Pyr info 3/2014

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n tiedotuslehti | nro 3 • 2014

o f in Maksukorotuksista miljoonalasku s.06 2012 tilastot: kierrätys kasvaa s. 09

Huonekalut pakataan

tiiviisti Ilmoituslomake uudistuu s. 18

s. 14

Anturi parantaa logistiikkaa s. 20

sisältö 3•2014

04 06

BOKSI Uutiset + ajankohtaista HINNAT JA MAKSUT Pakkausten laajennettu tuottajavastuu tuo miljoona­ laskun.

09

LUKUJEN TAKANA Kierrätys kasvattaa suosiotaan, osoittaa tuorein tilasto.

12

HENKILÖT Pakkausyhdistyksen uusi vetäjä näkee haasteita lännessä ja idässä.

14

YRITYS IKEAn fiksut pakkaukset ovat pitkän kehittelyn tulos.

18

YMPÄRISTÖ Pakkaustietojen ilmoitus­ lomake uudistuu.

20

TEKNOLOGIA Mitä yhteistä on Marsmönkijällä ja jätekuljetuksilla?

22

IN ENGLISH Million euro bill; Who does the money come from and who does it go to?

85 %

20 12

Lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa.

Palautetta lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen pyr@pyr.fi

Julkaisija Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki www.pyr.fi, pyr@pyr.fi, p. 09 616 230, fak­­si 09 6162 3100

Päätoimittaja Juha-Heikki Tanskanen Toimitusneuvosto Juha-Heikki Tanskanen, Annette Lindahl, Reija Koistinen, Virpi Korhonen, Peter Rasmussen ja Tapani Sievänen­

Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, p. 09 1566 8510

Tuottaja Ilpo Salonen, Otava­media, p. 09 1566 8571 Painopaikka Libris Oy, 2014 Paperi Ympäristöystävällistä paperia

ISSN-l 1797-4135, ISSN 1797-4135 (Painettu), ISSN 2242-3729 (Verkkolehti).

Lehti verkossa info.pyr.fi, näköislehti osoitteessa bit.ly/pyr-info

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001 PYR Info näköislehdet

2 | PYR INFO 3/2014

09

o f in

Vaikuttamistyötä on tehtävä jatkuvasti.

Antro Säilä

A J A N K O H T A I S T A Juha-Heikki Tanskanen

14

Keneltä euro tulee ja kenelle se menee?

E

U-komission viime heinäkuussa julkaisemassa kiertotalouspaketissa myös pakkausjätteen kierrätykselle luonnostellaan erittäin korkeita tavoitteita. Jäsenmaiden tulisi nostaa kierrätysaste 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Ympäristöhyödyn lisäksi arvioidaan, että kierrätyksen lisääminen tuo sekä uusia työpaikkoja että turvaa materiaalien saatavuutta.

Suomessa pakkausjätteistä kierrätettiin 59 prosenttia vuonna 2012.

Ilman muuta lakisääteinen kierrätyksen lisääminen luo työpaikkoja ja tuo liiketoimintamahdollisuuksia. Se ei kuitenkaan ­tarkoita, että pakkaus- tai muutkaan jätteet muuttuisivat taloudellisesti arvokkaiksi ­raaka-aineiksi. Jos kierrätettävän jätteen arvo kattaisi sen keräämisen, kuljettamisen, ­kä­sittelyn ja kierrätyksen kustannukset, jäte­ ongelma olisi jo ratkaistu. Pakottavaa lainsäädäntöä tarvittaisiin vähemmän, eikä materiaalivirtoja tarvitsisi ohjata esimerkiksi juomapakkaus- tai jäteveroilla.

kuva Pekka Kiirala

Suomessa pakkausten laajentuneen tuottaja­ vastuun ja kierrätyksen kustannus tuottaja­ vastuullisille yrityksille alkaa konkretisoitua.

Tuottajayhteisöt ovat päättäneet hyötykäyttö­ maksut vuodelle 2015, ja niiden perusteella tuot­ tajavastuu maksaa kaupalle ja teollisuudelle ensi vuonna noin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 vastaava kustannus oli noin kahdeksan miljoonaa euroa. Yksittäisten pakkausmateri­ aalien hyötykäyttömaksut ovat ensi vuonna 0,65–105,00 euroa tonnilta, kun vaihteluväli vuonna 2013 oli 0,5–38,5 euroa tonnilta.

Kuinka suuri kustannus pakkausten tuot­ tajavastuusta alalle lopulta muodostuu? Se riippuu monista tekijöistä mutta erityisesti lainsäädännön kehittymisestä. On selvää, että komission kiertotalouspaketin hyväksyminen sellaisenaan aiheuttaisi huomattavan lisäkustannuksen. Kiertotalouspaketti onkin saanut varsin kriittisen vastaanoton. Se on kirjoitettu kiireessä, eikä yksittäisten muutosehdotusten vaikutuksia kokonaisuuteen ole mietitty riittävästi.

Ympäristöstä kannattaa huolehtia ja sen myötä cleantech on tärkeä tulevaisuuden kasvuala. Asiat eivät kuitenkaan ole mustavalkoisia. Jos ympäristötoimiala kasvaa, jonkun on se kasvu maksettava. Yksi maksaja on pakkaava tai pakattuja tuotteita maahantuova suomalainen yritys, ja sitä kautta jokainen suomalainen.

Loppuun positiivinen huomio: Suomen pakkausala käyttää uudelleen keskimäärin kaksi kolmesta pakkauksesta.

Vuonna 2012 pakkausten uudelleenkäyttöaste oli 68 prosenttia, 1 500 000 tonnia. Hyvä me!

i s k Bo

uutiset + ajankohtaista

Faktat: Tontti: 2,7 ha kerrosala 6 345 m2, kokonaisala 6 415 m2, tilavuus 80 164 m3 Varastokatos 634 m2, tilavuus 7 260 m3 Henkilöstö: 10

saatiin ne viritettyä kohdalleen. Kun suomalais-italialais-hollantilaista logiikkaa soviteltiin yhteen, yhteisen sävelen löytäminen vaati muutaman keskustelun, jotta kaikki ymmärsivät asiat samalla tavalla, tuotantojohtaja Kari Lehtinen kuvailee.

Viilaamista on ollut myös talotekniikassa: esimerkiksi ovet ja ilmastointi eivät toimineet heti ihan suunnitellusti.

– Nyt kaikki on saatu toimimaan.

Ainahan tällaisessa isossa laitoksessa on säätämistä, ja sitä riittää totta kai myös

Paperinkeräyksen Viinikkalan laitos

hyvässä iskussa Toukokuussa käyttöön vihityn Paperinkeräys Oy:n Viinikkalan laitoksen toiminta on lähtenyt alkusäätöjen jälkeen hyvin käyntiin. Yksikkö sijaitsee HelsinkiVantaan lentokentän lähistöllä.

V

normaalin käytön aikana. anha Hakuninmaan laitos

Keskimäärin 125 kuorma-autoa tuo

on poistunut käytöstä, ja

päivittäin materiaalia. Eniten kertyy pa-

kaikki pääkaupunkiseudun ja

peria, kartonkia ja pahvia. Energiajakeen

kehyskuntien hyödynnettävät jakeet

määrä on vahvassa kasvussa, samoin

viedään nyt Viinikkalaan jatkokäsitel-

sähkö- ja elektroniikkaromun sekä luot-

täviksi. Monimateriaaliyksiköstä löytyy

tamuksellisen, tuhottavan materiaalin.

alan viimeisintä käsittelyteknologiaa ja automaatiota.

– Euroopasta hankittujen laitteiden

Muovia tulee yrityksistä, ei toistaisek­ si kotitalouksista. Paperi, kartonki ja muut materiaalit menevät teollisuuden

prosesseissa oli kohtalaisen paljon

raaka-aineeksi.

hienosäätöä. Pari kuukautta meni, että

Lisätietoa: paperinkerays.fi

Materiaalien arvovirtoja tutkitaan

I

tä-Suomen yliopisto on mukana

pitkäjänteisen materiaalitehokkuuden

kasvu kierrätysalan yrityksille. Kasvu

Tekesin rahoittamassa materiaalien

tutkimusyhteistyön teollisuuden ja tutki-

tulee pääasiallisesti vientiliiketoiminnasta

arvovirtoihin keskittyvässä tutkimus-

muslaitosten välillä.

kuten muovien, yhdyskunta- ja metalli­

ohjelmassa. CLEEN Oy:n käynnistämä

jätteen, sähkö- ja elektroniikkaromun

materiaalien arvovirrat -tutkimusohjelma

yliopiston osaamista muun muassa muo-

ja tuhkien kierrättämisestä sekä uusien

(ARVI) on ensimmäinen materiaalin kier-

vien kierrätykseen liittyvien terveys- ja

kierrätysteknologioiden ja liiketoiminta-

rätyksen poikkiteollinen tutkimusohjelma

ympäristöriskien arvioinnissa. Hankkees-

mallien kaupallistamisesta.

Suomessa.

sa on mukana keskeisiä suomalaisen

Tavoitteena on yli kaksinkertaistaa kierrätysalan yritysten liikevaihto 2020 mennessä ja auttaa yrityksiä vastaamaan vientihaasteisiin. Ohjelma mahdollistaa

4 | PYR INFO 3/2014

Ohjelmassa hyödynnetään Itä-Suomen

Ohjelmakokonaisuuteen osallistuu

kierrätysliiketoiminnan yrityksiä ja laaja

Itä-Suomen yliopiston lisäksi kymmenen

kansainvälinen yhteistyöverkosto.

tutkimus- ja julkisorganisaatiota sekä 18

Tavoite on mahdollistaa 20 prosentin vuosittainen kierrätysliiketoiminnan

yritystä.

Lisätietoa: cleen.fi, tekes.fi, uef.fi

Usein kysyttyä – PYR vastaa Yritys on ulkoistanut tuotteidensa pakkaamisen tai

Pakkaustiedot PYRiin helposti

P

YRiin liittyneiden yritysten

PYR postittaa tammikuussa

käytössä on extranet-

pakkaustietojen ilmoituslomak-

palvelu osoitteessa https://

logistiikan toiselle yritykselle. Kumpi yrityksistä on vastuussa pakkaustietojen raportoinnista?

– Pakkaukset ilmoittaa se yritys, joka omistaa tuotteen ­ sen pakkaushetkellä. Yritys raportoi itse tuotteidensa pakkauk­set, vaikka se ostaisi pakkaamis- tai logistiikka­ palvelut toiselta yritykseltä.

keen niille yrityksille, jotka eivät

Täytyykö yrityksen raportoida myös markkinoille

extranet.pyr.fi. Palvelun kautta

ole valinneet sähköistä asiointia.

saattamiensa vaarallisten aineiden pakkaukset?

yritysten on helppo ja nopea

Lomakkeen voi palauttaa PYRiin

– Kyllä, myös vaarallisten aineiden pakkaukset kuuluvat

ilmoittaa PYRille vuoden 2014

sähköpostin liitetiedostona, pos-

tuottajavastuun piiriin ja niiden käyttö raportoidaan

pakkaustiedot. Tietojen viimeinen

titse tai faksilla, ja sen voi ladata

ilmoituslomakkeella.

palautuspäivä on 31.3.2015.

PDF-tiedostona PYRin verkkosi-

Yrityksen kannattaa myös

vustolta osoitteessa www.pyr.fi.

Täytyykö maahantuojan raportoida pakkausten painot siinäkin tapauksessa, että tämä ei edes näe pakkauksia,

valita PYRin extranetissä säh-

koska ne toimitetaan suoraan asiakkaalle?

näin: Kirjaudu palveluun käyttäjä-

Todistukset ja PYR-merkit sähköisesti

tunnuksillasi osoitteessa https://

Asiakkaiden toiveesta PYR

parhaita olemassa olevia tietoja hyväksi käyttäen.

extranet.pyr.fi. Mene Yrityksen

siirtyy sähköiseen asiointiin

yhteystiedot -välilehdelle ja valitse

todistusten osalta vuonna 2015.

Onko mielessäsi joku PYRiin liittyvä kysymys, johon haluaisit

sieltä löytyvien omien yhteystie-

Jäsenyrityksille ei enää posti-

vastauksen? Käy tutustumassa usein kysyttyihin kysymyksiin

tojesi alta: Vain sähköinen asiointi.

teta automaattisesti paperista

osoitteessa www.pyr.fi tai kysy asiakaspalvelustamme:

Tarkista vielä, että sähköposti-

todistusta, vaan asiakkaat voivat

puh. 09 6162 3500, sähköposti pyr@pyr.fi.

osoitteesi on ajan tasalla. Muista

ladata oman todistuksensa PDF-

lopuksi tallentaa tekemäsi muutos.

tiedostona PYRin extranetistä. ­

PYR ei postita paperilomak-

Jos yritys tarvitsee erikoispape-

köinen asiointi. Se käy kätevästi

rille tulostetun todistuksen, sen

siirtyneet sähköiseen asiointiin.

voi tilata PYRin asiakaspalvelusta.

Yrityksen yhteyshenkilö saa

Todistuksen lisäksi asiakkaat

suoraan omaan sähköpostiinsa

voivat ladata jäsenetuihinsa

muistutukset tietojen palauttami-

kuuluvan PYR-merkin sähköisesti

sesta tai päivittämisestä.

extranetistä.

kuva Suvi Laine/ Kuvaryhm

keita niille yrityksille, jotka ovat

– Kyllä. Maahantuojan on selvitettävä pakkausten painot

ä/SKOY

Lajittelu­ohjeet tuottajille ja kunnille

T

lajitteluohjeita informoidessaan omia asiakkaitaan. PYR julkaisee kunkin materiaalin ohjeet verkko­ sivustollaan osoitteessa www.pyr.fi.

Lisäksi ohjeet julkaistaan tuottaja-

uottajayhteisöt laativat

yhteisöjen verkkosivustoilla.

lajitteluohjeet lasi-, kuitu-,

Kun kaikki ohjeet ovat valmiita,

muovi- ja metallipakkaus-

PYR tiedottaa niistä jäsenyrityk-

jätteille. Lasi- ja kuitupakkausjät-

siään. Ohjeet lähetetään myös

teiden ohjeet ovat jo valmistu-

kuntien jätelaitoksille, jotta kunnat

neet, muovin ja metallin ohjeet

ohjeistavat oikein asukkaitaan.

valmistuvat vuoden loppuun

Kaikki lajitteluohjeet esitellään PYR

mennessä. Tuottajayhteisöt koros-

Infon ensimmäisessä numerossa

tavat, että yritysten tulee käyttää

2015 sekä verkkolehdessä info.pyr.fi.

PYR toivottaa hyvää joulua!

P

YR kiittää lämpimästi jäsenyrityksiään ja yhteistyökumppaneitaan kuluneesta vuodesta sekä toivottaa kaikille hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2015.

PYR tukee tänäkin vuonna Itämeren suojelutyötä lahjoitta-

malla joulutervehdyksiin tarkoitetut rahat John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeisiin. Säätiöllä on kaksi tavoitetta: Itämeren rehevöitymisen torjunta fosforipäästöjä vähentämällä sekä öljyonnettomuuden ennaltaehkäisy Suomenlahdella.

Hankkeiden toimet kohdennetaan sinne, missä pienimmällä kustannuksella saadaan suurin ympäristövaikutus. Hankkeissa tehdään yhteistyötä yli rajojen, ja niissä hyödynnetään sekä julkisen että yksityisen sektorin asiantuntemusta. Hankkeiden suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

PYR INFO 3/2014

| 5

H I N N A T J A M A K S U T teksti Maarit Seeling

Pakkausten laajennettu tuottajavastuu nostaa kierrätysmaksuja miljoonia euroja lähivuosina, kun vastuu kuluttajapakkausten keräyksestä siirtyy tuottajayhteisöille.

PYR ja alan toimijat ovat tehneet paljon työtä, että vaikutukset jäisivät mahdollisimman pieniksi.

*

Hyötykäyttömaksu-sanan sijasta vuoden 2015 alusta käytetään sanaa kierrätysmaksu.

Maksukorotuksista miljoonalasku

V

altioneuvosto hyväksyi heinäkuun alussa asetus­ ehdotuksen pakkauksista ja pakkausjätteistä. Sen myötä pakkauksia kos­ keva tuottajavastuu laajenee huomatta­ vasti nykyisestä.

Vastedes jätelaki velvoittaa, että pak­ kausten tuottajien ja maahantuojien on järjestettävä kuluttajapakkausten vas­ taanotto ja kierrätys sekä vastattava kus­ tannuksista asteittain vuoden 2015 tou­ kokuusta lähtien ja itse keräyksestä heti seuraavan vuoden alusta.

PYRin toimitusjohtajan Juha-Heikki Tanskasen mukaan tuottajavastuun laa­ jeneminen tarkoittaa alalle vuosittain miljoonien eurojen lisäkustannuksia korotettujen kierrätysmaksujen muo­ dossa.

– Tähän asti kierrätysmaksut ovat merkinneet alalle noin kahdeksan mil­ joonan euron vuosilaskua. Nyt kustan­ nusten on arvioitu jopa viisinkertaistu­ van nykyisestä, mikä merkitsisi niiden nousua 40 miljoonan euron tuntu­ maan. Tilanne kuitenkin vaihtelee ma­ teriaaleittain muun muassa nykyisen

6 | PYR INFO 3/2014

toiminnan laajuuden, materiaalien ­logististen ominaisuuksien ja raakaainearvon mukaan, Tanskanen huo­ mauttaa.

Lisälaskun todellinen suuruus sel­ viää Tanskasen mukaan vasta, kun pak­ kausten kierrätys ja keräys on organi­ soitu ja kilpailutettu. Paljon on nyt ­kiinni niiden suunnittelun ja toteutuk­ sen onnistumisesta.

Vastuu laajenee kertaheitolla Moniin muihin maihin verrattuna Suo­ messa pakkausten tuottajavastuu on ollut tähän asti kapea. PYRin talous­ päällikkö Sari Tapaninen muistuttaa, että esimerkiksi Saksassa on edetty näissä asioissa meitä huimasti nopeam­ min, mikä on ollut iso kustannus sikä­ läisille tuottajavastuullisille yrityksille.

– Muutos on suuri verrattuna esi­ merkiksi vuoteen 1997, jolloin PYR pe­ rustettiin. Alkuaikoina hyötykäyttömak­ sut olivat vastaavasti hyvin pieniä ja ta­ voitteisiin päästiin suhteellisen pienillä panostuksilla. Ala on nyt joutunut so­ peutumaan hyvin nopeasti.

Valveutuneet toimijat ovat toki jo tien­ neet hyvissä ajoin kierrätysmaksujen korotuspaineista. Lasin tuottajayhteisö nosti jo viime vuonna reilusti hintojaan varautuakseen tulevaan muutokseen.

Monien tuottajayhteisöjen osalta lisä­ kustannukset näkyvät ensi vuoden kier­ rätysmaksuissa.

– Viime kädessä korotukset näkyvät kuluttajahinnoissa. PYRin hinnat pysy­ vät entisellään, Tapaninen toteaa.

Syynä järjestämisen kulut Merkittävä osa kustannusten noususta aiheutuu kuluttajapakkausten vastaan­ oton järjestämisestä. Aiemmin kustan­ nukset katettiin pääosin kuntien jäte­ maksuilla. Kierrätysmaksuja nostaa myös asetuksen tiettyjä tuottajayhteisö­ jä koskeva kuuden kuukauden vakava­ raisuusvaatimus. Samoin uudistuksen tiukka toteutusaikataulu asettaa Tanska­ sen mukaan omat paineensa.

Kuluttajien lasi-, metalli- ja kuitu­ pakkauksia kerätään jatkossa valtakun­ nallisesti vähintään 1 850 vastaanotto­ paikassa, jotka tuottajan tulee asetuk­ sen mukaan järjestää.

Tuottajayhteisöjen kierrätysmaksut 2015 Kierrätysmaksu €/tn + alv 24 %

PUU

LASI

METALLIT

MUOVI

PAPERIKUIDUT

Materiaali

MUUT

Aaltopahvipakkaukset kuluttajille

6,0

Aaltopahvipakkaukset yrityksille

6,0

Teollisuuskääreet ja -säkit

19,0

Teollisuushylsyt

19,0

Kartonki- ja paperipakkaukset

38,0

Nestekartonkipakkaukset

61,0

Muovipakkaukset kuluttajille

80,0

Muovipakkaukset yrityksille

31,0

Pantilliset kierrätysmuovipullot

PYRin hinnat pysyvät entisellään.

Sari Tapaninen

–

Alumiinipakkaukset kuluttajille

90,0

Alumiinipakkaukset yrityksille

90,0

Tinapeltipakkaukset kuluttajille

90,0

Kierrätysmaksut voivat jopa viisinkertaistua.

Tinapeltipakkaukset yrityksille

90,0

Juha-Heikki Tanskanen

Teräspakkaukset

18,0

Pantilliset juomatölkit

–

Pantilliset lasipullot

–

Pantittomat lasipakkaukset

105,0

FIN-lavat

0,65

EUR-lavat

0,65

Kertakäyttölavat

0,65

Kaapelikelat

0,65

Muut puupakkaukset

0,65

Muut pakkaukset

-

Kierrätysmaksut ovat tuottajayhteisöjen määrittämiä. Yritysten laskut vuonna 2015 pohjautuvat vuoden 2014 pakkausmääriin ja yllä oleviin kierrätymaksuihin

PYR Oy:n liittymisja vuosimaksut 2015 Maksuluokka Yrityksen/toimipaikan liikevaihto (M €)

AB C D >17

1,7–17

1,0–1,7

<1,0

Toimipaikkakohtainen liittymismaksu (€ + alv 24 %)

223

155

68

40

Toimipaikkakohtainen vuosimaksu (€ + alv 24 %)

696

457

228

0

Liittymis- ja vuosimaksut perustuvat yrityksen liikevaihtoon.

Yritykset, jotka ovat liittäneet samaan sopimukseen useampia toimipaikkoja, saavat 20 % alennuksen liittymis- ja vuosimaksuista.

Muovipakkausjätteen erilliskeräystä varten tulee järjestää ainakin 500 vastaanottopaikkaa.

Lisäksi tuottajan on järjestettävä vähintään 30 vastaanottoterminaalia elinkeinotoiminnassa syntyvän pakkausjätteen sekä kunnan ja jätealan toimijoiden keräämien pakkausjätteiden vastaanottamiseksi.

Asetus tiukentaa myös pakkausten uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteita ja säätää tuottajille pakkausmateriaalikohtaiset kierrätysastevaatimukset.

– Nykyisessä taloustilanteessa hinnankorotukset ovat tietysti myrkkyä yrityksille. Pyrimme sekä jätelain että pakkausasetuksen valmisteluvaiheessa vaikuttamaan siihen, että tuottajien vastuu olisi jäänyt mahdollisimman pieneksi. Silti esimerkiksi vaadittavien keräyspisteiden määrä jäi aika paljon suuremmaksi kuin mitä tuottajat olisivat toivoneet, Tanskanen myöntää.

Vastuu mahdoton kantaa yksin Yritykset voivat hoitaa pakkausten tuottajavastuuvelvoitteensa tekemällä sopimuksen PYRin kanssa. Näin yritys siir

PYR INFO 3/2014

| 7

tää tuottajavastuuta koskevat velvolli­ suudet pakkausalan tuottajayhteisöille.

Pakkausten tuottajavastuu ei koske yri­ tyksiä, joiden liikevaihto on alle 1 mil­ joona euroa.

Tanskanen korostaa PYRille olevan tärkeää, että kaikki tuottajavastuumak­ sut yhteenlaskettuina pysyisivät mah­ dollisimman alhaisella tasolla. PYR suunnittelee, kilpailuttaa ja tekee ke­ räyssopimukset. Kesällä toimintansa aloittanut tuottajayhteisöjen ja PYRin yhteinen ohjausryhmä tekee tärkeim­ mät kuluttajapakkausten keräystä kos­ kevat päätökset yhteistyössä.

– Tuottajavastuun laajentuminen on leimannut kulunutta vuotta kaikissa toimissamme. Meillä on tuottajayhtei­ söjen kanssa yhteinen päämäärä. On tärkeää saada keräyspisteet samoihin paikkoihin niin, että lajittelu on kulut­ tajille helppoa ja pisteitä on tehokasta pitää yllä. Keskittäminen tuo kustan­ nustehokkuutta, Tanskanen muistuttaa.

Tiukennuksiin varaudutaan Lasin kierrätysmaksu on tähän saakka ollut alhainen, 10 euroa tonnilta, sillä Suomen Keräyslasiyhdistys (SKY) on osallistunut keräystoiminnan kustan­ nuksiin vain tukemalla kuntien kerää­ män pakkauslasin toimittamista hyöty­ käyttöön.

Suomen Keräyslasiyhdistyksen toi­ minnanjohtajan Maija Peltolan mukaan yhdistys on varautunut tuottajavastuun laajentumiseen ja tulevien velvoitteiden kustannuksien kattamiseen nostamalla pantittoman lasin kierrätysmaksua por­ taittain vuosina 2014–2016. Vuoden 2015 kierrätysmaksu on 105 €/t.

– Keräyslasiyhdistys on aiemmin osallistunut lasin keräykseen maksa­ malla kierrätystukea kierrätykseen toi­ mitetulle materiaalille, mutta tuottaja­ vastuun laajentuessa on katettava pan­ tittoman lasin keräysverkoston ja kierrätyksen kustannukset. Tuottajien 8 | PYR INFO 3/2014

vastuulle tulee myös viestinnällisiä teh­ täviä. On tärkeää, että kuluttajat tietävät tulevista muutoksista, löytävät lähim­ män pakkausjätteen vastaanottopisteen ja tuntevat materiaalien lajitteluohjeet, Peltola toteaa.

Hänen mukaansa Keräyslasiyhdis­ tyksen tavoitteena on, että uudet tehtä­ vät hoituvat lainsäädännön velvoittei­ den mukaisesti mutta silti mahdolli­ simman kustannustehokkaasti.

– Olemme valmistelleet uutta toi­ mintamallia yhteistyössä PYRin ja mui­ den pakkausalan tuottajayhteisöjen kanssa. Talven aikana yhteistyö tiivistyy myös kuntien ja jätealan yritysten kans­ sa, Peltola kertoo.

Alueellisesta toimijasta valtakunnalliseksi Mepak-Kierrätys Oy:n toimitusjohtaja Tapani Sievänen mainitsee, että metal­ listen kuluttajapakkausten keräyksen laajentuminen pääkaupunkiseudun 1,2 miljoonan asukkaan alueesta koko val­ takunnan kattavaksi merkitsee metalli­ pakkausten keräyspisteiden määrän lisääntymistä nykyisestä 130 pisteestä pakkausasetuksessa määriteltyyn 1 850 pisteeseen.

Kuluttajakeräyspisteiden merkittävä lukumäärän lisäys ei nosta olennaisesti Mepakin kierrätysastetta, mutta monin­ kertaistaa sen keräyslogistiikan kustan­ nukset.

– Mepak kehittää PYRin, kuntien jätelaitosten sekä kierrätysoperaattorei­ den kanssa uusia toimintamalleja ja yhteistyömuotoja, jotta sekä metallipak­ kausten kierrätyksen ympäristövaiku­ tukset että kustannukset pidetään edel­ leen kilpailukykyisinä. Mepakin pitää kuitenkin kattaa jäljelle jäävä merkittä­ vä kustannusten kasvu lähes kokonaan tuottajilta kerättävillä kierrätysmaksuil­ la, Sievänen sanoo.

Uusi asetus nostaa metallipakkaus­ ten kierrätysvaatimuksen kerralla ny­

On tärkeää, että kuluttajat tuntevat materiaalien lajitteluohjeet.

Maija Peltola

Kuluttajakeräyspisteiden lisäys ei nosta olennaisesti Mepakin kierrätysastetta.

Tapani Sievänen

kyisestä 50 prosentista 75 prosenttiin jo vuonna 2016. Mepak on varautunut ennakolta kierrätysvaatimusten koro­ tuksiin ylittämällä reilusti ennalta aikai­ semman 50 prosentin kierrätysvaati­ muksen.

Mepakin metallipakkausten kierrä­ tysmaksut ovat olleet hyvin alhaisella tasolla: alumiini- ja tinapeltipakkaukset 24 €/t ja teräspakkaukset 5 €/t. Tämä johtuu siitä, että Mepak on toiminut kevyellä organisaatiolla, ulkoistanut yrityspakkausten kierrätyksen sekä ­kerännyt kuluttajapakkaukset ainoas­ taan pääkaupunkiseudulla eli HSY:n alueella.

Kasvavat kulut sekä tulevan vakava­ raisuusvaatimukset kattaakseen Mepak nostaa metallipakkausten hyötykäyttö­ maksuja portaittain vuosina 2014–2016.

Vuoden 2015 hyötykäyttömaksu on alu­ miini- ja tinapeltipakkauksille 90€/t ja 18 €/t teräspakkauksille.

L U K U J E N T A K A N A teksti Maarit Seeling, kuvat Shutterstock

LASI 64 561 TONNIA

MUOVIT 29 769 TONNIA

PAPERI, KARTONKI JA AALTOPAHVI 251 525 TONNIA

Kierrätys kasvattaa suosiotaan Varautuminen tuottajavastuun kiristymiseen näkyy jo vuoden 2012 tilastoissa materiaalikohtaisissa pakkausten kokonaiskierrätysluvuissa.

Muun muassa kuidun ja metallin kohdalla kierrätys tehostui jonkin verran aiemmasta.

METALLIT 42 796 TONNIA

PUU 35 609 TONNIA

Numerot kuvaavat eri materiaalien kierrätysmääriä vuonna 2012.

PYR INFO 3/2014

| 9

Markkinoille saatetut pakkaukset ja pakkausjätteen hyötykäyttö 2012 materiaali (tonnia)

markkinoille saatetut pakkaukset / pakkausjäte 83 228

64 561

64 561

muovit

117 239

29 769

59 769

253 446

251 525

289 525

metallit puu

50 190

42 796

42 796

210 805

35 609

211 220

muut pakkaukset

V

Metallin kierrätys tehostunut EU-lainsäädäntö kiristää kierrätystavoitteita ja on asettanut paineita pakkausten tuottajille. Pakkausten kierrätys- ja keräysvaateet kiristyvät ensi vuodesta, kun Suomessa tulee niiden osalta asteittain voimaan laajennettu tuottajavastuu.

Suomalaiset alan toimijat ovat olleet hyvin hereillä varautuessaan tuleviin velvollisuuksiin. Nimenomaan kuidun, lasin ja metallin osalta kierrätystulos löi jo vuoden 2012 pakkaustilastojen mukaan kirkkaasti Suomessa ja EU:ssa asetetut tavoitteet.

– Tilastot todistavat metallin kierrätyksen tehostuneen. Se on noussut 85 prosenttiin. Metallipakkaukset kiertävät 1 0 | PYR INFO 3/2014

kierrätys

lasi

paperi, kartonki, aaltopahvi

uonna 2012 – eli ­tuoreimpana tilastojen kattamana vuo­ tena – pakkausten kokonaiskierrätys pysyi suhteellisen vakaana, eikä tilastoissa ole nähtävissä merkittäviä muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen.

Markkinoilla käytettävien pakkausten kokonaismäärä pysyi vuonna 2012 suunnilleen edellisen vuoden tasolla.

PYRin kotisivuilla julkaistaan uusimmat viralliset pakkaustilastot joka vuoden heinäkuussa. Syynä myöhäiseen julkaisuajankohtaan on Euroopassa vakiintunut käytäntö, jonka mukaan kutakin vuotta koskevat viralliset tilastot lähetetään Brysseliin 18 kuukauden kuluttua vuoden päättymisestä.

hyötykäyttö (kierrätys + käyttö energiana)

YHT.

836

–

–

715 744

424 260

667 871

Pakkausten kokonaiskäyttö ja uudelleenkäyttö 2012 kokonaiskäyttö

uudelleenkäyttö

125 948

42 720

muovit

381 243

paperi, kartonki, aaltopahvi

272 025

materiaali (tonnia) lasi

metallit puu muut pakkaukset YHT.

markkinoille saatetut pakkaukset

uudelleenkäyttöaste

83 228

34 %

264 004

117 239

69 %

18 579

253 446

7%

589 121

538 931

50 190

91 %

840 697

629 892

210 805

75 %

2 356

1 520

836

65 %

2 211 390

1 495 646

715 744

68 %

Pakkausjäte on käytöstä poistettua pakkausmateriaalia ja pakkauksia. Uudelleenkäytettävät pakkaukset ovat pakkausjätettä vasta sitten, kun niitä ei voi enää valmistella uudelleenkäytettäväksi. Pakkausten valmistuksessa syntyvä tuotantohylky tai muu tuotantojäte ei ole pakkausjätettä. Markkinoille saatetut pakkaukset: Uudet ja uudelleenkäytettävät pakkaukset. Pakkausten kokonaiskäyttö: Markkinoille saatettujen pakkausten määrä, jokainen käyttökerta.

Suomessa nyt todella hyvin, PYRin tietohallintopäällikkö Olli Paavola toteaa.

Muutenkin kierrätys on hänen mukaansa lisännyt Suomessa 2000-luvulla selvästi suosiotaan. Pakkausten hyötykäyttö toimii vuoden 2012 tilastojen valossa Suomessa hyvin. Yli 95 prosenttia pakkauksista käytetään uudelleen tai hyödynnetään uusien tuotteiden raakaaineena tai energiana. Hävikki on pientä. Vain muutama prosentti pakkauksista jää kokonaan hyödyntämättä.

– On yritysten oman edun mukaista järjestää keräys ja kierrätys. Tulee halvemmaksi käyttää raaka-aine uudelleen sen sijaan, että se toimitettaisiin pois kalliina jätteenä.

Tilastojen taustalla on myös yritysten kasvava tietoisuus omasta ympäristövastuustaan. Paavola huomauttaa, että luvuissa on usein kausivaihtelua,

minkä vuoksi eri vuosien vertaaminen keskenään on haasteellista. Kiistaton tosiasia kuitenkin on, että kierrätysmyönteisyyden kasvu näkyy tilasto­ numeroina.

– Suomi on pakkausten kierrätyk­ sessä hyvää, eurooppalaista keskitasoa.

Pakkauksista on jäänyt useita vuosia hyödyntämättä vain 3–5 prosenttia. ­Lukua voidaan pitää pienenä, ja tilastoista laskemalla Suomessa jää hyö­ dyntämättä karkeasti arvioiden noin 10 kiloa pakkausjätettä asukasta kohden vuosittain, Paavola muistuttaa.

Raportoinnin kehittämishanke käynnissä PYRin tilastot kattavat yli 90 prosenttia markkinoille toimitetuista pakkausmateriaalimääristä. Tilastointia vaikeuttaa kuitenkin ohi virallisten kanavien Suo-

Kierrätys 2010–2012 vuosi

kuitu

lasi

metalli

muovi

puu yhteensä

2010

96 %

61 %

80 %

26 %

18 %

56 %

2011

97 %

97 %

82 %

25 %

18 %

59 %

2012

99 %

78 %

85 %

25 %

17 %

59 %

Kierrätys tarkoittaa pakkausjätemateriaalien käyttöä raaka-aineena uusien tuotteiden valmistamiseen.

Uudelleenkäyttö 2010–2012 vuosi

kuitu

lasi

metalli

muovi

puu yhteensä

2010

6%

47 %

91 %

67 %

75 %

68 %

2011

6%

45 %

90 %

68 %

75 %

67 %

2012

7%

34 %

91 %

69 %

75 %

68 %

Uudelleenkäyttö on jo kerran käytetyn pakkauksen, ei jätteen, käyttämistä uudelleen sellaisenaan.

Muovipakkauksille lisävelvoitteita

Hyötykäyttö 2010–2012 vuosi kuitu

lasi

metalli

muovi

puu

112 %

61 %

80 %

45 %

84 %

86 %

2011 106 %

97 %

82 %

47 %

97 %

91 %

2012

78 %

85 %

51 %

100 %

93 %

2010

114 %

meen kulkeutuvat pakkausmateriaalit kuten netin kautta tilattavien tuotteiden mukana tulevat pakkaukset tai kulutta­ jien maahantuomat tax-free-tuotteiden pakkaukset.

Epävirallisia reittejä pitkin Suomeen rantautuvien pakkausten määrästä ei ole saatavilla tarkkaa tilastotietoa.

– Ympäristöministeriö on aloittanut tilastojen raportoinnin kehittämishank­ keen. Tilastojen ulkopuolisten toimijoi­ den osuuden selvittäminen on kuiten­ kin iso haaste, ja työ on vasta aivan alussa. Selvitys asiasta valmistuu ensi keväänä. Sen jälkeen tiedämme, mikä on parempi arvio todellisesta pakkaus­ jätteen syntymäärästä, Paavola huo­ mauttaa.

yhteensä

Hyötykäyttö sisältää sekä kierrätyksen eli jätemateriaalin käytön raaka-aineena uusien tuotteiden valmistamiseen että jätteen energiahyödyntämisen.

Uusi pakkausasetus hyväksyttiin viime kesänä monen vuoden valmistelun jäl­ keen. Muutos tuottajavastuussa merkit­ see kuluttajapakkauksille enemmän uusia velvoitteita ja kustannuksia kuin yrityspakkauksille. Tuottajavastuun tiu­ kentuminen kiristää erityisesti muovi­ pakkausten keräystavoitteita.

– Asetuksen vaikutusten arviointi on vaikeaa. Muovisten kuluttajapakkausten keräyspisteet ovat uusi asia Suomessa.

Uuden lain ja asetusten vaatimukset nostavat muovipakkausten kierrätys­ maksua moninkertaisesti tulevien vuo­ sien aikana, Suomen Uusiomuovi Oy toimitusjohtaja Peter Rasmussen toteaa.

Vuodesta 2016 alkaen kierrätystulok­ seen lasketaan vain pantittomat pak­ kaukset ja samalla kierrätystavoite nou­ see ensin 16 prosenttiin – nykyinen ver­ tailuluku on 12 prosenttia – ja vuonna 2020 peräti 22 prosenttiin. Tuottaja­ yhteisöiltä vaaditaan kuuden kuukau­ den toimintamenoja vastaava vakavarai­ suus ja raportointivastuu viranomaisille laajenee.

– Olimme esittäneet, että kierrätys­ astevaatimuksia ei nostettaisi ennen kuin meillä on kokemusta järjestelmän tuottamasta jätemäärästä ja varmistus siitä, että Suomessa on toimiva kulutta­ japakkausten lajittelu- ja kierrätyslaitos.

Tällaista ei nyt ole, ja sen puuttuminen tulevaisuudessa tarkoittaisi laajaa jäte­ vientiä, joka on kallista eikä edistäisi työpaikkojen syntyä Suomeen, Rasmus­ sen arvioi.

Norjassa eri järjestelmä Lars Brede Johansen Grønt Punkt Nor-

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,

gesta kertoo, että Norjassa ei ole lakia,

että saamme edellisen vuoden viralliset

joka pakottaisi pakkaajat huolehtimaan

tilastotiedot käyttöömme seuraavan

pakkauksistaan. Yhteisvastuusta huoleh-

vuoden heinäkuun 1. päivä, Johansen

tivat markkinavoimat. Tavarantoimitta-

selvittää.

jaksi on käytännössä mahdoton päästä,

Norja kerää tilastoihinsa vastaavan-

jos ei ole jäsenenä mukana Grønt Punkt

lasia tietoja kuin Suomikin, kuten tietoja

Norgessa, joka organisoi pakkauksien

pakkausten käytöstä ja hävikistä, uudel-

keräämisen ja kierrätyksen. Grønt Punkt

leenkäytöstä ja pakkausten hyötykäy-

Norge on PYRin tapaan yksityinen,

töstä. Tilastotietoja tarvitsevat saavat

voittoa tavoittelematon yhtiö.

ne joko suoraan Norjan ympäristöminis-

Materiaaliyhdistykset toimittavat tarvittavat tilastotiedot viranomaisille

teriöstä tai materiaaliyhdistyksiltä.

– Myös Norjassa viralliset tilastotie-

vuosittain ennen huhtikuun ensimmäistä,

dot laahaavat ikävästi jäljessä, Johan-

minkä jälkeen ne siirtyvät asianosaisen

sen huomauttaa.

ministeriön käsiteltäväksi.

PYR INFO 3/2014

| 1 1

H E N K I L Ö T teksti Ilpo Salonen, kuva Riikka Hurri/Otavamedia

Säilä ja Bagge:

Haasteita lännessä ja idässä Suomen Pakkausyhdistyksen toimitusjohtajaksi nimitetty Antro Säilä aikoo käynnistää vuoden­ vaihteensa työnsä tutustumalla jäsenyrityksiin.

S

äilä ja hänen edeltäjänsä R ­ oger Bagge katsovat, että Pakkaus­ yhdistyksen on syytä pitää yhä tiiviimpää yhteyttä muihin ­eurooppalaisiin ­alan järjestöihin ja vai­ kuttaa yhteisessä rintamassa Brysselin päättäjiin. Miehiä huolestuttaa, että EU:ssa näyttää olevan ­valmisteilla direk­ tiivi, jossa ei oteta ­lainkaan huomioon Suomen sijaintia, harvaa asutusta tai muita erityispiir­teitä.

– Suomen teollisuutta ja tuottajia ollaan työntämässä samaan muottiin kuin muualla Euroopassa. Valmisteilla olevat kierrätysprosentit ovat Suomen kaltaisessa maassa aivan mahdottomia toteuttaa, Bagge sanoo.

Mikä on järkevää?

Säilän mukaan ongelmassa on kyse pit­ kälti siitä, mitkä asiat lasketaan kierrä­ tykseksi.

– Energiakäyttö on monessa tilan­ teessa aivan järkevä tapa hyödyntää ­materiaalia. Jos se ei ole enää hyväksyt­ tävää, mennään pahasti vikaan. Mitä järkeä on ajaa ympäriinsä harvaan asu­ tussa maassa keräämässä syrjäisistä

12 | PYR INFO 3/2014

paikoista materiaaleja vain, jotta entistä tiukemman direktiivin vaatimus täyttyi­ si, Säilä ihmettelee.

Suomalainen erityispiirre on uudel­ leenkäytettävien pakkausten merkittävä osuus pakkaamisesta. Tämä on muualla Euroopassa harvinaista.

Esimerkiksi leipomo- ja lihatuottei­ den kuljetuslaatikot kiertävät Suomessa tehokkaasti, meijerialalla on omat kul­ jetusalustansa, ja virvoitusjuomapuolel­ la on edelleen jonkin verran uudelleen­ käytettäviä pulloja.

– Tästä Suomi ei saa EU:ssa min­ käänlaisia lisäpisteitä, vaikka uudel­ leenkäyttö on mitä parhainta resurssi­ tehokkuutta. Eikö juuri resurssitehok­ kuus ole EU:n tavoite, Bagge kysyy.

Molemmat toivovat EU:lta eräänlais­ ta ”nuuskapäätöstä” samaan tapaan kuin Ruotsi sai nuuskalleen erivapau­ den. Heidän mielestään Suomen ympä­ ristöviranomaisilla alkaa olla aika hyvä ymmärrys Suomen tarpeista uudelleen­ käytössä ja energiahyödyntämisessä.

– Direktiivin tarkasta aikataulusta on vaikeaa sanoa mitään. Vaikuttamistyötä on tehtävä jatkuvasti, Säilä korostaa.

Kysyen liikkeelle Millaiset ovat Antro Säilän ensimmäiset sata päivää uudessa tehtävässään, kuten Yhdysvalloissa on presidenteiltä tapana kysyä?

– Käytän merkittävän osan ajastani jäseniin tutustumiseen keskustele­ malla ja haastattelemalla. En kuvittele lähtökohtaisesti tietäväni, missä jäsenten suurimmat tarpeet ovat. Lupaan, että sadan päivän jälkeen minulla on selvä käsitys asioista ja voin esittää konkreettisen strategian ja vision Suomen Pakkausyhdistyksen tehtä­ vistä.

– Paljon asioita on tehty hyvin ja oikealla tavalla, eikä minulla ole käsitystä, että olisi tarvetta ryhtyä mihinkään remonttihommiin. Mutta totta ­ kai meidän täytyy jatkuvasti seurata aikaamme, ja organisaatiot kehittyvät aina tekijöidensä näköisiksi.

Venäjän pakotteiden vaikutus on noussut jo esiin ja puheeksi alan toi­ mijoiden kanssa, Bagge kertoo.

– Osa bisneksestä jää tekemättä ja osa pakkauksista varastoon. Haitat ovat huomattavan suuria, eikä uusia markkinoita tai tuotannon muutoksia oteta noin vain käyttöön. Jos muualla olisi sopivia markkinoita, olisihan ne otettu käyttöön jo ennen pakotteita, hän toteaa.

Kuitualan miehiä Säilä toimii 2014 loppuun asti johtajana Metsäteollisuus ry:n edunvalvonnassa kymmenen asiantuntijan yksikössä, joka keskittyy alan tutkimus-, innovaatio- ja korkeakoulutusasioihin. Hän aloitti uransa 1989 Simpeleen kartonkitehtaan myyntitehtävistä, sieltä siirtyi vaneriteollisuuteen ja oli 19 vuotta enimmäkseen UPM:n palveluksessa.

– Toimin neljä vuotta kehitysjohtajana UPM:n puutuotetoimialalla, vastasin tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. Siellä mietimme tuotteita muun muassa pakkausteollisuuden tarpeisiin. Uskon tuntevani suomalaiset kuitupuolen yritykset aika hyvin ja kartongin ja koteloiden tekijätkin kohtalaisen hyvin. Ja niihin, joita en tunne, tutustun.

Lahti on lumikaupunki Säilällä on kolme poikaa, joista kaksi opiskelee tuotantotaloutta ja kolmas on armeijan jälkeen menossa oikeustieteelliseen. Vaimo on lastenreumatologi. ­Kotipaikkana on Lahti, josta molemmat kulkevat junalla töihin Helsinkiin.

– Harrastuksina on liikunta, ulkoilu, golf, kesämökkeily ja hiihto. Yksi syy, miksi muutimme Lahteen on se, että talvella se on Helsingistä lähtiessä ensimmäinen paikka, jossa on varmasti lunta, Antro Säilä perustelee.

Mikä Pakkaus­ yhdistys?

S

ohjeita, standardeja ja lainsäädäntöä sekä yleensä suhtautumista pakkaamiseen ja välittää näistä asioista tietoa jäsenilleen.

Suomen Pakkausyhdistys ei ole

uomen Pakkausyhdistyksen tavoi-

­työnantajaliitto, vaan jäsenet kuuluvat

te on edistää pakkausalan yleisiä

useisiin eri työnantajaliittoihin. Jäsenet

toimintaedellytyksiä. Se hoitaa

ovat muun muassa suuria raaka-aine-

yhteistoimintaa kaikkien pakkaamisen

puolen yrityksiä, pakkausvalmistajia,

kanssa tekemisissä olevien yritysten,

pakkausten käyttäjiä ja kaupan alan

yhteisöjen ja muiden tahojen välillä eli

edustajia.

koko pakkausketjun alueella.

Yhdistys toimii pakkausalan edunval-

Tiedottamista ja alan kehityksestä kertomista varten yhdistyksellä on Pak­

vojana, kun alaa koskevaa lainsäädän-

kaus-lehti, joka täytti juuri 50 vuotta.

töä kehitetään yhteistyössä viranomais-

Yhdistys on ollut olemassa ­60 vuotta.

ten kanssa. Se seuraa alan teknistä ja taloudellista kehitystä, alaa koskettavia

Lisätietoja: www.pakkaus.com,

Ykköshaasteita ovat EU-sääntely sekä kotimaisen pakkausasetuksen täytäntöönpano, johon kuuluu muun muassa keräys­verkoston luominen.

puh. 09 684 0340

PYR INFO 3/2014

| 1 3

Fiksut pakkaukset

säästävät luontoa Tutut IKEA-tuotteet sopivat niin opiskelijaboksiin kuin moderniin keittiöön. Niiden ­pakkaukset ovat pitkän tuotekehittelyn tulos. teksti Jukka Nortio, kuvat Riikka Hurri/Otavamedia

1 4 | PYR INFO 3/2014

I

KEA käyttää noin prosentin maailmassa vuosittain hyödynnettävästä puutavarasta ­ eli noin 35 miljoonaa kuutiometriä. Tämä vastaa 330 eduskuntatalon tilavuutta. Ei ole ­yhdentekevää, kuinka tätä materiaalia käytetään tuotteisiin ja pakkauksiin.

– Tavoitteenamme on, että elokuun 2020 loppuun mennessä kaikki pakkausmateriaalimme ja tuotteidemme raaka-aine on joko uusiutuvaa, kierrätettävää tai kierrätetystä materiaalista tehtyä, IKEA Suomen Sustainability Manager Annika Salo sanoo.

Tavarataloissa kierrätetään huolellisesti materiaalikierrätykseen kaikki pakkauspahvi ja kirkas muovi. Myös asiakkaat voivat palauttaa pakkauspahveja tavarataloon kierrätykseen. Yhtiön Suomen tavaratalot kierrättivät vuonna 2013 keskimäärin 97 prosenttia jätteistään.

– Yhteistyö PYRin kanssa on tiivistä.

PYR tiedottaa yrityksellemme säännöllisesti muun muassa pakkauksiin liittyvistä velvoitteista sekä tuottajavastuuseen liittyvistä lakiasetuksista ja säädöksistä. Lisäksi saamme tarvittaessa tukea esimerkiksi käytön vuosittaisen raportoinnin oikeinkirjaamiseen.

IKEAssa nähdään, että yhteistyö on ollut heille hyödyksi.

– PYRiltä saamamme arvokas tieto auttaa meitä toimimaan yrityksenä ­vastuullisesti ja lainmukaisesti, Salo mainitsee.

Litteys tuo tehokkuutta Ingvar Kamprad keksi vuonna 1956 IKEAn kuuluisan litteän pakkauksen.

Hänen piti ratkoa, kuinka pöytä kuljetetaan autossa turvallisesti ja helposti ilman, että siihen tulee kolhuja. Loppu onkin historiaa.

Litteä pakkaus on monin tavoin ­kustannustehokas. Se säästää pakkaus-

Laura Ringin ja Antti Penttilän työntämiin kärryihin mahtuu uuden keittiön koko kaapisto.

PYR INFO 3/2014

| 1 5

kuva Veera Aalto

materiaaleja ja pakkaussuunnittelun kuluja, kun samanlaista peruspak­ kausta voidaan käyttää useisiin tuot­ teisiin.

Taloudellinen ja helppo pakattavuus on yksi tuotesuunnittelua määräävä tekijä.

– Suunnittelussa huomioidaan muun muassa se, miten tuotetta myy­ dään: millainen sen paikka ja esillepa­ no on myymälässä, Salo kertoo.

Tavarataloon saapuva tavara siirre­ tään rekkojen uumenista pääsääntöi­ sesti joko suoraan myymälään tai itse­ palveluvaraston hyllyille. Tuote voi olla esillä esimerkiksi suoraan ready-tosell-lavalla, jolloin sen esillepanoon ­tarvitaan minimaalinen määrä työtä.

Lava siirretään lavavaunulla ennen myymälän avautumista paikalleen, ­perferoitu osa pahvista poistetaan ja voilá: tuotteet ovat valmiina kulut­ tajien silmien edessä.

Monta hyötyä Lundin yliopiston tutkimusryhmä selvitti, kuinka IKEAn pakkaussuunnittelijoiden ja logistiikka-asiantuntijoiden ratkaisu tuottaa hyötyjä sekä yritykselle että ympäristölle.

Yhtiön organisaatiossa havaittiin, että yrityksen tehokkuutta voitiin parantaa minimoimalla pakkausten tyhjää tilaa.

Niinpä lähdettiin etsimään tilasyöppöjä.

Massatuotteina myytävät Glimma-lämpökynttiläpakkaukset olivat yksi pahimmista.

Kynttilät pakattiin alun perin sadan kappaleen muovipusseihin, jotka pantiin lavalla olevaan pahvilaatikkoon. Pusseissa kynttilöiden ja pussien väliin jäi runsaasti ilmaa. Tuotekehittelyn tuloksena kynttilät pakattiin suorakaiteen muotoiseen pakettiin. Sadan kynttilän paketit voitiin puolestaan pakata tiiviisti myyntipalettiin.

Uuden pakkaustavan myötä yhdelle lavalle saatiin 360 sadan kappaleen pakkausta, kun niitä ennen mahtui 256. Näin säästettiin pakkauskuluissa ja tarvittiin 200 rekkakyytiä vähemmän vuosittain.

Kuljetusten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt putosivat huomattavasti. Uuden pakkauksen myötä tuotteiden esillepanoaika väheni tavarataloissa, mikä tuotti 186 työpäivän säästöt vuosittain. Tehokkaampi pakkaaminen paransi kannattavuutta: samalla hinnalla myydyt tuotteet tuovat tänään yrityksen kassaan enemmän rahaa kuin ennen uudistusta.

Lähde: Gunilla Jönssön et al.: Packging logistics and retailer’s profitability: an IKEA case study.

IKEA • Nimi IKEA tulee yrityksen perustajan Ingvar Kampradin nimikirjaimista sekä hänen kotitilansa ja -kylänsä Elm­ tarydin ja Agunnarydin alkukirjaimista.

• perustettu 1943 • 139 000 työntekijää • 345 myymälää 42 maassa, joista 315 omaa tavara­taloa 27 maassa • liikevaihto 27 miljardia euroa toimintavuonna 2013 • Suomessa 5 tavarataloa, liikevaihto 313 miljoonaa euroa toimintavuonna 2013.

1 6 | PYR INFO 3/2014

Suunnittelulla logistiikkasäästöjä Tuotteet saavat pakkauksensa jo tehtaal­ la. Kun kirjahyllyn osat on sahattu, höy­ lätty, lakattu ja viimeistelty, ne siirtyvät pakkaamoon. Siellä robotit lastaavat osat liukuhihnalla pakkauspahvin pääl­ le, joka kierretään ja taitellaan tiiviiksi paketiksi osien ympärille.

– Pakkaukset ovat niin tiiviitä, että osien uudelleenpakkaaminen ei onnistu niin, että tuotteen osat yritetään ujuttaa pakkaukseen.

Tiivis pakkaaminen merkitsee yhtiön volyymeissa miljoonien aaltopahvikilo­ jen ja tuhansien puiden säästöä vuo­ dessa.

Oivallukset pakkauksissa merkitse­ vät säästöjä logistiikkaketjussa. Niiden ansiosta yhteen kuljetukseen saadaan enemmän tavaraa. Kuljetuksia tulee vähemmän, mikä merkitsee sekä kus­ tannussäästöjä että vähemmän päästöjä.

– Esimerkiksi Vidja-valaisin suunni­ teltiin uudelleen, jotta sille saatiin fik­ sumpi pakkaus. Sen osia vähennettiin 33:sta 24:een, jonka ansiosta pakkauk­ sen koko pieneni 28 prosenttia. Tämän ansiosta kuljetuslavalle mahtuu nyt 128 valaisinta, kun niitä saatiin aiemmin mukaan 80, Salo kertoo.

Pakkaussuunnittelulla parannetaan myös kuljetusten täyttöastetta. Koska yhdessä lastissa on satoja erilaisia tuote­ pakkauksia, sataprosenttinen täyttöaste on mahdottomuus.

– Suomessa olemme päässeet 60 prosenttiin, mutta tavoitteemme on ­ 75 prosentin täyttöaste.

Pahvi korvaa muovin Tarkat ympäristövastuutavoitteet ohjaa­ vat yrityksen tuote- ja pakkaussuunnit­ telijoita.

– Globaali tuotekehitysyksikkömme on keksinyt vahvoja mutta samalla ke­ veitä tapoja hyödyntää pahvia sekä pak­ kauksessa että tuotteiden raaka-aineena.

Tärkein innovaatio on pahvikenno ­nimeltään Board on frame. Kennoa ­käytetään styroxin sijaan pakkauksissa

Aaltopahvi ja muut kartongit sopivat monenlaisiin kohtiin, joissa tuotteita ja niiden osia pitää suojata.

suojaamaan tuotteita. Kestävyyden ja keveyden vuoksi käytämme sitä myös monissa tuotteissamme, kuten Lackpöydissä.

Uuden materiaalin ansiosta pak­ kaukset ovat kevyempiä ilman että kestävyys on heikentynyt.

– Tämänkin innovaation takana on periaatteemme pyrkiä vähentämään raaka-aineiden osuutta tuotteissamme ja pakkauksissamme. Haluamme hyödyntää huonekalujen valmistuksessa syntyvää hukkapuuta mahdollisimman tehokkaasti sekä tuotteissamme että pakkauksissamme.

IKEA suosii pahvia myös lavojen materiaalina. Elokuuhun 2014 mennessä se oli saavuttanut tavoitteen korvata tavarataloista myytävissä tuotteissa puiset lavat pahvista valmistetuilla.

Pakkaukset uusiksi

ei voi enää myydä ilman uutta pakkausta.

IKEA kierrättää tehokkaasti tavaroita,

asiakaspalautukset.

joiden pakkaus on vaurioitunut tai muuten

Mallikappaleet sekä valikoimien vaihdosten yhteydessä ylijäävät viimeiset myyntierät saavat uuden elämän recoveryosastolla samoin kuin moitteettomat Vantaan tavaratalon recovery-osasto

pakattava uudelleen. Ne saavat uuden

kulutti tuotteiden uudelleenpakkaamiseen

pakkauksen myymälän recovery-osastolla.

viime vuonna lähes 70 kuutiota pahvia.

Uudelleenpakatut tuotteet erottuvat ­värinsä ja recovery-leiman ansiosta.

– Pakkaamme vuosittain Suomessa

– Tietokoneohjattu järjestelmä suunnittelee ja leikkaa pahvista pakkaukset niin, että hukkaa syntyy mahdollisimman

uudelleen kymmeniä tuhansia tuotteita,

vähän. Samasta pahviarkista leikataan jopa

joissa tuote on täysin kunnossa, mutta

neljä pakkausta, Salo kertoo.

pakkaus on vaurioitunut, Salo kertoo.

Jos tuotteessa on pienikin virhe, sitä

Vaurioita voi tulla monesta syystä.

ei pakata uudelleen, vaan tuote päätyy

– Logistisessa ketjussa on useita vaihei-

Löytöpisteeseen, jossa asiakas näkee sen

ta, ja kun tavaramäärät ovat suuret, aina

kunnon. Tuotteen hinta on Löytöpisteessä­

tapahtuu vahinkoja. Asiakkaamme myös

huomattavasti tavaratalon normaalia

avaavat paketteja myymälässä, jolloin niitä

valikoimaa edullisempi.

PYR INFO 3/2014

| 1 7

Y M P Ä R I S T Ö teksti Ilpo Salonen

Tarkempaa raportointia Lomakkeen kaksi tärkeintä uudistusta ovat: Neljän materiaalin osalta kuluttajille ja yrityksille päätyvien tuotteiden pakkausten erottaminen toisistaan sekä puupakkausten aiempaa tarkempi

Ilmoituslomake uudistuu

jaottelu.

Pakkaustietojen ilmoituslomake uudistuu vuonna 2015. Siihen tulee muun muassa yritys- ja kuluttajapakkauksille omat rivit eriteltyinä sekä tarkennusta puupakkauksille. Miksi on tärkeää raportoida aiempaa tarkemmin?

T

ilasto- ja tukipalveluista vastaava päällikkö Sari Tapaninen PYRistä kertoo, että ­tarkemmin eriteltyjen pakkaustietojen avulla laajennetun tuottajavastuun toteutus pohjautuu oikeaan pakkausmäärätietoon.

– Toivomme, että uudistuksen myötä lomakkeen täyttäminen asiakkaillemme olisi myös entistä helpompaa. Yritysten ilmoittamat tiedot raportoidaan kokonaistilastoina eteenpäin suomalaiselle viranomaiselle, Pirkanmaan ELY-keskukselle, joka vuorostaan välittää tiedot sovitusti EU:lle. Olemme erityisesti panostaneet lomakkeen täyttöohjeisiin ja toivonkin, että olemme onnistuneet tässä.

Suomen Kuitukierrätys Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Salmi katsoo, että lomakkeen toteutus on hyvä ja muutokset tarpeellisia.

– Saamme entistä paremmin selvitettyä kuitupakkausten virrat kulutta­

18 | PYR INFO 3/2014

jille asti. Olemme myös yrittäneet esimerkiksi selkeyttää sitä, mikä ero on vessapaperirullan ja paperikoneen rullan hylsyllä.

Eija Jokela Suomen Kuitukierrätys Oy:stä kertoo, että yhdistyksen osalta ei ole kyse kovin suuresta muutoksesta.

– Toivomme tietenkin uudistuksen auttavan, että lomakkeen täyttäjän on entistä helpompi ilmoittaa vuotuiset pakkaustiedot mahdollisimman oikein.

Puupakkausten Kierrätys PPK Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ala-Viikari arvioi, että ainakin puupakkausten osalta tietojen tarkkuus paranee huomattavasti jatkossa.

– Saamme tarkempaa tietoa eri pakkaustyypeistä, volyymien jakautumisesta ja uudelleenkäytöstä pakkaustyypeittäin.

Hän toivoo, että yritykset lomaketta täyttäessään kiinnittäisivät erityistä huomiota Uudelleenkäyttö pakkauk­ sena Suomessa -sarakkeen lukuihin.

– Minulla on sellainen tuntuma, että puupakkausten osalta julkaistut uudelleenkäyttöluvut ovat hieman pienempiä kuin toteutuneet luvut. Huolellisella uudelleenkäytön kirjaamisella pystyisimme osoittamaan, kuinka tehokkaasti puupakkauksia todellisuudessa uudelleenkäytetään, Ala-Viikari sanoo.

Kaikki haastateltavat ovat sitä mieltä, että lomakkeen täyttöohjeet ovat selkeät, ja uudistuksessa on huomioitu raportointiohjeet riittävän hyvin. Eija Jokela kuitenkin korostaa, että kysymistä ei pidä pelätä.

– Mieluummin pitää kysyä kuin olettaa tai arvailla. Autamme ja neuvomme mielellämme! Lomaketta täytettäessä kannattaa ja pitää olla huolellinen, sillä tiedothan ovat perusta paitsi yritysten maksamille kierrätysmaksuille, myös viranomaisten tilastoille sekä muun muassa materiaalikohtai­sille kierrätysasteille.

Pakkaukset yrityksille

Pakkaukset

ovat tuotteiden pakkauksia,

kuluttajille ovat tuottei-

jotka on tarkoitettu käytettäviksi

den pakkauksia, jotka on

vain teollisuuden tai yritysten vä-

tarkoitettu päätymään

lisessä kaupassa yksikkö- ja kulje-

kuluttajille tai kotitalouksiin,

tuspakkauksina sekä teollisuuden

ILMOITUSLOM

AKE

esimerkiksi­ myyntipak­-

ja kaupan välisissä kuljetuksissa.

kauk­set sekä osa

Myös pakkaukset, joita käytetään

Ilmoita pakkau sti liikevaihto vuon edot, jos yrityksenne na 2014 oli miljo enemmän. Ilm ona euroa tai oi kuuluvien yrity ta kaikkien sopimukseenne sten ja toimipa ikkojen tiedot yhteenlaskettu na.

ryhmä- ja kuljetus­-

tuotteiden esillepanoon

pakkauksista.

kaupassa, ovat yrityspakkauksia.

Käytä laskennas sa yrityksesi kä todellisia pain oja. Muistathan yttämien pakkausten laskea mukaan säilyttämiseen , su ka esillepanoon kä ojaamiseen, käsittelyyn ja ku ikki tuotteen ljetukseen sekä ytetyt pakkauks et.

M AT ER IA AL IT Aaltopahvipakk aukset kuluttaji lle Aaltopahvipakk aukset yrityksille Teollisuuskääre et ja säkit Teollisuushylsyt

PAPERIKUIDUT

METALLIT

LASI

Muita

EUR-lavat Kertakäyttölav at Kaapelikelat Muut puupakka ukset

M UU T

peltipakkauksia käytetään tuotteiden pakkaamiseen, jotka on tarkoitettu päätymään

Kartonki- ja pa peripakkaukse t Nestekartonkipa kkaukset Muovipakkauk set kuluttajille Muovipakkauk set yrityksille Pantilliset kierrä tysmuovipullot *) Alumiinipakkau kset kuluttajille Alumiinipakkau kset yrityksille Tinapeltipakkau kset kuluttajille Tinapeltipakkau kset yrityksille Teräspakkaukse t Pantilliset juom atölkit *) Pantilliset lasipu llot *) Pantittomat las ipakkaukset FIN-lavat

MUOVI

PUU

VUONNA 2014 KÄ Ilmoita tonneis YTETTYJEN PAKKAUSTEN M ÄÄRÄT sa (esim. 2130 kg , yhden desimaalin tarkkuud ella = 2,1 tn). Pienin ilmoitettava luk u on 0,1 tn.

Suomen markkinoille Uudelleenpakatut ja Maahantuonti Vienti käyttö pakkautetut pakkauksena Aaltopahvi-, Suomessa muovi-, alumiini- ja tina-

Muut pakkauks

et

puupakkauksiaMuut pakkaukset, mitä mate

kuluttajille tai yrityksille. Ne on jaettu omille riveilleen, joissa on sininen ja ruskea värikoodi.

Puupakkaukset: FIN-lavoille ja EURlavoille on erilliset rivit.

Lavoilla on standardikoot: FIN-lava 1200 x 1000 mm ja EUR-lava 1200 x 800 mm.

Kertakäyttölavat ovat erikokoisia

riaalia:

ovat puusta tai*) Pantillinen kuluttajapakkau

lavoja, jotka on n juomien pakk aavalmistettu vanerista valmistetut miseen. erikseen LISÄTIETOA (esim . kommenKaapelikeloja tit, jos pakkausti alustat, kehikot, laatiettyä tuotetta etonne ovat ol eellisesti muuttu käytetään erineet edellisestä tikot, rasiat, tynnyrit, varten. vuodesta): laisten kaapelien astiat sekä tuki- ja pakkaamiseen.

Allekirjo välipuut. s, jota käytetää

itus: Nimen selvenn ys:

Puhelin:

▲

ILMOITA PAKK

TI ETOJ EN IL M

AUSTIEDOT VI

OI TU S ON HE

IMEISTÄÄN 31

LP OI NTA JA NO

.3.2015

Sähköposti:

PE IN TA PY

R OY:N EX TR AN Voit palauttaa ET IS SÄ: https lomakkeen myö ://extranet.py s sähköpostin liitt Sähköposti: py r.fi. r@pyr.fi. Posti : Pakkausalan Ym eenä, postitse tai faksilla. päristörekisteri PYR Oy, Mikonk atu 15 B, 0010 0 HELSINKI. Fa ksi: 09 6162 31 00.

PYR INFO 3/2014

| 1 9

T E K N O L O G I A teksti Ilpo Salonen, kuvitus Atte Lakinnoro

25 %

Anturi tuo järkeä LOGISTIIKKAAN Kaikuluotaimista, kännyköistä ja Marsmönkijöistä sovellettu tekniikka parantaa jätekuljetusten logistiikkaa.

Astiat tyhjennetään, kun ne ovat sopivasti täynnä.

E

spoolaisen Enevo Oy:n kehittämä ONe Collect -laite on nyrkin kokoinen mötikkä, joka ruuvataan jäteastian sisäkanteen tai -kylkeen. Laite mittaa kaikuluotaimen tapaan ultraäänellä, miten täynnä astia on. Laitteessa on kännykän liiketunnistinta muistuttava osa, joka havaitsee, milloin astia tyhjennetään.

Myös lämpötila rekisteröityy.

Anturi lähettää tiedon langattomasti Enevon palvelinjärjestelmään, jonka sovellukset viestittävät automaattisesti

2 0 | PYR INFO 3/2014

kuljetusurakoitsijoille järkevimmät reitit. Mars-mönkijän tekniikka on virtapihiä: akun luvataan kestävän 10 vuotta.

Laite paljasti lumelaskutuksen Paperinkeräys Oy on käyttänyt ONe Collect -järjestelmää vuoden 2014 ­alusta lähtien 125 aluekeräyspisteessä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen alueella. Kussakin pisteessä on yksi kartonginkeräyssäiliö, johon on asennettu ONe Collect -laite.

Etelä-Suomen kenttäpäällikkö Taneli Lumiaro kertoo Paperinkeräyksen havainneen pian asennuksen jälkeen, että silloisen kuljetusyhtiön ilmoittamat tyhjennyskerrat eivät täsmänneet antureista saatujen tietojen kanssa.

– Kuljetusyhtiön mukaan käynnit oli heidän ajoneuvopäätteidensä mukaan ajettu. Antureiden mukaan tyhjennyksiä ei kuitenkaan ollut tehty.

Paperinkeräyksen nyt käyttämän uuden urakoitsijan laskutus perustuu antureiden avulla todennettaviin tyhjennyksiin. Anturit muodostavat tyhjennystehtävän suoraan kuljettajan ajoneuvopäätteelle, kun säiliön täyttöaste on 80 prosenttia.

– Tyhjennämme siis vain täysiä tai lähes täysiä astioita. Myös kartonkipisteiden ylitäyttymisestä johtuvat siivouskulut ovat vähentyneet, Lumiaro sanoo.

Anturit ilmoittavat tyhjennystapahtumat ajoneuvopäätteelle automaattisesti joka aamu. Lumiaro mainitsee kehityskohteena, että jos piste yllättäen täyttyy päivän aikana, siitä olisi hyvä saada tieto suoraan kuljettajan päätteelle.

– Tällä hetkellä seuraamme täyttymisiä Enevon portaalin kautta tietokoneelta ja soitamme tarvittaessa poikkeavista tapahtumista kuljettajalle autoon.

Uusi ajattelutapa tarpeen Myös palvelupäällikkö Tuija Klaus ItäUudenmaan Jätehuolto Oy:stä kertoo, että kokemukset ovat hyviä. Anturit ovat käytössä koko IUJ:n alueen sekajätepisteissä, yhteensä 24 pisteessä ja 54 säi­ liössä. Porvoon ekopisteiden kartonkisäiliöissä on lisäksi 43 ekopistettä ja 56 säiliötä.

85 %

97 %

– Talvikaudella turhat tyhjennykset ­ovat vähentyneet, ja kesäkaudella olemme saaneet lisättyä liian harvoiksi jääneitä käyntejä. Kustannussäästöä on syntynyt vuositasolla noin 25 prosenttia. Turhat käynnit ovat jääneet oikeastaan koko­ naan pois, ja myös ylitäyttö on vähenty­ nyt.

Klaus kertoo, että erityisesti kevään ja syksyn epätasainen ja arvaamaton täyttyminen hoituu automaattisesti, eikä asiaa tarvitse arvailla.

– Suurin haaste on yhteistyö urakoit­ sijan kanssa. Anturit tuovat kokonaan uuden mallin suorittaa tyhjennyksiä entisen säännöllisen rytmin tilalle. Jos ajetaan anturitiedon perusteella, se voi tarkoittaa, että samalla alueella käydään täyttymisen mukaan vaikka peräkkäi­ sinä päivinä. Kompromisseja täytyy siis tehdä logistiikan järkevöittämisen ja antureiden tuoman parhaan hyödyn välillä, hän toteaa.

Tekniikka hallussa Enevon toimitusjohtaja Fredrik Kekä­ läinen kertoo, että anturit on suunnitel­ tu toimimaan lähes kaikissa säiliötyy­ peissä ja jätejakeissa.

– Olemme testanneet antureita 126 jätesäiliömallissa ja 25 eri jätejakeessa.

On säiliöitä, joissa laite ei toimi, esi­ merkiksi avolavoissa. Niitä varten olem­

45 %

me kehittämässä parhaillaan uutta ­sensorityyppiä.

Laite on suunniteltu käyttämään erittäin vähän virtaa. Anturissa on edis­ tyksellistä virrankulutuslogiikkaa, joka kytkee tarvittavia toimintoja lepotilasta toimintakuntoon aina tarvittaessa.

– Kehitystyössä on on ollut parhaita elektroniikkasuunnittelijoita, joilla on pitkä kokemus muun muassa kännyk­ kämaailmasta. Käytämme samaa akku­ tekniikkaa, jota käytetään esimerkiksi Marsin pintaa tutkivissa laitteissa.

Antureiden mekaaninen kestävyys on tärkeää, koska jäteastioiden käsittely voi olla varsin reipasta. Kekäläinen ker­ too, että tämä on otettu huomioon.

– VTT on testannut anturit usean eri IEC-standardin mukaan – anturia on viety erittäin hankaliin ympäristö- ja isku/värinätesteihin. Olemme kehittä­ neet valmistusmenetelmän, jonka avul­ la laite kestää hyvin iskuja, lämpötila­ vaihteluita ja jopa nesteeseen upotusta.

Enevon laitteita on käytössä runsaat viisi tuhatta, puolet Suomessa ja loput ulkomailla.

– Myynti aloitettiin oikeastaan vasta alkuvuodesta 2014. Kasvunäkymät ovat erittäin hyvät, ja laitteita menee nyt toista tuhatta kuukaudessa. Olemme nyt keskittyneet ”kehittyneisiin” mark­ kinoihin eli maihin ja alueisiin, joissa on korkea kierrätysaste, olemassa oleva jätehuoltoinfrastruktuuri. Meitä kiin­ nostavat ensisijaisesti alueet, joissa on korkea sosiaalinen ja taloudellinen pai­ ne tuottaa jätehuolto- ja kierrätyspalve­ luita yhä tehokkaammin, Kekäläinen kertoo.

Anturit tuovat kokonaan uuden mallin suorittaa tyhjennyksiä.

33 %

PYR INFO 3/2014

| 21

h s i l g n in E

Million euro bill Extended producer responsibility for packaging will raise recycling fees by millions of euros in the coming years when legislation transfers responsibility for setting up take-back of consumer packaging to the producer organisations. PYR and operators in the field have pushed hard to keep the impacts of the rise in costs as low as possible.

T

he Council of State approved the proposed decree on packaging and packaging waste at the beginning of July. Producer responsibility for packaging has thus been considerably extended from the present requirement. Henceforth, the Waste Act will require producers and importers of packaging to set up take-back and recycling of consumer packaging in addition to gradually taking on responsibility for costs from May 2015 as well as starting up take-back at the beginning of the following year.

According to PYR’s CEO, Juha-Heikki Tanskanen, extending producer responsibility will mean additional costs amounting to millions euros per year for the sector in the form of increased recycling fees. He points out, “Recycling fees have so far led to an annual bill of some EUR 8 million for the sector. The costs are now estimated to multiply as much as fivefold from the present costs, which would signify a rise of roughly EUR 40 million. The situation varies, however, by material on account of such factors as the extent of the present operations, features connected with the materials’ logistics and the value of the raw material.”

He believes that the real size of the extra costs will only be clear once the recycling and take-back of packaging has been organised and tendered for.

One clean sweep In comparison to many other countries producer responsibility for packaging has so far been limited in Finland. PYR’s Financial Manager, Sari Tapaninen, notes that in Germany, for instance, these matters have progressed 2 2 | PYR INFO 3/2014

considerably more rapidly, which has meant a large outlay for the local firms with producer responsibility obligations.

“This is a great change from 1997, for example, the year PYR was established. In the beginning recovery fees were correspondingly quite small and targets could be met with relatively little effort. The sector has now had to adapt rather quickly.

The more aware operators have, of course, already known about the upward pressures on recycling fees in good time. The producer organisation for glass already introduced significant price rises last year to prepare for forthcoming changes. With regard to a large number of producer organisations, however, extra costs will be seen in next year’s recycling fees.

Ultimately, these rises will be felt in consumer prices. PYR’s fees will remain the same,” she states.

The reason for organisational costs A substantial part of the rise in costs will be incurred in setting up take-back of consumer packaging. Previously, the costs were mainly covered by waste fees levied by municipalities.

The six-month solidity requirement imposed on certain producer organisations will also raise recycling fees. Similarly, the tight schedule for the implementation of the reform places its own pressure, according to Tanskanen.

Take-back of consumer glass, metal and fibre packaging will take place on a countrywide scale at a minimum of 1850 take-back sites that producers will have to set up in compliance with the decree. A minimum of 500 take-back sites will have to be established for separate

take-back of plastic packaging waste. In addition, producers will have to set up a minimum of 30 terminals to receive packaging waste generated by trade and industry as well as the packaging waste collected by municipal and private waste management firms.

The decree also tightens up the targets on the reuse and recycling of packaging, imposing the requirements for packaging materialspecific recycling rates on producers.

“In the present economic situation price rises are, of course, poison to firms. During the drafting stages of both the Waste Act and the decree we tried to influence legislation to keep producer responsibility as little as possible. In spite of that, the number of take-back points required, for instance, was much larger than producers would have wished,” admits Tanskanen.

Impossible to bear producer responsibility alone Firms may attend to their producer responsibility obligation for packaging by making a contract with PYR. In this way a firm transfers its obligations concerning producer responsibility to producer organisations in the field of packaging. Producer responsibility for packaging does not apply to firms with a turnover of less than EUR 1 million.

Tanskanen emphasises that it is important to PYR that efforts should be made to keep the sum total of all producer responsibility related fees as low as possible. PYR is planning, inviting tenders and making agreements concerning take-back. The joint steering committee run by the producer organisations and PYR, which started operating in the summer, is making major collaborative decisions on the take-back of consumer packaging.

“The extension of producer responsibility has been the main feature of all our activities over the present year. We and the producer organisations have a joint objective. It is important to have the take-back points in the

R E AD ARTI in EngCLES info.p lish: yr.fi

Preparing for tighter times The recycling fee for glass has so far been low at EUR 10 per tonne, as the producer organisation, Suomen Keräyslasiyhdistys (SKY), has only contributed to the cost of collection by supporting the delivery of packaging glass collected by municipalities for recovery.

According to Maija Peltola, the Managing Director of Suomen Keräyslasiyhdistys, SKY has prepared for the extension of producer responsibility and for covering the costs of future obligations by making incremental rises in recycling fees for non-deposit glass during the years 2014–16. The recycling fee for 2015 will be EUR 105 per tonne.

“SKY has previously contributed to glass collection by paying a recycling subsidy for material going to recycling. However, with extended producer responsibility approaching, we will have to cover the costs incurred in the take-back and recycling of non-deposit glass.

Producers will also be responsible for information activities. It is important that consumers know about the changes that are coming, can find the nearest take-back point for packaging waste and are familiar with the sorting instructions for the materials,” she states.

According to Peltola, the aim of SKY is that the new tasks can be carried out in compliance with legal requirements, but nevertheless as cost effectively as possible.

“We have prepared a new operating model in conjunction with PYR and the other producer organisations in the field of packaging.

Cooperation with municipal and private sector waste management firms will become closer during the winter,” she explains.

You can read the full article online at info.pyr.fi.

C U R R E N T N E W S Juha-Heikki Tanskanen

same locations so that sorting is made easy for consumers and maintenance more efficient.

Centralisation provides cost-effectiveness,” he states.

Who does the money come from and who does it go to?

E

xtremely high targets were outlined for the recycling of packaging waste in the circular economy package published by the European Commission in April of this year. Member states will be required to raise the recycling rate to 80% by 2030. Apart from benefits to the environment, it is estimated that increasing recycling will both create new jobs and ensure access to materials. In Finland 59% of packaging waste was recycled in 2012.

A statutory increase in recycling will certainly create jobs and provide business opportunities. Nevertheless, this does not mean that packaging waste or any other waste would be transformed into economically valuable raw materials. If the value of recycled waste covered the costs of collection, transport, handling and recycling, the waste problem would have already be en solved. There would be less need of compulsory legislation, and material supply flows would not need to be controlled, for instance, by taxation on beverage packaging or waste.

In Finland the cost of EPR and recycling is beginning to assume a more concrete form for obliged firms. Producer organisations have decided on recycling fees for 2015. On the basis of these fees producer responsibility will cost trade and industry some EUR 20 million next year. The corresponding cost for 2012 was some EUR 8 million. Individual material-specific recycling fees for packaging will range from EUR 0.65 to EUR 105.00 per tonne next year whereas the range was EUR 0.5 to EUR 38.5 per tonne in 2013.

How is this large cost of producer responsibility for packaging ultimately

formed? It depends on a number of factors, but especially on developments in legislation. It is clear that the Commission’s adoption of the circular economy package in its present form would lead to considerable additional costs. The circular economy package has received a rather critical response, however. It has been hastily written without sufficient consideration being paid to the overall effects of the specific proposals for change.

Taking care of the environment is a worthwhile task. For this reason cleantech will be an important growth sector in the future. On the other hand, things are not black and white. If the environmental sector is to grow, somebody has to pay for it. One such payer is the Finnish packer or importer of packed products and through this each and every Finn.

In conclusion a more positive note: the packaging sector in Finland reuses on average two out of every three packaging. In 2012 the reuse rate for packaging amounted to 68% (1,500,000 tonnes). Good on us!

o f in PYR Oy:n yhteystiedot

Tuottajayhteisöjen yhteystiedot

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy,

SUOMEN KUITUKIERRÄTYS OY Juha-Pekka Salmi, p. 050 329 6211 juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi www.kuitukierratys.fi

Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki p. 09 616 230, faksi 09 6162 3100 Ovatko yhteystietosi muuttuneet? ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen pyr@pyr.fi, soittamalla asiakaspalveluumme p. 09 6162 3500 tai faksaamalla numeroon 09 6162 3100. Mikäli Sinulle ei tule PYR Info -lehteä ja haluaisit saada sen, ilmoita meille osoitteesi.

SUOMEN KERÄYSLASIYHDISTYS RY Maija Peltola, p. 040 543 7007 maija.peltola@kerayslasiyhdistys.fi www.kerayslasiyhdistys.fi MEPAK-KIERRÄTYS OY Tapani Sievänen, p. 040 544 6899 sievanen.tapani@mepak.fi www.mepak.fi

PUUPAKKAUSTEN KIERRÄTYS PPK OY Jukka Ala-Viikari, p. 0400 802 896 jukka.ala-viikari@puupakkauskierratys.fi www.puupakkauskierratys.fi

Linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille www.pyr.fi

Kannen kuva: Riikka Hurri/Otavamedia

SUOMEN UUSIOMUOVI OY Vesa Soini vesa.soini@uusiomuovi.fi www.suomenuusiomuovi.fi