Signals 1/2012

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti

HAAGA-HELIA 1 ∥ 2012

6 12 22 Ruotsin lehtori 30

HAAGA-HELIA ja Svenska Teatern: Kulttuurivientiä Kiinaan

Tulevaisuuden osaaja katsoo asiakkaan silmin

Opiskelijatyöpari kansainvälistymistä kasvattamassa

PUOTINIEMI olympiamaratonille

10 urapolku Mediamyyjän

1

Tässä numerossa

Ekokassi kivijalkamyymälästä Ekokauppa Ekotin lähti mukaan Elämykselliset kivijalkamyymälät -hankkeeseen hakemaan vahvistusta markki­ nointiinsa ja tarjoamaan opiskelijoille mahdollisuuden käytännön töihin.

Hanke liittyy osana Helsingin World Design Capital 2012 -vuoteen, joka HAAGA-HELIAssa näkyy teemalla We design the change.

16

2

5 ∣ 6 ∣

Pääkirjoitus Kulttuuriasiantuntijalle riittää maailmalla markkinaa

9 ∣

Viisi kysymystä

10 ∣

Urapolulla Myyntityön osaaja ottaa tilanteet haltuun

12 ∣

Osaajia tulevaisuuden tarpeisiin

16 ∣

Tutkimus ja kehitys Huomisen muotoilu – We design the change Elämykselliset kivijalkamyymälät – vaihtoehtoja kauppakeskusähkylle

10

16

18 ∣

Tutkimus ja kehitys Yrittämisen mielikuva uusiksi Yhden miehen öljyntorjuntahanke

20 ∣

Opiskelijat tilaustöissä Työpari tukee yrityksen kansainvälistymistä

22 ∣

Opettajien työelämäjaksot Chilestä uutta virtaa opetukseen

24 ∣

Pyöreän pöydän debatti Pakkaa laukkusi kokemuksilla

28 ∣

Alumnit Katja Kanerva vuoden alumniksi

30 ∣

Ajankohtaista

32 ∣

Neljä tärkeää tavaraa

33 ∣

Koulutuskalenteri

34 ∣

34

Maailmalla Aasian kiekkoilua kehittämässä

3

HAAGA-HELIA

eMBA in SERVICE EXCELLENCE Apply before 31st of May 2012!

Further information: emba.haaga-helia.fi

Pääkirjoitus

Mistä löytyvät tulevaisuuden osaajat?

Vastaavatko korkeakoulut kyllin

nopeasti ja ennakoiden työelämän tarpei­ siin? Työelämä muuttuu yhä nopeammin, ja aina eivät avoimet työpaikat ja hakijat kohtaa toisiaan. Tutkimusten mukaan rutiinityön määrä vähenee ja asiantunti­ jatyön määrä lisääntyy. Tarvitaan uutta osaamista ja uudenlaisia osaajia. Tämä asettaa haasteen myös ammattikorkea­ kouluille: miten koulutamme oikeanlaisia tulevaisuuden tekijöitä työelämän muut­ tuviin tarpeisiin?

Muutosten nopeudesta huolimatta

tulevaisuutta on uskallettava ennakoida.

Nykyiset toimintatavat eivät takaa selviytymistä muuttuvissa olosuhteissa.

Ennakoidakseen oikein tulevaisuuden askelmerkkejä yritykset panostavat sekä jatkuvaan kehittymiseen että uusien mah­ dollisuuksien löytämiseen. Samoin myös ammattikorkeakoulujen on jatkuvasti uudistettava toimintaansa.

Teimme HAAGA-HELIAssa viime vuoden aikana tutkimuksen, jonka tavoitteena oli ennakoida eri toimialojen myynnin ja palvelun osaamistarpeita tulevaisuudessa. Erityisen mielenkiinnon kohteena olleet myynti ja palvelu ovat strategiamme painopistealueita. Tutki­ muksen pohjalta nousi esille kahdeksan tulevaisuuden osaajatyyppiä, jotka konk­ reettisesti kuvastavat erilaisia tulevaisuu­ den osaamistarpeita. Näin saimme eväitä myös koulutustarjontamme uudistami­ seen ja kehittämiseen. Tutkimustuloksista ja tulevaisuuden osaajatyypeistä voit lukea enemmän sivuilta 12–15.

neuvottelukunta. Eri neuvottelukunnissa on mukana laaja, yhteensä noin 150 hen­ kilön yritysedustus. Lisäksi kannustamme opettajiamme tutustumaan alati muuttu­ vaan työelämään, jotta tieto muuttuvista tarpeista siirtyy suoraan opiskelijoiden käyttöön. Tästäkin voit lukea enemmän sivuilta 18–19.

Yritykset ovat meille tärkeitä

Suomen kaltaisessa pienessä maassa on olennaista, että osaamiseen panoste­ taan ja että se osuu yhteen yritysten tarpeiden kanssa. Kun työelämän osaa­ mistarpeet ja koulutus kohtaavat oikein, työlle riittää tekijöitä ja maahan voidaan luoda uutta kasvua ja sen kautta uusia työpaikkoja.

kumppaneita ennakoidessamme tulevai­ suuden koulutustarpeita. Tulevan työ­ voimatarpeen ja oikeanlaisen osaamisen varmistamiseksi meillä on jo käytössä erilaisia keskustelukanavia, esimerkiksi jokaisella koulutusalallamme toimii

Ritva Laakso-Manninen toimitusjohtaja, rehtori

HAAGA-HELIA Signals, Ratapihantie 13, 00520 Helsinki, puh. (09) 229 611 ▪ Julkaisija HAAGAHELIA ammatti­korkeakoulu ▪ Päätoimittaja Ari Nevalainen, ari.nevalainen@haaga-helia.fi ▪ Toimi­tusneuvosto Pekka Huolman, Paula Kinnunen, Katriina Kodisoja, Tommi Lalu, Sanna Leporanta, Ari Nevalainen, Lauri Tuomi ▪ Ulkoasu ja taitto Otavamedia Oy ▪ Kannen kuva Arto Wiikari ▪ Paperi Novapress Silk 115 g ▪ Paino Forssa Print.

Tämän lehden kirjoittajat: Henni Aaltonen, Päivi Brink, Anneli Frantti, Anu Haapala, Meri Heikkilä, Katriina Kodisoja, Laura Kukkonen, Ville Matilainen, Terhi Mäkiniemi, Heini Santos.

Ilmoituskoot ja -hinnat 1/1 220 x 285 mm 1650,1/2 110 x 285 mm 800,1/2 220 x 143 mm 800,1/4 110 x 143 mm 450,-

Ilmoitusasioissa sinua palvelee Ari Nevalainen (ari.nevalainen@ haaga-helia.fi). HAAGA-HELIA amk:n alumneille ja partnereille myönnämme ilmoitushinnoista 10 % alennuksen.

Kansainv채linen HH

Kulttuuriasiantuntijalle riitt채채

maailmalla markkinaa

6

Teksti Terhi Mäkiniemi | Kuvat Pekka Nieminen

Suomalainen kulttuuriosaaminen on huippu­ luokkaa. Sitä kannattaa myydä ulkomaille nyt, sillä luovan talouden markkinat kasvavat kohisten. HAAGA-HELIAn Culture Export Management -ohjelma kouluttaa kulttuuriviejiä. Vastaavaa ohjelmaa ei löydy mistään muualta.

S

venska Teaternin johtaja Johan Storgård kertoo kotimaisten kulttuurimarkkinoiden kasvun tyrehty­ neen. Mahdollisuudet myydä huippulaatuista suoma­ laista kulttuuriosaamista ulkomaille sen sijaan ovat huikeat. Ensin kuitenkin pitää lentää sinne markkinoimaan ja myymään.

Kulttuuri myy

Svenska Teaternin johtaja Johan Storgård on mukana HAAGA-HELIAn Culture Export Management -ohjelmassa, joka kouluttaa kulttuuriviennin asiantuntijoita.

Kulttuurin kysyntä on ikuista: ihmiset hakeutuvat jo lajityypil­ lisesti jatkuvasti toistensa pariin. Svenska Teaternin agentuuri ACE-Production on vuosien ajan avannut väyliä kulttuurivien­ nille.

– Kulttuuri vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja arjessa jaksa­ mista. Parhaimmillaan teatteriesitys voi olla katsojalle puhdista­ va kokemus, jolloin elämän huolet tai vastoinkäymiset tulevat käsitellyiksi katsomosta käsin, näkee Storgård.

Nyt Storgård toteuttaa kolmen ministeriön – opetus- ja kulttuuri-, työ- ja elinkeino- sekä ulkoasiainministeriön – visio­ ta siitä, miten Suomesta viedään kulttuuria maailmalle ja myös koulutetaan kulttuurivientiin erikoistuneita asiantuntijoita HAAGA-HELIAn Culture Export Management -koulutusoh­ jelmassa. Syksyllä 2011 alkanut ohjelma on englanninkielinen.

Se on pilotti ja suunnattu toisen vuoden opiskelijoille.

– Kulttuuriproduktiot tehdään Suomessa ja myydään ulkomaille. Yhteistyö yli rajojen ja laajat verkostot edistävät kulttuurin vientiä. Opiskelijat oppivat konseptoimaan ja myymään suomalaista kulttuuria käytännön toiminnan kautta, sanoo Storgård.

Keväällä 2012 opiskelijat osallistuivat kolmen esityksen viemiseen neljään eri maahan: Saksaan, Venäjälle, Skotlantiin ja Kiinaan. Vietävät esitykset olivat Play Me, Päällystakki ja Jatkuvaa kasvua.

7

– Culture Export Management -koulutusohjelma on kuin kulttuurinen arvoinnovaatio, sininen meri, jonne pitää vain mennä ja luottaa siihen, että osaam­ me tehdä asioita hyvin ja uskoa osaamiseemme, sanoo HAAGA-HELIAn koulutusohjelmajohtaja Kaija Lindroth.

Kulttuurivientiin asiantuntijoita Opintoihin valitut opiskelijat ovat avoimia ja moti­ voituneita sekä valmiiksi kulttuurista kiinnostuneita.

Opintojen aikana he tekevät käytännön töitä: kar­ toittavat kohdemaan kulttuurimarkkinat, tutustuvat kulttuuriviennin erityispiirteisiin ja myyvät kulttuuria.

Opiskelijat oppivat tuntemaan myös kulttuurien välisiä eroja ja lainsäädäntöä.

– Yhden kulttuurin tunteminen ei riitä. Jokaisen maan kulttuuri on omansa, Storgård muistuttaa.

Lindroth puolestaan korostaa, että tiukka bisnesnä­ kemys edistää kulttuuriviennin osaamista, sillä kilpailu on kovaa tälläkin alalla.

Opiskelijat tapaavat myös kulttuurialan ihmi­ siä ja taiteilijoita ymmärtääkseen syvemmin sitä, mistä kulttuuriproduktioissa on kysymys. Samalla he oppivat tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa; kulttuuria toteuttavia ihmisiä pidetään usein särmikkäinä, intohimoisina ja luovina, ei helppoina yhteistyökumppaneina.

Ovet auki Kiinaan asti

Johan Storgårdin mukaan yhteistyö yli rajojen ja laajat verkostot edistävät kulttuurin vientiä.

Storgård ja opiskelijaryhmä onnistuivat viemään produktionsa Kiinan markkinoille. Se ei ollut helppoa: tarvittiin paikalliset yhteistyökumppanit ja oikeat leimat papereihin. Vaikka Kiinassa on lukuisia teatte­ reita ja vanha kulttuuriperintö, tavalliselle kiinalaiselle esittävä taide on vierasta eikä teatterin keinoin ole voitu käsitellä koskettavia asioita ihmisen elämästä.

Markkinat kasvavat nyt vauhdilla vaurastuvan keski­ luokan myötä.

Euroopan kulttuurimarkkinan näyteikkuna puo­ lestaan on Lontoon West End. Englannissa luovien alojen markkinat kasvavat tällä hetkellä viisi-kuusi prosenttia vuodessa verrattuna muiden toimialojen noin kolmen prosentin kasvuun. Kulttuuriteollisuus on houkutteleva työnantaja, joka vetää tekijöitä puoleensa. Alueelle keskittyvät luovan alan yritykset synnyttävät innovaatioita asioiden yhdistelemisestä.

Myös ACE-Production on Lontoossa läsnä, avaamassa lisää väyliä maailmalle. ▫

Kulttuuri luo perustaa tuleville sukupolville ja rikastuttaa ihmisten tapaa toimia suhteessa toisiinsa ja itseensä. Kulttuuri vahvistaa ihmistä henkisesti, ravitsee sielua ja auttaa käsittelemään vaikeitakin asioita eri esitysmuotojensa kautta.

8

1 2 3 4 5 Anu Haapala

kysymystä

+1

Media-alan murroksessa Lääkärilehden päätoimittaja Hannu Ollikainen on ollut mukana suunnittelemassa HAAGA-HELIAn toimittajakoulutusta. Myöhemmin hän on työllistänyt useita koulutuksesta valmistuneita.

Hannu Ollikainen

Media-alan murroksesta puhutaan alalla.

Mitä mieltä olet tästä keskustelusta?

Millaiselle journalismille on tulevaisuudessa kysyntää?

– Media-alan murroksesta on puhuttu niin kauan kuin muistan, eikä media puhu mistään niin mielellään kuin itsestään.

Nämä asiat on otettava huomioon, mutta on tietysti totta, että monet asiat haastavat vanhat toimintatavat, ja on elintärkeää, että niistä keskustellaan. Keskustelun taso tosin vaihtelee paljon.

– Sellaiselle, joka on uskollinen alan perusar­ voille. Se kertoo tärkeistä asioista luotettavasti ja ottaa yleisönsä huomioon. Kannattaa uskoa, että sisältö ratkaisee niin hyvässä kuin pahassa.

Miten printtilehti pärjää lukulaitteiden ja verkkolehtien maailmassa?

– HAAGA-HELIAssa toimittajan työtä opetetaan realistisesti ja käytännönläheisesti.

Näistä ominaisuuksista on hyvä pitää kiinni.

Tulevaisuudessa on tarjolla entistä vähemmän vakituisia työpaikkoja, joten uudet journa­ listit kannattaa opettaa pärjäämään omillaan ja ymmärtämään, mitä itsenäinen ammatin­ harjoittaminen on. Moni päätyy yrittäjäksi, sillä mikään ei viittaa siihen, että vakituiset työpaikat lisääntyisivät.

– Uskon, että printtilehden osuus pienenee, mutta printti säilyy varmasti. Sen häviäminen olisi ensimmäinen kerta historiassa, kun uusi mediamuoto hävittäisi vanhan. Toimittajan työssä on ihan sama, mitä kanavaa käytetään, kunhan se on sellainen, jota yleisö haluaa käyttää ja jonka käyttäjät maksavat journalis­ tin työstä.

Miten toimittajan työ muuttuu tai on jo muuttunut?

– Suurin muutos on sähköisten kanavien ai­ neistoahneus, sillä ne vaativat koko ajan uutta sisältöä. Tämä on kiristänyt toimitusten työ­ tahtia ja vähentänyt yhteen juttuun käytettä­ vissä olevaa aikaa ja voimavaroja. Lukijoiden palvelemisesta on tullut vaativampaa, koska on entistä vaikeampaa tehdä työnsä hyvin.

Miten HAAGA-HELIAn toimittajakoulutuksen pitäisi vastata tuleviin haasteisiin?

Lääketiede ja journalismi ovat kiinnostuksen kohteitasi. Mitä muita asioita elämääsi mahtuu?

– Minulla ei ole varsinaisia harrastuksia. Luen ja seuraan paljon eri tiedotusvälineitä, sillä se kuuluu työhönikin. Vastapainoksi kaikelle muulle nautin hyötyliikunnasta, kuten pihaja metsätöiden tekemisestä. Perheelläni on vanha omakotitalo Pohjois-Helsingissä sekä vapaa-ajan tukikohta Itä-Suomessa. Olen kahden vanhan talon talonmies – toisin sanoen vapaa-ajan ongelmia ei ole. ▫

9

Urapolulla Myyntityön osaaja Anne Nurminen ottaa

Tilanteet haltuun

Myyntityön koulutus on Suomessa vielä nuorta. Ensimmäisten joukossa HAAGA-HELIAn myyntityön koulutusohjelmasta valmistunut Anne Nurminen tekee töitä mediamyyjänä SBS Mediassa ja pitää koulutusta merkittävänä potkuna uralleen. Työkokemuksen tuomaa varmuutta toki unohtamatta.

Teksti Anneli Frantti | Kuvat Arto Wiikari

A

nne Nurminen opiskeli HAAGA-HELIAn myynti­ työn koulutusohjelman ensimmäisessä ryhmässä vuosina 2007–2010.

– Koulutusohjelma oli hiottu val­ miiksi kokonaisuudeksi. Sain hyvät eväät mm. myynnin teoriasta ja tekniikoista sekä myyntityön tekemisen pitkäjäntei­ syydestä ja suunnitelmallisuudesta. Myös kielitaito parani ja yleissivistys kasvoi koulutuksen myötä. Pääsin erikoistu­ maan yritysmyyntiin, hän kertoo.

Annelle koulutusalavalinta oli aikoi­ naan aivan selvää.

– Kun luin kuvausta ammateista, joihin koulutus valmistaa, löysin niistä itseni. Myös kaikki opiskelukaverini tun­ tuivat olevan motivoituneita HAAGAHELIAan tullessaan.

Tiivis pilottiryhmä viihtyi hyvin yhdessä ja opiskeli samaan tahtiin.

Harjoittelut toivat tuntumaa yrityksissä työskentelyyn, ja lähes kaikilla olikin työpaikka valmiina valmistumisen kynnyksellä.

– Parhaiden opiskelukaverien kanssa meillä on edelleenkin yhteisiä harras­ tuksia ja mukavaa yhdessäoloa. Nyt kun me kaikki olemme myyntitehtävissä, on hyvä peilata myös työkokemuksia yhdessä, Anne jatkaa.

Päättäväinen pärjää 24-vuotias Anne Nurminen nauttii tällä hetkellä yhteyspäällikön työstään ja haluaa kehittyä yritysmyyjänä mahdol­ lisimman hyväksi. Takana on nyt puoli vuotta SBS:llä.

Tavallisena työpäivänään Anne myy Iskelmän valtakunnallista mainontaa, paikallisradioiden mainontaa, tapah­ tuma- ja ohjelmayhteistyötä sekä verk­

10

komainontaa erilaisina kombinaatioina yritysasiakkaille. Hänellä on oma vakio­ asiakaskuntansa hoidettavanaan sekä uusasiakashankintaa lähes päivittäin.

– Tässä työssä asenne ratkaisee: on oltava avoin, rohkea ja ennakkoluuloton.

Ihmisiä ei saa pelätä, sillä koko työnkuva on kanssakäymistä. Myyntitilanteet on otettava haltuun ja hoidettava kunnolla loppuun asti. Usein päättäväisyydestä ja oman itsensä kuuntelemisesta on hyötyä, jotta kaupan saa vietyä päätökseen, Anne painottaa.

Asiakkaiden kirjo tekee työstä mielenkiintoista. Yritysten joukossa on pieniä, keskisuuria ja isoja ja myös mediatoimistoja. Jokapäiväisten asiakas­ tapaamisten ohella aikaa on varattava myös tarjouskokonaisuuksien ja yritys­ ten pidempiaikaisten markkinointisuun­ nitelmien miettimiseen.

– On asiakkaasta kiinni, puhumme­ ko viikon radiomainoskampanjasta vai puolivuosisuunnitelman räätälöimisestä.

Asiakkaan tarpeen mukaan mietimme yhdessä esimerkiksi ohjelmayhteistyötä spottimainonnan lisäksi tai näkyvyyttä erilaisissa tapahtumissa tai verkossa.

Lähes kaikki yritykset haluavat ja saavat yksilöllistä palvelua.

Annen mukaan on tärkeää pitää silmät auki ja tiimissäkin toimia itseoh­ jautuvasti.

– Uusasiakashankintaa varten kerään liidejä, kontaktoin ja sovin tapaamisia.

Ihmisten tapaaminen on tämän duunin suola.

Myyntityö saa arvostusta Suomessa myyntityöhön keskitty­ vää koulutusta on ollut tarjolla vasta joitain vuosia, ensimmäisenä HAAGAHELIAssa. Anne Nurminen katsookin,

että myös myyntityön arvostus on hiljalleen nousussa. Erityisesti yritykset arvostavat sitä, että myyjillä on taustallaan myynnin pro­ sessiymmärrystä ja yritysten toimintatapoja tarkentavaa koulutusta.

– Palvelukulttuuriin ja myynnin osaamiseen pitää mielestäni panostaa. Suomessa palvelu on erilaista kuin maailmalla, sillä suomalainen haluaa pitää oman tilansa.

Tästä huolimatta on hyvä opetella tuomaan vahvuuk­ siaan esille itselle sopivalla tavalla, hän sanoo.

Palaute kuuluu palveluun olennaisena osana. Anne Nurminen kertoo saavansa palautetta useimmiten saman tien ja suoraan asiakkailta.

– Hyvä niin. Myyjän on tärkeä kuulla, jos kampanja on tuonut asiakkaalle hyötyä tai ei olekaan toiminut toivotulla tavalla.

Annella on taustallaan yrittäjäperhe, ja hän on myös osakkaana äitinsä kenkäkaupas­ sa, Boutique Fredassa Helsingissä. Vapaa-ajan ongelmia ei siis ole, sillä omassa yrityksessä riittää työtä muun muassa sisäänostoissa ja yrityksen eri tapahtumissa.

– Vapaa-ajalla harrastuksiini kuuluvat mu­ siikki ja liikunta, eli laulan ja soitan kitaraa ja tykkään myös potkunyrkkeilystä. ▫

Ihmisten tapaaminen on tämän duunin suola.

Anne Nurminen työskentelee mediamyyjänä SBS Mediassa.

Hän myy Iskelmän valtakunnallista mainontaa, paikallisradioiden mainontaa, tapahtuma- ja ohjelmayhteistyötä sekä verkkomainontaa erilaisina kombinaatioina.

Koulutuksessa pääsee pohtimaan omaa johtamisen ja valmentamisen filosofiaansa.

11

Teksti Päivi Brink, Anneli Frantti | Kuvitukset Jukka Fordell

HAAGA-HELIA ennakoi työelämän tulevia tarpeita tekemällä asiantuntijatutkimuksen, jonka pohjalta se suunnittelee koulutustarjontaansa. Strategian mukaisesti kaikkien HAAGA-HELIAsta valmistuvien myynnin ja palvelun osaamista uudistetaan.

Tutkimuksen perusteella luotiin kahdeksan osaajatyyppiä, jotka kertovat niistä taidoista, joilla tarpeisiin vastataan.

12

tulevaisuuden tarpeisiin

H

AAGA-HELIA teki viime vuonna tutkimuksen kartoittaakseen, mitä myynnin ja palvelun alojen työelämätaitoja konkreettisesti vaaditaan tulevaisuudessa ammattikor­ keakoulusta valmistuneilta. Tutkimuksen suunnittelusta ja organisoinnista vastasi HAAGA-HELIAn projektipäällikkö Johanna Vuori.

– Tutkimuksessa käytettiin tule­ vaisuudentutkimuksen menetelmää, argumentatiivista Delfoita, jota muokkasimme tarpeisiimme sopi­ vaksi. Ensin lähetimme toukokuussa 2011 valitsemillemme asiantuntijoille nettikyselyn, jossa kaikki vastaajat näkivät myös muiden kommentit ja pystyivät keskustelemaan nimettöminä keskenään. He eivät kuitenkaan nähneet toistensa nimiä. Kyselyssä oli 32 väitettä myynnistä ja palveluista vuonna 2025, ja siinä kysyttiin, mikä on todennäköistä ja mikä toivottavaa. Saimme 127 vastausta, Vuori kertoo.

Vastaajista kaksi kolmasosaa kuului ammattikorkeakoulun sidosryhmiin ja loput olivat HAAGA-HELIAn omia asiantuntijoita.

Tulevaisuustyöpajat ja kirjoituskilpailu Tutkimuksen toisessa vaiheessa järjestet­ tiin kesän aikana 11 tulevaisuustyöpajaa, joihin osallistui yhteensä 132 kyseisen alan asiantuntijaa.

– Työpajat keskittyivät tietyn koulu­ tusalan tulevaisuuteen, ja keskusteluissa oli todella hyvä tunnelma. Syksyllä analysoimme HAAGA-HELIAssa tutkimuksen molemmat vaiheet ja ve­ dimme yhteen suuret teemat osaamisen

kannalta. Sen jälkeen teimme vielä toisen sähköisen Delfoi-kyselyn, jossa oli 18 väitettä siitä, mitkä osaamisalueet ovat merkitykseltään kasvussa, mitkä vähentymässä. Vastaajat olivat loppu­ kierroksella yllättävänkin yksimielisiä, Vuori toteaa.

Opiskelijoille järjestettiin kirjoitus­ kilpailu, jossa heitä pyydettiin kirjoit­ tamaan kuvitelmiaan tulevaisuuden työelämästä.

– Nuorilla oli huimia kuvitelmia tekniikan kehityksestä, ja se koettiin positiivisena asiana. Tärkein ero opiskeli­ joiden ja asiantuntijoiden välillä oli, että opiskelijat olivat selkeästi huolissaan jak­ samisestaan työelämässä. Olisikin syytä miettiä, minkälaisen kuvan työelämästä annamme yhteiskunnassamme nuorille, Vuori huomauttaa.

Osaamistarpeita konkretisoidaan kahdeksan erilaisen osaajatyypin avulla.

Tutkimuksen tulokset käytäntöön Tutkimuksen perusteella HAAGAHELIA pyrkii kehittämään koulu­ tustarjontaansa niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Tutkimustulokset ovat myös korkeakoulun sidosryhmien käytettävissä, esimerkiksi yritysten suun­ nitellessa omaa tulevaisuuttaan. Osaa­ mistarpeita konkretisoidaan kahdeksan erilaisen osaajatyypin avulla.

– Tulevaisuus on luonnollisesti aina avoin, ja mahdollisia tulevaisuuksia on monta. Niinpä HAAGA-HELIAn ja sen sidosryhmien on valittava, mihin panostetaan ja mikä jätetään vähäisem­ mälle huomiolle. Tämä tutkimus auttaa osaltaan valintojen tekemisessä, Vuori muistuttaa.

Markkinaennak

oija

tteen/palveOsaa tunnistaa tuo elinkaaren ja lun kilpailukyvyn tietoaan aa vaiheen sekä jak iseksi. Osaa täm tarjooman kehit ilutietoa pa kil da arvioida ja tuo verkoston ja on ati oman organisa ksenteon tueksi strategisen päätö enttina, tunja toimia muutosag hdollisuuksia nistaa markkinama untaa. ask ak ja profiloida asi

13

Osaa proakt iivisesti ylläpi tää ja kehittää asia kassuhdetta, luottamusta ja asia kasuskollisuu tt a, ennakoida as iakkaan tavo itt eita ja tarpeita ja ylittää asiakk aa n odotukset.

Osaa hahm ottaa asiakkaan pä ätöksentekijä verkoston ja toimia asiakk aa n puhemiehenä .

Myynnintekijä

visesti uusia Osaa etsiä aktii ta uuksia ja ohja llis myyntimahdo lelun tavoittee myyntikeskust okseen. Osaa liseen lopputul aan käytöstään sopeuttaa om tilanteesta riipasiakkaasta ja uksen saavutta puen luottam

Digisoveltaja palvella virtuaa Osaa myydä ja ti tää aktiivises lisesti sekä käyt tojärjestelmiä tie organisaation ksi hyödyntämise asiakastiedon i. ks n edistämise ja liiketoiminna ia ahdollisuuks Osaa nähdä m distaa palvelu tehostaa ja uu de n tekniikoi n tuotantoa uusie

miseksi.

Asiakkaan kumppani

avulla.

Palvelutuotteist

aja

14

ja hyödyntää Osaa kehittää elmiä asiakaserilaisia menet lisäämiseksi ja ymmärryksen aita, tiimejä ja osallistaa asiakk limaan uusia pa verkostoja ideo sa as em ol n ää ttäm veluita ja kehi ideat ita. Osaa valita lu lve pa ia olev en ja kannatta toteutettavuud ean id ä ttä hi ke , ta vuuden kannal ja si, visualisoida tik ep ns ko lu palve tin ja palvelukonsep konkretisoida ärretiakkaalle ymm sen hyödyt as on ja osallistaa tävään muoto iinnan kehittäm muita liiketoim . en ökaluja käyttä seen erilaisia ty

Yhteispelin

Osaa yhdistää oman organisaation prosessit rakentaja tukemaan asiakkaan ongelman ratkaisemista ja palvelua sekä luoda palvelua ja kilpailukykyä muista yrityksistä muodostuvien verkostojen avulla.

Osaa käyttää omaa vaikutusvaltaansa asiakkaan ratkaisun toteuttamiseksi omassa organisaatiossa.

Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden palveluosaajilta vaaditaan?

Kosmopoliitti Osaa luoda ja viestiä yhteisen ymmärryksen tilanteesta ja tavoitteista monikulttuurisessa asiakassuhteessa, tiimissä ja verkostossa. Osaa muokata omaa käyttäytymistään vastapuolen kulttuuriin sopivaksi.

Itsensä johtaja Osaa asettaa ta voitteet ja prio risoida ne liiket oiminnan kann al ta järkeviksi su orituksiksi, ha llit a omia tunteitaan asiakastilantei ssa ja osoittaa vahvaa asenno itu mista ja sitoutu mista asiakastyöhön. Saa ty ön iloa asiakk aan menestymisest ä, ottaa vastuu n omasta kehitty misestään ja työhyvinvoinni staan ja toimii systemaattisest i organisaations a prosessien muk aisesti.

Reima Rönnholm Palvelumuotoilija Palmu Inc.

Jaana Lehto Koulutusjohtaja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

▶ Yritykset kehittävät palveluitaan tyypil­li­ simmin olemassa olevaa tarjontaansa muok­ kaamalla. Tässä prosessissa syntyy harvoin mitään täysin uutta ratkaisukulmaa asiakkaan ongelmiin. Iso haaste onkin se, että osattaisiin katsoa tilannetta edes hetkellisesti ulkopuolel­ ta, miltä kaikki näyttää asiakkaan silmin.

Tulevaisuuden osaajalla on kykyä sukeltaa asiakkaiden arkeen ja arvioida, mitä uutta siellä kaivataan. Tähän vaaditaan ihmisläh­ töistä lähestymistä ja ihmisten toiminnan ta­ voitteiden ymmärtämistä. Asiakkaiden kanssa keskustelu, josta saa oppia uuden kehittämi­ seen, on taitolaji, jota jokainen voi harjoitella.

Ja lisäksi on ehdottomasti osattava kääntää tämä ymmärrys liiketoiminnaksi ja uusiksi palveluiksi. On osattava nähdä, mistä yritys saa tulevaisuudessa tulonsa tai miten yhteisö jatkossa organisoi palvelujensa tuottamisen.

Ihmisläheisyys ei välttämättä ole tähän asti ollut se tutuin kehittämisen toimintamalli yrityksissä tai julkisella sektorilla.

Vasta riittävän monen casen, kehittä­ misprosessin, läpivieminen tekee osaajan.

Tästä(kin) syystä olisi hyvä muuttaa kehittä­ misen ja innovoinnin kulttuuria rohkeam­ maksi. Meillä tulisi olla uskallusta kokeilla asioita nopeasti. Näin varmistettaisiin se, että ei valmistella asiaa liian pitkään talon sisällä tai peräti yritetä ratkaista väärää ongelmaa. Jo alkuvaiheen ideoitakin kannattaa törmäyt­ tää oikeisiin asiakkaisiin, kerätä välitöntä palautetta ja löytää kokeilemalla paras tapa palvella.

▶ Riittävän laaja-alainen perusammattitaito on osaajan lähtökohta. Myynnin osaajan odotetaan tuntevan niin prosessit, asiakas­ palvelun kuin hinnoittelunkin. Tähän päälle tulevat uudet, nousevat osa-alueet, jotka liit­ tyvät erityisesti henkilökohtaiseen asenteeseen ja vuorovaikutustaitoihin. Uusi ajattelumalli vaatii tulevaisuuden osaajilta yrittäjämäistä asennetta – tai voidaan puhua myös pysty­ vyysuskosta.

Palvelun osaamista vaaditaan tulevaisuu­ dessa kaikilla toimialoilla. Rajapinnoista tulee tärkeitä – esimerkiksi myynnin ja asiak­ kuuden väliin tarvitaan tuotteistamisen ja kaupallistamisen osaamista. Tähän vaaditaan kykyä ymmärtää asiakkaan tarpeita ja kykyä osata tulkita niitä. Jatkossa on myös osattava yhdistää useaa osaamista: perusosaamista ja palvelunäkökulmaa, kielitaitoa ja kansainvä­ lisyyttä.

Työelämä on muuttumassa projektimai­ semmaksi ja monet työt tehdään verkos­ toissa. Koulutuksen pitää seurata mukana ja heijastaa sitä, miten työelämässä toimitaan.

Jatkossa tärkeää on varmistaa kaikille vahvat ammatilliset perusvalmiudet, tukea uravalin­ toihin, joustavat yksilölliset koulutuspolut ja laadukas täydennyskoulutus. Oppijan puolestaan on oltava asenteeltaan valmis elinikäiseen oppimiseen.

UUTUUS!

Katso s. 31

15

T&K

HAAGA-HELIAn designpääkaupunkivuoden teemana:

Huomisen muotoilu – We design the change Helsingin valinta maailman designpääkaupungiksi 2012 antoi HAAGA-HELIAlle lisäpotkun ideoida muotoiluun liittyviä hankkeita ja saada niille näkyvyyttä. Juhlavuoteen liittyykin nyt peräti seitsemän erilaista TKI-hanketta, joita yhdistää huomisen kehittäminen ja usko omaan vaikuttamisen mahdollisuuteen.

H

AAGA-HELIAn designvuosi on saanut nimek­ seen Huomisen muotoilu. Nimi korostaa sitä, että jokainen voi osallistua huomisen muotoile­ miseen. ”We design the change” -slogan näkyy korkeakoulussa vahvasti koko designvuoden ajan.

– Designvuosi on ennen kaikkea viestinnällinen ponnistus.

TKI-hankkeille saadaan erityistä näkyvyyttä HAAGA-HELIAn järjestämien tapahtumien ja aktiivisen viestinnän myötä, kertoo Elisa Aunola, HAAGA-HELIAn WDC-vuoden projektikoor­ dinaattori.

Hankkeet on jaettu kolmeen kategoriaan: ”Huomisen Hel­ sinki”, ”Huomisen työelämä” ja ”Huomisen oppiminen”, joista esittelemme kaksi ensimmäistä.

Lue lisää: www.huomisenmuotoilu.fi

16

Teksti Ville Matilainen | Kuvat Arto Wiikari, Tommi Tuomi, Pekka Nieminen

Keväällä 2011 käynnistetty Elämykselliset kivijalkamyymälät -hanke pyrkii turvaamaan monipuolisten ostos- ja palvelumahdollisuuksien säilymisen Helsingissä.

Elämykselliset kivijalkamyymälät – vaihtoehtoja kauppakeskusähkylle

K

ivijalkayritysten ei tarvitse erityisesti ponnistella saadakseen asiakkaita palaamaan; hyvä palvelu ja omaperäinen valikoima pitävät siitä huolen.

Ongelma onkin siinä, miten asiakas saadaan hou­ kuteltua sisälle sen ratkaisevan ensimmäisen kerran.

Opiskelijat käytännön töissä TKI-hanke Elämykselliset kivijalkamyymälät on integroitu liiketalouden koulutusohjelman markkinoinnin ja yritysviestin­ nän peruskursseille. Näin opiskelijat saavat teorian lisäksi heti myös käytännön projekteja suunniteltavikseen.

– Opiskelijat tekevät kaiken työn; he hallinnoivat esi­ merkiksi asiakkuuksia tai markkinointia. Hienointa on, että opiskelijoiden työ on näille yrityksille oikeasti arvokasta, sanoo projektin koordinaattori, HAAGA-HELIAn yliopettaja MinnaMaari Harmaala.

Hankkeen avulla pyritään vahvistamaan myös yritysten markkinointiosaamista. Innokkaimmat ovat toteuttaneet kam­ panjoita sekä tarttuneet aktiivisesti uuteen, pienten yritysten budjetteihin sopivaan yritysviestintään. Sosiaalinen media on usein pyritty ottamaan mukaan, vaikka se ei yrittäjille olisikaan entuudestaan tuttu.

– Oli todellinen yllätys, että lähes kokonaan kanta-asia­ kassuhteidensa varaan laskevalla yrityksellä ei välttämättä ole olemassa minkäänlaista asiakasrekisteriä, Harmaala toteaa.

Pieni on kaunista Hankkeen yhteys designpääkaupunkivuoteen on ollut tervetul­ lut lisä yrityksille, jotka taistelevat päivittäin kuluttajien huomi­ osta kauppakeskusten ja tavaratalojen puristuksissa. Hankkeen pääajatuksiksi ovatkin nousseet seuraavat näkökulmat: pieni on kaunista, kokemukset ainutlaatuisia ja kaupunkikuvan elävöit­ tämisellä on arvoa.

– Näiltä yrittäjiltä ei voi edellyttää jokapäiväistä yhdeksästä viiteen -aukioloa eikä säännöllistä sunnuntaiaukioloa. Kaup­ pakeskustilat ovat myös liian isoja heidän vuokrattavikseen.

Tärkeää on edetä kivijalkamyymälöiden omilla ehdoilla, niiden vahvuuksia korostaen, toteaa Harmaala.

HAAGA-HELIAn opiskelijat Susanna Nissinen, Joonas Jalonen ja Juha-Pekka Jääskeläinen pääsivät tutustumaan projektityössään pienyrittäjän arkeen ja kivijalkakauppojen toimintaan. Taustalla kukkakauppa Cawell.

Lisätietoja: www.huomisenmuotoilu.fi/huomisen-helsinki/kivijalkamyymalat/

17

SYMBIO Living Lab

T&K

Yrittämisen mielikuva uusiksi Ajattele uutuuttaan kiiltelevää porvoolaista ammattikorkeakoulukampusta. Yhdistä siihen idyllisen pikkukaupungin yrittäjäverkosto.

Mausta se yrittäjyyskoulutuksella ja vaikkapa vuotuisilla yrittäjäviikoilla. Laita taikinajuuri kohoamaan ja katsele paisumista.

Resepti on HAAGA-HELIAn Porvoon kampukselta. Kohoamassa on SYMBIO Living Lab. – SYMBIO Living Lab -hanke ei keskity niinkään yksittäisiin yrityksiin, vaan halu­ amme muokata koko yrittämisen mielikuvan paremmaksi. Eräs yhteistyöyrittäjämme kiteytti tämän hyvin: Miksi Suomessa yrittä­ jyydellä on tunnuksenaan vastavirtaan uiva lohi? Onko yrittämisen aina oltava pelkkää vastavirtaan uimista, kertoo projektipäällikkö, HAAGA-HELIAn markkinoinnin lehtori Sirpa Lassila.

Työelämä muotoilun kohteena SYMBIO Living Lab on mukana designvuodessa kehittämässä huomisen työelämää entistä paremmaksi. Hanke on jo itsessään osoitus siitä, että muotoilu käsitteenä on siirtymässä entistä enemmän palveluiden ja työskentelytapojen muotoilun suuntaan.

Vuonna 2008 aloitettu SYMBIO Living Lab ei ole perinteinen TKI-projekti, vaan ky­ seessä on nimensä mukaisesti elävä laboratorio: Porvoon kampuksen ja kaupungin alueelle on juurrutettu yrittäjien ja opiskelijoiden yhteistyöpelikenttä, jota pyöritetään yhteistyössä Laurean Porvoon-yksikön kanssa.

Hanketta vievät eteenpäin opiskelijat ja Porvoon nuo­ ret yrittäjät, jotka kehittävät yhdessä yksittäisiä yritysideoita, hankkeita ja yhteistyöprojekteja.

Samalla kehitetään koko yritys­ maailmaa ja sen toimintatapoja nuorten mieltymyksiä vastaa­ vaan suuntaan.

Porvoo on kompakti paikka toimia. Kun mallia on kehitetty tarpeeksi, sitä voidaan lähteä viemään myös laajempien verkostojen alueille. Suomessa ei ole koskaan ollut näin kova tarve yrittämiselle ja uusille yrityksille, Lassila toteaa.

Lisätietoja: www.huomisenmuotoilu.fi/huomisen-tyoelama/ yrittajyytta-symbiossa/

18

HAAGA-HELIAn World Design Capital -vuoden koordinaattori Elisa Aunola löysi ekotavaratalo Ekottimesta siniset kookospähkinähelmet, jotka on tehty käsin Afrikassa. Tämän sivun kuvat liittyvät Kivijalkamyymälät-projektiin.

Yhden miehen öljyntorjuntahanke kannustaa yhteistyöhön

Kenneth Kumenius

Itämeren tilanne on huolestuttava: meri on saastunut ja hyvin vilkkaasti liikennöity. Toistaiseksi rannikkomme on säästynyt suurelta öljyonnettomuudelta, mutta siihen on kuitenkin varauduttava. Kenneth Kumeniuksen johtama EnSaCo-hanke on kehitetty juuri tätä varten.

Teksti Laura Kukkonen | Kuvat Katriina Kodisoja, Kenneth Kumenius

E

nSaCo eli Environmental and Safety Management Coope­ ration on Oil Spill Response on hankekokonaisuus, jonka päämääränä on kehittää öljyntorjuntaa ja siihen liittyvää yhteistyötä KeskiItämeren alueella. HAAGA-HELIAn koordinoima EnSaCo-öjyntorjunta­ hanke käynnistyi vuonna 2009, jolloin Kenneth Kumenius nimettiin sen projektipäälliköksi.

– Tämä on ollut erittäin mielenkiin­ toinen, mutta myös haastava hanke.

Hankkeessa on mukana 18 partneria kolmesta eri maasta, joissa kaikissa on hyvin erilainen tapa tehdä töitä, kertoo Kumenius.

Kumenius on koulutukseltaan bio­ logi. EnSaCo-hankkeen parissa hän on päässyt tutustumaan myös öljyntorjun­ nan tekniseen ja kemialliseen puoleen.

Kumenius kertookin, että työssä oppii joka päivä uutta ja motivaatio työn jatkamiseen on suuri.

Tuloksia ja tulevaisuutta EnSaCo-hankekokonaisuuden pilottio­ sio päättyy syyskuussa 2012. Touko­ kuussa järjestettävässä loppuseminaarissa Suomenlinnassa käydään läpi hankkeen konkreettisia tuloksia.

Reilun kahden vuoden aikana on muun muassa kartoitettu rantoja, laadit­ tu opetusmateriaalia hankkeessa mukana oleville maille sekä suunniteltu erityinen työkalu onnettomuusjohtajille helpotta­ maan operaation koordinointia. Lisäksi hankkeeseen on kuulunut yhteisiä har­ joituksia partnerimaiden eli Suomen, Ruotsin, Viron ja Venäjän kanssa.

– Olen tehnyt paljon työtä, että saisimme hankkeelle jatkoa. Tarkoitus

EnSaCo-öljyntorjuntahankkeeseen on kuulunut harjoituksia Suomen, Ruotsin, Viron ja Venäjän kanssa.

on, että nyt saatuja tuloksia voitaisiin soveltaa koko Itämeren alueelle.

Kokemusta maailmalta Meksikonlahden öljyonnettomuus huhtikuussa 2010 sai Kumeniuksen matkustamaan paikan päälle miltei välittömästi. Hän pääsi seuraamaan val­ tavaa öljyntorjuntaoperaatiota ja on siitä lähtien ollut mukana asiaa koskevilla messuilla ja erilaisissa kongresseissa.

Kumenius on muun muassa valittu mukaan International Observing Programiin (IOP), jonka tarkoituksena on seurata katastrofin vaikutuksia Meksikonlahden rantoihin sekä mereen jääneen öljyn vaikutuksia eliöihin, kuten koralleihin ja simpukoihin.

Kumenius on myös kuulunut International Offer of Assistance -työ­ ryhmään, joka kehittää kansainvälistä avunantoon ja -pyyntöön liittyvää järjes­ telmää katastrofitilanteissa. Työryhmän ehdotus järjestelmästä kansainväliselle merenkulun kattojärjestölle IMO:lle hyväksyttiin, ja se viedään järjestön halli­ tukselle kesäkuun alussa.

– Olisi todella hienoa, jos järjestelmä saataisiin läpi, koska siinä on EnSaCo kokonaisuudessaan, toteaa Kumenius.

Onnettomuuteen on varauduttava Pahoin saastunut Itämeri on erityisen haasteellinen öljyntorjunnan kannalta.

Esimerkiksi Meksikonlahdella öljyn ran­ tautuminen voitiin estää kemikaaleilla, mutta saastumisen vuoksi se on Itäme­ rellä mahdotonta. Huonot sääolosuhteet sekä vaikeasti navigoitavat, matalat vedet tekevät Itämerestä öljyonnettomuudelle hyvin alttiin alueen.

EnSaCo-hanke on saanut paljon hyvää aikaan, ja resursseja ja kalustoa on parannettu jatkuvasti. Työ ei kuitenkaan ole vielä loppumassa.

– Niin kauan kuin öljy liikkuu vesillä ja ihminen on ruorin takana, vaara on olemassa. Uskon, että tällaisia hankkeita tarvitaan aina, sillä ilman harjoitusta ei voi tehdä mitään, vaikka olisi kuinka hyvät resurssit, kiteyttää Kumenius. ▫

19

Opiskelijat tilaustöissä Me HAAGA-HELIAssa olemme mukana niin pienten kuin suurempienkin yritysten kehittämishankkeissa. Hankkeet voivat olla tutkimuksia, konkreettisia tuotoksia tai näiden yhdistelmiä, joista hyötyvät sekä toimeksiantajat että opiskelijat.

Työpari tukee yrityksen kansainvälistymistä Teksti Katriina Kodisoja | Kuva Leena Salmio

Suomalainen start up -yritys Bioboya lähti mukaan Työparimalli-hankkeeseen tehostaakseen yrityksensä ulkomaanmarkkinointia ja saadakseen jalansijaa Venäjän markkinoilla.

H

AAGA-HELIAn kehittämässä työparimallissa suomalainen ja ulkomaalainen opiskelija suorittavat tutkintoonsa kuu­ luvaa työharjoittelua yhdessä. Pariharjoittelun avulla ulkomaalaisen opiskelijan osaaminen ja potentiaali työntekijänä tulevat paremmin esille ja yritys saa paremman tuen ulkomaa­ laisen rekrytointiin. Malli laajentaa suoma­ laisyritysten rekrytointipohjaa ja parantaa ulkomaalaisten työllistymismahdollisuuksia Suomessa.

HAAGA-HELIAn englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevat Markus Nuorttila ja Irina Omelina suorittivat viime syksynä viiden kuukauden pituisen työhar­ joittelunsa yhdessä työparina. Harjoittelu­ paikkana oli suomalainen maalialan yritys Bioboya, jonka päätuotteena ovat myrkyttö­ mät biomaalit.

– Olen onnekas, kun pääsin mukaan työparimallin pilottihankkeeseen, hymyilee Multilingual Management Assistants -ohjel­ massa neljättä vuotta opiskeleva Omelina.

Kieli- ja kulttuuriosaamista yritykselle Harjoittelijoiden tehtävänä oli laatia kansain­ välisille markkinoille tähtäävälle suomalaisyri­ tykselle markkinointisuunnitelma.

– Käytännössä jaoimme tehtäviä niin, että Irina kartoitti potentiaalisia asiakkaita Venäjältä ja minä Suomen päästä, kertoo International Business -koulutusohjelmaan lopputyötään tekevä Nuorttila.

Bioboyan toimitusjohtajalla Ari Sikiöllä on takanaan kymmenien vuosien kokemus Venäjän-kaupasta. Yhteistyö suomalais-venä­ läisen työparin kanssa sujui hänen mielestään mutkattomasti.

20

– Kaiken kaikkiaan koin tämän mielen­ kiintoisena ja toimivana mallina. Eniten kuitenkin hyödyimme Irinan yhteyksistä Ve­ näjälle ja hänen venäjän kielen taidostaan, ja olemmekin tarjonneet hänelle mahdollisuutta jatkaa yhteistyötä kanssamme, summaa Sikiö positiivisia kokemuksiaan työparimallista.

Verkostoja ja itseluottamusta harjoittelijalle Suomalaiselle harjoittelijalle malli antaa ar­ vokkaan työkokemuksen lisäksi kansainvälistä kokemusta ulkomaalaisen työparin kanssa työskentelystä.

– Tyypillisten suomalaisten käytänteiden sijaan on mahdollista omaksua ulkomaalaisen työparin uusia, erilaisia toimintatapoja, mistä voikin kehittyä jotain parempaa, pohdiskelee viime kevään Amerikassa opiskelijavaihdossa viettänyt Nuorttila.

Yhteisenä kielenä Bioboyalla käytettiin pääasiassa englantia.

– Kommunikointi englanniksi oli usein tehokkaampaa, mutta työskentely suoma­ laisen työparin kanssa helpotti paljon myös suomen kielen käyttöäni, kiittelee Omelina.

Kielitaidon lisäksi sosiaaliset verkostot ja oma itseluottamus ovat työllistymiseen vaikuttavia asioita. Onnistunut työharjoittelu auttaakin ulkomaalaista lisäämään itsevar­ muuttaan ja uskoa omiin kykyihinsä.

– Tunsin löytäneeni oman juttuni tehdes­ säni markkinatutkimusta Bioboyalle. Har­ joittelun ansiosta uskon luottavani enemmän itseeni vastaavanlaisissa projekteissa, Omelina kertoo.

Tulevaisuuden haaveissa molemmilla siin­ tää työskentely kansainvälisessä yrityksessä. ▫

h a ag a

- h e l i a & h a ag a - p e r h o

Irina Omelina ja Markus Nuorttila harjoittelivat työparina Helsingin Kalasatamassa sijaitsevassa Bioboyassa, joka valmistaa biomaaleja.

TOIMIIKO YRITYKSESI ULKOMAILLA?

TARVITSETKO KIELI- JA KULTTUURIOSAAMISTA

TUKEMAAN KANSAINVÄLISTÄ TOIMINTAANNE? HAAGA-HELIAssa opiskelee yli 1 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, jotka edustavat lähes 100 eri kansalaisuutta.

Heidän valtteinaan ovat HAAGA-HELIAssa hankittu vahva osaaminen ja oman kotimaansa syvä tuntemus.

HAAGA-HELIAn kehittämässä työparimallissa suomalainen ja ulkomaalainen opiskelija muodostavat työparin. He suorittavat ammattikorkeakoulututkintoonsa sisältyvää työharjoittelua yhdessä: mahdollisesti eri tehtävissä, mutta silti riittävän lähekkäin ja samanaikaisesti.

Työparimalli-projekti auttaa yrityksiä rekrytoimaan harjoittelijoita sekä tukee harjoitteluun liittyvää työparinmuodostusta. Yritys saa myös neuvoja siitä, millä tavoin toimintatapa olisi mahdollisimman menestyksekäs.

Ulkomaalaisen työparin kieli- ja kulttuuriosaamista hyödynnetään suomalaisissa yrityksissä, jotka operoivat ulkomaalaisen harjoittelijan kotimaassa.

Työparimalli kattaa HAAGA-HELIAn englanninkieliset koulutusohjelmat: http://www.haaga-helia.fi/en/educationand-application/bachelor-degree-programmes Lisätietoja: Annariikka Martikainen-Rodriguez, annariikka.martikainen-rodriguez@haaga-helia.fi, Puh. 040-488 7093 http://www.bioboya.com/ http://valoa-hanke.fi http://uraovi.fi http://beglobal.fi

m at k a i l u m u u t ta a m a a i l m a a –semina ari

E T & I l lu u s i o E L MYKS

Torstaina

11.10.2012 klo 11-17, Sirkus Finlandian teltta Kaisaniemi, Helsinki Matkailualan ammattilaisille tarkoitetun seminaarissa sukelletaan elämysten maailmaan illuusioiden ja taian syntysijoilla sirkukseen rakennetussa seminaaritilassa.

Aiheeseen yleisöä johdattelee muiden muassa taiteen, elokuvan ja sirkuksen ammattilaiset. Heille, jos jollekin, elämysten luominen on arkipäivää. Jottei seminaaripäivä menisi aivan pilvissä leijumiseksi, puheenvuorot elämysten johtamisesta ja hinnoittelusta kytkevät aiheet liiketoimintaan ja tuloksen tekoon. Älä jää paitsi vuoden tärkeimmästä matkailualan ammattilaisten kohtaamisesta!

w w w.matk ailumuut ta ama ailma a .fi

tapahtuman järjestä ä

21

Chilestä M uutta virtaa opetukseen Teksti Henni Aaltonen | Kuvat Matti Helelän arkisto | Kartta Shutterstock

Matti Helelä toimii opettajana HAAGA-HELIAn International Business -koulutusohjelmassa.

Viime lokakuussa hän lähti työelämävaihtoon Chileen ja palasi kahdeksan viikon kuluttua kuin uutena ihmisenä.

Työelämäjakson aikana ammatillinen kasvu kietoutui yhteen henkisen kasvun kanssa.

22

inulla on ollut työelämäjakson jälkeen kuin jonkinlainen mania päällä. Energiaa riittää, ja ymmärrän jatkuvasti enemmän, mitä aika Chilessä antoi minulle, Helelä kuvailee.

Helelä kiinnostui nelisen vuotta sitten Etelä-Amerikan-mat­ kailusta ja kiersi reppu selässä Perua ja Ecuadoria. Chilessäkin hän lomaili myöhemmin pari viikkoa, mutta kokemus tuntui jäävän kesken.

Viime keväänä Helelä ymmärsi, että opettajien työelämäjak­ solla voisi lähteä Etelä-Amerikkaan ja innostui ajatuksesta.

– Olin toki jo aiemmin tiennyt mahdollisuudesta suorittaa työelämäjakso ulkomailla, mutta vasta Etelä-Amerikka toimi sopivana kannustimena. Kaiken lisäksi paikka aukesi juuri Chilestä, Finpron toimipisteestä.

Finpro toimii eri puolilla maailmaa edistämässä suomalais­ ten yritysten kansainvälistymistä ja vientiä. Sen yhtenä toimen­ kuvana on markkinaselvitysten tekeminen. Finpro profiloituu Helelän mukaan Chilessä osaksi Suomen suurlähetystöä, ja sen takia markkinatutkimuksiin on helppo saada haastateltavia.

Ammatillista ja henkistä kasvua – Olin kuullut, että Chilestä löytyisi helposti asunto. Asunnon etsiminen oli kuitenkin raskasta, kun saavuin väsyneenä maa­ han. Kokemuksesta viisastuneena hankin asunnon ensi kerralla etukäteen.

Kun käytännön asiat olivat lutviutuneet, alkoi Helelästä tuntua viikko viikolta kotoisammalta. Jopa siinä määrin, että hän alkoi toivoa saavansa olla Chilessä pidempään.

– Työelämäjakson aikana ammatillinen kasvu kietoutui yhteen henkisen kasvun kanssa. Koen kehittyneeni opettajana ja tiedän entistä paremmin, mitä taitoja opiskelija tarvitsee työelämässä. Loin myös suhteita HAAGA-HELIAn ja Finpron välille.

Oleskelu vieraassa kulttuurissa oli itsessään rikastava koke­ mus. Vaikka Helelän työyhteisö Finprolla oli suomalainen, hän oli vuorovaikutuksessa paikallisten kanssa muun muassa tut­ kimushaastatteluja tehdessään. Samalla hän pääsi kehittämään myös espanjan kielen taitojaan. Helelä kokee oppineensa paljon ihmisiltä, joiden kanssa hän sai työskennellä.

Luontoelämyksiä ja edistyksellistä työelämää – Chilessä työpäivät kestävät yhdeksästä kuuteen. Pitkään päivään sopeutui kuitenkin nopeasti, ja onneksi työpäivän

Matti Helelä vaikuttui Chilen ainutlaatuisesta luonnosta.

jälkeen jäi vielä pari tuntia valoisaa aikaa käytettäväksi. Iltaisin nautin lämpimästä säästä ja kävin muun muassa illallistamassa ystävieni kanssa.

Helelä ei matkustellut Chilessä niin paljon kuin oli etukä­ teen ajatellut. Hän ehti kuitenkin nähdä maailman kuivimman aavikon Atacaman maan pohjoisosassa sekä Torres del Paine -kansallispuiston etelässä.

– Kokemukset olivat uskomattomia ‒ Chilen luonto on tulivuorenpurkausten vuoksi ainutlaatuinen.

Työelämä Chilessä on melko edistynyttä, ja maa ottaa avoi­ mesti vastaan esimerkiksi ulkomaisia yrityksiä. Helelän mukaan Chileä sanotaan joskus enemmänkin eurooppalaiseksi kuin latinalaisamerikkalaiseksi maaksi. Esimerkiksi kaupalle ei ole rajoituksia yhtä paljon kuin muissa Etelä-Amerikan maissa.

– Työelämässä chileläiset ovat täsmällisiä, vaikka he eivät ole sitä välttämättä yksityiselämän puolella. Työntekijät tapaavat pukeutua siististi pikkutakkeihin, ja se tarttui minuunkin. Ny­ kyään laitan aina kravatin kaulaan ihan itseni piristykseksikin, hymyilee Helelä.

Haaveissa opettajavaihto ulkomailla Helelä vieraili myös chileläisellä kampuksella luomassa suhteita.

Hän kuvailee kampusta yllättävän samanlaiseksi kuin Suomes­ sa. Seuraavaksi hän voisikin lähteä ulkomaille opettamaan.

– Vaikka olisin voinut olla Chilessä pidempäänkin, oli mu­ kava palata HAAGA-HELIAan opettamaan. Se on unelmatyö­ täni ja vuorovaikutuksellisempaa kuin tehtäväni Finprolla.

Työelämäjaksolla Helelä sai vahvistusta siihen, että ope­ tuksessa tehdään paljon oikein. Jaksolta saadut opit olivatkin enemmän hienosäätöä, esimerkiksi mitä voitaisiin painottaa enemmän. Opettajana hän pyrkii olemaan oppimisprosessin ohjaaja eikä niinkään luennoiva auktoriteetti.

Vaikka Helelä ei koe koskaan takertuneensa vanhoihin kaa­ voihin, hän pyrkii nyt entistä enemmän kohti uutta. Suomeen palattuaan hän on miettinyt, miten koulutusohjelmaa voitaisiin kehittää.

– Olen kertonut paljon kokemuksistani ja kannustanut myös muita lähtemään. Kysyin myös heti pomoltani, milloin voin hakea uudestaan ulkomaanjaksolle, nauraa Matti Helelä. ▫

23

Pyöreän pöydän debatti

Asiantuntijoiden ohje urapolulle:

Pakkaa laukkusi kokemuksilla Teksti Heini Santos | Kuvat Leena Salmio

24

Opiskelijat kysyivät asiantuntijoilta muun muassa vinkkejä työnhakuun ja kontaktien luomiseen, sekä penäsivät tietoa hyvinvoinnin uusista määritelmistä.

Hotelli- ja ravintola- sekä matkailualojen tulevaisuutta pohtimassa olleet kansainväliset asiantuntijat kannustivat HAAGA-HELIAn opiskelijoita erityisesti kartuttamaan monipuolisia kokemuksia ja pysymään ajan hermolla.

H

otelli- ja ravintola- sekä matkailualat ovat alati kasvavia. Ne vastaavat ihmisten perustarpeisiin, kuten syömiseen ja nukkumiseen, ja siksi niillä riittää töitä. Mahdollisuudet jännittäviin ja mo­ nipuolisiin työtehtäviin ovat lähes rajattomat, mutta urapolulla luovimisessa on omat jekkunsa.

Viisi kansainvälistä asiantuntijaa jakoi innoittavat tarinansa HAAGA-HELIAn Haagan toimipisteessä järjestetyssä The Future of Hospitality -paneelikeskustelussa maaliskuussa. Jokai­ nen keskustelija oli kävelevä esimerkki siitä, miten kaikenlaiset kokemukset punoutuvat yhdeksi langaksi kohti menestyksekäs­ tä tulevaisuutta.

Yhdysvalloista, Alankomaista ja Sveitsistä saapuneet, hyvin erilaisia polkuja huipulle löytäneet panelistit puhkuivat yhä intoa puhuessaan työstään hotelli- ja ravintola-alalla.

25

Creating F URE O THE FUT LITY HOSPITA

Ron Swidler

Reto Wittwer

Frederick J. DeMicco Ph.D., R.D. Professor of HRIM, University of Delaware

Frederick J. DeMicco

Liesbeth Boekestein

Nykyään pitää olla T-kirjaimen muotoinen ihminen; vähän tietoa laajalta alueelta ja samalla hyvin syvällistä tietoa jostain yksittäisestä aiheesta.

26

Kokenut hotelli- ja ravintola-alan professori Frederick DeMicco Delawaren yliopistosta on yksi Hospitality 2015: The Future of Hospitality and Travel -kirjan kirjoittajista. Kirja listaa 55 tärkeää trendiä maailmassa, joiden seuraaminen on erityisen tärkeää hotelli- ja ravintola-alalla.

– Opetan opiskelijoita tarkkailemaan ympä­ ristöä, sillä se muuttuu koko ajan. Lehtiä pitää lukea päivittäin, ja niistä nousevia trendejä pitää soveltaa alalle, hän sanoi.

DeMicco nosti puheenvuorossaan esille myös lääketieteen ja matkailun välisen yhteyden kasvun tulevaisuudessa. Terveydenhuoltoala jatkaa kasvuaan talouden heittelyistä huolimatta, ja ihmiset elävät yhä pidempään ja ovat hyvin kiinnostuneita hyvinvoinnista ja terveydestä.

– Jos ajatellaan sairaaloita, 80 prosenttia niiden palveluista on verrattavissa hotellipal­ veluihin. Joissain hyvinvointikeskuksissa on yhdistetty viiden tähden hotelli, sairaala ja kylpylä kuntoutuspalveluineen. Leikkaukset ja niistä toipuminen on viety uudelle tasolle, hän sanoi, ja kehotti opiskelijoita huomioimaan sen kiinnostavana urapolkuna.

Risteilybisnestä DeMicco suositteli kokemus­ ten keräämisen uran alkuvaiheessa.

– Vien joka vuosi 24 risteilyjohtamista opiskelevaa nuorta risteilylle jonnekin päin maailmaa. Laivoilla ollaan aina rekrytoimassa päälliköitä uusille laivoille. Se on erinomainen mahdollisuus nuorelle nähdä maailmaa, oppia kieliä ja totutella alati vaihtuviin tilanteisiin ja nopeaan reagointiin. Ne asiat on helppo siirtää hotellibisnekseen, kun on vielä nuori, hän neuvoi.

Liesbeth Boekestein

Ron Swidler

Marketing Manager Koppert Cress Architecture Aromatique

Strategic Futurist The Future of Design

Kulinaariekspertti Liesbeth Boekenstein on tehnyt pitkän uran alankomaalaisen ruoan ja vihannesten parissa. Nykyään Boeken­ stein työskentelee palkitussa Koppert Cress -nimisessä yrityksessä, joka on erikoistunut yrtteihin sekä syötäviin kukkiin ja lehtiin.

Yrityksen asiakkaat ovat Euroopan parhaita kokkeja ja huippukeittiöitä.

– Jotkut asiakkaamme ovat kuin poptähtiä alalle pyrkiville nuorille. Me kasvatamme heille tuotteita, joilla he voivat yllättää asiak­ kaansa, Boekenstein kuvaili.

Yrityksellä on oma ”plant coach”, joka kiertää maailmaa etsimässä hyviä uusia tuotteita. Koppert Cress lisää valikoimiinsa vähintään yhden uuden tuotteen vuodessa.

He kiertävät maistattamassa tuotteitaan ko­ keille näiden omissa keittiöissään ja järjestä­ vät maistelutilaisuuksia.

– Kun kokki innostuu tuotteesta, hän ha­ luaa aina tilata sitä. Hotellinjohtajat tietävät, että kun kokki on innoissaan, myös heidän asiakkaansa ovat tyytyväisiä, Boekenstein selitti.

Hänen tärkein viestinsä opiskelijoille olikin into, jolla hän puhui edustamistaan tuotteista.

Muotoilija Ron Swidler teki pitkään töitä suunnitellen hotelleja ja lomakohteita.

Hänen käsityksensä hotellien toteuttamisesta mullistui, kun hän tapasi niin ikään paneelis­ sa istuneen Matt Phillipsin. Yhdessä miehet huomasivat markkinan uudenlaiselle ajattelu­ konseptille, joka tuo yhteen ihmisiä monilta eri aloilta määrittelemään uudelleen sen, millainen tulevaisuuden hotellin pitäisi olla.

– Kun mattoasiantuntijat työskentelevät yhdessä kuituoptiikan asiantuntijoiden kanssa, syntyy matto, johon on yhdistetty valaistus.

Eri alojen eksperteillä on käsitys siitä, miten heidän teknologiaansa voidaan hyödyntää huomispäivän hotelleissa, hän intoili.

Swidler yhtyi paneelikeskustelussa Wittwe­ rin näkemykseen siitä, kuinka tärkeää erilaisten kokemusten kartuttaminen on alalla. Hän käytti esimerkkinä Applen perustajaa Steve Jobsia, joka jätti yliopisto-opintonsa kesken ja päätti osallistua satunnaiselle kalligrafian luennolle aavistamatta, että se tulisi lopulta vaikuttamaan koko Apple-tietokoneiden käyt­ töjärjestelmien ja visuaalisen ilmeen muodos­ tumiseen.

– Tiesittekö, että ihmisillä on nykyään kes­ kimäärin yli 11 työpaikkaa urallaan? Nykyään pitää olla T-kirjaimen muotoinen ihminen; vähän tietoa laajalta alueelta ja samalla hyvin syvällistä tietoa jostain yksittäisestä aiheesta. Ja sitä tietoa pitää koko ajan päivittää, hän totesi.

Swidler muistutti opiskelijoita siitä, että tämän päivän instituutioita ei ole rakennettu pysymään innovaatioiden vauhdissa. Ihmiset sen sijaan pystyvät siihen, ja jokainen yksilö voi vaikuttaa asioihin omassa työyhteisössään.

– Se toimi Jobsin tapauksessa, ja se voi toimia myös sinulla!

Parhaat liikkeet tapahtuvat aallon huipulla: ole joustava ja muista bisnes­ajattelu.

Matt Phillips

Matt Phillips Phillips+Co (USA) The Future of Design

Konsultti, viihdyttäjä ja puhuja Matt Phillips perusti läpimurtostrategioita kehittelevän yrityksensä Phillips+Co:n vuonna 2003.

Sen jälkeen hän on auttanut useita varsin nimekkäitä asiakkaita Dellistä Victoria’s Sec­ retiin kehittämään uusia tuotteita, palveluita ja brändejä. Yritys yhdistää kaksi Phillipsin intohimoa, bisnesstrategian ja luovuuden.

– Olen aina seurannut intohimoa. Kun töissä on tullut vastaan tilanteita, joissa haasteet loppuvat, olen aina ajautunut pois luovuudesta. Silloin pitää heti miettiä, mikä olisi se kaikkein siistein juttu, jonka seuraa­ vaksi haluaa tehdä, hän opasti.

Phillips uskoo, että intohimo työtä koh­ taan paistaa läpi kaikessa tekemisessä; se kuu­ luu äänessä ja näkyy presentaatioissa. Silloin ovet aukeavat, koska yritykset ovat valmiita sijoittamaan sellaiseen työntekijään.

Reto Wittwer President and Chief Executive Officer Kempinski Hotels

Reto Wittwer on johtanut Euroopan vanhin­ ta luksushotelliketjua Kempinski Hotelsia jo vuodesta 1995. Yli 30-vuotisella urallaan hän on kerännyt mittavan kokemuksen kansain­ välisellä hotellialalla ja on nykyään yksi maailman luksushotellisektorin johtohah­ moista. Paneelikeskustelun avannut Wittwer muistutti opiskelijoita siitä, että hotellin toi­

mitusjohtajan paikkaa havittelevien erikoisala on nimenomaan yleisosaaminen.

– Toimitusjohtajan täytyy tietää kaikesta vähän, hän painotti, ja jatkoi kertomalla omasta urapolustaan, joka on mutkitellut lähes kaikkien alan sektorien kautta.

Jokaisessa työpaikassaan Wittwer on pitä­ nyt huolen siitä, että ihmiset hänen ympäril­ lään ovat olleet tietoisia hänen päämääristään.

Hän kehotti nuoria valitsemaan aikaisin oman linjansa, oli se sitten luksuspalvelut tai

yhden tähden hotellit, ja pysymään valinnalle uskollisena. Esimerkiksi luksushotelleista kiinnostuneelle Skandinavia ei ole otollisinta maaperää.

– Yhdessä paikassa liian pitkään vietetty aika on uran rakentamisen pahin vihollinen.

Parhaat liikkeet tapahtuvat aallon huipulla, joten ole joustava, liikkuva ja muista bisnes­ ajattelu. En tiedä alalla ketään, joka olisi aina työskennellyt samassa paikassa, hän huomautti.

27

Alumnit

Katja Kanerva valittiin Vuoden alumniksi Teksti Leena Salmio | Kuva Kim Ekman

K

atja on jatkuvan työn ohessa oppimisen malliesimerkki.

Hän valmistui Haaga Instituutista vuonna 2006 suuntautumisvaihtoehtonaan hotelli- ja ra­ vintolapalvelut ja pätevöityi ammatilliseksi opettajaksi HAAGA-HELIAn ammatilli­ sessa opettajakorkeakoulussa 2010. Nyt Katjalla on tavoitteena kasvatustieteiden maisterin tutkinto 2013 – kasvatustietei­ den kandidaatin tutkinnon hän suoritti viime vuonna.

Työssään ST-ravintoloiden Blue Peter -merenrantaravintolassa Katja vastaa monista operatiivisista toiminnoista hen­ kilöstöön ja myyntiin liittyen. Kasvatustie­ teiden maisterin lopputyö liittyy vahvasti MARA-alaan. Gradun myötä hän aikoo tutkia työn imua hotelli- ja ravintola-alan työntekijöiden parissa jo olemassa olevia tutkimuksia hyväksi käyttäen. Vuorovaiku­ tustaitojen kehittäminen sekä koulutuksen ja työelämän vastaavuus ovat avainsanoja, joita Katja mainitsee jatko-opintojensa peruspilareiksi.

Reilun vuoden ajan Trusted Haaga -alumnitoiminnassa mukana olleena Katja kannustaa muita alumneja aktiiviseen yhteistyöhön. Alumni pääsee opiskelija­ yhteistyön kautta monitasoiseen työelämä­ kontaktipintaan tulevaisuuden tekijöiden kanssa, kuulee tuoreimmat alan trendit opetuksessa sekä saa rikkaan vuorovaiku­ tuksen myötä henkilökohtaista pääomaa omaan työelämäsalkkuun.

HAAGA-HELIAn eMBA in Service Excellence -ohjelma onnitteli Vuoden alumni -tittelin johdosta Katja Kanervaa, ja tarjoaa hänelle opiskelumahdollisuuden yhteen koulutusmoduuliin syksyn 2012 tai kevään 2013 aikana. Lisäksi Katja sai illallislahjakortin Royal Ravintoloihin kahdelle hengelle.

ONNEA!

28

HAAGA-HELIAn Vuoden alumniksi on valittu restonomi Katja Kanerva. Perusteluissa hän sai erityiskiitokset toiminnastaan positiivisena linkkinä opiskelijoiden suuntaan. Vuoden alumni on ollut aktiivinen ryhmän vetäjä ja innostanut opiskelijoita mukaan yhteistyöhön valmistuneiden kanssa.

Vuoden alumni Katja Kanerva.

HAAGA-HELIAssa aloitti uusi alumnikoordinaattori FM Teemu Hentunen aloitti HAAGA-HELIAn uu­

tena alumnikoordinaattorina 19.4.2012. Teemu siirtyi HAAGA-HELIAan Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysasioiden parista ja on aiemmin työs­ kennellyt alumniasioiden kanssa Helsingin yliopistolla.

Teemu sanoo ottavansa uuden työtehtävänsä vastaan innolla, sillä HAAGA-HELIAssa on tehty pitkäjänteistä työtä alumniyhteyksien rakentamiseksi. Harva Suomen korkeakouluista voi nimittäin ylpeillä tavoittavansa yli 20 000 alumniaan!

Teemu Hentusen tavoitat: alumni@haaga-helia.fi tai 040 488 7085.

Lähde mukaan mentoriksi!

HAAGA-HELIAn opinto-ohjelmaan on kuulunut jo usei­ den vuosien ajan suomen- ja englanninkielinen mentorointi­ ohjelma, johon osallistui lukuvuonna 2011–2012 yhteensä 23 loppuvaiheen opiskelijaa sekä 22 alumnia.

Mentoroinnin avulla opiskelijat ovat saaneet korvaamaton­ ta tietoa työelämästä ja pystyneet laajentamaan verkostojaan, kun taas alumnit ovat saaneet arvokasta kokemusta nykyisestä korkeakoulumaailmasta. Mentorointiohjelma jatkuu myös syys­ lukukaudella 2012 – mukaan kaivataan sekä juuri valmistuneita että jo pidempäänkin työelämässä mukana olleita alumneja.

Ilmoittaudu mukaan auttamaan opiskelijoita uran alkuun pääsemisessä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen alumni@ haaga-helia.fi tai puhelimitse 040 488 7085!

TÄÄLLÄ PIRISTÄN MINÄ.

Osallistu HAAGA-HELIAn yrittäjyyshankkeeseen

Kupillisella Brazilia starttaat päiväsi oikealla jalalla tai pidät herkullisen tauon arjen keskellä.

Onko sinulla yritysidea, jota et ole uskaltanut toteuttaa, mutta haluaisit arvioittaa sen menestymismahdollisuuksia?

Tai toimitko jo tällä hetkellä yrittäjänä, mutta haluat kehittää omaa yritystoimintaasi voimakkaampaan kasvuun? Vai voisitko ajatella toimivasi aloittelevan yrittäjän mentorina tai uuden yritystoiminnan riskirahoittajana?

Brazil-kahvissa käytetyt pavut on viljelty vastuullisella tavalla.

Osoituksena tästä toimii UTZ Certified -vastuullisuussertifiointi.

Jos vastasit johonkin edellä mainituista kysymyksistä ”kyllä”, ota yhteyttä: juuso.kokko@haaga-helia.fi tai mariitta.rauhala@haaga-helia.fi.

LISÄÄ VAIN 29

Ajankohtaista Koonnut Katriina Kodisoja

30

Uusia julkaisuja HAAGA-HELIAn julkaisusarjassa: Römer-Paakkanen, T. (toim.), 2011: YRITTÄJYYDEN ITUJA - Näkökulmia opiskelijoiden yrittäjyyteen

▪ Teoksen avulla halutaan kertoa, miten monista eri näkökulmista yrit­ täjyyttä ja yrityksiä voidaan ammatti­ korkeakouluympäris­ tössä lähestyä ja minkälaista tutkimusja kehittä­mistyötä ammattikorkeakoulussa tehdään. Julkaisu on koostettu opiskelijoi­ den opinnäytetöistä ja opinnäytetyöohjaa­ jien tutkimuksista.

Kotila, H. ja Mutanen, A. (toim.), 2012: KÄYTÄNTÖÄ TUTKIMASSA

▪ Käytäntöä tut­ kimassa -julkaisu pyrkii jäsentämään käytäntölähtöiseen tutkimukseen ja työ­ elämän kehittämiseen liittyviä näkökulmia eri suunnista. Käy­ täntölähtöisyys on yksi tapa jäsentää myös ammatti­korkeakoulun tehtävää. Sen avulla on mahdollista luonnehtia myös työelä­ mälähtöisyyteen ja -läheisyyteen liittyvää problematiikkaa hedelmällisellä tavalla.

Heinilä, H. (toim.), 2012: KOHTAAMINEN KESKIÖSSÄ

▪ Julkaisussa kuvataan ammatti­korkeakoulun ohjaustoimintaa ohjaustoimijoiden keskinäisen vertaistuen, opinto-ohjauksen ja vertaistutoroinnin nä­ kökulmista. Kohtaami­ nen toimii tarkastelun punaisena lankana ja sen avulla pyritään avaamaan ammattikorkeakouluopintojen ja -toiminnan keskeisiä ydinkysymyksiä ja haasteita liittyen muun muassa opiskelijoi­ den osallisuuden vahvistamiseen.

Itkonen, M. ja Heikkinen, V. A. (toim.), 2012: MIELIN KIELIN kaupungissa – Esseitä ruoka- ja matkailukulttuurista

▪ Teoksessa eri alojen asiantuntijat tekevät sivistyksellisiä kulttuurikävelyjä kiinnosta­ viin kaupunki- ja kokemuskohteisiin. Samalla he luonnehtivat sekä tulkitsevat kotimaista ja osin eurooppalaistakin ruoka- ja matkailukulttuuria. Teoksen esseet sopivat kaikille, jotka haluavat perehtyä palveluyritysten sekä kaupunkien vaihteleviin toimintaympäristöihin.

Vuorimaa, T. ja Impola, H., 2012: LIIKUNTA-AKTIVAATTORIKOKEILU YHTENÄISKOULUSSA

▪ HAAGA-HELIAn Liikunta-aktivaattorihankkeessa pyrittiin testaamaan ja kehittä­ mään toimintamallia, jossa koulu­ avustajan tapaan palkattu liikuntaaktivaattori toimii opettajien apuna Tilaukset ja lisätietoja harrastustoimintojen suunnittelussa ja HAAGA-HELIAn julkaisuista: toteutuksessa sekä oppilaiden aktivoin­ http://shop.haaga-helia.com/ nissa välitunnilla.

Almost@home Lounge

Nautiskele ja viihdy lentoasemalla Helsinki-Vantaan lentoaseman ravintola- ja loungepalveluista löydät ainutlaatuisia kansainvälisiä brändejä sekä kiinnostavia kotimaisia vaihtoehtoja.

Tule ajoissa ja nauti palveluistamme kansainvälisessä ympäristössä. O´Learys-sporttibaari, Starbucks-kahvila, Almost@home Lounge, Café Alvar A. ja moni muu odottaa vieraakseensa myös sinua.

Lisää vaihtoehtoja löydät osoitteesta www.sspfinland.fi eatnow.fi – lentoaseman ravintolapalvelut matkapuhelimessasi

Vuoden 2012 Best Seller:

Jamina Khadraoui HAAGA-HELIAsta

UUTUUS!

▶ Best Seller -myynti­ kilpailun tavoitteena on ammatti­maisen myyntityön arvostuksen nostaminen sekä myyntiosaamisen kehittäminen ja näkyväksi tekeminen.

Kilpailu on suunnattu kaikille korkeakoulu­ tasoisille myyntityön opiskelijoille. Yrityksille kilpailu on erinomainen näköalapaikka korkeaJamina Khadraoui koulutasoisen myyntikoulutuksen nykytilaan, mahdollisuus ohjata sitä vastaamaan työelämän tarpeita sekä luonnollisesti erinomainen rekrytointi- ja verkostoitumistilaisuus.

Helsingin Pasilassa saatiin nauttia viihdyttävästä jännitysnäytelmästä, kun parhaan myyjän tittelistä kisattiin HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun tiloissa torstaina 19.4.2012. lltagaalassa vuoden 2012 Best Selleriksi nimettiin Jamina Khadraoui, toisen vuoden opiskelija HAAGA-HELIAn myyntityön koulutusohjelmasta.

HAAGA-HELIAn myyntityön koulutusohjelma on Suomen ensimmäinen vaativaan henkilökohtaiseen myyntityöhön valmentava korkeakoulutasoinen koulutusohjelma. ▫ http://www.bestsellercompetition.fi/

Pasila.fi helpottaa palvelujen löytämistä ▶ Pasilan palvelutarjoajien tunnettuuden lisäämiseksi ja löydettävyyden helpottamiseksi HAAGA-HELIAn Pasila Living Lab -hankkeessa on kehitetty Pasilaan.fi-palvelu, joka julkistettiin Pasilaan-päivänä 3.5. Pasilan asemalla.

Pasila koetaan usein sokkeloiseksi ja vaikeakulkuiseksi kaupunginosaksi. Alueelta löytyy kuitenkin monipuolisesti erilaisia palveluja, joista monikaan ei tiedä. Pasilan palvelutarjoajien tunnettuuden lisäämiseksi ja löydettävyyden helpottamiseksi on nyt otettu käyttöön sähköinen opastaulu ja nettisivusto, pasilaan.fi.

– Living Lab on hyvin käyttäjälähtöinen tapa kehittää uusia palveluja. Se on ikään kuin elävä laboratorio, jossa käyttäjät – asukkaat, kuluttajat, työntekijät ja vierailijat yhdessä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa kehittävät uusia palveluita parantamaan arjen toimivuutta, toteaa Pasila Living Lab -hankkeen projektipäällikkö Jarmo Sarkkinen.

Pasilan alue kokee tulevina vuosina paljon muutoksia. KeskiPasilaan on suunnitteilla kauppakeskus sekä toimisto- ja asuinrakennuksia, joita uusi palvelu jatkossa myös auttaa. ▫

Musiikkipedagogikoulutus täytti 10 vuotta ▶ Tänä keväänä tulee kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun ensimmäiset musiikkipedagogiopiskelijat saivat yleisen opettajakelpoisuuden osana ammattikorkeakoulututkintoa.

Metropolia ammattikorkeakoulun ja HAAGA-HELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun 10-vuotisen yhteistyön ja musiikkipedagogikoulutuksen kunniaksi järjestettiin juhlasymposium perjantaina 27.4.2012.

Musiikkipedagogikoulutuksen 10-vuotinen taival on ollut menestystarina.

– Hyvien saavutusten pohjana ovat hyvät yhteistyösuhteet Metropolian ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Olemme työskennelleet tiivisti kulttuurialan eri koulutusohjelmien johdon ja musiikin opettajien kanssa, jotta olemme pystyneet takaamaan opetussuunnitelmien yhteensovittamisen ja monipuolisen opetuksen, toteaa lehtori Sini Juuti HAAGA-HELIAsta. ▫

31

Neljä tärkeää tavaraa Teksti Henni Aaltonen | Kuvat Leena Salmio

Matkalla Lontoon olympialaisiin

L

eena Puotiniemi on HAAGA-HELIAn ruotsin kielen lehtori. Hän on myös maratoonari ja äiti. Perhe-elämän, opettajan-ammatin ja huippu-urheilun sovittaminen yhteen kuulostaa miltei mahdotto­ malta palapeliltä.

Leena kuitenkin ”pitää hulluna opettamisesta” ja juoksu puolestaan tuo vaihtelua työelämän rinnalle. Ilmiselvästi se myös kulkee koko ikänsä urheilleella Leenalla verissä, sillä hän aloitti täysipainoisen maratontreenauk­ sen vasta kolme vuotta sitten ja edustaa tulevana kesänä Suomea Lontoon olympialaisissa. Leena esittelee neljä itselleen tärkeää tavaraa valmistautues­ saan olympialaisiin: 1. Lenkkarit Leena juoksee Adidaksen lenkkareilla, sillä ne sopivat hänen jalkaansa par­ haiten. Merkki myös sponsoroi Leenaa. Hänellä on samaan aikaan käytös­ sään noin neljät tossut, erilaisiin treeneihin ja kisoihin omansa. Vuodessa kuluu noin kuusi paria kenkiä. Olympialaisten h-hetkellä käyttöön pääsevät kevyet Adios-lenkkarit, joita Leena kutsuu ”tykeiksi”. Samanlaisilla lenkka­ reilla on juossut Haile Gebrselassie, joka voitti Berliinin maratonin vuosina 2006‒2009.

2. Sykemittari Garminin sykemittaria kutsutaan sykemittarien Rolls Royceksi ja laatunsa ta­ kia se on Leenankin käytössä. Laite käyttää GPS-tekniikkaa, jonka ansiosta se pystyy päivittämään tietoja yhden metrin tarkkuudella. Sykemittari tallentaa sykkeen ja juostujen kilometrien lisäksi muun muassa keskivauhdin ja keski­ nopeuden. Leenan mukaan erityisesti kisoissa on tärkeää säilyttää tasainen vauhti. Sykemittari piirtää juoksukäyrät tietokoneelle, ja niiden avulla Leenan on helppo analysoida suoritustaan.

3. Palautusjuoma Vauhdikkaaseen elämänrytmiin sopivat Gainomax-palautusjuomat, joita Leena juo päivittäin. Hänen mukaansa ne ovat käteviä tilanteisiin, joissa ei ole aikaa tehdä ruokaa. Juomasta saa suunnilleen saman verran energiaa kuin kahdesta lautasellisesta pastaa, ja Leenan mukaan esimerkiksi ennen juoksua on kätevämpää nauttia juoma. Leenan lempimaku on mansikka-vanilja. Hän käyttää myös saman merkin proteiinipatukoita. Molempia valmisteita löytyy aina Leenan työpöydältä ja kaapeista, varmuuden vuoksi.

4. Kellukkeet Leena vesijuoksee harjoittelunsa tukena. Vesijuoksu sopii palauttavaan har­ joitteluun huoltopäivänä ja vamman sattuessa se korvaa normaalia treeniä.

Vesijuoksuvyön sijaan Leena käyttää nilkkoihin laitettavia kellukkeita.

Ne ovat Leenan mukaan kätevämmät, sillä kellukkeet kulkevat pienen kokonsa vuoksi helposti mukana vaikka Kreikan-lomamatkalla.

Arkena Leena vesijuoksee kotikulmillaan Lauttasaa­ ren uimahallissa, mutta parhaita elämyksiä hän saa perheen mökillä Saimaan vesissä.

Leena on hankkinut märkä­puvun, jotta hän voi uida Saimaalla myös keväisin ja syksyisin, jolloin vesi on viileämpää.

Tsemppiä Leenalle Lontoon olympialaisiin!

32

Koulutuskalenteri

MATKAILU- JA RAVINTOLA-ALAN KOULUTUKSET Hospitality Insiders Club HAAGA-HELIA on käynnistämässä hospitality-alan päällikkö-, esimies- ja asiantuntijaverkostoa Hospitality Insiders Clubia, jonka jäsenet pääsevät kurkistamaan alan toimijoiden kulisseihin ja kuulemaan alan tulevista käänteistä ensimmäisten joukossa. Osallistujat verkostoituvat alan ammattilaisten kanssa ja vaihtavat ideoita vuorovaikutteisissa tapahtumissa.

Hospitality Insiders Club käynnistyy syksyllä 2013. Tilaisuuksia järjestetään muutaman kerran vuodessa. Klubiin liittyminen ei sido osallistujia.

Lisätietoja: http://valmennus.haaga-helia.fi -> Koulutustarjonta -> Ravintola- ja matkailuala Matkailu Muuttaa Maailmaa -seminaari 11.10.2012 Kaisaniemen puistossa Helsingissä Teemana elämykset ja illuusio Matkailu muuttaa maailmaa -seminaari 2012 ei vain nosta esiin vaan myös toteuttaa teemaansa ”elämykset ja illuusio”. Teema näkyy vahvasti niin puitteissa kuin puhujissakin.

Seminaari järjestetään sirkusteltassa, johon on rakennettu pop up -seminaaritila. Juontajana toimii taikuri ja puheenvuoroissa loistavat viihteen ja elämysten sankarit. Tarinallisuus kulkee läpi koko tapahtuman. Seminaaripäivän päättää Sirkus Finlandian huikea esitys.

Lisätietoja: www.matkailumuuttaamaailmaa.fi

MYYNTI JA PALVELU Messuesiintyminen – miten messupanostuksesta saadaan rahat takaisin?

Harjoituspainotteinen valmennus, jossa tavoitteena on kehittää messuesittelijöiden asiakaspalvelutaitoja. Sisältönä mm. ensivaikutelma, messuvieraan kohtaaminen, tuloksekas keskusteleminen, argumentointi, kuunteleminen ja ulkoinen kuva. Analysoinnin tukena käytetään videointia.

Valmennus toteutetaan yrityskohtaisesti 5–10 henkilön ryhmässä.

Toteutus yhden kokonaisen tai puolen päivän mittaisena.

Hinta: ½ päivän valmennus 1000 €, 1 päivän valmennus 1500 € Aika ja paikka: Sopimuksen mukaan asiakkaan luona tai HAAGAHELIAn tiloissa.

Lisätietoja: http://valmennus.haaga-helia.fi/ -> Koulutustarjonta -> Myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu Asiakaspalvelu erilaisissa asiakastilanteissa - miten hallitset vaikeat asiakaskohtaamiset?

Koulutus antaa käytännön työkalupakin laadukkaan asiakaspalvelun kehittämiseen yrityksen kilpailueduksi. Vaativat asiakastilanteet voivat nostaa asiakaspalveluhenkilöstön stressitasoa ja laskea asiakaspalvelun tasoa. Tässä koulutuksessa käydään vaihe vaiheelta läpi, miten hankalat asiakastilanteet otetaan haltuun.

Aika ja koulutuspaikka: 2.10.2012 klo 8.30 - 16.00 HAAGA-HELIA amk, Pasila, Ratapihantie 13, 00520 HELSINKI Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: http://valmennus.haagahelia.fi/

JOHTAMINEN Yksilöcoaching Coaching on erityisesti esimiesten ja johdon yksilöllinen ammatillisen kehittymisen työväline. Tavoitteena on parantaa yksilön itsetuntemusta,

tavoitteellisuutta ja muutoskykyä työssä, oppia tunnistamaan omia vahvuuksia sekä lisätä työssä jaksamista.

Coachingiin kuuluu henkilökohtaisia tapaamisia sertifioidun coachin kanssa kahdesti kuukaudessa (yhteensä 6–7 tapaamista).

Myös virtuaalikeskustelu on mahdollista.

Coaching voidaan toteuttaa yrityksen tai HAAGA-HELIAn tiloissa tai muussa sovitussa paikassa.

Lisätietoja: http://valmennus.haaga-helia.fi -> Koulutustarjonta -> Johtaminen ja esimiestyö

FINANSSIALA SIJOITUSPALVELUTUTKINTO (APV1) Sijoituspalvelututkinto (APV1) on arvostettu ja alan yritysten tunnustama tapa osoittaa sijoituspalvelutehtävissä vaadittava tiedollinen osaaminen. Tutkinto on tarkoitettu sijoituspalveluyrityksissä, pankeissa ja vakuutusyhtiöissä sijoitusneuvonta- ja asiakaspalvelutehtävissä toimiville sekä aihepiiristä kiinnostuneille henkilöille.

Koulutus alkaa: 20.9.2012 Koulutuksen kesto: 2 kuukautta, sisältäen 7 lähiopetuskertaa (torstai) ja testitentin Koulutuspaikka: Helsinki Tarkemmat tiedot: http://valmennus.haaga-helia.fi/

KORKEAKOULUTETTUJEN OPPISOPIMUSTYYPPISET KOULUTUKSET Työelämälähtöistä täydennyskoulutusta korkeakoulutetuille. Koulutukset ovat OKM:n rahoittamia ja osallistujille maksuttomia.

Kasvuyrityksen johtaminen (30 op) Koulutuksessa opitaan rakentamaan kasvupolku, johtamaan yritystä strategialähtöisesti ja kannattavasti sekä hyödyntämään erilaisia verkostoja myynnin ja markkinoinnin tehostamisessa. Koulutus on suunnattu korkeakoulutetuille kasvuyritysten avainhenkilöille.

Lisätietoja hakujoista: www.haaga-helia.fi/kasvu Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (30 op) Koulutus on tarkoitettu media-alan korkeakoulutetuille ammattilaisille ja sen tavoitteena on liiketoimintaosaamisen ja konseptisuunnittelun osaamisen kehittäminen.

Lisätietoja hakuajoista: www.haaga-helia.fi/mekon Diploma in Service Excellence (30 ECTS) HAAGA-HELIA Diploma in Service Excellence is designed for those seeking a foundation in business fundamentals to help them to become more efficient and effective managers and administrators.

This unique program prepares students from a variety of backgrounds to step forward confidently in their careers as administrators and managers. Students who wish to go on to complete the eMBA in Service Excellence can transfer their credits from the Diploma in Service Excellence to eMBA option.

For more information: http://emba.haaga-helia.fi/ Graduate Certificate in Service Excellence (15 ECTS) HAAGA-HELIA Graduate Certificate in Service Excellence is designed for candidates who seek a short, focused, graduate-level business program that covers the essential elements of a service business management. This Graduate Certificate provides students with the opportunity to gain a latest understanding of contemporary service business practices.

For more information: http://emba.haaga-helia.fi/

33

Maailmalla Juttusarjassa esitellään vaihdossa olleiden opiskelijoiden ja opettajien kuvia ja kokemuksia maailmalta.

Teksti Meri Heikkilä | Kuvat Jukka Tiikkaja, Shutterstock

Aasian kiekkoilua kehittämässä HAAGA-HELIAn Vierumäen yksikön koulutusohjelmajohtaja Jukka Tiikkaja työskenteli kaksi vuotta Tokiossa Aasian jääkiekon kehityspäällikkönä. Työjakson aikana hän pääsi kehittämään kansainvälistä osaamistaan monipuolisesti.

Japanissa valta on 60–70-vuotiailla miehillä.

Onneksi minulla oli hyvä sempai.

34

Lähi-idässä

jääkiekk

.

ien johdolla

ien ja sheikk

örii prinss omaailma py

T

iikkaja työskenteli Tokiossa kansainvälisen jääkiekkoliiton eli IIHF:n alaisuudessa. Kehityspäällikön työ sisälsi tehtäviä laidasta laitaan 14 maan toimialueella. Kaakkois-Aasiassa keskityttiin lajikehitykseen ja jääkiekon tuomiseen osaksi tavallista arkielämää. Japanissa ja Kiinassa työnkuvaan kuului puolestaan ammattilaisliigojen rakenteen ja valmennuksen kehittämistä, mark­ kinointia sekä lajin näkyvyyden lisäämistä.

– Yhtenä päivänä saatoin tehdä käytännön opetustyötä luistimet jalassa ja seuraava­ na lounastin Kansainvälisen olympiakomitean varapuheenjohtajan kanssa. Mukana oli sekä politiikka että konkreettinen jään taso.

Jääkiekon profiili on Aasian maissa hyvin vaihteleva.

– Jääkiekolla on asema sellaisissa Aasian maissa, joissa on edes jonkinlainen talvi.

Lähi-idässä profiili on nousussa lajin eksoottisuuden vuoksi, kertoo Tiikkaja.

Hierarkkisessa työkulttuurissa Sopeutuminen Tokion arkielämään sujui Tiikkajan perheeltä hyvin. Eniten opittavaa oli japanilaisessa työkulttuurissa, jota leimasi jähmeys ja vahva hierarkkisuus. Uusien ideoiden toteuttaminen vaatii paljon työtä, eikä nuori tekijä pääse hyödyntämään osaamistaan vapaasti.

– Japanissa muutoksia on mahdoton viedä läpi ilman vanhan polven apua, koska valta on 60–70-vuotiailla miehillä. Onneksi minulla oli hyvä sempai eli vanhan polven mentori.

Tiikkajan mukaan japanilaista työkulttuuria oppii ymmärtämään, kun kuuntelee, on kärsivällinen ja rauhallinen.

– Minulle oli paljon apua hyvistä organisointi- ja vuorovaikutustaidoista sekä ai­ emmasta kansainvälisessä ympäristössä toimimisesta. Työjakson tavoitteet saavutettiin, sillä kehittämishanke jatkuu yhä.

Himalajalta palatseihin Aasian työvuosista Tiikkajalle on jäänyt mieleen paljon ainutlaatuisia kokemuksia ku­ ten yöpyminen telttakylässä Himalajan rinteillä. Aamu-uinnille pulahdettiin Gangesjoen kirkasvetiselle yläjuoksulle. Lähi-idässä jääkiekkomaailmaa pyörittivät puolestaan prinssit ja sheikit.

Tiikkaja lähtikin hakemaan Aasiasta uudenlaista elämänkokemusta, ja hän pitää työjaksoa erityisen tärkeänä ammatillisen kehittymisen kannalta.

– Pääsin toimimaan todella laajasti kansainvälisessä ympäristössä. Näkökulmani avartui kokonaisvaltaisesti, ja opin aivan uudenlaisen tavan toimia, ajatella, elää ja olla. ▫

HAAGA-HELIA ja Suomen Jääkiekkoliitto yhteistyössä ▶ Suomen Jääkiekkoliitto ja HAAGA-HELIA tekevät yhteistyötä jääkiekon valmentajakoulutuksen kehittämisessä. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen osaamista ja kansainvälistä vuorovaikutusta. Samalla lisätään tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Koulutuksesta vastaa HAAGA-HELIAn Vierumäen yksikön koulutusohjelmajohtaja Jukka Tiikkaja, joka työskentelee tällä hetkellä sekä HAAGA-HELIAn että Suomen Jääkiekkoliiton palveluksessa. Tiikkajan vastuulla on jääkiekkoliiton valmentajakoulutuksen johtaminen, koordinointi ja kehittäminen.

HAAGA-HELIAn jääkiekkovalmennukseen painottuva kansainvälinen koulutusohjelma alkaa seuraavan kerran elokuussa 2012.

35

!

UUS

UUT