Pyr info 3/2013

Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n tiedotuslehti | nro 3 • 2013

o f in

Hammasväline Oy kierrättää tarkasti s. 12 EU pohtii pakkauspykäliä s. 20 s.06

Muutoksen pyörre

nostaa hintoja Pinnarit ruotuun s.16 SOK ja ympäristö s.10 In English p.22

sisältö 3•2013

04 06

BOKSI Uutiset ja tapahtumat

LUKUJEN TAKANA Pakkausten täysi tuottaja­ vastuu nostaa hyötykäyttömaksuja lähivuosina.

10

HENKILÖ SOK:n edunvalvontajohtaja Juhani Ilmolan työssä ykkös­ asia on ympäristöasioihin vaikuttaminen.

12

YRITYS Hammasväline Oy:ssä ympäristöjohtaminen on osa päätöksentekoa.

16

ILMIÖ Vapaamatkustajien patis­ tamiseen on uusia keinoja.

19

TEKNOLOGIA Okartek hyödyntää muovi­ jätettä raaka-aineena.

Hammasväline Oy toimittaa kaiken tarvittavan hammashoitoon, hammas­tikuista huipputeknisiin laitteisiin.

20

YMPÄRISTÖ Euroopan unioni pohtii jäte- ja pakkausuudistuksia.

22

IN ENGLISH News and topical items.

Lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa. Palautetta

16 12

lehdestä ja osoitteenmuutokset osoitteeseen pyr@pyr.fi

Julkaisija Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki www.pyr.fi, pyr@pyr.fi, p. 09 616 230, fak­­si 09 6162 3100

Päätoimittaja Juha-Heikki Tanskanen Toimitusneuvosto Juha-Heikki Tanskanen, Katri Tuulensuu, Reija Koistinen, Margareetta Ollila, Peter Rasmussen ja Tapani Sievänen­

Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, p. 09 1566 8510

Tuottaja Ilpo Salonen, Otava­media, p. 09 1566 8571 Painopaikka Libris Oy, 2013 Paperi Ympäristöystävällistä paperia

ISSN-l 1797-4135, ISSN 1797-4135 (Painettu), ISSN 2242-3729 (Verkkolehti)

Lehti verkossa info.pyr.fi, näköislehti osoitteessa bit.ly/pyr-info

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001 PYR Info näköislehdet

2 | PYR INFO 3/2013

10

o f in

A J A N K O H T A I S T A Juha-Heikki Tanskanen kuva Kalle Kervinen

20

Muutoksessa on mahdollisuus

P

akkauksia koskeva täysi tuottaja­ vastuu on ovella. Ympäristöminis­ teriön ehdotukset uudesta pakkaus­ asetuksesta ja jätelain 646/2011 muutoksesta olivat lausuntokierroksella ­viime kesänä. Pakkaajat ja pakattuja tuotteita maahantuovat yritykset vastaavat jatkossa kierrätyksen lisäksi kuluttajapakkausten ­keräyksestä. Kaikki suomalaiset ovat tuotta­ jien uuden keräyspisteverkon potentiaalisia käyttäjiä.

Lakimuutosten on arvioitu moninkertais­ tavan pakkausten tuottajavastuun kustan­ nukset. Asetusluonnoksen mukaan tuotta­ jien olisi rakennettava kuluttajapakkauksille valtakunnallinen keräysverkosto, jossa kui­ tu-, lasi- ja metallipakkauksille olisi 2 000 vastaanottopistettä ja muoville 500 pistettä.

PYR ja tuottajayhteisöt esittivät lausunnois­ saan, että sopiva pisteiden määrä olisi 1 000 kuidulle, lasille ja metallille sekä 300 muovi­ pakkauksille. Hyvä palvelutaso voidaan saa­ vuttaa kustannustehokkaasti ja mahdollisim­ man vähin liikennepäästöin sijoittamalla keräyspisteet palvelukeskittymiin, joissa ku­ luttajat muutenkin asioivat. Tätä kirjoittaes­ sani pisteiden määrää ei ole vielä lopullisesti lyöty lukkoon.

Mikä uudessa tuottajavastuussa maksaa?

Eikö kierrätys ole kannattavaa? Vain harvojen jätteiden arvo vastaa niiden keräyksen ja kierrätyksen kustannuksia. Lainsäädäntö ja valtion jätevero ohjaavat materiaaleja kierrä­ tykseen tehokkaammin kuin neitseellisten raaka-aineiden puute. Erityisen haastavaa on tehokkaan logistiikan järjestäminen kulutta­ japakkausten keräämiseen. Nämä pakkauk­

set syntyvät 2 500 000 kotitaloudessa.

Lisäksi on tärkeää muistaa, että lajittelu ei ole vielä kierrätystä. Lajitellun materiaalin tulee olla laadultaan riittävän hyvää, jotta sitä voidaan käyttää tuotannon raaka-aineena.

Vaikka pakkausasetus ei ole vielä valmis, järjestelmää suunnitellaan jo PYRin ja tuot­ tajayhteisöjen yhteistyönä. Tavoitteena on rakentaa valtakunnalliset ja helposti tunnis­ tettavat keräyspisteet, joihin kuluttajien ­ on helppo palauttaa pakkaukset. Pisteissä ­voidaan käyttää yhtenäisiä lajitteluohjeita, mikä parantaa vastaanotettujen materiaalien laatua.

Aloitin PYRin toimitusjohtajana elokuussa.

Olen päässyt mukaan mielenkiintoiseen ja haastavaan muutosvaiheeseen. Otamme haasteen rohkeasti vastaan ja rakennamme yhteistyössä pakkauksille vaatimukset täyttävän, tehokkaan ja kulut­ tajia palvelevan keräysjärjes­ telmän. Kierrätys on useimmille kuluttajille tärkeä ja myönteinen asia.

Lopuksi kiitän edeltäjääni, Annukka Lepppänen-Turkulaa, PYRin menestyksek­ käästä ja pitkäaikai­ sesta johtamisesta.

Kaikille lukijoille toivotan hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2014!

i s k Bo

uutiset | tapahtumat

Pakkausasetuksen

valmistuminen etenee

Ajankohtaista asiaa muovista Suomen Uusiomuovi Oy järjes­tää Muovipakkausten hyöty­ käyttö­– Tulevaisuuden näkymät -semi­naarin torstaina

Ympäristöministeriön ehdotukset

tystavoitteiden saavuttamisen lisäksi

10.4.2014 klo 12–17 Heurekassa. Tilaisuu­dessa asiantuntijat

jätelain 646/2011 muuttamisesta sekä

kuluttajapakkausten keräämisestä.

valottavat sitä, miten jätelakiin kirjattu laajennettu tuottaja­

uudesta pakkauksia ja pakkausjätteitä

Lain muutosehdotuksen mukaan täysi

vastuu vaikuttaa muovipak­kausten hyötykäyttöön Suomessa.­

koskevasta asetuksesta olivat lausunto­

tuottajavastuu tulisi voimaan kokonai­

Tilaisuuden tarkempi ohjelma­julkaistaan alkuvuodesta 2014

kierroksella kesän ja alkusyksyn 2013

suudessaan 1.1.2016.

Suomen Uusiomuovi Oy:n verkko­sivustolla osoitteessa

aikana. Tarkoitus on, että lakimuutok­

Täyden tuottajavastuun vaatimuk­

set menevät eduskunnan käsittelyyn

sia tarkennetaan uuteen asetukseen

ennen joulua, ja niiden pitäisi valmistua

pakkauksista ja pakkausjätteistä.

vii­meistään vuoden 2014 alussa. PYR

Asetusluonnoksessa on ehdotettu, että

tiedottaa lain ja asetuksen etenemises­

tuottajien tulisi ylläpitää vuoden 2016

tä ja valmistumisesta heti, kun asiasta

alusta läh­tien 2 000 alueellista vastaan­

on lisätietoa.

ottopistettä kulutta­jien lajittelemille

Jätelaki laajentaa pakkausten tuottajavastuuta siten, että jatkossa

kuitu-, lasi- ja metallipakkauksille sekä 500 pistettä muovipakkauksille.

pakkaajat ja pakattujen

Lisäksi asetuksessa ehdotetaan, että

tuotteiden maahan­

tuottajien tulisi ottaa 30 terminaalissa

tuojat vastaavat kierrä­

maksutta vastaan kuntien ja muiden toimijoiden keräämä pakkausjäte.

www.suomenuusiomuovi.fi. Lisätietoja: Lena Jenytin, lena.jenytin@plastics.fi, p. 09 1728 4325.

Pakkausalan tietopaketti Suomen Pakkausyhdistys ry järjestää Pakkausalan ympäris­ tökonferenssin keskiviikkona 12.2.2014 Helsingin Messukes­ kuksessa. Tilaisuudessa annetaan tiivis tietopaketti pakkaus­ alan toimijoille uudesta jätelaista ja sen myötä pakkauksille asetetusta täydestä tuottajavastuusta.

– Pakkausalan toimijat ovat uudessa tilanteessa. Voimaan tulevat asetukset merkitsevät järjestelmien uusimista, työn­ jaon muuttumista ja jyrkästi kohoavia kustannuksia. Tämä koskee etenkin pakattujen tuotteiden tuottajia ja maahan­ tuojia, kertoo Risto Laiho Suomen Pakkausyhdistyksestä.

Päivän aikana käsitellään lain ydinsisältö ja tavoitteet.

Lisäksi tuottajat ja tuottajayhteisöt arvioivat toiminnan organisointia ja kustannusvaikutuksia. Lisäksi valaistaan, miten työnjako tuottajien ja kuntien välillä muuttuu, mikä on kaupan rooli uudessa järjestelmässä sekä miten muutos vai­ kuttaa PYRin rooliin täyden tuottajavastuun toteutuksessa.

Tilaisuuteen voi ilmoittautua osoitteessa www.pakkaus.com.

Lisätietoja: Risto Laiho, p. 0400 501 091.

PYR toivottaa hyvää joulua!

PYR kiittää lämpimästi jäsenyrityksiään ja

öljyonnettomuuden ennaltaehkäisy Suomen­

yhteistyökumppaneitaan hyvin sujuneesta

lahdella.

vuodesta sekä toivottaa kaikille hyvää joulua ja menestystä uudelle vuodelle 2014.

Puhdas Itämeri -hankkeiden toimet koh­ dennetaan sinne, missä pienimmällä kustan­

PYR tukee tänäkin vuonna Itämeren

nuksella saadaan suurin positiivinen ympäris­

suojelutyötä lahjoittamalla joulutervehdyk­

tövaikutus. Hankkeissa tehdään yhteistyötä yli

siin tarkoitetut rahat John Nurmisen Sääti­

rajojen, ja niissä hyödynnetään sekä julkisen

ön Puhdas Itämeri -hankkeisiin. Säätiöllä on

että yksityisen sektorin asiantuntemusta meri­

kaksi tavoitetta: Itämeren rehevöitymisen

ympäristön hyväksi. Hankkeiden suojelijana

torjunta fosforipäästöjä vähentämällä sekä

on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

4 | PYR INFO 3/2013

Pakkaustietojen ilmoitus nopeinta

extranetissä

Vuoden 2013 pakkaustietojen ilmoittamista varten PYR postittaa tammikuussa yritysten PYR-yhteyshenkilöille ilmoituslomakkeen. Kätevin ja nopein kanava tietojen ilmoittamiseen on PYRin extranet, jonka kautta tiedot voi palauttaa heti vuoden 2014 alusta lähtien. Tietojen viimeinen palautuspäivä on 31.3.2014.

yhteen. Tietojen käsittely ja tarkistus tehdään

Vaihto sähköiseen asiointiin kannattaa

huolellisesti PYRissä, mikä vie paljon aikaa.

Monen yrityksen PYR-yhteyshenkilö on jo valinnut PYRin

Mitä aiemmin saamme tiedot yrityksiltä, sitä

extranetissä sähköisen asioinnin yhteydenpidon nopeutta-

sujuvammin ne saadaan käsiteltyä PYRissä,

miseksi. Vaihtamalla asiointitavan sähköiseen PYR ei enää

kertoo rekisteriasiantuntija Ulla Ahlbom.

postita paperilomakkeita yritykselle. Tämän sijaan yhteys-

– Yritysten kannattaa palauttaa pakkaustiedot heti, kun ne on saatu kerättyä ja laskettua

henkilö saa suoraan omaan sähköpostiinsa muistutukset

Yritys voi halutessaan toimittaa tiedot

tietojen palauttamisesta tai päivittämisestä.

PYRiin entisellä tavalla sähköpostin liitetie-

Sähköiseen asiointiin vaihtaminen on helppoa. Toimi

dostona, postitse tai faksilla. Pakkaustietojen ilmoituslomakkeen voi myös ladata PDF-muo-

näin: kirjaudu käyttäjätunnuksillasi PYRin extranetiin osoit-

dossa PYRin verkkosivustolta osoitteessa

teessa https://extranet.pyr.fi. Mene Yrityksen yhteystiedot -välilehdelle ja valitse sieltä löytyvien omien

www.pyr.fi.

yhteystietojesi alta: Vain sähköinen asiointi. Tarkista vielä, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla. Tallenna tekemäsi muutos, ja näin asia on kunnossa.

kuvat Shutterstock

PYR Info myös sähköisenä PYR Infon juttuja voi lukea myös sähköisessä ­

Sivun ylälaidan Lehdet-painike vie suoraan

muodossa tietokoneella ja mobiililaitteilla

lehden eri numeroihin, ja In English sisältää

osoitteessa info.pyr.fi. Artikkelit ovat luettavissa

nimensä mukaisesti valikoiman englanniksi

kätevästi missä ja milloin vain, kun nettiyhteys

käännettyjä artikkeleita. Suurennuslasin vierestä

on käytettävissä. Jutut ovat aikajärjestyksessä

löytyy hakuikkuna, jonka kautta voi tehdä sana-

uusimmista alkaen. Lisäksi ne löytyvät Katego­riat-

hakuja koko sisältöön.

painikkeen takaa: juttutyyppejä ovat Henkilö,

Sivusto sisältää lehdet numerosta 1/2012

Ilmiö, Kierrätys, Lukujen takana, Maailma

alkaen. Lehtiä löytyy edelleen myös osoit­teesta

kierrättää, Teknologia, Tilannekatsaus, Trendi,

digipaper.fi/pyr. Siellä ovat tallennet­tuina nume-

Tuottajayhteisöt, Tutkimus sekä Ympäristö.

rot 1/2008–1/2013.

PYR INFO 3/2013

| 5

L U K U J E N T A K A N A teksti Ilpo Salonen, kuvat Shutterstock

P

YRin toimitusjohtajan Juha-Heikki Tanskasen ­mukaan tehtävä on haasta­ va, sillä kustannusten on arvioitu jopa viisinkertais­ tuvan nykyisestä. Tilanne vaihtelee materiaaleittain muun muassa nykyi­ sen toiminnan laajuudesta sekä mate­ riaalien logistisista ominaisuuksista ja raaka-ainearvoista riippuen.

– Eniten lisäkuluja tuo kuluttajapak­ kausten keräyksen ja kierrätyksen jär­ jestäminen, joka ei ole aiemmin ollut tuottajien vastuulla. Myös aikataulu on tiukka. Asetusluonnos pak­kauksista ja

pakkausjätteistä velvoittaa, että valta­ kunnallisen keräysjärjestelmän tulisi olla kuluttajien käytettävissä 1.1.2016, hän mainitsee.

Mittavia järjestelyjä Uusi jätelaki ja sitä täsmentävä pak­ kausasetus tulevat vaikuttamaan mer­ kittävästi tuottajavastuun kustannuk­ siin ja tuottajayhteisöjen toimintaan.

– Tuottajavastuun laajentuessa pak­ kausalan tuottajayhteisöt joutuvat jär­ jestämään ja kustantamaan kuluttaja­ pakkausten aluekeräyksen, kerätyn

­pakkausmateriaalin vastaanottotermi­ naalit ja materiaalin toimittamisen ­hyötykäyttöön.

Tuottajayhteisöille tulee myös vies­ tintään liittyviä velvollisuuksia liittyen keräysjärjestelmään. Edellä mainittujen kustannusten lisäksi jätelaki edellyttää tuottajayhteisöiltä kuuden kuukauden toiminnan kattavaa vakavaraisuutta.

– Tuottajayhteisöjen vastuulle tule­vat uudet kustannukset realisoituvat osittain vuonna 2015 ja täysimääräisesti vuodesta 2016 alkaen, Tanskanen kertoo.

i r o h a t i e n i a Nousup Pakkausten täysi tuottajavastuu nostaa hyötykäyttömaksuja lähivuosina. Nyt tuottajayhteisöt ja PYR tekevät täysillä töitä sen eteen, että kustannusten kasvu jäisi mahdollisimman pieneksi.

6 | PYR INFO 3/2013

Eniten lisäkuluja tuo kuluttajapakkausten keräyksen ja kierrätyksen järjestäminen, joka ei ole aiemmin ollut tuottaja­ yhteisöjen vastuulla.

a s s i t n o s i

Tuottajayhteisöjen hyötykäyttöhinnat

(vuodet 2013–2014, €/1 000 kg + alv) Materiaali

2014

2013

2,0

2,0

Teollisuuskääreet ja -säkit

18,0

18,0

Hylsyt

18,0

18,0

Kartonkipakkaukset ja paperikääreet

23,0

24,0

Nestekartonkipakkaukset

42,0

38,5

Muovipakkaukset

25,0

21,0

–

–

Alumiinipakkaukset

30,0

24,0

Tinapeltipakkaukset

30,0

24,0

Teräspakkaukset

6,0

5,0

Pantilliset juomatölkit (metalli)

–

–

Pantilliset lasipullot

–

–

50,0

10,0

Aaltopahvipakkaukset

KMP-järjestelmän muovipakkaukset *)

Pantittomat lasipakkaukset Puupakkaukset

0,55

Muut

–

0,5 –

*) KMP-järjestelmä = Kierrätysmuovipullojärjestelmä

PYR Oy:n liittymisja vuosimaksut 2014 Maksuluokka Yrityksen toimipaikan liikevaihto (M €)

ABCD >17

1,7–17

1,0–1,7

<1,0

Toimipaikkakohtainen liittymismaksu 2014 (€ + alv)

223

155

68

40

Toimipaikkakohtainen vuosimaksu 2014 (€ + alv)

696

457

228

0

Yritykset, jotka ovat liittäneet samaan sopimukseen useampia toimipaikkoja, saavat 20 % alennuksen liittymis- ja vuosimaksuista.

PYR INFO 3/2013

| 7

Katse eteenpäin Esitimme neljän tuottajayhteisön edustajille kolme kysymystä:

1 2 3

Paljonko hintanne muuttuvat ensi vuonna ja miksi?

Miten toimiala on varautunut tulevaan vuoteen ja haasteisiin?

Nousua on näillä näkymin tulossa vuonna 2015 ja etenkin vuonna 2016.

Nousevatko hintanne lähivuosina kerralla paljon vai esimerkiksi portaittain?

kuva Kari Hautala

Uudet kustannukset realisoituvat osittain vuonna 2015, ja täysi­ määräisesti vuodesta 2016 alkaen.

Maija Peltola, Suomen Keräyslasiyhdistyksen toiminnanjohtaja

L

asin hyötykäyttömaksu on tähän saakka ollut alhainen, 10 €/t, sillä Suomen Keräyslasiyhdistys (SKY) ei ole osallistunut keräystoiminnan kustannuksiin muutoin kuin tukemalla kuntien keräämän pakkauslasin toimittamista hyötykäyttöön.

Kattaakseen tulevien velvoitteiden kustannukset SKY nostaa pantittoman lasin

8 | PYR INFO 3/2013

hyötykäyttömaksua portaittain vuosina 2014, 2015 ja 2016. Vuoden 2014 hyötykäyttömaksu on 50 €/t. Tämä mahdollistaa lainsäädännön edellyttämän riittävän vakavaraisuuden saavuttamisen ja uuden keräys­järjestelmän valmistelutyön. Arvio vuosien 2015 ja 2016 hyötykäyttömaksuista täsmentyy lainsäädännön lopullisten vaatimusten perusteella vuoden 2014 aikana.

Lasipakkausten keräys- ja hyötykäyttökustannuksia nostavat logistiikkakustannuksia lisäävä lasipakkausten paino, kierrätysmahdollisuuksien rajallisuus ja se, ettei kerätyllä materiaalilla ole positiivista arvoa, vaan sen puhdistuksesta ja lajittelusta kierrätystä varten aiheutuu kustannuksia.

SKY:n tavoitteena on, että pantittomien lasipakkausten keräys ja hyötykäyttö hoituvat tuottajavastuun laajentuessa lainsäädännön velvoitteet huomioiden ja kustannustehokkaasti. Onnistunut lopputulos edellyttää yhteistyötä muiden pakkausalan tuottajayhteisöjen, PYRin, kuntien ja jätealan operaattoreiden kanssa.

Mepak-Kierrätys Oy:n toimitusjohtaja

M

etallipakkausten hyötykäyttö­ maksut ovat olleet hyvin alhai­ sella tasolla: alumiini- ja tina­ peltipakkaukset 24 €/t ja teräspakkaukset 5 €/t. Tämä johtuu siitä, että Mepak on

kuva Sini Pennanen

Vesa Kärhä, Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja

M

uovipakkausten hyötykäyttö­ maksua tarkistetaan pitkään voimassa olleesta 21 €/t tasolle 25 €/t. Se riittää uusien valmiuksien ensi vaiheen rakentamiseen varsinkin kulutta­ jakeräyspuolelle. Testaamme vastaanotos­ samme Tampereella ja Kuopiossa muun muassa tehokkaampia järjestelmiä.

Vuonna 2014 muovipakkausalalla tulee tapahtumaan todella paljon. Pidämme siitä 10.4.2014 erityisseminaarin Vantaal­ la. Oletettavasti sekä energiahyötykäyttö että materiaalikierrätys ottavat valtavia askelia juuri vuonna 2014.

Meidän tehtävämme on suunnata ­askeleet eteenpäin ja yrittää katsoa, ettei kukaan astu toisen varpaille. Keräämme­ kin ensi vuonna tarkempaa tietoa muun ­muassa kuluttajapakkausten ja teolli­ suuspakkausten jakaumasta.

Haluamme tehdä tämän raskaan laki­ sääteisen velvoitteen pakkaajille mahdol­ lisimman helpoksi ja huokeaksi. Muovin osalta on todella paljon kiinni siitä, mikä on asetusvaatimus vastaanottoverkoston laajuudesta, pitääkö ihan kaikki pakkaus­ jäte epäpuhtauksineen päivineen ottaa kaikilta vastaan ja kuinka hurja vielä sen kaiken päälle on kierrätysvaatimus.

Nämä asiat eivät tätä lausuessa (marras­ kuussa 2013) ole lopullisesti tiedossa, ja siksikin on vaikea tarkoin ennustaa tule­ vaa nousua.

kuva Eija Jokela

kuva Piia Arnould

Tapani Sievänen,

osallistunut tähän saakka kuluttajapak­ kausten keräystoimintaan ainoastaan ­pääkaupunkiseudulla eli HSY:n alueella.

Tulevat velvoitteet aiheuttavat kustan­ nuksia, ja tällä perusteella Mepak nostaa metallipakkausten hyötykäyttömaksuja portaittain vuosina 2014–2016. Vuoden 2014 hyötykäyttömaksu on alumiini- ja tinapeltipakkauksille 30 €/t ja 6 €/t teräs­ pakkauksille.

Tämän avulla lainsäädännön vaatima riittävä vakavaraisuus voidaan saavuttaa.

Samalla alamme valmistella uutta keräys­ järjestelmää. Arvio vuoden 2015 ja 2016 hyötykäyttömaksuista täsmentyy, kun lainsäädännön lopulliset vaatimukset sel­ viävät vuonna 2014.

Mepak varautuu siihen, että metalli­ pakkausten keräys ja kierrätys hoituvat tuottajavastuun laajentuessa lainsäädän­ nön velvoitteet huomioiden ja kustannus­ tehokkaasti yhteistyössä eri osapuolten kanssa.

Eija Jokela,

Suomen Kuitukierrätys Oy / Suomen Aaltopahviyhdistys ry:n toiminnanjohtaja

A

altopahvipakkausten hyöty­ käyttömaksu pysyy ennallaan, nestekartonkipakkausten nou­ see ja kuluttajien paperi- ja kartonki­ pakkausten maksu laskee. Merkittävim­ mät vaikuttajat hyötykäyttömaksuihin ovat keräyslogistiikan kustannukset sekä vakavaraisuuden takaaminen.

Kuitupakkausten osalta kuluttaja­ keräysverkosto on jo olemassa ja suu­ rilta osin tuottajayhteisön ylläpitämä.

Dramaattisia muutoksia ei siis ole näkö­ piirissä ainakaan vielä vuoden 2014 ­aikana. Verkostoa sekä käytettyä keräys­ kalustoa luonnollisesti arvioidaan ja trimmataan jatkuvan parantamisen hengessä, kuten tähänkin asti on tehty.

Olemme Suomen Kuitukierrätyk­ sessä arvioineet, että kuitupakkausten osalta keräysverkoston kasvattaminen pak­kausasetusehdotuksen mukaiseksi vaikuttaa hyötykäyttömaksuja korotta­ vasti 40–50 prosenttia, kun sen sijaan kerät­tyjen ja kierrätykseen toimitetta­ vien kuitupakkausten määrät eivät nou­ se nykyisestä.

Hyötykäyttömaksujen muutokset on hyvä tehdä hallitusti portaittain ai­ heuttamatta kohtuuttoman suuria yllät­ täviä heilahteluja tuottajien taloudenpi­ toon.

PYR INFO 3/2013

| 9

H E N K I L Ö teksti Pertti Suvanto, kuva Tommi Tuomi

Hintojen nousu häämöttää

SOK:n edunvalvontajohtaja Juhani Ilmola sanoo, että tulevaisuudessa pakkausten hyötykäyttömaksut nousevat. Pakkauskilon hinta nousee keskimäärin 50 senttiä, pahimmillaan euron.

– Päivääkään en vaihtaisi pois, sanoo Juhani Ilmola pestistään SOK:n edunvalvontajohtajana.

1 0 | PYR INFO 3/2013

I

lmola on tehnyt vuosia töitä muiden edunvalvojien kanssa saadakseen elinkeinoelämän ja kaupan näkökulman uuteen jäte­ lakiin ja pakkausasetukseen.

– Niiden kanssa on pystyttävä elä­ mään, jotta esimerkiksi pakkausasetuk­ sessa ei olisi turhan raskaita kustannus­ taakkoja tai toimintamalleja, jotka vai­ keuttavat perusbisneksen tekemistä.

Pakkausasetuksen valmistelu on lop­ pusuoralla, ja asetuksen velvoitteet ku­ luttajapakkausten vastaanottopaikkojen määrästä ja toimeenpanon aikataulusta ovat vielä avoinna. Se tiedetään jo, että kustannukset nousevat. Paljonko?

– Todennäköistä on, että pakkaus­ kilon hinta nousee keskimäärin noin 50 senttiä, mutta pahimmillaan jopa euron. Pakkausmateriaalien välillä on tietysti eroja. Pakkausten hinnannousu siirtyy pikku hiljaa tuotteisiin ja sitä kautta kuluttajien maksettavaksi.

Toteutuneen nousun pystyy Ilmolan mukaan näkemään vasta, kun järjestel­ mä on ollut toiminnassa 2–3 vuotta.

Silloin tiedetään, paljonko pakkauksia kertyy. Kaikkea ei pystytä Suomessa kierrättämään, vaan osa pitää ohjata ulkomaille. Maailmantalouden tila vai­ kuttaa myös materiaalien hintoihin.

Muovi on muovia – vai onko?

Haasteellisin materiaali on Ilmolan ar­ vion mukaan kuluttajamuovipakkauk­ set. Toistaiseksi se on ollut lähinnä pan­ tillisten muovipullojen keräystä.

Suomessa ei ole kuluttajamuovipak­ kausten raaka-ainehyödyntämistä juuri lainkaan. Muovit saattavat vaatia myös esikäsittelyä.

– Kuluttajamuovipakkausten kirjo on valtava, ja se asettaa tuottajille haas­ teen, miten keräys olisi järkevintä to­ teuttaa. Jos eri muovilaatuja sisältävästä kuluttajapakkausmuovista halutaan erotella kierrätykseen sopivaa materiaa­ lia, se on äärettömän hankalaa ja kallis­ ta. Lisäksi esimerkiksi elintarvikemuo­ vipakkausten sisältämät epäpuhtaudet vaikeuttavat osaltaan kierrätystä.

Ilmola kertookin, että ekopistepilot­

tihankkeessa, jota muovin osalta on jatkettu Kuopiossa ja Tampereella, näh­ tiin käytännössä, mitä muovipakkaus­ ten joukkoon saattaa kertyä.

– Muovileluja, lumilapioita, super­ lonpatjoja… Ihminen ajattelee tietenkin käytännöllisesti: muovi on muovia. Ei hän ryhdy pohtimaan, onko tämä pak­ kaus vai ei. Edessä ovat isot haasteet ohjeistamisessa.

Oikea määrä raaka-aineita Pakkausten kallistumisen kylkiäisenä saattaa syntyä tilanne, että yritykset al­ kavat säästää pakkauksissa liikaa ja mi­ nimoivat pakkausmateriaalit äärimmil­ leen. Tämä on vaarallista etenkin elin­ tarvikepakkauksissa. Syntyy ruokahävikkiä, ja se on kallista.

– Jos pakkausjätteen määrää pitäisi vähentää suhteessa bruttokansantuot­ teeseen, mennään täysin väärälle tielle.

Pakkauksen ensisijainen tehtävä on suojata tuotetta. Toimijat tuotteiden arvoketjussa pyrkivät koko ajan mietti­ mään, mikä on tehokkain tapa pakata, jotta tarvitaan mahdollisimman vähän pakkausmateriaalia, mutta joka kuiten­ kin suojaa itse tuotteen. Siksi toimijoi­ den pitäisi antaa itse hoitaa asia.

Kasvavaan pakkausjätemäärään vai­ kuttaa yhteiskunnan pirstaloituminen: on paljon esimerkiksi sinkkutalouksia.

Pakkauksia on myös pariskunnille, pie­ nille lapsiperheille, suurille lapsiper­ heille ja niin edelleen. Jokainen haluaa valita omaan talouteen sopivan pak­ kauskoon.

Valinnanvaralla on iso merkitys: ko­ titalouksien ruokahävikin pienentämi­ nen. Hävikin ympäristövaikutukset ovat moninkertaiset pakkauksiin verrattuna.

– Monissa tutkimuksissa on osoitet­ tu, että kuluttajat ostavat tarpeisiinsa nähden liikaa ruokaa kerralla. Eri pak­ kauskoot auttavat tässä. Meillä on myös netissä palvelu Foodie.fm, joka auttaa ostamaan oikean määrän raaka-aineita vaikkapa makaronilaatikkoon.

Ilmolan mukaan kaupan toiminnas­ sa ruokahävikkiä suhteessa liikevaih­ toon syntyy koko ajan vähemmän.

Pakkausten hinnan­­nousu siirtyy pikku hiljaa tuotteisiin ja sitä kautta kuluttajien makset­tavaksi.

– Pyrimme kaikin tavoin siihen, että kaikki kauppoihin tuleva ruoka menee kassan kautta ulos. Mitä vähemmän ta­ kaoven kautta, sen parempi.

Suurin osa ruokaostoista tehdään perjantai-iltapäivänä ja lauantaina.

Kauppa on kuitenkin auki koko viikon, ja hyllyissä pitää olla tavaraa. Joskus sää­ kin voi vaikuttaa: kylmänä juhannus­ viikkona makkarat jäävät myymättä.

S-ryhmässä on käytössä alennuskäy­ täntö, joka pienentää hävikkiä. Punaiset tarrat kertovat alennuksista, kun tuot­ teet lähestyvät parasta ennen- tai vii­ meistä käyttöpäivää. Käyttökelpoista ruokaa lahjoitetaan paljon myös hyvän­ tekeväisyyteen. Eviran uusien ohjeiden mukaan järjestöt pystyvät välivarastoi­ maan elintarvikkeita eli pakastamaan.

Kaupan pakkauksista kuljetus- ja myymäläpakkaukset ohjataan tehok­ kaasti kierrätykseen. Merkittävin pak­ kausmateriaali on aaltopahvi, jonka osuus S-ryhmän jätteistä on noin 38 prosenttia.

– Kaikkiaan hyötykäyttöön ohjataan jätteistämme jo 85 prosenttia. Tavoite on, että vuonna 2016 S-ryhmän kaato­ paikkajäte olisi nollassa, Ilmola sanoo.

Vaikuttamistyötä Juhani Ilmola tiivistää tittelinsä yhteen lauseeseen: – Ympäristöasioihin vaikuttaminen on työssäni ykkösasia.

Geotieteitä Oulun yliopistossa opiskellut Ilmola valmistui 1983 suotuisaan aikaan: syntyi ympäristöministeriö, ja kuntien ympäristöhallintoa alettiin rakentaa.

Hän hakeutui Helsingin yliopiston ympäristöhallinnon kurssille ja valitsi pakollisen työharjoittelupaikan alueelta, jota vähiten tunsi. Suunnittelu­keskus Oy:n jätehuollon työharjoitteluprojekti venyi ympäristökonsultin työsuhteeksi. Ilmola on muun muassa ollut maailmalla YK-projekteissa ympäristöasiantuntijana ja toiminut Vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtajana.

Nyt takana on jo 17 vuotta SOK:n palveluksessa, eikä päivääkään hän vaihtaisi pois. Nykyinen työ on puhdasta kaupan alan ja S-ryhmän edunvalvontaa.

– Työni on vaikuttamista eri sidosryhmien ja kanavien kautta päätöksentekijöihin niin kotimaassa kuin EU-tasolla, hän sanoo.

PYR INFO 3/2013

| 1 1

Ratkaisuja

ympäristön

ehdoilla

Ympäristö ja luonto koskettavat kaikkia vauvasta vaariin.

Hammasväline Oy:ssä ympäristö­tietoisuus ja -johtaminen ovat osa yrityksen päätöksen­tekoa.

H

ammasväline Oy:n toimi­ tusjohtaja Kalle Salmela sanoo ympäristöjohtami­ sen olevan yhtiölle koko­ naisvaltainen ajattelutapa.

– Tavoittelemme kuormituksen mi­ nimointia ja ympäristöasioiden hoidon jatkuvaa parantamista kaikissa toimin­ noissamme. Esimerkiksi logistiikka­ kumppaneiden ja -ratkaisujen valinnas­ sa yritämme aina löytää ympäristöystä­ vällisimmät vaihtoehdot, Salmela tiivistää.

12 | PYR INFO 3/2013

teksti Maarit Seeling, kuvat Tommi Tuomi

Hammasväline Oy:ssä ympäristövaiku­ tusten huomioon ottaminen on ollut itsestään selvää jo vuosia. Kalle Salmela sanoo, että jokaisen henkilökohtainen velvollisuus on ajatella luonnon parasta.

– Nykymaailmassa myös asiakas­ kentältä tulee tähän suuntaan ohjaavia paineita. Monet hammaslääkärit ovat itsekin hyvin kiinnostuneita ympäristö­ asioista ja haluavat tietää, miten ne on Hammasvälineessä otettu huomioon.

Sertifioitua toimintaa Useilla kunnilla ympäristöohjelmat ­on lähtökohtaisesti sidottu hankintastra­ tegioihin. Hankintapyynnöissä saattaa olla pisteytettyinä kysymyksinä, miten tavarantoimittaja hoitaa ympäristövel­ voitteensa.

Hammasväline onkin kirjannut ­ympäristötavoitteensa strategiaansa asti. Yritykselle on myönnetty toimis­ taan PYR-sertifikaatti.

– Kuluneena syksynä selvitimme myös, millaisia sertifikaatteja ja ympä­ ristöohjelmia omilla tavaratoimittajil­ lamme on. Tarvitsemme tietoa voidak­ semme ohjata asiakkaitamme heidän ratkaisuissaan, Salmela sanoo.

Huoltopäällikkö Mikko Leka muis­ tuttaa, että paljon puhutun hiilijalan­ jäljen pienentämiseen voidaan päästä montaa eri tietä. Tehokkain tapa on vai­ kuttaa ennakkoon.

– Minimoimme toimintamme ym­ päristövaikutuksia paitsi vähentämällä jätteen määrää, myös kehittämällä ja lisäämällä kierrätystä sekä hyödyntä­ mällä kierrätettyä materiaalia. Monista tuotteista on esimerkiksi olemassa isompia pakkausvaihtoehtoja. Asiakas­ palvelussa ohjaamme välillä asiakasta tilaamaan kerralla enemmän. Näin voi­ daan vähentää sekä turhaa pakkausjä­ tettä että ajoreissuja. Myynnin ja huol­ lon autojen valinnassa taas suosimme aina vähäpäästöisintä teknologiaa, Leka toteaa.

Hammashoidon digitalisoituminen on vähentänyt ongelmajätteiden määrää vastaanotoilla. Digitaalisten jäljennösten käyttö ja 3Dmallinnuksen avulla tehtävät keraamiset paikat ovat hoito­ muotona myös kokonais­ ekologinen valinta. Se säästää olennaisesti hammasteknistä trafiikkia sekä potilaan käyntikertoja vastaanotolla.

Kuvassa aluepäällikkö Janne Ruokola näyttää, kuinka keraaminen CEREC-paikka tehdään nopeasti vastaanotolla ja mahdollisimman pienellä jätekuormituksella.

PYR INFO 3/2013

| 1 3

Hammasväline Oy • Suomen johtava hammas­ hoidon tarvikkeiden ja kaluston myyntiin keskittynyt yritys.

• Perustettu 1937 • Vuodesta 2007 osa ruotsalaista Lifco Groupia.

• Kantava ajatus: Mahdollistaa hammaslääkäreiden keskit­tymisen hoito­ työhön.

• Henkilöstömäärä: noin 90, joista Espoossa 40, Vantaan päävarastolla 20 ja loput huollon ja kalustemyynnin edusta­jina maakunnissa.

Yritys kierrättää paperit, pahvit, energiajätteet ja laiteasennuksista tulevat jätteet.

Hän arvioi ympäristöasioiden merkityksen liiketoiminnassa voimistuneen viimeksi kuluneiden viiden, kuuden vuoden aikana. Ympäristöhaasteet sekä energian ja raaka-aineiden käytön tehostaminen muuttavat maailmanmarkkinoita toimialaa katsomatta. Vihreistä arvoista on tullut yrityksille jopa imagonhallintakysymys.

– Yrityksenä toki haluamme säilyttää puhtaat, ekologiset arvot. Etenkin tulevaisuudessa yksi kuluttajien valintakriteereistä on ympäristö ja sen huomioon ottaminen tuotteissa ja palveluissa, Leka huomauttaa.

Ympäristöön ja ekologiaan liittyvien lakien ja asetusten noudattaminen määrittääkin Hammas­välineessä vain minimitason.

Moniin sen toimituksiin liittyy selvitys ympäristöasioista.

Pakkaukset uudelleen käyttöön Hammasväline kierrättää paperit, pahvit, energiajätteet ja laiteasennuksista tulevat jätteet. Laitetoimitusten pahvit kierrätetään lajiteltuna pahvijätteenä, styroksit energiajätteenä ja puuaines puujätteenä. Ongelmajätteet ohjataan jatkokäsittelyyn. Käytöstä poistetut laitteet kierrätetään lajiteltuna metalliromuna. Jos laite kuitenkin on riittävän hyväkuntoinen, se kunnostetaan ja hyödynnetään joko huollon laina­ko­neena tai lahjoitetaan eteenpäin.

– Käytämme päivittäin osan pää­ miehiltämme tulleiden lähetysten laatikoista ja pakkausten pehmuste­mate­ riaa­leista uudestaan, kun lähetämme huolto-organisaatiollemme varaosia Vantaan keskusvarastoltamme eri puolille Suomea sijaitseviin maakunta­ varastoihin, Leka kertoo.

Salmela muistuttaa, että monet terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet on pakattava steriilisti, mikä rajoittaa pakkausten uusiokäyttöä. Itse pakkaaminen on hänen mukaansa kuitenkin selvästi keventynyt viime vuosina. Salmela arvioi kyseessä olevan sama trendi kuin matkapuhelimien pakkauksissa vielä 10 vuotta sitten: tuolloin itse puhelin löytyi vasta usean sisäkkäisen kerroksen uumenista. Samalla lailla päällekkäin pakkaaminen on vähentynyt myös terveydenhuolto­ alalla.

Kari Fjäder purkaa kuljetuspakkaukset ja asentaa hammashoidon laitteita vastaanotoilla.

– Tavoittelem­ me ympäristö­ asioiden hoidon jatkuvaa paran­ tamista kaikissa toiminnoissam­ me. Esimerkiksi logistiikkakump­ paneiden ja -rat­ kaisujen valinnas­ sa yritämme aina löytää ympäristö­ ystävällisimmät vaihtoehdot, tiivistää Hammas­ välineen toimitus­ johtaja Kalle Salmela.

1 4 | PYR INFO 3/2013

Kestävällä

TIELLÄ

PlusTerveys on Suomen suurin hammas­ hoitoalan palvelujen yksityinen tarjoaja.

Yhtiön lääketieteellinen johtaja, hammaslää­ käri Pirkko Grönroos sanoo yhtiön olevan toiminnassaan sitoutunut kestävän kehityk­ sen periaatteisiin.

– Tavoitteemme on, että yksikkömme käyttävät vain sellaisia toimintatapoja ja tuotteita, joilla on mahdollisimman vähän ympäristöön ja luontoon kohdistuvia haitta­ vaikutuksia. Hammashuoltoalalla jätteiden lajittelu on koettu aina tärkeäksi. Etenkin takavuosina käsiteltiin paljon amalgaamia, elohopeaa ja röntgenliuoksia, jotka eivät saaneet päästä luontoon. Ehkä tästä syystä – Minimoimme toimintamme ympäristö­vaikutuksia vähentämällä

alalla ollaan ympäristön suhteen valveu­

jätteen määrää, kehittämällä kierrätystä sekä hyödyntämällä kierrätettyä

tuneempia, kuin jollain muulla, Grönroos

materiaalia, kertoo huoltopäällikkö Mikko Leka.

miettii.

PlusTerveydessä henkilöstölle on järjes­ tetty jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen

Leka ja Salmela myöntävät, että toki kierrättämisestä on myös kuluja.

Etenkin pienemmillä paikkakunnilla saattaa olla vaikeaa löytää yhteistyö­ kumppania, joka huolehtii esimerkiksi lajitellun metalliromun jatkokäsitte­ lystä.

– Tavoitteenamme on kuitenkin käyttää aikaa jätteiden erotteluun aina kun se on järkevää. Ympäristöystävälli­ syydestä on myös markkinoinnillista hyötyä. Sen tarpeellisuudesta ollaan yleisesti samaa mieltä. Me vain heräsimme ­asian tärkeyteen ­hiukan etuajassa. Paraikaa tut­ kimme, pitäisikö ­meidän ISOsertifioida ympäristötoimin­ tamme. Kysymys on vielä auki.

Emme ole varmoja, tarvitsem­ meko virallista tunnustusta.

Olennaisempaa on, että mie­ timme näitä asioita päivittäises­ sä toiminnassamme, ­Salmela pohtii.

liittyvää opastusta. Ympäristönsuojelu koe­ taan olennaiseksi osaksi toiminnan laadun parantamista ja kehittämistä.

– Olemme muun muassa jatkuvasti vä­ hentäneet paperin käyttöä toimistoissamme.

Nykyään suurin osa informaatiosta menee henkilöstölle sähköisesti intran kautta.

Samoin raportoinnit hoidetaan sähköisesti, Grönroos sanoo.

PlusTerveydellä on ollut jo 15 vuoden ajan oma ympäristöohjelma. Grönroos kertoo, että tarkoituksena on lähiaikoina päivittää ohjelma.

– Kierrätysmahdollisuudet ovat viime vuosina parantuneet huomattavasti. Jo taloyhtiöissä on esimerkiksi pakkausjätteelle omat laatikkonsa. Myös me lajittelemme jätteet aina, kun se on mahdollista, Grönroos sanoo.

PYR INFO 3/2013

| 1 5

I L M I Ö teksti Pertti Suvanto, kuvitus Janne Harju

tuottajavastuun

siipiveikot Vapaamatkustajat rapauttavat osaltaan yhteistä järjestelmää laiminlyömällä lakisääteiset tuottajavelvoitteensa. Onko pakkausalan vapaamatkustajia paljon, keitä he ovat ja miksi he välttelevät vastuitaan? Miten heidät saadaan ruotuun?

1 6 | PYR INFO 3/2013

V

apaamatkustajiksi määritellään liikevaihdoltaan vähintään mil­ joonan euron yritykset, jotka toimittavat Suomen markki­ noille pakattuja tuotteita, mutta eivät hoida pakkaustensa hyötykäyttövelvoi­ tetta. Näiden yritysten pakkausjäte tulisi lain ­mukaan hyödyntää uusiksi tuotteiksi tai käyt­ tää energiana.

Tekemällä sopimuksen PYRin kanssa yritys siirtää hyötykäyttövelvoitteensa pakkausalan tuottajayhteisöille, jotka vastaavat materiaaleit­ tain lasi-, muovi-, metalli-, puu- ­ja kuitupak­ kausjätteen hyödyntämisestä. Pakkausten vä­ häinen määrä ei vapauta yritystä lain velvoit­ teista.

Ahlbom kertoo, että yritykset eivät aina tarkal­ leen tiedä, mitä hyötykäyttövelvoite käytännös­ sä oikein tarkoittaa.

– Yrityksessä saatetaan ajatella, että pak­ kausjätteen lajittelu on jo kierrätystä ja hyö­ dyntämistä. Se on kuitenkin vasta ensiaskel hyötykäyttöön. Jotkut yrittäjät taas luulevat, että vastuu on loppukäyttäjällä. Jätelain mu­ kaan vastuu on kuitenkin pakkaajalla tai maa­ hantuojalla, joka ensimmäisenä toimittaa ­pakkauksen Suomen markkinoille.

Kilpailu vääristyy Taloudelliset hyödyt saattavat olla syy vapaa­ matkustajien vastuuttomuuteen, mutta Ahlbo­ min mielestä juuri tiedon puute on myös tär­ keä tekijä. Yrityksissä ei välttä­ Määrä vaihtelee mättä ole ketään nimettyä PYRin rekisteriasiantuntija Ulla henkilöä, joka näistä asioista huo­ Ahlbomin mukaan vapaamatkus­ lehtisi. Usein ympäristöasiat kui­ tajien tarkkaa lukumäärää saatik­ tenkin mielletään laatuasioiden Taloudelliset ka hyötykäytössä muiden siivellä parissa työskentelevien työsar­ hyödyt voivat kaan kuuluviksi. matkaavia yrityksiä on hyvin vai­ olla syy vaskea tarkkaan arvioida. Vapaamat­ – Jos yrityksissä valmistellaan kustajien määrä elää koko ajan. tuuttomuuteen, laatujärjestelmiä, pakkausten Uusia yrityksiä syntyy ja vanhoja hyötykäyttö voi tulla siellä vas­ mutta myös kuolee. Yrityksen toiminnan taan. Olemme informoineet tiedon puute myös eri laatujärjestelmien audi­ muuttuessa hyötykäyttövelvoit­ on tärkeä teen selvittäminen saattaa viedä toijia, jotta he omalta osaltaan aikaa. veisivät tietoa hyötykäyttövelvoit­ tekijä.

– Yritys saattaa roikkua mil­ teista eteenpäin. joonan euron liikevaihdon tuntu­ Ahlbomin mukaan monet yri­ massa. Tuolloin vaihtelee myös se, onko yri­ tykset liittyvät PYRiin myös imagosyistä. Mo­ tyksellä lakisääteistä velvoitetta vai ei. nelle yritykselle on tärkeää pystyä osoittamaan Ahlbom sanoo, että PYRistä otetaan ensi­ asiakkaille, että yhteiskuntavastuuasiat otetaan sijaisesti yhteyttä sellaisiin yrityksiin, jotka vakavasti. Joukossa on myös alle miljoonan ­eivät löydy PYRin rekisteristä. euron liikevaihdon omaavia yrityksiä, joilta – Selvitämme yrityksen toimintaa ja sitä, peritään vain liittymismaksu. Ympäristövastuu pakkaavatko he itse tai pakkauttavatko alihank­ on nouseva trendi. kijoilla tuotteitaan tai maahantuovatko pakat­ – Erityisesti kaikki lakisääteisen velvoitteen tuja tuotteita Suomeen. Kerromme, miten he alaiset yritykset ovat kuitenkin kaikkein tär­ omalta osaltaan voivat hoitaa yhteiskuntavas­ keimpiä ja ne kaikki tulisi saada hyötykäyttöön tuunsa, säästää luonnonvaroja ja estää ympä­ mukaan. Yritysten kannalta vapaamatkustajat ristölle koituvaa haittaa. vääristävät myös kilpailua.

PYR INFO 3/2013

| 1 7

Valvonta tiukkenee PYR Oy tekee tiivistä yhteistyötä valvovan ­viranomaisen eli Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Viranomaiselle ilmoitetaan kaikki PYRiin liittyneet ja mahdolliset vapaamatkustajat.

– Uuden jätelain myötä viranomaisella on entistä paremmat mahdollisuudet puuttua laiminlyönteihin. PYRillä ei ole viranomaisroolia. Me autamme ja neuvomme pakkaajia sekä valvomme heidän etujaan, Ahlbom muistuttaa.

Myös Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Tuomo Aunola sanoo, että vapaamatkustajien lukumäärään ei ole olemassa täsmällistä vastausta.

– Kyllähän niitä paljon on, varmasti satoja.

Kaikki eivät miellä olevansa velvollisia pak­ kausten hyötykäyttöön, jos pakkaaminen ei ole mikään ydinalue vaan pieni osa toimintaa, josta tuottajavastuu syntyy.

Aunola vastaa Tampereella neljän kollegansa kanssa tuottajavastuuasioista. Vapaamatkustajat ovat osa jatkuvaa, päivittäistä toimintaa. Yrityksiin otetaan yhteyttä ja selvitetään pakkausasioiden lainmukaisuutta.

– Pakkausala poikkeaa jonkin verran muista aloista siinä, että tuottajavastuualaisten yritysten lukumäärä on suuri. Lähestulkoon kaikki tuotteet on jotenkin pakattu. Siksi vapaamatkusta­ jiakin on varmasti enemmän kuin muilla aloilla. Se vaikuttaa myös hintoihin, sillä jätehuoltoon päätyy jätettä, josta ei ole maksettu.

Uusi työkalu Aunola kertoo, että ajoittain ELY-keskus tekee myös vapaamatkustajakampanjoita. Eri lähteistä etsitään yrityksiä, jotka mahdollisesti ovat tuottajavastuuvelvollisia, mutta joita ei löydy mistään rekistereistä.

– Teemme hyvää yhteistyötä tuottajayhteisöjen ja PYRin kanssa, jotka koettavat hoitaa jäsenhankintaansa itse. Jos sieltä löytyy yrityksiä, jotka eivät reagoi heidän pyyntöihinsä, jatko on meidän vastuullamme, ja meillä on sitten omat keinomme.

Uuden jätelain myötä viranomaiset ovatkin saaneet uuden työkalun, laiminlyöntimaksun.

Käytäntö on astunut voimaan, mutta riippuu hieman siirtymäajoista, kuinka se eri puolilla on sovellettavissa.

– Yritykselle, joka ei hoida tuottajavastuu­ velvoitettaan, voidaan asettaa maksu, joka on prosentti edellisen tilikauden liikevaihdosta – vähintään kuitenkin 500 euroa ja enintään 500 000 euroa. Maksusta on mahdollisuus välttyä, jos yritys saattaa tilanteen lainmukaiseksi. Se ei siis ole suora rangaistusmaksu.

Viranomaislila on edelleen käytössä myös vanhat keinot eli uhkasakko, silloin kun laiminlyöntimaksu ei ole mahdollinen.

– Yritys määrätään sakon uhalla tekemään joitain toimenpiteitä. Uhkasakko on kuitenkin hidas ja kankea menettely, koska siinä on pitkiä kuulemiskierroksia ja yrityksille annetaan vastausaikoja. Se on myös riitautettavissa, koska asiat ovat valituskelpoisia. Laiminlyöntimaksu on meille suoraviivaisempi ja nopeampi keino saada vapaamatkustajat kuriin.

Tukes mukaan

pistokokein joko yksittäisiä tuotteita, tai lähem­­-

vaativat Kerttulan mukaan vielä kehittely­­-

pään tarkasteluun otetaan tietty tuoteryhmä.

työtä ja mietti­mis­tä siitä, miten valvontaa

– Valvomme jo ennestään monia tuotesek­

voidaan ­käytännössä toteuttaa. Tärkeä osa

Ympäristöministeriö haluaa tehostaa pak­

toreita. Monet tuotteet saatetaan markkinoille

valvontaa­on kertoa toiminnanharjoittajille

kausten perusvaatimusten valvontaa ja

pakkauksissa. Valvonnan perustana tulevat

heidän vastuunsa pakkausten vaatimusten

keskittää sen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

olemaan vaaralliset aineet eli pakkausten

mukai­suudesta.

Tukesiin. Aiemmin valvonnasta ovat vastanneet

raskasmetallipitoisuuksien suurimmat sallitut

– Valvonta varmasti tehostuu. Paljon riip­

elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset

määrät. Valvomme myös pakkausten merkin­

puu kuitenkin siitä, millaiset resurssit saamme.

sekä kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset.

töjä, jos niitä on.

EU:ssa halutaan tehostaa markkinavalvontaa

Velvoitteiden laiminlyönti vaikuttaa myös hintoihin, sillä jätehuoltoon päätyy jätettä, josta ei ole maksettu.

Käytännössä valvontaa ei juuri ole tehty.

Tukesin tuote- ja laitteistovalvontayksikön

EU:n pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin

kaikilla tuotesektoreilla. Tekeillä on markkina­

­pohjalta kirjattujen vaatimusten valvonta

valvonta-asetus, joka asettaa valvonnalle

johtaja Tuiri Kerttula arvelee syyksi Tukesin

koskee myös pakkausten valmistusta, koostu­

tiukemmat vaatimukset. Tämä saattaa olla

­valintaan, että virastolla on jo ennestään noin

musta, uudelleenkäytettävyyttä, hyödynnet­

osasyy, joka heijastuu myös pakkausten

30 direktiivin valvontatehtäviä. Tukes valvoo­

tä­vyyttä ja kierrätettävyyttä. Nämä kaikki

­puolelle, Kerttula sanoo.

18 | PYR INFO 3/2013

T E K N O L O G I A teksti Ilpo Salonen, kuvat Okartek

Muoville uusi elämä

Kaarinassa toimiva muovi­alan sopimusvalmistaja Okartek hyödyntää mahdollisimman suuren osan tuotannossaan syntyvästä muovijätteestä raaka-aineena.

Tämä on havaittu järkeväksi niin ekologisesti kuin taloudellisesti.

O

kartekin tuotantotek­niikkaa ovat ruiskuvalu ­ja lämpömuovaus. Toimitusjohtaja Jari Mäenrannan mukaan näissä molemmissa tekniikoissa kierrätys on arkipäivää.

– Kierrätettävää raaka-ainetta proses­ sissamme syntyy tuotantoajojen aloitusja lopetusvaiheessa sekä epäkurantista tuotannosta. Valtaosa tästä hukasta voidaankin käyttää valmistuksessa, muun muassa rakennusteollisuuden tuotteisiin sekä myymälälavoihin.

Kierrätysraaka-aineiden tarve on suurempi kuin Okartekin omasta tuotannosta jää yli, ja sitä joudutaan ostamaan.

Kierrätysmateriaali hankitaan pääasiassa kierrätysmuovin jalostamiseen erikoistuneilta yrityksiltä.

– Ostamamme kierrätysmuovi tulee meille yleensä valmiiksi granuloituna, jolloin se on valmista suoraan ruiskuvalutuotantoon. Yleisimmät kierrätysmuovit, joita käytämme, ovat PE, PP ja ABS.

Näiden raaka-aineiden alkuperä on useimmiten pakkausteollisuudessa.

Käyttö laajenee Valtaosa yhtiön käyttämästä kierrätysmuovista päätyy sen omiin tuotteisiin, kuten rakennuspuolen betonivalutarvikkeisiin sekä myymälälavoihin. Yhä enemmän kierrätettyä muovia käytetään myös asiakastuotteissa, kuten metsä- ja puu­ tarha-alan tuotteissa.

– Tämä on mahdollista silloin, kun kierrätysmuovilla saavutetaan riittävät ja vaadittavat tekniset ominaisuudet. ­Konsultoimme asiakkaitamme aina tarkoitukseen parhaiten sopivan muovilaadun löytämisessä. Tietyissä sovelluksissa kierrätysraaka-aine onkin sopivampi kuin uusioaine sen ekologisuuden ansiosta.

Pulaa raaka-aineesta Mäenranta kertoo, että kierrätysmuovien vielä suurempaa käyttöä rajoittaa tällä

hetkellä eniten tasalaatuisten raaka-aineiden saatavuus.

– Ajoittain kierrätysmateriaalia on markkinoilla runsaasti, toisinaan taas on pulaa. Tämän vuoksi saatetaan ajoittain joutua tilanteeseen jossa tuote joudutaan valmistamaan uusioaineesta kierrätys­ aineen sijaan, hän mainitsee.

Takana 30 vuotta Muoviteollisuuden johtaviin sopimus­ valmistajiin kuuluvassa Okartekissa toimitaan ISO 14001 -ympäristöjärjes­ telmän mukaisesti. Vuonna 2014 Okartek viettää 30-vuotispäiviä: yhtiö on perustettu 1984.

Okartekin liikevaihto on noin 11 miljoonaa euroa.

PYR INFO 3/2013

| 1 9

Y M P Ä R I S T Ö teksti Ilpo Salonen, kuva Shutterstock

E

XPRA on eurooppalainen katto-organisaatio, joka edustaa pakkaajia ja pakkauskierrättäjiä. Lyhenne tulee sanoista Extended ­Producer Responsibility Alliance.

EXPRAn toimitusjohtaja Joachim Quoden kertoo, että EU:ssa on selviä paineita nostaa pakkausten kierrätys­ tavoitteita.

– Komissio haluaa varmistaa, että valmistajat käyttävät neitseellisiä materiaaleja nykyistä vähemmän ja kierrätettyjä materiaaleja huomattavasti nykyistä enemmän. Tavoite on muun muassa ottaa kierrätettävyys yhä paremmin huomioon jo pakkausten suunnitteluvaiheessa. Jätteenpoltto on vain yksi lisäkeino ympäristökuormituksen vähentämiseksi, hän korostaa.

2 0 | PYR INFO 3/2013

EU

pohtii pakkausuudistuksia Euroopan unionissa on käynnissä laaja jäte- ja pakkausjätepolitiikan uudelleenarviointi. Sen osana tutkitaan myös pakkaus- ja pakkausjäte­direktiivin tavoitteita ja toimivuutta.

Nykyjärjestelmien kirjavuus on haaste pykälänikkareille.

Etenkin muovien kierrättämistä pidetään tärkeänä: ympäristökomissaari Janez Potocˇnik on maininnut pitkän aikavälin tavoitteeksi 70 prosentin kierrätysasteen. Euroopan parlamentissa on mainittu jopa 75 prosentin tavoite.

Parlamentin ajattelutapa on siirtymässä perinteisestä jätehuoltoajattelusta resurssitehokkuuteen. Tällöin myös jäteasioita ajatellaan enemmän osana tuotteiden elinkaarta kuin teknisenä prosessina, jossa jätteestä hankkiudutaan eroon.

Suuntaviivat tavoitteena Komissio työstää parhaillaan Euroopan laajuisia suuntaviivoja tuottajavastuun toteuttamiselle. Kaikkien jätejakeiden tuottajavastuujärjestelmät ovat erilaiset kaikissa 28 EU-maassa.

– Esimerkiksi Saksan järjestelmän ongelmana on läpinäkyvyyden puute.

Liikesalaisuuden takia kukaan ei ymmärrä, miten raha liikkuu ja mihin laskelmat ja tilastot perustuvat.

Puutteista johtuen järjestelmä ei toimi niin tehokkaasti kuin se voisi, ja täten osa kotitalouksien pakkausjätteestä jää asianmukaisesti keräämättä. Tilastot, määritelmät ja laskentamenetelmät puhuttavatkin pakkausalan toimijoita kaikkialla Euroopassa.

Brysselissä tehtävillä päätöksillä ja linjauksilla on suuresti vaihtelevia vaikutuksia eri maiden järjestelmiin.

– Järkeviä vertailuja voidaan tehdä vain, jos kaikilla on samat menetelmät, ja näinhän ei nyt ole.

Suomen järjestelmää Quoden pitää erittäin toimivana.

– Olitte fiksuja, kun loitte PYRin ja tuottajayhteisöt hoitamaan ja ohjaamaan pakkauskierrätystä. Teillä on tehokas systeemi. Voi silti olla, että täysi tuottajavastuu kotitalouksien pakkausjätteen kierrätyksessä osoittautuu Suomellekin haasteelliseksi, hän sanoo.

EU:ssa on vireillä runsaasti muitakin jätealan selvitys- ja kehityshankkeita, jotka koskevat muun muassa kaatopaikkatoiminnan lopettamista, mereen päätyvän jätteen vähentämistä ja jätteiden viennin nykyistä tarkempaa valvontaa. Erityisesti muovijäte mainitaan ­monessa yhteydessä ongelmallisena materiaalina, joka vaatii lisähuomiota.

PYR ei ole vielä EXPRAssa mukana, mutta toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskasen mukaan jäsenyysasia on mietinnässä.

– EXPRA on uusi, tänä vuonna ­perustettu organisaatio. PYR harkitsee siihen liittymistä, hän sanoo.

Kustannuksista huolta Myös vastuullisuus-, ympäristö- ja energia-asioista vastaava toimialapäällikkö Anna Vainikainen Elintarviketeollisuusliitosta toteaa, että suomalainen järjestelmä on erittäin kustannustehokas ja perustuu ohuille organisaatioille.

– Muutamissa EU-maissa saattaa olla vain yhdelle pakkausjakeelle 20–50 tuottajayhteisöä, hän muistuttaa.

Erot tuottajavastuun käytännön järjestämisessä vaikeuttavat Vainikaisen mukaan tuottajavastuullisten toimijoiden yhteisten kantojen muodostamista EU-tasolla, koska Brysselissä tehtävillä päätöksillä ja linjauksilla on suuresti vaihtelevia vaikutuksia eri maiden järjestelmiin.

– On myös hyvä pitää mielessä, että pakkaukset ovat tuottajavastuuryhmänä muista poikkeava monessa mielessä.

Vastuu hyötykäytöstä on pakkauksen ensimmäisellä käyttäjällä eli teollisuudella ja kaupalla – ei pakkauksen valmistajalla. Ensimmäisille käyttäjille pakkaus on jo kustannuserä, mikä keskusteluissa usein unohtuu.

Tähän liittyy lisäksi eroja tuottaja­ vastuun alaisissa tuotteissa kuluttajien näkökulmasta. Pakkaukset suojaavat kaikenlaisia tuotteita, joista päivittäis­ tavaroita ostetaan ja kulutetaan nimensä mukaisesti päivittäin verrattuna esimerkiksi autoon, kodinkoneisiin ja muihin vastaaviin hyödykkeisiin, joita hankitaan harvoin.

Vainikaisen mielestä vaikuttaa siltä, että pakkausten osalta hyötykäyttöä ­yritetään kammeta muusta tuottajavastuusta poiketen perusjätehuollon kal­ taiseksi toiminnaksi.

– Tässä lienee ajatus, että kuluttajilta halutaan jostain syystä tämän jakeen osalta vaatia vähemmän kuin muiden jakeiden hyötykäytössä. Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun palautus tapahtuu kauppoihin, hän vertailee.

Suomi jo hyvällä mallilla Myös Vainikainen mainitsee ongelmiksi eri maiden järjestelmien läpinäkyvyyden puutteen sekä yleishyödyllisyyden vaihtumisen liiketoiminnaksi.

– Muut kuin tuottajavastuulliset toimijat tienaavat tällä velvoitteella. Tällaiset tahot tulisi saada pois tuottajayhteisöistä. Suomessahan tämä ongelma on rajattu pois nykyisellä jätelailla.

Isona eurooppalaisena keskustelunja huolenaiheena myös hän näkee kierrätykseen ja hyötykäyttöön liittyvät tavoitteet.

– Tavoitteita pyritään Euroopan ­tasolla nostamaan. Suomessa tällaisia ajatuksia seurataan jonkin verran huolestuneina, koska meillä ylitetään jo nykyisen pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin vaatimukset. Olisi parempi, jos ensin yhtenäistettäisiin laskentatavat eri maissa ennen uusien tavoitteiden päättämistä, hän huomauttaa.

PYR INFO 3/2013

| 21

h s i l g n in E

A

ccording to PYR’s ­Managing Director, ­Juha-Heikki Tanskanen, this is a challenging task as costs are estimated to rise fivefold. The situation varies from material to material, depending such factors as extending present operations, as well as the logistic properties and raw-material value of the respective materials.

“The largest additional costs will ­­ be incurred in arranging the collection and recycling of consumer packaging that has not previously been the responsibility of the producers.

The timetable is also tight. The draft decree on packaging and packaging waste requires a country-wide collection scheme to be available to consumers on 1 January 2016,” Tanskanen remarks.

Massive organisational tasks The new Waste Act and the related more detailed packaging decree will have a considerable impact on the costs of producer responsibility and the activities of the producer organisations.

“With the adoption of EPR the producer organisations in the packaging sector will have to organise and bear

the costs of regional collection of consumer packaging, take-back centres for collected packaging material and the delivery of the material for recovery.

The producer organisations will also assume obligations concerning information activities related to the collection scheme. In addition to the above mentioned costs, the Waste Act requires the producer organisations to maintain solvency to cover their operations for a sixmonth period.

The new costs arising from the producer organisations’ new remit will be realised partially in 2015 and fully from 2016,” Tanskanen explains.

s e c i r p n o e r u s s Upward pre Extended producer responsibility (EPR) for packaging will raise recovery fees over the coming years. Producer organisations and PYR are doing their utmost to hold the increase in costs to a minimum.

The new costs arising from the producer organisations’ new remit will be realised partially in 2015 and fully from 2016.

2 2 | PYR INFO 3/2013

F U RT H R E AD E R I N E N I NG G info LISH:

Producer organizations’ recovery fees (years 2013–2014, €/tn + VAT) Material

2014

2013

2.0

2.0

Industrial wrapping and sacks

18.0

18.0

Cores

18.0

18.0

Carton packaging and paper wrapping

23.0

24.0

Carton liquid packaging

42.0

38.5

Plastic packaging

25.0

21.0

Deposit recyclable PET bottles and trays

–

–

Aluminium packaging

30.0

24.0

Tinplate packaging

30.0

24.0

6.0

5.0

Deposit beverage cans

–

–

Deposit glass bottles

–

–

50.0

10.0

Corrugated cardboard packaging

Steel packaging

Non-deposit glass packaging

0.55

Wooden packaging

–

Other

0.5 –

PYR’s registration and annual fees 2014 Fee category Firm’s/company’s turnover (EUR m)

ABCD >17

1.7–17

1.0–1.7

<1.0

Location based registration fee (EUR + VAT)

223

155

68

40

Location based annual fee (EUR + VAT)

696

457

228

0

Firms that have combined several locations under a group contract are granted a 20% discount on registration and annual fees.

C U R R E N T N E W S Juha-Heikki Tanskanen

.pyr.fi

There is opportunity in change

E

xtended producer responsibility for packaging is almost upon us. Consultation on the proposals by the Ministry of Environment concerning the new packaging decree and the revised Waste Act 646/2011 took place in the summer.

Packers and importers of packed products will be responsible for the collection of consumer packaging in addition to recycling. All Finns will be potential users of the producers’ new network of collection points.

The revision of the act is estimated to increase the costs of producer responsibility for packaging considerably.

According to the draft decree, producers would have to establish a countrywide collection network for consumer packaging comprising 2,000 take-back points for fibre, glass and metal packaging and 500 for plastics. In their responses during consultation PYR and the producer organisations proposed that a suitable number of points for fibre, glass and metals would be 1,000 and for plastic packaging 300. A good level of service can be attained costeffectively with as low an amount of transport emissions as possible by locating the take-back points in local service centres where consumers will in any case have matters to attend to. At the time of writing the number of these points has not yet been finalised.

What is it that costs in the new producer responsibility requirement? Is recycling viable or not? Only a few kinds of waste correspond in value to the costs of their collection and re­ cycling. Legislation and state waste management taxes drive the recycling of materials more efficiently than the shortage of virgin raw materials does.

It will be especially challenging to set

up efficient logistics system for the collection of consumer packaging. This packaging arises in 2,500,000 households. Furthermore, it is important to remember that sorting does not constitute recycling as such. Sorted material should be of sufficiently good quality to allow it to be used as raw material for production.

Even though the packaging decree is not yet ready, a scheme is already being planned through cooperation between PYR and the producer organisations. The aim is to set up countrywide, easily recognisable collection points to which consumers can easily return packaging. The points could use uniform sorting instructions to improve the quality of the materials received.

I joined PYR as Managing Director in August. I have become part of an interesting and challenging phase of change. We will boldly take up this challenge and cooperate to establish a collection scheme that meets the requirements set for packaging, is efficient and serves consumers. Recycling is an important and positive issue for most consumers.

In conclusion, ­ I would like to thank my predecessor, ­Annukka LeppänenTurkula, for her successful and longterm management of PYR. I wish all our readers a Merry Christmas and a Happy New Year for 2014.

o f in Tuottajayhteisöjen yhteystiedot PYR Oy:n yhteystiedot Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy, Mikonkatu 15 B, 00100 Helsinki

SUOMEN KUITUKIERRÄTYS OY • Suomen Kuluttajakuitu ry • Suomen NP-kierrätys Oy Juha-Pekka Salmi juha-pekka.salmi@kuitukierratys.fi p. 050 329 6211 www.kuitukierratys.fi • Suomen Aaltopahviyhdistys ry Eija Jokela eija.jokela@aaltopahvi.fi p. 040 723 7992 www.aaltopahvi.fi

p. 09 616 230, faksi 6162 3100 Ovatko yhteystietosi muuttuneet? ilmoitathan uudet tiedot mahdollisimman pian sähköpostitse osoitteeseen pyr@pyr.fi, soittamalla asiakas- palveluumme p. 09 6162 3500 tai faksaamalla numeroon PYR Info -lehteä ja haluaisit saada sen, ilmoita meille osoitteesi.

SUOMEN KERÄYSLASIYHDISTYS RY Maija Peltola maija.peltola@kerayslasiyhdistys.fi p. 040 543 7007 www.kerayslasiyhdistys.fi

SUOMEN PALAUTUSPAKKAUS OY Pasi Nurminen pasi.nurminen@palpa.fi p. 040 700 0443 www.palpa.fi SUOMEN UUSIOMUOVI OY Vesa Kärhä vesa.karha@plastics.fi p. 09 1728 4326 www.suomenuusiomuovi.fi PUUPAKKAUSTEN KIERRÄTYS PPK OY Jukka Ala-Viikari jukka.ala-viikari@ puupakkauskierratys.fi p. 0400 802 896 www.puupakkauskierratys.fi

Linkit tuottajayhteisöjen kotisivuille www.pyr.fi

Kannen kuva: Shutterstock

09 6162 3100. Mikäli Sinulle ei tule

SUOMEN TEOLLISUUSKUITU OY Pertti Kleemola pertti.kleemola@teollisuuskuitu.fi p. 050 544 6054 www.teollisuuskuitu.fi

MEPAK-KIERRÄTYS OY Tapani Sievänen sievanen.tapani@mepak.fi p. 040 544 6899 www.mepak.fi