Pyörre 6/2012

Tervetuloa uusi Oulu s. 4–9

Lehti Oulun kaupungin henkilöstölle 6/2012

a a t t o v i o t ! e a r u r l Pyö ä ä jou v y h

Uusin silmin

Oulu joulutunnelmissa Koulunkäynninohjaaja Marko Kauppinen näkee Oulun jouluisena. Joulukorttien maalaminen alkoi kahdeksan vuotta sitten, kun syntyi idea kerätä sillä tavalla rahaa Kaakkurin koulun erityisluokan kevätretkikassaan.

– Nappikauppaa, toteaa vaatimaton kuvataiteilija.

– Siitä olen hyvilläni, että voin tuoda esiin tiernapoikakulttuuria, ja tontut kuuluvat ilman muuta suomalaiseen ja oululaiseen joulumaisemaan.

Millainen on sinun Oulusi?

Julkaisemme Uusin silmin -palstalla erityisiä Oulu-kuvia. Lähetä kuvaehdotuksesi osoitteeseen pyorre@otavamedia.fi.

Valinnan tekee toimitus, julkaistuista kuvista ei makseta palkkiota.

6/2012, Oulun kaupungin henkilöstölehti • Julkaisija: Oulun kaupunki ISSN: 0780-7597 • Toimitus: Otavamedia Oy, Kristiinankatu 3 B, 20100 Turku • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, puh. 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Laura Paloheimo, puh. 044 703 1154, laura.paloheimo@ouka.fi • Tuottaja: Maria Öfverström, puh. 040 524 1600, maria.ofverstrom@otavamedia.fi • Graafinen suunnittelu: Päivi Rücker, puh. 040 518 6655, paivi.rucker@otavamedia.fi • Toimituskunta 6/12: Sirkka Keränen, Laura Paloheimo, Minna Parkkila, Satu Tähtinen, Heli Metsäpelto, Sari Valppu ja Eija Soukka. Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Lehti 1/13 ilmestyy viikolla 9. Ilmoitusvaraukset 21.1. mennessä. Valmis aineisto tuottajalle 31.1. mennessä. • Paino: Erweko Oy • Paperi: Lumisilk, 100 g. Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä Akkunassa ja osoitteessa www.ouka. fi • Kannen kuva: Päivi Rücker • Kuvassa: Joulun tunnelmaa kierrätysvinkillä.

2

Sisältö 6/2012

Käydään toistemme luona kylässä

4-9

K

untaliitoksen valmistelu on vaatinut paljon työtä kaikilta meiltä uuden Oulun työntekijöitä. Nyt on koettanut hetki, jolloin on aika juhlia: uuden Oulun juhlavuotta vietetään koko ensi vuoden ajan.

Kuntien yhdistymisen myötä olemme paitsi uusia työkavereita myös uusia naapureita toisillemme. Juhlavuosi onkin toisiimme tutustumisen aikaa. Toivoisin, että kävisimme kylässä toistemme tapahtumissa, tapaisimme uusia ihmisiä ja tutustuisimme vieraisiin paikkoihin. Yhteisöllisyys rakentuu aidosta yhdessä tekemisestä ja kohtaamisista. Juhlavuoden tapahtumat ovatkin syntyneet laajan yhteistyön tuloksena.

Tästä syystä alueemme monimuotoisuus ja vahva paikallinen osaaminen ovat läsnä kaikissa juhlavuoden tapahtumissa.

Uuden Oulun juhlavuoden tapahtumia järjestetään ympäri uutta Oulua. Lähes kaikki juhlavuoden tapahtumat ovat maksuttomia ja tarjonnasta löytyy jokaiselle jotakin. Juhlavuoden tapahtumat jalkautuvat myös kouluille, päiväkoteihin, hoitolaitoksiin ja jopa linja-autoihin. Juhlavuosi huipentuu vuoden 2013 lopussa valoa esille tuoviin tapahtumiin.

Uuden Oulun juhlavuosi avataan uudenvuodenaattona Raksilan pesäpallostadionilla pidettävässä koko perheelle suunnatussa avajaisjuhlassa klo 20. Tätä ennen juhlitaan Kiimingissä, Haukiputaalla, Oulunsalossa ja Yli-Iissä paikallisidentiteettiä esille tuovissa aluetapahtumissa.

Teema/ Tervetuloa uusi Oulu!

Uutta Oulua synnyttämässä:

lyhyt kertaus menneeseen Uusi Oulu syntyy:

Juhlavuosi 2013 kokoaa oululaiset yhteen

10

Työkalupakki Asiallista, mutta persoonallista – henkilökunta työvaatteissa

Tervetuloa kylään uuden Oulun juhlavuoden tapahtumiin!

16-19

Heli Metsäpelto projektipäällikkö Uuden Oulun juhlavuosi 2013

Työpäivä Hiki pintaan lasten liikuntakoulussa Oulunsalossa

kuva Juha Sarkkinen

13 Esimiehenä Oulun Vesi 110 vuotta.

Haastattelussa toimitus johtaja Jouni Lähdemäki 14 Ilmoitustaulu 20 Kahavilla Hauska tutustua, uusi apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen

21 Kierrätellen Virkkaa joulutähti 22 Puheenaiheita Pyörre peukuttaa 100 tekoa -kampanjalle 23 Kamera kiertää seurasi TEKLIn työmiesten mukana Raksilan jäähallissa 24 Hra Kraak piirtää uuden Oulun rajat

PYÖRRE 6/2012

12 Jyrkin palsta 1500 virkaa muutetaan palvelusuhteiksi

3

Tervetuloa uusi Oulu

Lähtölaskenta on jo alkanut Uusi Oulu on pian syntymässä. Juhlistaaksemme uutta Oulua katsomme teema-sivuilla hieman menneeseen, kurkkaamme juhlavuoden ohjelmistoon ja mietimme, miten syntyvästä Oulusta kasvatetaan hyvä ja menestyksekäs kaupunki.

Tervetuloa uusi Oulu!

Viiden kimppa Tiivistimme uuden Oulun kuntien ominaisuudet yhteen termiin/kunta – no, Haukiputaan kohdalla kahteen.

Näistä me olemme kuuluisia ja näistä me olemme ylpeitä: Oulunsalo – lentokenttä Kiiminki – Koiteli Haukipudas – meri ja Martinniemi Yli-Ii – Kierikki Oulu – Toripolliisi

Selvitysten kautta uuteen Ouluun Muistatko vielä, mistä kaikki alkoi ja milloin? Kokosimme Pyörteen lukijoille uuden Oulun projektipäällikkö Timo Nousiaisen avustuksella lyhyen katsauksen kuntaliitoksen vaiheisiin.

4

Milloin kuntaliitosselvitys alkoi?

Kuntaliitosselvitys alkoi syyskuussa 2009, ja päätös kuntaliitoksesta tehtiin 28.6.2010. Tämän jälkeen käynnistyi välittömästi ns. Uusi Oulu -projekti eli kuntien yhdistäminen yhdistymissopimuksen mukaisesti.

Miksi kuntaliitokseen ryhdyttiin?

Kuntaliitokseen lähdettiin alueen elinvoiman turvaamiseksi ja palvelujen järjestämiseksi 2020-luvulla. Taustalla oli Paras-lain velvoite 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueista ja heikko kuntataloustilanne.

Oliko selvityksessä mukana muita kuntia nyt yhdistyvien lisäksi?

Muhoksen kunta oli mukana kuntaliitosselvityksessä. Muhoksen valtuusto päätti 27.4.2010 jättäytyä pois monikuntaliitoksesta. Tämä jälkeen muut viisi kuntaa tekivät pikaisesti selvityksen viiden kunnan liitoksesta (käytännössä korjattiin yhdistymissopimus ja taustatiedot ilman Muhosta).

Mitkä ovat kuntaliitoksen tärkeimmät edut?

Vahvan peruskunnan muotoutuminen: Kunnan elinvoimaisuuden turvaaminen – yhteinen elinkeinopolitiikka, jota BusinessOulu toteuttaa, palvelujen järjestäminen 2020-luvun mallilla ja alueen kokonaisvaltainen yhdyskuntasuunnittelu.

entti m m o K Mikä on kuntaliitoksen vaikutus talouteen?

”

Yleinen talouskehitys on ollut epävarmaa, ja Oulun seutua on lisäksi koetellut ict-alan rakennemuutos. Oulun kaupungin verotulokehitys on erityisesti yhteisöveron romahduksen myötä lähes pakkasella.

Kuntaliitoksesta päätettäessä merkittävä peruste oli se, että yhdistymällä olemme suurempia ja vahvempia kohtaamaan tulevaisuuden palveluhaasteet ja vetämään puoleensa niin yrityksiä kuin asukkaitakin.

Uskomme, että kuntaliitoksen hyödyt näkyvät pitkällä tähtäimellä. Tämä edellyttää, että teemme oikeita valintoja ja päätöksiä. Paljon on kiinni myös siitä, kuinka uuden Oulun elinvoima ja sitä myöden työllisyys kehittyy.”

Jukka Weisell Talousjohtaja

toim. maria öfverström kuva päivi rücker

Vaivaishoitolaitokselta hei vaan!

Nykyään vanhus on seniori ja siivooja toimitilahuoltaja.

Nimikkeet ovat muuttuneet työnkuvien muuttuessa myös kaikissa hallinnollisissa tehtävissä. Tässä muutamia esimerkkejä menneiltä vuosisadoilta Oulun sosiaalitoimesta.

Nykyisinhän sosiaalitoimea ei enää ole, ainakaan nimenä. Tunnemme sen paremmin käsitteenä hyvinvointipalvelut.

Näin runollista oli teksti toimintakertomuksessa vuonna 1916: Yleensä on sanottava, että Oulun kaupungin köyhät ja orvot lapset ovat hyvissä kodeissa, ei ainoastaan sukulaisuussuhteessa olevien luona – niin kaupungissa kuin maaseuduilla – vaan myöskin ventovieraidenkin luona, jotka suurella hellyydellä ja rakkaudella koettavat näitä heikkoja taimia kasvattaa ja hoitaa.”

”

Vertailun vuoksi esitettäköön toimintakertomus samasta aiheesta vuodelta 2006: Huostaan otettujen lasten määrä kasvoi edellisestä vuodesta lähes 19 prosenttia vuoden 2006 aikana. Samoin huostassa olevien lasten kokonaismäärä kasvoi. Kiireelliset huostaanotot kuitenkin vähenivät.

Lisäksi perhehoidon hoitopäivät kasvoivat ja ostopalvelulaitoksiin sijoitettujen lasten määrä väheni, mutta hoitopäivät taas kasvoivat.”

”

Myös teknisellä osastolla nimet ovat muuttuneet: aupunginvaltuusto perusti vuonna 1947 Yleisten töiden lautakunnan, jonka oli suunniteltava ja valvottava kaupungin rakennustöitä ja hoidettava sen kiinteistöjä. Lautakunnan alaisina toimivat rakennustoimisto, vesijohtolaitos ja kaupungin keskuspesula.

K

Lähteet: kaupunginarkisto, Oulun kaupungin toimintakertomustekstit Essi Lehtisen suomen kielen kandidaatintutkielmasta, Helsingin yliopisto, 2008.

PYÖRRE 6/2012

Vaivaistalo toimi 1890–1918 Vaivaishoitohallitus 1894–1917 Köyhäinhoitohallitus/lautakunta 1918–1936 Kasvatuslautakunta 1919–1936 Kunnalliskoti 1919–1980 Huoltolautakunta 1937–1950

5

Tervetuloa uusi Oulu set

tl

s oi v as

e

i

il

em

i ja

big

käyrät torvet

nt b a n d kie rt u e e

ll

Juhlavuoden hitit

a

o ul

ul

ai n

e

n

Uuden Oulun juhlavuoden projektipäällikkö Heli Metsäpelto kokosi Pyörteen lukijoille alkuvuoden parhaat tärpit juhlavuodelta:

ra kas

1.

taa

Uuden Oulun juhlavuodenavajaisjuhla 31.12. klo 20 Raksilan pesäpallostadionilla Avajaisjuhla tulee olemaan varmasti huikea näytös, jossa on mukana niin muodostelmaluistelijoita, tulitaidetta kuin kuoromusiikkia. Illan esiintyjistä sydämet sulattaa varmasti 7-vuotias Talent-kisan voittaja, runopoika Daniel Helakorpi.

Oululainen rakastaa -esitys 27.2. klo 18 Oulunsalon kirjasto

2.

Settlement Big Band 12.1. klo 18 Teatterikuopalla Haukiputaalla Odotan mielenkiinnolla, miten svengaavaa Big Band -musiikkia ja näyttävää showtanssia yhdistetään samaa esitykseen. Teatterikuoppa on hieno esiintymispaikka.

kuvituskuvat kirsi tapani

4.

3.

Oulun läänin taidetoimikunnan palkitsema AnnaKaisa Järvi ohjaa runoista koostetun esityksen, joka kiertää uuden Oulun alueella. Itse menen katsomaan tätä Oulun Seudun Lausujien esitystä komeaan Oulunsalon kirjastoon.

5.

Urban Ride Oulu 20.4. klo 12, lähtö Pyörä Suvalan piha, Lekatie 2

Soiva Siili ja Käyrät Torvet 2.2. klo 14 O. Jauhiaisen museolla Kiimingissä Tänne vien kummitytön kuuntelemaan konserttia ja samalla tutustumme Oskari Jauhiaisen teoksiin.

Aion haastaa työkaverinikin ja osallistua pyöräilytapahtumaan, jossa suoritetaan erilaisia tehtävärasteja.

Tässä kunto kasvaa ja kilpailun päätteeksi on luvassa saunailta ja vapaamuotoista seurustelua.

Juhlavuoden ohjelma tammi–toukokuu julkaistaan viikolla 50 jaettavan Oulu-lehden välissä. Ohjelma myös netissä: www.ouka.fi/juhlavuosi2013

Uutta Oulua juhlitaan uudenvuodenaattona

Avajaistapahtuma 31.12.2012

Avajaistapahtuma levittäytyy jokaiseen yhdistyvään kuntaan, joissa juhlistetaan paikkakuntien omaleimaisuutta alkuillan aikana: Kiiminki klo 18, KiimU-keskus Haukipudas klo 18.30, Haukiputaan kunnantalon edusta Oulunsalo klo 18, Oulunsalon kirkonmäellä Yli-Ii klo 18, Yli-Iin torialue

Ilta huipentuu Raksilan pesäpallostadionilla klo 20 pidettävään avajaisjuhlaan, jossa näkyy Oulun pohjoinen identiteetti. Esiintyjiä tulee olemaan runsaasti, ja illan ohjelman päättää näyttävä ilotulitus.

Tervetuloa juhlimaan kanssamme uutta Oulua!

6

:

p Gallu

Juhlavuosi levittäytyy kaupunkiin Uusi Oulu -esityksen

ensi-ilta henkilöstölle Perinteistä Eloriehaa vietetään ensi vuonna juhlavuoden tilausteoksen ensiillassa 29.8. Ouluhallissa. ”Uusi Oulu”-esityksessä yhdistellään musiikkia, teatteria ja tanssia ja se tulee käsittelemään humoristissävytteisesti kuntaliitosta. Tilaisuus on avec ja näytöksen yhteydessä on ruokailu.

Tilausteosta esitetään Ouluhallissa elokuussa usean oululaisen kulttuuritoimijan voimin. Teoksen käsikirjoitus on kolmikon Gilbert Grandholm, Holle Holopainen ja Minna Lindgren käsialaa, ja säveltäjänä toimii Iiro Rantala. Draamallisen musiikkiteoksen ohjaa Mika Nuojua ja kapellimestarina on Jaakko Kuusisto. Tuotannosta vastaa Oulun musiikkijuhlasäätiö ja oman panoksensa toteutukseen antavat mm. Oulun kaupunginteatteri, Oulu Sinfonia ja Oulun liikuntapalvelut.

Kysyimme kaupungin tiedottajilta, miten uuden Oulun juhlavuosi näkyy eri kaupungin yksiköissä.

”

Juhlavuosi näkyy liikuntapaikoillamme, joissa järjestetään juhlavuoden tapahtumia (mm. avajaisten pääjuhla pesäpallostadionilla). Olemme myös mukana järjestämässä muutamaa liikuntatapahtumaa, jotka ovat mukana juhlavuoden ohjelmistossa.”

Merja Nieminen, tiedottaja, liikuntapalvelut

”

Oulun kulttuuriympäristöohjelma -näyttely, Ympäristötalo, Solistinkatu 2, 3.12.2012–31.3.2013.

Kartat kertovat -näyttely, Ympäristötalo, Solistinkatu 2, 1.4.–30.6.2013 Pyöräilyviikko 3.–12.5.2013.”

Terttu Mikkola, tiedottaja, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

”

kuva uuno la kuva-arkist ukka/Pohjois-Pohja nmaan o

Osallistutaan juhlavuoden joidenkin tapahtumien järjestämiseen ja järjestetään mm. Hupisaarten keskusleikkipuiston avajaiset (remontin valmistumisen jälkeen) kesällä 2013.”

Heikki Pulkkinen, kaupunginpuutarhuri, katu- ja viherpalvelut

”

Palvelemme asiakkaitamme uudessa Oulussa sekä kaikissa muissa kunnissa entistä paremmin.

Paremman palvelun mahdollistavat Laanilan ekovoimalaitos ja Ruskon lajitteluareena Lare. Ekovoimalaitos on nostanut yhdyskuntajätteen hyötykäyttöä ja se on myös merkittävä ympäristöinvestointi. Se vähentää Oulun kaupungin kokonaispäästöjä, kaatopaikkatarvetta ja kaatopaikalla syntyviä metaanipäästöjä. Larella seka- ja rakennusjätettä kierrätetään ja hyödynnetään entistä tehokkaammin ja jätteiden purkaminen tapahtuu siististi asvaltoidulla kentällä. Yhdessä Laanilan ekovoimalaitos ja Lare vähentävät kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää merkittävästi.”

Anne-Maria Vesa, tiedottaja, Oulun jätehuolto

”

Oulun pääkirjasto on näyttämönä World Press Photo -valokuvanäyttelylle 10.–31.1.2013. Lisäksi pääkirjastossa pidetään Pentti Haanpää – Novellin mestari -näyttely 3.–28.9.2013. Näyttely esittelee Pentti Haanpään elämää ja tuotantoa, myös uudenlaisista näkökulmista. Lainan päivä 8.2.2013, kirjamyyntiä viikolla 6 alkaen 4.2. Juhlavuoden tapahtumia on myös Oulun alueen lähikirjastoissa.”

Sirpa Tarkkinen, tiedottaja, kaupunginkirjasto

Oulun Vesi tiedottaa juhlavuodesta omaan toimintaansa liittyen mm. omilla kotisivuillaan vesihuoltotoimijoiden yhdistymisestä. Erittäin merkittävä muutos, josta asiakkaille on tarve tiedottaa. Joka kotiin jaettavassa asiakastiedotteessa kerrotaan uuden Oulun asioista, Oulun päivien aikaan vakiintuneet tutustumiskohteet esillä, jossa juhlavuotta tuodaan esille.”

onna 1960.

Sirkka Laukka, hallintopäällikkö, Oulun Vesi liikelaitos

Torikatu

12.

nna 20

10 vuo

”

Oulun Serviisin ruokaloissa päiväkodeissa, kouluissa, hoivalaitoksissa ja henkilöstöravintoloissa on ensi vuoden ajan käytössä hienot servetit juhlavuosikuvituksella.”

Laura Paloheimo, tiedottaja, Oulun Serviisi

PYÖRRE 6/2012

”

Torikatu 10 vu

7

aan

entti m m o K Miten kaupungin talous saadaan hallintaan?

”

Uuden Oulun ensitaival näyttää kovin ohdakkeiselta. Taloutta ei saada hallintaan juustohöylällä.

Myöskään omaisuuden myynti ei tule pelastamaan meitä, vaikka kuntaliitoksessa tulee sellaistakin omaisuutta, joka ei ole uudelle kaupungille tarpeellista.

Palveluverkkosuunnitelma tulee käsittelyyn alkuvuodesta. Nyt vaaditaan rohkeita päätöksiä, jotka pidemmällä aikavälillä tehostavat toimintaamme. Muutoinkin joudumme pohtimaan palvelujen tuottamisen tapaa ja käyttämään hyväksi kaikki sähköisten ja etäpalveluiden mahdollisuudet. Menestys on meistä jokaisesta kiinni!”

kuva uun o laukk kuva-ar a/Pohjo kisto is-Pohja nm

Tervetuloa uusi Oulu

Oulunsalo n le kentän vihk ntokentän asemarak ennus iäispäivän ä vuonna 19 53.

Jukka Weisell Talousjohtaja

kennus Lentokenttära

Kolumni:

yksellä n n y k n e d u U matta a t h o n u a a h van

kuva shutterstock

Y

8

mmärtääkseen nykyisyyttä, on tunnettava historiansa -sanonta hyvin hyödynnettynä lienee sitä, että kunnioitetaan vanhaa ja opitaan menneistä, muttei jämähdetä haikailemaan menetettyä. Oulu on nyt uuden kynnyksellä, kun lopullinen viiden kunnan liitos tapahtuu vuoden 2013 alussa ja Oulu kääntää uuden lehden.

Uusi on aina mahdollisuus. On kuitenkin hyvä säilyttää vanhaa niiltä osin, mikä on ollut toimivaa ja vaikuttavaa.

Melkein täsmälleen kolme vuotta sitten, vuonna 2009, olin Oulujoen koulun 70-vuotisjuhlassa. Oulujoen kunnan kansakoulu perustettiin 1939, Ylä-Saarelan pirtissä, talvisodan aattona. Silloin koulun pihalla oli vielä rakennus saunoineen ja ulkohuussi, jossa oli kolme eri koppia - keskimmäinen varattu opettajille. Sillä hetkellä minulle oli itsestään selvää, että Oulujoki kuului Ouluun.

Tällä nostalgiamatkalla ymmärsin kuitenkin vasta konkreettisesti, että näin ei aina ole-

kaan ollut. Nyt tapahtuva liitos tuntunee vuosien kuluttua yhtä itsestään selvältä.

Vaikka kritisoin paljon asioita, olen oppinut, että kun ne toteutuvat kaikesta huolimatta, on syytä laittaa energiansa siihen, miten viedä muuttunutta tilannetta kehittävästi eteenpäin.

On syytä laittaa energiansa siihen, miten viedä muuttunutta tilannetta kehittävästi eteenpäin.

Maurice Chevalieren sanoin: ”Jos jää odottamaan sitä täydellistä hetkeä, jolloin kaikki on vaaratonta ja varmaa, saa ehkä odottaa turhaan.

Vuoret jäävät kiipeämättä ja kilpailut voittamatta tai kestävä onni saavuttamatta”. Niinpä onkin syytä katsoa eteenpäin ja olla yhdessä vahvempia – historiaa unohtamatta.

Tiina Niiranen fysioterapeutti

oden takaa.

muutaman vu

Kaupunginpuutarhuri Heikki Pulkkinen ja ylläpitosuunnittelija Arja Karhu pohtivat, että hiljaisen tiedon siirtyminen on koko tiimin etu.

Hiljaista tietoa jokaiselle vuodenajalle

kanssa tiukoilla, mutta jos hiljaista tietoa ei siirtyisi, olisimme vielä tiukemmalla. Pidän erittäin tärkeänä linkkiä menneeseen ja sitä, että yhteistyö toimii, Pulkkinen painottaa.

Kriittinen ote plussaa Vaikka uuden esimiehen opastaminen on vienyt Karhun työaikaa, on ollut kaikkien etu saada tiimiin mukaan ajan tasalla oleva ihminen.

"Kun talous kiristyy, on tervettäkin katsoa asioita kriittisesti."

Karhu on nähnyt pelkästään positiivisena sen, että tiimiin on tullut mukaan uusi jäsen kaupunkiorganisaation ulkopuolelta. Asiantuntija, joka katsoo kokonaisuutta ulkopuolelta, voi havaita uusia tehokkaampia tapoja toimia.

– On plussaa, että toimintaa katsotaan uusilla silmillä. Pois karsiutuu paljon turhaa.

Kun talous kiristyy, on tervettäkin katsoa asioita kriittisesti, Karhu sanoo.

Uusi kaupunginpuutarhuri ei ole tehnyt vielä suuria muutoksia. Pulkkinen on tutustunut rauhassa koko vuoden kiertoon, ja pohtinut muutoksien tuomista pidemmällä aikavälillä. Ylipäätään hän haluaa tuoda muutoksia niin, että asioita pohditaan yhdessä.

Parasta lääkettä muutosvastarintaan on puhuminen ja päätöksien tekeminen yhdessä.

Jos jotain aletaan tehdä liian nopeasti totutusta tavasta poiketen, voivat napit olla pian vastakkain.

Uusi kaupunginpuutarhuri on nähnyt nyt tehtävissään kaikki neljä vuodenaikaa. Joko kaikki tieto on siirretty Arja Karhu?

– Kyllä tämä jatkuu. Aina tulee eteen asioita, jotka ovat olleet muutaman vuoden unholassa ja nousevat jälleen pinnalle. Elämä on ikuista oppimista ja ihmettelemistä._Jenni Räinä

PYÖRRE 6/2012

O

ulun kaupunginpuutarhuri Heikki Pulkkinen aloitti nykyisessä työssään kaupungilla vuosi sitten marraskuussa. Lähes päivittäin tulee vastaan tilanteita, joissa hän tarvitsee tietoa asioiden taustoista ja aiemmista toimintatavoista. Kun kysymyksiä tulee, kääntyy Pulkkinen yleensä ylläpitosuunnittelija Arja Karhun puoleen.

Karhu on ollut Pulkkisen neljän hengen tiimistä pisimpään töissä katu- ja viherpalvelussa ja hänellä on sen toiminnasta eniten tietoa. Edellinen kaupunginpuutarhuri ehti olla Pulkkisen kanssa käytännössä vain muutaman viikon ajan yhtä aikaa töissä.

– Työt vaihtelevat vuodenaikojen mukaan ja tiedonsiirtoa on tarvittu läpi vuoden, Arja Karhu sanoo.

Pulkkinen kertoo, että ilman Karhun tietoja aikaa menisi paljon enemmän taustatietojen selvittämiseen, eikä kaikkia tietoja olisi edes mahdollista löytää kirjoista tai kansioista.

– Oulun viheralueet lisääntyvät ja lisäresursseja ei ole luvassa. Olemme nyt ajan

kuva Teija Soini

Uuden kaupunginpuutarhurin Heikki Pulkkisen työaikaa on säästynyt lukemattomia tunteja, kun hiljainen tieto on siirtynyt tiimin sisällä. Tärkein tietolähde on ollut ylläpitosuunnittelija Arja Karhu.

9

Työkalupakki

asu vapaa

mutta asiallinen

Ihmisten voidaan yleensä olettaa ymmärtävän työpaikan pukeutumiskulttuuri ilman virallisia sääntöjä – kaupungintaloon ei sovi mennä rantavahdin asussa.

Silti virhearviointejakin sattuu.

O

ulun 13 000 hengen kaupunkiorganisaatioon mahtuu monenlaisia työpaikkoja, ja esimerkiksi terveydenhuollossa, palolaitoksella ja keittiöissä turvallisuus- ja hygieniasäädökset ohjaavat pukeutumista hyvinkin tarkasti. Suhdetoimintapäällikkö Anneli Korhonen on työskennellyt lähes 40 vuotta Oulun kaupungintalolla, jossa tuona aikana ei hänen tietääkseen ole ollut virallisia pukeutumissääntöjä. Kirjoittamattomat säännöt sen sijaan ovat oma lukunsa.

– Kun tulin taloon, arvokkaat vanhemmat rouvat arvostelivat nuoria naisia, jotka tulivat farkuissa tai ylipäätään housuissa töihin, mutta ei sitä heille ääneen sanottu. Koskaan en kuitenkaan muista, että asiasta olisi ollut ongelmaa, tai edes jouduttu huomauttamaan, Korhonen muistelee.

Kaupungintalon etiketti on vanhanaikaisemmasta päästä, joskin sekin on muuttunut rennommaksi. Asiallinen pukeutuminen on vakuutus siitä, että töitä tehdään tosissaan kaupunkilaisten hyväksi, ja samaa linjaa noudattavat niin virkamiehet, johtajat, poliittiset päättäjät, korkea-arvoiset vieraat kuin talossa asioivat kuntalaisetkin.

toim. Maria Öfverström kuvat Juha sarkkinen ja shutterstock

Ei hellevaatteita Kesän harvat hellepäivät aiheuttavat suomalaisissa riemua, joka joskus purkautuu vaatevalinnoissa.

10

Farkuista pikkutakkiin Pyörre kysyi kaupungin työntekijöiltä, onko kunta-alalla (kirjoittamattomia) pukeutumiskoodeja. Selvitimme samalla, onko pukeutumisessa tapahtunut muutoksia. ”Miehillä farkut ja rento yläosa, Naisilla farkut, joku jakku... Ihanaa kun nuoret opet pukeutuvat niin kuin nuoret pukeutuvat, eivätkä ala matkia vanhoja rouvia."

"Koodeja ei tarvita, mutta kaiken ammattiin liittyvän työn pitäisi sujua, esim. kielilävistys voi haitata englanninopettajaa lausumasta selkeästi sanoja."

"Nuorena opena muistan minulle vanhempien miesopejen huomautelleen seksikkyydestä, vanh. naisopejen supisseen selkäni takana, kun pidin tiukkoja farkkuhaalareita ja tennareita. Vanhempainillassa yksi äiti paheksui, kun minulla oli kolme suurta korvarengasta toisessa korvassa...lävistysten paheksuttavuus ja huono malli tyttöoppilaille."

"Noin 30 vuotta sitten ei saanut asiakaspalvelussa olla liian avonaista kaula-aukkoa. Nykyäänkin varmaan huomautettaisiin asiasta."

"Ei ole ohjetta, työssä istutaan jopa pipo päässä."

"Aiemmin oli työasut, nyt poistuneet. Jokainen voi pukeutua, miten lystää."

"Meillä johtajataso käyttää pikkutakkia tai pukua, päällikkötaso kauluspaitaa ja neuletta ja suorittava porras pukeutuu monenkirjavasti. Sotkuisemmissa hommissa henkilöt käyttävät työvaatteita. Nuoret työntekijät pukeutuvat ajan hengen mukaisesti omaa persoonaa korostaen. On lökäpöksyä, kantaa ottavia koodeja t-paidoissa, päähinettä, hupparia ja eettisesti kestäviä vaatevalintoja."

"Olen kuullut jutuista, jolloin naisilla piti olla aina hame päällä. Sukkahousut kuulemma sai jättää kovalla helteellä pois, jos esimies lupasi :). Lenita Airiston sanoin minusta valkoiset tennissukat saisi kieltää, erityisesti sandaalien kanssa kesällä!"

"Pukeutuminen on osa ihmisen persoonallisuutta ja sillä voi viestiä kuten puheella, eleillä ja ilmeillä."

– Nuoret naiset voivat käyttää lyhyempiä hameita ja näyttää silti asialliselta. Minulla kuusikymppisenä hameet ovat lyhimmillään aavistuksen polven yläpuolelle. Kaikki riippuu kokonaisuudesta, Korhonen toteaa.

"Asiakastapaamisiin mennään ainakin puhtaissa vaatteissa. Ollessamme oman väen keskuudessa voimme hieman rentoutua esim. avaamalla paidankauluksen ylimmän napin. Tehokas ilmastointi pakottaa paljaat pinnat piiloon ja näin ollen ehkäisee turhaa kiihtymystä ja auttaa meitä keskittymään paremmin töihimme."

"Kaupungintalo on mielestäni paikka, jossa pukeutuminen voisi olla "ei niin vapaamuotoista". Tämä ei varmaan kuulu pukukoodeihin, mutta voisi mainita, että purukumin jauhaminen ei kuulu työpaikalle."

"Perussiisti ja huoliteltu. Kukin tyylinsä mukaan - ei tarkkoja sääntöjä. Ennen jäykkää, nyt rentoa."

Miesten pukeutuminen on muuttunut modernimmaksi, ja monilla on nykyään tyylikkäitä farkkuja, joiden kanssa sopii esimerkiksi kauluspaita ja pikkutakki. Kaupungintalossa johtoportaan miehillä on yleensä puku ja kravatti, mutta hekin saattavat joskus yksissä tuumin heittää kravatit naulaan.

– On tärkeää ymmärtää tilanteen vaatima pukeutuminen, painottaa kaupungin suhdetoimintapäällikkö Anneli Korhonen.

Kysyvä ei mene vikaan Korhonen korostaa, että pukeutuminen on osa ihmisen persoonallisuutta ja sillä voi viestiä kuten puheella, eleillä ja ilmeillä.

Muodikas ja asiallinen tai harmaa ja värikäs eivät sulje toisiaan pois – tärkeintä on välttää mauttomuuksia ja varmistaa, että vaatteet ovat puhtaat ja siistit. Jos ei ole varma, miten työpaikalle tai johonkin iltatilaisuuteen tulisi pukeutua, kannattaa kysyä. Mahdollisissa kiusallisissa tilanteissa Korhonen suosisi inhimillistä huomautusta, vaikka läheisten työkaverien välityksellä.

– Jokainen pukeutuu myös itseään varten. Mieleinen ja luontainen vaatetus tekee olosta mukavan ja kohottaa itseluottamusta.

Pääasiassa ihmiset osaavat soveltaa kirjoittamattomia pukeutumissääntöjä hyvin, hän sanoo._Heini Santos

"Asiallinen pukeutuminen, mutta silti se voi olla persoonallinen, värikäs ja koruilla piristetty."

"Aiemmin suosittiin ehkä enemmän näkymätöntä ja väritöntä tyyliä ilman oman persoonan esille tuomista."

"Ei virallista linjaa, mutta kirjoittamaton sääntö, siistit ja puhtaat, ei verkkareita ;)" "Farkut ja Marimekon paita."

"Ennen kiinnitti enemmän huomiota pukeutumiseen, nyt olen asiakaspalvelussa usein nuorten aikuisten kanssa tekemisissä, pukeutuminen voi olla rennompaa. Asun tulee olla siisti ja puhdas, ei liian paljastava."

"Kauniimminkin olisi kiva pukeutua, mutta kylmyys ja mukavuuden halu sekä laiskuus estävät sen."

"Työasut työntekijöillä, esimiehillä ei.

Myös esimiehille jonkinlainen työasu, ei ole suotavaa, että esimies kulkee liian avonaisissa puseroissa."

PYÖRRE 6/2012

– Sydänkesällä tai loman kynnyksellä kaikki pukeutuvat luonnollisesti hieman kevyemmin, mutta liian kepeät hellevaatteet eivät kuulu töihin. Kyllä oudoksuisin hieman, jos esimerkiksi mies tulisi sortseissa töihin. Loman aikana työpaikalla pistäytyminen on tietysti asia erikseen, Korhonen pohtii.

Kesämekko voi olla naisella sievä ja hihatonkin, kunhan se ei ole supertiukka eikä muuten herätä liikaa mielikuvia. Silloin hartiahuivi on edustustilanteessa paikallaan.

Klassinen kysymys sopivasta hameen pituudesta on kantajasidonnainen.

11

Jyrkin palsta

Virallinen muutos Vuodenvaihteessa noin 1500 virkaa muuttuu työsuhteiksi. Käytännössä muutoksella on kuitenkin hyvin vähän vaikutuksia.

"

Virat eivät siirry samalla tavalla kuin työsuhteet. Kun perustetaan uusi kunta, kuten uuden Oulun tapauksessa, myös jokainen virka on perustettava uudelleen, selittää palvelussuhdepäällikkö Jyrki Ojala.

Kaupungin virkojen määrä laskee noin 4500:sta vajaaseen 3000:een. Suuri osa työsuhteiksi muuttuvista viroista on sivistys- ja kulttuuripalveluiden sekä hyvinvointipalveluiden aloilta. Ojalan mukaan työsuhteiden määrä on ollut nousussa vuodesta 2003 lähtien, jolloin kunnallinen viranhaltijalaki muuttui. Lain muutoksessa korostettiin sitä, että avoimeksi tulevat virat, joihin kuuluvat tehtävät eivät edellytä julkista valtaa, tulee lakkauttaa.

– Olemmekin nyt pyrkineet kartoittamaan nykyiset virat ja muuttamaan työsuhteiksi sellaiset, joihin kuuluvat tehtävät eivät edellytä virkaa, Ojala kertoo.

Virka vai työsuhde?

Viran ja työsuhteen erossa on kysymys nimenomaan julkisen vallan harjoittamisesta: Viranhaltija voi velvoittaa, määrätä tai päättää jonkun oikeudesta, esimerkiksi lapsen oikeudesta päivähoitopaikkaan. Julkista valtaa katsotaan käytettävän myös merkittävässä valmistelutyössä, jota tekevät esimerkiksi lauta- ja johtokuntien esittelijät.

"Palvelusehdot pysyvät ennallaan, eikä muutos vaikuta esimerkiksi lomiin, palkkaan eikä työtehtäviin."

Niiden noin 1500 kaupungin työntekijän kanssa, joiden virka muuttuu työsuhteeksi, tehdään uudet, vanhaa virkaa vastaavat työsopimukset. Palvelusehdot pysyvät ennallaan, eikä muutos vaikuta esimerkiksi lomiin, palkkaan eikä työtehtäviin.

– Lain muutoksen jälkeen on pyritty siihen, että työ- ja virkasuhde olisivat sisällöltään mahdollisimman samanlaisia. Pitkään on pohdittu sitäkin, voisiko tulevaisuudessa olla käytössä vain yhdenlainen palvelussuhde. Nykyiset pienet erot liittyvät esimerkiksi koeaikojen pituuteen, työnantajan määräysvaltaan – joka on virkasuhteessa suurempi – sekä korvausmenettelyyn laittomien irtisanomisten osalta, Ojala toteaa._Heini Santos

= 12

Oululainen kuluttaa vettä vuorokaudessa 130–140 litraa. Koko vesihuoltopalvelu maksaa asukkaalle noin 50 senttiä vuorokaudessa.

Esimiehenä

TÄRKEÄÄ TYÖTÄ

V

esilaitoksen ammattilaisten työ on kuluttajalla melko näkymätöntä – niin kauan kuin asiat ovat kunnossa. Työtä ei välttämättä osata arvostaa, koska puhdasta vettä pidetään itsestäänselvyytenä.

– Tärkeintä on, että tehtävät hoidetaan huolella. Tällöin Oulun Veden työntekijät saavat työlleen kuuluvaa arvostusta, Lähdemäki korostaa.

Pitkät perinteet Oulun kaupungin vesihuollon alkuna pidetään vuotta 1902. Silloin Oulujoen rantaan alettiin rakentaa Kurkelan pumppuhuonetta, siitä keskustaan lähtevää johtolinjaa sekä vesiposteja, joista asukkaat hakivat talousvetensä. 110 vuotta myöhemmin Oulun Vesi on kaupungin liikelaitos, joka työllistää 70 henkilöä ja uuden Oulun myötä 96 henkilöä.

Perinteikkään talon johtamisessa on Lähdemäen mukaan monia haasteita, joista hän nostaa päällimmäisiksi runkoverkostojen kasvavat saneeraustarpeet lähivuosina, ympäristölupaehtojen mahdolliset muutokset sekä viiden vesilaitoksen yhdistymisen mukanaan tuomat asiat.

– Uuteen henkilöstöön ja toimintoihin tutustuminen on käynnissä.

Nyt haasteena on sijoittaa jokainen osaaja vahvuuksiensa mukaisiin tehtäviin, Lähdemäki korostaa.

Yhtenä isona asiana Lähdemäki pitää myös lähivuosien eläkesumaa. Vuoteen 2015 mennessä Oulun Vedestä jää eläkkeelle 15 työntekijää.

– Meidän on varmistuttava siitä, että työssä jaksamiseen panostetaan, ja tärkeä arkistoimaton tieto ja osaaminen siirtyvät uudelle henkilöstölle.

Tuttu talo Jouni Lähdemäki aloitti projektipäällikkönä Oulun Vedessä vuonna 1998, eteni verkostopäälliköksi neljä vuotta myöhemmin ja johtajaksi vuonna 2008.

– Kun aloitin johtajana, laitoksen asiat ja hankkeiden taustat olivat minulle tuttuja. Ennen nykyistä työnantajaani työskentelin lisäksi 15 vuotta konsulttina suunnitteluja rakennuttamisasioiden parissa, joten ehdin istua myös pöydän toisella puolella, Lähdemäki naurahtaa.

Oulun Veden johtajana Jouni Lähdemäki arvioi ottavansa henkilöstönsä hyvin huomioon ja kuuntelevansa heitä päätöksiä tehdessään: – Myönteinen palaute organisaation ja henkilöstön menestymisestä kannustavat eteenpäin._Titta Vilpa

– Viiden vesilaitoksen yhdistyminen on oikea hetki uudistaa myös Oulun Veden ulkoista kuvaa, josta liikelaitoksen uusi graafinen ilme ja logo ovat hyvänä esimerkkinä, kertoo johtaja Jouni Lähdemäki.

Tutustu uuteen ilmeeseen: www.oulunvesi.fi.

PYÖRRE 6/2012

TEEMME NÄKYMÄTÖNTÄ, mutta

– Vesi on päivittäinen elintarvike, jonka laatu on turvattava.

Asiakkaalle se merkitsee sitä, että hän saa hyvää juomavettä hanasta ja pääsee jätevedestään helposti eroon, Oulun Veden johtaja Jouni Lähdemäki toteaa.

kuva juha sarkkinen

Jouni Lähdemäki luotsaa 110-vuotiasta Oulun Vettä varmoin ottein:

13

koonnut Maria öfverström

Ilmoitustaulu

Työtilojen uudistaminen siirtyy

Uusi viestinnällinen Akkuna 2013

Työtilojen suurempi uudistaminen on Akkunan toisen toteutusvaiheen asia, se tehdään vasta viestinnällisen Akkunan toteutuksen jälkeen. Työtilojen uusimiseen liittyy teknologiauudistus ja se on siten laajempi kokonaisuus toteuttaa. Nykyiset wss- ja Ottila-työtilat säilyvät käytössä siihen asti kuten ennenkin – tosin viestintä ei enää perusta uusia wss-työtiloja, vaan suosittelee Ottilatyötilan hankkimista tai vanhan, käyttämättömän työtilan muuttamista uuteen käyttötarkoitukseen.

Työtilojen uudistaminen liittyy myös uuden asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmä Lootan käyttöönottoon. Lootan myötä työtilojen rooli muuttuu doku-

Kaupungin intranet Akkuna uudistuu vuonna 2013. Ensi vuoden tavoitteena on rakentaa toimiva viestinnällinen intranet, joka palvelee mahdollisimman hyvin suurinta osaa kaupungin työntekijöistä. Tulevana vuonna laitetaan Akkunan perussisällöt kuntoon ja käyttäjien kannalta loogiseen järjestykseen sekä rakennetaan toimiva haku.

Uuteen Akkunaan on jo ensimmäisessä vaiheessa tulossa vuorovaikutteisia toimintoja, kuten uutisten kommentointi ja mahdollisuus pitää blogeja, mutta niiden käyttöön työntekijöitä aletaan perehdyttää laajemmin vasta sitten, kun perusAkkuna on saatu kuntoon.

Keskusvarasto palvelee uutta Oulua Keskusvarasto osoitteessa Riihiraitti 1 palvelee koko uutta Oulua. Keskusvarastolta hallintokunnat saavat laaja-alaista palvelua hankkiessaan kilpailutetut hankintapäätösten mukaiset tuotteet, esim.

• hoito- ja toimistotarvikkeet • kalenterit • siivousaineet ja -tarvikkeet • suojavaatteet ja -jalkineet • Oulu-tuotteet.

Keskusvaraston yhteystiedot löytyvät Akkunasta: Palvelut / Oulun tekninen liikelaitos / Yhteystiedot / Logistiikkayksikkö Lisätietoja: varastopäällikkö Kaarina Jämsä, kaarina.jamsa@ouka.fi, p. 044 703 1890 varastoesimies Helena Räisänen, helena.raisanen@ouka.fi, p. 044 703 1807

menttien säilytyspaikasta enemmän työkaluksi, jolla tuetaan työryhmien ja tiimien sisäistä vuorovaikutusta ja työntekoa. Työtiloista luodaan yhteisöllisyyttä ja verkostotyötä tukeva palvelu, jonka avulla yhteydenpito, kokoukset, kommentointi ja visiointi voidaan toteuttaa sähköisesti.

Akkuna-uudistuksesta saat lisätietoa Akkunan blogista: Akkuna > Viestintä > Sosiaalinen media > Blogit Kiinnostuneille on tarjolla myös Uusi Akkuna -Yammer-ryhmä: www.yammer.com/ouka.fi

Avaus-hanke korostaa omahoitoa Avauksessa on kyse kuntalaislähtöisistä hyvinvointipalveluista ja niitä tukevista teknologioista.

Avauksessa on kolme kokonaisuutta: palvelujärjestelmien kehittäminen, alueellisen tietojärjestelmien kehittäminen ja innovaatioympäristön luominen.

Ajatuksena on, että kuntalaislähtöinen toimintakulttuuri saadaan osaksi kaikkia palveluita, joita tuottavat kunta ja yksityiset palvelun tuottajat. Kolmas sektori toimii tiiviissä yhteistyössä ja tuottaa erilaisia toimintoja palvelujen tueksi. Mallissa kuntalaisten omavastuun ja omahoidon osuus kasvaa. Itsestä ja toisista huolehtiminen lisääntyy ja kuntalainen osallistuu omahoitoa tukevien palvelujen kehittämiseen aktiivisesti.

Avauksesta hyötyvät kaikki - kuntalaiset ja ammattilaiset. Tulevaisuudessa on yksi kokonaisuus eli palvelutarjotin, joka kokoaa yhteen julkisen-, yksityisen, kolmannen sektorin sekä arjen kehitysyhteisöjen tukea ja palvelut. Näin asiakkaan valinnanmahdollisuus kasvaa.

Kyseessä on siis sekä kansallinen että alueellinen hankekokonaisuus, jossa uudistetaan hyvinvointipalveluita ja niitä tukevia teknolo-

giaratkaisuja. Kansallista yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveysministeriön, Tekesin ja Sitran kanssa, ja alueellisen kehittäjän roolista vastaa Oulun kaupunki yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.

Tällä hetkellä Avauksessa on kuvattu tulevaisuuden palveluita ja haettu kuntalaisten ajatuksia tulevaisuuden palveluista eri kanavien kautta. Lisäksi yrittäjien ja kehittäjien kanssa on aloitettu aivan uudenlainen yhteistyö: kunta julkistaa innovaatiotehtäviä, joilla haetaan ratkaisuja ja ideoita hyvinvointialan ongelmiin ja haasteisiin.

Avaus hakee hankerahoitusta sosiaali- ja terveysministeriöltä vuosille 2012–2015.

Lisätietoja: Projektipäälliköt Minna Rekilä-Similä, p. 044 703 4074 ja Riikka Hirvasniemi, p. 044 703 45 55. ouka.fi/oulu/avaus

Tutustu muihin kaupungin hankkeisiin netissä: Vastuulliset hankinnat, Kulttuurista työtä ja hyvinvointia, Syke-ohjelman Valosta vetovoimaa -projekti: oulu.ouka.fi/kehittamishankkeet/kehittamisohjelmat/ Hiukkavaara – kestävä pohjoinen talvikaupunki: www.ouka.fi/oulu/hiukkavaara

14

Rekrytointipalvelut keskitetään Oulun Konttorille

Henkilöstökassa tiedottaa

Keskittäminen toteutuu sekä hallinnollisesti että fyysisesti.

Palvelu sijoittuu Oulu10:n taloon (Torikatu 10).

Henkilöstökassan talletuskorko on 3 kuukauden euribor vähennettynä 0,4 %. Talletuskorko on ollut lokakuun alusta alkaen 0 %.

Henkilöstökassatoimikunta on tehnyt päätöksen, jonka mukaan henkilöstökassan talletuskorko on aina vähintään 0,1 %. Korkomuutos astuu voimaan joulukuun 2012 alusta alkaen.

Vuoden määräaikaistilin korko on vuoden loppuun 0,721 %.

Asuntoluottoa henkilöstökassa myöntää maksimissaan 100.000 euroa. Korko on 3 kuukauden euribor lisättynä 1,0 %, joten asuntoluoton korko on tällä hetkellä 1,221 %.

Kulutusluottoa myönnetään maksimissaan 40.000 euroa.

Korko on 3 kuukauden euribor lisättynä 2,5 %, joten korko on tällä hetkellä 2,721 %.

Vakuudellisen ja vakuudettoman tililuoton korko on 3 kuukauden euribor lisättynä 4,0 %, joten korko on tällä hetkellä 4,221 %.

Luottojen korot ovat alhaalla, joten nyt kannattaa harkita lainanottoa henkilöstökassasta.

Kuntarekry.fi • auttaa löytämään kuntatyöpaikat yhdestä osoitteesta.

• tuo käyttöön hakuvahdit ja kalenteritoiminnot.

• tarjoaa mahdollisuuden toimittaa yhden hakemuksen usean työnantajan käyttöön.

• tuo kunta-alan harjoittelu- ja lopputyöpaikat opiskelijoiden haettavaksi.

• tarjoaa välineet ylläpitää omia tietojaan – mm. siitä, milloin on käytettävissä sijaisuuksiin.

• tarjoaa informaatiota kunta-alasta työpaikkana.

Lisätietoja: Projektipäällikkö Teija Kaustinen, p. 044 703 4921 ja Oulun Konttorin johtaja Pirjo Mäkinen, p. 044 703 0610.

Oulu Sinfonian henkilökuntaedut

Muuttuiko katuosoitteesi?

Onko katuosoitteesi muuttunut kaupungin katunimimuutosten myötä? Jos on, olethan ilmoittanut sen jo myös ESSiin? Pitämällä henkilötietosi ajan tasalla, varmistat mm. Pyörteen jakelun oikeaan osoitteeseen. ESS löytyy Akkunan työkalutvalikosta

Oulu Sinfonian henkilökuntaedut jatkuvat myös vuonna 2013. Kaupunki maksaa työntekijöilleen huomattavan osan konserttilippujen hinnasta.

Kevään 2013 kausiliput ovat myynnissä 21.12.2012 saakka.

Lisätietoja: olavi.sariola@ouka.fi, p. 044 703 7220

Oulun kaupungin työllisyyspalveluiden toiminta käynnistyi Oulun kaupungin työllisyyspalvelut on palveluyksikkö, joka tukee pitkään työtä hakeneiden työllistymistä ja työelämäosallisuutta sekä toimialakohtaista yritysyhteistyötä.

Ns. kuntakokeilun ensimmäinen toimintakuukausi on takana, ja työntekijät ovat aloittaneet asiakkaiden ohjaustyön.

Työnhakija-asiakkaan palvelu käynnistyy asiakkaan tarpeista lähtevällä yksilöllisellä palveluohjauksella, jonka jatkumona on työllistymistä tukeva työhönvalmennus. Tarvittaessa palveluprosessiin liitetään työ- ja toimintakykyä edistäviä kuntoutustoimenpiteitä.

– Toiminnassa tavoitellaan työelämään aktivoivien palveluiden nopeaa käynnistymistä ja työnhakijaa tuetaan irrallisten toimenpiteiden sijaan kohti työllistymistä johtavia palvelukokonaisuuksia, kertoo kehittämispäällikkö Seija Mustonen.

Työllisyyspalvelut on kuntalaisille helposti lähestyttävä, matalan kynnyksen palvelu, josta työnhakija saa yksilöllistä tukea työllistymiseen. Työnantaja-asiakkaille työllisyyspalvelut tarjoaa räätälöityä, toimialakohtaista asiantuntijuutta henkilöstön rekrytointiin ja työllistämisen tukitoimenpiteiden hyödyntämiseen. Toimialakohtaiset työhönvalmentajat voivat olla tarvittaessa työpaikalla työnantajan ja työntekijän tukena työsuhteen alussa ja tarjoavat apuaan mm. työtehtäviin perehdyttämisessä.

Oulun kaupungin työllisyyspalvelut on osa valtakunnallista kuntakokeilua. Kuntakokeilu on hallitusohjelmaan sisältyvä hanke, joka kestää vuoden 2015 loppuun. Rahoittajina Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Oulun kaupunki.

PYÖRRE 6/2012

Rekrytointipalvelu auttaa, tukee, neuvoo ja opastaa työnhakijoita, esimiehiä ja muita rekrytoijia. Keskitetty rekrytointipalvelu tukee sisäistä ja ulkoista rekrytointia sekä työ- että tehtäväkiertoa.

Keskittämällä palvelut ja ottamalla käyttöön valtakunnallinen kuntarekryjärjestelmä tarjotaan työnhakijoille kanava tutustua kuntatyöhön ja avoimiin kuntatyöpaikkoihin. Tieto avoimista tehtävistä ja sijaisuuksista on yhdessä paikassa. Työnhakija voi jättää hakemuksia useaan kuntaan, joilla on yhteinen järjestelmä käytössä.

Kuntarekryssä ilmoitetaan sekä kaupungin sisäisessä haussa ja että julkiseen hakuun tulevat avoimet tehtävät. Työnhakijat laittavat hakemuksensa pääsääntöisesti sähköisen järjestelmän kautta osoitteessa kuntarekry.fi tai toimittavat hakemuksensa Oulun kaupungin kirjaamoon.

Vuonna 2013 palvelutuotannon liikelaitokselle rahoittaa konsernipalvelut, joten palvelu on maksutonta palvelualueille ja liikelaitoksille.

15

ivä Työpä

Pelitaitoja leikin varjolla Oulunsalon kunnan tarjoama liikuntakoulu on harrastusmuoto, jossa panostetaan lasten monipuoliseen liikkumiseen. Liikunnan ilo syntyy hauskoista liikuntaleikeistä ja peleistä, joissa ei lasketa pisteitä.

P

Liikunnan iloa Aluksi lämmitellään polttopallolla, sitten kokeillaan tornipalloa. Luokanopettajaopintojen sivuaineena liikuntaa lukeneelta Palosaarelta eivät pelit ja leikit takataskusta lopu.

– Liikuntakoulussa on oma opetussuunnitelmansa, mutta tottakai otan myös toiveita huomioon. Tämän ikäisillä oppiminen tapahtuu vielä pitkälti leikin varjolla. Koordinaatiota, pelisilmää ja sosiaalisiakin taitoja tulee hiottua polttopallon, telinetemppujen ja erilaisten pelien lomassa. Punaisena lankana kaikessa tekemisessä kulkee liikunnan ilo. Kaikilla pitää olla mukavaa ja kaikkia kannustetaan, opettaja täsmentää.

kuvat kati valjus

itkäkankaan koulukeskuksen liikuntasalista kuuluu töminä jo kauas.

Koulupäivä on ohi, mutta kakkosluokkalaiset liikuntakoululaiset ovat tulleet ottamaan hien pintaan opettaja Anna-Emilia Palosaaren johdolla.

Liikuntakoulu on kaikille avoin harrastusmuoto, jolla on Oulunsalossa monivuotiset perinteet.

– Mukaan pyritään saamaan erityisesti lapsia, joilla ei ehkä ole muita liikunnallisia harrastuksia esimerkiksi urheiluseuroissa, ryhmiä pari vuotta ohjannut Palosaari kertoo.

Liikuntakoulut toimivat Oulunsalossa kolmella eri koululla. Pitkäkankaalla kokoonnutaan maanantaisin.

Tornipallossa pallo pitää saada läpi hulavanteesta.

16

ilia taja Anna-Em Luokanopet an sa es ad sa uttii Palosaari na sten ilon. la än sä ös ty nähdä

Liikunnanmallia uudelle Oululle Oulunsalossa lapsia liikuttaa Suomen ainoa kunnallinen liikuntakoulu, joka toimii oman opetussuunnitelmansa mukaisesti.

10 vuotta sitten Oulunsalossa syntyi huoli lasten ja nuorten liikkumattomuudesta. Koulujen kerhot oli lähestulkoon lakkautettu kuntien säästötalkoissa, mikä näkyi lasten silloisen liikkumisen määrän vähentymisenä.

Tästä käytännön huolesta syntyi lasten liikuntakoulu, jossa ei korosteta kilpailullisuutta, kynnys tulla mukaan toimintaan on matala ja jonka lukukausimaksut ovat kohtuulliset. Hyvänä mallina käytettiin silloin jo 15 vuotta toiminutta Oulunsalon taidekoulua, jonka ideologiana on ollut saada lapset ja nuoret tutustumaan taiteen saloihin mahdollisimman varhain.

– Liikuntakoulu on ollut erityisen suosittu nuorempien lasten keskuudessa. Liikuntakasvatuksen lisäksi hyöty on ollut nähtävillä lisääntyvänä sosiaalisuutena ja toisten huomioimiskyvyn kasvuna. Esiopetusikäisten oppilaittemme kohdalla kynnys varsinaiseen perusopetukseen tuloon on helpottunut: tuttu koulu ja kaverit. Joskus jopa tuleva ope on ollut jo liikuntakoulun opettajana, kertoo rehtori Jouko Jokirinta.

Liikuntakoulu toimii osana kansalaisopistoa ja saa suurimman rahoituksensa sitä kautta. Opettajat toimivat kansalaisopiston tuntiopettajina. Liikuntakoulu, kuten myös Oulunsalon taidekoulu, toimii osana paikallista Kulttuuri-instituuttia.

– Tämän hetkisen tiedon mukaan toiminta säilyy jatkossakin, ja koululla on tarjota malli toiminnasta koko uuden Oulun alueelle, Jokirinta sanoo.

Oulunsalon lasten liikuntakoulu täyttää tänä vuonna 10 vuotta ja Oulunsalon taidekoulu 25 vuotta._maria öfverström

PYÖRRE 6/2012

www.oulunsalonkulttuuri-instituutti.fi/ liikuntakoulu

17

Toffee on tiukassa. Viimeisinä palasina toisissaan kiinni sinnittelevät Tara Sieppi ja Arttu Meriläinen.

s toinen ehtii

pelastua, jo shipassa voi

Äk

en välistä.

ryömiä jalkoj

Syksyllä liikuntakoululaiset touhusivat pihapeleissä niin kauan kuin kelit sallivat, jonka jälkeen siirryttiin sisälle liikuntasaliin.

– Talven aikana on tarkoitus ainakin vähän luistella, ja ehkä kokeilla muitakin pihatouhuja, kunhan saadaan lunta, Palosaari miettii.

Pois ruudun äärestä Kaksi tuntia päivässä aktiivista, hengästyttävää liikuntaa. Se olisi lapsen terveyden kannalta liikkumisen minimi.

Liikuntakoulutoiminnalla pyritään vastaamaan vapaa-ajallaan vähänlaisesti liikkuvien lasten liikuntatarpeisiin. Lasten liikkumattomuus puhuttaa mediassa, mutta Palosaari ei allekirjoita väi-

18

tettä, että lasten liikkuminen olisi olennaisesti viime vuosina vähentynyt.

– Pikemminkin tuntuu, että kuilu paljon liikkuvien ja vain vähän liikkuvien välillä on se, joka on kasvanut. Toisaalta voi olla niinkin, että vaikka lapsi kävisi kolmesti viikossa ohjatuissa harjoituksissa, ei hänen liikunnantarpeensa silti välttämättä täyty, Palosaari huomauttaa.

Palosaari kehottaisi vanhempia kannustamaan lapsiaan tietokoneen ja television äärestä pihapelien pariin. Pohtimisen sijaa olisi hänen mukaansa myös siinä, miten lapset saataisiin aktivoitumaan koulujen välitunneilla. Ykkös- ja kakkosluokkalaiset vielä touhuavat, mutta mitä vanhemmiksi tullaan, sitä passiivisempaa välituntioleskelu on.

Tornipallo päättyy tasapeliin, tai ainakin melkein.

– Meillä ei lasketa pisteitä eikä korosteta sitä, kuka voitti tai kuka hävisi, Palosaari alleviivaa. ”Ope, mullon hiki!”

Tornipallon jälkeen on toiveiden aika.

– Haamuhippaa!

– Äkshippaa!

– Peilihippaa!

– Toffeeta!

"Kaksi tuntia päivässä aktiivista, hengästyttävää liikuntaa. Se olisi lapsen terveyden kannalta liikkumisen minimi."

Pelien tiim

ellyksess ä syntyy väistämä Liikuntak ttä myös oulussa k kiist ehittyvät myös sosi atilanteita. aaliset ta idot.

Toffee voittaa enemmistöäänestyksen. Se on leikki, jossa pyritään jaloista vetämällä irrottamaan lattialla makaavat toffeenpalaset toisistaan.

Kasassa pysymiseen tarvitaan hyviä käsivoimia ja koko kropan jännitystä.

– Muistakaa vetää jaloista, älkää housuista!, opettaja ohjeistaa aiheellisesti.

Touhukkaan porukan kanssa saa toimia välillä vääpelinäkin.

– Syksyn ensimmäisillä tunneilla kävimme läpi liikuntakoulun sääntöjä. Vaikka kyseessä on harrastus, opettajaa on kuunneltava. Huutoäänestyk-

siä ei sallita, ja renkaissa ja puolapuilla ei turvallisuussyistä roikuta ilman lupaa, jämäkkäotteinen Palosaari listaa.

Pelien tuoksinnassa syntyy poikkeuksetta myös kiistatilanteita.

– Yleensä en mene heti selvittämään tilannetta vaan katson, saavatko lapset sen keskenään setvittyä.

Toffee on yllättävän sitkeää tekoa, mutta viimein sekin saadaan palasiksi. Tunti on vierähtänyt niin vauhdilla, että juomataukokin unohtui pitää.

– Ope, mullon hiki!_Kati Valjus

Oulunsalo juhlii Valopolulla

tettävä kuorotapahtuma Oulunsalon kirkonmäellä.

– Olemme halunneet kulttuurin keinoin juhlistaa tulevaa kuntaliitosta. Kuntalaisia on kutsuttu mukaan järjestämään ja ideoimaan tapahtumia, sillä perimmäisenä ideana on korostaa paikallista yhteisöllisyyttä. Oulu tulee saamaan Oulunsalosta aktiivisen ja vireän kaupunginosan, kulttuurituottaja Kylli Mattila kertoo.

Valopolkua uuteen Ouluun on ollut järjestämässä toistakymmentä eri toimijaa kulttuurialalta ja paikallisten yrittäjien parista._ samppa haapio

PYÖRRE 6/2012

Oulunsalon kunnalla on tänä vuonna kaksi syytä juhlaan. Ensinnäkin kunta viettää 130-vuotissyntymäpäivää, toisekseen juhlistetaan liittymistä uuteen Ouluun. Syksyn taittuessa jouluun oulunsalolaisilla on mahdollisuus nauttia ainutlaatuisesta kulttuurikattauksesta, kun Valopolku uuteen Ouluun käynnistyi marraskuun viimeisenä viikonloppuna pidetyistä Entisajan joulumarkkinoista.

Joulukuun mittaan on tarjolla monenlaisia konsertteja ja tapahtumia. Huippuhetkiä ovat muiden muassa barokkiorkesteri FIBOn vierailu ja uutena vuotena järjes-

kuva shutterstock

Valopolku uuteen Ouluun -tapahtuma saattelee oulun-salolaiset kuntaliitokseen kuorolaulun ja barokkikonserttien säestyksellä.

19

Palikat uuteen järjestykseen Elämä ei ole pelkkää rationaalista puurtamista, tietää uusi apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen.

illa Kahav

E

nsi vuoden alusta Oulun sivistys- ja kulttuuritoimen apulaiskaupunginjohtajana aloittava Piia Rantala-Korhonen saapuu uuteen työhönsä Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtajan paikalta. Valtion taiteenedistämisjärjestelmän uudistus on saatettu eduskunnan päätettäväksi ja laki Taiteen edistämiskeskuksen perustamisesta on astunut voimaan.

– Tartuin vuoden pätkätyöhön, koska tarjolla oli niin mielenkiintoinen tehtävä. Pääsin mukaan muutosjohtamisprosessiin, jossa apuraha-automaatiksi kuvatusta virastosta kasvaa taidepoliittinen vaikuttaja, Rantala-Korhonen kuvailee.

Työ uuden Oulun apulaiskaupunginjohtajana on myös muutosjohtajan paikka: ensimmäinen tehtävä on hitsata eri kuntien toimintakulttuurit yhteen. Rantala-Korhonen aloittaa työnsä iloisin mielin.

– Uskon vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Oululaiset ovat suoria ja välittömiä, mikä tekee asiat helpommaksi.

Kulttuuri: hyvinvoinnin perusta Rantala-Korhonen tietää, että kuntalaisilla on huoli kaiken kulttuuritarjonnan siirtymisestä Oulun keskustaan – ettei laitamille jää mitään.

– Kokonaisuutena kulttuurin tarjonta tulee monipuolistumaan, hän lupaa.

– Uuden Oulun muodostavissa kunnissa vain Oululla on ollut päätoimisia kulttuuritoimen työntekijöitä. Vanha Oulu on perinteisesti ollut merkittävä sivistyspalvelujen tarjoaja, valtakunnallisestikin.

"Sivistys- ja kulttuuripuolen palvelut rakentavat pohjan kansalaisten hyvinvoinnille."

kuva Tommi Tuomi

Tutustu apulaiskaupunginjohtajan ruokablogiin: blogit.kansanuutiset.fi/ lahioruokaa/

lyhyesti

Piia Rantala-Korhonen viettää vapaaaikaansa mieluiten keittiössä. Lähiruoka on sydäntä lähinnä.

20

Rantala-Korhonen uskoo, että sivistys- ja kulttuuripuolen palvelut rakentavat pohjan kansalaisten hyvinvoinnille. Jos tämä lenkki pettää, tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluja korjaamaan syntynyttä vahinkoa.

Tämä on hänelle myös suurin motivaattori omassa työssä.

– Omalla hallinnonalallani me voimme luoda ihmisille mahdollisuuden kehittyä, toteuttaa itseään ja hakea merkityksellistä sisältöä elämään, hän listaa.

– Elämä ei ole pelkkää rationaalista puurtamista, vaan tarvitaan myös elämyksiä, liikkumista ja omaan kulttuuriperintöön kytkeytymistä, tuleva apulaiskaupunginjohtaja tiivistää._Terhi Rauhala

Kahavi vai tee? Sekä että, jos saa näin poliitikkomaisesti vastata. Perhe? Mies, neljä aikuista lasta, yksi lapsenlapsi ja oululaissyntyinen koira. Suhde Ouluun? Varhaisimmat kontaktini Ouluun ovat 70-luvulta, kun isäni toimi Limingan taidekoulussa opettajana. Nyt kirjat vaihtuvat tänne, mutta Espoon-koti jää. Pitäähän sillä Korhosellakin (aviomies, kansanedustaja Martti Korhonen) olla jokin paikka, minne päänsä kallistaa ainakin tämän vaalikauden loppuun asti. Esine, jonka tuot mukanasi uuteen työhuoneeseesi?

Reppu. Olen kyllä yrittänyt siirtyä käsilaukun käyttöön. Yöpöydälläsi? Iso pino keittokirjoja ja taitaa olla Arne Dahlin dekkarikin. Vinyylilevysoitin. Paras musiikki on tehty vinyylilevyjen aikaan.

Kierrätellen

n i t s i l o h i Kahv a m l e g n o s y t ä r r e ki Mitä jätettä ovat uudenmallisten kahvikeittimien kapselit?

Kauppoihin ja koteihin ilmestyneet kapselikahvikeittimet tuottavat uudenlaista jätettä. Ei ole enää kahvinporoja ja suodatinpusseja, joiden lajittelu biojätteeseen on yksinkertaista.

Käytetyt kapselit lajitellaan niiden materiaalin perusteella: jos kapseli on metallia (alumiinia), se laitetaan metallinkeräykseen. Kun kapseli lajitellaan metallinkeräysastiaan, kahvinporot tulisi tyhjentää kapselista. Jos kapseli on muovia tai se on valmistettu alumiinista ja muovista, sen paikka on polttokelpoisen jätteen astiassa.

Kapselien raaka-aine vaihtelee valmistajan mukaan. Oikean paikan selvittämiseksi kapseli kannattaa purkaa palasiksi ja määrittää valmistusmateriaali. Elämä on helpompaa kahvipannun, kahvinkeittimen tai pressopannun kanssa.

Tarvikkeet: • säilyke- tai juomatölkkien avausklipsejä • virkkauslankaa ja koukku langan mukaan

Kierrätellen-palsta liputtaa ilmastonmuutostalkoiden puolesta! Kysy roskista, jätehuollosta tai ihmettele muuten ääneen.

"Roskaposteja" toivotaan osoitteeseen ilona.suppanen@ouka.fi.

Vinkki:

Tähteen kimallusta tölkkiklipseistä Aloita tähti virkkaamalla rengas ketjusilmukoista ja siihen pylväitä sekä ketjusilmukkakaaria 5–6 kpl. Yhdistä aina yhteen kaareen yksi tölkin klipsi kiinteillä silmukoilla. Jatka virkkaamista ketjusilmukoilla ja pylväillä kerros kerrokselta käyttäen klipsejä renkaina. Keksi itse kuviot tai katso mallia pitsiliinaohjeista, yhtä ja ainoaa oikeaa tapaa ei ole. Koveta valmis tähti sokeriliemellä tai valmiilla tärkillä.

Tavallisen hautakynttilän muovikuori laitetaan polttokelpoisen jätteen astiaa, metalliosat on hyvä laittaa metallinkeräykseen. Lasisia hautakynttilän kuoria voi käyttää niin kauan kuin lasi kestää. Uusi kynttilä lasikuoren sisään, ja lyhty jatkaa elämäänsä. Rikkinäiset lasiset hautakynttilät laitetaan lasinkeräykseen.

Kehitys on hiipinyt hautausmaillekin. Hautakynttilän liekki voi olla sähköinen. Paristolla toimivat led-lyhdyt vaativat viitseliäisyyttä, sillä lyhdyt pitää muistaa käydä hakemassa pois ja lajitella paristot vaarallisen jätteen keräykseen. Varsinainen lyhtyosa kuuluukin sitten sähkölaitekeräykseen. Kauneimpia hautakynttilöitä ovat lyhdyt, joihin voi laittaa oikean kynttilän. Lyhdyt kestävät vuodesta toiseen, eikä jätettä synny.

Mitä eroa on kotona kerättävällä keräyspaperilla ja töissä kerättävällä toimistopaperilla?

Näiden kahden eri keräyspaperilaadun ero on värissä, ja sitä kautta keräyskuidun käyttökohteissa.

Kotona kerätään kaikkea mahdollista postiluukusta kotiin tuotavaa paperia samaan astiaan. Töissä kerätään usein keräyspaperia, eli sitä samaa keräyspaperia kuin kotonakin. Työpöydän alla voi olla lisäksi oma astia toimistopaperille.

Toimistopaperin lajitteluohjeet ovat hieman erilaiset kuin kotikeräys-

paperilla. Toimistopaperin tai toimistokeräyspaperin astiaan saa laittaa valkoista paperia: atk-listoja, kopiopaperia, valkoista ruutupaperia, valkopohjaisia esitteitä.

Kotikeräyspaperi käytetään esimerkiksi sanomalehtipaperin valmistuksessa. Valkoisesta toimistokeräyspaperista on helppo valmistaa valkoisia paperituotteita: kertakäyttönenäliinoja, valkoista wc-paperia tai talouspaperia.

PYÖRRE 6/2012

kuva Päivi Rücker

Mihin jätteeseen laitetaan hautakynttilän kuoret?

21

Puheenaiheita

1

00

tek

oa ou l

u

a st

Martin uudet vaatteet, ja 28 muuta tekoa Oulusta

O

ululaista osaamista esittelevä Sata tekoa Oulusta -ohjelma käynnistyi syksyllä 2011. Kolmivuotisen ohjelman ensimmäinen vuosi on nostanut esiin jo 29 tekoa. Tuorein, marraskuun lopussa noteerattu teko on Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun yhteinen kasvuyrittäjyyskeskus Business Kitchen.

Listan teoilla on paikallisesti, valtakunnallisesti tai kansainvälisesti positiivinen vaikutus taloudelliseen tai henkiseen hyvinvointiin - parhaassa tapauksessa molempiin. Merkittävä osa teoista liittyy aivan konkreettisesti hyvinvointitai terveydenhoitoalaan.

Oululaista huippuosaamista edustaa esimerkiksi Oulun Ylipistollisen sairaalan ja Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen yhdessä kehittämä keskosten kipumittari (teko nro 26).

Innovaatio auttaa keskosvauvojen hoidon tar-

kuva päivi rücker

Oulunseutulaiset ovat tekijäkansaa.

Vuoden aikana tästä on saatu jo 29 todistetta.

peen arvioimisessa ja kivunhoitomenetelmien valinnassa.

Sähköinen hyvinvointikertomus (nro 27) puolestaan tuottaa tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja palvelujen toimivuudesta. Tämä oululaisinnovaatio on käytössä jo useilla suomalaispaikkakunnilla. Otometri-korvatulehdusmittari (nro 25) taas ”taistelee turhia antibioottikuureja vastaan pienten lasten puolesta”.

Oululaisten innostus ryhmäliikkumiseen (nro 28), sunnuntaiaamujen 08-pyörälenkit (nro 19), sekä Kiimingin lähiliikuntapaikka KimmokePark (nro 16) kertovat kaupunkiseudun asukkaiden aktiivisesta asenteesta. Samoin Oulun

kylien ja kaupunkilähiöiden välinen ystävätoiminta (nro 10).

Listalle valitun teon ei tarvitse pelastaa maailmaa. Riittää, että se pelastaa muutaman oululaisen päivän, kuten Martti-patsaan vaatetus.

Tuntemattomaksi jäänyt patsaanpukija sai kahdeksannen 100 tekoa -tunnustuksen.

Haku 100 tekoa Oulusta -listalle on käynnissä vielä kaksi vuotta. Ohjelman valitsijaraati lupaa listatuille teoille ”runsaasti mainetta ja kunniaa”. Suotta enää odotat: valintakriteerit ja ilmoittautumisohjeet löydät osoitteesta 100tekoa.oulu.com. _Terhi Rauhala

Testaa Oulu-tietosi Kysymykset Eero Ylitalo

3. Ääniharava Oulussa (1312 ääntä) oli 1) Olli Immonen x) Hanna Sarkkinen 2) Mirja Vehkaperä?

5. Nykyisiä kansanedustajia on Oulun valtuustossa kaikkiaan 1) 4 x) 6 2) 8?

2. Neljän vuoden takaisiin

4. Ouluun vuoden 2013 alusta

6. Yliopiston rehtori Lauri

vaaleihin verrattuna äänestysprosentti 1) laski x) nousi 2) pysyi ennallaan (%-yksikön tarkkuudella)?

liittyvistä kunnista eniten valtuutettuja sai 1) Haukipudas x) Kiiminki 2) Oulunsalo?

Lajunen sai 5.11. kunniatohtorin arvon 1) Armeniassa x) Azerbaidzanissa 2) Georgiassa?

7. Mieskuoro Huutajat täyttää 1) 15 x) 20 2) 25 vuotta?

22

8. Oulun uusi kirjastoauto on 1) Onneli

x) Onnikas 2) Onnikki?

9. Raimo Hätälä on 1.11.2012 alkaen Oulun 1) Serviisin x) Sivakan 2) Tietomaan toimitusjohtaja?

10. Vuoden 2012 lopussa Oulussa suljetaan 1) automuseo x) geologinen museo 2) sahamuseo?

Oikea rivi: 11x / 2x1 / 21xx

1. Lokakuun kuntavaalien äänestysprosentti oli Oulussa 1) 53,7 x) 58,1 2) 61,4?

Kamera kiertää Juttusarja, jossa seurataan yhden työntekijän päivää hänen itsensä kuvaamana.

Kärppien a kotijään hoito LIN kuvasivat TEK lvelun sisäliikuntapa aamu- ja t. iltavuorolaise

lla, on ulko-aluei iina jään hoito lm oiteva al t in ee ku on n ne Työk ti aamulla en he n aa et . id en jotka ho tautumin tteluun valmis taan Kärppä-o

Joukkueet tulossa alkulämmittelylle.

Klaus Hellen kunnostaa jäätä.

Maalit vaihtoon. Harri Alanko ja Klaus Hellen vaihtavat harjoitusmaalien tilalle viralliset pelimaalit.

Jäänhoitokone on käynyt erätauolla kierrokset kentällä ja kippaa sieltä tulleen jäähileen sulatusmonttuun. Samalla kone tankataan lämpimällä vedellä uutta ajoa varten. Kuvassa Klaus Hellen.

Valvontakeskus, josta nähdään Raksilan alueen koko toiminnot.

ste ä -haa ä rt e ksi a ki Kamer ee seuraava . e men Vedell Oulun Ottelu on ohi ja jäälle tehdään ottelun jälkeinen huolto.

Harri Alanko käynnistelee reunajyrsintä.

Porukka ansaitulla kahvitauolla, vasemmalta Kai Holappa, Keijo Enojärvi ja Harri Alanko.

TEKLIn sisäliikuntapalvelujen henkilökunta vastaa kaikkien sisäliikuntalaitosten kunnossapidosta. Myös Kärppien kotihallissa hoidetaan jää huippukuntoon jokaista liigaottelua varten.

Työntekijöillä on ottelupäivänä Raksilan alueella huollettavanaan ensin ulkotekojää ja muut mahdolliset ulkotyöt: lumen auraukset ja hiekoitukset kulkuväylillä sekä pihan siivoukset. Ottelupäivänä myös harjoitusjäähalli on käytössä aamusta iltaan, joten sitä huolletaan koko ajan.

Henkilökunta on jaettu tiimeihin, jotka vastaavat ulkotekojäästä, harjoitushallista ja päähallista. Tiimiin kuuluu kolme henkilöä, joilla kaikilla on oma alue hoidettavanaan. Kuitenkin tiimi vastaa kokonaisuudessaan kaikkien toimintojen toimivuudesta, ja he myös auttavat tehtävissä toisiaan. Liikuntapaikanhoitajien tehtäviin kuuluu myös laitoksien kiinteistönhoito.

Kamera kiersi 3.11. ottelussa Kärpät–JYP. Kärpät voitti pelin 4–2.

23

Itella Posti Oy

Itella Green