Pyorre 4 2013 issuu

Lehti Oulun kaupungin henkilöstölle

4/2013

s.16 Aaltojen kunkkuna Yli-Iin laineilla

e

ä

k n ö t

e

m stä

S

k p o t

s

y hit

–9

4 s.

Sisältö 4/2013 4–9

Älykkyys on mahdollisuuksien tunnistamista

Teema/ Kestämätön kehitys Pannaan piste tälle aikakaudelle

10

Ilmoitustaulu

12

Työkalupakki

14

Sähköinen ajanvaraus työterveyteen

15

Jyrkin palsta

Kymppiryhmän keventyneet askeleet

4–9 12

Kirjainten Y ja T turhan paha kaiku

16–18 Työpäivä

Suomen ainoa kouluveneenkuljettaja

19

Pyörre peukuttaa

20

Hra Kraak

matkailu- ja kongressitoimistolle

16–18

P

ari viime vuotta on mennyt jatkuvassa eurokriisissä, uutiset ovat kertoneet kyllästymiseen asti euron vaikeuksista.

Työttömyysuutiset Euroopasta ja erityisesti nuorisotyöttömyys ovat pöyristyttäviä. Myös uutiset Oulusta ovat synkistyneet viimeisen vuoden aikana, ja nyt kuntatalouskin syöksyy kovaa vauhtia.

Kaivelin omia arkistojani vuodelta 1992, jolloin Oulu oli hyvin samanlaisessa taloudellisessa tilanteessa kuin nyt.

Talouden oikaisemiseksi jouduttiin tekemään raskaita päätöksiä, joiden vaikutukset mm. henkilöstörakenteessa ovat tuntuneet aivan näihin aikoihin asti.

Toisaalta lähihistorian muistelu toi myös vahvan tunteen selviämisestä. Me olemme aina pystyneet tekemään tarvittavat muutokset omaan toimintaamme. Tiedän, että pystymme samaan nytkin.

Hyvä esimerkki siitä, mihin toimenpiteet on suunnattava, on hyvinvointimenojen analysointi; huippukustannuksia aiheuttavat raskaat ja pitkälle erikoistuneet palvelut.

Jos kustannuksia verrataan asiakkaiden palvelukokemukseen, niin uskallan väittää, että ne eivät kohtaa. Palvelutyytyväisyysmittaukset kertovat, että ns. matalan kynnyksen palvelut, joissa samasta pisteestä saa monia eri palveluja, ovat kuitenkin pääosaa asiakkaista parhaiten palvelevia.

Asiat voi tehdä monella tavalla: halvalla, tehokkaasti, ihmistä arvostaen, eri lailla, älykkäästi. Hyvinvointineuvola ja -koulu ovat uudenlaista yhdessä tekemistä oululaisten perheiden hyväksi.

Nyt meillä on mahdollisuus, käytetään se älykkäästi.

”Ruusut valtasivat kaupunkimme elokuun viimeisellä viikolla.”

Sirkka Keränen

4/2013, Oulun kaupungin henkilöstölehti • Julkaisija: Oulun kaupunki ISSN: 0780-7597 • Toimitus: Otavamedia Asiakasviestintä • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, puh. 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Eila Vähäkuopus, puh. 044 703 1141, eila.vahakuopus@ouka.fi • Tuottaja: Maria Öfverström, puh. 040 524 1600, maria.ofverstrom@otavamedia.fi • Graafinen suunnittelu: Päivi Rücker, puh. 040 518 6655, paivi.rucker@otavamedia.fi • Toimituskunta 4/13: Sirkka Keränen, Eila Vähäkuopus, Laura Paloheimo, Minna Parkkila, Lea Ansamaa, Heli Metsäpelto, Minna Mäki-Heikkilä ja Marjatta Savolainen. Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Lehti 5/13 ilmestyy viikolla 44. Ilmoitusvaraukset 30.9. mennessä. Valmis aineisto tuottajalle 7.10. mennessä. • Paino: Erweko Oy • Paperi: Lumisilk, 115/170 g. Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä Akkunassa ja osoitteessa www.ouka.fi. • Kannen kuva: Kati Valjus • Kuvassa: Kouluveneenkuljettaja Jari Jussila ja Eetu Kaisto.

2

Sirkka Keränen viestintäjohtaja

Kahavilla Maarit Korkala & Petteri Halonen Tällä palstalla kahvittelemme henkilökunnan kanssa.

Avoimuus korvaa kokemuksen Haastajatiimin jäsenet Maarit Korkala ja Petteri Halonen tietävät kantapään kautta, mitä nuorisotyöttömyys on.

O

ulussa aloitti toukokuussa haastajatiimi, joka koostuu kahdesta 23-vuotiaasta nuoresta. Kaupungin palkkaaman kaksikon tehtävänä on levittää tietoa nuorten työllistymismahdollisuuksista muun muassa sosiaalisessa mediassa ja

nuorisotapahtumissa. Lisäksi he auttavat työnhakijoita ja -antajia löytämään toisensa.

Korkala on huomannut, että keskustelu suurista nuorisotyöttömyyden luvuista on jättänyt jälkensä asenteisiin.

– Jos töitä ei lähde irtoamaan helposti, nojautuvat nuoret helposti ajatukseen, ettei heille ole töitä.

Sama pätee työnantajiin, jotka olettavat usein jo lähtökohtaisesti, että palkkaaminen vaatii paljon byrokratiaa.

Sadan hakemuksen talvi Haastajatiimi on osa Oulun 0-toleranssi nuorisotyöttömyydelle -kampanjaa. Molemmilla tiimin jäsenistä on kokemusta nuorisotyöttömyydestä. Korkala valmistui yhteisöpedagogiksi vuodenvaihteessa. Oman alan töitä on ollut vaikea löytää.

Halonen valmistui vuosi sitten kesällä tradenomiksi. Syksy meni matkustellessa Ranskassa ja Kaakkois-Aasiassa. Jouluna kotimaassa alkoi armoton työnhaku. Halonen lähetti Oulun alueen yrityksiin noin sata työhakemusta. Sinnikäs hakija kutsuttiin haastatteluihin, mutta paikkaa ei irronnut.

– Tilanne työmarkkinoilla oli tiukka.

Lopulta Halonen työllistyi haettuaan haastajatiimiin. Samaan aikaan alkoi puhelin soida. Hänelle soitettiin useammastakin työpaikasta, johon hän oli jättänyt aiemmin hakemuksen.

Halonen törmäsi hakiessaan samaan seinään, joka nousee monen nuoren hakijan eteen: Työpaikoissa vaaditaan niin laajaa työkokemusta, ettei sitä ensimmäistäkään pääse hankkimaan.

Haastajatiimiläiset toivovatkin työnantajilta avarakatseisuutta nuorten suhteen. Aiemman kokemuksen voi korvata halu oppia.

Kanavia jää käyttämättä

kuva Samuli Skantsi

Korkala ja Halonen pitävät haastajatiimin tehtävää tärkeänä. Heidän mukaansa nuoret eivät tiedä monista palveluista, joita kaupunki tarjoaa työllistymisen tueksi. Käyttämättä jää usein muun muassa Byströmin nuorten palvelut ja työvoimatoimistolta saatava sanssi-kortti.

Tulevaisuuteen haastajatiimi suhtautuu luottavaisesti. He uskovat, että Oulussa on menossa murros.

– Jossain vaiheessa alkaa näkyä se, että täällä on paljon nuoria. Täällä tulee olemaan paljon potentiaalia tehdä monenlaisia asioita, Korkala sanoo.

Nuoret myös muistuttavat, että Oulussa ei ole vain nuorisotyöttömyyttä. Oulu on myös erittäin suuri nuorisotyöllistäjä._Jenni Räinä

Maarit Korkala ja Petteri Halonen nauttivat kesäpäivän kahvit torilla.

Kotioloissa molemmat nauttivat kahvinsa mielellään parvekkeillaan aamulla: Maaritille mustaa kahvia ja Petterille cappuccinoa.

KAUNEINTA OULUSSA Petteri: Vesistöt Maarit: Ainolan puisto

PARASTA NUORESSA TYÖNTEKIJÄSSÄ P: Avoimuus M: Oma-aloitteisuus

HYVÄ TYÖNANTAJA P: Kannustava M: Opastava, neuvova, ei oleta, että olet heti täydellinen

UNOHTUNUT APU TYÖNHAUSSA P ja M: Nuorten työpaja

TULEVAISUUDEN OULU P ja M: Tarjoaa mahdollisuuksia toteuttaa yllättäviäkin asioita

Pyörre 4/2013

5 nopeaa

3

Teema Kestämätön kehitys

Palvelurakenn e

päälaellaan kuvitus linda halenius

Kymmenesosa hyvinvointipalveluiden asiakkaista tuottaa valtaosan kustannuksista. On tullut aika oikaista tilanne.

4

H

yvinvointipalveluiden merkitystä kaupungin talouteen ei voi vähätellä. Tämän vuoden 1,2 miljardin euron kokonaisbudjetista niiden osuus on noin 570 miljoonaa euroa eli lähes puolet.

– Teimme omista järjestelmistämme raportin viimeisten kolmen vuoden ajalta selvittääksemme kustannusten jakautumisen. Analyysin mukaan 10 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjistä kerryttää 80 prosenttia kustannuksista, kertoo hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto.

Ongelman ydin piilee raskaissa ja pitkälle erikoistuneissa palveluissa. Muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin verrattuna sekä yleiset terveydenhuollon että vanhustenhoidon kustannukset ovat Oulussa kalleimmat. Laitospainotteisuus, jota arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin suosituksiin, on suurempaa kuin muissa isoissa kaupungeissa.

Ylitalo-Katajiston mukaan vääristyneellä palvelurakenteella on oma historiallinen taustansa.

Oulussa on eletty vauraita aikoja, jolloin laitospaikkoja on päätetty rakentaa kulloisenkin tarpeen ja tilanteen mukaan. Ikäihmisten ja palveluntarvitsijoiden määrän kasvaessa raskaat raken-

teet kuitenkin muuttuvat kustannuksiltaan yhä kalliimmiksi.

Jotta hyvät palvelut säilyisivät jatkossakin, ollaan nyt hakemassa uusia vaihtoehtoja esimerkiksi ennaltaehkäisemään asukkaiden päätymistä eniten kustannuksia aiheuttavaan asiakasjoukkoon.

Oulussa on eletty vauraita aikoja, jolloin laitospaikkoja on päätetty rakentaa kulloisenkin tarpeen ja tilanteen mukaan.

Päätökset tähtäävät pitkälle Eniten kustannuksia kerryttävän asiakaskymmenyksen hoitoa koordinoimaan nimitetään asiakasvastaava. Terveyskeskustasoinen sairaalahoito keskitetään Kontinkankaan alueelle ja terveyskeskuksista tulee laaja-alaisia hyvinvointikeskuksia, joiden toimintaa tukemaan perustetaan helposti tavoitettavia hyvinvointipisteitä.

Päätöksenteko suunnitelmien suhteen etenee vaiheittain. Valtuusto on tehnyt periaatelinjaukset siitä, mihin suuntaan asioita lähdetään viemään ja pienempiä toimeenpanopäätöksiäkin ollaan jo tekemässä._Heini Santos Palvelurakenteen uudistamista voi seurata esimerkiksi kaupungin verkkosivuilla: ouka.fi/oulu/ paatoksenteko-ja-hallinto/kaupunginvaltuusto.

Pyörre 4/2013

Kestämätön kehitys on syntynyt useiden vuosien tuloksena, joten sen korjaantuminenkin vie aikaa – Ylitalo-Katajiston näkemyksen mukaan ainakin yhden, ellei parikin valtuustokautta.

Ennen kesälomia laadittu palvelumalli 2020 sisältää liudan rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, joiden kautta tavoitellaan taloudellisia vaikutuksia. Vaikka suurin merkitys onkin kaupungin oman palvelutuotannon uudistumisella, halutaan monituottajuutta eli ostopalveluiden käyttöä laajentaa.

5

Teema Kestämätön kehitys

Käymme yhdessä näin…

Tie kestävään kehitykseen kuljetaan käsi kädessä. Sikun ja hyven ote on tiukassa muun muassa lastensuojelun osalta.

H

yvinvointipalveluiden kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas korostaa asiakaslähtöistä lähestymistapaa.

– Neuvoloiden, sosiaalipalveluiden, päiväkotien ja koulujen asiakkainahan ovat samat lapset ja nuoret – yhteistyön myötä tämä otetaan entistä paremmin huomioon. Etsimme yhdessä keinoja tukea perheitä sen sijaan, että palveluja toteutettaisiin vain omasta näkökulmasta.

Näin vältetään päällekkäisyyksiä ja sitä, että lapsi, nuori tai lapsiperhe putoaisi palvelujen piiristä kokonaan.

Yhdessä tekeminen ei tarkoita resurssien lisäämistä, vaan niiden uudelleen jakamista.

Samalla se lisää työhyvinvointia ja työssä jaksa-

mista, kun eri ammattilaiset voivat jakaa osaamistaan ja vastuuta vaativassa asiakastyössä.

Apua helposti Vuoden loppuun mennessä kaikissa kaupungin neuvoloissa käyttöön otettavat hyvinvointineuvolat ja perinteisemmät Byströmin nuortenpalvelut ovat hyviä esimerkkejä siitä, että samasta paikasta saa monia eri palveluja. Olennaista on myös se, että apua saa ongelmien ollessa vielä pieniä.

Yhdessä tekeminen ei tarkoita resurssien lisäämistä, vaan niiden uudelleen jakamista.

– Hyvinvointineuvolalla tarkoitetaan toimintamallia, jossa eri alojen ammattilaiset yhdessä auttavat perhettä. Parhaimmillaan voimme auttaa lasta hänen omissa arjen ympyröissään sen

sijaan, että lähettäisimme hänet niistä pois jonkin erityisasiantuntijan luo. Samalla periaatteella tullaan suunnittelemaan nk. hyvinvointikoulun toimintamallia, jossa lasten ja perheiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa paljon kattavammin, kertoo sivistys- ja kulttuuripalveluiden hyvinvointipäällikkö Arto Willman.

Byströmiltä nuori saa puolestaan tietoa terveydestä, työllisyysasioista, koulutusmahdollisuuksista ja toimeentulosta yhdestä osoitteesta.

Yhteistyössä palvelujen ketjuttamisesta syntyvät kustannukset vähenevät, kun palvelut toteutetaan järkevästi ja koordinoidusti. Kun asiakkaiden tarpeet tunnistetaan aikaisemmin, vähenevät niin sanottujen raskaiden palvelujen tarve ja kustannukset. Kehittämällä keveitä palvelumuotoja, esimerkiksi sähköisiä palveluita, kuntalaiselle tarjotaan mahdollisuus omien asioidensa hoitamiseen ilman ajanvarausta tai asiakaskäyntiä. Näin voimavaroja vapautuu sinne missä niitä eniten tarvitaan._heini santos

Sähköisesti, kevyesti Kaupungin palveluverkkoa ollaan järjestelmällisesti sähköistämässä.

Palveluiden nopea ja sujuva saavutettavuus säästää riihikuivaa rahaa.

Mitkä sähköiset palvelut ovat tuottaneet eniten säästöjä, Oulun kaupungin sähköisistä palveluista vastaava tietohallintopäällikkö Juhani Heikka?

– Hedelmällisimpiä ovat olleet ns. uudet kehityskohteet, jolloin palvelu on voitu rakentaa suoraan sähköiseen maailmaan. Esimerkiksi kesätyösetelin ja terveysaseman vaihdon sähköistämisellä on laskettu saavutettavan vuosittain kymmenien tuhansien säästöt. Oulun kaupungin tulee pysyä sähköisen kehityksen kärjen tuntumassa. Näin voimme edistää myös alueen yritysten mahdollisuuksia viedä innovaatiota maailmalle._petteri pohjonen

6

Mikä avuksi uusien koulujen tilaongelmaan?

Oulun uusien asuinalueiden koulut saattavat olla jo valmistuessaan liian pieniä. Miten koulujen koot ja sijainnit suunnitellaan? ja tarvitaan ehkä väliaikaisratkaisuja? Paajanen kysyy.

Kasvukeskusten ongelma Uusien alueiden koulujen täyttyminen ei ole oululainen ilmiö, vaan saman ongelman edessä ollaan muun muassa pääkaupunkiseudulla.

Asiaa on haastateltavien mukaan pakko katsoa pidemmälle: – Olisi lyhytnäköistä rakentaa uusille alueille pysyviä tiloja suurinta oppilashuippua varten. Kun ruuhka on mennyt ohi, ihmeteltäisiin ylimääräisten tilojen kanssa. Se olisi kestämätöntä kehitystä.

Olisi lyhytnäköistä rakentaa uusille alueille pysyviä tiloja suurinta oppilashuippua varten.

Koulujen täyttymistä ei pystytä aina ennustamaan tarkasti.

– Uusi asuinalue voi täyttyä todella nopeasti tai jäädä väljemmäksi. Suunnitelmat ja suunnitteet eivät aina toteudu, koska muuttujia on niin paljon yleisestä taloustilanteesta lähtien. Koulutilojen kysyntä ja alueen lap-

simäärät eivät ole koskaan pysyviä, Tuominen toteaa.

Yhtenä ratkaisuna Maria Ala-Siuru esittää koko kaupunkikonsernitason suunnitteluyhteistyön edelleen kehittämistä sekä maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen että palvelujen järjestämisen ja toteuttamisen osalta.

Kestävää kehitystä Koulutilat rakennetaan nykyään vuosikymmenten – jopa sadan vuoden – käyttöä varten. Tilat ovat usein monitoimitiloja, joiden käyttömahdollisuudet ovat joustavia. Muutamia vuosia kestävät ruuhkahuiput hoidetaan tapauskohtaisesti väliaikaisratkaisuilla.

Koulutilojen mitoituksessa huomioidaan laajempi alue ja ympäröivän palveluverkon mahdollisuudet. Kun uusissa kouluissa on ruuhkaa, viereisten vanhempien koulujen oppilasmäärät vähenevät. Kuormitusta pyritään tasaamaan ohjaamalla osa oppilaista näihin kouluihin. Oulun perusopetuksen neljä aluerehtoria ovat tässä oleellisessa roolissa.

– Olisi lisäksi tärkeää saada monipuolisesti täydennysrakentamista ja uusia asuntoja myös vanhoille alueille, joissa palvelut ovat jo valmiina, Paula Paajanen muistuttaa.

– Yritämme löytää kaikkia tyydyttäviä kompromisseja ja saavuttaa tasapainon ihmisten toiveiden ja verorahojen välillä, Rami Tuominen toteaa._titta vilpa

Pyörre 4/2013

K

un yleiskaava tehdään, kouluverkot kytketään kokonaisuuteen ja koulujen sijainteja ja kokoja aletaan alustavasti hahmotella väestösuunnitteiden avulla, suunnittelija Rami Tuominen aloittaa.

– Työ kytkeytyy maankäytön toteuttamisohjelman suunnitteluun, kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru jatkaa.

Oulun palvelumallissa linjataan paitsi palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tapaa, myös palveluverkkoon liittyviä valintoja pitkällä tähtäimellä.

– Tällä hetkellä tehdään Oulun yleiskaavaa ja pohditaan vuoteen 2030 ulottuvien kokonaisväestösuunnitteiden pohjalta, minne uudet asuinalueet sijoitetaan, yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen kertoo.

Uuden koulurakennuksen matka yleiskaavasuunnitelmasta ensimmäisiin käyttäjiin on 10–20 vuotta.

– Sinä aikana toimintamallit, palveluiden järjestämismalli ja tarkempi kaavoitus ehtivät muuttua. Toki tavoitteenamme on, että peruspalvelut olisivat uusilla alueilla käytettävissä ajallaan, mutta haasteena ovat lukuisat prosessit, päätökset ja muutokset matkan varrella, Ala-Siuru toteaa.

– Pitäisikö siis jo rakennusvaiheessa tiedottaa perheille, että lähikoulut saattavat olla ensimmäisinä vuosina tupaten täynnä

7

Teema Kestämätön kehitys

Suuria linjoja ja täsmäehdotuksia Vastikään hyväksytty kaupunkistrategia peräänkuuluttaa rohkeutta, reiluutta ja vastuullisuutta. Sen pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan uutta – ehdotus kerrallaan.

K

aupunginvaltuusto teki 19. elokuuta päätöksen uudesta kaupunkistrategiasta, jonka avulla valtuusto ohjaa koko kaupunkikonsernin toimintaa. Kaupunkistrategiaa on valmisteltu vuoden 2012 lopusta lähtien, ja se on samalla uuden Oulun strategian suunnitteluprosessin kolmas ja viimeinen vaihe. Nyt edessä on tärkein ja vaativin osuus: päätösten toimeenpano.

– Strategia koskee koko kaupunkiyhteisöä ja sisältää yhteisiä tavoitteita, joiden toteutumisen kaupunkilaiset omilla päätöksillään mahdollistavat. Esimerkiksi hyvinvoinnin näkökulmasta kaupunki säästää rahaa pitkällä tähtäimellä, kun koululaiset ja heidän vanhempansa huomioivat terveyttä edistävät elämäntavat arjessa, selittää strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist.

Kronqvistin mukaan tärkeintä henkilöstön näkökulmasta on punnita kaupunkistrategian arvojen – rohkeus, reiluus ja vastuullisuus – merkitystä työyhteisössä sekä yleisesti kuntalaisten keskuudessa ja omassakin elämässä. Hän muistuttaa, että suuri muutos on aina kaksisuuntainen tie, johon kuuluu luopumisen ohella myös uuden tulevan tekemistä.

– Toimintaympäristömme on viime aikoina muuttunut paljon, ja nyt pitäisi löytää ajatuksia siitä, miten asioita voidaan tehdä toisin. Näitä

Suuri muutos on aina kaksisuuntainen tie, johon kuuluu luopumisen ohella myös uuden tulevan tekemistä.

8

ideoita kaivetaan esiin ruohonjuuritasolta, hän sanoo.

Akkunassa ehdoteltua Loppukeväästä lähtien kaupungin henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua kehittämistalkoisiin esittämällä omat säästöehdotuksensa Akkunassa. Ideat välitetään eteenpäin niille toimialoille, joita ne koskevat.

– Palaute kentältä on ollut todella positiivista.

Henkilökunnassa on oltu tyytyväisiä vaikuttamismahdollisuuteen, henkilöstöasiantuntija Minna Parkkila kertoo.

Moni on ehdottanut esimerkiksi henkilöstön virkistyspäivien määrän vähentämistä. Parkkilan mukaan niihin ei ole kaupungilla yhteistä ohjeistusta, vaan jokainen toimialue päättää virkistyspäivistä omalla tahollaan. Useampi ehdotus puolsi myös Pyörre-lehden kuluista karsi-

mista. Viestintäjohtaja Sirkka Keräsen mukaan Pyörre tehdään kuitenkin vielä toistaiseksi myös painettuna; henkilöstön tasavertainen kohtelu menee talouden edelle.

– Kaikilla kaupungin työntekijöillä ei ole vielä pääsyä päätelaitteiden ääreen, emmekä siksi voi siirtyä pelkästään sähköiseen versioon. Painoja postituskulujen osalta yksikköhinta suurenee kappalemäärän pienentyessä, joten silläkään ei ole merkittävää vaikutusta.

Keränen arvioi, että kotiinkuljetettavasta painetusta lehdestä luopuminen tulisi nykyistä järjestelyä kalliimmaksi.

– Henkilöstön osoitetiedot otetaan suoraan palkkarekisteristä, ja mahdolliset muutokset postituslistaan joudutaan tekemään käsin. Pyörteen toimituksessa ollaan kyllä tietoisia, että monelle riittäisi sähköinen lehti, ja siihen ollaankin pikkuhiljaa menossa, hän kommentoi._Heini Santos

kuva shutterstock

2 000 oululaisnuorta etsii työtä.

Tarjolla on tekeviä käsiä, joille on aika löytää myös tehtävää.

Kampanjan suojelijana toimii kaupunginjohtaja Matti Pennanen.

T

arvitaanko työtiimissäsi arkistointiapua? Ovatko verkkosivut edelleen päivittämättä tai olisiko riuskalle kantoavulle käyttöä?

Nuoret haluavat ja tarvitsevat tuntumaa työelämään. Nuorisotyöttömyyden poistaminen on Oulun juhlavuoden pääteema, ja se velvoittaa myös meitä kaupungin yksiköitä konkreettisiin tekoihin.

Siksi Työpörssi ja Työllisyyden edistämisen palvelut haastavat kaikki kaupungin palvelualueet ja liikelaitokset: jokainen meistä voi ideoida nuorille uusia työtehtäviä ja työkokeilupaikkoja kaupunkimme toiminnassa.

Voit myös haastaa muita työtiimejä työllistämistalkoisiin. Osallistumisohjeet kampanjaan löydät Akkunasta.

Työpörssi, 17–29-vuotiaille oululaisille tarkoitettujen työkokeilupaikkojen listaus, on toiminut jo kolme vuotta. Nykyisellään paikkoja on avoinna kuukausittain noin 70, mutta lisää tarvitaan. Parhaiten edustettuina ovat sosiaali- ja kasvatusalat. Viime vuonna nettipal-

Joko kävit 0-toleranssikampanjan Facebook-sivuilla?

Pyörre suosittelee! www.facebook.com/ 0toleranssinuorisotyottomyydelle

veluun kirjautui noin 700 nuorta työkokeilupaikan etsijää.

Laita siis hyvä kiertämään! Parhaat nuoria työllistävät työyhteisöt palkitaan työpajanuorten tekemin tuottein ja haastajatiimin tunnuksin. Odotettavissa on ansaittua arvonnousua kaikille nuoria työllistäville kaupungin yksiköille sekä valoisampaa tulevaisuutta koko kaupungille._Terhi Rauhala

Pyörre 4/2013

Listaudu Työpörssiin -haastekampanja alkoi

9

Ilmoitustaulu

Tietoturva on riskinhallintaa

Kaupungin tietoturvapolitiikka astui voimaan kesäkuun alussa.

Akkunan kuvakilpailu käynnistynyt Uuden Akkunan talvisia avajaisia varten on käynnistetty kuvakilpailu, jossa etsitään hauskinta työporukkakuvaa.

kuvat oulun kaupunki, shutterstock

Omaperäisellä ja pysäyttävällä kuvalla työporukka voi voittaa lahjakortin Puistolaan (arvo 100 euroa). Myös kuvakisassa kuvia tykänneiden kesken arvotaan palkintoja. Mikäli useammalla kuvalla on sama määrä tykkäyksiä, palkinnon saaja arvotaan saman tykkäysmäärän saaneiden kesken.

Kaikkien kuvakisassa tykänneiden kesken arvotaan uuden Oulun juhlavuoden tuotteita. Voittajat julkistetaan uudessa Akkunassa. Voittajille ilmoitetaan lisäksi henkilökohtaisesti.

Kuvia kisaan voi lähettää 30.11.2013 asti. Valokuvat tulee toi-

10

mittaa osoitteeseen riikka.harjula@ ouka.fi tai lea.ansamaa@ouka.fi.

Muistathan liittää kuvan mukaan kuvassa olevien henkilöiden nimet.

Kilpailuun voivat osallistua kaikki Oulun kaupungin työntekijät. Vain digitaalisessa muodossa olevilla valokuvilla voi osallistua kilpailuun.

Tähän saakka mukaan kisaan on ilmoittautunut jo monta hauskaa kuvaa, joista maininnan arvoinen on kaupungin johtoryhmän hupaisa kuva, jolla johto haluaa kannustaa myös kaikkia työntekijöitä heittäytymään mukaan kilpailuun. •

Tietoturvatyön tavoitteena on kaupungin tuottamien palveluiden häiriötön toiminta, mikä luo pohjan arjen toimivuudelle ja palveluiden laadukkaalle tuottamiselle ja luotettavalle tietojenkäsittelylle.

Hyvän tietoturvatason toteuttaminen vaatii koko henkilöstön tietoturvatietoisuuden parantamista ja sovittujen ohjeiden ja toimintatapojen noudattamista.

– Tietoturva on meidän kaikkien yhteinen asia, ja tietoturvallisten toimintatapojen pitäisi olla kaikkien yhteinen päämäärä, sillä niiden avulla varmistetaan kaupungin palvelutoiminnan jatkuvuus ja luotettavat palvelut, tietohallinnon erityisasiantuntija ja tietoturvallisuudesta väitellyt FT Kari Nykänen painottaa.

Tietoturva onkin merkittävä osa kaupungin riskienhallintaa. Uhkatekijöiden tunnistaminen ja ennaltaehkäisy nousevat yhdeksi tulevaisuuden painopisteeksi. Toiminnan tukemiseen on myös perustettu tietoturvatyöryhmä ja ICT-turvallisuusjohtamisen tiimi.

Myös päivittäisiin tietoturvakäytänteisiin ja toimintatapoihin, internet-pohjaisiin palveluihin, sähköpostin suojaamiseen ja erilaisten päätelaitteiden hallintaan tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Mobiililaitteiden myötähän myös tietoturvariskit ovat merkittävästi kasvaneet.

– Riskejä syntyy, kun laitteiden sovelluksia ei päivitetä, eivätkä kaikki päätelaitteet ole keskitetyn laitehallinnan piirissä. Minimisuojaus älypuhelimen käyttäjälle on lukita se salasanalla tai koodilla, mitä käyttäjä ei aina huomaa tehdä, Nykänen neuvoo. •

Kehu kaveri!

? !? ! ?

Juhlavuoden

KANSANKÄRÄJÄT Miten tulevaisuudessa rakennetaan Oulusta kukoistava pohjoisen pääkaupunki? Juhlavuoden kansankäräjät on keskustelusarja, joka nähdään kolmena lokakuun sunnuntaina Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. Teemoina ja vieraina ovat Oulusta maailmalle ponnistaneet ihmiset. Maksuttomat pääsyliput tulevat jakoon syyskuun aikana. Seuraa www.ouka.fi/juhlavuosi2013.

13.10. klo 17–19 Häräntappoase 2013

27.10. klo 17–19 Oulun menestystarinat

Mistä on Oulun tytöt ja pojat tehty?

Anna-Leena Härkönen, Martti Suosalo, Jouko Saksio Artistivieras Olli PA & Jesse

Nokia, Ilmakitara, Kärpät…

Mitä seuraavaksi?

Juhani Tamminen, Tuomas Enbuske, Jukka Takalo Artistivieras Esa Eloranta

Suo, kuokka ja Jussi, Lars Levi ja Hellaakoski Pekka Haavisto, Hannu Väisänen, Riikka Pulkkinen Artistivieras Jarkko Martikainen

Kansankäräjät toteutetaan yhteistyössä Oulun ev.-lut. seurakuntien ja Oulun kaupungin kuntalaisvaikuttamisen ja yhteisötoiminnan kanssa. Kansankäräjät ovat osa uuden Oulun juhlavuoden ohjelmistoa. •

Hän ottaa ihmisen ihmisenä.

Oli hän sitten kesätyöntekijä, siivooja, johtaja tai kuka tahansa.

Hänellä on pitkä työkokemus, tieto ja taito. Hän perehdyttää ystävällisesti ja ymmärrettävästi tehtävät uudelle työntekijälle.

Työnteko hänen kanssaan on selkeää ja helppoa. Työnteko tapahtuu hänellä ja hänen opastuksellaan hyvin ja mutkattomasti.

Muutenkin aivan ihana ihminen.”

Kehu kaveria osoitteeseen pyorre@otavamedia.fi

Kansainvälistä liikkujan viikkoa vietetään vuosittain 16.–22.9. Kampanja kehottaa miettimään, miten kuljet.

Oulussa tapahtumat keskitetään lauantaille 21.9.

Päätapahtuma on Rotuaarilla.

Lapsi sairaana – ilmoitus poissaolostasi voi riittää Kun alle 10-vuotias lapsesi sairastuu ja joudut hoitamaan häntä kotona, esimies voi hyväksyä 1–3 päivän poissaolosi ilman lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta. Tarvittaessa esimies voi kuitenkin edellyttää lapsen käyttämistä vastaanotolla ja näin ollen todistuksen toimittamista.

Käytännön toimintatavoista kannattaa keskustella oman esimiehen kanssa. • ouka.fi > ympäristö ja luonto > ympäristötietoisuus > tapahtumat

Lue lisää s. 15

Pyörre 4/2013

20.10. klo 17–19 Oulun sielu

Tämän Pyörteen kehut saa Elsa Kiviniemi Tekliltä.

Kehut antaa Saija Tuovinen:

11

Työkalupakki

Kollega on luonteva kilokannustaja

kuva Kati Valjus

”Voi ei, oot laihtunut!”, hihkaisi kollega toiselle lomien jälkeen.

Kymppikerholaisten painonpudotuskisa jatkuu lokakuuhun.

12

Tavoitteena on terveellisempien elämäntapojen omaksuminen.

– Hyviä tuloksia on saavutettu. Jokainen on saanut pudotettua painoaan, yhteensä on lähtenyt nyt kolmisenkymmentä kiloa.

Siirsimme loppupunnitusta siksikin, että se motivoisi pitämään kiinni terveellisemmistä elämäntavoista myös loma-ajan, perustelee Värttö.

Jekku toimi. Värttö itse ei tunnusta syöneensä lomalla ainuttakaan makkaraa. Muutenkin jojolaihduttajaksi tunnustautuva nainen on tehnyt syömistensä suhteen melkoisen elämäntaparemontin.

– Olen jättänyt pois mäkkärilounaat ja vähentänyt radikaalisti karkin ja sipsien syöntiä. Parasta on, kun kollegat kommentoivat loman jälkeen, että hoikistumisen huomaa, Värttö hymyilee.

Avainsana: arkiliikunta Kymppikerhon tavoitteena eivät ole ihmedieetit ja nopea painonpudotus, vaan nimenomaan terveellisempien elämäntapojen omaksuminen.

– Aiemmista kuureistani olen oppinut, ettei pidä haukata liian isoa palaa. Kymmenen prosentin painonpudotustavoite on hyvä alku, ja sen on myös tutkimuksissa todettu tuovan ihan todellisia terveysvaikutuksia. Meistä kaikki ovat tainneet jo saavuttaa tuon kymmenen prosenttia, Värttö iloitsee.

Porukan kannustus on ollut ensiarvoisen tärkeää.

– Työyhteisö on luonteva joukko tällaiselle ponnistukselle, sillä näemme toisiamme joka tapauksessa joka päivä.

Käymme usein yhdessä lounaalla ja painonpudotusprojekti on läsnä keskusteluissamme. Jokaiselle on tullut heikkoja hetkiä, jolloin yhteinen huumori on tullut tarpeeseen, Kronqvist miettii.

Kymppikerholaiset eivät kokoonnu yhteisten liikuntahetkien merkeissä, vaan jokainen tekee sen mikä omaan arkeen sopii parhaiten.

– Olen pidentänyt aamulenkkejä koirien kanssa, hoitanut kaupunkiasiat kävellen ja

< Kari-Pekka Kronqvistin ja Pauliina Värtön mielestä Kymppikerhossa parasta on ollut vertaistuki. Yhteisellä huumorilla on selvitty heikoista hetkistä ja notkahduksista.

kiivennyt portaita aina, kun mahdollista.

Työpisteemme sijaitsee neljännessä kerroksessa, ja aion vielä kiivetä portaat hengästymättä. Minulle avainsana on siis ollut arkiliikunnan lisääminen, Värttö kertoo.

Kronqvist sen sijaan on viettänyt kesää golfaten, ja lomien jälkeen pyöräillyt työmat-

Säännöllinen ateriarytmi on Nosto tähän. painonpudotuksessa varmaankin se oleellisin asia. kat Oulunsalosta keskustaan.

– Meillä on työpaikalla käynnissä myös kilometrikisa, joka motivoi pyöräilemään autoilun sijaan, Kroqvist nauraa.

Kohtuullinen kilohinta Pienet muutokset ovat jo tulleet osaksi arkirutiineja.

– Säännöllinen ateriarytmi on painonpudotuksessa varmaankin se oleellisin asia.

Jos syö puolilta päivin lounaan, iltapäivään tulee liian pitkä tauko, jos syö vasta kotona seuraavan kerran. Sellaisessa tilanteessa minulla menee koko ilta helposti syöpöttelyksi, Kronqvist tunnustaa.

Jatkuu seuraavalla sivulla...

Pyörre 4/2013

kuvat kati valjus

R

eilut puoli vuotta on kulunut siitä, kun Kari-Pekka Kronqvist ja Pauliina Värttö pistivät kolmen työtoverinsa kanssa sataset likoon kilojensa puolesta.

Oulu10:stä alkunsa saanut Kymppikerho on viiden painonpudottajan projekti, jossa suhteellisesti eniten painoaan pudottanut korjaa koko potin, 500 euroa. Tammikuun lopussa aloitetun projektin piti alunperin loppua juhannusviikolla, mutta aikaa päätettiin yhdessä tuumin jatkaa.

13

Työkalupakki Jatkoa edelliseltä sivulta Terveellisten välipalojen avulla jaksaa, ja vireystilakin paranee.

– Mistään ei ole tarvinnut kokonaan luopua, kohtuus on sallittu kaikessa. Jännä huomata, ettei makeaa enää niin teekään mieli, Kronqvist miettii.

Toimiston seinältä löytyy indeksikäyrä, josta jokaisen painonpudottajan matkaa ovat kaikki voineet seurata.

– Notkahduksiakin tapahtuu, muttei niistä pidä lannistua. Asetetuille tavoitteille pitää antaa aikaa. Haluamme esimerkillämme osoittaa, että jos me pystymme tähän, kuka tahansa muukin pystyy. Varmasti kaikki meistä jatkavat terveellisempää elämää myös lokakuun jälkeen, Kronqvist vakuuttaa.

Mitä tulee viidensadan euron pottiin, sen Kronqvist ja Värttö ovat jo oikeastaan unohtaneet.

– Tärkein voitto on tietysti parempi jaksaminen ja se, kun saa laittaa isoksi jääneet vaatteet kierrätykseen, Värttö miettii.

– Satanen tuntui alkuvuodesta isolta panokselta. Nyt kun miettii, mitä sillä on saavuttanut, ei kilohinta niin pahalta tunnu, Kronqvist nauraa._Kati Valjus

Sarja esittelee ohjelmia ja työkaluja, joista on hyötyä arjen työssäsi.

Varaa aika työterveyteen internetissä Oulun Työterveys tarjoaa mahdollisuuden myös sähköiseen ajanvaraukseen. Se on tarkoitettu Oulun kaupungin henkilöstölle.

1) 2) 3)

Ajanvaraus löytyy Oulun Työterveyden internetsivulta osoitteesta www.ouluntyoterveys.fi/ajanvaraus/internet Ajanvarausjärjestelmään kirjaudutaan omalla henkilötunnuksella. Yhteys on suojattu.

Aikaa varatessa kysytään asiakkaan työpaikan työterveystiimiä ja kenelle lääkärille tai hoitajalle haluaa ajan varata. Lista tiimeistä ja työpaikoista löytyy varsinaiselta ajanvaraussivulta. Työpaikan työterveyshuollon vastaavan lääkärin ja hoitajan nimet löytyvät Akkunasta, työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta tai työterveysyhdyshenkilön kautta.

4)

Internet-ajanvarauksessa on tarjolla 20 minuutin aikoja. Ne on tarkoitettu lyhyisiin käynteihin, kuten käsikivun tai verenpaineen diagnosoimiseen.

5)

Pidempiä vastaanottoaikoja vaativat ajanvaraukset, kuten työterveystarkastukset, varataan puhelimitse omalta työterveyshoitajalta tai viestillä Oulun Omahoidon kautta (www.oulunomahoito.fi).

”Haluamme esimerkillämme osoittaa, että jos me pystymme tähän, kuka tahansa muukin pystyy”, kymppikerholaiset kannustavat.

6)

Kalenterin kautta liikkumaan

7)



Henkilöstöliikunnan kaikki tapahtumat ja kurssit näkyvät nykyään uudessa sisäisessä koulutus- ja tapahtumakalenterissa (kalenteri.ouka.fi). Ilmoittautuminen tapahtuu myös näiden sivujen kautta.

Tarjolla on muun muassa henkilökohtaista liikuntaneuvontaa liikunnan aloittamiseen, tuki- ja liikuntaelinongelmiin ja painon hallintaan.

Kalenteriin löytyy linkki Akkunan etusivulta, mutta pääset kalenteriin myös kotikoneelta.

14

Internetissä tehdyn varauksen voi peruuttaa kätevästi saman linkin kautta. Kannattaa ottaa ajanvarauksen yhteydessä varaustunnus talteen tai ilmoittaa haluavansa sen omaan sähköpostiinsa. Asiakasta laskutetaan peruuttamattomista varauksista, joten peruutusmahdollisuus on hyvä pitää mielessä.

Asiakkaille on tarjolla myös työterveyshoitajien puhelinaikoja.

Voit tarkistaa oman työterveyshoitajasi puhelinajat Akkunasta.

Asiantuntija: palvelupäällikkö Sirpa Säkkinen, Oulun Työterveys

Kierrätellen

Askel askeleelta Oulun seudulla edistetään lähiaikoina viisasta liikkumista.

Puntariin laitetaan viisaan liikkumisen terveyshyödyt ja toisaalta ilman laatu ja kalliiden liikennejärjestelyiden rakentaminen.

O

jen yhteiskäyttöä, kimppakyytejä ja taloudellista ajotapaa.

Käytännössä tämän voi huomata vaikka bussipysäkillä.

– Väylien rakentamisen lisäksi linja-autopysäkeille on jo jossain määrin järjestetty pyöräpysäköintiä, jolla edistetään pyörän ja bussin yhdistelmävalintaa. Laadukkaaseen pyöräpysäköintiin panostetaan myös keskustassa, sanoo Heikkinen.

Kaupungin 13 000 työntekijää on iso joukko edistämään viisasta liikkumista. Kaikki perustuu kuitenkin vapaaehtoisuuteen.

– Taloudelliset porkkanat eivät taida kuntaorganisaatiossa olla mahdollisia, vaikka eri tutkimukset puoltavatkin kävelyn ja pyöräilyn terveyshyötyjä. Nehän tulisivat sekä työnantajan että työntekijän hyödyksi, Heikkinen toteaa.

Yt-menettely ohjaa fiksumpiin päätöksiin

Kaupunki on myös pyrkinyt vähentämään turhaa matkustamista hankkimalla videoneuvottelulaitteita ja asentamalla työntekijöiden työasemiin videoyhteydet mahdollistavia ohjelmia. Myös konferenssien videoiminen ja nettijakelu mahdollistavat entistä valikoidumman ja kenties viisaamman osallistumisen tilaisuuksiin.

– Uskon, että ihmiset toimivat usein oman tilanteensa näkökulmasta järkevästi yhdistäen oman työmatkansa lasten päiväkotimatkaan ja kauppareissuun. Silti liikkumista harvoin ajatellaan ekologisuuden tai yhteiskunnan näkökulmasta. _Maria Öfverström

Jyrki palstan

Media uutisoi tämän tästä yt-neuvotteluista, joiden tavoitteena on vähentää henkilöstön määrää.

Yhteistoiminnassa on kuitenkin kyse paljon muustakin.



Yhteistoimintaa koskeva laki antaa henkilöstölle mahdollisuuden vaikuttaa päätösten valmisteluun, jotta ne, joilla on lopullinen päätösvalta, tekisivät mahdollisimman fiksuja päätöksiä, selittää palvelussuhdepäällikkö Jyrki Ojala.

Lain mukaan yt-menettelyä on käytettävä yli 20 henkeä työllistävissä organisaatioissa, kun tehdään henkilöstön asemaan vaikuttavia päätöksiä. Sellaisia ovat esimerkiksi pal-

Kolme eri tasoa Se miten yt-menettelyä sovelletaan, riippuu kyseessä olevasta asiasta. Yksilöä koskevat asiat hoidetaan yleensä työntekijän ja esimiehen välillä. Välitöntä yhteistoimintaa on myös asioiden käsittely esimerkiksi työpaikkakokouksessa tai työyhteisövaltuutettujen kautta. Edustuksellista yhteistoimintaa harjoitetaan henkilöstöä laajemmin koskevissa aiheissa. Oulun kaupungin yhteistoiminnan

henkilöstöä koskevat asiat, kuten talousarvio, käsitellään kaupungin henkilöstötoimikunnassa, Ojala selittää.

Hän korostaa, että yt-elin ei ole päättävä organisaatio, vaan siellä valmistellaan ja annetaan lausuntoja, jotta yhdessä päästään parempiin päätöksiin. Jotta yhteistoiminta olisi aitoa, on huolehdittava, että asiat tuodaan yt-elimeen riittävän ajoissa ja niitä myös ehditään käsittelemään.

veluiden uudelleen järjestämisen periaatteet, henkilöstöön liittyvät periaatteet, taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset ja irtisanomiset, henkilöstösuunnitelman käsittely sekä työsuojelun yhteistoiminta.

järjestämisestä päättää kyseinen lautakunta ja liikelaitoksissa johtaja henkilöstöjärjestöjä kuultuaan.

– Oulun kaupungin eri palvelualueilla on omat yt-elimensä, joissa hoidetaan heidän oman yksikkönsä toimintaan liittyviä ytmenettelyn alaisia asioita. Koko kaupungin

– Olemme hyvin työvoimavaltainen organisaatio, ja siksi hyvin monilla päätöksillä voi olla vaikutuksia henkilöstöön. Tapauskohtaisesti täytyy pohtia, millaista yhteistoimintaa on syytä pistää alulle. Jokaista eteen tulevaa päätöstä ei kuitenkaan voida yhdessä puida, Ojala miettii._Heini Santos

Pyörre 4/2013

kuvitus linda halenius

ulussa pyöräillään jo paljon, enemmän kuin muissa kaupungeissa. Menestys perustuu pitkäjänteiseen työhön, jota kaupunki on tehnyt pyöräilyn edistämiseksi.

– Väyliä rakentamalla ei pyöräilyn kulkutapaosuutta voida kuitenkaan enää nostaa. Tarvitaan jotain muuta – jotain, mikä kiinnostaa ihmisiä käyttämään hyvää väyläverkkoa ja mikä poistaa tekosyyt olla käyttämättä sitä, sanoo liikenneinsinööri Jorma Heikkinen Ympäristö- ja yhdyskuntapalveluista.

Oulun seudun kattavassa hankkeessa lisätäänkin viisasta liikkumista. Viisailla liikkumisvalinnoilla edistetään ympäristön ja yhteiskunnan kannalta edullisia liikkumistapoja, kuten kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikenteen käyttöä, auto-

15

Työpäivä Yli-Iissä Kuudesluokkalaiselle Maria Kaistolle venekyyti on ollut tuttua jo esikouluikäisestä lähtien.

Jari Jussila on toiminut kouluveneenkuljettajana kolme vuotta. Lapset ovat tuona aikana tulleet tutuiksi.

16

Miksi esittelemme teille kouluveneenkuljettajan?

Koska hän on tiettävästi ainoa lajissaan.

Aaltojen Kunkku vie kouluun

K

ello on lyönyt juuri kahdeksan, kun Jari Jussila hyppää pyöränsä selkään ja hurauttaa työpaikalleen vajaan kilometrin päähän, venepaikalle Iijoen etelärannalle. Syksyisin ja keväisin Jussila toimii kouluveneenkuljettajana.

Ennen kuin Iijoki jäätyy, etelärannan puolella asuvat alakoululaiset kuljetetaan veneellä Jakun kouluun joen pohjoisrannalle.

Ensi töikseen Jussila tarkistaa veneen, jolle koululaiset ovat antaneet nimen Aaltojen Kunkku. Lasikuituveneen pohjalla on öisen sateen jäljiltä vettä, joten Jussila pääsee äyskäröintihommiin.

Aamun rutiineihin kuuluvat myös veneen varustuksen ja perämoottorin tarkistaminen.

– Ajan koekierroksen joella. Perämoottorin kanssa olemme yleensä hyvissä väleissä, mutta kerran olen joutunut soutamaan.

Se olikin hikinen urakka, Jussila muistelee hymyssä suin.

Ensimmäiset koululaiset saapuvat polkupyörillään rantaan puoli yhdeksän aikoihin. Maaseutukoulussa talven pitkät kulkumatkat on huomioitu lukujärjestyksessä, ja koulu alkaa aina aikaisintaan yhdeksältä.

Koulutie ei ole linnuntietä pitkä, vain parisataa metriä. Keltainen Jakun koulu on rakennettu vuonna 1947.

– Liikenteen turvallisuusvirasto valvoo hommaa tiukasti nykyään. Olen läpäissyt tiukat tentit ja vene turvavälineineen tarkastetaan säännöllisesti. Omassa lapsuudessani vanhemmat kuskasivat lapsia tai he ylittivät joen keskenään. Onneksi nykyään pääsevät turvallisella kyydillä, Jussila hymyilee.

Joen metkut pitää tuntea Matka koululle ei ole pitkä: keltainen puurakennus näkyy vastarannalla, ja koulun kellonkin kuulee Jussilan laituriin. Parinsadan metrin matka taittuu veneellä nopeasti.

– Joskus on tietysti huonompia kelejä, jolloin joudun ajelemaan pienen mutkan kautta. Kyllä tässä hommassa pitää tuntea joen metkut, tietää virtauspaikat ja tarkkailla tuulen suuntaa.

Jussila tuntee metkut. Hän on itsekin kotoisin Yli-Iistä ja viihtynyt aina vesillä. Etelä-Suomen saaristossa koululaisia kuljetellaan toki veneillä kouluun, mutta sisävesillä Jussila on tiettävästi ainoa ammatissaan.

Venekyyti säästää aikaa Serkukset Eetu ja Maria Kaisto ovat tänään menossa kouluun vasta kymmeneksi. Joen etelätörmällä asuvat kuudesluokkalaiset ottavat ensi töikseen kelluntaliivit rannan laatikosta ja pukevat ne päälleen. Kun Jussila käynnistää moottorin, Eetu auttaa tönäisemällä veneen liikkeelle laiturista. Lapsille venekyyti on tuttua hommaa.

Jatkuu seuraavalla sivulla...

Pyörre 4/2013

kuvat kati valjus

Yli-Iin Jakun kouluun lapset kuljetetaan veneellä.

Kouluveneenkuljettaja Jari Jussila kyyditsee koululaiset aamulla kouluun ja iltapäivällä kotiin.

17

Työpäivä Yli-Iissä Jatkoa edelliseltä sivulta

– Kun mennään taksikyydillä, joudutaan heräämään ainakin puoli tuntia aikaisemmin, Eetu kertoo.

Taksikyydillä matkaa koululle kertyy reilut viisitoista kilometriä. Sydäntalvella homma helpottuu, kun Jussila avaa jään poikki jäätien.

– Kun alkaa olla tarpeeksi kovia pakkasia, teen jäällä kairausmittauksia ja merkkaan reitin sitten, kun jää kantaa. Sitä valvotaan tietysti läpi talven.

Yleensä koululaisten venekuljetukset päättyvät lokakuun lopussa. Keväällä veneilyaikaa on normaalisti toukokuu, jäiden lähdöstä riippuen.

Synttäripäivinä on hiljaista Eetu ja Maria ovat tänä aamuna veneessä kahdestaan.

Yhdistetyn vitos–kutosluokan muut oppilaat asuvat pohjoisrannalla ja tulevat kouluun yleensä pyörällä.

– Kyllähän se joki on täällä aina jakanut kyläläisten asiat ikään kuin kahtia. Kun kauppa tai posti on sijainnut toisella puolella, on matkaa kertynyt, Jussila miettii.

Nykyisellään Yli-Iin Jakkukylässä ei ole sen puoleen kauppaa kuin postiakaan. Lähimmät kaupat sijaitsevat Iissä, jonne on matkaa viitisentoista kilometriä.

Jussila ajaa veneen koulun laituriin.

– Kaluston huolto kuuluu työtehtäviini. Eilen rakentelin laituria, ja kesän mittaan paikkasin kivikossa koloja saanutta veneen keulaa, Jussila kertoo.

Vastarannalla Eetu ja Maria riisuvat kelluntaliivit puulaatikkoon ja rientävät musiikin tunnille.

– Usein koululaiset jäävät kavereille koulun jälkeen.

Minä pääsen iltapäivällä helpolla etenkin, jos jollakulla on synttärijuhlat, Jussila naureskelee.

Kun kaikki koululaiset on kuljetettu koulun penkille, Jussila hyppää pyöränsä selkään ja ajelee pariksi

Aamuisin ei se kouluun pääsy ole lasten mielestä niin kellon tarkkaa, mutta iltapäivällä on oltava laiturissa minuutilleen silloin, kun oppitunti päättyy.

Kelluntaliivit säilytetään laatikossa molemmilla rannoilla.

tunniksi kotiin. Jollei päivään kuulu kaluston huoltoa, hän ehtii ennen iltapäivän kuljetuksia syödä lounaan ja keskittyä hetkeksi toiseen ammattiinsa joka on poronhoitaja.

– Kyllähän tämä tällaista odottelua on. Kauppaan asti en arvaa lähteä, jos jotakin sattuu enkä pääsekään ajallaan takaisin. Olen pistänyt merkille, että aamuisin ei se kouluun pääsy ole lasten mielestä niin kellon tarkkaa, mutta iltapäivällä on oltava laiturissa minuutilleen silloin, kun oppitunti päättyy, kouluveneenkuljettaja hymyilee._Kati Valjus

Keskipäiväksi Aaltojen Kunkku lukitaan rantaan, ja Jari Jussila ehtii piipahtaa kotonaan lounaalla.

18

Pyörre peukuttaa Oulun kaupunginteatteri on osoittanut toimivuutensa isojen kokousten pitopaikkana. Julkisia tilojamme voidaan onnistuneesti käyttää myös kongressi- ja kokoustiloina, iloitsevat Helena Pikkarainen (vas.) ja Riina Aikio Oulun kaupungin matkailu- ja kongressitoimistosta.

Järjestä kansainvälinen tai valtakunnallinen konferenssi Oulussa. Saat järjestelyihin maksutonta apua BusinessOulun matkailu- ja kongressitoimistosta.

P

rojektipäällikkö Riina Aikio ja asiantuntija Helena Pikkarainen tekevät töitä, jotta Oulua saadaan nostettua Skandinavian pohjoiseksi pääkaupungiksi myös laadukkaana kongressikohteena. Kongressimarkkinointi on pitkäjänteistä toimintaa, mutta kun työ palkitaan, tuo se rahaa kaupunkiin.

– Matkailun edistämiskeskus (MEK) on laskenut, että yhden kansainvälisen kongressivieraan tulovaikutukset ovat noin 1 000 euroa/henkilö, joten keskikokoisenkin kokouksen vaikutukset isäntäkaupungille ovat noin 200 000 euroa, toteavat Pikkarainen ja Aikio.

Kongresseja siis kannattaisi hakea kaupunkiin, mutta mistä tulijat?

– Teemme yhteistyötä muun muassa yliopiston kanssa, jolla on paljon kansainvälisiä kontakteja, mutta teemme kaupun-

kia tutuksi myös valtakunnallisesti. Oulu ei ole vielä monille tuttu kokouskaupunkina, ja meillä on paljon kilpailuvaltteja muihin kong­ressikaupunkeihin nähden.

Oulun on sopivankokoinen, jolloin vieraiden on helppo liikkua kaupungissa jalan, ja Ouluun on myös helppo tulla lentäen.

– Oulussa voi olla edullisempaa järjestää konferenssi kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Oulun mutkattomuus ja vieraanvaraisuus ovat myös myyviä adjektiiveja ja kaupungin koko on eduksi, sillä tunnemme palveluntarjoajat.

Meille mahtuu kyllä Oulussa ei ole kongressikeskusta, mutta kaupungilla on silti tarjota hyviä kokouspaikkakeskittymiä, ja hotellien petipaikkoja löytyy 3 300:lle. MEKin mukaan kansainvälisten konferenssien osallistujamäärä on keskimäärin 200 henkilöä.

– Kaupunginteatteri ja keskustan hotellit, Madetoja ja Pohjankartano ja Taidemuseo, Tietomaa ja Lasaretti antavat hyvät mahdollisuudet isoillekin kokouksille, kunhan tilat ovat markkinoitavissa myös tällaiseen käyttöön, Pikkarainen toteaa.

Oulun kaupungin matkailu- ja kongressitoimistolla on korkeat tavoitteet. He haluavat nostaa Oulun viiden suosituimman kongressikaupungin joukkoon ja tuplata kongressivieraiden määrän 2 500:sta 5000:een. Tässä työssä sinäkin voit auttaa.

– Jos olet työsi tai harrastuksesi puolesta verkostoissa, joissa voisi olla mahdollista kansainvälisen tai valtakunnallisen konferenssin järjestäminen Oulussa, ole meihin yhteydessä. Autamme pääsemään hankkeessanne eteenpäin, naiset toivottavat. _Maria Öfverström

Lue kokousjärjestäjän ohjeet: businessoulu.com > kokousjärjestäjälle

Pyörre 4/2013

kuva Alpo Merilä

Oulu kirii kongressikaupunkina

19