Pyorre 6 2013

e Pyörr y siirty n aa Akkun

Lehti Oulun kaupungin henkilöstölle

6/2013

s.4 Vuosi 2014: Talouden ja henkilöstön tasapainottelu

2

.1 s n

e

ä m m

Ist

äh v u

Sisältö 6/2013 4–9

Pyörre sähköistyy uuteen Akkunaan

Teema

Vuoden tilinpäätös katsoo eteenpäin

10 Ilmoitustaulu 12 Työkalupakki

Työtuolit käyttökieltoon

14 Uusi puhelinluettelo Akkunassa 15 Jyrkin palsta

L

4–9 12

uet parhaillaan historian viimeistä paperi-Pyörrettä, sillä ensi vuonna 31-vuotias lehti siirtyy luettavaksi uuteen Akkunaan. Uudistuksen taustalla on henkilöstöltä nousseet säästöideat. Toive oli, että Pyörre muuttuisi kokonaan sähköiseksi. Vaikka julkaisumuoto muuttuu, puolustaa henkilöstölehti kuitenkin edelleen paikkaansa: sen kautta voidaan tavallista laajemmin taustoittaa ajankohtaisia ja usein myös monimuotoisia henkilöstöasioita. Vaikka lehden julkaisumuoto muuttuu, pääasia pysyy. Kerromme kiinnostavista asioista mahdollisimman monimuotoisilla jutuilla. Pientä kepeyttäkään emme pelkää.

Toivotan kaikille hyvää mieltä uuteen vuoteen ja valoisia lukuhetkiä uuden lehden seurassa!

16–18 Työpäivä

Työtavat uusiksi Intiön hoivakodissa

19 Pyörre peukuttaa

Saareen-näyttelyn saamalle palkinnolle

20 Hra Kraak

Sirkka Keränen viestintäjohtaja

Lisää Pyörteen sähköistymisestä s. 8

vaa jo ta ja rentoutta Tunnelmallis ilökunta ja upungin henk lua Oulun ka tarmoa lukijat! Iloa ja muut Pyörteen ! vuodelle 2014 itus re-lehden toim toivottaa Pyör

kuva Jussi Tu

!

Hyvää jouluau-

okkola

16–18

6/2013, Oulun kaupungin henkilöstölehti • Julkaisija: Oulun kaupunki ISSN: 0780-7597 • Toimitus: Otavamedia Asiakasviestintä • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, puh. 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Eila Vähäkuopus, puh. 044 703 1141, eila.vahakuopus@ouka.fi • Tuottaja: Maria Öfverström, puh. 040 524 1600, maria.ofverstrom@otavamedia.fi • Graafinen suunnittelu: Päivi Rücker, puh. 040 518 6655, paivi.rucker@otavamedia.fi • Toimituskunta 6/13: Sirkka Keränen, Eila Vähäkuopus, Minna Parkkila, Annu Höttönen, Essi Lehtinen, Laura Paloheimo ja Sirpa Tarkkinen. Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. • Paino: Erweko Oy • Paperi: Lumisilk, 115/170 g.

Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä Akkunassa ja osoitteessa www.ouka.fi. • Kannen kuva: Samuli Skantsi • Kuvassa: Talousjohtaja Jukka Weisell ja henkilöstöjohtaja Unto Lehtonen.

2

Valoja Franze

nin puistossa.

PEFC Certified Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista PEFC/02-31-120

www.pefc.org

Kahavilla Marko Savolainen Tällä palstalla kahvittelemme henkilökunnan kanssa.

Asenne ratkaisee Päällikkö Marko Savolainen tuuraa tarvittaessa vaikka liikunnanohjaajaa. Tärkeintä on pitää pyörät pyörimässä.

V

iimeksi perjantaina Marko Savolainen, 37, hyppäsi lyhyellä varoitusajalla vetämään vesivoimistelua. Tyylilleen uskollisesti Savolainen höpötti ja jutteli läpi koko tunnin sekä kyseli asiakkaitten kuulumisia.

– Tunnin jälkeen kuntoutujat sanoivat, että tule joskus uudestaankin.

Positiivisen palautteen tunnin ohjauksesta Savolainen sai välittää suoraan itselleen eli liikunnan ohjauspalveluiden päällikölle. Savolaisen alaisuudessa työskentelee Oulun kaupungilla reilut 40 liikunnanohjaajaa ja uimaopettajaa. Nopean tilanteen yllättäessä pystyy Savolainen itsekin tuuraamaan alaisiaan.

Savolainen uskoo, että käytännön ohjaustyöstä silloin tällöin on hyötyä hänelle itselleenkin.

– Pysyn samalla ajan hermolla ja pystyn parempaan esimiestyöhön.

Kaamos ei masenna

kuva teija soini

On vasta aamupäivä, mutta Raksilan uimahallin ikkunoiden takana hämärtää jo. Positiiviseksi ja hyväntuuliseksi työntekijäksi kehuttu Savolainen ei anna vuodenaikojen synkistää mielialaansa.

– Vuodenajat, pimeys tai kuunasennot eivät vaikuta mielialaani. Mottoni on, että elämä on asennekysymys.

Hän on hyödyntänyt mottoaan myös nykyisessä taloustilanteessa.

– Nyt eletään tiukkoja aikoja eikä tiedetä, mitä tuleva vuosi tuo. Tärkeintä on yrittää parhaansa, ja olla iloinen siitä, mitä meillä nyt on. Tulevaa ei kannata murehtia.

Sen sijaan kannattaa tehdä parhaansa.

– Puhuimme juuri erään kokeneen uimaopettajan kanssa siitä, kuinka puoliteholla meneminen näkyy asiakkaille. Sama pätee työssä kuin työssä.

Itseluottamus armeijasta

Marko Savolaiselle ei maistu kahvi. Savolainen uskoo, että hänen tyttärensä Minja, 6, ja Minka, 4, oppivat juomaan kahvia ennen isäänsä. ”Kylässä pyydän aina tyttöjen kanssa, että saisinko mehua”, hän nauraa.

Marko Savolaiselle käänteentekevä aika oli armeija, jossa hän työskenteli vuoden palvelusaikansa jälkeen. Aika armeijassa toi rohkeutta.

– Aiemmin olin ujo ja murehdin, mitä muut ajattelevat minusta. Armeijan jälkeen ajattelin, että jos toimin sääntöjen puitteissa, ei muiden ajatuksiin kannata käyttää aikaa.

Hetken Savolainen jopa pallotteli vaihtoehdolla, että jäisi armeijaan töihin. Sitten lapsuuden hiihto- ja jalkapalloharrastuksista tuttu liikunta vei voiton.

– En ole katunut päivääkään. Teemme asiakaspalvelutyötä liikunnan parissa, tuotamme mielihyvää ja hyvinvointia. Tämä on loistava työpaikka._Jenni Räinä

Kahavi vai tee Ei kumpikaan, mieluiten juon tauolla Pepsi Maxin.

Oulun paras paikka liikkua Olin juuri Kaliforniassa, jossa ihmetytti kävelyteiden puute. Oulun kattava pyörä- ja kävelyteiden verkosto on kaikkien saavutettavissa.

Liikuttava musiikki Robinin Boom Kah -levy, jonka tahdissa olemme joranneet tyttöjen ja vaimon kanssa täysillä olohuoneessa.

Suosikkiliike salilla Pystypunnerrus.

Pidän olkapäiden treenaamisesta.

Tavoite Olla elämäni parhaassa kunnossa 40-vuotiaana.

Pyörre 6/2013

5 nopeaa

3

Teema Vuoden tilinpäätös

kuva samuli skantsi

Talous kuntoon yhteisillä teoilla

Talousjohtaja Jukka Weisell (oik.) ja henkilöstöjohtaja Unto Lehtonen ovat yhtä mieltä siitä, että on tärkeää löytää lomautuksille pehmeitä vaihtoehtoja. Lomautuksissa häviävät kaupunki, työntekijät ja asiakkaat.

4

Vuonna 2016 Oulu maksaa velkojensa korkoja 450 työntekijän palkan verran. Talouden notkahduksen oikaiseminen vaatii toimia kaikilta.

Korot kuristavat tulevaisuudessa Oulun kaupungilla on ensi vuonna menojen jälkeen käytettävissä investointeihin 70 miljoonaa euroa.

Kaupunki tarvitsee investointien kattamiseen vielä lähes 90 miljoonaa euroa velkarahaa.

Korkomenojen kasvu tulee olemaan huimaa.

Vuonna 2012 Oulu maksoi velkojensa korkoja noin 6,7 miljoonan euron edestä. Vuoteen 2016 mennessä summa lähes kolminkertaistuu eli kasvaa noin 20 miljoonaan euroon.

– Eli me maksamme silloin korkoja noin 450 työntekijän palkkakulujen verran, Weisell laskee.

Vaikka näkymät ovat synkät, on Weisellin mukaan Oululla erittäin hyvät mahdollisuudet nousta kuopasta.

– Oulussa on paljon hyviä asioita: ikärakenne, koulutustaso ja kaikki se osaaminen, jota Oulusta löytyy. En näe tilannetta pitkällä aikavälillä niin vaikeana, mutta kaikkien pitää tehdä työtä sen eteen, että saamme tilanteen oikaistua.

Vapaaehtoiset säästöt parhaita Luontaisesti säästöjä tulee Weisellin mukaan eläköitymisen myötä. Lisäksi hän luottaa siihen, että kuntaliitoksen jäljiltä on syntymässä uusia tehokkaampia tapoja tuottaa palveluita.

Lue näistä seuraavalta sivulta.

"Kuntaliitoksen jäljiltä on syntymässä uusia tehokkaampia tapoja tuottaa palveluita."

– Usein kuvitellaan, että nykyisen vaikean taloustilanteen syynä on kuntaliitos. Sillä ei ole ollut kuitenkaan juurikaan vaikutusta. Kuntaliitos nosti hetkellisesti herkkyyttä investointeihin, mutta muutoin nykyinen tilanne on seurausta ulkoisista tekijöistä.

Kuntaliitoksen myötä kaupungin työntekijät on suojattu irtisanomiselta 2017 loppuun saakka. Ylipäätään Weisell kannattaa säästöissä vapaaehtoisuutta.

Henkilöstön osalta säästöpaine vuodelle 2014 on viisi miljoonaa euroa. Kevään ja syksyn aikana kaupungin työntekijöiltä on kerätty ideoita säästökohteiksi. Aloitteita tuli noin 700. Henkilöstöjohtaja Unto Lehtonen on saldoon tyytyväinen. Miljoonasäästöihin ehdotuksilla ei kuitenkaan ylletä.

Työläiden lomautusten vaihtoehdoksi henkilöstölle tullaan todennäköisesti tarjoamaan ensi vuonna houkuttelevia mahdollisuuksia virka- ja työvapaisiin.

– Jos osoittautuu, ettemme saa riittäviä säästöjä vapaaehtoisesti, voimme yhä joutua turvautumaan lomautuksiin, Lehtonen toteaa._jenni räinä

Lue kunta-alan sopimustavoista s. 15.

Jatkuu seuraavalla sivulla...

Pyörre 6/2013

E

ipä olisi pohjoissuomalaisen kaupungin työntekijä viisi vuotta sitten uskonut, millaiset jälkimainingit New Yorkista lähtenyt finanssikriisi vielä aiheuttaa Perämeren rannikolla.

Oulun talousjohtaja Jukka Weisell kertoo, että nykyinen Oulun kaupungin tiukka tilanne on lähes kokonaan seurausta tuolloin liikkeelle lähteneestä globaalin kasvun taantumasta ja sitä seuranneesta ICT-alan rakennemuutoksesta sekä euroalueen velkakriisistä.

– Oulun yhteisövero on pudonnut parissa vuodessa puoleen. Jos tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, on yhteisöverotuloista jäljellä vain neljännes.

Verotulojen eli kaupungin tärkeimmän tulonlähteen hiipuminen näkyy ensi vuoden talousarviossa.

Kun viime vuosina nettomenojen kasvu on ollut keskimäärin 7–8 prosenttia, antaa ensi vuoden arvio menoille luvan vain 1,8 prosentin kasvuun. Jo pelkkä yleisen kustannustason nousu on Weisellin mukaan ensi vuonna 2–3 prosentin luokkaa.

– Kustannustehokkuutemme pitää kasvaa aikalailla, että pääsemme vaadittuun tasoon.

5

Teema Vuoden tilinpäätös

Kopiointi sallittu Toim. maria öfverström

Naapurilta varastaminen ei ole sallittua, mutta hyvien käytänteiden kopiointi kyllä.

Esittelemme kuusi hyvää tapaa, jotka laajenivat Ouluun kuntaliitoksen myötä.

Yli-Iin nuoriso- ja Yli-Iin kirjaston liikuntapalvelujen ja Oulu10:n yhteistyö yhteistyö

Hammaslääkäreiden vastaanottolajit

Yli-Iissä nuoriso- ja liikuntapalvelut ostettiin Ii:n kunnalta ennen Ouluun liittymistä. Mallia kehitettiin vastaamaan laajemmin Oulun palveluita. Työntekijöiden toimenkuvaan kuuluvat niin ohjatut liikuntaryhmät kuin alueellinen nuorisotyö.

Miksi tämä käytäntö voitti vanhat tavat?

Miksi tämä käytäntö voitti vanhat tavat?

Yli-Iissä uuden Oulun rakentumisen yhteydessä tämä toimintapa oli paras vaihtoehto. Tällä tavalla pystyimme ja pystymme järjestämään samalla resurssilla paljon enemmän toimintaa.

Yli-Iissä kirjaston tiloihin muutti syyskuussa Oulu10:n palvelupiste.

Miksi tämä käytäntö voitti vanhat tavat?

Kunnantalolla ei ollut enää muuta toimintaa kuin Oulu10:n palvelut. Sekä Oulu10:n palvelut että kirjasto etsivät ja löysivät synergiaetuja, eli molemmat hyötyivät tilojen yhdistämisestä.

Tämä on poikinut muidenkin toimijoiden siirtymistä kirjaston tiloihin, mikä on pelkästään positiivinen asia.

Käytäntö valittiin, koska se oli Käytäntö valittiin, koska se oli a. b. c. d. e.

taloudellisin ekologisin käytännön kannalta järkevin osaamiseen perustuva vaihtoehto jokin muu syy?

a. taloudellisin b. ekologisin c. käytännön kannalta järkevin ja samalla myös asiakaslähtöinen d. osaamiseen perustuva vaihtoehto e. jokin muu syy?

Miten käytäntö on levinnyt Oulussa?

Miten käytäntö on levinnyt Oulussa?

Sivistys- ja kulttuuripalveluiden organisoituminen mahdollisti tämän laajan yhteistyön ja sen kehittämisen. Nuorison ja liikunnan osalta muualla Oulussa ei vielä ole niin laajaa yhteistyötä kuin Yli-iissä, mutta yhteistyötä on koko ajan yhä enemmän. Oulun alueella toimii jo ryhmiä, joissa tila on liikunnalta ja ohjaaja nuorisolta tai toisinpäin.

Toivon mukaan jatkossa tulee leviämään. Nämä toiminnot sopivat mielestämme hyvin yhteen.

Millaisen vastaanoton se on saanut?

Yli-iissä vastaanotto on mielestämme ollut hyvää, kuten myös muualla Oulussa. Tarkoituksena on tuottaa laadukkaita palveluita ja saada synergiaetuja. ohjauspalveluiden päällikkö Marko Savolainen, liikuntapalvelut johtava nuorisotyöntekijä Nina Granat, nuorisoasiankeskus aluekirjastopäällikkö Jouni Pääkkölä

6

Millaisen vastaanoton se on saanut?

Olemme olleet todella tyytyväisiä. Asiakkaat ovat löytäneet Oulu10:n palvelut nyt aivan uudella tavalla ja asiakasmäärät ovat nousseet kovasti. Aikaisemmin kuntalaisilla ei ole ollut välttämättä näin hyvää käsitystä Oulu10:n palveluista, mutta nyt monet ovat huomanneet, että palveluvalikoima on mittava. Yhteinen sijainti on asiakaslähtöisyyttä, se helpottaa kuntalaisten päivittäistä asiointia ja olemme saaneet palvelusta pelkästään positiivista palautetta kuntalaisilta. www.ouka.fi/oulu/asiointi-ja-neuvonta/ yli-iin-yhteispalvelupiste palvelupäällikkö Minna Rekilä-Similä, Oulu10 aluekirjastopäällikkö Kirsi Kasto

Oulunsalossa ja Kiimingissä oli vastaanottokirjoissa vain muutama vastaanottolaji, Oulussa ja Haukiputaalla taas oli hyvin kirjavia käytäntöjä. Kun toimintaa yhtenäistettiin, todettiin, että pelkistetympi ajanvarauskirja selkeyttää vastaanottotoimintaa ja helpottaa ajanvarausta.

Käytäntö valittiin, koska se oli a. taloudellisin b. ekologisin c. käytännön kannalta järkevin d. osaamiseen perustuva vaihtoehto e. jokin muu syy?

Miten käytäntö on levinnyt Oulussa?

Vastaanottokirjojen suunnittelusta on tehty yhtenäiset ohjeet koko kaupungin alueelle, ja uusi käytäntö on ajettu sisään koko suun terveydenhuollossa.

Millaisen vastaanoton se on saanut?

Suhtautuminen alussa oli paikoitellen epäilevää ja kielteistäkin, mutta tällä hetkellä käytäntö toimii hyvin ja ongelmitta. palveluesimies Raija Kouri, suun terveydenhuollon hallinto

Tutor-koulutus Haukiputaalta Miksi tämä käytäntö voitti vanhat tavat?

Käytäntö valittiin, koska se oli

Tätä hyvää käytäntöä on toteutettu Haukiputaalla usean vuoden ajan, ja tällä tavalla yhteisvastuullisesti panostettu kunnan työllisyyden hoitoon. Haukiputaalla koulutus lähti alulle kunnan tarpeesta tarjota työnhakijoille sijoittautumismahdollisuuksia kunnan omissa yksiköissä. Muissa yhdistyneissä kunnissa koulutusta ei ole aiemmin järjestetty.

Tutor-koulutus edistää työnhakijan mahdollisuuksia hakeutua työllisyystoimenpiteisiin eri toimialoille ja eri työyksiköihin ja edistää työnhakijan hakeutumista koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille. Koulutus lisää työyhteisöjen tietoisuutta työllistämistoimenpiteiden merkityksestä yksilölle, yhteisölle sekä yhteiskunnalle.

Koulutus on lisännyt työyhteisön valmiuksia kohdata ja työskennellä erilaisissa elämäntilanteissa olevien työnhakijoiden kanssa positiivisella asenteella.

a. b. c. d. e.

taloudellisin ekologisin käytännön kannalta järkevin osaamiseen perustuva vaihtoehto jokin muu syy?

Miten käytäntö on levinnyt Oulussa?

Haukiputaan hyvä käytäntö on siirtynyt kuntaliitosten myötä osaksi uuden Oulun henkilöstön koulutustarjontaa ja yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä koulutusta koordinoi Oulun kaupungin työllisyyden edistämisen työllisyyspalvelut.

jatkossa. Erityisesti tieto työllistämisestä, verkostoituminen ja vertaistuki on koettu tärkeiksi.

On koettu, että heikoimmassa asemassa olevien työnhakijoiden työmarkkina-aseman edistäminen on yhteisvastuullinen asia. Oulun Tutorkoulutus on herättänyt myös valtakunnallista kiinnostusta ja koulutusta ollaan mallintamassa vuoden 2014 aikana. www.ouka.fi/oulu/tyollisyysverkko/tutor-malli projektikoordinaattori Reeta Limingoja, työllisyyden edistäminen

Millaisen vastaanoton se on saanut?

Koulutuksesta saatu palaute on ollut myönteistä, ja koulutussisällöt on koettu merkitykselliseksi sekä myönteisen asenneympäristön että työllistettyjen kannalta. Työyhteisöissä koetaan, että tällaiselle koulutukselle on tarvetta myös

Oulunsalon liikuntakoulu

kuva kati valjus

Aikaisemmin missään päin Suomea ei ollut kunnallista vastaavaa liikuntakoulua. Oli ainoastaan koulujen kerhoja, jotka nekin oli säästösyistä supistettu olemattomiin. Oli tarve täyttää lasten jokapäiväistä liikkumisen tarvetta ja lisäksi vuosituhannen vaihteessa kaikki mittarit osoittivat lasten ja nuorten fyysisen kuntotason olevan jyrkästi laskusuunnassa, minkä huomasimme myös itse koulun liikuntatunneilla.

Halusimme tarjota liikkumisen ilon ja nautinnon kaikille lähtötasosta huolimatta.

Toiminta tapahtuu lähikoululla, joten mukaan on helppo tulla. Vetäjä voi olla jopa oma opettaja ja joka tapauksessa koulutettu ammattilainen Koulullamme on opetussuunnitelma, joka takaa erityisesti pienimmille lapsille monipuolisen liikkumisen mahdollisuuden. Toiminta ei perustu kilpailuun vaan perimmäisin tavoitteemme on sytyttää kipinä liikunnalliseen elämäntapaan.

Liikuntakoulu pystyy hyödyntämään tiloja ja henkilöstöä. Henkistä pääomaa tarvitaan toiminnan suunnitteluun, käytännön järjestelyihin ja lapsia ja nuoria kiinnostavan toiminnan aikaansaamiseen.

Käytäntö valittiin, koska se oli

Millaisen vastaanoton se on saanut?

a. b. c. d. e.

Asiakastyytyväisyyskyselyissä olemme saaneet joka kerta huippupisteet kaikilla osa-alueilla.

Lisäksi esim. Metsokankaan ryhmät täyttyivät miltei välittömästi, kun ilmoitimme toimintamme käynnistymisestä siellä. Erityisen suosittua on toimintamme pienten lasten parissa.

taloudellisin ekologisin käytännön kannalta järkevin osaamiseen perustuva vaihtoehto jokin muu syy?

Mallina käytimme Oulunsalon taidekoulua, josta oli jo hyviä kokemuksia. Tärkeää oli myös tarjota toimintaa lapsille ja nuorille kouluajan jälkeiselle ajalle iltapäivällä.

Uusi käytäntömme täytti ja täyttää myös kaikki nuo neljä yllä mainittua edellytystä.

Miten käytäntö on levinnyt Oulussa?

Tällä hetkellä toimintaa on Oulunsalon suuralueen ulkopuolella myös Metsokankaan puolella, jossa toimii kaksi ykkösluokkalaisten ryhmää.

Toimintaa ei siis vielä ole laajemmalla alueella, mutta mallimme on helposti laajennettavissa.

www.ouka.fi/oulu/oulu-opisto/liikuntakoulu rehtori Jouko Jokirinta, Oulunsalon liikuntakoulu

Jatkuu seuraavalla sivulla...

Pyörre 6/2013

Miksi tämä käytäntö voitti vanhat tavat?

7

Teema Vuoden tilinpäätös

Yksityistiepolitiikka Kanta-Oulussa on ollut käytössä sekä toiminnallinen että rahallinen avustaminen yksityistiepolitiikassa jo vuosia. Uusi toimintamalli on yhdistelmä liitoskuntien käytännöistä lähinnä Oulusta ja Haukiputaalta, mutta siihen on haettu vaikutteita myös muualta Suomesta muista monikuntaliitoskäytännöistä.

Miksi tämä käytäntö voitti vanhat tavat?

Liitoskuntien käytäntöjä verrattiin. Seuraavassa muutamia havaintoja työllä avustamisen huonoista puolista (–) ja uuden käytännön hyvistä (+) puolista: – Mitä enemmän kunta hoitaa tienpidollisia tehtäviä, sitä enemmän tiekuntien toiminta passivoituu.

– Osakkaat eivät välttämättä tiedosta asuvansa yksityistien varrella.

– Työllä avustamisen kustannusten ennakoimattomuus.

– Kaupunki tilaa työn urakoitsijalta -> valvonta hankalaa tiestön ulottuessa uuden kunnan äärirajoille. + Kun avustus annetaan taloudellisena tukena, voi tiekunta itse harkita haluamansa laatutason.

+ Kunnossapitotyöt voidaan kohdentaa ja ajoittaa tietä ja osakkaita parhaiten palveleviksi. + Paras asiantuntemus tien tarpeista, ongelmista ja ominaisuuksista on tietysti tien varrella asuvilla päivittäin tietä käyttävillä osakkailla. + Työn tilaajana tiekunta -> valvonta järkevästi osakkaiden toimesta.

Käytäntö valittiin, koska se oli a. b. c. d. e.

taloudellisin ekologisin käytännön kannalta järkevin osaamiseen perustuva vaihtoehto jokin muu syy? Tärkeintä oli saada tiekunnista aktiivisia toimijoita yksityistielain hengessä, mutta myös käytännön toimenpiteet, kuten valvonnan vaikeus ja työllä avustamisen kustannusten ennakoimattomuus.

sarjan. Uuden käytännön käyttöönottamiseen saakka jatketaan kunkin entisen peruskunnan mallilla. Kunta luopuu toiminnallisesta avustuksesta (mm. auraus ja höyläys) 30.4.2015. Keväällä 2015 avustusten haku ja myöntäminen tapahtuu uuden toimintamallin mukaisesti.

Millaisen vastaanoton se on saanut?

Yllättävänkin hyvän ottaen huomioon asian negatiivisen puolen, koska yksityistieasukkaat siirtyvät helposta ja tutusta mallista työllistävämpään malliin.

Infotilaisuuksiin on tähän mennessä osallistunut noin 200 kiinnostunutta. Kysymyksiä on esitetty laidasta laitaan ja nyt asukkaita tuntuu kiinnostavan, mitä kunkin osakkaan tai tiekunnan on tehtävä, jotta rahallista avustusta saadaan jatkossa. Siirtymistä uuteen toimintamalliin helpottaa muutokseen varattu aika ja kaupungin tuki tiekuntien toiminnan käynnistämisessä.

Miten käytäntö on levinnyt Oulussa?

Meneillään on siirtymävaihe. Toimintamalli on samanlaisena käytössä kaikkien liitoskuntien alueilla viimeistään 1.5.2015. Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut on käynnistänyt infotilaisuuksien

 ilmestyy Akkunassa Kädessäsi on viimeinen painettu Pyörre.

Seuraavan numeron, 1/14:n, pääset lukemaan verkosta.

Pyörre-lehti ottaa osaa kaupungin säästötalkoisiin ilmestymällä jatkossa vain digimuodossa. Ykkösnumero julkaistaan näköislehtenä Issuu-palvelussa, jonne pääset Akkunan kautta.

– Lehden kustannuksista saadaan puhtaasti pois jakelu ja osittain myös painokuluja, joiden yhteismäärä on vuositasolla noin 63 000 euroa, sanoo kaupungin viestintäjohtaja Sirkka Keränen.

Lehden voi lukea Akkunan kautta, ja jos Akkunaan ei ole mahdollista

www.ouka.fi/oulu/kadut-kartatja-liikenne/yksityistiet ylläpitosuunnittelija Sanna Kelhä, tekninen sihteeri Sirpa Tulokas ja kunnossapitopäällikkö Kai Mäenpää, katu- ja viherpalvelut

päästä työpäivän aikana, voi lehteä lukea kotisohvalta etäkonttori-sovelluksen avulla. Akkunasta lehti löytyy etusivulta, kohdasta Uutiskeskus.

Lehden sähköistämisen kehittäminen on vielä kesken, joten jatkossa lehden julkaisumuoto voi myös olla jotain ihan muuta kuin näköislehden selaamista.

– Sähköisten palveluiden kehittäminen on yksi kaupungin linjauksista, joten sitä kehitetään myös henkilöstöviestinnässä, Keränen lupaa._maria öfverström

Käytätkö jo etäkonttoria?

Etäkonttoriin pääsee omalta kotikoneelta kirjautumalla osoitteessa etakonttori.oulunkaupunki.fi omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla.

8

kuva Juha-Pekka Honkanen

Kuntaliitos poiki jättimäisen kansalaisopiston Oulu-opiston jämäkkä opinto-opas sen kertoo: Kansalaisopistoissa opiskeleminen vahvistui entisestään, kun Kiiminkijoen opisto ja Oulunsalon opisto yhdistyivät Oulu-opistoon kuntaliitosten myötä.

O

ulu-opisto on nyt Suomen kolmanneksi suurin kansalaisopisto.

Noin 20 000 opiskelijaa harrastaa tai opiskelee sen suojissa yhteensä 50 000 tuntia vuosittain.

Suuren yksikön luominen ei ole johtanut tuntien karsimiseen Oulun reuna-alueilla. Ouluopistoon sulautuneiden kansalaisopistojen toimipisteet jatkavat entiseen tapaan Oulunsalossa, Haukiputaalla ja Kiimingissä. Niiden myötä Oulu-opiston tarjonta laajeni taiteen perusopetuksella Kiiminkijoen opiston peruina sekä Oulunsalon kansalaisopiston liikuntakoululla.

– Liittyminen ei karsinut reuna-alueiden opetustarjontaa, vaan päinvastoin vahvisti koko kaupungin opetusvalikoimaa, rehtori Kerttu Vilmunen summaa.

Vilmunen kannustaa selaamaan opintoopasta aivan lähialueita etäämpääkin, sillä esi-

merkiksi Oulun keskustan tuntumassa kurssit täyttyvät ensimmäiseksi. Sama kurssi voi hyvinkin löytyä reuna-alueilta. Ensituntumien perusteella oululaiset olisivatkin entistä hanakampia hakemaan sopivaa kurssia sopivaa aikaan eri toimipisteistä.

– Välimatkat uuden Oulun reuna-alueille ovat suhteellisen pienet riippumatta siitä millä kulmalla itse asuu. Esimerkiksi täällä Haukiputaalla on erittäin hyvin pysäköintitilaa, tiedottaja Aune Hinkula vinkkaa Teatterikuopan lavalla.

Kestosuosikkeja ja uusia hittejä Hinkula sanoo, että teatteriharrastuksen suosio kantaa tasaisena vuodesta toiseen. Teatterikuoppaa käyttää liki 20 tanssi- ja teatteriryhmää, joista osa harjoittelee lähikoulun tiloissa, mutta siirtyy esityskaudeksi Haukiputaalle.

Opetustarjonnassa on myös vaihtuvuutta vuosien välillä. Siinä missä pilatestunnit täyttyivät vasta hiljattain, tämän vuoden hittejä ovat kahvakuula ja Zumba. Käsitöissä esimerkiksi hopealankapunonta on herättänyt innostusta. Osaa tunneista osataan kärkkyä jo etukäteen: Veneenrakennuskurssi tuli täyteen tasan 17 sekunnissa.

Oulu-opisto tulee Kerttu Vilmusen mukaan reagoimaan jatkossakin nopeasti trendien ja yhteiskunnan muutoksiin omassa tarjonnassaan.

Nyt toivotaan, että entistä suurempi yksikkö pysyy myös vakaammin tolpillaan.

– Vaikkapa Word-ohjelman kursseille ei ole enää kysyntää. Nyt eläkeläiset haluavat opetella käyttämään iPadia ja älypuhelimia, Vilmunen sanoo._Juha-Pekka Honkanen

hti aupunkile ssa. k n e in un vaihtee lo u o k s n li a lu a u m O helmi– Kaup

aation an organis a, useamm am tt o ilmestyy , tu ti h in le ng kaupunki  Kaupu si u u , ke tintähan yhteisvies aa. lua neljä kert n o lkaisut Ou ensi vu n upungin ju ka t va o s, a tu n pohja e, Rumpu  Lehden oululaisill lle si u u ti -leh seni, Oulu Lueppa. nen rakentaa ja ki n yhteen mo u p au K su kokoaa ai lk ju la al en m lin sa al -m ja tuottaa  Tabloid viestintää iin n av n ee u ka al n lu ia eri palve lisen med gin sosiaa n u p u . ka r) ä itte sisältö cebook, Tw .ouka.fi, Fa (mm. www

teen. iseen talou een oulula is ka kösnujo yk n n etaa imikilpailu n  Lehti ja en lle se it osallistu! listaa itse lehdestä ja in  Lehti ju m em rk si . Lue ta nasta: "Uu merossaan estä Akku d h le ki n u ." ote kaup lukijatkin ne minne  Lue tied menee sin ti h le ki n u kaup

Pyörre 6/2013

ulun

alloittaa O unkilehti v

9

kuvat pirjo lempeä, johanna prokkola

Ilmoitustaulu Ii–Haukipudas–Oulu siirtoviemäri valmistui Ii–Haukipudas–Oulu siirtoviemäri on otettu käyttöön kesän ja syksyn 2013 aikana.



Kiitokset Tapahtumarikas uuden Oulun juhlavuosi 2013 lähenee loppuaan.

Uuden Oulun kunniaksi järjestetyn juhlavuoden aikana Oulun alueella on järjestetty lukuisia yhteisöllisiä tapahtumia ja tuotu esiin paikallista osaamista.

Tapahtumien järjestämiseen ovat osallistuneet sadat paikalliset toimijat ja yksittäiset henkilöt.

Toivon, että uuden Oulun juhlavuoden myötä uudet oululaiset ovat tutustuneet toisiinsa hieman paremmin ja voimme jatkossakin yhdessä toteuttaa kotikaupunkiamme helliviä tekoja.

Haluan lämpimästi kiittää kaikkia Oulun kaupungin työntekijöitä, jotka olette omalta osaltanne olleet toteuttamassa juhlavuotta. Oulun kaupungin lukuisat työntekijät ovat oman työnsä ohella suunnitelleet ja toteuttaneet juhlavuoteen liittynyttä toimintaa. Pienilläkin asioilla ja eleillä on ollut suuri merkitys kokonaisuuden kannalta. Minulla on ollut ilo huomata kuinka ammattitaitoisia ja palveluhenkisiä ihmisiä meillä Oulun kaupungilla on töissä!

Haluan lähettää erityiskiitokset lähimmille työkavereilleni Merjalle, Hennalle, Marikalle ja Samulle sekä Sirkalle ja Annelille. Lisäksi kiitokset juhlavuoden visuaalisen ilmeen luojille Niinalle ja Annalle sekä markkinointiasioita hoitaneelle Sarille.

Haluan toivottaa uuden Oulun juhlavuoden nimissä kaikille työntekijöille hyvää joulun aikaa ja juhlahetkiä myös vuodelle 2014! • Heli Metsäpelto Uuden Oulun juhlavuoden projektipäällikkö/ tuottaja

kuvat oulun kaupunki, shutterstock

Oulu saa uuden graafisen ilmeen tammikuussa. Tavoitteena on entistä yhteneväisempi Oulu-kuva ja viestit.

Brändilupaus ”Capital of northern Scandinavia” ja maltillisesti uudistettu Oulu-logo kulkevat kaupungin käytössä rinnakkain. Uuteen ilmeeseen siirrytään asteittain ja siihen liittyvät myös kaupungin sisäiset liikelaitokset.

Uusi ilme julkistetaan 14.1.2014

10

Siirtoviemäri on toteutettu kahtena erillisenä hankkeena: ns. Haukiputaan siirtoviemäri Oulun Veden EU-rahoitteisena hankkeena ja ns. Iin siirtoviemäri valtion vesihuoltotyönä.

Uutta siirtoviemäriä on rakennettu kaikkiaan 33,3 km ja pumppaamoita on yhteensä 11 kpl.

Iin, Ervastinrannan ja Leton jätevedenpuhdistamot on lakkautettu ja kaikki jätevedet Iin, Haukiputaan, Kellon, Kiimingin ja Ylikiimingin alueilta johdetaan puhdistettavaksi Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 6 miljoonaa euroa, josta EU:n ja valtion tuki oli yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa._Jarmo Lahtinen

Taskilan puhdistamon laajennus harjakorkeudessa Toukokuussa 2013 alkanut Taskilan puhdistamon saneeraus- ja laajennusurakka on edennyt suunnitellusti eteenpäin ja projektin harjannostajaisia vietettiin joulukuun alussa.

Merkittävin yksittäinen kohde laajennuksen osalta on uuden tasausaltaan rakentaminen. Tasausaltaan ensisijaisena tarkoituksena on tasata Taskilaan tulevaa virtaamaa varsinkin huippuvirtaamatilanteissa, mutta allasta on tarkoitus hyödyntää myös vuorokautisen virtaaman tasaamisessa. Lisäksi saneerataan täysin laitoksen alkupää ja samalla nostetaan laitoksen käsittelykapasiteettia. Projektin on määrä olla valmis 31.8.2014, ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 7 miljoonaa euroa.

Saneeraukseen sisältyy myös puhdistetun jäteveden lämpösisältöä hyödyntävän lämmöntalteenottoyksikön hankinta puhdistamolle.

Jätevedestä saatavaa lämpöenergiaa käytetään puhdistamon omiin lämmitystarpeisiin kaukolämmön lisänä. Suomessa vastaavia ns. puhdistetun jäteveden hukkaenergiaa hyödyntäviä lämpöpumppulaitoksia on käytössä Helsingissä, Turussa ja Vaasassa._Jarmo Lahtinen

Kehu kaveri!

Henkilöstökassa tiedottaa Henkilöstökassan korot 1.10.2013–31.12.2013 • käyttelytili 0,1 % (veroton 0,072 %) (3 kk euribor - 0,4 %, kuitenkin väh. 0,1 %) • 12 kk määräaikaistili 0,724 % (veroton 0,521 %) (3 kk euribor + 0,5 %) • asuntolaina 1,224 % (3 kk euribor + 1,0 %) • kulutusluotto 2,724 % (3 kk euribor + 2,5 %) • vakuudellinen tililuotto 4,224 % (3 kk euribor + 4,0 %) • vakuudeton tililuotto 5,224 % (3 kk euribor + 5,0 %)

Tämän Pyörteen kehut saa Irma:

Työkaverini Irma on tosi perehtynyt työhönsä ja auttaa aina tarvittaessa ja on iloinen ja säteilevä ja kaikkien kanssa toimeentuleva.”

Lainojen maksimisummat ja -maksuajat • • • •

asuntoluotto 150.000 euroa 20 vuotta kulutusluotto 50.000 euroa 12 vuotta vakuudellinen tililuotto 5.000 euroa vakuudeton tililuotto kuukauden bruttopalkka

Kirsi Kauhanen

Henkilöstökassa laski todelliset kulut 15 000 euron autolainalle neljälle vuodelle. Vertailussa henkilöstökassa on halvin.

Pankki



Henkilöstökassan nykyisillä korkoprosenteilla laskettuna 15 000 euron autolainassa korkojen osuus on neljän vuoden aikana 847 euroa ja viiden vuoden aikana 1 060 euroa.

Henkilöstökassan lainoissa ei ole lainan perustamiskuluja eikä lainan hoitokuluja. Lainoissa tarvitaan vakuus. Vakuuksiin liittyen voi asiakkaalle tulla pieniä kustannuksia. Jos

Lainan nimi

vakuudeksi tulee esim. kiinnitys, tarvitaan lainhuuto-, vuokraoikeus- ja rasitustodistukset.

Niiden kustannukset ovat 18 euroa/kpl. Jos osakehuoneisto tulee vakuudeksi, tarvitaan isännöitsijätodistus.

Oheisesta taulukosta voit verrata henkilöstökassan luottoa muiden pankkien luottoihin. Taulukon lähteenä Kaleva 2.11.2013. •

Todellinen Kulut 4 vuoden Kulut 5 vuoden Paljonko kulut nousevat, kun vuosikorko % aikana € aikana € laina-aika on 5 eikä 4 vuotta €

Henkilöstökassa

vakuudellinen kulutusluotto

2,724

847

1.060

213

Handelsbanken

vakuudellinen kulutusluotto

4,28

1.293

1.533

240

Nordea

vakuudellinen kulutusluotto

4,4

1.320

1.588

268

Ålandbanken

vakuudellinen kulutusluotto

4,64

1.404

1.712

308

Danske Bank

vakuudellinen kertalaina

4,76

1.464

1.757

293

Osuuspankki

vakuudellinen luotto velkakirjalaina

5,1

1.543

1.827

284

POP Pankki Kurikan Op

vakuudellinen kulutusluotto

5,11

1.563

1.846

283

Säästöpankki Optia

vakuudellinen kulutusluotto

5,2

1.563

1.851

288

Lähitapiola Pankki

vakuudellinen kulutusluotto

5,72

1.727

2.089

362

Ålandsbanken

vakuudeton suoralaina nyk. asiakkaille

7,32

2.218

2.740

522

Nordea

vakuudeton joustoluotto

7,9

2.427

2.973

546

Autotalo Laakkonen

osamaksurahoitus, peruskorko 5,95%

8,02

2.491

3.079

588

Rinta-Joupin Autoliike

osamaksurahoitus, peruskorko 5,99%

8,35

2.594

3.209

615

S-pankki

S-laina, vakuudeton kertaluotto

8,53

2.826

3.516

690

Osuuspankki

vakuudeton OP-Kotipankin täsmäluotto

8,6

2.541

3.165

624

Halvin

Kallein

Pyörre 6/2013

Henkilöstökassa halvin

11

Työkalupakki

Istu vähemmän

n ä m m e n e u k ja lii

kuvat Kati Valjus, Marjo Tynkkynen/SKOY

Uudet terveyttä edistävän liikunnan linjaukset kehottavat vähentämään istumista. Palvelupäällikkö Toini Kärenlampi työskentelee nykyään pääosin seisten.

12

O

petus- ja kulttuuriministeriö on laatinut yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa uudet terveyttä edistävän liikunnan linjaukset, jotka ulottuvat vuoteen 2020 saakka.

Tulevaisuudennäkymänä on saada suomalaiset liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän.

Intiön hoivakodissa palvelupäällikkönä työskentelevä Toini Kärenlampi yhtyy visioihin. Kärenlampi sai kymmenen vuoden istumatyöstä luupiikin selkärankaansa ja seisoo nykyään suurimman osan työpäivästään.

– Kipuilu alkoi vuonna 2011 lonkasta ja siirtyi hiljalleen polveen ja nilkkaan. Yritin hoitaa kipua käymällä fysioterapiassa, naprapaatilla ja akupunktiossa, kokeilin joogaa ja käytin särkylääkkeitä, mutta mikään ei auttanut.

Viime kesänä Kärenlampi ei pystynyt enää muuhun liikuntaan kuin koiran ulkoiluttamiseen.

– Viimeinen niitti oli, kun hillareissun jälkeen oikea jalkani tuntui tunnottomalta. Hermosärky oli niin kovaa, etten pystynyt palaamaan lomalta töihin.

Magneettikuvassa todettiin välilevytyrä ja L5-juurikanavaan kasvanut luupiikki. Leikkaus oli ainoa vaihtoehto, ja toimenpideaika järjestyi elokuulle.

Liikunnan asemaa vahvistettava yhteiskunnassa

Pois istumatyöstä

Terveyttä edistävän liikunnan linjausten mukaan fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle on suuri tarve. Vaikka suomalaiset liikkuvat vapaaaikanaan melko aktiivisesti, muu osa päivästä istutaan työpaikoilla, kulkuneuvoissa ja kotona. Aikuiset ovat paikoillaan jopa 80 prosenttia päivästä.

Palvelupäällikkö Kärenlammen työpäivät kuluivat ennen viime kesää pääasiassa istualtaan oman työpöydän ääressä, palavereissa tai autossa.

– Vapaa-aikanani olin aiemmin harrastanut juoksua, hiihtoa ja ratsastusta, mutta vaivojen pahetessa jouduin luopumaan harrastuksistani.

Toini Kärenlampi seisoo nykyään suurimman osan työpäivästään sähköisen työpöytänsä ääressä.

– Palattuani töihin kuuden viikon sairauslomalta olen tehnyt töitä seisaaltani. Jaksan seistä iltapäivään asti, jonka jälkeen istun satulatuolissa. Palavereissa istun toki tavallisella tuolilla, Kärenlampi naurahtaa.

Pakollista liikkumista tulee kesken päivän, koska toimistohenkilökunnan yhteisestä päätöksestä printteri on sijoitettu käytävälle.

– Lisäksi puheluita puhuessani liikun työhuoneessani, venyttelen päivittäin ja pyöräilen ruokatunnilla kotiin lounaalle. Vapaaaikana käyn vesijuoksemassa ja ratsastamassa, koska liike on parasta lääkettä.

Myös työnteko on Kärenlammen mukaan eräänlaista terapiaa, koska kipu unohtuu säännöllisessä päivärytmissä. Liikkumattomuus teki liikkumaan tottuneelle ihmiselle tiukkaa: – Yllätyin sairauslomalla, kuinka koville otti, kun yhtäkkiä en saanutkaan sukkaa lattialta enkä päässyt kauppaan. Nyt ymmärrän ihan eri tavalla asiakkaittemme jatkuvaa kipua ja sitä, kuinka tärkeää on saavuttaa kivussa nollatoleranssi, Toini Kärenlampi painottaa._Titta Vilpa

Nouse ylös



Testaa, liikutko riittävästi ja istutko liikaa: www.ukkinstituutti.fi/testaaliikkumisesi/

Pyörre 6/2013

Sähköinen työpöytä auttaa Toini Kärenlampea välttämään liikaa istumista työpäivän aikana.

Taukoliikunnan tavoitteena on ennaltaehkäistä päivittäin toistuvien yksipuolisten työasentojen aiheuttamaa lihasjännitystä ja -väsymystä.

– Jumppahetki kesken työpäivän virkistää. Riittää, että nousee kerran tunnissa seisomaan, kiertää vartaloaan ja pyörittelee hartioitaan, vinkkaa liikuntakoordinaattori Nina Ylitalo.

Oulun kaupunki haastoi vuoden alussa ihmisiä ideoimaan helposti toteutettavia taukoliikuntavinkkejä. Kilpailun voittajaksi valittiin Tarja Vainion idea. Siinä työyhteisö opettelee yhdessä 2–3 taukoliikuntaliikettä kuukaudessa, joita voi tehdä omatoimisesti tai kahvitauolla.

Raati palkitsi myös Maarit Myllykankaan sekä Hannu Hietalan ja Samu Sarpolan ideoimat taukoliikuntaohjelmat sekä FolkJam®tiimin Taukojamit, jonka voi katsoa YouTubessa tai suoraan oheisen QR-koodin kautta.

13

Kierrätellen

Mitä jäljelle jää Pienillä askelilla on merkitystä.

O

ulun kaupungin kiinteistöiltä syntyy jätettä vuosittain noin 1 700 tonnia. Lähes 2/3 jätteestä on polttokelpoista jätettä, joka sisältää sekajätettä, tekstiilejä, muoveja, hoitolaitosten vaippajätettä ja muuta kierrätykseen kelpaamatonta.

Biojätettä ja muita hyödynnettäväksi kelpaavia jätteitä on loppuosa - biojäte suurimpana, yli 500 tonnin osuudella.

– Jätteen määrä on pysytellyt viime vuodet suurin piirtein samassa, mutta kokonaismäärässä muutos tapahtuu hitaasti siten, että hyödyntämiskelpoiset jätteet valtaavat tilaa sekajätteeltä, joka kertoo lajittelun parantumisesta jät-

teen syntypaikoilla, kertoo jätehuoltoneuvoja Mari Juntunen.

Jätemaksuja kaupunki maksaa vuosittain yli 100 000 euroa jätteenkuljetuksen lisäksi, joten pienestä summasta ei ole kyse. Teot, joita tarvitaan, ovat kuitenkin pieniä.

– Suunnittelu on kaiken a ja o sekä pienissä että suurissa asioissa. Omat henkilökohtaiset valinnat esimerkiksi tulostamisessa tai vaikka lounaalla vaikuttavat jätteen määrään. Tulostamisessa voi miettiä tulostuksen tarpeellisuutta, riittääkö tiivistelmä vai tulostetaanko kaksipuoleisesti ja lounaalla paksukuorisen hedelmän vaihtaminen kotimaisiin marjoihin vähentää siitä syntyvää jätettä sataprosenttisesti.

– Jos työntekijä vastaa hankinnoista, voi valinnoillaan vähentää jätettä huomattavasti. Tällöin suositaan suur- tai kestopakkauksia, kestotuotteita, palautettavia pakkauksia, pakkaamattomuutta, takuuta tai varaosapalvelua.

Jätteen määrän huiput ovat pian käsillä. Miten jouluna voi välttää turhaa jätettä?

– Anna lahjaksi elämys, käytä uudelleenkäytettäviä lahjapusseja tai kierrätettävää paperia ja osta ruokia sen verran kuin niitä kuluu ja tee tähteistä uusia ruokia, neuvoo Juntunen. – Kaikkea ei voi kerralla muuttaa, mutta pitäisi ajatella omia toimintatapojaan ja löytää niistä aina parannettavaa. Täydellisyyteen ei päästä, mutta parempaan päin mennään, Juntunen jatkaa._Maria Öfverström

Oulun kaupungin työntekijät tulostavat vuodessa keskimäärin

29 900 000 paperiarkkia

2,85 km

korkea pino paperia

150 000 kg

350 tonnia

painosta paperia

hiilidioksidia

65x maapallon ympäri henkilöautolla

Sarja esittelee ohjelmia ja työkaluja, joista on hyötyä arjen työssäsi. Sarja päättyy.

Yhteystiedot ajan tasalle

kuva shutterstock

Fonecta Yhteystieto Totaali -yhteystietohaku tuli kaupungin työntekijöiden käyttöön uuden Akkunan julkaisun myötä.

14

1 2

Järjestelmä on yhtä kuin Akkunan puhelinluettelo.

4

Järjestelmässä päivitetään sekä Ouka.fi:n verkkoluettelossa, Akkunan puhelinluettelossa että painetussa puhelinluettelossa näkyvät tiedot.

5

3

6

Jokainen työntekijä voi muokata omia yhteystietojaan itse. Akkunasta löytyvät ohjeet hakupalvelun käyttöön ja muokkaukseen.

Toimialoilla on vielä erikseen määritellyt yhteyshenkilöt, jotka vastaavat luettelotiedoista.

Kaupungin puhelinvaihde käyttää tietokantaa puheluiden välittämisen perusteena.

Yhteystietojen lisäksi on erittäin tärkeää päivittää myös oma vastuualueensa. Puhelunvälityksen toiminnan kannalta vastuualuetieto on erittäin tär-

keä. Omaa vastuualuettaan kuvaavia hakusanoja voi lisätä itse.

7

Vastuualueet toimivat hakusanoina myös kaupungin toisille työntekijöille. Tietoja voi hakea vapaan haun avulla muun muassa nimellä, puhelinnumerolla, osoitteella ja vastuualueilla.

Asiantuntija: Palvelupäällikkö Jussi Kauppi

Jyrki palstan

Sovitaan paikallisesti Kunta-alalla voidaan sopia paikallisesti lähes kaikesta itse. Mahdollisuutta kannattaa hyödyntää. alan Unioni ry Tekniikka ja Terveys KTN ry ja Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry. Em. järjestöjen alayhdistyksiä ovat mm. OAJ, Suomen Lääkäriliitto, JHL ry, Jyty ry, Super ry ja Tehy ry. Oulun kaupungin johtosääntöjen mukaan Oulun kaupungin puolelta paikallisen sopimuksen hyväksyy kaupunginhallitus. Molemmilla osapuolilla on luonnollisesti valta tehdä tai olla tekemättä paikallista sopimusta. Kaupunki ei voi tehdä yksittäistä paikallista sopimusta yksittäisen viranhaltijan tai työntekijän eikä rekisteröimättömän yhdistyksen kanssa.

Käytännössä neuvottelut pidetään työnantajan edustajien ja pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiesten kesken.

Mikä ei kuulu paikallisen sopimisen piiriin?

Paikallinen sopimus koskettaa sen sopineen sopijajärjestöön kuuluvia jäseniä. Jos kaikki pääsopijajärjestöt ovat paikallisen sopimuksen tehneet, sitä sovelletaan myös ns. järjestäytymättömiin työntekijöihin eli ammattijärjestöön kuulumattomiin. Jos paikallinen sopimus on tehty vain osan sopijajärjestöjen kanssa, samalla alalla työskenteleviin järjestäytymättömiin työntekijöihin voidaan soveltaa paikallista sopimusta. Esimerkiksi lomarahan vaihtaminen vapaaseen on ollut joidenkin työntekijöiden toive, mutta paikallisen sopimuksen puuttuessa sitä ei ole voitu toteuttaa edes järjestäytymättömien osalta.

kuvitus linda halenius

Paikallista sopimusmenettelyä ei käytetä työnantajan päätösvaltaan kuuluvista asioista, kuten organisaatiorakenteesta, viranomaisen tehtävistä, sisäisistä työnjaoista, työmenetelmistä tai työn johtamisesta.

Ketkä osallistuvat paikallisen sopimuksen tekemiseen?

Paikallisen sopimuksen neuvotteluosapuolet ovat työnantajan edustajat ja viranhaltija- ja työntekijäjärjestöt. Kunnallisia pääsopijajärjestöjä ovat julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Kunta-

Keihin paikallista sopimusta sovelletaan?

Miten kauan paikallinen sopimus voi olla voimassa?

Paikallinen sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva. Jälkimmäinen on kuitenkin irtisanottavissa molemmin puolin kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

Onko paikallisen sopimisen mahdollisuutta käytetty hyväksi?

Paikallinen sopiminen lähtee paikallisuudesta, kunkin organisaation omista tar-

"Parhaimmillaan paikallisella sopimuksella voidaan saavuttaa win–wintilanne osapuolten välillä." peista ja olosuhteista. Valtakunnallinen sopimusjärjestelmä on hyvä, mutta ei vastaa aina ja joka tilanteessa yksittäisen kaupungin tilanteeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Parhaimmillaan paikallisella sopimuksella voidaan saavuttaa win–wintilanne osapuolten välillä. Tätä mahdollisuutta ei ole käytetty paikallisesti riittävästi. Esimerkiksi säästöjen osalta paikallisella sopimisella tulisi olla oma tilansa._ Jyrki Ojala

Pyörre 6/2013

K

unta-alalla on mahdollista laajaan sopimiseen, jolla poiketaan siitä, mitä työja virkaehtosopimuksissa on sovittu. Kaikesta muusta voidaan paikallisesti sopia toisin paitsi minimipalkan alittavasta palkasta, keskimääräisen työajan pituudesta, vuosiloman pituudesta ja sairaus- ja äitiyslomaetuuksia koskevista määräyksistä. Sopia voidaan siis lähes kaikesta: Voidaan sopia, että maksetaan työehtosopimusta pienemmät ylityökorvaukset.

Voidaan sopia, että keskimääräinen työaika tasoittuu kuuden viikon sijaan vuositasolla, jolloin voitaisiin mahdollistaa paremmin mm. kokoaikatyön tarjoaminen. Voidaan sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaseen.

15

Työpäivä Intiön hoivakodissa Osaston ilmoitustaulu on tärkeä tiedotuskanava. Koska maljakot ovat Venla-osastolla mahdottomuus, kukat piirretään liitutauluun.

Ei kahta samanlaista päivää Intiön hoivakodin Venla-osastolla haetaan tietoisesti uusia tapoja tehdä hoitotyötä.

Hoitokulttuurin muuttuessa asiat halutaan tehdä paremmin.

Lääkehuone on sairaanhoitajan valtakuntaa. Rauni Kauppi valmistelee antibioottipistoksen potilaalle.

16

Miksi esittelemme teille Intiön hoivakodin henkilökuntaa?

Koska heissä on työn iloa ja työn kehittämisideoita.

Venla-osastolla hoitajat toimivat useimmiten pareittain. Irene Vuorio (oik.) jatkaa iltavuorossa.

I

Palaute on kehittymisen kannalta tärkeää. Sitä saadaan omaisilta sekä kirjallisena että suullisesti.

ntiön hoivakodin Venla-osastolla on kahvihetki, ja samaan syssyyn osuu aamuvuorolaisten ja iltavuorolaisten päällekkäistä työaikaa. Sairaanhoitaja Rauni Kauppi kertaa päivän kulkua iltaan tulevalle Irene Vuoriolle. Päivän mittaan on tullut pari yllättävää käännettä potilaiden terveydentilassa.

– Toisaalta se on juuri tämän työn suola, ettei koskaan ole kahta samanlaista päivää, Kauppi naurahtaa.

Venla-osasto on psykogeriatrinen osasto, mikä tarkoittaa, että siellä asuu ikäihmisiä, jotka tarvitsevat hoitajan apua päivittäisissä toiminnoissaan ja lisäksi psykiatrisia palveluja.

Kolmenkymmenen paikan osastolle on tällä hetkellä sijoitettuna 32 potilasta, joten hulinaa piisaa. Sairaanhoitajia on lähihoitajien vahvistuksena vuorossa joskus kaksi, mutta tänä aamuna Kauppi on ollut ainoana sairaanhoitajana vuorossa.

Kaikki mukaan ideoimaan Intiön hoivakoti oli mukana kehittämishankkeessa, jossa etsittiin keinoja työn tehokkuuden lisäämiseksi siten, että työhyvinvointi samalla lisääntyisi.

– Asioita lähdettiin pohtimaan ihan ruohonjuuritasolla siten, että kaikki työntekijämme saivat osallistua ideointiin. Pohdimme, mitkä asiat voisimme tehdä paremmin. Huomasimme heti, että kun osaston henkilökunta pääsi itse mukaan kehitystyöhön, ideoita alkoi syntyä ja ne voitiin sellaisinaan ottaa käyttöön, kertaa palveluesimies Petra Hiltunen reilun vuoden takaisia tapahtumia.

Ensimmäinen käyttöön otettu uudistus oli viikoittaiset tiimipalaverit. Venla-osastolla toimitaan kolmessa tiimissä, jotka olivat tähän saakka palaveeranneet satunnaisesti.

– Viikoittainen palaveri on tuonut säännöllisyyttä työhön. Tiimipalaverissa voidaan ottaa esiin mitkä tahansa käsittelyä kaipaavat asiat. Arki osastolla on niin hektistä, ettei siinä useinkaan ehditä keskustella asioista, jotka ehkä vaatisivat yhteistä pohdintaa ja linjauksia.

Oman tiimin palaverissa myös hiljaisemmat äänet pääsevät helpommin kuuluviin, sairaanhoitaja Kauppi miettii säännöllisen palaverin etuja.

Jatkuu seuraavalla sivulla...

Pyörre 6/2013

kuvat Kati Valjus

Lasse Jaakola saa käydä tupakilla kahvin päälle.

Asukkaiden itsemääräämisoikeudesta pidetään kiinni.

17

Työpäivä Intiön hoivakodissa

Intiön hoivakodin Venla-osasto on psykogeriatrinen osasto. Muihin hoivaosastoihin verrattuna sen asukkaat ovat aktiivisia ja liikkuvia.

Päivän päätteeksi potilaiden asiat kirjataan koneelle. Ennen keskityttiin hoitajan tekemisiin, nyt asioita kirjataan enemmän asukkaan näkökulmasta.

Jatkoa edelliseltä sivulta Psykogeriatrisella osastolla asukkaita ei voi jättää valvomatta. Tiimipalaverin järjestäminen vaatii siis huomaavaisuutta muilta tiimeiltä: toisten tiimien jäsenet ottavat tehtävät hoitaakseen palaverin ajaksi.

– Osastollamme ollaan muutenkin aina joustavia työtoveria kohtaan. Yllättäviä tilanteita voi aina tulla, ja silloin on toimittava niiden vaatimalla tavalla, Kauppi tietää.

Raportoinnin näkökulma muuttuu Hankkeen seurauksena otettiin käyttöön myös asukaslista, johon kirjataan asukkaan asiat tiedoksi seuraavalle vuorolle. Aamuvuorolaisen on esimerkiksi helppo tarkistaa listasta, onko pitkään nukkuva asukas syönyt yöllä yöpalaa.

– Emme ole siinä mielessä perinteinen hoivaosasto, että meillä potilaat saavat hyvin pitkälti päättää omista asioistaan. Yöllä saa katsoa televisiota, jos siltä tuntuu, ja ruokaa on kaapissa yöpalaa varten. Tupakoivat asukkaat pääsevät henkosille kahvin jälkeen, eivätkä yömyssytkään ole kiellettyjä, Hiltunen luettelee.

18

Venla-osastolla haetaan tietoisesti uusia tapoja tehdä hoitotyötä.

– Siihen ei voi tuudittautua, että 80-luvullakin tehtiin näin. Hoitokulttuuri muuttuu, ja samalla muutamme omia toimintatapojamme.

Asukaslistan kirjaukset ovat tästä hyvä esimerkki: kun ennen kirjattiin lähinnä niitä toimenpiteitä, joita hoitaja itse on tehnyt, nyt keskitytään siihen, minkälainen toimintakyky asukkaalla on ja miten hän selviytyy. Samat asiat tulevat raportoiduksi eri näkökulmasta, Hiltunen kertoo.

Hoitajalla oltava herkät tuntosarvet Työhyvinvointia ja hyvää työilmapiiriä ei voi hoitoalalla liiaksi korostaa, mutta erityisen tärkeä se on Venla-osastolla.

– Monet asukkaista ovat haasteellisesti käyttäytyviä. On siis todella tärkeää, että työtovereihin voi luottaa, ja oman uupumuksen uskaltaa sanoa ääneen osastolla, esimerkiksi tiimipalaverissa. Avoimuus ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä, Kauppi tietää.

"Siihen ei voi tuudittautua, että 80-luvullakin tehtiin näin. Hoitokulttuuri muuttuu, ja samalla muutamme omia toimintatapojamme."

Luottamus asukkaiden ja hoitajien välillä ei synny hetkessä.

– Vaatii herkkiä tuntosarvia tietää, mistä narusta kenenkin kanssa pitää vetää, Kauppi hymyilee.

Venla-osastolla ei ole vierailuaikoja, vaan asukkaiden omaisille ovat aina ovet avoinna.

– Omaiset ovat meille valtavan tärkeä voimavara. Heidän kanssaan tulee juteltua paljon muustakin kuin asukkaan terveydentilasta, Hiltunen kertoo._Kati Valjus

Pyörre peukuttaa

kuva Juuso

Laitio

Katso esittelyvideo Saareen-näyttelystä: QR-koodi = linkki videoon.

Saareen-näyttely vie merelliseen seikkailuun

T

ällä hetkellä Saareennäyttely vierailee Kotkassa, mutta vuodenvaihteen jälkeen sen tulevaisuus on hämärän peitossa. Onnimanni-palkintoraati on ehdottanut pysyvää näyttelyä.

Luku-urakka käynnisti projektin Saareen-näyttely ammentaa sisältönsä suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden meri- ja saaristotarinoista.

Näyttely antaa fyysisen muodon muun muassa Muumien, Uppo-Nallen, Topi Tarhakäärmeen ja vaikkapa Heinähatun ja Vilttitossun merellisille seikkailuille. Näyttely vie myös merenalaiseen maailmaan, jolla on vahva mytologinen perinne suomalaiskirjallisuudessa.

Palkittu näyttely sai alkunsa, kun Valveen sanataidekoulun vastaava sanatai-

deopettaja Anna Anttonen ryhtyi miettimään työparinsa Kati Inkalan kanssa, miten kotimaisen lastenkirjallisuuden taidemaailma voisi astua ulos kansistaan.

Anttonen ja Inkala tarttuivat valtavaan luku-urakkaan, jonka myötä merelliset teemat alkoivat hahmottua. Lopulta näyttelyn pohjaksi valikoituivat 32 kotimaisen kirjailijan teokset. Kirjojen skaala on pikkuisten kuvakirjoista romaaneihin ja novelleihin.

Elämys monille aisteille Näyttelyn keskiössä on saari, jonne matkataan veneellä. Tien saareen näyttää majakka, ja saaressa tutustutaan sen asukkeihin. Välillä matkataan sukellusveneellä, välillä taas etsitään aarretta, jonka luo johdattaa Tähtiinkatsojan vanha kartta.

Näyttelysuunnittelija Antti Tenetz ei halunnut näyttelyyn pelkkiä kirjojen hahmoja.

– Tavoitteeni oli, että näyttelyn on oltava elämys monille aisteille. Se muodostuu kosketeltavista ja koettavista teoksista, joissa on hyödynnetty videota, ääntä ja liikettä.

– Mikään näyttelyesine ei ole vain rekvisiittaa, vaan jokaiseen liittyy kirjasta kotoisin oleva tarina tai kertomus, Anna Anttonen kertoo.

Antti Tenetz halusi, että näyttely olisi myös nykytaideruiske.

– Tämän päivän lapset ovat todella vähän tekemisissä nykytaiteen kanssa, joten halusin näyttelyn olevan korkealaatuinen myös taiteellisesti: Siksi tekijöissä oli esimerkiksi Venetsia Biennalen kävijöitä ja oululaisia tekijöitä, kuten Jaakko Mattila ja Anni Rapinoja._Samppa Haapio

Pyörre 6/2013

Vuodesta 2010 lähtien Suomea kiertänyt Valveen sanataidekoulun Saareen-näyttely vastaanotti lokakuussa Lastenkirjainstituutin jakaman Onnimanni-palkinnon.

Mystisen matkan merelle, saareen ja meren alle on kokenut jo 50 000 suomalaista.

19