Pyorre 4/2012

Näin meillä s. 4–8

Lehti Oulun kaupungin henkilöstölle 4/2012

a s s a h e i r Elo asivat koht t ja e d u u t a h van

15

s.

Uusin silmin Millainen on sinun uusi Oulusi?

Julkaisemme Uusin silmin -palstalla erityisiä Oulu-kuvia uuden Oulun alueelta. Lähetä kuvaehdotuksesi osoitteeseen pyorre@otavamedia.fi.

Valinnan tekee toimitus, julkaistuista kuvista ei makseta palkkiota.

Tiesitkö, että kaksi kaupungin työntekijää oli siivittämässä Suomen alle 19-vuotiaiden naisten salibändyjoukkuetta keväällä MMmestaruuteen?

Kuvassa voittopokaalin vierellä maajoukkueen huoltaja Sari Partanen (Sote) ja maajoukkueen johtaja Esa Partanen (Tekli).

"

Tunne oli huikea, kun finaalissa viimeisten minuuttien hillitön jännitys purkautui voiton huumaan. Nyt sen tietää, miltä tuntuu heti tuoreeltaan kentällä maailmanmestaruuden voittaminen!” muistelee Esa Partanen kevään tunnelmia.

4/2012, Oulun kaupungin henkilöstölehti • Julkaisija: Oulun kaupunki ISSN: 0780-7597 • Toimitus: Otavamedia Oy, Asiakasviestintä • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, puh. 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Laura Paloheimo, puh. 044 703 1154, laura.paloheimo@ouka.fi • Tuottaja: Maria Öfverström, puh. 040 524 1600, maria.ofverstrom@ otavamedia.fi • Graafinen suunnittelu: Päivi Rücker, puh. 040 518 6655, paivi.rucker@otavamedia.fi • Toimituskunta 4/12: Sirkka Keränen, Laura Paloheimo, Minna Parkkila, Satu Tähtinen, Satu Fränti, Essi Lehtinen, Kirsti Lehtinen, Sirpa Tarkkinen. Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Lehti 5/12 ilmestyy viikolla 44. Ilmoitusvaraukset 14.9. mennessä. Valmis aineisto tuottajalle 5.10. mennessä. • Paino: Erweko Oy • Paperi: LumiSilk, 100 g. Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä Akkunassa ja osoitteessa www.ouka.fi/uusioulu/ lehdet • Kannen kuvat: Juha Sarkkinen • Kuvassa: Eloriehaa vietettiin elokuussa ensimmäistä kertaa koko laajenevan Oulun henkilöstön kesken.

2

O

mat arvot ja asenteet voivat joutua koetukselle etenkin, jos asuu välillä ulkomailla.

Lähi-idässä työskennellessäni oman suvaitsevaisuuteni rajoja koetteli kyseisen maan tasa-arvonäkemys, joka poikkesi paljon

suomalaisesta.

Suvaitsevaisuus ei tarkoita epäoikeudenmukaisuuden hyväksymistä eikä omista vakauksista luopumista. Suvaitsevaisuus edellyttää kuitenkin toisen ymmärtämistä ja tämän ymmärryksen taustalla olevaa tietoa. Parhaimmillaan suvaitsevaisuus johtaa oman maailmankuvan avartumiseen, ja oman identiteetin vahvistumiseen.

Omasta kulttuuriperimästä saa ja tulee pitää huolta, omien arvojen mukaan tulee voida elää. Yhteisesti sovittuihin reunaehtoihin ja pelisääntöihin sekä päätöksiin tulee kuitenkin jokaisen sopeutua ja niiden mukaan tulee toimia.

Tämä pätee myös työelämässä.

Suvaitsevaisuus on toisen ihmisen aitoa hyväksymistä ja arvostusta. Suvaitsevaisuuteen kuuluu tasavertaisuus, olipa ihmisen uskonto, ihonväri, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuneisuus tai kansallisuus mitä tahansa. Jokaisen ihmisarvoa tulee kunnioittaa myös ikään, terveydentilaan tai sosiaalisen asemaan katsomatta. Suvaitseva ihminen näkee erilaisuuden elämän rikkautena.

Sanat ovat kauniita, mutta eivät vie suvaitsevaisuutta eteenpäin. Tarvitaan tekoja. Moni asia on helpompi sanoa kuin toteuttaa.

Kaikki olemme erilaisia, mutta myös samankaltaisia.

Samanlaisuus näkyy omassa epätäydellisyydessämme. Jokainen meistä erehtyy ja jokainen tekee virheitä. Suvaitsevaisuus avaa meille jokaiselle oven helpompaan elämään ja kasvattaa meitä henkisesti viisaammiksi. Ehkä vielä joskus pystymme ymmärtämään, mitä ajatus "kaikki erilaisia - kaikki samanlaisia" todella tarkoittaa.

4-8

Teema/Näin meillä • Työntekijä aina parhaassa iässä • Kiusoittelusta kiusaamiseen

10

Työka lupakk i Toimisto työn uude t olomuod

ot

16-18

Työpäivä

Joko tunnet kahvin tuoksun?

Kaupunginjohtaja Matti Pennanen

9 Kahavilla Marketta Karhu: ”Ympäristövuosi luo elämyksiä.”

12 Jyrkin palsta Helpotusta arkeen apuvälineillä

kuva Juha Sarkkinen

Sisältö 4/2012

13 Esimiehenä Koululaiset ja nuoriso Marjut Nurmivuoren työnantajina 14 Ilmoitustaulu Katso parhaat palat Eloriehasta

20 Kolumni Suvaitsematon Suomi 21 Kierrätellen Isot metallipurkit lyhdyiksi 22 Puheenaiheita Pyörre peukuttaa Euroopan älykkäin kaupunki -tittelille ja Kunta10-kyselylle 23 Kamera kiertää käväisi Napissa 24 Hra Kraak – laittaa sanan kiertämään

PYÖRRE 4/2012

Elämän rikkaudet

3

Näin meillä

Kaikenikäiset kollegat

Y

li 90 prosenttia yli 60-vuotiaista kaupungin työntekijöistä on vakituisessa työsuhteessa, kun taas alle 25-vuotiaista valtaosa on tilapäistä henkilökuntaa eli määräaikaisia, sijaisia, kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita. Ero selittyy sillä, että koulutukset kestävät pitkään ja työura alkaa yleensä vasta pitkälti yli kaksikymppisenä. Toisaalta moni yli 60-vuotias haluaa jatkaa työntekoa vielä useita vuosia, kun terveys sen sallii ja mielenkiintoa riittää.

– Vanhempi ikäluokka on ehkä tullut suoraan valituksi vakinaiseen työsuhteeseen, mutta nykyään suurimmalla osalla on ensin jonkinlaista määräaikaisuutta, jonka kautta pääsee organisaatioon sisälle, sanoo Oulun kaupungin henkilöstöjohtaja Unto Lehtonen.

ku v

itu

sA

TT

EL

AK

INN

OR

O

Oulun kaupungin työntekijöiden keskiikä on 45,5 vuotta, ja ääripäiden eli alle 25- ja yli 60-vuotiaiden määrä on suunnilleen yhtä suuri. Työyhteisössä laaja ikähaitari on rikkaus, joka voidaan saavuttaa rehellisen keskustelun ja keskinäisen arvostuksen kautta.

Nuorennusleikkaus Kun kaupungin toimintareviiri laajeni voimakkaasti 70- ja 80-luvuilla muun muassa peruskoulu- ja päivähoitojärjestelmien myötä, kaupungin palvelukseen tuli suuri joukko työntekijöitä. Nyt he ovat vähitellen siirtymässä eläkkeelle, ja nuorempi ikäpolvi tulee täyttämään tehtäviä.

Lehtonen on mielissään siitä, että pitkälle koulutetuille nuorille tulee löytymään mielekäs paikka kuntaorganisaatiosta, mutta muistuttaa myös kuntaliitoksen vaikutuksesta.

– Kuntaliitoksen ja tulevaisuuden taloudellisten raamien puitteissa henkilöstön määrä tulee kuitenkin vähenemään. Olemme nyt henkilöstön kannalta siitä hyvässä tilanteessa, että meillä on kuntaliitoksen vuoksi viiden vuoden palvelussuhdeturva, mutta jokaisen lähtijän tilalle ei välttämättä palkata seuraajaa, hän sanoo.

Ei ikärasismille Lehtonen näkee kokemuksen merkityksen työnteossa erittäin suurena. Vaikka nuorten tekniset taidot esimerkiksi tietotekniikan suh-

4

teen ovat yleensä paremmat, heillä on myös opittavaa.

– Vanhemmassa ikäpolvessa on hyvin työhön ja työnantajaan sitoutuneita ihmisiä.

Nuorten asenne ei välttämättä ole huonompi, mutta he näkevät työnteon eri tavalla. Toisaalta neuvon usein uusia työntekijöitä ihmettelemään ääneen tapoja, joilla asiat tehdään, sillä he näkevät rutiinien ulkopuolelle. Siten työyhteisöön syntyy vuorovaikutusta ja mahdollisuus kehittyä, Lehtonen pohtii.

Ikään perustuvaan syrjintään työyhteisöissä Lehtonen ei ole juuri törmännyt. Hän kuitenkin painottaa, että kun ihminen lähestyy eläkeikää, ei häntä työnantajan eikä toisten työntekijöiden toimin tai asentein saa painostaa eläkkeelle, vaan kannustaa jatkamaan työssä niin kauan kuin terveys ja oma halu riittävät.

Sukupolvet X, Y ja Z Kaupungin palvelussuhdepäällikkö Jyrki Ojala muistuttaa, että erilaisten asenteiden yhteensovittamisessa vaaditaan suvaitsevaisuutta kaikilta osapuolilta.

– Uusilla sukupolvilla X,Y ja Z on erilainen asenne työelämään, mikä voi aiheuttaa konflikteja. Ellei kyseessä ole luova ristiriita, se harvoin parantaa tilannetta. Siksi jokaisen pitäisi osata astua toisen saappaisiin, hän neuvoo.

Ojala arvelee, että nykysukupolvet eivät ehkä ole aivan niin kilttejä kuin aiemmin. Jos he eivät hyväksy työpaikan sääntöjä, he äänestävät sopeutumisen sijasta jaloillaan.

Useiden nuorten ajattelua selvittäneiden tutkimusten mukaan nuoremmat sukupolvet arvostavat kuitenkin myös konservatiivisia ja eettisiä arvoja. Maailman monimuotoistuminen tarkoittaa nimenomaan sitä, että samanaikaisesti nousee esiin monenlaisia ilmiöitä. Ei voi sanoa, että kaikki ajattelevat tietyllä tavalla.

– Yleisesti ehkä ajatellaan, että nuoret lähtevät helposti, matkustelevat, eivätkä arvosta pysyvyyttä samalla tavalla kuin vanhemmat.

Pysyvyyden arvostaminen on kuitenkin hyvin sidottua aikaan ja talouteen. Esimerkiksi perheenperustamisvaiheessa heikon taloudellisen tilanteen aikana pysyvä työ voi olla hyvinkin tärkeä asia, Ojala huomauttaa.

Hiljaisen tiedon lähteillä

Säännöt syyniin Mutta miten ajatusmallien yhteensovittaminen käytännössä onnistuu Oulun kokoisessa, yli 13 000 hengen organisaatiossa?

– Iso organisaatio ei voi mennä yksilö edellä, mutta asennemaailman tulisi vaikuttaa koko organisaatiota koskeviin toimintaperiaatteisiin, Ojala pohtii.

Hänen mukaansa tärkeintä on tunnistaa muutokset ajattelutavoissa, ja antaa niiden vaikuttaa organisaatioon. Yhteiset säännöt on asetettava ajan hengen mukaisiksi, ja uusien sukupolvien liittyessä organisaatioon on yhteiset pelisäännötkin tarkistettava. Sen jälkeen ei kuitenkaan voi sooloilla, sillä yksi hyvän työyhteisön kulmakivistä on oikeudenmukaisuus.

Suuri kysymys onkin siis se, pitäisikö sääntöjä muuttaa esimerkiksi työaikojen tai työnteon joustavuuden suhteen?_ Heini Santos

Uusilla sukupolvilla X,Y ja Z on erilainen asenne työelämään, mikä voi aiheuttaa konflikteja.

Saimme kommentteja kaupungin työntekijöiltä siitä, mitä he ovat oppineet kollegoiltaan.

”

”

Ensimmäisessä ”oikeassa” työpaikassani esimies neuvoi näin: meillä on aina ovet auki, tule ja kysy niin asiat selviävät, älä jää yksin pohtimaan.

Tätä olen noudattanut ja pitänyt omankin oveni auki.”

Itselläni on monena kesänä ollut viestinnänharjoittelija töissä. Todella osaavia ja ammattitaitoisia nuoria. Tietotekniikka on hallussa, erilaiset ohjelmat osataan ja uudet ohjelmat tarvitsee vain vilauttaa, niin homma toimii. Tunnollisia ja ahkeria, heillä on ollut halu oppia uutta ja käyttää taitojaan työtehtävässään. Kaupungin organisaatioon tutustuminen on yllättänyt, kuinka moninainen se on. Lisäksi he ovat olleet tyytyväisiä, kun vastuuta annetaan.

Ei voi kuin ihailla, kun esim. kuvankäsittely käy heiltä käden käänteessä. Hyviä neuvoja olen saanut ohjelmien käytöstä. Vanhakin nuortuu!”

Minulla on kokemusta aktorin eli ohjattavan roolista vuoden verran kestäneessä mentorointisuhteessa.

Kokemukset tuolta ajalta ovat erittäin myönteisiä: ammensin ”työkummiltani” syventävää tietoa ja opastusta työtehtäviini liittyen, samalla saaden loistavan mahdollisuuden kehittyä työssäni. Mentoroinnin sisältöjen tarkalla suunnittelulla (yhdessä laadittu mentorointisopimus), toimivalla henkilökemialla, keskinäisellä luottamuksellisuudella ja avoimuudella - unohtamatta mentoriyhdyshenkilön tukea - saimme mielestäni hyviä tuloksia aikaan. Suosittelen lämpimästi kaikille!”

Mari Rautiainen asiantuntija, rahoitus, BusinessOulu

Terttu Mikkola tiedottaja, Oulu

Päivi suunnittelija, Oulu

Rane, Oulu

”

PYÖRRE 4/2012

”

Vanhemmalta työntekijältä olen saanut oppia monia aikaa ja selkää säästäviä näppäriä työtapoja ja välttänyt tekemästä turhaa työtä. Eri näkövinkkelin työnteon asennetta oman työminän rakentamiseksi olen kanssa saanut.”

5

Näin meillä

Hurttia huumoria vai jatkuvaa piikittelyä? p

lle sto e s i m a a ius

K

Savolaiselle samat savolaisvitsit päivästä toiseen, letkautus siellä ja toinen täällä.

Missä menee huumorin ja kiusaamisen raja?

Voiko toista kiusata huomaamattaan?

”

Huumori on kiusaamisen kannalta välimaastossa, sanoo työpsykologi Maarit Vartia Työterveyslaitokselta.

– Usein huumorin viljeleminen kertoo työyhteisön hyvästä ilmapiiristä, se on yhteisöllisyyden merkki, jota käytetään muun muassa stressinpurkukeinona.

Niin kauan kuin työyhteisössä nauramme yhdessä ja itsellemme, kuljetaan sopivalla alueella.

– Raja kulkee loukkaamisessa. Kun kollega tuntee toisen jutut loukkaavina, mitätöivinä tai alistavina, tilanne muuttuu.

Omista tuntemuksistaan on sanottava vitsinikkarille. Toinen on saattanut olla ajattelematon ihan huomaamattaan. Riippuu tosin paljon työyhteisön puhekulttuurista, miten hyväksyttävää on puhua kielteisistä kokemuksistaan.

Avoin ilmapiiri kannustaa sanomaan itseään vaivaavan asian ääneen.

Jos vitsit lentävät sanomisenkin jälkeen, voidaan huonoa huumoria pitää tarkoituksellisena ja tietoisena. Tällöin astutaan alueelle, jonka laki määrittelee epäasialliseksi kohteluksi. Yksittäinen epäasiallinen teko koetaan yleensä vaarattomana tai siedettävänä, mutta toistuvana ja jatkuvana se on epäasiallista kohtelua ja kiusaamista. epätasapuolinen esimies Asiantuntijamme Maarit Vartia poistaisi sanan henkilökemia työpaikan sanavarastosta. Hänen mukaansa emme voi valita työkavereitamme, eikä niin sanottujen henkilökemioiden pitäisi vaikuttaa itse työhön eikä sen hoitamiseen.

6

– Työssä pitää pystyä kohtelemaan toista asiallisesti työn tasolla, parhaiksi kavereiksi ei tarvitse ryhtyä, kuten kaikki tiedämme, Vartia sanoo.

Joskus yhteistyötä helpottaa, kun tajuaa, että olemme kaikki temperamentiltamme erilaisia. Toinen on nopea tekijä, ja toinen vaatii enemmän aikaa tuumailuun.

– Vaikka häikkä työntekijöiden välillä voi nousta törmäilevistä persoonallisuuksista, useimmin ristiriitojen ja konfliktien taustat ovat kuitenkin työn tekemisen ongelmissa ja työoloissa.

Entä sitten, kun työntekijä kokee, että esimies kohtelee häntä epätasapuolisesti muihin työntekijöihin nähden? Milloin puhutaan kiusaamisesta ja milloin huonosta johtamisesta?

Kun työntekijä kokee, ettei hän ole samassa tasossa kollegoidensa kanssa esimiehen silmissä, täytyy selvittää, kuinka tasapuolista esimiehen kohtelu on alaisilleen.

Huonon johtamisen ja epäasiallisen esimiestyön raja on joskus varsin häilyvä. Jos kokee esimiehensä kohtelun epätasapuolisena ja kiusaavana, asia on tutkittava. Asian selvittäjä on silloin esimiehen esimies.

Huonon työilmapiirin tulos Viimeisin Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa -tutkimus vuodelta 2009 kertoo, että palkansaajista noin kuusi prosenttia eli noin 140 000 työntekijää kokee olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena. Määrä on suuri.

Vartian mukaan noin 60 prosentissa kiusaaminen on työntekijöiden välistä, loput ovat esimiehen ja alaisen välisiä.

Kiusaamista ilmenee yleisimmin työpaikoilla, joissa työilmapiiri on yleisesti huono. Kiusaamiselle alistavat monenlaiset ongelmat työssä, kuten rooliristiriidat, epäselvät työnjaot ja vastuut ja yhteisten pelisääntöjen puute, jatkuva ylikuormitus, tiedonkulun puutteet ja tyytymättömyys esimiestyöhön.

Työpaikkakiusaaminen on jatkuvaa, toistuvaa kielteistä kohtelua, loukkaamista, alistamista tai mitätöintiä.

maria Öfverström

”

Huolehtikaamme työnilon mahdollistamisesta jokaisella työpaikalla, koska hyvä mieli lisää innostusta, aloitteellisuutta ja luovuutta. Työnilo kasvattaa inhimillistä pääomaa, jonka on todettu olevan jokaisen organisaation tärkein tulevaisuuden menestystekijä. Työnilo on työnantajan näkökulmasta pääomaa, mutta se on myös työntekijän päänasia. Katsokaamme siis itse kukin peiliin ja sanokaamme: minä pidän sinusta huolta.”

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu

PYÖRRE 4/2012

Älä käännä selkääsi Useissa kiusaamistapauksissa työyhteisön muut jäsenet ovat huomanneet epäasiallisen kohtelun, mutta he eivät ole tehneet asialla mitään.

– Kollegoille soisi rohkeutta puuttua asiaan, mikäli he havaitsevat kiusaamista ympärillään.

Tätä suomalaisilta työpaikoilta vielä puuttuu, rohkeutta puuttua kiusaamiseen ja tietoisuutta siitä, että itsekin voi vaikuttaa. Emmehän me kadullakaan kävele maassa makaavan ihmisen ohi, emmehän?_

Ote työnilonjulistuksesta kuvitus ATTE LAKINNORO

Stoppi kiusaamisella on laitettava, sen määrää jo lakikin: ”…saatuaan tiedon terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavasta häirinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta työnantajan on käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi”. Vartian mukaan kaikki esimiehet eivät kuitenkaan tunne velvollisuuksiaan, eikä vaikean asian selvittäminen työyhteisössä ole aina helppoa.

– Apuun voi pyytää ulkopuolisen selvittäjän.

Tilannetta ei tarvitse hoitaa yksin.

Oulun kaupungissa ulkopuolinen taho voi olla esimerkiksi Oulun Työterveyden asiantuntija. Selvittelyssä keskeistä on eri osapuolten tasapuolinen ja oikeudenmukainen kuuleminen.

Yllättävää Vartian mukaan on, että kaikki esimiehet eivät osaa käyttää työnantajan oikeuksia ja keinoja kiusaamistilanteissa.

– Mikäli todettu kiusaaminen ei lopu, työnantajalla on oikeus antaa kiusaajalle huomautus, varoitus ja viimeisenä keinona kiusaaja voidaan irtisanoa.

7

Näin meillä

KiVa-koulu ja VERSOtoiminta kitkevät kiusaamista Haukiputaan kirkonkylän koulussa ei kiusaamista hyväksytä.

Paulaharjun koulussa oppilaat ratkaisevat kiusaamistapauksia myös itse.

K

iVa Koulu -ohjelma on opetusministeriön rahoittama hanke, joka vähentää ja ennaltaehkäisee koulukiusaamista. KiVakouluissa oppilaille järjestetään esimerkiksi oppitunteja, joilla käsitellään kiusaamiseen liittyviä teemoja. Varsinaiset kiusaamistapaukset ratkotaan selvityskeskusteluin.

Haukiputaan kirkonkylän koulussa KiVa-toiminta on aloitettu vuonna 2010.

– Kouluumme on perustettu viiden opettajan KiVa-tiimi, joka hoitaa esille tulleet kiusaamistapaukset. Luokanvalvojan tunneilla oppilaat saavat tietoa siitä, miten meidän koulussamme puu-

8

tutaan kiusaamiseen ja että kiusaamista ei hyväksytä, sanoo koulun apulaisjohtaja Maarit Rekilä.

Paulaharjun koulussa hyödynnetään KiVa-ohjelman rinnalla VERSOtoimintaa, joka perustuu oppilaiden keskinäiseen vuorovaikutukseen ja ratkaisukeskeisyyteen.

– Kiusaamistapauksia tulee esille aika ajoin. KiVa-toiminta on selkeyttänyt tapausten hoitamista ja tehnyt niiden käsittelystä aiempaa järjestelmällisempää, kertoo Paulaharjun koulun rehtori Pekka Poikela. oppilaat itse ratkojina VERSO-koulussa vertaissovittelijoiksi koulutetut oppilaat auttavat tovereitaan

löytämään ratkaisuja ristiriitoihinsa itse. Pieniin kahnauksiin, kuten nimittelyyn ja välituntiriitoihin, puututaan jo varhaisessa vaiheessa ja samalla seurataan, muuttuuko tällainen toiminta kiusaamiseksi.

Poikelasta KiVa- ja VERSO-ohjelmat täydentävät toisiaan. Erityisen tärkeänä hän pitää sitä, että molemmissa tapahtuneesta tehdään kirjallinen dokumentti. Oppilaat uskovat kirjallista sopimusta suusanallista paremmin.

Lisäksi toistuvia tapauksia on aiempaa helpompi seurata.

– Olemme saaneet oppilaat pysymään aika hyvin väleissä näillä toimenpiteillä. Tapaukset vähenevät, koska oppilaat oppivat tuntemaan kiusaamisen vastaiset toimenpiteet ja pyrkivät sovittelemaan pikkuriidat keskenään.

Kiusaamiskynnyskin on noussut aika tavalla, Poikela kiittelee._ Meri Heikkilä

Kahavilla Marketta Karhu toivoo, että Oulussa tänä vuonna vietettävä ympäristövuosi hoksauttaa ihmisiä huomaamaan ympäristönsä monimuotoisuuden – kyse ei ole luvista ja määräyksistä vaan positiivisista elämyksistä.

Ympäristöön mennään, yhteen tullaan

kuva Juha Sarkkinen

Aarteet esiin Vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana järjestettiin parisenkymmentä tapahtumaa, syksymmällä ympäristöasiat ovat esillä muun muassa Oulu-päivillä ja The Irish Festival of Oulu -tapahtuman yhteydessä pidettävänä vihreänä päivänä.

Karhu toivoo syyskuussa päättyvän Uuden Oulun kätketty Aarre -kilpailun nousevan yhdeksi vuoden kohokohdista. Sen tarkoitus on löytää alueelta uusia, ennen tuntemattomia luonto-, maisema- ja elämyskohteita. Kilpailun tulokset julkistetaan marraskuussa.

– Nyt kun kaupungin reviiri laajenee koko uuden Oulun alueelle, haluamme löytää myös ympäristöstä uusia ulottuvuuksia, jotain yhteistä uutta meille kaikille, Karhu selventää.

Hänen oma aarteensa löytyy Pohjois-Oulusta, mutta saman voi kokea muuallakin Oulun edustan merialueella.

– Se on kevättalvinen meren jää. Jokaisen oululaisen pitäisi ainakin kerran elämässään tehdä hiihtoretki tai vaikka kävely aurinkoiselle, hohtavalle, silmänkantamattomalle meren jäälle. Tätä kaikkien saavutettavissa olevaa, Lapin tuntureihin verrattavaa kokemusta pitäisi hyödyntää myös Oulun markkinoinnissa nykyistä enemmän, hän miettii._ Heini Santos

Osallistu Uuden Oulun kätketty aarre -kilpailuun 15.9. mennessä.

Perhe: Mies, kaksi aikuista lasta ja kaksi lastenlasta Harrastukset: Liikunta ja lukeminen Esine, jota ilman et pärjäisi: Rannekoru, jota olen käyttänyt jo vuosia. Muistan aina laittaa sen. Motto: Olen oinas, ja niin oli isotätinikin, joka tapasi sanoa ”oinas aina optimisti, vaik’ ois haudan päällä risti”. Ympäristöala on haastava, mutta pyrin aina optimismiin. Kaupunki vai maaseutu: Kaupunki Lempikukka: Vanamo Mihin haluaisit lomalle: Euroopan kaupungit ovat lähellä sydäntäni Viimeksi lukemasi kirja: Halldor Laxnessin Salka Valka

PYÖRRE 4/2012

Y

mpäristövuosi sai alkunsa valtuustoaloitteesta, jonka idea kumpusi Saksassa järjestetystä ystävyyskaupunkitapahtumasta.

– Se toimii hyvänä yhdistävänä tekijänä Ympäristötalon toiminnassa ja uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotossa. Vuosi rakentuu eri kohderyhmille suunnatuista tapahtumista ja tempauksista, kertoo ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimesta.

Vuodella on kolme pääteemaa: asuminen ja rakentaminen, liikkuminen ja liikenne sekä luonto ja lähiympäristö. Karhu on tyytyväinen projektien vastuutukseen, jossa ympäristötaloon nimetty viestintätiimi kokoaa yhteen tiedot tapahtumista, ja toteuttamisvastuu vaihtelee tapahtuman mukaan.

9

kuvat shutterstock

Työkalupakki

Tulevaisuuden toimisto on liikkuva ja muuntuva Tietotyö on muuttunut yksilötyöstä tiimityöhön, ja tämä vaatii muuntuvuutta myös työtiloilta. Enää ei kyhjötetä ylhäisessä yksinäisyydessä suljetun oven takana konetta naputellen. Avokonttorit, erilaiset muuntuvat tilaratkaisut ja tekniset apuvälineet tekevät työn helpommaksi ja tuovat ihmiset lähemmäs toisiaan.

10

"K

yllähän ihannetilanne olisi se, että työpiste voisi olla siinä, mihin läppärinsä laskee, oli se sitten avokonttorin työpöytä, kodin ruokapöytä tai juna, visioi tietohallintoasiantuntija Kaisa Kekkonen tulevaisuuden työpistettä.

Kekkonen tietää, että yrityksissä on jo ratkaisuja, joissa työntekijöiden henkilökohtaiset työpisteet on poistettu kokonaan. Työn luonteen mukaan työntekijä voi tehdä joko etätöitä tai hakea työpisteensä tarjolla olevista työtiloista konttorin sisällä.

Liikkumavapaus on yksi tulevaisuuden haaste. Kekkosen työ pitää sisällään paljon palavereja ja asiakaskäyntejä, ja usein näiden väliin katkonaisia tunnin ja puolen tunnin väliaikoja.

– Silloin en välttämättä ehdi toimistolle, mutta ehtisin hyvin hoitaa muutaman työasian, jos olisi tila, jossa työskennellä.

Kekkonen ideoi keskustaan avointa tilaa, jonne kuka tahansa voisi tulla läppäreineen työskentelemään. Sama tila olisi muunnettavissa käyttötarpeen mukaan myös vaikkapa workshop-tilaksi.

– Tällainen tila palvelisi myös eri tiimien välistä yhteistyötä. Perinteinen konttoritila

Lue työntekoa helpottavista apuvälineistä seuraavalta sivulta!

on aika kankea muuntumaan nykyajan tarpeisiin, Kekkonen summaa.

Uusi Oulu, uudet välimatkat Myös siirtymisiin kuluu Kekkosen mukaan valtavasti työaikaa. Uusi Oulu tuo uudet välimatkat, joihin voi tuhraantua puolikin työpäivää.

– Monessa kohtaa voisi miettiä, vaatiiko asian käsittely välttämättä tapaamista kasvokkain vai voitaisiinko palaveri pitää puhelimen tai netin välityksellä. Teknologiasta ei totisesti ole pulaa, sitä pitäisi vain oppia hyödyntämään arkipäivän työssä, Kekkonen täsmentää.

”Teknologiasta ei totisesti ole pulaa, sitä pitäisi vain oppia hyödyntämään arkipäivän työssä.”

Kekkonen kehottaa kokeilemaan myös uudenlaisia palaveriratkaisuja.

– Itse olen pitänyt esimerkiksi kävelypalavereja. Kyllähän niille aluksi naureskeltiin, mutta loppujen lopuksi ne ovat olleet todella virkistäviä! Entä miltäpä kuulostaisi palaveritila, jossa ei olisi tuolin tuolia? tietohallintoasiantuntija haastaa.

Puhelinkopit avokonttoriin Tietohallintopalvelut ovat muuttamassa uuteen avokonttoriin syyskuun alussa.

Uudet tilat asettavat uusia haasteita, vaikka avokonttoriin on ehditty tottua jo Kirkkokatu 18:ssakin.

– Kyllähän avokonttori on omanlaisensa tila työskennellä. Jokaisen henkilökohtaista viihtyvyyttä tulee kunnioittaa, ja avokonttorin pelisäännöt voisi kirjata paperille, Kekkonen miettii.

Puhelimeen vastaaminen on Kekkosen mukaan suurin ongelma avokonttorissa.

– Olen huomannut, että aika monet asiat tulee nykyään hoidettua sähköpostin tai pikaviestien välityksellä.

Kekkonen kehuu Lynciä, sosiaalisen median palvelua, jota käyttää työssään ahkerasti.

– Näen heti, kuka on paikalla ja saan viestini perille reaaliajassa.

Puhelinliikenteen helpottamiseksi tietohallintopalvelujen uuteen, Oulu10:ssä sijaitsevaan avokonttoriin on tulossa muun muassa puhelinkopit.

Työaika irti vapaa-ajasta Ajatus liikkuvasta toimistosta pitää sisällään ajatuksen, että työntekijän tulisi olla tavoitettavissa kellon ympäri. Tämän ongelman tunnistaa Kekkonenkin.

– En kannata ajatusta, jonka mukaan ihmisen pitäisi jonkin vempaimen avulla olla koko ajan läsnä ja käytettävissä. Tässä pitäisi tapahtua se asennemuutos, että ihmisten pitäisi oppia raivaamaan tila vapaa-ajalleen.

Niinhän siinä kävi kännyköidenkin kanssa, että niiden yleistymisen jälkeen meni ainakin viisi vuotta, ennen kuin niistä löydettiin virtanappi, josta ne voi sulkea, Kekkonen naurahtaa._Kati Valjus

Tilakeskus suosii avotilaa

Tilakeskuksen johtaja Jouko Leskinen puhuu avokonttoreiden puolesta.

– Itse olen esittänyt tilatehokkuuden lisäämiseksi siirtymistä hallintotiloissa avokonttoreihin kaikkialla siellä, missä asiakastoiminnot eivät muuta vaadi. Näin saataisiin samaan pinta-alaan enem-

män työntekijöitä. En myöskään usko, että avokonttorissa työskentely olisi tehottomampaa kuin omassa huoneessa työskentely, se on pikemminkin asennekysymys.

Oulun kaupungilla on tällä hetkellä käytössään omia tiloja noin 665 000 bruttoneliömetriä (brm²), ja uuden

Oulun käytössä tulee olemaan omia tiloja noin 882 000 brm².

Lisäksi Oulu vuokraa ulkoa noin 70 000 htm². Vuokra-ala nousee uuden Oulun myötä 90 000 htm²:iin.

Bruttoalaan lasketaan kaikki tilat ulkoseinien ulkopintoja myöten. Htm² tarkoittaa huoneistoalaa._Maria Öfverström

PYÖRRE 4/2012

Liikelaitos Oulun Tilakeskus on hallinnoinut tämän vuoden alusta kaikkia uuden Oulun omistukseen tulevia tiloja. Kukin hallintokunta vastaa omasta tarvesuunnittelustaan, Tilakeskus ottaa haasteen vastaan, kun hallintokunnan tarve on selvinnyt.

11

Jyrkin palsta

Työpisteen varusteluun työterveyshuollon kautta Työntekoa voidaan helpottaa huomattavasti erilaisilla apuvälineillä.

Niiden käyttö ei ole ainoastaan mukavuustekijä, vaan ne voivat ylläpitää työkykyä ja säästää työnantajalle pitkän pennin.

T

yöturvallisuuslaki määrittelee työnantajan yleisen huolehtimisvelvoitteen seuraavasti: ”Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat.”

Lain avulla tavoitellaan työturvallisuutta, joka puolestaan tuottaa yleensä

työhyvinvointia. Oulun kaupungin palvelussuhdepäällikkö Jyrki Ojala muistuttaa, että kolikossa on myös toinen puoli, taloudellinen vaikutus.

– Tekniikan hyväksikäyttäminen voi usein mahdollistaa työssä jatkamisen, mikä puolestaan tarkoittaa työantajalle säästöjä varhaiseläkemaksuissa. Työntekijä puolestaan kartuttaa eläkettään jatkamalla työssä pidempään, Ojala laskee.

Arviointi työterveyshuollossa Yleisimmät apuvälineet helpottavat näyttöpäätetyöskentelyä ja ovat nimenomaan ter-

veyttä suojaavia. Saatavilla on esimerkiksi pyöritettäviä hiiriä, rannetukia, nostolaitteita sekä tuoleja että pöytiä, jotka mahdollistavat työskentelyasennon mukauttamisen käyttäjän mukaan.

Kyse ei kuitenkaan ole työpisteen kilpavarustelusta, eikä mitä tahansa lepotuolia voi omasta halustaan tilata, vaan asia pitää ottaa ensin esille esimiehen kanssa. Apuvälineiden tarve ja mahdollisuus parantaa tai säilyttää työkykyä arvioidaan ensisijaisesti työterveyshuollossa._Heini Santos

Rillit ja

rullahiir

i

• Näyttöpäätetyöskentelyssä tyypillisiä ovat erityisesti niska- ja hartiaseudun vaivat.

kuvat shutterstock

• Yleisimpiä työskentelyä tukevia apuvälineitä ovat rullahiiret, rannetuet ja erilaiset ergonomiset työtuolit ja työpöydät.

12

• Työntekijä tarvitsee työterveyshuollosta suosituksen apuvälineen hankkimiseen. Tämän jälkeen hän esittää työterveyshuollon lausunnon esimiehelle, joka huolehtii välineen hankinnasta.

• Useimmat yritykset antavat apuvälineitä koekäyttöön. Mahdollisuutta kannattaa hyödyntää, koska kaikki mallit eivät sovi kaikille.

• Työntekijälle voidaan kustantaa tietyin kriteerein esimerkiksi näyttöpäätelasit. Lasit on tarkoitettu pelkkään päätetyöskentelyyn.

Vinkit kokosi työhyvinvointikoordinaattori Marja-Leena Kemppainen._Meri Heikkilä

Esimiehenä Perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuori:

Yhdessä rakennamme asioita eteenpäin

T

aka-Lyötyn katu neljän neljännessä kerroksessa on vielä hieman keskeneräisen näköistä: muuttolaatikoita on kasattuna siellä täällä, ja osa huonekaluistakin etsii vielä

Keskusteleva johtaja Nurmivuoren mukaan avoimuus ja yhdessä tekeminen ovat hänelle johtajana ensiarvoisen tärkeitä asioita.

– Ei se niin mene, että minulla olisi omassa päässäni ennalta tarkkaan piirretty kartta, jonka mukaan etenemme. Työskentelytapani on tiimimäinen: haluan, että haemme ratkaisuja yhdessä.

Nurmivuori sanoo tunnistaneensa nuorisopuolen huolen siitä, että se jäisi mopen osille perusopetuksen syödessä leijonanosan resursseista.

– Minun tehtäväni johtajana on huolehtia tasapuolisuudesta. Pyrin saamaan koko porukan puhaltamaan yhteen hiileen sen sijaan, että he näkisivät toisensa uhkana puolin tai toisin, hän sanoo.

Perusopetus- ja nuorisojohtajalla on myös selkeä näkemys tulevaisuudesta: – Oulu on perinteinen koulukaupunki, ja mielestäni voisimme ottaa isompaa roolia niissä tilanteissa, kun valtakunnallisella tasolla keskustellaan koulutuspolitiikasta ja toisaalta tuoda laajempaan tietoisuuteen itse kehittämiämme hyviä käytäntöjä opetuksessa ja nuorisotyössä, hän visioi. _Marko Jääskeläinen

PYÖRRE 4/2012

kuva Juha Sarkkinen

paikkaansa.

– Elämme muutoksen aikaa ihan konkreettisestikin, Marjut Nurmivuori sanoo ja toteaa, että se näkyy ihan kaikessa tällä hetkellä. Hän kertoo pitävänsä oikeana sitä linjausta, jonka päättäjät tekivät yhdistäessään perusopetus- ja nuorisoasiat entistä tiiviimmin toisiinsa, koska tällä tavoin asioita voidaan katsoa uudella tavalla ja tuoda palvelut oikeaaikaisesti lähelle asiakkaita eli perheitä ja nuoria.

Uutta on sekin, että näiden kahden sektorin toimijat sijaitsevat nyt fyysisesti saman katon alla.

– Olen siitä hyvin iloinen, sillä se antaa mahdollisuuden jatkuvaan keskinäiseen sparraamiseen ja luo vuorovaikutuksellemme aivan uudenlaiset edellytykset kuin aiemmin, Nurmivuori sanoo.

Marjut Nurmivuorella on takanaan jo pitkä ura opetus- ja sivistysasioiden parissa. Oulun perusopetus- ja nuorisojohtajaksi hän siirtyi Haukiputaan sivistysjohtajan paikalta helmikuussa 2012, koska halusi olla mukana rakentamassa erinomaista kouluOulua ja nuoriso-Oulua.

13

koonnut Maria öfverström

Ilmoitustaulu

Tässä on yksi niistä. Olisiko sinulla toinen?

”

Jo 1960-luvun alussa käytiin kovaa keskustelua siitä, miten kulkuyhteys mantereen ja Hailuodon välillä tulisi järjestää. Samaan aikaan alkoi Oulun ensimmäisen moottoritien rakentaminen.

Paikallinen mies sopi silloisen TVH:n kanssa, että moottoritien työmaalta poistettavaa maata saa ajaa hänen mailleen Kempeleenlahden rantaan niin, että sitä pitkin saadaan vetiselle rannalle omaan tarpeeseen kulkureitti kovalta maalta vesirajaan saakka.

Niinpä työmaan autot kippasivat paikalle kymmeniä kuormia, jotka pillari kävi aina välillä tasoittamassa.

Miestä harmitti hieman, kun osoittautui, että paikalle tuotu maa oli upottavaa saviliejua. Lisäksi kaikki ohikulkijat kyselivät, mitä rannalle rakennetaan.

Niinpä hän viimein leikillään vastasi yhdelle kyselijälle, että siitä lähtee se uusi pengertie Hailuotoon.

Kyselijä otti vastauksen tosissaan. Niin lähti Kiviniemessä liikkeelle varma tieto, että uusi pengertie Hailuotoon on jo tekeillä. Arvaahan sen, että sitten niitä katsojia työmaalla vasta riittikin!”

Kerro oma outo tarinasi, jotta me uudet oululaiset ja meidän tarinamme tulisivat tutuiksi toisillemme.

Lue tarkemmin osoitteesta: http://rummuttaja. fi/100-outua-asiaa-uudesta-oulusta

Kotini on Oulussa Noin vuosi sitten astui voimaan laki, joka tukee maahanmuuttajien aktiivista osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa ja edistää heidän kotoutumistaan.

– Uusi laki laajeni koskemaan kaikkia Suomeen muuttavia henkilöitä, sanoo ohjelman laatimisessa mukana ollut toiminnanohjaaja Shahnaz Mikkonen Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victorista.

Laki velvoittaa kotouttamisohjelman laatimiseen, jollaisen Oulun kaupunkikin on tuottanut. Se toimii työkalupakkina viranomaisille.

– Ohjelmasta voisi tehdä myös maahanmuuttajille lyhyen version. Sil-

loin he tietävät, miten ja miksi heitä kotoutetaan ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia heillä on, sanoo Mikkonen.

Kotouttamisen tärkeimmät edellytykset ovat kielitaito ja työllistyminen.

Kotouttamisohjelman mukaan vuonna 2011 Oulussa oli 3 700 ulkomaan kansalaista. Kotini on täällä -kotouttamisohjelma ilmestyy pian Akkunassa. _Maria Öfverström

Uuden Oulun juhlavuonna monipuolisia tapahtumia

Tarvitsetko videokameraa tai muita av-laitteita?

Oppimateriaali- ja av-palveluista saat 40 vuoden ammattitaidolla: • kamerat • äänentoistolaitteet • GPS-paikantimet • oppimateriaalit • kirjasarjat • kansainvälisyyskasvatuksen matkalaukut Tavarat saat sisäisen postin kautta.

Lisätiedot opetustoimen Akkunassa: Opetus > Oppis Helena Laurila, helena.laurila@ouka.fi p. (08) 5584 9054, 050 316 6606 Kaisu Siltala, kaisu.siltala@ouka.fi p. (08) 5584 9052, 050 316 6605 Tänä vuonna vietämme 40-vuotisjuhlavuotta. Tule tutustumaan tarjontaamme! Taka-Lyötyn katu 4, katutaso, talo sijaitsee Madetojan salia vastapäätä.

14

Kevään aikana uuden Oulun juhlavuodelle sijoittuviin kolmannen sektorin järjestämiin tapahtumiin on ollut haettavissa tapahtumatukea.

Hakemuksia tuli kaikkiaan 67, joista 30 hakijalle myönnettiin tukea, yhteensä 100 000 €.

Tapahtumatukea myönnettiin tapahtumille, jotka vastasivat uuden Oulun juhlavuoden tavoitteisiin. Juhlavuoden tavoitteita ovat yhteisöllisyyden edistäminen, paikallislähtöisyyden esille tuominen ja nuorten huomioiminen. Lisäksi tukea myönnettiin tapahtumille, joissa näkyi jollakin tavoin uusi Oulu joko sisällössä, tuotantotavassa tai tapahtumapaikassa.

Työpaikallasi on todennäköisesti tapahtumia, jotka liittyvät juhlavuoden tavoitteisiin. Voit ilmoittaa ne osaksi juhlavuoden ohjelmistoa, jolloin tapahtumasi näkyy Oulun seudun tapahtumakalenterissa ja muissa viestintäkanavissa. Tervetuloa tekemään yhteistä uuden Oulun juhlavuotta!

Lisätiedot: www.ouka.fi/juhlavuosi2013 Heli Metsäpelto, heli.metsapelto@ouka.fi p. 044 703 7554.

kuvat Osmo Knuutinen

LOOTA tehostaa

asiakirjahallinnan

Asiakirjojen tehokkaaseen säilytykseen, jakeluun ja päivittämiseen on tulossa helpotusta tulevina vuosina. Kaupunki ottaa käyttöönsä asiain- ja dokumenttienhallintajärjestelmän, kotoisalta nimeltään Lootan.

Tietotyöläisiä on Oulun kaupungissa noin 5 000, joista noin 3 000 osallistuu jossakin muodossa päätöksenteon prosessiin, joten tarvetta tehostamiselle löytyy. Konsernipalveluiden hallinnoima projekti käynnistyy syksyllä ja se kestää vuoden 2014 loppuun saakka.

Lootan avulla rakennetaan yhtenäinen, hyvän tiedonhallintatavan mukainen sähköinen työtapa, joka mahdollistaa sähköisen päätösvalmisteluprosessin aina valmisteluun ja päätöksentekoon saakka. Lootan myötä automatisoituu myös määräajan säilytettävien sähköisten asiakirjojen hallinta.

Lootasta ja projektin etenemisestä lisää Akkunassa._Marjaana Koistinen, asianhallintapäällikkö/konsernipalvelut

Askarruttavatko eläkkeet?

Keva järjestää eläkekoulutustilaisuuden eläkeikää lähestyville julkisen alan työntekijöille.

Tilaisuudessa saat lisätietoa työeläkeotteesta sekä uudistuvista Kevan verkkopalveluista, eläkevaihtoehdoista, eläkkeen hakemisesta ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista.

Aika ja paikka: 7.11. klo 18–20, Tiedekeskus Tietomaa, Nahkatehtaankatu 6.

Ilmoittautuminen 27.9. mennessä: www.keva.fi > Tapahtumat. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta ilmoittautua verkon kautta, voit ilmoittautua myös puhelimitse numeroon 020 614 2548.

Osallistuminen on maksutonta.

Matti räppäsi ja Ari abbaili Eloriehassa

äinen Elorieha 14.8.2012 Uuden Oulun ensimm a. odotusten. Sääkin oli loistav Raatin kentällä onnistui yli ttimaan yhdessäolosta, Eloriehaan kokoonnuttiin nau tarjoilusta. esityksistä ja herkullisesta vien aa tarkoitettu kaikkien yhdisty Tilaisuus oli ensimmäistä kert alaikäisille ja n illee liso puo än heid ille, kuntien palveluksessa olev tuhatmäärin. lapsilleen. Väkeä oli paikalla hur viton n show ja luottamusmiesten Ohjelmista mm. JohtoTähtie yisen Erit riemastuttivat kaikkia. näytelmä sanahelinöineen Arin ja s päy räp nanen) elastinen huomion saivat Matin (Pen a. vall isla ntym esii o hm (Heikkinen) Abba-ha

Akkunaa parannetaan nykyaikaisemmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi.

Projektipäällikkö Kaisa Kekkosen mukaan nykyinen Akkuna ei palvele enää käyttäjien tarpeita.

Ongelmana on ollut erityisesti tiedon löydettävyys.

– Nyt navigaatiorakennetta selkiytetään ja hakukonetta paran-

netaan. Lisäksi käyttäjää auttaa hakemisto A–Ö, kertoo intranetpäätoimittaja Satu Tähtinen.

Muita parannuksia ovat esimerkiksi yhteisöllisyyttä ja ryhmätyötä tukevat toiminnot, kuten uutisten kommentointi ja nykyisten työtilojen järkeistäminen.

Uudistunut Akkuna avataan vuoden 2013 aikana._Meri Heikkilä

llot, muinainen muotoilu, Kasvomaalaus, taikailmapa asti. kiinnostivat lapsia jonoiksi kiipeilyrata ja pomppulinna musiikista vastasi Janne Pekkala juonsi ja illan _Osmo Knuutinen d. ban a hel Lou Aki

PYÖRRE 4/2012

Uudistuvasta Akkunasta löydät paremmin

15

kahville. Toiekin istahtaa Välillä ehtii its pitäisi olla tä et , ire ki in ni sinaan taas on a. ka ai tä yh assa kahdessa paik

ivä Työpä

Kahvinkeiton erikoismies

kuvat Kati Valjus

Matti Ylipuranen on ollut hyvinvointipalvelujen vakiokalustoa jo kymmenen vuotta. Jos kahvinkeittäjämies on jostain syystä pois työpaikalta, keittiöissä vallitsee pienimuotoinen kaaos. Matti viihtyy hyvin naisvaltaisessa työyhteisössä, josta löytyy aina rupatteluseuraa. Työpaikka löytyi aikanaan avotyötoiminnan kautta.

16

N

yt tarkkana. Täyttä kahvipannullista kohden pitää mitata yhdeksän mitallista kahvinporoja. Laskuissa menee helposti sekaisin, jos alkaa höpötellä muita asioita.

Hyvinvointipalveluissa työskentelevä Matti Ylipuranen jos joku sen tietää. Mies keittää kahvia työkseen.

– Joskus saattaa silti mennä pieleen. Pitää aloittaa laskeminen alusta, hyväntuulinen mies nauraa.

Ylipuranen on ollut osa hyvinvointipalvelujen (entinen sosiaali- ja terveystoimi) kalustoa jo kymmenen vuotta. Työpaikka löytyi aikanaan avotyötoiminnan kautta, ja mies on viihtynyt työssään erinomaisesti.

eleen, ja evät laskut pi ”Joskus men anen ur ip Yl ”, ta us al pitää aloittaa ssaan. te ita m ja poro nauraa kahvin

Kilpailu työpaikoista Oulun kaupungin hallintoyksiköissä on tällä hetkellä töissä muutamia vajaakuntoisia työntekijöitä. Tarkkaa lukumäärää ei saatu. Koko kaupungissa on noin 1350 vajaakuntoista työnhakijaa, mikä osoittaa työllistämistarpeen laajuuden.

V

– Mielenvirkistystähän tämä on. On mukavaa rupatella ihmisten kanssa.

Vaikka aina ei jouda rupattelemaan. Kahvinkeittäjän ja yleismies jantusen hommia tekevä Matti seuraa nytkin tarkasti tulostettua viikkolistaansa, jossa näkyvät päivän palaverit.

– Vitoskerroksen kokoustilassa alkaa palaveri kymmeneltä. Kahvit ja teet kuudelle, hän lukee ja napsauttaa kahvipannun porisemaan.

Tuoreen kahvin tuoksu Hyvinvointipalvelut toimivat Kirkkokatu 18:ssa neljässä eri kerroksessa. Se tietää päivän mittaan paljon portaita.

”Mielenvirkistystähän tämä on. On mukavaa rupatella ihmisten kanssa.”

– Joskus olen käyttänyt hissiäkin, jos on ollut paljon astioita kannettavana, vetreä mies hymähtää.

Nyt kiivetään termospullon kanssa neloskerroksesta vitoskerrokseen.

Kokoustilan pöytä siistitään aiempien kävijöiden jäljiltä, puhtaiden kuppien määrä tarkistetaan ja tarvittaessa haetaan lisää.

– Tänään on hiljaista, ei satu kokouksia eri kerroksissa päällekkäin. Silloin kun sattuu, voi olla vähän kiirettä. Pitäisi olla kahdessa paikassa yhtäaikaa. Usein kokouksia varmistuu vielä kesken päivänkin. Silloin tieto niistä jätetään keltaisella lapulla tähän, Ylipuranen osoittaa neloskerroksen kahvihuoneen sivupöytää.

ajaakuntoisella tarkoitetaan työ- ja elinkeinohallinnon palveluissa henkilöasiakasta, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia.

– Vajaakuntoiset kilpailevat samoista työpaikoista muiden työttömien työnhakijoiden kanssa, joten työllistyäkseen he tarvitsevat omaa motivaatiota työnhakuun, vaikka saavatkin apua työnhakuprosessiin meiltä, kertoo työvoimaohjaaja Raija-Liisa Kokko Oulun työvoiman palvelukeskuksesta.

Vajaakuntoisten työllistymistä on mahdollista edistää ammatillisen kuntoutuksen keinoin. Vajaakun-

toisille työnhakijoille tarjotaan tarpeen mukaan erilaisia työllistymistä tukevia palveluita.

– Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi työkokeilua, jonka kautta työnhakija pääsee työelämässä eteenpäin ja voi osoittaa oman ammattitaitonsa ja roolinsa työyhteisössä, sanoo Kokko.

Koska sairaus tai vamma heikentää työntekijän kykyä hoitaa työnsä sataprosenttisesti, kompensoidaan sitä palkkatuella.

Raija-Liisa Kokko kannustaa kaupunkia työllistämään vajaakuntoisia työnhakijoita.

– Tarvitsisimme lisää ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta erilaisia työntekijöitä kohtaan._Maria Öfverström

n tiskikoikupit viedäää Likaiset kahv tilalle. n aa htaat tuod neeseen ja pu

tuu uusia koko ittaan varmis isella lta ke in Jos päivän m at M istä tavoittaa uksia, tieto ni . lla pu ila st mui

17

Ennen kello kymmeneltä alkavaa kokousta on ehtinyt tapahtua jo paljon. Matti Ylipuranen on kävellyt työpaikalleen kotoaan Tuirasta puoli kahdeksaksi.

– Kävelen aina, sateellakin, mies virnistää.

Kun suurin osa työntekijöistä saapuu työpaikalleen kahdeksaksi, heitä vastaan leijailee tuoreen kahvin tuoksu. Ennen kahdeksaa Matti ehtii keittää aamukahvit koko porukalle ja siistiä kokoustilat aamupalaverikuntoon.

– Usein tyhjennän myös tiskikoneet aamuisin, jos ne ovat jääneet edellisenä iltapäivänä pesemättä. Työpäiväni loppuu puoli kahdelta, mutta välillä tahtoo mennä ylitöiksi, tunnollinen mies hymyilee.

Aamun hommiin kuuluu myös termospullojen pesua ja puhtaiden kuppien kantamista kokoustiloihin.

Ei kahta samanlaista päivää Ylipuranen tietää kyllä, mitä tapahtuu, jos hän on poissa. Niin on tapahtunut pari kertaa kymmenen vuoden aikana.

t neljässä eri velut toimiva Hyvinvointipal n mittaan Se tietää päivä kerroksessa. . paljon portaita

ää n Matti pyöritt Päivän mittaa tiskejä. ta lis el ne ko ainakin viisi

– Keittiö on kamalassa siivossa ja astiat altaassa tai pitkin poikin pöydillä, Ylipuranen nauraa.

– Matti on meille korvaamaton. Täällä ollaan ihan pulassa, jos Mattia ei jonain päivänä näy töissä, kahvihuoneeseen lounaalle istahtavat naiset nyökyttelevät kuorossa.

Nyt miehellä on jo kiire kakkoskerrokseen.

Sinne on tullut uusia toimistokalusteita, ja parille käytöstä pois jääneelle toimistotuolille pitäisi löytää varastotila.

– Varastot ovat kyllä ihan täynnä, yleismies huokaa.

ine tärkeä työväl Avaimet ovat . sa es tta lje kerroksiin ku

Matti Ylipurasen työpäivä numeroina:

Vähintään 55 kupillista kahvia • Vähintään 5 koneellista astioita • Vähintään 250 porrasta • 60 naispuolista työtoveria 18

Ei auta kuin koputella ovelta ovelle. Siinä samassa tulee vaihdettua vähän kuulumisiakin. Liki 60 naisen työyhteisössä löytyy aina juttuseuraa.

– Kyllä naisten kanssa aina pärjää. Juttelemme kaikesta: säästä, uutisista tai työasioista, esimerkiksi.

Ihmisten tapaamisen lisäksi työssä on Ylipurasen mukaan parasta se, ettei koskaan ole kahta samanlaista päivää.

Varsinainen yllätyspäivä oli kolmisen vuotta sitten, kun työporukka järjesti Matin 60-vuotispäivän kunniaksi yllätysjuhlat.

– Yhtään en osannut aavistaa, Matti myhäilee.

Vaikka moni Matin ikäinen on jo eläkkeellä, työ maistuu vielä hyvin.

– Nooh, saapa nähdä, kauanko minua täällä vielä pitävät, yleismies virnistää nauraen._Kati

ttelemaan pysähtyä rupa ole kiire, ehtii eisössä ei ht n öy ku ty in en llo is Si na nssa. Liki 60 ka stä. n ie m de ri ei er pa ov työt äksi vain Ylipurasen lis työskentelee

Valjus

Uskaltakaa ylittää rajat Mika Inkala teki yhteistyötä Nuorten ystävät ry:n kanssa ja sai sieltä kipinän kokeilla kuulovammaisen työntekijän palkkaamista työllistämistuella Toppilaan. lusti häntä ja vastasi asiakkaalle epätavalliseen asiakaspalvelusävyyn, että poika pärjää työssään siinä missä me muutkin.

Vajaakuntoisen työllistäminen voi olla pelottavaa ja haastavaa, mutta se antaa Inkalan mukaan paljon työyhteisölle.

– Mieti, miten paljon työllistäminen parantaa vajaakuntoisen elämänlaatua.

Samalla täyttyvät myös yhteiskunnan velvoitteet häntä kohtaan palkkaverojen suhteen.

Vaikka matkaan lähtiessä pelottaa, Inkala kannustaa kaupungin yksiköitä miettimään vajaakuntoisen työllistämistä.

– Kaupungin arvoissa on mainittu sanat luovuus ja rohkeus. Olkaa siis luovia ja rohkeita. Olkaa rohkeita yrittämään, se antaa enemmän kuin ottaa, Inkala kannustaa._maria öfverström

”Miksi vain me niin sanotusti terveet olisimme oikeutettuja työsuhteisiin?”

PYÖRRE 4/2012

– Tietysti meitä pelotti se, miten hän pärjäisi asiakaspalvelutehtävissä ja miten me pystyisimme kommunikoimaan keskenämme. Miten saisimme viestin perille ja hän oman sanottavansa meille, Inkala sanoo.

Tukea työn aloitukseen he saivat yhdistykseltä ja apuna käytettiin myös tulkkauspalvelua. Tunnelma työyhteisössä oli alun jännittämisen jälkeen positiivinen.

– Koin, että teemme tärkeää, oikeaa asiaa. Olin miettinyt aikaisemmin, miksi vain me niin sanotusti terveet olisimme oikeutettuja työsuhteisiin.

Palautetta tuli myös asiakkailta, niin hyvää kuin huonoakin.

– Joku ihmetteli, miten voimme laittaa kuuron ihmisen kassatyöhön. Oli hienoa huomata, miten koko työporukka puo-

19

kuva shutterstock

Kolumni

isyys l ä v n i a s n a K tta suvaitsevaisuu edellyttää

K

ansainvälinen Suomi on tällä hetkellä arvoiltaan ja asenteiltaan kenties suvaitsemattomin mitä ikinä historiassaan. Tällaiseen johtopäätökseen tulee, kun tutustuu Helsingin Sanomien 12.6.2012 uutisoimaan toimihenkilöjärjestö STTK:n teettämään kyselytutkimukseen. Suomalaisten suvaitsemattomuus kohdistuu kansainvälisyyteen, kaksikielisyyteen, monikulttuurisuuteen, erilaisuuteen ja maahanmuuttoon. Näin siltikin, vaikka saman kyselyn mukaan vastaajat toivovat kotikunnaltansa yhteisöllisyyttä, huolenpitoa ja välittämistä.

Ristiriita on ilmeinen. Eikö yhteisöllisyys lähde juuri siitä, että suvaitsemme toinen toisiamme, koska haluamme jakaa saman yhteisön toistemme kanssa? Välitämme. Yhteisöllisyyshän on juuri se voima, joka pitää yhteisön, esimerkiksi kunnan, koossa. Voiko olla yhteisöllisyyttä ilman suvaitsevaisuutta tai tasa-arvoa?

20

Kansainvälisessä maailmassa ei mikään hyvinvointia ylläpitävä valtio voi käpertyä kuoreensa ja eristäytyä muista.

Tämä sama pätee myös suuriin kaupunkiseutuihin. Uusi Oulu on pohjoisen Skandinavian pääkaupunki, kansainvälinen osaamiskeskus. Se ei toteudu ilman kansainvälistä vuorovaikutusta eikä ilman laajaa yhteistyötä. Yhteistyö taas edellyttää aina suvaitsevaisuutta. Menestymme vain, jos huomaamme hyödyntää erilaisuutta yhteisömme kehittämisessä.

Me kaikki Oulun kaupungin työntekijät olemme suuri voimavara suvaitsevaisuuden levittämisessä kaupunkiseudullemme: 13 000 sanansaattajaa ei voi olla kuulumatta!

Voimme toimia esimerkkinä ja suvaitsevaisuuden viestinviejinä työssämme, harrastuksissa sekä ystäväpiirissämme.

Jussi Kauppi Kirjoittaja toimii palvelupäällikkönä Oulun Konttorissa

Kierrätellen

Voiko jätteenpolttolaitokselle Laanilaan viedä itse jätettä poltettavaksi peräkärryllä?

Jätteenpolttolaitos ei ota vastaan yksittäisten jätteentuojien jätekuormia lainkaan.

Laanilan voimalaitos sijaitsee Kemiran tehdasalueella, jonka turvallisuusmääräykset ovat tiukat ja vain jätehuoltoyritysten jäteautot vievät jätettä polttolaitokselle.

Rakennuslevyt ja muut suuret jäte-esineet tuodaan edelleenkin Ruskon jätekeskukseen maksullisena jätteenä: jäte toimitetaan Ruskosta edelleen poltettavaksi.

Miksi kynsilakka on vaarallista jätettä?

Kynsilakan raaka-ainelista on vaikuttavaa luettavaa. Suurinta osaa listan aineista on suhteellisen turvallista käyttää. Joukossa on kuitenkin aineita, jotka jätteenä luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi, ja siten koko kynsilakkapullon sisältö on vaarallista jätettä. Kynsilakassa voi olla esimerkiksi asetonia tai dibutyyliftalaattia, haitallisia kemikaaleja molemmat.

Onneksi kynnet ovat kovaa ainesta, keratiinia. Kun lakka on kovettunut, elimistöön ei liukene kynnen läpi haitallisia aineita.

Vinkk

i:

Pimenevät illat lähest yvät. Tunn saat askart elmavalaist elemalla va usta pihapi nh Tarvitset va iriin in metallip oista metallipurkeis ta urkin, nask lankaa ripu alin rei´ittä pihalyhdyt. stamista va mistä ja m rten. Purki helmin ja etallit voi myös nauhoin. tuunata na pein,

Mitä jätettä ovat pelastusliivit/ kelluntaliivit?

Käyttökelvottomat pelastus- tai kelluntaliivit voi laittaa tavalliseen roskikseen.

Jos ns. paukkuliivien hiilidioksidipanos on täysi, se kannattaa irrottaa ja tyhjentää ennen kuin liivit laitetaan roskiin.

Tyhjän panoksen voi laittaa metallinkeräykseen.

Voiko rikkaruohomyrkyn laittaa polttokelpoisen jätteen joukkoon?

Kaikki myrkyt ovat vaarallista jätettä eikä niitä voi laittaa polttokelpoisen jätteen joukkoon. Rikkaruohomyrkyn voi tuoda Ruskon jätekeskuksen Oivapisteelle tai kuntien vaarallisen jätteen keräyspisteisiin.

Joko tunnet Oiva Roinan?

Mitä ainetta on bakeliitti?

Voiko sitä polttaa?

Bakeliitti on ensimmäinen synteettinen muovi. Sitä tehdään fenolista ja formaldehydistä. Vuosisadan alkupuolella bakeliittia käytettiin kotonakin yleisten tavaroiden valmistuksessa, vanha kunnon pöytäpuhelin oli ”ennen vanhaan” tehty bakeliitista. Bakeliitin eristysominaisuudet ovat hyvät ja sitä käytetään edelleen mm. sähköteollisuudessa.

Bakeliitti on ns. kertamuovi, sitä ei voi muokata eikä käyttää uudelleen aineena, mutta sen sisältämä energia voidaan saada käyttöön polttamalla bakeliitti jätteenpolttolaitoksissa. Kotipolttoa ei suositella.

Tämä 15 vuotta vanha ja silti edelleen ikinuori varis on kierrätyspulmien ratkoja ja lajittelun mestari. Jopa niin hyvä, että hänet palkittiin Oulun 100 tekoa –ohjelmassa numerolla 18. Onnea Oiva!

Oiva Roinan löydät myös Facebookista! Käy tykkäämässä.

PYÖRRE 4/2012

Bakelaatti, ei kun bakeliitti ja mitä näitä nyt oli...

kuva oiva roinan kotialbumi

kuva anne kiiski

Kierrätellen-palsta liputtaa ilmastonmuutostalkoiden puolesta! Kysy roskista, jätehuollosta tai ihmettele muuten ääneen.

"Roskaposteja" toivotaan osoitteeseen ilona.suppanen@ouka.fi.

21

Puheenaiheita

Euroopan älykkäin kaupunni

Kymppi kysely Kunta10-kyselyn aika on taas.

Vaikka vastaaminen voi vaikuttaa aikaa vievältä, kannattaa kysely ottaa tosissaan.

Maailman älykaupunkititteli ratkaistiin kesäkuussa New Yorkissa. Titteli meni Kaliforniaan, Riversideen, mutta Euroopan älykkäin kaupunki vuosimallia 2012 on plakkarissa ikuisesti. Siitä on syytä iloita.

Markkinointipäällikkö Pauliina Pikkujämsä, ICF projektipäällikkö Outi RouruKuivala ja riskirahoituksen ja yritysjärjestelyiden asiantuntija Ville Heikkinen kokoavat kilpailun jälkitunnelmat Pyörteen lukijoille.

Millaista oli olla mukana isossa kansainvälisessä kilpailussa?

OR-K: ”Se, että pärjäsimme omana itsenämme aidossa kansainvälisessä kilpailussa todistaa, että Oulussa on tehty asioita oikein. ICF-kilpailuprosessi on myös aidosti opettanut meitä arvioimaan kaupunkimme elinvoimaisuuden ja edistyksellisyyden tasoa suhteessa muihin kaupunkeihin.”

VH: ”On aina silmiä avaavaa päästä vertaamaan omaa tekemistä kansainvälisesti. Vertaamisen jälkeen rima osataan asettaa tarpeeksi korkealle, eikä niin helposti syyllistytä perusteettomaan itsemme onnitteluun.”

Mitä opitte älykaupunkiprojektin aikana?

PP: ”Viestimme aloittaviin yrityksiin satsaavasta kaupungista meni erinomaisesti läpi kansainvä-

lisessä mediassa. Vahva imagomme kesti myöhemmin kesällä hyvin, kun maailmalle välittyi uutisia meillä pitkään toimineen suuryrityksen ongelmista. Opimme, että viestinnässä pitää toimia tehokkaasti, olla läsnä oikeilla areenoilla ja mieluummin etunojassa.”

OR-K: ”Kokonaisuuksien luonnissa ja viestin rakentamisessa kilpakumppanimme olivat pidemmällä, ja meidän on jatkossa kerrottava tarinamme paremmin. Meidän on oltava ulospäin suuntautuneita, ylpeitä ja innostuneita siitä, mitä meillä on.”

Miten jatkossa Oulua markkinoidaan pohjoisen parhaana kaupunkina?

PP: ”Internetin aikakaudella kaikella tekemisellä on pitkä muisti. Olemme aina Euroopan älykkäin kaupunkiyhteisö vuosimallia 2012. Oulun markkinointikuva jatkossa on vahva pohjoisen Skandinavian pääkaupunki.”

VH: ”Nostamalla esille alueen kasvuvaiheen yrityksiä ja kulttuuria.”_Maria Öfverström

Kunta10-kysely en järjestetään jälle a ta as syksyllä. V uta. kyselyyn ja vaik

Testaa Oulu-tietosi Kysymykset Eero Ylitalo

2. Oulun keskustassa tapellaan viikonloppuisin eniten noin klo 1) 24 x) 2 2) 4?

3. Koitelin kosket ovat 1) Haukiputaalla x) Kiimingissä 2) Yli-Iissä?

4. Kärsämäen tarinaniskennän SM-kisoissa kolmanneksi sijoittui oululainen Jukka Lappalainen tarinallaan 1) Pakoonjuoksu x) Perässähiihto 2) Takaa-ajo?

22

Mittarit asiakaspalautteessa

5. OTN:n ”Salaa rakas” -kesäteatteriesityksessä 2012 Hupisaarilla yhtenä roolihahmona nähtiin 1) Greta Garbo x) Marilyn Monroe 2) Johanna Tukiainen?

8. 10 vuotta sitten edesmennyt kirjailija Jorma Kurvinen kirjoitti 19 ns. viihderomaania salanimellä 1) Elsa Anttila x) Suvi-Marja Korvenheimo 2) Eva Wein?

6. Ouluun sijoittuvan Miss Farkku-Suomi -elokuvan ohjasi oululainen Matti 1) Keränen x) Kinnunen 2) Pennanen?

9. Oululainen Aarno Strömmer valittiin kesäkuussa 2012 Suomen 1) Rintamaveteraaniliiton x) Sotainvalidien veljesliiton 2) Sotaveteraaniliiton puheenjohtajaksi?

7. Oulunsalon kirkko sai kesän aikana ulkoseiniinsä alkuperäisen värin, joka on 1) haaleansininen x) valkoinen 2) vaaleanharmaa?

10. Oululainen Pirjo Hernesniemi kulki kesällä Utsjoelta Helsinkiin 1) potkulaudalla x) pyörätuolilla 2) rullalaudalla?

Oikea rivi: 2XX / 21X / 21XX

1. Vuoden 2012 tangokuninkaaksi valittiin oululainen 1) Kyösti Karvonen x) Markku Mantila 2) Pekka Mikkola?

Kunta10:ssä kerätään tietoa kuntaalan henkilöstön työstä ja työssä tapahtuvista muutoksista ja niiden vaikutuksista henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimus tehdään kahden vuoden välein. Vastaamaan kutsutaan kaikki 1.9. vähintään 50 %:n työajalla työsuhteessa olevat vakinaiset työntekijät ja pitkäaikaiset sijaiset.

Keskeiset tulokset tiedotetaan kaikille tutkimukseen osallistuneille kunnille ja niiden henkilöstölle työyksikkötasolla.

Muutoksia työhyvinvointiin saadaan aikaan yhdessä. Esimerkin saimme hyvinvointipalveluiden pohjoisen kotihoidon Rajakylän yksiköstä. − Kyselyn tuloksia käydään ensin läpi henkilöstön kanssa. Näin saamme aikaan yhtenäisen linjan, sillä osa kysymyksistä on voitu ymmärtää väärin, kertoo palveluesimies Miiamaria Kuokkanen.

Parannukset työhyvinvoinnissa liittyvät pääosin johtamisen ja toiminnan kehittämiseen. − Olemme muun muassa selkiyttäneet toimintaamme, tarkentaneet pelisääntöjämme ja yhteisiä käytäntöjämme ja kehittäneet työkokoustapojamme.

− Muutoksia on turha tehdä, jos henkilöstöä ei ota mukaan niiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tärkeää on myös osata ottaa vain kohtuullinen määrä muutettavia asioita, sillä kaikkea ei voi muuttaa kerralla. Muutokselle pitää antaa myös aikaa toteutuakseen, Kuokkanen huomauttaa.

Työolojen muutosten vaikutuksia ei Rajakylän kotihoidossa lasketa rahassa vaan asiakaspalautteen tyytyväisyytenä.

Vaikutukset ovat kohdistuneet lähinnä työilmapiiriin ja työn tulosten kehittämiseen. − Tulokset näkyvät asiakkaidemme hyvinvointina ja tyytyväisyytenä, vaikka taloudellisiakin parannuksia on huomattavissa muun muassa sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähentymisenä. _Maria Öfverström

e haast ä ä en a kiert Kamer tään Nuort4:lle. h e i t e e m a R e di 6 eas päihd

Nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi on osa Byströmin nuorten palveluita. Työpäivää siellä kuvasi Hanna Mettovaara.

Kamera kiertää

Juttusarja, jossa seurataan yhden työntekijän päivää hänen itsensä kuvaamana.

Keppijumppa

Työpisteellä

Perustyöhöni kuuluu nuorten neuvonta ja ohjaus paikan päällä keskuksessamme, netissä ja puhelimessa.

teksti & kuvat hanna mettovaara

Työpäivä käynnistyy työyhteisön yhteisellä keppijumpalla. Jumppaamassa mukana Byströmin nuorten palveluiden työntekijöistä vasemmalta oikealle Anna Visuri, Sari Remes ja minä.

Aamukahviryhmässä

Keskiviikon aamukahviryhmässä nuorille on tarjolla pientä aamupalaa. Ryhmässä on mahdollisuus jutustella kuulumiset ohjaajan kanssa, lukea päivän sanomalehdet ja saada tarvittaessa ohjausta esim. opiskeluasioihin liittyen.

Työporukkaa

Vapaamuotoinen kokous Byströmin nuorten palvelujen porukalla.

Vasemmalta oikealle Sauli Rantapelkonen, Terhi Paldanius, Sari Mettovaara, Janne Helttunen ja edessä Sari Remes.

YouTubesta löytyy hyvin toteutettu video talon palveluista haulla Byströmin nuorten palvelut. Käy katsomassa!

Lounaalla

Kevyt, mutta runsas salaattilounas ystävän kanssa katkaisee mukavasti työpäivän.

23

Itella Posti Oy

Itella Green