Pilttipiiri 3-2012

l a p s i p e r h e i d e n p u o l e l l a 6 0 v u o t ta

L o k a KUU 2 0 1 2 > Pilttipiiri.fi

Isyys on

huikea

matka

Näin arki rullaa! s.16

Tunnista rokot s.19

s.10

Äänestä välip suosikkalaiasi!

Lue lisää s. 3

Malttia allergiapelkoon s.6

Sisältö n r o 3 | Lo k a K U U 201 2

06 10

kannen kuva: Riikka Hurri

10

16

14

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä puhuu turvallisen kiintymyssuhteen merkityksestä lapsen kehitykselle. On tärkeää, että suomalaisessa kasvatuksessa tämä nostetaan esiin ja myös se, että lasta ei voi hellitellä liikaa.

lukijan kommentti

Isän kengissä Kolmen eri aikakauden isää pohtii isyyttään. kasvu & kehitys

Kiintymyssuhde antaa perustan kasvulle Varhaislapsuuden kiintymyssuhde heijastuu lapsen myöhempiin ihmissuhteisiin. perhe & vapaa-aika

Arki rullaamaan Miten Ruotsalaisen perheessä sujuvat arkiaskareet? terveys

Rokko on lievä kuumetauti Tunnista rokot.

03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 5 kysymystä

09 Tästä elämästä 20 Kokataan kotona 22 Piltin parhaat palat

Pilttipiiri-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Se lähetetään Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaisesti 4–16 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille.

Pilttipiiri-lehden Julkaisija: Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh. 0800 0 6161 paino: Punamusta, Joensuu Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, 00581 ­Helsinki ISSN 1238-8432 Toimituskunta: Päätoimittaja Piltin ­tuotepäällikkö Elsi Ojala / Suomen Nestlé sekä toimitus­päällikkö Jari Kallio ja tuottaja Henna Tanskanen / Otavamedia Asiakasviestintä.

kuva Ariana Vataja

Pilttipiiri lokakuu 2012

+

aikakausien isät

www.pilttipiiri.fi www.facebook.com/pilttipiiri

Arki rullaamaan -juttu kertoo, että rutiinit luovat turvallisuutta Pilttipiirin luki konsultoiva lapselle ja helpottavat perheen erityislastentarhanopettaja arkea. Näin se vain on. Lapsen Anita Vataja. pitääkin saada nukkua riittävästi, ja psykologi Keijo Tahkokallion mukaan unille meno pitäisi aloittaa jo ennen kuin lapsi edes osoittaa väsymisen merkkejä.

2 |

19

Allergioiden ABC Pienten lasten ruoka-aineallergiat eivät ole niin yleisiä kuin uskotaan.

palstat

14

Rutiineihin kuuluvat myös yhteiset ruokailuhetket, ja lapset osallistuvat mielellään ruoan valmistamiseen yhdessä vanhemman kanssa. Syödessä voi keskustella vaikka päivän tapahtumista.

16

ravitsemus

Pilttipiiri-lehden tekstit on tarkistanut lasten­ruoka­neuvottelukunnan puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lasten­klinikka.

Piltti tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi.

Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa www.pilttipiiri.fi kuva iStockphoto

pienet palat

Hulluttelevat tädit

Tervetuloa Vastaanotolle!

Onko teillä univaikeuksia pienokaisen kanssa tai eikö ruoka maistu?

Entä mistä syntyy hyvä olo? Tässä liuta kysymyksiä, jotka askarruttavat toisinaan pikkulasten vanhempia. Nyt näihin löytyy apua ja vinkkejä Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivustolla.

MLL on avannut nettisivuillensa vastaanoton, joka on suunnattu 0–3-vuotiaiden lasten vanhemmille. Sivustolla voi myös osallistua keskusteluun ja jättää kysymyksen asiantuntijalle vastattavaksi keskusteluosion kautta.

Tutustu: mll.fi/vanhempainnetti/vastaanotto

kuva Kela /Annika Söderblom

Tiesitkö, että… ...äitiysavustusta on jaettu jo 1930-luvulta lähtien? Aluksi avustus oli tarkoitettu vain vähä­ varaisille. Vuodesta 1949 lähtien oikeuden avustukseen saivat kaikki synnyttävät äidit.

Äänestä suosikkimakuasi!

Kestovaippoja moneen menoon

Emilia ja kolme pikkuista tätiä, Camilla Mickwitz.

Tammi 2012.

Pauli-prinssi Pauli-prinssi kutsuu ­ystävänsä Kaisa-prinsessan kylään ja lähtee hänen kanssaan retkelle. Ihmettele lapsen kanssa, mihin kaikkiin seikkailuihin ystävykset joutuvat ja millaisia aarteita he löytävät.

Pieni Prinssisatu, Katri Tapola, Sanna Pelliccioni.

Tammi 2012.

Tietoa syntymästä lähtien Kotineuvola, terveys ­syntymästä kouluikään -kirja antaa tuoretta terveystietoa lapsen syntymästä lähtien kouluikään asti. Kirjasta saa myös vink­kejä vanhem­ muuteen, kasvatukseen ja lapsen ravitsemukseen.

Monipuolinen kirja on oiva opas varsinkin uusille vanhemmille.

Kotineuvola, terveys syntymästä kouluikään, Elina Hermanson.

Kustannus Oy Duodecim 2012.

kuva iStockphoto

Mikä Piltin välipaloista maistuu parhaimmalle? Mansikka­pilvi, Persikkapouta vai jokin muu herkku? Äänestä väli­paloista mieleistäsi­ ja voita kiva kangaskassi tai Kuukauden Piltit! Äänestys alkaa 1.10.2012 pilttipiiri.fi-sivustolla!

Hassut tädit järjestävät juhlat lapsille ja tarjoavat heille puuroa, nalleja ja hullun­kurisia vaatteita.

Ja lapset tykkäävät! Tästä kirjasta voit sadun lisäksi saada vinkkejä vaikka omiin lastenjuhliin.

Oletko harkinnut kestovaippoja ja haluat tietää niistä lisää?

Linkistä www.jly.fi/vaippaopas10.pdf saat lisätietoja niiden hankinnasta alkaen.

Pilttipiiri lokakuu 2012

| 3

omin käsin

Syksyn lehdet

ovat värikkäitä askartelumateriaaleja. Kerää lasten kanssa ulkoillessasi lehtiä ja muita luonnon materiaaliaaleja ja anna mielikuvituksesi lentää!

!

HELPPOA Lehtien muotoja paperille Kerää puiden ja kasvien lehtiä,­ joissa on selvästi erottuva ­lehtiruoti.

Laita lehti ohuen paperin alle.

Väritä lehden kohdalta varovasti vahaliidun palasella.

Lehden muodot kopioituvat kauniisti paperille ja taideteos on valmis!

Muistipeli metsän materiaaleista

ILOA PITKÄK AIKAA! SI

Kerää eri puulajien lehtiä, kaksi kappaletta kutakin lajia. Laita lehdet esimerkiksi puhelin­ luettelon väliin kuivumaan ja prässäytymään muutamaksi päiväksi.

Leikkaa kartongista parillinen määrä samankokoisia, neliön muotoisia kortteja.

Liimaa lehdet kortteihin kiinni, ja muistipeli on valmis. Voit suojata kortit kontaktimuovilla, niin ne kestävät paremmin.

Vinkki! Mitä enemmän erilaisia lehtipareja pelissä on, sitä vaikeammaksi se muuttuu.

T TAIDE

Lisää askarte ohjeitaluverkos sa pilttipii ri.

Askarr fi > ellaan

TA! Kollaasi Sekatekniikalla

kuvat Atte Lakinnoro

Liimaa lehdistä ja muista luonnon­materiaaleista taiteellinen kokonaisuus paksulle kartongille.

Materiaaleiksi käyvät muun muassa havunneulaset, oksat ja lehdet.

Sommittelu voi esittää vaikkapa metsän puita tai asukkeja. Voit myös piirtää tai maalata osan teoksesta.

4 |

Pilttipiiri lokakuu 2012

5 Mitä hyötyä on lapsen kantamisesta kantoliinassa?

Kantamisesta voi olla paljonkin iloa ja hyötyä sekä vanhemmille että ­lapselle. Kantaminen kantoliinassa ­tarjoaa lapselle turvaa ja rauhaa. Se tukee lapsen motorista kehitystä ja saattaa auttaa vanhempien ja lapsen välisen kiintymyssuhteen kehittymisessä.

Vanhemmat saavat tarvittaessa myös kätensä vapaiksi ja pääsevät liikkumaan ­paikkoihin, joihin esimerkiksi rattailla ei pääse.

Minkä ikäistä lasta voi kantaa liinalla tai repulla?

2

Kaikenikäisiä lapsia voi kantaa: vastasyntyneestä pitkälle leikki-ikään asti, aina niin pitkään kuin kantaminen tuntuu molemmista osapuolista hyvältä.

Monikäyttöinen

kantoliina Lapsen kantaminen kantoliinassa tai kantorepussa kiinnostaa yhä useampia.

Kantoliinayhdistyksen puheenjohtaja, koulutettu kantoliina­ohjaaja Tarja Suhonen vastaa vanhempia usein askarruttaviin kysymyksiin.

3

Minkälainen kantoliina olisi hyvä valita ensimmäiseksi?

Liinan valinta riippuu siitä, minkä ikäistä ja kokoista lasta haluaa kantaa. Pienelle vauvalle trikoosta valmistettu pitkä kantoliina on helppo ja edullinen valinta. Se sidotaan valmiiksi kantajan päälle ja lapsi asetetaan valmiiseen sidontaan. Isommalle lapselle, noin 6-kiloisesta eteenpäin, kudottu kantoliina on tukevampi ja mukavampi vaihtoehto.

Helppokäyttöisyytensä vuoksi erilaiset ergonomiset kantoreput, kuten esimerkiksi Manduca, Tula tai Ergo, ovat myös hyviä valintoja ensimmäiseksi kantovälineeksi. Yleensä standardikokoiset reput sopivat lapselle noin 4–5 kuukauden iästä lähtien.

5 kysymystä kysymystä: teksti Taina Vuokko kuvitus Neea Laakso

4

Mitä perusasioita pitäisi muistaa liinaa sidottaessa?

Liina tulee sitoa riittävän ylös siten, että valmiissa sidonnassa lapsen otsa on suukotusetäisyydellä vanhemman kasvoista ja peppu mielellään kantajan navan korkeudella tai ylempänä. Liinan täytyy tukea lapsen selkä sen koko pituudelta. Trikooliinaa tulee aina olla lapsen ympärillä kolme kerrosta kankaan joustavuuden vuoksi.

Lasta kannetaan aina kasvot kantajaan päin: joko edessä, lonkalla tai selässä. Lapsen asento muistuttaa hajareitistä kyykkyasentoa. Selkä on pyöreänä, polvet reilusti koukussa ja peppu polvia alempana. Liina levitetään siten, että se tukee lapsen pepun ja jalat polvitaipeesta toiseen.

Entä jos lapsi ei pidä kantamisesta?

5

On harvinaista, että lapsi ei pidä kantamisesta, mutta toki se on ­mahdollista. Tällöin voi halutessaan ottaa yhteyttä esimerkiksi vapaaehtoiseen kantoliina­tuki­henkilöön ja käydä läpi, voisiko jotakin ­kantamiskäytäntöä muuttaa siten, että kantaminen tuntuisi mukavammalta. ­Lista tukihenkilöistä löytyy esimerkiksi Kantoliina­yhdistyksen verkkosivuilta.

Jos kaikesta huolimatta tuntuu siltä, että lapsi ei pidä liinassa kantamisesta, voi ­myöhemmin kokeilla uudelleen.

Kantoliina sidontaoh n jeita:

kantol yhdistyiisna.fi

Pilttipiiri lokakuu 2012

| 5

Allergioiden

N

oin kolmasosalla pienistä lapsista epäillään ruoka-aineallergiaa.

Tutkimukset vahvistavat allergian kuitenkin vain muutamalla prosentilla lapsista.

Suomessa tavallisimpia pienten lasten­ ruoka-aineallergioiden aiheuttajia ovat lehmänmaito, kananmuna ja vehnä.

Myös monet kasvikset voivat aiheuttaa ihon lehahdusreaktioita vauvalla. Sen sijaan usein esiin tuodut mausteet ja lisäaineet ovat erittäin harvinaisia allergisten reaktioiden ­aiheuttajia lapsilla. Ruoka-aineen kypsyys­ aste vaikuttaa myös merkittävästi allergisen reaktion syntyyn allergisoivillakin ruoilla.

6 |

Pilttipiiri lokakuu 2012

Allergiaoireet alkavat useimmiten muuta­ mien päivien tai viikkojen kuluessa kyseisen­ ruoka-aineen lisäämisestä lapsen ruoka­va­ lioon, joskus harvoin jo ensimmäisellä syöttökerralla.

Tavallisimpia ruoka-aineallergioiden oireita ovat voimakas ihottuma, oksentelu ja limakalvojen turpoaminen. Ruoka-aineallergiaa kuitenkin epäillään liian herkästi.

– Meillä on aivan liian herkässä se liipaisin, että aletaan karsia ruokavaliota. Ruoka-allergiaa epäillään helposti, jos lapsella on pientä ihottumaa ja vauva saattaa vaikuttaa äidin tai neuvolan hoitajan mielestä levottomalta, ­lastentautien ja lasten allergologian erikois-

lääkäri, dosentti Mika Mäkelä Hyksin Ihoja allergiasairaalasta sanoo.

Imettävällä äidillä ruoka-aineiden valkuaisten jäämiä kulkeutuu äidinmaitoon vain vähän. Suurimmalla osalla ei kuitenkaan siinä määrin, että se aiheuttaisi lapselle oireita.

Selvästä reaktiosta lääkäriin Jos lapsella ilmenee kuitenkin ruokailun yhteydessä nopeasti selvä ja voimakas reaktio, kuten nokkosihottuma tai oksentelu, on syytä ottaa yhteys lääkäriin ja selvittää mistä on kysymys. Lääkäri tekee valvotuissa ja turvallisissa olosuhteissa altistuksia erilaisille ruoka-aineille. Lisäksi selvitetään, onko lapsella

Yleisimpiä ruoka-allergiaa tai yliherkkyyttä aiheuttavia ruokia: ●

●

●

●

●

●

Pienten lasten ruokaaineallergiat eivät ole niin yleisiä kuin uskotaan.

Pienistä oireista ei kannata karsia lapsen tai äidin ruokavaliota – varsinkaan omin päin. teksti Stiina Honkamaa kuvitus Heljä Hyytiä ja Atte Lakinnoro

Tavallisimpia ruoka-aineallergioiden oireita ovat voimakas ihottuma, oksentelu ja limakalvojen turpoaminen.

niin sanottu IgE-luokan herkistäviä vasta-aineita tutkittavalle ruoka-aineelle.

Pieni herkistymä ei vielä välttämättä tarkoita allergiaa. Jos altistuksissa ilmenee voimakkaita reaktioita, ne hoidetaan asianmukaisin lääkkein.

Kun allergiat on selvitetty, lääkäri antaa selkeät ohjeet, miten toimitaan jatkossa lapsen ruokavalion kanssa. Hoidon kulmakivi on allergiaoireita aiheuttavan ruoka-aineen välttäminen.

Lehmänmaitoallergiassa siirrytään erityiskorvikkeisiin. Muut ruoka-aineet pyritään korvaamaan mahdollisimman tavallisella ja yleisesti käytössä olevalla ruoka-aineella.

maito kotimaiset viljat kala kananmuna mansikka sitrushedelmät

●

●

●

●

●

tomaatti herne selleri pähkinät suklaa

Ristireaktio Allergikko voi olla allerginen päällisin puolin aivan erilaisille asioille, jotka sisältävät samanlaisia ainesosia.

Esimerkiksi siitepölyallergikoille kehittyy melko herkästi allergia myös raakajuureksille, eräille hedelmille (erityisesti kiivi) ja mausteille sekä pähkinöille. Tavallisinta on, että koivun siitepölylle allerginen saa oireita tuoreista omenoista ja porkkanoista sekä pähkinöistä. Oireet saattavat ilmaantua vain kevät- ja kesäaikaan, kun ärsytystä on runsaasti.

– Esimerkiksi vehnäallergikoista suuri osa sietää kauraa ongelmitta, eikä siksi ole tarvetta käyttää eksoottisempia lajikkeita kuten kinoaa. Joissakin tapauksissa kotimaiset viljat voidaan korvata esimerkiksi riisillä ja tattarilla, Mäkelä sanoo.

Muiden ruoka-aineiden käytön lopettaminen ei yleensä aiheuta ravitsemusongelmia. Esimerkiksi kananmuna tai kalatuotteet voidaan poistaa ruokalistalta ilman suuria vaikeuksia.

Tervettä järkeä Kun lapselle on tehty ensimmäinen objektii­ vinen altistus, ruoka-aineita voidaan >>

Pilttipiiri lokakuu 2012

| 7

Kaksi

kokeilla puolen vuoden välein kotona. Jos allergiaoireet ovat olleet rankkoja, uusinta-altistukset tehdään sairaalassa.

Suurin osa pienten lasten ruoka-allergioista menee ohi iän myötä. 80 prosenttia kaikista ruoka-aineallergioista menee ohi ennen­ kouluikää.

Mäkelä peräänkuuluttaa malttia allergiaasiassa. Ruokavalioon kajoamisen pitäisi ­olla paljon kovemman kynnyksen takana. Hän painottaa, että omin päin ei kannata mennä karsimaan ruokavaliota.

– Imettävä äiti tarvitsee monipuolista ravintoa. Vauvoille taas on tärkeää, että oppii syömään ja makuaisti kehittyy.

– Ruoka-allergioista tehdään liian suuri­ numero. Allergiat pystytään täsmätestaamaan. Monipuolinen ruoka kuuluu elämään, ja elämänlaatu paranee, kun ei tarvitse vahtia joka suupalaa, Mäkelä muistuttaa.

pikkuallergikkoa

R

kuva Vesa Koskelainen

uoka-aineallergioita epäillään usein liian herkästi, mutta silloin, kun on tosi kyseessä, ruokavalion kanssa pitää olla hyvin tarkka.

Leena Arolan kahdella pienellä lapsella on molemmilla voimakas ruoka-aine­ allergia. Aatokselle, 4, oireita aiheuttaa kananmuna ja Salmalle, 3, pähkinä.

Aatos valitsi heti kiinteään ruokaan siirryttyään hyvin voimakkaasti itse, mitä söi. Jopa makean suhteen hän oli kranttu.

– Hän haukkasi mielellään palan suklaakakkua, mutta sitten kakku ei enää maistunutkaan. Kun hän muutaman kerran oksensi suklaakakun maistamisen jälkeen, ajateltiin, että kyseessä on pakko olla allergia, Arola muistelee.

Lopullinen niitti asiaan tuli, kun pikkusisko Salma täytti kaksi vuotta, ja Aatos oli mukana leipomassa syntymäpäiväkakkua.

– Hän rikkoi kananmunia, joista roiskahti vähän iholle. Aatos sanoi, että nyt mahaan koskee. Hänellä oli vesikellon näköisiä turvonneita kohtia ihossa. Lisäksi kurkku, huulet ja silmänvalkuaiset turposivat.

Aatokselle annettiin antihistamiinia ja soitettiin ambulanssi.

Tilannetta tarkkailtiin, mutta sairaalaan ei kuitenkaan

tarvinnut lähteä. Allergia varmistettiin vielä myöhemmin testeillä.

Pikkusiskon Salman allergia huomattiin, kun perhe eräänä iltana söi maa­ pähkinöitä. Aiemmin oli syöty cashewpähkinöitä, jotka olivat olleet lapsille aivan sopivia.

– Nyt kuitenkin suu ja huulet turposivat ja kasvot punoittivat. Soitettiin ambulanssi, joka vei sairaalaan. Onneksi päästiin säikähdyksellä.

Vyyhti aukeaa Käytännössä lasten allergiat eivät ole erityisesti rajoittaneet perheen elämää.

Tuoteselosteet tietenkin luetaan tarkkaan, ja reissuille otetaan omat eväät mukaan.

Varsinkin jäämiä pähkinöistä voi olla yllättävissäkin paikoissa kuten jäätelössä, kekseissä ja suklaassa. Lapset itsekin muistavat kysyä, mitä ruoat sisältävät.

Arola suosittelee, että lapsen mahdollinen ruoka-aineallergia selvitetään heti perusteellisesti. Allergia voi vaikuttaa paljon laajemminkin syömiskokemukseen.

– Kun Aatos meni ensimmäistä kertaa perhepäivähoitajalle, ei vielä tiedetty allergiasta. Hän söi kananmunaa sisältäviä lihapullia ja oksensi. Ikävä kokemus assosioituu nyt hoitoon menemiseen.

Allergia on hyvä selvittää senkin vuoksi, että se voi olla osatekijä syömis­ ongelmiin.

– Kun saadaan kiinni ongelman alku, koko vyyhti voi lähteä aukeamaan, niin kuin meillä kävi. Nyt ruoka ei ole enää pelottava asia, ja lapsella on rohkeutta kokeilla.

Salmalle ruoka-aineallergiaa aiheuttaa pähkinä ja Aatokselle kananmuna.

8 |

Pilttipiiri lokakuu 2012

Suurta ja pientä, arkea ja juhlaa. Lapselle kaikki on uutta.

tästä elämästä

Makuja läheltä

S

yksyn omenasadon kypsymistä odotellessa Oona, 6 kk, pääsee tutkimaan ja tunnustelemaan omena­puuta. Pyöreät omput ihmetyttävät ja ihastuttavat, mutta pienet kätöset saavat nopeammin otteen isoista lehdistä, joista yksi sujahtaa suuhun ennen kuin Laura-äiti huomaakaan.

Oonan maisteluikä on osunut aikaan, jolloin kotimaiset vihannekset ja marjat ovat parhaimmillaan. Perhe on suosinut lähiruokaa: mansikoita maalta, perunoita, porkkanoita ja vadelmia mummolasta sekä mustikoita mökkisaaresta. Oona on ollut mukana poimimassa, katsellut soseutuspuuhia ja lopulta saanut maistella.

Jokaisen uuden maun kohtaaminen on ollut varsinainen näytös. Kohta koittaa omenoiden ensi-ilta. teksti Laura Sareskoski kuva Sirpa Levonperä

Pilttipiiri lokakuu 2012

| 9

Is채n

keng teksti Noora Lintukangas kuvat Riikka Hurri

10 |

Pilttipiiri lokakuu 2012

Kahden pojan isä yllättyi siitä, miten haltioissaan lapsen syntymästä voi olla ja miten vähän isyys häntä muutti.

Lasten kanssa voi eksyä saman­ laisiin seikkailuihin kuin ennenkin.

K

olmevuotias Remo juoksee paljain jaloin hiekassa.­ Hän kiipeää merirosvolaivan portaita ja liukuu alas. Äiti ja isä istuvat penkillä­seuraamassa esikoisensa­ touhuja. Yhdeksänkuinen Rio nukkuu päiväunia rattaissa.

Ruskin perhe viettää kesäpäivää puistossa. Vaihteeksi ollaan kui­ valla maalla, sillä tänä kesänä he ovat olleet paljon merellä. Heinä­ kuun lopulla tehtiin lähes kahden viikon purjehdus tuttavaper­ heen kanssa.

– Elämä on tietysti muuttunut lasten syntymän myötä, mutta­ rakentuu edelleen samoista tekijöistä kuin ennen, Heikki Ruski,­ 34, sanoo.

Nykyään matkustaminen, remontti tai purjehtiminen tehdään lasten ehdoilla.

– Olemme tehneet paljon kompromisseja ja jättäneet jotakin teke­mättä, mutta paljon pystyy tekemään myös lasten kanssa. Elä­ mä ei mene minkään tietyn kaavan mukaan, kun tulee jälkikasvua.

Tapoja on yhtä paljon kuin per­ heitäkin, Heikki toteaa.

Lasten tuoma elämänmuu­ tos tuntui suuremmalta ennen esikoisen syntymää.

– Jännitti, mitä syntymä tuo mukanaan. Moni sanoi, että kaikki muuttuu.

Toista lasta odottaessa perheessä jännitettiin, miten esikoinen pik­ kuveljen ottaa vastaan, mutta sekin jännitys oli turhaa.

issä

Rio, 9 kk, ja Remo, 3, touhuavat mielellään isän kanssa. Esimerkiksi isän purjehdus­ harrastus on muuttunut koko perheen yhteiseksi puuhaksi.

Perhe syntyy Heikki oli mukana molempien poikiensa synnytyksissä.

– Uuden elämän vastaanottaminen oli aivan mullistavaa. On sa­ noinkuvaamattoman vaikuttavaa tavata ensimmäistä kertaa niin pieni ihminen, jolla on vielä kaikki edessä. Oli suorastaan yllättä­ vää, miten haltioissaan vauvasta voi olla saman tien ja miten paljon häntä voi rakastaa ihan ensi silmäyksestä lähtien.

Hyvin henkilökohtaisen kokemuksen jakaminen – niin odotus­ ajan kuin synnytyksen – lujitti myös parisuhdetta.

– Kyllä se varmasti muutti jollakin tapaa käsityksiämme tai ym­ märrystä toisistamme, opetti tuntemaan uusia puolia. Näin, miten vahva nainen vaimoni on. >>

Pilttipiiri lokakuu 2012

| 11

On hienoa, kun huoneessa on useampi sukupolvi samaan aikaan, siinä on jotakin tärkeää.”

Esikoispoika Remo oli sellainen helppo vau­ va, jonka alkutaival sujui ilman suuria kom­ mervenkkejä.

– Etukäteen pelkäsin syökö ja nukkuuko lapsi, itkeekö hän jatkuvasti ja osaanko pitää häntä sylissä, mutta nämä asiat olivat lopulta­ aivan toissijaisia.

Oman vauvan kanssa oleminen tuli luon­ nostaan. Niitä ihanimpia asioita, kun lap­ si oppii uuden asian tai suo vanhemmilleen ensimmäisen hymyn, ei etukäteen osannut odottaa.

Isyys on

ri iika W o t Ar

huikea S matka

ku va

12 |

Pilttipiiri lokakuu 2012

Perhe vietti esikoisen kanssa ensimmäiset päivät sairaalan perhehuoneessa. Tämä oli hyvä kokemus, sillä vauvaan sai tutustua rau­ hassa, mutta lähistöllä oli kuitenkin jatkuvas­ ti asiantuntija, joka tarvittaessa vastaili kysy­ myksiin.

– Aika pian syntymän jälkeen tuntui sil­ tä kuin meitä olisi aina ollut kolme, Heikki­ kertoo.

Synnytysvalmennuksesta hän ei suuresti tunne hyötyneensä. Isoimman tuen antoivat samassa tilanteessa olleet.

– On loistava apu, kun ystävien kanssa on voinut keskustella erilaisista arjen kysy­ myksistä.

Kappale historiaa Suhde omiin vanhempiin on lasten myötä muuttunut läheisemmäksi.

– Haluan, että isovanhemmat ja sukulai­ set ovat läsnä lasteni elämässä. Remo puhuu isovanhemmistaan päivittäin, Heikki sanoo.

Perinteiden vaalimiselle ja sukujuhlille on tullut uusi merkitys. Heikin oma isoäiti on vielä elossa.

– On hienoa, kun huoneessa on useampi sukupolvi samaan aikaan, siinä on jotakin tär­ keää. Suhde omaan historiaan on niin ikään muuttunut. Harmittelen vain, miksei suvun käänteistä tullut juteltua aiemmin, jo edes­ menneiden kanssa.

Historia saa jatkoa päivä päivältä. Lasten­ kautta Heikki on huomannut ajan kulumi­ sen. Vaikka hän itse on tuntenut olevansa ku­ takuinkin saman­ikäinen viimeiset kymme­ nen vuotta, tulee lapsille lisää vuosia. Lasten

äveltäjä Markus Fagerudd, 51, on kahden tytön isä.

Hän kehottaa iloitsemaan matkasta lasten kanssa ja keskittymään nykyhetkeen.

– Tulin isäksi 36-vuotiaana.

Vaimoni on tanssija, ja olimme molemmat eläneet liikkuvaa elämää: paljon keikkoja ja kiertueita.

Esikoisen synnyttyä ymmärsin hiljalleen, että asiat ovat ottaneet pysyvästi uuden suunnan. Tämä oli sensaatiomainen tunne. Isillä sen tajuaminen kestää ehkä kauemmin.

Molemmat synnytykset olivat Markukselle huikeita kokemuksia.

Niissä mukana olo antoi vanhemmuuteen yhteislähdön. Ensimmäi-

unelmat asettu­vat vanhempien omien unel­ mien edelle, ja kohta he ovat itse kertomassa menneistä vuosista.

– On jopa kulunutta sanoa, mutta jokainen hetki on niin ainutlaatuinen, että siitä kan­ nattaa pitää kiinni. Yritän taltioida mieliku­ via, jotta muistaisin asioita muutenkin kuin valokuvien kautta. Lapset ovat pieniä todella vähän aikaa.Varsinkin toisen lapsen kohdalla hetkellisyyden tajuaa.

Remo kaivaa varpaita hiekkaan, Rio availee silmiään. Merirosvo­ laiva on koluttu, ja on seuraavan seikkailun aika. Lähdetään jätskille läheiselle kioskille.

– Asiat vaativat tiettyä suunnitelmallisuutta, mutta kyllä me nykyäänkin ex­ tempore-asioita teemme, Heikki sanoo.

Kun antaa tilaisuu­ den, kaikki on mahdollista.

set hetket kahden kesken vasta­ syntyneen kanssa ovat aivan ainutkertaisia.

– Alkuun pelotti, ovatko kaikki minun vikani siirtyneet lapseen.

Pelko hellitti, kun ymmärsin, että hänhän on aivan oma persoonansa.

Oli mieletöntä tajuta, että olen mukana tämän lapsen matkassa.

Tällainen mahdollisuus tuo suunnatonta iloa.

Rutiineihin ja lapsen määräämään aikatauluun tottuu nopeasti, ettei pian edes muista aikaa ennen syntymää. Fiilistely jäi vähemmälle ja tilalle tuli tietty tehokkuus.

Nyt 15- ja 13-vuotiaiden tyttöjen kanssa arki kiertyy aikatauluttami-

sen ympärille. Neuvojen jakelu ei enää toimi, yhteiselo on dialogia.

Tämän hetken tärkein tehtävä onkin pitää keskustelukanava auki.

Jos kommunikaatio nyt katkeaa, voi olla, ettei koskaan enää pääse kärryille.

– Haluan, että viestini tyttärille on selvä: teidän täytyy itse rakentaa elämänne ja tehdä asioita, joista uneksitte. Määrittelette itse, mihin pystytte. Ei ole olemassa sellaista jarrua, että ’tytöt ei tee tollasta’.

– Haastavinta isyydessä oli ymmärtää, että minulla on oma alueeni ja vastuuni, mitkä pitää hoitaa NYT eikä huomenna.

– Elämä on tietysti muuttunut lasten syntymän myötä, mutta rakentuu edelleen samoista tekijöistä kuin ennen, sanoo Heikki Ruski.

K

alevi Ollikainen, 79, on kolmen tytön isä ja kuuden lapsenlapsen isoisä.

Esikoinen syntyi vuonna 1960.

Maailma oli silloin erilainen.

– Saavuimme vaimoni kanssa pakkasessa lauantai-iltana taksilla Tikkurilasta Helsinkiin Kätilö­ opistolle. Miehet ajettiin synnytys­ laitokselta pois. Menin kotiin, ja vaimo jäi synnyttämään. Olihan se kummallista, kun mitään tietoa ei saanut.

Viiden vuoden sisällä esikoiselle syntyi kaksi pikkusiskoa. Äidillä oli

jokaisesta lapsesta äitiyslomaa kaksi kuukautta. Isyyslomasta puhuminen olisi tuolloin ollut erikoista. Vaimo kävi lasten kanssa neuvolassa, eikä Kaleville tullut mieleenkään mennä mukaan.

Naisten ja miesten roolit olivat hyvin erilaiset kuin nykyään.

– Meillä oli lastenhoitaja kotona ensimmäiset kymmenen vuotta, kun vaimo kävi töissä. Se ei ollut aivan tavallista siihen aikaan.

Kunnallista päivähoitoa ei ollut.

Mukavimmat muistot lasten kanssa liittyvät yhdessä tehtyihin

retkiin: metsässä kävelyyn, urheilemiseen, tavalliseen yhdessäoloon viikonloppuisin. Suurimmat haasteet liittyivät kasvatukseen. Millä tapaa lapselle saisi ymmärrettäväksi sen, että elämässä on tiettyjä sääntöjä?

– Oma tapani oli keskustella ja kysellä, mitä mieltä lapset olivat ja miltä maailma heidän silmissänsä näytti. Pyrin opettamaan, että pitää olla rehellinen, eikä saa häiriköidä kovin paljon.

Nykyään puhutaan, että koulun pitäisi kasvattaa.

ns enna Ta kanen aH kuv

Isyys on keskustelua ja kuuntelua

– Minun mielestäni kasvatuksen pitäisi tapahtua pääasiassa kotona, koulussa opitaan. En oikein usko ’vapaaseen kasvatukseen’, ­jossa mitään ei kielletä ja asioista ­neuvotellaan. Uskon siihen, että lapset kyllä oppivat, jos heidän kanssaan keskustellaan ja asioita perustellaan.

Pilttipiiri lokakuu 2012

| 13

teksti Taina Vuokko kuvitus Pia Holm

Lapsen ja häntä hoitavien aikuisten välille muodostuu erityinen suhde. Turvallinen kiintymyssuhde antaa tukevan perustan lapsen myöhemmälle kehitykselle.

Kiintymyssuhde

antaa perustan kasvulle

K

iintymyssuhde on lapsen ja aikuisen välinen erityinen suhde, joka luo pohjan sille, miten lapsi suhtautuu myöhemmässä elämässään muihin ihmisiin. Sen kehittyminen jatkuu koko elämän, mutta perusteet rakennetaan jo alle 2-vuotiaana, lastenpsykiatri ja kehittä­ mispäällikkö Jukka Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.

Kun lapsi kohtaa uuden tilanteen tai ihmisiä, hän saattaa ensin takertua vanhemman lahkeeseen, kunnes uskaltautuu tutkimaan ympäristöään.Vanhemman poistuessa paikalta lapselle­ tulee helposti itku, joka kuitenkin pian laantuu. Lapsen oma synnynnäinen temperamentti vaikuttaa siihen, miten lapsi reagoi, mutta yleisesti ottaen­tällainen käytös on merkki ­turvallisesta kiintymyssuhteesta.

Turvallisesti kiintynyt lapsi kokee, että hänen tarpeisiinsa vastataan.

Hän saa tarvittaessa lohtua ja syliä aikuisilta.

– Suomessa on perinteisesti monesti aja­ teltu, ettei lasta saa helliä liikaa vaan hänestä pitää koulia itsenäinen.Tämä on kuitenkin tuhansissa tutkimuksissa osoitettu vääräksi uskomukseksi. Lasta ei voi helliä piloille, vaan aikuisten tuki päinvastoin auttaa häntä kasvamaan itsenäiseksi.

myönteisten kokemusten syntymistä. Hän uskaltaa pyytää tukea myös myöhemmin elämässään ja uskaltautuu rohkeasti tutkimaan ympäröivää maailmaa, koska hän tietää voivansa pelon yllättäessä palata takaisin turvallisten ihmisten luo.

Myönteisten kehien lisäksi kiintymyssuhde voi synnyttää myös kielteisiä kehiä.Turvallisen kiintymyssuhteen ohella välttelevä kiintymystapa on yleinen suomalaisilla lapsilla.

– Välttelevästi kiintynyt lapsi näyttää suhtautuvan välinpitämättömästi ihmissuhteisiin. Hän ei välttämättä esimerkiksi itke, kun häntä viedään päivähoitoon ja tahtoisi jäädä päivän päätteeksi sinne vielä leikkimään.

Vaikka tällaista lasta pidetään helppona, hän saattaa kokea sisäistä stressiä, jota hän ei jaa aikuisten kanssa.

Varhaislapsuuden kiintymyssuhde heijastuu myöhemmin myös aikuisuuden parisuhteisiin. Lapsuudessa koettu turvattomuus voi siirtyä uudelleen elettäväksi myös aikuisuuden ihmissuhteissa.

– Kiintymyssuhde on ainoa ei-geneettinen asia, jonka perusteella voidaan luotettavasti ennustaa esimerkiksi murrosiän masentuneisuutta jo varhaislapsuudessa, Mäkelä kertoo.

Lasta ei voi helliä piloille.”

Kiintymysmalli seuraa läpi elämän

Kaikki turvalliset aikuiset ovat tärkeitä

Turvallisesti kiintynyt lapsi pääsee kiinni myönteiseen kehään, jossa varhaislapsuuden myönteiset kokemukset tukevat uusien

Jukka Mäkelä uskoo, että äitisuhdetta on korostettu jopa liiaksi kasvatusta koskevissa keskusteluissa.

14 |

Pilttipiiri lokakuu 2012

– On suorastaan vaarallista, jos vanhemmuus jätetään vain äitien vastuulle. Isän kanssa ­vietetty aika on lapselle aivan yhtä tärkeää, ja lapselle on eduksi, että hänen ympärillään­ on mahdollisimman monia turvallisia aikuisia. Myös päiväkodin ja koulun kasvattajat ovat merkittäviä lapsen kehitykselle.

Vaikka joku ympärillä olevista aikuisista­ ei pystyisi tarjoamaan lapselle turvaa, peli ei ole menetetty. Muut suhteet voivat kompensoida yhdessä suhteessa syntyneitä pettymyksiä siten, että lapsi saa hyvän perustan kasvulleen.

Aikuisenakin on vielä mahdollisuus vaikuttaa lapsuudessa syntyneeseen kiintymysmalliin.

– Välttelevästi kiintynyt lapsi voi opetella­ ilmaisemaan tarpeitaan myöhemmin ystävien, puolison tai terapeutin kanssa. Lohdullista on myös se, kuinka vanhemmuuden on osoitettu vaikuttavan aikuiseen. Tutkimuksissa on todistettu, että aikuisen aivot muuttuvat omaa lasta hoivatessa: antamalla­ lapselleen asioita, joita ei itse lapsena saanut, voi muuttaa sitä, miten itse kiintyy muihin ihmisiin.

teksti Anita Järvisalo kuvat Jorma Marstio

Arki rullaamaan Tutut rutiinit ja pienet käytännön niksit saavat arjen sujumaan Ruotsalaisten perheessä.

M

ilaja Ruotsalainen, 4, esittelee ylpeänä muutama tunti sitten äidin kanssa valmistamaansa kakkua.

– Kaupasta ostettiin tommonen pohja, sitten vähä kostutettiin ja sitten kermaa läps, läps, ja sitte mansikoita, aika monta mansikkaa!

Milajan äitiä, Katjamaria Ruotsalaista hymyilyttää. Juuri tällä tavalla saadaan arjen keskelle pieni juhlava hetki äkkinäistäkin vierasta varten. Kaupan kakkupohjasta ei kannata ottaa turhia paineita, sillä se on juuri omiaan tällaisissa tilanteissa, ja lapsetkin on helppo ottaa mukaan puuhasteluun. Pienempi lapsista, Linnea, 1,5, viihtyy usein myös puuhassa mukana, kun hän tutkii keittiön vetolaatikon kauhoja ja kapustoja.

– Mutta esimerkiksi pullan leipomisen taikinan alustamisesta alkaen ajoitan mieluiten siihen, kun mies on tullut kotiin, Katjamaria vinkkaa.

16 |

Pilttipiiri lokakuu 2012

Vink arkeekejä n

lukie Aamu käte ssa an lehteä en n ja ”opala hea lapsell ma l delm e ehti” ää .

Aamutoimia ennakkoon Selkeä päiväjärjestys ja vanhempien keskenään sopima työnjako – siinä resepti, jolla perhe saa arkensa sujumaan. Työnjako on selvä heti aamukuudelta lasten herättyä.

– Niinä kahtena aamuna, kun Katjamarialle ei ole tulossa hoitolapsia meille kotiin, laitan itseni ja lapset kuntoon, jotta vaimo saa nukuttua hieman pidempään. Muina aamuina voin sitten minä venyttää aamu-uniani, kertoo lasten isä Toni Ruotsalainen.

Aamutoimia helpottaa sekin, ettei suihkussa lotraamiseen mene aikaa, sillä koko perhe käy suihkussa iltaisin. Hoitovapaalla lapsiaan hoitava Katjamaria ei muistele kaiholla myöskään aikaa ennen kuopuksen syntymää, jolloin molemmat vanhemmat lähtivät aamulla töihin. Silloin rutiinit, jos mitkä, pelastivat aamut. Esimerkiksi lasten herättämisestä huolehdittiin työvuorojen mukaan.

Omat ja lasten vaatteet oli jo illalla katsottu­

valmiiksi pinoihin, ja mies huolehti omien paitojensa silityksestä. Aamupalansa Milaja söi vasta päiväkodissa.

– Toki jonkun banaanin puolikkaan tai pienen hedelmän palan annoin tytölle käteen jo matkalle, ettei ihan nälkää tarvitsisi tuntea.

Keittiöön mahtuu monta kokkia Kun Toni-isä lähtee töihin, Katjamarialla riittää päivässä pyörittämistä, etenkin kun muutamana päivänä vahvuuteen kuuluu pari hoitolasta.

– Tavakseni on tullut esimerkiksi tarkastaa valmiiksi seuraavan päivän sää. Sen mukaan syntyy päätös, lähdemmekö kävelylle kauemmaksi leikkipuistoon vai jäämmekö kotipihaan ja millä varustuksilla.

Lasten ulkovaatteet löytyvät kätevästi omista nauloista ja koreista. Hoitolapsillekin on oma nimetty naulakko. Ulkoiluun on kätevää yhdistää myös kaupassa asiointi, vaikka viikon isoimmat ostokset tehdään yhdessä autolla. Aamu-ulkoilun jälkeen lapset ovat jo niin naatteja, että ruuan valmistuksen täytyy käydä sujuvasti. Yleensä Katjamaria on tehnyt ruuan valmiiksi jo edellisenä päivänä tai valmistaa aterian, joka on helppo toteuttaa lasten hääriessä jaloissa.

Keittiön alakaapin sivuun on kiinnitetty iso paperi, johon muksuilla on lupa taiteilla­ värikynillä. Lupa on myös kolistella kauhoilla ja kattiloilla ja auttaa ruokakassin tyhjentämisessä. Siinä sivussa tulee usein myös täytettyä keittiössä sijaitseva pyykkikone lasten avustuksella. >>

Pilttipiiri lokakuu 2012

| 17

kuva iStoc kpho to

Toni-isä huolehtii niinä aamuina lasten aamutoimista, kun hoitolapsia ei ole tulossa hoitoon. Näin äiti saa nukkua hieman pidempään.

Ka tai repnutoliinan n vauvakavulla voi osal in siivoukslistua een.

ruokaa a a k k o K lasti, ja tup sa toista o pakastaä varten. päivä

äteen k u t ile ekauden ja. a p p Sho ulevan ja lahjoettit teita ös n vaatuista myppa.

M kau

seen i e t e ä t Järjeskin lapselllele, kulle ori lapasi le. oma klle ja pipoil suki

Rutiini – oiva renki mutta huono isäntä

Selkeä ruokailuihin ja nukkumisiin pohjautuva päivärytmi rutiineineen luo turvaa lapselle. Se ei estä perhettä matkus­telemastakaan. Matkoilla rutiinit toteutetaan samanlaisina kuin kotona, vaikka ympäristö vaihtuu ja kaikkea uutta jännittävää tapahtuu. Matkaohjelma suunnitellaan niin, että lounasajasta pidetään kiinni, ja nukkuma-aikaan voi nukahtaa vaikka rattaisiin tutun unilelun turvin.

Hyvä rutiini on sellainen, joka kestää pieniä poikkeamiakin. Joskus rutiini voi kuitenkin muuttua kahlitsevaksi. Jos vanhempi ilta illan jälkeen istuu käsi lapsen kädessä unta maanitellen tai lapsi ei nukahda muuta kuin viereen, jatkuvaan silittelyyn tai sadun lukemiseen, ei se palvele enää edes lasta. Tavasta on tällöin opeteltava eroon. Parhaiten se käy, kun iltarutiineihin varataan riittävästi aikaa, ja lasta valmistetaan jo hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa, että tänään äiti lukee vain yhden sadun ja silittelee hetken. Jos lapsi itkee, ovella voi käydä välillä tyynnyttelemässä, mutta sängyn laidalle ei enää istuta.

Lapsen iästä riippuen lapsi oppii nukahtamaan ilman rutiinia jo viikossa tai muutamassa päivässä. Vanhempien on vain luotettava siihen, että näin on paras.

Kun kahlitseva rutiini on selätetty, lapsikin on silmin nähden tyytyväinen, ylpeä ja iloinen nukkumaan mennessään.

Lähde: Tuulia Matilainen, Lapsi elää rutiineista, Gummerrus, 2008

18 |

Pilttipiiri lokakuu 2012

– Isän ja tyttöjen hommiin kuuluu yleensä pyykkien levittäminen narulle ja viikkaami­ nen omiin pinoihin. Ja jotenkin sitä on per­ heenäitinä kummasti oppinut jo vaatteita ostaessa valitsemaan helposti hoidettavia ja mahdollisimman vähän silitettäviä materiaa­ leja, Katjamaria nauraa.

Satsaa unirituaaleihin Lastentarhanopettajana Katjamaria tietää, kuinka tärkeää päiväunet ovat lapsen kes­ kushermostolle, siksi niistä ei tingitä. Unille­ menoon onkin syntynyt selkeät käytännöt.

– Sillä aikaa, kun ensin nukutan pienem­ mät lapset, isommat rauhoittuvat jo valmiik­ si sohvalla kirjoja lukien.

Päiväunien aika onkin sitten ikiomaa huili­ aikaa.

– Ehdottomasti lepään silloin kun lapset­ kin. Ilman taukoa ei jaksa. Juon kahvit, nos­ tan jalat pöydälle, ehkä selailen facebookin.

Siivoamaan ja imuroimaan ehtii sitten myö­ hemminkin, lastenkin kanssa. Esimerkiksi pölyhuiskut ovat mainio väline innokkaille apureille. Jälkiä voi sitten parannella huo­ maamatta.

Illalla puuhastellaan lasten kanssa milloin mi­ täkin. Kun nukkuma-aika lähestyy, työnjako on niin selvä, että Milajakin osaa jo valmiik­ si laskea, kumpi vanhemmista istuu sängyn­ laidalle kirjan kanssa. Vuoroiltoina iltasadun lukee Milajalle isä, ja sillä aikaa äiti nukuttaa Linneaa ja päinvastoin. Unituhinan alettua on vanhemmilla hetki aikaa yhdessä.

Pölyhuiskut ovat mainio väline innokkaille apureille.”

– Vaikka yleensä siinä ei juurikaan muuta jak­ sa kuin katsella telkkaria, pariskunta nauraa.

Omastakin jaksamisesta on pidettävä huolta. Opintojaan jatkava Katjamaria käy välillä iltaluennoilla, ja tenttiin hän käy luke­ massa kirjastossa. Sen sijaan jumpan lapsi­ parkkiin hän voi ottaa lapset kätevästi mu­ kaan. Toni puolestaan pitää huolta kunnos­ taan sählyn voimin.

teksti Ilpo Salonen kuvitus Elsa Lakinnoro

Rokko on lievä kuumetauti Kun pikkulapsi saa iho-oireita ja kuumetta, kyseessä on usein jokin rokkotaudeistamme.

Se paranee lähes aina itsestään ilman lääkitystä.

T

uhka- ja vihurirokkoa sekä siko­ tautia estävä rokote kuuluu kaikille ilmaiseen rokotusohjelmaan, ja nämä taudit ovatkin nykyään hyvin harvinaisia.Vesirokkoonkin on rokote, mutta se ei ainakaan vielä ole yleisessä rokotusohjelmassa. Sen saa halutessaan lääkärin määräyksellä. ●

●

●

– Vesirokko ei itsessään ole vaarallinen, mutta aiheuttaa lapselle lähes viikon mittaisen taudin. Lisäksi lasta ei voi viedä hoitoon eikä huoltaja pääse töihin, kertoo lasten infektiotautien erikoislääkäri Harri Saxén Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikalta.

Rokot ovat virusten aiheuttamia. Poik­ keuk­sena on tulirokko, joka on bakteeri­ tauti. Se hoidetaan antibiootilla. Oireet on helppo tunnistaa: kuume, päänsärky, oksentelu, nielutulehdus, kielen punoitus ja turpoaminen sekä punoitus kasvoissa ja vartalolla.

Aiemmin yleinen tuhkarokko on nykyään Suomessa hyvin harvinainen, kiitos rokotusten. Lähinnä maahanmuuttajilla ja matkailijoilla sitä esiintyy joitakin tapauksia vuosittain.

– Tuhkarokon voi saada ulkomaanmatkalla, esimerkiksi Saksasta, jossa sitä on yleisesti.

Tauti voi aiheuttaa pahimmillaan aivotulehduksen tai jopa kuoleman. Jos on saanut rokotuksen tai jo sairastanut taudin, vaaraa ei ole, Saxén muistuttaa.

Vihurirokon oireet ovat lievät: kuumeilua, limakalvo-oireita ja hentoa ihottumaa, joka katoaa päivässä tai parissa. Rokotukset ovat hävittäneet taudin Suomesta lähes kokonaan, mutta muualla maailmassa sitä esiintyy.

Jos äiti sairastaa taudin raskausaikana, se voi aiheuttaa sikiölle epämuodostumia.

Vauvarokon sairastavat käytännössä kaikki lapset noin puolen tai viimeistään kahden vuoden iässä. Oireina ovat korkea kuume ja punoittava ihottuma koko vartalolla.

– Rokko ei ole vaarallinen, mutta ongelmana on, että oireet sopivat moneen muuhunkin tautiin. Jos lapsi on korkeakuumeinen ja kovin sairas, kannattaa tarkistuttaa lääkärissä, ettei kyseessä ole jokin muu vakavampi, kuumetta aiheuttava sairaus, esimerkiksi virtsatietulehdus tai keuhkokuume, Saxén neuvoo.

Parvorokko on lapsilla harmiton virustauti, johon ei ole rokotetta eikä hoitoa. Rokkoa on harvoin alle yksivuotiailla. Oireita ovat punoittava ihottuma kasvoissa ja raajoissa sekä kuumeilu. Odottavan äidin sairastama parvorokko voi olla haitallinen sikiölle, joten tämän kannattaa ottaa mahdolliset oireensa puheeksi neuvolassa.

Enterorokkoa on liikkeellä varsinkin syksyisin. Oireina ovat rakkulat käsissä, jaloissa ja suussa. Kuume voi olla korkea muutaman päivän. Koska syöminen voi olla hankalaa, esimerkiksi viilennetty hedelmäsose on kelpo ruokaa taudin ajan.

– Lepo ja tarvittaessa kuumelääke yleensä riittää hoidoksi rokkoihin. Poikkeuksena on tulirokko. Vesirokon oireita voidaan myös helpottaa viruslääkkeellä.

– Lapsen yleisvoinnin arviointi on olennaista: jos kuume on korkea eikä lapsi jaksa syödä ja on kovin väsynyt, lääkärikäynti on tarpeen, Saxén neuvoo.

Pilttipiiri lokakuu 2012

| 19

kokataan kotona

teksti Heli Kuusipalo kuvat Tommi Tuomi

Leivotaan

leipää

Leivän leipominen on mukavaa, ja leipoa voi melkein mistä aineksista vain.

Leivät sopivat yli yksivuotiaille.

Gluteeniton vuokaleipä tai täytemuffinit Focaccia ei kaipaa erillisiä leivänpäällysteitä, koska ne voi laittaa leivälle jo ennen paistamista.

Focaccia on parhaimmillaan salaattien tai keiton lisäkkeenä.

0,5 litraa nestettä (omenamehua tai vettä) 5 keitettyä perunaa 1 tl suolaa 1–2 rkl sokeria tai siirappia 1 rkl timjamia 1 pussi kuivahiivaa yhteensä noin 1 litra tattari- tai muita luontaisesti gluteenittomia jauhoja 1/2 dl rypsiöljyä Keitä perunat kypsiksi ja soseuta. Laita kädenlämpöinen neste kulhoon. Lisää suola, sokeri ja timjami ja sekoita hyvin.

Lisää kuivahiiva jauhojen joukkoon, samoin öljy. Sekoita taikina esimerkiksi puukauhalla tasaiseksi.

Anna taikinan kohota liinan alla noin kaksinkertaiseksi. Nostele muffinssivuokiin taikinaa, niin että ne täyttyvät 3/4 saakka.

Saat taikinasta 12 muffinssia tai yhden vuokaleivän (2 litran vuoka).

Paista kohotetut leivonnaiset 200 asteessa. Vuokaleivän paistoaika on lähes tunti, muffinssien 25 minuuttia.

Gluteenittomissa vuokaleivissä on sisällä yllätyksenä liha- tai kasvispyöryköitä.

Ne ovat myös käteviä vaikka retkiruokana.

20 |

Pilttipiiri lokakuu 2012

Vinkki! Voit laittaa muffinssivuokiin taikinan joukkoon yhden gluteenittoman lihapullan/muffini.

Focaccia 0,5 litraa vettä 1 tl suolaa 1 rkl sokeria 1 pussi kuivahiivaa yhteensä noin 1 litra vehnäjauhoja 1/2 dl rypsiöljyä Laita kädenlämpöinen neste kulhoon. Lisää suola, sokeri ja osa jauhoista, jonka joukkoon on sekoitettu kuivahiiva. Sekoita hyvin. Alusta taikinaa käsin lisäämällä joukkoon loput jauhot ja öljy. Kun taikina on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista, se on valmis. Kohota taikina liinan alla noin kaksinkertaiseksi.

Kaada taikina jauhotetulle leivinpöydälle ja jaa se kahteen tai neljään osaan.

Kaulitse tai taputtele käsin taikinasta kaksi isompaa tai neljä pienempää ohutta levyä ja laita ne leivinpapereiden päälle uunipelleille. Kohota 15 minuuttia.

Sivele leipien päälle oliiviöljyä. Leikkaa päälle esimerkiksi ohuita keittämättömiä perunan siivuja tai juustohöylällä porkkanan tai kesäkurpitsan siivuja. Pistele haarukalla reikiä taikinaan, jotta leipä paistuu tasaiseksi eikä siihen nouse ilmataskuja.

Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Vinkki! Muita vaihtoehtoja leivän päälle ennen paistamista: oliiviöljyä, rosmariinia, perunaa, kesäkurpitsaa, sieniä, munakoisoa, rucolaa, tomaattikastiketta, savulohen siivuja tai juustoraastetta. Paistamisen jälkeen voit lisätä leipien päälle tuoreita yrttejä, salaattia tai kylmäsavulohta.

Vinkki! Ripottele leipien päälle tummia ja vaaleita seesamsiemeniä ja aurinkokukkarouhetta.

Leipä- tai sämpylä­taikinan perusohje Laita kädenlämpöinen neste kulhoon.

Lisää mausteet ja osa jauhoista. Sekoita hyvin.

Lisää kuivahiiva jauhojen joukkoon, samoin öljy.

Alusta taikinaa käsin, kunnes se irtoaa käsistä ja kulhon reunoista.

Anna taikinan kohota liinan alla noin kaksin­ kertaiseksi. Kaada taikina jauho­tetulle leivin­ pöydälle ja vaivaa tasaiseksi ja notkeaksi ja leivo joko kaksi isohkoa limppua tai sämpylöitä.

Kohota sämpylät tai leivät lämpimässä paikassa liinan alla. Paista leipiä 200 asteessa noin 25 minuuttia ja sämpylöitä 225 asteessa noin 10 minuuttia.

w.pilttipiir w i w Piltti

reseptit f. i >

> reseptit .fi

piirin verkkosivuilta löydät runsaasti lisää ruokaohjeita niin arkeen kuin juhlaankin.

w.pilttipii ri ww

0,5 litraa nestettä (omenamehua, maitoa tai vettä) 1 tl suolaa 1–2 rkl sokeria tai siirappia 1 pussi kuivahiivaa jauhoja yhteensä 1,1–1,3 litraa 1/2 dl rypsiöljyä

Pilttipiiri lokakuu 2012

| 21

Piltin parhaat palat Piltti-perhe kasvaa Syksyn saapuessa Piltin purkkiperhe kasvaa kätevillä kaksoset-pakkauksilla.

Suosituimmat Piltti-ateriat, jogurtit ja rahkaisat välipalat 5 kuukaudesta alkaen siirtyvät kuluttajaystävällisiin kaksosetpakkauksiin. Myös 8 kuukauden hedelmäiset välipalavaihtoehdot, Rukiinen Hedelmämysli ja Herukkaiset palat, siirtyvät kahden purkin pakkauksiin.

Piltin kuutoset-valikoima kasvaa.

Uusin tulokas on herkullinen Punaposki, jossa maistuvat vadelma, persikka ja punaiset puolukat.

Kokeile uusia pakkauksia ja kerro mielipiteesi sekä äänestä jogurttista tai rahkaista suosikkiasi – voit voittaa kivan kangaskassin tai Kuukauden Piltit!

Kampanja-aika: 1.10.2012 – 31.1.2013 osoitteessa pilttipiiri.fi.

Uudet ateriat Juhlavuoden ateriat syntyivät yhteistyössä Makuraadin kanssa.

60-vuotisjuhlaansa viettävä Piltti on kehittänyt yhteistyössä suomalaisten lapsiperheiden kanssa makaronilaatikon ja perunasose-jauhelihalaatikon. Uutuudet sopivat tarjottavaksi 12 kuukauden iästä alkaen.

– Lastenruokien kehitys on tarkkaa puuhaa. Pieni lapsi syö määrällisesti vähän, jolloin ruoan on oltava ravitsevaa ja terveellistä. Luonnollisesti ruoan pitää myös maistua hyvältä.

Maun arvioinnissa Piltin pienet makuraatilaiset ovat korvaa­ maton apu. Onnistunut lastenruokaresepti yhdistääkin aikuisten ja lasten intressit ruoan terveellisen tasapainoisesta koostumuksesta ja maistuvuudesta, kertoo tuoteryhmä­ päällikkö Päivi Pätsi Suomen Nestléltä.

Puhtaat ja turvalliset raaka-aineet ovat lastenruokien ­valmistuksen lähtökohta. Valtaosa Piltin raaka-aineista tulee Suomesta tai muista Pohjoismaista. Sopimustilaviljelijät Suomessa tuottavat muun muassa porkkanaa, hernettä ja perunaa, jotka kaikki voidaan jäljittää pellolle asti.

Lehden matkassa Ensimmäinen Pilttipiiri-lehti syntyi vuonna 1995.

Jo tuolloin lehden linja oli, että lukijat saavat asian­ tuntija­tietoa lapsen ravitsemuksesta, kehityksestä, terveydestä ja muista pienten lasten elämään liittyvistä asioista suoraan kotiinsa.

Lehden aiheet ovat kattaneet muun muassa ruokailu­pulmia, pienten harrastuksia, parisuhdeasioita, hellittelyn merkitystä, isyyslomaa, kotikonsteja koliikkiin, päiväkoti­harjoittelua ja monia muita vanhempia askarruttavia asioita.

Vaikka aika on kulunut, niin pienokaisten ilmeet ja eleet ovat edelleen yhtä hellyyttäviä: tämän voit nähdä eri aikakausien lehtien kansikuvista!

22 |

Pilttipiiri lokakuu 2012