Reseptori 2/2017

Numero 2 • joulukuu 2017

Oriolan asiakaslehti lääkealan ammattilaisille

[yhteiskunta]

ANNOSJAKELU VOI TUODA MILJOONASÄÄSTÖN

YHTEISTYÖLLÄ vaikean tilanteen yli

Toiminnanohjausjärjestelmän häiriötilanteen ratkaisuun tarvittiin myös asiakkaiden panosta. [ kumppanuus ] Apteekin rooli laajenee s. 12 [ tutkimus ] Uusi diabeteslääketutkimus s. 17

> pääkirjoitus Kasvamme palveluissa ja investoimme tulevaisuuteen Maailma muuttuu ja muutos on myös Oriolalle väistämätöntä. Palve­lu­­jen kysyntä ja toiminnan digitalisointi kasvavat. Olemme tehneet lukuisia yritysostoja ja merkittäviä investointeja osana muutostamme.

Asiantuntijapalveluyritykset Farenta ja ICTHS Health Support sekä annosjakeluyhtiöt PharmaService ja Svensk Dos ovat nyt osa Oriolaa.

Saman­aikaisesti olemme myyneet Baltian liiketoimintamme ja päät­täneet keskittyä Suomeen ja Ruotsiin.

Olemme tärkeä linkki terveydenhuollossa ja yhdistämme alan toimijat lääkeyrityksistä apteekkeihin ja aina kuluttajiin asti. Yhteis­työllä voimme rakentaa parhaat ratkaisut ja palvelut ihmisten hyvinvoinnin tueksi. Keskon

Haluamme kehittää toimintaamme yhdessä kaikkien asiakkaidemme kanssa.

kanssa perustamamme terveys- ja hyvinvointiketju Hehku on tästä hyvä esimerkki. Oriola palvelee Hehkua, kuten kaikkia muitakin asiakkaitaan – lääkeyrityksiä, apteekkeja, sairaaloita, eläinlääkäreitä, terveysja päivittäistavarakauppoja. Haluamme kehittää toimintaamme yhdessä kaikkien asiakkaidemme kanssa.

Olemme tehneet merkittävän investoinnin myös uuteen toiminnan­ ohjausjärjestelmään, jonka otimme käyttöömme puolentoista vuoden valmistelun jälkeen. Järjestelmän käyttöönotto on ollut meille kuitenkin erittäin haasteellinen ja se on vaatinut erittäin paljon työtä henkilöstöl­ tämme ja kärsivällisyyttä asiakkailtamme. Tällä hetkellä toimituksemme jo toimivat, vaikka järjestelmämme tuottamissa palveluissa on edelleen korjattavaa. Tavoitteenamme on toimittaa tuotteet ja palvelut asiakkail­ lemme laadukkaasti, tehokkaasti ja vaivattomasti.

Tämä syksy on osoittanut kumppanuuden ja yhteistyön tärkeyden.

Lämmin kiitos Teille kaikille avusta ja yhteistyöstä!

KIMMO VIRTANEN Oriola Finlandin toimitusjohtaja, Palvelut-liiketoiminta-alueen johtaja

JULKAISIJA Oriola, Orionintie 5, PL 8, 02101 Espoo, puh. 010 42 999, www.oriola.fi PÄÄTOIMITTAJA Kimmo Virtanen, toimitusjohtaja, Oriola Oy TOIMITUSNEUVOSTO Kimmo Virtanen, Myra Magnusson, Annastiina Palmroth-Holst, Minna Jacobson, Anne Jääskeläinen ja Minna Tähtinen.

OSOITTEENMUUTOKSET ja yhteydenotot sähköpostitse: reseptori@oriola.fi

2 Reseptori 2 2017

2.2017

> sisältö 06

04 [ uutisia ] ORIOLA OSTI RUOTSALAISEN ICTHS Health Supportin.

[ Oriola nyt ] UUDEN TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMÄN ongelmat ratkesivat yhteistyöllä.

12 [ kumppanuus ] PERINTEISEN APTEEKIN rooli laajenee asiakkaan eduksi.

14 [ tutkimus ] DIABETESLÄÄKKEIDEN korvausmalli puhuttaa yhä.

18 [ potilas ] DIABETES HALTUUN, hyviä hoito-ohjeita apteekin henkilökunnalta.

21 [ vinkki ] IMESKELYTABLETTI auttaa tupakoinnin lopettamisessa.

26

[ eläinlääkkeet ]

KETJUUNTUMINEN SAA eläinlääkäriasemat verkottumaan aiempaa paremmin.

22

[ yhteiskunta ]

KONEELLINEN ANNOSJAKELU parantaa lääkehoidon turvallisuutta kotihoidossa.

31 [ uutuustuotteet ] HYVINVOINTIA JA JAKSAMISTA talveen Gefilus Ananas+Dpurutablettien voimin.

28

[ itsehoito ]

SUOLISTOBAKTEERITUTKIMUS SELVITTÄÄ, miten vauvaperheen elintavat ja ympäristö vaikuttavat lapsen suolistobakteereihin.

TOIMITUS Otavamedia OMA Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia Puh. (09) 156 61, yrityksille.otavamedia.fi Tuottaja Pi Mäkilä REPRO Aste Helsinki Oy, Helsinki PAINO PunaMusta Oy, Joensuu ISSN 1798-0267

Reseptori 3

[ purkissa ]

ICTHS Health Support Oriolalle ORIOLA OSTI RUOTSALAISEN ICTHS HEALTH SUPPORTIN. Vuonna 2007 perustettu terveysalan palveluyritys tarjoaa asiantuntijapalveluja apteekeille, lääkeyhtiöille ja terveydenhuollon toimijoille. Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 oli noin viisi miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 60 henkilöä.

– ICTHS Health Supportin osto tukee Oriolan strategiaa tarjota laaja-alaisia asiantuntijapalveluja apteekeille, lääkeyhtiöille ja terveydenhuollon toimijoille Ruotsissa ja Suomessa. ICTHS toimii jo nyt läheisessä yhteistyössä Farentan ja Kronans Apotekin kanssa.

Yrityskauppa täydentää erinomaisesti palveluvalikoimaamme, sanoo Oriolan varatoimitusjohtaja ja palvelut-liiketoiminta-alueen johtaja Kimmo Virtanen.

– Olemme erittäin tyytyväisiä yrityskauppaan, joka mahdollistaa liike­toiminnan kasvun ja tarjoaa henkilöstöllemme uusia mahdollisuuksia yrityksen sisällä. Osana Oriolaa voimme tarjota entistäkin parempaa ja kattavampaa palvelua asiakkaillemme, toteaa Patrik Åvestrand, ICTHS Health Supportin toimitusjohtaja.

Kosmetiikkasarja IDUN Minerals Oriolan myyntiin ja jakeluun ORIOLA FINLAND OY ja Idun-kosmetiikkasarjan markkinoinnista Suomessa vastaava Letsfaceit Oy ovat sopineet yhteistyöstä. Oriola vastaa Idun-tuoteperheen myynnistä ja jakelusta apteekkeihin Suomessa.

IDUN Minerals on ruotsalainen sarja hoitavia ja suojaavia mineraalimeikkejä, jotka on kehitetty sopimaan kaikille ihotyypeille kuivasta rasvoittuvaan. Tuotteet sopivat myös herkkäihoisille ja erilaisista ihoongel­mista kärsiville. Ne eivät sisällä turhia lisäaineita ja tuotteissa käy-

4 Reseptori 2 2017

tetyt mineraalit ovat erittäin tarkasti puhdistettuja. Sarjaan kuuluu laaja valikoima värikosmetiikkaa meikkivoiteesta kynsilakkaan.

Oriola tukee Idunin myyntiä apteekkikampanjoilla, kategorianhallinnalla ja kouluttamalla apteekin henkilökuntaa. Idun-tuoteperhettä markkinoidaan kuluttajille aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, ja Idun tekee myös aktiivisesti yhteistyötä bloggaajien kanssa.

Oriolan ja Keskon uusi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ketju on nimeltään Hehku ENSIMMÄISET HEHKU-MYYMÄLÄT avautuvat tammikuun lopussa. Samanaikaisesti aukeaa myös verkkokauppa osoitteessa hehku.fi.

Hehku tarjoaa ainutlaatuisen valikoiman kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyviä tuotteita ja palveluja.

– Avaamme ensi vuonna eri puolille Suomea 30 Hehkua. Tavoitteena on rakentaa koko maan kattava sadan myymälän ketju. Meillä on töissä terveyden, kauneuden, ravitsemuksen ja liikunnan asiantuntijoita – tarjoamme henkilökohtaista ja osaavaa palvelua. Hehkun ensimmäiset palvelut liittyvät kauneudenhoitoon, mutta tarjonta laajenee jatkossa myös muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin, kertoo uuden ketjun toimitusjohtaja Tuomas Mattelmäki.

Lue lisää osoitteesta hehku.fi

Näin Suomi voi HEHKUN TEETTÄMÄ NÄIN SUOMI VOI -tutkimus paljastaa, että vaikka suurin osa suomalaisista kokee voivansa hyvin (78 %), näkee liki puolet (48 %) hyvinvoinnissaan olevan parantamisen varaa. Hyvinvointia parantaakseen suomalaiset olisivat valmiita tekemään monenlaisia pieniä asioita, kuten lisäämään kasvisten käyttöä (82 %), nukkumaan enemmän (74 %) tai huolehtimaan palautumisestaan paremmin (67 %).

Evidensia-ketju ja Oriola laajentavat yhteistyötään ORIOLA JA EVIDENSIA-KETJU ovat solmineet sopimuksen eläintarvikkeiden ostojen keskittämisestä Oriolaan. Sopimus koskee Evidensian Suomen toimintoja.

Evidensia on Euroopan johtava eläinlääkäripalveluja tarjoava yritys, joka panostaa eläinten hoidon ja asiakaspalvelun korkeaan laatuun. Vuosittain Evidensia hoitaa yli 1,3 miljoonaa eläintä – koiria, kissoja, eksoottisia eläimiä ja hevosia. Evidensiaan kuuluu lähes 160 eläinsairaalaa ja eläinlääkäriasemaa seitsemässä maassa, ja yhtiössä työskentelee yli 2 200 työntekijää. Suomessa Evidensialla on 50 eläinlääkäriasemaa ja eläinsairaalaa yli 30 paikkakunnalla.

– Oriolalle sopimus tuo merkittävää tarvikkeiden lisämyyntiä Evidensia-­ klinikoille sekä laajentuneen tuotevalikoiman myötä lisää myyntiä myös muille eläinlääkäriasiakkaille. Myös Evidensia-klinikoiden toimitusten koko kasvaa, sillä tarvikkeet ja lääkkeet toimitetaan samanaikaisesti, sanoo myyntijohtaja Minna Tähtinen Oriolasta.

– Oriola on meille mieluisa yhteistyökumppani. Odotamme innolla uuden, laajemman yhteistyön alkamista, kertoo Evidensian hankinnoista vastaava Laura Kortelainen.

Lue lisää Evidensian ja Oriolan yhteistyöstä sivulta 26.

Oriola myi Baltian liiketoiminnot ORIOLA MYI BALTIAN LIIKETOIMINNOT, joihin kuuluvat seuraavat tytäryhtiöt: AS Oriola, Oriola Estonia Oü, SIA Oriola Riga, SIA Panpharmacy ja UAB Oriola Vilnius. Baltian liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2016 oli 54 miljoonaa euroa, oikaistu liikevoitto 1,2 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 160.

Oriola keskittyy jatkossa liiketoimintansa kehittämiseen Pohjoismaissa.

Reseptori 5

[ oriola nyt ] teksti PI MÄKILÄ kuvat SAMI HEISKANEN

Oriola otti uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönsä vastatakseen kehittyvän toimintaympäristön ja lääkehuollon muuttuviin tarpeisiin.

Järjestelmän käyttöönotto ei sujunut kuitenkaan toivotulla tavalla.

Oriolan henkilöstö työskenteli yötä päivää tilanteen ratkaisemiseksi.

Myös asiakkaat tekivät kaikkensa auttaakseen tilanteen hoitamisessa.

Yhteistyö

auttoi haastavan tilanteen yli

0

riola uudisti toiminnanohjausjärjestelmänsä syyskuun alussa. Nykyaikaista toiminnanohjausjärjestelmää tarvitaan tehokkaan organisaation toiminnan selkärangaksi, eikä 15 vuotta vanha aiempi järjestelmä enää vastannut tämän päivän vaatimuksiin. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän on tarkoitus taata muun muassa vielä aiempaa aukottomampi seuranta lääkkeissä.

Uuden järjestelmän käyttöönotto ei sujunut kuitenkaan mallikkaasti. Pienistä yksittäisistä virheistä kasvoi haastava kokonaisuus, joka näkyi muun muassa Oriolan toimituksissa. Tilanteen hoitamiseen valjastettiin koko Oriolan henkilöstö. Oriolassa tehtiin muun muassa kaksi viikkoa hätätöitä kaikkien työntekijöiden toimesta lääketoimitusten varmistamiseksi. Alusta saakka tavoitteena oli palauttaa toiminta normaalille tasolle ja tehdä siitä uuden, toimivan järjestelmän avulla yhä parempi.

Oriolalta lähtee päivittäin 10 000 laatikkoa ja 200 kuljetusta ympäri Suomea. Toimituksia kuljetetaan yli tuhannelle asiakkaalle joka päivä. Pahimman häiriötilanteen ollessa päällä Oriolassa otettiin käyttöön hätätoimitusjärjestelmä, joka var­misti kaikkein kriittisimpien tuotteiden pääsyn perille.

Oriolan asiantuntijapalveluista vastaava Mikko Törmä veti syksyn ajan hätätoimitustiimiä, jonka tehtävänä oli vastata

6 Reseptori 2 2017

Markus Myllymäki ja Turo Taskinen tietävät, että haastavan alun jälkeen Oriolassa voidaan aloittaa varsinainen kehittämistyö, joka näkyy asiakkaille parantuvana palveluna.

Nykyaikainen toiminnanohjausjärjestelmä on tehokkaan organisaation selkäranka.

Reseptori 7

2.

1.

Oriola kiittää kaikkia tilanteen ratkaisemisessa auttaneita.

asiakkaiden akuuteimpiin tarpeisiin. Tavoitteena oli, että potilaan hoito ei kärsisi tilanteesta.

– Päätös hätätoimitustiimin perustamisesta tehtiin nopeasti. Meitä oli erillisessä tiimihuoneessa parhaimmillaan 15 henkeä vastaamassa hätätoimituksia varten käyttöön otettuun erilliseen sähköpostiin.

Asiakkaat pystyivät olemaan meihin kaiken aikaa yhteydessä, Törmä kertoo. Normaalitilanteessakin Oriolalla on päivystäjä, joka vastaa kaikkein kiireellisimpiin toimituspyyntöihin.

– Hätäpäivystyksen tavoitteena oli se, että potilaan lääkitys ei päässyt katkeamaan. Tilanne aiheutti varmasti asiakkaille lisätöitä, mutta pyrimme tekemään heidän kanssaan jatkuvaa yhteistyötä, Törmä kertoo.

Syyskuun alussa Oriolalta lähti päivittäin pitkälti toistasataa hätätoimitusta.

Kiireellisimmät toimitukset kuljetettiin potilaille taksikyydein.

– Pahimmillaan pihassa seisoi useita takseja odottamassa lääkkeitä. Tilanne vaati melkoista sitoutumista henkilöstöltä ja pitkiä hermoja asiakkailta.

Lisäresursseja asiakaspalveluun Oriolan asiakaspalvelu oli koko ajan hyvin tietoinen tilanteen vakavuudesta. Oriolassa mietittiin tauotta ratkaisuja siihen, miten tärkeät lääkkeet saataisiin toimitettua mahdollisimman nopeasti asiakkaille.

Oriolassa ollaan kiitollisia siitä, että haastavissa tilanteissa myös asiakkaat tekivät kaikkensa lääkkeiden toimittamisessa niitä tarvitseville.

– Päädyimme hyvin pian sellaiseen ratkaisuun, että toimitamme ainoastaan lääkkeitä, vaikka asiakkaat tilaisivat muitakin tuotteita, kertoo Oriolan asiakaspalvelussa työskentelevä eläinlääke- ja tarvikemyyjä Suvi Törönen. Lääkkeiden lisäksi Oriola vapautti myös joitakin ei-

Tapahtumien kulku lyhyesti Syyskuu / 2015 Oriola käynnistää uuden toiminnanohjausjärjestelmän

Lokakuu / 2016 Koulutukset ja testaukset alkavat.

suunnittelun. Vanha järjestelmä ei olisi vastannut tulevaisuuden GDPvaatimuksia. Tavoitteena oli nykyaikainen ja tehokas koneisto, jolla tuotteet saapuisivat vaivatta kaikille ja lääkkeiden jäljitettävyys paranisi entisestään.

Koulutus aloitetaan järjestelmän pääkäyttäjistä, jotka kouluttavat edelleen koko muun henkilöstön. Koulutukset jatkuvat aina käyttöönottoviikonloppuun asti.

Marraskuu / 2015

4.9. 2017 Uusi

Järjestelmän tekniset määrittelyt käynnistyvät.

toiminnanohjausjärjestelmä otetaan käyttöön.

8 Reseptori 2 2017

3.

4.

lääkkeellisiä tuotekategorioita vaiheittain normaaliin tilausprosessiin. Ei-lääkkeel­ listen tuotteiden tilausmäärät olivat suuria ja Törönen huolehti niiden hallitusta vapauttamisesta keräilyyn. Kaikki tuotteet vapautettiin normaalitoimituksiin lokakuun aikana.

Toimituksia paransi Törösen mukaan hieman se, että ei-lääkkeellisiä tuotteita päästiin keräilemään seuraavan viikon toimituksiin viikonloppujen aikana. Tavoitteena oli koko ajan suunnitella toimitukset niin, että asiakkaille koituisi mahdollisimman vähän harmia.

Oriolan asiakaspalveluun ja logistisiin toimintoihin lisättiin merkittävä määrä ylimääräistä henkilöstöä. Yksistään asiakaspalvelussa työskenteli 25 lisähenkilöä. Oriolan asiakaspalvelu vastaanottaa normaalisti kuukausittain noin 3 000 puhelua. Syyskuussa määrä oli moninkertainen ja sähkö­postiakin vastaanotettiin

runsaasti. Pian aloitettiin myös soittokierrokset, joiden aikana kontaktoitiin lähes 1 300 asiakasta tilanteen selvittämiseksi.

Puheluissa käytiin läpi esimerkiksi asiakkaiden tilaus- ja toimitustilanne, jälkitoimitukset, hätätoimitusasiat, kylmätuotteisiin ja muihin palautuskieltoisiin tuotteisiin liittyvät palautukset, ylimääräisinä tulleet tuotteet ja laskutukseen liittyvät asiat. Samalla kerättiin asiakkailta myös muuta palautetta.

– Soittokierrosten myötä tilanne selkeytyi niin meidän kuin asiakkaan päässä.

Poikkeustilanne oli hyvä osoitus siitä, että haastavastakin tilanteesta selviää hyvällä yhteistyöllä.

Apteekkeja autettiin ylimääräisen henkilökunnan voimin

1. Suvi Törönen kertoo, että pelkästään asiakaspalvelussa työskenteli poikkeustilanteessa 25 lisähenkilöä.

2. Oriolan työntekijöiden mielestä poikkeustilanne oli hyvä osoitus siitä, että haastavastakin tilanteesta selviää hyvällä yhteistyöllä.

3. Oriola vastaanottaa ja keräilee noin 50 000–90 000 tilausriviä päivässä.

4. Oriolan asiantuntijapalveluista vastaava Mikko Törmä (oikealla) veti syksyn ajan hätätoimitustiimiä, jonka tehtävänä oli vastata asiakkaiden akuuteimpiin tarpeisiin.

Apteekkien tilanne vaihteli järjestelmähäiriön alkuvaiheessa.

– Vakiintuneessa toimintatavassa aiheu-

5.9. Järjestelmässä havaitaan

9.9. Oriolalaiset työskentelevät

25.10. Kaikki tuotteet

yksittäisiä virheitä. Niiden arvioidaan korjautuvan pikaisesti.

tästä lähtien myös viikonloppuisin.

Tuotteita keräillään alkavan viikon toimituksiin.

ovat normaalissa tilaus­ prosessissa.

5.9. Tilanne osoittautuu haastavammaksi

19.9. Oriola vapauttaa

Marraskuu 2017 Oriola on kontaktoinut

kuin alkuun ajateltiin. Yksittäisistä virheistä kumuloituu haastava kokonaisuus. Oriola alkaa priorisoida lääkkeiden toimituksia.

keräilyyn hallitusti myös eilääkkeellisiä tuotteita, kuten lääkinnällisiä laitteita ja haavanhoitotuotteita.

puhelimitse lähes 1 300 asiakasta. Oriola jatkaa laskuoikaisujen ja palautusten parissa työskentelyä. Toiminnanohjausjärjestelmän kehittämistä jatketaan.

Reseptori 9

Tavoitteena on, että lähetyslistat ovat käytettävissä kuljettajilla ja vastaanottajilla heti, kun kuljetus lähtee meiltä, Sven Hult (oikealla) kertoo.

Oriolalta lähtee 10 000 laatikkoa tuotteita päivässä • 1 000 asiakkaalle päivässä • 200 kuljetuksella, joista 42 runkokuljetusta Mankkaalta ympäri Suomea edelleen kuljetettaviksi.

• Oriola vastaanottaa ja keräilee noin

50 000–90 000 tilausriviä päivässä, tilausrivillä keskimäärin 4,5–5 tuotepakkausta.

• Oriola laskee toimitusprosentit vastaanotettujen tilausten ja toimitettujen mukaan päivässä.

Syyskuun viimeisellä viikolla saavutettiin 95 % taso lääketoimituksissa.

10 Reseptori 2 2017

tuneet muutokset heijastuivat monella tapaa toimintaan, sillä meillä on ennen ollut hyvin pelivaraa. Poikkeusjärjestelyt teettivät ja teettävät edelleen paljon lisätöitä, kertoo Sipoon apteekin apteekkari Hans Fock.

Sipoon apteekissa oli varauduttu poikkeustilanteisiin, mutta Fock kertoo, että häiriötilanteen laajuus tuli silti yllätyk­ senä. Apteekin varaston tyhjentyessä Fock joutui etsimään tarvittavia lääkkeitä muualta.

– Normaalisti meillä toimii logistiikkatiimi, jonka jäsenet seuraavat aktiivisesti tuotteiden menekkiä. Meillä on käytössä useita tilaussysteemejä, joita sovellamme eri tuotteisiin. Olemme määritelleet tuotteille perusvarastot ja täydennystarpeet.

Varastoon sitoutuneen pääoman olemme pitäneet varsin korkeana, mihin syynä on toimitusvarmuus ja kilpailu. Nyt poikkeustilanteessa ei välillä auttanut kuin hypätä auton rattiin ja hakea tuotteet lähiapteekista.

Fock kertoo haastatteluhetkellä marraskuun alussa, että tilanne alkoi ratketa jo syyskuun loppupuolella, kun Oriolan asiakaspalvelusta käytiin läpi samoja ohjeita kuin oli tullut kirjallisina.

– Lisäksi Oriolan edustaja kävi meillä lokakuun loppupuolella. Tilanne on parantunut ja lähes korjaantunut entiselleen, mutta joitakin laskutukseen ja raportointiin liittyviä selvitystöitä on vielä meneillään.

Lääkeyhtiö Abbvien kanssa jatkuvaa kommunikaatiota Lääkeyritys Abbvien lääketieteellinen johtaja Anne Lehtonen kertoo, että toimitusvaikeuksista huolimatta Abbvien lääkkeiden potilasturvallisuus ei vaarantunut tuotteiden osalta.

– Kerroimme Oriolalle ongelmista ja saimme tuotteillemme hätätoimitukset nopeasti. Seurasimme puutteellisten tai virheellisten toimitusten tilannetta yhteistyössä Oriolan kanssa. Saimme myös säännöllisesti tietoa tuotteidemme saatavuudesta.

Lehtosen mukaan ongelmatilanteet liittyivät lähinnä kylmäkuljetustuotteisiin, joiden toimitusaikataulut ovat hyvin herkkiä.

– Poikkeustilanne aiheutti meillä myös sisäisesti lisätyötä, sillä varsinkin syyskuun osalta myynti- ja varastoraporteissa oli virheitä.

Myös eläinlääkäriketju Evidensiassa

Tilanne vaati pitkiä hermoja asiakkailta, Oriolan Mikko Törmä tietää.

oltiin tyytyväisiä tapaan, jolla Oriola haki ratkaisua tilanteeseen.

– Haimme yhdessä aktiivisesti ratkaisuja ongelmien selvittämiseen. Oriolan asiakaspalvelu piti meidät jatkuvasti ajan tasalla, joten tiesimme, mitä tapahtuu ja missä mennään, Evidensian hankinta- ja koulutusasiantuntija Laura Kortelainen kertoo.

Monitorointia ja korjausliikkeitä yötä päivää Järjestelmämuutoksen yhteydessä Oriola otti käyttöönsä sähköiset lähetyslistat.

Quality and Development Manager Sven Hult tiimeineen työskenteli syyskuussa yötä myöten ja monitoroi muun muassa sähköisiä lähetyslistoja.

– Tavoitteena on, että lähetyslistat ovat käytettävissä kuljettajilla ja vastaanottajilla heti, kun kuljetus lähtee meiltä. Viive ei saisi olla yhtään minuuttia, tai se hankaloittaa asiakkaan lähetyksen tarkastamista.

Oriola vastaanottaa ja keräilee noin 50 000–90 000 tilausriviä päivässä. Suuressa voluumissa pienikin virhe kertautuu nopeasti ja siksi virheisiin on päästävä nopeasti kiinni. Hult kertoo, että järjestelmän kehittämisestä ja virheiden korjaamisesta vastasi erillinen kehitystyöryhmä, johon myös hän osallistui.

– Teimme nopeasti korjauksia järjestelmään, jotta saimme tilanteen rauhoittumaan. Samaan aikaan kehitimme esimerkiksi kuljetuslaatikoiden skannausjärjestelmää. Tämä auttaa hallitsemaan toimitusten laatua ja varmistaa, että sähköisten lähetyslistojen tiedot ovat oikein ja ne saadaan toimitettua asiakkaille entistä aikaisemmin. Tilanne onkin nyt huomattavasti parempi – ja paranee edelleen jatkotoimenpiteiden myötä.

Myös logistiikan Process Lead Markus Myllymäki oli mukana suunnittelemassa järjestelmää logistiikan osalta sekä toteuttamassa korjaavia toimenpiteitä. Myllymäki kertoo, että ongelmat ovat haastaneet Oriolaa syksyn aikana täysin uudella tavalla.

– Voluumimme ovat suuria, joten pienet yksittäiset virheet kasaantuivat haastavaksi kokonaisuudeksi ja virhetilanteiden oikominen kesti aikansa. Nyt olemme päässeet onneksi akuuteimmista ongelmista ja pystymme tekemään pienempiä korjausliikkeitä niin, että järjestelmä voi oikeasti parantaa työn laatua.

– Olemme oppineet kuluneen syksyn aikana valtavasti. Haastavan alun jälkeen pääsemme aloittamaan varsinaisen kehittämistyön, joka näkyy asiakkaillekin lopulta parantuvana palveluna, Myllymäki sanoo. |

Reseptori 11

[ kumppanuus ]

teksti LEENA KOSKENLAAKSO kuvat SAMI REIVINEN

Kokonaisvaltaista

huolenpitoa asiakkaista Sastamalan apteekkari Tuija Myllymäki laajentaa apteekin perinteistä roolia asiakkaan eduksi.

S

astamalan apteekkarina syksyllä 2016 aloittanut Tuija Myllymäki haluaa pysyä apteekkialan muu­ toksessa mukana. Hän uskoo edelläkävijyyteen enemmän kuin muiden peesaamiseen. Myllymäki on tuonut Ap­ teekki Sastamalaan ennakkoluulottomasti monia uusia palveluja.

Apteekki muutti keväällä paikallisen Citymarketin yhteydessä sijaitseviin uusiin tiloihin, joissa voidaan järjestää palveluja monipuolisesti. Uudessa toi­ mitilassa on muun muassa äänieristetty monitoimipiste, jossa asiakkaat voivat asioida rauhassa apteekkihenkilökunnan kanssa. Tila on erotettu muusta apteekista liukuovin.

Apteekin aukioloaikoja on pystytty pi­ dentämään sinne hankitun uuden robotin ansiosta. Apteekin verkkokauppaan on lähiaikoina tulossa reseptilääkkeitä, jotka kuljetetaan kotiin postin välityksellä tai noudetaan apteekista.

– Se laajentaa farmaseuttien toimen­ kuvaa ja edistää urakehitystä, Myllymäki iloitsee.

Apteekissa on myös lääkityksen arvioin­ tipalvelu, johon voi varata ajan verkossa.

Arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa monitoimitilassa.

Syksyn kuluessa apteekissa käynnistyy etälääkärin vastaanotto.

– Asiakas voi ottaa monitoimitilassa verkkoyhteyden etälääkäriin. Mieleisen lääkärin voi valita useammasta eri pal­ veluntuottajasta. Meidän tekninen hen­ kilöstömme voi asiakkaan niin halutessa avustaa tietokoneyhteyden avaamisessa.

Maksu palvelusta menee suoraan palve­ luntuottajalle, Myllymäki kertoo.

Yhteistyö terveyskeskuksen kanssa rauhoittaa

Apteekin henkilökunta voi opastaa asiak­kaita monitoimitilassa esimerkiksi veren­paineen mittauslaitteen tai höyry­ hengityslaitteen käytössä. Paikallisen sydänyhdistyksen sairaanhoitaja mittaa monitoimitilassa asiakkaan verenpaineen

Apteekki Sastamala on luonut yhteyksiä myös terveyskeskuksen ja apteekin vä­ lille.

– Olemme käyneet terveyskeskuksessa kertomassa palveluistamme, pidämme yhteyttä terveyskeskuksen astmayhteys­ henkilöihin, ja olemme järjestäneet yh­ teisiä tapahtumia kotisairaanhoidon kanssa. Olemme hankkineet myös uuden tietokoneohjelman, joka helpottaa yhtey­ denpitoa meidän ja kotisairaanhoidon välillä. Nyt kotisairaanhoito tekee lääke­ tilauksensa verkossa, mikä on rauhoitta­ nut aiemmin paljon aikaa vienyttä puhe­

tai verensokerin. Myös apteekin omat, sai­ raanhoitajaksi ja kosmetologiksi opiskele­ vat farmaseutit tarjoavat tulevaisuudessa sairaanhoito- ja kosmetologipalveluja monitoimitilassa.

linliikennettä puolin ja toisin, Myllymäki kertoo.

Myllymäki haluaa vähentää ajanhukkaa Lean-johtamisfilosofian mukaisesti. Lea­ nin periaatteena on, että työtehtävä hoi­

Kokonaispalvelua monitoimipisteessä

12 Reseptori 2 2017

Digitalisaatio, apteekkitoimialan monipuolistuminen ja tekoäly tulevat muuttamaan apteekin toimintatapoja vielä nykyisestä.

detaan mahdollisimman suoraviivaisesti alusta loppuun asti ilman keskeytyksiä.

– Odottaminen on turhaa hukkaa.

Siksi meille on hankittu myös uusi vuoro­ numerojärjestelmä. Kotisairaanhoidolle ja itsehoitoasiakkaille on nyt omat vuoronu­ meronsa, heidät poimitaan jonosta ensin.

Apteekin asiantuntijuus säilyy tulevaisuudessakin Digitalisaatio, apteekkitoimialan monipuo­ listuminen ja tekoäly tulevat muuttamaan toimintatapoja vielä nykyisestä. Valtavien muutosten lopputulosta voi vain arvailla.

– Apteekin näkökulmasta itseohjautu­ vuus lisääntyy. Asiakkaat googlettavat ensin verkossa ja sitten vasta menevät ap­ teekkiin kysymään neuvoja tai tuotteita.

Lääkärille mentäessä mukana on ennalta valikoituja lääkelistoja. Mutta asiantunti­ juus säilyy silti meillä apteekeissa. Tietoa on, mutta se on pirstaleista, ja meidän roolinamme on neuvonta. Kun asiakas tulee apteekkiin, asiakaskokemus ja sen herättämä tunne ovat tärkeimpiä asioita, Myllymäki sanoo.

Apteekkari Tuija Myllymäki (vasemmalla) on luonut yhteyksiä apteekin ja terveyskeskuksen välille.

Sairauden hoidosta on Myllymäen mukaan tulossa terveyden hoitoa ja ylläpitoa.

Siksi apteekin täytyy pystyä neuvomaan asiakkaita myös lepoon, liikuntaan ja ravintoon liittyvissä asioissa.

Monet apteekit kuuluvat ketjuihin, joista saa apua terveysviestintään, markki-

kanssa. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto tosin aiheutti alkusyksystä hankaluuksia lääkkeiden toimittamisessa.

– Toimiala on murroksessa, eikä vielä tiedetä mikä tulee olemaan apteekin ja tukkuliikkeen rooli. Olemme odottavalla

Sastamalan apteekissa hyödynnetään myös Farentan henkilöstöpalveluja. Jo ennen muuttoa apteekin henkilöstömäärä mitoitettiin optimointipalvelun avulla ennustettujen asiakasvirtojen mukaiselle tasolle muuton sekä kiireisen kesäsesongin ajalle. Syksyn tullessa ja asiakasvirtojen

nointiin ja mainontaan. Ketjussa voi myös jakaa hyviä kokemuksia ja käytäntöjä.

kannalla. Keskon ja Oriolan keväällä julkistettu yhteistyö tuo apteekeille uudenlaisia haasteita, mutta haluaisin uskoa, että saamme aikaan win–win-tilanteen, Myllymäki pohtii.

tasaannuttua optimointi päivitettiin.

– Tavoitteenamme on, että käytämme Farentan palvelua silloin, kun sille on todellista tarvetta. Farenta on luvannut joustaa tilanteen mukaan.|

Henkilöstöpalvelu tuo joustoa Myllymäki kiittelee yhteistyötä Oriolan

Reseptori 13

[ Tutkimus & kehitys ]

teksti ESSI KÄHKÖNEN kuvat ISTOCKPHOTO

Diabeteslääkkeiden korvausmalli puhuttaa yhä:

Tutkimusnäyttöä tarvitaan Diabetesasiantuntijat pitävät tärkeänä yksityiskohtaista tutkimusta siitä, miten diabeteslääkkeiden Kela-korvausten muutokset ovat vaikuttaneet hoitotasapainoon.

V

uoden alusta voimaan tullut muutos diabeteslääkkeiden Kela-kor­ vauksiin hämmentää yhä potilaita. On diabeetikkoja, joilla ei ole ollut varaa hankkia ei-insuliinipohjaisia lääkkeitä. Juuri nämä lääkkeet putosivat 65 prosentin erityiskorvausluokkaan aiemmasta sadan prosentin korvausluokasta.

Sisätautien professori Hannu Järveläinen Turun yliopistosta on kuullut tapauksista.

– Tiedän, että jotkut vähävaraiset ovat jättäneet kalliit lääkkeet ostamatta aina­ kin siihen saakka, että maksukatto on muiden lääkkeiden avulla tullut täyteen, hän kertoo.

Diabeteksen alilääkitseminen on lääkä-

sydän-, munuais- ja silmäsairauksiin sekä jalkaongelmiin. Diabetespotilaat joutuivat uuden lääkekorvaussysteemin maksajiksi, ja se johtaa osalla heistä liitännäissairauk­siin ja niistä aiheutuviin kustannuksiin.

rin mielestä vakava uhka potilaan tervey­ delle.

– Jos verensokeri on pitkään korkealla, se johtaa lopulta komplikaatioihin, kuten

tioita vähentävä vaikutus, kuuluvat sadan prosentin korvausluokkaan. Komplikaa­ tioita voivat olla esimerkiksi kardiovaskulaaritapahtumat, hän sanoo.

14 Reseptori 2 2017

Elintapojen vaikutus korostuu Hannu Järveläinen painottaa, että tällä hetkellä ei ole vielä olemassa yhteiskunnallisia tutkimuksia vuoden alusta voimaan tulleen korvausmuutoksen vaikutuksista. Sen sijaan itse lääkkeistä ja niiden vaikutuksista on uutta näyttöä, joka professorin mukaan kuuluisi ottaa huo­ mioon, kun lääkekorvauksia muutetaan.

– Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaikki diabeteslääkkeet, joilla on osoitettu olevan diabeteksen myöhäiskomplikaa­

Reseptori 15

Jos Järveläinen jotakin positiivista uudesta lääkekorvausmuutoksesta nostaisi esiin, niin elintapahoidon tärkeyden.

– Luulen, että moni tyypin 2 diabeetikko on lääkkeidensä kallistuttua alkanut ymmärtää, miten tärkeää on pitää huolta riittävästä liikunnasta, painonhallinnasta sekä terveistä ruokailutottumuksista.

Jos kaikkia lääkkeitä ei ole varaa ostaa, voi elintapojaan kohentamalla matkia lääkkeen hyvää tekevää vaikutusta, hän perustelee.

Lisääntyykö insuliinien käyttö?

Ei-insuliinipohjaisten diabeteslääkkeiden korvattavuusmuutos rasittaa professorin mielestä joka tapauksessa potilaita.

Yhteiskunnan tulee hänen mukaansa huomioida saatavissa oleva tieto, minkä verran näitä lääkkeitä on ostettu ja minkä verran jätetty ostamatta tai ovatko lääkärit alkaneet määrätä insuliineja myös niille potilaille, joilla ei olisi niille vielä tarvetta.

– Soitin tässä taannoin erääseen suureen apteekkiin ja kysyin, onko insulii­niin siirtyminen näkynyt heillä ilmiönä.

He kertoivat että ei ainakaan selvästi, Järveläinen kertoo.

Järveläinen on kuitenkin kuullut apteekeista sellaista viestiä, että apteekkien

16 Reseptori 2 2017

lääkeneuvonnan painopiste on siirtynyt uuden korvausmallin vuoksi rahasta puhumiseen.

– Se on harmi. Apteekeilla on nähdäkseni tärkeä rooli lakisääteisen lääkeneuvonnan jakamisessa sekä oikean lääkkeenoton ja lääkitykseen liittyvän hoitomotivaation ylläpitämisessä, hän kiteyttää.

Yhteiskunnallinen tutkimus aiheesta puuttuu vielä.

Kokonaisvaikutukset huomioitava Myös Diabetesliiton erityisasiantuntija Irene Vuorisalo toivoo yhteiskunnalta selvityksiä siitä, millaista jälkeä diabeteslääkkeiden Kela-korvausmuutos on saanut kuluneena vuonna aikaan. Hän kertoo, että liittoon on jäsenistöstä kantautunut huolestuttavaa palautetta kor­ vausmuutoksesta.

– On selvää, että osa potilaista on muuttanut lääkkeidensä annostelua omin päin säästääkseen lääkemenoissa ja osa on jättänyt lääkkeitään kokonaan ostamatta tai tinkinyt jonkin toisen sairautensa lääkityksestä ostaakseen kalliit diabeteslääkkeensä, hän kertoo.

Vuorisalo muistuttaa, että tyypin 2 diabetesta sairastavat ovat usein monisai­ raita ihmisiä. Monella heistä on jokin diabeteksen liitännäissairaus.

– Nyt olisi tutkittava, miten tämä lääkekorvausmuutos on vaikuttanut muiden

lääkkeiden käyttöön ja potilaan kokonaisvaltaiseen vointiin. Tätä asiaa ei saisi mitata pelkästään toteutuneiden diabeteslääkeostojen perusteella, vaan on huomioitava kaikki lääkeostot. Tämän vuoden lääkehankintoja on sitten verrattava aikaisempiin vuosiin, hän suunnittelee.

Tyypin 2 diabetes johtaa hoitamatto­ mana monielinvaurioihin – siksi lääkekorvauspäätöksiä ja terveyspolitiikkaa pitäisi tehdä kokonaisvaltaisesti.

– Lääkekorvausmuutoksessa unohdettiin mielestäni se, mitä tarkoitusta diabeteslääkkeet palvelevat. Jos diabeteksen lisäsairaudet alkavat lisääntyä huonon lääkehoidon vuoksi, on seurauksena yhteiskunnalle moninkertaiset kustannukset. |

Tuore tutkimus valaisee diabeetikkojen lääkityksessä ja hoidossa tapahtuvia muutoksia Tutkimus tuo esiin vaikuttavuustietoa suoraan diabeetikoilta.

F

arenta tekee yhteistyössä suomalaisten apteekkien, Itä-Suomen yliopiston ja HUS:n endokrinologian poliklinikan kanssa tutkimusta, joka kartoittaa, kuinka vuoden 2017 alussa voimaan tulleet muutokset diabeteslääkkeiden Kela-korvauksissa ovat vaikuttaneet tyypin 2 diabeetikkojen (DM2) lääkehoitoon ja terveydentilaan.

Tutkimus tuo esiin arkielämän vaikuttavuustietoa suoraan diabeetikoilta. Tutkimuksen lähtötasoaineisto, joka sisälsi lähes tuhannen potilaan vastaukset, kerättiin Farentan kanssa tutkimusyhteistyötä tekevissä apteekeissa marras-joulukuussa 2016 juuri ennen korvausmuutosten voimaan tuloa. Vuoden mittaisessa seurantajaksossa kartoitetaan korvausmuutosten vaikutuksia DM2-potilaiden lääkityksiin, hoitotuloksiin sekä syihin mahdollisten muutosten takana.

Seurantakyselyjen avulla saadaan myös tietoa lääkkeiden hankkimiseen liittyvästä

na tuonut esiin ensimmäisiä viitteitä diabeetikkojen hoidossa tapahtuneista muutoksista. Lisätietoa tutkimuksesta saadaan alkuvuodesta 2018, kun 12 kuukauden seurannan tulokset valmistuvat.

Kuuden kuukauden seurannan tuloksista kävi ilmi, että muutoksia lääkityksessä oli alkuvuoden aikana tapahtunut yli kolmasosalla vastaajista. Lähtötasokyselyn aikaan suuri osa (75 prosenttia) vastaajista oli käyttänyt silloista diabeteslääkitystään yli vuoden ajan. Pääosa seurantajaksolla tapahtuneista lääkkeen lopetuksista kohdistui DPP-4 ja SGLT-2 inhibiittoreihin, inkretiinimimeetteihin ja oraalisiin yhdistelmälääkkeisiin.

Yli puolet näiden lääkkeiden lopettajista ei aloittanut mitään muuta lääkettä lopetetun lääkkeen tilalle. Joka viides ei-insuliinilääkkeen käytön lopettanut vastaaja ilmoitti, että oli lopettanut hoidon omin päin keskustelematta asiasta lääkärin kanssa. Useiden ei-insuliini diabeteslääkkeiden yhdistelmää (vähintään kolmen

Insuliinit säilyttivät korvausmuutoksessa ylemmän sadan prosentin erityiskorvattavuuden toisin kuin muut DM2-lääkkeet, joiden korvausosuus pieneni 65 prosenttiin.

Tutkimuksessa kerättiin kattavaa tuotekohtaista tietoa diabeetikoiden lääkityksistä ja niissä tapahtuneista muutoksista. Lääkitystietojen lisäksi tutkimustulokset tarjoavat näkymän potilaiden kokemuksiin. Potilaiden itse raportoima keskimääräinen hoitotyytyväisyys laski tilastollisesti merkitsevästi. Puolen vuoden seurantakyselyssä 40 prosenttia potilaista oli tyytymättömämpiä lääkehoitoonsa lähtötasoon verrattuna. Diabeteslääkkeiden hankkimiseen liittyviä taloudellisia vaikeuksia kokeneiden potilaiden osuus kaksinkertaistui ensimmäisen puolen vuoden seurantajakson aikana. Hoitotyytyväisyyden lasku ja lääkekustannustaakan kasvu voivat lisätä potilaan huonon tai heikentyneen hoitoon sitoutumisen ja hoitomyöntyvyyden riskiä. |

taloudellisesta taakasta ja sen mahdollisista muutoksista. Ensimmäisen kuuden kuukauden seurantakyselyn yli 600 vastaajan aineisto on kuluneen syksyn aika-

lääkkeen yhdistelmä) käyttäneiden potilaiden osuus väheni puoleen. Suurin osa insuliinihoidon aloittaneista potilaista ilmoitti aloituksen syyksi taloudelliset syyt.

Lisätietoja tutkimuksen tuloksista saatavissa Farentan tutkimustiimiltä: info@farenta.fi

Reseptori 17

[ potilas ] teksti ESSI KÄHKÖNEN kuvat VESA TYNI

”Diabetes on vihdoin hallinnassa” Anneli Heiskasen hoitopolulle on mahtunut monta mutkaa. Hän on saanut tyypin 2 diabeteksensa hoidossa korvaamatonta apua muun muassa apteekin henkilökunnalta.

T

yöterveyshuolto kiinnitti huomiota turkulaisen Anneli Heiskasen verensokereihin kahdeksan vuotta sitten.

Sokerit olivat jo selkeästi koholla.

Tilanne ei muuttunut seurannassa, joten seuraavana vuonna aloitettiin lääkitys.

– Jäin tuossa vaiheessa vuorotteluvapaalle ja siirryin terveyskeskuslääkärin seurantaan.

Nuori lääkäri ilmoitti minulle heti kättelyssä, ettei hänellä ole koskaan ollut potilasta, jolla olisi juuri todettu, tuore diabetes.

Heiskanen jäi yksin sairautensa kanssa.

– Kukaan ei kertonut minulle edes sitä, että saisin mittausvälineet ja liuskat ilmaiseksi terveydenhuollosta – verensokerin kotimittaamisesta ei puhuttu halaistua sanaa. Luulin, että laboratoriokontrollit riittävät, hän kertoo.

Lääkäriä takin hihasta

– Vasta siinä vaiheessa minulle alkoi valjeta, mitä kaikkea sairauteni seurantaan ja omahoitoon oikein kuuluu. Sain mittausvälineet ja rupesin aamuin illoin testaamaan verensokerilukemiani. Tablettihoidon rinnalle tuli insuliini. Minulla on käytössäni myös toinen, ei-insuliinipohjainen piikityshoito, hän jatkaa.

Heiskanen sanoo päässeensä kunnolla jyvälle diabeteksensa hoidosta vasta vapaa­ ehtoistyössään Lounais-Suomen Diabetes­ yhdistyksessä.

– Alkoi tuntua siltä, ettei kerran päivässä pistettävä pitkävaikutteinen insuliini riitä pitämään verensokereitani tasaisena koko päivää. Otin talossa vieraillutta lääkäriä hihasta ja pyysin hoito-ohjeita. Lääkäri muutti insuliinilääkkeeni annostusta, ja se auttoi.

Diabetes on sairaus, jota aina ei pysty hallitsemaan. Yksi pelottava hypokin muistuu Heiskasen mieleen.

– Eräänä iltana katselin elokuvaa, kun huomasin, että kaikki voimani ovat kadonneet.

Kun Heiskasen vuorotteluvapaa päättyi, hän palasi takaisin työterveyshuollon potilaaksi.

Mieheni oli juuri silloin kipeänä, enkä voinut huutaa häntä nostamaan minua sohvalta.

18 Reseptori 2 2017

Eläkkeellä oleva Anneli Heiskanen toivoo lisää diabetesosaamista perusterveydenhuoltoon.

Apteekin osaamista arvostetaan Anneli Heiskanen kiittää turkulaisen apteekkinsa farmaseuttista henkilökuntaa siitä, että se jakoi asiantuntevaa ja helposti ymmärrettävää tietoa vuoden alussa voimaan tulleista diabeteslääkkeiden Kela-korvausmuutoksista.

– Kun kuulin tästä korvausmuutoksesta ensi kertaa apteekissani, pyysin erästä henkilökuntaan kuuluvaa kirjoittamaan Kela-korvausasiasta artikkelin Diabetes­ yhdistyksemme omaan Sokeripala-lehteen. Todella hyvän artikkelin hän sitten kirjoittikin! Anneli kertoo.

Heiskanen arvostaa sitä, että apteekeista löytyy tätä nykyä juuri diabetekseen perehtyneitä osaajia.

– Olen sitä mieltä, että apteekkien kuuluisi kertoa asiakkaille vielä kuuluvammin, millaista tietotaitoa heiltä diabetespuolella löytyy. Luulen, että monelle diabeetikolle apteekin lääkeneuvonta toisi mittavaa etua hyvän hoitotasapainon saavuttamiseksi, hän jatkaa.

Reseptori 19

Anneli Heiskasen mielestä on hienoa, että apteekeista löytyy nykyisin diabetekseen perehtyneitä osaajia.

Sitten ajattelin, että mittaanpa verensoke­ rini. Se oli tippunut 3,5:een. Ei muuta kuin karkkipussille – ja voimat palautuivat.

Erikoissairaanhoidosta apua Anneli Heiskanen on nyt eläkkeellä. Hän hyppäsi vapaaehtoisesti pois työelämästä siinä vaiheessa, kun hänen työpaikallaan käynnistettiin ensimmäiset yt-neuvot­ telut.

– Ajattelin, että nyt jos koskaan minun on aika ryhtyä huolehtimaan 90-vuotiaas­ ta isästäni – ja niin tein, Heiskanen kertoo.

Heiskasen sokeriarvot alkoivat kuiten­ kin toden teolla heitellä. Hän hakeutui terveyskeskuksen kautta Turun kaupun­ gin diabetesvastaanotolle. Sinne pääsevät kaikki tyypin 2 diabeetikot, joiden sokeri­ arvoja ei saada perusterveydenhuollossa asettumaan.

– Siellä lääkitykseni tarkistettiin ja saa­ tiin viimein kohdalleen. Nyt hoitotasa­ painoni on oikein hyvä ja käyn Diabetes­ yhdistyksen lääkärin pakeilla aina välillä varmistamassa, että osaan hoitaa tautiani viimeisen päälle oikein, Heiskanen iloitsee.

Lisää osaamista terveydenhuoltoon Kaiken kokemansa jälkeen Anneli Heiska­ nen toivoo lisää diabetesosaamista perus­ terveydenhuoltoon.

– Toki joku on aina jokaiselle lääkärille se ensimmäinen potilas, mutta kyllä ter­

20 Reseptori 2 2017

veydenhuollossa pitäisi varmistaa, että noviisikin osaisi perusasiat diabeteksen hoidosta. Onhan kyse kansansairaudesta ja laajoista potilasjoukoista. Hienoa on sen sijaan ollut huomata, että diabeetik­ koa halutaan auttaa. Kun soitan terveys­ keskukseen, saan ajan yleensä nopeasti, hän sanoo.

Jos Anneli Heiskanen jotain toivoisi, niin diabeetikkojen vertaistukiryhmiä julkiseen terveydenhuoltoon.

– Olisi tärkeää päästä keskustelemaan muiden saman kokeneiden kanssa omas­ ta sairaudesta ja kuuntelemaan muita.

Voisi yhdessä miettiä ratkaisuja hoito-­ ongelmiin, jakaa omia oivalluksiaan ja ammentaa vertaisiltaan jaksamista, hän toivoo.

Suurin epäkohta tyypin 2 diabeteksen hoidossa on Anneli Heiskasen mukaan tä­ män vuoden alusta voimaan tullut muu­ tos diabeteslääkkeiden Kela-korvauksiin.

Häntä ihmetyttää, miksi muut diabetes­ lääkkeet kuin insuliinit putosivat ulos sadan prosentin korvausluokasta.

– Minulla on käytössäni myös pistettävä, ei-insuliinipohjainen diabeteslääke, joka

Heiskanen kykenee toki vastaisuu­ dessakin hankkimaan tarvitsemansa diabeteslääkkeet – osin siksi, että hänellä lääkekatto täyttyy kesken korvausvuo­den. Hän on kuitenkin kuullut lukuisia tarinoita siitä, että kaikilla tyypin 2 dia­ beetikoilla ei ole ollut rahaa ostaa lääk­ keitään.

– Yksi diabeteshoitajistamme sattui olemaan apteekissa, kun hän kuuli vie­ reisellä tiskillä asiakkaan sanovan far­ maseutille, että hänellä ei ole lääkkeisiin varaa. Toisella kerralla oli lähitiskillä tytär noutamassa äitinsä lääkkeitä. Tytär joutui soittamaan äidilleen ja kysymään, että mitkä diabeteslääkkeistä hän ostaa ja mitkä jätetään ostamatta, kun rahat eivät riittäneet.

Heiskanen on huolissaan siitä, mitä kor­ vausmuutoksen vuoksi itseään alilääkitse­ ville diabetespotilaille tapahtuu.

– Kun diabeteksen liitännäissairaudet puhkeavat, yhteiskunnalle koituu niiden vuoksi lääkekorvauskuluja monin verroin isommat kustannukset.

Heiskanen toivoo, että diabetespotilaat painottaisivat nyt entistä enemmän ter­ veitä elintapoja omahoidossaan ja panos­ taisivat säännölliseen liikuntaan ja tervee­

on todella kallis. Olihan siinä nieleskele­ mistä, kun kuulin apteekissa ensi kertaa, että iso osa lääkkeen hinnasta täytyykin vastedes maksaa itse, hän muistelee.

seen ruokavalioon.

– Niin itsekin olen koettanut tehdä – ja olen huomannut, että arjen terveet valin­ nat auttavat yllättävän pitkälle. |

Vaikeita tilanteita apteekissa

[ vinkki ]

Näin pääsee alkuun tupakoinnin lopettamisessa • Lääkärin, terveydenhoitajan tai apteekkihenkilökunnan kanssa käyty keskustelu on todistetusti hyvä aloitus vieroittamiselle.

• Tupakoinnin lopettaminen on helpompaa ryhmässä.

• Lopettamisen tukena kannattaa kokeilla siihen tarkoitukseen suunniteltuja valmisteita.

• Liikunta voi auttaa jonkin verran vieroitusoireisiin.

• Kun lopettaminen on onnistunut, kannattaa ainakin kolmen kuukauden ajan mahdollisuuksien mukaan välttää tilanteita, joihin on aiemmin liittynyt tupakointia.

Lähde: Käypä hoito -työryhmä

Imeskelemällä loppu tupakoinnille Imeskelytabletti voi helpottaa tupakoinnin lopettamista ja lieventää tupakoinnin haittoja. teksti JOHANNA HYTÖNEN kuvat ISTOCKPHOTO

Kuusi kymmenestä 04_teksti ei sis tupakoitsijasta haluaa Lääkäriseura 04_ teksti sis Duodecimin tietojen mukaan lopettaa tupakanpolton. Vuosittain neljä tupakoitsijaa kymmenestä yrittää lopettaa siinä onnistumatta.

Tupakoinnin haittoja voidaan lieventää ja lopettamista helpottaa Acetiumimeskelytabletilla. Acetiumin vaikutus tupakoinnin lopettamiseen todettiin Biohit Oyj:n tuoreessa tutkimuksessa (SyrjänenEronen-Hendolin-Paloheimo-Eklund-Bäckström-Suovaniemi, Anticancer Research

annosta, toteaa Biohitin lääketieteellinen johtaja, professori Kari Syrjänen.

Asetaldehydi on WHO:n luokituksen mukaan syöpää aiheuttava aine. L-kys­ teiini muodostaa asetaldehydista vaarat­ toman yhdisteen, joka poistuu luonnollisesti elimistöstä.

Imeskelytabletti auttaa, jos tupakoitsija imeskelee sitä aina tupakoidessaan.

– Vaikutus perustuu siihen, että tietyn ajan, noin 2–3 kuukauden, kuluessa savukkeen maku muuttuu ja tupakoinnin tuot-

37:3639-3648, 2017) .

Acetiumia säännöllisesti käyttäneet lopettivat tutkimusaikana tupakoinnin 1,5 kertaa todennäköisemmin kuin lumevalmistetta käyttäneet.

– Acetium-imeskelytabletti on turvallinen ja tehokas apu tupakoinnin lopettamiseen. Se on luonnonmukainen tuote, joka sisältää hitaasti liukenevaa L-kysteiiniä ja ksylitolia. L-kysteiini sitoo tupakansavusta sylkeen liukenevaa karsinogeenista asetaldehydiä. Tuotteella ei ole sivuvaikutuksia, käyttörajoituksia tai suurinta sallittua

tama mielihyvän tunne vähenee. Näin tupakoitsijan on helpompi tehdä päätös tupakoinnin lopettamisesta, Syrjänen lisää.

Acetium ei vähennä tupakoinnin muita haittavaikutuksia.

– Päätös tupakoinnin lopettamisesta on kaikista saatavilla olevista apukeinoista huolimatta jokaisen tehtävä henkilökohtaisesti, lisää Biohitin toimitusjohtaja Semi Korpela.

Nyt julkistettu tutkimus on varmennustutkimus yhtiön aiemmin teettämälle tutkimukselle. |

Reseptori 21

[ yhteiskunta ]

teksti LEENA KOSKENLAAKSO kuvat ISTOCKPHOTO

Koneellinen annosjakelu varmistaa lääkehoidon turvallisuuden kotihoidossa. Laitos- ja avohoidossa se voi merkitä jopa 30 prosentin säästöjä nykyiseen verrattuna.

Kotihoidon palvelu voi tuoda miljoonasäästöt

S

uomalaiset elävät tulevaisuudessa entistä pidempään.

Erittäin vanhojen eli yli 95-vuotiaiden määrä nousee jatkuvasti. Esimerkiksi KeskiSuomessa yli 75-vuotiaiden määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan, yli 85-vuotiaiden määrän kolminkertais­ tuvan ja yli 95-vuotiaiden määrän noin nelinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Kehitys on samansuuntaista muual­ lakin Suomessa.

Koska laitoshoitoa puretaan lisääntyvässä määrin, kotihoidon palveluja tarvitaan entistä enemmän. Seuraamme tilanteen kehitystä tarkasti, Kehusmaa kertoo.

Ikäihmisten kotihoito on hallituksen kärkihanke

Väestön kasvu keskittyy nyt isoihin kaupunkeihin.

– Sen seurauksena kotihoidon asiakasmäärä niissä lisääntyy voimakkaasti, sanoo tutkimuspäällikkö Sari Kehusmaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

THL on vuodesta 2013 lähtien seurannut ikäihmisten palvelujen kehitystä joka toinen vuosi toteutettavalla Vanhuspalvelu-

Vuonna 2017 alkaneessa hallituksen kaksi­­vuotisessa I&O-kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa sekä kaikenikäisten omaishoitoa.

Hankkeessa on tullut esille, että koti­ hoidon palvelujen joustavuutta ja kuntou­ tuksen määrää pitäisi kasvattaa. Kuntou­ tusta pitäisi saada silloin, kun sille on tarvetta. Kuntoutussuunnitelmien tekeminen on otettu yhdeksi kehityskohteeksi.

– Koska ikäihmiset asuvat kotonaan entistä pidempään, myös ympärivuorokautinen palveluajattelu on tulossa kotihoitoon.

Käyntejä pitää saada myös viikonloppuisin, iltaisin ja yöaikaan, Kehusmaa sanoo.

– Noin 6–7 prosenttia yli 64-vuotiaista

jen tila -tutkimuksella.

– Uusimmassa, vuoden 2016 tutkimuksessa kotihoito otettiin fokusalueeksi.

käyttää säännöllisesti kotihoidon palveluja. 3–4 prosenttia heistä asuu palvelukodeissa. Loput 90 prosenttia eivät käytä

Kotihoidon tarve lisääntyy

22 Reseptori 2 2017

Kolme tärkeintä tulevaisuuden palvelua ikääntyvälle 1.

Fysioterapeutin antama kuntoutus silloin, kun sille on tarvetta. Tavoitteena on toimintakyvyn palauttaminen.

2.

Ympärivuorokautinen, kiireetön kotihoito, jonka henkilöstöllä on erityisosaamista muistisairauksista, mielenterveydestä ja lääkehoidosta.

3.

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu lääketurvallisuuden parantamiseksi.

Reseptori 23

Lääkkeiden annosjakelua käytetään eniten Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa.

25 % Pienin kattavuus on Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, jossa koneellisen annosjakelun piirissä on vain 25 prosenttia kotihoidon asiakkaista.

Koneellisen annosjakelun virheprosentti on vain 0,03 prosentin luokkaa.

24 Reseptori 2 2017

80 % Kainuussa kaikki kotihoidon asiakkaat käyttävät koneellista annosjakelua, Pohjoisja Etelä-Karjalassa vastaava luku on 80 prosenttia.

kotihoitoa. Haasteena on tämän 90 prosentin pitäminen toimintakykyisenä, lisää Keski-Suomen I&O-muutosagentti Tuija Koivisto.

Hän on I&O-hankkeen ajan virkavapaalla Keuruun vanhustyön johtajan tehtävästä.

– Kotihoidon henkilöstöstä 75 prosenttia on lähihoitajia. Erityisosaamista tarvitaan esimerkiksi muistisairauksista, mielenterveydestä ja lääkehoidosta, Koivisto sanoo.

– Ongelmana on myös se, että välitöntä asiakastyöaikaa on liian vähän – vain noin 46 prosenttia kokonaistyöajasta. Kahdeksan tunnin työpäivästä vain noin kolme tuntia on asiakastyöaikaa, ja muu menee välilliseen työhön ja matkoihin.

Koiviston mielestä hyvän kotihoidon toteuttaminen ei ole rakettitiedettä.

– Tarvitaan kiireetöntä palvelua, joka antaa asiakkaille mahdollisuuden vaikuttaa palvelun sisältöön ja aikaan, sekä henkilöstön pienempää vaihtuvuutta. Tämä ei ole mahdoton yhtälö toteuttaa, hän sanoo.

Koneellinen annosjakelu vapauttaa resursseja Yksi keino vapauttaa kotihoidon resursseja varsinaiseen hoitotyöhön on lääkkeiden koneellinen annosjakelu. Annosjakelussa kaikki päivittäin otettavat lääkeannokset pussitetaan koneellisesti valmiiksi kullekin potilaalle.

– Koneellinen annosjakelu lisää lääketurvallisuutta, koska siinä poistuu riski manuaalisessa jakelussa tapahtuvasta jakeluvirheestä. Lääkkeen käytön seuranta helpottuu, koska hoitaja voi nähdä, onko potilas avannut lääkepussin, kertoo annosjakelun asiantuntijan PharmaServicen toimitusjohtaja Jarkko Kiuru.

Koneellinen annosjakelu on valittu yhdeksi I&O-kärkihankkeen kehityskohteista.

Suuria eroja maakuntien välillä

Hoitotyölle ei jää tarpeeksi aikaa

Lääkkeiden koneellista annosjakelua käytetään eniten Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Kainuussa kaikki kotihoidon asiakkaat käyttävät koneellista annosjakelua. Pohjois- ja Etelä-Karjalassa sekä PohjoisSavossa vastaava luku on 80 prosenttia.

Sari Kehusmaan mukaan eniten paran-

Keski-Suomessa meneillään oleva Kukois­ tava kotihoito -hanke kartoittaa kotihoi­ don kehityskohteita. Kehitettävää on muun muassa osaamisessa.

nettavaa on Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa, joissa on pienin kattavuus. VarsinaisSuomessa ja Satakunnassa annosjakelun

piirissä on vain 25 prosenttia kotihoidon asiakkaista.

Annosjakelu vastaa väestön ikääntymisen haasteeseen PharmaServicen koneellinen Anja-annosjakelupalvelu pussittaa potilaiden lääkkeet sopimusvalmistuksena apteekeille.

Oriolan omistukseen kesällä 2016 siirtyneen PharmaServicen valikoimissa on yli 700 tuotetta.

– Meidän tärkein asiakasryhmämme on kotisairaanhoito joko kotona tai palvelukeskuksissa, Kiuru sanoo.

PharmaServicen Anja-annosjakelupalvelua käyttää noin 200 kuntaa. Palvelulla on Suomessa noin 21 000 asiakasta.

Noin 10 prosenttia PharmaServicen asiakkaista on yksityishenkilöitä. He maksavat koneellisesta annosjakelusta itse apteekille.

– Vuonna 2016 PharmaServicen kautta lähti yli 24 miljoonaa lääkeannospussia.

Määrä kasvoi noin kahdella miljoonalla edellisestä vuodesta. Pakkasimme pusseihin noin 85 miljoonaa tablettia ja kapselia, Kiuru luettelee.

Monivaiheinen tarkistus varmistaa turvallisuuden PharmaService osallistuu potilaan lääkehoidon arviointiin jo ennen varsinaista tilausta yhteistyössä lääkärin ja apteekin kanssa tekemällä niin sanotun ennakkokatsausraportin. Siitä käyvät ilmi potilaan lääkityksen mahdolliset päällekkäisyydet tai yhteensopimattomuudet.

Kun tilaus tulee apteekista PharmaServicelle, farmaseutti tarkistaa, onko lääki­ tykseen tullut muutoksia. Jos kyseessä on uusi lääke, hän tarkistaa sopiiko lääke yhteen potilaan muiden lääkkeiden kanssa. Kone hoitaa lääkkeiden pussituksen ja kuvaa tuotteet. Jokaiseen pussiin tulee mukaan kortti, jossa on lista lääkkeistä.

Tietokoneen tekoäly tarkistaa valokuvista, että kyseessä on oikea lääke. Lopuksi ihminen tarkistaa vielä kertaalleen pussien sisällön.

– Pidämme laadun korkeana yhdistämällä koneellisen ja silmämääräisen

Koneellinen annosjakelu lisää lääketurvallisuutta, sillä riski manuaalisessa jakelussa tapahtuvasta jakeluvirheestä poistuu.

tarkistuksen. Koneellisen annosjakelun virheprosentti on vain 0,03 promillen luokkaa, Kiuru kertoo.

Miljoonaluokan säästöt yhteiskunnalle Apteekkariliiton tekemän tutkimuksen mukaan lääkityksen vaihtuminen aiheut­ taa Suomessa vuosittain 120 miljoonan euron turhat kustannukset.

– Koneellisen annosjakelun avulla lääke­hukkakustannukset voivat pienentyä. Meiltä ostetaan kerralla korkeintaan kahden viikon lääkkeet, joten ylimääräiset vanhat pakkaukset eivät jää nurkkiin lojumaan, Kiuru selittää.

Joissain hoitoyksiköissä on Kiurun mukaan pystytty säästämään jopa 30 prosenttia hoitokuluista lääkityksen manuaa­ lisen tuplatarkistuksen tultua tarpeettomaksi.

Ruotsissa maakuntatason kilpailutusta Oriola omistaa Svensk Dosin, yhden Ruotsin neljästä annosjakeluyhtiöstä. Ruotsissa lääkkeiden koneellista annosjakelua on maakuntamallin mukaisesti kilpailutettu laajamittaisemmin kuin Suomessa. Palvelun piiriin on maakuntatasolla pyritty saamaan lisää potilaita. Suomessa kilpailuttajina toimivat yksittäiset kunnat.

– Suomessakin koneellista annosjakelua voitaisiin kilpailuttaa laajemmin hankinta­lain mukaisesti. Annosjakelupalvelua kannattaa kokeilla rohkeasti – sen hyödyt kristallisoituvat nopeasti, Kiuru sanoo. |

6–7 % Noin 6–7 prosenttia yli 64-vuotiaista käyttää säännöllisesti kotihoidon palveluja.

3–4 % 3–4 prosenttia heistä asuu palvelukodeissa.

90 % Loput 90 prosenttia eivät käytä kotihoitoa.

Reseptori 25

[ eläinlääkkeet ]

teksti PI MÄKILÄ kuva ISTOCKPHOTO

Suomen suurin eläinlääkäriasemaketju Evidensia näkee ketjuuntumisessa vain positiivisia puolia.

Ketjuuntuminen

helpottaa lääkäriasemien verkottumista

26 Reseptori 2 2017

S

uomen suurin eläinlääkäripalvelujen verkosto Evidensia syntyi keväällä 2015. Eläinlääkäriasemaketjut Animagi ja Univet yhdistivät tuolloin osaamisensa.

Ketjuuntuminen on parantanut potilaiden hoitoa ja helpottanut yhteistyötä kumppaniverkoston kanssa.

– Ketjuuntumisen perusajatus on helpottaa kaikkien työskentelyä ja toimintaa.

Palveluvalikoima asiakkaille selkeytyy.

Menet klinikalle sitten Järvenpäässä tai Rovaniemellä, tuotevalikoima on tuttu ja samat tuotteet ovat saatavilla jokaisella klinikalla. Jos jokin tuote olisi loppu, kuluttaja saisi nopeasti tiedon siitä, löytyykö tuotetta esimerkiksi ketjun naapuriklinikalta, kertoo Evidensian hankinta- ja koulutusasiantuntija Laura Kortelainen.

Kortelainen lisää, että ketjuuntuminen on tuonut paljon sekä henkistä että fyysistä helppoutta asiointiin myös talon sisällä.

– Suurimpia ketjuuntumisen etuja on ollut se, että olemme nyt kaikki yhtä henkilökuntaa. Pienten klinikoiden yhteistyökumppaneiden määrä on samalla voinut lisääntyä rajustikin.

Kortelainen kertoo, että ketjuuntuminen auttaa eläinlääkäriasemia myös hankinta- ja yhteistyösopimusten tekemisessä.

– Kun asioista neuvottelee konsernitasolla, koko ja verkostot ovat valtavia etuja. Jos jokin asia tai tuote loppuu meiltä hyllystä, korvaava asia tai tuote löytyy nyt paljon nopeammin kuin aiemmin, koska olemme kaikki samaa yritystä. Apuverkostot ovat paljon suurempia. Toki pienikin klinikka voi neuvotella etuja itselleen, mutta meidän kaltaisellamme isolla toimijalla on toimintamalli jo valmiina, Kortelainen lisää.

Ketjuuntuminen yleistyy Suomessa Evidensiassa työskentelee noin 700 eläinlääkinnän ammattilaista 50 eläinlää-

käriasemalla tai eläinsairaalassa yli 30 paikkakunnalla. Kaiken kaikkiaan yritykseen kuuluu lähes 160 eläinsairaalaa tai eläinlääkäriasemaa seitsemässä maassa.

Maail­manlaajuisesti yhtiössä työskente-­­ lee yli 2 200 työntekijää. Vuoden alussa Evidensia ja englantilainen IVC (Independent Vetcare) sulautuivat yhteen.

– Olemme nyt Euroopan suurimpia eläinlääkäripalvelujen verkostoja, Kortelainen kertoo.

Evidensia ei ole silti suinkaan ainoa Suomessa toimiva eläinlääkäriasema­ ketju. Vuoden alussa Suomen pienläinklinikat ja Tuhatjalka yhdistyivät Omaeläin­ klinikka-nimiseksi eläinlääkäriasema­ ketjuksi. Ketjulla on tällä hetkellä yli kymmenen toimipistettä, ja sen tavoit­ teena on kasvaa valtakunnalliseksi.

Toisenlaista eläinlääkäriasemaketjua edustaa suomalaisomisteinen Sympaatti, joka on riippumattomien yrittäjäeläinlääkäreiden perustama eläinklinikoiden yhteistyöverkosto. Myös Sympaatti toimii usealla eri paikkakunnalla.

Tuotteet valitaan Evidensiaa varten Oriola tuottaa Evidensialle asiantuntijapalvelut kumppaniperiaatteella. Kortelainen huomauttaa, että Oriolan kanssa tehty yhteistyö on parantanut eläinlääkäriasemaketjun tuotevalikoimaa.

– Valikoima on räätälöity meidän tarpeisiin. Se helpottaa valtavasti arkea ja käytännön työtä. Klinikoiden henkilökunta tietää ja tuntee valikoiman. Eläinlääkärin ei tarvitse selata turhaan tuhannen tarvikkeen luetteloa löytääkseen potilaalle sopivan tuotteen.

Evidensialla on Oriolassa oma yhteyshenkilö, joka tuntee Evidensian kulloisetkin toiveet ja tarpeet. Työskentely hänen kanssa toimii Kortelaisen mukaan saumattomasti.

– Käymme yhteyshenkilön kanssa läpi suoraan kaikki asiat, liittyvät ne sitten tilauksiin tai sopimusasioihin. Hänen tehtävänään on löytää meille sopivat ratkaisut, Kortelainen kertoo.

Ketjuuntumisen ansiosta eläinlääkäriasemien apuverkostot ovat aiempaa suurempia.

Hän muistuttaa, että eläinlääkäri­ asemaketjun henkilökunta on päässyt myös kouluttautumaan Oriolan tiloissa.

– Yhteistyöpakettimme koostuu monesta osasta. Se on eräänlainen win-wintilanne. Tavaratilausten lisäksi teemme paljon muutakin yhteistyötä Oriolan kanssa. Koen, että kaikki osapuolet hyötyvät. Meidän henkilökunnallemme on aina hieno tilaisuus päästä kouluttautumaan Oriolalle, Kortelainen iloitsee.

Asiakaspalvelu pitää ajan tasalla Eläinlääkäriasemaketju toivoo palautetta yhteistyön sujuvuudesta myös Oriolan suunnalta.

– Olisi hyvä tietää, miten klinikkamme hoitavat tilaukset ja onko meillä parannettavaa, Kortelainen pohtii.

Kumppanuuden lähtökohtana on, että kaikki toimii toivotun ja sovitun mukaisesti.

– Meidän ei tarvitse huolehtia, kun tiedämme eläinlääkäriasemalla, että tuotetta on tulossa. Jos ei tänään niin viimeistään huomenna, Kortelainen kuvailee. |

Reseptori 27

// HOIDOSSA [ itsehoito ] teksti LEENA KOSKENLAAKSO kuvat ISTOCKPHOTO 03_nimet_teksti VERSAALI kuvat VERSAALI

HELMI-suolistobakteeritutkimus selvittää lasten bakteeriston kehittymistä. Samalla tutkitaan, miten vauvaperheen elintavat ja ympäristö vaikuttavat suolistobakteeristoon.

Vauvan elämässä on tilanteita, joissa probioottilisä voi olla tarpeen.

01_ots

Suolistobakteeri voi olla hyvis tai pahis 02_Ingrs

S

gjkdfskdfh dfkjh dfjkgh dfghdfghdfköghdfjkgh ösdkfgdfkg dkfgjfs ohfjjglhklhfljflghkl Lihavointi merkkityyli dfskdfh dfkjh dfjkgh dfghdfghdfköghdfjkgh ösdkfgdfkg dkfgjfs ohfjjglhklhfljflgdfskdfh dfkjh dfjkgh dfghdfghdfköghdfjkgh kursivointi dkfgjfs ohfjjglhklhfljflgdfskdfh dfkjh dfjkgh dfghdfghdfköghdfjkgh ösdkfgdfkg dkfgjfs ohfjjglhklhfljflg 04_ teksti sis

05_väliotsadasadasd 04_teksti ei sis

28 Reseptori 2 2017

S

uolistossamme elää miljardeja bakteereja, jotka suojaavat meitä infektiotaudeilta, osallistuvat ruoansulatukseen ja säätelevät immuunipuolustustamme. Ne vaihtavat viestejä immuunijärjestelmän ja hermoston kanssa ja voivat vaikuttaa suolistooireiden lisäksi muun muassa allergioiden ja lihavuuden syntyyn.

Suolistobakteerit täydentävät perimäämme geeneillään ja myötävaikuttavat siten yksilölliseen sairastumisalttiuteemme. Hyvä puoli asiassa on se, että suolistobakteeriston koostumukseen ja ihmisen myöhempään sairastumisalttiuteen voi vaikuttaa erityisesti varhaislapsuudessa, kun mikrobisto on vasta muotou-

maidossa vauvalle siirtyy lisää hyödyllisiä bakteereja. Keisarinleikkaus, vähäinen rintaruokinta ja antibioottien käyttö ovat riskejä suolistobakteeriston kehitykselle.

tumassa.

Alatiesynnytyksessä vauva saa bakteereja äidin synnytyskanavasta ja suolistosta. Äidin­

tymäpäivän välillä. Myös vanhemmat antavat ulostenäytteen ennen synnytystä. Me haluamme tutkia vanhemmilta siirtyvän bakteeriston

Ulostenäyte kertoo bakteeristosta Helsingin yliopistossa alkoi vuoden 2016 alussa laaja HELMI (Health and the Early Life Microbiome) -tutkimus. Siinä kartoitetaan suolistomikrobiston varhaiskehitystä. Tutkimukseen otetaan mukaan yli tuhat pääkaupunkiseudulla ja sen lähettyvillä asuvaa perhettä, johon syntyy vauva maaliskuun 2016 ja maaliskuun 2018 välisenä aikana. Lasten näytteitä tutkitaan kahden vuoden ikään asti.

– Vauvoilta kerätään yhteensä yhdeksän ulostenäytettä kolmannen elinviikon ja toisen syn-

Reseptori 29

Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tun­ nistaa bakteeristosta varhaisia varoitus­ merkkejä, jotka ennakoivat sairauksia.

– Tilastojen perusteella allergiat, ylipai­ no ja immuunisairaudet tulevat olemaan näidenkin lasten kolme yleisintä terveys­ ongelmaa. Niiden lisäksi pyrimme tun­ nistamaan myös tiedolliseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Eläinkokeissa on osoi­ tettu, että suoliston ja aivojen välillä on kaksisuuntainen linkki, ja että suolistobak­ teeristoperäiset tekijät vaikuttavat tiedolli­ seen kehitykseen ja jopa käytökseen.

Tutkijat toivovat, että lapsia voitaisiin seurata mahdollisimman kauan, sillä aineiston varsinainen arvo tulee pitkä­ aikaisseurannan kautta.

Salonen muistuttaa, että suolistobak­ teeristo on kuitenkin vain yksi osatekijä monisäikeisessä vaikutusten verkostossa, joka ratkaisee sen, kuka sairastuu ja kuka pysyy terveenä.

Probiootteja vai ei?

Suolistobakteeristoon vaikuttavan palape­ lin yksi tärkeä osanen on se, saako vauva rintamaitoa vai korviketta. Äiti antaa rin­ tamaitonäytteen, kun vauva on kolmen kuukauden ikäinen.

– Rintamaidon koostumus vaihtelee pe­ rimän ja ruokavalion mukaan. Haluamme tutkia muun muassa rintamaidon sokeri­ rakenteita, Salonen sanoo.

HELMI-tutkimuksessa kerätään tietoa myös äidin ja lapsen lääkityksestä ja lää­ kärikäynneistä. Ympäristötekijöitä, kuten perheen asuinmuotoa ja siivoustapoja

Näytteiden ja tiedon keräys on nyt aktiivi­ simmillaan. Tutkijat kerryttävät tutkimus­ aineistoa ja tekevät pohjatöitä.

– Jotta voisimme tehdä lopulliset ana­ lyysit, meidän täytyy odottaa kunnes kaik­ ki data on koossa. Päätulokset valmistuvat noin vuonna 2020, mutta toki teemme joi­ tain osa-analyysejä jo ennen sitä, Salonen sanoo.

Hän kertoo, että tarkoituksena on tun­ nistaa bakteeristopiirteitä, jotka liittyvät lapsen kehitykseen ja terveyteen, sekä elintapa- ja ympäristötekijöitä, jotka edis­ tävät tai haittaavat suolistobakteeriston

Monet vanhemmat antavat vauvoille pro­ biootteja varmuuden vuoksi. Onko se suo­ siteltavaa?

– Tutkimusnäyttö on osin ristiriitaista, mutta jos vanhemmilla on allergiaa, pro­ biootin antaminen ensimmäisinä elin­ kuukausina näyttää alentavan atooppisen ihottuman esiintyvyyttä sille perimältään alttiissa vauvoissa, Salonen kertoo.

Toisaalta, mitä tulee esimerkiksi lasten ylipainoon tai astmaan, probioottien anta­ misen hyödyistä on näyttöä sekä puolesta että vastaan.

– Ei voida sanoa, että terveille vanhem­ mille syntyvä normaaliaikainen vauva tarvitsisi probiootteja. Mutta ei niistä ole haittaakaan – ei edes keskosille, Salonen sanoo.

Luontainen bakteeristo voi joutua ko­ ville esimerkiksi silloin, kun vauva joutuu antibioottikuurille tai ei saa lainkaan rin­ tamaitoa. Silloin on Salosen mukaan ihan paikallaan antaa probioottilisää tippapul­ losta. Jos vauva ei saa rintamaitoa, bifido­ bakteerit ovat erityisen tärkeitä.

– Kannattaa suosia bakteerikantoja, joista löytyy positiivista tutkimusnäyttöä juuri kyseiseen terveysongelmaan, Salo­ nen sanoo.

– On myös yhdistelmätuotteita, joissa on useita eri bakteereja, tyypillisesti eri bifidobakteereja ja laktobasilleja. Ei kui­ tenkaan ole taattua, että yhdistelmätuot­ teet olisivat yksittäisiä bakteerikantoja

kartoitetaan laajasti, koska ne vaikuttavat vauvan kohtaamiin bakteereihin. Vaikut­ taako bakteeriston kehitykseen esimer­ kiksi se, kuinka usein perheessä vaihde­ taan tiskirätti?

kehitystä.

– Haluamme saada selville, millä var­ haislapsuuden tekijöillä voidaan vaikuttaa siihen, että bakteeristosta kehittyisi mah­ dollisimman hyvin terveyttä tukeva.

parempia, sillä ne voivat kumota toistensa vaikutukset. Jos haluaa olla varma, kan­ nattaa etsiä kyseistä bakteeriyhdistelmää koskevia tutkimuksia, joista löytyy näyt­ töä sen tehosta, Salonen neuvoo. |

Oriola tukee HELMIsuolistobakteeritutkimusta.

merkitystä, kertoo HELMI-tutkimuksen toinen johtava tutkija, dosentti Anne Salonen Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Ulostenäytteistä eristetystä bakteerien DNA:sta saadaan kokonaiskuva bakteeris­ tosta yhdellä kertaa.

Sähköinen vauvakirja

30 Reseptori 2 2017

HELMI-tutkimuksen tiedot kerätään sähköisesti.

– Ensimmäisten kuukausien aikana me kysymme perusasioita joka viikko. Kyse­ lystä tulee automaattinen muistutus, ja vastaaminen vie vain kolmesta viiteen minuuttia. Perheiden verkkoon tallentama tieto siirtyy suoraan tietokantaan. Per­ heet voivat itse katsoa verkossa tietoja ja yhteenvetoja vauvastaan. Lääkäripäivys­ tyksessä käydessään he näkevät HELMIsovelluksesta kaikki tallentamansa tiedot vauvan lääkityksestä ja sairauksista, Salo­ nen selittää.

Kyseessä on siis eräänlainen sähköinen vauvakirja. Sen käyttö tällaiseen tarkoi­ tukseen on ainutlaatuista maailmassa.

Lopulliset tulokset vuonna 2020

[ uutuustuotteet ]

Tuplasti hyvinvointia ja vastustuskykyä GEFILUS ANANAS+D -PURUTABLETIT ylläpitävät arjen jaksamista ja hyvinvointia tasapainottamalla suoliston bakteeristoa.

D3-vitamiini lisää vastustuskykyä ja tukee luustoa sekä hampaita. Yksi tabletti sisältää viisi miljardia Lactobacillus rhamnosus GG-maitohappobakteeria, 20 μg D3-vitamiinia ja 12 mg C-vitamiinia. Tuote on laktoositon, gluteeniton ja maitoproteiiniton.

Kerro mielipiteesi tästä lehdestä MIKÄ ON TÄMÄN LEHDEN PARAS JUTTU? Mistä aiheista haluaisit lukea lisää? Vastaa kyselyyn osoitteessa www.oriola.fi/lukijakysely. Palkintona vastaajien kesken arvotaan runsas paketti IDUN-kosmetiikkaa.

Markkinoija: Oriola

Nopea apu verensokerin nostoon SIRIPIRI-RYPÄLESOKERIPASTILLIT auttavat matalasta verensokerista aiheutuvaan heikotukseen ja väsymykseen nostamalla verensokerin nopeasti hyvälle tasolle. Kätevästi

mukana kulkevat pastillit sopivat erityisesti diabeetikoille, koululaisille, kuntoilijoille ja urheilijoille sekä työssäkäyville.

Markkinoija: Oriola

[ Itsehoito ]

teksti ESSI KÄHKÖNEN

kuva VESA TYNI

Haavan kotihoitoohjeita haetaan nyt apteekista Apteekin rooli niille sopivilla tuotteilla.

Erilaiset haavat tulee hoitaa a on tärkeä. haavojen kotihoidon onnistumisess

kun haava ei liian pitkään ja ihmettelee, annetuissa tapauksissa on syytä noudattaa. Apteekista ala parantua. Näissäkin un potilas palaa sairaalasta seurata aseptiitai lääkärin vashoito-ohjeissakin täytyy samallähdettävä haavahoitajan kotiin, siirtyy sinne haavaa hoidetaan kan perusohjeita, eli Aptaanotolle. la myös haavanhoito. päin. Moni apaina puhtaasta likaiseen josta teekki on se paikka, kysyy, kelpaako teekkiasiakas esimerkiksi 4. Miten haavan tulehtumista haetaan haavanhoitotarhaavan puhdistatavallinen vesijohtovesi ehkäistään? peita sekä kotona syntyettä useimmiten kelhaavaa ja haavasimiseen. Vastaus on, Paras keino on estää terveydenhuollossa siistin haavan pitkäy, haaneisiin haavoihin että paa. Sen sijaan ohjeet likaantumasta. Jos niin jatkohoitoon. Siksi suihkutuksista doksia hoidettujen haavojen ulkopuolelta bakteekistä, minuuttien pituisista vaan saattaa päästä henkilökunnan apteekin farmaseuttisen haavan hoito tarvitsee ovat jääneet historiaan.

Tulehtuneen reja. haavanhoidosta on hyvä osata perusasiat apua ja uuden senyleensä ammattilaisen mihinkin ja myös päivittää haavanhoito-osaami kotihoidon jatka2. Millainen sidos käy haavadiagnoosin ennen sa säännöllisesti. hoitaa vaikkapa haavaan? oitaja mista. On turha koettaa sellaiset sidokset, Näin sanoo asiantuntijasairaanh jos ei ensin hoiHaavan päälle valitaan tulehtunutta säärihaavaa, Mari Mesparanemista. On olevaa alaraaja auktorisoitu haavahoitaja jotka tukevat haavan deta paranemisen esteenä Sairaala- ja asiakas haavanhoikanen Tampereen kaupungin siis eri asia, hakeeko jan turvotusta. . Hän muistuttaa, suljettuun leikkakuntoutuspalveluista totuotteita vaikkapa kahta eri akuuttiin että haavoja on periaatteessa ushaavaan, ihon pinnalliseen, 5. Pitääkö haavaa tuulettaa? etensäärihaavaan. haavan, tyyppiä. haavaan vaiko avoimeen Ei yleensä tarvitse. Monen yleensä esimerhoitoon valitaan – Akuutit haavat ovat pysähtyy, jos Esimerkiksi säärihaavan kin avoimen, paraneminen suljettuja haavanhoitoSiistiä ja kiksi ompelein tai liimaamalla niin sanotusti aktiivinen se jäähtyy alle ruumiinlämmön. sekä tyyhaavassa lämmön ja haavoja, kuten leikkaushaavoja myös suljettua leiktuote, joka säilyttää erittämätöntä haavaa, syntyneitä viilto-, pistuotteet ovat aina CEpillisesti kotioloissa halutessaan hieman kosteuden. Tällaiset kaushaavaa, voi toki Sitten on avoiole. to- sekä puremahaavoja. merkittyjä. tuulettaa – ei siitä vaaraakaan haavoja, joihin miksi haavoiksi kutsuttuja säärihaavat, paineluetaan muun muassa 3. Millainen haava vaatii palovammat. eli makuuhaavat sekä lääkärihoitoa? millaista kojos haava tulehRiippuu haavan laadusta, Lääkäriin on syytä lähteä, Esitimme Mari ovat punoitus, tihoitoa haava tarvitsee. tuu. Tulehduksen merkkejä kysymystä, joikipu ja lisääntyturvotus, Meskaselle kuusi sellaista haava-alueen joutuu usein Myös silloin hin apteekin henkilökunta nyt, märkäinen haavaerite. paikka, jos haava on asiakastyössään vastaamaan. on lääkäriin lähdön kriittisessä paikovin syvä tai se sijaitsee kun tai nivelen päällä 1. Mitä pitää ottaa huomioon, kassa, kuten kasvoissa eläimen hoitaa haavaa kotioloissa? tai jos haavan on aiheuttanut alun perin annettu haavaa kotioloissa Jos haavanhoitoon on purema. Moni hoitaa niitä on hoito-ohjeet terveydenhuollosta,

K

Säärihaavan hoitoon valitaan ns. aktiivinen haavanhoitotuote, joka säilyttää haavassa lämmön ja kosteuden.

jan?

Tunnetko Safetac-sar Safetac-teknologia patentoima • Mölnlycke Health Caren silikonikiinnityspinta, on haavaan tarttumaton kuoriutumista joka vähentää kipua ja haavapinnan

sidosvaihtojen yhteydessä. kiinnittymispinta tarttuu • Tämä ainutlaatuinen ihoon, mutta ei hellävaraisesti haavaa ympäröivään parhaan mahdollisen haavaan ja luo näin haavalle paranemisympäristön. haava-alueen tarkkailun • Safetac-teknologia mahdollistaa jolloin sidos kiinnittyy uudelleen, ilman sidosvaihtoa, sillä useisiin vuorokausiin. myös käyttöaika pitenee

6. Pitääkö haavaa puhdistaa desinfioida?

tai

haava on, sitä Mitä puhtaampi ja siistimpi tai desinfekvähemmän puhdistukselle haava alkaa tulehtua tiolle on tarvetta. Jos haavan suihkutja erittää märkää, silloin vedellä on paikaltelu kädenlämpöisellä märkäeritettä ja laan. Suihkutus poistaa haavan paranemista. edistää tulehtuneen periaatteet kotiHaavan desinfektion oloissa: desinfiointiin – Akuutit haavat: Käytä

kuten Betatavallista desinfektioainetta, Älä kuitenkaan dinea tai Neoamiseptia. jos haava on turhaan desinfioi haavaa, haitallisten baksiisti. Desinfektio tuhoaa haavan hyvää teerien ohella aina myös bakteeriflooraa. ei saa käyt– Avoimet haavat: Näihin ita, vaan niille tää perusdesinfektioaine ksensa. on omat haavanpuhdistusliuo varmistaa, että Apteekkilaisen on syytä kotikäyttöön haaasiakkaalla on liuosten suositus. | vahoitajan tai lääkärin

Reseptori 11

10 Reseptori 1 2017

Mintunraikkaita henkäyksiä YOTUEL BREATH -SUUSUIHKE poistaa pahanhajuista hengitystä tehokkaasti ja luonnollisesti. Raikkaan mintun makuisen suihkeen patentoitu koostumus sisältää mm. ekstraneitsytoliiviöljyä ja eteerisiä öljyjä. Tuotteen sisältämä ksylitoli auttaa ehkäisemään hampaiden reikiintymistä. Ei sisällä sokeria tai alkoholia.

YOTUEL BREATH -KAPSELIT puolestaan vaikuttavat pahanhajuisen hengityksen syyhyn eivätkä vain peitä sitä. Ekstraneitsytoliiviöljyä, persiljansiemenöljyä ja piparminttuöljyä sisältävät kapselit ehkäisevät vatsasta peräisin olevaa pahanhajuista hengitystä kuten esimerkiksi valkosipuli.

Reseptorin kevään numeron suosituimmaksi jutuksi valittiin Haavan kotihoito-ohjeita haetaan nyt apteekista.

Onnetar suosi arvonnassa Mirja Hyväristä Riistavedeltä. Hän sai palkinnoksi Avènen aurinkotuotteita.

Onnea voittajalle!

Markkinoija: Biocodex

Reseptori 31

Flunssakauden suosikit

VASTUSTUSKYVYLLE Apteekkarin flunssakauden suosikit sisältävät C-vitamiinia ja sinkkiä, jotka edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Apteekkarin C+sinkkipore saatavana mansikan ja mustaherukan makuisena. Muista myös herkulliset imeskelytabletit, makuina mm. karpalo ja veriappelsiini!

Vain apteekeista.

VAHaVstiA

runsa ia C-vitamiin ja sinkkiä

Markkinoija Oriola Finland Oy