Pyorre 3 2014

Lehti Oulun kaupungin henkilöstölle

Hyvää kesää!

3/2014

s. 16

Yyppiläiset perustivat palvelupisteen

an

s

ssa a n ks ku a! sa k o A s y rty ään uus i i s k rre ähd elo ö y N P k iA

n ku

.

öä

lt isä

Sisältö 3/2014 4–7 Teema/ Asiakaslähtöiset

palvelut

Ensin on asiakas Asiakasta ei enää juoksuteta Uusia palvelumuotoja

4–7

8–9 Kaupungin viisaat liikkujat 12–14 Työkalupakki

Lyncaatko jo sujuvasti?

- Vaihtoehtoja sähköpostille

15

Kierrätellen

16–18 Työpäivä Ympäristötalon

asiakaspalvelupisteessä

19

Pyörre peukuttaa

20

Hra Kraak

12

uusiutuneelle Nallikarille

19

Liikunnallista kesähubaa

A

urinko ja ihana pohjoinen valo saavat meidät taas nauttimaan kesästä ja erilaisista rantojen ja pihojen aktiviteeteista. Tarjonnastahan Oulussa ei ole pulaa. – Oulussa on erittäin kattava kevyenliikenteenverkosto, joka mahdollistaa niin pyöräilyn, lenkkeilyn, sauvakävelyn kuin rullaluistelunkin. Niiden varrella olevat upeat maisemat tarjoavat myös esteettistä nautintoa.

Oulussa on 25 virallista uimarantaa eri puolilla Oulua, jotka luovat mahdollisuuksia uimiseen, virkistäytymiseen tai vain kesästä nautiskeluun.

Kaupungin kuntoradoilla voi kohottaa kuntoaan metsien siimeksessä. Myös patikkareitit antavat ihan uudenlaisen elämyksen liikkumisesta Oulussa. Kannattaa kokeilla vaikka päiväretkellä!

Kaupungin ulkoliikuntapuistot ovat saavuttaneet suurta suosiota, ja kesällä ne pääsevät oikeuksiinsa ja mahdollistavat kuntosaliharjoittelun sinisen taivaan alla kellon ympäri. Oulun lukuisilla ulkokentillä voi nähdä innokkaita jalkapallon, pesäpallon tai vaikkapa kriketin harrastajia. Frisbeegolf on myös lisännyt kokoa ajan suosiotaan.

Lajia pääsee kokeilemaan maksutta ja ilman mitään varauksia Oulun useille frisbeegolfkentille - mukava laji vaikka pienellä porukalla kokeiltavaksi.

Asukastuvilla on tänä kesänä lainattavissa varustekassit, jotka ovat täynnä erilaisia pihapelejä ja muita hauskoja liikunnallisia välineitä. Ne ovat kaikkien kuntalaisten lainattavissa. Ei muuta kuin kassit lainaan ja pihapelit pystyyn!

Kaupunki tukee myös oman henkilöstönsä työhyvinvointia Smartum-liikuntasetelien muodossa, ja niitä voi hyödyntää myös kesäaikana.

Nauttikaamme kesästä – kukin omalla tavallamme.

Niina Epäilys liikuntajohtaja

Uimarannat ku

tsuvat taas ke

säpäivien vietto on.

Kuva Värtön uim arannalta.

3/2014, Oulun kaupungin henkilöstölehti • Julkaisija: Oulun kaupunki ISSN: 1797-8491 • Toimitus: Otavamedia Asiakasviestintä • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, puh. 044 703 1140, sirkka.i.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Eila Vähäkuopus, puh. 044 703 1141, eila.vahakuopus@ouka.fi • Tuottaja: Maria Öfverström, puh. 040 524 1600, maria.ofverstrom@otavamedia.fi • Graafinen suunnittelu: Päivi Rücker, puh. 040 518 6655, paivi.rucker@otavamedia.fi • Toimituskunta: Sirkka Keränen, Eila Vähäkuopus, Lea Ansamaa, Satu Fränti, Riikka Harjula, Minna Kekarainen, Terttu Mikkola, Anne Paakkari, Minna Parkkila, Minna Pohjola, Raija Selkälä, Jari Tuhkanen, Sari Valppu • Kannen kuva: Juha-Pekka Honkanen • Kuvassa: Ympäristötalon asiakaspalvelupisteen työntekijöitä.

2

Kahavilla Tarja Kynkäänniemi Tällä palstalla kahvittelemme henkilökunnan kanssa.

Kukkien paras ystävä

kuva KATI VALJUS

Puutarhurin työpäivät kuluvat kukkien ehdoilla sateella ja paisteella. Vapaa-aikaan kukkaterapia ei kuulu.

P

uutarhuri Tarja Kynkäänniemen toukokuinen aamu on mennyt paikkaillessa kukkapylväitä.

– Puolet saatiin jo kaupunkilaisten iloksi ja ihasteltavaksi, mutta puolet tarvitsee vielä vähän ekstrahoivaa, jotta ne saadaan kunnolla kukoistamaan, puutarhuri kertoo Hupisaarilla sijaitsevassa työpisteessään.

Teknisen liikelaitoksen puutarhurit elelivät toukokuussa vuoden kiireisintä aikaa: rekka-autolla saapuvat noin 13 000 kesäkukkaa pitäisi saada penkkeihin parin viikon sisällä, ja sitä ennen isommat koristekukat alta pois.

Kynkäänniemi ei silti tunnusta stressaavansa.

– Olen hoitanut tätä pestiä jo reilusti toistakymmentä vuotta. Aina ne kukat on kesän alussa paikoilleen saatu, nainen nauraa.

Kynkäänniemellä on kourat mullassa käytännössä koko kesän, vaikka kyllä väliin paperitöitäkin mahtuu.

– Olen ulkoilmaihminen, viihdyn näissä hommissa. Vapaaajallani harrastan monipuolisesti liikuntaa: talvella hiihtoa ja kesällä sauvakävelyä. Viime talvena en tosin ladulle ehtinyt montakaan kertaa, kun lumitilanne oli niin onneton. Huonon talven jäljet näkyvät myös työssäni: sipulikukat nousivat maasta surkean huonosti.

Koska puutarhurin työ painottuu kesään, hän pitää lomia ripotellen pitkin vuotta.

– Yleensä käyn viikon reissun Lapissa sekä keväällä että syksyllä. Lomat sujuvat pitkälti liikuntaharrastuksen ehdoilla, aktiivinen nainen kertoo.

Mitenkäs kukat sitten? Hoivaako puutarhuri niitä myös vapaa-ajallaan?

– En todellakaan! Kukat ovat ihania, mutta niiden hoitaminen saa jäädä töihin. Kavereiden pihoilla käyn joskus auttamassa ja antamassa neuvoja. Niitä kyllä kyselläänkin paljon, ja mielelläni autan.

Kukkien kanssa on kiitollista tehdä töitä.

– Yleensä kukat herättävät ihmisissä iloa. Kun kaupungilla istutuksia laitellaan ja hoidetaan, moni pysähtyy ilahtuneena kiittelemään, että on mukavaa, kun kaupunki panostaa tällaiseen. Tässä työssä myös näkee kättensä jäljen: kukat kukoistavat sitä kauniimmin, mitä paremmin niitä hoitaa._KATI VALJUS

Tarja Kynkäänniemi tunnustautuu kahvin ystäväksi. Hän juo sen mustana ja silloin, kun ehtii. Puutarhurin liikkuvaisessa työssä kuppi tahtoo usein unohtua jäähtymään, kun kädet jo tarttuvat multaan.

LEMPIKUKKANI... on mikä tahansa elinvoimainen kukka. On aivan liian haastavaa nimetä vain yksi laji. Jos jokin väri pitäisi nimetä, se olisi aniliininpunainen.

ODOTAN KESÄLTÄ... auringonpaistetta ja tasaista lämpöä. Pitkää, lämmintä kesää kukille ja ihmisille!

SADEPÄIVÄNÄ RENTOUDUN... lukemalla dekkareita. Suosikkejani ovat tanskalaiset ja ruotsalaiset dekkarit. Uppoavat myös TV-sarjoina.

PARASTA TYÖSSÄNI... on vaihtelevuus. Koskaan ei tiedä, millainen kesä tai millainen viikko on tulossa. Tärkeä on myös hyvä työporukka.

ILOA ELÄMÄÄNI TUOVAT... onnistumiset!

Pyörre 3/2014

5 nopeaa

3

kuvat KATI VALJUS

Teema Asiakaslähtöiset palvelut

Ensin on asiakas Asiakaslähtöisiä palveluja kehitettäessä asiantuntijoita ovat paitsi asiakas, myös asiakasta palveleva kaupungin työntekijä.

A

siakaslähtöisyys on viime vuosina noussut esille siellä täällä kaupungin palveluja kehitettäessä. Palvelujen kehittämisohjelman myötä asiakaslähtöisyyttä on nyt lähdetty toden teolla vahvistamaan, eikä sen toteutumiseksi ole kysymys pienistä toimintatapojen viilauksista. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa koko organisaation toimintakulttuurin muutosta.

4

– Kaupungin perustehtävä on tuottaa asukkaille palveluja. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa kuntasektorilla aivan samaa kuin yrityspuolellakin: pyritään tuottamaan palveluja, jotka palvelevat asukkaita mahdollisimman kattavasti ja monipuolisesti, käyttäjien lähtökohdista käsin, strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist summaa laaja-alaisen asian pähkinänkuoreen.

Kari-Pekka Kronqvistin ja Pirjo Mäkisen mukaan perustana asiakaslähtöisille palveluille on asiakaslähtöinen toimintakulttuuri. – Kaikissa kaupungin ratkaisuissa, palvelukokonaisuuksien muodostamisessa ja toimintatapavalinnoissa on lähtökohtana asiakas, Mäkinen alleviivaa.

Asiakaspalvelun merkitys kasvaa Yksi tyypillisimmistä asiakaslähtöisistä palveluista ovat erilaiset asiointipalvelut.

– Asiointipalvelujen laajentaminen verkkoon tarkoittaa sitä, että palvelua voi käyttää silloin, kun

se sopii itselle parhaiten. Tästä hyvä esimerkki on vaikkapa sähköisen reseptin uusiminen Omahoidon kautta. Enää ei tarvitse siirrellä paperisia reseptejä terveyskeskuksen aukioloaikana, Kronqvist huomauttaa.

Kun palvelut automatisoituvat, se tarkoittaa käsiparien vapautumista varsinaiseen asiakaspalveluun.

– Asiakaspalvelun merkitys ei nettiaikakauden myötä ole häviämässä, päinvastoin. Kun asiakaslähtöisyys otetaan palveluissa huomioon, henkilökohtaiset kohtaamiset ovat yhä asiantuntevampia ja myös monialaisempia. Puhutaan palvelu-

Teema jatkuu seuraavalla sivulla...

Pyörre 3/2014

Tiukentuneet määrärahat ovat yksi syy siihen, miksi palveluja on Oulun kaupungissa ryhdytty pohtimaan yhä asiakaslähtöisemmin.

– Ja sehän ei ole ollenkaan huono asia. Muuttuvassa maailmassa toimintakulttuurien on pakko muuttua, ja tiukentuneet määrärahat ovat siihen hyvä sysäys, Kronqvist huomauttaa.

5

Teema Asiakaslähtöiset palvelut Pateniemen omatoimikirjasto on esimerkki asiakaslähtöisestä palvelusta. Kirjaston ovet avautuvat kirjastokorttiin liitetyllä pin-koodilla, jonka saa kirjastosta.

Kirjastojen lainausautomaatit vapauttavat virkailijat asiakaspalvelutyöhön (keskimmäinen kuva).

"Organisaatiorakenteet eivät ole enää esteenä toiminnalle, vaan moniammatillisen yhteistyön kautta löydetään uusia, entistä toimivampia tapoja tehdä asiakaspalvelutyötä." kokonaisuuksista, jotka määrittyvät yksilöllisesti asiakkaiden henkilökohtaisten tarpeiden mukaan.

Yksi esimerkki palvelujen painottumisesta on kuntalaisen valintamahdollisuus oman terveysaseman suhteen.

– Kun asiakkaat äänestävät jaloillaan, jopa terveyskeskukset joutuvat puntaroimaan omia vahvuuksiaan ja omaa palveluaan, Kronqvist sanoo.

Tiedonkulku tärkeää Asiakaslähtöisyys tarkoittaa väistämättä monialaista yhteistyötä. Teknisiä ratkaisuja kehitellään yhdessä teknisten osaajien kanssa ja asiakasnäkökulmaa pohditaan organisaatiorakenteista riippumatta. Myös kaupungin ulkopuolisia osaajia tarvitaan.

– Organisaatiorakenteet eivät ole enää esteenä toiminnalle, vaan moniammatillisen yhteistyön kautta löydetään uusia, entistä toimivampia tapoja tehdä asiakaspalvelutyötä. On tärkeää, että asiakaspalvelutyön merkitystä tuetaan johtamisella, kehittämispäällikkö Pirjo Mäkinen painottaa.

Asiakaslähtöisiä palveluja kehitettäessä asiantuntijoita ovat paitsi asiakas, myös asiakasta palveleva kaupungin työntekijä.

– Hän on paras henkilö kertomaan kuntaorganisaatiossa eteenpäin, miten hänen palveluedellytyksiään pystyttäisiin parantamaan ja miten asiakaspalvelun taustaprosessien tulisi toimia, Mäkinen muistuttaa.

Olennaista asiakaslähtöisyyden toteutumisessa ovat sekä Kronqvistin että Mäkisen mukaan uudistusmielinen asenne, sitoutuminen ja avoin tiedonkulku yli hallintorajojen.

6

Hyvinvointineuvolassa unohdetaan organisaatiorajat

Moniammatillinen tiimi palvelee Välikangas nostaa yhdeksi tärkeäksi asiakaslähtöisyyden esimerkiksi hyvinvointineuvolan.

– Hyvinvointineuvolaa lähdettiin vuonna 2010 kehittämään asiakkaiden tarpeista

käsin, yhdessä henkilökunnan kanssa. Neuvolajärjestelmähän tavoittaa hyvin kaikki alle kouluikäiset lapset ja heidän perheensä.

Ennen ongelmia kohdanneet ja tukea tarvitsevat perheet ohjattiin itse ottamaan yhteyttä toiseen yksikköön, vaikkapa sosiaalitoimeen tai mielenterveyspalveluihin.

Hyvinvointineuvolan toimintamallin kehittämisen myötä on päästy tilanteeseen, jossa neuvolan terveydenhoitaja on se, joka hoitaa yhteydenotot ja etsii perheelle heidän tarvitsemansa tuen.

– Muutos on merkittävä: kun perheen voimavarat ovat vähissä, he eivät itse jaksa hakeutua palveluihin. Kun organisaatiorajat unohdetaan, pystytään asiakkaita palvelemaan moniammatillisen tiimin voimin, Välikangas huomauttaa.

Ideoita ja palautetta asiakkailta Hyvinvointineuvolaa on kehitetty asiakkaita kuulemalla: on jalkauduttu perheiden ryhmätoimintoihin ja kysytty suoraan, millai-

Esimerkkejä oululaisesta palvelusta

3

4

2

5

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP). Keskitetty tietojärjestelmä yksityisille palveluntuottajille palveluntuottajaksi hakeutumiseen, kunnalle palvelusetelien ja ostopalvelutilausten luomiseen ja asiakkaille palvelujen monipuoliseen käyttämiseen. Tukee asiakkaan valinnan vapautta ja palvelujärjestelmän laadun seurantaa.

Tutustu n Ympäristötalo luasiakaspalve pisteeseen sivulla 16. !

Asiakaspalvelu 2014 -hanke. Oulu10:n Kiimingin asiointipiste on mukana hankkeessa, jossa kuntalainen saa asiansa vireille niin kunnan kuin valtionhallinnon palveluntuottajien asioissa yhdessä ja samassa asiointipisteessä. Mukana olevia toimijoita ovat muun muassa Kela, poliisi, TE-toimisto, verotoimisto ja maistraatti.

1

Pateniemen omatoimikirjasto. Omatoimiaikana kirjastoon pääsee kirjastokorttiin liitetyllä pin-koodilla, jonka saa kirjastosta. Kirjastoa voi käyttää normaaliin tapaan: lukea lehtiä, palauttaa kirjoja lukolliseen palautuslaatikkoon ja lainata aineistoa automaatilla.

siin palvelutarpeisiin neuvolajärjestelmän tulisi vastata.

– On myös tehty haastatteluja ja selvityksiä, joista saatu palaute on ollut todella positiivista, Välikangas kertoo.

Hyvinvointineuvolan vaikutuksia on vaikea arvioida euromääräisesti.

– Kansallisesti on arvioitu, että noin viisi prosenttia perheistä tarvitsee erityistä tukea.

Nyt näyttää siltä, että Oulussa on hyvinvointineuvolan myötä järjestetty tukea juuri noin viidelle prosentille perheistä. Se kertoo, että tuen tarvitsijoita on tavoitettu._KATI VALJUS

Ympäristötalon asiakaspalvelu etäpalveluna. Ympäristötalossa voidaan tarjota neuvontaa ja opastusta etäyhteydellä paikasta riippumatta. Etäasiointiin riittää, että kuntalaisella on internetyhteys ja tietokone, jossa on mikrofoni ja kamera. Etäasiointi voi koskea esimerkiksi rakentamiseen, maankäyttöön tai ympäristöön liittyvää asiaa.

Oulunomahoito.fi. Sähköinen asiointipalvelu, jossa kuntalaiset voivat hoitaa omaan terveydenhoitoonsa liittyviä asioita. Esimerkiksi neuvola-ajanvaraus, sähköisten reseptien uusinta ja laboratoriotulosten seuranta sujuvat sähköisesti jonottamatta ja silloin, kun itselle parhaiten sopii._KATI VALJUS

Pyörre 3/2014

A

siakaslähtöisyys on vahvasti läsnä kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikankaan työssä.

– Asiakas on keskipisteessä kaikessa palvelujen suunnittelussa.

Enää ei tarjota ratkaisuja ylhäältä päin, vaan mietitään, mitä asiakas todella tarvitsee, Välikangas kiteyttää.

Asiakkaat voidaan ottaa mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen.

– Ja palvelujahan kehitetään koko ajan.

Kun kaikki ympärillä muuttuu, asiakkaiden tarpeet ja toiveet asiointitavoista muuttuvat, ja palvelujenkin on tärkeää pysyä muutoksessa mukana.

7

Smartum-maksukortti

Liikkumiseen hurahtanut Raimo Vittaniemi kiittelee Smartumin helppokäyttöisyyttä.

6789 1 2345 0 0 0 0 498 AR

MONTH/YE

GOOD THRU

4100

ETUNIM

00/00

IM I SUKUN

I

Yritys Oy

OULUN TILAKESKUKSEN rakennuttajainsinööri Raimo Vittaniemi käyttää Smartum-maksukorttia Liikku-kuntosalin jäsenmaksujen maksamiseen. Hän maksaa jäsenmaksunsa kerran kuussa nettipankissa ja saa liikuntarahaa liikuntatililleen kahdesti vuodessa.

– On tosi hienoa, että työnantaja tukee rahallisesti työntekijöiden liikuntaharrastuksia ja homma on tehty Smartum-maksukortin myötä helppokäyttöiseksi, Vittaniemi kiittelee.

Vittaniemi päätti alkutalvesta tehdä totaalisen elämäntapamuutoksen ja lupasi työkavereilleen hankkiutua kesäksi rantakuntoon.

Pääosin istumatyötä tekevä mies marssi Liikkuun ja sopi tapaamisen personal trainerin kanssa.

– Sen tapaamisen seurauksena käyn nyt salilla viitisen kertaa viikossa ja ruokailurytmini on mennyt uusiksi, kun syön vähintään kuusi kertaa päivässä, Vittaniemi kertoo.

Työviikon aikana salaattia kuluu 2,5 kiloa, kun peruslounaat ovat muuttuneet salaattilounaiksi. Miehen paino on tippunut kevään aikana 18 kiloa, vaatekaappi on mennyt uusiksi ja olo on muutenkin kaikin puolin loistava: – Näistä endorfiineistä en luovu, vaan kuntoilu on nyt osa elämääni, Raimo Vittaniemi toteaa tyytyväisenä.

Väki liikkeelle Kaupunki tarjoaa tukea vapaa-ajan liikuntaan.

O

ulun kaupunki haluaa tukea henkilöstönsä vapaaajan liikuntaa. Liikuntatuki hoidetaan Smartum-maksukortin muodossa, ja tuen suuruus on 120 euroa vuodessa. Tuki maksetaan kahdessa 60 euron osassa suoraan henkilön Smartum-liikuntatilille.

– Liikuntatukeen ovat oikeutettuja niin vakinaisessa kuin määräaikaisessakin palvelusuhteessa olevat työntekijät, joiden palvelusuhde kestää vähintään vuoden tuen hakemishetkestä lukien. Lisäksi tukeen ovat oikeutettuja kausiluonteiset työntekijät, kuten koulunkäynninohjaajat

8

ja puistotyöntekijät, kertoo liikuntakoordinaattori Nina Ylitalo.

Tukea ei myönnetä, mikäli työntekijä on jäämässä tukikauden aikana yli kolmen kuukauden työtai virkavapaalle lukuun ottamatta sairauslomaa.

Tyytyväisiä käyttäjiä Smartum-maksukortin käyttäjiä löytyy Oulun kaupungin henkilöstöstä tällä hetkellä noin 5500. Liikuntatukea voi käyttää kaikkiin liikuntapalveluihin, joissa Smartum-maksukortti hyväksytään.

– Joukossa on kaupungin liikuntapalveluita, liikunta- ja urheiluseuroja sekä yksityisiä palveluntarjoajia

uimahalleista kuntosaleihin ja tanssikeskuksiin, Ylitalo luettelee.

Ladattu liikuntaraha säilyy liikuntatilillä 15 kuukautta. Smartumkortilla voi maksaa palveluita ennakkoon joko omassa Smartum-verkkopalvelussa tai suoraan liikuntapaikan kassalla. Smartum-verkkopalvelun tunnuksena on oma sähköpostiosoite, ja palvelussa voi helposti seurata tilin saldoa ja voimassaoloaikaa.

– Aiemmin liikuntatuen käyttö keskittyi pääsääntöisesti tiettyihin liikuntamuotoihin keskustan läheisyydessä. Nyt sekä aloittelijoille että aktiiviliikkujille sopivia vaihtoehtoja löytyy ympäri kaupunkia, Nina Ylitalo korostaa. _TITTA VILPA

"Sekä aloittelijoille että aktiiviliikkujille sopivia vaihtoehtoja löytyy ympäri kaupunkia."

Nina Ylitalo, liikuntakoordinaattori

Seuraavan liikuntatuen ja Smartum-maksukortin haku on käynnissä 31.8.2014 saakka

Pyörre 3/2014

kuvat JUUSO HAARALA

ILMOITTAUDU ESSIIN liikuntatuen käyttäjäksi kohdassa tapahtumat → uusi tapahtuma → etuisuus → merkitse päivämäärät 1.9.–31.12.2014 → liikuntatuki. Lisätunnistekohtaan kirjoita sana liikuntatuki.

Esimiehesi hyväksynnän jälkeen kirjaudu Smartumin ilmoittautumispalveluun 19.5.–31.8.2014 palvelualueesi/liikelaitoksesi oman linkin kautta.

Syyskuun alussa saat omalle liikuntatilillesi liikuntarahaa. Jos sinulla ei ole vielä Smartum-maksukorttia, saat sen kotiisi kahden viikon kuluessa ilmoittautumispalvelun sulkeuduttua.

"Käyn salilla kahtena aamuna viikossa ennen töihin menoa, jolloin saan siitä virtaa koko päiväksi. Loput salikerrat painottuvat iltoihin", kertoo Raimo Vittaniemi.

9

kuva SHUTTERSTOCK

Yhdessä sovittu, yhdessä tehty kaupunki on päivittänyt uudelleensijoitustoiminnan ohjeita. Myös koko kaupungin kattava tasa-arvosuunnitelma on hyväksytty toukokuussa.

Jokainen palvelualue laatii sen pohjalta oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmansa syyskuussa.

M

ikä eteen, jos terveydelliset syyt estävät työn tekemisen? Yhä useampi saa työuralleen jatkoa uudelleensijoitustoiminnasta.

Uudelleensijoitusasiantuntija Tuija Torniainen sanoo, että vakinaisesti kaupungin palveluksessa työskenteleville etsitään uutta tehtävää ensisijaisesti omalta palvelualueelta tai omasta liikelaitoksesta.

Toimialueiden sisäiset uudelleensijoitustoimijat löytyvät syksyyn päästessä hyvinvointipalveluista, sivistys- ja kulttuuripalveluista, Oulun teknisestä liikelaitoksesta ja Oulun serviisistä.

10

– Mitä lähempää ratkaisu löytyy, sitä helpompi ja nopeampi prosessi on. Usein ihmiset ovat tyytyväisiä, kun he voivat jatkaa esimerkiksi räätälöidyssä tehtävässä entisessä työyksikössään.

Laajemmin uutta tehtävää etsitään kaupungin organisaatiosta keskitetyn uudelleensijoitustoiminnan kautta, kun ratkaisua ei löydy oman toimialueen sisältä. Terveydellisistä syistä ratkaisua hakevia tuetaan myös esimerkiksi eri koulutusmahdollisuuksien löytymisessä, yrityksen perustamisessa, kaupungin ulkopuolisiin työpaikkoihin haettaessa tai eläkeratkaisun löytymisessä. Kaikkien toimenpiteiden tähtäimessä on ennenaikaisen

"Esimerkiksi rekrytoinnissa voi tulla tarve positiiviselle syrjinnälle, jos toinen sukupuoli on aliedustettuna." eläköitymisen estäminen. Toiminnan tueksi laaditut varhaisen tuen malli ja uudelleensijoitustoiminnan ohjeet löytyvät Akkunan sivuilta.

Tuki- ja liikuntaelinsairaus yleisin syy Sairauspoissaolojen kertyessä ensimmäiset keskustelut käydään esimiehen ja sittemmin työterveyshuollon kanssa. Useimmin työn tekemisen esteenä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet etenkin lähi- ja perushoitajilla. Neljäsosalla uudelleensijoituksen syynä ovat mielenterveydelliset syyt.

Yhdenvertaisuus tehdään työpaikan arjessa Kaupungin palvelualueet laativat syyskuun loppuun mennessä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Kaupungin kattava tasaarvosuunnitelma hyväksyttiin toukokuussa.

Se viedään käytännön arkeen palvelualueiden tarkemmilla suunnitelmilla. Palvelussuhdepäällikkö Jyrki Ojalan mukaan eri palvelualueilla on tarve erilaisille painopisteille.

Esimerkiksi rekrytoinnissa voi tulla tarve positiiviselle syrjinnälle, jos toinen sukupuoli on aliedustettuna. Paikalliset yksityiskohdat tiedetään Ojalan mukaan paremmin palvelualoilla kuin kaupungin hallinnossa.

– Mitä lähempänä kenttää suunnitelma tehdään, sitä paremmin valtavirtaistaminen,

eli tasa-arvon liittäminen työyhteisön arkeen onnistuu.

Tasa-arvosuunnitelmia on ollut aikaisemminkin, mutta tällä kertaa jokainen kaupungin hallintokunta on pohtinut asiaa yhteiseltä pohjalta. Ojalan mukaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista on näin helpompi seurata. Hän huomauttaa, että varsinainen työ tehdään aina jokaisessa yksikössä. Vain siten tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu voi laajentua kattamaan palvelualoja ja koko kaupungin organisaatiota.

– Tällaisen työn tekeminen on pienten askelten politiikkaa, joka ei muuta maailmaa yhdessä päivässä.

Henkilöstön palkkavertailu tullaan tekemään syksyn aikana. Myös etätyön ja korvaavan työn sukupuolijakoa sekä koulutuksen kohdentumista seurataan._ JUHA-PEKKA HONKANEN

Tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset ○ Tasa-arvolaki estää sukupuoleen perustuva syrjintää, edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa työelämässä. ○ Yhdenvertaisuuslaki estää syrjintää iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Pyörre 3/2014

§

Uudelleensijoitustoiminnan asiakkuus on vapaaehtoista. Asiakkuuden aikana on mahdollista jatkaa entisessä tai sitä vastaavassa tehtävässä, olla sijaistyövoimana tai työllistyä esimerkiksi erilaisten projektien myötä.

11

Työkalupakki Käytä työtilaa Lähetetään sähköpostin liitetiedostona jokin asia monelle kommentoitavaksi. Vyyhti on valmis, kun kaikki kommentoivat liitettä erikseen. Kun kommentointi hoidetaan työtilan kautta, käytössä on yksi ajan tasalla oleva dokumentti, jota kaikki pääsevät kommentoimaan.

Asia hoituu nopeammin, yksinkertaisemmin ja luotettavammin.

Kuinka sähköposti kesytetään Kun sähköposti saa rinnalleen pikaviestit, videopuhelut ja virtuaaliset työtilat, vapautuu työaikaa muuhunkin kuin pitkien viestiketjujen hallinnoimiseen.

12

Muista lomavastaaja sähköpostiisi!

Vaihtoehdot aktiiviseen käyttöön Työtilat ja Lync tarjoavatkin lukuisia mahdollisuuksia sujuvoittaa asioiden hoitoa. Työtiloja käyttämällä tietyn projektin tai kokouksen materiaalit ja viestit löytyvät nopeasti yhdestä paikasta. Esi-

merkiksi kokouksen jälkeisen muistiot ja pöytäkirjat voi tuoda suoraan työtilaan kierrättämättä niitä sähköpostin kautta.

Arkea helpottavat työtilan monet sovellukset. Aikajanasta näkee, mitkä tehtävät vaativat vielä huomiota. Keskustelualustan voi perustaa esimerkiksi ennen kokousta ja vähentää näin itse kokoukseen käytettävää aikaa.

Linkit-sovellukseen voi tuoda kullekin projektille hyödylliset linkit esimerkiksi Akkunasta.

Käyttäjiltä kaivataan nyt rohkeutta muuttaa totuttuja toimintatapoja ja testata uusia.

Pitkätkään välimatkat eivät ole ongelma, kun kokoukset hoituvat videopuhelun muodossa Lyncissä.

Nopea ajatustenvaihto onnistuu parhaiten Lyncin pikaviestitoiminnolla ja tarvittaessa tueksi voidaan ottaa lyhyt videopuhelu tai jaettu tietokoneen näyttö.

Lyncin käytössä avainasemassa on kollegan kalenterin kunnioittaminen. Muuten viestit saattavat

pompata ruutuun väärään aikaan – pahimmillaan jaetulla ruudulla kesken palaverin pidon. Oma kalenteri kannattaakin pitää jatkuvasti ajan tasalla.

Hyvät kokemukset kannustavat Oulun kaupungin tietohallintopäällikkö Juhani Heikan mukaan kokemukset Lyncin ja työtilojen käytöstä ovat olleet lupaavia. Työyhteisöissä on syntynyt monenlaisia uusiakin käytäntöjä.

– Lync on otettu käyttöön esimerkiksi tilanteissa, joissa ammattilaiset tarvitsevat nopeasti konsultoivan näkemyksen käsillä olevaan ongelmaan. Jotkin projektit on hoidettu lähes kokonaan Lyncin kautta, jolloin on ajan lisäksi säästetty matkakustannuksissa. Yhä enemmän myös kaupunkien välinen viestiliikenne onnistuu Lyncin kautta, Heikka kertoo.

Käyttäjiltä kaivataan nyt rohkeutta muuttaa totuttuja toimintatapoja ja testata uusia. Tukea ja tietoa tarjoavat esimerkiksi kaupungin järjestämät koulutukset.

– Koulutusta järjestetään niin Lyncin kuin työtilojenkin käytöstä.

Suunnitelmissa on myös laajempi koulutusohjelma etäpalveluiden hyödyntämiseen. Näistä infoamme tarkemmin syksyn mittaan Akkunassa, kertoo Heikka._KATJA LIESILINNA

Työkalupakki jatkuu seuraavalla sivulla...

Pyörre 3/2014

"

Oikeastaan lähes kaiken sisäisen viestiliikenteen voisi nykypäivänä hoitaa joko Lyncin avulla tai työtilassa, vahvistaa Minna Bimberg, joka on tutkinut Oulun kaupungille tekemässään opinnäytetyössä virtuaalisia työtiloja.

Sähköpostilla on toki vielä paikkansa. Esimerkiksi kokouskutsut kannattaa Bimbergin mukaan lähettää sähköpostitse, jotta kalenteri hoitaa muistutukset. Samoin sähköposti on hyvä kanava silloin, kun viestistä pitää jäädä pysyvämpi merkintä. Liian usein sähköpostiin turvaudutaan kuitenkin myös silloin, kun sille löytyisi tehokkaampi vaihtoehto.

– Pienestä kysymyksestä saattaa sähköpostia käytettäessä paisua massiivinen keskusteluketju, kun asian voisi hoitaa Lyncin avulla saman tien. Dokumentin kommentointi sähköpostitse voi osoittautua melkoiseksi vyyhdeksi, kun se työtilassa hoituisi nopeasti ja luotettavasti, Bimberg konkretisoi.

13

Viisi vinkkiä sähköpostin tehokkaaseen käyttöön Sampo Sammalisto Tehokkuusvalmentaja filosofian tohtori

1.

3.

2.

4.

Lue keskitetysti. Jos pidät sähköpostiohjelmaa auki koko ajan, se keskeyttää työsi kymmeniä kertoja päivässä. Pidä sähköpostiohjelmaa kiinni tai yhteydettömässä tilassa (offline) ja käsittele saapuneet viestit esimerkiksi kello 10 ja 14. Helpoiten tämä onnistuu, kun ajastat nämä kalenteriisi toistuvina merkintöinä.

Käsittele kerralla. Älä makuuta viestejä Saapuneet-kansiossasi (inbox). Kun olet lukenut viestin, päätä sen vaativat toimenpiteet heti ja tämän jälkeen poista tai arkistoi viesti.

Muista myös: • Tarkka otsikointi.

• Napakat ja selkeät viestit: kerro, mitä odotat vastaanottajalta.

• Vastaa ryhmäviestissä kaikille vain tarvittaessa.

Käytä Lynciä Kysytään sähköpostitse tai puhelimitse jokin (muka) nopea kysymys, joka ei loppupeleissä olekaan niin yksinkertainen. Sähköpostitse keskusteltaessa muodostuu iso selvitysvyyhti ja aikaa kuluu. Lyncin avulla asia on mahdollista ratkaista nopeasti, koska mukaan voidaan ottaa oman tietokonenäytön jakaminen ongelmaa läpikäytäessä.

14

Vältä mobiililaitteita. Poista kaikki älypuhelimen ilmoitukset saapuneesta sähköpostista ja siirrä ohjelman kuvake pois älypuhelimen aloitusnäkymästä. Älypuhelimella sähköpostin käsittely on usein mahdotonta, joten sitä kannattaa välttää. Älä keskustele. Sähköposti on erittäin tehoton tapa käydä vuoropuhelua. Aina kun huomaat ajautuneesti sähköpostikeskusteluun, katkaise se esimerkiksi puhelinsoitolla. Puhelin on sata kertaa nopeampi tapa keskustella ja samalla vältät sähköpostikeskustelujen väärinkäsitykset.

5.

Varo lumipalloa. Mitä enemmän ja mitä useammalle henkilölle lähetät meiliä, sitä enemmän tulet saamaan meiliä. Pyri siis vähentämään lähettämiesi meilien määrää.

Lisää vinkkejä löydät Sampo Sammaliston blogista viisaampaatyota.com.

kuva SHUTTERSTOCK

Kierrätellen

Lorota vähemmän

K

aikki vesi puhdistetaan sekä ennen käyttöä että käytön jälkeen. Koko tällä ketjulla on niin taloudellisia kuin ekologisiakin vaikutuksia, joten veteen ei pidä suhtautua välinpitämättömästi.

– Veden tuottaminen kuluttaa energian lisäksi esimerkiksi kemikaaleja, joista osa joudutaan kuljettamaan kaukaa, Oulun Veden suunnittelupäällikkö Riitta Lindström kertoo.

– Oulun keskustan alueella käytettävä talousvesi valmistetaan jokivedestä, jota täytyy käsitellä pohjavettä enemmän, hän lisää.

Veden kokonaiskäyttö on laskusuunnassa, joten asiaan osataan jo suhtautua aiempaa tiedostavammin.

Petrattavaa kuitenkin riittää, ja niin kodeissa kuin työpaikoillakin kannattaa huomioida ainakin muutama perusseikka.

– Tärkeintä on huolehtia, että vesikalusteet ovat kunnossa. Esimerkiksi vuotavan WC-istuimen kautta vettä menee lyhyessä ajassa hukkaan huomattavia määriä. Pesu- ja tiskikoneiden uusimistakin kannattaa harkita, sillä

vanhemmat mallit käyttävät vettä huomattavasti nykyisiä enemmän. Automatisoidut hanat auttavat hillitsemään turhaa veden laskemista, mutta niiden periaatetta pitäisi osata soveltaa ilmankin, Lindström mainitsee.

Toisilla työpaikoilla, kuten keittiöissä ja laitoksissa, vaikuttamismahdollisuuksia on toki enemmän, mutta toimistoympäristössäkin voi huolehtia ainakin siitä, ettei kahvihuoneen tiskikone pyöri parin kahvikupin tähden.

– Päiväkodeissa ja kouluissa merkitystä on myös sillä, että veden käyttöön kasvatetaan. Aikuisen tavat toimivat esimerkkinä, ja on hyvä opettaa, ettei puhdas ja lämmin vesi ole itsestäänselvyys, Lindström sanoo.

Nelihenkisen omakotitalossa asuvan perheen vuosittaisessa vedenkulutuksessa voi olla jopa sadan kuutiometrin ero, mikä tarkoittaa taloudellisestikin satoja euroja.

– Se antaa suuntaa sille, miten merkittäviä säästöjä vastuullinen vedenkäyttö voi kaupungin tasolla tarkoittaa, Lindström korostaa.

– Yhteiset ympäristöedut tulevat kaupan päälle._MAARIA ROUSU

Pyörre 3/2014

Se, että hanoista virtaa juomakelpoista vettä, on monivaiheinen prosessi – eikä hintakaan ole aivan pieni.

15

Työpäivä Ympäristötalossa

Ympäristötalon portinvartijat kuvat JUHA-PEKKA HONKANEN

Ympäristötaloon avattiin uusi asiakaspalvelupiste toukokuussa.

Paikkatietokäsittelijät Marja Skants (yllä) ja Tarja Kukkonen (alla) pureutuvat hiljalleen Ympäristötalon koko toimintakenttään.

16

Y

mpäristötalon palvelupisteen ovi käy ennen kahdeksaa ja pian kuuluu huudahdus: Ihania kukkia! Kuka ne on tuonut? Myhäillen virastomestari Pentti Hirvonen ilmoittautuu kukantuojaksi.

– Me ollaan opetettu tuo Pena alusta pitäen tavoille, naurahtaa palvelupisteessä työskentelevä paikkatietokäsittelijä Marja Skants.

Ympäristötalo sai uuden palvelupisteen ja sen työntekijät uusia työtovereita tänä keväänä.

Nyt Ympäristötalon asiointi ei enää hoidu kunkin yksikön tiloissa – tai kerroksissa, kuten sanotaan – vaan lähtökohtaisesti aulaan nousseessa palvelupisteessä.

Aiemmin aulassa vahtia pitäneiden virastomestareiden ovi kävi tiuhaan. Ympäristötalon yksiköille haluttiin hyvä työrauha eikä yksiköihin päässyt ilman virastomestarin ennakkopuhelua ja hissiin ohjausta.

Miksi esittelemme teille Ympäristötalon asiakaspalvelupisteen?

Koska uusi palvelupiste on osa asiakaslähtöisempää palvelukulttuuria Oulun kaupungilla.

– Tämä uudistus on vähentänyt edestakaisin ravaamista ja soittelua merkittävästi, Hirvonen toteaa helpottuneena palvelupisteessä.

Asiakkailta kiitosta Virastomestarit ovat nyt osa poikkitoiminnallista tiimiä. Sen muodostavat paikkatietokäsittelijät Marja Skants ja Tarja Kukkonen sekä rakennusvalvonnan lupasihteerit Sari Kurkela, Sirkku Vilmi, Tarja Räihä, Anita Viittala, Erja Kangas ja Maire Manninen. Paikkatietokäsittelijät työskentelevät koko ajan palvelupisteessä. Lupasihteereillä on siinä viikoittain kiertävä päivystysvuoro.

Rakennusvalvonnalla on päivystyspisteessä oma siivunsa palvelutiskistä. Karkeasti jaotellen kaksi kolmesta Ympäristötalon asiakkaasta asioi siinä.

Lupasihteeri Sirkku Vilmi sanoo, että suurin muutos on työpisteen ajoittainen siirtyminen.

Jatkuu seuraavalla sivulla...

Pyörre 3/2014

Katso lyhyt video asiakaspalvelupisteestä kaupungin YouTube-kanavalta.

17

Työpäivä Ympäristötalossa

– Vakioasiakkailla on sovittuja tapaamisia, joten moni menee suoraan rakennusvalvontaan, jonka ovet ovat virastoaikaan avoinna.

Oulun autokuljetuksen rakennusmestari Markku Sumén kuitenkin pysähtyy Vilmin pakeille. Hän on hakemassa kiinteistösaneeraustyömaalle KVV-työnjohtajan lupaa. Sumén käy nopeasti lomakkeet Vilmin kanssa läpi ja jatkaakin pian matkaansa ulko-ovelle.

– Tämä kävi jouhevasti. Uusi palvelupiste nopeuttaa asiointia, kiireisimpinä aikoina viikoittain Ympäristötalossa pistäytyvä Sumén kehuu.

Tieto asuu palvelupisteessä Muutos on suurin juuri Skantsille ja Kukkoselle, jotka jättivät vanhan työympäristönsä kolmannessa kerroksessa taaksensa. Lupasihteerien pääpiste, rakennusvalvonta, sijaitsee heti uuden asiakaspalvelupisteen lasiseinän toisella puolella.

Marja Skants laskee työpuhelimen kädestään ja vilkaisee, onko neuvontapuhelun aikana ehtinyt kertymään jonoa. Tiskin takana näkyy kuitenkin aamuinen kukka-asetelma.

– Tähtäimenä tässä on, että tietää kaikista tämän talon asioista ainakin jotain. Omat neuvot laajanevat sitä mukaa, kun yksikköjen toiminta tulee tutuksi.

"Tämä kävi jouhevasti.

Uusi palvelupiste nopeuttaa asiointia."

18

Käytännössä palvelupisteestä saatavan neuvonnan ja ohjauksen laajuus elää jatkossakin. Tiimin esimies, hallintopäällikkö Ville Kauppi sanoo, ettei muutosta ole haluttu ajaa kerralla sisään. Kukkonen pitää tätä järkevänä.

– Kun toiminnan kivijalkaa ei ole muurattu, voidaan hakea isommalla porukalla rajoja palvelupisteen antaman neuvonnan ja asiantuntijoille ohjaamisen välillä.

Skantsin vieressä, palvelupisteen vastakkaisella sivulla istuja Tarja Kukkonen sanoo, että työtehtävät ovat uudistuneet täysin muutoksessa. Aiemmin hänellä oli vastuullaan kaupungin maaomaisuuden järjestelmän ylläpito – omin sanoin eurojen ja neliöiden pitäminen kohdillaan. Työ oli itsenäistä ja pääosin tietokoneella tehtävää. Nyt arki koostuu ihmistyöstä.

– Puhelimet soi ja on hektistä hulinaa, mutta toisaalta tämä työ on tässä ja nyt. Rästihommat eivät jää painamaan mieltä, Kukkonen sanoo._JUHAPEKKA HONKANEN

Rakennusmestari Markku Sumén sai hoidettua paperityöt aiempaa vilkkaammin lupasihteeri Sirkku Vilmin kanssa. Talon aulassa voi piipahtaa tutustumassa myös vaihtuviin näyttelyihin.

Pyörre peukuttaa

a s s i r a k i l l a N Lomaillaan ari.

distunut Nallik

uu viettopaikka – n ehdoton ajan

K

alajoen hiekat kalpenee ja Ranskan Riviera vetistyy, kun kesäaurinko hellii Nallikaria. Muodonmuutoksen kokenut hiekkaranta houkuttelee kesällä matkailijoita ja kaupunkilaisia viettämään lämpimiä kesäpäiviä huomaansa.

2,5, miljoonan euron kunnostushanke saatiin päätökseen viime vuoden lopulla, ja nyt toivotaan elohopean pysymistä uintilukemissa. Kesä on perinteisesti myyty Nallikari Lomakylä & Camping -alueella hyvin, joten lähinnä säät ratkaisevat sen, miten pitkä sesongista tulee.

Joka vuosi Nallikarin alueella yöpyy lähes 200 000 matkailijaa ja lomakylässä majoitusvuorokausia on 60 000–70 00.

– Toki ranta lisää houkuttavuutta koko alueelle ja voi vaikuttaa viipymään myönteisesti. Pääasia on, että nähdään halu panostaa alueeseen ja matkailijoiden viihtyvyyteen, sanoo Nallikari Lomakylä & Campingin johtaja Sirpa Walter.

– Rannan uudistaminen on innostanut yrittäjiä kehittämään rannan toimintoja, ja tänä kesänä on jo nähty rantaravintolan uusi tuleminen, Walter kertoo.

Myös majakka-rakennukseen kehitetään Walterin mukaan toimintoja kahvilatoiminnan ja vesiurheilun ympärille.

– Tapahtumajärjestäjiä kiinnostaa ranta nyt entistä enemmän.

Uudistus on nostanut Nallikarin jälleen yhdeksi ykköskohteeksi Oulun Matkailun markkinoinnissa.

– Tietyillä alueilla, lähinnä pohjoisessa, Oulu tunnetaankin jo erityisesti Nallikarista, joten näen, että vahvistamalla ja kehittämällä tunnettua kohdetta koko Oulu hyötyy parhaiten, Walter toteaa.

Eivätkä Nallikarin kunnostamisesta hyödy vain matkailijat vaan kaikki oululaiset uimarit, lapsiperheet, veneilijät, tuuliurheilijat ja kuntoilijat, sinäkin.

Suunnitteluhortonomi Anne Määttä yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista saa

onnitella itseään hienosta suunnittelutyöstä. Nallikari näyttää todella upealta.

Ranta on ruopattu, näkymät avattu ja siistitty, Nallikarinniemelle on rakennettu laituri, puukansi ja venepollarit, 800 metriä pitkä kaarevalinjainen valkobetoninen muuri toimii samalla sekä istuimena että rajaa hiekka-alueen. Rannalle on lisätty erilaisia aktiviteetteja: nuotiopaikkoja, iso kiipeilyverkko, liikuntavälineitä. – Käy toki itse katsomassa.

Leirintäalue työllistää ympärivuotisesti viisi vakituista ja muutamia määräaikaisia sekä sesonkina kymmeniä kesätyöntekijöitä._MARIA ÖFVERSTRÖM

Nallikari sai remontissa pitkät laiturit – ja lisää pyörätelineitä.

Pyörre 3/2014

kuvat ANNE MÄ

ÄTTÄ

Kesä

19