Pyorre 1 2014

Lehti Oulun kaupungin henkilöstölle

1/2014

s. 6

Oulun Serviisi:

Hyvät kokemukset työkykyjohtamisesta

i

a -t

ka r i v ä . 10 jä s lle 00 a 4 7 pa i l a Y öv y t

Sisältö 1/2014 4–8

Teema/Johtaminen

Työkyvykästä johtamista Oulun Serviisissä

Korvaava työ vähentää sairauspoissaolopäiviä

9

4–8

Akkunan uudet työtilat käyttöön

10–12 Valtaosa henkilöstöstä

valitsi vapaan 12–14 Työkalupakki

Turvallista matkaa!

15

Kierrätellen

16–18 Työpäivä

12

Rakkaiden lähellä omassa kodissa

19

Pyörre peukuttaa

20

Hra Kraak

Kevätsiivouksen aika

Hyvinvointipalvelut ohentaa johtamisen portaisuutta

Oulun brändille

N

yt pitäisi saada säästöt lakaistua kasaan.

Se ei ole aivan pikku juttu, vaikkei kasattavaa määrällisesti kovin paljoa olekaan siivottava ala huomioon ottaen. Monessa paikassa on toki jo siivottu aika perusteellisesti. Vaikeuksitta siivottavaa ei löydy. Täytyy kuitenkin osallistua lakaisemiseen.

Miten voisimme päästä siivouksesta helpommalla?

Voisiko jotakin tehdä toisin? Helpottaa siivoamista niin, ettei ensi vuonna taas tarvitse alkaa lakaista uusia säästöjä kasaan. Meitä siivoojia on onneksi paljon. Jos itse kukin otamme vastuun omasta osastamme, hommat sujuvat helpommin ja paikat voivat kiiltää puhtauttaan.

Tulosta voimme ylpeänä esitellä itsellemme ja muille.

Näin me Oulussa. Yhdessä.

Tätä yhdessä siivoamista, yhdessä vastuun kantamista, yhteen hiileen puhaltamista me tarvitsemme.

Tätä asennetta toivon nyt, kun joudumme vähän tiukemmalle näissä siivoushommissa. Ei anneta siivouspölyn mennä silmiin ja hämärtää näkökykyämme niin, ettemme huomaa, kuinka hyvin asiat meillä kuitenkin ovat.

Unto Lehtonen henkilöstöjohtaja

16–18

Helmikuu ja ka

upungintalon

pääty. Työmat kapyöräily ei ole talvesta kiinn i. Kevätsiivous odottaa.

1/2014, Oulun kaupungin henkilöstölehti • Julkaisija: Oulun kaupunki ISSN: 1797-8491 • Toimitus: Otavamedia Asiakasviestintä • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, puh.

044 703 1140, sirkka.i.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Eila Vähäkuopus, puh. 044 703 1141, eila.vahakuopus@ouka.fi • Tuottaja: Maria Öfverström, puh. 040 524 1600, maria.ofverstrom@otavamedia.fi • Graafinen suunnittelu: Päivi Rücker, puh. 040 518 6655, paivi.rucker@otavamedia.fi • Toimituskunta: Sirkka Keränen, Eila Vähäkuopus, Lea Ansamaa, Satu Fränti, Riikka Harjula, Minna Kekarainen, Terttu Mikkola, Anne Paakkari, Minna Parkkila, Minna Pohjola, Raija Selkälä, Jari Tuhkanen, Sari Valppu • Kannen kuva: Juuso Haarala • Kuvassa: Henkilöstösuunnittelija Leena Ahonen ja Oulun Serviisin johtaja Riitta Lappalainen.

2

Kahavilla Tanja Hirvonen Tällä palstalla kahvittelemme henkilökunnan kanssa.

U

Iloa työhön taivaalta

lkona jyrisee rekka puntarille. Sisällä viereisessä rakennuksessa Tanja Hirvonen, 30, merkitsee ylös Ruskon jätekeskuksesta ulos ajavan rekan painon. Hirvonen on työskennellyt noin vuoden jätekeskuksen palveluassistenttina.

Työtehtäviin kuuluu ajoneuvojen punnitsemisen ja maksujen keräämisen lisäksi muun muassa asiakkaiden neuvontaa. Kesäisin työpisteellä on jatkuva ruuhka: autojonoja on molempiin suuntiin, kassalle on jono ja puhelin soi. Uutta tietoa jätteiden käsittelystä on kertynyt vuoden aikana suuri määrä.

– Mutta olen yhä noviisi, opittavaa on paljon.

Hirvonen työskenteli aiemmin osa-aikaisena myyjänä. Nyt säännölliset työajat ja tulot ovat mahdollistaneet pitkäaikaisen unelman toteuttamisen. Hirvonen osallistui elokuussa laskuvarjohyppykurssille.

– Asuin pienenä Oulunsalossa lähellä lentokenttää. Näin siellä läheltä usein laskuvarjohyppyjä ja kiinnostus heräsi.

Ruskon jätekeskuksen palveluassistentti Tanja Hirvonen innostuu vapaa-ajallaan laskuvarjohyppäämisestä. Harrastuksen antama ilo seuraa työpaikalle saakka.

Katso Tanja Hirvosen hyppykuvat Akkunasta.

kuva SAMULI SKANTSI

Vuoden paras päivä

Tanja Hirvonen syö yleensä kahvitauolla hedelmän tai piltin ja juo vettä.

Joskus harvoin maistuu kupillinen teetä. Viimeisen puolen vuoden aikana on puhe tauoilla kääntynyt usein hänen uuteen harrastukseensa laskuvarjohyppäämiseen.

Laskuvarjokurssin jälkeen Hirvonen odotti malttamattomana ensimmäistä hyppyä. Vihdoin elokuun 21. päivä työpäivän aikana sähköpostiin oli saapunut viesti: Tänään hypättäisiin. Sää oli sopiva, hieman pilvinen, mutta tyyni.

Oulunsalon kentällä Hirvonen kipusi laskuvarjoseuran viiden hengen hyppykoneeseen yhdessä kahden muun kurssilaisen kanssa. Lento oli Hirvosen ensimmäinen.

– Olin ajanut edellisenä päivänä mönkijällä ja kiihdytys tuntui samalta.

Kilometrin hyppykorkeudessa opettaja tarkisti näkikö Hirvonen laskeutumispaikan.

– Vastasin etten näe. Hän sanoi, että no siellä se on.

Hirvonen kipusi roikkumaan koneen ulkopuolelle tangosta, streevasta. Hän ei ehtinyt epäröidä, sillä kädet lipesivät tangosta ennen aikojaan. Ilmassa puolestaan ei ollut aikaa pelätä, kun Hirvonen keskittyi etsimään laskeutumiseen tarkoitettua peltoa. Laskeutuminen onnistui lopulta keskelle peltoa.

– Olin niin tyytyväinen.

Kaikki langat käsissä Töissä Hirvosen hyppytarinoita ovat saaneet kuulla kaikki halukkaat työkaverit.

– Ylhäällä ilmassa olo on kuin maailmanvaltiaalla. Kaikki mikä tapahtuu, on omissa käsissä.

Hyvä mieli on seurannut töihin.

– Koko ensimmäistä hyppyä seuraavan viikon kasvoillani oli kestovirne.

Ajattelin, että minä olen ollut tuolla, hän osoittaa kohti taivasta.

Työkaveri tarkisti, oliko aurinkoinen Hirvonen rakastunut. Olihan Hirvonen – hyppäämiseen._JENNI RÄINÄ

Tanja Hirvosen vinkki kevään remonttireiskoille:

”Ilmaiseen Oivapisteeseen voi viedä ainoastaan täysin käsittelemätöntä puujätettä.

Ohjeesta huolimatta lavalta löytyy usein laminaattia, liimapuuta ja huonekaluja.”

RENTOUDUN: Lukemalla. Viimeksi luin romanttisen historiallisen romaanin, jossa oli kreivejä ja linnoja.

KAUNEIN MAISEMA: Taivas.

MOTTO: Kaikki käy paitsi liian pienet kengät.

SAA VEREN KIEHUMAAN: Monikin asia, mutta erityisesti ääretön epäoikeudenmukaisuus, tapahtuu se sitten liikenteessä tai kohdistuu eläimiin.

PARAS LIIKUNTAMUOTO: Käveleminen. Käymme päivittäin pitkillä lenkeillä viisivuotiaan sekarotuisen Alli-koiran kanssa.

Pyörre 1/2014

5 nopeaa

3

Teema Johtaminen

Muutoksia pinnan alla kuvat SHUTTERSTOCK, JUHA SARKKINEN

Asiakas säilyy vaiheittain uudistuvan johtamisjärjestelmän keskiössä. Malli myös vähentää päällekkäisyyttä.

O

ulun kaupunginvaltuusto päätti keväällä 2013 luopua tilaaja–tuottaja-mallista ja siirtyä vaiheittain Palvelumalli 2020 mukaiseen hyvinvointipalveluiden johtamisjärjestelmään. Maaliskuun alusta hyvinvointipalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta on vastannut hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto. Työntekijöitä hyvinvointipalveluissa on yhteensä yli 3000.

– Tilaaja–tuottaja-malli herätti paljon keskustelua niin kuntalaisten kuin johtajien sekä henkilöstön keskuudessa. Se koettiin syyksi hyvinvointipalveluiden ongelmiin. Toimintaa halutaan yksinkertaistaa ja selkeyttää, Ylitalo-Katajisto sanoo.

Hänen alaisuudessaan työskentelee muun muassa sosiaali-, terveys- ja vanhustyönjohtaja ja heidän alaisuudessa palvelupäällikköjä ja asiantuntijoita. Uusi järjestelmä purkaa aiemman tilaaja- ja tuottajapuolen johdon erillisyyden ja näin ohentaa johtamisen portaisuutta.

taan hyvinvointikeskuksilla, joiden rinnalle perustetaan hyvinvointipisteitä.

Hyvinvointikeskus on toimintamalli, jossa haetaan vahvaa eri alojen välistä yhteistyötä.

Ensimmäisenä toimintansa käynnisti Kiimingin hyvinvointikeskus maaliskuun alussa. Loppuvuodesta valmistuu Kontinkankaan remontti, jonka palvelupäällikkö valitaan kevään aikana. >

Ensimmäisenä Kiiminki Uusi malli muuttaa hyvinvointipalveluja tuntuvasti. Palvelumalli 2020:n mukaisesti terveyskeskukset korva-

Taustaa:

Tilaaja–tuottaja-malli väistyy ○ Mallissa palvelun tilaajana toimii julkinen taho, kuten kunta. Tuottaja voi olla joko kunnan oma tai sen ulkopuolinen organisaatio.

Keskinäistä toimintaa ohjataan sopimuksilla. ○ Oulun ydinkunta–palvelukuntamalli oli käytössä eriasteisena vuosina 1998–2014.

4

○ Kaupunginhallitus päätti luopua mallista toukokuussa 2013. ○ Palvelurakenteen ja -verkon muutoksilla hillitään toimintakatteen alijäämän kasvua. ○ Muutos keventää hallintoa ja hallinnollisia tehtäviä.

– Uusi malli on vielä kesken ja johtamisjärjestelmä uudistuu vaiheittain. Kokemuksia saadaan muutoksen etenemisen myötä. Kiimingin hyvinvointikeskuksen päällikkönä on aloittanut Sirkku Kaltakari. Häneltä pääsen kuulemaan henkilöstön ja asiakkaiden mielipiteitä, YlitaloKatajisto sanoo.

Tiukka aikataulu Hyvinvointipalveluiden henkilöstötoimikunta kokee tilaaja–tuottaja-mallin purkamisen hyväksi asiaksi ja organisaatiosuunnitelman toimivaksi.

Kysymyksiä henkilöstön keskuudessa herättää se, korostuuko uudessa mallissa asiakaslähtöisyys paremmin. Henkilöstön edustajisto ja kaupungin työntekijät ovat omalta osaltaan pyrki-

neet tuottamaan asiakaslähtöistä palvelua aina, vaikka organisaatiot ja johtajat ovat vuosien saatossa vaihtuneet.

– Pidän siitä, että asioita uudistetaan ja kehitetään. Näen tämän mahdollisuutena Oululle.

Meillä on ollut kaksi kuukautta aikaa uuden johtamisjärjestelmän suunnitteluun, Ylitalo-Katajisto sanoo.

Tiukka aikataulu ei kuitenkaan saisi näkyä kuntalaisille huonontuneina palveluina. Onnistuminen vaatii hyviä suunnitelmia ja muutoksessa on tärkeä huolehtia siitä, että kaikille löytyy mielekästä tekemistä.

– Henkilöstö otetaan tiiviisti mukaan. Käytännössä emme voi kuitenkaan kutsua kaikkia paikalle, joten kannattaa lukea Akkunaa, käydä

"Pidän siitä, että asioita uudistetaan ja kehitetään. Näen tämän mahdollisuutena Oululle." työyhteisössä keskustelua asiasta ja viime kädessä tarkistaa esimieheltä tiedon oikeellisuus. Tarkoitus on informoida niin kuntalaisia kuin henkilöstöä lyhyin väliajoin._MAARIA ROUSU

Kohti elämänkaarimallia Valtuustoryhmien hyväksymässä valtuustosopimuksessa johtamisjärjestelmän muutoksen tarve kiteytyi 4.6.2013 seuraavaan muotoon: ”Tilaaja–tuottaja-mallista siirrytään elämänkaarimalliin ja sen mukaiseen johtamisjärjestelmään. Valmisteluvastuu annetaan kaupunginhallituksen alaisen kehittämisjaoston tehtäväksi. Esitys uudesta johtamisjärjestelmästä on valmis vuoden 2014 loppuun mennessä.”

Ajatuksena taustalla on asiakaslähtöisyyden vahvistaminen ja hallinnollisen työn vähentäminen. Kehittämisjaosto on syksyn aikana käynyt linjakeskustelua johtamisjärjestelmän muutoksen tarpeesta. Keskusteluissa on tunnistettu seuraavat kehittämiskohteet: 1) Asiakaslähtöisyyden vahvistaminen 2) Organisaation uudistaminen 3) Johtamisen selkeyttäminen 4) Säästötavoitteet johtamiselle.

Kaupunginhallitus on 20.1.2014 tarkentanut johtamisjärjestelmän päivittämisen tavoitteita.

Perusajatuksena on, että kaupungin organisaatiosta valmistellaan omista lähtökohdista ja tarpeista elämänkaaren huomioiva asiakaslähtöinen hyvinvointimalli. Myös alueellisen mal-

lin elementtejä testataan hyvinvointikeskusten kokeiluissa ja sitä tullaan hyödyntämään jatkovalmistelussa.

Esimerkki: Nyt käynnistyneessä Kiimingin hyvinvointikeskuskokeilussa testataan asiakaslähtöisiä palveluja ja tämä huomioidaan johtamisjärjestelmän päivittämisessä.

Miksi?

Palvelujen järjestämisessä mennään asiakaskeskeiseen toimintatapaan, jossa asukkaat, kaupunki, yritykset, järjestöt ja yhteisöt toimivat yhdessä palvelujen tekijöinä. Palvelujen kehittämisellä saadaan aikaan parempaa vähemmällä panostuksella. Asukkaiden valinnanvapauden nähdään lisääntyvän jatkossa.

Teema jatkuu seuraavalla sivulla...

Milloin?

Esitykselle uudesta johtamisjärjestelmästä on asetettu tavoiteaika valtuustosopimuksessa vuoden 2014 loppuun mennessä. Mahdolliset suuremmat johtamisjärjestelmän muutokset ajoittuvat vuoden 2017 uuden valtuustokauden alkuun.

Timo Nousiainen Kehittämisjohtaja

Pyörre 1/2014

Mitä?

5

kuva JUUSO HAARALA

Teema Johtaminen

Vaihtoehto perinteiselle johtamiselle Oulun Serviisissä on huomattu, että työkykyjohtamisella kustannukset vähenevät ja työurat pitenevät.

K

un Oulun Serviisissä siirryttiin työkykyjohtamiseen ja sen myötä työntekijöiden tehtäviä muutettiin työkykyä vastaaviksi tai koko tiimin työprosessien tehtäviä jaoteltiin uudelleen, sairauspoissaolot vähenivät ja työkyvyttömyyseläkekustannukset pienenivät.

– Työntekijöidemme keski-ikä on 51 vuotta, tuki- ja liikuntaelinsairauksia on paljon ja eläkemenoperusteiset maksut ovat isoja. Maksut kasvoivat koko ajan, joten perinteisillä keinoilla ei voitu jatkaa, kertoo Oulun Serviisin johtaja Riitta Lappalainen.

Ratkaisuna Serviisiin perustettiin työhyvinvointikoordinaattorin toimi. Henkilöstösuunnittelija Leena Ahonen kouluttautui tehtävään ja aloitti Oulun kaupungin ensimmäisenä työhyvinvointikoordinaattorina vuonna 2010.

– Tärkein tehtäväni on olla linkkinä työntekijän, esimiesten, johdon ja Oulun Työterveyden välillä sekä tukea työntekijää ja esimiehiä muutosratkaisuissa.

Varhaista puuttumista Työhyvinvointikoordinaattori osallistuu Työterveyden kanssa 2–3 muutostapaamiseen viikoittain. Sitä ennen palveluesimiehet, työntekijät ja hyvinvointikoordinaattori miettivät, miten työt jaetaan.

– Selkävaivainen kokki voi siirtyä dieettiannosten pariin tai polvivaivainen puhtauspalvelutyöntekijä monikerroksisesta työkohteesta yksikerroksiseen, Ahonen kertoo.

Työterveyden asiantuntijat kartoittavat, mihin tehtäviin työkyky riittää.

6

– Mietimme yhdessä, voisiko toimintatapana olla yksilöllinen ratkaisu, osapäivätyö tai osasairausvapaa.

Kun kaikki voimavarat eivät kulu työpäivän aikana, jää aikaa myös itsensä hoitamiseen, Ahonen korostaa.

Riitta Lappalainen pitää yksilöllisyyttä ehdottomana plussana: – Työntekijät pysyvät kauemmin työssä, kun jäljellä olevaa työkykyä pystytään mahdollisimman varhain hyödyntämään eri tavoin.

Yhteen hiileen puhaltamista Kaikki työhyvinvointikoordinaattorin ja Työterveyden käsittelemät työntekijätapaukset käydään läpi Ser-

Teema jatkuu seuraavalla sivulla...

viisin henkilöstötiimissä, ja Ahonen raportoi heistä johtoryhmälle.

– Perehdymme onnistumisiin ja haasteisiin. Haluan olla tietoinen, mitä henkilöstössä tapahtuu, Lappalainen painottaa.

Perinteisestä asiajohtamisesta työkykyjohtamiseen siirtyminen on Lappalaisen mielestä ollut iso ahaa-elämys myös johdolle. Varhaisen tuen -malli ja yksilöllisten ratkaisujen toteuttaminen työurien jatkumiseksi on kehittänyt ihmisten johtamista organisaatiossa.

Johtamistavan miinuksina hän pitää joidenkin prosessien pitkiä kestoja sekä tuttujen yhteistyökuvioiden vaihtumista organisaatioiden muuttuessa.

– Minulta kysytään usein, onko työkykyjohtaminen liiketaloudellisesti järkevää. Vastaan, että toimintamallit pitää hakea joka organisaatiossa erikseen. Meillä tämä toimintatapa on myös liiketaloudellisesti kannattavaa.

On huomattu, että työkykyjohtamisella säästyy satojatuhansia euroja vuodessa.

– Säästöt syntyvät pitkän ajan kuluessa, mutta myös vaikutukset näkyvät kauas. Tulos vaikuttaa työn henkeen ja siihen, miten työyhteisö toimii, Riitta Lappalainen korostaa._TITTA VILPA

Pyörre 1/2014

Työhyvinvointikoordinaattoriksi kouluttautunut Leena Ahonen (oik.) toimii linkkinä työntekijän, esimiesten, johdon ja Oulun Työterveyden välillä. Vasemmalla Oulun Serviisin johtaja Riitta Lappalainen.

7

Teema Johtaminen

Sairauspoissaolo – vai sittenkin töitä

Anne Vesterinen:

”Kokemus oli positiivinen.

Pystyin hoitamaan osan omista tehtävistäni ja auttamaan muita.”

Viime syksyn aikana valmisteltu ja nyt käyttöön otettava korvaavan työn toimintamalli tuo vaihtoehtoja täydellisen työkykyisyyden ja sairauspoissaolon väliin.

"M

eillä on totuttu ajattelemaan, että työkyky on aina joko/tai, Oulun Työterveyden johtaja, ylilääkäri Tuomas Kop-

peroinen sanoo.

– Monet sairaudet ja tapaturmat ovat kuitenkin sellaisia, että työntekijä pystyisi toipumisen vaarantumatta hoitamaan esimerkiksi osaa omasta työstään.

Uusi toimintamalli tekee käytännöistä joustavampia, ja sitä on tarkoitus soveltaa kaikenpituisten sairauspoissaolojen kohdalla. Poissaoloa omalla ilmoituksella malli ei kuitenkaan koske.

– Tämä ei tarkoita, että jokainen sairauspoissaolo muuttuisi korvaavaksi työksi, vaan että mahdollisuuksia siihen selvitetään työterveyslääkärin vastaanotolla, Kopperoinen tarkentaa.

Avainsana: yhdessä Prosessi etenee työterveyshuollon, esimiehen ja työntekijän yhteistyönä. Lääkäri arvioi ja kuvailee potilaan työkyvyn ja sen rajoitukset, ja esimies keskustelee alaisensa kanssa sekä sopii mahdollisen korvaavan työn järjestelyistä.

– Monilla työpaikoilla on tehtäviä, joihin ei arjessa ehdi paneutua, ja esimerkiksi ne voisivat hyvin toimia korvaavana työnä. Saman palvelu-

Tuomas Kopperoinen:

alueen sisällä on myös mahdollista siirtyä eri tehtäviin, mikä voi avartaa näkemystä omasta työstä, Kopperoinen linjaa.

Sijaisista ei ole tarkoitus luopua, vaan sellainen palkataan edelleen tarpeen mukaan. Järjestelyllä pyritään kuitenkin säästöihin: – Vaikka työpanos olisi vain noin 60–70 prosenttia, se on kuitenkin kaikki pois kokonaistyötaakasta.

Toimiva mahdollisuus Kopperoinen itse pitää uudistusta toimivana.

Myös Pyykösjärven päiväkodissa lastenhoitajana työskentelevä Anne Vesterinen suhtautuu siihen myönteisesti. Hän kokeili korvaavaa työtä tammikuussa, kun kipeä kynsi osoittautui äkäiseksi kynsivallintulehdukseksi.

– Työskentelen pienten ryhmässä, joten osumien ja kastumisten välttäminen olisi ollut perustyössäni mahdotonta. Yhden sormen vuoksi tuntui kuitenkin turhauttavalta jäädä pois töistä, joten tartuin mahdollisuuteen mielenkiinnolla, Vesterinen kertoo.

– Kokemus oli kaikin puolin positiivinen. Pystyin hoitamaan osan omista tehtävistäni ja auttamaan muita. Lisäksi ehdin tarttua sellaisiin töihin, joihin oikein kenelläkään ei ole koskaan aikaa._ MAARIA ROUSU

”Mahdollisuuksia korvaavan työn tekemiselle selvitetään työterveyslääkärin vastaanotolla.”

8

Uudet työtilat odottavat Oulun kaupungin henkilökunta saa käyttöönsä uudet työtilat verkossa.

Jokainen voi suunnitella ratkaisunsa omien tarpeidensa mukaan.

”Jokaisella on jo nyt mahdollista ottaa uudet työtilat käyttöönsä.”

minnallisuuksia tarvitaan. Työtiloja voidaan perustaa rajatuille työryhmille verkostoineen tai vaikkapa tietyn ajanjakson kestäville projekteille. Työtilan voi tilata itse tai käyttöoikeuden tiettyyn työtilaan saa sen omistajalta.

Kokous omalla työpisteellä Uudessa järjestelmässä on paljon Googlen työkalujen piirteitä.

– Kun materiaalit ovat ajan tasalla työtilassa kaikkien asianosaisten saatavilla, kommentoitiin ja liitetiedostojen lähettelyyn liittyvä sähköpostiliikenne poistuu, Kekkonen kertoo.

– Materiaaleja voidaan päivittää usean henkilön toimesta suoraan työtilassa. Niitä ei siis tarvitse tallentaa erikseen omalle koneelle käsittelyä varten. Itse asiassa muokkaamiseen tarvittavaa toimistosovellusta, kuten Wordia,

Vinkit käyttöönottoon: ○ Työtila-etusivulla löytyvät ohjeet työtilan tilaamiseen. ○ Työtiloja ja niiden ominaisuuksia kannattaa ottaa käyttöön omien kykyjen ja tarpeiden mukaan. ○ Mieti, mitkä ominaisuudet tehostaisivat juuri sinun ja työyhteisösi työntekoa. Teknisesti kaikki jo kunnossa, toiminnallinen muutos lähtee jokaisesta omasta itsestään. ○ Tutustumiseen kannattaa varata aikaa.

OneNotea tai Exceliä ei tarvitse olla omalla koneella asennettuna, tietohallintoasiantuntija Juha Saarela opastaa.

Tiedostoja voi myös esikatsella, jolloin koko tiedostoa ei tarvitse avata.

Uusi työtila tuo uusia työkaluja Oulun henkilökunnan keskinäiselle yhteydenpidolle.

– Kokoukset voidaan käydä työtilan keskustelutoiminnolla. Tietojen vaihtoon ei tarvita sähköpostia eikä Lynciä. Keskustelut voidaan kohdentaa tietylle henkilölle tai ryhmälle tai vaikkapa koko kaupungin henkilökunnalle. Sosiaalisissa ominaisuuksissa on paljon facebookmaisia piirteitä, Saarela kuvailee.

Myös työtilan yksityisyyttä voi säätää eri tarpeiden mukaan. Vaikka esimerkiksi tietty dokumentti olisi yksityinen, voi käydä keskustelua työryhmän kanssa.

Uudet työtilat korvaavat vanhat Intrawsstyötilat. Ottila säilyy toistaiseksi, mutta näillä näkymin se korvataan vuoden 2015 aikana.

– Nykyisten käyttäjien tehtävä on katsoa, kuinka kauan vanhoja työtiloja tarvitaan, ja mitä siellä olevaa materiaalia on järkevää siirtää uusiin tiloihin, Saarela kertoo._SAMPPA HAAPIO

Pyörre 1/2014

T

iloihin päästään Akkunan Työtilat-linkin kautta. Käyttöönottovaihe kestää maaliskuun loppuun, mutta jokaisella on jo nyt mahdollista ottaa uudet työtilat käyttöönsä. Tekniset ratkaisut ovat jo valmiina.

– Uusien työtilojen keskeinen ajatus on, että työntekoa tehostetaan nykyaikaisen teknologian avulla, tietohallintoasiantuntija Kaisa Kekkonen kertoo.

Käyttäjä tai käyttäjäryhmä voi suunnitella ratkaisunsa omien tarpeittensa mukaan: esimerkiksi montako tilaa ja minkälaisia toi-

9

Valtaosa henkilöstöstä haki vapaata Kaupungin henkilöstölle lomautuksen vaihtoehtona tarjottujen virka- ja työvapaiden hakuaika päättyi helmikuun lopussa. Hakemuksia saapui yhteensä yli 7 400.

"

Tähän mennessä [viikko 11] hakemuksia on tullut yli 7 400, ja vakinaisista työntekijöistä noin 70 prosenttia on hakenut säästöperusteista virka- tai työvapaata.

Hakemusten määrää oli vaikea ennakoida, mutta mielestäni tämä on varsin hyvä määrä, sanoo kaupungin palvelussuhdepäällikkö Jyrki Ojala.

Voidaan arvioida, että säästösyistä haetut vapaat kerryttävät säästöä noin kolme miljoonaa euroa.

Hakemusten lopullinen määrä ei ole vielä tiedossa, sillä esimerkiksi hakuajan jälkeen perhevapaalta töihin palaavat voivat jättää hakemuksen jälkikäteen.

Lomautuksia koskeva yt-menettely käynnistettiin maanantaina 10. maaliskuuta. Neuvottelut kestävät 14 vuorokautta, minkä jälkeen palvelualueet ja liikelaitokset jatkavat lomautusten täytäntöönpanoa.

Hyvä signaali Hakemusten runsas määrä on positiivinen signaali kaupungin henkilöstön halukkuudesta osallistua yhteisiin säästötalkoisiin. Vaikka tilanne suuressa monialaisessa organisaatiossa on hyvin haas-

tava ja käytännön järjestelyt ovat aiheuttaneet epätietoisuutta työntekijöiden keskuudessa, yli 7 400 heistä on silti halunnut vaikuttaa tavoitteen toteutumiseen.

Ojala itse ei ole saanut suoraa palautetta henkilöstöltä virka- ja työvapaiden haun osalta.

– Totta kai vastuuntuntoisilla työntekijöillä on huoli palveluiden ylläpitämisestä. Tavoite on kuitenkin, että vapaiden pitämisestä aiheutuisi mahdollisimman vähän hämminkiä palveluiden käyttäjille.

Esimerkiksi Oulu 10:n palvelut ja henkilöstökassa joudutaan kuitenkin vapaiden vuoksi sulkemaan muutamina päivinä kuluvan vuoden aikana.

Ojala myös muistuttaa, että kyseessä on kertaluontoinen ratkaisu, joka ei tuo pysyviä säästöjä.

– Nyt jos koskaan päättäjiltä kaivataan valveutuneisuutta isojen rakenteellisten päätösten tekemiseen. Esimerkiksi talousnäkymien valossa ensi vuosi tulee olemaan vaikea, ja meidän pitää pystyä nyt jo muuttumaan niin, että toiminta tulee tehokkaammaksi ja tuottavammaksi. On mahdollista, että voidaan vielä joutua pohtimaan, onko jostain mahdollista karsia, hän sanoo._HEINI SANTOS

Mistä on kyse?

KAUPUNGINVALTUUSTO päätti joulukuussa, että henkilöstömenoista pitää vuoden 2014 aikana säästää viisi miljoonaa euroa. Noin viikon mittaisen lomautuksen sijaan kaupungin henkilöstöllä oli mahdollisuus helmikuun aikana hakea nelipäiväistä virka- tai työvapaata, jonka kylkiäisenä tarjolla oli yksi palkallinen vapaapäivä.

– Säästösyistä anottu virka- tai työvapaa on monella tavalla lomau-

10

tusta parempi vaihtoehto. Ottamalla neljä palkatonta vapaapäivää saa lisäksi yhden palkallisen vapaapäivän. Vapaa pyritään toteuttamaan kokonaisina päivinä työntekijän toivomana ajankohtana, kun taas lomautus voidaan toteuttaa vaikka parin tunnin pätkissä työnantajan määräämällä tavalla, selittää henkilöstöpäällikkö Raija Selkälä.

Vapaus valita houkutti Kaupungin henkilökunta otti vapaaehtoisen virka/työvapaan hakemisen vastaan positiivisesti. Tällaisen johtopäätöksen voimme vetää Pyörteen pyytämästä palautteesta, jota haimme Akkunan kautta.

Nimimerkki Ei massaa

” ” ”

Otin virkavapaata 8 + 2. Käytän ne yhteen menoon kesäloman aluksi. Suhtaudun asiaan oikein myötämielisesti, koska olisin esim. halunnut vaihtaa lomarahat vapaiksi.”

Hain säästövapaata 1–2 pvä/kk toukokuulle asti. Vapaat käytän opiskelujen lähiopetuspäiviin. Palkallinen päivä menee helatorstain jälkeiseen perjantaihin, kun lasten tarha on kiinni.”

Nimim. ”tarpeeseen tuli”

Kyllä hain työvapaata. Hain sitä, koska haluan itse päättää ne ajankohdat, jolloin olen vapaalla. Henkilöstön lomautukset tulevat kaupungille tänä vuonna varmasti ja silloin työnantaja päättää lomautusten ajankohdan.

Käytän työvapaani lepoon ja opiskeluun.”

Nimimerkillä aikuisopiskelija

”

Kyllä hain, kuten useana edellisenäkin vuonna, jolloin on ollut erilaisia ”tarjouksia” saatavilla. Todennäköisesti olisin anonut työlomaa ilman erillistä kannustustakin. Hyödyntämällä virkavapaan osana vuosilomaa voin järjestää lapselle hoidosta pidemmän poissaolon ja siten säästää päivähoitomaksuissa ja myös päivähoidon tarpeessa kaupungin suuntaan. Virkavapaan rahoitan kerran vuodessa maksettavalla lomarahalla, jonka ajattelen olevan ikään kuin pankissa tallennettuna tätä käyttöä varten.”

” ”

Tulihan nuo vapaat haettua. Kohta on pitkät aamu-unet perjantaisin.”

Otin vastaan kaupungin antaman mahdollisuuden yhteen ylimääräiseen palkalliseen vapaapäivään neljää säästösyistä haettavaa virka/työvapaapäivää vastaan hyvillä mielin ja mahdollisuutena, eli mielestäni kaupunki tällöin tarjosi myös etuutta, jos vapaaehtoisesti hlö lähti säästötalkoisiin. Hieno homma. Ylimääräisen vapaan käytän varmaan aivan vain mukavasti vapaapäivää viettäen.”

- Onnellinen hoivien hoitaja -

”

Otin pitkän harkinnan jälkeen säästövapaata ja suunnittelin sen niin, että voin ottaa lapset pois päivähoidosta ja säästää itse siinä päivähoitomaksuissa, kun hoidan lapseni kotona. Näin taloudellinen menetys ei ole niin suuri. Ajattelin myös niin, että työtehtäväni ovat sellaisia, ettei asiakkaiden palvelu siitä kärsi, kuten esim. hoitotyössä.”

Nimimerkkki ”Esimies”

Pyörre 1/2014

”

Osallistun asioihin vapaaehtoisesti ennakoiden mieluummin kuin pakotettuna johonkin sopimattomaan aikaan. Henkilöstösäästö tuntui asialta, joka toteutettaneen! Kannoin korteni kekoon: Pidin 4 + 1 säästövapaata yhden viikossa! Ne sujuivat arkisesti, koska ei-suuripalkkaisena kärvistelen tavallisenkin palkan kanssa.

Hyvä puoli asiassa on, että taidan hoikistua.”

11

Työkalupakki

Tapaturmaaltista hommaa?

Työtapaturman sattuessa on osattava toimia oikein.

Ennaltaehkäisyllä yritetään välttää tapaturmat.

K

un lämpömittari nousee talvipäivänä plussan puolelle ja laskee yön aikana taas pakkaselle, työpaikkojen pihat voivat olla seuraavana aamuna liukkaita kuin luistinradat.

– Talvikuukausina tapahtuukin perinteisesti eniten tapaturmia, Oulun kaupungin työyhteisöpäällikkö Anne Paakkari kertoo.

– Liukkaasta kelistä varoittava tekstiviestipalvelu kannattaa ehdottomasti ladata omaan kännykkäänsä.

Vuonna 2013 Oulun kaupungin työntekijöille tapahtui työvuorojen tai työmatkojen aikana yhteensä noin 800 tapaturmaa.

Tapaturmien kärkikolmikkoon ovat jo vuosien ajan kuuluneet liukastumiset, kaatumiset ja putoamiset, esineiden käsittelemisestä

12

johtuvat tapaturmat sekä käsin tehtävistä nostoista johtuvat tapaturmat.

Kaatumisia sattuu eniten henkilöillä, joiden työpiste vaihtuu päivän aikana. Henkilöt joko liikkuvat tai työskentelevät myös ulkona.

– Joukkoon mahtuu niin kuljettajia ja ulkotyöntekijöitä kuin päiväkotien henkilökuntaa ja opettajiakin, Paakkari toteaa.

Työntekijän turvana Työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä työsuojelutoiminnasta ja työympäristön parantamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Työntekijän on kuitenkin myös itse huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta. >

Jatkuu seuraavalla sivulla...

LÄHETÄ VIESTI varoitus oulu ja sen perään joko numero 6, 7 tai 8 sen mukaan mihin aikaan aamulla haluat varoituksen yöllä syntyneestä liukkaudesta. Jos esimerkiksi halut varoituksen aamulla klo 7, lähetä tekstiviesti varoitus oulu 7.

Viesti lähetetään numeroon 16130 siitä puhelimesta, johon varoitusviesti halutaan. Palveluun liittyminen ja siitä poistuminen maksaa 16 senttiä, viestien vastaanottaminen on maksutonta.

Lisätietoja: www.liukastumisvaroitus.fi/signup/oulu.html

Pyörre 1/2014

Tilaa liukkausvaroitus puhelimeesi

13

"Työn vaaroja tunnistetaan ennakolta ja poistetaan vaarat.

Tavoitteena on nolla tapaturmaa.”

– Työntekijät voivat hankkia nastajalkineet tai liukuesteet kenkiinsä ja käyttää niitä myös vapaalla. Joissakin työtehtävissä liukkailla työskentelevät voivat saada riskien arvioinnin perusteella turvajalkineet, Paakkari mainitsee.

Työnantaja ehkäisee kaatumisia pitämällä kulkuväylät ja pihat kunnossa riittävän aurauksen ja hiekoituksen avulla sekä huolehtimalla kunnollisesta valaistuksesta työpaikkojen pihalla. Liukastumisen vaaraa arvioidaan työpaikan riskien arvioinnissa osana lakisääteistä töiden vaarojen arviota.

Apuna turvallisuushavainto Oulun kaupungissa on käytössä turvallisuushavaintokortti, jolla voi ilmoittaa työympäristössä tai -tavoissa havaitsemiaan puutteita,

jotka voivat aiheuttaa vaaraa, haitallista kuormitusta tai omaisuusvahinkoja.

– Työn vaaroja tunnistetaan ennakolta ja poistetaan vaarat. Tavoitteena on nolla tapaturmaa, Paakkari korostaa.

Korttiin kirjataan, mitä ja missä on havaittu, mitä asialle välittömästi tehtiin, millaista vahinkoa tilanteesta voi aiheutua ja miten vastaava tilanne voidaan jatkossa estää.

Lisäksi ilmoitetaan havainnon tekijä ja hänen työpaikkansa.

– Havainto voi koskea vaikka viallista henkilösuojainta, liukasta paikkaa tai väkivallan uhkaa. Havainto palautetaan esimiehelle tai työsuojelutoimijalle tai ilmoitetaan Akkunassa. Havainnon voi kirjata myös suoraan Vaarain-työturvallisuusjärjestelmään, Paakkari mainitsee.

Anne Paakkarin mukaan Vaaraimen vaihtoehtoja on harkittu ja hyvepalvelut on siirtynyt käyttämään Haipro-järjestelmää sekä työturvallisuus- että potilasturvallisuusilmoitusten teossa.

– Kuluvan vuoden aikana selvitetään Vaaraimen vaihtoehdot myös muilla toimialoilla.

Jos tapaturma kuitenkin sattuu, oikean ensiavun järjestäminen on tärkeintä. Vakavimmissa tapauksissa apua saa yleisestä hätänumerosta 112, muissa tapauksissa yhteyttä otetaan työterveyshuoltoon.

Kun hoito on järjestetty, työntekijä tai hänen esimiehensä tekee asiasta tapaturmailmoituksen. Tapaturma tutkitaan ja dokumentoidaan ja tutkinnan perusteellisuus määritetään tapauskohtaisesti._TITTA VILPA

Turvallisesti myös vapaalla Työtapaturmissa on pyrkimyksenä nollatavoite.

VAPAA-AJAN TAPATURMISTA aiheutuu enemmän työpoissaoloja kuin työpaikka- ja työmatkatapaturmista yhteensä.

– Vaikka työmatkaa sanotaan päivän vaarallisimmaksi ajaksi, tuottaa vapaa-aika kuitenkin absoluuttisesti eniten poissaoloja, Anne Paakkari toteaa.

Vapaa-ajan turvallisuus muuttuu työpaikan ja sieltä saatujen asenteiden kautta:

14

– Pyöräilykypärä päähän aina pyöräillessä.

Näin talvisaikaan Paakkari kehottaa myös tutustumaan erilaisiin talvijalankulun turvallisuutta edistäviin kampanjoihin: www.kotitapaturma.fi/pysy-pystyssa-kampanja/ www.liukastumis.info/

Kierrätellen

Kahvinp r t bioastiaan Julkishallinnon kiinteistöjen on kerättävä biojätteet omiin astioihinsa. Muutos keräysvelvoitteissa tuli voimaan vuoden alussa.

pungin hallinnoimilla kiinteistöillä jo tapahtuukin. Melkein joka toisella kiinteistöllä on biojäteastia ja kouluistakin noin 80 prosenttia kierrättää biojätteensä.

Jätteen määrän vähentäminen on kuitenkin aina kannattavaa, myös siellä, missä on jo bioastia keräystä varten.

Kun valmista ruokaa ei heitetä pois, säästyy raaka-ainetta, energiaa, kuljetusten päästöjä ja tehtyä työtä. Säästöjä syntyy myös bio-

– Jätehuoltomääräykset ovat määräyksiä ja sitä kautta velvoittavia, Suppanen huomauttaa. – Siitä huolimatta niitä voi lukea myös opaskirjasena: sieltä löytyy monenlaista käytäntöön liittyvää tietoa jätehuollon järjestämisestä esimerkiksi jäteastioista, jätealueista, kuljetuksista, lajitteluista ja jäteastioiden tyhjennysväleistä.

Jätehuoltomääräyksistä löytyy tietoa vaikka pienissä asunto-osakeyhtiöissä asuville.

"Kun valmista ruokaa ei heitetä pois, säästyy raaka-ainetta, energiaa, kuljetusten päästöjä ja tehtyä työtä." jätteen käsittelyssä ja jäteastioiden tyhjennyksessä.

– Ei siis hankita elintarvikkeita yli oman tarpeen. Ylimääräiset elintarvikkeet kuitenkin pilaantuvat jossain vaiheessa ja muuttuvat jätteeksi. Toisaalta elintarvikkeiden järkevä käyttö vähentää hävikkiä, sanoo Suppanen.

– Esimerkiksi kouluissa biojätteen määrää pyritään vähentämään ruokaloissa opettamalla muksut syömään sen, mitä lautaselleen ottavat. Toisaalta ihmiset ovat hirmuisen merkintätietoisia. Jos pakkauksessa on parasta ennen merkintä eiliselle, se ei automaattisesti tee tuotteesta käyttökelvotonta.

Määräyksissä kerrotaan, että esimerkiksi lasin ja metallin erilliskeräys laajeni päivityksen myötä koskemaan asuinkiinteistöjä, joilla on vähintään neljä asuinhuoneistoa.

Metallin ja lasin lajittelu on tärkeää muun muassa Laanilan ekovoimalaitoksessa käytettävän polttokelpoisen jätteen laadun parantamiseksi.

Lisää tietoa jätehuollon käytännön järjestämisestä saa omalta isännöitsijältä, joka myös huolehtii keräyksen järjestämisestä. Kiinteistön isännöitsijän löytää helposti Oulun Tilakeskus liikelaitoksen Tilahakutoiminnon avulla tilakeskus.ouka.fi/ tilahaku. _MARIA ÖFVERSTRÖM

Pyörre 1/2014

O

ulun seudun jätehuoltomääräykset päivitettiin vuodenvaihteessa, mikä toi muutoksia myös kaupungin omien kiinteistöjen jätteidenkeräyksen velvoitteisiin. Biojätteiden keräys määräytyy nykyisin myös jätemäärän mukaan.

– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ennen keräyslasin ja puun keräykseen velvoitettiin, kun niitä syntyi keskimäärin yli 20 kiloa viikossa ja vastaavasti biojätettä piti kerätä silloin, kun kiinteistöllä oli ruoan valmistusta tai ruokala. Nyt biojätteen keräys on järjestettävä myös silloin, kun tätä jätettä syntyy kiinteistön työpaikoilla ylipäätään keskimäärin 20 kiloa viikossa, kertoo palvelupäällikkö Ilona Suppanen Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista.

20 kiloa biojätettä vastaa Suppasen mukaan noin kolmea muovikassillista viikossa.

– Tämä määrä voi syntyä jo siitä, että suurehkolla työpaikalla syödään eväitä ja keitetään kahvia päivittäin useita kertoja, Suppanen selvittää.

Kilomäärän kanssa ei palvelupäällikön mukaan kannata ryhtyä kikkailemaan, sillä on tärkeää, että kiinteistöllä syntyvä biojäte kerätään ja käsitellään asiallisesti kuin että se laitetaan polttokelpoisen jätteen joukkoon, ja näinhän monilla Oulun kau-

15

kuvat KATI VALJUS

Työpäivä Kotisaattohoidon tiimin kanssa

⊲ Sairaanhoitaja Marja Lehto konsultoi geriatrian erikoislääkäri Eija-Anitta Kynsilehtoa uuden potilaan lääkityksestä.

Palveluesimies Sirkka Viitanen (vas.), sairaanhoitaja Eija Alamartimo, fysioterapeutti Anita Väärni sekä sairaanhoitajat Linda Kraus, Marja Lehto ja Anitta Koivisto nojaavat kukin vuorollaan toistensa olkapäähän. Huumori auttaa jaksamaan raskaassa työssä.

Osastolla toimiva sairaanhoitaja Päivi Kaikkonen (vas.) valmistelee yhdessä hoitoringin sairaanhoitajan Linda Krausin kanssa kipupumpun asiakkaalle kotiin vietäväksi.

Osaston aulaan sytytetään kynttilä jokaisen poismenneen muistoksi.

16

Miksi esittelemme teille kotisaattohoitoa tekevän työyhteisön?

Koska heidän tekemänsä työ on arvokasta.

Työtä kuoleman kanssa Oulun kaupunginsairaalan hoitorinki tekee saattohoitoa potilaiden kotona. Monelle parantumattomasti sairaalle on tärkeää saada elää viimeiset hetket kotona.

S

airaanhoitaja Anitta Koivistolla on kädessään keväänvärisiä tulppaaneja, kun hän soittaa Esko Saaren ovikelloa.

– Ystävänpäivän terveisiä koko osaston porukalta, hän sanoo hymyillen, kun Saari avaa oven.

Tästä ovesta Anitta kollegoineen ehti kulkea monet kerrat viime syksynä, kun Eskon vaimo Kirsti Saari vietti elämänsä viimeisiä kuukausia.

– En voi kylliksi kiittää hoitorinkiä heidän tuestaan ja asiantuntemuksestaan. Vaimoni toive oli elää viimeiset hetket kotona, Saari kertoo liikuttuneena.

Kotisaattohoito on toiminut Oulun kaupunginsairaalan palliatiivisen hoidon A2-osastolla nyt puolisentoista vuotta.

– Arviolta 15 prosenttia hoidettaviemme kuolemista tapahtuu kotona. Hoitorinkimme konsultoi ja lääkitsee potilaita tarpeen mukaan kotikäynneillä, Koivisto kertoo.

Saaren tapauksessa kolmen kuukauden mittaisen saattohoidon aikana meni välillä useita päiviä, ettei hoitajaa tarvittu. Sitten oli niitä päiviä, kun ovi kävi parhaimmillaan kolmekin kertaa päivässä.

– Hoitajat olivat aina puhelinsoiton päässä. Se toi turvallisuuden tunteen, Esko Saari kertoo.

Asiantuntevissa käsissä Yhteisvastuukeräyksen myötä saattohoidosta on puhuttu julkisuudessa viime aikoina paljon. Oulun hoitoringin tuottama kotisaattohoitopalvelu on toimintatapana valtakunnallisesti ainoa laatuaan.

– Hoitoringin toimintaa on kehitetty nyt puolentoista vuoJatkuu den ajan, ja toimintaseuraavalla tavat ovat kehittyneet. sivulla...

Palaute omaisten suunnalta on ollut kiittävää: kukapa meistä ei halu-

○ Kotisaattohoitoa tehdään Oulun kaupunginsairaalan palliatiivisen hoidon osastolla A2. ○ Saattohoitoa on tarjottu kotiin noin puolentoista vuoden ajan. ○ Osastolla hoidetaan pääsääntöisesti syöpäpotilaita. ○ Sairaansijoja osastolla 39–41. Lisäksi 30–40 asiakasta hoidetaan kotona.

○ Sosiaali- ja terveysministeriön saattohoitosuosituksen (2010) mukaan kuolemanvakavasti sairastuneella on oikeus valita, missä hän haluaa viimeisten hetkiensä hoidon. ○ Saattohoito on tämänvuotisen yhteisvastuukeräyksen kotimaankohde.

Pyörre 1/2014

Kotisaattohoito

17

Työpäivä Kotisaattohoidon tiimin kanssa

Sairaanhoitaja Anitta Koivisto kulki Esko Saaren rinnalla viime syksynä raskaan matkan.

aisi elää viimeisiä hetkiään tutussa ympäristössä, rakkaidensa lähellä, Anitta Koivisto toteaa enemmän kuin kysyy.

Silti hoitorinkiä ei ole Oulun kaupungissa vakinaistettu ja jatkoaikaa toiminnalle on herunut pätkä kerrallaan.

– Jos ajatellaan, mitä sairaalan vuodepaikat yhteiskunnalle maksavat, kotisaattohoidolla on säästetty rahaa jo näinkin lyhyessä ajassa mittavia summia. Omaiset hoitavat läheisiään mielellään kotona, kunhan saavat tukea hoitoon, osaston palveluesimies Sirkka Viitanen huomauttaa.

Hoitorinki koostuu 12 hoitajasta, jotka työskentelevät vuorotellen osastolla ja kotona.

– Se on aina herkkä tilanne, kun tullaan toisen kotiin. Etenkin tällaisessa tilanteessa, kun joku perheenjäsenistä on kuolemansairas, Anitta Koivisto tietää.

Esko Saari otti avun kiitollisena vastaan.

– Minulla oli tunne, että olimme asiantuntevissa käsissä. Toimenpiteitä tehtiin sitä mukaa kun Kirstin kunto heikkeni, silti aina meidän toiveitamme kuunnellen.

18

Toimenpiteisiin kuuluivat muun muassa lääkitykset kivunlievityksestä hengenahdistuksen hoitoon sekä erilaiset arkisia toimintoja helpottavat apuvälineet, jotka fysioterapeutti Anita Väärni hankki pariskunnan tueksi.

"Työ on paikoin raskasta, mutta halu auttaa kulkee vahvana sairaanhoitajien työssä."

Hyvä ja arvokas kuolema Palliatiivisen hoidon osastolla ja hoitoringin kotikäynneillä elämän rajallisuus on koko ajan läsnä. Työ on paikoin raskasta, mutta halu auttaa kulkee vahvana sairaanhoitajien työssä.

– Ehkä juuri elämän rajallisuuden läsnäolo tekee sen, että meillä on hyvä työyhteisö.

Olemme aidosti toistemme tukena, sillä kaikki meistä tietävät tarvitsevansa itsekin tukea tämän tästä, Koivisto miettii.

Tärkeä työssä selviytymisen keino on huumori. Se pirskahtelee kahvipöydässäkin, kun Saari ja Koivisto muistelevat yhdessä kuljettua matkaa.

– Kuolemasta pitää pystyä puhumaan. Se, että se on meidän yhteiskunnassamme medikalisoitu ja hyssytelty aihe, ei edesauta laa-

dukkaan saattohoidon järjestämistä. Heille, joita asia ei omakohtaisesti kosketa, meitä ei ole oikeastaan edes olemassa, Koivisto huomauttaa.

Esko Saari on samoilla linjoilla. Vaimonsa kuoleman jälkeen hän kirjoitti henkilökohtaisen kiitoskirjeen kaupunginsairaalan johdolle. Mies ei myöskään epäröinyt ryhtyä haastatteluun omilla kasvoillaan.

– Sain olla kuoleman hetkellä vaimoni vieressä kotona ja meidän molempien toive arvokkaasta lopusta toteutui kauniilla tavalla, mies summaa._KATI VALJUS

Pyörre peukuttaa

Viestikapula, Oulun brändi, on nyt sinulla. Brändikäsikirja neuvoo, miten viestikapulaa kannattaa kuljettaa.

O

ulun kaupungin brändityö käynnistyi strategiatyön myötä. Kun kaupunkistrategia 2020 määrittelee kaupungin tavoitteet, brändikäsikirja neuvoo, millaisilla viestinnällisillä keinoilla näihin tavoitteisiin on mahdollista päästä.

Oulun tarinan ja mielikuvien lisäksi käsikirja antaa myös käytännön ohjeita kaikille viestinnän parissa työskenteleville. Kirjasta löytyy muun muassa Oulun äänensävy eli tapa ja tyyli viestiä eri kohderyhmille ja ohjeita visuaaliseen ilmeeseen käyttöön.

Käsikirja ei kuitenkaan ole käytösohje henkilökunnalle, vaan se antaa osviittaa siitä, miten Oulusta tulisi puhua ja kirjoittaa.

– Se on enemmänkin ohjeistus siitä, miten jokainen voi viedä Oulu-kuvaa eteenpäin myös kaupungin ulkopuolelle muualle Suomeen ja ulkomaille. Käsikirjassa määritellään Ouluun liitettävät määreet, jotka haluamme kuuluvan ihmisten mielikuviin Oulusta. Samalla se kiteyttää sen, millainen Oulu on nyt ja mihin olemme matkalla, kertoo kaupunkimark-

kinoinnista vastaava viestintäpäällikkö Sari Valppu.

Myös siis sinä olet osa Oulu-brändiä ja voit toimia oikean mielikuvan viestinviejänä. Käytännössä käsikirja on kaupunkiorganisaation työkalu niille, jotka tuottavat sisältöjä kaupungin viestintämateriaaleihin kuten esitteisiin, sähköisiin esityksiin ja www-sivuille.

Käsikirjasta on helppo tarkistaa, onko oma teksti brändin määrittelemän äänensävyn mukaista ja miten uutta, maltillisesti uudistettua Oulu-logoa käytetään.

– Kuluvan vuoden aikana valmistuu myös brändikäsikirjan pohjalta uusi graafinen ohjeisto. Ohjeisto sisältää uuden ilmeen mukaisen peruslomakkeiston lisäksi myös ohjeita tunnusten ja visuaalisten elementtien sijoittelusta ja ilmeen soveltamisesta käytäntöön. Graafista ohjeistoa täydennetään sitä mukaan, kun

uutta aineistoa tai uusia tarpeita visuaalisen ilmeen soveltamiseen syntyy, kertoo kaupungin AD Niina Penttilä.

Jo nyt Akkunasta löytyy valmiita asiakirjapohjia ja diasarjamalleja uudella ilmeellä. Käytä niitä.

Koko kaupungin yhtenäinen visuaalinen ilme selkeyttää ja säästää kustannuksissa. Yhdenmukaisen ilmeen ansiosta myös kuntalaisen on helppo tunnistaa kaupungin palvelut, toimijat ja viestit.

– Esimerkiksi voi ottaa vaikka painatuskustannukset: on halvempaa tilata kirjekuoria koko kaupungille yhdellä ilmeellä kuin useammalla eri ilmeellä kaikille toimialoille ja liikelaitoksille. Yhtenäinen ilme helpottaa ja nopeuttaa myös koko kaupungin viestintää, kun logot, fontit ja värit on päätetty etukäteen. Samalla voi olla varma, että lopputuloskin on visuaalisesti selkeä, sanoo Valppu._MARIA ÖFVERSTRÖM

"Käsikirja on enemmänkin ohjeistus siitä, miten jokainen voi viedä Oulu-kuvaa eteenpäin myös kaupungin ulkopuolelle muualle Suomeen ja ulkomaille."

Pyörre 1/2014

Ankkuriosuudella

le unailöstöl k i k A enk tä nkk a h n i p i > iest aal > v ateri >m

19