Pyörre 3/2012

Työhyvinvointi s. 4–8

Lehti Oulun kaupungin henkilöstölle 3/2012

8

s.

t a k i a p ä s e k t a a h r a p n Oulu

Uusin silmin

kuva Hannu Kangas

Entistä parempi Nallikari.

Lue s. 14

Millainen on sinun uusi Oulusi?

Julkaisemme Uusin silmin -palstalla erityisiä Oulu-kuvia uuden Oulun alueelta. Lähetä kuvaehdotuksesi osoitteeseen pyorre@otavamedia.fi.

Valinnan tekee toimitus, julkaistuista kuvista ei makseta palkkiota.

"

Oulun paras uimaranta on Nallikarin uimaranta, koska… … merituuli puhaltaa mukavasti alueelle, joitakin puitakin on varjoa antamassa. … se on lähellä keskustaa, sinne pääsee hyvin pyörällä. … se on melko hyvin varustettu. … lapsia ajatellen se ei ole liian syvä. … leikkivälineitäkin on ollut jonkin verran.

Tuula Lumila terveystarkastaja Oulun seudun ympäristötoimi

3/2012, Oulun kaupungin henkilöstölehti • Julkaisija: Oulun kaupunki ISSN: 0780-7597 • Toimitus: Otavamedia Oy, Kristiinan¬katu 3 B, 20100 Turku • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, puh. 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka. fi • Toimitussihteeri: Laura Paloheimo, puh. 044 703 1154, laura.paloheimo@ouka.fi • Tuottaja: Maria Öfverström, puh. 040 524 1600, maria.ofverstrom@otavamedia.fi • Graafinen suunnittelu: Päivi Rücker, puh. 040 518 6655, paivi.rucker@otavamedia.fi • Toimituskunta 3/12: Sirkka Keränen, Laura Paloheimo, Minna Parkkila, Satu Tähtinen, Essi Lehtinen, Kirsti Lehtinen, Sirkka Laukka ja Tuomas Kopperoinen. Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoite¬tietojen mukaan. Lehti 4/12 ilmestyy viikolla 36.

Ilmoitusvaraukset 29.6. mennessä. Valmis aineisto tuottajalle 10.8. mennessä. • Paino: Erweko Oy • Paperi: MultiArt Silk, 100 g. Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä Akkunassa ja osoitteessa www.ouka.fi/uusioulu/lehdet • Kannen kuva: Päivi Rücker • Kuvassa: Pyörre toivottaa leppoisaa lomaa ja suotuisia retkisäitä!

2

Sisältö 3/2012

Tavoitteena 13 000 hyvinvoivaa työntekijää

H

yvinvointi on tulevaisuuden Oulun keskeinen menestystekijä. Edellytyksiä parempaan hyvinvointiin tulee tavoitella sekä kaupunkilaisten asiakasnäkökulmasta että henkilöstön työhyvinvoinnin kannalta. Jotta kaupunki pystyy luomaan hyvinvointia tuottavan elinympäristön ja palvelut, on oman henkilöstön myös voitava työssään hyvin.

Työhyvinvointiin liittyen ei turhaan korosteta hyvän johtamisen merkitystä. Sillä on iso vaikutus työhyvinvoinnin kokemiseen, varsinkin työn muutoksissa ja tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on alentunut. Meidän jokaisen on myös syytä muistaa oma vastuumme terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä kuin myös vastuumme osuudesta työhön ja työyhteisön toimintaan.

Työnantajana Oulun kaupunki haluaa tukea henkilöstönsä työhyvinvointia monin tavoin. Siitä uusin teko on liikuntatili, jossa jokaiselle on talletettu 200 €:n pesämuna. Toinen tuore hyvinvointia tukeva teko on henkilökohtainen terveystili Omahoito-palvelussa. Työhyvinvoinnin tukeminen on myös Oulun Työterveyden tehtävä. Hyvinvointia tuetaan toimimalla tiiviisti ja luottamuksellisesti yhdessä asiakkaana olevien työntekijöiden ja työpaikkojen kanssa.

Kädessäsi on uuden Oulun henkilöstölehden kesänumero ja sen teemana on ajankohtainen aihe, työhyvinvointi.

4-8

Teema Työhyvinvointi Riko rajojasi lomalla

10

Työkalupakki Kop kop, kokous alkaa

16-18 Työpäivä

160 litraa lohikeittoa

Nauti kesästä ja voi hyvin!

Tuomas Kopperoinen johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

9 Kahavilla Henkilökunnan liikuttaja Nina Suorsa

21 Kierrätellen Puistot täyteen piknikpeittoja

12 Jyrkin palsta Työkyky on kolmen kauppa

22 Puheenaiheita Pyörre peukuttaa ekotukihenkilöille

14 Ilmoitustaulu Osallistu Eloriehaan 20 Kolumni Mummolan portailla

23 Kamera kiertää Tilakeskuksessa 24 Hra Kraak – kesärealityssä PYÖRRE 3/2012

kuva Juha Sarkkinen

13 Esimiehenä Palvelupäällikkö Marianne Trast: ”Kuuntelen ja kuulen.”

3

Työhyvinvointi

Kuukkelin päiväkodissa toimii Hyvis-ryhmä, joka edistää monin keinoin työyhteisön hyvää ilmapiiriä.

Monessa tilanteessa Hyvis toimii myös siltana henkilöstön ja johdon välillä.

& a a t l Vavastuuta k

ielek Työn m

desta u u s i l l na stoimin tyy työhinku i e t h y syn ä ja yydest

"

Työhyvinvointi lähtee rakentumaan ihmisten henkilökohtaisesta hyvinvoinnista. Se on voimavara, jota ei voida pelkillä ulkoisilla strategiatoimenpiteillä saavuttaa, tietää Kuukkelin päiväkodin johtaja Raija Meriläinen vuosikymmenten johtamistyön kokemuksella.

Siksi Meriläisen työyhteisössä pidetään huolta siitä, että työ pysyy tekijöilleen mielekkäänä. Siihen esimiehellä on avaimet kädessään. Kuukkelin päiväkotiin on luotu yhteistoiminnallisia rakenteita ja kokous- ja työryhmäkäytänteitä, jotka sitouttavat ja samalla motivoivat työntekijöitä.

– Sopivasta määrästä valtaa ja vastuuta syntyy työhinku.

Meillä tiimit vastaavat suhteellisen itsenäisesti omista toimintaalueistaan, Meriläinen selventää.

Ovi auki ideoille Meriläinen puhuu painokkain sanoin dialogisen johtamisen puolesta.

– Kuukkelissa työntekijöitä kuunnellaan. Työntekijät ovat arvokas voimavarani ja monessa käytännön asiassa minua viisaampia. Oveni on aina auki työntekijöiden tulla ja esittää ideoitaan.

Tästä yhtenä hyvänä esimerkkinä on Kuukkelin päiväkotiin vuonna 2009 perustettu työhyvinvointityöryhmä Hyvis. Idea työryhmän perustamiseen lähti lastenhoitaja Sirpa Ylisaarelta, joka on Hyviksen toiminnassa mukana edelleen.

– Hyvis-ryhmä lisää työhyvinvointia. Olemme muun muassa organisoineet päiväkodin tiloihin viikoittaisen liikuntaryhmän henkilöstölle ja hierojan käynnit kerran kuukaudessa. Lisäksi järjestämme pari kertaa vuodessa laajemman työhyvinvointiillan, joka viimeksi kulki nimellä ”muutosilta”.

Suurten muutosten edellä Muutos onkin Kuukkelin päiväkodissa ajankohtainen teema.

Tulevana syksynä päiväkodin viereen nousee Pikkutikan tilaele-

4

menttipäiväkoti, josta tulee osa Kuukkelin toimintaa. Pikkutikan 13 uutta työntekijää liittyvät osaksi nykyistä 18 työntekijän työyhteisöä.

– Saimme muutosillassa mukana olleelta työterveyspsykologilta kiitosta siitä, että otimme tulevan muutoksen aiheuttamat mietteet yhdessä puheeksi jo ennakkoon. Henkilökunnan viestien kuunteleminen on yksi Hyviksen tehtävistä, huomauttaa Hyvis-ryhmään kuuluva lastenhoitaja Merja Komulainen-Aakko.

Varhaiskasvatustyössä työhyvinvointia uhkaavat Ylisaaren ja Komulainen-Aakon mukaan niin fyysiset kuin psyykkisetkin seikat.

– Suurten lapsiryhmien aiheuttama meteli, tuki- ja liikuntaelinvaivat, väsyminen, naiset listaavat.

– Oma tiimi on jaksamisessa vahvana tukena, Ylisaari huomauttaa.

– Olen oikeasti ylpeä tästä työyhteisöstä, hymyilee Kuukkelin päiväkodin johtaja Raija Meriläinen._Kati Valjus

Lastenhoitaja Paula Vilkuna (vas.) ja lastentarhanopettaja Kati Toivonen ovat molemmat tyytyväisiä Kuukkelin päiväkodin Hyvis-ryhmän toimintaan.

Raija Meriläinen (vas.) ja Sirpa Ylisaari painottavat yhteistyön merkitystä työhyvinvoinnin syntymisessä.

kuvat Juha Sarkkinen

– Yksikin pidempään työssään jaksava työntekijä on meille voitto, sanoo varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Pirjo Koret.

Varhaiskasvatuksen johto on pureutunut työhyvinvointiin jo pitkään. Korkeat sairauspoissaolot ovat noin 1 300 päiväkodin työntekijän suurin ongelma. Poissaoloja aiheuttavat niin tuki- ja liikuntaelinsairaudet kuin työperäinen uupumuskin.

– Työhyvinvointiryhmämme on aktiivisesti etsinyt ratkaisuja ongelmiin. Viime ja

tänä vuonna olemme esimerkiksi viettäneet ergonomiavuotta, jolloin olemme kiinnittäneet huomiota päiväkotien kalustukseen, ja kaupunkihan on jo muutenkin tukenut työntekijöidensä vapaa-ajan liikuntaa, kertoo Koret.

Sairauspoissaoloja ei ole vielä saatu ihannetasolle, mutta hyvässä vauhdissa varhaiskasvatuksessa ollaan.

– Päiväkoteihin on annettu omat vapaudet toteuttaa työhyvinvointia, ja siitä Kuukkeli on hyvänä mallina. Kun työhyvinvointia pidetään jatkuvasti framilla, tuo se vähitellen tulostakin._Maria Öfverström

PYÖRRE 3/2012

Työkyky nousuun

5

Työhyvinvointi

Osatyökykyisenäkin paljon annettavaa

Sivulla 12 lisää asiaa työkyvystä.

Terttu Kukkonen työskenteli Oulun kaupungin palveluksessa vuodesta 1974 ja jäi eläkkeelle tänä keväänä. Eila Pietilä puolestaan vaihtoi päiväkodista aulaemännäksi ja on erittäin tyytyväinen uuteen työhönsä.

Miksi jouduit luopumaan kokopäivätyöstäsi?

TK: Jo ennen jäämistäni osatyökyvyttömyyseläkkeelle oli toimenkuvaani muutettu fyysisesti kevyempään suuntaan, joka osaltaan antoi muutaman vuoden lisää kokopäiväiseen työntekoon. Lopulta neurologi sanoi fyysisen kuntoni olevan sellainen, että olisi parempi vähentää työmäärää. Sovimme esimieheni kanssa jälleen uudesta työnkuvasta. Sain osatyökyvyttömyyseläkkeen vuonna 2004.

EP: Minulla on sydänsairaus, minkä vuoksi en pystynyt tekemään entistä työtäni päiväkodissa, jossa olin työskennellyt lähes 30 vuotta.

Jäin sairauslomalle, ja siltä palattuani ehdin olla vain noin viikon töissä, kun jouduin jäämään uudelleen sairauslomalle. En yksinkertaisesti selviytynyt aiemmista työtehtävistäni.

Miten työnkuvasi muuttui?

TK: Ensimmäinen muutos tapahtui työajassa, sillä viiden päivän sijasta tein kahden päivän työviikkoja. Näin minulle jäi aikaa palautua ja harrastaa kuntoilua, joka on välttämätöntä sairauteni etenemisen hidastamiseksi. Toinen merkittävä muutos koski työtehtäviäni, jotka painottuivat aiempaa enemmän koulutukselliseen suuntaan sekä ryhmäohjauksiin.

Myös esimiestyön osuus jäi pois. Voi sanoa, että minusta tuli puhetyöläinen, kun kaikki fyysistä rasitusta aiheuttava työ minimoitiin.

En käynyt myöskään luennoimassa enkä kouluttamassa pitkien matkojen päässä, koska olisin väsyttänyt itseni jo ajomatkalla.

EP: Aloitin Oulun kaupunginsairaalan aulaemäntänä joulukuussa 2011 kolmen kuukauden koejaksolla. Se sujui niin hyvin, että minulle tehtiin helmikuussa 2012 työsopimus kuluvan vuoden loppuun, ja olemme jo sopineet siitä, että toisella rahoituksella sitä jatketaan sen jälkeen toistaiseksi. Työnkuvani keskeisin muutos on, että nykyinen työ ei ole

6

läheskään niin fyysistä kuin edellinen: ei tarvitse kantaa eikä nostella painavia tavaroita, eikä olla jalkeilla koko päivää. Myös työnteon rytmi on erilainen. Päiväkodissahan oli noudatettava tiukkoja aikatauluja ja työympäristö oli hektinen koko ajan.

”Edellisessä työpaikassani kaikki olivat hyvin kannustavia ja iloisia puolestani, kun ratkaisu työasioihini löytyi.”

Eila Pietilä

Miten työnantaja suhtautui työnkuvasi muutokseen?

TK: Oikein positiivisesti. Sovimme asioista yhdessä ja löysimme minulle sopivat ratkaisut. Työnantaja kustansi minulle täydennyskoulutuksena työyhteisöohjaajakoulutuksen, jotta pystyin paremmin hoitamaan uusia tehtäviäni. Sain työnantajalta myös tukituolin, ja työergonomiastani huolehdittiin hyvin. Myös kaikki työtoverini auttoivat minua tarvittaessa. Haluan antaa suuret kiitokset esimiehilleni työnkuvaani liittyvän muutosprosessin läpiviennistä. Mieleeni on jäänyt esimieheni lausahdus ”niin kauan kuin järki pelaa ja puhe luistaa niin töitä sulle löytyy”.

EP: Työnantaja suhtautui oikein hyvin. Totesimme yhdessä jälkimmäistä sairauslomaa hakiessani, että nyt olisi syytä löytää jotakin

muuta työtä, ja myös työnantaja tuki tätä pyrkimystäni sen lisäksi, että olin itse siihen motivoitunut. Mitä tulee uuteen työpaikkaani, en tarvinnut täydennys- enkä lisäkoulutusta, vaan katsottiin, että nykyinen koulutukseni on riittävä uusienkin tehtävien hoitamiseen.

Miten koit prosessin kokonaisuutena?

TK: Jos ajatellaan, että Oulun Työterveys neuvoo asiakkaitaan, miten työkykyä tulisi ylläpitää ja parantaa, niin voin vilpittömästi todeta, että se elää niin kuin opettaa – kaikki meni minun kohdallani tosi hienosti. Jäljellä oleva työkykyni hyödynnettiin maksimaalisesti ja siitä hyötyivät sekä työnantaja että minä itse.

Sen ansiosta jouduin jäämään täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle vain yhdeksän kuukautta ennen ammatillista eläkeikääni. Mikä tärkeintä, koin koko prosessin ajan olevani työyhteisön täysivaltainen jäsen, vaikka olin paikalla vain parina päivänä viikossa. Se tuntui mukavalta.

EP: Mielestäni kaikki sujui minun kohdallani oikein hyvin ja jouhevasti. Edellisessä työpaikassani kaikki olivat hyvin kannustavia ja iloisia puolestani, kun ratkaisu työasioihini löytyi. Niin ikään uudessa työpaikassani minut on otettu oikein lämpimästi vastaan._Marko Jääskeläinen

”Niin kauan kuin järki pelaa ja puhe luistaa niin töitä sulle löytyy.”

Terttu Kukkonen

ipa Olis ma! l jo o

Tuttu huokaus kuuluu toimistoissa loman kolkutellessa kulman takana, ja lomasuunnitelmia kukkapenkin kitkemisestä laskuvarjohyppyihin puidaan kahvitauoilla. Mutta kuinka moni lomailijoista todella palautuu työstä?

Tapaa lomailijatyyppisi

• Työn vastapainon hakija Lomalla tehdään jotain ihan muuta kuin töissä, ainakin jos kysytään suurimmalta osalta suomalaisia.

Käytännössä sisältö riippuu täysin henkilön työstä; asiakaspalvelija saattaa janota erakkomaista rauhaa ja tietotyöläinen fyysisiä aktiviteetteja.

• Elämysten etsijä Lainelautailua, base-hyppyjä, aavikkomaraton…Toiset haluavat joka lomallaan kokea jotain uutta ja enemmän kuin ennen. Tällaiset tyypit valitsevat extreme-lajeja, ja heillä on tutkimuksissakin havaittu riskejä ottava persoonallisuuspiirre.

• Loman suorittaja Pakko käydä ulkomailla, piipahtaa festareilla ja syödä joka välissä jäätelöä…niin ja se kukkapenkki.

Lomanormien seuraaja kuuntelee ympäristöään sen suhteen, mikä lomanvietossa on nyt in. Oikeanlainen suorittaminen tuo hyvän kansalaisuuden ja joukkoon kuulumisen tunteen.

• Kehuskelija Eipä juuri tullut lomailtua – raportti valmistui laiturin nokassa ja sähköpostin allekirjoituksessa luki koko loman ajan ”Mökkiterveisin”. Kehuskelijalla on tapana pröystäillä sillä, miten vähän taas tuli pidettyä lomaa. Toisin sanoen hän jatkaa lomalla töitä omalla tahdillaan, vastaillen sähköposteihin mökillä oluttölkki kourassa.

PYÖRRE 3/2012

Palautumishetkiä Perttula ei näe aihetta omista lomanviettokaavoista luopumiseen.

– Pikemminkin voisi seurailla, onko loman jälkeen oikeasti rentoutunut. Jos siltä ei tunnu, on syytä pohtia oman käytöksensä tarkoituksenmukaisuutta seuraavaa lomaa silmällä pitäen, hän neuvoo.

Palautumisessa ei varsinaisesti ole kyse vain työn ja loman suhteesta, vaan työviikkojen välillä ja jopa aikana voi irrotella. Yksittäinen lomajakso edes kesällä ei tuo jaksamista koko vuodeksi, vaan vaikutus on hyvinkin lyhyt.

– Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, kuinka työpäivien aikana olisi tärkeää järjestää hetkiä, jotka irrottavat ajatukset hetkeksi työnteosta. Kahvin litkimisen sijasta voisi vaikka tehdä vartin kävelyretken raittiissa ulkoilmassa, Perttula ehdottaa._Heini Santos

kuvitus Atte Lakinnoro

”

Mökkikulttuuri elää Suomessa edelleen ihmeellisen vahvana ehkä siksi, että meillä on yhä enemmän kaupungissa asuvia tietotyöläisiä. Luonnon rauhassa on otolliset olosuhteet fyysiseen puuhailuun, pohtii psykologian professori Juha Perttula Lapin yliopistosta.

Työnkuvan ohella myös yksilölliset piirteet suuntaavat lomanviettotapaa.

– Jos rauhallinen ihminen raahataan lomasta toiseen perheen mukana huimapäisiin aktiviteetteihin, hän joutuu lomailemaan ristiriidassa oman persoonansa kanssa ja uupuu äkkiä. Silloin on tärkeää, että uskaltaa sanoa ei, Perttula toteaa.

7

kuvitus Atte Lakinnoro toim. Maria Öfverström

Työhyvinvointi

Oulun helmet Kosken kohinassa Kaisu Finni tekninen avustaja, Kiiminki: Koitelinkoski, Kiiminki. Kosken rannalla voi oleilla aurinkoa ottaen, makkaraa paistaen ja eväitä nauttien, kalastellen, taulua maalaten upeista näkymistä, kirjaa lukien tai muuten vain rentoutuen luonnon helmassa.

Pyysimme Pyörteen lukijoita kertomaan Oulun aurinkoisimman puolen – paikan, jossa on parasta viettää kesää.

Kukaan ei paljastanut meille omaa mustikkamätästään, mutta visiitinarvoisia vinkkejä tuli useita.

Tässä otos niistä. Hyvää lomaa!

Viimeinen vedessä on…

Heidi Isoniemi talousassistentti, Oulu: Paras uimapaikka on Oulunsalon Papinjärvi: pitkästi matalaa, siksi turvallinen lapsille, hyvä pohja ja lämmintä vettä. Jos ei jaksa sinne asti mennä, niin Nallikarikin käy. Paras leikkipuisto on tietysti Ainola, vaikka on muitakin hyviä mm. Talvikkipuisto ja Nallikarin leikkipaikka.

Maisemat vaihtuvat pyöräillen Eivor Kainu perushoitaja, Oulu: No ensinnäkin pyörätiet Oulussa ovat aivan mahtavia, pyörällä pääsee lähikuntiinkin. Kuivasjärven pyöräteihin tutustuin viime kesänä ja siellä oli tosi kauniit maisemat. Nallikari ja sen ympäristön luontopolut ja pyörätietkin ovat tosi hyvät ja siellä on pitkä uimaranta, lintutorni, lasten teatterinäytös, vauhtipuisto, taidenäyttely ollut myös jonakin kesänä sekä kahvila.

Lemmenpolulla Sanginjoella on rauhallista, siellä on noin 5 erillään olevaa nuotiopaikkaa. Varsinkin keväällä, kun ei ole vielä hyttysiä, on mukavaa käydä siellä. Ainolan puisto on Oulun helmi sekä aikuisille että lapsille, siellä on kahvila, kesäteatteri, leikkipuisto, kasvihuoneet, joissa etelämaiden kasvit, paljon pieniä polkuja, puita, pensaita ja kukkia. Sinne vien aina ystäviä ja sukulaisia, kun käyvät Oulussa. Koitelinkoskella kävin äitienpäivänä. Hieno paikka viettää aikaa ystävien kanssa vaikka aamupalaa nauttien, sielläkin monta nuotiopaikkaa.

Rok rok!

Mirja Aitta hallintosihteeri, Oulu:

Meri Ari Saine projektipäällikkö, Oulu:

Ehdottomasti Rokua ja sen maasto. Siellä on monipuoliset liikuntamahdollisuudet ympäri vuoden, kesällä mm. uinti, patikointi, pyöräily ja rullaluistelu. Plussana ihanteellinen sijainti.

Varjakka purjehtien.

Kirja, minä ja Turkansaari Törsti, Oulu:

Kesämenoa kaupungilla Maritta Lumila suunnitteluavustaja, Oulu: Keskusta ja tori. Rotuaarilla on kiva katsella ihmisiä. Se on oululaisten yhteinen olohuone. Torilla voi nauttia Oulun merellisyydestä: syödä mansikoita, herneitä ja jäätelöä laiturilla istuen. Voi käydä syömässä. Kirpputorilla voi tehdä löytöjä.

Nostalgiaa Hannu Hietala lastentarhanopettaja, Oulu: Hintan veneranta. Siinä läpileikkaus venekulttuurista vanhoine taloineen.

Ei maksettu mainos ´Mansikkamaa´, Oulu:

Kaisa Määttä hankinta-asiantuntija, Oulu: Ainolan puiston monipuolisuus jaksaa kiehtoa sukupolvesta toiseen.

8

Vehreä paussipaikka linnunlaulun kuulemiseen, kirjan lukuun ja pulssin tasoitteluun on Turkansaaren ulkomuseo saaressa solisevan sinisen Oulujoen keskellä.

Tapani Siiralta Kiimingistä aivan uskomattoman makeat mansikat loppukesästä, ehdottomasti. Vaikka kesä oli jo osittain takana, toi yksi puraisu kesän takaisin!

Kahavilla

Harrastukset: Liikunta ja urheilu sekä itse harrastaen että katsojan ominaisuudessa. Omia suosikkilajeja tanssi ja voimistelu, mutta kaikki lajit kiinnostavat.

Perhesuhteet: Kolme lasta, joista yksi asuu vielä kotona. Vanhin tytär valmistui juuri liikunnanohjaajaksi.

Kesälomasuunnitelmat: Vanhempien luo Etelä-Suomeen ja mökille pohjoiseen.

Ehkä myös ulkomaanmatkalle johonkin kivaan paikkaan.

Tulevaisuuden haave: Että elämä pysyisi sellaisena kuin se tällä hetkellä on.

Elämän tarkoitus: Olla tyytyväinen ja mennä siinä eteenpäin sitä kautta, että uskaltaa tarttua eteen tuleviin uusiin haasteisiin.

Liikunnan ilosanomaa levittämässä

kuva Juha Sarkkinen

O

ulun kaupunki on ottamassa käyttöön uutta henkilöstöliikunnan mallia syksyllä 2012. Mallin pohjana ovat vuosina 2007–2009 toteutetun Liikkuva ihiminen -projektin tulokset ja niistä nousseet kehittämistarpeet.

Uudessa mallissa panostetaan aiempaa selkeästi enemmän työntekijöiden omaehtoisen liikunnan harrastamisen tukemiseen. Konkreettisesti tämä tarkoittaa muun muassa liikuntalajien valikoiman merkittävää laajentumista. Lajivalikoiman monipuolistaminen on mahdollista jo senkin vuoksi, että samaan aikaan kaupunki ottaa käyttöönsä myös sähköisen liikuntasetelin.

– Työntekijöillä on käytössään liikuntatili, ja sinne talletetuilla 200 eurolla jokainen voi hankkia oman työkykynsä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseksi haluamiaan liikuntapalveluita niistä paikoista, joissa se käy maksuvälineenä, Nina Suorsa kertoo.

Lisäksi yksityisten palveluntuottajien ja urheiluseurojen kanssa on neuvoteltu siitä, että ne tarjoaisivat erisisältöisiä, -hintaisia ja -pituisia hyvinvoinnin starttipaketteja, jotka ovat maksettavissa liikuntatililtä.

– Ideana on madaltaa liikunnan aloittamisen kynnystä mahdollistamalla esimerkiksi jonkin uuden lajin kokeileminen ilman, että henkilön tarvitsee hankkia kalliita jäsenyyksiä. Samalla hänen on mahdollista saada

myös tukea ja ohjausta omaan liikuntaharrastukseensa, Suorsa taustoittaa.

Kaupunki on antanut suosituksensa 200 euron liikuntarahasta/työntekijä, ja jokainen hallintokunta ja liikelaitos ovat tehneet oman päätöksensä siitä, tukevatko he työntekijöidensä liikuntaa suosituksen mukaan.

Mukana ovat jo lähes kaikki.

Yksi uuden henkilöstöliikuntamallin mukanaan tuoma uudistus on myös liikuttajaverkosto. Se muodostuu kuhunkin hallintokuntaan nimettävistä 1–2 liikuntayhdyshenkilöistä, jotka välittävät henkilöstöliikuntaan liittyvää informaatiota omassa työyhteisössään ja kannustavat osallistumaan erilaisiin liikuntatapahtumiin._Marko Jääskeläinen

PYÖRRE 3/2012

liikuntakoordinaattori Nina Suorsa auttaa hallintokuntien ja liikelaitosten henkilökuntaa liikkumaan. Uuden Oulun syntymisen myötä asiakkaita on noin 13 000.

9

Työkalupakki

"

Kun kokouksella ei ole tavoitteita, määriteltyjä osallistujarooleja eikä selkeää agendaa, koko homma menee levälleen, sanoo kouluttaja, konsultti ja tietokirjailija Katleena Kortesuo.

Monesti kokouksia ajaudutaan järjestämään vain kokousten vuoksi, ja kaikkien aikaa hukataan. Ennen kokousta osallistujille tulisi lähettää selkeä agenda ja tehtävänjako. Saatteenkin tulisi olla tiivis, sillä pitkät tekstit jäävät ajanpuutteessa helposti lukematta.

– Ihmisille voi antaa jo etukäteen pohdittavaksi jonkin provosoivan väitteen. On tärkeää, että kokouksessa on paikalla oikeat ihmiset, jotka ovat valmistelleet kokouksessa käsiteltävää asiaa ennakkoon, sanoo ideoija, oivalluttaja Reetta Koski.

Tauolla ideasuoni sykkii – Jokaisen kokoukseen osallistujan on tärkeää tarkkailla omaa toimintaansa eli esimerkiksi sitä, viekö puheellaan liikaa aikaa toisilta ja onko kasvoilla nyrpeä ilme vai onko avoin kommenteille, Kortesuo neuvoo.

Mikäli kokous ei tunnu kulkevan eteenpäin, voi osallistujakin huomauttaa siitä. Esille nousevat agendan ulkopuoliset asiat voidaan kirjoittaa ylös seuraavaa kokousta varten.

– Tavallisesti tunnin mittaisen kokouksen voi aikatauluttaa kestämään esimerkiksi vain puoli tuntia, sillä usein asiat saadaan käsiteltyjä lyhyemmässäkin ajassa. Joskus voi kokeilla myös 45 minuutin kokouksia tasatuntien sijaan, Koski ehdottaa.

10

tasaa an

eta

äst äa

sias ta

nn

Minuuttikierros tuo te

hok ka

Työpajaan tullaan työskentelemään Jämäkkyys, tarkkaavaisuus ja pitkäjänteisyys ovat kokouksen vetäjän tärkeimpiä ominaisuuksia.

kaikkien näkök e l l i ulm es i t at as kä sit elt äv

puh een

Onko kokouksellasi päämäärä?

– Kokouksen puheenjohtajan on osattava ohittaa pikkuseikat, jotka eivät tue kokouksen tavoitetta. Lisäksi vetäjällä tulee olla kyky saattaa asiat loppuun eli seurata asioiden etenemistä kokouksen jälkeenkin, Kortesuo toteaa.

Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu myös osallistujien tarkkailu. Fasilitointitaidot eli kyky suunnitella ja toteuttaa onnistuneita ryhmäprosesseja ovat keskeisessä roolissa.

– Fasilitaattori osaa vaikuttaa ryhmädynamiikkaan; sitouttaa, osallistaa ja aktivoida osallistujia. Jos kokouksen nimen muuttaa työpajaksi, ihmiset orientoituvat eri tavalla ja menevät kokoukseen työskentelemään eivätkä vain kuuntelemaan, Koski toteaa.

rvoinen minuutin mitta i ne n

Suurin virhe tapahtuu yleensä jo ennen kokousta: tavoitteita ei määritellä kunnolla.

Osallistujien rooli on kuitenkin vähintään yhtä tärkeä kuin koolle kutsujan.

. Joka

iselle osalli

lle a j u t s

a

rh

Vinkki: Kokouksen voi pitää myös kahviossa, ulkona, kävelyllä tai seisten!

uodostuu oksesta m r hyö r e i k dyl n a line li la nk m m oko i a u

sruti in

i.

Minun, sinun vai työnantajan aikaa?

Ideaalin hyvän kokouksen kulun tunnistamme kaikki, mutta valitettavasti työaikaamme kuluu edelleen myös huonoissa palavereissa. Pyörteen lukijat kertovat, millainen on huono kokous. ”Huonoon kokoukseen osanottajat valuvat myöhässä keskeyttäen hälinällään käsiteltävän asian. Puheenjohtaja antaa osanottajien vapaasti puhua toistensa päälle ja pälpättää omiaan kokouksen aikana. Osanottajat puhuvat asiat tunteella asiasta poiketen eikä puheenjohtaja kykene pitämään heitä asiassa ja kurissa.

Mukana on henkilöitä, joita asia ei koske. Nämä turhautuneena keskittyvät pysymään hereillä, piirtelemään päiväkirjan nurkkaan tai siivoamaan kännykän viestimuistia. Kokous loppuu, kun puheenjohtaja huomaa jääneensä yksin kokoustilaan muiden häipyessä omille asioilleen.” ”Nykyään kokouksissa häiritsee se, että suurimmalla osalla on mukanaan kannettava, kännykkä tai joku muu härpäke, jotka vievät huomiota. Sihteerillä kannettava puolustaa paikkaansa, mutta muilla lisähyöty on useimmiten pieni. Laitteiden näprääminen on aika epäkohteliasta alustajaa tai muuta puhujaa kohtaan. Osa tai-

taa olla kokouksissa vain fyysisesti läsnä.” ”Huonossa kokouksessa asioita ei saada eteenpäin ja/tai päätökset jäävät osallistujille epäselviksi.

Sekään ei ole toivottavaa, että osa asioista jää käsittelemättä siksi, että alkupään asioihin on käytetty liikaa aikaa tai keskustellaan asioista esityslistan ohi. ” ”Nyt kun on siirrytty ”paperittomaan kokoukseen”, porukka tulee paikalle läppäreiden kanssa. Kokouksen alussa menee hetki, kun kaikkien piuhat ovat paikoillaan.

Sitten se alkaa, nimittäin asioiden hoitaminen koneella, kesken kokouksen luetaan ja vastaillaan sähköposteihin, hyväksytään laskuja.

Eli ei seurata kokouksen kulkua, vaan tehdään omia töitä.” ”Pahimpia ovat ne, jotka kesken kaiken vastaavat puhelimeensa ja poistuvat käytävälle hetkeksi – eli kokous on todella levotonta pomppimista edes takaisin.”

”Hyvässä kokouksessa rohkaistaan myös hiljaisia puhumaan ja esittämään näkemyksiään. Kaikkien mielipiteisiin suhtaudutaan arvostavasti, ei arvostellen. Hiljaisimpia voisi rohkaista esim. siten, että kysyttäisiin kultakin vuorollaan asiasta mielipide: kyllä hiljaisillakin sellainen on, mutta yleensä kokouksen jälkeen tulevat painavimmat asiat sanotuksi.” ”Kokouksesta tekee turhan, jos on kokemus, ettei minulla ollut kokouksessa mitään annettavaa, enkä saanut itselleni mitään päättämättömyys, eli jos jauhetaan asioita, eikä osata päättää jos päätettyjä asioita ei toteuteta.” ”Huono kokous on altis manipuloinnille ja se antaa aihetta jatkospekuloinnille negatiivisessa mielessä.” ”Ei pidetä turhaa kokousta: perutaan jos ei ole tarvetta keskustelulle tai jos asian voi hoitaa muutoin esim. työtilassa.” Toim.

Maria Öfverström

PYÖRRE 3/2012

nvu

or o .P a

Ihmisen tehokas keskittymiskyky kestää noin 5–7 minuuttia kerrallaan, joten kokouksen pitäisi olla menetelmiä vaihtavaa ketterää toimintaa. Tunnin välein on tärkeää pitää tauko.

– Tauon aikana osallistujat voivat esimerkiksi vaihtaa istumapaikkaa. Pitää varoa, etteivät kaikki uppoudu tauon ajaksi omaan sähköpostiinsa, sillä siinä ei virkisty, Kortesuo huomauttaa.

– Kun mennään kahvitauolle, ihmiset alkavat puhua vapaammin ja omakohtaisemmin. Kokoukseen palatessa heillä on uusia ajatuksia. Tauon ansiosta ”käytäväpuheet” saadaan heti käsittelyyn, Koski päättää._leila uotila

11

Jyrkin palsta

Työkyky on kolmen kauppa tamme. Lain myötä prosessille saatiin vielä selkeät aikaraamit, palvelussuhdepäällikkö Jyrki Ojala toteaa.

Lain hyviin seuraamuksiin kuuluu se, että se patistaa kaikkia osapuolia aktiivisuuteen ja aikaiseen puuttumiseen. Lisäksi se turvaa akimuutos korostaa työnteki- työssä jatkamisen edellytyksistä tai sairaus- työntekijöille yhdenmukaisen kohtelun. Ojala jän vastuuta omasta työkyvys- päiväraha katkeaa. Samalla lausunto patis- kannustaa työntekijöitä oma-aloitteisuuteen. tään. Siinä missä lääkärintodis- taa työnantajaa miettimään mahdollisimman – Jos alkaa näyttää siltä, että sairausaika tus piti ennen toimittaa Kelalle aikaisessa vaiheessa työssä jatkamisen mah- venyy, kannattaa työnantajaan olla yhteyneljän kuukauden kuluessa sai- dollisuuksia, kuten muutoksia työtehtäviin dessä mahdollisimman pian. Asioita voidaan rauden alkamisesta, on nyt aikaa vain kaksi tai osa-aikaeläkettä. kokoontua pohtimaan yhdessä myös työterkuukautta. Jos työkyvyttömyys ylittää 30 päiveyshuollon kanssa, hän sanoo._Heini Santos vää, työnantajan velvollisuus on tiedottaa Säännöt selväksi siitä työterveyshuoltoon.

– Oulussa yhteistyö työterveyshuollon Mikäli työkyvyttömyys jatkuu yli 90 päi- kanssa on ollut tähänkin asti hyvällä malvää, työntekijän tulee toimittaa Kelalle lää- lilla ja uuden lain tavoitteiden mukaista – kärinlausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja Oulun Työterveyshän on osa organisaatio-

Kesäkuussa voimaan tullut sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolaki kannustaa työnantajaa, työntekijää ja työterveyshuoltoa pohtimaan yhdessä sairastuneen työntekijän tilannetta ja järjestelyjä työhön palaamisen helpottamiseksi.

L

Luitko jo haastattelut töiden uudelleenjärjestelyistä sivulta 6?

Ota heikentynyt työkyky ajoissa puheeksi Työkyvyn menettäminen ei tarkoita sitä, etteikö voisi tehdä töitä enää lainkaan. Oulun kaupungilla on toimintaohjeet, miten menetellä, jos työkyky ei enää riitä nykyiseen tehtävään.

Vaihtoehtoja on kolme: työtehtävien muokkaaminen terveydentilaan sopivaksi, kuntoutus tai täysin uuden työtehtävän etsiminen. Kaikissa vaihtoehdoissa

keskustelussa ovat mukana sekä työntekijä että työnantaja, mutta kuntoutuksessa ja uuden työtehtävän etsimisessä myös työterveys ja uudelleensijoituksen suunnittelija kaupungin henkilöstöpalvelusta.

Uudelleensijoituksessa tärkein rooli on työntekijällä itsellään.

Hän hakee ammatillista kuntoutusta Kevalta eli Kuntien eläkevakuutukselta tai Kelalta. Jos

päätös on myönteinen, hän voi ryhtyä hakemaan työkokeilu- tai opiskelupaikkaa apunaan uudelleensijoituksen henkilöt. Jos työkokeilu onnistuu, voidaan jatkoa tukea määräaikaisena työsuhteena keskitetyn uudelleensijoituksen rahoituksella. Tavoitteena kaikissa tapauksissa on löytää

terveyden kannalta sopiva, vakinainen työ Oulun kaupungilla.

Viime vuonna uudelleensijoittumista kokeili 17 työntekijää, ja heistä kahdeksan sai vakituisen työn. Sisäisiä uudelleensijoituksia oli enemmän._Maria Öfverström

Lue lisää Akkunasta: henkilöstöasiat > työsuojelu ja työterveys > varhainen puuttuminen

Kysymys: Työkyvyn heikennyttyä en kykene tekemään aiempaa työtäni – muuttuuko palkkani uusien tehtävien myötä?

Työehtosopimusten mukaan tehtäväkohtainen palkka perustuu työn vaativuuteen. Mikäli tehtävän vaativuus olennaisesti muuttuu, esimerkiksi tehtävien uudelleenjärjestelyn tai toiseen tehtävään siirtymisen vuoksi, myös tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Tehtäväkohtainen palkka nousee muutosajankohdasta lukien, mikäli uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi. Mikäli tehtäväkohtainen palkka on aiempaa alempi,

Vastaus:

12

palkka muuttuu kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta. Tehtäväkohtainen palkka voi muuttua myös muutosajankohdasta lukien, mikäli työntekijä omasta pyynnöstään siirtyy vähemmän vaativaan työhön.

Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteen muutos tai työntekijästä itsestään johtuva työsuorituksen huomattava huonontuminen. Tehtävien muu-

tos voi siis aiheuttaa myös henkilökohtaisen lisän tarkastelun.

On kuitenkin sekä työntekijän että työnantajan etu, että työssä voitaisiin jatkaa mahdollisimman pitkään sekä taloudellisilla että inhimillisillä syillä. Tämän johdosta Oulun kaupunki työnantajana on voimakkaasti panostanut ja tulee edelleen panostamaan työhyvinvoinnin parantumiseen mm. erilaisia toimintamalleja ja mittareita kehittämällä. _Jyrki Ojala

Esimiehenä

T

utun ohjenuoran mukaan hyvä esimies kuuntelee alaisiaan ja viettää aikaa heidän kanssaan, yksittäin ja ryhmässä – nopean laskukaavan mukaan viidentoista alaisen täyspäiväisellä esimiehellä on työviikossa kaksi ja puoli tuntia aikaa alaista kohden. Käytännössä moinen luksus ei toteudu, vaan valtaosa ajasta valuu muihin tehtäviin.

– Esimiehen yksi tärkeimmistä taidoista on osata kuunnella ja haistella parhaita tapoja toimia. Työ ei ole vain tehtävien suorittamista vaan erilaisuuden huomioon ottamista, kiteyttää nelisen vuotta tietopalvelun esimiehenä toiminut palvelupäällikkö Marianne Trast Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta.

Korvat ovat esimiehen tärkein työkalu Kuinka monta ihmistä yksi esimies voi johtaa tehokkaasti?

Vastaus on henkilökohtaisen johtamistyylin, esimiehen muiden tehtävien ja kokemuksen muodostama yhtälö.

Tärkeintä lienee se, että johtamisen laatu ja suhteet alaisiin pysyvät hyvinä.

Kirjasto- ja tietopalvelun päivät täyttyvät kirjastojen lainarumban pyörittämisen lisäksi erilaisista asiantuntijatehtävistä, kuten tiedontarpeisiin vastaamisesta ja aineiston ja sisältöjen esille tuomisesta. Esimiestyön ohella Trast organisoi tapahtumia ja koordinoi tietopalvelun toimintaa aina lähikirjasto- ja maakuntatasolle asti. Toisille työyhteisön jäsenille kerääntyy helposti muita enemmän vastuutehtäviä, ja esimiehenä hän pyrkii tasoittamaan niiden jakautumista.

Naisjoukon ruorissa Trast toimii tällä hetkellä lähiesimiehenä naisjoukolle, johon kuuluu toistakymmentä kirjastonhoitajaa. Hän on tottunut naisryhmien johtamiseen, sillä miehiä on ollut mukana vain satunnaisesti. Trastin mukaan esimiehen tehtävät ovat kutakuinkin samoja, olipa alaisia sitten paljon tai vähän. Kuitenkin mitä enemmän alaisia on, sitä enemmän heillä on erilaisia mielipiteitä ja toiveita, jotka esimiehen tulisi huomioida.

– Vaikka porukkaan tarvitaankin aina yksi vastuullinen, joka tekee päätöksiä, pitää asioita silti miettiä yhdessä – ei minulla aina ole parasta ratkaisua asioihin. Minullakin on esimies ja tiedän, kuinka tärkeä on kuulluksi tulemisen tunne, hän huomauttaa._Heini Santos

PYÖRRE 3/2012

kuva Juha Sarkkinen

Esimiehen yksi tärkeimmistä taidoista on osata kuunnella ja haistella parhaita tapoja toimia.

13

koonnut Maria öfverström kuvat hannu kangas, oulun sinfonia, shutterstock

Ilmoitustaulu

Nallikarin matkailualue saa uuden ilmeen

Vaikuta tulevaisuuden hyvinvointipalveluihin Facebookissa!

Nallikarin uimarantaa parannetaan kesän aikana. Jatkossa alueelle on luvassa uusia virkistyspalveluita oululaisten ja matkailijoiden iloksi!

Oulu on kehittäjäkuntana Avaus-hankkeessa, jossa visioidaan ja kehitetään tulevaisuuden hyvinvointipalveluita.

Kehittämisen erityisenä painopisteenä ovat ikäihmisten palvelut.

K

aavoitusarkkitehti Timo Lajusen mukaan merkittävin asia alkaneen kesän kannalta on ollut uimaranta-alueen kunnostustyö.

– Rannan ruoppaus- ja täyttötyöt ovat valmistuneet, joten uimaan pääsee jo normaalisti, Lajunen kertoo.

Vesipedoilla ei ole siis syytä huoleen, ja ruoppausten myötä veden laatukin paranee.

Kaupunki panostaa Nallikarin alueeseen tulevina vuosina. Siitä kehitetään korkealaatuinen, monipuolinen ja vetovoimainen matkailu- ja virkistysalue kuntalaisten ja matkailijoiden hyväksi. Alueelle kaavaillaan esimerkiksi huvipuistoa ja monenlaisia virkistyspalveluita. Palvelutarjontaa kehitetään lisäksi ympärivuotiseksi._Meri Heikkilä

Lisätietoja: oulu.ouka.fi/tekninen/nallikari/

Osallistu: www.ouka.fi/oulu/avaus www.facebook.com/AvausTulevaisuuteen

Likat lenkille edullisesti!

Likkojen Lenkki tarjoaa Oulun kaupungin työntekijöille osallistumismaksun hintaan 28 €/ likka (norm. 36 €). Edullinen hinta on voimassa 30.6. mennessä ilmoittautuville ryhmille. Ilmoittautumiset osoitteeseen likkojenlenkki@likkojenlenkki.fi. Lähetämme laskun antamaanne osoitteeseen.

Tärkeät tiedot ilmoittautumisessa: • ryhmänvetäjän nimi, sähköpostiosoite • laskutusosoite, toimipisteen osoite • osallistujan nimi, T-paidan koko Lisätiedot Likkojen Lenkistä, reiteistä ja usein kysytyt kysymykset osoitteesta www.likkojenlenkki.fi. Likkojen Lenkki juostaan 18.8.

Arjesta energiaa neuvoo kierrätyksessä

Kaupunkielämää – joko näit?

Pomosi tuskin pahastuu, jos klikkaat nyt itsesi YouTubeen ja katsot siellä lyhytelokuvan Oulusta, oululaisista ihimisistä ja elämästä kaupungissa. Video keräsi jo ensimmäisen vuorokauden aikana 10 000 katsojaa. www.youtube.com/cityofoulu

14

Laanilan ekovoimalaitos vaikuttaa jonkin verran kierrätykseen Oulun seudulla. Sekajätteen nimi muuttuu polttokelpoiseksi jätteeksi ja muovinkeräys päättyy elokuun lopussa.

Tietopaketin kierrätyksestä, jätteen synnyn ehkäisystä ja ekovoimalaitoksesta saat menemällä nettisivulle www.arjestaenergiaa.fi. Sivuilta pääset myös näkemään videoita, joissa kodin kierrätysasiat on laitettu kuntoon sisustussuunnittelijan avulla. Miten Joonas Donskoi löysi hyvän paikan pitsalaatikoille? Käy vilkaisemassa!

Oulun Työterveys avaa 15.8. toimipisteen Kiimingissä Työterveysaseman osoite on Lempiniementie 2 B, 1 krs, Kiiminki Ajanvaraukset: www.ouluntyoterveys.fi tai www.oulunomahoito.fi, Puhelinajanvaraus on avoinna ma–to klo 7–17, pe klo 7–15 puh. 010 197 017

K

aupungin työntekijät voivat ostaa syksyllä 2012 Oulu Sinfonian konserttilippuja alennettuun henkilökuntahintaan.

Kausilippuun kuuluu 9 konserttia ja sen hinta on 80 €.

Kausiliput ovat myynnissä 18.5.–15.8.2012.

Kausilippuja voi tiedustella Oulu Sinfonian toimistosta p. 044 703 7221 Yksittäiset konserttiliput ovat 7 €. Myynti alkaa 20.8.2012.

Lue tarkemmat konserttipäivät ja lippujen ostopaikat Akkunasta.

Tiesitkö jo tämän Oulun Omahoidosta?

• Oulun Omahoito on kaupungin tarjoama henkilökohtainen hyvinvointipalvelu kaikille kaupunkilaiselle.

• Voit varata sen kautta itsellesi ajan myös Oulun Työterveyteen.

• Jos sinulla on alle kouluikäisiä lapsia, voit lähettää palvelun kautta viestejä neuvolaan ja varata ajan lapsen vuosittaiseen terveystarkastukseen.

• Palvelussa on sähköinen terveystarkastus ja -valmentaja, liikuntapäiväkirja ja ravintopäiväkirja, joiden avulla voit lisätä omaa hyvinvointiasi.

• Palveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. www.oulunomahoito.fi

Uuden Oulun kätketty aarre -kilpailu 15.6. - 30.9.2012 Uuden Oulun kätketty aarre.... löydätkö sinä sen? Tai tunnistatko sen?

Onko se kaikille tuttu vai jokin aivan uusi ja tuntematon, vielä muilta piilossa? Onko se kosketeltava, katsottava, haisteltava, maisteltava, voiko sinne mennä? Paljasta aarteesi myös muille oululaisille! Osallistu aarteenetsintäkilpailuun.

Lue lisää Ympäristövuoden sivuilta www.ouka.fi/ oulu/ymparisto-ja-luonto/oulun-ymparistovuosi-2012

14.8.2012 Raatin stadionille

Eloriehaa vietetään tänä vuonna 14.8.2012 klo 17.30-20.00 Raatin stadionilla.

Eloriehaan kokoonnutaan nauttimaan yhdessäolosta, esityksistä ja herkullisesta tarjoilusta – työnantajan tarjoamana. Tilaisuus on ensimmäistä kertaa tarkoitettu kaikkien yhdistyvien kuntien (Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo, Yli-Ii) palveluksessa oleville, heidän puolisoilleen ja alaikäisille lapsilleen.

Eloriehassa musiikista vastaa Aki Louhela Band. Lisäksi ohjelmassa on monenlaista hupailua ja mielenkiintoista puuhasteltavaa koko perheelle. Tilaisuuden juontaa Janne Pekkala.

Ohjelmatarjonnasta lisää Akkunassa lähempänä ajankohtaa.

Lippuja on jaossa 7000 ja niiden jako alkaa 18.6. Oulu 10:ssä (avoinna 18.6. – 12.8. klo 8-16). Toiveena on, että mahdollisimman moni työpiste noutaa liput keskitetysti keräämiensä osallistujalistojen perusteella. Osallistujalistan, joka löytyy Akkunasta: Henkilöstöasiat > Virkistys > Elorieha > Elorieha 2012, voi toimittaa etukäteen sähköpostitse osoitteeseen oulu10@ouka.fi tai sisäisen postin kautta osoitteeseen Oulu10-palvelut, Torikatu 10. Listan lähettämisen jälkeen työyhteisön yhdyshenkilö voi noutaa liput 3-5 arkipäivän kuluttua.

Koulujen henkilökunta ilmoittautuu koulutuskalenterin http://terva.edu.ouka.fi/koulutuskalenteri kautta. Myös kalenterin kautta ilmoittautuminen alkaa 18.6. Ilmoittautuminen tehdään jokaisen perheenjäsenen osalta erikseen ja työntekijän koulun nimi tulee kirjata myös perheenjäsenten ilmoittautumisiin. Liput toimitetaan kouluille viikon 32 aikana.

Eloriehassa nähdään!

Eloriehatyöryhmä

PYÖRRE 3/2012

Syksyllä konsertteihin henkilökuntahinnoin

a Te r v e t u l oa a n elorkiloe17h .30 – 20.00

15

n e n e Kymm aa k k i lus a ss a p so

kuvat Kati Valjus

Työpä

16

ivä

< Työnjohtaja vastaa paperitöistä ja tavarantilauksista. << Suolamittari näyttää ykköstä. Se on sopiva suolapitoisuus kouluruualle.

”Jokainen ruoka maistetaan aina useamman maistajan voimin”, kertoo kokki Karppinen.

Kokki Taina Karppinen maustaa kasviskeittoa. ”Erikoisruokavaliot on aina otettava huomioon. Mitä mausteisempi ruoka, sitä enemmän kattiloita.”

Ritaharjun monitoimitalon keittiössä valmistuvilla sapuskoilla ruokitaan koko talon väki, noin 800 lasta ja aikuista. Jouhevassa kouluruokailussa korostuvat tiimityö, moniosaaminen ja ennakointi.

R

itaharjun monitoimitalon keittiössä porisee valtava suurtalouskattila. Päivän ruokalistalla on kahden kalan keitto, ja kokki Taina Karppinen valmistautuu lisäämään perunoiden kaveriksi tuoreen lohen ja pakaste-

sein.

Työnjohtaja Heidi Sarkkisen ajatukset sen sijaan ovat jo seuraavassa viikossa. Ruokalista kädessään hän varmistelee Karppiselta tilattavia tavaramääriä. Perunoita kuluu tulevalla viikolla 275 kiloa.

– Tavara on tilattava hyvissä ajoin, mutta tuoreita ruokia ei tietenkään voi kovin kauaa säilyttää. Tämänpäiväiset lohet tulivat eilen, vaikka ihanteellisintahan olisi, että ne olisivat tulleet vasta tänä aamuna. Sellaista riskiä ei kuitenkaan voi ottaa, sillä ainahan voi vaikka kuljetuksessa sattua jotain. Siinä oltaisiin ihmeissään kahdeksansadan ruokittavan suun edessä, Sarkkinen sanoo.

17

Ensimmäiset lounastajat saapuvat kello 10.15. Ruoka on katettu linjastoihin vain hetkeä ennen. ”Ajoitus on kaikki kaikessa”, Serviisin työntekijät tietävät.

Ritaharjun monitoimitalon keittiö palvelee niin koulua, päiväkotia, kirjastoa kuin nuorisotilojakin. Ruokasalissa pidetään myös pientä kahvilaa, josta isommat oppilaat voivat iltapäivällä ostaa välipalaa ja pieniä herkkuja. Lisäksi Oulun Serviisi palvelee Ritaharjun keittiöstä käsin myös erilaisissa tilaustarjottavissa. Nytkin palvelutyöntekijä Marja-Leena Koivukangas valmistelee katkarapumarinadia huomisiin kekkereihin.

Samaan aikaan kun Karppinen valmistelee lounasta, työtoverit keräilevät linjastoista aamupalan pois.

Keitto viimeistellään tillisilpulla ja mausteilla. Suolapitoisuus mitataan suolamittarilla.

Se näyttää yhtä prosenttia, mikä on sopiva luku kouluruualle.

– Nyt tytöt maistetaan, kokki komentaa, ja kollegat pistävät lusikkansa soppaan.

Hyväksynnän saatuaan 160 litran keitto kauhotaan tarjoiluastioihin ja viedään linjastoihin.

Ensimmäiset koululaiset saapuvat lounaalle ”Nyt maistetaan!”

Kokki Karppisella on monta soppaa tulella. Jät- tuota pikaa. tikattilan lisäksi liedellä porisevat maidoton kalakeitto, lihakeitto ja kasviskeitto.

Monitoimitalon moniosaajat – Mitä mausteisempi ruoka, sitä enemmän Tänään Ritaharjun oppilaita ja henkilökuntaa kattiloita. Erikoisruokavaliot on aina otettava hemmotellaan, sillä listalla on myös jälkiruohuomioon, joten ruuan tekeminen ei kos- kaa, mangorahkaa. kaan rajoitu vain yhteen kattilalliseen, KarpServiisin kymmenen työntekijän tiimi on pinen kertoo lorotellessaan kermaa kalasopan hitsautunut hyvin yhteen. Työnjohtajan vasjoukkoon.

Ritaharjun monitoimitalon ruokasalissa syötiin haastattelupäivänä 160 litraa lohikeittoa • 85 litraa mangorahkaa • 2 500 leipäviipaletta • 25 kiloa lanttua • 130 litraa maitoa 18

Minimittainen asiakas Kahden kalan keitto hupenee hyvää vauhtia tarjoilupakeista.

Se on ehkä hiukan yllättäen yksi Ritaharjun koululaisten suosikkiruuista. Ruuan menekkiä työkseen arvioiva Sarkkinen tietää sen, ja siksi keittoa on valmistettu enemmän kuin esimerkiksi lihakeittoa.

– Maanantaisin ollaan nälkäisiä, perjantaisin on jo kiire kotiin. Erikoisina teemapäivinä ei malteta syödä, jolloin ruuan menekki on vähäisempi. Leirikoulut ja yökoulut ovat erikoistilanteita, jotka täytyy aina ottaa huomioon menekissä, kuvailee Sarkkinen palloja, joiden kanssa päivittäin jonglööraa.

Työnjohtaja Sarkkisen puheissa vilahtaa usein sana ”asiakas”.

Sellainen on tämäkin minimittaisten ihmisten linjastossa jonottava eskarilainen, joka ottaa lautaselleen varovaisen lusikallisen kalakeittoa ja täyttää jälkiruokakulhonsa isolla kauhallisella mangorahkaa._Kati Valjus

Ruokailijoita hemmotellaan tänään mangorahkalla.

Murusina maailmalla Oulun Serviisissä on 700 ateria- ja puhtausalan ammattilaista, jotka ovat jakautuneet ympäri laajan uuden Oulun.

Hajallaan sijaitsevien työntekijöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistetaan viestinnällä.

S

erviisiläisiä löytyy sieltä, missä tarjotaan ruokaa ja missä siivotaan. Heitä on päiväkodeissa, kouluissa, virastoissa ja hoivakodeissa. 700 ammattilaista on jaettu 350 yksikköön, heidät 17 tiimiin ja tiimit kolmeen eri palvelualueeseen.

– Yhteisistä asioista viestitetään sisäisellä Sirujalehdellä, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Lehdessä tuodaan esille työntekijöitä ja tehdään näin kasvoja tunnetuksi ison työporukan kesken, kertoo Oulun Serviisin palvelupäällikkö Pauliina Värttö.

Virallisemmista asioista kerrotaan säännöllisissä palavereissa, joita palvelupäällikkö pitää tiimien esimiehille, joiden tehtävänä on puolestaan tiedottaa asiat omille tiimeilleen. Serviisin johtaja Riitta Lappalainen vetää kahdesti vuodessa omat infotilaisuutensa, joissa käsitellään toimintaa ja sen kehittämistä ja tulevaisuutta.

Esimiesviestinnän ja oman lehden rinnalla Akkuna on keskeinen viestintäkanava. Kun työntekijät ovat hajallaan, on koneongelmaa ratkottu yhteistyöllä muiden liikelaitosten kanssa.

– Työntekijöillämme on esimerkiksi kouluissa yhteiskoneet vahtimestareiden kanssa, mikä on helpottanut Akkunaan pääsyä.

Yhteenkuuluvuuden tunnetta serviisiläisiin vahvistetaan vapaa-ajalla.

– Serviisin piristystoimikunta järjestää henkilöstölle retkiä, kulttuurielämyksiä, teematapahtumia ja lisäksi tiimeillä on mahdollisuus järjestää yhteisiä virkistyshetkiä esimiehen johdolla. Osallistumme yhdessä myös kaupungin järjestämään Eloriehaan, sanoo Värttö. _Maria Öfverström

PYÖRRE 3/2012

tuulla ovat tavarantilaukset ja paperityöt, mutta tarvittaessa hän tarttuu kauhanvarteen itsekin.

– Eilen viimeksi tuurasin keittiön puolella. Meillähän kaikki työntekijät ovat moniosaajia, eli voivat tehdä työtä niin keittiössä kuin puhtauspuolellakin. Tämä helpottaa valtavasti sairastumistapauksissa ja muissa erikoistilanteissa, kun tuuraaja saadaan usein oman porukan sisältä, Sarkkinen kertoo.

Listalla oleva ruoka määrittää pitkälti myös työvuoroja. Työläämpää ruokaa tullaan valmistelemaan jo kuudelta aamulla, nopeammin valmistuvaa evästä vasta seitsemältä.

19

Kolumni

Leppoisasti lomalle

K

iihkein lomakausi on alkamassa. Työn ja loman vuorottelu on tarpeen ja hyväksi meille kaikille. Jokaisella on oma tapansa palautua työn aiheuttamasta kuormituksesta. Työterveyspsykologi Sirkku Kivistö vertaa lomailun tärkeyttä urheilusta palautumiseen. Parhaassa vedossa urheilija on silloin, kun hän on huolehtinut sekä harjoittelusta että palautumisesta.

Myös työntekijä jaksaa töissä uusin voimin hyvin vietetyn loman jälkeen.

Lomalle olisi hyvä jäädä tyytyväisellä mielellä keskeneräiset tehtävät mieluusti tehtyinä. Näin lomalla ei tarvitse murehtia menneitä. Lisäksi mahdolliset epäselvät asiat kannattaa käsitellä ennen lomia. Jos vain mahdollista, lomalle ei hypättäisi liikkuvasta junasta, vaan työvauhtia vähennetään mahdollisuuksien mukaan ainakin hiukan ennen lomaa.

Hyvään lomaan kuuluu, että mieli ja ajatus ovat vapaat.

Lomalle on tarpeen olla sopivasti aktiivista ohjelmaa ja vapaata oleilua. Perusasioihin kuuluu hyvä uni, ruoka, ulkoilu ja liikkuminen. Akkuja voi ladata monella tapaa: katselemalla pilviä, samoilemalla metsässä, nauttimalla kesäluonnosta, lukemalla kirjoja, tapaamalla sukulaisia ja ystäviä, juoksemalla maratonin ja matkailemalla. Ihanteena on tietty väljyys, ilo ja rentous. Joku innostuu aktiivisesta toiminnasta, vaikkapa uudesta harrastuksesta, toinen haluaa vetäytyä rauhalliseen paikkaan. Vaihtelu virkistää.

Joskus kuulee puhuttavan lomastressistä, jolloin lomasta on tullut suorittamista. Tällöin on tarpeen pohtia itsekseen ja keskustella läheisten kanssa, mitä itse kukin lomalta haluaa, odottaa ja toivoo. Lomalla antaa voimaa mielekäs puuhailu omien mieltymysten ja aikataulujen mukaan, mutta myös läheisten tapaaminen.

Osalla lomakausi alkaa jo toukokuussa, joillakin loma tulee eteen syyskuussa. Loma on lomaa, olipa ajankohta mikä vain, satoi tai paistoi. Joka tapauksessa luonto antaa voimaa ja virkistää. Ollaan kiitollisia siitä mitä meillä on.

Toivotan rentouttavaa lomaa kaikille!

Paula Heikkilä päiväkodin johtaja, kasvatustieteen maisteri ja työnohjaaja

20

Kierrätellen Kierrätellen-palsta liputtaa ilmastonmuutostalkoiden puolesta! Kysy roskista, jätehuollosta tai ihmettele muuten ääneen.

"Roskaposteja" toivotaan osoitteeseen ilona.suppanen@ouka.fi.

Vinkk

i:

Vanha kerniliina + fleecekangas (tai vastaava) ommellaan reunoista yhteen = lämmin ja kosteuden pitävä piknikliina

Kierrätä kavereitasi kanssasi piknikille

 Polttokelpoisen jätteen joukkoon ei saisi laittaa metallia. Eikä metallin joukkoon saisi laittaa ruokajätettä.

Mihin sitten tyhjäksi puristettu sinappituubi kuuluu?

Tyhjän sinappituubin laittaisin polttokelpoiseen jätteeseen. Ja näin siksi, että tuubi ei kuitenkaan koskaan ole aivan tyhjä. Ja vaikka kyse on vain sinapista joka ei hevillä haise, voi se kuitenkin houkutella haittaeläimiä, jos tuubia joutuu varastoimaan pitkään

 Mitä jätettä on moottorisaha?

Moottorisahan voi heittää metallinkeräykseen, kunhan ensin poistaa siitä öljyt ja bensat.

 Luin uuden jäteoppaan, mutta en löytänyt siitä, mihin lajittelen tuhkan. Sehän ei enää ole polttokelpoista jätettä vaan taitaa olla ongelmajätettä. Onko keräyspistettä tuhkalle?

Vaikka tuhka on kerran jo poltettu, laitetaan se silti huolellisesti jäähdytettynä polttokelpoisen jätteen (sekajätteen) joukkoon. Erilliseen keräykseen ei ole ryhdytty. Vaarallista jätettä (ongelmajätettä) se ei onneksi ole.

 Mihin keräykseen voi laittaa öljyllä likaantuneet pahvin? Öljyiset pahvit, rätit tai paperin voi palauttaa Ruskon jätekeskuksen Oivapisteen kiinteän öljyisen jätteen keräysastiaan. Kotitalouksille palautus on maksutonta.

 Mitä teen rikkinäiselle suksiboksille? Jenkkisängylle?

Suksiboksi ja jenkkisänky ovat sekajätettä. Lisäksi niin isoja, ettei niitä saa laittaa taloyhtiön jäteastiaan eikä edes sen viereen. Isokokoiset jätteet pitää kuljettaa tai kuljetuttaa Ruskon jätekeskukseen. Boksi ja sänky viedään kaatopaikalle maksullisena jätteenä. Alle 46 kilon kuormista Ruskossa peritään minimimaksu 5 euroa, ja kun kuorman paino ylittää tuon rajan, kilohinta suksiboxijätteelle on 11 senttiä.

 Kompostissani on muurahaisia.

Kompostiasi ei ole tarkoitettu muurahaisten kodiksi, ja sinun on häädettävä luvattomat vuokralaiset. Muurahaiset ovat merkki siitä, että kompostisi on liian kuiva. Hoidoksi ehdotan kastelua ja sekoitusta. Kastele kompostia lämpimällä vedellä, johon olet lisännyt jotain typpipitoista (kanankakkarakeita) ja sekoittele sitä niin, että koko komposti kostuu. Huolehdi kosteudesta, mutta älä päästä kompostia liian märäksi, niin saat palkaksi muhevaa multaa.

PYÖRRE 3/2012

kuva PÄIVI RÜCKER

 Jätteenpoltto, osa 2: mitä jätteitä lajittelen jätteenpolton käynnistyttyä Laanilassa, vai lajittelenko mitään?

Kertaus on opintojen äiti. Jätteenpolton vaikutuksista kotitalouksien ja virastojen lajitteluun kysytään uudelleen ja uudelleen, siispä luokalle jääneitä varten lyhyt kertaus: Kotona ja töissä lajitellaan edelleen niitä samoja hyötyjätteitä kuin ennenkin: paperia, biojätettä, kartonkia, pahvia, lasia ja metallia. Ainoa mitä ei enää tarvitse erikseen kerätä, on muovi. Muovi menee sekajätteen = polttokelpoisen jätteen mukana Laanilaan poltettavaksi.

21

Puheenaiheita

Arjen ympäristötekoja ekotukitoiminnasta Tunnetko jo uuden ekotukihenkilösi? Oulun kaupunki kouluttaa ensimmäisten joukossa vapaaehtoisia ekotukihenkilöitä työyhteisöihin.

E

kotukihenkilö opastaa ja motivoi työtovereitaan ympäristöasioissa oman työnsä ohessa. Hän kannustaa työyhteisöään esimerkiksi kierrätykseen, energiansäästöön sekä kestäviin hankintoihin että liikuntatapoihin ja nostaa ympäristöasioita esille.

Oulu on edelläkävijä ilmastopolitiikassa. Se myös kouluttaa ekotukihenkilöitä ensimmäisten joukossa.

Toiminta leviää jatkossa kuuden suurimman kaupungin lisäksi kaikkiin suuriin kaupunkeihin.

– Homma on mielenkiintoista ja innostaa toimimaan ympäristövastuullisesti myös työpaikan ulkopuolella. Tarkoituksena on herättää ihmisissä laajaa ympäristötietoisuutta, kertoo tuore ekotukihenkilö Aini Kynsilehto.

Yksi joka työyhteisöön Ekotukihenkilö Heidi Kajula toteaa, että muutokset ekologisem-

paan toimintaan eivät tapahdu hetkessä. Työtä tehdään pitkäjänteisesti mutta pilke silmäkulmassa.

– Pienikin edistyminen, esimerkiksi asianmukaisen jätteenlajittelun saaminen kaikkiin työpisteisiin, on hyvä alku parempaan suuntaan. Oulun kaupungintyöntekijöitä on paljon, joten yhdessä voimme tehdä paljon myös jätteen ja saasteiden vähentämiseksi, Kajula iloitsee.

Jokainen Oulun kaupungin työyhteisö saa oman ekotukihenkilönsä, ja tavoitteena onkin kouluttaa 150 ekotukihenkilöä tämän vuoden loppuun mennessä.

Ekotukitoiminta on osa ILMOhanketta (Oulun seudun ilmastoportti), ja Oulun seudun ympäristötoimi on toiminnassa vahvasti mukana. Se auttaa ekotukihenkilöitä monin eri tavoin ja tarjoaa näille erilaisia valmiita työvälineitä. _Meri Heikkilä

Testaa Oulu-tietosi Kysymykset Eero Ylitalo

1. Sauli Pahkasalo on 1) Forum24:n X) Kaltion 2) Oulu-lehden uusi päätoimittaja?

2. Maaliskuussa hiihdettiin Pertin hiihto 26:tta kertaa 1) Haukiputaalla X) Kempeleessä 2) Kiimingissä?

3. Lokakuussa (19.–21.10.) 2012 Oulussa järjestetään valtakunnalliset 1) Arkistopäivät X) Teatteripäivät 2) Yrittäjäpäivät?

4. Sarjakuvataiteilija Ville Ranta vastaanotti Suomen Penin sananvapauspalkinnon, joka jaettiin 1) ensimmäisen X) toisen 2) kolmannen kerran?

5. Qstockin (27.–28.7.) kirkkain tähti on ruotsalainen 1) The Ark X) Kent 2) Roxette?

6. Nykyisin Helsingissä asuva reggaemuusikko Jukka Poika (Rousu) on syntynyt 1) Haukiputaalla X) Kiimingissä 2) Yli-Iissä?

7. Oulun Työväen Pursiseura täyttää tänä vuonna 1) 80 X) 90 2) 100 vuotta

kuva pekka holmström/kuvaryhmä

9. Oulua edustaa tarinaniskennän SM-kilpailussa aluekarsinnan voittanut 1) Reino Helttunen X) Jukka Lappalainen 2) Olavi Lumme?

Tutustu ekotukitoimintaan Akkunassa, josta löydät myös muut ajankohtaiset ympäristöuutiset. (löytyy hakusanalla ”ekotukitoiminta”).

22

10. Diskotanssin SM-kisoissa 12.5. oululaiset ottivat 1) 1 X) 2 2) 3 suomenmestaruutta?

Oikea rivi: 2X2 / 121 / 21XX

8. Aukusti Koiviston 1944 pommituksissa tuhoutunut taitelijakoti Kansankadulla oli 1) Honkalinna X) Mäntylinna 2) Petäjälinna?

ste ä -haa ä - ja ert i ak tieto mer a K uortenNappiin. ään N us tet i e h akesk vont neu

Kiinteistöassistentti Sari Maijala kuvasi työpäivänsä Liikelaitos Oulun Tilakeskuksessa, jossa huolehditaan eri hallintoalojen toimitiloista.

Kamera kiertää

teksti & kuvat sari maijala

Juttusarja, jossa seurataan yhden työntekijän päivää hänen itsensä kuvaamana.

Työpäiväni alkaa Tuirasta reippaalla kuuden kilometrin pyörälenkillä.

Jos herään ajoissa, ehdin nauttia Ainolan puiston maisemista.

Vuokraustiimi koolla: Virva Särkelä (vas.), Taina Väänänen, Riitta Säntti ja minä. Viime aikojen kuumin palaveriaihe on ollut uusi Oulu; mitä tiloja on missäkin ja ketkä ovat niiden käyttäjiä vuonna 2013.

Tilakeskuksen tukikohta, retroruskea Kiila Business Park Hiirosessa. Kehyskunnista tuli niin paljon uusia, mukavia työkavereita, että olemme vallanneet koko kuudennen kerroksen. Jaan kulmahuoneen Taina Väänäsen kanssa.

Matkalla voin vilkaista, miten edistyvät Tilakeskuksen rakennuttamat perusparannus- ja laajennuskohteet: Hiirosenkoti sekä kuvassa oleva Kaukovainion koulu ja kirjasto.

Illalla käyn kuuntelemassa TELAn Suvi-Anne Siimestä. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Miten saamme uusia rautaisia ammattilaisia tilalle?

Entä miten pitää yllä omaa työkykyä? Näitä pohdimme meidän pienessä asiantuntijaorganisaatiossammekin.

Monet työkavereistani liikkuvat päivän mittaan eri kiinteistöissä ja rakennustyömailla.

Minä istun enimmäkseen tietokoneen ääressä. Nyt on työn alla kiinteistöjen teknisten arvojen päivittämistä ja raporttien laatimista. Taukoliikuntalajeina ovat keppijumppa, stressipallon puristelu ja 80-metrinen kahvimukin täyttömatka.

< Joskus päivää piristää asiakaskäynti, tällä kertaa ympäristötoimessa. Tutkimme Rauni Mannermaan (oik.) kanssa ensi vuoden vuokra-arvioita, joita olen mukana tuottamassa tilavuokrauksen sähköiseen työtilaan.

23

Itella Posti Oy

Itella Green