Reseptori 2/2012

reseptori oriolan asiakaslehti lääkealan ammattilaisILLE

[ yhteiskunta ]

Ministeri paula risikko: apteekkien osaaminen täysillä käyttöön s. 14 [ itsehoito ]

hyväksytty terveysväite lunastaa lupauksensa s. 20

[ ilmiö ]

Pitkän iän salaisuus

Virkeä mieli on keskeinen hyvän vanhuuden ehto.

Sen eteen voi tehdä paljon. s. 26

2 | 2012

> pääkirjoitus

Rakentavalla ja tiiviillä yhteistyöllä laadukasta ja

tehokasta terveydenhuoltoa Suomen terveydenhuolto on herättänyt viime aikoina laajaa yhteiskunnallista

keskustelua. Väestön ikääntyminen luo kustannuspaineita, ja säästöjä on etsitty muun muassa lääkkeiden tukkuhintojen leikkaamisesta. Kilpailuvirasto on lisäksi tuoreessa selvityksessä arvioinut lääkehuollon sääntelyä ja kilpailuolosuhteita sekä esittänyt uudistuksia kilpailuintensiteetin parantamiseksi Suomessa.

Lääkkeiden tukkuhintojen leikkaaminen vaikuttaa kaikkiin alan toimijoihin. Laa­ dukkaan terveydenhuollon toteuttaminen vaatii kuitenkin jatkuvasti uusia innovaa­ tioita ja taloudellisia investointeja.

Oriolalla on keskeinen asema kanavana, joka yhdistää kaikki lääkealan toimijat.

Tavoitteenamme on vaikuttaa positiivisesti yhteneväiseen terveydenhuoltoon; me haluamme auttaa kumppaneitamme menestymään.

Olemme tehneet viime aikoina mittavia investointeja varmistaaksemme osaltam­ me laadukkaan ja tehokkaan lääkelogistiikan ja potilasturvallisuuden toteutumisen. Kehit­ tämistyömme ei tähtää ainoastaan lakien ja ”haluamme auttaa säädösten noudattamiseen, vaan me haluam­ kumppaneitamme me ylittää yhteistyökumppaniemme meille menestymään.” asettamat vaatimukset kehittämällä toimin­ taamme jatkuvasti.

Mietimme jatkuvasti, kuinka voimme tuottaa yhteistyökumppaneillemme lisä­ arvoa perustehtäviemme ohella. Olemme uudistaneet tänä syksynä lääkeyhtiöille tarjoamaamme palveluvalikoimaa pitäen mielessämme keskeisen roolimme alan toi­ mijana.

Esimerkkinä alan toimijoita yhdistävistä palveluistamme ovat järjestämämme

tapahtumat. Tuhannet apteekkilaiset osallistuvat koulutustilaisuuksiimme, joissa terveydenhuollon ja lääkeyhtiöiden asiantuntijat tarjoavat tietoa apteekkityön ja asiakkaiden neuvonnan tueksi.

Tekemällä rakentavaa ja tiivistä yhteistyötä kumppaniemme kanssa voimme yhdessä vastata paremmin terveydenhuollon tulevaisuuden haasteisiin.

Hyvää syksyä toivottaen Kimmo Virtanen, Oriola Oy, toimitusjohtaja

reseptori Julkaisija Oriola Oy, Orionintie 5, PL 8, 02101 Espoo, puh. 010 42 999, faksi 010 429 2080. www.oriola.fi Päätoimittaja Kimmo Virtanen, toimitusjohtaja, Oriola Oy Toimitusneuvosto Saija Halme, Jarkko Kiuru, Myra Magnusson, Simon Ollus, Annastiina Palmroth-Holst, Anna Surakka, Mikko Surakka ja Lauri Untamo Osoitteenmuutokset ja yhteydenotot sähköpostitse: reseptori@oriola.fi

2

reseptori 2 | 2012

2.2012 + 12

04 [ uutisia ]

oriola+ palvelut esiin OriolaPro tarjoaa jatkossa kattavat tiedot Oriolan lisäpalveluista.

[ asiakaspalvelu ] oriolan myyntiedustajan matkassa

06 [ kumppanuus ] apteekki access tavoittaa farmasian ammattilaiset Lääkevalmistaja Lilly toteutti uudentyyppisen myyntikampanjan apteekeissa yhdessä Oriolan kanssa.

10 [ tutkimus ja kehitys ] Laatu lääkkeen toimitusketjussa Laatua ylläpidetään, valvotaan ja kehitetään monin eri tavoin.

18 [ apteekit ] hankintarenkaat nostavat potilasturvallisuutta Sairaala-apteekkien lääkehankinnat vievät runsaasti aikaa ja kysyvät vankkaa asiantuntemusta.

22 [ vinkki & uutuustuotteet ] hellävaraista puhtautta Atooppiselle iholle suunnitellut pesunesteet tukevat ihon hyvinvointia.

24 [ eläinlääkkeet ] uusia rokotteita Mitä rokotteita tuotantoeläinten tauteihin on kehitteillä?

26 [ ilmiö ] virkeä mieli, korkea ikä Henkisen suorituskyvyn säilyttäminen on keskeinen hyvän vanhuuden ehto.

30 [ Oriola Nyt ] kimmo virtanen esittäytyy Oriolan uusi toimitusjohtaja uskoo jatkuvaan kehittymiseen.

> sisältö

Myyntiedustaja Sanna Mäkisen työ on liikkuvaa ja vaihtelevaa. Yksikään päivä ei ole samanlainen.

14

[ yhteiskunta ] apteekkien osaaminen täysillä käyttöön Ministeri Risikko ajaa hanketta, jossa apteekkien talous perustuisi yhä enemmän asiantuntijuuteen.

20

16

[ potilas ] 10 kysymystä unettomuuden hoidosta Neurologian dosentti Markku Partinen kertoo, miten unihäiriöitä tutkitaan Helsingin Uniklinikalla.

[ itsehoito ]

hyväksytty terveysväite lunastaa lupauksensa Millaisia ovat toukokuussa EU:ssa hyväksynnän saaneet ravitsemus- ja terveysväitteet, joita voidaan käyttää elintarvikkeiden ja ravintolisien markkinoinnissa?

Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki Puh. (09) 1566 8510, www.otavamedia.fi Toimituspäällikkö Jari Kallio, tuottaja Anna Haikarainen REPRO Aste Helsinki Oy, Helsinki Paino Lönnberg Painot Oy, Helsinki ISSN ISSN 1798-0267

2 | 2012 reseptori

3

> Purkissa

n – Haluamme tuoda lisäarvoa yhteistyökumppaneillemme ja tehdä yhteistyöstä mahdollisimman sujuvaa, Maija Peltola ja Leila Mojtahedi kertovat.

Oriola+

palvelut esiin portaaliin > OriolaPro-verkkoportaalia kehitetään jatkuvasti entistä toimivammaksi. Tavoitteena on tehdä siitä asiointikanava, joka palvelee kattavasti erilaisia tarpeita. OriolaPro koostuu kahdesta eri portaalista, joista toinen on suunnattu lääkeyrityksille ja toinen apteekeille, sairaala-apteekeille, lääkekeskuksille ja eläin­ lääkäreille.

– Meillä on paljon suunnitelmia jatkokehitykseen. Ensin uudistamme lääkeyritysten portaalin ulkonäköä syksyn aikana, eServices manager Leila Mojtahedi kertoo.

Uudistuksen jälkeen OriolaPro tarjoaa lääkeyrityksille tietoa Oriolan lisäpalveluista eli Oriola+ palveluista. Niihin kuuluvat Ap­ teekki Access -palvelukokonaisuuden (ks. sivu 9) lisäksi sairaala- tarjouspalvelu, lääkenäytepalvelu, mainosmateriaalipalvelut, kliiniset palvelut ja lääketehdaspalvelut sekä informaatiopalvelut.

– Jokainen palvelu esitellään OriolaProssa ja portaalista löy­ tyvät myös Oriola+ palveluiden yhteystiedot, selvittää Product Manager Maija Peltola.

4

reseptori 2 | 2012

Jatkossa Oriola+ palvelutarjontaa laajennetaan entisestään, samalla kun olemassa olevia palveluita kehitetään jatkuvasti.

– Kerromme mielellämme palveluista lisää. Mikäli palvelu­ tarjonnasta ei löydy juuri sopivaa palvelua, kannattaa olla rohkeasti meihin yhteydessä. Palveluita voidaan räätälöidä tarpeita vastaaviksi. OriolaPro-portaalia kannattaa seurata säännöllisesti, koska päivitämme sinne tietoa Oriola+ palveluista sitä mukaa, kun palvelutarjonta kehittyy, Peltola tuo esiin.

Mojtahedi kertoo, että lääkeyhtiöille suunnattuun portaaliin on tulossa uusia työkaluja, jotka helpottavat päämiesten asiointia.

– Sinne tuodaan esimerkiksi Useimmin kysytyt kysymykset -tyyppistä tietoa.

Myös apteekkiportaaliin on luvassa muutoksia ensi vuonna.­ Portaaliin rakennetaan uusia toiminnallisuuksia, muun muassa­ tilaustoiminnallisuus. Laskuja ja muita dokumentteja varten luodaan oma Dokumenttiarkisto. Pyrkimyksenä on siirtää Oriola­ Netin­ toiminnot kokonaan OriolaProhon, ja kun tämä on toteutettu, OriolaNet voidaan sulkea.

Muutoinkin OriolaPron toimintoihin tehdään jatkuvia pieniä parannuksia.

– Asiakaspalvelumme on vahvasti mukana kehittämässä portaalin toiminnallisuuksia, ja heiltä saamme jatkuvaa palautetta käyttäjiltä. Kaikki saatu palaute huomioidaan kehitystyössä, korostaa Mojtahedi. |

Road Show’n Paikkakunnat & päivämäär ät: 3.10. Oulu, Holid ay Inn 4.10. Kuopio, Scandic Hotel

Kuopio

9.10. Jyväskylä,

Jyväskylän Pavi

ljonki

Palvelualttius on avainvahvuus > Asiakastyytyväisyystutkimus tehtiin keväällä 2012. Tutkimus toteutettiin samanaikaisesti kaikissa Oriolan toimintamaissa.

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää keinoja asiakastyytyväisyyden parantamiseen ja tunnistaa tulevaisuuden tarpeita. Tutkimukseen osallistuivat kaikki Oriolan asiakasryhmät, ja siihen osallistui 1 180 asiakasta. Suomessa vastaajia oli 391.

Asiakkaat kokivat Oriolan luotettavana partnerina, jonka osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta tarjoaa ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua. Lähes kahdeksan kymme­nestä apteekista valitsisi Oriolan yhteistyökumppanikseen.

Saadun palautteen perusteella kehityskohteiksi valittiin Oriolan raportointipalvelujen sekä yhteistyön sujuvuuden edelleen kehittäminen. Lisäksi asiakaskohtaisia tarpeita kartoitetaan tarkemmin tapaamisten yhteydessä. |

Road Show jatkaa kulkuaan > perinteinen Road Show palaa taas syksyllä maanteille. Tapahtumassa voi tutustua tuotenäyttelyihin ja kuunnella asiantuntijaluentoja. Road Show tuo yhden katon alle kaikki lääkealan ammattilaiset: lääkeyhtiöt, apteekkilaiset ja eläinlääkärit.

Keväällä Road Show kiersi Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Syksyllä kiertue jatkuu Oulussa, Kuopiossa ja Jyväskylässä.

Asiantuntijat tarjoavat tämän syksyn luennoilla tuoreita näkökulmia ikääntymiseen ja sen tuomiin muutoksiin. Gerontologian professori Antti Hervosen luentoaiheena on Antiageing – Voiko vanhenemista hidastaa. Ikääntyvän miehen seksuaalisuudesta urologin näkökulmasta puhuvat urologit Niilo Hendolin (Kuopio ja Jyväskylä) ja Pekka Kunelius (Oulu). Luento järjestetään yhteistyössä Oy Eli Lilly Finland Ab:n kanssa.

Antiageing-luennon vaihtoehtona voivat eläinlääkärit ja muut eläinlääketieteestä kiinnostuneet kuuntelijat valita pieneläinten haavanhoitoa ja ihoongelmia käsittelevän luennon. Aiheesta kertovat Mirja Kaimio, pieneläinsairauksien erikoislää­käri (Oulu ja Kuopio), sekä Kirsti Schildt, Ell, CertVD (Jyväskylä).

Road Show’n näyttely koostuu tuote- ja palveluesittelyistä. Oriolan jakelussa olevista lääkeyhtiöistä mukana ovat muun muassa Boehringer Ingelheim, MSD, Sabora Pharma ja Biofarm. Oriolan palveluista esitellään muun muassa erityislupavalmisteiden maahantuontipalvelua sekä OriolaProta. |

Validointiprojekti käynnissä > toiminnanohjausjärjestelmän validointiprojekti käynnistyi kesäkuussa 2012.

Tällä hetkellä käynnissä on projektin suunnitteluvaihe, ja projekti valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä.

– Projektin myötä meille syntyy aiempaa määritellympi tapa kehittää myös muita liiketoimintakriittisiä järjestelmiä. Dokumentoitu määrittely ja testaus mahdollistavat paremman jäljitettävyyden järjestelmän muutoksiin. Muutoksenhallinta on jatkossa määrämuotoisempaa, ja voimme ennakoida paremmin muutosten vaikutuksia liitännäisiin toimintoihin, kertoo validointiprojektin projektipäällikkö Taija Rajala.

Validoitava toiminnanohjausjärjestelmä on Oriola Oy:n toiminnan kannalta kaikkein keskeisin järjestelmä. Se ohjaa Oriolan tilaus-toimitusprosessia, taloushallintoa ja logistiikkaa. Se keskustelee myös muun muassa OriolaPron taustalla olevien järjestelmien kanssa. | 2 | 2012 reseptori

5

teksti Leena Koskenlaakso kuvat Seppo Saarentola

6

reseptori 2 | 2012

Kun lääkevalmistaja Lilly halusi tarjota apteekeissa toimiville farmasian ammattilaisille tietoa erektiohäiriölääke Cialiksesta, Oriolan Apteekki Access -palvelu auttoi tavoittamaan heidät.

Yhteistyö auttaa tavoittamaan farmasian ammattilaiset

K

uluttajat eivät aina välttämättä saa riittävästi tietoa käyttämistään lääkkeistä. Kun kyseessä ovat arkaluonteiset vaivat kuten erektiohäiriöt, ongelma korostuu entisestään. Reseptin määräävältä lääkäriltä ei välttämättä kehdata kysellä tarpeeksi, joten on erityisen tärkeätä, että apteekkien farmaseuttinen henkilö­­kunta osaa neuvoa asiakkaitaan käyttämään lääkkeitään oikein. >>

n Lillyn myynti- ja markkinointipäällikkö Kalle Raitala ja Oriolan myyntijohtaja Mikko Surakka löysivät uuden tavan toteuttaa myyntikampanja apteekeissa.

2 | 2012 reseptori

7

Cialiksen esittely toteutettiin Oriolan myynti­ edustajien normaalin apteekkikäynnin yhteydessä. Osassa apteekkeja esittelyyn osallistui koko farmaseuttinen henkilökunta, osassa taas läsnä oli vain proviisori, joka kertoi tuotteesta jälkeenpäin muille.

– Apteekeissa oltiin erittäin kiinnostuneita Cialis-lääkkeen esittelystä. Kävi muun muas­sa ilmi, että kaikki eivät olleet tienneet Cialiksen eri vahvuuksista ja annostusvaihtoehdoista, Hintsala mainitsee.

Verkkokoulutus muistin virkistäjänä

n Proviisori Suvi Savolainen pääsi tutustumaan Oriolan myyntiedustaja Sari Hintsalan esittelymateriaaliin Myllypuron apteekissa.

Oriolan ja Lillyn yhteinen kampanja Loppuvuodesta 2011 lääkevalmistaja Eli Lilly & Company sekä Oriola käynnistivät yhteistyössä aivan uudentyyppisen kampanjan, jossa Oriolan Consumer Health -yksikön myyntiedustajat kiersivät Suomen apteekeissa esittelemässä Lillyn reseptivalmiste Cialista.

Kampanjaa täydennettiin Oriola Akatemiassa alkuvuodesta 2012 annetulla, proviisoreille ja farmaseuteille tarkoitetulla verkkokoulutuksella, jossa kerrottiin lisää Cialiksesta.

Sekä myyntiedustajien esittelykäynnit että Oriola Akatemiassa annettu tuotekoulutus sisältyivät valinnaisina osina Oriolan uuteen palvelukokonaisuuteen, jota kutsutaan nimellä Apteekki Access. Se koostuu erityyppisistä lisäpalvelumoduuleista, joista Oriolan lääkeyritysasiakas voi valita tarpeisiinsa sopivan paketin. Apteekki Access hyödyntää Oriolan monipuolista apteekkiosaamista ja olemassa olevia kontakteja apteekkikenttään.

– Lähdimme yhteistyöhön Oriolan kanssa, koska halusimme tarjota sekä farmaseuteille että proviisoreille mahdollisimman oikeat ja riittävät tiedot erektiohäiriölääke Cialiksesta.

8

reseptori 2 | 2012

Apteekeissa toimivien ammattilaisten rooli on keskeinen lääkkeiden oikean käytön kannalta, ja yhteistyö Oriolan kanssa tarjosi meille uuden kanavan tavoittaa nämä ammattilaiset.

Erektiohäiriöpotilaan kohtaamiseen apteekissa ei välttämättä liity runsasta keskustelua, mutta toivottavasti lääkkeen käyttöön liittyvät asiat tulevat puheeksi, sanoo Oy Eli Lilly Finland Ab:n myynti- ja markkinointipäällikkö Kalle Raitala.

Esittelykierros apteekeissa Ennen kuin Oriolan myyntiedustajat lähtivät esittelykierrokselleen, Lilly järjesti heille tuotekoulutuksen Cialiksesta. Lilly toimitti Oriolan myyntiedustajille etukäteen myös esittelymateriaalin, joka perustui tuotteen valmisteyhteenvetoon ja sen mukaiseen oikeaan käyttöön.

– Koulutus oli todella hyvä, ja myös Lillyn meille toimittama esittelymateriaali sai paljon kehuja apteekeissa. Kävimme materiaalin yhdessä läpi, ja käyntini jälkeen jätin sen apteekkeihin henkilökunnan tutustuttavaksi, ker­­too Oriolan Consumer Health -yksikön myynti­ edustaja Sari Hintsala.

Itä-Helsingissä sijaitsevan Myllypuron apteekin proviisori Suvi Savolaisen mielestä on hyvä asia ja harvinaista, että apteekkiin tullaan esittelemään reseptilääkkeitä.

– Meidän kannaltamme hyödyllisin asia oli kuitenkin ehkä Oriola Akatemiassa annettu Cialis-verkkokoulutus. Se on nopea, helppokäyttöinen ja tiivis tapa saada tietoa ja toimii hyvänä muistin virkistäjänä. Oriola Akatemiaa on helppo käyttää joko kotona tai työpaikalla.

– Minun kannaltani Oriola Akatemia ja Oriolan edustajan jättämä materiaali tekivät Cialis-tietouden jakamisen muille tosi helpoksi, Savolainen kuvaa.

Ratkaisu käyttää Oriola Akatemiassa annettua tuotekoulutusta osana Cialis-informaatiokampanjaa oli Lillyn Kalle Raitalan mielestä luonnollinen; sähköisen kanavan kautta kukin käyttäjä voi päättää ajan ja paikan, jolloin haluaa osallistua tuotekoulutukseen.

Tuotetietous parani selvästi Kampanjassa pystyttiin hyödyntämään Oriolan apteekkiosaamista ja -kontakteja. Myös ap­­teekkien farmaseuttisen henkilökunnan Cialis-tuotetietous lisääntyi kampanjan ansiosta.

– Tekemämme asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan 85 prosenttia yhteensä 279 vastaajasta koki koulutuksen parantaneen heidän tuotetietouttaan. Tätä tulosta ajatellen kampanja onnistui hyvin, Raitala toteaa.

Raitalan mukaan Lilly voisi harkita käyttävänsä Oriolan Apteekki Access -palvelua muidenkin tuotteidensa kohdalla tulevaisuudessa, sillä farmasian ammattilaisten rooli on keskeinen lääkejakelun toimivuuden ja lääkkeiden oikean käytön kannalta. |

> kysymys&vastaus

Palstalla asiantuntija vastaa ajankohtaisiin, askarruttaviin kysymyksiin.

?

[ asiantuntija ] Vastaajana Oriolan myyntijohtaja Mikko Surakka.

Mikä on Oriolan Apteekki Access?

Se on palvelukokonaisuus, jonka avulla voi tavoittaa suomalaisten apteekkien farmaseuttisen henkilökunnan.

Kokonaisuuteen kuuluu seitsemän valinnaista palvelumoduulia: Oriola Akatemia -verkkokoulutus, Oriolan myyntiedustajien käynnit apteekeissa, mainosmateriaalipalvelut, Apteekkiviesti-viestinlähetyspalvelu, apteekkien käyttämä OriolaPro‑portaali viestintäkanavana, telemarkkinointia ja Road Show -tapahtumia.

? ?

Kenelle Apteekki Access on tarkoitettu?

Se on tarkoitettu Oriolan lääkeyritysasiakkaille.

Miten Apteekki Accessia käytetään?

Oriolan lääkeyritysasiakas voi koota Apteekki Accessin eri palvelumoduuleista tarpeitaan vastaavan palvelupaketin. Oriola hoitaa kaikki tarvittavat yhteydet apteekkikenttään ja vastaa kaikista järjestelyistä.

fakta Apteekki Access osana Oriola+ palveluita palvelu on tällä hetkellä tärkeiden, muun muassa lääketurvallisuuteen, lääkkeiden saatavuuteen yms. liittyvien viestien multifax-massalähetyspalvelu, mutta kehitteillä on myös uusia, sähköisiä viestinlähetystyökaluja. Apteekkien käytössä olevaan Oriola­ Pro-portaaliin voi lisätä tiedotteita, tuotetarjouk­ sia, tuote-esitteitä ja bannereita. Oriolan asiakaspalvelun tekemä telemarkkinointi voidaan kohdistaa ­täsmäiskuina tietyntyyppisiin apteekkeihin. Road Show -tapahtumat puolestaan ovat ympäri Suomea järjestettäviä tilaisuuksia, joihin kutsutaan apteekkien ja sairaaloiden edustajia sekä eläinlääkäreitä kuuntelemaan asiantuntijoiden luentoja.

– Jatkossa kaikki lisäpalvelumme kulkevat nimellä Oriola+ palvelut. Niihin kuuluvat Apteekki Accessin lisäksi myös mainosmateriaalipalvelut, lääke­ näytepalvelut, sairaalatarjouspalvelut, lääketutkimuksiin kuuluvat kliiniset palvelut, lääketehdaspalvelut sekä informaatiopalveluita, Surakka kertoo. |

kuva Arto Wiikari

– Olemme lääketukkukauppa, mutta haluamme palvella ja tuottaa lisähyötyä asiakkaillemme tarjoamalla heille aktiivisesti myös entistä enemmän uusia palveluita. Siksi olemme lähteneet tuotteistamaan ja kehittämään lisäpalveluitamme, joista Apteekki Access on yksi esimerkki, sanoo Oriolan myyntijohtaja Mikko Surakka.

Oriolan Apteekki Access -palvelukokonaisuuteen kuuluu seitsemän valinnaista lisäpalvelumoduulia, joista asiakkaat voivat koostaa tarpeitaan vastaavan palvelupaketin. Eri palvelumoduulit ovat olleet käytössä jo pidemmän aikaa, mutta nyt niiden roolia kehitetään Surakan mukaan voimakkaasti.

Oriola Akatemia on tuotekoulutusta tarjoava verkkoportaali. Asiakkaiden käytössä ovat myös Oriolan myyntiedustajien palvelut. Oriola tarjoaa lisäksi mainosmateriaalipalveluita, kuten esitteiden varastointia, toimitusta apteekkeihin sekä materiaa­ lien uudelleen pakkaamista. Apteekkiviesti-lähetys-

2 | 2012 reseptori

9

Laatua ylläpidetään, valvotaan ja kehitetään monin eri tavoin lääkkeen toimitusketjussa valmistajalta kuluttajalle.

teksti Leena Koskenlaakso kuvat ISTOCKPHOTO

Lääketutkimus ja -valmistus

Laatu

Lääkeala on erittäin tarkkaan säädeltyä. Lääkkeiden laatua valvotaan ja ylläpidetään yhtäältä viranomaissäädöksien ja -velvoitteiden voimin ja toisaalta ei-velvoittavien ohjeistuksien sekä hyväksi todettujen toimintatapojen avulla. Näitä kaikkia noudattamalla laatu rakentuu lääkkeen toimitusketjun alusta alkaen.

Jokainen lääkkeen kehitysvaihe on eri lailla painottunut. Kliinisissä tutkimuksissa ja farmaseuttisessa analytiikassa on kussakin omat toimintatapansa, joilla varmistetaan lääkkeen laatu.

Lääkkeiden tutkimusta ja valmistusta koskevia viranomaissäädöksiä kutsutaan GMP (Good Manufacturing Practice) -säännöstöksi. Kliinisiä lääketutkimuksia taas koskee GCP (Good Clinical Practice) -säännöstö.

10

reseptori 2 | 2012

Lääketukkukauppa, varastointi ja kuljetus Lääketukkukaupan laatua valvotaan jatkuvasti erilaisten viranomaisten asettamien velvoitteiden avulla. Lääkeketjun tukkuportaassa tulee noudattaa GDP (Good Distribution ­Practice) -säännöstöä, jonka avulla varmistetaan, että lääkkeen laatu säilyy muuttumattomana kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Se edellyttää oikeanlaisia toimintatapoja ja olosuhteita lääkkeiden varastoinnissa ja kuljetuksissa sekä niiden asianmukaista hallinnointia ja seurantaa. Lääkkeiden käsittelyä koskevien yhteisten GDP-sääntöjen tarkoituksena

Kuluttaja Koska kuluttajaa eivät säätele mitkään viran­ omaissäädökset, lääkekehityksessä painotetaan erityi­ sesti tuotteen hyvää säilyvyyttä sekä kuluttajille suunnatun lääketiedon kattavuutta ja informatiivisuutta. Myös Fimea ko­ rostaa lääkeneuvonnan ja informaation roolia, jotta kuluttaja osai­ si käyttää lääkettä siten, että siitä ei koidu haittoja ja hoito toteutuu parhaimmalla mahdollisella tavalla. Pakkausselosteen on oltava hel­ posti ymmärrettävässä muodossa ja sellainen, että sitä on helppo nou­ dattaa.

Kuluttajaa ja lääkkeen oikeanlaista käyttöä on kuitenkin vaikea valvoa. Lääkkeiden käytössä voikin tapahtua sekä tahattomia että ta­ hallisia käyttäjävirheitä. Jos lääkkeen selosteessa sanotaan, että lääke ei saa jäätyä, kuluttaja ottaa tietoisen riskin esimerkiksi jättäessään lääkkeen pakkasessa autoon. Silloin lääkkeen laatu voi ratkaisevasti huonontua.

Tuotevirhe-epäilyjen arviointi ja tuotevirhe­ tilanteiden hoito puolestaan on lääkeyhtiöiden vastuulla.

u

Kriittiset pisteet Lääkkeen toimitusketjussa ei ole olemassa yhtä ainoaa kriittistä pistettä, joka voisi ratkaisevasti vaarantaa lääkkeen laadun – koko toimitusketjun onnistuminen on tärkeää. Lääkealaa koskevan tarkan valvonnan ja tiukkojen säädöksien avul­ la riskit pyritään minimoimaan siten, että kuluttaja voi luottaa käyttämänsä lääk­ keen laatuun.

LÄÄKKEEN TOIMITUSKETJUSSA

on osaltaan varmistaa potilastur­ vallisuus.

Lääkkeen saatavuus on myös osa lääkkeen laa­ tua. Kun apteekki tai eläinlääkäri tilaa lääkettä tukku­ kaupasta, tukkukaupan on pidettävä huoli siitä, että tilaaja saa ­oikean määrän oikeaa lääkettä oikeaan aikaan. Joskus apteekit esi­ merkiksi tilaavat tiettyä kuluttajaa varten useiden tuhansien eurojen ar­ vosta lääkettä, ja ellei sitä saada halutusti, potilaan hoito voi vaarantua.

Lääketukkukaupan toiminnassa on mahdollista vahvistaa laadunhallintaa ottamalla käyttöön esimerkiksi ISO 9001 -järjestelmä. Oriolalla on vuoden 2011 lopusta lähtien ollut ISO 9001 ‑sertifikaatti, johon sitoutuminen vahvistaa osal­ taan laadunhallintaa. Oriolan näkemyksen mukaan GXP-velvoitteet (yleisesti lää­ keteollisuuden hyvät toimintatavat) ja ISO 9001 -toimintajärjestelmä täydentävät hyvin toisiaan. Näin tiettyjä perussääntöjä ja toimintatapoja noudatetaan kautta koko organisaation ylimmästä johdosta aina varastotyöntekijöihin asti siten, että varmistetaan sekä potilasturvallisuuden että asiakasvaateiden toteutuminen.

EU-tasolla valmistellaan parhaillaan uutta GDP-säännöstöä, joka toden­ näköisesti tulee voimaan vuoden 2013 alkupuolella. Luonnosvaiheessa oleva GDP-säännöstö lähentyy sekä ISO 9001:tä että GMP-säännös­ töä, ja sen myötä lääketukkukauppaa koskeviin velvoitteisiin on tulossa tiukennuksia kautta linjan. Nähtäväksi jää, miten sitä aletaan tulkita eri maissa ja mitkä ovat sen to­ delliset vaikutukset tukkukaupan toi­ mintaan.

Apteekit Apteekkeja säätelevät niiden omat velvoit­ teet, ja nekin ovat Fimean viranomaisvalvon­ nan alla. Fimea painottaa apteekkien kuluttajille antaman lääkeinformaation ja neuvonnan tärkeyttä.

Jotkut apteekit valmistavat vielä lääkkeitä silloin, kun esimerkiksi sopivaa kaupallista valmistetta ei ole saatavilla. Lääkevalmistuksen osalta näitä apteekkeja koskevat tiukat hygienia- ja dokumentointivelvoit­ teet.

Suomessa myös apteekit ovat tehneet laa­ dun kehittämistyötä jopa ISO-sertifioin­ tiin saakka.

Artikkelia varten on haastateltu Heidi Leponiemeä, joka on Oriolan farmaseuttinen johtaja ja lääketukkukaupan vastuunalainen johtaja.

2 | 2012 reseptori

11

Myyntiedustajan

matkassa

Oriolan myyntiedustaja Sanna Mäkinen nostaa tuotesalkun autonsa takakonttiin ja kytkee puhelimen hands freen päälle. Ensimmäiseksi Mäkinen suuntaa Helsingistä kohti Sipoon apteekkia, joka sijaitsee Nikkilän keskustassa. Myyntiedustajan päivä voi alkaa.

O

Teksti Anna Haikarainen Kuvat Kari Hautala ja Arto Wiikari

12

reseptori 2 | 2012

riolan myyntiedustajan työ on hyvin vaihtelevaa.

– Suunnittelen itse viikon rungon, ja päivät ovat erilaisia. Suurin osa työpäivästä koostuu apteekkikäynneistä, joita on normaalisti neljä–viisi päivässä. Yksi käynti kestää yleensä noin tunnin. Välillä apteekit ovat hyvinkin lähekkäin, toisinaan ajelen pidempiä pätkiä niiden välillä. Jos aikaa ei jää lounaalle, syön kylmälaukusta eväitä autossa, Sanna Mäkinen naurahtaa.

Apteekin oveen tarttuessa täytyy myyntiedustajalla olla selvät sävelet, mitä asioita apteekkarin kanssa käydään läpi. Tapaamisaika käytetään tehokkaasti hyödyksi molemmin puolin.

– Yleensä tutkimme aluksi raportteja, miten Oriolan markkinoimien tuotteiden myynti on kehittynyt verrat-

tuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Jokainen apteekki päättää omasta valikoimastaan, mutta pyrin tuomaan eri tuotteiden hyötyjä esiin myös myyntilukujen kautta.

Tukena on Oriolan hyvä raportointijärjestelmä, joka tarjoaa mahdollisuuden esitellä erilaisia lukuja.

Seuraavaksi käydään apteekkarin kanssa ajankohtaiset kampanjat ja tilaukset läpi sekä tarkistetaan mahdollisten mainosmateriaalien tarve.

Myös toimistopäiviä Päivien pituus vaihtelee myyntikierroksen pituuden mukaan. Toisinaan Mäkinen palaa kotiin jo aikaisin iltapäivällä, välillä työpäivä venyy iltakuuteen asti.

Kotiin tullessaan Mäkinen avaa ensiksi tietokoneen, vastaa asiakkaiden lähettämiin sähköposteihin ja laittaa apteekkien tekemät tilaukset eteenpäin. Samalla hän tekee myös kampanjoihin liittyvien mainosmateriaalien tilaukset mainosvarastosta, jotta apteekki saa tarvitsemansa materiaalin mahdollisimman pian käyttöönsä. Päivän päätteeksi Mäkinen tarkistaa vielä, että myyntisalkussa on oikeat paperit ja tuotteet seuraavan päivän käynneille.

Kerran viikossa tai kahdessa Mäkinen pitää toimistopäivän Oriolan pääkonttorilla Espoon Mankkaalla.

– Toimistolla teen hyvin paljon samoja asioita kuin päivän päätteeksikin: kirjaan myyntitiedot tietokantaan, varailen seuraavia apteekkikäyntejä ja tulostan tarvittavia materiaaleja. Toimistolla järjestetään useimmiten myös myyntikokoukset, joissa tuotepäälliköt esittelevät meille uudet tuotteet sekä kampanjaideat.

Viikonloput ovat myyntiedustajilla vapaita, lukuun ottamatta Farmasian päiviä ja Apteekkaripäiviä.

Kemistin koulutus tukee työtä Mäkisen myyntikenttään kuuluu noin puolet pääkaupunkiseudusta sekä Turun alue. Yhteensä hänen asiakkaanaan on noin 120 apteekkia.

– Ajelen nykyään melkein joka päivä kotiin yöksi. Poikkeuksena ovat ne päivät, jolloin on Oriolan iltakoulutuksia ja -tilaisuuksia muilla paikkakunnilla.

Sanna Mäkinen on työskennellyt myynti­ edustajana Oriolassa kolme vuotta.

– Aiemmin asuin Jyväskylässä ja hoidin laajaa kenttää, Pohjanmaata ja Keski-Suomea.

Helsinkiin muutettuani vastasin aluksi Var­ sinais-Suomen ja Satakunnan alueesta. Nyt myyntialueeni on supistunut maantieteellisesti, mutta toisaalta vastuulleni on tullut suurempia apteekkeja.

Hän kertoo viihtyvänsä erinomaisesti nykyisessä työssään.

– Oriola on iso talo, jossa on hyvät mahdollisuudet kouluttautua ja edetä uralla eteenpäin.

Koulutukseltaan Mäkinen on kemisti.

– Moni meistä myyntiedustajista on koulutukseltaan farmaseutti. Oma koulutukseni liippaa sitä läheltä ja auttaa eri tuotteiden toiminnan ymmärtämisessä.

Haavanhoito tuottaa haasteita apteekeille

yhdessä apteekkari Timo Oittisen kanssa Sipoon apteekissa.

sa olemme rakentaneet toimivan tuotehyllykokonaisuuden, jossa on hyvä valikoima erilaisia tuotteita. Meiltä saa apua myös tuotteiden hyllytykseen, hän tuo esiin.

Onnistuneet kampanjat palkitsevat

n Farmaseutti Liinamaija Eira järjestelee haavanhoitotuotteiden hyllyä.

kuka?

Mäkinen kertoo, että eniten yhteydenottoja apteekeilta tulee tilauksiin liittyen. Apteekit välittävät edustajille myös kuluttajilta tulleita kysymyksiä tuotteista ja niiden käytöstä.

Myyntiedustajat tekevät parhaansa löytääkseen vastauksen kaikkiin kysymyksiin.

– Tuotevalikoimamme on kuitenkin hyvin laaja, ja ajankohtaisin tuotetieto löytyy OriolaPro-portaalista. Apteekin henkilöstöllä on mahdollisuus kouluttautua itsenäisesti myös Oriola-Akatemiassa. Apteekit ovat ottaneet nämä tietolähteet hyvin käyttöönsä.

Haasteellisimmaksi tuotealueeksi Mäkinen näkee tällä hetkellä haavanhoidon, joka on niin apteekeille kuin edustajillekin uusi ja haasteellinen kokonaisuus. Haavanhoito jää esimerkiksi farmaseuttikoulutuksessa varsin vähälle huomiolle.

– Oriola järjestää haavanhoitokoulutusta ympäri Suomea. Yhdessä lääkeyritysten kans-

n Sanna Mäkinen tutkii raportteja

Sanna Mäkinen Työtehtävä: Myyntiedustaja, Consumer Health, Oriola Oy Ikä: 32 vuotta Koulutus: filosofian maisteri, kemisti Vastuualue: Noin 120 apteekkia pääkaupunkiseudun ja Turun alueella

Sanna Mäkinen kokee, että palkitsevinta hänen työssään on nähdä tuotekampanjoiden menestyvän apteekeissa.

– Pyrimme kampanjatuotteidemme avulla edistämään apteekkien myyntiä. Tulee hyvä tunne, kun yhteistyö toimii ja apteekkien oma henkilökunta sisäistää niiden idean ja tärkeimmät viestit kuluttajille.

Työssään hän painottaa luottamuksellisen suhteen luomista ja pitkäaikaisen yhteistyön lujittamista apteekkien kanssa.

– Jos näitä asioita hoitaisi puhelimitse, jäisi yhteys aika pintapuoliseksi. Uskon myös, että apteekkarit pitävät siitä informaatiosta, jonka he edelleen saavat kasvotusten.

Mitkä ovat sitten ominaisuuksia, jotka auttavat menestymään myyntiedustajan tehtävissä?

– Kun on täsmällinen ja järjestelmällinen luonne, pitää tarkkaa kirjaa käyntikerroista­ sekä pakkaa myyntisalkun paperit ja tuotteet huolella, helpottaa se työtä huomattavasti.

Usein asiakkailta tuleekin kommentteja, että löydätpä sinä aina käden käänteessä kaiken tarvittavan tuolta salkustasi, Sanna Mäkinen hymyilee.

Hän nostaa tuotesalkun takaisin auton takakonttiin ja napsauttaa puhelimen hands freen päälle. Matka jatkuu Arabianrannan apteekkiin ja sen jälkeen iltapäivällä vielä Kal­ lion apteekkiin. | 2 | 2012 reseptori

13

teksti Ilpo Salonen kuvat Sampo Korhonen

T

avoite on, että tulevaisuudessa meillä on yksi ja yhtenäinen terveydenhuolto.

Osa palvelusta toteutetaan lähellä ihmisiä terveyskeskusten tapaan ja vaativampi hoito keskitetysti, kuten nyt erikoissairaanhoito.

Risikon mielestä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä apteekkien välillä on syytä kehittää uusia yhteistyön muotoja.

Apteekkien toiminta on hyvä esimerkki siitä, miten yksityinen ja julkinen puoli voivat täydentää toisiaan.

– Kun potilas saa lääkäriltä diagnoosin ja reseptin, hän on usein aika pöllämystynyt eikä ehkä muista puoliakaan, mitä vastaanotolla on puhuttu. Kun hän menee apteekkiin, siellä lääkealan ammattilaiset kertovat, miten lääkettä käytetään. Ja jutellaan siellä usein paljon muutakin asiakkaan sydäntä lähellä olevista asioista.

nousisi nykyisestä 0,43 eurosta, ja tukkuhintojen vaikutus pienenisi. Lääkkeiden myyntihintoihin uudistuksella arvioidaan olevan vain vähän vaikutusta.

Asiaa valmistellaan osana lääkekorvausjärjestelmän uudistusta, jonka on määrä valmistua loppuvuoden aikana.

– Esitys tukee lääkkeiden ja ammatillisen lääkehoidon saatavuutta eri puolilla maata. Se myös kannustaa apteekkeja lääkeneuvontaan ja yhteistyöhön terveydenhuollon kanssa. Uudistus ei kuitenkaan saa tulla asiakkaan maksettavaksi, Risikko huomauttaa.

Esitys kannustaa apteekkeja lääkeneuvontaan ja yhteistyöhön terveydenhuollon kanssa.

Takaisinmaksua tutkitaan vielä Reseptilääkkeiden hintojen aleneminen on tärkeimpiä syitä, miksi varsinkin syrjäseutujen apteekkien talous on ahtaalla. Lääkevaihto, viitehintajärjestelmä ja lääkeyritysten hintakilpailu ovat hyödyttäneet asiakkaita, mutta samalla apteekkien myyntikate on kutistunut.

Lääkealan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen Fimean esityksen mukaan lääketaksa perustuisi yhä enemmän apteekin asiantuntijatyöhön. Käytännössä reseptin toimitusmaksu

Apteekkimaksut muuttuisivat Fimean esityksen mukaisesti siten, että ne perittäisiin erisuuruisina apteekeilta ja sivuapteekeilta, jos niiden yhteinen liikevaihto olisi alle 3,5 miljoonaa euroa. Tällä halutaan kannustaa sivuapteekkien pitoon. Tätä esitystä arvioidaan ministeriössä paraikaa.

Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistä pohtinut työryhmä päätyi suosittamaan tukkuhintojen leikkaamista, jolla saataisiin hallitusohjelman mukaiset 113 miljoonan säästöt.

Lääketeollisuus ehdotti tämän tilalle takaisinmaksumenettelyä, jolla lääkeyritykset palauttaisivat osan voitoistaan valtiolle.

– Tätäkin ajatusta tutkitaan osana kokonaisuutta. Olen pyytänyt asiasta lisätietoa, eikä mitään vaihtoehtoja ole suljettu täysin pois. Työryhmällä on aikaa vuoden loppuun asti, ja sitten tehdään päätöksiä, Risikko mainitsee.

Painopisteet uusiksi Ministeri pitää apteekkiverkon turvaamista olennaisena osana meneillään olevaa isoa terveydenhuollon uudistusta.

– Nykyään erikoissairaanhoitoon käytetään kaksi kolmannesta terveydenhuollon budjetista ja perusterveydenhuoltoon yksi kolmannes. Tätä jakaumaa pitää muuttaa, jotta vanhenevan väestön terveydenhuollon tarpeisiin voidaan vastata, hän korostaa.

Ministeriön kaavailuissa sosiaali- ja terveydenhuolto olisi vahvojen kuntien ja toisaalta sosiaali- ja terveysalueiden eli sote-alueiden vastuulla. Sote-alueet olisivat pienempien kuntien yhteistyöelimiä.

Kaiken tämän yläpuolella toimisivat erityisvastuu- eli erva-alueet. Niiden tehtävänä olisi muun muassa vetää isoja linjoja sekä koordinoida ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sekä ervojen että sote-alueiden ja kaupunkien vastuita ja tehtäviä pohditaan parhaillaan.

Kokonaisuus on osa laajaa kuntauudistusta. Pelkät rakenneuudistukset eivät kuitenkaan Risikon mukaan auta, ellei sosiaali- ja

Ministeri Paula Risikko:

Apteekkien osaaminen

täysillä käyttöö Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan uudistusta, jossa apteekin talous perustuisi yhä enemmän asiantuntijatyöhön ja vähemmän lääkkeen tukkuhintaan.

Ministeri Paula Risikko ajaa hanketta ja samalla usuttaa apteekkeja nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön muun terveydenhuollon kanssa.

14

reseptori 2 | 2012

terveydenhuollon eri toimijoiden yhteistyötä saada sujumaan nykyistä paremmin. Hän roh­ kaisee myös apteekin ammattilaisia olemaan aloitteellisia paikallisen terveydenhuollon ke­ hittämisessä.

– On paljon hyviä esimerkkejä siitä, miten apteekkien lääkehuolto ja neuvonta täydentää olennaisesti muun terveydenhuollon osaamis­ ta. Pitää vaan ottaa yhteyttä sairaanhoitajiin ja lääkäreihin ja kutsua heitä palavereihin, ellei siltä suunnalta tule kutsua. Myös yhteyksiä kuntapäättäjiin ja vaaliehdokkaisiin on hyvä pitää auki, hän yllyttää.

Kunta on yhtä kuin palvelut Elinikä nousee monesta syystä. Se merkitsee ­lisää terveitä elinvuosia, mutta lopulta raih­ naisuus iskee, ja silloin tarvitaan hoitohenkilö­ kuntaa.

– Vuoteen 2025 mennessä avautuu 234 000 työpaikkaa, kun väestön hoitotarve lisääntyy ja sosiaali- ja terveysalan työvoima eläköityy.

Alan koulutuksen ja työelämän yhteistyötä pi­ tää tiivistää. Lisäksi kunnissa tarvitaan osaa­ vaa johtamista, jossa henkilöstön hyvinvointi otetaan vakavasti. Nykyään liian moni hoitaja uupuu ja kadottaa motivaationsa.

Kuntien elinvoima riippuu Risikon mukaan siitä, pystyvätkö ne tarjoamaan peruspalveluja.

– Kun kunnasta häviävät palvelut, samalla häviävät veronmaksajat. Kuntauudistus, ihmis­ ten tarpeet, henkilöstön saatavuus ja ter­ veydenhuollon turvaaminen ovat iso kokonai­ suus, johon on nyt löydettävä ratkaisut, hän painottaa. |

ön 2 | 2012 reseptori

15

teksti Essi Kähkönen kuvat Riikka Hurri

1

Mitkä ovat yleisimpiä Helsingin Uniklinikalla hoidetuista uniongelmista?

– Yleisimmin Uniklinikalle hakeutuu eriasteisesta unettomuudesta kärsiviä potilailta. Osa potee tilapäistä unettomuutta, jonka aiheuttajia ovat muun muassa stressi, traumat ja elämänmuutokset.

Joskus unettomuus pitkittyy. Tyypillinen pitkäaikaisesti uneton potilas on keski-ikäinen nainen, mutta tätä nykyä myös nuorempi ihminen.

2

Onko potilaissa paljon myös uniapneaa potevia?

– Kyllä, sillä miehistä noin neljä prosenttia ja naisista pari prosenttia kärsii merkittävästä uniapneasta.

Uniapnean riskitekijöitä ovat keskivartalolihavuus, paksu kaula sekä lisääntynyt leuan­ alusrasva. Tihentynyt öinen virtsaamistarve on myös yleinen uniapnean oire.

Kuka sitten potee levottomia jalkoja?

– Alhainen varastorauta altistaa levottomien jalkojen syndroomalle. Seerumin S-ferritiinin tulisi olla yli 45 ug/l, jotta oireilta vältyttäisiin.

4

3

Mistä narkolepsiasta on kyse ja miten sitä tutkitaan?

– Narkolepsian keskeinen oire on katapleksia. Tunnereaktiot, kuten nauraminen, aiheuttavat silloin äkillisen lihasvoiman menetyksen.

Narkolepsian nykydiagnostiikka perustuu laajaan unitutkimukseen, päiväaikaisiin vireystesteihin ja tarvittaessa myös selkäydinnesteen tutkimiseen HLA-kudostyypitykseen määrittämiseen. Tietty HLA-tyyppi osallistuu autoimmuunitautien syntyyn, ja katapleksiaa potevista narkolepsiapotilaista 90 prosentilla on tämä tietty HLA-kudostyyppi.

Kymmenen kysymystä

uniongelmien hoidosta Helsingin Uniklinikalla tavoitellaan hyvää unta.

Univaikeuksista ja uniongelmien tutkimisesta kertoo neurologian dosentti, unilääketieteeseen erikoistunut Markku Partinen.

U

niongelmat ovat meillä yleisiä, sillä tilapäisistä unihäiriöistä kärsii jopa kolmasosa suomalaisista jossakin elämänsä vaiheessa. Kroonisesti unihäiriöisiä on noin 15 prosenttia väestöstä.

Tavallisimpia univaikeuksia ovat unettomuus, uniapnea ja levottomat jalat (*. Univaikeuksiin kannattaa hakea apua, jos ne alkavat haitata päiväaikaista vireyttä ja esimerkiksi

16

reseptori 2 | 2012

työntekoa. Helsingin Uniklinikalle hakeutuvista ainakin kahdeksan kymmenestä saa avun univaikeuksiinsa. *) Levottomat jalat on oireyhtymä, jossa jalkojen alueella tuntuu pakottavaa ja epämiellyttävää tunnetta. Jalkojen liikuttelu lievittää oiretta, joten levottomista jaloista kärsivä henkilö liikuttelee jalkojaan lähes jatkuvasti.

Mitä muita uniongelmia Uniklinikalla hoidetaan?

5

– Kroonista väsymysoireyhtymää sekä unenaikaisia erityishäiriöitä, kuten unissakävelyä, yöllisiä kauhukohtauksia sekä REM-käyttäytymishäiriöitä.

Unenaikaisten ongelmien syynä voivat olla esimerkiksi epileptiset kohtaukset, krooniset kiputilat tai jotkut sairaudet ja lääkkeet.

6

Miten uniongelmia tutkitaan?

– Ensiksi voisi mainita suppean yöpolygrafiatutkimuksen, jota sovelletaan lähinnä uniapnean seulontaan. Tutkimuksessa käytetään ambulatorista rekisteröintilaitetta, joka sallii liikkumisen ja rekisteröinnin kotioloissa.

Laitteeseen kytketään sormianturi, joka kertoo veren happikyllästeisyyden unen aikana. Lisäksi käytössä ovat happiviikset ja laite, jolla rekisteröidään nenän kautta kulkevaa ilmavirtaa. Rekisteröinnissä saadaan selville myös yönaikaiset jalkojen liikkeet, nukkumisasennot sekä hengitysliikkeet. Tutkimukseen on mahdollista liittää kuorsauksen ja sydämen toiminnan EKG-seuranta.

Mistä on kyse aktigrafiatutkimuksessa, jollaista käytetään yleisesti monissa unitutkimuksissa?

7

– Sillä tutkitaan unen pituutta, aktiivisuutta, ihmisen liikkeitä ja vuorokausirytmiä pienen rannekkeen avulla. Tutkittava pitää samalla päiväkirjaa.

Tämä tutkimus on perusteltua silloin, kun halutaan tutkia unettomuutta sekä poissulkea uniapnea, raajaliikehäiriö tai viivästynyt unijakso.

Tutkimus kestää yleensä noin viikon ja sen voi tehdä koti- ja työoloissa.

8

Onko verenpaineen mittauksesta hyötyä uniongelmien syiden selvittämisessä?

– On kyllä. Käytämme 24 tunnin jatkuvaa syke sykkeeltä -verenpainemittausta, joka tapahtuu kytkemällä aktigrafialaitteeseen veren happikyllästeisyyttä mittaava sormianturi sekä rintaan kiinnitettävät EKG-elektrodit.

Tutkimus on hyödyllistä tehdä, jos halutaan selvittää esimerkiksi verenpainelääkityksen aloittamisen vaikutus uneen.

9

Milloin on laajan unitutkimuksen paikka – ja miten sellainen tehdään?

– Kattavin ja monipuolisin unitutkimus on laaja unipolygrafia. Siinä rekisteröidään aivosähkötoiminta, silmien liikkeet, lihasten toiminta, EKG, hengitysliikkeet ja ilmavirta, happikyllästeisyys, jalkojen liikkeet, jatkuva syke, verenpaine ja nukkumisasento. Rekisteröintiin voidaan liittää myös pimeässä huoneessa tallennettava videokuva.

Laaja unipolygrafia on välttämätön tutkimus selvitettäessä unenaikaisia erityishäiriöitä tai yöllisiä kohtauksellisia tiloja.

10

Millä muilla keinoilla laboratorioolosuhteissa voidaan tutkia uniongelmia?

– Uniongelmien erityistutkimuksia ovat muun muassa nukahtamisviivettä mittaava MSLT (Multiple Sleep Latency Test) sekä hereilläpysymistä mittaava MWT-mittaus (Multiple Wakefulness Test). Vireystilan tutkimus on tarpeen tehdä esimerkiksi narkolepsiadiagnostiikassa, ajo- ja työkyvyn arvioinnissa sekä tieteellisissä tutkimuksissa. |

fakta Helsingin Uniklinikka • Yksityinen neurologisten, psykiatristen ja neuropsykiatristen erityisongelmien sekä univaikeuksien tutkimukseen ja hoitoon erikoistunut klinikka.

• Vastaanottavina lääkäreinä toimii neurologian ja psykiatrian erikoislääkäreitä; konsultoivat erikoislääkärit ovat kliinisen neurofysiologian ja korva-nenä-kurkkutautien erikoisaloilta. Uniklinikalla on myös unihoitajan ja sairaanhoitajan vastaanotto.

• Uniklinikalle voi tulla joko lääkärin lähetteellä tai itse maksavana potilaana ilman lähetettä.

Moni tutkimus voidaan tehdä potilaan kotona.

• Tutkimukset kuuluvat Kela-korvauksen piiriin. |

Lue lisää uniongelmien hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä eReseptorista www.oriola.fi/ eReseptori/

2 | 2012 reseptori

17

teksti Essi Kähkönen kuva JARKKO VIRTANEN

S

airaala-apteekkien lääkehankinnoissa on aina kyse työläästä ja aikaa vievästä prosessista. Ei siis ihme, että isojen yliopistosairaaloiden sairaala-apteekit ovat ottaneet tehtäväkseen kilpailuttaa lääkkeet myös alueensa pienemmille apteekeille, jäsenkunnille sekä erityisvastuualueille.

Viidestä yliopistosairaalahankintarenkaasta isoin on HUS. HUS-Apteekin apteekkarin Kerstin Carlssonin mukaan hankintarenkaat ovat osoittautuneet varsin tarpeellisiksi.

– Lääkkeiden kilpailuttaminen ja hankinta vievät runsaasti aikaa, vaativat osaamista ja edellyttävät hankintalain tuntemusta. Se, että me tarjoamme palvelua keskitetysti jäsenkunnillemme, lisää potilasturvallisuutta – myös silloin, kun potilas siirtyy vaikkapa erikoissairaanhoidosta perus­ terveydenhuollon yksikköön, hän sanoo.

Hankintarenkaat kilpailuttavat lääkehankinnat yleensä kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Tuorein hankintakausi alkoi tämän vuoden alusta.

– Uutta on se, että HUS-alueella on nyt mahdollisuus saada valmisteelle kahden vuoden optiokausi. Ilmoitamme syksyn kuluessa toimittajille, millä valmisteilla täytämme option, mitkä kilpailutamme uudelleen. Järjestelyllä kyetään pitämään valikoimaa mahdollisimman samankaltaisena monta vuotta, eikä kaikkia lääkkeitä, eli 10 000 nimikettä, tarvitse kilpailuttaa myöhemmin.

Optioinnilla on sekin etu, että pitkään käytössä olleet lääkenimikkeet säilyvät entisellään, eikä hoitohenkilöstö joudu opettelemaan kahden vuoden välein uusia kauppanimiä.

– Tässäkin on kyse tärkeästä potilasturvallisuuteen liittyvästä yksityiskohdasta, Carlsson mainitsee.

Ei vain hinta Carlssonista lääkkeiden hankinta ei aina perustu halvimpaan hintaan. Hän myöntää toki sen, että kokonaistaloudellisuus usein ratkaisee – mutta myös laatukriteerien on täytyttävä.

Vastuunalainen johtaja Nina Isonen-Sjölund Rochelta painottaa tarjouspyyntöjen selkeyttä ja potilaan edun ajattelemista.

Hankintarenkaat

nostavat potilasturvallisuutta Viisi isoa hankintarengasta kilpailuttaa sairaala-apteekkien lääkkeet Suomessa. Se on potilaan etu, sillä lääkehankinnat vievät runsaasti aikaa ja kysyvät vankkaa asiantuntemusta.

18

reseptori 2 | 2012

n – Kliinisen työn tarpeiden ja tavoitteiden tulisi näkyä hankintarenkaiden tarjouspyynnöissä, HUSApteekin apteekkari Kerstin Carlsson toteaa.

– On kaikkien etu, että tarjouspyynnöistä käy ilmi, mitä halutaan. Hinnan lisäksi tarjouspyyntöjä tehtäessä pitää kuulla lääketieteellisiä asiantuntijoita ja hoitohenkilökuntaa, jotta hankintakierroksen tulos on potilaan hoidon kannalta paras mahdollinen, hän sanoo.

Isonen-Sjölund on hyvillään siitä, että myös muut valintakriteerit kuin hinta ovat tärkeitä.

– Siksi lääkevalmistajien on tarpeen tietää, mitä valintakriteerejä sairaalaapteekit itse painottavat ja miten painotukset vaikuttavat lopulliseen päätökseen.

Nämä muut kriteerit voivat olla hyvinkin hintaa merkittävämpiä kriteereitä esimerkiksi biologisten lääkkeiden ryhmässä kuin vaikkapa tavallisissa särkylääkkeissä.

– Dialogi lääkeyhtiön ja hankintarenkaan välillä edistää tarjouspyynnön selkeyttä, ja tässä vuoropuhelussa olemme mielellämme jatkossakin mukana, Isonen-Sjölund toteaa.

Työn tarpeet edellä Kerstin Carlssonin mukaan ainakin HUS-Apteekin tulevalla hankintakierroksella laatukriteerit selkeytyvät entisestään. Tarjouspyynnöistä pitäisi hänen mielestään näkyä kliinisen työn tarpeet ja tavoitteet.

– Jos jotakin lääkettä vaikkapa annostellaan selvästi harvemmin kuin jotakin toista, niin tarjouspyynnöistä kannattaisi välittyä myös hoitajan työaikaa säästävä elementti, sairaala-apteekkari havainnollistaa.

Uuden hankintakauden haasteita ovat olleet myös usein alkukauteen ajoittuvat saatavuusongelmat. Kun lääkkeiden tarve joudutaan ennustamaan puolitoistakin vuotta etukäteen, puutoksia saattaa ilmetä.

– Siksi HUS-alueen tulevassa tarjouspyynnössä aiotaan kiinnittää huomiota myös tuotteiden saatavuuteen. Suosimme niitä toimittajia, jotka ovat osoittautuneet luotettaviksi.|

fakta Erityisluvallisia lääkkeitä joustavasti > Miten Oriola palvelee apteekkien hankintarenkaita lääkehankinnoissa?

– Yhteistyötä sairaala-apteekkien kanssa on viime vuosina Oriolassa tiivistetty, kertoo Oriolan myyntijohtaja Mikko Surakka. Hänestä on hyvä, että lääketukun ja sairaala-apteekkien ihmiset tapaavat toisiaan.

– Porukan on hyvä tavata kasvokkain, eikä aina vain jutella puhelimessa. Kasvokkain kohtaamisella on iso merkitys, Surakka sanoo.

Surakan mukaan luonnollisia kohtaamispisteitä Oriolalla on sairaala-apteekkien kanssa useampia. Oriola aloitti kolmisen vuotta sitten erityisluvallisten lääkkeiden maahantuonnin sairaala-apteekeille.

– Sillä puolella haluamme kuunnella asiakkaan toiveita vieläkin herkemmällä korvalla. Esimerkiksi keväällä olimme tukemassa sairaala-apteekkarien ja -proviisoreiden neuvottelupäivien järjestämistä, ja ne olivat oiva näköalapaikka tutustua ja esitellä Oriolan toimintaa.

Surakka kertoo, että viime vuonna avattu OriolaPro-portaali on saanut paljon kiitosta käyttäjiltä. Sieltä sairaala-apteekit saavat nopeasti ja vaivattomasti tuotetiedot Oriolan kautta kulkevista lääkkeistä.

– Syksyn aikana portaaliin pääsevät myös kaikki lääkekeskukset, hän huomioi. |

2 | 2012 reseptori

19

teksti Krista Korpela-Kosonen kuvitus ISTOCKPHOTO

Hyväksytty terveysväite

lunastaa lupauksensa

”Auttaa pysymään terveenä” olisi elintarvikkeen tai ravintolisän myyntipakkauksessa kuluttajan kannalta houkutteleva lupaus.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen Efsa antaa näin yleisluontoiselle terveysväitteelle kuitenkin täystyrmäyksen.

20

reseptori 2 | 2012

E

lintarvikkeiden ja ravintolisien terveysvaikutuksista ei saa sanoa mitä tahansa. Tuotteista esitettyjä ravitsemus- ja terveysväitteitä säätelee EU:n ravitsemus- ja terveysväiteasetus, jota on sovellettu heinäkuusta 2007 lähtien kaikissa jäsenmaissa.

Asetuksen mukaan ravitsemus- ja terveysväitteiden on perustuttava yleisesti hyväksyttävään tieteelliseen näyttöön. Ravitsemus- ja terveysväitteitä tuotteissaan käyttävien yritysten on lisäksi perusteltava väitteen käyttö.

Käyttöön hyväksytyt ravitsemusväitteet on lueteltu suoraan asetuksen liitteessä, mutta kaikki terveysväitteet vaativat Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen Efsan tiukkoihin tieteellisiin kriteereihin perustuvan arvioinnin. Vain Efsan puoltamia ja Euroopan komission hyväksymiä terveysväitteitä on mahdollista käyttää elintarvikkeiden ja ravintolisien pakkausmerkinnöissä ja markkinoinnissa.

Ravitsemus- vai terveysväite?

fakta

> EU-asetus jakaa elintarvikkeissa ja ravintolisissä käytettävät väitteet ravitsemus- ja terveysväitteisiin.

Ravitsemusväitteellä tarkoitetaan tuotteen hyödyllistä ravintosisältöä käsittelevää väitettä. Käyttöön hyväksytyt ravitsemusväitteet on lueteltu väiteasetuksen liitteessä.

Tällaisia ovat esimerkiksi: ”Runsaskuituinen” ja ”Sisältää runsaasti C-vitamiinia.”

Terveysväitteellä tarkoitetaan elintarvikkeen ja terveyden välistä yhteyttä käsittelevää väitettä. Terveysväitteet jaetaan kahteen ryhmään.

1

Artiklan 13 mukaiset eli ns. toiminnalliset väitteet kuvaavat ravintoaineen tai muun aineen vaikutusta kasvuun, kehitykseen ja elimistön toimintaan, psykologisiin toimintoihin ja käyttäytymiseen sekä laihtumiseen ja painonhallintaan. Nämä väitteet on toimitettu Efsan arvioitavaksi kansallisina terveysväiteluetteloina, jonka keräämisestä Suomessa vastasi Evira. Hyväksytty väite on esimerkiksi: ”EPA ja DHA edistävät sydämen normaalia toimintaa”.

2

Artiklan 14 mukaiset väitteet viittaavat lasten kehitykseen ja terveyteen tai sairauden riskin vähenemiseen. Nämä väitteet vaativat aina tuotekohtaisen hakemuksen, jonka Efsa arvioi. Hyväksytty väite on esimerkiksi: ”Kasvisterolien on osoitettu alentavan veren kolesterolitasoa. Korkea kolesteroli on sepelvaltimotaudin riskitekijä”. |

Yli 200 toiminnallista terveysväitettä

natriumia kuin tavallinen ruokasuola tai merisuola. Haitallista natriumia on Pansuolassa korvattu kaliumilla ja magnesiumilla. Näillä kivennäisaineilla on monia myönteisiä vaikutuksia elimistössä.

– Pansuolassa voidaan jatkossakin käyttää terveysväitettä, joka liittyy kaliumin kykyyn edistää verenpaineen pysymistä normaalina, Rintala selvittää.

Toukokuussa julkistettiin lista ensimmäisistä toiminnallisista terveysväitteistä, jotka komissio on hyväksynyt käyttöön. Hyväksyttyjen väitteiden listalle pääsi 222 terveysväitettä.

Toiminnalliset terveysväitteet kuvaavat ravintoaineen tai muun aineen vaikutusta kasvuun, kehitykseen tai elimistön moniin vitamiineihin toimintaan, psykologisiin ja kivennäisaineisiin toimintoihin ja käyttäytyLisää väitteitä on mahdollista miseen, tai laihtumiseen ja Oriolan tuotteisiin painon kontrollointiin.

Myös EPA ja DHA ovat saaliittää useitakin Samalla julkaistiin lista neet hyväksytyn terveyshyväksyttyjä terveysväitteistä, jotka Efsa väittämän, ja siten Lysi-kala­terveysväitteitä. ja komissio ovat käsittelysöljytuotteista voidaankin sään hylänneet muun muaskertoa, että niiden sisältäsa puutteellisen tieteellisen näytön vuoksi. mät EPA ja DHA edistävät sydämen normaalia Nämä kielletyt väitteet on poistettava tuottei- toimintaa. den pakkausmerkinnöistä ja markkinointimaLysi-kalaöljytuotteet sisältävät runsaasti teriaaleista joulukuun puoliväliin mennessä. omega-3-rasvahappoja, joista tärkeimpiä ovat eikosapentaeenihappo EPA ja dokosaheksa­ eenihappo DHA. Pansuolan hyödyllinen kalium – Kaiken kaikkiaan meillä ei tällä hetkellä Laatu- ja kehityspäällikkö Katja Rintala Oriolasta kertoo, että myös Oriolan markki- ole kovinkaan montaa tuotetta, jossa esiintyinoimissa tuotteissa esiintyy hyväksynnän saa- si terveysväitteitä. Efsan tieteellisten arvioinneita terveysväitteitä. Niitä voidaan käyttää tien ja Euroopan komission uusimpien päämuun muassa Pansuolan ja Lysi-kalaöljytuot- tösten jälkeen olemme tilanteessa, jossa voimme lisätä tuotteisiimme hyväksyttyjä väitteiteiden markkinoinnissa.

Pansuola on maailman tutkituin mineraa- tä, Rintala summaa.

Esimerkiksi moniin vitamiineihin ja kivenlisuola, joka sisältää noin puolet vähemmän

näisaineisiin, kuten D- ja C-vitamiiniin sekä magnesiumiin ja sinkkiin on mahdollista liittää useitakin hyväksyttyjä terveysväitteitä ja siten kertoa tuotteiden hyvistä ominaisuuksista.

Evira tehostaa valvontaa Terveysväitteiden asianmukaista käyttöä valvoo Suomessa elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Käytännön valvontatyön toteuttavat ensisijaisesti kuntien elintarvikevalvonta­ viranomaiset muun muassa yrityskäyntien ja kauppakierrosten yhteydessä. Eviran tehtävänä on ohjata ja johtaa valvontaa.

Ensi vuonna Evira toteuttaa puolivuotisen projektin, jonka yhteydessä terveysväitteiden käyttöön liittyvää neuvontaa ja valvontaa tehostetaan. Tavoitteena on karsia tuotepakkauksista ja muusta mahdollisesta markkinointiaineistosta kaikki väitteet, joiden käytölle ei ole hyväksyntää.

Katja Rintala pitää terveysväitteiden hyväksymis- ja valvontamenettelyä myönteisenä asiana.

– Tällä tavoin varmistetaan, että kuluttaja pystyy tekemään tutkittuun tietoon pohjautuvia valintoja ja luottamaan käyttämiinsä tuotteisiin. | 2 | 2012 reseptori

21

> Vinkki!

Hellävaraista

puhtautta

Atooppiselle iholle suunnitellut pesunesteet tukevat ihon hyvinvointia. Uudistuneiden A-Derma-tuotteiden joukosta löytyvät oikeat tuotteet kosteustasapainon vaalimiseen. teksti Taina Vuokko kuva Pekka Nieminen

22

reseptori 2 | 2012

A

tooppisen ihon hoidossa tärkeintä on päivittäinen hoitaminen. Oikean hoitovoiteen valitseminen on erinomainen alku, mutta sen lisäksi huo­miota pitää kiinnittää pesuaineisiin.

– Yleisin virhe atooppisen ihon hoidossa on peseminen. Monet pesevät kasvonsa vain vedellä, joka tosiasiassa kuivattaa ihoa. Atoopikolla kosteustasapainon palautuminen voi kestää jopa päiviä, tuotepäällikkö Annika Hietanen Oriolasta selvittää.

Hyvä atooppisen ihon pesuaine paitsi puhdistaa myös hoitaa ihoa. Esimerkiksi A-Dermapuhdistustuotteet jättävät iholle suojan, joka ehkäisee ihoa kuivumiselta varsinkin talvipakkasilla.

Kasvoille ja vartalolle tulisi lisäksi muistaa varata omat hoitotuotteensa.

– Kasvojen ja vartalon ihot ovat erilaisia, joten ihonhoidon täsmätuotteet ovat tarpeen.

A-Derma-sarjassa on omat vaihtoehtonsa niin meikinpoistoon kuin vartalon puhdistamiseenkin.

Miellyttävää tuntua iholle Suomen suuret lämpötilavaihtelut haastavat tunnetusti ihon hyvinvoinnin. Runsas saunominen tuottaa vielä omat pulmansa.

– Talvella hoitovoiteen tulisi olla rasvaisempi kuin kesällä. Eri voidevaihtoehdoista kannattaa rohkeasti kokeilla ja tunnustella, mikä tuntuu miellyttävimmältä juuri omalle iholle, Annika Hietanen neuvoo.

Oikein valittu pesuneste ja voide ovat lyömätön yhdistelmä atooppisen ihon hoidossa.

Kun miellyttävältä tuntuva voide levitetään pesuaineen jättämän suojaavan kalvon päälle, voidaan atooppisen ihon tulehtumista jopa ennaltaehkäistä.

Jos voide ei tunnu hyvältä omalla iholla, se jää helposti käyttämättä.

– A-Derma-tuotteiden vaikuttava aine on kauranversouute, jolla on ihoa suojaava ja rauhoittava vaikutus. Vaikuttava aine on proteiiniton, joten se ei allergisoi ja sopii erittäin herkälle iholle. Sarjassa on panostettu erityisesti käyttömukavuuteen. |

> Uutuustuotteet: Avuksi ruoansulatukseen > Gastro Enzym -kapselit sisältävät ilmavaivoja ja yleisimpiä ruoansulatusvaivoja helpottavaa alga-galaktosidaasia (400 GaIU) sekä lipaasia (4 500 FIP LU). Kapseli otetaan ennen ruokailua.

Pakkauskoot ovat 30 ja 100 kapselia.

> Markkinoija: Oriola Oy

Intiimialueiden hoitoon > Monipuolinen Multi-Gyn tuotesarja hoitaa ja ennaltaehkäisee naisten intiimialueen vaivoja. Tuotesarjasta löytyvät valmisteet bakteeriperäisiin ja hiivaperäisiin vaivoihin sekä emättimen kuivuuteen. Sarjasta löytyy myös hellävarainen intiimialueen pesuvaahto sekä tehostettuun hygieniaan tarkoitettu intiimisuihku. Lisätietoja www.multi-gyn.fi.

> Markkinoija: Oriola Oy

Vahva ubikinonivalmiste > Q-Statin® 120 mg Platinum 90 kaps on uutuus, jossa yksi Q-Statin kapseli sisältää 120 mg ubikinonia ja sen vaikutusta tehostavaa E-vitamiinia 12 mg. Ubikinoni on välttämätön kaikille soluille, ja sen tarve on jatkuva. Elimistön riittävä ubikinonipitoisuus mahdollistaa solujen energiansaannin ja suojaa soluja ennenaikaiselta vanhenemiselta. Ubikinoni tuo vireyttä ja energiaa.

Lysi-uutuuksia > Tuttu, vahva Lysi Omega-3 Forte on saatavilla nyt myös uudessa 120 kapselin säästöpakkauksessa. Tuote sopii erityisesti talouksiin, joissa on useampi omega-3 -rasvahappojen käyttäjä. Jo yksi kapseli päivässä riittää! > Lysi Omega-3 Family -tuotteesta on tehty kampanjapakkaus, jossa kuluttaja saa yhden ylimääräisen kapseliblisterin kaupan päälle, eli 25 prosenttia enemmän samalla rahalla. Tuote on ajankohtainen koululaisille. Omega-3-rasvahapot ovat tärkeitä oppimiskyvylle, sillä ne vaikuttavat positiivisesti keskittymiseen. Pureskeltavat pehmytkapselit ovat tuttifrutin makuisia ja maistuvat myös lapsille. Valmiste on saatavana apteekeista, rajoitetun ajan. > Myös Lysi Omega-3 Tupla+ -tuotteesta on syksyksi etupakkaus, jossa kuluttuja saa kolme pakkausta kahden hinnalla. Omega-3-rasvahappoja ja D3-vitamiinia sisältävä valmiste tuo auringon pimeäänkin ajanjaksoon! Tuotetta on saatavana apteekeista, rajoitetun ajan.

> Markkinoija: Oriola Oy

> Markkinoija: Oriola Oy

Ratkaisuja aktiiviseen elämään > Ammattilaisten käyttämä BSN Medicalin Actimove -tukisarja pitää sisällään suuren joukon jännittäviä uutuuksia.Valikoimasta löytyy pehmeitä ja kovia tukia, jotka tukevat yliliikkuvia tai -rasittuneita nilkkoja, ranteita, kyynärpäitä ja polvia. Toimivat ja miellyttävät tuotteet lievittävät kipua ja ehkäisevät uusia vammoja. Myös muotoiluun on kiinnitetty huomiota: tyylikästä ja mukavaa suojaa käytetään enemmän. Tuotteisiin on saatavilla myös hylly.

Sairaalapuolella käytössä oleva tukisarja on saatavana nyt kuluttajille – vain apteekeista.

> Markkinoija: Oriola Oy

2 | 2012 reseptori

23

teksti Ritva-Liisa Sannemann kuvat iStockphoto

Tuotantoeläinten tautitilanne on pysynyt hyvin hallinnassa Suomessa.

Uhkana ovat maailmalta leviävät ja nopeasti muuntuvat virukset, joihin kehitellään jatkuvasti rokotteita.

Myös loistauteihin on tulossa uusia valmisteita.

Uusia rokotteita

H

eläintauteihin

yvät tuotanto-olosuhteet, seuranta ja rokotukset ovat pitäneet meillä tautitilanteen hyvänä. Suomessa sallitaan rokottaminen vain täällä esiintyviä tarttuvia tauteja vastaan, joiden ehkäisy ei onnistu ilman rokotuksia.

Rutiinirokotuksia on vähän. Sioille suositellaan rokotteita sikaruusua, parvo-virusta ja koliripulia vastaan. Siipikarjan suosituksiin

kuuluvat rokotteet Marek- ja Gumboro-virusta, aivo-selkäydintulehdusta ja sinisiipitautia vastaan. Nautoja rokotetaan pälvisilsaa, parainfluenssaa ja ripulia vastaan.

– Rokottamisella voidaan kohentaa eläinten hyvinvointia. Vaikka rokotussuoja ei estä infektiota, se nostaa vastustuskykyä, nopeuttaa paranemista ja estää taudin leviämistä, muistuttaa eläinlääkäri Vuokko Puurula Humppilasta.

Yhteistyöllä vauhtia rokotekehittelyyn > MSD Animal Health onnistui kehittelemään vajaassa vuodessa rokotteen, joka suojaa märehtijöitä keskenmenoja ja epämuodostumia aiheuttavalta Schmallenberg-virukselta. Tartuntoja todettiin 2011 Keski-Euroopassa, ja uusi rokotekandidaatti esiteltiin kesällä 2012.

– Tuotteiden nopea kehitystyö ja yhteistyö tutkijoiden, lääketeollisuuden ja viranomaisten välillä on äärimmäisen tärkeää, sanoo ELL, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Seppo Saari MSD:ltä.

Lääketeollisuus käy kilpajuoksua tiuhaan muuntuvien virustautien kanssa. Myös MSD:llä joudutaan ajoittain päivittämään rokotekantoja.

Yllättävissä tautiepidemioissa yhtiöllä on tarjota kymmeniä rokotteita esimerkiksi siipikarjan virus-, bakteeri- ja loistauteihin. Juuri loislääkkeet ovat menettäneet viime vuosina tehoaan, ja toiveena on saada tulevaisuudessa rokotteita loistorjuntaan. Vilkkaan tutkimuksen kohteena ovat myös rokotteiden antotavat, kuten neulaton rokottaminen. | Lisää aiheesta: www.evira.fi, www.naseva.fi, www.sikava.fi, www.ett.fi

24

reseptori 2 | 2012

Rokottaminen estää myös eläinten menehtymistä tauteihin. Jo sairastuneita eläimiä ei rokoteta, vaan ne hoidetaan lääkkeillä.

Tautisulku tepsii Eläintautien torjuntayhdistys ETT hoitaa Suomessa vapaaehtoista eläintautien vastustusta, joka on Puurulan mukaan korkealla tasolla.

Eläinlääkärit tukevat tuotantoeläintiloja tekemällä terveydenhoitosuunnitelmia ja seuraamalla niiden toteutumista. Epidemioita voidaan ehkäistä esimerkiksi tautisulkujen avulla.

– Sulun ideana on, että eläimiä hoitavat ihmiset pesevät kätensä ja vaihtavat jalkineet, päähineet ja vaatteet ennen eläintiloihin menoa ja sieltä poistumista. Myöskään lintuja ei saa päästää lentelemään ruokintapaikkoihin, Puurula valaisee.

Tilat on velvoitettu järjestämään myös eläinlääkärille vaihtovarusteet. Eläinlääkäri voi estää tauteja leviämästä suunnittelemalla kierroksensa siten, että sairaustapaukset hoidetaan viimeiseksi.

Tautisulkuun liittyy myös 48 tunnin sääntö, joka koskee ulkomailta palanneita henkilöitä. Näiden pitää pysytellä poissa eläintiloista kaksi vuorokautta, jonka aikana suurimman osan taudinaiheuttajista katsotaan kuolleen.

Uhka maailmalta Lisääntynyt matkustaminen ja eläinkuljetukset pitävät viranomaiset varpaillaan tautivaaran takia. Evira seuraa ja tutkii eläimiä myös sellaisten tautien varalta, joita täällä ei ole aiemmin todettu.

– Näin uudet taudit voidaan juuria mah-

dollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös rokottaminen pystytään aloittamaan ennen kuin taudin aiheuttamat tappiot nousevat suuriksi, sanoo erikoistutkija, eläinlääkäri Laila Rossow Evirasta.

Maailmalla seurattiin kesällä uutta lintuinfluenssaepidemiaa, joka riehui parilla siipikarjatilalla Meksikossa. H5N1-viruksen vaarallisuutta lisää sen muuntautumiskyky, joka on jatkuva haaste rokotekehittelylle.

– Myös muuttolinnut voivat levittää siipikarjan virustauteja. Yllättävissä tautitilanteissa rokote saadaan viranomaisten päätöksellä nopeasti ulkomailta suomalaisen tuotannon suojaksi, arvioi tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Seppo Saari MSD:ltä.

Uutta on tulossa Kovassa viruspaineessa eläinlääkäri voi joutua suunnittelemaan rokotusohjelman yksittäiselle tilalle tai isommalle alueelle. Influenssa­ epidemioissa pitää selvittää virustyyppi, sillä vain osaan on rokotteita.

– Juuri influenssaviruksiin tarvittaisiin lisää rokotteita. Niillä on mahdollista saada jopa 90 prosentin vaste, mikä on merkittävä apu epidemioissa, Puurula katsoo.

Myös loistauteihin suunnitellaan uusia rokotteita. Laila Rossow kertoo, että esimerkiksi munintakanoille harmia aiheuttavaa ­kanapunkkia vastaan ollaan jo kehittelemässä rokotetta. Tautia vastaan ei ole saatavilla tehokasta lääkitystä.

Suomessa ei tehdä varsinaista rokotekehittelyä, mutta Fimea seuraa rokotteiden tehoa ja turvallisuutta, ja Helsingin yliopisto on ollut mukana rokotteiden tehoon liittyvissä tutkimuksissa.

– Jos eläinlääkäreiltä tulee tietoa, etteivät rokotukset tehoa, yliopisto tai Evira voi tehdä lisäselvityksiä, kertoo eläintautivirologian professori Liisa Sihvonen.

Rokotusten tehoamisen aste voi liittyä myös oikeaan säilyttämiseen ja rokotustekniikkaan.

– Eläinlääkäreiden vastuulla on huolehtia motivoinnista ja valistustyöstä, jotta tiloilla hallitaan hygienia ja oikea pistotekniikka, Puurula tähdentää. |

Oborper amet, sed mod tem elessenim aditra esendit, sedtisiuy nonseik dkoekni sissit ipis quisi.

”juuri influenssaviruksiin tarvittaisiin lisää rokotteita.

Niillä on mahdollista saada jopa 90 prosentin vaste.”

2 | 2012 reseptori

25

26

reseptori 2 | 2012

teksti Ilpo Salonen kuvat Arto Wiikari

Henkisen suorituskyvyn säilyttäminen on keskeinen hyvän vanhuuden ehto.

Sen eteen voi tehdä paljon. 92-vuotiaat Sirkka ja Alexander Pingoud seuraavat tiiviisti uutisia ja kulttuuria sekä syövät terveellisesti ja liikkuvat päivittäin.

Virkeä mieli, korkea ikä

S

irkka ja Alexander Pingoudin taustasta löytyy molemmilta korkeaan ikään yltäneitä sukulaisia. Virkeän, kotonaan kahdestaan asuvan pariskunnan energia on tarttuvaa.

Sirkka kertoo, että myös hänen äitinsä oli vilkas ja iloinen.

– Kun minulla kävi nuorena kotona kavaljeereja, he sanoivat, että rakastuivat melkein enemmän äitiini kuin minuun, hän nauraa.

Sirkka ja Alexander asuivat kerrostalon samassa rapussa 18 vuotta, eikä kumpikaan huomannut toistaan, kunnes jotenkin yhtäkkiä kipinä syttyi. He menivät naimisiin 30-vuotiaina ja saivat kaksi lasta. Lapsenlapsia on kolme.

– On iso onnen aihe, että meillä on niin viisaat ja hyvät lapset ja lapsenlapset. Ainahan sitä elää mielessään las­ tensa mukana, Sirkka sanoo.

Kävelylenkiltä kirjan ääreen Puheliaan pariskunnan muisti ja huomiot ovat teräviä, vaikka Alexander valitteleekin, että tahtoo välillä unohdella ihmisten nimiä. Tenniksen peluukin on pitänyt jättää, mutta Sirkka käy pari kertaa viikossa voimistelemassa.

– Ja kävelylenkkejä teemme päivittäin, sellaisia tunnin

mittaisia. Sauvoilla tai ilman, Alexander kertoo.

Molemmat ovat innokkaita lukijoita, ja Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet tutkitaan joka päivä tarkasti.

Uusimmat kirjat kiinnostavat koko ajan, ja konserteissa ja oopperassa pariskunta käy ahkerasti. Venyttelyä, hierontaa… Henkisestä ja fyysisestä kunnosta pidetään hyvää huolta.

– Matkailu on ollut mieluisaa, ja viimeksi kävimme kolme vuotta sitten Reinin risteilyllä. Se oli hyvin mielenkiintoinen, Alexander mainitsee.

Matkoja on tehty vuosikymmenten varrella niin Eurooppaan, Afrikkaan, Amerikkaan, Kiinaan kuin Kolum­ biaan, jonka rantakaupungin hotellin nimenkin Sirkka vielä parinkymmenen vuoden takaa muistaa.

– Se on tietysti surullista, että melkein kaikki vanhat ystävämme ovat kuolleet. Mutta lapsista ja muista nuorista sukulaisista on paljon iloa, hän kertoo.

Ikää ei mieti Pingoudit ovat säästyneet isommilta sairauksilta. Sirkalla on kilpirauhas- ja Marevan-lääkitys, Alexanderilla verenpainelääke sekä silmätipat glaukoomaan.

– Se on vähän harmillinen tauti, koska lukeminen on >>

2 | 2012 reseptori

27

n Koko elämän jatkuneet yhteiset harrastukset ja kiinnostus maailman asioihin pitävät Pingoudin pariskunnan pirteänä.

Säännölliset elämäntavat, terveellinen ruoka ja riittävä uni ovat tärkeitä, ja lisäksi lasten ja lastenlasten elämän seuraaminen tuottaa heille suurta iloa.

vaikeutunut. Pitää olla hyvä valaistus, jotta lehtien ja kirjojen tekstit erottuvat.

Ruokavalioon kuuluu kalaa pari kertaa viikossa, ja töölöläisestä lähikaupasta saa hyviä hedelmiä ja vihanneksia. Täydennyksenä otetaan päivittäin D-vitamiini- ja monivitamiinitabletit. Liikunnan ja aivovoimistelun täyteisen päivän päätteeksi uni tulee helposti.

– Välillä sitä ihan unohtaa, minkä ikäinen on, kun olemme suhteellisen hyvässä kunnossa. Näin kun voisi vaan jatkaa mahdollisimman pitkään kotona asuen, molemmat toivovat.

yksinäisyys nakertaa terveyttä Geriatrian erikoislääkäri ja useita kirjoja vanhenemisesta kirjoittanut Antti Hervonen korostaa, että henkinen suorituskyky heijastuu kaikkeen elämänlaatuun.

– Ennenaikainen taantuminen lyhentää elinikää merkittävästi. Dementoituminen uhkaa valitettavasti kolmasosaa yli 90-vuotiaistakin, vaikka suurin osa dementiapotilaista on jo menehtynyt ennen korkeaa ikää.

On olennaista, että olemassaololle on tarkoitus. Aivojen tyhjäkäyntiä tulee välttää,

28

reseptori 2 | 2012

vaikka luovalle laiskottelullekin on sijansa.

Hervonen mainitsee, että mitään yksittäistä reseptiä hyvään vanhenemiseen ei ole olemassa. Jokainen on tässäkin asiassa yksilö.

– Tietyt piirteet rikastuvat kaikkein vanhimmissa ”tervaskannoissa”, joita olemme tutkineet jo 20 vuotta. Yksinäisyys on pahimpia uhkia. Elämänpiirin kaventuminen, virikkeiden vähentyminen, masennus, kuolemanpelko ja oman elämän hallinnasta luopuminen johtavat helposti syöksykierteeseen, ”seniiliin spiraaliin”, josta ei ole paluuta, hän sanoo.

Optimismi kaiken perusta Tervaskantojen parhaimmistosta huokuu eräänlainen positiivinen, valoisa kohtalonusko: ”käy miten käy, niin olen tyytyväinen”.

Vaikka taustalta voi löytyä uskomattoman raskaita elämänkokemuksia, katselee vanha niitä etäisyyden päästä.

– Voi olla, että puoliso ja kaikki lapset ovat jo kuolleet. Ikätovereita ei ole enää hengissä.

Kaiken keskellä ponnistelee harmoninen ja elämäänsä tyytyväinen tervaskanto.

Jatkuva murehtiminen ja maiseman näkeminen aina harmaana rasittaa vanhenevaa enemmän kuin nuorempia ja johtaa usein luovuttamiseen ja itsetunnon romahtamiseen.

– Jos aurinkoisenakin päivänä ajattelee, että huomenna kuitenkin sataa, on ehkä syytä muuttaa ajatusmaailmaansa.

Kohtalainen fyysinen kunto on aina hyvästä. Nuorempana omaksutut liikuntatavat

on syytä pitää yllä, mutta kohtuudella. On esimerkkejä satavuotiaista urheilijoista, mutta he ovat äärimmäisiä poikkeuksia.

– Enemmistö tervaskannoista, varsinkin harvalukuisista miehistä, on liikkunut työnsä takia. Heistä paistaa elinikäisen fyysisen aktiivisuuden merkitys. Toisaalta se ei välttämättä todista mitään: suurin osa samanlaista elämää eläneistä on jo mullan alla.

Hervonen muistuttaa, että suurin osa ikäihmisistä on fyysisesti passiivisia erilaisten rajoitteiden takia. Fyysinen aktiivisuus kohtuullisella tasolla saattaa suojata ennenaikaiselta sairastumiselta varhaisvanhuudessa, mutta sen jälkeen maltillinen tyhjäkäynti ilman äkillisiä ponnisteluja on suojatekijä.

Yksittäinen geeni ei ratkaise…

Hervonen on mukana maailman laajimmassa pitkäikäisyyden perinnöllisyystutkimuksessa, (GEHA, Genetics of Human Ageing). Tutkimuksessa kerättiin aikanaan 90-vuotiaita sisaruspareja Suomesta ja ympäri Eurooppaa.

– Alustavat tulokset osoittavat, että mitään yksittäistä pitkäikäisyyden geeniä tai genomin osa-aluetta ei ole löytymässä.

Käynnissä on niin sanottu kokogenomin kartoitus (GWAS) uusilla, nopeasti kehittyneillä molekyylibiologisilla menetelmillä. Lopullisia tuloksia saadaan vielä odotella.

– Käsityksemme on, että noin 30 prosenttia pitkäikäisyydestä selittyy perimän vaikutuksilla ja loput elintavoilla ja ympäristöllä.

120 vuotta käytännössä yläraja Geriatrian erikoislääkäri Antti Hervonen on seurannut toistakymmentä vuotta sivustoa, jonne kootaan kaikki maailman niin sanotut ”supercentenarians” eli yli 110-vuotiaat.

Vaatimuksena on vedenpitävät todisteet iästä.

– Tiettävästi virallisen maailmanennätyksen haltija oli 1998 kuollut Jeanne Calment, 122 vuotta. Tämän jälkeen ”lasikatto” on leijunut 115 vuoden paikkeilla.

Hervosen mukaan teoreettista enimmäis­ ikää ei voida määrittää, mutta käytännössä 120 vuoden raja lienee lähellä maksimia.

– Vaikka väestön keski-ikä ja odotettavissa oleva elinikä koko ajan kasvaa, kaikki näyttävät kuitenkin kaatuvan ennen 115. ikävuotta.

Alalla on ikuisen nuoruuden profeettoja, jotka tarjoavat keinoja vanhenemisen hidastamiseksi. Valitettavasti tieteellistä näyttöä minkään yksittäisen metodin tueksi ei vielä ole. Kasvispitoiseen ravintoon, kalaruokaan, terveellisiin rasvoihin, liikuntaan, riittävään nukkumiseen ja muihin elintapoihin liittyviä tieteellisiä tutkimustuloksia voi toki soveltaa elämäänsä.

– On täysin mahdollista, että tämän päivän vastasyntyneet saattavat elää suurin joukoin satavuotiaiksi, Hervonen arvioi. |

”Käsityksemme on, että noin 30 prosenttia pitkäikäisyydestä selittyy perimän erilaisilla vaikutuksilla ja loput ulkoisilla tekijöillä eli elintavoilla ja ympäristön vaikutuksilla.”

Niin sanottu epigenetiikka on astumassa yhä merkityksellisempään asemaan. Sillä tarkoite­ taan genomin rakenteesta riippumatonta gee­ nitoiminnan säätelyä.

– Uskon vakaasti, että oikealla ravitsemuk­ sella, joka sovitetaan ihmiselle yksilöllisesti pe­ rimästä saadun informaation avulla, saavute­ taan lisää terveitä elinvuosia.

Mielenkiintoinen esimerkki epigenetiikas­ ta on laaja tutkimussarja vastasyntyneistä ja heidän äideistään. Mitä huonommassa kun­ nossa äiti on ollut raskauden aikana, sitä aiem­ min jälkeläiset sairastuvat aikuisiässä eräisiin kansantauteihin.

– Vaikutus on voinut saada alkunsa jo edel­ lisessä sukupolvessa, jolloin äidin munasolut kehittyivät hänen ollessaan oman äitinsä koh­ dussa. On siis kaikki syyt suojella syntymätön­ tä sikiötä ja omia munasolujaan, jos aikoo jos­ kus lisääntyä, Hervonen huomioi.

…mutta perimällä on vaikutusta Molekyylibiologia on tunkeutunut eturiviin kaikkialla lääketieteessä. Genetiikan tutkimi­ nen on nykyään nopeaa ja halpaa. Ihmisen genomin rakenteen selvittämiseen ja lukemi­

seen meni 13 vuotta, ja se valmistui 2004. Nyt samaan urakkaan menee muutama tunti.

Yksittäisen geenimuutosten – polymor­ fioiden tai mutaatioiden – osuuden selvittämi­ nen sairauksien riskitekijöinä tai aiheuttaji­ na on tutkimuksen polttopiste kaikilla aloilla.

Hervonen muistuttaa, että vaikka DNA:n rakenne onkin helppo selvittää, geenien toi­ minnan säätely on vielä hämärän peitossa.

– Pitkäikäisyydenkin genetiikka saattaa olla epigeneettisten säätelyilmiöiden varassa.

Mutta periytyyhän pitkäikäisyys aivan selväs­ ti: on sukuja, joissa säännönmukaisesti saavu­ tetaan korkeita ikiä.

Eli perimäkö siis selittää korkean iän, vai elintavat ja elinympäristö?

– Jos sinulla on yli 90-vuotias äiti tai isä, mahdollisuudet samaan ovat hyvät. Mikäli et itse pilaa niitä, Hervonen heittää.

– Toisaalta väestötasolla toteutuu sääntö: Itku pitkästä iästä. Useimpien invalidisoivien sairauksien esiintyvyys kasvaa jyrkästi 75–80 ikävuoden jälkeen. Tehokkaalla ennaltaehkäi­ syllä niitä voidaan työntää tuonnemmaksi.

Hyvälläkään hoidolla ei vanhuuden realiteet­ teja kuitenkaan voida täysin poistaa. | 2 | 2012 reseptori

29

Panostuksia

KEHITYKSEEN Toukokuussa Oriola Oy:n toimitusjohtajaksi nimitetty Kimmo Virtanen uskoo, että pisimmän korren tiukasti kilpailluilla lääkemarkkinoilla vie yhtiö, joka kuuntelee asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, valitsee arvoketjusta oikeat kehittämiskohteet ja edistää niitä jatkuvasti.

30

reseptori 2 | 2012

teksti Maarit Seeling kuvat Pekka Nieminen

kuka?

K

ova kilpailu kirittää lääketukkukauppaa luomaan asiakkailleen jatkuvasti uusia lisäarvopalveluita. Tehokas jakelu ja tuotteiden toimitusvarmuus eivät enää yksin riitä, vaan ne ovat toiminnan lähtökohtia. Consumer Health -liiketoiminnan liittäminen keväällä Oriola Oy:n toimintajärjestelmään ja ISO 9001 -laatusertifiointi ovat Virtasen mukaan yksi osoitus siitä, että Oriola on oikealla tiellä.

– Toimintaa voi aina parantaa. On tärkeää etsiä jatkuvasti mahdollisimman tehokasta tapaa toimia ja tarjota palveluita. Keskustelen aktiivisesti Oriolan oman henkilöstön ja yhteistyökumppaneittemme kanssa kuullakseni heidän odotuksiaan ja näkemyksiään. Näin varmistan, että olemme panostamassa oikeisiin asioihin, Oriola-KD:n Suomen, Ruotsin ja Baltian lääkkeiden tukkukaupan johtajaksi nimitetty Virtanen toteaa.

Kimmo Virtanen > Ikä: 44 vuotta > Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, Turun kauppakorkeakoulu 1993 > Asuu: Espoon Hyljelahdessa, lähellä Suomenojan venesatamaa > Perhe: Päivi-vaimo ja 15-vuotias Juuso-poika > Harrastukset: Lenkkeily, golf ja tennis. Päivä käynnistyy Helsingin Sanomien

lukemisella. Lukee lisäksi ajankohtaista kirjallisuutta ja

loma-aikoina myös dekkareita.

Monessa mukana Virtasen vastuualueeseen kuuluvat myös strategiset kehityshankkeet Venäjällä. Lisäksi hän vastaa konsernin tietohallinnosta sekä logistiikan ja laadun kehittämisestä ja toimii Oriola-KD -konsernin varatoimitusjohtajana.

Virtanen palkattiin keväällä 2006 valmistelemaan Orionin jakautumista ja Oriola-KD Oyj:n pörssilistautumista, ja sen jälkeen hän siirtyi Oriola-KD:n palvelukseen talous- ja rahoitusjohtajaksi. Oriola-KD -konsernin varatoimitusjohtajana hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien.

– Olen ollut myös Oriolan hallituksen jäsen vuodesta 2006 ja siten mukana kehittämässä Oriolan toimintaa jo aiemmin. Nyt olen kuitenkin paljon lähempänä operatiivista toimintaa ja ihmisiä. Jokaisella johtajalla on oma tyylinsä – itseäni luonnehtisin vahvasti kehityshakuiseksi, Virtanen pohtii.

Lisäpalveluja tulossa syksyn aikana Kimmo Virtanen muistuttaa, että Oriola on jo ottanut harppauksia logistiikkansa, laadunhallinnan ja raportointijärjestelmiensä kehittämisessä. Oriolan lääketukkukaupalle myönnettiin ISO 9001 -sertifikaatti viime vuoden lopulla ja Consumer Health -yksikkö liitettiin Oriola Oy:n toimintajärjestelmään keväällä.

Consumer Health -liiketoiminta vastaa apteekeille ja päivittäistavarakaupoille markkinoitavista terveydenhuollon kuluttajatuotteista.

Osana kehitystyötä Espoon Mankkaalla

sijaitsevaa keskusvarastoa on uusittu ja tuotteiden keräilyjärjestelmää automatisoitu edelleen. Virtanen uskoo toiminnan tehostuvan ja toimitusvarmuuden paranevan entisestään, kun uusitusta järjestelmästä saadaan täysi hyöty irti. Prosesseja täytyy kuitenkin kehittää jatkuvasti.

Oriola on viime vuosina tuonut myös lääkejakeluun uusia innovaatioita ja parantanut erityisesti lämpötilakontrolloitavien tuotteiden käsittelyä. Yhtiö on uusinut kaikki kyl­ miönsä ja varustanut ne tekniikalla, joka pitää niiden lämpötilan optimitasolla myös mahdollisten sähkökatkojen aikana.

Erityisesti kalliit lääkkeet vaativat usein tarkoin säädeltyä säilytyslämpötilaa. Kylmässä säilytettävät tuotteet Oriola esimerkiksi kuljettaa Inliner-kylmäkuljetuslaatikossa, joka takaa tuotteiden oikean lämpötilan kuljetusketjussa hyvinkin vaihtelevissa olosuhteissa.

Tämän lisäksi lämpötilaseurantaa on laajennettu ja kehitetty edelleen. Lämpötilamuutoksista saadaan reaaliaikaisesti tietoa ja poikkeamiin pystytään reagoimaan ennen kuin sallittu lämpötilaraja ylitetään. Näin varmistetaan kylmäketjun katkeamattomuus varastosta apteekkeihin ja sairaaloihin.

Tarvittavien investointien takaisinmaksua heikentää lääkkeiden hintatason rapautuminen niin Länsi-Euroopassa kuin Venäjällä. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa valtiot asettavat lääkekorvauksille tiukkoja rajoitteita,

mikä nakertaa jatkuvasti alan toimijoiden tulosta.

– Lääketukkuna emme voi vaikuttaa lääkkeiden hintoihin Suomessa. Meille on tärkeää toimia hyvässä yhteistyössä lääkeyhtiöiden ja apteekkien kanssa. Kehitämme jatkuvasti logistiikkaa, asiakaspalvelua ja lisäarvopalveluitamme. Tuomme lisää toimintaa kehittäviä palveluita markkinoille vielä syksyn aikana.

Kaikki tämä vaatii panostuksia ja investointeja, Virtanen lupailee.

Keskeinen rooli lääkehuollon ketjussa Virtanen toteaa laatujärjestelmän tuovan Oriolan prosesseihin uutta jämäkkyyttä ja ryhtiä. Hän arvioi, että Oriolan eri liiketoiminnoilla olisi paljon oppimista myös toisiltaan. Helposti käy niin, että yhdelle liiketoiminnalle luodaan toimiva ratkaisu, mutta sitä ei syystä tai toisesta hyödynnetä laajemmin.

Tähän on Virtasen mielestä saatava muutos.

– Lääketukkukauppa on tärkeä logistinen solmukohta lääkehuollon ketjussa. Käytännössä joka toinen lääkepakkaus Suomessa ja lähes yhtä moni pakkaus Ruotsissa kulkee Oriolan kautta ensin apteekkiin tai sairaalaan ja sieltä kuluttajille. Järjestelmä ei toimi ilman laadukkaasti ja tehokkaasti toimivaa Oriolaa.

Viime kädessä palvelemme lääkkeitä käyttäviä ihmisiä, jotka ovat riippuvaisia toiminnastamme, Virtanen tähdentää. | 2 | 2012 reseptori

31

reseptori oriolan asiakaslehti lääkealan ammattilaisILLE

2 | 2012

[ kumppanuus ]

apteekki access auttaa tavoittamaan farmasian ammattilaiset s. 6 [ itsehoito ]

hyväksytty terveysväite lunastaa lupauksensa s. 20

[ yhteiskunta ]

Paula Risikko:

Hyöty irti osaamisesta Asiantuntijatyölle lisää painoarvoa apteekin taloudessa. s. 14