradalle tulee 18 kilometriä, liityntäliikenne yhdistää sen pidemmällekin Uudellemaalle. Kun raideliikenne saadaan rullaamaan, toteutetaan samalla myös EU:n ilmastopoliittisia tavoitteita: maantieliikennettä pyritään saamaan aisoihin.

Fillarilla lentokentälle

Vantaan kaupungin kaavoituspäällikkö Lea Varpanen iloitsee Tikkurilan muodonmuutoksesta.

10 TDC Business 2/2012

Kansainvälisesti ympäri vuorokauden Vantaalla ollaan syystä ylpeitä myös Aviapoliksesta, Kehä III:n ja lentokentän kupeen yritysalueesta. Nikulainen ja Varpanen huomauttavat, että alue on tärkeä koko kaupungin imagolle. ”Se on saanut paljon positiivista huomiota. Suomalaisittain on poikkeuksellista, että kaupunki yhdessä rakentajien ja maanomistajien kanssa suunnittelee lentoaseman naapurissa olevan alueen tulevaisuutta”, Varpanen mainitsee.

Etenkin kansainvälisesti toimivat yritykset arvostavat Aviapolista jo nyt, mutta alueesta ollaan kehittämässä yhä modernimpaa keskittymää. Tätä puoltaa myös Kehäradan tulo alueelle. ”Aviapolikseen voidaan sijoittaa aivan lentoaseman viereen uusi asuinalue noin 4 000 asukkaalle. Aviapoliksen ja

Yhteistyö toimii Vantaan kaupunki saa uudet tietoliikennepalvelut kaikkiin yli 400 toimipisteeseensä. Ne toimittaa TDC, asiasta sovittiin kesällä 2011.

TDC:llä on kokemusta julkishallinnon projekteista muun muassa Espoon kaupungin ja eri kokoisten valtion virastojen ja ministeriöiden kanssa. Vantaan urakka on laaja, sillä sopimukseen kuuluvat myös puhepalvelut, mobiililiittymät, LAN-palvelut sekä joukko yhdentyvän viestinnän sovelluksia.

Miten yhteistyö on sujunut, Ari Keinänen, Sales Executive TDC:ltä? ”Projekti on edennyt hyvässä yhteistyössä. Päätöksiä on tehty projekti- ja ohjausryhmissä nopeasti ja hyvin valmistellen. Jatkossa on tarkoitus pohtia entistä tarkemmin yhdessä, miten Vantaan kaupunki voi palvella asukkaitaan paremmin. Samalla saadaan tehostettua kaupungin palveluita, vähennettyä työntekijöiden työkuormaa ja pidettyä tietoliikenne- ja viestintäpalveluiden kustannukset sovitulla tasolla.”

Kun uudet tietoliikenne- ja viestintäyhteydet on saatu valmiiksi, sähköinen asioiden hoitaminen nopeutuu. Kaupungissa hyödytään myös siitä, että nykyaikaiset verkot ja niiden skaalautuvuus tekevät mahdolliseksi ottaa mukaan uusia palveluja myös tulevaisuudessa – sen mukaan kuin ne koetaan tarpeellisiksi.

lentoaseman työpaikkaympäristö on tulevaisuuden todellinen kehityshanke, jonka toteutuksessa ei kannata hätiköidä”, Varpanen sanoo.

Uutta tekniikkaa tarvitaan Vantaalla on kunnianhimoiset tavoitteet hyödyntää uusinta mahdollista tekniikkaa niin asukkaiden kuin yritysten arkea helpottamaan. ”Tarjolla on niin paljon mahdollisuuksia, että välillä on vaikea erottaa oikeat ja kannatettavat hankkeet”, Varpanen sanoo.

Häntä itseään kiinnostavat esimerkiksi alueiden omat nettisivustot, joista asukkaat saavat nopeasti omaa naapurustoaan koskevat tiedot ja pystyvät helposti hoitamaan arkiset asioinnit.

Tekniikan toimivuus on tärkeää toki myös Aviapoliksessa, joka elää globaalisti kellon ympäri. Videoneuvotteluiden on oltava mahdollisia vaikka aamukolmelta.

u e n o l ip p aalle M p u Va n t n ta a l l e M e n o l ip l ip p u Va u le Meno e n o l ip p V a n ta a l aalle M p u Va n t n ta a l l e M e n o l ip l ip p u Va le Meno o l ip p u V a n ta a l alle Men a p u Va n t n ta a l l e M e n o l ip l ip p u Va u le Meno e n o l ip p V a n ta a l aalle M p u Va n t n ta a l l e M e n o l ip l ip p u Va u le Meno e n o l ip p V a n ta a l aalle M p u Va n t n ta a l l e M e n o l ip l ip p u Va u le Meno e n o l ip p V a n ta a l aalle M p u Va n t M e n o l ip

Marja-Vantaalla on nykyään noin 4 000 asukasta, mutta kun osayleiskaava saadaan valmiiksi ja rakentaminen vauhtiin, se on mahdollisesti jopa 30 000 vantaalaisen kotialue.

”Käytännössä tämä tarkoittaa, että Kehäradan varteen syntyy keskisuuren suomalaisen kaupungin kokoinen uusi asuin- ja työpaikka-alue”, Varpanen sanoo.

Marja-Vantaasta ollaan kehittämässä myös ympäristökysymyksiin keskittyvää ekokaupunkia. Siinä urbaani keskusta yhdistyy vehreisiin pihoihin, joilla voi harrastaa vaikka kaupunkiviljelyä. ”Pyöräilyreititkin on muistettu, fillarilla voi polkea täältä myös lentokentälle”, Nikulainen huomauttaa. ”Pyrkimyksemme on lisäksi, että saisimme etupainotteisesti uusien alueiden palvelut kuntoon. Esimerkiksi päiväkoti ja koulu ovat kilpailukyvyn kannalta isoja arvoja”, Varpanen mainitsee.

Alueelle on lisäksi ideoitu pysäköintitilojen yhteyteen asukastiloja, joissa asukkaiden olisi mahdollista vaikka kokata yhdessä tai pitää yhteistä pajaa polkupyörien ja mopojen korjaukseen. Yhteisöllisyys on uutta kaupunginosaa rakennettaessa tärkeää uusien asukkaiden juurtumisessa. Tähän Vantaalla kiinnitetään nyt erityistä huomiota. Kun esimerkiksi etätöiden tekeminen kotona yleistyy, ihmiset tapaavat vapaalla ollessaan mieluusti muita ihmisiä.

Vantaan karttaa vilkaisemalla huomaa, että kaupungin olisi mahdollista kaavoittaa asuinkäyttöön lisääkin alueita. ”Uusia asuinalueita tarvitaan. Jos maata ei kaavoitettaisi, hinnat karkaisivat vieläkin korkeammaksi. Tuskin pääkaupunkiseutu kehittyy koskaan täysin valmiiksi. Aina löytyy uusia mahdollisia alueita”, Nikulainen sanoo.

C

D Vantaa + T

munne- ja kom > Tietoliike ki elut kaik in nikointipalv ipisyli 400 toim kaupungin teeseen pn a TDC:n ip-v oko Vanta >K n o ko rk luve -monipalve iinteän ja >K liitt ymät

on mobiiliverk

yhdenty vän aja optio > La sovelluksia viestinnän

ltaan konaisarvo opimus ko >S a ro u e a a oon noin 10 milj

Aviapoliksen yritysalue on Juha-Veikko Nikulaisen mukaan tärkeä koko kaupungin imagon kannalta.

2/2012 TDC Business 11

Älykästä työntekoa

TDC Boost

- yritysten viestintäratkaisu

Tehokkuus Siirrä turhat kokoukset ja tehottomat viestintätavat historiaan. Säästät selvää aikaa ja rahaa.

Älykästä työntekoa – tehokkaampaa liiketoimintaa

IP-Puhelin

Matkapuhelin

Tietokone

Video

MS Lync

Hyvinvointi Monipaikkainen työnteko lisää työtyytyväisyyttä.

Joustavuus on hyvinvoivan työyhteisön perusta.

Video

Tilatieto

Puhe

Ekologisuus Helppo tavoitettavuus vähentää matkojen tarvetta. Älykäs viestintäratkaisu kuormittaa vähemmän ympäristöä.

12 TDC Business 2/2012

Contact Center

Yhteys julkiseen verkkoon

Välittäjäympäristö

2/2012 TDC Business 13

Case :: Berggren

Jari Hyppösen (vas.) ja Heikki Kinnusen edustama Berggren luotsaa asiakkaitaan läpi immateriaalioikeuksien viidakon.

Tärkeä strateginen tavoitteemme on, että meillä on alan paras sähköinen työympäristö.

B Aineetonta omaisuutta ja

konkreettista tulosta Berggren Group hakee viestintäratkaisullaan lisää nopeutta, tehoa ja paikasta riippumatonta työntekoa.

Teksti Matti Välimäki Kuvat Tommi Tuomi

14 TDC Business 2/2012

erggren Group on immateriaalioikeuksiin (IPR) erikoistunut asiantuntijayritys, joka kuuluu alallaan Euroopan johtaviin. Yrityksen tyypillisiä asiakkaita ovat kansainväliset pörssiyhtiöt ja bränditalot, markkinaosuuttaan kasvattavat pk-yritykset sekä lupaavat start-up-yritykset.

Berggren Groupin kehitysjohtaja Heikki Kinnunen ja tietohallintopäällikkö Jari Hyppönen kertovat, että pari vuotta sitten Berggren hankki TDC:ltä viestinnän kokonaisratkaisun. ”Meillä oli jo aikaisemmin käytössä verkkopuhelujärjestelmä, joka palveli lähinnä sisäistä viestintää. Tuolloin kaikki perinteiset luurit kannettiin kuitenkin ulos ja normaalipuhelujakin ryhdyttiin soittamaan softan avulla. Ratkaisusta tehtiin globaali”, Kinnunen kertoo. ”Tämä tapahtui aikaan, jolloin tällaisista järjestelmistä ei ollut vielä paljon kokemuksia. Kaikki onnistui kuitenkin erittäin hyvin”, hän lisää.

TDC vastaa nykyään myös esimerkiksi Berggren Groupin mobiili- ja internetliittymistä – ja ylipäätään tietoliikenteen sujumisesta.

IPR:n merkitys kasvaa TDC ja Berggren tekevät tiivistä yhteistyötä myös silloin, kun Berggren tarjoaa asiakkailleen IPR:ään liittyviä sähköisiä työkaluja. Berggrenin kasvaviin liiketoiminta-alueisiin kuuluu Greip® -niminen kumppaniriippumaton palvelu, jolla asiakas voi hallita kokonaisvaltaisesti aineetonta omaisuuttaan. ”Meidät tunnetaan laajalti maailmalla, joten siitäkään ei ole tietysti haittaa, että myös TDC tunnetaan kansainvälisesti”, Kinnunen huomauttaa.

Aineettoman omaisuuden rooli liiketoiminnassa muuttuu jatkuvasti yhä tärkeämmäksi, mikä lisää IPR-palveluiden kysyntää. ”IPR:n roolia kuvastaa esimerkiksi se, että se on nykyään Yhdysvaltain merkittävin vientituote. Esimerkiksi amerikkalaiset yliopistot ovat erittäin hyviä valvomaan aineettomaan omaisuuteen liittyviä oikeuksiaan”, Kinnunen kertoo.

Berggrenin tulevaisuuden strategia on selvä: ”Tavoitteenamme on vahvistaa asemaamme Euroopan johtavana ja monipuolisimpana IPR-talona. ICT:llä on tässä tehtävässä aivan keskeinen rooli”, Kinnunen linjaa.

Tietoliikenne kriittisessä roolissa ”Tärkeä strateginen tavoitteemme on, että meillä on alan paras sähköinen työympäristö. Se tuottaa lisäarvoa sekä työntekijöillemme että asiakkaillemme. Kun kaikki aineistomme ovat verkossa, se tarkoittaa lisääntynyttä nopeutta ja tehokkuutta”, Jari Hyppönen kertoo. ”Viestintäratkaisun korkealuokkaiset pikaviestin- ja konferenssimahdollisuudet vähentävät myös esimerkiksi matkustamisen tarvetta – mikä tuo lisää kustannustehokkuutta ja säästää tietenkin myös ympäristöä. Asiantuntijamme voivat hoitaa töitään täysipainoisesti mistä tahansa toimipisteestämme ympäri maata, saman sähköisen katon alla”, Hyppönen lisää. ”Tämä kaikki tarkoittaa, että toiminnassamme juuri tietoliikenteen sujuvuus on meille äärimmäisen tärkeä voimavara. TDC on osoittautunut luottamuksen arvoiseksi kumppaniksi. Lisäplussaa tulee ehdottomasti myös tavoitettavuudesta, yleisestä asioinnin helppoudesta”, Kinnunen mainitsee.

Miksi Berggren valitsi TDC:n?

Luotettavuus.

TDC:llä on kyky tarjota meille toimivia ja luotettavia palveluita - sitä, mitä kulloinkin tarvitsemme.

Kokonaispalveluiden

kustannustehokkuus. Kun saamme useita asioita samalta toimittajalta, pääsemme nauttimaan suuruuden ekonomiasta. Järjestelmien osaset pelaavat myös saumattomasti yhteen.

Yhteistyö

ja tavoitettavuus. Asiointi on helppoa ja mutkatonta. www.berggren.eu

2/2012 TDC Business 15

Kumppani

Parempaa palvelua

aina askeleen edellä

Kaksi vahvaa yhdessä

Samu Saastamoisen mielestä operaattorin pitää ennakoida asiakkaan tarpeet ja auttaa tehostamaan tämän bisnestä.

Teksti Matti Välimäki Kuva Jorma Marstio

1 2

3

16 TDC Business 2/2012

Kumppani Alcatel-Lucent on markkinoiden johtava tietoliikenneoperaattoreiden verkkolaitteiden toimittaja.

Yrityspuolella yhtiö on tunnettu kommunikaatioratkaisuistaan, mutta kasvaa voimakkaasti myös verkkoratkaisuissa. Alcatel-Lucent ja TDC ovat tehneet yhteistyötä Suomessa jo usean vuoden ajan. ”Meillä on ollut onnistuneita yhteisiä asiakkuuksia. Kumpikin yhtiö panostaa laatuun - sekä laitteistoissa että palveluissa. Uskomme myös toiminnan läpinäkyvyyteen”, Alcatel-Lucentin yritysmyynnin johtaja Petri Sollman miettii.

Teksti Timo Nykänen Kuva Kari Hautala

T

Ratkaisu TDC ja Suomen valtion hankintayksikkö Hansel solmivat vuonna 2010 laajan puitesopimuksen. Sen mukaan TDC toimittaa valtionhallinnolle vuosina 2010-2014 Alcatel-Lucentin lähiverkon ja langattoman lähiverkon laitteita. Kappalemäärät lasketaan tuhansissa. ”Valikoiduimme palvelutoimittajaksi erittäin laajasta joukosta. Saimme kilpailussa erinomaiset laatupisteet”, TDC:llä Hanselin puitejärjestelyistä vastaava johtaja Kenneth Grönroos kertoo.

Grönroos uskoo, että kumppanukset erottautuvat monista muista yhtiöistä ja yhteistyöryhmistä myös tarjoamansa kokonaisuuden selkeyden ansiosta. ”Meitä on kaksi vahvaa toimijaa yhdessä. Meillä on myös koko ajan hyvin selkeä fokus siitä, mitä teemme”, Grönroos kertoo.

Asiakashyödyt Petri Sollman huomauttaa, että valtionhallinnon vaatimukset ovat nykyään tiukemmat kuin yksityisellä sektorilla. ”Toimittamamme ratkaisut turvaavat muun muassa valtion kriittistä infrastruktuuria.” ”Turvallisuuden lisäksi tärkeää on esimerkiksi se, että järjestelmän eri osaset toimivat hyvin yhteen.

Kokonaisuus on myös kustannustehokas”, Grönroos huomauttaa. ”Kovan faktan lisäksi keskeistä on myös hyvä palvelu ja asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen”, Sollman lisää.

i Alcatel-Lucent toimittaa tietoteknisiä laitteita, ohjelmistoja sekä palveluita 130 maassa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli 15,3 miljardia ja sen palveluksessa on 76 000 henkilöä. Alcatel-Lucent on valittu ainoana verkkoyhtiönä MIT:n viidenkymmenen innovatiivisimman yrityksen listalle.

Yhtiöllä on noin 30 000 aktiivista patenttia ja seitsemän Nobel-palkintoa. Esimerkiksi vuonna 2011 sille myönnettiin 2 655 patenttia.

Yhtiön päämaja on Pariisissa. www.alcatel-lucent.com

Kuka?

Nimi: Samu Saastamoinen Tehtävä: johtaja, Viestintäratkaisut Työmotto: Mikään ei ole pysyvää paitsi muutos

DC:ssä ja sen edeltäjäyrityksissä yhteensä 12 vuotta työskennellyt Samu Saastamoinen aloitti viime kesänä uudessa tehtävässään viestintäratkaisuista vastaavana johtajana. Ala on kokenut hänen tähänastisen uransa aikana monia muutoksia. ”Ennen puhuttiin enemmän pelkästään tuotteista, kun nyt kokonaispalvelu alkaa olla ratkaiseva tekijä. Aiemmin ICT-puoli oli päättäjille lähinnä pakollinen kustannus, mutta nykyisin monelle yritykselle kriittinen osa liiketoimintaa”, Saastamoinen sanoo.

Hänen mielestään parempi palvelu tarkoittaa sitä, että oltaisiin aina askel edellä auttamassa asiakasta. ”Meillä kommunikaatiopuolella selkein esimerkki on asiakasportaalimme, jota on kehitetty alusta asti yhdessä asiakkaiden kanssa. Kaikki lähtee siitä, että kuunnellaan asiakasta tarkasti ja että tieto pistetään myös saman tien jakoon ja viedään käytäntöön. Toiminta on ollut meillä tässä suhteessa ketterää.”

Ympäröivän maailman vauhdin kiihtyessä ja ratkaisujen muuttuessa yhä monimutkaisemmiksi, on käytettävyys noussut tärkeään rooliin. ”Käyttökokemus on erityisen lähellä sydäntäni oleva asia ja tulee varmasti näkymään meidänkin viestintäpalveluissa.”

Itseään Saastamoinen kuvailee perusoptimistiseksi luonteeksi. Työntekijänä hän kaipaa selkeän tavoitteen, jota kohti edetä. ”Aina sen verran olen insinööri, että minun on vaikea toimia, jos tavoite ei ole selvillä”, hän naurahtaa. ”Parasta tässä työssä on kehitellä yhdessä idea, joka saadaan myös vietyä käytäntöön ja helpottamaan jollain tavalla asiakkaan elämää.”

2/2012 TDC Business 17

3

X TDC Service Online

Näkökulma Kuva Pekka Nieminen

Parasta asiakaspalvelua

myös verkossa TDC Service Online -palveluportaalin kautta voit hallita tuotteitasi ja palveluitasi silloin kun sinulle parhaiten sopii. Portaalissa hoidat helposti esimerkiksi palvelupyynnöt ja lisätilaukset tai seuraat laskutustietoja ja verkon statistiikkaa. TDC tarjoaa parasta palvelua myös verkossa.

Palvelupyynnöt reaaliajassa Suora yhteys asiantuntijoihin chat-kanavalla Suoran chat-yhteyden avulla voit kysyä asiantuntijoiltamme neuvoa TDC:n tuotteisiin liittyvissä asioissa. Haluatko tietoa päivityksistä, palvelupyyntöjesi etenemisestä vai tarvitsetko kenties teknistä tukea?

Tämän kaiken saat chat-kanavan kautta aina tarvittaessa.

Voit luoda ja seurata palvelupyyntöjäsi reaaliajassa, ja näet lisäksi historiatiedon kaikista palvelupyynnöistäsi.

Kun avaat palvelupyynnön TDC Service Onlinen kautta, se siirtyy automaattisesti asiantuntijoillemme käsiteltäväksi.

Vaivattomasti puhelimella TDC Service Online -mobiiliversiolla seuraat vaivattomasti palveluitasi missä tahansa liikkeellä ollessasi. Valitset vain sivulle siirryttäessä mobiiliversion ja käytössäsi on matkapuhelimelle sovitettu selainnäkymä.

Lisätietoa: tdc.fi/palveluportaali

18 TDC Business 2/2012

Tietotyön tuottavuutta on mahdollista mitata

T

yön tuottavuus ja tehokkuus ovat vuodesta toiseen jokaisessa organisaatiossa keskeisiä teemoja. Erityisesti tietojärjestelmähankkeissa mietitään lähes poikkeuksetta järjestelmän takaisinmaksuaikaa. Mutta projektin päätyttyä tuottavuusvaikutukset jäävät silti arvailujen tai parhaimmillaankin henkilöhaastattelujen ja kyselyjen varaan.

Erilaiset tutkimukset kertovat karua kieltään – turhiin sähköposteihin ja palavereihin tuhlautuu viikoittain tuntikausia jokaiselta toimistotyötä tekevältä, työn tuottavuus on laskenut viime vuosina useilla toimialoilla ja ihmiset eivät viihdy työssään. Samanaikaisesti tietojärjestelmiin on investoitu suuria summia. Missä ongelma siis piilee?

Usein ICT-projektiin lähdettäessä ei tiedetä nykytilannetta. Käyttäjät tuntuvat olevan jotain mieltä, mutta mielipiteet ja todellisuus eivät aina kohtaa. Omaa CRM:ää voidaan pitää hyvänä, mutta sinne asiat kirjataan vasta viimeisellä mahdollisella hetkellä. Haku voi tuntua toimivalta, mutta hakutuloksia ei klikata. Videoneuvottelut olisivat teknisesti mahdollisia, mutta niitä ei hyödynnetä kuin satunnaisesti.

Dokumenttienhallinta on käytössä, mutta silti sisäiset dokumentit kierrätetään sähköpostitse. Yrityksen kulttuuri on avoin ja vuorovaikutteinen, mutta intranetissä ei käydä ollenkaan keskustelua.

Kaikkia näitä asioita voidaan myös mitata automaattisesti ja tarvittaessa täydentää tuloksia kyselytutkimuksilla. Mittaus tulee tehdä ennen päätöksiä uudistuksista sekä uudistusten jälkeen. Mittauksen perusteella on mahdollista kehittää sekä tietojärjestelmiä että toimintamalleja ja ohjata koulutuspanostukset oikeaan paikkaan.

Vanhan totuuden mukaan sitä saat mitä mittaat. Jos uskot tähän sanontaan, et voi olla mittaamatta tietotyön tuottavuutta.

Sitä saat mitä mittaat.

Aki Antman

i

Kirjoittaja on Sulava Oy:n toimitusjohtaja, joka ei voi sietää epäonnistuvia ICT-projekteja ja turhauttavaa tietotyötä. > www.sulava.com

2/2012 TDC Business 19