Signals 1 13

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti

HAAGA-HELIA 1 ∥ 2013

12 16 24

TEEMA

Kielten osaajille riittää kysyntää Digitaalista oppimateriaalia kotimaahan ja vientiin

Kannattaako toimittajan brändäytyä

Kielitaito vauhdittaa assistentin

urapolkua 6 1

00101010101011001101 00100100100101110100 01010101010101001100 00101010101010101001 1010010101010101001 1010010101 16 010011001 010101101 1010101 000 001010 10101010101 1010101010 10101010101010101001 01010101010011001010 Tässä numerossa

Verkoston solmukohtia

Verkoston solmukohdat ovat paikkoja, joissa tärkeää tietoa siirretään eteenpäin. HAAGA-HELIAn Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma muodostaa juuri tällaisen solmukohdan: kielenopettajat Pirjo Salenius, Marjaana Halsas, Kristiina Åberg ja Guo Hai suunnittelevat, testaavat ja toteuttavat digitaalista oppimateriaalia Suomen Verkko-Opistolle.

Kuva Marjut Kinnari

Opettajat vievät verkkoon liikeviestinnän materiaaleja neljällä eri kielellä – tällä hetkellä valtakunnallisesti jaettavaksi, jatkossa jopa vientituotteeksi asti.

Suomen Verkko-Opisto -kokonaishanketta rahoittaa Tekes.

2

10101010101010 01010101010101 0100101010101 1010101010100 6 5 ∣

Pääkirjoitus

6 ∣

Urapolulla Assistentin urapolku vei näköalapaikalle

11 ∣ Viisi kysymystä

12 ∣ TEEMA

Harjoittelut, vaihdot ja työt koukuttavat kieltenopiskeluun

14 ∣

Sujuuko svenska?

Ruotsin ja Norjan investointibuumi aiheutti pulan tekijöistä

15 ∣ Brasiliassa portugalia, Venäjällä venäjää Paikallinen kieli avaa ovet bisnekselle 16 ∣

Tutkimus ja kehitys Suomen Verkko-Opisto tuo opiskelun kaikkien ulottuville

19 ∣ Myynti- ja palveluosaamista nostamassa 21 ∣

HAAGA-HELIA täsmäkouluttaa McDonald'sin työntekijöitä

22 ∣

Opiskelijat tilaustöissä Some-markkinointia venäjäksi

24 ∣

Pyöreän pöydän debatti Hyvä työ on parasta brändäytymistä

24

28 ∣

Takaisin koulun penkille Tradenomiksi työn ohessa

30 ∣

Viisi tärkeää asiaa

31 ∣

Viinistä viiniin

32 ∣

Ajankohtaista

34 ∣

Kolumni

35 ∣

Alumnit

36 ∣

Koulutuskalenteri

38 ∣

Maailmalla

10010101010100 00101001010101

3

BUSINESS MODEL CANVAS – UUTTA POTKUA LIIKETOIMINTAAN

OLETKO JO MIETTINYT, MITEN YRITYKSESI VOITAISIIN SAADA KASVUUN? The Business Model Canvas

Designed for:

Designed by:

Key Partners

Key Activities

Value Propositions

Customer Relationships

Who are our Key Partners?

Who are our key suppliers?

Which Key Resources are we acquiring from partners?

Which Key Activities do partners perform?

What Key Activities do our Value Propositions require?

Our Distribution Channels?

Customer Relationships?

Revenue streams?

What value do we deliver to the customer?

Which one of our customer’s problems are we helping to solve?

What bundles of products and services are we offering to each Customer Segment?

Which customer needs are we satisfying?

motivations for partnerships: Optimization and economy Reduction of risk and uncertainty Acquisition of particular resources and activities

categories Production Problem Solving Platform/Network

characteristics Newness Performance Customization “Getting the Job Done” Design Brand/Status Price Cost Reduction Risk Reduction Accessibility Convenience/Usability

What type of relationship does each of our Customer Segments expect us to establish and maintain with them?

Which ones have we established?

How are they integrated with the rest of our business model?

How costly are they? examples Personal assistance Dedicated Personal Assistance Self-Service Automated Services Communities Co-creation

Key Resources

Channels

What Key Resources do our Value Propositions require?

Our Distribution Channels? Customer Relationships?

Revenue Streams?

Through which Channels do our Customer Segments want to be reached?

How are we reaching them now?

How are our Channels integrated?

Which ones work best?

Which ones are most cost-efficient?

How are we integrating them with customer routines?

types of resources Physical Intellectual (brand patents, copyrights, data) Human Financial

channel phases: 1. Awareness How do we raise awareness about our company’s products and services?

2. Evaluation How do we help customers evaluate our organization’s Value Proposition?

3. Purchase How do we allow customers to purchase specific products and services?

4. Delivery How do we deliver a Value Proposition to customers?

5. After sales How do we provide post-purchase customer support?

Business Model Canvas on menetelmä ja työkalu, jota voidaan

menetelmän käytön harjoittelun omassa työssä. Työpajoissa

käyttää mm. palvelukehityksen, uuden liiketoiminnan kehittä-

keskitytään menetelmän käytön opetteluun käytännön harjoitte-

misen ja arvioinnin, liiketoiminnan visualisoinnin ja uudistamisen

lun avulla yritysten tarpeiden mukaisesti.

välineenä.

Kiinnostuitko?

CostOlemme Structure käyttäneet Business Model Canvasta useiden eri toimi-

Revenue Streams Lisätietoja räätälöidyistä työpajoista saa suoraan työpajojen vetä-

What are the most important costs inherent in our business model?

Which Key Resources are most expensive?

Which Key Activities are most expensive?

aloilta olevien yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Yleensä

For what value are our customers really willing to pay? jältä Tuija Toivolalta 040 773 ja For what do7764, they currentlytuija.toivola@haaga-helia.fi pay?

työpajojen kesto on 1+1 päivää sisältäen ennakkotehtävät ja

How would they prefer to pay? osoitteesta http://valmennus.haaga-helia.fi.

How much does each Revenue Stream contribute to overall revenues?

is your business more: Cost Driven (leanest cost structure, low price value proposition, maximum automation, extensive outsourcing) Value Driven ( focused on value creation, premium value proposition)

How are they currently paying?

types: Asset sale Usage fee Subscription Fees Lending/Renting/Leasing Licensing Brokerage fees Advertising

sample characteristics: Fixed Costs (salaries, rents, utilities) Variable costs Economies of scale Economies of scope

www.businessmodelgeneration.com

fixed pricing List Price Product feature dependent Customer segment dependent Volume dependent

dynamic pricing Negotiation( bargaining) Yield Management Real-time-Market

This work is li T or send a letter to Crea

www.haaga-helia.fi

Pääkirjoitus

Kansainvälisiä osaajia tarvitaan Yritysten toiminta on tänä päivänä monella tapaa kansainvälistä ja globaalia.

Koulutamme HAAGA-HELIAssa työelämän tarvitsemia osaajia. Yksi tämän päivän ja huomisen edellyttämistä perusosaamisista on kansainvälisyysosaaminen.

Kansainvälisyysosaaminen muo-

dostuu tiedoista, taidoista ja asenteista, kuten muutkin osaamiset. Tiedollisena osaamisen haasteena suomalaisilla toimijoilla korostuu kansainvälinen myyntija palveluosaaminen, jossa puutteita on usein jo perustiedoissa. Bisnes- ja kaupankäyntitavat ovat eri maissa ja kulttuureissa erilaiset, kuin mihin olemme Suomessa tottuneet.

vaatimus. Usein englannin ohella tarvitaan myös kohdemaiden omien kielten osaamista.

Kansainvälistyminen on vahvasti myös asennetta. Se on avointa mieltä, suvaitsevaisuutta, uteliaisuutta ja rohkeutta. Monikulttuurisuus korostaa joustavuutta ja yhteistyötaitoja.

HAAGA-HELIAssa teemme työtä

laajalla rintamalla varmistaaksemme, että meiltä valmistuvilla opiskelijoilla on tämä kansainvälisen toiminnan edellyttämien tietojen, taitojen ja asenteiden kokonaisuus hallussaan. Tätä työtä teemme tiiviissä yhteistyössä yritysten ja kansainvälisten korkeakoulukumppaniemme kanssa.

Kansainvälisyyden edellyttämä

perustaito on kielitaito. Hyvä englannin kielen taito on jo perusasiaa, erinomainen englanti yhä useammin arkipäivän

Ritva Laakso-Manninen

rehtori, toimitusjohtaja

HAAGA-HELIA Signals, Ratapihantie 13, 00520 Helsinki, puh. (09) 229 611 ▪ Julkaisija HAAGAHELIA ammatti­korkeakoulu ▪ Päätoimittaja Ari Nevalainen, ari.nevalainen@haaga-helia.fi ▪ Toimi­tusneuvosto Jouni Ahonen, Pekka Huolman, Katriina Kodisoja, Teemu Kokko, Anna Melgin, Ari Nevalainen, Lauri Tuomi ▪ Ulkoasu ja taitto Otavamedia Oy ▪ Kannen kuva Jukka Pakarinen ▪ Paperi Kansi Galerie Art Gloss 170 g, sisäsivut Galerie Art Silk 115 g ▪ Paino Newprint Oy.

Ilmoituskoot ja -hinnat 1/1: 220 x 285 mm (+ 5mm bleed) 1 650,1/2 vaaka: 190 x 124 mm 800,1/2 pysty: 94 x 250 mm 800,1/4 pysty: 124 x 94 mm 450,-

Tämän lehden kirjoittajat: Henni Aaltonen, Linda Finell, Anneli Frantti, Anu Haapala, Katriina Kodisoja, Ville Matilainen, Jouko Mykkänen, Terhi Rauhala, Heini Santos, Virvamaria Toikka.

Koko sivun ilmoitus vaatii leikkausvarat.

Pikkuilmoitukset jätetään marginaalien sisään.

Palaute ja osoitteenmuutokset: viestinta@haaga-helia.fi

Ilmoitusasioissa sinua palvelee Ari Nevalainen (ari.nevalainen@ haaga-helia.fi). HAAGA-HELIA amk:n alumneille ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista 10 % alennuksen.

Urapolulla

Assistentin urapolku

vei näköalapaikalle

Urapolku: Heidi Nurmi-Rekonen 2008 – 2003 – 2008

1995 – 2002 1987 – 1995 1984 – 1987 1978 – 1984

Scania Suomi Oy / Oy Scan-Auto Ab, viestintäpäällikkö Oy Scan Auto Ab, hallituksen puheenjohtajan assistentti, toimitusjohtajan assistentti Oy Danfoss Ab, johdon sihteeri Oriola Oy Sairaalaväline, osastosihteeri KONE Oy Instrumenttiryhmä, johtajan ja talousjohtajan sihteeri Oriola Oy Sairaalaväline, osastosihteeri

Koulutus 2007 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, työyhteisöviestijän erikoistumisopinnot 2005 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, tradenomi 1978 Helsingin Sihteeriopisto, HSO-sihteeri (liikelinja)

6

Teksti Terhi Rauhala | Kuvat Pekka Nieminen SKOY

Telexistä someen ja sihteeristä asiantuntijaksi.

Heidi Nurmi-Rekonen on nähnyt assistentin toimenkuvan muutoksen seitsemänkymmentäluvun lopulta tähän päivään.

E

n ole ajatellut cv-asioita vuosiin, koska viihdyn nykyisessä työssäni niin hyvin, nauraa Scania Suomen viestintäpäällikkö Heidi Nurmi-Rekonen. Samalla hän asettaa toimittajaa varten pöydälle päivitetyn cv:n, tradenomi-lopputyönsä tiivistelmän sekä taustatietoa nykyisestä työpaikastaan.

Hyvä valmistautuminen on ollut Nurmi-Rekosen työtapa läpi uran. Tunnollisuus ja perehtyneisyys ovat johtaneet kiinnostaviin työtehtäviin kansainvälisen bisneksen näköalapaikoille ylimmän johdon assistenttina, yhtiön luottohenkilönä.

Seuraavan reilun tunnin aikana Scanian neuvotteluhuoneessa käydään läpi yli kolmekymmenvuotisen uran vaiheita.

Koulu antoi hyvät valmiudet Vuonna 1978 Helsingin Sihteeriopiston liikelinjalta valmistui nuori nainen, jolla oli hyvä kielitaito, tunnollinen luonteenlaatu ja osastosihteerin paikka odottamassa Oriolan Sairaalavälineyksikössä.

– Valmistuessani minulla ei ollut suuria haaveita urakehityksen suhteen. Silloin ajateltiin, että kun hankitaan ammatti, siinä sitten pysytään. Töitä oli helppo saada, eikä pätkätöistä puhunut kukaan, Heidi Nurmi-Rekonen kuvailee.

Hän oli pyrkinyt kirjoitusten jälkeen Kauppakorkeaan, jäänyt parin pisteen päähän ja päätynyt perhetuttavan suosituksesta hakemaan Helsingin Sihteeriopistoon. Valinta osoittautui hyväksi.

– Ei minulla ollut ylioppilaskirjoitusten jälkeen tietoa liike-elämästä. Sihteeriopistosta sain vahvat perustiedot sekä käytännön taidot, kuten vaikka koneella kirjoittamisen. Läpi työuran siitä on ollut hyötyä, että pystyn kirjoittamaan sokkona, Nurmi-Rekonen kertoo.

Erityisesti hän kiittelee koulun tasokasta kielten opetusta.

Hän jatkoi kirjoittamiensa venäjän ja ranskan kielen opiskelua sihteeriopistossa englannin ja ruotsin rinnalla.

– Niin kuluneelta kuin se kuulostaakin, niin kyllä assistentille kielitaito on ihan älyttömän tärkeää. Minua ruotsin kieli

7

Urapolulla

Uran opetukset:

Heidin viisi vinkkiä ▪ Satsaa kieliin. Kielitaito on assistentin työssä erittäin tärkeää. Se helpottaa liikesuhteiden hoitoa ja tietenkin omaa työllistymistä.

▪ Rakenna verkosto ja ylläpidä sitä.

Kuuntele ihmisiä. Kuuntelemalla oppii paljon.

▪ Ole järjestelmällinen. Kirjoita asioita ylös, tee työlistoja, priorisoi töitä.

Se helpottaa stressiä, vaikka kiire olisi kova. Tiedät, että asiat ovat ylhäällä, eivätkä unohdu.

▪ Opettele uusia taitoja, joilla voit vaikuttaa työnkuvaasi. Mieti, mitä erityistaitoa työnantajasi tarvitsee ja arvostaa. Se pitää työn mielenkiintoi- sena ja parantaa mahdollisuuksia edetä uralla, jos niin toivot.

▪ Liiku. Se on klisee, mutta auttaa jaksamaan työssä.

– Assistentit toimivat yhä enemmän asiantuntijaroolissa, arvioi viestintäpäällikkönä nykyisin toimiva Heidi Nurmi-Rekonen.

8

on seurannut koko työuran ja olen vähän huolestunut siitä, ettei sitä enää tunnuta arvostettavan, Nurmi-Rekonen sanoo.

Heti ensimmäisessä työpaikassaan Oriolassa hän teki yhteistyötä lukuisten pohjoismaisten tavarantoimittajien kanssa, joten kielitaitoa tarvittiin. Myöhemmin, kun työ vei tanskalaisen Danfossin ja ruotsalaisen Scanian palvelukseen, ruotsin kielen taito oli ehdoton edellytys paikan saamiseen.

– Kyllähän pohjoismaalaiset puhuvat hyvää englantia, siitä ei ole kysymys. Mutta yhteistyö on aivan eri tasolla, kun pystyy toimimaan sujuvasti ruotsiksi, kuuluu kokemuksen ääni.

Ura ja perhe alkuun Heidi Nurmi-Rekonen muistelee lämmöllä ensimmäistä työpaikkaansa ja ”inhimillistä, mukavaa” esimiestään. Oriolan osastosihteerin työssä vierähti kuusi vuotta.

– Sitten ajattelin, että enhän minä voi tänne loppuelämäkseni jäädä, hän nauraa.

Elokuussa 1984 hän aloitti johtajan ja talousjohtajan sihteerinä Kone Oy:n instrumenttiryhmässä. Toimiala oli tuttu, mutta toimintakenttä kansainvälisempi. Koneella oli muun muassa kaksi tytäryhtiötä USA:ssa ja aikaeron vuoksi töitä piti tehdä myös iltaisin.

30 vuotta sitten maailma oli aika toisenlainen kuin nyt.

Nurmi-Rekosta hymyilyttää, kun hän muistelee liikeviestinnän koukeroita.

– Esimerkiksi Venäjälle oli todella vaikeaa saada puhelinyhteyttä. Meidän piti avata telex-linja. Toimitusjohtaja saneli viestin ja minä kirjoitin sen telexille suoraan. Sitten Moskovan yhtiöstä vastattiin ja taas me kirjoitimme takaisin, hän pudistelee päätään.

– On se kirjo uskomaton, mitä olen toimistotyöstä ehtinyt nähdä. Tätä nykyä perinteinen matkaraporttien ja muistioiden laatiminen on jäämässä assistentin työstä pois – keskijohto hoitaa ne itse. Sen sijaan assistentti on yhä enemmän asiantuntijaroolissa, Nurmi-Rekonen arvioi.

Kone Oy:ssä työskentelyn aikana perheeseen syntyi toinen poika ja iltatyö alkoi tuntua kahden pienen lapsen äidistä aika mahdottomalta. Kun vanha esimies Oriolalta pyysi palaamaan, päätös oli helppo.

– Ajattelin, että tässä elämäntilanteessa näin on paras. Tiesin, mihin palasin.

Perhe, johon tätä nykyä kuuluu myös kaksi lastenlasta, on ollut koko työuran Nurmi-Rekosen suurin voimavara. Myös esimiehen tuki oli tärkeää pienten lasten äidille.

– Kun jouduin soittamaan esimiehelleni, että lapseni on sairaana, enkä pääse töihin, hän sanoi aina, että ”Heidi, hoida lapsi kuntoon ja tule sitten töihin”. Ei tarvinnut tuntea syyllisyyttä siitä, että joutui olemaan pois, hän kiittelee.

Joustoa oli toki molempiin suuntiin.

– Joskus teimme töitä neljään asti aamulla, kun oli oikein tiukka paikka, budjettivalmistelua ja vastaavaa.

Täydellinen työpari Oriolassa oli vierähtänyt jo kahdeksan vuotta, kun Heidi Nurmi-Rekosen silmiin osui kiinnostava työpaikkailmoitus: tanskalainen Danfoss haki johdon sihteeriä.

Oli vuosi 1995.

Nurmi-Rekonen haki paikkaa ja pääsi testeihin. Rekrytointiprosessi oli hyvin moderni: myös hänen tuleva esimiehensä testattiin, koska haluttiin löytää aidosti toimiva työpari.

– Ja kyllä meillä olikin hauskaa, Heidi Nurmi-Rekonen nauraa.

Rekrytointi oli onnistunut ja yhteistyö toimi. Nurmi-Rekonen vastasi koko yhtiötä koskevan ISO 9001 -laatujärjestelmän toteuttamisesta ja ylläpidosta, henkilökunnan koulutuksen koordinoinnista sekä uusien työntekijöiden perehdyttämisestä.

Hän viihtyi Danfossilla ”älyttömän hyvin”, eikä olisi muualle haikaillut, ellei esimies olisi jäänyt eläkkeelle.

– Siinäkin hän oli todella hienotunteinen. Oli puhunut kaikille kollegoille, että älkää kertoko mitään Heidille ennen kesälomia, ettei se pilaa lomaansa murehtimalla jatkoa. No tiesinhän minä sen. Kyllä assistentti tietää aika hyvin, mitä talossa tapahtuu, Nurmi-Rekonen hymyilee.

Hän oli ajatellut jatkaa työssään uuden esimiehen alaisuudessa, mutta sitten tuli puhelinsoitto. MPS, joka oli hoitanut Danfoss-rekrytoinnin, kysyi, kiinnostaisiko Heidiä lähteä Scanialle töihin.

– Ensin ajattelin, että ei. Mutta sitten mietin, että oikeasti, olen tämän ikäinen, ja vielä minua kysytään työpaikkaan. Olin kuitenkin epäilevä ja sanoin konsultillekin, että en tiedä, onko tämä mun juttu. Mutta ihan selvästi on ollut.

Uutta aloittamassa Tammikuussa 2003 Nurmi-Rekonen aloitti työt Scan Auton silloisen hallituksen puheenjohtajan, vuorineuvos Matti Sundbergin kanssa.

– Hänet oli palkattu vetämään kansainvälistä alueorganisaatiota, Nordic Councilia, johon kuuluivat Pohjoismaiden ja Baltian organisaatioiden toimitusjohtajat, Nurmi-Rekonen kuvailee.

Verkosto on tärkeä assistentin työssä.

Asiat hoituvat helpommin, kun organisaatiossa on yksikin tuttu ihminen.

9

Urapolulla Työn piti kestää vain muutama vuosi, mutta se venähti viideksi. Alku oli rankkaa. Nurmi-Rekonen sanoo, että ajanjakso oli työuralla ainoa, jolloin hän mietti, miten oikein selviää. Ja kuitenkin: – Tämä oli yksi työurani kiinnostavimmista rupeamista.

Oli hienoa olla alusta asti mukana käynnistämässä aivan uutta toimintoa ja nähdä, miten se alkaa elää omaa elämäänsä. Opin myös tuntemaan Scanian koko pohjoismaisen johdon. Se oli hieno kokemus sinänsä.

Samaan aikaan Helsingin Sihteeriopisto liitettiin Helia ammattikorkeakouluun ja Nurmi-Rekosellekin tarjoutui mahdollisuus täydentää HSO-sihteeritutkintonsa tradenomiksi.

Ei hyppyä tuntemattomaan Nurmi-Rekonen tutki opinnäytetyössään tradenomitutkinnon suorittamisen vaikutuksia HSO-täydentäjien työuraan.

Tulokset kertoivat, että täydennyskoulutusohjelma oli edistänyt HSO-täydentäjien siirtymistä entistä haasteellisempiin ja itsenäisempiin tehtäviin.

Näin kävi myös Nurmi-Rekoselle. Nordic-projektin lähestyessä loppuaan Scania Suomi haki viestintäpäällikköä.

Nurmi-Rekonen sai paikan ja täydensi omasta aloitteestaan koulutustaan HAAGA-HELIAn työyhteisö­viestijän erikoistumisopinnoilla. Nykyisessä tehtävässään hän aloitti kesällä 2008.

– Vastuualueenani on yritysviestintä; kaikki Scania Suomea koskeva yleinen tiedottaminen. Lisäksi olen päävastuussa internetsivuistamme sekä intrasta. Sisäiseen viestintään kuuluu myös kerran kuussa ilmestyvän henkilöstön tiedotuslehden toimittaminen.

Nordic Councilissa kertynyt laaja verkosto sekä organisaation syvä tuntemus ovat olleet suureksi hyödyksi viestintäpäällikön tehtävissä.

– Olin etuoikeutettu siinä, että esimiehelläni oli Suomessa aivan valtava verkosto. Ei tainnut olla yhtään isompaa yhtiötä Suomessa, johon en olisi solminut kontakteja. Lisäksi tuli valtion­hallinto ja muu julkinen sektori, Nurmi-Rekonen kuvailee.

Hän haluaa muistuttaa, että verkosto on ollut tärkeä myös assistentin työssä.

– Asiat hoituvat huomattavasti helpommin, kun sinulla on yksikin tuttu kyseisessä organisaatiossa. Lisäksi pystyt hyödyntämään verkostoasi henkilökohtaisesti, esimerkiksi työpaikkaa vaihtaessa.

Nurmi-Rekonen sanoo oppineensa, että yritysten taustoja kannattaa selvittää etukäteen. Kun on verkostoa, voi kysyä suoraan, millainen yritys on – tai työnhakutilanteessa jopa tulevasta esimiehestäkin.

– Enää en halua hypätä tuntemattomaan. Nuorempana on vähän eri tilanne, mutta kun työelämässä on ollut pidempään, on työpaikan vaihdos aina niin iso asia, että sen soisi vievän parempaan suuntaan, Heidi Nurmi-Rekonen pohtii. ▫

10

Raportti:

Tulevaisuuden assistentti on asiantuntija ja organisaation liima

❯❯

HAAGA-HELIAn kehittämisraporttien sarjassa julkaistiin huhtikuussa yliopettaja Päivi Karjalaisen toimittama raportti johdon assistentin työnkuvasta tulevaisuudessa. Raportti ilmestyi osana HAAGA-HELIAn Assistentti 2020 -projektia, jossa luodaan näkemyksiä tulevaisuuden assistentin erilaisista rooleista yhä monikulttuurisemmissa ja globaalimmin verkottuneissa organisaatioissa.

Assistentti 2020 -raportti koottiin kansainvälisen, verkossa järjestetyn aivoriihen tuloksista. Keskusteluun osallistui yli 800 henkilöä 30 maasta. He pohtivat assistentin työnkuvaa muun muassa tulevaisuuden työympäristön, työn sisältöjen ja assistentille tärkeiden taitojen näkökulmista.

– Tavoitteenamme oli ymmärtää, mitkä voimat vaikuttavat tulevaisuudessa johdon assistentin rooliin organisaatiossa, ammattitaitovaatimuksiin ja toimenkuvaan, Karjalainen listaa.

Keskusteluun osallistuneista 65 % työskentelee assistenttina tai sihteerinä ja 10 % opiskelee alaa. Naisia oli valtaosa (94 %). Liki puolella oli alan opistotutkinto tai alempi korkeakoulututkinto. 80 %:lla vastaajista oli kokemusta johtaja-assistentti -työparina työskentelystä.

56 % osallistuneista työskentelee yksityisellä sektorilla.

Keskusteluun osallistuneiden vastauksia analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Vastanneet näkivät, että johdon assistentit ovat tulevaisuudessa yhä enemmän muun muassa sparrauskumppaneita ja strategian jalkauttaja, mukana prosessien kehittämisessä ja rutiinien automatisoinnissa sekä aiempaa enemmän asiantuntijan kuin avustajan roolissa.

Johdon assistentit nähdään organisaation hyvien sisäisten ja ulkoisten suhteiden mahdollistajina. He rakentavat ja ylläpitävät verkostoja, motivoivat henkilöstöä yhteistyöhön yli yksikkörajojen ja toimivat kohtaamisrajapintana eri verkostojen, tiimien ja projektien välillä. Assistentit synkronoivat eri tiimien välisiä töitä. He keskittyvät organisaation tavoitteisiin ja toteuttavat määriteltyä strategiaa.

Tilaukset ja lisätietoja: http://shop.haaga-helia.com/ tai julkaisut@haaga-helia.fi

1 2 3 4 5

kysymystä

Teksti Anneli Frantti | Kuva Keskuskauppakamari

Käytännön kielitaito ja asenne kuntoon Onko suomalaisten kielitaito riittävällä tolalla?

Mitä eväitä maailmalla tarvitaan? Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä antoi näköalapaikaltaan kommentteja suomalaisten kielitaitoa koskeviin kysymyksiimme.

Miltä suomalaisten kielitaito näyttää eurooppalaisessa ympäristössä?

– Suomalaisten käytännön kielitaito on kohentunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

Eurobarometrin mukaan suomalaisista kolme neljästä katsoo voivansa keskustella yhdellä vieraalla kielellä, kun EU:ssa keskimäärin vain joka toinen pystyy tähän. Meillä kielitaito on siis hyvässä kunnossa, erityisesti englannin osaaminen on mennyt eteenpäin. Meillä ei ole mitään hävettävää!

Mihin Suomessa pitäisi panostaa?

Suomalaisyritysten kannattaisi ottaa enemmän irti Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista tutkintoopiskelijoista ja valita heitä esimerkiksi opiskeluajan harjoitteluun ja rekrytoida töihin. Näin saisimme lisää kielipääomaa.

Korostaisin myös ruotsin kielen merkitystä Suomessa. Meillä tarvitaan kaksikielisiä kouluja ja oppimisympäristöjä. Arktiset alueet ovat tärkeä kasvumarkkina tulevaisuudessa, ja siellä ruotsin osaajille on kysyntää.

Millaisena näet ammattikorkeakoulujen tehtäväkentän kieltenopetuksessa?

– Englannin korostuminen tekee suomalaisten kielitaidosta yksipuolista, eikä englannin osaaminen riitä kaikille. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen olisikin voimakkaasti tarjottava uusien

markkina-alueiden, kuten esimerkiksi BRICmaiden kieliä, siis venäjää, kiinaa ja portugalia vientiyritysten tarpeita ajatellen. Opetuksen tulisi olla mahdollisimman konkreettista ja käytännönläheistä, jolloin lisättäisiin kommunikointivalmiuksia.

Miksi haluat painottaa käytännön kielitaitoa?

Vientikauppaan ja myyntiin liittyen on tärkeää mennä käymään kohdemaassa ja osoittaa, että haluaa edistää liikekumppanuutta ja tehdä yhteistyötä. Tämä onnistuu, kun osaa jonkin verran kohdemaan kieltä. Hyvä asenne on ratkaisevan tärkeä tässä, sen avulla yhteistyön saa alkamaan.

Asenne on jopa tärkeämpi kuin erinomainen kielitaito.

Tästä tulee mieleen anekdootti: Euroopan integraation isät, saksan liittokansleri Helmut Kohl ja Ranskan presidentti FranÇois Mitterrand loivat pohjan EU:lle, vaikka heillä ei ollut yhteistä kieltä, ei ranskaa, ei saksaa eikä englantia. Molemmilla kuitenkin oli halu tehdä yhteistyötä ja viedä Euroopan kehitystä eteenpäin. Ja niin tapahtui.

Risto E. J. Penttilä on filosofian tohtori Oxfordin yliopistosta ja toiminut vierailevana tutkijana Ruotsin, Itävallan ja Suomen ulkopoliittisissa instituuteissa sekä ollut World Economic Forumin ja Oxford Analytican palveluksessa. Ennen nykyistä työtään Penttilä toimi pitkään Elinkeinoelämän Valtuuskunnan, EVAn johtajana.

Viestisi opiskelijoille?

Kannustan lähtemään vaihtoon! Kun asuu ulkomailla, pääsee sisälle myös kulttuuriin. Käytännön treeni motivoi varmasti enemmän kuin kirjoista opiskeleminen. Opiskeluun saa vauhtia oikeasta kieliympäristöstä. ▫

11

TEEMA Tekstit Anneli Frantti | Kuvitukset Jukka Fordell

Harjoittelut, vaihdot ja

työt koukuttavat kieltenopiskeluun Yrityselämän edustajat kertovat odottavansa työnhakijoilta vankkaa kielitaitoa. Tilausta olisi osaajille, joilla on erinomaisen englannin lisäksi hyvässä hallussa ruotsi ja vielä yksi vieras kieli.

HAAGA-HELIAn Johdon assistentti- ja toimittajakoulutusyksikön kielten osaamisalueryhmän vetäjä, lehtori Pekka Savinainen näkee, että moisia osaajia kyllä valmistuu, mutta rohkeutta harvinaisempien kielten, vaikkapa kiinan tai venäjän valintaan saisi opiskelijoilla olla enemmänkin.

S

uurin osa HAAGA-HELIAn opiskelijoista valitsee kieliä yli minimivaatimusten. Myös kieliohjelma on runsas: pakollisen englannin ja ruotsin lisäksi tarjolla on muun muassa ranskaa, saksaa, venäjää, espanjaa, italiaa, japania ja kiinaa. Lähes kaikkia kieliä voi lukea alkeiskursseista syventäviin opintoihin asti.

– Aasia-buumi, eli kiinan kielikurssien täyttyminen alkoi noin 4–5 vuotta sitten. Meillä voi kiinasta suorittaa 16 opintopisteen kokonaisuuden, jota ennen tarvitaan lisäksi 9 opintopisteen alkeiskurssi. Alkeita vedämme isolle joukolle, josta rohkeat sitten jatkavat ammattiopintoihin, kertoo Savinainen.

Wanted: kielellisesti motivoituneita

HAAGA-HELIAn assistenttikoulutuksessa kielten osaaminen korostuu jo sisäänpääsyvaatimuksissa.

Monet tähtäävät valmistuttuaan johdon assistenteiksi, joilta vaaditaan työssä vahvaa kielitaitoa, kielen sävyjen ymmärtämistä ja kulttuurituntemusta.

– Haluamme koulutukseen kieliin panostaneita opiskelijoita ja edellytämme kielten arvosanojen olevan ylioppilastodistuksessa vähintään magnan tasoa. Näin kieliryhmät pääsevät etenemään nopeasti.

Assistenttien kieliohjelmaan kuuluu englannin lisäksi kaksi pakollista vierasta kieltä, joista toinen voi olla kotimainen ruotsi, Savinainen jatkaa.

Hänen mukaansa monet innostuvat valitsemaan lisää kursseja tai jopa ylimääräisiä kieliä, kun kielenopetus on selkeästi ammattiin tähtäävää.

– Espanjan opiskelun suosio on kasvanut pitkään lukioissa ja siirtynyt myös tänne meille. Tämä ei johdu aurinkorannoista, vaan

12

nimenomaan Latinalaisen Amerikan vientikaupan kasvusta.

Yritykset investoivat alueelle, ja moni tähtää sinne töihin. Tulevaisuudessa portugalin opiskelun merkitys kasvaa, kun yhteydet BRIC-maihin ja erityisesti Brasiliaan lisääntyvät.

Yritykset nappaavat lennosta Jos tulevaisuuden työpaikka motivoi kielenopiskeluun, saman tekee myös ulkomaanharjoittelu tai harjoittelu kansainvälisessä yrityksessä.

– Työharjoittelu tehdään viidennen lukukauden aikana, ja se jos mikä aikuistaa opiskelijaa. Motivaatio tekemiseen kasvaa, kun taidoille on käyttöä. Monesti yritykset haluaisivat harjoittelijat itselleen jo tässä vaiheessa. Yritämme painokkaasti muistuttaa tutkinnon hankkimisen tärkeydestä – ei kannata jäädä vain yo-paperien varaan, sanoo Savinainen.

HAAGA-HELIAssa opiskellaan tutkintoja myös englanniksi, ja tarjolla on oma opiskelupolku natiiveille kielenpuhujille.

Suurin osa tästä joukosta on venäläisiä, mutta joukossa on myös kiinan- ja espanjankielisiä. Suomea he opiskelevat vieraana kielenä.

– Tästä joukosta haluamme kouluttaa kielitaitoisia tekijöitä erityisesti Suomen työmarkkinoille.

Savinainen on mukana myös valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen kielten vastuuopettajafoorumissa, jossa tarkastellaan muun muassa yhteiskunnan tarpeista lähteviä tulevaisuus­ skenaarioita – millaista kielitaitoa tulevaisuudessa tarvitaan?

– Olemme työstäneet englanniksi opettaville opettajille valtakunnallisia kielitasovaatimuksia, ja on tärkeää pitää niitä yllä.

Opiskelijoiden osalta näemme, että jatkossa amk:sta valmistuvien englannin kielen osaamisen pitää olla vieläkin parempaa ja ruotsin valitsemista on kannustettava edelleen. ▫

HAAGA-HELIAn kieliohjelma on runsas: englantia, ruotsia, ranskaa, saksaa, venäjää, italiaa, espanjaa, japania ja kiinaa.

13

TEEMA

Sujuuko svenska?

Ruotsin ja Norjan investointibuumi

aiheutti pulan tekijöistä Suomen lähialueen isot investoinnit tehdään tällä hetkellä Pohjois-Ruotsissa ja Norjassa. Alueella on pulaa ruotsin kieltä osaavista tekniikka- ja talousosaajista. Siellä on jopa 3 500 työntekijän vaje, sanoo Barentskeskus Finlandin toimitusjohtaja Martti Hahl.

B

arentskeskus tekee tunnetuksi suomalaista arktista osaamista kaivos- ja öljyteollisuudessa, energiatehokkuudessa sekä vesi- ja jätehuollossa Barentsin alueella. Keskus välittää yrittäjille tietoja alueen työmahdollisuuksista ja toimii suomalaisten yritysten tiedon tuottajana ja puhemiehenä.

Hahlin huoli osaajien puuttumisesta on vakava, sillä suomalaisten yritysten eteenpäinmeno tuntuu katkeavan juuri kielitaidon puutteeseen.

– Suomalaisilla olisi alueella paljon liiketoimintamahdollisuuksia.

Esimerkiksi Norjassa öljy- ja kaasuteollisuus laajenevat voimakkaasti, Ruotsissa kaivosyhtiöt tekevät jättisatsauksia. Kiirunan kaivosyhtiö LKAB satsaa yli 500 miljoonaa euroa vuodessa kaupunkirakentamiseen ja infraan. Olemme vieneet yrityksiä paikan päälle neuvottelemaan, ja pieni osa on johtanut tarjousten tekoonkin. Selvästi enempään olisi mahdollisuus, Hahl painottaa.

Hän muistuttaa, että Kiirunassa toimii tällä hetkellä neljä suomalaista kaivosalan yritystä, Hammerfestissä yksi – tungosta ei siis ole. Huomionarvoista on myös, että Baltian maat ja Puola tuottavat alueelle työvoimaa, vaikka näissä maissa ruotsin opetusta ei ole kouluissa.

– Ei meitä tule kukaan kotoa hakemaan. Parasta siis lähteä itse liikkeelle, sanoo Hahl.

Urakat Suomeen Barentskeskus on laskenut, että Luoteis-Venäjällä, Pohjois-Ruotsissa ja Norjassa sekä Pohjois-Suomessa käytetään vielä tämän vuosikymmenen aikana kaivos- ja energiainvestointeihin ja niitä tukevan infran rakentamiseen yli 100, jopa 200 miljardia euroa. Summasta keskus haluaa hyvän siivun Suomen talouskasvua tukemaan.

– Luoteis-Venäjällä investointien ennustetaan tulevaisuudessa nousevan 30–35 miljardiin euroon, mutta rahoituspohja on vasta visioissa. Suomessa kaivosteollisuuden vauhtiin saaminen vie vielä aikaa. Ruotsissa ja Norjassa investoinnit voidaan sen sijaan toteuttaa kassasta, vertailee Hahl rahoitustilannetta.

Hahl peräänkuuluttaa yrittäjien asennetta ruotsin kielen käyttämiseen ja kehottaa myös yrityksiä palkkaamaan hyvän kielitaidon omaavia, vastikään valmistuneita nuoria. Pohjoisesta saatava kansainvälinen kokemus hyödyttäisi varmasti jatkossakin sekä yrityksiä että tekijöitä. ▫

14

Brasiliassa portugalia, Venäjällä venäjää

Paikallinen kieli

avaa ovet bisnekselle Nouseva talousmahti Brasilia on hyvä esimerkki maasta, jonne ilman paikallisen kielen eli portugalin taitoa on hankala mennä. Johtotason neuvottelut vielä sujuvat englanniksi, mutta jo keskijohto puhuu vain äidinkieltään.

– Kun lähdetään illalliselle asiakkaan kanssa, solmimaan suhteita tai pyytämään suosituksia, vain portugali toimii, toteaa myyntijohtaja Oskari Jaakkola laivanrakennussuunnittelua tekevästä Deltamarin Oy:stä.

J

aakkolan myyntijohtajan työ vie miestä jatkuvasti maailmalle, lähes 200 päivän verran vuodessa. Brasilian lisäksi hän käy säännöllisesti Euroopan maissa, Yhdysvalloissa, Venäjällä, Kiinassa ja Nigeriassa.

– Eurooppalaiset kumppanit vaihtavat mielellään englantiin, se on heidän tapansa mieltää bisnes kansainväliseksi. Mutta jo Venäjälle mentäessä paikallinen kieli korostuu, ja olen itsekin yrittänyt opetella sitä vähän, Jaakkola sanoo.

Kulttuurivirhe saa korvat punaisiksi Jaakkolan oma sujuva portugali on hankittu työharjoittelun ja opiskelun myötä.

– Lähdin aikoinani Brasiliaan työharjoitteluun espanjan turvin, mutta töissä oli pakko oppia käytännön portugalia. Opiskelun myötä sain teknisen sanaston haltuun. Nykyisessä työssäni on tärkeää, että voin pitää brasilialaisiin asiakkaisiin yhteyttä portugaliksi sekä myös verkostoitua tehokkaasti.

Yrityksen hyvä referenssilista pelkästään ei Brasiliassa riitä, vaan uudet tapaamiset sovitaan monesti yhteisten tuttujen kautta.

Kielitaitoon liittyy olennaisesti myös kulttuuriymmärrys. Kulttuurivirhe puolestaan syntyy, kun sanotaan jotain sopimatonta vaikkapa kesken kahvipöytäkeskustelun.

– Välillä korvani saattavat punoittaa, kun joku vähän aikaa maassa ollut syyllistyy kulttuurin turhaan arvosteluun. Portugalia ymmärtämätön ei ehkä huomaa, että brasilialaiset ovat ylpeitä omasta projektinhoitokyvystään ja teknisestä osaamisestaan. Tätä ei saisi koskaan ylenkatsoa tai arvostella loukkaavasti. He itse voivat laskea leikkiä taidoistaan, mutta ulkomaalainen ei voi sitä tehdä, Jaakkola antaa esimerkin.

Englanti + lisäkieli = töitä tarjolla Jaakkola näkee, että erityisesti yritysten projektiorganisaatioissa on kysyntää kielitaitoisille osaajille. Yhteydenpito asiakkaan omien suunnittelijoiden kanssa onnistuu parhaiten juuri kohdemaan kielellä.

– Englanti ja yksi hyvin hallussa oleva lisäkieli antaa loistavan mahdollisuuden työmarkkinoilla. Tällöin on mahdollista lähteä kohdemaahan mukaan projektiin ja ottaa enemmän vastuuta työstä. On tärkeää osata puhua ja tuoda itsensä esiin eri tilanteissa, hän painottaa.

Mitä kieltä itse haluaisit oppia seuraavaksi?

– Ranskaa tarvitsisin Länsi-Afrikassa, mutta sanonkin, että haluaisin oppia kiinaa. Henkilökohtaisia ystävyyssuhteita ei synny, kun voidaan puhua vain työasioista ja pelkästään englanniksi. Kiina on iso kohdemaa ja kiinan taito toisi meidän ja asiakkaiden välille kielellisen siteen. ▫

15

T&K

HAAGA-HELIAn Johdon assistentti­ työn ja kielten koulutusohjelman opettajat Kristiina Åberg (edessä), Marjaana Halsas, Guo Hai ja Pirjo Salenius valmistelevat liikeviestinnän oppimateriaaleja Suomen VerkkoOpiston oppimissisällöiksi.

16

Teksti Anu Haapala | Kuvat Marjut Kinnari, Jarmo Teinilä

Suomen Verkko-Opisto tuo opiskelun kaikkien ulottuville Suomen Verkko-Opistossa voi opiskella verkossa muun muassa kieliä, musiikkia, matematiikkaa ja ohjelmointia. HAAGA-HELIA on mukana hankkeessa, joka haluaa kehittää yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä.

Promentor Solutions Oy:n toimitusjohtaja Juha Telkkinen koordinoi Suomen Verkko-Opistoa.

H

AAGA-HELIA on yksi seitsemästä suomalaisesta oppilaitoksesta, jotka ovat mukana Suomen Verkko-Opistossa. Kyseessä on hanke, jonka tavoitteena on edistää digitaalista oppimista, sen käyttöönottoa ja hyödyntämistä. Suomen Verkko-Opisto haluaa luoda internetissä toimivan palvelun, joka hyödyttää eri oppilaitoksia tarjoamalla niille digitaalisia oppimateriaaleja.

Hankkeessa on mukana oppilaitoksia eri koulutusasteilta peruskoulusta yliopistoon. Periaatteessa kuka tahansa, kotipaikkakunnastaan ja työajoistaan huolimatta, voi opiskella verkossa.

Suomen Verkko-Opisto haluaa tehdä tästä mahdollista myös käytännössä.

Hankkeen toinen tärkeä tavoite on kehittää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Yhdestätoista yhteistyökumppanista neljä on eri alojen yrityksiä. Yksi niistä on kielten opetusta tarjoava Promentor Solutions Oy, jonka toimitusjohtaja Juha Telkkinen koordinoi Suomen Verkko-Opistoa.

– Suomen Verkko-Opisto pyrkii konkreettisiin tekoihin.

Kyseessä ei ole tutkimushanke, vaan tavoitteena on nimenomaan saada asioita aikaan. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyölle halutaan selkeät tuotanto- ja tuotteistamismallit. Mukaan otettavan sisällön täytyy olla laadukasta ja noudattaa tiettyjä kriteerejä, painottaa Telkkinen.

Uusia tapoja opiskella HAAGA-HELIA tuottaa yhdessä Promentorin kanssa liikeviestinnän materiaaleja neljällä eri kielellä. Mukana toteutuksessa on johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelman opettajia.

Käytännössä HAAGA-HELIAn kieltenopettajat vastaavat oppimateriaalista ja sen suunnittelemisesta, ja valmis materiaali tuotetaan Promentorin oppimisympäristöön. Aikaisemmin HAAGA-HELIA ja Promentor ovat toteuttaneet yhteistyönä muun muassa venäjän kielen verkkokurssin ammattikorkeakouluopiskelijoille ja yrityksille.

– Oppimateriaalin käyttöympäristönä toimii Promentorin oppimisympäristö. Nyt kun järjestelmät kehittyvät nopeaa vauhtia, opiskelijat pystyvät käyttämään järjestelmää tietokoneella, älypuhelimella tai tabletilla, Telkkinen kertoo.

Verkko-opiskelua helpottaa se, että opiskelija voi kirjautua opetusjärjestelmään samalla tunnuksella, jota hän käyttää oman koulunsa oppimisympäristössä. Kieltenopiskelun lisäksi Verkko-Opistossa voi opiskella vaikkapa musiikkia, matematiikkaa tai ohjelmointia.

Suomi jäljessä digitaalisuudessa Suomen Verkko-Opiston oppimissisällöt tehdään aluksi suomen tai englannin kielellä. Esimerkiksi HAAGA-HELIAn venäjän kielen verkkokurssi järjestettiin niin, että opetuksen tukikielinä käytettiin sekä suomea että englantia. Jos samoja materiaaleja viedään ulkomaille, ne on mahdollista muuntaa myös paikalliselle kielelle.

17

T&K – Suomessa tulisi havahtua kehittämään digitaalista infrastruktuuria ja sen sisältöjä. Uusia digitaalisia mahdollisuuksia, kuten verkko-opiskelua, on vaikea hyödyntää, jos laitekanta ja esimerkiksi internet-yhteyksien saatavuus eivät ole riittäviä.

Suomi on alan kehityksessä pahasti jäljessä muuta maailmaa, varsinkin nopeasti kasvavia Aasian maita, toteaa Telkkinen.

Suomen Verkko-Opisto onkin yksi niistä hankkeista, joilla halutaan kaventaa tätä digitaalisen kehityksen rakoa.

– Jos verrataan vaikka Etelä-Koreaan, niin siellä on sadan megabitin verkkoyhteys koko valtakunnan alueella. Meillä tarjotaan muutaman megabitin yhteyksiä, jotka ovat sitten ylikuormittuneita. Silloin palvelut eivät ole käytettävissä ja digitaalisuus saa kielteisen maineen etenkin opetustilanteessa.

Suomen Verkko-Opiston kaksivuotinen toinen vaihe aloitettiinkin kuluvan vuoden alussa.

– Hankkeeseen on lähtenyt mukaan tuhansia suomalaisia, joista suurin osa on opettajia ja oppilaitoksia. Mukaan liittyminen ei kuitenkaan edellytä, että olisi esimerkiksi työnsä puolesta tekemisissä opiskelumaailman kanssa, vaan osallistua voi kuka tahansa. Mukaan lähteneet pääsevät seuraamaan hankkeen kehittymistä ja voivat halutessaan vaikuttaa myös projektin sisältöön.

Ensimmäisessä vaiheessa Suomen Verkko-Opisto oli paikallinen hanke, jolla oli muutama yhteistyökumppani. Nyt projekti on jo valtakunnallinen, ja seuraava askel on viedä toimintaa ulkomaille.

– Loppujen lopuksi tähtäämme vientiin. Suomalaista koulutusta voitaisiin viedä ulkomaille monella tasolla: sisältöinä, konsepteina ja opetuksena. ▫

010101010101100110101 010010010010111010010 101010101010100110010 010101010101010100101 010010101010101001010 0100101 10011 0101 00 01 010 0101010101 010101010101010100100 Tavoitteena opetusvienti ulkomaille

Suomen Verkko-Opiston ensimmäinen vaihe käynnistyi alkusyksyllä 2011. Hieman ennen ensimmäisen vaiheen loppua joulukuussa 2012 selvisi, että Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes myöntää hankkeelle jatkorahoitusta.

Lisätietoja: www.suomenverkko-opisto.fi

www.promentor.fi

Mikä on Suomen Verkko-Opisto?

▪ Suomen Verkko-Opisto on digitaalisten tuotteiden ja

palveluiden jakelukanava ja ostopaikka.

▪ Suomen Verkko-Opiston hankepartnerit, HAAGA-HELIA

mukaan lukien, ovat mukana suunnittelemassa toimintaa.

▪ Tekes tukee sekä Suomen Verkko-Opistoa että verkko-oppimateriaalin tuottamista hankepartneriyrityksissä.

Suomen Verkko-Opisto ▪ jakaa kokemuksia ja osaamista e-oppimisen menetel- mistä ja verkkomateriaalien käytöstä opetuksessa.

▪ edistää digitaalista oppimista kaikilla oppilaitostasoilla.

▪ rakentaa Suomeen digitaalisten oppimateriaalien jakelukanavaa.

▪ tähtää valtakunnallisena verkostona opetuksen ja oppimateriaalin vientiin.

Kaipaatko uusia asiakkaita, verkostoitumista tai täydennyskoulutusta?

Lue lisää ja ota yhteyttä: www.suomenverkko-opisto.fi projektiassistentti Tiina Tanskanen, tiina.tanskanen@suomenverkko-opisto.fi, +358 50 436 4743

18

Teksti Linda Finell | Kuva Elisa Koponen

101010101010 Myyntija palveluosaamista

010101010101 nostamassa 00101010101 S 10101010100 010 Vaikka onnistunut myynti tekee yritykselle tulosta, on Suomessa myynti- ja palveluosaajista jatkuva pula.

HAAGA-HELIAn alkuvuonna käynnistämä hanke tähtää siihen, että tulevaisuudessa tarjolla olisi riittävästi myyntityön ammattilaisia.

uomi nousuun myynnillä -hanke sai alkusysäyksen keväällä vuosi sitten, kun Canonin toimitusjohtaja Harry Nyström otti yhteyttä HAAGA-HELIAan. – Harry kysyi, voisimmeko tehdä yhdessä jotain suurta, jolla myyntityön arvostus saataisiin nousemaan, kertoo hankkeen projektipäällikkö Pirjo Pitkäpaasi.

HAAGA-HELIAssa on tehty pitkäjänteistä työtä myynti- ja palveluosaamisen kehittämiseksi jo vuosia, joten Nyströmin ehdottaman projektin käynnistäminen tuntui luontevalta. Kevät 2012 käytettiin hankkeen ideointiin, ja syksyllä saatiin selkeytettyä sen tavoitteet.

Mukaan rekrytoitiin 22 yrityksestä koostuva vaikuttajaverkosto, joka tukee hankkeen toteuttamista osallistumismaksuillaan ja antaa pontta tavoitteiden toteutumiseen.

Myyntityön arvostus korkealle

Suomi nousuun myynnillä -hankkeen yhtenä tavoitteena on myynnin merkityksen korostaminen, sanoo projektipäällikkö Pirjo Pitkäpaasi.

Hankkeella on kolme tavoitetta: myynti- ja palveluosaamisen nostaminen uudelle tasolle, myynnin merkityksen korostaminen organisaatiotasolla sekä myyntityön arvostuksen nostaminen.

Näihin haasteisiin ryhdyttiin etsimään ratkaisuja tammi-helmikuussa pidetyssä, kaikille suomalaisille avoimessa verkkoaivoriihessä.

Aivoriihen ensimmäisessä vaiheessa mukana olleet noin 850 osallistujaa saivat esittää omat ajatuksensa, jonka jälkeen kommentoitiin myös muiden ideoita.

Tärkeimmiksi myyntityötä kehittäviksi tekijöiksi koettiin asiakaslähtöinen toiminta ja myyjän ammattitaito. Kansallisella tasolla tärkeimmäksi nostettiin asenneilmapiirin muuttuminen.

– Tuloksissa yllätti erityisesti se, että digitaalisuutta ja verkostoitumista ei nostettu tärkeiksi seikoiksi myynnin kehittämisessä organisaatiotasolla, toteaa Pitkäpaasi.

Organisaatiotason aivoriihen tuloksia on pyöritelty kevään aikana vielä kolmessa työpajassa. Kesään mennessä onkin tavoitteena määritellä ne tekijät, joiden avulla myynti- ja palveluorganisaation kilpailukykyä voidaan arvioida.

Syksyllä luodaan mittaristot, joilla oman yrityksen myyntiosaamista ja sen kehittymistä on mahdollista määrittää. Lisäksi jatketaan työtä kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hankkeessa mukana olevat yritykset saavat käyttöönsä kevään asiantuntijatyöpajoissa syntyneet tulokset.

– On mahdollista, että jatkossa HAAGA-HELIA hyödyntää syksyllä kehitettävää mittaristoa yrityksille räätälöidyissä myynti- ja palveluosaamisen koulutuksissaan, Pitkäpaasi visioi. ▫

010101010100

19

Almost@home Lounge

Nautiskele ja viihdy lentoasemalla Hyvän fiiliksen puolesta!

LAHTI

Helsinki-Vantaan lentoaseman ravintola- ja loungepalveluista löydät ainutlaatuisia kansainvälisiä brändejä sekä kiinnostavia kotimaisia vaihtoehtoja.

Tule ajoissa ja nauti palveluistamme kansainvälisessä ympäristössä. O´Learys-sporttibaari, Starbucks-kahvila, Almost@home Lounge, Café Alvar A. ja moni muu odottaa vieraakseensa myös sinua.

Lisää vaihtoehtoja löydät osoitteesta www.sspfinland.fi

LAHTI

eatnow.fi – lentoaseman ravintolapalvelut matkapuhelimessasi

www.cmbravintolat.fi

ENTERTAINMENT FOR ALL SENSES

Uutuus!N

MAULTAA PI KAHVISEM ÄN M M E H Ä ja V !

A MAKE

WWW.CASINOHELSINKI.FI MIKONKATU 19, 00100 HELSINKI | OPEN 12–04 AGE LIMIT 18 YEARS | PASSPORT / SCHENGEN ID REQUIRED YOU WILL ALWAYS BE AN EXPERIENCE RICHER

20

Uusin

ezz r F n i e tt ja la www.paulig.fi

a!

HAAGA-HELIA täsmäkouluttaa McDonald’sin työntekijöitä HAAGA-HELIA on solminut yhteistyösopimuksen hampurilaisravintolaketju McDonald’sin kanssa. Luvassa on ravintolatyöntekijöiden koulutusta laajuudessa, jota ei ole aikaisemmin nähty.

Teksti Anu Haapala | Kuva Anne Ruotsalainen

H

AAGA-HELIA alkaa kouluttaa McDonald’sin esimiehiä osapuolten yhdessä räätälöimän koulutussisällön mukaisesti. Ammattikorkeakoulu haluaa perustehtävänsä mukaisesti kehittää matkailu- ja ravintola-alan osaamista.

– McDonald’silla on erittäin hyvä ja systemaattinen koulutusjärjestelmä, jonka ansiosta henkilöstön perusammattitaito on vahvalla pohjalla. Pystymme tarjoamaan heille lisää osaamista ja samalla omalle henkilöstöllemme mahdollisuuden tehdä aitoa yrityskoulutusta, toteaa HAAGA-HELIAn Hotelli-, ravintola- ja matkailualan yksikön johtaja Jouni Ahonen.

HAAGA-HELIAssa onkin järjestetty noin viiden vuoden ajan maksullista palvelutoimintaa, jonka yksi keskeisimmistä periaatteista on ollut kehittää oman henkilöstön osaamista.

Jatkoksi ammattikorkeakoulututkinto McDonald’sin henkilöstö- ja koulutusjohtaja Maarit Latvala on hyvillään uuden yhteistyön syntymisestä.

– Tavoitteenani on ollut tukea ja mahdollistaa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen avainasemassa oleville työntekijöillemme ja toki muillekin, Latvala kertoo.

Yhteistyö avaa myös ravintolaketjun henkilöstölle väylän päästä suorittamaan HAAGAHELIAn hotelli- ja ravintola-alan restonomitutkinto. Tarjotussa opintokokonaisuudessa ei ole kyse tutkinto-opiskelusta, mutta työntekijät saavat hyvät valmiudet hakeutua varsinaiseen tutkintoon johtavaan koulutukseen.

– Moni McDonald’sin työntekijä on aloittanut työnsä yrityksessä jo alle parikymppisenä. Kun mielekäs työ vie mennessään, opiskelu helposti jää, vaikka siihen olisi kiinnostusta.

Haluamme olla vastuullinen työnantaja, joka tukee henkilöstönsä kehittymistä ja koulutuksen hankkimista. McDonald’sille tärkeintä on tarjota uusia mahdollisuuksia avainroolissa oleville työntekijöille, toteaa Latvala.

Räätälöityä yrityskoulutusta Osapuolten yhteistyöprojekti käynnistyi tänä keväänä ja varsinainen koulutus alkaa syksyllä.

– McDonald’sin työntekijöille on luvassa samantyyppistä koulutusta, kuin tällä hetkellä tarjotaan tutkintoa työn ohessa suorittaville HAAGA-HELIAn monimuoto-opiskelijoille.

Lähiopetusta järjestetään kahtena päivänä kuussa. Suuri osa oppimisesta tapahtuu työpaikalla, ja oppimistehtävät sidotaan vahvasti käytännön työhön, kertoo Ahonen.

Vaikka HAAGA-HELIA tekee paljon yhteistyötä yritysten kanssa ja räätälöityjä yrityskoulutuksia on järjestetty aikaisemminkin, näin laajaa yhteistyötä ei ole toteutettu.

– McDonald’silla on hyvin osaamisperusteinen ja nykyaikainen tapa kuvata vaikkapa sitä, mitä kuuluu ravintolapäällikön osaamiseen. Yhteistyötä on helppo tehdä, Ahonen toteaa tyytyväisenä. ▫

McDonald’sin henkilöstö- ja koulutusjohtaja Maarit Latvala.

Haluamme tarjota henkilöstöllemme valmiudet hakeutua tutkintoon johtavaan koulutukseen.

21

Opiskelijat tilaustöissä Teksti Ville Matilainen | Kuva Jarmo Teinilä Me HAAGA-HELIAssa olemme mukana niin pienten kuin suurempienkin yritysten kehittämishankkeissa. Hankkeet voivat olla tutkimuksia, konkreettisia tuotoksia tai näiden yhdistelmiä, joista hyötyvät sekä toimeksiantajat että opiskelijat.

Liana Chartolanin kieliprojekti edisti yritysyhteistyötä

Some-markkinointia venäjäksi Verkkomarkkinoinnin konsulttiyritys Vision mouse Oy löysi kieli- ja tietotaitoa HAAGA-HELIAsta lähtiessään markkinoimaan asiakastaan itärajan toiselle puolelle.

V

uonna 2011 perustettu Vision mouse Oy on erikoistunut vasta tuloillaan oleviin internetin ja sosiaalisen median palveluihin. Viime talvena yritys sai asiakkaakseen suomalaisen kaupan alan toimijan, joka tarvitsi apua venäjänkieliseen markkinointiinsa.

– Tarjosimme asiakkaalle mahdollisuutta markkinoida itseään Venäjän Facebookiksi kutsutussa VK-yhteisöpalvelussa, jota käyttää Venäjällä päivittäin jopa 40 miljoonaa ihmistä. On yllättävää, että vuodesta 2006 lähtien toiminutta VK:ta ei vieläkään tunneta Suomessa – saati sitten hyödynnetä, sanoo Vision mousen toimitusjohtaja Niklas Kuosmanen.

Kuosmanen toimii tutkimusassistenttina HAAGA-HELIAn Vierumäen Sport Business Schoolissa ja suorittaa tietojärjestelmätieteiden maisterintutkintoa Jyväskylän yliopistossa. Kahden hengen pyörittämä Vision mouse onkin ollut Kuosmaselle tähän asti enemmän sivutoimi.

Yritys saa apua ja opiskelija työkokemusta Kuosmasella oli jo aiemmin ollut ajatuksena hyödyntää ammattikorkeakouluopiskelijoita yrityksensä projekteissa, mutta nyt tarve oli todellinen.

– Tärkeintä oli, että projektiin osallistuvalla opiskelijalla olisi joko ensimmäisenä tai ainakin toisena äidinkielenään venäjä, Kuosmanen kertoo.

Työhön tarttui Multilingual Management Assistants -linjan kolmannen vuoden opiskelija Liana Chartolani, jolle työmahdollisuus oli tervetullut. Hän suoritti parhaillaan Language project in Russian -opintojaksoa, ja haki itselleen kieliprojektia.

– Lähdin yhteistyöhön Vision mousen kanssa, koska pidän etätyönä tehtävistä projekteista ja olen kiinnostunut sosiaalisesta markkinoinnista. Projekti tarjosi minulle myös mahdollisuuden kehittää suomen kielen taitojani, kertoo Chartolani.

Projektin pituudeksi määriteltiin kevät 2013. Kieliprojektin tuotosta ohjasi ja kommentoi venäjän kielen ohjaava opettaja, joten Vision mouse keskittyi vain välittämään toimeksiantoja ja työn tuloksia asiakkaan ja Chartolanin välillä.

22

Sivuston perustamista ja käännöstyötä Projekti alkoi Vision mousen nettisivujen toimittamisella venäjäksi helmikuun alussa. Maaliskuussa työ siirtyi VK-yhteisöpalveluun: asiakkaan sivusto perustettiin ja sen ylläpito aloitettiin.

Tämän lisäksi Chartolani myös käänsi ja välitti sivustolta tullutta palautetta suomalaiselle asiakkaalle.

– Suurena etuna on ollut se, että Liana oli tottunut VK:n käyttäjä. Lisäksi hän on ollut projektissa mukana perustamisvaiheesta asti. Myöhemmin tarkoituksenamme on jatkaa esitteiden ja videoiden toimittamiseen ja tuottamiseen venäjäksi, suunnittelee Kuosmanen.

Myös Chartolani koki yhteistyön palkitsevaksi: – Yhteistyömallimme oli hyvä ja toimiva. Olen saanut Vision mouselta aina tarvittaessa tukea ja vastauksia esille nousseisiin kysymyksiin.

Kuosmanen ei poissulje projektin jälkeistä yhteistyötä Chartolanin kanssa. Nuoren yrityksen tarve riippuu kuitenkin asiakkaista.

– Kun venäjänkielisten palvelujen kysyntä kasvaa, on selvää, että tarvitsemme apuvoimia myös tulevaisuudessa, Kuosmanen toteaa.

Tämänkertaisen projektin onnistumisesta toimitusjohtajalla ei kuitenkaan ole epäilyksiä.

– Liana on suoriutunut tehtävistään todella hyvin. Kaikki aikataulut ovat pitäneet kautta linjan. Hän on osoittanut vastuullisuutta ja asiallisuutta, vaikka varsinkin projektin alkuvaiheessa aikataulumme tuppasivat muuttumaan. Asiakasmarkkinointi on lähtenyt erinomaisesti liikkeelle, vaikka tämä on vasta ensimmäinen venäjänkielinen ja Venäjälle suunnattu projektimme, summaa Kuosmanen tyytyväisenä. ▫

Kun venäjänkielisten palvelujen kysyntä kasvaa, on selvää, että tarvitsemme apuvoimia myös tulevaisuudessa.

Tarvitaanko yrityksessänne kielitaito-osaajaa?

Tarvitsetteko apua työhön, jossa kielitaito ja kansainvälisyys ovat avainasemassa?

HAAGA-HELIAn opiskelijat ovat kiinnostuneita sekä suullista että kirjallista kielitaitoa vaativista projekteista. Osaamista on tarjolla mm. seuraavissa kielissä: englanti, espanja, kiina, ruotsi, saksa, ranska ja venäjä.

• Opiskelijat tarjoavat yrityksille kielitaidon ohella myös ydinosaamistaan eri aihealueilla (esim. markkinointi, viestintä, HR, IT tai prosessi­osaaminen).

• Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmassa tehtävä kieliprojekti on 2 opintopisteen (54 työtunnin) laajuinen toimeksianto.

Opiskelija voi tehdä työn yksin tai ryhmässä.

• Yrityksen kanssa tehtävästä projektista laaditaan toimeksianto sekä työn valmistuttua projektiraportti.

• Kaikki työ on toimeksiantajalle maksutonta.

Tarvitsetteko materiaaleja tai dokumentointia?

Opiskelijat voivat auttaa yritystä esimerkiksi: • uuden materiaalin tuottamisessa (markkinointi, viestintä, HR tms.).

• seminaarien ja workshoppien suunnittelussa ja toteutuksessa.

• jo olemassa olevan materiaalin kääntämisessä kohdekielestä suomeksi (tai englanniksi) tai päinvastoin.

• tapaamisissa ja neuvotteluissa.

• erilaisissa dokumentoinneissa ja selvityksissä.

• muissa tehtävissä, jotka liittyvät yrityksen tai organisaation kansainvälistymiseen sekä kielija kulttuurituntemukseen.

Ota yhteyttä: Kieliprojektien koordinaattori Marjaana Halsas, marjaana.halsas@haaga-helia.fi puh. +358 40 488 7326 / +358 50 538 9938 Kehitä kv-toimintaasi yhdessä opiskelijoidemme kanssa!

Multilingual Management Assistants -linjan kolmannen vuoden opiskelijalle Liana Chartolanille työmahdollisuus Vision mousen kanssa oli tervetullut.

23

Pyöreän pöydän debatti

Hyvä työ on parasta brändäytymistä Pitääkö toimittajan rakentaa itselleen brändi?

Onko toimittajakunta jakautumassa kasteihin?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin HAAGA-HELIAn huhtikuisessa journalismi­ seminaarissa.

24

Teksti Heini Santos | Kuvat Jorma Marstio

J

ournalismiseminaarin päätteeksi viisi huipputoimittajaa istuu keskustelemaan toimittajien brändäytymisestä.

Aihetta lähdetään purkamaan suoraan asian ytimestä: kokevatko panelistit itsensä brändäytyneiksi toimittajiksi?

– Kaikilla ihmisillä on brändi. Minun brändini on se, että rakastan ihmisiä ja käytän sitä työssäni, enkä osaa aina ajatella, mikä olisi taloudellisesti järkevää, luettelee kuvajournalisti Touko Hujanen.

Toimittaja-teatteriohjaaja Susanna Kuparinen puolestaan kokee brändinsä selkeänä, joskin erilaisena kahdessa eri ammatissa.

– Taidepuolella olen brändäytynyt toimittajaksi; tyypiksi, joka tekee asiateatteria. Journalistisella puolella minulla on

karnevalistinen aura, joka tulee taidepuolelta.

Ohjaajana olen julkisessa ammatissa, mikä ei taas samalla tavalla kuulu toimittajan työhön, hän pohtii.

Toisenlaista näkökulmaa edustaa muun muassa hitaan journalismin palvelusta Long Playstä tunnettu, itsensä brändäytymättömäksi luokitteleva vapaa toimittaja Hanna Nikkanen. Hän on mielestään ollut huono tekemään uraansa koskevia päätöksiä sen perusteella, miltä ne näyttävät CV:ssä.

Toisaalta vapaana toimittajana hän on hyvin tietoinen nimen ja maineen merkityksestä.

Kun jokainen juttu on myytävä erikseen, ei välttämättä kannata ottaa vastaan rahakasta työtä, joka voisi loata nimen tai tehdä kolhun uskottavuuteen.

25

Helsingin Sanomien kehityspäällikkö Ville Blåfield myötäilee Hujasen ajatusta siitä, että kaikilla on brändi, jota esitellään niin työmarkkinoilla kuin sukukokouksissa.

Hänestä brändäytyminen ei välttämättä vaadi suunnitelmallisuutta, varsinkin kun töitä tehdään kuitenkin omalla nimellä. Hän itse löysi henkilökohtaisen ja ammatillisen minäkuvansa rajat yllättävästä paikasta.

– Kipupisteet löytyivät Twitteristä, mikä on ollut mielenkiintoinen ja hauska kokeilu.

Juha Kauppinen

Touko Hujanen

Susanna Kuparinen

Ville Blåfield

Hanna Nikkanen

26

”Pakotan itseni syttymään” Keskustelijoiden brändeistä siirrytään ruotimaan brändiajattelun vaikutusta toistuvien yt-neuvottelujen ja vaihtelevien sopimuskäytäntöjen kanssa painiskelevien toimittajien työllisyystilanteeseen. Kuparinen muistuttaa, että toimittajat ovat loppujen lopuksi olemassa sisällön, eivät niinkään persoonansa kautta.

– Tietoisessa brändinrakentamisessa ei ole järkeä – suomalaiset ovat hyvin koulutettuja ja kriittisiä. Nikotiinipurkalla ja nahkarotsilla ei pitkälle porskuteta, jos substanssi ei pidä, hän veistelee.

Luontotoimittaja Juha Kauppinen pitää aiheeseen syttymistä yhtenä jutunteon – ja brändäytymisen – tärkeimmistä vaiheista.

– Olipa työ sitten annettu tai itse keksitty, pitäisi olla hetki, jolloin tajuaa, miten jutun tekee. Tämä syttyminen sitten synnyttää brändin. Olen aina pakottanut itseni syttymään ennen kuin alan kirjoittaa – joskus siihen on aikaa puoli päivää, joskus puoli vuotta, Kauppinen kertoo.

Opiskelijan näkökulmasta brändäytymistä olennaisempaa on vahvuuksien ja oman mukavuusalueen löytäminen, sillä muita miellyttämällä saa brändiviitakseen korkeintaan tylsyyden. Työhönottajankin roolissa toiminut Nikkanen huomauttaa, että pelkästään kauniisti taitetulla cv:llä, jossa on luettelo harrastuksista ja go and get it -tyypin ominaisuuksista, ei saa töitä.

– Ehkä joillakin aloilla kiillotettu cv vetoaa, mutta en pidä narsismia ja itseen keskittymistä hyvänä piirteenä toimittajassa.

Otan mieluummin töihin resuisemman tyypin, joka sanoo, mitä juttuja haluaisi tehdä ja mitkä aiheet sytyttävät hänet, Nikkanen miettii.

Blåfield puolestaan korostaa ajatusta siitä, että brändi on muiden katse, eikä sitä siksi voi hallita.

– Brändi on työn tekemistä. Viime vuosina on puhuttu bränditoimittajista, mutta ilman tekstin laatulupausta ei heidänkään ympärilleen voida rakentaa, vaikka taustalla

olisi minkälainen koneisto. Kannattaako brändäytyä, että saisi töitä? Kannattaa tehdä tosi hyvää duunia, että saisi töitä, hän summaa.

Kahden kerroksen väkeä Panelisteja puhuttaa myös toimittajakunnan jakautuminen eri kasteihin. Kuparinen ilmaisee huolensa siitä, että alan sisälle voi muodostua epäterveitä, katkeruutta tuottavia hierarkioita, mikäli päivittäisjournalistisen työn tekijät unohdetaan niin sanottujen korkean profiilin toimittajien varastaessa shown. Hän vetoaa nykyisiin päätoimittajiin, jotta he panostaisivat resurssien oikeanlaiseen kanavointiin.

– Osoitetaan sormella, että täällä ovat nämä kovat tyypit ja unohdetaan ne, jotka tuottavat ison massan. On yhä tärkeämpää huolehtia siitä, että 99 prosenttia toimittajista voi tehdä työnsä niin, että itsekunnioitus säilyy.

Kauppinen ja Blåfield puolestaan vakuuttavat vastaavan perusrakenteen olleen olemassa jo vuosikymmeniä. Ilmiössä on hyvät ja huonot puolensa: nykytilanteessa rahaa ja resursseja on vähemmän jaettavana, joten kaikkien on pakko olla työteliäämpiä. Hujanen uskoo jaon tulevaisuudessa kärjistyvän aktiivisiin kehittäjiin ja passiivisiin tilaustöiden tekijöihin.

– Toimittajat ja median ammattilaiset ovat koko ajan kehittämässä uusia julkaisukanavia.

Toiset ovat aktiivisesti mukana, jolloin he ovat myös näkyvämpiä, hän toteaa.

Avoimet agendat Mitä sitten, jos toimittaja ei halua olla esillä yksityishenkilönä tai karsastaa Twitteriä? Yleisökysymys nostaa mediassa lähes oletusarvoksi kehittyneen henkilökeskeisen toimintatavan suurennuslasin alle. Blåfield näkee ilmiön taustalla uutismedian trendin hakea juttuihin voimaa tarjoamalla ne kontekstin ja syvemmän selityksen kera.

– Uutisanalyysi on helpompi tarjota toimittajan asiantuntijakasvoilla, jolloin lukija voi livetä ajattelemaan, että toimittajan näkemys olisi jotenkin itse uutista tärkeämpi. Esitystapa voi tuntua voimakkaalta tai jopa kiusalliselta, mikä johtuu ehkä siitä, että kyseessä on jossain määrin uusi genre toimittajillekin, hän selittää.

Toisaalta jotkin asiat toimittajan yksityiselämässä voivat olla niin merkityksellisiä tai kuohuttavia, että toimittaja antaa niille tietoisesti luvan näkyä myös työssä.

– Missioita saa olla, mutta niiden pitää olla avoimia. Niiden käsittely vaatii ammattitaitoa.

Missiojournalismi on vaarallista taitamattomissa käsissä, Blåfield tähdentää. ▫

Kannattaako brändäytyä, että saisi töitä?

Kannattaa tehdä tosi hyvää duunia, että saisi töitä.

Ville Blåfield, Helsingin Sanomat

27

Takaisin koulun penkille

Tradenomiksi työn ohessa Saana Corino suorittaa tradenomitutkintoa kahdessa vuodessa ja työskentelee samaan aikaan kansanedustajan avustajana.

Teksti Henni Aaltonen |

Kuvat Jarmo Teinilä

T

ammikuussa 2013 HAAGA-HELIAssa aloitti kolmi­ senkymmentä aikuisopiskelijaa, jotka suorittavat ensimmäistä kertaa järjestettäviä Fast Track -opintoja.

Tradenomitutkinnon suorittaminen kestää normaalisti kolme ja puoli vuotta, mutta Fast Track -opiskelijat voivat saada tutkinnon reilussa kahdessa vuodessa.

Yksi pilottiryhmän opiskelijoista on Saana Corino, 32. Aiemmin hän on opiskellut avoimessa yliopistossa oikeustieteitä ja avoimen ammattikorkeakoulun puolella liiketaloutta. Tutkinnon suorittaminen oli mielessä jo pitkään.

– Avoimen puolen opinnot jäivät vähän sooloiluksi vailla jäsenneltyä lukujärjestystä, Corino kuvailee aiempia kokemuksiaan aikuisopiskelusta.

Työhistoriaa Corinolta löytyy Yhdysvalloista asti. Hän on toiminut muun muassa Chanelin kosmetiikan myyntivastaavana muotitalo Saks Fifth Avenuessa sekä kosmetiikkayritys Clarinsin business managerina.

Hektinen työ kansanedustajan avustajana menee kaiken muun edelle, joten tavallinen tutkinto-opiskelu ei olisi sopinut Corinolle.

– Heti kun kuulin Fast Track -opinnoista ystävältäni, tiesin, että tämä olisi minun juttuni.

Tammikuussa aloittaneen ryhmän haku oli kuitenkin mennyt, ja Corino ehti jo harmitella, ettei mahtunut mukaan. Fast Track -opiskelijat valitaan tarkkaan, ja heillä tulee olla kokemusta intensiivisestä opiskelusta töiden ohella. Corino pääsikin vielä ryhmään motivaatiokirjeen ja hakemuksen perusteella ja aloitti opinnot.

Moduulimuotoinen opiskelu perustana Saana Corino käy lähiopetustunneilla 2–3 kertaa viikossa ja käyttää paljon vapaa-aikaansa kotitehtäviin. Tutkinnon suorittaminen motivoi, hän sanoo.

28

HAAGA-HELIAn aikuiskoulutuksen kehittämisryhmässä pohditaan jatkuvasti, millaisilla uusilla tavoilla aikuisopiskelijoita voitaisiin palvella. Fast Trackin suunnittelu alkoi keväällä 2012, ja se otettiin käyttöön puoli vuotta myöhemmin. Fast Trackin kaltaista opintomuotoa ei ole toistaiseksi tarjolla missään muussa ammattikorkeakoulussa Suomessa.

Uuden Fast Track -polun avulla tradenomitutkinnon voi suorittaa tavallista nopeammin.

Nopeutetun tutkinnon mahdollistaa opintojen moduulimuotoinen suoritustapa. Fast Track -opiskelijat suorittavat kurssejaan moduuleissa eli 30 opintopisteen kokonaisuuksissa.

Moduulit kattavat kerralla monet tutkintoon kuuluvat opintojaksotavoitteet ja -sisällöt, ja niitä suoritetaan myös kesällä.

– Moduulimuotoinen opiskelu toimii. Paketti on puristettu tiiviiksi kokonaisuudeksi ja kaikki turha on jätetty pois, kehuu Corino.

Fast Track -polkua suositellaan ennen kaikkea työn ohessa opiskeleville tutkinto-opiskelijoille, jotka haluavat suorittaa tutkinnon lyhyessä ajassa. Myös avoimen väylää pitkin ja soveltuvuuskokeen kautta voi päästä mukaan, mikäli opiskelijalla on suoritettuna 60 opintopistettä esimerkiksi liiketalouden tai tietotekniikan opintoja.

Corino pääsi mukaan avoimen väylän kautta. Hänen lisäkseen avoimen puolelta otettiin kuusi opiskelijaa ja tutkintoa alusta asti suorittavia aikuisopiskelijoita parisenkymmentä.

Vaikka ryhmän jäsenet aloittivat eri lähtökohdista, Corinon mukaan yhteistyö on sujunut saumattomasti. Kaikki ovat erittäin motivoituneita tutkinnon suorittamiseen tiiviissä tahdissa.

– On hienoa, että voimme yhdistää omat erikoisosaamisemme esimerkiksi ryhmätöissä.

Keskittymistä olennaiseen Työn ja Fast Track -opintojen yhdistäminen vie joustavuudesta huolimatta paljon aikaa. Corinon lukujärjestyksessä lähiopetusta on 2–3 päivänä viikossa, ja kotitehtävien tekemiseen kuluu töiden jälkeen lähes kaikki vapaa-aika. Hän itse jaksaa urheilemalla, syömällä terveellisesti ja nukkumalla hyvin.

Corinon mukaan yksi aikuisopiskelun valtteja on se, että opiskeltavia aineita pystyy peilaamaan omaan työhönsä. Hän halusi laajentaa avoimen puolella suorittamiaan liiketalouden opintoja tutkinnoksi asti, koska se antaa monia valmiuksia työelämään. Corinoa kiinnostavat erityisesti kansainvälisyys ja logistiikka. Toistaiseksi hän kuitenkin keskittyy nykyisiin avustajan tehtäviinsä.

– HAAGA-HELIA on nyt rohkeasti tarttunut trendiin, jossa ammatit ja koulutukset elävät, ja tarve uudenlaisiin opiskelutapoihin kasvaa, hän toteaa.

Corino oli etukäteen varautunut siihen, että Fast Track hakisi uutena kokeiluna vielä muotoaan. Hänen mukaansa kaikki on kuitenkin sujunut saumattomasti, ja Fast Track on vastannut odotuksia. ▫

29

Viisi tärkeää asiaa Teksti Ville Matilainen Kuvat Jarmo Teinilä, Shutterstock

Tuomo Ryynänen korostaa avointa tulevaisuutta Tuomo Ryynänen on työskennellyt HAAGA-HELIAssa tietojenkäsittelyn koulutusohjelman lehtorina vuodesta 2009. Hän toimii tammikuussa startanneen Systemooppimiskonseptin kehittäjänä, valvojana ja tukihenkilönä. Systemo on osa tietojenkäsittelyn BIT-koulutusohjelman tarjontaa, jossa opiskelijat kehittävät ohjelmistoja kumppaniyrityksille ja yhteisöille. Ainutlaatuisen Systemosta tekee kuitenkin sen avoimuus: työ perustuu avoimen lähdekoodin ja vapaiden ohjelmistojen tuotantomallien hyödyntämiseen. Näin työ on aina kenen tahansa vapaasti hyödynnettävissä ja jatkokehitettävissä.

Avoin ja vapaa kehitys on tulevaisuutta. Yrityksille malli on halpa ja opiskelijoille todellinen ponnahduslauta alalle. Yhteistyöhön on jo nyt tarjolla enemmän yrityksiä, kuin mitä opiskelijat ehtivät tehdä. Työtä tehdään suomalaisten avoimen lähdekoodin tienraivaajayritysten, Devlab Oy:n ja Seravo Oy:n kanssa. Opiskelijat ovat tehneet muun muassa projekteja Euroopan pankkien yhtenäisen sisämarkkina-alueen SEPAn maksuliikenteen kehittämiseksi.

Kun projektien kehitys on vapaata, lopulta vain internet on rajana mahdollisuuksille.

– Tarkoituksena ei ole luoda tuotteita, vaan hyödykkeitä. Tässä alla ovat ne minulle tärkeimmät.

1. Wikipedia

Sivustona Wikipedia on avoimen internetin uljain esimerkki: mittaamaton informaatiopankki, joka on syntynyt ja kasvanut talkoovoimin.

– Opiskelijoille sanon, ettei Wikipediaan pitäisi luottaa, mutta käytän sitä itsekin todella paljon.

2. GNU General Public License eli GPL

GPL on vapaiden ohjelmistojen lisenssi, joka antaa kenelle tahansa oikeuden käyttää, kopioida, muuttaa ja jakaa edelleen ohjelmia ja niiden lähdekoodia. Muun muassa Mozilla Firefox ja OpenOffice sekä Linux- ja Android-käyttöjärjestelmät on luotu avoimella lähdekoodilla, käyttäjien yhteistyönä.

– Miltä internet näyttäisi, jos ei olisi olemassa teknologioita, jotka mahdollistavat edullisen tavan tuottaa ja julkaista palveluita?

3. Sosiaaliset mediat

Facebook, LinkedIn, HAAGA-HELIAn Moodle ja erityisesti uutisten keskustelupalstat täyttävät suuren osan Tuomon ajasta. Internetin yhteisöt eivät katso aikaa tai paikkaa, ja niiden ansiosta syntyy käänteentekeviä ilmiöitä ja tuotteita.

– Nämä yhteisöt ovat parhaimmillaan vaikuttaneet jopa globaaliin politiikkaan.

4. Älypuhelin

Tuomo toteaa käyttävänsä Galaxy S3:aan todennäköisesti liikaa. Hän on yrittänyt palata tavallisen kännykän käyttäjäksi, mutta mahdollisuus kantaa koko maailmaa taskussa houkuttaa liikaa. Tulevaisuudessa hän suunnittelee siirtyvänsä uuden Jollapuhelimen käyttäjäksi.

5. Vespa

Kirkkaanpunaisen turhakkeen Tuomo myöntää hankkineensa ainoastaan viihdekäyttöön. Vespassa yhdistyvät ajamisen riemu ja omistamisen ilo.

– Lämpimänä kesäpäivänä on vaikea kuvitella mitään parempaa, kuin ajaa Vespalla T-paidassa ja shortseissa.

30

Viinistä viiniin Teksti Jouko Mykkänen | Kuvat Shutterstock

Viimeisen vuosikymmenen aikana olemme saaneet nähdä mielenkiintoisia muutoksia suomalaisten juomatrendeissä.

Ehkä tärkein muutos kansanterveyden kannalta on väkevien

Siideristä

seuraava trendi HAAGA-HELIAn lehtori, FM Jouko Mykkänen vastaa muun muassa restonomiopiskelijoiden viiniopinnoista ja kirjoittaa vakituisesti viineistä Helsingin Sanomiin sekä satunnaisesti muihin julkaisuihin. Hän on julkaissut useita kirjoja viineistä ja ravintolapalvelusta sekä artikkeleita gastronomian ja estetiikan välimaastosta.

Mykkänen on kiinnostunut myös erilaisista opetuksen kehittämishankkeista viinialalla ja kuuluu European Academy of Wine Educationin hallitukseen. Hän toi Wine and Spirit Education Trust -järjestön (WSET) koulutuksen Suomeen vuonna 1999. Mykkänen on koulutukseltaan FM Helsingin yliopiston estetiikan laitokselta, jonka lisäksi hänellä on myös WSET Diploma. Mykkänen on myös Suomen Sommelierit ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Jouko Mykkäselle myönnettiin Heinon Tukku Oy:n 100-vuotisjuhlarahaston tunnuspalkinto syyskuussa 2011. Tunnuspalkinnolla juhlarahaston neuvottelukunta on halunnut nostaa esille suomalaisen viinikoulutuksen uranuurtajan ja gastronomian esteetikon.

juomien myynnin lasku. Kirkasta viinaa ei enää kiskota samaan tahtiin kuin aikaisemmin. Viinimaailmassa on ollut kaksi isoa jatkumoa: ensinnäkin Chilen jyrkkä nousu suosituimmaksi viinimaaksi ja toiseksi kuohuviinin ja samppanjan myynnin raju kasvu. Kohta taidammekin juoda yhtä paljon kuplia kuin saksalaiset, jotka ehkä hieman yllättäen ovat asukasta kohden maailman ykkösiä kuohuviinilasillisten kohottelussa.

Ilolla on myös pantava merkille viimeinkin tapahtunut oluen renes-

sanssi. Vuosikymmenet Suomi sinnitteli suurten panimoiden suppean valikoiman loukussa. Nyt jopa Alko on herännyt huomaamaan, että pienpanimot (ja mikseivät myös isojen panimoiden erikoisoluet) ovat merkittävä osa suomalaista juomakulttuuria. Alko onkin nostanut erikoisoluita hienosti esille.

Mitä seuraavaksi? Uskon vakaasti, että siidereistä nousee seuraava trendi. Koska iso joukko ihmisiä ei välitä jääkiekosta ja sen lieveilmiöstä «ryyppäämällä reippaaksi», on siideri mielenkiintoinen matalaalkoholinen vaihtoehto. Enkä nyt tarkoita ”yökerhosiidereitä” vaan aidoista omenoista klassisesti tehtyjä juomia. Niistä suurin osa on joko ranskalaisia tai englantilaisia. Kotimaassa viljellyt omenalajikkeet eivät oikein taivu maukkaaksi siideriksi. Tavallaan sääli, ettei meiltä juurikaan saa gastronomisia tai käymisen kannalta mielenkiintoisia omenalajikkeita.

Siirtymisen siideriin voi aloittaa vaikka tutustumalla Lounais-Englannin Somersetistä tulevaan Thatchers Vintageen (5,02 euroa). Nimestään huolimatta tällä ei ole mitään tekemistä juuri edesmenneen rautarouvan kanssa.

Puolimakea, erittäin maukas juoma on syytä tarjoilla hyvin viileänä. Kokeile kesäisessä ruokapöydässä ‒ saatat yllättyä kuinka sopiva se on ruokajuomanakin. ▫

31

Ajankohtaista Koonnut Katriina Kodisoja

32

Ministeri Stubb Työelämä tarvitsee liikettä -seminaari 10.6. luennoi Pasilassa Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä järjestetään yhteistyössä OKM:n kanssa työelämän kehittämiseen liittyvä Työelämä tarvitsee liikettä -seminaari 10.6. klo 9–17.

Tilaisuudessa mm. työministeri Lauri Ihalainen kertoo Suomen työelämän kehittämisestä ja europarlamentaarikko Hannu Takkula liikunta-alan yrittäjistä työelämän hyvinvoinnin edistäjinä.

Seminaari on tarkoitettu kaikille työelämän ja -hyvinvoinnin kehittämisestä ja liikunnallistamisesta kiinnostuneille johtajille, päättäjille ja asiantuntijoille sekä henkilöstöjohdon, työhyvinvoinnin ja liikunta-alan ammattilaisille ja luottamushenkilöille. Seminaari on maksuton.

Tutustu ohjelmaan: www.luovasuomi.fi/soveltavataide/arvokastyoelama Lisätietoja: Hannele Kaperi, hannele.kaperi@haaga-helia.fi, 040 4887419

HAAGA-HELIA isännöi Alexander Stubbin avointa vierailuluentoa 29.4.

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Stubb esiintyi täydelle salille teemalla ”Suomi, Eurooppa ja maailma”.

Tärkeällä sijalla Stubbin esityksessä oli koulutus, jonka kautta hän puhui Suomen vientiartikkeleista ja maineesta maailmalla. EU:n puolestapuhujana tunnettu ministeri pyrki myös selittämään ja taustoittamaan EU:n nykytilannetta ja tehtyjä ratkaisuja.

Virallinen osuus toimi erinomaisena johdantona keskustelulle, johon Stubb käytti runsaasti aikaa vierailunsa lopuksi.

Useimmat yleisökysymykset koskivat EU:n tilannetta, mutta myös Stubbin mielipidettä kielitaidon tärkeydestä kysyttiin.

Stubb kannusti yleisöä monipuoliseen kieltenopiskeluun: ”Jokainen kieli on plussaa, vaikka englannilla pärjäisikin.

Koskaan ei ole liian vanha oppimaan.” ▫

Micros ratkaisut hotelleille, ravintoloille ja erikoistavarakaupoille Olethan yhteydessä 0303 9110 tai fi-myynti@micros.com

www.micros.fi

Uusia julkaisuja

HAAGA-HELIAn julkaisusarjassa: Haukka, M. (toim.), 2012: Työhyvinvoinnin johtamisella tulosta ja työniloa ▪ Hyvinvoivassa työyhteisössä henkilöstö on motivoitunutta ja innostunutta. Työhyvinvointia voidaan parantaa esimiestyön tehostamisen sekä itsensä johtamisen keinoilla. Työhyvinvoinnin taso näkyy yrityksen kilpailukyvyssä ja maineessa.

Heikkinen, V. A., Kuusiola, R., Sopanen, S., 2012: Scandic Continental 40 vuotta palveluksessasi ▪ Majoitusala on muuttunut vuosisatojen aikana kievarilaitoksista suuriin ”viiden tähden”palvelukeitaisiin, designhotelleihin ja pelkistettyihin kustannustehokkaisiin automaattihotelleihin. Julkaisu kertoo myös Suomen avautumisesta osaksi Eurooppaa ja Helsingin kehityksestä tuntemattomasta matkakohteesta kaupunkibrändiksi.

Lahti, P. (toim.), 2013: METROPOLI­BRÄNDI - näkökulmia aluebrändin kehittämiseen Helsingin metropolialueella ▪ Kaupunkien tietoinen markkinointi ja erityisesti kaupunkien imagon ja mielikuvien rakentaminen brändityökaluilla on kasvanut viime vuosina. Kaupunki- ja aluebrändejä on tutkittu yhä enemmän, ja ne ovat keränneet niin tutkijoiden kuin aluetoimijoiden kasvavaa kiinnostusta kaupunkien kansainvälisen kilpailun kiihtyessä.

Lataa e-julkaisu: www.e-julkaisu.fi/haaga-helia/metropolibrandi/ Forgacs, G. (2010), Björkqvist, A. (suom.), 2013: Revenue Management - Tuottojen johtaminen hotellielinkeinossa ▪ Revenue Management on erityisesti matkailualalla kriittinen menestystekijä tuloksellisen liiketoiminnan tekemisessä. Revenue Management liittyy perinteisesti kaikkiin hotellin toimintoihin, huonehintoihin, kysynnän ennustamiseen ja asiakashallintaan. Revenue Management -ajattelu soveltuu myös muille palvelualoilla toimiville yrityksille.

Karjalainen, P. (ed.), 2013: MANAGEMENT ASSISTANT 2020 ▪ The report offers insight to a variety of viewpoints, thoughts and ideas useful for both current and future assistants and their employers. The management assistants’ role and job designs in organisations are changing especially due to the development of information and communication technology and globalisation.

Matkailun mobiilipalveluja ideoitiin SoLoMo Campilla Tapahtumahotelli Huoneessa innovoitiin matkailun sosiaalisuuteen ja paikkatietoon perustuvia mobiilipalveluita lähes 50 matkailu- ja ICT-alan ammattilaisen voimin maaliskuussa. Kyseessä oli Matkailun ja Elämystuotannon OSKEn järjestämä SoLoMo Innovation Camp, jonka HAAGA-HELIA toteutti.

Campilla ideoitiin ja konseptoitiin mobiilipalveluita, joiden keskiössä ovat matkailijan, esimerkiksi venäläisen ostosmatkailijan tai kotimaisen liikematkailijan tarpeet. Campilla syntyi lopulta kuusi konseptia, joiden kohderyhmää ja ansaintalogiikkaa oli pohdittu huolella.

Campilla syntyneet ideat löytyvät OSKEn nettisivuilta ja ne ovat kenen tahansa hyödynnettävissä ja eteenpäin jalostettavissa. Camp liittyi OSKEn ”SoLoMo – Kilpailuetua sosiaalisista, lokaaleista ja mobiileista palveluista” -hankkeeseen, josta on saatavilla lisätietoa osoitteessa http://www.experiencebusiness.fi/solomo ▫

Sales Education Foundation (SEF) nimesi HAAGA-HELIAn parhaiden myynninkouluttajien joukkoon Sales Education Foundation (SEF) antaa tunnustusta HAAGA-HELIAn myyntikoulutukselle. SEF on listannut maailman parhaat myyntikoulutusta antavat korkeakoulut, joista useimmat sijaitsevat Yhdysvalloissa. Euroopasta listalla on vain harvoja korkeakouluja ja HAAGA-HELIA on mukana tässä joukossa ainoana suomalaisena korkeakouluna.

Lisätietoja: www.salesfoundation.org Pirjo Pitkäpaasi, pirjo.pitkapaasi@haaga-helia.fi, +358 40 488 7066

Tilaukset ja lisätietoja: http://shop.haaga-helia.com/ tai julkaisut@haaga-helia.fi

33

Kolumni

Keskity, ole hyvä Taloussanomat 9.4.2013: “Kymmenen vuotta sitten kellekään ei maksettu

kuukausipalkkaa sosiaalisen median hallinnasta tai älypuhelinsovellusten suunnittelusta.”

Vuonna 2003 alkoi toimittajien koulutus HAAGA-HELIAssa, silloisessa

Heliassa. Ensimmäiset vuosikerrat muistanevat Mäkitorpanpolun oranssit muovikuppi­tuolit. Silloin ei puhuttu sosiaalisesta mediasta tai älypuhelinsovelluksista. Nykyään juuri nämä asiat liittyvät yhä useampien toimittajien työhön.

Ajan kulusta kertoo myös se, että vuonna 2003 ei vielä opetettu erikseen

verkkokirjoittamista. Kymmenen vuotta myöhemmin se on turhaa.

Juho Salminen Kirjoittaja on verkkojournalismin tuottaja Ylen uutis- ja ajankohtais­toiminnassa.

Turhaa se on siksi, että hetken uskottiin yleisesti, että netissä kaikki on pakko

saksia sähkösanomaksi. Sitten huomattiin, että pitkille jutuillekin on lukijansa verkossa. Mitä siis on “verkkokirjoittaminen” vuonna 2013? Uutistekstiä, reportaasitekstiä, mielipidetekstiä. Tuttuja kymmenien vuosien takaa. Twitterkään ei ole outo, jos on joskus kirjoittanut vanhalla nokialaisella tekstiviestin. Ja niin vaihtuivat puheet verkon ikuisesta ilmaisuudesta maksumuurien tuloon.

Jotkut vallitsevat käsitykset siis muuttuvat nopeasti, mutta hyviä juttuja tarvitaan aina. Hyvien juttujen tekemiseen tarvitaan hyviä toimittajia. Heitä, jotka tuntevat ympäröivää yhteiskuntaa ja sen ihmisiä ja vaistoavat tärkeät asiat; jotka jaksavat kaivaa oikeaa tietoa netistä ja sen ulkopuolelta; jotka osaavat kertoa tarinoita.

Hektisinä aikoina on hyvä pohtia, mikä on olennaista.

Toimittajakoulutuksen kannalta sitä on hyvän toimittajuuden tavoite ja se, että ajatus, fakta ja tarina ovat ensin - sitten vasta esitysmuoto.

34

Bostonin pommi-iskun jälkeen Yhdysvalloissa muun muassa New York Times on todennut, että sosiaalisen median kanssa ei kannata käydä nopeus­ kisaa. On parempi keskittyä toimitustyön perushyveisiin: tarkastettuun, selkeästi esitettyyn ja kysymyksiin vastaavaan tietoon.

Hektisinä aikoina on hyvä pohtia, mikä on olennaista. Toimittajakoulutuksen

kannalta sitä on hyvän toimittajuuden tavoite ja se, että ajatus, fakta ja tarina ovat ensin – sitten vasta esitysmuoto. Media-alan kauhukuva on se, että kouluista valmistuu versioinnin, kuratoinnin, viraali-ilmiöiden ja klikkikoukkujen osaajia, jotka kierrättävät entistä ontompaa juttumateriaalia välineestä toiseen.

Mutta kuten jokainen kirjoittaja tietää, totta kai muodollakin on merkitystä.

Esimerkiksi suomalainen kunnianhimoinen verkkojournalismi on vasta tiensä alussa. Siksi uusien välineiden muotoa on syytä opiskella. Se ei pääty kouluun.

On sääli, jos tärkeä ja kiinnostava juttu jää huomiotta huonon otsikon tai ulospanon vuoksi.

Silti väitän, että kenestäkään haagahelialaisesta ei ole tullut huonoa toimittajaa

sen vuoksi, ettei heille koulussa aikanaan opetettu sosiaalisen median hallintaa.

Jos ymmärtää toimittajuuden ytimen, ymmärtää ottaa selvää asioista, jotka katsoo tarpeellisiksi. ▫

Alumnit

Teksti Teemu Hentunen | Kuvat Leena Salmio

Valkoinen Sali

hehkui HAAGA-HELIAn väreissä 1 2

3

4

5 6

HAAGA-HELIAn perinteinen alumnigaala keräsi tänä vuonna 200 haagahelialaista yhteen. Valkoisessa Salissa 19.4. järjestettyyn juhlaan osallistui alumnien lisäksi HAAGAHELIAn henkilökuntaa ja opiskelijakunta HELGAn edustajia.

Gaalan juontajana toimi HAAGA-HELIAn alumni Anne Nurminen. Illan aikana nautittiin hyvästä ruuasta ja musiikista sekä kuultiin vararehtori Teemu Kokon ja HELGAn tervehdykset alumneille.

Juhlan kruunasi alumni Juho Salmisen nimeäminen HAAGA-HELIAn vuoden 2013 alumniksi. Journalismin koulutusohjelmasta vuonna 2008 valmistunut Salminen on toiminut aktiivisesti Journalismin koulutusohjelman neuvottelukunnassa. Salminen on ollut myös aivan uudenlaisen työelämäyhteistyön alullepanija: hänen aloitteestaan ryhmä Otavamedian toimittajia ja HAAGA-HELIAn opiskelijoita opiskelee nykyään yhteisessä opinto-ohjelmassa huippujournalistien johdolla.

Salmisen toiminta on upea esimerkki siitä, miten hedelmällistä HAAGA-HELIAn ja alumnien yhteistyö voi parhaimmillaan olla. Hänen lisäkseen useat muutkin alumnit tekevät kanssamme arvokasta yhteistyötä entistä paremman HAAGAHELIAn luomisessa. ▫ 1. Vieraat nauttivat maittavan kolmen ruokalajin aterian.

2. Vuoden alumni Juho Salminen vastaanotti HAAGA-HELIAn kunniakirjan.

3. Valkoinen Sali hehkui HAAGA-HELIAn väreissä.

4. HAAGA-HELIAn kuoro viritti vieraat juhlatunnelmaan.

5. HAAGA-HELIAn mainoskampanjan alumnikasvot palkittiin.

Kuvassa vasemmalta vararehtori Teemu Kokko, alumni Nonna Babitzin, alumni Evon Söderlund, alumnikoordinaattori Teemu Hentunen ja illan juontaja, alumni Anne Nurminen.

6. Kuoron lisäksi illan musiikillisesta annista vastasi Pilepändiyhtye.

35

Koulutuskalenteri 36

MATKAILU- JA RAVINTOLA-ALA

MYYNTI JA PALVELU

Hospitality Insiders Club HAAGA-HELIAssa on käynnistynyt hospitality-alan päällikkö-, esimies- ja asiantuntijaverkosto Hospitality Insiders Club. Jäsenet pääsevät kurkistamaan alan toimijoiden kulisseihin ja kuulemaan alan tulevista käänteistä ensimmäisten joukossa. Osallistujat pääsevät verkostoitumaan muiden alan ammattilaisten kanssa ja vaihtamaan ideoita vuorovaikutteisissa tapahtumissa. Alustajana toimii kunkin aihepiirin asiantuntija.

Klubitilaisuuksia järjestetään neljästi vuodessa ja ne toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina. Tilaisuuksiin pääsee mukaan ilmoittautumalla nettisivujen kautta. Klubiin liittyminen ei sido osallistujia mihinkään ja klubista voi erota milloin tahansa pelkällä ilmoituksella.

Lisätietoja: http://valmennus.haaga-helia.fi

Business Model Canvas -työpajat Business Model Canvas on menetelmä ja työkalu, jota käytetään mm. palvelukehityksen, uuden liiketoiminnan kehittämisen ja arvioinnin, liiketoiminnan visualisoinnin ja uudistamisen välineenä.

Työpajojen kesto on yleensä 1+1 päivää sisältäen ennakko­ tehtävät ja menetelmän käytön harjoittelun omassa työssä.

Työpajoissa keskitytään menetelmän käytön opetteluun käytännön harjoittelun avulla. Räätälöimme työpajat yritysten tarpeiden mukaisesti, joten työpaja voi kestoltaan olla lyhyt intro aiheeseen tai pidempi syvällinen valmennus.

Lisätietoja räätälöidyistä työpajoista: Tuija Toivola 040 773 7764 ja http://valmennus.haaga-helia.fi

Service Design ja tuotekehitys palveluliiketoiminnassa Asiakaslähtöisyyden ja innovatiivisuuden tärkeys palveluyritysten tuotekehityksessä kasvaa muuttuvassa toimintaympäristössä.

Asiakasymmärrykseen ja käyttäjäkokemukseen perehtyminen antaa uudenlaista osaamista palveluliiketoiminnan kehittämiseen.

Service Design eli palvelumuotoilu on palveluiden innovointia, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Se hyödyntää käyttäjälähtöisen tutkimuksen työvälineitä, joita ovat mm. käyttäjäkokemuksen ja käytettävyyden tutkimus sekä käyttäjäkokemuksen mallintaminen ja visioiva tuotekonseptointi uusien palvelujen tuotteistamisessa. Koulutuksen aikana osallistuja oppii hyödyntämään palvelumuotoilun työkaluja ja kehittämään palveluliiketoiminnan eri osa-alueita.

Koulutus on tarkoitettu työelämässä toimiville palvelualojen asiantuntijoille ja esimiehille. Koulutuksesta hyötyvät palvelutoimialan operatiivisesta ja strategisesta kehittämisestä vastaavat ja alan liiketoiminnan kehittämisestä kiinnostuneet.

Koulutus toteutetaan helmi-toukokuussa 2014. Koulutuksen laajuus on 10 opintopistettä (op), joka vastaa noin 260 työtuntia.

Lisätietoja: http://valmennus.haaga-helia.fi Revenue Management -valmennus Revenue Management -valmennus on tarkoitettu hotellien, ravintoloiden ja vastaavien palveluyritysten johtajille, päälliköille, hinnoittelu- ja kapasiteettihallinnasta vastaaville ja vastaaviin tehtäviin aikoville ammattilaisille. Parhaiten valmennus toimii palveluyrityksen pohtiessa Revenue Managementin käyttöönottoa omassa toiminnassaan. Valmennus voidaan toteuttaa kahden tunnin starttiluentona tai esimerkiksi koko päivän workshoppina asiakkaan toivomusten mukaan.

Lisätietoja: http://valmennus.haaga-helia.fi

Messuesiintyminen – miten messupanostuksesta saadaan rahat takaisin?

Harjoituspainotteinen valmennus, jossa tavoitteena on kehittää messuesittelijöiden asiakaspalvelutaitoja. Sisältöinä on mm. ensivaikutelma, messuvieraan kohtaaminen, tuloksekas keskusteleminen, argumentointi, kuunteleminen ja ulkoinen kuva. Analysoinnin tukena käytetään videointia.

Valmennus toteutetaan yrityskohtaisesti 5–10 henkilön ryhmässä, yhden kokonaisen tai puolen päivän mittaisena.

Hinta: Puolen päivän valmennus 1 000 €, yksi päivä 1 500 € Aika ja paikka: Sopimuksen mukaan asiakkaan luona tai HAAGA-HELIAn tiloissa.

Lisätietoja: http://valmennus.haaga-helia.fi Asiakaspalvelu erilaisissa asiakastilanteissa – miten hallitset vaikeat asiakaskohtaamiset?

Koulutuksen tavoitteena on antaa käytännön työkalupakki laadukkaan asiakaspalvelun kehittämisessä yrityksen kilpailueduksi.

Vaativat asiakastilanteet voivat nostaa asiakaspalveluhenkilöstön stressitasoa ja laskea asiakaspalvelun tasoa. Tässä koulutuksessa käydään läpi vaihe vaiheelta, miten hankalat asiakastilanteet otetaan haltuun. Hyvä tilannehallinta asiakaspalvelussa on sekä asiakkaan että työntekijän etu.

Lisätietoja: http://valmennus.haaga-helia.fi Palveluista liiketoimintaa Palveluista liiketoimintaa -koulutus on suunnattu kaikille yrityksen liiketoiminnan kehityksestä vastaaville. Koulutuksen käytyään osallistuja osaa:  kehittää uusia kannattavia tuotteita ja palveluita  kehittää yrityksensä myynnin ja palvelun toimintatapoja  hyödyntää erilaisia myynnin ja markkinoinnin työkaluja

tuloksen kasvattamiseksi Koulutuksessa on yhteensä seitsemän lähipäivää (1–2 lähipäivää kuukaudessa, klo 9–16), jolloin käsitellään liiketoiminnan kehittämisen, myynnin ja markkinoinnin sekä palvelumuotoilun menetelmiä ja hyödyntämistä yrityksen liiketoiminnassa. Opiskelumuotoina ovat asiantuntijaluennot, ryhmätyöskentely ja kehittämishankkeen työstäminen. Lisäksi koulutukseen kuuluu kuusi tuntia henkilökohtaista sparrausta.

Koulutuksen keskiössä on yrityksen strategisten tavoitteiden mukainen kehittämishanke, jossa kuvataan ja kehitetään yrityksen liiketoimintaa Business Model Canvas -työkalua hyödyntämällä.

Lisätietoja: http://valmennus.haaga-helia.fi

ICT

VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS

Teknisten asiantuntijoiden vuorovaikutustaidot myynti- ja palvelutilanteissa Koulutus on suunniteltu asiakasrajapinnassa työskenteleville ICT-asiantuntijoille ja teknisille asiantuntijoille. Koulutuksen tavoitteena on vuorovaikutustaitojen kehittäminen asiakaskohtaamisissa jokaisen osallistujan henkilökohtaiseen viestintätyyliin sopivalla tavalla. Koulutus antaa tukea aktiiviseen asiakaskuunteluun, asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja asiakaslähtöiseen työskentelyyn erilaisissa työtehtävissä sekä tarjoaa konkreettisia työkaluja tuloksellisiin asiakaskohtaamisiin niin myynti- kuin palvelutilanteissa.

Toteutustapa on työpajatyyppinen, vuorovaikutteinen yhden päivän lähitoteutus ennakkotehtävineen.

Lisätietoja: http://valmennus.haaga-helia.fi

Biblo auttaa viestintätyössä Biblo on laadukkain, luotettavin ja ajan­tasaisin viestinnän tietolähde, joka sisältää asiantuntijoiden tuoreita artikkeleita viestinnän eri osa-alueista sekä helppokäyttöisiä työpohjia viestinnän suunnitteluun, toteutukseen ja mittaamiseen. Biblo on kehitetty HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa professori Elisa Juholinin johdolla. Hanki pääsy tiedon lähteelle!

Lisätietoja: www.biblo.fi

JOHTAMINEN Yksilöcoaching Coaching on erityisesti esimiesten ja johdon yksilöllinen, ammatillisen kehittymisen työväline. Coachingin tavoitteena on parantaa yksilön itsetuntemusta, tavoitteellisuutta ja muutoskykyä työssä, oppia tunnistamaan omia vahvuuksia sekä lisätä asiakkaan työhyvinvointia ja työssä jaksamista.

Coachingiin kuuluu henkilökohtaisia tapaamisia sertifioidun coachin kanssa kahdesti kuukaudessa noin kolmen kuukauden ajan (yhteensä 6–7 tapaamista). Myös virtuaalikeskustelu on mahdollista.

Coaching voidaan toteuttaa yrityksen tai HAAGA-HELIAn tiloissa tai muussa sovitussa paikassa.

Lisätietoja: http://valmennus.haaga-helia.fi

SERVICE EXCELLENCE Diploma in Service Excellence (30 ECTS) HAAGA-HELIA Diploma in Service Excellence is designed for those seeking a foundation in business fundamentals to help them become more efficient and effective managers and administrators. This unique program prepares students from a variety of backgrounds to step forward confidently in their careers as administrators and managers. Students who wish to go on to complete the eMBA in Service Excellence can transfer their credits from the Diploma in Service Excellence to eMBA option. Flexible continuous student intake throughout the year!

For more information: http//emba.haaga.helia.fi/ Graduate Certificate in Service Excellence (15 ECTS) HAAGA-HELIA Graduate Certificate in Service Exellence is designed for candidates who seek a short, focused, graduate-level business program that covers the essential elements of a service business management. This certificate provides students with the opportunity to gain a latest understanding of contemporary service business practices. Flexible continuous student intake throughout the year!

For more information: http//emba.haaga.helia.fi

HoReCa-alan parhaat raaka-aineet!

Olipa kerran… on tehty suurille ja pienille tarinoille, rytmille ja nautiskelulle. Elämälle ja tunteille. Se on kuin satu, jonka tunnelman luomme yhdessä sivu kerrallaan.

Olipa kerran… haluaa tietää lempitarinasi ja kuulla lempibiisisi. Se haluaa olla osa sinun tarinaasi. Tänään ja huomenna.

Solo Sokos Hotel Aleksanteri, Albertinkatu 34, 00180 Helsinki www.olipakerranravintola.fi

www.kespro.com

37

Maailmalla Juttusarjassa esitellään vaihdossa olleiden opiskelijoiden ja opettajien kuvia ja kokemuksia maailmalta.

Teksti Virvamaria Toikka Kuvat Okku Toivola

Kielitaitoa kartuttamassa

Japanissa HAAGA-HELIAn liiketalouden opiskelija Okku Toivola lähti vaihto-opiskelijaksi Osakaan oppiakseen puhumaan japania sujuvasti. Elämä muuttui täysin, kun reissulta löytyi rinnalle taiwanilainen tyttöystävä.

38

K

olmatta vuotta liiketaloutta opiskelevan Okku Toivolan yksi unelma täyttyi viime syksynä, kun hän lähti vaihto-opiskelijaksi Osaka Gakuin Universityyn.

Toivola oli asettanut neljän kuukauden opiskelulle vain yhden päämäärän: hän halusi oppia puhumaan viimeinkin sujuvasti japania.

Toivola opiskeli 60 muun vaihto-opiskelijan kanssa yhdessä punatiilisistä opetusrakennuksista, jota kutsuttiin International Centeriksi.

Japanin kielen lisäksi Toivola valitsi opintoja, jotka tukisivat hänen suomalaista tutkintoaan. Markkinoinnin ja liiketalouden lomassa hän tutustui myös japanin pop-kulttuuriin. − Opetus oli korkeatasoista ja kurssit mielenkiintoisia.

Oli myös hienoa oppia tuntemaan ihmisiä ympäri maailmaa.

Suurin osa opiskelukavereistani oli Kiinasta, Taiwanista ja Yhdysvalloista, kertoo Toivola.

Rakkautta japaniksi Toivolan kiinnostus Japaniin syttyi jo yläkoulussa. Sen jälkeen hän opiskeli itsenäisesti kieltä ja tutustui kulttuuriin. Mitä enemmän Toivola sai selville, sitä enemmän hän halusi tietää maasta, jossa länsimaalainen ja aasialainen kulttuuri kohtaavat.

HAAGA-HELIAssa Toivola suoritti kaikki tarjolla olevat japanin kurssit englannin ja ruotsin kieliopintojen ohella. − Haluaisin hyödyntää kiinnostustani Japaniin myös työssäni, ja ajattelin, että vaihdossa oppisin viimein puhumaan japania.

Osaka Gakuin University lisäsi haastetta Toivolan kielikylpyyn, sillä vaihto-opiskelijat opiskelivat lähinnä yhdessä. Lisäksi heidät jaettiin kielitaidon perusteella viiteen tasoryhmään.

Keskitason ryhmään kuulunut Toivola huomasi kuitenkin pian, että kieli kehittyi myös vaihtareiden kanssa keskustellessa. − Aluksi lauseiden muodostaminen tuntui kankealta, mutta lopulta huomasin puhumisen sujuvan sulavasti.

Kielitaidon karttumista avitti myös taiwanilainen vaihtoopiskelija, johon Toivola ihastui. Hänen mukaansa juuri japaniksi käytyjen keskustelujen ansiosta he tutustuivat toisiinsa parhaiten.

Osaka tarjoaa jokaiselle jotakin: kulttuuria ja vilkasta yöelämää. Se ei kuitenkaan ole niin kiireinen kuin Tokio.

Takaisin Osakaan Toivolalle Japani ja sen tavat olivat niin tuttuja entuudestaan, ettei hän hämmentynyt kulttuurieroista.

Toisinaan japanilaisten kohteliaisuus saattaa aiheuttaa kuitenkin kommelluksia, minkä Toivola huomasi vaihtaritovereita seuratessaan. − Kiireiseltä bisnesmieheltä ei kannata kysyä tietä. Vaikka he eivät oikeasti osaisi reittiä, he mieluummin neuvovat kuin jättävät auttamatta, Toivola antaa esimerkin.

Vaikka Toivola oli ennen vaihtoon lähtemistään käynyt Japanissa, Osaka oli hänelle täysin tuntematon. − Osaka tarjoaa jokaiselle jotakin: kulttuuria ja vilkasta yöelämää. Se ei kuitenkaan ole niin kiireinen kuin Tokio, luonnehtii Toivola miljoonakaupunkia.

Vaikka Osaka sijaitsee meren äärellä, luontoa on vain vähän.

Toivola viihtyikin erityisen hyvin Osakan lähialueilla Kiotossa, Kobessa ja Narassa.

Kun Toivola saa opinnot tältä keväältä HAAGA-HELIAssa päätökseen, hän pakkaa laukkunsa ja suuntaa vierailulle Osakaan − japanilainen elämänmeno on yksinkertaisesti koukuttanut hänet. ▫

39

HAAGA-HELIA

eMBA in SERVICE EXCELLENCE Continuous admission available throughout the year, apply now!

Further information: emba.haaga-helia.fi