Pilttipiiri 1/2014

L A P S I P E R H E I D E N P U O L E L L A 6 0 V U O T TA

M A A L I S K U U 20 1 4 > PILTTIPIIRI.FI

KUMMIN

turvallisessa syliss채 s.16

Rauhoittava Masennuksesta Tarttuva kihomato s.19 kylpy s.5 selvi채채 s.10

Sisältö N R O 1 | M A A L I S K U U 201 4

06 10 14 16

0610

19 kannen kuva: Sampo Korhonen

lapsipe

Pilttipiiri-sivusto tarjoaa kiinnostavaa asiaa lasten kehityksestä, ravitsemuksesta ja lapsiperheen arjesta. LIsäksi saat tietoa tuotteista sekä vinkkejä leikkeihin ja askarteluun. Voit myös lähettää meille palautetta tai ilmoittautua Piltin Maku­ raatiin, jossa lapset koemaistavat kehitteillä olevia tuotteita. Tykkäämällä Pilttipiiristä Facebookissa saat ajankohtaista tietoa tapahtumista.

Tavataan Pilttipiiri.fi:ssä!

2 |

maaliskuu 2014

Lapsi kasvaa kasviksilla Hyvin koostettu kasvisruokavalio on terveellinen vaihtoehto pienestä pitäen. masennus

Ihme, joka masensi Päivä päivältä mieliala synkkeni. kasvu & kehitys

Saa pelätä Lapsen pelko pitää ottaa tosissaan. perhe & vapaa-aika

Kummi on lapsen varavanhempi ”Halusimme kummeiksi ihmiset, joihin voimme luottaa kuin kallioon.” terveys

Kiusallinen kihomato Madot tarttuvat ihmisestä toiseen.

palstat

20 Hyvä Lukija!

Tämä on Pilttipiiri-lehden viimeinen painos, ja Pilttipiiri siirtyy kokonaan internetiin.

Tervetuloa jatkossa Pilttipiiri.fi-sivustolle.

ravitsemus

rheide

n puol el

la 60 v u o t ta

lok aku

u 2013 > Piltti Piiri.f

i

03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 5 kysymystä 09 Tästä elämästä 20 Kokataan kotona 22 Piltin parhaat palat

www.pilttipiiri.fi www.facebook.com/pilttipiiri PILTTIPIIRI-LEHTI lähetetään Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen

Odotettu pik

veli ku-

Paljonko päiväunta? s.5

l a p s i p e r h e i d e n p u o l e l l a 6 0 v u o t ta

s.10

Ero näkyy Kasvu arjessa s.14 digiin s.16

M a a l i s K u u 20 1 4 > PilttiPiiri.fi

Uusi kansi tähän Kummin turvallisessa sylissä s.16

rauhoittava Masennuksesta tarttuva kylpy s.5 selviää s.10 kihomato s.19

mukaisesti 4–16 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille.

PILTTIPIIRI-LEHDEN JULKAISIJA: Suomen Nestlé, PL 50,

02151 Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh. 0800 0 6161 PAINO: PunaMusta, Joensuu OSOITELÄHDE: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 123, 00531 Helsinki ISSN 1238-8432 TOIMITUSKUNTA: Päätoimittaja viestintäpäällikkö Aino Pajukangas / Suomen Nestlé sekä tuottaja Henna Tanskanen / Otavamedia Asiakasviestintä.

PILTTIPIIRI-LEHDEN TEKSTIT on tarkistanut lasten­ruoka­neuvottelu-

kunnan puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lasten­klinikka.

PILTTI tukee Mannerheimin

Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi.

pienet palat

Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa pilttipiiri.fi

Parisuhdetaidot vahvistuneet

Summanmutikka: Vauvan kanssa – iloista puuhaa ensimmäiseen vuoteen. Sanoma Pro Oy ja tekijät, 2013.

Useimmat suomalaiset parisuhteet ovat onnellisia, ja halu elää parisuhteessa näyttää kymmenen vuoden aikana vahvistuneen. Tiedot käyvät ilmi Väestöliiton Perhebarometrista, Yhdessä vai erikseen, Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä.

Hyvä parisuhde rakentuu ennen kaikkea luottamuksen ja molemminpuolisen arvostuksen ja kunnioituksen varaan. Eroriskiä lisäävät kuitenkin erilaiset arvot, elämäntyylit ja yhteisen ajan puute. Ristiriitoja parisuhteissa syntyi arkisista asioista, kuten kotitöistä ja lasten kasvattamisesta.

– Hyvän parisuhteen tärkeimmät ominaisuudet olivat sangen epäromanttisia.

Parisuhde näyttäytyi erityisesti yhteistyösuhteena, jonka tavoit­ teet ovat käytännöllisiä, kertoo Perhebarometrin tehnyt tutki­ musprofessori Osmo Kontula Väestöliitosta.

VAUVAPUUHAA

kuva Shutterstock

Vauvan kanssa -kortit tarjoavat monenlaista puuhaa vauvan eri kehitys­ vaiheisiin. Korteissa on ohjeita esimerkiksi lorutte­ luun, leikittelyyn ja väri­ kylpyyn. Kokeile vaikka sylihissiä tai sukkapalloa.

Leikitään ulkona kissaa ja hiiriä

lähde: www.oppijailo.fi

Laura Honkasalon kirja nuukailusta tarjoaa yllätyk­ siä ja itsetekemisen iloa. Kun kukkaronnyörit kiristyvät, mummon säästövinkit voivat tulla tarpeeseen. Aiheita ovat muun muassa vaati­ maton vauva, herkkuja huokeammin, tähteet talteen ja aikanuukailun aakkoset.

Nuukaillen eli kuinka pelastin kukkaroni ja maailman.

Laura Honkasalo, Kirjapaja 2014.

SATU PIENELLE, PALAPELI ISOMMALLE

kuva Atte Lakinnoro

Ulkoilusäät ovat mitä mainioimmat. Siksi kannattaa lähteä lasten kanssa ulos liikkumaan. Pienimmätkin voi ottaa mukaan leikkiin lempeästi opastaen.

Leikissä kaksi lasta valitaan kissoiksi ja muut ovat hiiriä. Kissat valitsevat itselleen pesäpaikan leikkipaikalla ja menevät sinne seisomaan. Hiiret seisovat keskellä leikkialuetta.

Leikki alkaa, kun joku hiiristä huutaa: ”Kissa ei saa meitä kiinni!” Kissat ryntäävät hiirien perään, ja kun kissa saa hiiren kiinni, hiiri joutuu kissan pesään. Leikki jatkuu, kunnes kaikki hiiret on pyydystetty. Leikin voittaa enemmän hiiriä pyydystänyt kissa.

SAA SÄÄSTÄÄ

Pienen siilin luku- ja tou­ hupaketti sisältää tarinan siilin retkestä ja palapelin.

Keväinen retkipäivä muut­ tuu jännittäväksi seikkailuk­ si, kun vauvasiili kadottaa peittonsa. Ja mitä sitten tapahtuikaan.

Pikkusiili. Kuvakirja ja kaksipuolinen palapeli.

M Christina Butler, Tina Macnaughton, suomentanut Tuula Syvänperä.

Karisto Oy 2013.

maaliskuu 2014 | 3

omin käsin teksti Heljä Hyytiä kuvat Atte Lakinnoro

Askart vinkkejä pääesiluäiseen

Kevättä ilmassa

Ihanan kepeät narupallot koristavat kodin kevääseen.

Oletko jo kokeillut? Askartele lasten kanssa erikokoisia ja näyttäviä palloja vaikka yllätykseksi kummille.

P

aperiaskartelu saa uuden ulottuvuuden, kun teet paperinarusta erikokoisia palloja. Keveästi keikkuvat narupallot voit ripustaa ikkunaan, sommitella keväisten juhlien pöytäkoristeeksi tai ripustaa kattolamppuun.

Erivärisistä paperinaruista tai langoista tehdyt pallot tuovat keväisen tunnelman pääsiäiseksi tai voit säästää ne vapun iloksi.

TARVIKKEET ilmapalloja muovikelmua vesiliukoista yleisliimaa (Eri Keeper) ohutta paperinarua, esimerkiksi askarteluliikkeistä sekoitusastia liimalle ja vedelle, esimerkiksi pieni pakasterasia sakset 4 |

maaliskuu 2014

Pääsiäinen on vajaan kuukauden kulutt ua. Jos haluat askarrella perin teisiä pääsiäis ­ koristeita, niin Pilttipiiri-sivus tolta löydät useita ohjeita. pilttipiiri.fi > as karrellaan > askartelu.

TEKO-OHJE Puhalla ilmapalloista pieniä, halkaisijaltaan noin 10 cm:n palloja. Solmi pallon suu kiinni. Muotoile kelmun avulla palloista pyöreitä. Varmista, että kelmu peittää koko pallon, sillä se ­­ estää narun tarttumisen kiinni palloon liimaus­vaiheessa.

Kaada kuppiin noin 3 ruokalusikallista liimaa ja tilkka vettä. Sekoita juoksevaksi. Varo, että et lisää vettä liikaa, koska liian juokseva seos kuivuu hitaasti eikä pidä kunnolla. Liimaseosta kannattaa tehdä vähän kerrallaan.

Kostuta narua sormissasi vesi-liimaseoksella ja keri sitä ristiin rastiin pallon ympäri. Jätä johonkin kohtaan vähän isompi aukko viimeistelyä varten. Älä liota narua, liimaseos kyllä notkistaa narua vielä tekovaiheessa. Pujottele lopuksi narun pää edellisten kerrosten alle.

Anna pallon kuivua kelmun päällä, kääntele välillä. Kun liima on kovettunut, puhkaise ilmapallo ja ujuta se ja kelmu varovasti ulos jättämästäsi aukosta.

VINKKI! Työskentelytaso, lattia ja itsensä kannattaa suojata hyvin, koska liimaseos roiskuu helposti.

5 kysymystä teksti Henna Tanskanen kuvitus Pia Holm

1

Millainen on hyvä paikka?

Kun kylpyaika lähestyy, siihen varattu ­ tila kannattaa rauhoittaa pelkästään kylpemiselle. Yleensä tilana on kylpyhuone tai saunan pesuhuone. Sopiva paikka riippuu toki kodista. Tärkeintä on, että tila on rauhallinen, siellä on lämmin valaistus ja minimissään normaali huonelämpö, ettei lasta ala viluttaa.

Kuinka usein kylpyyn?

2

Terveen vauvan voi kylvettää 1–2 kertaa viikossa. Tämä on kuitenkin yksilöllistä, koska vauvoissa on eroja. Kylmällä pakkassäällä yksikin kylpykerta voi riittää.

Vauvalle nautinnollinen pesuaika on noin 5–10 minuuttia. Näin vesi ei ehdi jäähtyä. Sopiva veden lämpötila on 37 astetta.

Leikki-ikäisille riittää myös kylpy pari kertaa viikossa. Tarve riippuu lapsesta ja hänen ihostaan ja siitä, mitä päivän aikana lapsen kanssa on puuhastellut. Esimerkiksi kesäaikaan taaperot voivat tarvita kylpyä tai suihkua joka ilta. Siten vuodenajat vaikuttavat peseytymisen määrään.

3

Miten vauvaa kylvetetään?

Aikuiselle hyvä kylvetysasento ­on, jos pystyy seisomaan selkä suorana. Näin vauvasta saa varmemman otteen. Ammeen voi sijoittaa vaikka pöydälle. Kylvetettäessä vauvan pää lepää aikuisen ranteen päällä ja samalla kädellä pidetään kiinni vauvan olkavarresta.

Kylvetys aloitetaan kasvoista alaspäin.

Pestäessä käydään läpi muun muassa korvantaustat, kaula, ihopoimut, kainalot, napa ja nivuset.

Vauva ei tarvitse saippuaa. Kylpyöljyä voi laittaa muutaman tipan veteen. Taapero sen sijaan voi tarvita mietoa saippuaa, jos hän on kovin likainen päivän touhujen jälkeen.

Vauvaa tai leikki-ikäistä ei saa koskaan jättää ilman valvontaa. Siksi kaikki tarvittavat tavarat kannattaa varata käden ulottuville ennen kylpyhetkeä.

Jo pieni vauva nauttii kylvystä, kuten isompikin taapero.

Miten usein pienokaista sopii kylvettää? Kylpykysymyksiin vastaa terveydenhoitaja Sanna Taipale Metsäkankaan neuvolasta Lahdesta.

Rauhoitutaan kylpyhetkeen

4

Miten kuivataan, tarvitaanko rasvaa?

Kylvyn jälkeen lapsi kiedotaan kokonaan kylpypyyhkeeseen ja kuivataan hellästi taputellen. Taipeet ja ihopoimut pitää kuivata erityisen tarkkaan, etteivät ne jää kosteiksi. Joskus on hyvä laittaa talkkia taipeisiin, jos ne ovat päässeet hautumaan. Hautuneen ihon tunnistaa punoituksesta.

Terve hyvä iho ei tarvitse rasvaa. Jos iho on kovin kuiva, niin apteekista saatavaa perusrasvaa voi käyttää.

Mitä muuta peseytymistä tarvitaan?

5

Kylvyn lisäksi vauva tarvitsee pesua myös muina päivinä. Joka päivä on hyvä käydä vauvan iho läpi, ettei likaa jää esimerkiksi ihopoimuihin. Pesulapulla voi putsata kasvot, korvantaustat, kaulan ja muun vartalon.

Vauvat tykkäävät ilmakylvyistä, joten niitä kannattaa suosia vaipanvaihdon yhteydessä. Säännölliset pesurutiinit sopivat mukavaksi yhteiseksi hetkeksi aamuin ja illoin.

Lukuvinkki: Lue, miten pienten kanssa totutellaan saunassa käyntiin: pilttipiiri.fi > jutut > perhe ja vapaa-aika > totutellen saunaan

maaliskuu 2014 | 5

teksti Virve J채rvinen kuvat Photocuisine/SKOY

6 |

Lapsi kasvaa maaliskuu 2014

Oikein koostettu kasvis­ruokavalio edistää koko perheen terveyttä. Lapselle se antaa hyvät eväät myöhempään elämään.

J

os muu perhe syö kasvisruokaa, sitä – Alle kolmevuotiaana lapsen kasvu on hertarjotaan yleensä lapsellekin. Hyvin kin häiriöille. Puhdas vegaaniruokavalio on koostettu kasvisruokavalio on eetti- kasvuikäisen tarpeita ajatellen haastava koosnen ja terveellinen vaihtoehto pie- taa, ja siksi viralliset ravitsemussuositukset nestä pitäen. eivät suosittele sitä alle kouluikäiselle. Mut– Esimerkiksi sydänsairauksien riskiteki- ta jos ruokavalio sisältää munaa, maitotuotjöistä monet saavat alkunsa lapsuudessa, ja teita ja/tai kalaa, lapsi saa siitä tarvitsemansa näihin riskitekijöihin voidaan vaikuttaa run- ravintoaineet, Maijaliisa Erkkola­sanoo. saasti kasviksia ja vähän tai ei lainkaan eläinVegaaniruokavaliota ei suositella pikkuperäistä rasvaa sisältävällä ruokavaliolla, ra- lapsille siksi, että pitkäaikainen tutkimustieto vitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola­ sen vaikutuksista lapsen terveyteen puuttuu. sanoo.

– Jos perhe silti valitsee vegaaniruokava­ Hän työskentelee Helsingin yliopistossa lion, neuvolan tulee tukea sitä valinnassaan ja ja osallistuu parhaillaan uusittavien, lapsi- ohjata perhe ravitsemusterapeutille.Vegaaniperheiden ja raskaana olevien naisten ravit- lapselle suositellaan myös neuvolatarkastuksemussuositusten tekoon. sia tavallista tiheämmin.

Lapsen ruokavalion laatu on vaarassa romahtaa yksi–kaksivuotiaana, kun lapsi siir- Pinaatti on juhlaruokaa tyy syömään samaa ruokaa perheensä kans- Yleisistä ravitsemussuosituksista tutut ohjeet sa. Usein ruokavalion rasvan laatu huononee pätevät kasvisruokailuun: viljatuotteet valija sokerin ja suolan määrä kasvaa. taan täysjyväisinä ja maitotuotteet vähäras– Tämä on hyvä hetki koko perheelle ko- vaisina. Sokeri jätetään juhliin ja suolaa käyhentaa ruokavalion laatua lisäämällä kasvis- tetään säästeliäästi. Suolan sisältämää natten, hedelmien ja marjojen käyttöä. Lapse- riumkloridia saadaan yli tarpeen, mutta sen na omaksutut ruokailutottumukset säilyvät mukana usein tulevaa jodia – kilpirauhas­ usein läpi elämän. hormonien rakennusainetta – nykyään liian­ vähän.

Muna ja maito mukana – Jodioitu suola on jodin lähteistä suurin.

Kasvisruokavalioita on erilaisia. Laktove- Elintarviketeollisuuden suola on pääosin getaristi hyväksyy lautaselleen kasvikunnan jodi­oimatonta, samoin trendikkäät erikoistuotteiden ohella myös maitotuotteet, lakto- suolat. Perheen ruoanvalmistussuolan tulisi ovovegetaristi niiden lisäksi munan ja semi­ olla jodioitua, Maijaliisa Erkkola muistuttaa. vegetaristi silloin tällöin kalaa tai vaaleaa­ Kasvikunnan tuotteita kasvisruokaperlihaa.­Vegaani karttaa kaikkea eläinperäistä. heissä syödään riittävästi ja monipuolisesti. >>

Alle kolmevuotiaana lapsen kasvu on herkin häiriöille.

eli yli y tikk

sta. A r kse

+1

tse ravi mu

kasviksilla

ivuotiaan ks

maaliskuu 2014 | 7

• Tuoreita ja kypsennettyjä kasviksia ja juureksia lautasesta noin puolet.

Ne sisältävät runsaasti välttämättömiä vitamiineja, kivennäisaineita ja flavonoideja.

• Perunaa, täysjyväriisiä tai vaikka ohraa lautasesta neljännes.

Vaihtelemalla viljalajeja saat ruokavalioon vaihtelua ja takaat riittävän kuidun, raudan ja energian saannin. Täysjyvävilja kuuluu joka aterialle leipänä, puurona, jyvinä tai myslinä.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry

Kata laktovegetaristilapsen lautaselle

• Papuja, herneitä, linssejä, siemeniä ja pähkinöitä lautasen toinen neljännes.

Ne takaavat proteiinin saannin.

• Kasvirasvaa leivän päälle ja ruoanvalmistukseen välttämättömien rasvahappojen turvaamiseksi.

• Marjoja ja hedelmiä jälkiruokiin, välipaloihin ja salaatteihin.

Niiden C-vitamiini parantaa raudan imeytymistä.

Yksivuotias voi syödä lähes kaikkia aikuisille sopivia ruoka-aineita.

– Kasviksista osa maistuu kitkerille, ja siksi uuteen kasvikseen tutustumiseen kannattaa varata 10–20 maistamiskertaa.

Kirpeä rucola, pinaatti ja punajuuri tulee jättää satunnaisesti nautittaviksi sisältämien­­ sä nitraattien vuoksi. Suuret nitraattimäärät voivat haitata hapenkuljetusta elimistössä.

Muutaman kerran kuussa syöty pinaattikeitto ei silti terveyttä vaaranna.

Hyvin koostettu kasvis­ruokavalio on terveellinen vaihtoehto pienestä pitäen.

8 |

maaliskuu 2014

Pienelle mahalle ravintotiheää ruokaa Lapsen ruokahalu on ailahtelevainen. Siksi riittävä ravintoaineiden ja energian saanti voi huolestuttaa kasvisruokaa syövän lapsen vanhempaa. Annosten pienuuden ja kiihkeän kasvun vuoksi lapsen ruoan tulee sisältää suhteessa aikuiseen enemmän ravintoaineita.Vegaanille ja niukasti eläinperäisiä ravintoaineita syövälle kriittisiä ravintoaineita ovat B12ja D-vitamiinit, sinkki, kalsium, rauta ja jodi.

Näiden riittävästä saannista kannattaa kysyä ravitsemus­terapeutilta.

B12-vitamiini on tarpeen punasolujen muodostumiseen ja hermostolle, eikä sitä

löydy kasvikunnan tuotteista. Kalasta sekä D-vitamiinilla täydennetyistä maitovalmisteista ja margariineista saatavaa ja auringon valosta iholla muodostuvaa D-vitamiinia tarvitaan erityisesti luuston ja hampaiden kehitykseen.Ympärivuotinen D-vitamiinilisä on tarpeen jokaiselle alle 18-vuotiaalle.

– Luomumaidon käyttäjän kannattaa muistaa, ettei tätä maitoa ole vitaminoitu.

Useimpiin riisi-, kaura- ja soijamaitoihin on lisätty D-vitamiinia, Maijaliisa Erkkola huomauttaa.

Kalsium on luuston rakennusaine, jota saa siemenistä ja maidosta. Rauta on tarpeen veressä­hapenkuljetuksesta vastaavalle punasolujen hemoglobiinille. S ­ itä on täysjyväviljassa, kuivatuissa hedelmissä, vihreissä lehtivihanneksissa ja palkokasveissa. Täysjyvätuotteet sisältävät myös sinkkiä, hormonituotannon ja vastustuskyvyn kannalta tärkeää hivenainetta.

Kasvisruokaa syövän lapsen­riittävästä energiansaannista ei vanhempien yleensä tarvitse huolestua.

– Esimerkiksi pähkinät ja siemenet ovat ­ras­vaisuutensa vuoksi energiapommeja, mut­­ta niiden rasva on suositeltavaa pehmeää­rasvaa.

Suurta ja pientä, arkea ja juhlaa. Lapselle kaikki on uutta.

tästä elämästä

Iloinen pomppija Peruna-porkkanasoseen nautiskelun jälkeen r­ uokaa löytyy vielä otsasta ja paidasta. Se ei kuitenkaan, Robertia, 5 kk, haittaa, koska pikkuisella on kova kiire pomppimaan.

Kun Robert oli vielä äidin masussa, hän nauratti ihmisiä potkiessaan yötä päivää niin vimmatusti, että äidin masu vain heilui. Pomppiminen on siis hauskinta, mitä Robert tietää. Toisinaan masuvaivat häiritsevät poikaa, mutta vanhempien ei tarvitse kuin pompottaa, niin johan pienokainen nauraa kikattaa.

Pomppimisesta on tullut Robertille jo harrastus.

Hän harrastaa sitä muiden vauvojen kanssa vauvajoogassa. Äiti miettiikin, tuleeko pojasta steppaaja, vaikka isä toivoisi jalkapalloilijaa. Robert itse taitaa vain odottaa, että pääsisi omin avuin hyppimään. teksti Henrietta Sipilä kuva Sampo Korhonen

maaliskuu 2014 | 9

teksti Susanna Haanpää kuva Corbis/SKOY

Ihme, joka masensi

Arvioidaan, että 10–15 prosenttia äideistä sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Äiti saattaa tuntea olonsa väsyneeksi tai epävarmaksi tai potea syyllisyyttä, jos ei osaa iloita lapsestaan. Helsinkiläinen Kati kertoo oman tarinansa.

O

li suoranainen ihme, että Kati alkoi odottaa pienokaista.

Vaikka jokainen raskaus on suurenmoista sattuman kauppaa, tulevalla äidillä oli hiukan tavallista enemmän mutkia matkassa: Ennen kuin pieni Joonas-poika ilmoitti tulostaan, Katilla oli ollut kohdun ulkopuolinen raskaus. Se johti toisen munasarjan poistamiseen. Lääkäri ennustikin, että raskaaksi tuleminen olisi tavallista hankalampaa.

Kati ja miehensä Tomi yrittivät raskautta pitkään. Lopulta pariskunta päätyi aloittamaan hedelmöityshoidot.

– Hoitavan lääkärin suosituksesta päätimme pitää kesän ajan taukoa lapsentekopuuhista, ja syksyllä aloittaisimme hoidot, Kati kertoo.

Kesän lopulla Kati huomasi olevansa raskaana, vähän ennen kaavaillun hoitojakson alkua.

Sydänäänet kateissa Alkuraskauden aikana Kati kävi lääkärissä vuotojen takia.

Ultraäänessä todettiin, etteivät sikiön sydänäänet kuuluneet. Katille varattiin aika kaavintaan, jonne hän meni mieli matalana.

– Tomi vei minut sairaalaan ja sovimme, että soitan, kun minut saa hakea kotiin toipumaan. Oli siinä Tomilla ihmettelemistä, kun soitinkin melkein heti hänelle. Kerroin, että kaavintaa ei tehtäisi, sillä sikiön sydänäänet kuuluivat sittenkin, Kati muistelee.

Alkuvaikeuksien jälkeen raskaus eteni mallikkaasti, ja lapsesta tuli hankaluuksien voittamisen jälkeen entistäkin toivotumpi. Kohta heistä tulisi vihdoinkin perhe.

Hieman ennen laskettua aikaa neuvolalääkäri passitti >> 10 |

maaliskuu 2014

Minusta tuntui, että maailma menee menojaan, ja itse jään neljän seinän sisälle.”

maaliskuu 2014 | 11

Bluesista psykoosiin Synnytyksen jälkeen äidin tunnetilat vaihtelevat herkästi. Välillä itkettää, toisinaan väsyttää, ja joskus olo on avuton. Oireiden vaikeusaste määrittelee, mistä on kyse.

Baby blues, eli synnytyksen jälkeinen herkistyminen • 50–80 prosentilla synnyttäjistä • alkaa 1–2 viikon kuluessa synnytyksestä • itkuherkkyys, väsymys, alakuloisuus ja nopeat mielialan muutokset • oireet yleensä lieviä, menevät ohi itsestään

Katin sairaalaan raskausmyrkytysepäilyn vuoksi. Viimeiset viikot menivät kuitenkin hyvin, ja Joonas syntyi huhtikuussa ajallaan.

Tyhjä olo

Apu lähellä Monet tahot auttavat, jos äiti tai äidin lähipiiri epäilee synnytyksen jälkeistä masennusta tai alavireisyyttä. Ensin kannattaa ottaa yhteys omaan neuvolaan. Lisää tietoa ja neuvoja voi etsiä esimerkiksi seuraavista osoitteista: • Mannerheimin lastensuojeluliiton vanhempainnetti: www.mll.fi/vanhempainnetti • Äidit irti synnytysmasennuksesta – ÄIMÄ ry: www.aima.fi • www.terveyskirjasto.fi > synnytyksen jälkeinen masennus

12 |

maaliskuu 2014

Synnytyksen jälkeinen masennus • noin 10–15 prosentilla synnyttäneistä • vaikeusaste vaihtelee lievästä psykoottiseen masennustilaan • oireita mm. mielialan lasku, itkuisuus ja ärtyisyys, erilaiset unen häiriöt, arvottomuuden ja avuttomuuden tunne, toimintakyvyn lasku, toivottomuus ja jopa itsetuhoiset ajatukset • oireet koskettavat koko perhettä • paraneminen yleensä muutaman kuukauden kuluessa, toipumisen todennäköisyys hyvä • voi liittyä pitkäkestoiseen masennukseen, uusia masennusvaiheita voi tulla vuosien kuluessa • uusiutumisriski 40 prosenttia seuraavien synnytysten yhteydessä

Vaunulenkille lähteminen tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta.

Ensimmäinen viikko synnytyksen jälkeen meni ihanaa tuhisevaa kääröä ihmetellessä.

Tuoreet vanhemmat olivat onnellisia ja iloisia pienestä pojastaan.

– Silti minusta tuntui jo silloin jotenkin rosysteemin nukkumiseen. Viikonloppuisin tyhjältä, Kati pohtii.

Tomi valvoi vauvan kanssa toisen yön, jotta Kun Joonas oli pariviikkoinen, Kati al- sain nukkua edes kerran viikossa pidemmät koi potea ruokahaluttomuutta.Vuorokauden yöunet. Kun Joonas oli vielä aivan pieni, lähmittaan hän saattoi syödä ainoastaan pienen din viikonlopuksi vanhempieni luo huilaamäärän suklaata ja lasillisen mehua. maan. Tiesin, että Tomi hoitaisi vauvan erinPäivä päivältä myös mieliala synkkeni. omaisen hyvin tämän ajan.

– Minusta tuntui, että maailma menee meVaikka järjestely auttoi jonkin aikaa, Kati­ nojaan, ja itse jään neljän seinän sisälle, ulos alkoi lopulta kärsiä myös unettomuudesta. kaikesta. Tunsin itseni täysin ulkopuoliseksi.

– Kun Joonas nukkui öisin vain lyhyitä pätKati hoiti Joonasta edelleen tunnollises- kiä, en itse vaipunutkaan niiden aikana uneen. ti. Hän vaihtoi vaipat ja ruokki vauvaa säänKati laihtui laihtumistaan ja alkoi lopulta nöllisesti sekä piti tätä paljon sylissään. Silti eristäytyä muusta maailmasta. sisimmässä kalvoi tunne, ettei kaikki mene – Välillä en edes vastannut puhelimeen. niin kuin pitäisi.

En vain jaksanut. Ulos vaunulenkille lähteVauva-arki uuvutti. Välillä Kati syytti itse- minen tuntui ylitsepääsemättömän vaikealta, ään tuntemuksistaan ja toisaalta tunsi huolta, samoin kauppareissut. saiko vauva kaiken tarvitsemansa. Lasta hän Tomi tajusi, ettei Kati voi hyvin ja kannusti hoiti jokseenkin mekaanisesti. tätä ottamaan asian puheeksi neuvolassa. Rutiinikäynnillä Kati rohkaistui kertomaan tunYöt ilman unta temuksistaan.

Joonas valvotti. Neuvolassa todettiin, että – Käynnin päätteeksi neuvolalääkäri määpienokaisella oli vaikea koliikki. Sen lisäksi räsi minulle mielialalääkettä, jonka avulla pahänellä oli myös allergioita. raneminen alkoi hiljalleen.

– Kehitimme lopulta mieheni kanssa vuoPerhe teki myös uudet nukkumajärjeste-

Lähde: www.thl.fi

Synnytyksen jälkeinen psykoosi • 0,1–0,2 prosentilla synnyttäjistä • oireet ensimmäisen kuukauden aikana synnytyksestä • oireita mm. uupumus, levottomuus, unettomuus, harhat ja sekavuus • ennuste on hyvä, vaatii aina psykiatrisen hoidon

lyt: vauva siirrettiin yöksi omaan huoneeseen.

Joonas oli tuolloin neljän kuukauden ikäinen.

– Tuntui, että sekä minun että vauvan unen laatu parani – liekö Joonaskin vaistonnut äitinsä hädän ja nukkui levollisemmin, kun en ollut ihan vieressä?

Tuki ensiarvoisen tärkeää Kati kiittelee auttavaista tukiverkostoaan.

– Vanhempani, appivanhempani sekä Joonaksen kummitäti auttoivat, kun oli rankinta.

He ottivat kukin vuorollaan Joonaksen välillä yökylään. Näin saimme Tomin kanssa paikata univelkaamme. Jokainen heistä – myös Tomi – tajusi, että tarvitsen toipumiseen sekä tilaa että aikaa. Tämä oli korvaamatonta.

Kun Joonas oli alle puolivuotias, onni ja ilo saivat jälleen hiljalleen otteen Katista.

– Elämä helpottui, kun sain itselleni lääkityksen, ja Joonaksen allergiat selvisivät. Pystyimme Tomin kanssa helpottamaan myös lapsen oloa. Tämä rauhoitti yöt, eli koko perhe sai levättyä. Tämä oli yksi avaimista toipumiseeni.

Kokemus jätti silti jälkensä.

– Olin aina haaveillut suurperheestä. Synnytyksen jälkeisen masennuksen vuoksi kuitenkin päätimme Tomin kanssa, ettei Joonakselle tulisi sisaruksia. Hän on rakas silmäterämme ja nyt olemme onnellisia juuri näin, Kati hymyilee.

Katin,Tomin ja Joonaksen nimet sekä asuinpaikkakunta on muutettu.

100 %

HEDELMÄÄ!

Pienokainen painautuu tiukemmin syliin, kun vieras aikuinen tulee lähelle lepertelemään. Yöllä uniin rymyävät kauhistuttavat hahmot, jotka saavat lapsen itkemään sydäntäriipaisevasti. Pelko – kuviteltukin – on kaikessa kauhistuttavuudessaa normaalia, lohduttaa asiantuntija. teksti Susanna Haanpää kuvitus Satu Kettunen

Saa pelätä

P

elko on luonnollinen tunnetila, jolla on tärkeä tehtävä. Se on suojareaktio, joka saa ihmisen välttämään uhkaavaa tilannetta tai asiaa, tutkijatohtori Katja Valli kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskuksesta Turun yliopistosta selittää.

Pelätessään ihminen reagoi joko todelliseen tai kuviteltuun uhkaan, ja pelkojen määrä ja kohde muuttuvat iän karttuessa.

– Lapsen pelko pitää ottaa tosissaan, vaikka pelon kohde olisi aikuisen mielestä irrationaalinen. Jos lapsi osaa jo puhua, häneltä kannattaa kysyä, mikä pelottaa ja annetaan lapsen kuvailla tilannetta, Valli opastaa.

Tärkeintä on, että aikuinen itse pysyy rauhallisena, eikä turhaan pakota lasta pelottaviin tilanteisiin, kuten menemään vieraan syliin väkisin.

– Esimerkiksi ennen neuvolakäyntiä lapselle voidaan jutella tulevista tapahtumista, mutta itse tilanteessa on syytä päästää lapsi helpommalla eikä pakoteta selviytymään pelottavasta tilanteesta yksin.

Tutkimusten mukaan lapsia pelottavat eniten eläimet, mielikuvitusolennot, pimeä, televisio-ohjelmat, pelit ja sadut.

– Lastenohjelmat voivat olla lapselle pelottavampia kuin satunnaisesti nähty, aikuisille suunnattu ohjelma, Valli tarkentaa.

Monenlaista pelottavaa Noin yhdeksän kuukauden ikäiset lapset alkavat kärsiä separaatio- eli eroahdistuksesta. Vanhemmista eroon joutuminen pelottaa, ­samoin vieraat ihmiset.

Tämäkin, kuten monet muut pelot, juontavat juurensa evoluutiosta.

– Selviytymisen kannalta on järkevää, että poikanen alkaa pelätä ympäristöään silloin, kun se kykenee liikkumaan itsenäisesti, eril-

lään emostaan.Tämä sisäsyntyinen pelko on yhä nykyihmisessäkin, Valli kertoo.

Alkukantainen pelko selittää senkin, miksi pienet taaperot eroahdistusvaiheessa saattavat pelätä erityisesti vieraita miehiä. Monilla eläinlajeilla vieraat aikuiset urokset ovat pennuille usein uhka.

Pimeän pelosta puhutaan, mutta varsinaisesti lapsi ei ehkä pelkääkään pimeää vaan sitä, mitä siellä voi vaania. Pimeän pelollekin löytyy mahdollinen syy lajinkehityksen varhaisvaiheilta.

– Ihminen ei näe pimeässä, mutta monet saalistajat näkevät. Ihminen ei aina ole ollut ravintoketjun huipulla, vaan saalistettava, Valli selventää.

Tiedostamatonta kauhua öisin Joskus lapsi saattaa alkuyön tunteina, pari kolme tuntia nukahtamisen jälkeen kirkua tai huutaa lähes hysteerisesti, eikä lapseen saa mitään kontaktia. Puhutaan yöllisistä kauhukohtauksista, jolloin lapsi ei ole hereillä, vaikka aivojen motoriset keskukset aktivoituvatkin.

– Tällainen kohtaus voi olla vanhemmalle vaikea katsella, mutta lapselle nämä ovat helppoja – he eivät itse muista tapahtumasta mitään myöhemmin, Valli lohduttaa.

Kauhukohtaukset saattavat kestää useita minuutteja. Tärkeintä on huolehtia, ettei lapsi huitoessaan tai potkiessaan loukkaa itseään.

– Lapselle voi puhua rauhoittavasti, mutta syliin ottaminen voi jopa provosoida kohtausta rajummaksi.

Pelon voi oppia Kun lasta alkaa pelottaa, keho valmistautuu taistele tai pakene -tilaan. Pieni lapsi saattaa itkeä, huutaa ja pyrkiä pois tilanteesta kaikin keinoin. Mitä nuorempia lapset ovat, sitä voimakkaampia myös pelot ovat.

Yksilölliset erot selittävät sen, miten herkästi tulkitsemme ympäristöämme ja mitä ylipäätään pelkäämme. Osa herkkyydestä selittyy altistumisella, eli sillä, mitä on aiemmin pelästytty.

– Tiettyihin asioihin pelko syntyy helpommin kuin toisiin. Esimerkiksi eläinpelko on herkempi syntymään kuin pistora­siasta saatavan sähköiskun pelko, Katja Valli kuvailee.

Lapsi oppii reagointia myös vanhemmiltaan.

– Iso osa ihmisten välisestä viestinnästä on ei-kielellistä, ja lapsi osaa tulkita vanhempansa ilmeitä, kehon kieltä ja hienovaraisiakin eleitä yllättävän tarkasti. Jos aikuinen tiedostamattaan tiukentaa otetta pienokaisestaan aina ison koiran nähdessään, lapsi saattaa oppia, että tilanteessa on jotakin pelättävää.

Mörköjä unissa Tarkalleen ei tiedetä, milloin lapsi alkaa nähdä unia, mutta unennäkö alkaa kehittyä todennäköisesti jo alle kaksivuotiaana.

Lapsia pelottavat eläimet, pimeä, ja mielikuvitusolennot.

– Noin kaksivuotias kykenee kertomaan jonkin verran unistaan, mutta sitä pienemmät eivät pysty sanoittamaan kokemaansa. Pienet lapset eivät myöskään osaa erottaa, mikä­ ­on totta ja mikä mielikuvituksen tuotetta.

Leikki-ikäiset näkevät suhteellisesti enemmän painajaisia kuin aikuiset, Valli sanoo.

Pahaa unta nähdään aamuyön aikana REM-univaiheessa. Unissa usein eläimet ovat vaarallisia ja realistisia. Pehmokrokotiilis­ta saattaa yhtäkkiä tulla ihan oikea.

Kun lapsi herää pahaan uneen, hän yleensä pelkää nukahtaa uudestaan ja ajattelee, ­että sama uni tulee takaisin. Tällöin lapsi hakeutuu isän ja äidin sänkyyn turvaan. Unesta on hyvä jutella lapsen kanssa joko saman tien tai aamulla, jos lapsi sen muistaa.

– Kannattaa myös kysyä, mikä teki unen eläimestä pelottavan, tai mennä yhdessä katsomaan vaatekomeroa, josta unen mörkö putkahti esiin. Lasta voi neuvoa kuvittelemaan mörköön jotakin hassua, vaikka vaaleanpunaisen mekon, ja pian painajaismainen olio ei vaikuta enää niin pelottavalta,­Valli neuvoo.

maaliskuu 2014 | 15

teksti Pinja Landén kuvat Sampo Korhonen

Äiti-Niten ja isä-Tuomon (yllä) silmäterä opettelee yhdessäoloa kummien, Hannan ja Kain, kanssa.

16 |

maaliskuu 2014

Joillekin kummius saattaa tarkoittaa vain nimellistä tehtävää ristiäisissä tai syntymäpäivälahjaa kerran vuodessa. Vänskän perheessä kummit seuraavat läheltä Dimon-pojan elämää.

Kummi

on lapsen varavanhempi

FAKTOJA KUMMIUDESTA • Kummi on kristillisen perinteen mukaan lapsen hengellinen ohjaaja ja vanhempi.

Käytännössä kristillisyys ei useinkaan enää liity kummiuteen.

• Jos lapsi kastetaan kirkon jäseneksi, kirkkoon kuulumaton henkilö ei voi virallisesti olla lapsen kummi. Kummin pitää olla myös rippikoulun käynyt.

• Lapsella on yleensä vähintään kaksi kummia, mutta ylärajaa kummeille ei ole.

O

n sateinen ja harmaa tammikuun aamu, mutta Nitte ja Tuomo Vänskän olohuoneessa ankeudesta ei ole tietoakaan. Iloinen puheensorina ja Dimonin jokeltelu täyttävät tilan, kun Hanna Karvinen ja Kai Aho leikkivät puolivuotiaan kummipoikansa kanssa.

Reilun vuoden ikäinen italian mastiffi Peto pyörii myös jaloissa vaatien osansa vieraiden huomiosta.

Läsnäoloa ja tukea Kylässä on tällä kertaa vain puolet kaikista Dimonin kummeista, sillä myös Kain vaimo Pirjo sekä Hannan mies Pauli ovat Dimonin kummeja. Vaikka Dimonia ei liitetty kirkon jäseneksi, vanhemmille oli tärkeää, että poika sai kummit.

– Halusimme Dimonin kummeiksi sellaiset läheiset ihmiset, joihin voimme luottaa kuin kallioon. Minulle on tärkeää tietää, että jos meille Tuomon kanssa joskus sattuisi jotain, voisin luottaa poikani kasvatuksen kummien käsiin, Nitte-äiti kertoo.

Kummit käsitetäänkin Vänskien ystäväyhteisössä eräänlaisiksi varavanhemmiksi. He ovat vanhemman roolissa ja läsnä lasta varten

Kummiksi kannattaa valita läheinen henkilö, sillä kummius on elinikäistä. aina silloin, kun oikeat vanhemmat eivät ole paikalla. Myös silloin, jos lasta tarvitsee tulevaisuudessa tuuppia pois väärältä polulta.

– Meille voi soittaa tai tulla kylään mihin vuorokauden aikaan vain, jos tarve vaatii, Hanna sanoo ja Kai nyökkää vieressä.

Ystävät ovat itse valittu perhe Nitte ja Tuomo muodostavat Hannan ja Paulin sekä Kain ja Pirjon kanssa niin tiiviin ystäväyhteisön, että se on heille kuin toinen perhe oman suvun asuessa kaukana Pirkanmaalla. Siksi kummivalintoja ei tarvinnut edes miettiä.

– Olemme kaikki todella hyviä ystäviä keskenämme. Voisi sanoa, että Hanna, Pauli, Kai ja Pirjo ovat tärkeimmät ja rakkaimmat >>

maaliskuu 2014 | 17

lemään, kuten hän vei omatkin tyttäremme.

Siellä Pauli opettaa hänet perkaamaan kalan, höyhentämään linnun, nylkemään jäniksen ja tekemään tulen.

Kai puolestaan aikoo viedä Dimonin ulkomaille laskemaan vesiliukumäkiä.

– Minusta kummin tehtävä on näyttää ja opettaa elämää, eikä taputella kummilasta höyhenillä.

Ei ole oikeaa tapaa olla kummi

VINKKEJÄ NIMIÄISIIN • Järjestä nimiäiset paikassa, jossa kaikilla on rento ja hyvä olla. Paikan ei tarvitse olla oma koti.

• Jos nimiäisissä on laulua, puheita tai muita esityksiä, panosta kunnolliseen äänen­ toistoon.

• Ohjelmaksi riittää ruokailun ja yhdessäolon lisäksi kummi­ todistusten jako, jonka luovut­ tamisen yhteydessä lapsen nimi paljastetaan.

• Nimen voi paljastaa myös kakussa tai vaikkapa kaikille jaettavan sukulaisiin tai ystäviin liittyvän ristisanatehtävän muodossa.

• Kummitodistukset voi askar­ rella itse pahvista. Netistä löytyy paljon kummitodistuksiin käyviä kauniita runoja, joita voi mukailla oman näköisekseen.

• Haluttaessa nimiäisissä voi olla ristiäisiin verrattava kaste, jossa lapsen varpaat upotetaan veteen.

• Muista, ettei nimiäisten järjestämisessä ole sääntöjä, jokainen tekee niistä itsensä näköiset.

18 |

maaliskuu 2014

ihmiset elämässäni Niten ja Dimonin lisäksi, Tuomo pohtii.

Kummiksi kannattaakin valita läheinen ystävä tai sukulainen, sillä kummius on elinikäistä. Vänskien mielestä sukulaiset kuuluvat elämään muutenkin, joten he halusivat Dimonin kummeiksi ystäviään.

Nimi laulun lomassa

Perheet ja kummit ovat erilaisia, eikä yhtä oikeaa tapaa olla kummi ole. Tärkeintä on, että vanhempien ja kummien toiveet ja odotukset kohtaavat. Siksi niistä on hyvä keskustella etukäteen. Toisaalta voi käydä myös kuten Vänskien samanhenkisessä ystäväyhteisössä: kummiudesta ei tarvinnut etukäteen puhua.

– Minulla ei ole etukäteisvaatimuksia kummeille. Riittää, että tiedän heidän olevan aidosti kiinnostuneita Dimonista ja hänen elämäänsä kuulumisesta, Nitte sanoo.

– Kun on kummina rehellisesti oma itsensä

Dimonin nimiäiset pidettiin Järvenpään ravintola Totissa, samassa paikassa, jossa juhlittiin myös Niten ja Tuomon häitä pari vuotta sitten.

Pirjo ja Hanna järjestivät molemmat juhlat.

Ravintola on kuusikolle tärkeä paikka, sillä­ siellä Pirjo ja Kai pyörittävät karaokeyritystään. Hanna on heillä töissä musiikkijuontajana, ja samoin oli Nitte keikkaluontoisesti usean vuoden ajan. Nitte toimi myös vuosina 2008–2012 Battle Beast -yhtyeen laulajana ennen Dimonin syntymää.

– Musiikki on tärkeä osa elämäämme.

Siksi myös nimiäisissä laulettiin paljon, Hanna kertoo.

Dimonin sylikummina nimiäisissä toimi ja kuuntelee sydäntään, ei voi mennä vikaan, Pirjo, mutta vain siksi, että jonkun oli pidel- Hanna lisää. tävä poikaa.

– Emme halua arvottaa kummeja tärkeys­ Kummina olo on kunnia-asia järjestykseen, sillä jokainen on yhtä tärkeä, – Kummius ei ole velvollisuus, vaan kunniaNitte toteaa. asia ja luottamuksen osoitus vanhemmilta.

On hienoa, että saan seurata Dimonin kasHoitoapua ja taitojen opetusta vamista ja tukea häntä siinä kummina, Kai Nyt, kun Dimon on vasta vauva, kummien pohtii. rooli pojan elämässä ei ole vielä päässyt oiHannakin oli otettu, kun Nitte ja Tuomo keuksiinsa. Toki hänen kanssaan on leikitty jo Niten alkuraskauden aikana pyysivät heitä ja tarvittaessa kummit antavat vauva-aikana Paulin kanssa kummeiksi. hoitoapua. Hanna ja Kai odottavat jo innois– En halua olla sellainen kummi, joka vain saan, että pääsevät Dimonin kanssa vasta- ostaa lahjoja. Haluan opettaa Dimonille, että vuoroisempaan suhteeseen. läsnäolo ja yhdessä tekeminen on rikkautta, – Aion opettaa pojan tanssimaan, kun hän ei materia tai raha. Eniten odotan sitä, kun tuosta hieman kasvaa. Mieheni vie hänet var- Dimon alkaa tunnistaa minut ja ilahtuu nähmasti metsälle heti kun Dimon oppii käve- dessämme.

Mieheni opettaa hänet perkaamaan kalan, höyhentämään linnun ja tekemään tulen.

teksti Henna Tanskanen kuva Corbis/SKOY

Kynnet on syytä pitää lyhyinä, ettei niiden alle pääse munia.

Kihomadot ovat tuiki tavallisia, erityisesti lapsilla. Kiusallista kutinaa aiheuttava tartunta ei kuitenkaan ole vaarallinen, mutta se kannattaa hoitaa.

Hoidoksi käy apteekista käsikauppa­ tavarana saatava lääke, jota otetaan ohjeen mukaan. Saatavilla on myös lääkärin määräämä reseptilääke. Mo­ lemmissa lääkehoito uusitaan kahden viikon kuluttua.Toinen kuuri hävittää ensimmäisen hoidon aikana munista kuoriutuneet madot.

– Tärkeää on, että koko perhe on samalla kuurilla. Lääkkeiden ottami­ sen jälkeisenä päivänä vaihdetaan yö­ puvut ja vuodevaatteet. Patjat, pei­ tot ja tyynyt tuuletetaan, koska niissä saattaa olla munia. Normaali viikko­ niitä ei ole kotieläimillä. Esimerkiksi siivous ajoitetaan matokuurin aikaan. lunta syömällä tai jääpuikkoa imemäl­ Jos haluaa, niin erityistä huomiota voi lä kihomatoja ei saa. kiinnittää vessan oven kahvoihin ja Matoja esiintyy yleisesti ympäri­ hanoihin. Lääkärikäyntiin ja karantee­ vuoden. Silloin kun lapsia kerääntyy niin ei ole tarvetta, ei liioin ylenmää­ enemmän yhteen, kuten kesälomien räiseen siivoamiseen, Salo korostaa. jälkeen päiväkodeissa, niitä voi olla Toisinaan vanhemmat voivat olla enemmän. huolissaan, jos kihomatoja tulee uu­ destaan.

Kaksi kuuria – Kyse on yleensä siitä, että ne ovat Kutina peräaukon ympärillä on tar­ jälleen tarttuneet muilta lapsilta. Ki­ tunnan tärkein oire. homadot ovat niin yleisiä, että tarjon­ Matojen olemassaolo on varmaa, taa riittää. jos näkee valkoiselta ompelulangan Kihomatojen torjunnassa käsien pe­ pätkältä näyttävän, 8-15 millimetrin su on tärkeää wc-käyntien jälkeen ja pituisen madon kiemurtelevan perä­ ennen ruokailua. Kynnet on syytä­pitää aukon lähellä. Jos matoja on paljon, lyhyinä, ettei niiden alle pääse munia. niitä voi nähdä ulosteen pinnalla.

– Kihomadot kannattaa aina hoi­ Tarvittaessa tartunta voidaan to­ taa. Ne ovat lisääntyneet, koska 30– dentaa laboratoriossa. Näyte mahdol­ 40 vuotta sitten syötiin yleensä ruoka­ lisista munista peräaukon iholta ote­ pöydän ääressä aterimin. Nykyään taan kotona pumpulitikulla ja toimite­ syödään ja napostellaan sormin, joten taan laboratorioon. Munia ei voi näh­ suuhun voi helpommin kulkeutua dä paljain silmin. munia.

Kiusallinen kihomato

K

ihomadot ovat pieniä val­ koisia matoja, jotka­asu­ vat paksusuolessa.Yleen­ sä öiseen aikaan naaras­ mato ryömii suolesta munimaan perä­ aukon tuntumaan. Yksi naarasmato tuottaa noin 7 000-15 000 munaa.

Munien pinnalla oleva tahmea eri­ te kuin myös peräaukon iholla mah­ dollisesti luikerteleva mato aiheutta­ vat ärsyttävää kutinaa. Kun lapsi­raa­ pii takapuoltaan, tahmeat munat tart­ tuvat sormiin ja pääsevät leviämään.

– Pienten sormista munat kulkeutu­ vat suun kautta vatsaan. Vatsassa mu­ nat kehittyvät madoiksi, ja näin mato­ jen kiertokulku jatkuu, HUS:n lasten infektiolääkäri Eeva Salo sanoo.

Ihmisen loisia Kihomadot tarttuvat ihmisestä toi­ seen esimerkiksi käsistä, oven kah­ voista tai toisten lasten leluista. Madot ovat pelkästään ihmisten loisia, joten

Kihomadot tarttuvat ihmisestä toiseen käsistä, oven kahvoista tai toisten lasten leluista.

maaliskuu 2014 | 19

kokataan kotona teksti Heli Kuusipalo kuvat Tommi Tuomi

Jälkiruoaksi valmistetaan kaurakeksillä terästetty pannacotta, kotoisammin maitokiisseli, joka kruunataan omalla suosikkisoseella.

Keväistä

herkuttelua Keväinen juhlaruoka valmistuu kätevästi, kun teet ruuat sopivassa järjestyksessä.

20 |

maaliskuu 2014

Reseptit soveltuvat yli 1-vuotiaille.

Lapsellekin sopiva sushi on riisipallero, jossa ei ole kypsentämättömiä raaka-aineita tai merilevää.

5 dl maitoa 4 rkl tärkkelysjauhoja (esimerkiksi ohra, peruna tai maissi) 3 rkl sokeria 1 tl vaniljasokeria 2 kaurakeksiä murusteltuna 1 tölkki mango- tai metsämarjasosetta

Kuori ja pilko sipuli sekä varsisellerin pala.

Kuori ja raasta porkkanat. Laita öljyä kattilan pohjalle ja lisää kasvikset joukkoon. Jätä hautumaan alhaiselle lämmölle vähintään puoleksi tunniksi.

Sekoita suurimot pehmeäksi hautuneen kasvispohjan joukkoon ja anna suurimoiden imeä makua kasviksista. Lisää vesi ja hauduta kannen alla noin 15 minuuttia niin kauan, että saat löysähkön puuron.

Sekoita joukkoon tuorejuusto ja sitruunan mehu. Kaada puuro laakeaan astiaan jäähtymään. Tee jäähtyneestä puurosta kahdella lusikalla sushipalleroita tarjoiluastiaan. Raasta lopuksi sitruunan kuorta tarjoilu­astiassa olevien sushien päälle.

Aseta pinaatinlehtiä ahvenfileiden päälle.

Rullaa fileet ja paista öljytyllä pannulla molemmin puolin.

Paista loput pinaatinlehdet ja viipaloidut paprikat pannulla pehmeiksi.

Jos ahventa ei ole saatavilla, paista esimerkiksi siika- tai kuhafileet (ei rullina) pannulla molemmin puolin kypsäksi ja tee niille kasvislisäke pinaatista ja paprikasta.

Suolaa ei tarvitse laittaa valmistusvaiheessa, vaan se voi olla pöydässä tarjolla aikuisille.

iri ttipi .fi > r l i p Pilttip

iirin verkkosiv löydät ru uilta n lisää ruok saasti aohjeita niin arkee n ku juhlaankin in .

t w w w. epti es

Ota valmiiksi esille annoslasit tai muffinivuoka. Murustele keksit. Laita sokeri ja maito kattilaan. Lisää joukkoon kylmään veteen sekoitettu tärkkelysjauho. Laita kattila liedelle, kuumenna ja sekoita, kunnes kiisseli sakenee. Kuumenna saostunutta kiisseliä vielä muutama minuutti sekoittaen ja lisää keksinmurut joukkoon.

Kaada kuuma kiisseli vuokaan tai laseihin ja nosta jääkaappiin jäähtymään. Tarjoa pannacotta koristeltuna soseella ja halutessasi mintulla.

4–6 ahvenfileitä kourallinen tuoretta baby-pinaattia öljyä paistamiseen loput pinaatit rasiasta ja 2 paprikaa vihannespediksi ahvenille

1 pieni keltasipuli 2 porkkanaa 10 sentin pala varsiselleriä öljyä hauduttamiseen 2 dl rikottuja ohrasuurimoita tai tummaa riisiä 6 dl vettä 1 sitruunan mehu ja raastettu kuori 150 g yrttituorejuustoa

it www ept s . e

PANNACOTTA KEKSINMURUILLA

PINAATTI-AHVENRULLAT

SUSHIT, MYÖS PERHEEN PIENIMMILLE

ttipiiri.fi > r pil

A

loita menu tekemällä pannacotta ­­ ­ja laita se jääkaappiin. Hauduta sen jälkeen ohra- tai riisipalle­roi­den kasvikset. Kun pallerot muhivat, tee ahvenrullat. Rullien paistuessa voit valmis­taa sushit.

Pinaatilla täytetyt ahvenrullat maistuvat kaikille.

maaliskuu 2014 | 21

Piltin parhaat palat

Taaperoiden uusi ateriasarja Aiemmin Iso Piltti -nimellä tunnetut tuotteet ovat uudistuneet. Uusi Piltti Taapero on 1–3-vuotiaiden lasten ravitsemuksellisiin tarpeisiin suunniteltu ateriasarja.

T

äyttäessään vuoden moni pieni lapsi siirtyy vähitellen syömään samoja ruokia kuin muu perhe. Kokonaan soseutetut ruoat jäävät taakse, ja taaperon päivät täyttyvät leikeistä ja uusista oivalluksia.

Piltin uudistuneissa Taapero-aterioissa on kiinnitetty huomiota erityisesti taapero­ikäi­sen energian- ja raudantarpeisiin sekä­ tuotteiden hyvään rasvakoostumukseen. Nyt isommasta 250 gramman kokoisesta aterias­ta­­ riittää syötävää, ja isompi palakoko tarjoaa­ enemmän pureskeltavaa.

– Leikki-ikäiset lapset ovat usein tarkkoja­ ruokailustaan. Tavallisen ruoka-annoksen kaltainen ateria on soseen sijaan monelle mieleen, koska isommat palat tarttuvat paremmin lusikan kyytiin ja tarjoavat pureskeluharjoitusta. Taapero harjoitteleekin jo

omatoimista ruokailua lusikalla ja haarukalla, Piltin Brand Manager Vesa Vainio Suomen Nestléltä kertoo.

Taaperoikäisillä päivittäinen raudantarve painokiloa kohden on jopa kuusinkertainen ja energiantarve noin kolminkertainen verrattuna aikuiseen. Tyydyttyneiden rasvojen osuus tulisikin olla alle 10 prosenttia ruoasta saadusta energiasta. Ruokavalion hyvä rasvakoostumus heijastuu jo pienillä lapsilla hyvinä kolesteroliarvoina.

– Monella yli 1-vuotiaalla on jo omia suosikkiruokia ja lempimakuja. Taaperoiden valikoimasta löytyy siten useita vaihtoehtoja, ­kuten Pennepastaa ja kanaa, Perunaa ja Lohta, Merimiespataa, Makaronia ja lihapullia, Spagetti Bolognese,Villinlännen pataa sekä­ Täysjyväpastaa ja naudanlihaa, Vainio luettelee.

Herkkuja kevääseen Piltin annospusseihin pakattu Hedelmähetkivälipalasarja kasvaa keväällä kahdella uutuusmaulla. Nämä ovat Omena-mango ja Omenamustikka-banaani.

Piltti Hedelmähetki -välipalat ovat täyttä hedelmää ilman lisättyä sokeria. Luomuhedelmistä valmistetut soseet sopivat välipalaksi tai jälkiruoaksi 6 kuukauden iästä alkaen.

22 |

maaliskuu 2014

Kätevissä annospakkauksissa on uudelleen suljettava kierrekorkki, joten syömättä jäänyt hedelmäsose säilyy kierrekorkin alla siististi päivän seuraavaan välipalahetkeen asti. Yksi Hedelmähetki painaa 90 grammaa eli vastaa noin yhtä kokonaista hedelmää. Yhdestä Hedelmähetkestä saa siis viidenneksen suositellusta, päivittäisestä määrästä hedelmiä ja vihanneksia.

Tavataan lapsimessuilla Piltti on jälleen mukana omalla osastollaan Lapsimessuilla 11.–13.4.2014 Messukeskuksessa, Helsingissä.

Osastollamme on toimintaa ja pientä puuhaa perheen pienimmille sekä mahdollisuus keskustella Piltti-tiimin kanssa.

Tulkaa koko perheen voimin viettämään hauska päivää ja tapaamaan Piltin väkeä!

Piltin uusi ilme Piltti-purkkien etiketit ovat uusiutuneet. Etiketeissä raaka-aineet ovat selkeästi esillä, ja Piltti-pupu on saanut ylleen uudet vaatteet. Lähde pienelle aikamatkalle, ja tutustu, miltä Piltti on näyttänyt menneinä vuosikymmeninä. Ehkä joukosta löytyy myös omasta lapsuudesta tuttuja purkkeja.

Piltti-lastenruokien valmistus alkaa Turussa, Jalostajan tehtaalla olympiavuonna 1952. Ensimmäisiä Piltti-makuja olivat muun muassa pinaattisose, vihreät pavut, herneet, soseutettu vihanneskeitto sekä vihannekset maksan ja naudanlihan kera.

Lisätietoa Lapsimessuista: www.lapsimessut.fi

Oletko jo mukana Makuraadissa?

Piltin tuotekehitystä tehdään Suomessa, jonka tärkeä osa on Piltti Makuraati. Makuraadissa suomalaiset lapset maistelevat kehitteillä olevia uusia Piltti-tuotteita, ja makuraatilaisten joukosta arvotaan ryhmiä, joille kehitteillä olevat tuotteet toimitetaan. Välillä maistellaan myös Piltti-tuotteita, joiden reseptejä halutaan parantaa.

Toisinaan makuraatilaiset vastaavat kyselyihin koskien Piltin tuotevalikoimaa tai heiltä kysytään palautetta jo olemassa olevista tuotteista, etiketeistä tai pakkauksista. Lisäksi yhdessä voidaan ideoida täysin uusia tuotteita.

Kaikki makuraatilaiset saavat tietoa Piltin kuulumisista uutiskirjeellä.

Piltin Makuraatiin ovat tervetulleita kaikki 6–36 kuukautta vanhat, tarkat makunystyrät omaavat lapset. Voit liittää lapsesi Piltin Makuraadin jäseneksi Pilttipiiri.fi-sivustolla kohdassa Makuraati.

1952

Valmiiden lasten­ruokien läpimurto tapahtui meillä 60-luvun alussa. Naisten siirtyessä työelämään ravitsevat ja valmiit lastenruoat toivat helpotusta lapsiperheiden arkeen. Vuosina 1963–65 Piltin valmistus viisinkertaistui ajanmukaisen tehtaan ja täysautomatisoidun lastenruokalinjaston ansiosta.

1980-luku

1990-luku

1960-luvun puolivälissä Piltin tuotevalikoimaan kuului jo 18 eri lastenruokamakua. Suomalaislapset saivat herkutellakseen muun muassa vasikkaa ja kinkkua sekä luumu-, omena- ja ruusunmarjasoseita.

1980-luvulla Piltti-lastenruokiin tuli uutuusmakuna muun muassa jauhelihaspagetti. Etiketit näyttivät piirroskuvin, mitä raaka-aineita tuote sisältää. Makuvalikoimiin kuului lisäksi peruna-porkkanasose sekä kananpojan maksa ja vihanneksia.

1990-luvulla Piltti-purkeissa oli keltainen ilme. C-vitaminoidut marja- ja hedelmäsoseet ovat myös monen suosikkeja, erityisesti vadelmaa ja mustikkaa sisältävä kuningatarsose.

2000-luku

2000-luvun alussa purkkien ilme oli pääosin punainen ja vihreä.

Ruutukuvio teki vasta tuloaan.

2014 Vuonna 2014 Piltti näyttää tältä. Uusia etikettejä on kehitetty yhdessä Piltin Makuraadin kanssa. Piltin purkkiruokia valmistetaan edelleen Turun tehtaalla, ja siitä kertoo etiketissä komeileva Avainlippu-tunnus.

Piltin löydät myös Facebookissa: facebook.com/pilttipiiri

maaliskuu 2014 | 23