Pyr info 2/2015

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n tiedotuslehti | nro 2 • 2015

o f in LASIN UUSI AIKA Laajennettu tuottajavastuu muutti keräystä ja kierrätystä. s. 08

Kaatopaikat historiaan s. 11 Kierrätyksestä uutta bisnestä s. 18

sisältö 2•2015

04 06

BOKSI Uutiset ja tapahtumat

LAINSÄÄDÄNTÖ Suomi vahvistaisi uudelleenkäytön asemaa EU:ssa.

09

KULUTTAJAPAKKAUKSET Lasin keräys ja kierrätys menivät uusiksi.

11

TEKNOLOGIA Kaatopaikat jäävät kohta historiaan.

12

HENKILÖ Valion pakkausteknologiapäällikkö Tanja Virtanen-Leppä.

14

YRITYS Alko hoitaa vastuunsa myös juomapakkausten kierrätyksessä.

18

TRENDI Tutkimusohjelma aukoo kierrätyksen globaaleja liiketoimintanäkymiä.

Lehti verkossa: info.pyr.fi Selected articles also in English

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen pyr@pyr.fi

09 14 06

Julkaisija Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki www.pyr.fi, pyr@pyr.fi, p. 09 616 230, fak­­si 09 6162 3100

Päätoimittaja Juha-Heikki Tanskanen

Toimitusneuvosto Juha-Heikki Tanskanen, Annette Lindahl, Reija Koistinen, Virpi Korhonen, Maija Peltola ja Peter Rasmussen­

Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, p. 09 1566 8510

Tuottaja Ilpo Salonen, Otava­media, p. 09 1566 8571 Painopaikka Libris Oy, 2015 Paperi Ympäristöystävällistä paperia

ISSN-l 1797-4135, ISSN 1797-4135 (Painettu), ISSN 2242-3729 (Verkkolehti).

Lehti verkossa info.pyr.fi, näköislehti osoitteessa bit.ly/pyr-info

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001 PYR Info näköislehdet

2 | PYR INFO 2/2015

o f in A J A N K O H T A I S T A Juha-Heikki Tanskanen

Pakkausmateriaali kiertää Alkossa tehokkaasti.

12

Mihin sillipurkki päätyy?

T

kuva Pekka Kiirala

oukokuun alussa vastuu lajitel­ lun pakkausjätteen vastaanotosta ja kierrätyksen järjestämisestä siirtyi tuottajille. Sitä varten PYR kilpai­ lutti talven aikana lasipakkausjätteen vastaanoton ja kierrätyksen Suomen ­Keräyslasiyhdistyksen valtuuttamana. ­ Yli 40 yritystä tarjosi vastaanottopalve­ luja yli sadassa terminaalissa eri puolilla Suomea. Myös kierrätystarjouksia tuli useita.

Kattava kilpailuttaminen kannatti.

Saimme koottua tarjouksista ennalta arvioitua kustannustehokkaamman ­kokonaisuuden lasin kierrätyksen järjes­ tämiseksi. Kuntien ja yritysten keräämä lasipakkausjäte otetaan vastaan 38 eri puolilla Suomea sijaitsevassa terminaa­ lissa. Terminaaleista materiaali kuljete­ taan Porvoon sataman kautta Englantiin, jossa yhteistyökumppanimme Berryman lajittelee ja puhdistaa lasin. Berrymanin puhdistama lasi on saanut EU:n End-ofWaste -statuksen, eli se ei ole jätettä vaan raaka-ainetta. Berryman myy lasi­ murskan muun muassa Coca Cola -pul­ lojen valmistukseen.

On harmi, ettei lasipakkausjätettä voida käyttää pakkausten valmistami­ seen Suomessa. Viimeinen lasipulloja ja -purkkeja valmistanut tehdas, Karhulan lasitehdas, lakkautettiin syksyllä 2009.

Vaihtoehtoisia kierrätyskohteita (lasivil­ lan ja vaahtolasin valmistus) on, mutta lajiteltua pakkauslasia on päätynyt pal­ jon myös maanrakentamiseen, mitä ei luokitella kierrätykseksi. Nyt tämä

­ ngelma poistuu ja lasin kierrätysaste o kasvaa jonkin verran.

Jätemateriaalien kierrätyksen keskei­ nen haaste on raaka-aineen laatu. Osoit­ teessa www.pyr.fi on julkaistu tuottaja­ yhteisöjen valtakunnalliset pakkausjät­ teiden lajitteluohjeet. On tärkeää, että saamme motivoitua kaikki suomalaiset lajittelemaan näiden ohjeiden mukaan.

Lajittelun onnistuminen parantaa kier­ rätysmateriaalin laatua ja nostaa sen arvoa. Tämä on koko yhteiskunnan etu.

Seuraava etappi laajenevassa tuottaja­ vastuussa on vuoden 2016 alku. Silloin alkaa tuottajien vastuu kuluttajapakka­ usten keräyspalvelujen järjestämisestä ekopisteissä. Valmistelemme ekopiste­ keräystä PYRissä kuumeisesti, ja suurin haasteemme on tiukka aikataulu. Tuot­ tajien ekopisteverkoston minimipalvelu­ taso määritettiin pakkaus­ asetuksessa viime hei­ näkuussa. Valta­kunnallisen keräys­ palvelun järjestämi­ seen kuluttajille jäi aikaa alle 18 kuukaut­ ta. Aikataulussa pysy­ minen edellyttää tiivistä kumppaniverkkoa ja kaikkien tahojen hyvää yhteis­ työtä.

i s k Bo kuva Jorma Marstio

uutiset | tapahtumat

Pakkausten lajittelu tarkentuu myös kodeissa

Pakkaustutkimus PTR Ry:n (PTR)

pakkausten alkuperää sekä jakeiden ­

­toimitusjohtaja Virpi Korhonen toivoo,

puhtautta ja koostumusta.

että teollisuus alkaa pikaisesti kehittää

Tulosten mukaan pakkaukset olivat

uusia keräysvälineitä ja -astioita pak-

pääosin melko puhtaita, muovipikareissa

kausjätteiden lajitteluun. Niitä tarvitaan

oli jäämiä lähinnä kauluksessa. Myös

koteihin ja keräyspisteisiin, kun kulut-

maito-, mehu- ja jogurttipurkit olivat

tajapakkauksia aletaan kerätä uuden

varsin puhtaita. Yksi osallistuja tunnus-

pakkausasetuksen mukaan, ja jätteet ­on

ti heittäneensä suosiolla likaisimmat

lajiteltava tarkemmin.

purkit sekajätteeseen, koska ei jaksanut

– Kotona lajiteltavien jakeiden ­määrä

huuhdella niitä.

kasvaa. Kokemuksemme mukaan muovi-

Keskimääräinen pakkausjätteen

jätettä syntyy tilavuudeltaan yhtä paljon

määrä viikossa henkeä kohden oli 570

kuin kartonkia. Toimivat olosuhteet

grammaa eli noin 30 kiloa vuodessa.

myötävaikuttavat tarkempaan lajitteluun

Kokonaispainosta kartonkia ja paperia

ja kerättävän materiaalin puhtauteen.

oli 47 prosenttia, kovia muoveja 23,

PTR teki viime vuodenvaihteessa

pehmeitä muoveja 7, lasia 15, ja loput ­­

tutkimuksen, jossa selvitettiin koti-

8 prosenttia alumiinia ja muita metalleja.

talouksien lajittelukäyttäytymistä ja

Pantilliset pakkaukset jätettiin tutkimuk-

-kokemuksia, materiaalien tunnista­mista,

sen ulkopuolelle.

LAJITTELUOHJE KOTITALOUKSILLE

Lajitteluohjeet netissä

PAKKAUSJÄTE MUOVI LAJITTELUOHJE E KOTITALOUKSILL

PAKKAUSJÄTE KARTONKI

LAJITTELUOHJE KOTITALOUKSI LLE

SAA LAITTAA

PAKKAUSJÄTE METALLI

tyhjiä, puhtaita ja kuivia muovipakkauk sia • Elintarvikkeiden muoviset pakkaukset, kuten jogurttipurkit, voirasiat sekä leikkele-, juusto- ja valmisruokapak kaukset • Muovikassit, -pussit ja -kääreet • Muovipullot, kanisterit ja purkit – mieluiten litistettyinä, korkit ja kannet erikseen • Solumuovipakkaukset (styrox)

in pakattuina SAA LAITTAA , litistettyinä ja sisäkkä

Tuottajayhteisöjen lajitteluohjeet ovat valmistuneet ja nähtävissä osoitteessa pyr.fi. Kartonki-, lasi-, metalli- ja muovi-

mehutölkit kset kerma-, jogurtti- ja • Aaltopahvipakkau ksi maito-, piimä-, • Kartonkitölkit, esimerkieinesvuoat sekä kolmioleipäpakkaukset ja ja keksipaketit • Kartonkiset salaattiset, esimerkiksi muroen kartonkipakkauk ja jauhopussit, • Kuivien tuotteid esimerkiksi sokeri• Paperipussit ja -kassit, sit nnot paperiset ostoskas munake ja lot ilaiskote • Pizzalaatikot, hampur ttöastiat • Kartonkiset kertakäy n hylsyt • WC- ja talouspaperirullie ksi kopiopaperin kääreet • Käärepaperit, esimerki aaltopahviset monipakkaukset, set ja • Juomien kartonki t ja salkut esimerkiksi sixpacki

pakkausten ohjeissa kerrotaan selkeästi,

EI SAA LAITTAA

mitä keräysastiaan saa ja ei saa laittaa.

• Muovipusseja • Styroksia • Kuplamuovia pakkaustäytteitä • Muita muovisia

terveyshaitta) • PVC-pakkauksia • Vaarallisten aineiden jäämiä sisältämiä pakkauksia, kuten maaleja, kemikaaleja, öljyä tai lääkkeitä – ne on käsiteltävä kunnallisten jätehuoltomäärä ysten mukaisesti • Muita muovituotteita tai yritysten muovipakkausjätettä Keräysastian täyttöaukkoa suuremmat muovipakkaukset laitetaan sekajätteeseen.

TÄRKEÄÄ!

Litistä pakkaukset . ja laita ne sisäkkäin teet Huuhtele ruoantäh ja valuta maitotölkit yms. tölkit sekä pakkaa litistettyinä yhden tölkin sisään.

puhtauteen liittyviä mainintoja.

1.3.2015 alkaen.

Tämä ohje on voimassa muutoksiin.

PYR pidättää oikeuden

informoidessaan omia asiakkaitaan.

www.pyr.fi

SAA LAITTAA

Poista korkit ja kannet.

Kaulusrenkaita ja etikettejä ei tarvitse poistaa.

Huuhtele likaiset lasipakkaukset tarvittaessa kylmällä vedellä.

TÄRKEÄÄ!

• Lasipullot Kierrätyksen • Lasipurkit onnistumiseksi on tärkeää, että palautat muovipakkaukset puhtaina ja kuivina.

LAITTAA

EI SAA

EI SAA LAITTAA

• Vaarallisia jätteitä • Paineellisia pakkausisältäviä pakkauksia ksia, kuten maalia kemikaaleja sisältäv tai iä maali- ja aeroso • Astian aukkoa lipakkauksia suurem – toimita ne jätease pia metallipakkauksia ja -esinei malle tä

a • Posliinia tai keramiikka , i juomalaseja, uunivuokia • Lasiastioita (esimerkiks ja pannujen kansia) kahvipannuja, kattiloiden • Kristallilasia issa i joissain kosmetiikkapakkauks • Opaalilasia (esimerkiks eissä) tai koriste-esin • Ikkunalasia tai peililasia ia • Lamppuja tai lasivalaisim ulloja tai -purkkeja, infuusioneste-, reagenssip liuos-, uollon Tämä ohje on voimassa 1.3.2015•alkaen.

Terveydenh PYR pidättää oikeuden muutoksiin. laboratoriolasia, eikä ampulleja www.pyr.fi

PYR muistuttaa, että yritysten tulisi

Metallipakka ukset • Säilyketölkit (puhdista tarvitta essa) • Pantittomat juomatölkit • Metallikannet , -korkit ja -sulkim • Alumiinivuoa et t, -foliot ja -kanne t • Täysin tyhjät ja kuivatut maalip urkit • Täysin tyhjät ja paineettomat aerosolipullot Kotitalouden pienm • Kattilat ja paistin etalliesineet pannut • Aterimet, sakset ja käsityökalut • Muut pienet metalli • Alumiiniset tuikkuk esineet (naulat, ruuvit, helat ym.) ynttilöiden kuoret

PAKKAUSJÄTE LASI

EI SAA LAITTAA

likaisia pakkauksia (hygienia- ja

Mukana on myös pakkausten kokoon ja

käyttää tuottajayhteisöjen lajitteluohjeita

SAA LAITTAA

LAJITTELUOHJE

puhtaina, kuivina

en. pakkauslasin kierrätykse Nämä tuotteet eivät sovellu lla tavalla esimerkiksi Palauta ne kunnan ohjeistama karomun tai vaarallisen sekajätteen, sähkö- ja elektroniik jätteen keräyspisteeseen.

Mepak-Kierrätys Oy Yrityksille on tulossatäydentää näitä ohjeita tarvittae ssa. erilliset metallipa kkausten lajitteluo hjeet,

Palauta pantilliset lasipullot kaupan palautusautomaattiin!

pak.fi

www.pyr.fi

9.5.2015 alkaen.

Tämä ohje on voimassa muutoksiin.

PYR pidättää oikeuden

www.pyr.fi

4 | PYR INFO 2/2015

katso www.me

Tämä ohje on voimassa 1.3.2015 alkaen.

PYR pidättää oikeuden muutoksiin.

Yhdyskunta­ jäte kiertää

Uusi yritysnimi

Suomi on eurooppalaisessa yhdyskun­ tajätevertailussa sijalla yhdeksän, kun vertaillaan kaatopaikalle sijoitetun jätteen

PYR Oy ottaa käyttöön uuden yritys­

prosenttiosuuksia. EU:n 28 jäsenmaan

nimen Suomen Pakkauskierrätys RINKI

joukossa Suomi ohitti edellä olleen Rans­

Oy. Loppuvuodesta voimaan tuleva

kan, mutta Viro kiri Suomen ohi lisättyään

nimi kuvaa uutta toimialuetta ja liike­

merkittävästi energiahyödyntämistä.

toimintaa.

Euroopan jätetilasto julkaistaan yli

Uuden RINKI-merkin käyttöoikeuden

kuluu useita vuosia, ennen kuin kaikki

vuosi jälkikäteen. Suomen yhdyskunta­

saa yritys, joka PYRiin liittyneenä osoit­

PYR-merkit ovat vaihtuneet RINKIksi.

jätteen hyödyntämisaste vuonna 2013 oli

taa kantavansa tuottajavastuunsa myös

– Yrityksillä saattaa olla varastoissaan

tilaston mukaan 75 prosenttia. Jätelaito­

pakkaustensa osalta. Merkin käyttäminen

PYR-merkittyjä pakkauksia, ja ne voi

syhdistyksen (JLY) mukaan Suomi saa­

on vapaaehtoista.

­hyvin käyttää loppuun. Samaan pak­

vutti vuonna 2014 jo 80 prosentin tason.

Juha-Heikki Tanskanen PYRistä

kaukseen niitä ei kuitenkaan kannata

Lähivuosina päästään yli 90 prosenttiin.

kertoo, että tuottajavastuun ja PYRin

painaa rinnakkain, hän huomauttaa.

Orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoite

tehtävien laajentuessa yhtiön tähänas­

Uudistetun ilmeen tavoite on osaltaan

tinen nimi, Pakkausalan Ympäristöre­

tukea kuluttajapakkauskeräystä ja hel­

kisteri PYR Oy, ei enää kuvaa riittävästi

pottaa keräyspisteiden tunnistamista.

yrityksen toimintaa.

– Uutta logoa on helppo hyödyntää

ohjaa 2016 alkaen lähes kaiken yhdyskun­ tajätteen kierrätykseen ja energiaksi.

EU-maiden välillä on isoja eroja siinä, mitä tulkitaan yhdyskuntajätteen

sekä keräyspisteissä että yksittäisissä

kierrätykseksi. Suomessa noudatetaan

RINKI Oy, korostaa mielestäni hyvin

pakkauksissa nykyisen PYR-merkin

hyvin tiukkaa määrittelyä. EU:n komission

työmme ydinasiaa, pakkauskierrätystä.

tapaan, Tanskanen sanoo.

uudessa kiertotalouspaketin valmistelussa

– Uusi nimi, Suomen Pakkauskierrätys

Yhtiön tunnuksena olevan R-kirjaimen

PYRin ­Y-tunnus säilyy samana, eikä

sakara kääntyy ympyräksi ja sellaisena

nimenmuutos aiheuta PYRin asiakkaille

kuvastaa materiaalin jatkuvaa kiertoa.

mitään toimenpiteitä. PYR tiedottaa

RINKI-merkin käyttöönotolle ei ole asetettu aikarajaa. Tanskanen arvioi, että

tähdätään muun muassa yhtenäiseen jätetilastointiin ja laskentatapoihin.

nimenvaihdoksen aikataulusta tarkem­

Lähde: JLY, lisätietoa: google-

min syyskesällä.

haulla ”eurostat municipal”

Perustietoa pakkauksista Pakkausalan 79. peruskurssi toteutetaan uudistetussa muodossa. Kurssin sisältö on teemoitettu viideksi asiakokonaisuudeksi, jotka ovat pakkaamisen reunaehdot ja ­pakkaussuunnittelu, pakkaus ja markkinointiviestintä, eri pakkausvaihtoehdot, ­kehittyvät pakkausmateriaalit sekä teollinen pakkaaminen.

Lisäksi kurssi sisältää ryhmissä toteutettavan pakkassuunnittelutehtävän ja kaksi tehdasvierailua.

Kurssi toteutetaan Majvikissa Kirkkonummella, ja se on jaettu kolmeen jaksoon. ­

kuva 123RF

Ne ajoittuvat syys- ja marraskuulle sekä ensi vuoden tammikuulle.

Lisätietoa: www.pakkaus.com/koulutus/

PYR INFO 2/2015

| 5

L A I N S Ä Ä D Ä N T Ö teksti Jukka Nortio, kuva Atte Lakinnoro

Uudelleenkäyttö kunniaan EU valmistelee kiertotalouspakettia, joka sisältää uuden pakkausdirektiivin. Suomi ajaa uudelleen­ käytölle tasavertaista asemaa muiden kierrätys­ tapojen rinnalla.

E

U-komission kiertotalous­ paketin osana annettua jätesäädösehdotusta käsiteltiin EU:n neuvoston ympäristötyöryhmässä koko viime syksyn. Ehdotuksella olisi muutettu myös pakkausten kierrätystä ja uudelleenkäyttöä koskevaa pakkausdirektiiviä. Säädösehdotus kuitenkin vedettiin pois ennen EU-parlamentin käsittelyä.

Säädöspaketti on uudelleen valmisteilla, ja sen on määrä tulla laajalle, eri sidosryhmät kattavalle lausuntokierrokselle kesän kynnyksellä.

Lopullinen ehdotus valmistuu EU:n neuvoston ja parlamentin käsiteltäväksi näillä näkymin loppuvuodesta.

– Kokonaisuus tulee sisältämään kiertotaloutta käsittelevän toimenpideohjelman, johon voi kuulua esimerkiksi raaka-aineiden viisaaseen käyttöön, ­tuotepolitiikkaan sekä hankintamenettelyihin liittyviä ehdotuksia, ympäristöministeriössä muun muassa jätelain-

6 | PYR INFO 2/2015

säädännön kokonaisuudistusta koordinoiva ympäristöneuvos Riitta Levinen kertoo.

– Pakkausjätedirektiiviin esitetyt muutokset ovat osa laajaa uudistusta, jossa pakkaukset tulisi nähdä ensi­ sijaisesti kiertotalouden mahdollis­ tajina. Pakkaukset ehkäisevät ­elin­tarvike- ja muuta tuote­ hävikkiä, Elintarviketeollisuusliiton (ETL) toimialapäällikkö Anna Vainikainen sanoo.

Suomesta mallia Uudelleenkäyttökeskustelu on noussut pintaan, koska eri maissa on erilaiset käytännöt uudelleenkäytön osalta, ja EU:n sisällä uudelleenkäyttöä sekä jätteiden kierrätystä tilastoidaan monin eri tavoin.

– Suomi on pitänyt tärkeänä muun muassa sitä, että kierrätystä koskevan säätelyn tavoitteissa otetaan

huomioon pakkausten uudelleenkäyttö.

Tätä ei ole nykyisissä EU-­säädöksissä, eikä sitä ollut myöskään viime syksynä valmistellussa koko­naisuudessa, Levinen sanoo.

Uudelleenkäytön huomiointi osana EU:n kierrätystavoitteita on ETL:n työlistalla.

Toiset pakkausmateriaalit soveltuvat paremmin uudelleenkäyttöön ja toiset taas kierrätykseen. Siksi on tärkeää huomioida kaatopaikkajätteen määrätietoinen vähentäminen kaikin keinoin sekä kierrätystä, energiahyödyntämistä että uudelleenkäyttöä ­lisäämällä.

Uudelleen­käytön määrittelyssä pitää olla tarkkana.

– Tavoitteemme on, että uudelleen­ käyttö ja energiahyödyntäminen huomioidaan materiaalin kierrätyksen ohella nykyistä paremmin myös EUtason säätelyssä, Vainikainen sanoo.

Pakkausjätettä koskevat kierrätys­ tavoitteet asetetaan EU:n jätehierarkian mukaan, jossa kierrätys on ymmärretty hyvin suppeasti.

– Uudelleenkäyttö on nostettava ­nykyistä tärkeämpään asemaan, koska suuri osa pakkauksista on uudelleenkäytettäviä, Vainikainen sanoo.

Suomessa elintarviketeollisuus ja kauppa ovat järjestäneet yhä suuremman osan toimitusketjussa liikkuvista pakkauksista kestäviksi ja moneen ­kertaan uudelleenkäytettäviksi. Tällai­­sia pakkauksia ovat muun muassa ­rullakot, hedelmä-, liha- ja leipälaatikot sekä puu- ja muovilavat. Kuluttaja­ pakkauksista puolestaan suurin osa on edelleen kierrätettäviä – ei uudelleenkäytettäviä.

– Kaupan ja teollisuuden yhteistyönä on luotu tehokkaat uudelleenkäyttöä ja kierrätystä tukevat logistiset järjestelmät, Levinen huomauttaa.

Tilastot kuntoon Uudelleenkäytön sisällyttäminen kierrätykseen vaihtelee EU-jäsenmaiden välillä suuresti. Suomen lisäksi muun muassa Tanskassa ja Luxemburgissa uudelleenkäyttö on yleistä ja myös ­tilastoitu hyvin.

Luotettavan tilastoinnin lisäksi ­uudelleenkäytön määrittelyssä pitää olla tulevassa sääntelyssä tarkkana.

– On tärkeää selventää, mitä tarkoitamme uudelleenkäytön valmistelulla ja suoraan uudelleenkäytöllä. Tästä on erilaisia käsityksiä. Kumpaa on esi­ merkiksi puulavojen korjaaminen? ­Näitä asioita selvitämme sekä koti­ maassa että komission ja muiden ­maiden edustajien kanssa, Levinen ­kertoo.

Suomalaiset virkamiehet toimivat aktiivisesti jo viime vuonna, kun kierrätystä koskevaa EU-säätelyä valmisteltiin EU-komission piirissä.

– Keräsimme sidosryhmiltä laajasti näkemyksiä Suomen kannan valmistelua ja asian eduskuntakäsittelyä varten.

Korostimme esimerkiksi uudelleenkäytön roolia kierrätyksen rinnalla ja jäsenmaiden kansallisten olosuhteiden ottamista huomioon tulevassa sääntelyssä, Levinen mainitsee.

Suomalaiset ovat painottaneet alusta saakka myös luotettavaa tietoa uuden sääntelyn perustana.

– Kunnianhimoisten tavoitteiden takana on oltava yhteinen ja luotettava tilastointi ja laskentamenetelmät, Levinen sanoo ja jatkaa: – Toivomme, että näkemyksemme huomioidaan uuteen esitykseen, kun alkuperäinen komission esitys on nyt vedetty pois ja lähetetty uudelleenvalmisteluun.

Pakkausalan jättiläiseksi ETL vaikuttaa etujärjestönä vahvasti pakkausalan säätelyyn sekä EU-tasolla että kotimaassa. Se on tehnyt muiden tuottajia edustavien järjestöjen sekä PYRin ja Suomen Pakkaus­yhdistyksen kanssa tiiviissä yhteistyössä ­ympäristöministeriölle esityksen, jossa on kartoitettu pakkausalan mahdollisuuksia kiertotalouden edistäjänä.

Kannanotossa korostetaan luotettavan tutkimustiedon ja tilastoinnin merkitystä sekä uudelleenkäytön huomioon ottamista kierrätystavoitteita asetettaessa. Lopuksi esitetään kunnianhimoinen tavoite: ”Suomeen olisi täysin mahdollista synnyttää pakkausalan globaali klusteri, joka suoraan edistää kiertotalouden toteutumista.”

Kataisen ja Timmermansin ohjauksessa EU-komission pääsihteeristö koordinoi tekeillä olevan pakkausdirektiivin valmistelua.

– Komission työnjaossa tämä tarkoittaa sekä varapuheenjohtaja Frans Timmermansin että komissaari Jyrki Kataisen ohjausta, joten Kataisen kabinetti on merkittävässä roolissa, ympäristöneuvos Riitta Levinen sanoo.

Tulevan pakkausdirektiivin vaikutuksia kotimaiseen pakkausasetukseen ei vielä tiedetä.

– Toivottavasti saavutamme pakkausasetuksellamme kaikki direktiivin tavoitteet. Tuottajia koskevia sitovia kierrätystavoitteita ja yleisiä tavoitteita, esimerkiksi uudelleenkäyttötavoitetta, joudumme todennäköisesti sovittamaan EU-säätelyn kanssa, Levinen arvioi.

PYR INFO 2/2015

| 7

K U L U T T A J A P A K K A U K S E T teksti Leena Koskenlaakso, kuvat Atte Lakinnoro

8 | PYR INFO 2/2015

LASIN

UUDET TUULET

Jätelain ja pakkaus­ asetuksen mukainen laajennettu tuottaja­ vastuu muutti lasin ­keräystä ja kierrätystä Suomessa. Koko ketjun käytettyjen lasi­ pakkausten keräyksestä kierrätykseen järjestää Pakkausalan Ympäristö­ rekisteri PYR Oy.

P

akkauksia koskeva laajennettu tuottajavastuu astui voimaan toukokuun alussa. Sen myötä vastuu kuluttajapak­kausten keräyksen ja kierrätyksen organisoinnista siirtyy asteittain kunnilta tuottajayhteisöille.

Pantittomien lasipakkausten tuottajayhteisö Suomen Keräyslasiyhdistys ry (SKY) on ulkoistanut lasin keräyksen ja kierrätyksen järjestämisen PYR Oy:lle.

– Pakkausalan tuottajayhteisöt eli Suomen Kuitukierrätys Oy (SUK), Suomen Uusiomuovi Oy (SUM), MepakKierrätys Oy ja SKY yhdessä siirsivät kuluttajapakkausten keräyksen järjestämisen PYRille. Muista tuottajayhteisöistä poiketen SKY katsoi, että on järkevää ulkoistaa koko ketju keräyksestä kierrätykseen yhdelle toimijalle, kertoo SKY:n toiminnanjohtaja Maija Peltola.

PYRiä pidettiin Peltolan mukaan luontevana valintana yhteistyökumppaniksi, koska se edustaa samoja toimi-

joita kuin tuottajayhteisötkin. Pantillisten lasipullojen kierrätysketjusta kokonaisuudessaan vastaa edelleen Suomen Palautuspakkaus Oy (www.palpa.fi).

38 lasipakkausjätteen vastaanottoterminaalia – Koska SKY on siirtänyt lasin keräyksen ja kierrätyksen käytännön toteutuksen PYRille, me suunnittelemme, kilpailutamme ja teemme sopimukset alan eri toimijoiden kanssa. Operatiivinen toiminta hankitaan ostopalveluna.

Meidän tehtävämme on huolehtia, että kokonaisuus toimii tehokkaasti ja tuottaa laadukasta tulosta, kertoo PYRin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.

Toukokuun 2015 alusta 38 vastaan­ ottoterminaalia ympäri Suomen alkoi ottaa maksutta vastaan kuntien ja jätteenkuljetusyritysten keräämää kuluttajien lasipakkausjätettä. Välikuormauspaikkoina toimivat alueelliset terminaalit sijaitsevat nykyisten jätekeskusten >

PYR INFO 2/2015

| 9

Tehokasta lasipakkaus­jätteen käsittelyä Berryman käsittelee lasia useassa

VARASTOINTI: Kolmen värinen lasi

vaiheessa.

varastoidaan erikseen ja testataan,

LAADUN TARKISTUS: Jos saapunut lasi­ pakkausjäte ei täytä laatuvaatimuksia, se siirretään syrjään ja voidaan käyttää joko muihin tarkoituksiin tai hylätä.

että erät vastaavat loppuasiakkaan laatuvaatimuksia.

Berrymanin Knottingleyn laitoksella puhdistettu ja lajiteltu lasimateriaali

ESILAJITTELU: Lasipakkausjätteestä

toimitetaan läheiselle Ardagh Grou­

poistetaan epäpuhtaudet, kuten muovi.

pin lasitehtaalle. Siellä materiaalista

Suurimmat lasinpalat rikotaan, jotta

valmistetaan uusia lasipakkauksia muun

niistä voidaan poistaa esimerkiksi alu­

muassa Heinekenille, Pernod Ricardille,

miinikorkit ja pullojen kaulusrenkaat.

Bacardi Martinille, Heinzille, Nestlélle,

KUIVATUS: Etiketit sekä paperi- ja pöly­ jäämät poistetaan kuivaamalla.

Unileverille ja Coca Colalle.

Berryman on viime vuonna inves­ toinut 5 miljoonaa puntaa Yorkshiren

LAJITTELU: Lasimateriaali lajitellaan

Knottingleyssä sijaitsevan lasinpuh­

koon mukaan ja pienin jae hylätään.

distuslaitoksensa huippumoderniin

Keramiikkajäänteet, kivet, sora, metalli

värin­lajitteluteknologiaan. Se pystyy

ja lyijylasi poistetaan, minkä jälkeen

lajittelemaan värillisen lasijätteen

materiaali kulkee värilajittelulaitteiston

kolmeen eri värivirtaan yli 80-pro­

läpi. Lasi jaotellaan vihreään, ruskeaan

senttisella tarkkuudella. Berrymanin

ja kirkkaaseen värijakeeseen.

toiminta on ISO 9001 -sertifioitu.

yhteydessä. PYR kilpailutti terminaali­ palvelut, ja sopimukset solmittiin touko­ kuun alkuun mennessä.

– Suurin haaste käytettyjen lasipak­ kausten valtakunnallisen terminaaliver­ koston rakentamisessa on ollut tiukka aikataulu. Pakkausjäteasetus tuli voi­ maan kesällä 2014, ja kyseessä on maan­ laajuinen toiminta, Tanskanen sanoo.

Uusiksi pakkauksiksi – Lasipakkauksia ei maassamme enää valmisteta, joten ainoat kotimaiset ­kierrätysvaihtoehdot ovat vaahtolasin ­ja lasivillan valmistus. Kuluttajilta kerätty ja kierrätykseen toimitettu lasipakkaus­ 1 0 | PYR INFO 2/2015

jäte ei ole puhtaudeltaan kelvannut lasi­ villan valmistukseen, ja valtaosin se onkin puhdistuksen jälkeen päätynyt kierrätykseen muualle Eurooppaan. ­Lasipakkausjätteelle on kysyntää muu­ alla Euroopassa, Peltola sanoo.

Pantittoman lasipakkausjätteen ­käsittelijäksi on valittu Britanniassa toimiva URM UK Ltd T/A Berryman (www.berrymanglassrecycling.com).

Jatkossa lasipakkausjäte kuljetetaan pääasiassa Berrymanin Knottingleyssä sijaitsevalle lasinkäsittelylaitokselle.

Puhdistettu ja lajiteltu lasimateriaali toimitetaan sieltä pakkauslasitehtaalle, joka valmistaa siitä pulloja ja purkkeja

elintarviketeollisuuden käyttöön.

– Berryman valittiin kilpailutuksen kautta. SKY:n ja PYRin valintapäätök­ seen vaikutti kaksi ratkaisevaa tekijää: kustannukset sekä se, että käytetyt lasi­ pakkaukset menevät uusien lasipak­ kausten raaka-aineeksi. Berrymanille on vuonna 2014 myönnetty EU:n End ­ of Waste (EoW) -status. Siksi yrityksen ­käsittelemää ja loppuasiakkailleen myy­ mää lasia ei luokitella jätteeksi. Berry­ man oli meille kustannustehokas vaih­ toehto, Tanskanen perustelee.

Lajittelu ja laatu kohdilleen Pakkausasetus edellyttää, että kierräte­ tyn lasipakkausjätteen määrä kasvaa nykytasosta vuoteen 2020 mennessä.

Lasia on Peltolan mukaan aiemmin kerätty enemmän kuin kierrätykseen toimitetut määrät, sillä sitä käytettiin myös maanrakennuskohteissa.

– Kun vastuu keräyksestä siirtyi tuot­ tajille, lasin käyttö maanrakentamisessa pääosin loppuu ja kierrätetyn lasipak­ kausjätteen määrä kasvaa. Edellytykse­ nä on, että kerätty materiaali on lajiteltu tuottajien ohjeiden mukaisesti. Tuotta­ jien lajitteluohjeet löytyvät PYRin sivus­ tolta, Peltola kertoo.

Peltolan mielestä on tärkeää, että kaikkialla Suomessa lasipakkausjäte lajitellaan yhtenäisten ohjeiden mu­ kaan. Suurin osa kunnista on ohjeista­ nut lasipakkausjätteen lajittelun tuotta­ jien ohjeiden mukaisesti, mutta edel­ leen on kuntia, joissa ohjeet poikkeavat niistä.

– SKY:n tavoitteena on, että lasi­ pakkausjätteen keräys ja kierrätys hoi­ tuvat uuden järjestelmän myötä tehok­ kaasti, lainsäädännön kierrätysvaati­ mukset saavutetaan ja tuottajien kierrätysmaksut pysyvät kurissa. On myös tärkeää, että kuluttajia informoi­ daan lasin lajitteluohjeista ja että he tietävät missä ­lähin keräyspiste sijait­ see, Peltola linjaa.

T E K N O L O G I A teksti Ilpo Salonen

Lakkautetun kaatopaikan läpileikkaus

Viherrakentamiskerros - maisemointa - eroosiosuojaus Moreenikerros Savikerros

Huoltotie

Jäte Biokaasun keräilyputki

Biokaasun Keräilykaivo

HDPE-eriste

Luonnonvesien keräilyoja

Tarkastuskaivo

Suotoveden salaojaputki

Noin 1 km

Moreenikerros Bentoniittieriste

Pohjaveden havaintoputki

Mahdollisen pohjavesialueen reuna

Pohjatutkimuksin varmistettu kantava maaperä

Kaatopaikat historiaan Kaatopaikat olivat ­alkujaan yleisiä jätteenkippauspaikkoja, joihin sai viedä kaikkea jätettä ilmaiseksi ja milloin vain.

V

asta 1980-luvun alussa ensimmäisen jätelain tultua voimaan kaatopaikkojen toimintaa alettiin säädellä ja käytöstä periä maksua. Suomessa oli enimmillään useita tuhansia kaatopaikkoja. Nyt niitä on jäljellä nelisenkymmentä, ja loppujakin voidaan käyttää vain jätehuollon erityistapauksille ensi vuonna, kun laki kieltää biohajoavan jätteen viemisen kaatopaikalle.

– Kaatopaikoista puhuminen on mennyttä aikaa. Nykyaikaiset jätteen käsittelylaitokset ovat osa teollista ”kiertotalous”-jätehuoltoprosessia. ­Jätteitä jalostetaan. Muun muassa biohajoavista jätteistä tehdään kaasua tai multaa, yleensä molempia, Jätelaitos­ yhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo mainitsee.

Lisää tehoa kierrätykseen Yhdyskuntajätettä syntyy asumisen lisäksi lähinnä terveydenhuollossa, kou-

luissa, virastoissa ja elinkeinoelämässä.

Noin 70–80 prosenttia siitä on bioha­ joavaa: keittiö- ja puutarhajätteen lisäksi esimerkiksi paperia, puuta ja kartonkia.

– Kun haetaan korkeampia kierrätysprosentteja, muun muassa puukuidut pitäisi saada huomattavasti nykyistä tehokkaammin talteen muusta jätevirrasta, Salo korostaa.

Kierrätyksen ohessa uudet jätevoimalat mahdollistavat kaatopaikkojen lopettamisen. Energiayhtiöt tuottavat voimaloissa kierrätyskelvottomasta ­sekajätteestä sähköä ja lämpöä pitkä­ aikaisilla sopimuksilla.

– ”Parempilaatuisia” jätteitä poltetaan jonkin verran niin sanotussa rinnakkaispoltossa voimalaitoksessa tavanomaisen polttoaineen kanssa. Jatkossa tällaiset jätteet pitäisi saada rinnakkaispolton sijaan materiaalikierrätykseen.

Vähäisiä määriä hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä joudutaan jatkossakin loppusijoittamaan. Tällaisia aineksia ovat sellaiset kuonat ja tuhkat, joita ei voida käyttää esimerkiksi maanrakennukseen.

– Materiaali säilötään siten, ettei siitä pääse mitään ympäristöön. Materiaali voi olla esimerkiksi asbestia, tai voimalan tuhkassa saattaa olla klooria, elo-

lähde: Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy

Biokaasun poltto - sähköä - lämpöä

Suotoveden poispumppaus käsittelyyn

Likaisten vesien keräilyoja

hopeaa ja muita haitallisia aineita.

Joissain tapauksissa tuhkasta pystytään irrottamaan pieniä määriä jalometalleja, kuten esimerkiksi Hollannissa tehdään. Haitallisia aineita ­sisältävä materiaali voidaan valaa loppusijoituksessa sementtiin ja varastoida turvallisesti, Salo kertoo.

Pykälän verran parempi Lakkautettujen kaatopaikkojen kaasupäästöt otetaan talteen ja vaikutuksia pohjaveteen seurataan. Joissakin tapauksissa on havaittu niin pahoja ympäristöhaittoja, että kaatopaikan sisältö on jouduttu kaivamaan ylös ja rakentamaan sille toiseen paikkaan tiivis pohja sekä kaasujen ja vesien talteenotot. Vanhojen kaatopaikkojen metallien ”louhinta” kierrätykseen voi myös tulla kyseeseen.

Kaikkiaan Markku Salo on tyytyväinen siihen, miten kaatopaikkojen lakkautus on edennyt.

– Kun kaikki jäte hyödynnetään kaatopaikkojen sijaan, Suomi on noussut jätehierarkiassa ainakin yhden pykälän ylöspäin, hän toteaa.

Lisätietoa: jly.fi, kierratys.info, vaarallinenjate.fi

PYR INFO INFO 2/2015 2/2015 PYR

| 1111 |

H E N K I L Ö teksti Matti Välimäki, kuva Paula Kukkonen/Otavamedia

Maitotölkki on rakas kumppani Valion pakkausteknologiapäällikkö Tanja Virtanen-Leppä katsoo, ettei pyörää sen paremmin kuin maito­ tölkkiäkään kannata keksiä uudelleen.

Käytettävyyttä lisäävät pienet muutokset ovat kuitenkin sallittuja.

– Varsinkin vanhempi väki on kiittänyt siitä, että maitopurkki on korkin ansioista nyt helpompi aukaista, VirtanenLeppä kertoo.

12 | PYR INFO 2/2015

R

eilu vuosi sitten suomalaiset joutuivat kohtaamaan uuden ja oudon asian. Tuttuun harjakattoiseen maitotölkkiin oli ilmestynyt korkki. Tanja Virtanen-Leppä kertoo, että käyttömukavuuden lisäämiseksi tehty muutos on jakanut kuluttajat voimakkaasti puolesta ja vastaan.

– Olemme saaneet paljon hyvää palautetta, että pakkaus on helppo avata ja sulkea uudelleen. Lisäksi avattua, korkilla varustettua tölkkiä voidaan säilyttää vaakatasossa. Tästä on etua etenkin pienissä jääkaapeissa.

Virtanen-Lepän mukaan kielteinen palaute on liittynyt siihen, että monet ovat ajatelleet, että korkin myötä pahviset tölkit siirtyivät muka kertaheitolla muoviaikaan.

– Kuluttajat eivät ole oikein sisäistäneet sitä, että tölkeissä on ollut jo entuudestaan muovia, sillä eiväthän ne muuten pitäisi nestettä.

Moitteita on tullut myös siitä, että tölkkejä on nyt vaikeampi litistää toistensa sisälle.

– Tuo on toki totta. Tölkit voi kierrättää korkkeineen. Jos litistysvaiheessa haluaa ehdottomasti poistaa korkin, niin korkin voi jatkossa kierrättää myös muovina, kun kuluttajien muovipak­ kausten keräys alkaa 2016.

”Koskaan et muuttua saa” Korkkipalautteen määrä kertoo siitä, että maitotölkki on rakas asia. Maitotölkki on tuttu kumppani, joka tavataan päivittäin niin aamiaispöydässä, lounaalla kuin päivälliselläkin. Monella hyvä liitto on saattanut kestää vuosikymmenien ajan. Pohjoismainen keksintö, harjakattoiset maitotölkit, valloittivat Suomen jo 1960- ja 1970-luvuilla.

Sittemmin kätevä ja tilatehokas pakkausformaatti on levinnyt joka puolelle maailmaa kaikkialle, missä kylmäketju on käytössä. Mutta Suomi on tunnetusti maidonkulutuksen kärkimaita.

– Suomalaisen suhde maitotölkkiin on hyvin henkilökohtainen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ihmiset ajattelevat helposti, että heidän tapansa käyttää maitotölkkiä on se ainoa oikea.

– Mutta silti kyllä hieman hätkähdin taannoin, kun iltapäivälehden verkko­ sivulla oli Ukrainan kriisiä käsittelevän uutisen perässä 10 kommenttia ja maitotölkkien korkkeja käsittelevän uutisen jälkeen peräti 800 kommenttia.

Maitotölkki ilman lehmää?

Kuluttajapakkauksessa tärkeää ei ole vain toimivuus. Ulkonäöllä on ratkai­ seva merkitys, kun valittavana on vaik­ kapa kaksi samankaltaista tuotetta.

Maitotölkit viestivät osaltaan Valion brändistä. Tölkin äärellä mieleen nousee ajatuksia vaikkapa puhtaudesta, raikkaudesta, luonnollisuudesta ja suomalaisesta maaseudusta. Toisaalta maitotölkeissä on esiintynyt myös kaupunkikuvastoa viestimässä siitä, että maito on osa modernia nykyelämää.

Ulkoasua käytetään myös profiloimaan eri tuotteita eri kuluttajaryhmille.

Luomumaidossa muotokieli on erilaista kuin vaikkapa hintatietoisen kuluttajan arkimaidossa. Toisaalta suuri osa maitotölkin pinta-alasta pitää varata virallisille tiedoille, joista ilmenevät muun muassa tuotteen ravintosisältö ja säilytysolosuhteet. Harjakaton koristuksena on vielä se ahkeraan silmäilty tieto parasta ennen -päiväyksestä.

Ulkonäköasiat eivät kuulu pakkausteknologiapäällikön vastuulle. Häneltä on kuitenkin pakko kysyä: voiko olla maitotölkkiä ilman kuvaa lehmästä?

– Varmasti voi. Vaan kokemus on osoittanut, että tölkki, jossa on lehmä, myy usein paremmin kuin tölkki ilman lehmää.

Korkit siirtyivät luomuaikaan Virtanen-Leppä arvioi, että maitotölkkiin ei ole tulossa lähiaikoina isoja

Tavoite on kokonaan uusiutu­ vista raakaaineista valmistettu maito­tölkki.

muutoksia, ei myöskään korkki-mittaluokan uudistusta. Mutta Valiolla kehitetään koko ajan uutta: – Olemme siirtymässä käyttämään maitotölkeissä korkkeja, joiden polyeteeni on tehty kasvipohjaisista materiaaleista. Korkit ovat kierrätettäviä, eivät biohajoavia.

Virtanen-Lepän mukaan on järkevää etsiä vaihtoehtoja fossiilipohjaisille raaka-aineille. Ongelmana on kuitenkin ollut korvaavien tuotteiden saatavuus.

– Tavoitteenamme on, että tule­vai­ suudessa koko maitotölkki on valmistettu uusiutuvista raaka-aineista.­ Uusiu­tuvan osuutta lisätään vähitellen.

Virtanen-Leppä korostaa tuottaja­ vastuun merkitystä. Hän on tyytyväinen PYRin pakkausvalmistajille tarjoamaan yhteisrintamaan.

– Elintarviketeollisuus tarvitsee erilaisia pakkausmateriaaleja – niin kartonkia, metallia kuin muoviakin. On tärkeää, että näitä kohdellaan tasavertaisesti ja että kuluttajille tarjotaan yhtäläinen mahdollisuus kierrättää kaikenlaisia pakkauksia, hän huomauttaa.

Uutta ja vanhaa Pakkausteknologiapäällikkö, diplomi-insinööri Tanja Virtanen-Leppä katsoo, että nykyistä elämänmuotoa ei olisi ilman hyvin toimivia elintarviketeollisuuden pakkauksia.

– Eikä kehitystyö lopu koskaan: asiat voi tehdä aina paremmin.

Vapaa-aikanaan hän toimii muun muassa Naisten automobiiliklubissa. Hänet voi nähdä esimerkiksi 1954 avoauton Singer Roadsterin ratin takana sonnustautuneena samalta aikakaudelta peräisin olevaan leninkiin, hattuun ja kissalaseihin.

– Vanhat autot ovat näyttäviä ja tyylikkäitä.

Ja niissä on vanhaa, hyvää tekniikkaa, VirtanenLeppä kuvailee.

PYR INFO 2/2015

| 1 3

m m il il m jo jo pu il o o j ll o n n o ona, a, o a a o 1

A

lkossa tehdään vuosittain 60 miljoonaa ostosta, joissa 148 miljoonaa alkoholia sisältävää pakkausta vaihtaa omistajaa.

Asiakkaat kantavat 350 myymälästä ja vakiovalikoimaan kuuluvasta 2 500 ­nimikkeen kirjosta nautintoaineita ­arkeen ja juhlaan 11 miljoonalla kierrätysmuovista tehdyllä muovikassilla.

Suurten lukujen taakse kätkeytyy huippuunsa viritetty kierrätysjärjestelmä, jonka tavaravirroissa kulkevat niin hanapakkaukset, kuormalavat, pakkausmuovi kuin pullotkin. Pitkät perinteet, tehokas kierrätysjärjestelmä, suomalainen kuuliaisuus ja kierrätyksen kannustimet kirittävät asiakkaita ja alkolaisia toimimaan fiksusti.

Alkoholikaupan monopoliyhtiö Alkon vastuulli­ suus kattaa koko kirjon suomalais­ ten alkoholin­ käytöstä huoleh­ timisesta pullojen kierrätykseen. teksti Jukka Nortio, kuvat Ari Heinonen/ Otavamedia

1 4 | PYR INFO 2/2015

Tonkkapussit hyötykäyttöön Hanapakkausten sisäpussien kierrätys on yksi tuoreimmista Alkon kierrätyshankkeista. Niistä voidaan saada merkittävä määrä uusiokäyttömateriaalia, sillä viinipusseja sekä kartonki- ja hanapakkauksia myydään vuosittain noin 14 miljoonaa.

Vuodesta 2012 lähtien lähes kaikissa Helsingin, Uudenmaan ja Lounais-Suomen 90 myymälöissä on ollut keräyslaatikko hanapakkausten sisäpusseille.

Niihin voi palauttaa sekä muoviset tai alumiiniseosta olevat pussit hanoineen.

Hanapakkausten kartonkikuoret kelpaavat kartonkikeräykseen.

– Tämä on meidän oma kierrätyshankkeemme. Päätimme ryhtyä siihen, koska hanapakkauksissa on monenlaisia ja aika hankalasti kierrätettäviä materiaaleja, Alkon vastuullisuusasiantuntija Virpi Valtonen sanoo.

Lassila & Tikanoja huolehtii keräysastioiden keräilystä ja toimittaa kierrätysmateriaalin edelleen Finnsementille, joka käyttää sen betoniklinkkerin valmistukseen. Pussit menevät kokonaisuutena klinkkerin valmistusprosessiin niin, ettei niistä jää kuona-ainetta.

Pullot pakettiin Pantillisten ja pantittomien pullojen kierrätysjärjestelmät ovat Alkon yhteistyökumppaneiden osaavissa käsissä.

Jokainen juomien maahantuoja vastaa toimittamiensa pakkausten kierrätysvelvoitteista.

– Maahantuoja päättää itse, liittääkö hän pakkauksensa pantilliseen kierrätysjärjestelmään vai jäävätkö pakkaukset pantittomiksi, jolloin niistä maksetaan tuottajayhteisön kierrätysmaksu, logistiikkapäällikkö Tuomas Kokkonen sanoo.

Vuonna 2012 pantillisten lasipullojen kierrätys uudistui, kun Alko luopui omasta lasipullojen kierrätysjärjestelmästään ja Palpan kierrätyslasijärjestelmä perustettiin. Samassa yhteydessä myös suomalaisen juomateollisuuden A-Pullo-kierrätysjärjestelmä lopetti toimintansa. Palpan rinnalla toimii edelleen panimoiden omistama Ekopullo, joka huolehtii uudelleentäytettävistä ruskeista olutpulloista.

Kaikki lasipullot murskataan ruskeita olutpulloja lukuun ottamatta. Lasimurskaa hyödyntää muun muassa forssalainen Uusioaines, joka erottelee tehokkaasti eri lasijakeet. Suomessa ei ole enää lasipulloteollisuutta, mutta lasia käytetään muun muassa lasivillatuotantoon.

Perinteet velvoittavat Alkon osalta pullokierrätyksen juuret juontavat kieltolain kumoamiseen ja alkoholin myynnin alkamiseen vuonna 1932. Tällöin litran pulloista maksettiin kahden markan eli nykyrahassa 62 senttiä vastaava pantti. Puolilitraisesta sai markan.

Sota-aikana käyttöön tuli vastikepullojärjestelmä eli juoman sai vain palaut- >

Tuomas Kokkosen ja Virpi Valtosen mukaan Suomessa on vahva ja vakiintunut pullojen kierrätysperinne.

PYR INFO 2/2015

| 1 5

Kassi kiertää Muovikassi on vuodesta toiseen Alkon hittituote. Vuosittain myydään 11 miljoonaa 60- prosenttisesti kierrätysmuovista kassia.

Kierrätysmuovi raaka-aineena asetti muovikassin suunnittelulle haasteita.

– Kassin väritys piti valita kierrätysmuovin vaihtelevalle laadulle sopivaksi. Kaikkia värejä ei voinut käyttää. Halusimme pitää kiinni ympäristöystävällisyydestä ja tyylikkyydestä ja edellytimme suunnittelijoiden taipuvan materiaalin ominaisuuksiin, Valtonen kertoo.

Kassien valmistaja, kotimainen muovivalmistaja Pyroll, ja Alko suunnittelivat uudistetun kassin ilmeen yhdessä mainostoimisto SEKin kanssa.

– Muovisille ja alumiiniseos­ pusseille on ­palautuspiste 90:ssä Alkon ­myymälässä, Valtonen kertoo.

tamalla käytetyn pullon. Jos pulloa ei ollut, piti maksaa sakko. Näin toimittiin olympiavuoteen 1952 saakka. Vuodesta 1991 lähtien Alko on ottanut vastaan kaikki pullot ja maksanut pantin myymistään juomapulloista.

– Kierrätystä on edistänyt suomalaisten tunnollisuus ja kuuliaisuus. Kun on kehotettu kierrättämään, niin myös tehdään, Kokkonen sanoo.

Rahakin on selkeä kannuste. Suomalainen panttikorvaus on hyvää kansainvälistä tasoa, ja se innostaa pullojen palauttamiseen pulloautomaatteihin.

Kun kierrätyspisteissä on usein palautusmahdollisuus myös pantittomille pakkauksille, nekin pääsevät hyvin mukaan kierrätykseen.

– Yksi yhtenäinen keräilyjärjestelmä on erittäin hyvin organisoitu. Palpan järjestelmän lähes 5 000 keräyspistettä kattaa hyvin koko maan, ja ne ovat siellä, missä ihmiset liikkuvat, Kokkonen sanoo.

1 6 | PYR INFO 2/2015

Pantittomat talteen Suomen Keräyslasiyhdistys vastaa pantittomien lasipakkausten keräyksestä ja kierrätyksestä. Alko on yksi yhdistyksen jäsenistä.

Pantittomia rasittaa juomapakkausvero, joka on 51 senttiä litraa kohden.

Tämän lisäksi tulevat vuodenvaihteessa nousseet kierrätysmaksut, sillä uusi jätelaki asettaa huomattavasti aiempaa kovemmat vastuut tuottajille.

Palpan vaatimukset määrittelevät pitkälti sen, onko juomapakkaus pantillinen vai pantiton.

– Pantillisen pullon materiaalin tulee olla kierrätettävää lasia, eikä se saa sisältää esimerkiksi posliinia tai maalattua lasia. Toinen tärkeä asia on viivakoodin tunnistettavuus. Kolmanneksi maahantuojan ei välttämättä kannata rekisteröidä pieniä ja eksoottisia tavaraeriä Palpan järjestelmään, jossa on perusmaksu kullekin nimikkeelle, Kokkonen kertoo.

Väkeviä muovipulloon Alkon tuotevalikoimassa on noin 6 800 tuotenimikettä, joista vakiovalikoimassa eli myymälöiden hyllyillä myynnissä on noin 2 500. Sekä tuotenimikkeiden että myyntimäärien osalta yhä suurempi osa väkevistä alkoholijuomista on pakattu muovipulloon. Erityisesti liköörit sekä perus- ja maustetut viinat ovat useimmiten muoviin pakattuja. Syynä on pullon keveys ja särkymättömyys, ja sitä on helppo käyttää tarvittaessa taskumattina.

– Tuotteen valmistajalle on edullisempaa pakata muovipulloon, sillä sen

Miljoona muovipulloa vuorokaudessa Muoviteollisuusyritys Pramia Plasticsillä­ on emoyhtiönsä Pramian kautta pitkä­ aikainen yhteistyö Alkon kanssa. Ympäristövastuussa kunnostautunut Pramia on neljännesvuosisadan valmistanut Jalasjärven Ilvesjoella likööreitä Alkon myyntiin. Pramia Plastics on toiminut kolmisen vuotta.

– Otamme Palpalta vastaan miljoona muovipulloa vuorokaudessa, ja tuotantomme pyörii jatkuvassa kolmivuorossa.

Pullojen määrä lisääntyy jatkuvasti ja niiden keskipaino laskee, Pramia Plasticsin toimitusjohtaja Marko Mäkinen sanoo.

Pramia Plasticsin prosessi hyödyntää muovimateriaalin sataprosenttisesti. Siitä valmistetaan kolmea jalostetta. Kirkkaasta raaka-aineesta, jota on 80 prosenttia raaka-ainemassasta, tuotetaan muovihiutaleita ja -rakeita. Värilliset pullot päätyvät uudelle tuotantolinjalle, joka tuottaa pakkausteollisuuden muovivannetta. Rakeista ja hiutaleista menee 90 prosenttia takaisin muovipullojen valmistukseen ja loput kalvoteollisuuteen, kuten elintarvikepakkauksiin.

– Olemme täysin kiertotaloutta toteuttava yritys. Tuotamme jätteestä elintarvikekontaktiin kelpaavaa muovimateriaalia, Mäkinen sanoo.

Pullojen korkit erotellaan omaksi jakeeksi, josta tehtävä tuote menee muoviteollisuuden ruiskupuristukseen muun muassa kompostoreiden valmistukseen.

Sivuvirroista erottuu vuosittain myös 50 tonnia alumiinia, joka päätyy alumiinisulattoihin raaka-aineeksi.

kuva Atte Lakinnoro

kierrätysmaksu Palpan järjestelmässä on alhaisempi kuin lasipullon, Kokkonen kertoo.

Viineissä muovipullo ei ole yleistynyt, koska viini ei säily muovissa yhtä hyvin kuin lasipullossa. Vaikka muovipullossa olisi suojakerros, se päästää pullon sisälle ilmaa, joka pilaa viinin pidemmän ajan kuluessa.

Uusien materiaalien myötä juomia voidaan pakata yhä ohuempiin ja siksi myös keveimpiin lasipulloihin. Aiemmasta 450 grammasta on päästy jopa 300 gramman lasipulloihin.

Kevyt pakkaus alkaa olla monissa alkoholimonopolin maissa myös yksi ostokriteeri. Muun muassa Ruotsissa ja Kanadassa suositaan keveitä pulloja.

Alko seuraa tätä trendiä tiiviisti.

– Pakkauksen paino on meillä yhä useammin merkittävä valintakriteeri varsinkin silloin, kun tuotteet ovat muuten tasavertaisia, Kokkonen sanoo.

Pramia Plasticsillä on parikymmenen hengen osaajajoukko, ja yritys teki viime vuonna kolmen miljoonan euron liikevaihdon. Tuotannosta menee yli 80 prosenttia vientiin muun muassa Kiinaan.

PET-pullo sekä aihioita, joista pulloja valmistetaan.

PYR INFO 2/2015

| 1 7

T R E N D I teksti Leena Koskenlaakso, kuvitus Pia Holm

Kierrätyksestä kansainvälistä liiketoimintaa ARVI-tutkimusohjelman avulla suomalaiset ­kierrätysalan yritykset ­ ja tutkimuslaitokset selvittävät yhdessä kierrätykseen liittyviä uusia globaaleja liiketoiminta­ mahdollisuuksia sekä ­ tapoja hyödyntää niitä.

S

uomen cleantech-alalla on paljon puhetta siitä, miten luodaan uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa jätteenkäsittelyn, kierrätyksen ja materiaalitehokkuuden toimialoille.

– Viime vuonna alkanut ARVI- eli Materiaalien arvovirrat -tutkimusohjelma pyrkii edistämään näitä päämääriä, sanoo BMH Technologyn teknologiajohtaja Hannu Lepomäki. Hän toimii ARVIn ohjaus- ja johtoryhmän puheenjohtajana.

Nelivuotisessa tutkimusohjelmassa 18 suomalaista kierrätysalan yritystä sekä 11 tutkimus- ja julkisorganisaatiota tutkivat yhdessä kierrätykseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on luoda uutta tietoa, menetelmiä ja konsepteja materiaalivirtojen hallin-

18 | PYR INFO 2/2015

taan ja niiden arvopotentiaalin globaaliin hyödyntämiseen.

Ohjelmassa perehdytään toimintaympäristöjen erilaisiin vaatimuksiin esimerkiksi Kiinassa, Brasiliassa, Filippiineillä ja Australiassa. Oppia haetaan muun muassa Saksasta ja Itävallasta, jossa ollaan Suomea pidemmällä kierrätysasioissa.

ARVIssa tuodaan systeemisyyden käsite materiaalin kierrätykseen ja hyötykäyttöön. Asioita tarkastellaan muun muassa systeemisen asiakkuuden ja systeemisen kysynnän kannalta.

Rohkeita päätöksiä ja määrätietoisuutta Kierrätysalan liiketoimintapotentiaali maailmalla on Lepomäen mukaan valtava. ARVIssa kerätyn tiedon ja uusien ideoiden avulla tutkimusohjelmaan osallistuvat yritykset tavoittelevat 20 prosentin vuosittaista kierrätysliiketoiminnan kasvua. Se tuplaisi niiden liikevaihdon neljään miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä.

– Tämä on realistinen tavoite, mutta se vaatii yrityksiltä rohkeutta päätöksenteossa ja määrätietoista strategiaa, Lepomäki tähdentää.

Liiketoiminnan kasvu tulisi etupäässä muovien, yhdyskunta- ja metallijät-

teen, elektroniikkaromun ja tuhkien jätevirtojen kierrätysliiketoiminnasta vientimarkkinoilla. Tarkoitus on myös kaupallistaa uusia kierrätysteknologi­ oita sekä liiketoimintakonsepteja.

– SHOK (strategisen huippuosaa­ misen keskittymä) -hankkeissa luodaan tutkimuksen avulla valmiuksia, jotta yrityksillä olisi kyvykkyyksiä ja osaamista rakentaa myöhemmin kaupallisia liiketoimintamalleja, tuotteita ja palveluita. Nyt ollaan vasta T&K-evoluutio­ polun alkuvaiheessa.

– Haluaisin kannustaa kotimarkkinoilla tai Suomen lähimarkkinoilla toimivia kierrätysalan yrityksiä ajattelemaan strategiaansa uusiksi. Kannattaisi miettiä, olisiko mahdollista muuntaa omaa osaamista joko teknologian, tuotteiden tai palveluiden vienniksi. Usein

Pakkaukset ovat arvokkaita vielä sen jälkeen, kun ne ovat täyttäneet alkuperäisen tehtävänsä.

Materiaalien arvovirrat -ohjelma 2014–2017 ARVIn tavoitteet: Tutkia materiaalien kierrätykseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittää tarvittavaa osaamista. Luoda uusia menetelmiä ja konsepteja materiaalivirtojen hallintaan globaaleilla markkinoilla.

Yritykset: Kuusakoski, Outotec, Ekokem,­Stora ­ Enso Wood Products, Valmet Technologies, Turun Seudun Jätehuolto, HSY, BMH Technology, Stormossen, Loimi-

oma osaaminen olisi paketoitavissa palvelubisnekseksi, Lepomäki sanoo.

Maailmanlaajuisesti ainut­ laatuinen SHOK-toimintamalli – Jo eurooppalaisella tasolla se, että ­tutkimuslaitokset ja yritykset tekevät yhteistyötä, on harvinaista, kertoo teknologiajohtaja Jatta Jussila-Suokas tutkimusohjelmaa koordinoivasta Energiaja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä CLEENistä.

– Osa mukana olevista yrityksistä on vientiyrityksiä, joilla on tuotannollista toimintaa eri maissa, ja osa on puhtaasti kotimarkkinoiden toimijoita. Niiden rooli hankkeessa on toimia testialustana ja toimintaympäristön luojana sekä ylläpitäjänä. Vientiyritykset taas arvostavat sitä, että ARVIssa arvioidaan ja ana-

lysoidaan vientimaiden markkina- ja regulaatiotilannetta. Sen avulla voi tehdä ennusteita esimerkiksi siitä, millä aikavälillä valmius modernille jätehuollolle kasvaa eri markkinoilla, hän selittää.

– Yritämme hahmottaa millaiset konseptit olisivat kestäviä ympäristön, teknologian ja yhteiskunnan kannalta. Kehitämme myös osaamista, jolla voi luoda systeemistä kysyntää kohdemaissa.

Hämeen Jätehuolto, Stena Technoworld, ÅF-Consult, AMPPC FINLAND, Rouskis, Kymenlaakson Jäte, Paperra ja Borealis.

Tutkimuslaitokset: Aalto-yliopisto, ­Tampereen teknillinen yliopisto, ­Teknologian tutkimuskeskus VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Åbo Akademi, Suomen ympäristökeskus SYKE, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Helsingin kaupunki, Turun yliopisto ja Ammattikorkeakoulu

Holistinen lähestymistapa ARVI on Jussila-Suokaksen mukaan pioneeriohjelma, koska siinä tarkastellaan jätteenhallintaa holistisesti eli laajemman kokonaisuuden kannalta.

– Ei pitäisi puhua jätteenhallinnasta, vaan resurssien tai materiaalin hallinnasta. Pakkaukset ovat arvokkaita vielä sen jälkeen, kun ne ovat täyttäneet oman alkuperäisen tehtävänsä

Arcada.

Koordinoija: Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä CLEEN. Budjetti: Noin 16 miljoonaa euroa ­­ (Tekes 52 %, yritykset 33 %, tutkimusorganisaatiot 15 %).

Kohdemaat:

Lisätietoja: google-haulla ”arvi factsheet”

Kiina, Brasilia, Filippiinit, Saksa, Itävalta ja

www.cleen.fi/en/arvi

Australia.

PYR INFO 2/2015

| 1 9

o f in YRITYKSET

a

y

Pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahanirtävät laint si se tuojat (LV > 1,0 M €). isöille. k yhte y rit ttaja i n tu o Ri Y P ns L i i t t y m äl l ä t u u s a v mukaisen

PYR OY

Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö.

Materiaalineutraali – tavoitteena pakkausten tuottajavastuun tehokas toteutus.

TUOTTAJAYHTEISÖT

Kukin tuottajayhteisö vastaa oman materiaalinsa tuottaja­vastuun toteutumisesta viranomaisille.

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

Suomen Kuitukierrätys Oy

Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki

Juha-Pekka Salmi, p. 050 329 6211

p. 09 616 230, faksi 09 6162 3100

juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi www.kuitukierratys.fi

Ovatko yhteystietosi muuttuneet? ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen pyr@pyr.fi, soittamalla asiakas-

Suomen Keräyslasiyhdistys ry Maija Peltola, p. 040 543 7007 maija.peltola@kerayslasiyhdistys.fi www.kerayslasiyhdistys.fi

palveluumme p. 09 6162 3500

Mepak-Kierrätys Oy

tai faksaamalla numeroon

Tapani Sievänen, p. 040 544 6899

09 6162 3100. Mikäli Sinulle ei tule

sievanen.tapani@mepak.fi

PYR Info -lehteä ja haluaisit saada

www.mepak.fi

sen, ilmoita meille osoitteesi.

PYR Info -lehti verkossa: info.pyr.fi Selected articles also in English

Suomen Uusiomuovi Oy Vesa Soini, p. 050 382 0644 vesa.soini@uusiomuovi.fi www.suomenuusiomuovi.fi Puupakkausten Kierrätys PPK Oy

on ilmestynyt, ja se

Jukka Ala-Viikari, p. 0400 802 896

on sähköisesti luettavissa

jukka.ala-viikari@puupakkauskierratys.fi

osoitteessa bit.ly/pyr-info

www.puupakkauskierratys.fi

Linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille www.pyr.fi

Kannen kuva: Atte Lakinnoro

Toimintakertomus 2014