Signals 1 2015

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti

Haaga-Helia 1 || 2 0 1 5

12 16 24

TEEMA

Johdetaanko työpaikallasi innostusta?

Suomalainen ruoka houkuttelee matkailijoita

Klik!-seminaari: Videot valtaavat yritysviestinnän

6

Urapolulla Vuoden esimiehenä palkittu Tuija Åstedt 1

Tässä numerossa 5 | Pääkirjoitus

Klik! - videoita ja some-yhteisöjä Haaga-Helian Klik!-seminaarissa kokeiltiin visuaalisen viestin voimaa käytännössä. Yleisöä pyydettiin painamaan sormella ensin otsaansa, sitten nenäänsä ja lopuksi niskaansa. Puhuja painoi viimeiseksi kaulaansa, ja suurin osa kuulijoista teki samoin. Visuaalinen viesti voitti sanallisen! Yritysviestintäkin ammentaa nykyisin nettivideoista ja some-yhteisöistä, kuultiin seminaarissa.

24

6 | Urapolulla Esimiespalkittu Tuija Åstedt

6 11 | 3 + 1 kysymystä Frank Martela 12 | TEEMA Anna vapautta, saat innostusta Intohimo tuo tulosta Työn imu syntyy sopivista haasteista Innostunut myyjä tekee kaupat

12

16 | Tutkimus & Kehitys Matkalla hyvän ruoan perässä HH6K: Myyntikulttuuri teräväksi

Pohjoismainen henkilöstöjohtaminen MANIA: Hyvä myyjä poistaa pelot 22 | Yrittäjyys ohjaa opiskelua 24 | Pyöreän pöydän debatti Tunteella tehtyä viestintää 28 | Takaisin koulunpenkille Avointa väylää pitkin 30 | Makuasioita Hyydytä ilman liivatetta 31 | Viisi tärkeää paikkaa Viisiottelija Eevi Bengs 32 | Ajankohtaista

34 | Kolumni 35 | Alumnit 38 | Maailmalla

2

3

Pääkirjoitus

Innostuksen johtaminen Innostus! Mikä sen upeampi olotila! Muistatko, kun olit

viimeksi todella innostunut – työstäsi? Innostus tuo hurjasti energiaa, sitä jaksaa mitä vaan. Vastoinkäymiset ovat vain haasteita, joista mennään vauhdilla yli. Tuloksia syntyy.

Innostus näkyy muillekin. Sen huomaa erityisesti, kun kohtaa uusia työntekijöitä, jotka ovat päässeet tavoittelemaansa tehtävään. Se loistaa uusien aloittavien opiskelijoiden silmistä.

Kaikki on uutta ja mielenkiintoista. Opettajan jokaista sanaa kuunnellaan. Katseet seuraavat.

Miten me onnistumme useinkin tämän innostuksen tappamaan? Millä sen sijaan vahvistaisimme innostusta?

Työn ja tekemisen mielekkyys on numero yksi. On aivan

Haaga-Helia avoin ammattikorkeakoulu – avoin myös sinulle.

Avoin ammattikorkeakoulu on tarkoitettu kaikille iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta.

avoinamktarjonta.haaga-helia.fi

välttämätöntä, että työntekijä tai opiskelija tunnistaa päivittäisen tekemisen taustalla olevan perustan, miksi jotakin tehdään.

Kun tekemisen taustalta löytyy itseään suurempi arvo, mielekkyyden kokemus vahvistuu erityisesti. Hyvä esimerkki on raskas hoitotyö. Työn mielekkyys – auttamisen tarkoitus – kannustaa jaksamaan ja innostumaan yhä uudelleen.

Tekemisellä on tarpeen olla myös selkeät tavoitteet. On ne sitten määritetty strategiassa, vuosisuunnitelmassa, henkilökohtaisessa tavoiteasetannassa tai vaikkapa opintosuunnitelmassa, tavoitteisiin pyrkiminen ja niiden saavuttaminen – onnistuminen – tuo innostusta.

Tekemisessä on hyvä olla myös työn iloa. Usein se syntyy yhteistyössä muiden kanssa. Innostamme ja kannustamme toinen toisiamme. Positiivinen palaute vahvistaa innostusta.

Haaga-Heliassa olemme käynnistäneet kolmevuotisen Leading Passion -hankkeen, jonka tavoitteena on tuottaa vallankumouksellisia näkemyksiä ja käytännön ohjeita siihen, miten innostusta ja motivaatiota pitäisi suomalaisissa yrityksissä johtaa. Tämän hankkeen kautta saamme varmasti aivan uusia näkökulmia asiaan.

Itselläni on takana 40 vuotta työelämää, 16 vuotta rehtorina.

Voin todeta, kuten kollegalla on tapana sanoa, haastaviakin päiviä on ollut matkan varrella, mutta ei koskaan tylsiä päiviä. Työ on ollut aina innostavaa. Jään eläkkeelle Haaga-Heliasta, mutta ehkä tapaamme uusissa innostuksen merkeissä.

Haluan lämpimästi kiittää teitä kaikkia Haaga-Helian kumppaneita ja alumneja hyvästä yhteistyöstä näiden vuosien aikana.

Ritva Laakso-Manninen Rehtori ja toimitusjohtaja

Mitä on innostuksen johtaminen? Sen voisi pelkistää

vastakohdakseen: ei tapeta innostusta! Sen sijaan luodaan työntekijälle tai opiskelijalle edellytyksiä edetä innostuneesti.

Varmistetaan isojen visioiden näkyminen, tavoitteiden selkeys, luodaan mahdollisuuksia tehdä yhdessä ja poistetaan turhat byrokratiat, jotka eivät ole mielekkäitä. Näillä päästään alkuun.

Haaga-Helia

Haaga-Helia Signals, Ratapihantie 13, 00520 Helsinki, puh. (09) 229 611 ▪ Julkaisija Haaga-Helia ammatti­korkeakoulu ▪ Päätoimittaja Ari Nevalainen, ari.nevalainen@haaga-helia.fi ▪ Toimi­tusneuvosto Jouni Ahonen, Susan Heikkinen, Pekka Huolman, Teemu Kokko, Ari Nevalainen, Lauri Tuomi ▪ Ulkoasu ja taitto Otavamedia Oy ▪ Kannen kuva Pekka Nieminen / Otavamedia Oy ▪ Paperi Kansi Galerie Art Gloss 170 g, sisäsivut Galerie Art Silk 115 g ▪ Paino Newprint Oy.

Ilmoituskoot ja -hinnat 1/1: 220 x 285 mm (+ 5mm bleed) 1650,1/2 vaaka: 190 x 124 mm 800,1/2 pysty: 94 x 250 mm 800,1/4 pysty: 124 x 94 mm 450,-

Tämän lehden kirjoittajat: Päivi Brink, Anneli Frantti, Sirpa Granqvist-Häiväläinen, Minna Huuhtanen, Elina Kuismin, Kati Laitinen, Erika Parvikoski, Nora Savolainen, Kristiina Söderström ja Päivi Tanninen.

Koko sivun ilmoitus vaatii leikkausvarat.

Pikkuilmoitukset jätetään marginaalien sisään.

Ilmoitusasioissa sinua palvelee Ari Nevalainen (ari.nevalainen@ haaga-helia.fi). Haaga-Helia amk:n alumneille ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista 10 % alennuksen.

Palaute ja osoitteenmuutokset: viestinta@haaga-helia.fi

5

+1 kysymystä

Teksti Anneli Frantti | Kuva Frank Martela

Suomi ei selviä

Ilman innostusta Miksi innostuksen merkitys työelämässä kasvaa? Mistä innostus syntyy? Miten sitä johdetaan? Tämän lehden teemaan johdattelee Aalto-yliopiston tutkija, FT Frank Martela, jonka oman innostuksen kohteena on ”Pyrkiä luomaan uusia oivalluksia, jotka vahvistavat ihmisten kykyä elää hyvä elämä”.

1

Valonöörit – Sisäisen motivaation käsikirjasi ilmestyi vastikään.

Mikä on valonööri?

Valonööri on ihminen, joka on ensinnäkin tunnistanut itselleen arvokkaat päämäärät elämässään – ja hänellä on myös kyky saavuttaa nämä päämäärät. Valonööri siis tietää, miksi hän tekee asioita, ja myös, miten hän ne tekee.

2

Puhut paljon innostuksen merkityksestä.

Mitä innostus ratkaisee?

Innostus ratkaisee esimerkiksi Suomen kilpailukykyongelman. Globaalissa jälkiteollisessa talousjärjestelmässä, jossa Suomikin on mukana, innovaatiot ovat keskeinen talouskasvun lähde. Innovaatiot puolestaan vaativat oikeanlaista luovuutta ruokkivaa innostusta. Siksi ne yritykset, jotka panostavat henkilökuntansa sisäiseen motivaatioon, ovat tulevaisuuden menestyjiä.

+1

Millaista työpaikkaa nuoret ja innostuneet osaajat arvostavat?

Sellaista, jossa heillä on tilaa toteuttaa itseään. Eli työpaikkoja, joissa hierarkia on matala ja esimiehet luottavat alaisiinsa. Osaajat haluavat, että heille annetaan vastuuta ja mahdollisuus vaikuttaa toimintatapoihinsa ilman, että joku mikromanageroiva pomo huohottaa jatkuvasti niskaan. Ponnistelu kohti yhteistä päämäärää motivoi silloin, kun yrityksellä on aidosti jokin pelkkää seuraavaa kvartaalia suurempi missio. ▫

3

Miten yrityksissä osattaisiin rekrytoida innostuneita?

Olennaista on ensinnäkin se, että ihmiset tunnistavat, mistä asioista he itse ovat innostuneita. Ratkaisevaa on onnistua yhdistämään ihmisen henkilökohtaiset innostuksen kohteet ja niihin sopivat työtehtävät.

Frank Martela on filosofian tohtori Aalto-yliopistosta ja toimii tutkijana ja kouluttajana Filosofian Akatemiassa. 2013–14 hän oli vierailevana tutkijana University of Rochesterissa (NY). Koulutukseltaan hän on myös VTM ja DI. Martela on mukana Haaga-Helian Leading Passion -tutkimushankkeessa, jota esitellään sivulla 13.

11

Teema Tekstit Päivi Brink, Anneli Frantti | Kuvitukset Shutterstock ja 123rf | Kuva Karoliina Paavilainen

Hei esimies,

Anna vapautta, saat innostusta Ämpärillä ei voi kaataa innostusta toisen päähän, mutta omaan työhönsä ja asenteeseensa voi monin tavoin vaikuttaa, niin työntekijä kuin esimieskin.

”S

uomalaisessa työelämässä innostumista ei juuri rohkaista, eikä onnistumisista huudella ääneen, vaikka juuri niiden avulla olisi mahdollisuus päästä eteenpäin ja nousuun, sanoo tietokirjailija, toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä.

Hän lähestyy työpaikan innostusvajetta konkretian kautta Innostus – Myötämanipuloinnin aakkoset -kirjassaan. Kysyimme ja keräsimme tähän innostuksen osasia AaltoSetälältä.

Lue lisää: Pauli Aalto-Setälä ja Mikael Saarinen: Innostus – Myötämanipuloinnin aakkoset. Talentum 2014.

▪ Sisäinen motivaatio on innostuksen toinen nimi. Työntekijän kohdalla kyse on asenteesta, halusta uudistua ja motivoitua tekemään annettu työ. Tähän voi itse vaikuttaa – kyse ei siis ole mistään mystifioidusta tunteesta eikä hömpästä.

▪ Pitää päästää irti epäonnistumisista ja vanhoista kaunoista! Jututin kirjaa varten monia yritysjohtajia, joista lähes jokainen oli joskus tehnyt isoja mokia, mutta uskaltanut yrittää uudelleen.

Irtipäästämiseen on kirjassa erilaisia harjoituksia.

▪ Riittävän vaativa homma pitää sisäistä motivaatiota yllä. Työ ei saa kuormittaa liikaa, mutta ei myöskään leipiinnyttää. Esimiehen pitää oppia tunnistamaan motivaatiotekijöitä ja poistaa esteitä niiden tieltä. Esimerkiksi huonojen työkalujen käyttämiseen on vaikea motivoida ketään.

▪ Innostus lopahtaa joskus jokaiselta. Usein kyse on omasta elämänhallinnasta – kun muistaa järjestää aikaa syömiselle ja liikunnalle, harrastuksille ja sosiaaliselle elämälle, innostus palautuu kyllä.

Kroppa on kokonaisuus. Varsinkin ruuhkavuosina näiden itsestäänselvyyksien palauttaminen osaksi elämää on arvokasta.

▪ Reaaliaikainen kehityskeskustelu toimii paremmin kuin kerran vuodessa toteutettu vaivaannuttava istunto. Työn kehittämiseen kannattaa ryhtyä heti. Vaikeneminen on innostuksen vihollinen, sillä hiljaisuus ei tuo ratkaisuja.

▪ Nyky-esimies on palvelutyössä, auttamassa muita ja edistämässä menestystä.

Uusiutuvassa työkulttuurissa ei voi johtaa organisaatiorakenteen kautta, vaan pitää johtaa sisäisen motivaation kautta. Vuorovaikutus on niitä lajeja, joissa voi aina parantaa.

▪ Vapaudella on yhteys innostukseen. Start-upyrityksiä tutkiessani huomasin, että niissä tiimit toimivat flowssa, luontaisesti innostusta hyödyntäen.

Sääntely on vähäistä ja tekijöillä on vapaus omaan reitinvalintaan kohti päämäärää. Luovuus loppuu, kun sääntöjä on liikaa, mutta ilman sääntöjäkään ei selvitä. Itse aloittaisin muutoksen sisäisistä start-upeista. Niiden myötä asioita voi haastaa rakentavasti, eikä tarvitse jäädä penkomaan sitä, mikä on huonosti. Sisäinen start-up-porukka saa vapautta, mutta mission pitää olla yhtenäinen yrityksen isojen tavoitteiden kanssa. ▫

Uusiutuvassa työkulttuurissa ei voi johtaa organisaatiorakenteen kautta, vaan pitää johtaa sisäisen motivaation kautta.

Pauli Aalto-Setälä

12

Intohimo tuo tulosta Työelämä on muuttunut niin, että ilman työntekijöiden intohimoista suhtautumista työhönsä tulosta ei synny. Tämän vuoksi tarvitaan uudenlaista johtamista – mutta millaista? Vastauksia etsitään Tekesin rahoittamassa Leading Passion -hankkeessa.

Leading Passion tutkii nuorten asenteita työelämässä ja hyviä johtamiskäytäntöjä mukana olevissa yrityksissä kolmen vuoden ajan autenttisten tilanteiden kautta.

– Aloitamme koko yrityksen henkilöstön sisäisen motivaation mittauksella ja jatkamme haastattelemalla työntekijöitä, esimiehiä ja johtajia. Tunnistamme kehittämiskohteet ja organisaation tavoitteet. Hanke tuottaa uutta tieteellistä tietoa innostuksen johtamisesta ja konkreettisia työvälineitä yritysten käyttöön.

Järjestämme aiheesta seminaareja ja julkaisemme verkkosivuillamme haastatteluja, tarinoita ja videoita, joissa keskustellaan innostuksen johtamisesta, kertoo projektipäällikkö Johanna Vuori Haaga-Heliasta.

Hankkeessa on mukana tutkijoita Haaga-Heliasta, Aalto-yliopistosta ja Filosofian akatemiasta. Suomen Ekonomit, Pipelife, Clear Channel ja Santander ovat mukana yrityksinä ja organisaatioina, joita hankkeessa konkreettisesti tutkitaan. Yritykset ovat mukana osarahoituksella, mutta pääosa rahoituksesta tulee Tekesiltä. Hankkeen ohjausryhmässä on Tekesin edustaja ja hanke raportoi rahoittajalle.

– Tutkimuskohteena ovat melko nuoret työntekijät eri yrityksistä, joten tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden työelämään, Vuori toteaa. ▫

Leading Passion – How to Create a Culture of Engagement ▪ Tekesin rahoittama 3-vuotinen hanke 2015–2017 ▪ Tutkimuskonsortio: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto, Filosofian Akatemia Oy, Suomen Ekonomit, Pipelife Oy, Clear Channel Finland Oy ja Santander Consumer Finance Oy ▪ Kansainvälinen yhteistyö: University of Rochester (USA) ja Westminster University (UK) ▪ Tuottaa tutkimukseen perustuen rekrytointityökalun, kulttuurin arviointityökalun, johtamiskirjan ja case-videoita koulutukseen ▪ Haaga-Helian tietotekniikan opiskelijat rakentavat rekrytointityökaluja ja TKI-projektipalvelupäällikkö Kitte Marttinen tutkii nuorten johtamista ▪ Lisätietoja: www.leadingpassion.fi, Twitter: @leadingpassion

13

Teema

Tyytyväiset asiakkaat ovat uskollisempia ja ostavat enemmän.

Työn imu syntyy sopivista haasteista Tutkimusprofessori Jari Hakanen on tuonut suomalaiseen työntutkimukseen käsitteen ”työn imu”. Se ei ole pelkkää työtyytyväisyyttä vaan myös innostusta työhön ja sitoutumista tavoitteisiin. Esimies voi lähteä liikkeelle kartoittamalla tiiminsä jäsenten innostusta – ja omaansa.

Deva Rangarajan

TESTAA, oletko imussa: www.ttl.fi/ tyonimu

– Esimies voi pyytää jokaista kehityskeskusteluun saapuvaa täyttämään

Työn imu -testin etukäteen. Työntekijä voi tuoda testin palautteen mukanaan keskustelua pohjustamaan, vaikka hän ei haluaisikaan paljastaa tulostaan.

Kehityskeskusteluissa on hyvä käydä läpi asioita, jotka työntekijää motivoivat, innostavat ja energisoivat. Yhdessä voidaan pohtia, miten niitä voisi työssä lisätä, Jari Hakanen kehottaa.

Hyvä esimies on Hakasen mukaan riittävästi läsnä työn arjessa ja tuntee omansa ja tiiminsä potentiaalin.

– Esimies pystyy antamaan tilaa työntekijöiden aloitteellisuudelle. Hän voi myös rohkaista sopivia henkilöitä tarttumaan tilaisuuteen. Esimiehen on myös hyvä pitää huolta, että palkitsevia ja haastavia tehtäviä riittää jokaiselle työyhteisössä. Välillä hän voi antaa jonkun oman tehtävänsä toisen vastuulle.

Riittävän monipuoliset työtehtävät synnyttävät työn imua! Myönteistä palautetta, arvostusta ja kunnioitusta ei myöskään voi koskaan saada esimieheltä liikaa, Hakanen vakuuttaa.

Kirjassaan Työn imu Hakanen pohtii imua lisääviä tekijöitä ja johtajan roolia työn imun ylläpitäjänä ja kasvattajana. ▫

Innostunut myyjä tekee kaupat Professori Deva Rangarajan johtaa Sales Excellence -keskusta belgialaisessa Vlerick Business Schoolissa. Hänen erikoisalueisiinsa kuuluu myyjien ja asiakaskokemuksen johtaminen.

Mikä on sitouttamisen rooli myyntityön johtamisessa?

Tutkimusten mukaan iloiset ja sitoutuneet myyjät tekevät asiakkaat tyytyväisiksi. Myyjien sitouttaminen on myyntijohtajan keskeinen tehtävä, jos hän haluaa parantaa koko organisaation suoritusta. Hyvä myyntijohtaja tarjoaa merkityksellisen työn, jonka sisältö on oikea.

Hän myös tarjoaa mahdollisuuden valmentautua tarpeen mukaan. Hyvä myyntijohtaja asettaa oikeat tavoitteet ja avaintulosmittarit.

Lue lisää: Jari Hakanen: Työn imu. Työterveyslaitos 2011.

Palveleva johtaja ja esimies: ▪ ▪ ▪ ▪ ▪

edistää työntekijöiden ammatillista kehittymistä valmentaa työntekijöitä ja rohkaisee ideointiin kuuntelee tarpeita ja rakentaa yhteisöllisyyttä on rehellinen, aito, nöyrä, empaattinen ja rohkea osaa astua syrjään ja antaa tilaa alaisilleen kiitoksen hetkellä ▪ kykenee antamaan anteeksi, eikä kanna kaunaa ▪ toimii koko organisaation edun nimissä.

14

Myönteistä palautetta, arvostusta ja kunnioitusta ei voi koskaan saada esimieheltä liikaa.

Jari Hakanen

Miten alaisten innostusta voi mitata myyntityössä?

Työtyytyväisyyskyselyjen lisäksi on tekijöitä, joita seuraamalla saadaan epäsuorasti tietoa myyjien sitoutumisen ja innostuksen kasvusta. Tällaisia ovat muun muassa ryhmähengen paraneminen, myyntitiimin jäsenten

tuloksen samankaltaisuus, konfliktitilanteiden vähentyminen, tyytyväiset asiakkaat, ongelmatilanteiden luova ratkaiseminen, halu työskennellä yhdessä, työntekijöiden vaihtuvuuden väheneminen ja poissaolojen vähentyminen.

Mitä hyötyä yritykselle on innostuneesta myyjästä?

Kun myyjän sitoutuneisuus kasvaa, asiakastyytyväisyys kasvaa. Tyytyväiset asiakkaat ovat uskollisempia ja ostavat enemmän. Uskollisten asiakkaiden kanssa voi tehdä lisämyyntiä, ja heidät saa helpommin ostamaan kalliimman tuotteen. Sitoutunut myyjä tarttuu asiakkaiden tarpeisiin ja keksii yhdessä heidän kanssaan innovatiivisia ratkaisuja. Tyytyväiset asiakkaat kertovat usein eteenpäin hyvistä kokemuksistaan. Sitoutuneet myyjät houkuttelevat myös samanhenkisiä ihmisiä töihin yritykseen. ▫

15

Teksti Nora Savolainen | Kuvitus Linda Saukko-Rauta | Kuvat Seppo Hinkula / Vastavalo, Juho Kuva / Visit Finland

Parhaimmillaan ruokamatkailutuote on sitä, että matkailija pääsee itse näkemään ja kokemaan.

Matkalla hyvän ruoan perässä Moni matkailija hakee nykyään ruokaelämyksiä. Ruoasta voidaankin rakentaa matkailutuote, joka toimii osana hyvinvointi-, kulttuurija talvimatkailua sekä kesän luontoaktiviteetteja. Suomi sai ensimmäisen ruokamatkailustrategiansa alkuvuodesta.

Kristiina Havas

R

uokamatkailustrategian takana ovat Haaga-Helian lehtorit Kristiina Adamsson ja Kristiina Havas, jotka ovat tehneet opiskelijoiden kanssa yhteistyötä valtakunnallisen ruokamatkailun kehittämiseksi vuodesta 2012.

Ruokamatkailustrategia tekee ruoasta elämyksellisen ja ostettavan osan Suomen matkailua. Painopisteinä ja teemoina korostuvat suomalaisen ruoan paikallisuus, puhtaus ja innovatiivisuus.

Ruokaa merellä tai tunturin laella – Nyt keskitymme kehittämään kärkituotteita, joita on useita. Parhaimmillaan ruokamatkailutuote on sitä, että matkailija pääsee itse näkemään, kokemaan, osallistumaan ja oppimaan. Voidaan esimerkiksi kuvitella, että Tuusulan Krapihovissa japanilaiset naiset ohjataan metsään poimimaan mustikoita. Ohjelmakeittiö Hellassa he sitten valmistavat ohjatusti mustikkapiirakan, ruokamatkailustrategian työstämisestä vastaava projektipäällikkö Kristiina Havas kertoo.

Ruokamatkailustrategia edistää myös matkailualan kehittymistä Suomessa. Alan toimijat saavat yhteiset suuntaviivat ja tavoitteet tekemiselle.

– Suomi idän ja lännen kohtauspaikkana tuo keittiöömme oman ainutlaatuisuutensa. Erotumme hyvin myös muista Pohjoismaista, mikäli niin haluamme.

Ruokamatkailu Suomessa ei kuitenkaan ole pelkästään mikään yksittäinen ravintola. Se voi yhtä hyvin olla sieniretki,

16

kalastusta, ruokailu tunturin laella tai kulttuuriympäristössä, Kristiina Adamsson kertoo.

Konkreettiset työpajat käyntiin Strategia viedään käytäntöön tänä ja ensi vuonna eri puolilla Suomea järjestettävissä alueellisissa työpajoissa. Mukaan on kutsuttu sekä ruoan että matkailun parissa toimivia yrityksiä.

Kehittämisen kolme painopistealuetta ovat: Suomalaisuus ja suomalainen elämäntapa maistuvat, Suomalainen puhdas ruoka tekee hyvää mielelle ja ruumiille ja Kansainvälisesti tunnustetut ruokailmiöt.

– Meneillään on myös kansallinen ruokamatkailukilpailu, jossa on jo liki 80 osallistujaa. Kilpailun tuloksena saamme esille niitä kärkituotteita, joita Suomi tarvitsee. On paljon toimivia tuotteita, joista ei tiedetä laajasti. Markkinointiviestinnän kehittäminen onkin yksi keskeisiä toimenpiteitämme, Adamsson sanoo.

Ruokakulttuuria tarjolle

Niinpä olemme jakaneet Suomen neljään osaan, Adamsson sanoo.

Suomalaisen matkailun edistäjä Visit Finland nimeää kansainvälisen matkailumarkkinoinnin pääkohderyhmäkseen modernit humanistit. Nämä matkailijat arvostavat erilaisia kulttuureja ja kiinnostuvat uusista ilmiöistä. Ruoka voi olla jopa matkakohteen valintaperuste.

– Uskon, että Suomeen syntyy lisää loistavia ruokamatkailutuotteita, mikä saa kansainväliset asiakkaat kiinnostumaan meistä enenevissä määrin. Suomalainen ruokakulttuuri on persoonallista ja alueellisesti rikasta, ja Suomi voidaan nähdä myös kansainvälisesti kiinnostavana ruokatrendien luojana, Havas sanoo.

Ruokamatkailustrategian rahoittavat Maa- ja metsätalousministeriö ja Visit Finland. ▫ Lue lisää: e-julkaisu.fi/haaga-helia/ruokamatkailustrategia_2015-2020

Monet ruoat ja maut ovat nykyään globaaleja, ja kansainväliset ruoka-alan jätit dominoivat markkinoita. Toisaalta samalla myös paikallisherkkujen arvostus on noussut.

– Eniten itseäni on mietityttänyt Suomen alueiden profilointi. Kaikki haluavat tietenkin olla ruokamaakuntia, jos sitä kysytään. Toki ominaisleimoja löytyy niin satakuntalaisesta kuin lappilaisestakin ruoasta, mutta kovin pirstaleista jakoa emme voi tehdä kansainvälisille matkailijoille.

17

Tekstit Elina Kuismin ja Kati Laitinen | Kuvat Kati Laitinen

HH6K-työkalulla

Myyntikulttuuri teräväksi

Pohjoismainen henkilöstöjohtaminen puntarissa

Johtamisen kehittämiseen erikoistunut valmennusyritys HRM Partners innostui terävöittämään myyntiään Haaga-Helian HH6K-työkalun avulla.

Trender i nordiskt ledarskap eli Pohjoismainen johtamisseminaari vie opiskelijat luokkahuoneista tositoimiin tutkimaan HR-johtamista.

– Halusimme tutkia myyntikäytäntöjämme systemaattisesti ja saada herätteitä erityisesti kehittämiseen, perusteli johtaja Päivi Pentti pilottiprojektiin mukaan lähtemisen syitä.

Pentti on tyytyväinen myyntikulttuurin kehittämiseen tarkoitetun HH6K-työkalun toimivuuteen. Sen käyttö nosti myynnin taas erityiseen fokukseen sekä synnytti hyvää keskustelua. Myyntiin liittyvä yhteinen sanasto kehittyi ja esimerkiksi arvo asiakkaalle sai uutta painoa.

– HH6K on mittarina kevyt, selkokielinen ja konkreettinen. Prosessi on mahdollista viedä ketterästi läpi, ja kuitenkin siinä osallistetaan organisaation eri ryhmiä.

Työkalu toi esiin sen, että HRM Partnersilla asiakkuuksia hoidetaan hyvin, ja tähän saadaan yksituumaista tukea yrityksen eri tahoilta – johdolta, markkinoinnilta, valmentajilta ja tukitoiminnoilta.

Kehitettävää löytyi verkostoitumisessa ja sosiaalisen median hyödyntämisessä. Jatkotyöstettäviksi otettiin muun muassa myynnillisen viestinnän terävöittäminen ja aktiivisuuden lisääminen somessa.

– Myyntikulttuurimme on entisestään vahvistunut. Sosiaalisen median käyttö myynnissä ja markkinoinnissa on aktivoitunut ja monipuolistunut, mikä on lisännyt verkostoitumista ja näkyvyyttä.

Projekti myös monipuolisti HRM Partnersin ja Haaga-Helian jo kahdeksan vuotta jatkunutta yhteistyötä. ▫

Ensi syksynä kurssin teemana on organisaation monikulttuurisuus ja sen hyödyntäminen yrityksen kehittämisessä.

– Haastattelemme kansainvälisiä yrityksiä. Miten esimerkiksi Ikeassa tai Veoliassa on hyödynnetty työntekijöiden monikulttuurisuutta, ja millaisia haasteita siinä on, kertoo liiketalouden yliopettaja FT Martin Stenberg.

Osallistuvilta opiskelijoilta edellytetään HR-opintoja ja riittävää ruotsin kielen taitoa. Kurssiin haetaan ulkopuolista rahoitusta, jolloin mukaan otettaisiin Ruotsista Karlstadin, Tanskasta Roskilden ja Norjasta Stavangerin yliopistot. Jokaisessa maassa tehdään henkilöstöjohtamisen tutkimus samasta aiheesta.

Stenbergin mukaan opintojakso antaa tuntuman siitä, millaista on toimia HR-tehtävissä asiantuntijaroolissa ja tutkia ja raportoida haastavia aiheita. Opiskelijat pääsevät esittämään tuloksiaan yritysten johdolle sekä keskustelemaan ruotsiksi asiantuntijoiden kanssa. ▫

Tutkijat: Haaga-Heliasta, Aaltoyliopistosta ja Helsingin yliopistosta, yhteistyössä myös Toledon yliopisto (USA) ja Snellman-korkeakoulu.

Kumppaniyrityksiä on 8, mukana on yli 30 yritystä. Päärahoittaja on Tekes.

Myynti on koko organisaation asia, näkevät MANIA-hankkeen haagahelialaiset tutkijat. Takana: Ari Alamäki, Heidi Kock ja Martina Roos-Salmi, edessä Suvi Huovinen, Timo Kaski ja Pia Hautamäki.

Lisätietoja: www.maniaresearch.com

Hyvä myyjä poistaa pelot

H

Myyntikulttuurin kehittämisen työkalu HH6K:n avulla arvioidaan organisaation myyntikulttuuria ja hahmotetaan myynnin kehittämiskohteita. Työkalussa yhdistyvät organisaation itsearviointi, ulkoinen arviointi ja kehittämisdialogi.

18

Hanke tutkii ja kehittää business-tobusiness -myyntiä monitieteellisin menetelmin ja tarkastelee myyntiin liittyviä emootioita, piileviä arvoja ja motiiveja. Tavoitteena on rakentaa kilpailukykyä suomalaisille yrityksille tuottamalla tietoa, työkaluja ja menetelmiä myyntityöhön.

– Myyjät puhuvat ennemmin mukavista asioista ja liiketoimintahyödyistä, kun pitäisi kiinnittää huomiota asiakkaan huolenaiheisiin. Pelkojen ymmärtäminen on keskeistä, muuten hankintaprosessi ei välttämättä etene, sanoo projektipäällikkö Timo Kaski.

HH6K

HH6K voitti Laatukeskuksen järjestämän Laatuinnovaatiokilpailun ensimmäisen palkinnon potentiaalisten innovaatioiden sarjassa 2014. Lue lisää sivulta 32.

MANIA – B-to-B Sales Success Driven

by Understanding People

Martin Stenbergin (vas.) vastuulla on kurssin HR-sisältö. Kirsi Lehtoviita, Marjaana Halsas sekä Marit Keränen (ei kuvassa) vastaavat ruotsin kielen ja pohjoismaisen yrityskulttuurin sekä korkeakouluyhteistyön kehittämisestä.

aaga-Helian koordinoimassa MANIA-hankkeessa tutkitaan b-to-b-myyntiä ja sitä, miten myynnissä tuotetaan yritysasiakkaille arvoa. Poikkitieteellisessä tutkimushankkeessa on tarkasteltu, miten tunteet ja tarpeet vaikuttavat ja miten myyjien taitoja ja organisaatiokulttuuria tulisi kehittää.

– Myyntitilanteessa vuorovaikutus on keskeisessä roolissa ja monologista pitää päästä aktiiviseen dialogiin. Ensitapaaminen on tärkeä. Silloin löydetään yhteinen sävel ja uskottavuus ja luottamus alkavat rakentua, Kaski jatkaa.

Myyjän persoonallisuudella ja vuorovaikutustaidoilla on merkitystä. Erityisesti palveluiden myynnissä, kun myydään abstrakteja ratkaisuja eikä laatua voi ennalta arvioida,

henkilöt edustavat myytävää ratkaisua.

– Fiilis myyntitilanteessa kohtaavien ihmisten välillä on ratkaisevaa. Mikäli ostaja tuntee, että myyjän kanssa selviää kaikista haasteista, yhteistyöstä sopiminen on hyvässä vaiheessa. Jos taas arvot ja toimintatavat eivät kohtaa, yhteistyö on epätodennäköisempää, tutkija Pia Hautamäki kertoo.

Maailmalla ainutlaatuisia tutkimusmenetelmiä Poikkitieteellisen tutkimuksen aineistoa ovat muun muassa haastattelut, persoonallisuustyyppiprofiloinnit, kertomukset onnistuneista ja epäonnistuneista myyntiprosesseista sekä aitojen myyntineuvottelujen videoinnit.

– Myyntineuvottelujen videointi on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista b-to-b-puolella.

Suomessa tämä on mahdollista, koska yrityskulttuuri on avoimempaa ja luotetaan, että aineisto jää tutkijoiden käyttöön, tutkija Ari Alamäki kertoo.

– Tarvitaan uudenlaista henkilöstön kouluttamista, käytännön harjoituksia ja sosiaalisempaa, yhdessä tekemällä ja reflektoimalla oppimista, jotta tieto muuttuu toiminnaksi, Kaski sanoo.

Tutkijat kehittävät niin organisaatio-, tiimi- kuin yksilötason työkaluja, jotka jäävät hankkeen kumppaniyrityksille, mutta ne pyritään osin jakamaan myös muille. Yli 10 tieteellistä artikkelia on jo lähetetty kansainväliseen vertaisarviointiin. Kumppaniyritykset ovat Barona Group, Canon, Fountain Park, Happimaa, Konecranes Finland, Movenium, Movenote ja Rocla Solutions. ▫

19

Tekstit Elina Kuismin ja Marko Uutela | Kuva Kati Laitinen

Haaga-Helian missio kirkkaaksi

Sonera tarjoaa töitä:

Opiskelijat tuovat tuoreita ideoita

Haaga-Helia tiivisti missionsa yhteen lauseeseen: ”Avaa ovet työelämään”. Mitä ajatuksia uusi missioehdotus herättää?

M

Soneran ja Haaga-Helian partneriyhteistyö tutustuttaa toisiinsa tulevaisuuden työntekijät ja potentiaalisen työnantajan. Aito yhteistyö on enemmän kuin haalarimerkin tai opiskelijabileiden sponsorointia.

– Haaga-Heliassa on tarjolla koulutusta, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiimme, Soneran Employer Branding Manager Terhi Ilmakari kertoo.

Vuodesta 2009 jatkunut yhteistyö on monipuolista. Sonera tarjoaa yritysvierailuja, asiantuntijaluentoja, lopputyöaiheita sekä harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja.

– Tavoitteena on tiivis ja pitkäjänteinen yhteistyö. Haluamme integroitua kursseille ja tutustuttaa opiskelijat toimialaamme ja yritykseemme.

– Nuoret arvostavat kokemusta siitä, millaista on toimia oikeassa työelämässä, oikean yrityksen kanssa, oli se sitten kesätyötä, harjoittelua tai projektityöskentelyä. Aito yhteistyö ison kansainvälisen yrityksen kanssa on paljon enemmän kuin haalarimerkin tai opiskelijabileiden sponsoroimista.

– On ollut mukava huomata, kuinka sama koulutus on tarjonnut monipuolisia uramahdollisuuksia organisaatiossamme, Ilmakari iloitsee.

Monta uramahdollisuutta

Työnantajamaine tutuksi

Sonera tekee yhteistyötä erityisesti Haaga-Helian myyntityön koulutuksen kanssa, ja on tarjonnut useana vuonna harjoittelupaikkoja neljännen vuosikurssin opiskelijoille. Opiskelijoista osa on jäänyt sitä kautta ensin kesätöihin ja jatkanut sitten työsuhdettaan erilaisissa tehtävissä.

– On ollut mukava huomata, kuinka sama koulutus on tarjonnut monipuolisia uramahdollisuuksia organisaatiossamme, Ilmakari iloitsee.

Yhteistyö on tutustuttanut Soneran nuoreen sukupolveen ja heidän tapaansa toimia, tiedostaa ja hahmottaa maailmaa.

– Nuoret ovat avoimia ja ennakkoluulottomia sekä valmiita oppimaan uutta. He katsovat asioita tuorein silmin ja pystyvät antamaan uutta näkemystä ja lisäarvoa yrityksellemme.

Joskus nopea reagointi on haasteellista, esimerkiksi kun halutaan palkata opiskelijoita johonkin projektiin nopealla aikajänteellä. Sonera elää kvartaalitaloudessa, kun taas opiskelijoiden vuosikelloa ohjaavat ennalta määrätyt kurssisuunnitelmat.

– Tärkeintä on ollut löytää oikeat ja toimivat tavat tehdä yhteistyötä siten, että siitä on aidosti hyötyä ja lisäarvoa kaikille, sanoo Ilmakari, ja uskoo yhteistyön jatkuvan entistä tiiviimpänä ja monipuolisempana.

– On tärkeä rakentaa suhteita tulevaisuuden työntekijöihin jo opiskeluaikana ja tutustua molemmin puolin. Haluamme nuorten tutustuvan Soneraan ja televiestintäalaan niin, että tulevaa työnantajaa miettiessään he pitäisivät meitä potentiaalisena vaihtoehtona. ▫

20

itä mieltä Haaga-Helian opettajat ja opiskelijat ovat uudesta missioehdotuksesta? Lehtori Johanna Vuoren mukaan lause osuu oikeaan.

– Kyllä meillä selkeästi pyritään siihen, että valmistuneilla on työelämän vaatimaa kuranttia osaamista, Vuori sanoo.

Hänen mukaansa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä voisi korostaa voimakkaamminkin Haaga-Helian missiossa.

– Minusta missio voisi myös kuvata sitä, miten kehitämme työelämää vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Johtamisen ja yrittämisen lehtorin Taru-Lotta Gumsenin mielestä yhteistyö työelämän kanssa on välttämätöntä. Opiskelijoilta tuleva hyvä palaute mission toteutumisesta vahvistaa opettajan työtä.

– Kun opiskelija on saanut harjoittelupaikan, kesätyöpaikan tai työpaikan, siitä saan voimaa toteuttaa omaa yhtälöäni, johon kuuluvat laadukas koulutus sekä valmistumisen nopeuttaminen, Gumsen sanoo.

Myös Haaga-Helian urheilujournalismin opintokokonaisuuden vetäjän Esko Hatusen mielestä työelämälähtöisyys on ehdoton lähtökohta opiskelulle.

– Kun jo opiskelun aikana avataan ovia työelämän puolelle, opiskelijat voivat opintojen jälkeen edetä sinne. Urheilujournalismin opinnoissa lähes puolet kaikesta tekemisestämme suuntaa suoraan työelämään. Yksipuolista tämä ei voi olla, vaan myös työelämältä vaaditaan vastaan tulemista ja mahdollisuuksien järjestämistä.

Opiskelijat alusta asti työelämään kiinni Opiskelijoiden mielipiteissä missio näyttäisi niin ikään olevan ajan tasalla.

– Monella opettajalla on hyviä kontakteja työelämään toimijoihin ja tätä kautta olemme saaneet mm. työharjoittelupaikkoja. Olen itsekin saanut useita työelämäkontakteja jo opiskelujen alusta asti, sanoo liikunnanohjaajaksi kolmatta vuotta opiskeleva Toni Tuulari.

Journalismia toista vuotta opiskeleva Janita Suojanen on samaa mieltä.

– Opinnoissa kaikki pyrkii lähtökohtaisesti tähtäämään työelämän oikeisiin tilanteisiin. Opetuskin on enemmän neuvomista ja virheiden korjausta, kuin ylhäältä alaspäin luennointia. Koko ajan saa myös hyviä kontakteja erilaisten yhteistyöprojektien ja tapaamisten kautta.

Haaga-Helia on uudistamassa strategiaansa kevään 2015 aikana. Strategiaprosessissa ovat olleet mukana niin henkilökunta, opiskelijat, alumnit kuin yrityskumppanitkin. ▫

Almost@home Lounge

Nautiskele ja viihdy lentoasemalla Helsinki-Vantaan lentoaseman ravintola- ja loungepalveluista löydät ainutlaatuisia kansainvälisiä brändejä sekä kiinnostavia kotimaisia vaihtoehtoja.

Tule ajoissa ja nauti palveluistamme kansainvälisessä ympäristössä. O´Learys-sporttibaari, Starbucks-kahvila, Almost@home Lounge, Café Alvar A. ja moni muu odottaa vieraakseensa myös sinua.

Lisää vaihtoehtoja löydät osoitteesta www.sspfinland.fi eatnow.fi – lentoaseman ravintolapalvelut matkapuhelimessasi

Teksti Kati Laitinen Kuvat Kati Laitinen ja Suussasulava

YRITTÄJYYS OHJAA OPISKELUA PuskaPromotion ja Suussasulava ovat Haaga-Helian opiskelijoiden perustamia osuuskuntia. Yrittäjyys kulkee reippaasti opiskelun rinnalla.

Suussasulavaa ruokatarjoilua

Melkein 40 tapahtumajärjestäjää

Seitsemän myynnin koulutusohjelman opiskelijaa samalta vuosikurssilta perusti PuskaPromotionin maaliskuussa 2013. Uusia jäseniä on rekrytoitu niin aktiivisesti, että nyt heitä on jo lähes 40.

– Juuremme ovat Haaga-Heliassa, mutta meillä on jäseniä myös esimerkiksi Metropoliasta, Aalto-yliopistosta ja Lahden muotoiluinstituutista, kertoo PuskaPromotionin toimitusjohtaja Doris Tuohimaa.

Osaamista löytyy usealta alueelta ja Tuohimaa kuvailee jäsenistöä luovaksi, innovatiiviseksi ja haasteita pelkäämättömäksi.

Erilaisten tapahtumien järjestäminen on Puskan erikoisalaa. Lisäksi palveluihin kuuluvat muun muassa yritysten myynnin ja markkinoinnin tukipalvelut, messuedustukset, puhelintyöt ja tutkimukset.

– Hoidamme asiakkaan toiveen mukaan tapahtuman luomisen, konseptin tekemisen, myyntityön, kumppaneiden hankinnan ja käytännön järjestelyt tilavarauksista tuolien raahaamiseen ja narikan pitämiseen, Tuohimaa luettelee.

Puska on ollut järjestämässä muun muassa Haaga-Helian Duuniin.net- sekä THINK.IT-tapahtumia. Tänä keväänä järjestetään joukkoistamiseen ja joukkorahoitukseen liittyvä Crwdpuisto ja syksyllä Boost your Business Event, joka kerää yhteen start-up-yrityksiä läpi korkeakoulukentän.

– Meille esitettiin mahdollisuus tarttua pilottiohjelmaan, jossa toteuttaisimme opiskelun osuuskuntatyöskentelynä. Meistä se oli mahtava idea, sanoo Jessica Wahl Suussasulavasta.

Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelman viisitoistahenkinen ryhmä hyppäsi konkreettisen oppimisen polulle tammikuussa 2014. Intohimoa ja energiaa pursuavalla porukalla oli halu päästä toteuttamaan opiskeltuja asioita käytännössä. Pilottihankeen lopuksi he palauttavat kokemuksia ja kehitysideoita sisältävän raportin.

Suussasulava järjestää eri kokoisten tapahtumien cateringpalveluita ja cocktail-tilaisuuksia. Esimerkkeinä tästä ovat mm. maa- ja metsätalousministeriön kasvukauden avajaiset sekä Haaga-Helian International Staff week -tapahtuman catering.

He ovat järjestäneet myös kokkausiltoja alakoulun oppilaille.

Suussasulavan virkityspäivänä jäsenet kokkailivat yhdessä omaksi ilokseen erilaisia herkkuja.

Jäsenillä on kunnianhimoisia tavoitteita, ja moni lähtee varmasti hakemaan kansainvälistä uraa.

Jessica Wahl

Lisää liikevaihtoa ja vakipaikkoja

PuskaPromotion vastasi 16.–17.4. Pasilan kampuksella järjestetyn SUS Idea Contest -liikeideakilpailun järjestämisestä. Doris Tuohimaa säätää fläppitaulua.

Valmistuin kahdessa ja puolessa vuodessa ja pyöritin samalla yritystä.

Doris Tuohimaa

22

– Olemme räjähtävän kasvun suhdanteessa. Kymmenkertaistimme liikevoittomme viime tilikaudella, sanoo Tuohimaa.

Tavoitteena on, että Puskasta kehittyy täysipäiväinen työpaikka sitä haluaville jäsenille ja hyvä työpaikka opiskelijoille, jotka haluavat haastaa itsensä ja edetä nopeasti.

Tuohimaan mukaan myynnin koulutus on tarjonnut erinomaisen tuen yrityksen perustamiseen ja kasvattamiseen.

Haaga-Helia ja StartUp School ovat mahdollistaneet opiskelun, yrittäjyyden ja työnteon yhdistämisen.

– Yritystyötä opinnollistamalla pystyin valmistumaan kahdessa ja puolessa vuodessa ja pyörittämään samalla yritystä, Tuohimaa kertoo. ▫ Lisätiedot: puskapromotion.fi doris.tuohimaa@puskapromotion.fi

Tähdenlento Haagan kampukselta Kun jäsenet valmistuvat, Suussasulava lakkautetaan.

– On osa oppimisprosessia nähdä, miten yritys ajetaan alas.

Lähdemme hyvillä mielin eri teille. Jäsenillä on kunnianhimoisia tavoitteita, ja moni lähtee varmasti hakemaan kansainvälistä uraa, Wahl perustelee.

Wahl jakaa kiitosta oppilaitoksen business-kurssivalikoimalle ja opettajille, jotka ovat olleet valmiita muokkaamaan kurssejaan osuuskunnan jäsenille sopiviksi.

– Suurin osa opettajista on helposti lähestyttäviä ja kompromissivalmiita. Täällä on hyvä ilmapiiri, Wahl kiittää. ▫ Lisätiedot: osk.suussasulava@gmail.com

Suussasulava oli mukana Haaga-Helian ja WWF:n maaliskuussa 2015 järjestämässä Vaikuta Valinnoillasi -hyväntekeväisyystapahtumassa Kampin Narikkatorilla. Suussasulava valmisti ja jakoi tapahtumassa kestävän kehityksen mukaisesti valmistettua kalakeittoa noin kolmesadalle halukkaalle. Jessica Wahl kauhan varressa.

23

Teksti Päivi Brink | Kuvat Arto Wiikari

Pyöreän pöydän debatti

Tunteella tehtyä viestintää Nettivideot ja some-verkostot tuovat uusia mahdollisuuksia yritysviestintään. Pysytkö mukana muutoksessa?

Huhtikuussa pidetty Klik! Viestinnän hetki -seminaari antoi vinkkejä niin uudistumiseen kuin muutosviestintäänkin.

Tässä parhaat palat.

H

aaga-Helian viestinnän lehtori Mirka Sunimenton mukaan vuosi 2015 on videon läpimurtovuosi yritys- ja organisaatioviestinnässä.

– Tutkimuksen mukaan 70 % hakukoneiden korkeimmalle asettamista verkkosivuista sisältää videota jo nyt.

Videoita jaetaan ennen muuta YouTuben, Vinen, Vimeon ja Dream Brokerin kautta sekä Facebookissa. Yritysvideon tuottamisen ohjeistus ei paljoa poikkea muusta viestinnästä: suunnittele, kuvaa, editoi, julkaise, seuraa ja arvioi. Video vaatii kuitenkin rohkeutta ja heittäytymistä. Se tulee lähelle ja on yhtä aikaa sekä henkilökohtainen että yhteisöllinen väline.

24

25

– Videon ominaisuuksia ovat ennen muuta elämyksellisyys ja tarinallisuus. Video ja teksti tukevat toisiaan verkossa, ja mobiililaitteet mahdollistavat videoiden katselun missä ja milloin vain, Sunimento sanoo.

Konkreettisia esimerkkejä videon mahdollisuuksista esittelee VR Trackin sisäisen viestinnän päällikkö Hanni Marin. VR Trackin 1500 työntekijää ovat infra-alan ihmisiä, jotka eivät istu päätteen ääressä. Niinpä sisäisen viestinnän on ollut vaikea tavoittaa heitä.

– Loimme uuden kanavan antamalla älypuhelimen jokaiselle, joka sen halusi. Pyrimme tuomaan työmaalle samat viestintäkeinot kuin vapaa-ajalle. Aloimme tehdä videoita saadaksemme yhtiön viestinnän kiinnostavammaksi ja henkilökohtaisemmaksi, Marin kertoo.

VR Track aloitti videonteon toimitusjohtajan tervehdyksellä.

Hän esitti kolme asiaa kolmessa minuutissa, ja parissa päivässä video oli katsottu 400 kertaa.

– Tehokkaimmin saimme työntekijät mukaan työturvallisuusohjeiden ja koneiden käyttöohjeiden videoinnilla. Työntekijät tekevät itse videot kännyköillään. Erityisesti Paras työtapa -haastekampanja, joka esittelee kätevimmän tavan tehdä työtehtävä, on saanut työntekijät mukaan. Heidät on osallistettu ja he ovat ottaneet videot samalla omikseen, Marin toteaa.

Yhteisömanagerointia finanssialalla OP Ryhmän digitaalisen markkinoinnin asiantuntijan Petteri Parkkisenniemen vastuualueena on some-markkinointi. OP Ryhmällä on huimat 14 000 Twitter-seuraajaa ja 170 000 Facebook-tykkääjää.

– Markkinointiviestintä ei ole enää yksisuuntaista, vaan some-yhteisö elää vuorovaikutuksessa keskenään. Some-viestintä on myös asiakaspalvelua. Jos somessa haluaa näkyvyyttä, se

vaatii investointeja. Se ei ole ilmaista, ja se pitää suunnitella ja toteuttaa hyvin, Parkkisenniemi sanoo.

Finanssialalla viestintäihmisten tukena täytyy olla asiantuntijoita, joilta saadaan vastauksia asiakkaiden kysymyksiin. Yhteisön jäsenet viestivät myös keskenään ja jakavat kokemuksiaan.

Parkkisenniemi kertoo, että OP Ryhmän viestinnän äänensävy on somessa rennompi kuin perinteisessä yritysviestinnässä, mutta silti asiantunteva.

– Meillä on yhteensä noin 10 henkilöä aktiivisesti mukana some-viestinnässä. Viestijälle täytyy antaa lupa olla persoonallinen, mutta sarkasmi on kielletty.

– Vastavuoroisuus on aina ollut osa yhteisöllisyyttä, vahvistaa Haaga-Helian viestinnän ja journalistiikan yliopettaja Merja Drake omassa esityksessään. Hänen mukaansa sosiaalisen median yhteisöt koostuvat hyvin erilaisista ihmisistä, ja heidän osallistumisensa voi olla lyhytkestoista. Yhteinen tavoite kuitenkin yhdistää yhteisön jäseniä.

Muutosviestintä lähtee johtajista UPM:n viestintäjohtaja Ari Voutilainen kertoo, miten viestinnällä ajetaan muutosta yrityksen sisällä. UPM:llä oli vielä muutama vuosi sitten ongelmia työturvallisuuden kanssa, mutta älyyn ja tunteisiin vetoavan viestinnän avulla on saatu aikaan merkittävä muutos.

– Toimitusjohtaja lähti vetämään hanketta ja vaati koko yhtiöjohtoa sitoutumaan siihen. Yritys asetti kaksi selvää tavoitetta: kolmessa vuodessa UPM muuttuu huonosta parhaaksi työturvallisuusasioissa, ja kuolemaan johtavat tapaturmat saadaan nollalinjalle, Voutilainen kertoo.

Yrityksessä tehtiin merkittäviä muutoksia käytännön turvallisuusasioissa. Turvallisuutta alettiin seurata ja mitata, ja sille asetettiin tavoitteet. Tavoitetason saavuttaminen huomioitiin

Some-viestijälle täytyy antaa lupa olla persoonallinen, mutta sarkasmi on kielletty.

Petteri Parkkisenniemi

näkyvästi. Muutokselle annettiin nimi ja brändi, jonka mukaista tiedotusmateriaalia jaettiin toimipisteisiin.

UPM vetosi vahvasti myös tunteisiin työturvallisuusvideossa, joka muistuttaa jokaisen olevan vastuussa sekä omasta että työtoverin turvallisuudesta. Kolme vuotta uuden toimintakulttuurin lanseeraamisen jälkeen työturvallisuuteen liittyviä vaaratilanteita on jopa 70 % vähemmän.

Assistentti- ja toimittajakoulutusyksikön johtaja Salla Huttunen Haaga-Heliasta muistuttaa, kuinka tunteet ohjaavat toimintaamme järjen rinnalla.

– Tunteet ovat voimakkaita, ja ne pitää huomioida viestinnässä. Kun ihmiset lähtevät tunteella mukaan, hommat saadaan tehtyä. Johtajien on osallistuttava muutosviestintään ja henkilöstön motivaatiosta on pidettävä huolta. Viestintä on suunniteltava käsi kädessä muutoksen kanssa, Huttunen vahvistaa. ▫

Haaga-Helian viestinnän ja journalistiikan yliopettaja Merja Drake puhuu someyhteisöistä.

Haaga-Helian viestinnän lehtori Mirka Sunimento ja VR Trackin sisäisen viestinnän päällikkö Hanni Marin keskustelevat videon läpimurrosta yritys- ja organisaatioviestinnässä.

26

UPM:n viestintäjohtaja Ari Voutilainen kertoo, miten viestinnällä ajetaan muutosta yrityksen sisällä.

Assistentti- ja toimittajakoulutusyksikön johtaja Salla Huttunen Haaga-Heliasta muistuttaa, kuinka tunteet ohjaavat toimintaamme järjen rinnalla.

Jos somessa haluaa näkyvyyttä, se vaatii investointeja, OP Ryhmän digitaalisen markkinoinnin asiantuntijan Petteri Parkkisenniemi sanoo.

27

Takaisin koulun penkille Teksti ja kuvat Kati Laitinen

Varsinkin iltatunneilta löytyy erilaisia ihmisiä maalareista diplomi-insinööreihin. He tuovat keskusteluihin mielenkiintoisia näkökulmia.

Tutkinto-opiskelijaksi

Avointa väylää pitkin

Niklas Kolehmainen

Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi päivittää ammattitaitoaan suorittamalla yksittäisiä opintojaksoja. Avoimen väylän kautta voi hakea tutkinto-opiskelijaksi, kun vaadittu opintopistemäärä on kasassa.

H

aaga-Heliassa opiskelee tällä hetkellä yli 550 avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaa. Opetustarjontaa on lisätty jatkuvasti.

– Opiskelijamäärät ovat kasvaneet paljon viime vuosina. Lähes jokaisella opintojaksolla on mukana ainakin yksi avoimen opiskelija, sanoo avoimen AMK:n koulutusvastaava Katriina Haverinen.

Tradenomiopinnot ykkössuosikkina Opiskelijoista suuri osa tähtää AMK-tutkintoon. Koulutusohjelmista suosituin on liiketalous, sillä monet työssäkäyvät aikuiset tarvitsevat tradenomin tutkinnon.

Avoimen AMK:n opiskelijat voivat osallistua lähes kaikille tutkintokoulutuksen opintojaksoille. Opintojaksot ja opettajat ovat samoja kuin tutkintokoulutuksen puolella ja suoritukset hyväksiluetaan suoraan mahdollisen tutkinnon osaksi.

– Avoimen väylän kautta tradenomitutkintoon hakevilla ei ole samoja pohjakoulutusvaatimuksia kuin yhteishaussa. Opiskelijat valitaan tutkinto-opiskelijoiksi opintomenestyksen ja opintopistemäärän sekä koulutusohjelman johtajan haastattelun perusteella.

Opinnoissa menestyneillä onkin hyvät mahdollisuudet päästä tutkinto-opiskelijoiksi, mikäli koulutusohjelman paikkatilanne sen sallii.

Työssäkäyvien ohella myös monet lukiosta valmistuneet nuoret hyödyntävät välivuoden aloittamalla opinnot avoimen ammattikorkeakoulun puolella.

Liiketaloutta avoimessa AMK:ssa Niklas Kolehmainen, 24, aloitti liiketalouden opinnot Haaga-Helian avoimessa AMK:ssa vuoden 2014 syksyllä.

28

– Viime kevään pääsykokeen aikoihin oli kaikkea häslinkiä. En kauheasti keskittynyt, Kolehmainen myöntää.

Syksyn haun hän jätti väliin työkiireiden takia. Lisäksi hän oli kirjoilla Kokkolan Centria-ammattikorkeakoulussa liiketalouden etäopiskelijana. Haaga-Helia tuntui kuitenkin paremmalta vaihtoehdolta, sillä Kolehmaista kiinnostaa pääkaupunkiseutu varsinkin töiden kannalta.

Alkajaisiksi hän tutustui opintotarjontaan koulun verkkosivuilla, jotka tosin saivat pään pyörälle. Seuraava askel oli lähteä Katriina Haverisen puheille, joka saakin ”ison peukun” ystävällisestä avusta ja neuvoista.

– Meille järjestettiin orientaatiotapahtuma, missä kerrottiin avoimen opinnoista. Se oli informaatioryöppy, josta suurin osa meni toisesta korvasta ulos. Kirjallinen perustietopaketti olisi ollut hyvä.

150 euron lukukausimaksu ei Kolehmaisen mielestä käy liiaksi kukkarolle, varsinkin kun opintoja saa suorittaa niin paljon kuin haluaa.

Keskustelevan porukan keskellä – Olen päässyt kaikille haluamilleni kursseille. Kaikkiaan opiskelijoiden monipuoliset taustat ovat yllättäneet myönteisesti. Varsinkin iltatunneilta löytyy erilaisia ihmisiä maalareista diplomi-insinööreihin. He tuovat keskusteluihin mielenkiintoisia näkökulmia.

Kolehmaisen mielestä avoimen opinnot sopivat nuorille, joilla ei ole vielä täyttä varmuutta opiskeltavasta alasta.

Avoimessa pääsee kokeilemaan monenlaisia opintoja eri koulutuslinjoilta.

– Se, mistä avoimen puolen opiskelija jää ehkä paitsi, on verkostoituminen ja yhdessä tekeminen. Kaverisuhteita ei ehdi välttämättä muodostaa, kun vain käy eri luennoilla. ▫

29

Makuasioita Teksti Minna Huuhtanen, Sirpa Granqvist-Häiväläinen ja Kristiina Söderström | Kuva Joanna Moorhouse Ruokasivu on syntynyt Ruoka ja media -kurssin harjoitustyönä. Opintojaksolla toteutettiin ruokaartikkeleja ja harjoiteltiin ruokavalokuvausta.

Hyydytä ilman liivatetta Eläinperäisellä liivatteella hyydytetty kakku tai jälkiruoka ei sovi kaikkien ruokavalioon.

Valmistamalla hyytymistä vaativat tuotteet hedelmien hapoilla tai kasviperäisillä hyytelöimisaineilla kaikki vieraasi voivat nauttia samoja herkkuja.

Appelsiinilla maustettu suklaatorttu

Intohimoisen passion-kermahyydyke (posset) 4 annosta, valmistusaika 15 minuuttia + 4–5 tuntia kylmässä Raaka-aineet: 4 dl kuohukermaa 1,5 dl sokeria 0.5 dl passionhedelmän mehua (3 passionhedelmää) 0,5 dl sitruunanmehua (1 iso sitruuna) Valmistusohje: Purista sitruunanmehu ja passionhedelmien mehu. Passionhedelmien hedelmäliha siemenineen kannattaa pusertaa siivilän läpi.

Lisää pieneen kattilaan kerma ja sokeri, keitä n. 5 min koko ajan sekoittaen. Nosta kattila liedeltä ja lisää joukkoon hedelmien mehu.

Kaada seos pieniin annoslaseihin tai kulhoihin. Peitä kelmulla ja anna hyytyä jääkaapissa 4–5 tuntia. Lopputulos on samettinen, lusikoitava hyydyke.

Koristeiksi sopivat passionin hedelmäliha tai tuoreet marjat ja mantelikeksi.

8 annosta, valmistusaika 35 minuuttia + hyytymisaika Pohja: 150 g keksejä 50 g sulatettua voita puolen appelsiinin raastettu kuori 2 tl appelsiinimehua Täyte: 5 dl kuohukermaa 1,75 dl hyytelösokeri Multia 150 g tummaa suklaata, kaakaopitoisuus vähintään 70 % ( 1 tl pikakahvijauhetta) Hienonna keksit tehosekoittimessa tai muovipussissa kaulimen avulla.

Sekoita keksimurska, sulatettu voi, kuoriraaste ja mehu kulhossa. Vuoraa kakkuvuoka (halkaisija n. 20 cm) tuorekelmulla. Painele keksiseos kakkuvuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. Laita kylmään.

Mittaa kerma ja hyytelösokeri kattilaan, kuumenna kiehuvaksi ja keitä seosta puoli minuuttia. Lisää kuumaan seokseen pikakakahvijauhe ja paloiteltu suklaa. Älä keitä enää. Sekoita kunnes suklaa on sulanut ja massa on tasaista. Kaada seos välittömästi vuokaan keksipohjan päälle. Peitä kakku kelmulla ja laita se hyytymään kylmään, mielellään yön yli.

Nosta kakku vuoasta kelmun avulla. Poista kelmu ja laita kakku tarjolle. Koristele esimerkiksi sulatetulla valkosuklaalla, hedelmillä tai marjoilla.

30

Posset-jälkiruoka on samettista ja lusikoitavaa ja se hyydytetään hedelmähapoilla. Suklaakakun hyytelösokeri sisältää Johanneksen leipäpuun jauhetta sekä karrageenia.

Viisi tärkeää paikkaa Teksti ja kuvat Päivi Tanninen ja 123rf

Viisiottelijan arki on matkustamista

E

evi Bengs, 25, on nykyaikainen viisiottelija lajeinaan miekkailu, uinti, ratsastus ja ampumajuoksu. Hurjan harjoittelunsa ohella hän opiskelee Haaga-Heliassa englanninkielisessä johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa.

Eevi tähtää Rion vuoden 2016 olympialaisiin. Harjoitusmäärät ovat 20–26 tuntia viikossa, joten opiskelulle on vain vähän aikaa. Rio de Janeiron lisäksi Eevi nimesi viisi tärkeää mielikohdettaan, joihin hän on tutustunut kilpailumatkoillaan. ▫

Eevin viisi mielikohdetta Unkari, Budapest

Tanskan saari Bornholm

Hongkong

”P

”S

”V

idän Unkarista, sillä se on lähellä ja sinne on helppo mennä. Käyn Budapestissä noin kerran vuodessa kilpailemassa. Paikannimet ja ihmiset ovat hauskoja; unkarilaisilla on hieman kieroutunut huumorintaju.

iellä on erinomaista jäätelöä, ja minulle jäätelö on suurta herkkua.

Olen Ursan jäsen ja innostunut tähtitieteestä. Tanskassa näin poikkeuksellisen hienon tähtitaivaan, mikä johtui siitä, että valosaastetta oli vähän.

uonna 2009 teimme Hongkongiin välilaskun. Vietin siellä kaksi päivää siskoni ja valmentajani kanssa.

Muistan, että erikoista olivat kaksikerroksiset raitiovaunut ja sunnuntainen piknik jalkakäytävillä. Hongkongissa ei ole puistoja, joten ihmiset levittivät viltin keskelle katua ja söivät eväitään, pelasivat tai lukivat lehteä. Ihmisiä oli niin paljon, että tuntui kuin olisin ollut Hulluilla päivillä.

Lanzarote, Club La Santa

”L

anzarotella on erinomainen urheilukeskus Club La Santa ja hyvä buffet. Olen ollut siellä leirillä ainakin kolme, neljä kertaa. Lanzarotella on myös Suomen kaltainen kesäkeli lähes aina.

Suomen saaristo

”S

uomen saaristo on kaunis, varsinkin Sipoo, josta olen kotoisin. Olen purjehtinut vanhempieni kanssa lapsesta saakka ja rakastan merta. Nykyisin ehdin vain harvoin nauttia saaristosta, koska treenit vievät lähes kaiken aikani.

Eevi käy Budapestissä noin kerran vuodessa.

31

Sadas start-up saadaan tänä vuonna Tänä vuonna syntyy sadas Haaga-Helian StartUp Schoolista alkava yritys.

Koonnut Ari Nevalainen Kuvat Virpi M. Salmi ja Haaga-Helia

Haaga-Helian StartUp School on tukenut ja kouluttanut nuoria yrittäjiä vuodesta 2011. Tuloksena on tähän mennessä lähes 100 opiskelijoiden perustamaa yritystä. Yritykset toimivat monilla eri aloilla palveluyrityksistä uuteen teknologiaan.

Haaga-Helian tekemän tutkimuksen mukaan opiskelijat ovat entistä yrittämismyönteisempiä, ja yhä useampi opiskelija haluaisi aloittaa yrittäjyyden jo opiskelujen aikana.

Vuonna 2011 aloittaneessa Haaga-Helian StartUp Schoolissa opiskelee tällä hetkellä yli 200 opiskelijaa. Heitä valmentaa koulun henkilöstöstä valittu 14 yritysvalmentajan joukko, joilla on kaikilla laaja liiketoiminta- tai yrittäjäkokemus.

Viime vuonna opiskelijat perustivat 29 yritystä, vuonna 2013 vastaava luku oli 25. Tänä vuonna opiskelijoiden perustamien yritysten määrä rikkoo sadan rajan.

– Hyvän opetuksen, tukiverkoston ja motivoituneiden opiskelijoiden leikkauspisteessä syntyy Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä uusia yrityksiä, sanoo Haaga-Helian StartUp Schoolin ohjelmajohtaja Tommo Koivusalo. ▫

Teemu Kokko valittiin rehtoriksi Kauppatieteiden tohtori, dosentti Teemu Kokko on valittu Haaga-Helian uudeksi rehtoriksi ja toimitusjohtajaksi.

Hän aloittaa työssään 1.6.2015. Tällä hetkellä hän toimii korkeakoulun vararehtorina.

Rehtoriksi haettiin henkilöä, jolla on vankka kokemus korkeakoulu- ja liikemaailmasta sekä kykyä johtaa isoa asiantuntijaorganisaatiota. Lisäksi rehtorilta edellytettiin strategista osaamista ja kykyä verkostoitua niin alueellisesti kuin kansainvälisesti.

Haaga-Helian rehtorina ja toimitusjohtajana sen perustamisesta alkaen toiminut Ritva Laakso-Manninen jää eläkkeelle kesäkuun 2015 alussa. Teemu Kokon tilalle liiketalouden koulutusyksikön johtajaksi on valittu KTT Minna Hiillos.

Hän aloitti uudessa tehtävässään huhtikuun loppupuolella. ▫ Palkittua arviointityökalua ovat olleet kehittämässä projektipäällikkö Pirjo Pitkäpaasi ja lehtori Johanna Vuori.

Vihdoinkin toimiva myynnin kehittämisen työkalu

Haaga-Heliaa on helppo lähteä kehittämään hyvistä lähtökohdista, näkee kesäkuussa aloittava uusi rehtori Teemu Kokko

32

Suomen Laatuyhdistys ry on myöntänyt HaagaHelialle Suomen laatuinnovaatiopalkinnon myyntikulttuurin kehittämisestä. Presidentti Sauli Niinistön allekirjoittama kunniakirja luovutettiin Budapestissä, Unkarissa tammikuussa ja sitä olivat vastaanottamassa vararehtori Lauri Tuomi, projektipäällikkö Pirjo Pitkäpaasi ja lehtori Johanna Vuori.

Kilpailussa arvioitiin innovaation uutuusarvoa, hyödynnettävyyttä, oppimista, asiakas- ja yhteiskuntalähtöisyyttä sekä tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Parhaista innovaatioista pyydettiin asiantuntijalausunnot ja lopullisen päätöksen teki tuomaristo.

Haaga-Helia palkittiin laatuinnovaatiopalkinnolla kehittämästään organisaatioiden myyntikulttuurin arvioinnin työkalusta. Työkalu yhdistää organisaation itsearvioinnin, ulkoisen arvioinnin ja kehittämisdialogin joustavalla ja nopealla tavalla. Tuomaristo arvosti erityisesti innovaation käytännönläheisyyttä ja myyntikulttuuria edistävää vaikutusta. Lue lisää sivulta 18. ▫

Kiina hankkii suomalaista urheilujohtamiskoulutusta Haaga-Helia ammattikorkeakoulun yhteydessä toimiva Sport Business School on solminut merkittävän liikunta-alan koulutussopimuksen kiinalaisen Guangzhoun liikuntakorkeakoulun, Guangzhou Polytechnic of Sportsin kanssa.

Sopimuskausi kattaa vuodet 2015–2020 ja pitää sisällään mm. urheilujohtamista, -yrittäjyyttä ja -markkinointia.

Sopimuksen arvo kolmen vuoden aikana on runsaat puoli miljoonaa euroa.

Kolmeen koulutuskokonaisuuteen valitaan vuosina 2015– 2017 yhteensä 75 kiinalaista opiskelijaa. Kunkin kokonaisuuden kaksi ensimmäistä vuotta toteutetaan 18 miljoonan asukkaan Guangzhoussa ja kolmas vuosi Suomessa.

Guangzhoun liikuntakorkeakoulua johtava rehtori Kong Mao-sheng pitää tärkeänä Haaga-Helian Sport Business Schoolin koulutusosaamista, kansainvälistä toimintaympäristöä ja laajaa käytännönläheistä urheilun suurtapahtumien kehittämiseen liittyvää tutkimustyötä.

Haaga-Helian puolesta sopimuksen allekirjoittanut vararehtori Teemu Kokko näkee yhteistyön vahvana näyttönä suomalaisen tutkimustietoon ja kansainväliseen verkostoitumiseen pohjautuvasta koulutusosaamisesta. Sopimus vahvistaa vielä entisestään Haaga-Helian asemaa liikunta-alan merkittävimpänä ammattikorkeakouluna. ▫

Haaga-Helia on Suomen tunnetuin ammattikorkeakoulu Haaga-Helia sijoittui jälleen kärkijoukkoon korkeakoulujen kevään yhteis- ja erillishauissa. Haaga-Heliaan haki yhteensä runsaat 16 000 hakijaa. 39 yliopiston ja ammattikorkeakoulun vertailussa Haaga-Helia oli viidenneksi suosituin.

Taloustutkimus Oy:n tekemän tutkimuksen valossa Haaga-Helia sijoittuu tunnettuudessa ja kiinnostavuudessa kärkisijoille korkeakoulujen välisessä vertailussa. Haaga-Helia on selvästi tunnetuin ja kolmanneksi kiinnostavin ammattikorkeakoulu.

Nuorilta kysyttiin myös mielikuvia korkeakouluista kymmenen imagoväittämän kautta. Niissä Haaga-Helia arvioitiin ykköseksi väittämän ”on hyvin esillä sosiaalisessa mediassa” osalta. Muita Haaga-Helian vahvuuksia olivat myönteinen näkyminen mediassa (2.), erottuminen edukseen muista ammattikorkeakouluista (4.), sijoituspaikan houkuttelevuus (4.) ja edelläkävijyys (4.).

Taloustutkimus Oy on toteuttanut korkeakoulujen imagotutkimusta vuodesta 2002 lähtien. Mielipiteet kerätään sähköisellä nettikyselyllä, ja maaliskuussa 2015 kyselyyn vastanneita nuoria oli kaikkiaan noin 1 200. ▫

Kolumni

Kuva M-Brain

Hyvinvoiva työyhteisö nostattaa

innostusta

Innostus omaa työtä kohtaan tuo mukanaan paljon hyvää. Innostuksen merkitys on noteerattu muun muassa tuoreissa työtyytyväisyyttä mittaavissa tutkimuksissa, ja sen on osoitettu synnyttävän valtavasti positiivista energiaa sekä työhön että yksityiselämään. Innostus saa yrityksissä aikaan parhaita tuloksia.

Kolumnin kirjoittaja Sirpa Ojala toimii M-Brain Oy:n toimitusjohtajana.

M-Brain on globaali tieto-, teknologia- ja konsultointiyritys, joka tarjoaa relevanttia ulkoista liiketoimintatietoa ja konsultoi tiedon tehokkaassa hallinnassa ja hyödyntämisessä. M-Brain on aloittanut tänä vuonna yhteistyön Haaga-Helian kanssa kehittääkseen keskustelua ja vuorovaikutusta tiedonhallinnan tulevien huippuosaajien kanssa.

Kun porukka innostuu, konfliktit vähenevät. Tämä on erityisen tärkeää nykyajan organisaatioissa, joissa toimitaan usein globaalissa ja erilaisia yrityskulttuureita yhdistävässä työympäristössä. Esimerkiksi M-Brainilla on toimipisteitä 12 maassa, ja organisaatioon on yrityskauppojen myötä integroitunut työntekijöitä useista yrityksistä. Ihmisillä on erilaiset taustat ja toimintatavat, joten konfliktit ovat väistämättömiä. Intohimo yhteistä asiaa kohtaan auttaa kuitenkin suvaitsemaan erilaisuutta.

Miten innostusta luodaan ja ylläpidetään? Innostuksen johtamisessa tulisi ottaa huomioon kolme tärkeää asiaa. Ensinnäkin, työhyvinvoinnin perusasioiden täytyy olla kunnossa. Mitä tyytyväisempiä ihmiset ovat työpaikkaansa, sitä helpommin yhteinen innostus syntyy.

Toiseksi, sisäiseen viestintään on panostettava. Innostus syntyy dialogin kautta. Erityisesti epävirallinen viestintä ja mahdollisuus rentoon jutusteluun ovat tärkeitä. Tätä havainnollistaa esimerkiksi perhemäinen tunnelma pienissä yrityksissä, joissa on usein vahvaa yhteistä innostusta ja tiimihenkeä. Samaa ilmapiiriä voidaan vaalia myös suurissa yrityksissä, vaikka työkavereita on paljon, eikä heitä kaikkia ole mahdollista tuntea henkilökohtaisesti. Myös sosiaalista mediaa voi hyödyntää sisäisessä viestinnässä. Työyhteisön sosiaalisessa mediassa vuorovaikutuksen ei tarvitse olla virallista eikä vakavaa: yhteishenkeä voi luoda vaikkapa jakamalla lomaterveiset työkavereille.

Sisäiseen viestintään on panostettava.

Innostus syntyy dialogin kautta.

34

Yhteinen innostuksen kohde on se kolmas ja tärkein asia. Hyvinvoivien työntekijöiden ja avoimen viestinnän lisäksi tarvitaan tietysti vielä se jokin, mikä yhdistää koko työyhteisöä erilaisista taustoista ja kulttuureista huolimatta. Se, mikä yhteinen innostuksen kohde on, riippuu organisaatiosta. Mahdollisuuksia on lukemattomia: innostusta voidaan etsiä yhteisestä visiosta, strategiasta tai esimerkiksi yrityksen erityisosaamisesta ja toimialasta.

Jokaisella organisaatiolla on varmasti jokin syy olla innostunut. Se syy pitää löytää, ja sitä pitää vaalia. ▫

Teksti Haaga-Helia | Kuvat Susan Heikkinen

Alumnit

Eva aloitti alumnityöt Eva Loippo-Sännälä on aloittanut Haaga-Helian alumni-, ura- ja rekrytointipalveluiden koordinaattorina. Miltei ensi töikseen hän organisoi parhaillaan alumnikyselyä.

– Kyselyssä kartoitamme tulevaisuuden toiveita ja kehittämiskohteita. Haluamme tietää, miten voimme olla jatkossa entistä paremmin avuksi, hän esittelee.

Eva Loippo-Sännälä on itse Haaga-Helian tupla-alumni.

– Olen ilokseni päässyt omienkin alumnikokemusteni kautta miettimään, mitä on olla alumnina. Monia alumneja olen jo ehtinyt tavata ja yhdessä miettiä, keitä me olemme ja mitä me haluaisimme alumnitoiminnalta.

Suurin projekti tänä vuonna on siirtää 25 000 Haaga-Helian alumnin tiedot uuteen rekisteriin. Jatkossa alumniasioista viestitään pääsääntöisesti erilaisten sähköisten sovellusten avulla.

Nyt onkin alumnin hyvä aika päivittää sähköpostiosoitteensa www.haagahelia.fi/alumni -sivuston kautta. Ethän halua missata juuri sitä tapahtumaa, josta muut sitten puhuvat?

Evan tavoitat osoitteesta alumni@haaga-helia.fi tai 040 488 7343.

Eva Loippo-Sännälä on Haaga-Helian uusi alumni-, ura- ja rekrytointipalveluiden koordinaattori.

Micros ratkaisut hotelleille, ravintoloille ja erikoistavarakaupoille Olethan yhteydessä 0303 9110 tai fi-myynti@micros.com

www.micros.fi

35

Bonusta matkoista ja laivaostoksista.

AN A N N I L L A A TA K T A M A HAUSKA ANDIALLA. hde rentoutumaan. öVaplietsrilleä L a ja lä otelliy i Tallinn atkaan h än musiikin, m/s FmIaN uunnak s i lisää m s , ta läv a e a iv s ti s la s a a lainen ä Tallinn t rattois 5.30.

Johdolle, esimiehille, henkilöstölle:

su o uluva 0 ja 1 y, päiv O ta alle gistä 8.3 ä paluu k iniris teil tunnin m ä. Sekä meno ett sa. L ähdöt Helsin n e d u u k ess paris in sykke n ruoan kau p u ng n ja hyvä te s to s o n edulliste

JOHTAMINEN, MYYNTI, PALVELU, VIESTINTÄ • HR-koulutus – Strategiasta käytäntöön • Business Model Canvas -työpajat • Service Design ja tuotekehitys palveluliiketoiminnassa • Sales and Service Skills -sertifikaatti™ • Myyntiajattelua henkilöstölle • Myyntikulttuurin kehittämisen työkalu HH6K (Laatuinnovaatiopalkinnon voittaja 2014)

Hyvän fiiliksen puolesta!

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA MATKAILUALA • Myynti ja myynnin johtaminen • Menu Engineering – ruokalistasuunnittelu • Boost Your Career with Online Courses • Revenue Management -valmennus ICT JA LIIKETALOUS • Tietohallintomallin perusteet • Teknisten asiantuntijoiden myynti- ja palveluosaaminen

MATKAMYYNTI puh. 06000 4300 (1,75 €/puhelu+pvm/mpm)

LAHTI

LAHTI

www.cmbravintolat.fi

Lisätiedot: www.haaga-helia.fi/fi/palvelut

eckeroline.fi N I M E S TÄ Ä N H U O L I M AT TA S U O M A L A I N E N

SERVICE EXCELLENCE -OHJELMAT • eMBA in Service Excellence (90 ECTS) • Diploma in Service Excellence (30 ECTS) • Graduate Certificate in Service Excellence (15 ECTS) For more information: www.haaga-helia.fi/en/education/emba

Henkilöstön kehittäminen avoimen AMK:n kautta Tiesitkö, että voit hyödyntää myös avoimen ammattikorkeakoulun väylää oman yrityksesi henkilöstön kehittämisessä. Jos yrityksestäsi löytyy noin 20 henkilöä, jotka haluavat kehittää osaamistaan ammattikorkeakoulussa, voimme rakentaa yrityksellesi oman räätälöidyn kehittämispolun.

Kehittämispolkuja voidaan rakentaa esimerkiksi liiketalouden, myynnin, tietotekniikan, matkailuja ravintolatoiminnan, johdon assistenttityön jne. koulutusohjelmien tarjonnasta tai yhdistelemällä eri koulutusohjelmien tarjontaa.

Opintopolussa: • Opiskelijat etenevät henkilökohtaisen suunnitelman ja tehostetun opintovalmennuksen tukemana yleisillä opintojaksoilla ja verkkoopinnoissa

36

• Opiskelijalla on käytössään opintovalmentaja, joka ohjaa opiskelijan onnistumista opiskelijan tavoitteiden mukaisesti • Opiskelijoille tehdään henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat ja aikataulu • Opiskelijaryhmälle nimetään opintovalmentaja, joka toimii opiskelijoiden mentorina • Opintojen edistymistä seurataan tehostetusti.

Opiskelijat ovat aluksi avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Kun vähintään 60 opintopistettä on suoritettu, opiskelija voi hakea tutkintokoulutukseen. Opiskelijavalinta tehdään opintomenestyksen, opintopistemäärän ja haastattelun perusteella. Valinnan jälkeen opiskelija suorittaa loput henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisista opinnoista.

Lisätiedot: Pia Hautamäki, +040 415 6827, pia.hautamaki@haaga-helia.fi (liiketalous, myynti ja finanssi) Heidi Kock, 040 488 7543, heidi.kock@haaga-helia.fi (tietotekniikka) Elisa Aunola, 040 488 7186, elisa.aunola@haaga-helia.fi (hotelli- ravintola- ja matkailu) Tuula Tuomainen, 050 305 3209, tuula.tuomainen@haaga-helia.fi (johdon assistenttityö) Katriina Haverinen, 050 515 0543 , katriina.haverinen@haaga-helia.fi (avoin amk).

37

Maailmalla Juttusarjassa esitellään opiskelijoiden ja henkilökunnan kokemuksia ja kuvia maailmalta.

Teksti Erika Parvikoski Kuvat Jouko Keski-Säntti ja Akifoto

Kerran neljässä vuodessa järjestettävä Gymnaestrada on Helsingissä 12.–18.7.2015.

150 opiskelijaa tukena järjestelyissä

Voimistelufestivaali valtaa Helsingin heinäkuussa

Kansainvälisyys, liikunta, IT ja viestintä. Pystymme tarjoamaan työvoimaa, tietotaitoa ja suunnitteluapua kaikilla näillä alueilla.

Gymnaestrada-voimistelufestivaali tuo heinäkuussa Helsinkiin 21 000 voimistelun ystävää yli 50 eri maasta. Haaga-Helia on mukana suurtapahtuman taustajoukoissa lähes 150 opiskelijan voimin koko koulutuskirjollaan.

G

ymnaestrada järjestetään pääosin vapaaehtoisvoimin, ja kansainväliseltä osallistujamäärältään se on suurin koskaan järjestetty tapahtuma Suomessa. Se on näytönpaikka paitsi Voimisteluliitolle ja Helsingille myös Haaga-Helialle, jolla on tapahtuman kanssa suurin oppilaitosyhteistyöprojekti.

Yhteistyötä koordinoiva Tuuli Itkonen arvioi, että heinäkuun loppuun mennessä erilaisissa valmistelevissa projekteissa sekä paikan päällä tapahtumassa on mukana lähes 150 HaagaHelian opiskelijaa kaikilta koulutusaloilta.

– Kansainvälisyys, liikunta, IT ja viestintä. Pystymme tarjoamaan työvoimaa, tietotaitoa ja suunnitteluapua kaikilla näillä alueilla, kieliprojekteja koordinoiva ruotsin lehtori Marjaana Halsas sanoo.

Kaikkiin pyyntöihin on pyritty vastaamaan myöntävästi.

Myös sellaisiin, joissa on ollut ad hoc -aikataulu ja joihin ei ole ollut valmista kurssipohjaa.

– Olemme järjestäneet japanintaitoisen opiskelijan tekemään käännöksiä, on kuvattu tanssivideo ja tehty opinnäytetyö tapahtumamarkkinoinnista, tuotettu espanjankielisiä

38

esitysmateriaaleja, suunniteltu help desk -toimintoja ja paljon muuta, Itkonen summaa.

Gymnaestradan viestintäpäällikkö Sanna Yli-Patolan mukaan ilman yhteistyötä moni asia olisi jäänyt tekemättä.

Journalismin opiskelijat ovat kirjoittaneet tapahtumasta juttuja, tehneet taustatyötä ja osallistuneet mediasuunnitelman tekoon.

– Heiltä on tullut paljon hyviä ideoita, joita en olisi itse tullut ajatelleeksi. Tämä on win-win-tilanne, Yli-Patola sanoo.

Marjaana Halsas on samaa mieltä: – Opiskelijoille työelämäyhteistyö antaa enemmän kuin pelkät opintopisteet.

Vastaavanlaisia projekteja toivotaan lisää. Pasilan toimipisteen sijainti Messukeskuksen vieressä on hyvä lähtökohta tapahtumayhteistyölle.

– Pitää vain olla innovatiivinen ja rohkeasti kokeilla uudenlaisia yhteistyötapoja. Aikataulut ovat ennakkoon suunnitellussa koulumaailmassa aivan erilaiset kuin hetkessä elävässä tapahtumaorganisaatiossa, joten venyäkin pitää. Olemme kuitenkin onnistuneet, Halsas iloitsee. ▫

39

Tule mukaan kehittämään digitaalista liiketoimintaasi Haaga-Helian kanssa Tarvitsetko ulkopuolista näkökulmaa tai osaamista digitaalisen liiketoimintasi kehittämiseen?

DMC (Digital Master Class) projektissa rakennamme Haaga-Helialle uudenlaista tapaa toimia jossa ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat suorittavat tai täydentävät omaa koulutusohjelmaansa digitaalisen liiketoiminnan käytännön projekteilla.

Tällä palvelumallilla yritykset voivat toteuttaa omia digitaalisia projektejaan yhteistyössä Haaga-Helian opiskelijoiden kanssa ja opetushenkilökunnan kanssa.

Etsimme jatkuvasti uusia mielenkiintoisia digitaalisia yritysprojekteja osaksi digitaalista kurssitarjontaamme. Kysy lisää tiina.laiho2@haaga-helia.fi