Rinki 1/2017

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n tiedotuslehti 1/2017

Makupalapurkista lusikoidaan nyt

hyvällä ! a l l o n n u t a l l a om Suomessa uudelleenkäyttö on tärkeä osa kiertotaloutta, s. 6

sisältö 1•2017

04 06

BOKSI uutiset ja tapahtumat

LUKUJEN TAKANA Pitääkö uudelleenkäytöstä saada hyvitystä kierrätystavoitteisiin?

10

HENKILÖ Hanna Koivula kouluttaa Suomeen pakkausalan ammattilaisia.

12

KULUTTAJAPAKKAUSKERÄYS Kaupan liitto ja ympäristö­ ministeriö haluavat vähentää muovipussien käyttöä.

14 18

YRITYS Orkla kehittää pakkauksia vastuullisuus mielessään.

ILMIÖ Pakkaus houkuttelee nuoria aikuisia valitsemaan tuotteen muiden joukosta.

HUOM! Ringin artikkelit ovat luettavissa myös osoitteessa info.rinkiin.fi

Read articles in English at info.rinkiin.fi

18 10 12

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen info@rinkiin.fi

Julkaisija Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy,

Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki www.rinkiin.fi, info@rinkiin.fi, p. 09 616 230

Päätoimittaja Juha-Heikki Tanskanen Toimitusneuvosto Juha-Heikki Tanskanen, Ritva Castrén, Tiia Talvitie, Virpi Korhonen, Maija Peltola ja Peter Rasmussen

Toimitus Otavamedia OMA, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia Tuottaja Paula Ristimäki, Otava­media OMA

Painopaikka PunaMusta Paperi Ympäristöystävällistä paperia

ISSN 2343-1504

Lehti verkossa info.rinkiin.fi, näköislehti osoitteessa bit.ly/rinki-lehti

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001 RINKI- ja PYR Info näköislehdet

2 | RINKI 1/2017

kuva Pekka Kiirala

14

A J A N K O H T A I S T A Juha-Heikki Tanskanen

Kun opettaa muita, oppii aina myös itse.”

Vuosi täyttä tuottajavastuuta

R

omahtaako kuluttajien kierrätysinto, kysyivät epäilijät, kun vastuu kuluttajapakkausten keräämisestä siirrettiin kunnilta pakkausten tuottajille 1.1.2016. Kysymyksen taustalla olivat Ringin ja tuottajayhteisöjen linjaukset, joiden mukaan kuluttajille tarkoitettuja Rinki-ekopisteitä keskitettiin voimakkaasti sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat eli kauppojen yhteyteen. Samalla pienten taajamien vähemmän käytettyjen pisteiden määrä väheni.

Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella halu lajitella ei ole laimentunut. Pikemminkin uudet, markettien yhteydessä sijaitsevat Rinki-ekopisteet ja erityisesti mahdollisuus muovipakkausjätteen lajitteluun ovat lisänneet sitä. Myös pakkausjätteiden kerääminen suoraan kiinteistöiltä on kasvussa, kun kunnat ja niiden jätelaitokset laajentavat omaa pakkausjätteiden keräystään.

Tilastojemme mukaan Rinki-ekopisteverkostosta ja pakkausjätteiden lajittelusta oli tiedotusvälineissä lähes 400 juttua vuonna 2016. Alkuvuo­ desta harmillisen monet uutiset käsittelivät keräyspisteverkon viivästymistä ja pisteiden roskaantumista. Muutosvaiheen ongelmia oli osattu odottaa.

Kesän aikana pisteitä opittiin käyttämään ja pakkausasetuksen edellyttämä pistemäärä saatiin valmiiksi. ­Loppuvuoden uutiset keskittyivätkin kierrätyksen tärkeyteen ja lajittelusta ohjeistamiseen.

Rinkiin on liittynyt 4 200 tuottajavastuullista yritystä, jotka vastaavat pakkausten vastaanoton ja kierrätyk-

sen kustannuksista. Nämä kustannukset nousivat tuottajavastuun laajenemisen myötä lähes 15 miljoonalla eurolla.

Ringin päämääränä on tehokas pakkausjätteiden keräys- ja kierrätysjärjestelmä, joka minimoi jätelain asiakkaillemme siirtämät kustannukset.

Tehokkuuden lisäksi tuottajavastuun kustannukseen vaikuttaa ratkaisevasti tuottajille siirretyn jätehuoltovastuun laajuus. Asia on ajankohtainen, koska EU valmistelee parhaillaan jäte- sekä pakkausjätedirektiivien uudistamista.

Tavoitteena on muun muassa yhtenäistää tuottajavastuun toteutusta eri maissa. On syytä toivoa, ettei tämä jälleen lisää tuottajien vastuita ja kustannuksia meillä Suomessa.

uutiset | tapahtumat kuvat ESSI Kiertokassi mediasivut

i s k Bo

Lue lisää

ESSI-kassissa muovi kiertää ESSI on luo­tettava kassi: kestävä, tyylikäs, halpa, ekologinen ja kierrätettävissä.

Se vastaa ominaisuuksiltaan tavallista muovikassia, mutta sen raaka-aineena on käytetty sekä Rinki-ekopisteissä kerättyä että teollisuuden kierrättämää muovia.

K

n kotitalouksie sten au kk pa vi muo tä: kierrätykses iten/m info.rinkiin.fi sau kk muovipa a/ ta kier

ierrätysmuovikasseja on ollut ennenkin, mutta ESSI-kierrätyskassin uutuus on kuluttajilta

kerätyn muovijakeen käyttäminen kassin valmistuksessa. Vähintään 45 prosenttia ESSIn raaka-aineesta on kerätty kuluttajilta, Amerplastin myynti- ja tuotekehitys-

ESSI kannustaa kierrättämään

johtaja Ari-Pekka Pietilä kertoo.

ESSI-kasseja on ollut saatavilla 17.1.2017

yhä useammat kuluttajat löytävät tiensä Rinki-ekopisteille.

– Tämä on ensimmäisiä kaupallisia

alkaen hyvin varustetuista K-ryhmän

tuotteita, joissa tuota jaetta hyödynne-

kaupoista, joissa sitä myydään Pirkka

tään. Kaikkiaan ESSIn raaka-aineesta yli

ESSI kiertokassi -nimellä.

90 prosenttia on kierrätysmuovia.

– On hienoa, että Kesko uskoo ESSIin

– ESSI on vasta ensimmäisiä kuluttajilta kerätystä pakkausmuovista valmistettuja kaupallisia tuotteita Suo-

ja tuo sen tavallisten kuluttajien käyt-

messa. Jatkossa kehitämme muitakin

tään Rinki-ekopisteissä. Kerätty muovi

töön. Lisäksi kiertokassin raaka-aineena

tuotteita, kun kierrätettyä muovijaetta

käsitellään Ekokemin muovijalostamolla

käytettävästä teollisuuden muovijakees-

kertyy enemmän.

CIRCO®-uusiomuoviksi, ja kassit valmiste-

ta iso osa tulee Keskolta. Nyt tavoit-

taan Amerplastin tehtaalla Tampereella.

teemme on innostaa kuluttajia valitse-

nen tuote, joka toivottavasti kannustaa

maan kiertokassi tavallisen muovikassin

muovipakkausten kierrättämiseen.

Kotitalouksien pakkausmuovia kerä-

– Kotitalousmuovien keräys alkoi

Kiertokassi on Pietilän mukaan arki-

– ESSI-kiertokassia voi käyttää os-

viime keväänä, ja Ekokem investoi uusio-

sijaan. Kuluttajahinta ja kassin ominai-

muovin valmistukseen. Saamme sieltä

suudet ovat samat, joten ekologinen

toskassina monta kertaa, ja lopuksi sen

laadukasta uusiomateriaalia kassien

valinta on helppo tehdä. Tavoitteemme

voi käyttää roskapussina tai kierrättää

valmistukseen. Tämä on kiertotaloutta

on, että ESSI syrjäyttää tulevaisuudessa

Rinki-ekopisteessä, Pietilä muistuttaa.

parhaimmillaan, Pietilä toteaa.

tavallisen muovikassin.

ESSI-kiertokassin raaka-aineesta on vähintään 45 % Rinki-ekopisteissä kerättyä kotitalousmuovia

Päivi Brink

Kotitalouksien muovipakkausjätettä kerätään yli 500 Rinki-ekopisteessä.

Kierrätysmuovi käsitellään Ekokemin muovijalostamolla Riihimäellä, ja kassit valmistetaan Amerplastin tehtaalla Tam-

+

pereella. ESSI on suomalainen tuote.

=

­kangaskassien, biohajoavien muovi­

vähintään 45 % teollisuudesta kierrätettyä muovia

vähintään 90 % kierrätysmuovia

4 | RINKI 1/2017

Kierrätysmateriaaliakin riittää, kun

Hiilineutraalin ESSI-kiertokassin hiilijalanjälki on pienempi kuin muiden kauppakassien: muovi-, paperi- tai kassien tai tavallisten kierrätysmuovikassien (60 % kierrätysmuovia). kiertokassi.fi

Kinkkutemppu ylitti odotukset

Rinki on nyt Suomen Keräyslasiyhdistyksen asiamies

Jouluna 2016 lanseerattu, Kinkku­

auttavalle Hope ry:lle ja hyvänteke­

Rinki ja Suomen Keräyslasiyhdistys ry (SKY)

tempun nimellä kulkenut kiertota­

väisyysurheilujärjestö Iceheartsille.

ovat tehneet sopimuksen, jonka mukaisesti SKY:n

louskokeilu onnistui yli odotusten.

asiamiehen tehtävät siirrettiin Ringin hoidettavaksi

Kinkkurasvoja palautettiin yhteensä

Kemianteollisuuden kahvipöytäkes­

12 000 kiloa. Niistä valmistetulla uusiu­

1.1.2017 alkaen. Asiamiehenä ja yhteyshenkilönä

kustelusta alkunsa saanut kampanja

tuvalla dieselillä voisi ajaa neljä kertaa

toimii jatkossa Sari Hedayet.

kasvoi monen yrityksen ja yhteisön

maapallon ympäri.

yhteisprojektiksi, jolla haluttiin lisätä

Ringillä on jo ennestään sopimukset lasipak­ kausjätteen keräykseen ja kierrätykseen liittyvien

Kemianteollisuuden lisäksi Kinkku­

ihmisten tietämystä kiertotalouden

tempussa oli mukana iso joukko

palveluiden tuottamisesta SKY:lle. Näihin liittyviä

mahdollisuuksista.

toimijoita. Keräyspisteet sijaitsivat

tehtäviä hoitaa Ringissä 1.1.2017 alkaen asiamies

pääosin K-ruokakauppojen pihoilla

Pertti Tammivuori.

Kinkkutempun tavoitteena oli kerätä joulukinkun paistamisesta

tai Rinki-ekopisteillä, ja keräysastioi­

ylijääneitä rasvoja ja valmistaa niistä

den kuljetuksesta vastasi Lassila &

uusiutuvaa dieseliä, jonka hiilijalanjälki

Tikanoja. Ensin rasvat kuljetettiin

on fossiiliseen dieseliin verrattuna jopa

esi­käsiteltäväksi Honkajoen tehtaalle,

90 prosenttia pienempi. Kinkkurasvois­

mistä ne sitten vietiin Nesteen Por­

ta jalostettu uusiutuva diesel myydään

voon jalostamolle. Vesilaitosyhdistys ja

Nesteen asemilla. Neste lahjoittaa

Maa- ja kotitalousnaiset toimivat kam­

tuotteen arvon vähävaraisia perheitä

panjassa neuvoa-antavassa roolissa.

Kevään tapahtumia Muovi- ja pakkausalojen erikoismessut 20.–21.4.2017 Lahden Messukeskuksessa, muovimessut.fi Muovi & Pakkaus 2017 kokoaa muovi- ja pakkaus­ alan osaajat, palveluntuottajat, laitevalmistajat ja luennoitsijat saman katon alle. Uudistunut

Kinkkutemppu numeroina

kaksi­päiväinen ammattilaistapahtuma rohkaisee

• Rasvaa lahjoitettu: 12 000 kg

­uudistamaan muovi- ja pakkausalaa sekä sen

• Lahjoituksia tehty: 40 000 kpl

toimintatapoja ja tarjontaa.

• Uusiutuvaa dieseliä valmistettu: 10 000 l Jätelaitospäivät

• Kerrat, jotka sillä voi ajaa maapallon ympäri: • Rahaa lahjoitettu hyväntekeväisyyteen: 14 500 e

Seuraa Rinkiä somessa

kuva iStockphoto

4 (keskikulutus 6 l / 100 km)

10.–11.5.2017 Jyväskylän Paviljongissa, jly.fi Seminaari järjestetään Yhdyskuntatekniikan ­näyttelyn yhteydessä.

ku va

Rinkikierratys

iS to c

kp

ho

to

Rinki_kierratys

Jaamme Facebookissa ja Twitterissä ajankohtaista tietoa Ringin toiminnasta ja pakkaus­ kierrätyksestä yleensä.

RINKI 1/2017

| 5

L U K U J E N T A K A N A teksti Matti Koskinen

PAKKAUSTEN UUDELLEENKÄYTTÖ

hiertää EU:n kiertotalouspaketissa

6 | RINKI 1/2017

kin

no

ro

m ed i a ava

La

Ot

ku va At te

Ehkäisy ennen kierrätystä Uudelleenkäyttö tarkoittaa tuotteen tai sen osan käyttämistä uudelleen samas­ sa tarkoituksessa kuin mihin se on ­valmistettu. Esimerkiksi lasipullot, ­jotka pestään ja palautetaan tehtaalle, päätyvät uudelleenkäyttöön. Samoin puiset kuormalavat, muoviset pulloko­ rit, ravintoloiden metalliset oluttynnyrit ja muut pitkään kierrossa pysyvät pakkaukset.

– Jätealan terminologia on aika haas­ tavaa ja monimutkaista. Uudelleenkäyt­ tö ei oikeastaan ole kierrätystä. Se on tuotteiden saattamista uudelleen käytet­ täväksi ilman, että siinä välissä muo­ dostuu jätettä, täsmentää ympäristö­ neuvos Riitta Levinen ympäristöminis­ teriöstä.

Suomen jätelaki perustuu EU:n ­nykyiseen jätedirektiiviin, ja siinä

kuv aT om m

i /

E

uroopan komission ­kiertotalouspaketin osana annettu jätedirektiivien muutosehdotus etenee hyvää vauhtia kohti lopul­ lisia linjauksia. Kierto­ talouspaketti on kunnianhimoinen ­ohjelma, jonka tavoitteena on ohjata EU:n jäsenmaita kohti yhä syvempää kiertotaloutta ja kestävää kehitystä.

Jätesäädöspaketin pakkausjätettä käsittelevä osuus on joutunut pienoisen väännön kohteeksi. Kiistelyn aiheena on muun muassa pakkausten uudel­ leenkäyttö.

– Kiertotalouspakettia kevättalvella käsittelevä ympäristövaliokunta on ­työssään painottanut uudelleenkäyttöä osana kiertotaloutta, sanoo valiokunnan jäsen, europarlamentaarikko Merja ­Kyllönen.

– Ympäristövaliokunta on lähtenyt siitä, että tarvitaan selkeitä kannusti­ mia, joilla ohjattaisiin jäsenmaita otta­ maan käyttöön jätehierarkia.

Tavoitteena olisi myös ohjata tuotta­ jia sekä uudelleenkäytettävien että kier­ rätettävien pakkausten käyttöön.

Uudelleenkäytöllä on toisaalta mer­ kittävä rooli jätteen vähentämisessä, mutta toisaalta enemmistö jäsenmaista ei halua sitä mukaan pakkausjätettä koskeviin tavoiteasetteluihin. Ongel­ man taustalla on monenkirjavaa ­terminologiaa ja EU-maiden eriäviä käytäntöjä.

m uo iT

Pantillisten lasipullojen, kuormalavojen ja muiden pakkausten uudelleen­ käyttö ehkäisee jätteen syntymistä, mutta onko siitä tarpeen saada ­hyvitystä kierrätys­ tavoitteissa? Tätä pohditaan kuumeisesti ­ EU:n kierto­talouspaketin ­yhteydessä. Suomi pitää uudelleenkäyttöä ­tärkeänä kiertotalouden osana.

EU:n kiertotalous­ pakettia käsittelevä ympäristövaliokunta on painottanut uudelleenkäyttöä ­osana kiertotaloutta.”

Merja Kyllönen

­ udelleenkäyttö on asetettu etusijalle u kierrätykseen nähden. Uudelleenkäytön etuna on, että se ehkäisee jätteen synty­ mistä. Samalla se säästää materiaaleja, kun sama pakkaus kiertää kymmeniä tai jopa satoja kertoja. Vastapainona tyhjien pakkausten kuljettaminen ­ tosin lisää liikenteen päästöjä, mutta niitäkin voidaan vähentää toimivalla logistiikalla.

– Jätehierarkiassa asetetaan jätteiden käsittelytavat tärkeysjärjestykseen. Jät­ teen synnyn ehkäisy on siinä korkeim­ malla sijalla, ja uudelleenkäyttö on osa tätä. Uudelleenkäytön valmistelu on seuraavalla tasolla, ja vasta kolmannella sijalla tulee kierrätys. Sitten tulee muu hyödyntäminen, esimerkiksi hyödyntä­ minen energiana, ja loppukäsittely eli kaatopaikka, Levinen selittää. >

RINKI 1/2017

| 7

Uudelleenkäyttö on Suomessa hyvällä mallilla Kuulostaa vielä suhteellisen selkeältä.

Ongelmia syntyy, kun katsotaan asiaa koko unionin laajuudella. Politiikan tasolla säännöt ovat samat koko EU:n alueella, mutta yksittäisten maiden toimenpiteissä ja painotuksissa on eroja.

Suomessa uudelleenkäyttöä on ­pidetty tärkeänä ja siihen on ohjattu muun muassa kansallisen tavoiteasettelun ja aiemmin myös verotuksen avulla. Ympäristöministeriön julkaisemien vuoden 2014 tilastojen perusteella Suomessa käytetyistä pakkauksista 60 painoprosenttia, siis selvä valtaosa, käytettiin uudelleen. Jätteeksi päätyi vain 40 prosenttia käytetyistä pakkauksista.

Jätteeksi päätyneistäkin pakkauk­ sista 57 painoprosenttia hyödynnettiin kierrättämällä. Yhteensä siis Suomessa käytettyjen pakkausten uudelleen­

käyttö- ja kierrätysaste oli vuonna 2014 ­peräti 83 prosenttia.

Tilastojen mukaan uudelleenkäyttö on painossa mitattuna huomattavasti kierrätystä laajempaa. Muovipakkausten yhdistetty uudelleenkäyttö- ja kierrätysaste vuonna 2014 oli 75 prosenttia, kun vastaava kierrätysaste oli vain ­­ 25 prosenttia. Puupakkausten osalta luvut olivat 61 ja 13 prosenttia.

Lukemat ovat huomattavia, ja Suomea pidetään syystä yhtenä uudelleenkäytön kärkimaana. Tosin tämäkin mielikuva voi olla osittain harhaanjohtava, sillä Suomi on Tanskan ohella yksi harvoja EU-maita, joissa uudelleenkäyttöä ylipäätään tilastoidaan.

Suomessakin osa uudelleenkäytettävistä pakkauksista on vaihtunut kierrätettäviin, etenkin kuluttajapakkausten osalta. Muun muassa EU-säädökset materiaalien tasapuolisesta kohtelusta sisämarkkinoilla ovat johtaneet uudelleenkäyttöön ohjaavan verotuksen purkamiseen.

– Kuluttajapakkausten uudelleenkäyttö on vähentynyt, uudelleenkäytön volyymit ovat Suomessa ainakin tällä hetkellä businesspuolella. Jossain mää-

Suomessa käytettyjen pakkausten uudelleenkäyttöja kierrätysaste oli vuonna 2014 peräti 83 prosenttia. rin lasipulloja ja esimerkiksi kaasupulloja käytetään uudelleen. Vaikka panttipullojärjestelmä toimii hyvin, kerätyistä pakkauksista suurin osa menee kierrätykseen eikä uudelleenkäyttöön, Levinen toteaa.

Yrityspakkausten uudelleenkäytön volyymeista ei useimmissa EU-maissa ole tarkkoja tilastoja, mutta esimerkiksi puisten lavojen uudelleenkäyttö on suhteellisen normaalia liiketoimintaa kaikkialla Euroopassa. Jos kiertotalouspaketti asettaa tavoitteita myös uudelleenkäytön suhteen, joutuvat muutkin maat kehittämään sille tilastointimenetelmiä.

Termien tulkinnat vaihtelevat Monet maat suhtautuvat myös epäröiden sääntelyyn ja etenkin tavoitteisiin, joissa sekoittuvat tuotteet ja jätteet. Pakkaukset ovat tässä suhteessa poikkeuksellinen tuotekategoria, sillä siinä raja jätteen ja yhä kierrossa olevan tavaran välillä on häilyvä.

Mitä tarkoitetaan esimerkiksi uudelleenkäytön valmistelulla? Direktiivin

kuva iStockphoto

kuv aY

HA

k

nk k i / O l l

i Häkä mies

Tavoitteita ja kannustimia Levinen myöntää, että komission ­ehdottamaan tavoitteeseen tällainen riski sisältyy. Siksi Suomi on yhdessä muiden samanmielisten maiden ­kanssa yrittänyt esittää EU-neuvotte­ luissa ratkaisua, jossa olisi yhdistetyn uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteen lisäksi minimitavoite kierrätyksen ­osalta.

– Tässä minimikierrätystavoitekin olisi nykyistä tavoitetta korkeampi.

Tämä ei tosin ole saanut oikein laajaa kannatusta, Levinen kertoo.

Euroopan parlamentin ympäristö­ valiokunnassa on tosin tavoiteltu muu­ tenkin pääsääntöisesti tiukempia tavoit­ teita kuin komission ehdotuksessa, ­euroedustaja Kyllönen kertoo.

– Jäsenmaat ovat todella erilaisia, mutta mielestäni pitäisi uskaltaa edel­ lyttää niiltä myös vahvempia toimia.

Suomen ja Ruotsin kaltaisten kierto­ talouden suhteen melko edistyneiden maiden kannalta pitää katsoa, etteivät ne pääsisi peruuttelemaan siksi, että osa muista maista on tulossa vasta ­perässä. Ei kukaan estä asettamasta ­lisäkannustimia ja porkkanoita niille maille, jotka ovat pidemmällä, Kyllönen sanoo.

Sitovat EU-laajuiset kierrätystavoit­ teet ovat toki tärkeitä, mutta taloudelli­ set kannustimet ovat oleellisia niihin pääsemisessä. Kyllösen mukaan ympä­ ristövaliokunnassa on pohdittu paljon, millaisilla porkkanoilla ja tukitoimilla siirtyminen kierrätettäviin ja uudelleen­ käytettäviin pakkauksiin onnistuu par­ haiten.

– On maita, jotka ovat isoja pakkaus­ materiaalien tuottajia. Mitä enemmän pakkauksia käytetään uudelleen, se on heidän kannaltaan tappio. Maat, joissa on vahvaa perinteistä ja erityisesti muo­ vipakkausteollisuutta, eivät ole kauhean innoissaan ajatuksesta, että jo 2025 tai 2030 pitäisi olla uudet investoinnit ja

a ap uv

pohjalta Suomen jätelaissa todetaan, että se tarkoittaa jätteen tarkistamisek­ si, puhdistamiseksi tai korjaamiseksi tehtyä toimintaa, jossa käytöstä poistet­ tu tuote valmistellaan siten, että se voi­ daan käyttää uudelleen ilman muuta esikäsittelyä.

Suomessa tätä on tulkittu näin: Jos vaikkapa käytössä rikkoutunut puinen kuormalava korjataan ennen kuin sen päälle aletaan taas lastata tavaraa, on kyseessä uudelleenkäytön valmistelu.

Toisaalta esimerkiksi lasipullojen pese­ minen ei ole uudelleenkäytön valmiste­ lua, sillä pullot eivät missään vaiheessa kiertoa ole varsinaisesti jätettä. Toisin sanoen puulavojen korjaaminen on Suomessa laskettu mukaan kierrätys­ tavoitteisiin, pullojen pesemistä ei.

– Tätä asiaa ei ole missään pykälissä määritelty, ja siksi siitä on syntynyt melkoinen kysymys direktiivin valmis­ telun yhteydessä. Asiasta on eri näke­ myksiä, ja on mahdollista, että Suo­ messa joudutaan tavoitteiden laskenta­ tapaa arvioimaan uudelleen, Levinen selittää.

Euroopan komission vuonna 2015 julkaisemassa alkuperäisessä esitykses­ sä uudelleenkäytön valmistelun muo­ toilua olisi muutettu siten, että siihen sisällytettäisiin paitsi jätteiden myös tuotteiden tai niiden osien käsittelemi­ nen uudelleen käytettäväksi. Näin esi­ merkiksi pantillisten lasipullojen pese­ minen olisi voitu laskea mukaan ehdo­ tettuun yhdistettyyn uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteeseen.

Pakkausalan etujärjestö Suomen Pakkausyhdistys on kannattanut tätä ehdotusta, jonka on kuitenkin myös pelätty vesittävän kunnianhimoisiksi suunniteltuja kierrätystavoitteita. Ko­ mission ehdottamalla laskentatavalla esimerkiksi Suomi pääsisi varsin vähäl­ lä, sillä lähes kaikkien pakkausmateri­ aalien osalta Suomi täyttäisi jo nyt vuo­ delle 2030 asetetut kierrätystavoitteet.

Uskoisin, että neuvotteluja tullaan käymään vielä ainakin erillisestä tavoitteesta uudelleenkäytön suhteen.”

Riitta Levinen

tuotantolinjat täydessä käytössä, Kyllö­ nen sanoo.

Ympäristö- ja teollisuusvaliokunnat ovat jo äänestäneet jätedirektiiviehdo­ tuksista. Seuraavaksi asia siirtyy Euroo­ pan parlamentin täysistunnon käsitte­ lyyn, jonka kannanottoa odotetaan maaliskuussa. Tämän jälkeen aletaan hieroa sopua kolmikantaneuvotteluissa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission kesken. Levisellä on yhä toi­ voa, että uudelleenkäyttö löytäisi tiensä osaksi pakettia.

– Nähtäväksi jää, mitä parlamentin käsittelyssä ja sen jälkeen alkavissa ­kolmikantaneuvotteluissa tapahtuu.

Uskoisin, että neuvotteluja tullaan käy­ mään vielä ainakin erillisestä tavoit­ teesta uudelleenkäytön suhteen, ehkä myös jonkinlaisesta yhdistetystä uudel­ leenkäyttö- ja kierrätystavoitteesta.

RINKI 1/2017

| 9

H E N K I L Ă– teksti Sari Lapinleimu, kuva Vesa Tyni

Pakkausteknologian pauloissa Tekniikan tohtori, yliopistonlehtori Hanna Koivula toteaa, että tarkoituksenmukainen pakkaus ei ole pahis vaan aito ekoteko.

1 0 | RINKI 1/2017

V

iikin Metsätieteiden talon sali 5 on lähes viimeistä paikkaa myöten täynnä, kun Hanna Koivula aloittaa kevään ensimmäisen Pakkausteknologia I -luennon. Koivula on suosittu luennoitsija: violettitukkainen karjalainen osaa asiansa ja pitää yleisön otteessaan positiivisella ja kannustavalla tyylillään.

– Parasta tässä työssä ovat opiskelijat: mielenkiintoiset keskustelut ja hienot oivallukset. Pidän ihmisten kanssa työskentelemisestä ja jatkuvasta oppimisesta. Muita opettaessaan oppii aina myös itse.

Kiehtovinta moninaisuus Pakkausteknologia on osa elintarviketieteen perusopintoja ja tuotekehitysopintokokonaisuutta. Siinä Koivulaa kiehtoo paitsi rakkaus painoväreihin – hän teki aiheesta väitöskirjan vuonna 2012 – myös alan monimuotoisuus, joka pakottaa tekemään yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa.

– Pakkausteknologiaa on vaikea määritellä lyhyesti. Se pitää sisällään muotoilua, graafista suunnittelua, kemiaa, fysiikkaa, kuluttajatutkimusta, psykologiaa, markkinointia, materiaalitieteitä, mikrobiologiaa ja logistiikkaa. Lisäksi on otettava huomioon turvallisuuteen ja lainsäädäntöön liittyvät lukuisat viranomaismääräykset.

Monimuotoisuus saa aikaan myös sen, että pakkausalan koulutuksen järjestäminen on haasteellista.

– Yhtä koulutuspolkua ei ole; ihmiset tulevat alalle erilaisia reittejä. Elintarvikepakkaamisessa koulutus on kuitenkin mielestäni varsin hyvällä tasolla.

Pakkaaminen lisääntymään päin Pakkausala on kasvanut tasaisesti ja kasvaa todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Tästä pitävät huolen muun muassa nettikauppa ja globalisaatio,

toisin sanoen tuotteiden kuljettaminen matkojen taakse.

– Pakkaamista voidaan tietyiltä osin myös vähentää. Se edellyttää, että kuluttaja kantaa pakkauksia mukanaan tai hakee tarvitsemansa suoraan lähituottajilta. Tällöinkin tarvitaan pakkauksia kuljettamiseen ja esillepanoon.

Pakkaamaton elintarvike ei säily yhtä kauan kuin pakattu, joten asiakkaita on oltava tarpeeksi ja kierron nopeaa.

– Esimerkiksi Berliiniin on avattu elintarvikekauppa, jossa kaikki tuotteet myydään irtotavarana asiakkaiden omiin pusseihin ja astioihin. Harvaanasutussa Suomessa tämä ei helposti onnistu.

Oikeanlainen pakkaus on ekoteko Koivula huomauttaa, että pakkaus ei ole pelkästään paha asia, vaikka se sellaiseksi helposti mielletään.

– Pakkausteknologialla ja oikeanlaisilla pakkauksilla ruokahävikkiä voidaan vähentää todella merkittävästi.

Kun elintarvikkeet pakataan tarkoituksenmukaisiin pakkauksiin, ruoan laatu säilyy hyvänä läpi koko ketjun, ja se ­tulee myös syötyä.

Ruoan valmistaminen kuormittaa ympäristöä yleensä pakkaamista enemmän.

– Jos yksi ruispala jää syömättä, ­homehtuu ja menee roskikseen, sillä ­ on suurempi hiilijalanjälki kuin leipäpakkauksella, johon se on pakattu.

Muovista on moneksi Kriittisimmät tekijät pakkausmateri­ aalien kehitystyössä ovat kierrätys ja mahdollinen jatkokäyttö – elintarvikepakkauksissa myös elintarvikekelpoisuus eli turvallisuus.

Pääosa elintarvikkeista pakataan muoviin.

– Muovi on työstettävä ja hyvin muunneltavissa. Lisäksi sillä on erittäin

Jokaisella elintarvikkeella on kriittiset tuoteominaisuudet, jotka pitää suojata.”

hyvät suojaominaisuudet. Monia muoveja voidaan myös kierrättää.

Kierrätysjärjestelmä on vasta alkumetreillä, mutta se kehittyy vauhdikkaasti.

Myös kuitumateriaalien, kuten erilaisten kartonkien ja selluloosakuitujen, käyttö lisääntyy. Niitä voi yhdistää muoveihin ja parantaa näin muovien kestävyyttä ja ekologisuutta.

– Kuitumateriaalien lisäksi pyritään hyödyntämään erilaisia sivuvirtamateriaaleja, kuten perunankuoria tai kaakaopavun kuorta, jota on käytetty suklaapakkausten valmistuksessa.

Vastapainona metsä ja elämysten keräily Koivula käy Viikissä opettamassa ja ­ohjaamassa opiskelijoita neljänä päi­ vänä viikossa. Koti ja perhe – puoliso ja 15-vuotias tytär – ovat Turussa. Päivit­ täinen junassa istuminen ei tunnu yliopistonlehtoria haittaavan: aika tulee käytettyä muun muassa luentojen suunnittelemiseen ja oppilaiden pro gradujen lukemiseen.

Vastapainoa työlle tarjoavat metsä, luonnossa liikkuminen ja partioharrastus, lukeminen ja käsityöt, ystävät sekä matkustaminen.

– Isona haaveena on päästä jonakin päivänä Balille. Elämysten kerääminen, matkustaminen ja täysillä eläminen – siinä minun tavoitteeni tälle elämälle.

RINKI 1/2017

| 1 1

K U L U T T A J A P A K K A U S K E R ÄY S

teksti Tarja Västilä, kuvat iStockphoto ja Atte Lakinnoro

Muovikassit vähem

Y

mpäristöasiantuntija M ­ arja Ola Kaupan liitosta kutsuu Suomea EU:n mallioppi­ laaksi: meillä muovikassi­ kulutus on noin 55 kappaletta henkeä kohti vuo­dessa. Suomi on komission selvityksen perusteella yksi vähiten ­muovikasseja käyttävistä EU-maista.

Eurooppalaiset käyttävät vuosittain keskimäärin 198 muovikassia, ­joissain maissa luku on jopa 400. Amerikkalaisia voi hämmästellä: heistä jokainen pää­tyy 1 500 muovikassiin vuodessa. Luku­ määrät eivät sisällä hedelmäpusseja.

Ola korostaa, että muovikassi pitäisi myös hävittää oikein, jotta se ei päädy roskaamaan luontoa ja ympäristöä. ­Mallioppilaankin ekologisessa käyttäy­ tymisessä on hieman parannettavaa.

Kättä päälle!

Green deal on valtion ja elinkeinoelä­ män välinen sopimus, jolla edistetään kestävän kehityksen tavoitteita. Muovi­ 12 | RINKI 1/2017

kassisopimus Kaupan liiton kanssa on ympäristöministeriön ensimmäinen Green deal -sopimus, jolla EU-direktii­ viä pannaan täytäntöön vapaaehtoisesti eikä lain avulla.

– Sopimus toteuttaa hallitus­ ohjelman linjauksia sääntelyn sujuvoit­ tamisesta. Sen mukaan käytetään vaih­ toehtoisia ohjauskeinoja ja EU-sään­ nösten toimeenpanossa pidättäydytään kansallisesta lisäsääntelystä, määritte­ lee Ola. Pakkausjätedirektiivin mukaisesti jäsenmaissa voidaan itsenäisesti päät­ tää keinoista muovikassikulutuksen vähentämiseksi. Tavoitteena on, että vuoden 2025 loppuun mennessä muo­ vikasseja kulutetaan Suomessa enin­ tään 40 kappaletta henkeä kohden vuo­ dessa.

Tuumasta toimeen Kaupan liitto kannustaa ja opastaa alan­ sa yrityksiä liittymään muovikassisopi­

mukseen, tukee neuvonta- ja valistus­ kampanjoita sekä seuraa tavoitteiden toteutumista.

Yritykset päättävät itse toimenpiteis­ tä ja niiden toteutustavasta, mutta Olan mukaan kaupan alalla löytyy innovatii­ visia keinoja ja parhaita ratkaisuja muo­ vikassien vähentämiseksi.

– Asiakkaita neuvotaan ja valiste­ taan, jotta kevyiden muovisten kanto­ kassien kulutus vähenisi ja roskaantu­ miselta vältyttäisiin. Myyntipisteissä eli kassoilla luovutaan ohuiden muovikas­ sien ilmaisesta jakelusta itsepalveluna.

Suomi on yksi vähiten muovikasseja käyttävistä EU-maista.

Lähde: kassi-info.fi

mäksi Direktiivin ja siten vähentämistavoitteen piiriin eivät kuulu hedelmäpussit.

Olan mukaan niitä tarvitaan hygieniasyistä tai hyödynnetään kuluttajapak­ kauksina elintarvikkeiden irtomyynnissä. Tällöin niiden käyttö auttaa ehkäisemään elintarvikkeiden hävikkiä.

Viisi suurta kaupan alan yritystä on liittynyt muovikassisopimukseen. Kesko, Lidl, SOK, Stockmann ja Tokmanni uurtavat uraa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksellaan ja raportoivat tuloksista vuosittain. Ola uskoo, että myös erikoiskaupan yritykset seuraavat esimerkkiä.

Toimesta tottumukseen Ola pitää hyvänä, että pakkausdirektiivin toimeenpano voidaan sopia kansallisesti: yksi ja ainoa toimintamalli ei toimi kaikkialla.

– Saksa ja Itävalta ovat jo lähteneet samoille linjoille kuin Suomi. Virossa ja todennäköisesti myös Ruotsissa kassit

Kaupan liitto ja ympäristöministeriö pyrkivät yhteistuumin vähentämään muovikassien käyttöä. Syksyllä solmittu sopimus perustuu vapaaehtoisuuteen. ovat muuttumassa maksullisiksi. Ranskassa myyntipisteissä ohuista muovikasseista luovutaan kokonaan.

Suomessa kaupoissa on ollut jo pitkään vaihtoehtoja tarjolla. Hedelmille ja vihanneksille voi hankkia kestopussin ja ostokset pakata muoviseen tai ­kan­kaiseen kestokassiin. Suomen ­ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan ­teknillisen yliopiston toteuttaman Optikassi-tutki­­muksen mukaan ilmasto­ ystävällisin on kierrätysmuovikassi. Sen materiaalista peräti 60–90 prosenttia on kierrätettyä (ks. esim. kiertokassi.fi).

– On kassivaihtoehto mikä tahansa, jokainen käyttökerta vähentää ympä­ ristövaikutuksia. Uudelleenkäyttö on taloudellista ja ekologista.

Olan mukaan suomalaiset käyttävät muovikasseja järkevästi. Eniten muovikasseja käyttävät lapsiperheetkin hyödyntävät kasseja jätepusseina. Lisäksi Suomessa on toimiva jätehuolto, joka ehkäisee roskaantumista.

Tottumuksesta ekotekoihin Kun sopimus on solmittu ja suurimmat kaupat ovat siihen sitoutuneet, seuraavaksi toimenpiteet alkavat näkyä kuluttajille.

– Kaupoissa on jo ryhdytty toimeen: tarjolla olevista kassivaihtoehdoista ­informoidaan asiakkaita entistä enemmän, ja osassa myymälöitä hedelmäpussit on poistettu kassojen yhteydestä.

Kun asia on esillä, saadaan myös muutosta käyttäytymiseen, uskoo Ola. Kaupan liiton ja ympäristöministe­ riön sopimus on voimassa vuoteen 2025, mutta ministeriö arvioi toimen­ piteiden tehokkuutta jo kolmen vuoden kuluttua. Vuositasolla 15 muovikassin vähentämisen per suomalainen ei luu­ lisi olevan mahdottomuus.

Kassi-info.fi tarjoaa tietoa ostoskassivaihtoehdoista ja niiden ympäristövaikutuksista.

RINKI 1/2017

| 1 3

Klassikot ovat uudistuneet Orkla Foods Finland on kehittänyt tuttujen pakkaustensa käytet­tä­ vyyttä ja ympäristö­ ystävällisyyttä. Yritys on saanut ympäristöasioissa hyvää kiriapua pohjois­ maiselta konsernilta. teksti Matti Välimäki, kuvat Suvi Elo

1 4 | RINKI 1/2017

O

rkla Foods Finlandin Turun tehtaalla työn­ tekijät asettelevat sila­ koita purkkeihin. Parin Selkämeren hopeakyljen pyrstöä pitää hieman laskea, jotta ne eivät jäisi kannen väliin. Valmista tulee – siellä ovat kuin sillit suolassa.

Valmistumassa on erä Tiira-suola­ silakoita. Seuraavaksi purkit kulkevat liemitykseen, ja tämän jälkeen ne ­saavat kannet päälleen. >

Viestintä- ja vastuullisuus­ päällikkö Emma Vironmäki ja tuotanto- ja laatu­päällikkö Teija Paananen suolasilakoiden pakkaamossa.

RINKI 1/2017

| 1 5

Orkla Foods Finlandin viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Emma Viron­ mäki kertoo, että myös yhtiön kuului­ sat Ahti-sillit sujutellaan purkkeihinsa ­samaan tapaan käsityönä.

– Sillipaloista valitaan parhaat selkäpalat. Ensimmäiset palat asetetaan reunalle ja loput sitten keskelle tuke­ maan kokonaisuutta. Purkki v­ oidaan nostaa sellaisenaan pöytään, kun kalat ovat sen sisällä kauniissa järjestyk­ sessä.

Kannen avaaminen ei vaadi voimamiehiä Ahdin lisäksi Orkla Foods Finland tuot­ teista suomalaisille ovat tuttuja muun muassa Felix-ketsuppi, Felixin vihan­ nessäilykkeet, Abba-silli, Kallen Mäti­ tahna ja Jacky Makupalat.

Pakkaukset vaikuttavat äkkiseltään samanlaisilta kuin miltä ne ovat näyttä­ neet jo vuosikymmenten ajan. Ahtipurkin kannessa komeilee tuttu veden­ haltija toisessa kädessään atrain, toises­ sa veden anteja. Eikä Kallen Mätitahna ­-tuubia koristavan pellavapään, Abban tehtaanjohtajan pojan Carl ”Tuben” Amelnin hymyssä ole havaittavissa ­hyytymisen merkkejä.

Arvokkaita brändejä on kehitettävä taiten. Mutta ensivaikutelma saattaa johtaa myös hieman harhaan. Isoissa silli- ja kurkkutölkeissä on esimerkiksi nykyään uusi Helppo avata -kansi.

– Se koostuu kahdesta osasta: itse tölkin peittävästä kannesta ja irto­ naisesta ulkorenkaasta. Kun rengasta kiertää kevyesti, kannen ilmalukko au­ keaa.

Uudesta innovaatiosta on tullut ku­ luttajilta paljon positiivista palautetta.

– Perinteisten kansien avaaminen vaati melkoisesti käsivoimia, mutta nyt myös esimerkiksi vanhukset saavat töl­ kit helposti auki. He voivat ostaa suo­ sikkikurkkujaan ilman, että avaami­ seen tarvitaan ulkopuolista apua.

1 6 | RINKI 1/2017

Entistä ympäristö­ ystävällisempiä pakkauksia Orkla on panostanut myös pakkaus­ tensa ympäristöystävällisyyteen.

– Haluamme olla ympäristöasioissa edelläkävijä. Ruotsissa ollaan yleisesti ympäristöasioissa ainakin pari astetta pidemmällä kuin Suomessa, joten olemme yrityksenä saaneet konsernilta mukavasti kiriapua.

Hyväksi esimerkiksi käy vaikkapa länsinaapurissamme valmistettava ­Felix-ketsuppi.

– Ketsuppipullot tulevat nykyään pakkausvalmistajalta ketsuppitehtaalle pieninä muoviaihioina. Pullot puhalle­ taan vasta tehtaalla lopulliseen muo­ toonsa. Koska aihioita mahtuu rekkaan paljon enemmän kuin valmiita pulloja, niin ratkaisun avulla tehdaskuljetusten hiilijalanjälki on pienentynyt peräti 90 prosentilla.

Samainen ketsuppipullo myös sei­ soo korkillaan. Kun pakkausta säilyte­ tään ylösalaisin, se tyhjenee helpom­ min ja ruokahävikki pienenee.

Ruokahävikkiä pienentää tietenkin myös se, että tarjolla on monia eri pak­ kauskokoja, jolloin niin perheet kuin yksineläjätkin löytävät itselleen sopivat tuotteet.

– Lisäksi olemme siirtyneet käyttä­ mään Jacky Makupala -pikareissa uutta muovia, jonka valmistuksessa tarvitaan 50 prosenttia vähemmän öljypohjaisia materiaaleja kuin perinteisissä muo­ veissa.

Ketsuppipullo on kehittynyt yhdessä Suomen kanssa Ketsuppipullo on muuttunut myös ­yhdessä Suomen kanssa.

Kun Felixin ketsuppi tuli Suomeen reilut viisikymmentä vuotta sitten,

Orkla Foods Finland tunnetaan mo­nista perinteisistä brändeistään.

maamme ruokakulttuuri oli hyvin ­erilainen kuin nykyään. Ketsuppi oli harvoja tarjolla olleita maustekastik­ keita.

– Ketsuppipullo ei todennäköisesti suinkaan ollut pöydässä joka aterialla, vaan se oli pikemminkin vähän ylellisyyttä. Ja kun pieni 250 gramman keilamainen tölkki lopulta tyhjeni, siitä leikattiin lapsille hiekkalapio.

Viidenkymmenen vuoden aikana meistä on tullut todellista ketsuppi­ kansaa. Käytämme vuodessa ketsuppia henkeä kohden noin 3,3 kiloa. Ketsuppipullon käytettävyyden ja ympäristö­ ystävällisyyden kehittämisellä on siis merkitystä.

– Meiltä kysytään joskus jopa sitä, että onko ok laittaa ketsuppia joka ­paikkaan. Olen kuullut jopa henkilöstä, joka laittaa ketsuppia puuron joukkoon.

Jokaisella on oma oikea tapansa käyttää ketsuppia.

Nykyään Orkla Foods Finlandin ­katalogista löytyy peräti kymmenen ­erilaista Felix-ketsuppipulloa. Eri ­pakkauskokojen lisäksi myös tuotekirjo on laajentunut. Skaala kulkee perinteisestä ketsupista Mustapippuri Ketchupiin, Hellfire Ketchupista vähemmän suolaa ja sokeria sisältävään luomu­ ketsuppiin.

Kierrätystä ja uusiokäyttöä Luonnollisesti kaikki Orklan lasi-, ­muovi- ja metalli- ja kartonkipakkaukset voi kierrättää. Toisaalta niille saattaa löytyä uusia käyttötarkoituksia myös kotoa.

– Kurkkupurkkeja on käytetty jo ­vuosikymmenten ajan säilönnässä.

Purkki, jonka sisällä on mainiota popsittavaa, maksaa vain aavistuksen verran enemmän kuin kaupasta ostettu tyhjä lasipurkki.

Orkla Foods Finlandilla on testattu, että myös uusi helposti avattava kansi sopii hyvin säilöntään.

– Saattaa olla, että lasipurkkien ­uusiokäyttö on kasvanut viime vuosina entisestään. Nykyäänhän on hyvin ­trendikästä antaa lahjaksi vaikkapa itse tehtyä hilloa, Emma Vironmäki huomauttaa.

Orkla Foods Finland (entinen Felix Abba) on maamme johtavia elintarvike­ yrityksiä. Yrityksen tehtaat sijaitsevat Turussa, jossa valmistetaan vihannes- ja kalasäilykkeitä. Oman tuotannon lisäksi se myy ja markkinoi muun muassa ketsuppia ja muita salaatti- ja mauste­ kastikkeita, mehuja, kalatuotteita, tuorepastoja, myslejä, välipaloja ja vanukkaita sekä pizzoja ja muita ruoka­ pakasteita. Orkla Foods Finland kuuluu Pohjoismaissa vahvaan norjalaiseen Orkla-konserniin.

RINKI 1/2017

| 1 7

I L M I Ö teksti Susanna Haanpää, kuvitus Pia Holm

Nuori aikuinen

ostaa pakkauksen perusteella 18 | RINKI 1/2017

Milleniaalit eli 18–30-vuotiaat diginatiivit ovat yksi ­merkittävimmistä k ­ uluttajaryhmistä. Jotta tuote houkuttelisi tätä nuorten aikuisten kohderyhmää, on ­pakkauksen tuettava brändiä sauma­ttomasti.

P

akkaus pitäisi nähdä inves­ tointina tuotteeseen, ei ­kulueränä – se on entistä enemmän markkinoinnin väline, sanoo Package ­Testing & Researchin toimitusjohtaja Virpi Korhonen.

Hän kannustaa tutkimaan, mitkä asiat kuluttajaa todella puhuttelevat, jotta tuote olisi kilpailukykyinen.

– Brändin rakentamisessa pakkauk­ sen merkitys kasvaa entisestään. Sen avulla tuote tunnistetaan esimerkiksi verkkokaupassa, kun tuotetta ei itse pääse hypistelemään tai kokeilemaan.

Nuoret aikuiset eli 18–30-vuotiaat milleniaalit myöntävätkin avoimesti, että pakkaus vaikuttaa heidän ostopää­ töksiinsä.

Tämä kävi ilmi tutkimuksessa, jon­ ka Korhonen teki yhdeksän pakkaus­ tutkimusta tekevän yliopiston kanssa.

Siinä tutkittiin eurooppalaisia, yhdys­ valtalaisia, latinalaisamerikkalaisia, turkkilaisia ja thaimaalaisia nuoria ­aikuisia ja heidän näkemyksiään tuote­ pakkauksista.

Milleniaalit arvostavat pakkauksia, joiden perustehtävään eli toiminnalli­ suuteen on kiinnitetty huomiota. Täl­ laisia ovat esimerkiksi elintarvikepak­ kaukset, joissa on vain vähän tyhjää tilaa ja jotka ovat kokonsa puolesta ­sopivia niin, ettei synny turhaa ruoka­ hävikkiä.

Diginatiivit kaipaavat kokemuksellisuutta Kiinnostavaksi tutkimuksen kohde­ ryhmästä tekee sekin, että kyse on ­ensimmäisestä diginatiivista kuluttaja­ sukupolvesta. Se hankkii tuotteita

v­ erkkokaupoista, ja se myös osalliste­ taan tuotteen markkinointiin sosiaali­ sessa mediassa.

– Kuluttajina milleniaalit ovat tiedos­ tavia ja vaativia, ja pakkausten pitäisi puhutella kuluttajia henkilökohtaisesti.

Tämä sukupolvi hankkii tietoa lähes yksinomaan netistä, joten pakkaus on yksi ainoita painettuja medioita, joita he arjessaan kohtaavat, Korhonen tar­ kentaa.

Kuluttajina diginatiivit milleniaalit ovat tiedostavia ja vaativia.

Jotta tuote herättäisi ostopäätöksen, kokemuksellisuuden pitää olla siihen kytköksissä. Tämä nousi tutkimus­ aineistossa esiin yhtenä tärkeimmistä pakkauksen ominaisuuksista.

– Pakkausta voidaan pitää itseilmai­ sun välineenä, sillä sen kanssa halutaan näyttäytyä. Kokemuksellisuus tarkoittaa myös sitä, että tuotteesta syntyy hyvä fiilis ja se erottuu muista positiivisesti esimerkiksi designillaan.

Korhonen mainitsee, että pakkaus on erityisesti tälle kohderyhmälle käyt­ töliittymä, joka luo ja vahvistaa tunne­ sidettä tuotteeseen.

– Nykykuluttajalle tuotteessa pitää olla niin sanotusti jotakin muuta: jos tuotepakkauksen avaaminen on positii­ vinen kokemus, eli se esimerkiksi ilah­ duttaa tai yllättää, tuotteesta ollaan val­ miita maksamaan korkeampaa hintaa.

Ekologinen pakkaus itsestäänselvyys Myös pakkauksen materiaalivalinta viestii tuotteen ominaisuuksista. Vää­ ränlainen pakkaus voi olla jopa ostami­ sen este.

– Ympäristökysymykset puhuttavat milleniaaleja voimakkaasti. Tutkimuk­ seen vastanneet kertoivat potevansa huonoa omatuntoa, mikäli tuote tai sen pakkaus kuormittaa luontoa, Korhonen muotoilee.

Vastaukset olivat samansuuntaisia eri maissa. Kehittyneissä maissa kierrä­ tettävyys ja materiaalin uusiokäyttö ko­ rostuvat. Kehittymättömämmissä mais­ sa, kuten Latinalaisen Amerikan mais­ sa, tärkeinä pidettiin sekä pakkauksen biohajoavuutta että sekundäärikäyttöä eli sitä, että pakkauksella voi olla käyttö­ arvoa tyhjänäkin.

Nuoret aikuiset pitävät tärkeänä pak­ kausten turvallisuutta sekä sitä, että ne ovat eettisesti kestävällä tavalla tuotet­ tuja. He myös odottavat, että näistä sei­ koista on huolehdittu. Tällöin tuote ja sitä tukeva pakkaus puhuttelevat kulut­ tajia myös arvojen tasolla.

– Silti on muistettava, että vaikka pakkaus olisi kuinka ekologinen, mut­ tei myy tuotetta, tuote joutuu kaatopai­ kalle. Aidosti ekologinen pakkaus sekä huomioi ympäristön että myös myy tuotteen, jolloin siitä ei synny hävikkiä, Korhonen tiivistää.

RINKI 1/2017

| 1 9

YRITYKSET st k

Pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahant tuottajaävä iirt tuojat (LV > 1,0 M €). teisöille. s t jayh se otta tu y ri t a y i s k ii n Liittymällä Rin kauk k a vastuunsa p

RINKI

Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö.

Materiaalineutraali – tavoitteena pakkausten tuottajavastuun tehokas toteutus.

TUOTTAJAYHTEISÖT

Kukin tuottajayhteisö vastaa oman materiaalinsa tuottaja­vastuun toteutumisesta viranomaisille.

Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy

Mepak-Kierrätys Oy

Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki

Tapani Sievänen, p. 040 544 6899

p. 09 616 230

sievanen.tapani@mepak.fi www.mepak.fi

Ovatko yhteystietosi muuttuneet?

Ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen info@rinkiin.fi tai soittamalla asiakas-

Puupakkausten Kierrätys PPK Oy Jukka Ala-Viikari, p. 0400 802 896 jukka.ala-viikari@puupakkauskierratys.fi www.puupakkauskierratys.fi

palveluumme, p. 09 6162 3500.

Suomen Keräyslasiyhdistys ry

Mikäli Sinulle ei tule RINKI-lehteä ja

Sari Hedayet, p. 050 367 9667

haluaisit saada sen, ilmoita meille

info@kerayslasiyhdistys.fi

osoitteesi.

www.kerayslasiyhdistys.fi Suomen Kuitukierrätys Oy Juha-Pekka Salmi, p. 050 329 6211 juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi www.kuitukierratys.fi

Vesa Soini, p. 050 382 0644 vesa.soini@uusiomuovi.fi www.uusiomuovi.fi

www.rinkiin.fi

Rinkikierratys

Rinki_kierratys

Kannen kuva: Atte Lakinnoro

Suomen Uusiomuovi Oy