Rinki 3/2015

PYR INFO ON NYT RINKI

Suomen Pakkauskierr채tys RINKI Oy:n tiedotuslehti 3/2015

Hyv채 pakkaus on

a v h a v mutta kevyt

Lis채ksi ministerin mietteit채, tilastotietoja ja asiaa terminaaleista.

sisältö 3•2015

04 06

BOKSI Uutiset ja tapahtumat

LUKUJEN TAKANA Muutos puupakkausten tilastoinnissa liikautti muuten tasaisia vuoden 2013 lukuja.

09

KULUTTAJAPAKKAUSKERÄYS Terminaalit aloittivat ­ toimintansa: mikä muuttui ­ ja miksi?

12

HENKILÖ Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen haluaa­edistää pakkausten ­kierrätystä.

14

YRITYS Apetit pakastaa joka ­sato­kautena noin ­20 miljoonaa kiloa vihanneksia ja juureksia.

18

YMPÄRISTÖ Kierrätyskelpoiset jakeet otetaan kohta koneellisesti talteen Riihimäellä ja Lahdessa.

Kierrätys materiaalina 0,42 Mt (58 %)

Markkinoille saatetut pakkaukset 2013 Hävikki 0,05 Mt (7 %) Energiahyödyntäminen 0,25 Mt (35 %)

06 12 09

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen info@rinkiin.fi

Julkaisija Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy , Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki www.rinkiin.fi, info@rinkiin.fi, p. 09 616 230, fak­­si 09 6162 3100

Päätoimittaja Juha-Heikki Tanskanen

Toimitusneuvosto Juha-Heikki Tanskanen, Annette Lindahl, Reija Koistinen, Virpi Korhonen, Maija Peltola, Peter Rasmussen ja Tapani Sievänen­

Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, p. 09 1566 8510

Tuottaja Ilpo Salonen, Otava­media, p. 09 1566 8571

Painopaikka Libris Oy, 2015 Paperi Ympäristöystävällistä paperia

ISSN 2343-1504

Lehti verkossa info.rinkiin.fi, näköislehti osoitteessa bit.ly/rinki-lehti

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001 RINKI- ja PYR Info näköislehdet

2 | RINKI 3/2015

14

A J A N K O H T A I S T A Juha-Heikki Tanskanen

Suomella on ympäristö­asioissa paljon annettavaa eurooppalaiseen yhteistyöhön.

Pakkauskierrätyksen uusi aika

P

YR on nyt RINKI. Yhtiön uusi nimi, Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, otettiin käyttöön toukokuussa.

Nimen­muutoksen taustalla on luonnollisesti pakkausten laajentunut tuottajavastuu ja sen myötä Ringille tulleet ­uudet tehtävät. Aiempi roolimme tuottajavastuullisten yritysten rekisterin ylläpitäjänä laajeni kattamaan kuluttajapakkausten keräyksen sekä lasipak­ kausten kierrätyksen järjestämisen.

Ringin uusi nimi kertoo myös pakkaavien yritysten vastuun kasvusta Suo-

men jätehuollossa. Pakkaavien yritysten on järjestettävä suomalaisille mahdollisuus lajitella tehtävänsä täyttäneet ­pakkaukset. Samoin on huolehdittava niiden kierrätyksestä. Vaikka osalla ­materiaaleista on taloudellista arvoa teollisuuden raaka-aineena, ei tuo arvo kata keräyksen ja kierrätyksen kustannuksia. Uuden vastuun tehokas hoitaminen edellyttää meiltä uudenlaista roolia pakkausten keräyksen ja kierrätyksen järjestämisessä.

Ringin visio on olla tehokkain ja tunnetuin pakkauskierrätyksen toteuttaja Suomessa. Olemme olemassa sitä varten, että pakkausten tuottajavastuu hoituu laadukkaasti ja mahdollisimman alhaisin maksuin. Tavoitteen saavuttamisen ehdoton edellytys on Ringin ja pakkausalan viiden tuottajayhteisön selkeä työnjako ja hyvä yhteistyö. Toiminnan muuttuessa ja vastuiden kas­ vaessa myös organisaatiorakenteiden tulee tukea tehokasta toimintaa.

kuva Arto Wiikari

Kolmen kuukauden kuluttua tuot­ta­ jien järjestämä kuluttajapakkausten keräys on kaikkien suomalaisten arkea.

Tarjoamme kuluttajille palvelun, mutta emme vastikkeetta. Meille asetettuja kierrätysvelvoitteita on mahdotonta saavuttaa ilman lajittelun vaatimaa vaivannäköä kodeissa ja työpaikoilla. Uuden Rinki-ekopisteverkoston valmistelu on nyt kiihkeimmillään. Sopimuksia solmitaan, keräyspisteisiin hankintaan säiliöitä ja logistiikkaa valmistellaan.

Rakennamme yhdessä tehokasta ja kuluttajille tärkeää palvelua!

RINKI 3/2015

| 3

i s k Bo

uutiset | tapahtumat | nimitykset

Uusi nimi, uudet keräyspisteet Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

kerätään vähintään kuitu-, metalli- ja

on nyt Suomen Pakkauskierrätys RINKI

lasipakkauksia, lisäksi 500:ssa muovi-

Oy. Y-tunnus säilyy ennallaan. Uusi nimi

pakkauksia.

korostaa yhtiön toiminnan ydinasiaa,

– Ringin uusi ilme sekä keräyspistei-

pakkauskierrätystä. Lisäksi PYR-merkki

den nimi, Rinki-ekopiste, helpottavat

korvautuu Rinki-merkillä. Sen käyttö­

kuluttajapakkausten keräyspisteiden

oikeus on Rinkiin liittyneillä yrityksillä.

tunnistamista. Uutta logoa on siis

– Toimitamme Rinki-merkkioriginaalit

helppo hyödyntää sekä keräyspisteissä

asiakkaillemme tämän vuoden aikana.

että yksittäisissä pakkauksissa nykyisen

Sitä voi käyttää pakkausten lisäksi yri-

PYR-merkin tapaan.

tysten markkinointiviestinnässä. Lisäksi

RINKI Oy panostaa erityisesti

pyydämme asiakkaitamme päivittämään

kuluttajien neuvontaan pakkauskier-

rekistereihinsä uuden nimemme, mainit-

rätyksessä. Lokakuussa avattavassa

see Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki

Rinkiin.fi-verkkosivustossa on oma osio

Tanskanen.

kotitalouksille. Lisäksi kuluttajat voivat

Vuoden 2016 alussa avautuvat tuotta-

soittaa Ringin maksuttomaan asiakas-

jien järjestämät ja kustantamat Rinki-

palvelunumeroon, joka palvelee vuoden

ekopisteet. Jokaisessa 1 850 pisteessä

2016 alusta lähtien.

Rinkiin.fi-sivusto toimii kaikilla päätelaitteilla.

4 | RINKI 3/2015

Rinkiin.fisivusto lokakuussa

RINKI Oy avaa uuden verkkosiv uston – www.rinkiin.fi – lokakuussa, jon ka jäl keen se korvaa nykyise n sivuston (www .pyr.fi). ­Uudella sivustolla on my ös kuluttajapak kausten keräyks oma sivustonsa. elle Sieltä kuluttaja saa helposti pakkausten lajitt eluohjeet, tieto a pakkausten kierrätyksestä sekä RINKI-eko pisteistä.

Uuden sivuston käyttöönotosta kerrotaan tarkemmin syks yllä.

kuva Sini Pennanen

Lajitteluohjeet netissä Tuottajayhteisöjen lajitteluohjeet kotitalouksien pakkausjätteille ovat nähtävissä osoitteessa Rinkiin. fi. Kartonki-, lasi-, metalli- ja muovipakkausten ­ohjeissa kerrotaan selkeästi, mitä keräysastiaan saa ja ei saa laittaa. Mukana on myös pakkausten kokoon ja puhtauteen liittyviä mainintoja.

Yritysten tulisi käyttää tuottajayhteisöjen lajit­ teluohjeita informoidessaan omia asiakkaitaan.

kuva 123RF

JHY jakaa stipendejä

Uusi kehityspäällikkö RINKI Oy:n kehityspäällikön

Millä mielellä aloitat?

tehtävään on nimitetty jätehuolto­-

On hienoa palata takaisin jätealalle.

alalla pitkään toiminut Pia Vilenius.

Kuluttajapakkauskeräyksen käynnis-

Hän on aiemmin työskennellyt

täminen on haastava ja ainutlaatuinen

Ympäristöteollisuus ja -palvelut

tehtäväkokonaisuus. On mukava tehdä

YTP:ssä ja sitä edeltäneessä Ympä-

työtä, jolla on niin suuri vaikutus jokai-

ristöyritysten Liitossa, Paperinkeräys

sen suomalaisen arkeen.

Jätehuoltoyhdistys edistää jätehuoltoon ja tehok-

Oy:ssä sekä Pääkaupunkiseudun

kaampaan materiaalien hyötykäyttöön kytkeytyvää

­yhteistyövaltuuskunta YTV:ssä.

Kerrotko jotain itsestäsi, perheestäsi,

tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä lisää tutkimus-

­Vilenius siirtyy uuteen tehtävään

harrastuksistasi?

ten näkyvyyttä jakamalla apurahoja.

­Suomen Tekstiili ja Muoti ry:stä

Asun Espoossa vanhassa omakotitalos-

­(entinen Finatex).

sa melkein maalla. Perheeseeni kuuluvat

Rahoitusta myönnetään ensisijaisesti sellaisten

mies ja 10-vuotias poika sekä uusimpana

perus- ja jatkotutkintojen opinnäytetöiden laatimiseen, joille yhdistyksen rahoitus on selkeästi

Mitä tehtäviisi Ringissä kuuluu?

tulokkaana vuoden vanha koira. Vapaa-

tarpeen. Lisäksi hakemuksia arvioidaan neljällä

Tänä syksynä ja ensi keväänä tärkein

aikani kuluu lähinnä kuntourheilun,

kriteerillä: ajankohtaisuus, uutuusarvo, vaikuttavuus

tehtäväni on yhdessä muun projektitii-

esimerkiksi pyöräilyn, triathlonin, suun-

ja strategisten tavoitteiden tukeminen.

min kanssa huolehtia kuluttajapakkaus-

nistuksen ja melonnan merkeissä. Aikaa

keräyksen käynnistymisestä sovittujen

riittää onneksi myös puutarhanhoidolle,

aikataulujen puitteissa.

remontoinnille ja koiraharrastuksille.

Hakuaika on koko ajan voimassa. JHY:n hallitus päättää stipendien myöntämisestä ja suuruudesta tapauskohtaisesti. Tiiviistä hakemuksesta tulee käydä ilmi työn tavoitteet, toteutussuunnitelma, menetelmät, muu rahoitus ja rahoittajat sekä aikataulu.

Lisäksi apurahan saaneiden toivotaan kirjoittavan työnsä tuloksista artikkelin jätehuoltoyhdistyksen JätePlus-lehteen.

Tapahtumia

Muovipakkauskonferenssi 28.10. Messukeskus, Helsinki www.pakkaus.com

Empack Helsinki 2015

Pakkausalan peruskurssi nro 79

Hakemuksia voi lähettää osoitteeseen

7.–8.10. Messukeskus, Helsinki.

10.–12.11. Pakkausalan peruskurssin

tuuli.myllymaa@ymparisto.fi.

www.empack.com

II-jakso, Majvik, Kirkkonummi

Lisätietoja: jatehuoltoyhdistys.fi/stipendit/

www.easyfairs.com/fi

www.pakkaus.com

RINKI 3/2015

| 5

L U K U J E N T A K A N A teksti Ilpo Salonen

TILASTOISSA TASAINEN

VUOSI

Pakkausten kierrätys- ja uudelleenkäyttömäärät pysyivät varsin tasaisina 2012–13, ilmenee tuoreimmista tilastoista. Ainoa merkittävä liikahdus luvuissa aiheutui puupakkausten tilastointitavan muuttumisesta.

A

iemmin puupakkausten uudelleenkäytön määrää arvioitiin useasta tietolähteestä saatujen määrien perusteella. Vuodesta 2013 lähtien uudelleenkäytön määränä on käytetty lukuja, jotka tuottajat ovat antaneet Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle (entinen PYR Oy).

– Tuottajien tulisikin jatkossa kiinnittää erityistä huomiota ilmoitettavien lukujen oikeellisuuteen. Kun luvut kirjaa oikein, kierrätysmaksuissa saattaa syntyä huomattaviakin säästöjä, painottaa Puupakkausten Kierrätys PPK Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ala-Viikari.

Puupakkauksia ovat kuormalavat, laatikkokuormalavat ja muut alustat, kehikot, laatikot ja rasiat, tynnyrit, pytyt ja kaapelikelat sekä tuki- ja välipuut.

Suurimpia käyttäjiä ovat rakennus-, elintarvike- ja metsäteollisuus, kone- ­ ja terästeollisuus sekä vähittäiskauppa.

6 | RINKI 3/2015

Ala-Viikarin mukaan puupakkaus­ jätteen materiaalikierrätys Suomessa on haastavaa. Metsät tuottavat huomattavasti enemmän puuta kuin niitä ­hakataan, ja neitseellisiä puutuotteita on runsaasti tarjolla. Puupakkausjätteen käyttö kompostoinnissa on vähenemään päin.

– Toisaalta kaikki puupakkausjäte, jota ei muuten hyödynnetä, menee energiakäyttöön. Energiakäyttöä ei valitettavasti kuitenkaan vielä hyväksytä kierrätykseksi. Kierrätykseksi laskettava puupakkausten korjaus on kallista ja tiukkaan kilpailtua, joten korjauskelpoinenkin puupakkaus päätyy aikaisempaa helpommin hakkeeksi.

Haastavat velvoitteet Ala-Viikari arvioi, että kierrätyksen ­osalta tilanne vaikeutuu vuosi vuodelta.

Puupakkausten kierrätystavoitteen saavuttaminen tulee olemaan haastavaa, ja se sitten myös aiheuttaa kustannuksia.

Myös lähivuosille ennustetut kierrätysvelvoitteiden kiristämiset toteutuessaan lisäävät haasteita ja kustannuksia.

Hän kuitenkin toteaa, että vuoden 2014 alustavat uudelleenkäytön luvut näyttävät hieman paremmilta kuin 2013 luvut. Suomessa uudelleenkäyttö on hyvin järjestettyä, ja se pitäisi ehdottomasti huomioida kierrätystavoitteita määritettäessä. Myönteistä on sekin, että uusi tilastointitapa tuottaa lukuja, jotka vastaavat tähänastista paremmin todellisuutta.

– Sitä tukee myös Ringin aiempaa tarkempi kyselylomake ja ohjeistus, hän mainitsee.

Lasikin notkahti Lasin uudelleenkäyttö on myös tilastoissa hiukan notkahtanut. Muutos on kuitenkin pieni.

Viime kesänä annetussa pakkausjäteasetuksessa asetettiin pantittomalle lasille oma kierrätysastevaatimus vuo-

Pakkausten kierrätysprosentit, vuodet 2003–2013

*

100

Vuoden 2009 lasin kierrätysprosentin notkahduksen syy on, että lasia varastoitiin 32 234 tonnia kierrätystä varten.

80 KUITU 60

LASI METALLI

40

20

0

*

YHTEENSÄ

MUOVI

PUU

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

Pakkausten kokonaiskäytön jakautuminen 2013 Kokonaiskäyttö 1,77 Mt

Uudelleenkäyttö 1,05 Mt (60 %)

Markkinoille saatetut pakkaukset 0,72 Mt (40 %)

Energiahyödyntäminen 0,25 Mt (35 %)

Hävikki 0,05 Mt (7 %)

Lähde: Pirkanmaan ELY-keskuksen tilastot

Kierrätys materiaalina 0,42 Mt (58 %)

2012

2013

desta 2016 alkaen. Aiemmin erillistä kierrätysvaatimusta ei ole ollut, vaan pantillisten ja pantittomien lasipakkausten määrät on voitu laskea yhteen.

Suomen Keräyslasiyhdistys (SKY) vastaa siitä, että pantittomalle lasille asetettu kierrätysaste saavutetaan. ­Yhdistyksen toiminnanjohtaja Maija Peltola toteaa, että tähän saakka merkittävä osa kuntien keräämästä lasipakkausjätteestä on päätynyt maarakennuskäyttöön.

– Tämän vuoksi lasin lajitteluohjeet ovat olleet hyvinkin sallivia eri puolilla Suomea. Nyt kun materiaalia halutaan saada enemmän kierrätykseen, on ­lajittelu saatava yhdenmukaiseksi koko maassa. Muutosten seurauksena pan­ tittoman lasin kierrätysmäärä tulee ­kasvamaan, mutta se miten pian siinä onnistutaan, on täysin riippuvainen kerättävän materiaalin laadusta, hän muistuttaa. >

RINKI 3/2015

| 7

Muutosta ilmassa RINKI Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen mainitsee, että kierrätystavoitteet on kaikkien jakeiden osalta saavutettu, joten sikäli tilanne on hyvä.

8 | RINKI 3/2015

98 %

2008 2001

93 % 58 %

lasi kuitu

2013

77 %

2008 2001

80 % 50 %

puu muovi metalli

2013

2013

82 %

2008 2001

75 % 39 %

2013

23 %

2008 2001

23 % 15 %

15 %

2008 2001

20 % –

yht.

2013

58 %

2008 2001

57 % 47 %

2013

Kierrätys tarkoittaa jätemateriaalien käyttöä raakaaineena uusien tuotteiden valmistamiseen. Tätä on esimerkiksi, kun aaltopahvilaatikoista tai kartonkipak­ kauksista tehdään paperiteollisuuden hylsyjä ja juomatölkeistä uusia juomatölkkejä.

Uudelleenkäyttö, vuodet 2001, 2008 ja 2013 7 %

2008 2001

4 % 3 %

lasi kuitu

2013

26 %

2008 2001

65 % 81 %

puu muovi metalli

2013

2013

91 %

2008 2001

93 % 88 %

2013

67 %

2008 2001

69 % 69 %

2013

55 %

2008 2001

76 % –

2013

60 %

2008 2001

71 % 62 %

Uudelleenkäyttöä on jo kerran käytetyn pakkauksen, ei jätteen, käyttämistä uudelleen sellaisenaan. Tätä on esimerkiksi juomapullojen, muovi- ja pahvilaatikoiden, rullakoiden, tynnyrien ja puulavojen uudelleenkäyttö pakkaamiseen.

Lähde: RINKI Oy:n tilastot

telmiin. Tölkin kierrätysaste on pysynyt jo usean vuoden ajan 96 prosentin ja kierrätysmuovipullon 92 prosentin tasolla, toteaa Palpan toimitusjohtaja Pasi Nurminen.

– Suomalaiset ovat tunnollisia juomapakkausten kierrättäjiä. Kun lisäksi palautusverkosto on kattava ja toimii hyvin, tilanteen voi odottaa säilyvän hyvänä jatkossakin, hän arvioi.

Kuluttajat liikkeelle Tanskanen ei odota isoja muutoksia vuosien 2014 ja -15 kierrätys- ja uudelleenkäyttölukuihin. Kun tuottajavastuun laajentuminen tulee voimaan 2016, se vaikuttaa lähinnä kuluttajapakkausten kierrätykseen.

– Tuskin siinä mitään dramaattista tapahtuu. Valtaosa materiaalista tulee edelleen yritystoiminnasta ja kiinteistökohtaisesta keräyksestä. Totta kai on mielenkiintoista nähdä, miten uusi järjestelmä alkaa toimia ja mihin se vaikuttaa. Lähtökohta on, että kun kauppapaikoille tulee satoja uusia pisteitä, kierrätettävät määrät mahdollisesti nousevat, hän toteaa.

Kierrätys, vuodet 2001, 2008 ja 2013

yht.

Lähtökohta on, että kun kauppapaikoille tulee satoja uusia pisteitä, kierrätettävät määrät mahdollisesti nousevat.

– Muutoksia on kuitenkin tapahtumassa ja tavoitteet kiristyvät entisestään. Uudessa pakkausasetuksessa on jo aiempaa tiukemmat tavoitteet vuosille 2016 ja 2020, ja EU:ssa valmisteilla oleva uusi kiertotalouspaketti kiristänee tavoitteita edelleen.

Suomessa ajankohtainen asia on tuottajavastuun laajeneminen eli kuluttajapakkausten keräämisen ja kierrätyksen siirtyminen kokonaan kaupan ja teollisuuden vastuulle. Asetuksen mukaisen keräysverkoston on oltava toiminnassa ensi vuodenvaihteessa.

– Kunhan uusi järjestelmä saadaan toimintaan, sen vaikutus kierrätykseen alkaa hahmottua. Tavoitteiden saavuttamiseksi pakkausjätteiden kierrätysastetta on nostettava seitsemän prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä, joten tasaista nousua tarvitaan.

Tuottajavastuun laajeneminen on nostanut tuottajille määrättyjä kierrätysmaksuja merkittävästi.

– Aika näyttää, vaikuttaako se lähivuosina pakkausmateriaalien keskinäisiin suhteisiin ja käyttömääriin. Eri materiaalien kilpailua tosin tasoittaa se, että niiden kaikkien kierrätysmaksut ovat voimakkaassa nousussa.

Pantillisen lasin osalta tilanne muuttui merkittävästi 2012, jolloin Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) käynnisti kierrätyslasipullojen keräysjärjestelmän. Sen myötä kuluttajille tuli mahdolliseksi palauttaa myös Alkon pullot vähittäiskauppoihin. Muutos otettiin positiivisesti vastaan, ja kierrätysaste on pysynyt korkealla, noin 90 prosentin tasolla vuosina 2012–14.

– Myös tölkin ja kierrätysmuovipullon kierrätys sujuu hyvin. Palautusasteet ovat maailman huippuluokkaa, ja Palpassa onkin käynyt viime vuosina useita delegaatioita muista maista tutustumassa pantillisiin kierrätysjärjes-

K U L U T T A J A P A K K A U S K E R ÄY S teksti Matti Välimäki, kuvat Arto Wiikari

Tehokkuutta terminaaleista Pakkausasetuksen edellyttämät kuluttajien ja yritysten pakkaus­ jätteelle tarkoitetut terminaalit ovat aloittaneet toimintansa.

Mikä muuttui ja miksi?

P

akkausasetuksen mukaiset terminaalit ovat toukokuun alusta lähtien olleet toiminnassa. Niissä käsitellään ja välivarastoidaan pakkausjätettä.

Kuitu-, metalli-, muovi- ja lasipakkausten tuottajayhteisöt ovat siirtäneet kuluttajapakkausten keräyksen järjestämisen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle eli entiselle PYR Oy:lle. Lasipakkausten tuottajayhteisö Suomen Keräyslasiyhdistys ry siirsi Ringille paitsi lasipakkausjätteen keräyksen, myös sen kierrätyksen. >

RINKI 3/2015

| 9

*

Kuluttajapak­kaus on pakkaus, esimerkiksi

sillipurkki, joka on tarkoitettu kuluttajakäyttöön.

Yrityspakkaus taas on yritysten käyttöön suun­ niteltu pakkaus, esimerkiksi aaltopahvista ja kutistemuovista­ valmistettu myyntieräpak­ kaus, jonka sisällä ­joukko silli­ purkkeja matkaa kauppaan.

1 0 | RINKI 3/2015

Käytännössä terminaaleja pyörittävät tuottajayhteisöjen tehtävään valitsemat palveluntarjoajat, joiden joukossa on niin yksityisiä ympäristöyrityksiä kuin kunnallisia jätehuoltoyhtiöitäkin.

Kuitupakkauksissa ei juuri muutoksia Suomen Kuitukierrätys Oy:n toiminnanjohtaja Juha-Pekka Salmi kertoo, että kuluttajien kuitupakkausten 60 terminaalia syntyivät vanhan, jo olemassa olevan verkoston pohjalle.

– Laki edellytti vähintään kolmeakymmentä terminaalia. Käytännössä on kuitenkin järkevämpää, että on monia paikkoja, joissa kevyet kuitupakkaukset voidaan paalata pienempään tilaan, eikä kuljettaa maanteillä jonkun verran pakkauksia ja paljon ilmaa.

Terminaaliverkoston luominen ei Salmen mukaan tarkoittanut muutoksia keräyskartongin totuttuihin virtoihin.

– Reitit olivat ennenkin samoja, ja ne olivat muodostuneet vapaasti. Nyt samaa asiaa hoidetaan lakisääteisellä velvoitteella.

Salmi kertoo, että parhaillaan käynnissä on kuitenkin terminaalien valtakunnallinen kilpailutus, jossa järjestelmää on tarkoitus hienosäätää.

– Ideanamme on tehdä paremmat ja kattavammat sopimukset yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kun vastuumme ja kustannuksemme lisääntyvät keräyspuolella, haluamme ottaa vastaavasti koko ketjua vahvemmin hanskaamme, hän kuvailee.

Muovipakkaukset talteen Toukokuussa toimintansa aloittivat terminaalit, jotka ottavat veloituksetta vastaan yritysten muovipakkauksia. Kuluttajamuovipakkausten keräys alkaa ensi vuoden alussa.

Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini kertoo, että 66 yritysterminaalin verkosto toteutettiin avoimella mallilla.

– Määrittelimme yritysterminaalin toimintamallin ja vähimmäisvaatimukset. Ilmoitimme alan toimijoille, että kaikilla vaatimukset täyttävillä toimijoilla on halutessaan mahdollisuus päästä mukaan. Keskeisenä vaatimuksena oli, että yhteistyökumppanilla on kierrätysosaaminen riittävällä tasolla ja että hän tuntee kierrätyskanavat.

Terminaalien yleinen laatuohjeistus tavarantoimittajille puolestaan on, että käytettyjen pakkausten pitää olla muovilajeittain jaoteltua, puhdasta ja kuivaa.

Soini huomauttaa, että kukaan ei velvoita yrityksiä kuljettamaan muovipakkauksiaan terminaaliin: – Käytännössä ainakin isommilla yrityksillä on jätehuoltoyritysten kanssa kattavia sopimuksia. Jätehuoltoyrityksillä saattaa olla esimerkiksi omat kierrätyskanavansa. Jos muovijäte lajitellaan syntypaikalla ja sitä syntyy suuria määriä, sillä voi olla rahallista arvoa.

Selvästi merkittävämpi muutos muovipakkausten tuottajavastuussa on koittamassa ensi vuoden alussa, kun kuluttajamuovipakkausten keräys alkaa.

RINKI Oy organisoi kuluttajamuovipakkausten keräyksen vastaavalla tavalla kuin muidenkin pakkausten. Kuluttajamuovipakkausten keräysastiat tyhjennetään Uusiomuovin kanssa yhteistyötä tekeviin terminaaleihin, joista muovipakkaukset ohjautuvat Ekokemin uuteen muovijalostamoon Riihimäelle kierrätettäviksi.

– Tarkoituksena siis on saada kerättyä materiaalia, jonka kierrättäminen on oikeasti mahdollista. Valmiudet tähän ovat olemassa vuodenvaihteessa.

Nähtäväksi jää, missä määrin kuluttajat tarttuvat heille tarjottavaan uuteen kierrätysvaihtoehtoon.

Lisätietoa:

Pienmetallin yhteiskeräys jatkuu Metallipakkausten tuottajayhteisön Mepak-Kierrätys Oy:n toimitusjohtaja Tapani Sievänen kertoo yhtiön sopineen kuntien jätelaitosten kanssa, että jätelaitosten metallipakkausten ja kotitalouksien pienmetallin yhteiskeräys jatkuu entisellään tämän vuoden loppuun. Parhaillaan ovat käynnissä kilpailutukset uuden toimintamallin mukaisesta metallijätteen myynnistä ja keräyskuljetuksista sekä alueterminaaleista.

Alueterminaalien lopullinen lukumäärä ja sijainti määräytyy metallijätteen volyymien sekä keräyslogistiikan tehostamistarpeiden perusteella.

– Mutta mitä itse alueterminaaleihin tulee, niin niiden kohdalla muuttuu lähinnä vain operointi- ja kustannusvastuu.

Terminaalien tuoma muutos on positiivinen: käytännöt ovat muuttuneet yhtenäisemmiksi.

– Olennaisempaa on, että 1.5.2015 on siirrytty täysin yhtenäisiin valtakunnallisiin lajitteluohjeisiin. RINKI Oy yhdenmukaistaa myös uudet sekä osan nykyisistä keräyspisteiden astioista sekä sijoittaa ne kuluttajan kannalta entistä helpommin saavutettaviin paikkoihin.

Lasipakkau sterminaalit : www.rinkiin .fi Metallipakka usterminaalit www.mepak : .fi/vastaano1 .htm Muovipakkau sterminaalit : www.uusiom uovi.fi, hakusana te rminaali Tietoa kuidui sta: www.kuituki erratys.fi

Yhä yhtenäisempiä käytäntöjä Lasipakkausjätteen terminaaleja on Suomessa 38. Terminaaleja on eri paikkakunnilla siten, että niiden avulla ­pyritään saavuttamaan riittävä maantieteellinen kattavuus. RINKI Oy valitsi operaattorit kilpailutuksen jälkeen.

Lassila & Tikanoja toimii operaattorina 13 paikkakunnalla. Yhtiön ympäristöpalvelujen liiketoimintapäällikön Sanna Peltolan mielestä terminaalien mukanaan tuoma muutos on positiivinen: käytännöt ovat muuttuneet yhtenäisemmiksi.

– Ongelmia on tuottanut lähinnä se, että ihan kaikilta alueilta ei ole aina tullut laatuvaatimukset täyttävää lasia.

Taustalla on, että ennen käytössä olleet alueelliset lajitteluohjeet ovat olleet väljemmät kuin nykyiset vaatimukset.

Hän arvioi, että asia korjaantuu, kun uudet pelisäännöt tulevat tutuiksi

niin kuluttajille kuin kaikille ketjuun kuuluville toimijoille.

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy operoi lasipakkausjätteiden terminaalia Porvoossa. Lisäksi yhtiö on fuusioitumassa Lohjalla lasiterminaalia operoivan Rosk’n’Roll Oy:n kanssa.

Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtajan Vesa Heikkosen mukaan heidän perustyönsä ei ole juurikaan muuttunut.

– Vastaanotamme lasijätettä entiseen tapaan: todennamme sen laadun, punnitsemme ja varastoimme sen. Mutta nyt raportoimme siitä eteenpäin paitsi viranomaisille myös RINKI Oy:lle. ­Uutta on tietenkin myös se, että kaikki lasijäte päätyy lopulta Englantiin, jossa siitä valmistetaan uusia lasipakkauksia, Heikkonen mainitsee.

RINKI 3/2015

| 1 1

H E N K I L Ö teksti Leena Koskenlaakso, kuva Tommi Tuomi

V

aikka Suomi on tänä päivänä kierrätysasioissa vasta EUmaiden keskitasoa, meillä on maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan ympäristöasioissa paljon annettavaa eurooppalaiseen yhteistyöhön.

– Suomella on aika vahva imago edistyksellisenä ympäristömaana. ­Meillä on toimiva ympäristölainsäädäntö, ja verotusta on täällä jo pitkään käytetty ympäristöohjauksen keinona.

Meillä on hyvää biotalouden ja uusiutuvan energian osaamista sekä pitkä kestävän käytön historia metsien hyödyntämisessä, Tiilikainen sanoo.

– Meidän on myös ollut pakko oppia energiatehokkaiksi, koska talvet ovat kylmiä eikä energiaa riitä harakoille haaskattavaksi. Ja juomapullojen ja -tölkkien kierrätysjärjestelmä on ollut meillä hyvin järjestetty jo pitkään.

Tiilikainen haluaa kuitenkin välttää ympäristön ja talouden etujen vastakkainasettelua.

– Suomella on annettavana nimenomaan ymmärrys siitä, että ympäristö ja talous kytkeytyvät yhteen. Kummankin etu on, että niitä katsotaan yhdessä ja yhtä aikaa eikä ajeta niitä törmäyskurssille. Kiertotalous avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja se on ­ sekä ympäristön ja talouden että työllisyyden etu. Tämänkaltaisen ajattelun vahvistaminen on yksi suomalaisten tehtävä.

Tiukentuvia tavoitteita ja velvoitteita Uusi pakkausjäteasetus tuo isoja muutoksia keräyspaikkaverkostoon ja asettaa tuottajille tiukentuvia velvoitteita kierrätysasteen osalta.

– Aika näyttää, onko vastaanottopisteiden verkosto ja tiheys oikein mitoitettu. Uskon kuitenkin, että keräyspaikkojen nykymäärä mahdollistaa pakkauskierrätyksen tavoitteiden saavuttamisen, Tiilikainen sanoo.

– Se, mitä nyt kaivataan, on tiedotus kuluttajien suuntaan. Paljon jätettä päätyy edelleen vanhasta muistista sekajätteeseen ja sitä kautta joko kaatopaikoille tai poltettavaksi.

Tiilikaisen mielestä ihmisillä on halua kierrättää entistä useampia erilaisia jakeita. Monelle voi kuitenkin muodostua ongelmaksi se, että jakeiden määrän lisääntyessä keittiössä ei ole tarpeeksi tilaa, mihin niitä laittaa.

Kierrätetyn pakkausjätteen määrää pitäisi lisätä vuoteen 2020 mennessä.

– Tavoitteiden tuleekin olla kunnianhimoisia. Viime kädessähän tavoite on se, että meillä ei kiertotalouden hengessä ole kaatopaikoille päätyvää tavaraa, vaan käyttöön otetut luonnonvarat ja niistä valmistetut tuotteet pystytään mahdollisimman pitkälle hyödyntämään joko materiaalinkierrätykseen, uudelleenkäytettäväksi tai johonkin muuhun tarkoitukseen. Käyttökierroksia tulisi olla mahdollisimman monta.

Lopulta materiaalit voidaan hyödyntää energiaksi.

Uusi kiertotalouspaketti tulossa Uusi EU-komissio hylkäsi edellisen komission ehdottaman kiertotalouspaketin joulukuussa 2014. Uutta ehdotusta odotetaan tämän vuoden lopulla.

– Suomi haluaa vaikuttaa siihen, millainen paketista muodostuu. Olen keskustellut paketin valmistelusta vastaavan komissaari Jyrki Kataisen kanssa heinäkuussa, ja keskustelut ministerija virkamiestasolla jatkuvat syksyllä.

– On hyvä, että paketti pannaan uusiksi, sillä aiempi oli vähän liikaa jätehuoltoon keskittynyt. Toivottavasti nyt lähdetään liikkeelle jo tuotesuunnittelun puolelta. Kun yritykset EU:ssa tuovat markkinoille uusia tuotteita, kannattaisi jo materiaaleja valittaessa miettiä niiden kierrätystä. ­Mah­dol­li­sesti jo niukatkin resurssit ­ja ­kriittiset raaka-aineet tulisi saada ­helposti kier­ rätykseen käytön jälkeen.

Toinen keskeinen näkökohta on, millaisia mahdollisuuksia kiertotalous tarjoaa työllisyydelle, talouskasvulle ja bisnekselle.

– Kyse ei ole vain jätehuollosta.

Maailmassa on niukkuutta monista raaka-aineista, ja niiden tehokas uudelleenkäyttö tarjoaa monenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Haluamme reivata kiertotalouspakettia suuntaan, joka tukee liiketoimintaa ja työllisyyttä, Tiilikainen kertoo.

– Sitra on arvioinut, että kiertotalous voisi mahdollistaa noin yhden prosentin lisäyksen bruttokansantuotteeseen.

Kohti kiertotalo 12 | RINKI 3/2015

Kiertotaloudella on 1,5–2,5 miljardin euron bisnespotentiaali.

Suomalaisten tulisi myydä puhdasta vettä, puhdasta ympäristöä tai jätteiden hyötykäyttöä.

utta

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen haluaa edistää kierrätystä, ajamatta kuitenkaan ympäristöä ja taloutta törmäyskurssille.

Yritykset verkostoitumaan Parhaimmillaan kiertotalous tarjoaa bisneskumppanuuksia.

– Se, mikä toiselle on ydinliiketoiminnassa tai tuotannossa sivutuote – en enää edes mielelläni puhu jätteestä – voi olla toiselle raaka-aine.

Tiilikanen korostaa, että toimivilla yhteistyökumppanuuksilla avataan uusia mahdollisuuksia. Yritys hyötyy siitä, että sen jätehuoltomenot pienenevät, ja samalla toinen yritys saa arvokasta raaka-ainetta. Tähän suuntaan hallitus haluaa viedä kiertotaloutta.

Hallitusohjelmassa kiertotalous on nostettu yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi yhdessä biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kanssa. Puhtaat ratkaisut on laajempi käsite kuin cleantech, mikä Tiilikaisen mukaan on jo taloudellisesti järkevää liiketoimintaa.

– Cleantech on parhaimmillaan järjestelmiä ja ratkaisuja, joilla ratkotaan asiakkaan laajempia ongelmia. Suomalaisten tulisi myydä puhdasta vettä, puhdasta ympäristöä tai jätteiden hyötykäyttöä, ei pelkästään nippelitason tekniikoita, hän sanoo.

– Tarvitsemme kokeiluja, pilotteja, demonstraatioita ja kotimaisia referenssilaitoksia, jotta voimme käytännössä osoittaa, että jokin toimii. Ne avaavat uusille yrityksille mahdollisuuksia vientimarkkinoilla.

Joskus tulevaisuudessa EU:n jäsenmaille saatetaan Tiilikaisen mukaan kenties asettaa mitattavia resurssitehokkuustavoitteita. Hänen mielestään meidän kannattaisi jo nyt toimia siihen suuntaan, että olemme tämän kehityksen kärjessä. Silloin emme tulisi yllätetyiksi tumput suorina.

RINKI 3/2015

| 1 3

teksti Matti Välimäki, kuvat Suvi Elo

, t y v e K

funktionaalinen ja houkutteleva Toden­näköisesti Apetitin pakkauksen sisällä on jotain sellaista terveellistä, mitä äiti on kehottanut syömään.

A

petit Oyj:n pakastetehtaalla Säkylässä 150 grammaa pinaattipellettejä siirtyy vaa’alta pussitukseen.

Muovipakkaus kuumennetaan kiinni ja se siirtyy eteenpäin. Liukuhihnan vauhti on vaikuttava: 76 pussia minuutissa, 4 560 tunnissa, ja vuorokaudessa kahden vuoron aikana yhteensä 72 960.

Linjaston seuraavalla pysäkillä kone pakkaa pussit tiiviisti pahvisiin myyntieräpakkauksiin. Robotit taittelevat laatikoiden liepeet, teippaavat ne kiinni ja varustavat tarralla, jossa on tuote- ja erätiedot. Kun yksi FIN-lava on täyttynyt, se saa vielä kutistemuovia päälleen.

Pinaattipussi on valmiina aloittamaan matkansa kohti kaupan keskus-

1 4 | RINKI 3/2015

liikkeen varastoa, myymälän hyllyä ja jonkun suomalaiskodin keittiötä.

Kesän sato pakkaseen Apetit Oyj on Helsingin pörssissä ­noteerattu elintarviketeollisuusyhtiö. ­Suuri yleisö tuntee sen ennen kaikkea vihannes- ja juurespakasteista, joita yhtiö pakastaa kunakin satokautena noin 20 miljoonaa kiloa.

Apetitin repertuaariin kuuluvat ­lisäksi esimerkiksi kalatuotteet ja ­rypsipohjaiset Neito-öljyt. Se valmistaa ­tuotteita paitsi vähittäiskaupalle, myös ammattikeittiöille. Lisäksi yhtiö tekee kansainvälistä viljakauppaa.

Apetit Oyj:n ruokaliiketoiminnan hankintapäällikkö Päivi Hakasuo ­kertoo, että yhtiön Säkylän tehtaalla ­ on kaksi pääprosessia: >

FIN-lavat antavat tietä EUR-lavoille Tuotantoprosessissa käytettävien pakkausten ulkonäkö on luonnollisesti toissijainen tekijä. Päivi Hakasuon mukaan Apetitilla – kuten monilla muilla elintarviketeollisuuden toimijoilla – on paraikaa menossa siirtymävaihe isommista FIN-lavoista pienempiin EUR-lavoihin.

– Muutosta vaativat etenkin kaupan keskusliikkeet, joille on valmistumassa pian uudet keskusvarastot. Kun lavat ovat pienempiä, niitä mahtuu varastoon enemmän. Keskusliikkeet voivat kasvattaa näin tuotevalikoimaansa.

– Asia kuulostaa yksinkertaiselta, mutta se tuottaa paljon päänvaivaa tuotantoomme – konevaihdoksia, uudelleenohjelmointeja ja laatikkomuutoksia.

Vaan vielä suurempia muutoksia elintarvikealalla taitaa olla edessään siinä vaiheessa, kun pakkauksiin tulee älyä. Eli kun pakkaukseen sijoitetut anturit vaikkapa kertovat, että elintarvike on pilaantumassa tai että kylmäketju on jossakin kohtaa katkennut.

Hakasuo arvioi, että tällaisten sovelPuulavojen käytössä on meneillään muutos, Päivi Hakasuo kertoo.

lusten yleistymiseen menee vielä aikaa.

Teknologia on jo olemassa, mutta kustannukset ovat vielä liian korkeita massatuotteisiin.

– Toisaalta tilanne voi muuttua nopeastikin. Jos joku iso toimija avaa pelin, toisten on seurattava perässä.

Tuotteiden yleistyessä hintatasokin lähtee monesti laskuun, hän pohtii.

RINKI 3/2015

| 1 5

Hyvä pakkaus on itsessään ympäristöteko: se suojaa ruokatarviketta ja estää sitä pilaantumasta ennen aikojaan.

– Satokauden aikana pelloilta tuleva tavara puhdistetaan, laatuarvioidaan, käsitellään ja siirretään pakkaseen odottamaan jatkotoimia. Tämän on tapahduttava nopeasti, ettei tuoreiden vihannesten ja juuresten laatu ehdi heikentyä. Esimerkiksi herneen matka pellolta pakkaseen on kaksi tuntia.

Näistä satokautena pakastetuista raakaaineista teemme vuoden aikana erilaisia tuotteita.

Apetitin tuotteiden monipuolisuus näkyy myös pakkauksissa: – Volyymiltaan suurimman pakkaustyypin muodostavat perinteiset muoviset pussit. Pakastekeitot, kala- ja vihannespihvit samoin kuin pizzat päätyvät kartonkipakkauksiin. Ammattikeittiölle tarkoitetut tuoretuotteet sujahtavat muovisiin pusseihin tai dynopakkauksiin ja neitoöljyt lasipulloihin.

Varastoinnissa Apetit käyttää suuria kolmikerroskartongista valmistettuja oktabiini-kontteja, joissa raaka-aineet odottavat pakkasessa jatkokäsittelyään.

Täysinäisessä kontissa on painoa reilut 500 kiloa.

– Taidammekin käyttää kaikkia pakkausmateriaaleja, paitsi perinteisiä peltipurkkeja.

Muovia on vaikea korvata Apetitille – kuten elintarviketeollisuudelle ylipäätään – muovi on tärkeä pakkausmateriaali. Näin siitä huolimatta, että monet kuluttajat kritisoivat muovia ympäristösyistä.

– Muovi on monissa elintarviketeollisuuden käyttökohteissa paras tai ainoa mahdollinen pakkausmateriaali.

1 6 | RINKI 3/2015

­ simerkiksi pakastetuotteissa muovia E on erittäin vaikea korvata.

Hakasuo muistuttaa, että hyvä ­pakkaus on itsessään ympäristöteko: ­ se suojaa ruokatarviketta ja estää sitä pilaantumasta ennen aikojaan.

– Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää välttää ylipakkaamista ja myös vähentää mahdollisuuksien mukaan muovin käyttöä.

Ensi vuonna käynnistyvä kuluttajamuovin keräys heijastuu Apetitin toimintaan lähinnä välillisesti.

– Tuottajamaksumme kasvavat, ­ mikä sekin ohjaa minimoimaan muo-

Laaduntarkkailija Terttu Mäkilä poistaa liuku­ hihnalta jokaisen kuorettoman perunan, jossa on viallisia kohtia.

vin käyttöä. Toisaalta on tietenkin hyvä, ­että muovin keräys tehostuu eikä sitä päädy sekajätteen mukana kaatopaikoille. ­Keräys saattaa nostaa osaltaan myös muovin imagoa.

Hakasuo huomauttaa, että Apetitin pakastepusseja on helppo kerätä ja käsitellä, sillä ne ovat kevyitä ja menevät käytettyinä hyvin pieneen tilaan.

Apetitin pakastepusseista noin puolet on polyeteeniä ja puolet laminaattipusseja eli eri muovilajien yhdistelmiä.

Perinteisissä vihannes- ja juurespakasteissa, kun tuotteen itsensä näkymisellä ei saavuteta lisäarvoa, käytetään läpinäkymättömiä pusseja. Tuoretuotteissa ja kalassa käytetään läpinäkyviä pakkauksia, jotta tuote voi puhua puolestaan.

Apetit ei käytä vielä biohajoavaa muovia, lähinnä sen soveltuvuuden ja hinnankin vuoksi.

– Suhtaudun itse muutenkin hieman kriittisesti biohajoavaan muoviin.

Kun se maatuu, siitä jää kuitenkin luontoon muovisia mikropartikkeleita, jotka voivat huuhtoutua mereen.

Entä olisiko yksi vaihtoehto vihreä, kasvipohjainen PE-muovi?

– Se on vielä aika uusi asia, mutta sen käyttö tulevaisuudessa on mahdollista ainakin joissakin tuotteissamme.

Hyvännäköinen, muttei mahtaileva Hakasuon mukaan pakkaukset ovat Apetitille tärkein markkinointikeino.

Pakkauksen pitää herättää kuluttajan kiinnostus.

– Hyvä pakkaus on mahdollisimman kevyt ja ohut sekä ympäristö- että kustannussyistä mutta samalla riittävän vahva suojaamaan tuotetta. Jos tuotteen hinta on alle euron, pussin osuuden pitää olla marginaalinen.

Hakasuo esittelee suosikkipakkaustaan, laminaatista valmistettua pakastehernepussia. Houkuttelevuutta on haettu iloisella graafisella ilmeellä: kuvassa pikkuherneet ovat kokoontuneet palon sisälle oikein joukolla. Ei ”bling blingiä”, vaan keveyttä ja raikkautta.

Elintarvikelain uudet pakkausmerkintöjä koskevat määräykset oli otettava käyttöön viimeistään joulukuussa 2014.

– Se ohjasi muun muassa kasvattamaan pakkaustekstien fonttikokoja ja selkeyttämään muutenkin viestintää, esimerkiksi korvaamaan sanan natrium sanalla suola. Tässä yhteydessä päivitimmekin lähes kaikki pakkauksemme.

Hygieenisyys, nopeus ja tehokkuus kautta tuotantoja pakkauslinjan varmistavat, että tuotteet päätyvät kuluttajalle moitteettomassa kunnossa, ja vitaminit ja maku ovat tallella. Kolmikerros­ kartongista valmistetuissa oktabiinikonteissa (oik.) säilytetään pakkasessa raakaaineita, jotka ovat menossa jatkokäsittelyyn. Kuhunkin konttiin mahtuu puolisen tonnia tavaraa.

Kotimaisuus on valttia Olemme edenneet tehdaskierroksellamme halliin, jossa kuorettomat perunat kulkevat liukuhihnalla. Laaduntarkkailija poistaa jokaisen, jossa on halkeamia tai tummia kohtia. Tie jatkuu kohti viipalointia, automaattilajittelijaa ja leijupakastinta. Jotta perunan palaset eivät tarttuisi toisiinsa, niitä liikutellaan pakastimessa kylmällä ilmavirralla.

Satokausi alkaa kesäkuun loppupuolella pinaatista, sitten tulevat muut kotimaiset juurekset ja vihannekset. Tuotteet viljellään lähipelloilla, Apetitin sopimusviljelijöiden tiloilla Satakunnassa.

– Vihanneksia ja juureksia saa tuotua edullisemmin ulkomailta, mutta haluamme käyttää mahdollisimman paljon nimenomaan kotimaisia tuotteita, joita kyllä kuluttajatkin arvostavat.

– Suosimme kotimaisuutta myös pakkausmateriaaleissa ja -toimittajissa.

Kuten sloganimme sanoo: Apetit Kotimainen, kotimaisempaa ei ole, Hakasuo mainitsee.

RINKI 3/2015

| 1 7

Y M P Ä R I S T Ö teksti Ilpo Salonen

Tavoitteena puhdas materiaali Konevoima on tulossa avuksi jätteiden lajitteluun Riihimäellä ja Lahdessa.

Uudenlaiset jalostamot ottavat talteen kierrätyskelpoiset jakeet sekä biojätteet, jotta niitä ei päätyisi polttolaitoksen uuniin.

vijalostamo Muo

itteet

akennusmateria a li t PP), r

n no

Bioka asu tuo ta nt Energ iaja o e5 3

PE , it ( ov

mu

ö, sähkö

YH TE ISK UNTA sekajäte 100 000 t / vuosi

, la

mp

Kiertotalouskylä

su

t

sio

aa ok Bi

kt

voimala Jäte

lä ko

Muovit 7 k

alostamo Bioj

u Ka

Metallit 3 kt

kt

Uu

37

O AM ST ALO EKOJ

18 | RINKI 3/2015

tyt eräus- ja vit k o is o ill tal smu Er aa kau m ak p

Lähde: Ekokem

E

kokemin liiketoiminnan ­kehityspäällikkö Camilla Wiik kertoo, että Ekokemin tehdas­ alueelle Riihimäelle rakentuu Kiertotalouskylä, jossa yhdyskuntajät­ teen sisältämät materiaalit kiertävät eteenpäin Ekojalostamon, Suomen ­ensimmäisen Muovijalostamon ja Bio­ jalostamon kautta.

– Yhdyskuntajätteestä erotellaan ­ennen energiahyödyntämistä biojätettä, metalleja ja muovia sekä kierrätyspoltto­ ainetta eli REFiä. Kiertotalouskylän ­prosessit hyödyntävät viimeisintä tek­ niikkaa.

Koeajoissa saatuja jätteiden koostu­ mustietoja on hyödynnetty prosessi­ suunnittelussa. Myös biojae hyödynne­ tään Kiertotalouskylässä. Biojakeen ­hyödyntämisestä vastaa Ekokemin kumppani Biotehdas.

Wiik uskoo, että Suomessa riittää laji­ teltavaa myös uusille yhdyskuntajätteen lajittelulaitoksille. Uuden laitoskonsep­ tin vienti ulkomaille ei ole poissuljettu.

Ensi vuodenvaihteessa valmistuvaan Ekojalostamoon tulee noin 100 000 ton­ nia jätteitä vuodessa.

Tavoite on, että yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee 50 prosenttiin ja hyötykäyttöaste energiana tai materiaali­ na 98 prosenttiin. Muovijalostamon on

tarkoitus käynnistyä kesällä 2016, bio­ jalostamon 2016 lopussa.

Päijät-Hämeen jätehuollon toimitus­ johtajan Tuula Honkanen uskoo, että mekaaniset käsittelylaitokset yleistyvät kierrätysmateriaalien talteenotossa.

Niin sanottuja REF-laitoksiakin muu­ tettaneen materiaalin talteenottoon polttoaineen valmistuksen sijaan.

– Sekalaisen jätteen poltto on kus­ tannuksiltaan kallein tulevaisuuden käsittelytapa yhdyskuntajätteelle. Kier­ rätysmateriaaleille tulee lisää kysyntää, ja niiden käyttö tuotteissa lisääntyy.

Käsittelylaitoksia tulee lisää, kun on kysyntää ja kustannukset laskevat.

Biojäte heti talteen Päijät-Hämeen Jätehuolto rakentaa Lah­ den Kujalaan uuden jätteenkäsittelylai­ toksen seka-, energia- ja rakennusjät­ teen mekaanista käsittelyä varten. Sen on tarkoitus olla käytössä syksyllä 2016.

Laitoksessa pystytään käsittelemään 66 000 tonnia jätettä vuodessa. Tavoite on saada talteen materiaalina kierrätet­ tävää kartonkia, metalleja ja muoveja sekä lisäksi puuta energiakäyttöön.

Honkanen pitää tärkeänä saada eril­ liskeräysjärjestelmät toimimaan niin, että biojäte saadaan heti alkuvaiheessa pois sekalaisesta jätteestä.

– Joka tapauksessa biojätettä ja mui­ ta hyötyjätteitä tulee aina olemaan seka­ jätteessä, koska kaikki ihmiset eivät tule lajittelemaan koskaan optimaalisesti.

Laitoslajittelu vastaa tähän haasteeseen.

Wiik ja Honkanen katsovat, että kan­ salaiset ovat yhä valistuneempia kierrä­ tysasioissa. Vaarana kuitenkin on, että jätteenpolton yleistyessä kuvitellaan, että ”kaikki menee polttoon”, eikä koto­ na enää tarvitse lajitella. Tässä on valis­ tuksen paikka.

Sanoma selkeäksi Toinen sitkeä, joskin jo harvinaisem­ maksi jäävä käsitys on, että lajittelu on turhaa, koska ”kaikki kuitenkin kipa­ taan siihen samaan autoon”?

Miten sanomaa voisi selkiyttää ja kenen tehtävä se on? Honkanen koros­ taa, että viestintää pitää olla koko ket­ jussa: pakkausten valmistajat, tuottei­ den myyjät, kuljetusliikkeet, jätehuol­ losta vastaavat, kierrätysmateriaalien jalostajat ja niistä tehtyjen tuotteiden valmistajat ja myyjät ovat kaikki avain­ asemassa.

– PHJ kampanjoi jatkuvasti synty­ paikkalajittelun ja kotikompostoinnin puolesta ja jakaa kerran vuodessa joka talouteen lajitteluohjeet. Teemme myös jatkuvaa neuvontatyötä kouluissa ja eri­ laisissa tilaisuuksissa. Tieto lokeroau­ toista on mennyt perille, mutta edelleen kuljetusliikkeet voisivat merkitä lokero­ autonsa selvemmin.

Myös Wiik uskoo, että ihmisten ym­ päristötietoisuus kasvaa koko ajan.

– Ensisijainen vastuu tiedottamises­ ta on kunnallisilla jäteyhtiöillä. Niiden jätteiden osalta, joille ei ole mahdollista tehdä syntypaikkalajittelua tai se ei ole tarpeeksi kattavaa, ympäristön ja elin­ keinotoiminnan kannalta on järkevää tehdä koneellinen lajittelu. On kaikkien etu, että jätteet hyödynnetään ensisijai­ sesti materiaalina silloin, kun se tekni­ sesti ja taloudellisesti on mahdollista.

Myös Kiertokapula Oy:n toimitus­ johtaja Kari Mäkinen mainitsee, että Kiertokapulan keino biojätteen lajitte­ lun parantamiseksi on neuvonta ja va­ listus. Toisaalta myös kunnallisilla jäte­

huoltomääräyksillä on suuri merkitys.

– Kiertokapulan alueella uusilla mää­ räyksillä muutettiin biojätteen erilliskeräys koskemaan kiinteistöjä, joissa on viisi tai useampia asuntoja. Aiemmin määräys koski kiinteistöjä, joissa oli asuntoja kymmenen tai enemmän.

– Kiertokapulan erilliskerättävä biojäte prosessoidaan bioetanoliksi yhteistyössä St1Biofuels Oy:n kanssa Hämeenlinnan laitoksella. Jätteen lajittelun puhtausas­ teeseen pystyvät vastaamaan laitteiden hankkijat.

Syntypaikka edelleen ykkönen Neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg ympäristöministeriöstä toteaa, että toimiva syntypaikkalajittelu pidetään te­ hokkaan ja laadukkaan kierrätyksen edel­ lytyksenä. Sitä tuetaan myös EU:n jäte­ politiikalla.

– Sekajätteen koneellisella lajittelulla voidaan sitten vielä tehostaa jäljelle jää­ vän jätteen hyödyntämistä ja käsittelyä, mutta se ei poista syntypaikkalajittelun tärkeyttä.

Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto merkitsee sitä, että käytännössä sekajä­ tettä ei jatkossa enää voi käsittelemättä viedä kaatopaikalle. Korkeat jätteiden hyödyntämistavoitteet puolestaan edellyt­ tävät, että kaikissa käsittelyvaiheissa pyri­ tään saamaan hyödyntämiskelpoiset ma­ teriaalit mahdollisimman hyvin talteen.

– Jotta luottamus jätehuollon toimi­ vuuteen säilyy, on tärkeää, että puheet ja teot vastaavat toisiaan. Tiedotuksessa lie­ nee syytä korostaa kierrätyksen merkitys­ tä uusioraaka-aineen lähteenä. Tavallinen kuluttaja on mieltänyt lajittelun tärkey­ den. Lajittelusta saatavan hyödyn tulee kuitenkin olla selkeästi perusteltua, ja lajittelun on oltava mahdollisimman vai­ vatonta. Keskeisessä roolissa tiedottami­ sessa ovat ne tahot, jotka vastaavat lajitte­ lun ja jätehuollon järjestämisestä, Blau­ berg arvioi.

RINKI 3/2015

| 1 9

YRITYKSET st k

Pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahanuottajavät t rtä tuojat (LV > 1,0 M €). hteisöille. sii y a t j se otta tu y t i a yr i n s k ii Liittymällä Rin kauk k a p vastuunsa

RINKI

Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö.

Materiaalineutraali – tavoitteena pakkausten tuottajavastuun tehokas toteutus.

TUOTTAJAYHTEISÖT

Kukin tuottajayhteisö vastaa oman materiaalinsa tuottaja­vastuun toteutumisesta viranomaisille.

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Suomen Kuitukierrätys Oy

Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki

Juha-Pekka Salmi, p. 050 329 6211

p. 09 616 230, faksi 09 6162 3100

juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi www.kuitukierratys.fi

Ovatko yhteystietosi muuttuneet? ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen info@rinkiin.fi, soittamalla asiakas-

Suomen Keräyslasiyhdistys ry Maija Peltola, p. 040 543 7007 maija.peltola@kerayslasiyhdistys.fi www.kerayslasiyhdistys.fi

palveluumme p. 09 6162 3500

Mepak-Kierrätys Oy

tai faksaamalla numeroon

Tapani Sievänen, p. 040 544 6899

09 6162 3100. Mikäli Sinulle ei tule

sievanen.tapani@mepak.fi

RINKI-lehteä ja haluaisit saada

www.mepak.fi

sen, ilmoita meille osoitteesi.

Suomen Uusiomuovi Oy Vesa Soini, p. 050 382 0644 www.suomenuusiomuovi.fi Puupakkausten Kierrätys PPK Oy Jukka Ala-Viikari, p. 0400 802 896 jukka.ala-viikari@puupakkauskierratys.fi www.puupakkauskierratys.fi

Linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille www.rinkiin.fi

Kannen kuva: Tommi Tuomi / Otavamedia

vesa.soini@uusiomuovi.fi