Postia Ainolta 2/19

LEHTI 65+ OULULAISILLE

SIVU 4

2/19

Ruutuyhteys kotihoitajaan

SISÄLTÖ

3 Kulttuurinen vanhustyö 6 Menumatista lämmintä ruokaa 7 Omaisten vertaistukiryhmä 8 Aivojumppaa ristikon parissa

Ota talteen s. 5

Tilkkutäkki Osallistu influenssarokotetutkimukseen!

KUVA: LEHTIKUVA

Tieto tien liukkaudesta puhelimeen TILAA PUHELIMEESI maksuton tekstiviesti, joka varoittaa, jos tien pinta on liukas.

• Lähetä tekstiviesti numeroon 16130 siitä puhelimesta, johon varoituksen haluat.

• Kirjoita alkuun sanat varoitus oulu.

• Sen jälkeen numero 6, 7, 8 tai 9 sen mukaan, mihin aikaan aamulla varoituksen haluat.

• Palvelu pysyy voimassa tulevinakin talvina, kunnes haluat poistua palvelusta. Lähetä siinä tapauksessa numeroon 16130 tekstiviesti varoitus sulje.

Löydä lajisi liikuntakalenterista – läheltä tai kauempaa Rokotusaikaa on 20.12. asti.

Ajanvaraus omahoidossa tai puhelimitse (tai muun käynnin yhteydessä) omalta hyvinvointikeskukselta tai terveysasemalta.

Rokotuspaikat ovat: • Tuiran hyvinvointikeskus, Kangastie 16 • Kontinkankaan hyvinvointikeskus, Kajaanintie 46 A • Kiimingin hyvinvointikeskus, Terveystie 3 • Oulunsalon terveysasema, Kauppiaantie 10 Lisätietoa tutkimuksesta saa THL:n tutkimushoitajilta, p. 0800 94065 (arkisin kello 9–15, maksuton numero).

Onnilla pääsee läheltä lähelle

Joukkorokotukset influenssaa vastaan KAIKKI 65 vuotta täyttäneet saavat kausi-influenssarokotteen maksutta. Normaaleihin joukkorokotuksiin on mahdollista päästä vielä yleisinä rokotuspäivinä seuraavasti: • la 30.11. klo 9–16 Haukiputaan, Kaakkurin, Kiimingin, Kontinkankaan ja Tuiran hyvinvointikeskukset; Oulunsalon terveysasema ja Myllyojan toimipiste • ti 3.12. klo 8–15 Yli-Iin hyvinvointipiste • ke 4.12. klo 8–15 Ylikiimingin hyvinvointipiste

TUTUSTU OMAN asuinalueesi ikääntyneiden liikuntatarjontaan osoitteessa ouka.fi/ikaihmistenliikunta.

Sallittua on poiketa myös naapuriasuinalueen tarjontaan!

Sivuilta löydät myös kaupungin vesijumpat sekä senioreiden kuntosalivuorot.

Olisiko siis aika aloittaa uusi harrastus? ouka.fi/ikaihmistenliikunta

KUVA: LEHTIKUVA

TERVEYDEN JA hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa arvioidaan korkea-annoksisen influenssarokotteen tehokkuutta ikääntyneillä. Tutkimuksessa selvitetään, suojaako tämä rokote influenssan jälkitauteina esiintyviltä vakavilta verenkierto- ja hengitystiesairauksilta paremmin kuin tällä hetkellä käytössä oleva rokote.

Tutkittava rokote sisältää samat neljä viruskantaa kuin kansallisessa rokotusohjelmassa käytössä oleva rokote, mutta vaikuttavia aineita on nelinkertainen määrä. Vertailurokote on normaali influenssarokote.

Tutkimukseen osallistuvat saavat jommankumman näistä rokotteista.

Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi annettava rokote arvotaan, eivätkä osallistujat, hoitohenkilökunta tai tutkijat tiedä tutkimuksen toteutuksen aikana, minkä rokotteen kukin osallistuja saa.

Rokote on paras suoja influenssaa vastaan.

Influenssarokote vähentää • influenssasta johtuvia kuolemia sekä sairaala- ja laitoshoitoja • vakavan influenssan ilmaantuvuutta • jälkitauteja, kuten korvatulehduksia, keuhkokuumeita ja keuhkoputkentulehduksia • influenssatartuntoja: kun ei sairastu, ei tartuta muita.

PALVELULIIKENNE ONNI kulkee aikataulujen mukaisesti, mutta asiakas kuljetetaan tarvittaessa ovelta ovelle. Onni-matkat tilataan etukäteen: Onni-linjat 1–8, Haukiputaan, Kiimingin ja Yli-Iin linjat tilataan numerosta 08 5584 4015. Ylikiimingin linja numerosta 044 721 9169.

Autoissa on otettu erityisesti huomioon iäkkäät ja rollaattoria tai pyörätuolia apunaan käyttävät asiak-

kaat. Asiakkaat noudetaan sovitulta paikalta tai aikatauluun merkityiltä pysähtymispaikoilta. Myös paluu tapahtuu sovittuun paikkaan.

Linjoja on kymmenen. Onni liikennöi arkisin klo 8–15 kanta-Oulussa, Haukiputaalla, Kiimingissä, Oulunsalossa, Ylikiimingissä ja Yli-Iissä.

Onni-liikenne on osa Oulun joukkoliikennettä, joten matkan voi maksaa joukkoliikenteen lipuilla.

Postia Ainolta 2/2019 Julkaisija: Oulun kaupunki Päätoimittaja: Mikko Salmi, 044 482 3223, mikko.salmi@ouka.fi Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia OMA Painopaikka: Alma Manu Oy Kannen kuva: Maiju Pohjanheimo Postia Ainolta 1/20 ilmestyy keväällä 2020.. s. 2

Harrastukseni TEKSTI: SANNA ROUKALA KUVA: OULUN KAUPUNKI

Luupin senioriklubilaiset pääsevät tutustumaan taiteeseen oppaiden johdolla. Taidemuseon amanuenssi Elina Vieru esitteli klubilaisille Terttu Jurvakaisen Loistava paletti -näyttelyä viime keväänä.

Arjen piristyshetket

Taiteen kokeminen virkistää kaikenikäisiä Kulttuurin ja taiteen avulla voidaan vaikuttaa iäkkäiden hyvinvointiin ja terveyteen. Oulussa kulttuurinen vanhustyö tarjoaa monia osallistumisen mahdollisuuksia.

O

len nähnyt huonokuntoisen vanhuksen ottavan tanssiaskelia orkesterin soittaessa ja valon syttyvän muistisairaan vanhuksen silmiin musiikkiesityksen aikana, kuvailee Lassintalon hoivakodin ohjaaja Riitta Tuohino kokemuksiaan kulttuurisesta vanhustyöstä.

Kulttuurin avulla voidaan lisätä iäkkäiden hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua sekä tehdä arjesta mielekkäämpää. Tutkimusten mukaan kulttuurilla on myös fysiologisia vaikutuksia. Taidekokemukset voivat parhaimmillaan laskea verenpainetta, vähentää huimausta ja väsymystä sekä vähentää jopa kivun tunnetta. Taiteen avulla voidaan myös virkistää heikkenevää muistia.

Kulttuurisessa vanhustyössä merkittävä rooli on myös osallistamisella ja yhteisöllisyydellä.

Elämyksiä moneen makuun Ohjaajan työn ohella Tuohino toimii kulttuurin yhdyshenkilönä, joita Oulun kaupunki on nimennyt vanhustyöhön. Kulttuurin yhdyshenkilöt toimivat linkkinä hoivalaitosten ja taiteilijoiden välillä mahdollistaen näin erilaisia kulttuuritapahtumia vanhuksille sekä heidän omaisilleen.

Oulussa kulttuurinen vanhustyö on monipuolista ja siihen kuuluu muun muassa taiteilijavierailuja, taidenäyttelyitä, konsertteja sekä vierailuja eri kulttuurikohteissa. Hiirosenkodissa on lokakuussa aloittanut Oulun kaupungin ensimmäinen yhteisötaiteilija.

– Laulaja-lauluntekijä Veli Vaismaa käy kolmesti viikossa toteuttamassa taiteellista sisältöä yhdessä Hiirosenkodin vanhusten kanssa. Hiirosessa on meneillään myös Sääkirja-yhteisötaidehanke.

Kotona asuville iäkkäille Oulussa on tarjolla matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa, kuten mahdollisuuksia osallistua taidenäyttelyihin tai ohjattuihin liikuntatuokioihin. Vuolle Setlementti on huomioinut kotona asuvat huonokuntoiset vanhukset Helmit ja Heikit -hankkeessa, joka mahdollistaa osallistumisen kulttuurikokemuksiin lähellä kotia tai tuomalla taidehetken kotiin.

Tuohino luottaa kulttuurisen vanhustyön kehittymiseen ja lisääntymiseen tulevaisuudessa.

– Kulttuurisen vanhustyön koulutus on lisääntynyt ja verkostot laajentuneet. Tulevaisuudelle toivon vanhusten yksilöllisen kohtaamisen lisääntymistä eri menetelmin.

Kulttuurisessa vanhustyössä ollaan menossa hyvään suuntaan. �

Kulttuuria vaikka joka päivälle Luupin senioriklubi Yli 60-vuotiaille suunnattua kerhotoimintaa, jossa klubilaiset tutustuvat Luupin näyttelyihin oppaiden johdolla. Kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuukaudessa.

Kaikukorttikokeilu vuoden 2019 loppuun Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja niihin kulttuuripalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon. Ikäihmisten palveluohjaus myöntää harkinnanvaraisesti Kaikukortteja oululaisille iäkkäille.

Ikäihmisten kulttuurikummitoiminta Vapaaehtoiset kulttuurikummit toteuttavat kulttuuria ja taidetta Oulun alueen hoivakodeissa.

KunnonLähde Vertaisohjaajien ohjaamia maksuttomia liikunta- ja toimintaryhmiä yli 65-vuotiaille.

Helmit ja Heikit -hanke Tarkoitettu kotona asuville iäkkäille.

Vuolle Setlementin hanke mahdollistaa muun muassa kulttuuri- ja taide-elämyksiä lähellä kotia.

Lisää toimintaa ja yhteisöjä ouka.fi/65plus. s. 3

TEKSTI: TITTA VILPA KUVAT: MAIJU POHJANHEIMO

Kotihoitoa ruudun kautta Jo lähes 50 Oulun kaupungin kotihoidon asiakasta käyttää palveluita etänä. Miten homma toimii ja millaisia kokemuksia on saatu?

H

yvinhän tämä etäkotihoito on toiminut, toteaa Toivo Ryky, 66, napakasti.

Etäkotihoidossa hoitaja ottaa kuvayhteyden asiakkaan kotona olevaan tablettiin eli taulutietokoneeseen ennakkoon sovittuna aikana. Ryky saa yhteydenoton kotihoidosta päivittäin klo 19–20.

– Kotihoitaja kyselee, olenko muistanut syödä säännöllisesti, ottaa lääkkeet oikeina aikoina ja käydä päivän aikana ulkona.

Aiemmin kotihoitaja kävi Rykyn luona kaksi kertaa päivässä huolehtimassa, että lääkkeet on otettu.

– Nyt Eviondos-lääkkeenottoautomaattiin syttyy vihreä valo ja kone alkaa piipata aamulla kello 7 ja illalla kello 19, kun on aika ottaa lääke.

Asiakkaan kaikki käynnit voivat tapahtua virtuaalisesti tai etäkotihoitoa voidaan käyttää perinteisen kotihoidon tukena.

Laaja valikoima palveluita Etäkotihoito sopii kaikille kotihoidon asiakkaille, joiden palveluntarpeeseen voidaan vastata kuvayhteyden välityksellä.

– Periaatteessa voimme hoitaa kaikkea, minkä asiakas voi itsenäisesti tehdä hoitajan ohjauksella eli asiakas voi ottaa lääkkeen, mitata verensokerin, pistää insuliinin tai tehdä liikuntaharjoituksia, luettelee kehittämiskoordinaattori Sirpa Saarela.

Innolla kokeilemassa uutta Lähimuistin ongelmista kärsivä Ryky on käyttänyt etäkotihoitoa muutaman kuukauden ajan.

– Parilla kerralla yhteys ei ole muodostunut aivan heti, mutta ei minulla ole ollut mitään haasteita laitteen käytön kanssa. Kyllähän tästä etäkotihoidosta jotkut napisevat, mutta silloin saattaa olla käyttäjässä vikaa, toteaa Ryky pilke silmäkulmassa.

Toivo Ryky tykkää tehdä myös ristikoita ja sudokuja. s. 4

Aktiivinen Ryky oli valmis kokeilemaan uutta, kun hänelle ehdotettiin etäkotihoitoa.

– Olen muutenkin menossa koko ajan. Käyn kävelyllä kahdesta kolmeen kertaa päivässä ja pysähdyn porisemaan tuiki tuntemattomien kanssa. Ei minulla ole ollenkaan ongelmaa siinä, miten päivät kuluvat, naurahtaa Ryky.

Joka maanantai hän käy Kastellin kirkossa aivoverenkiertohäiriöisten ryhmässä ja keskiviikkoisin päivätoiminnassa Hiirosen palvelukeskuksessa.

Jo tuhansia onnistuneita käyntejä Etäkotihoito on otettu Oulussa käyttöön toukokuun lopussa, ja asiak-

Toivo Ryky merkitsee kalenteriin kaikki tärkeät menonsa.

Leikkaa talteen tärkeät puhelinnumerot Aino-neuvonta ja ikäihmisten palveluohjaus p. 044 703 4973 arkisin klo 9–15 Oulu10, asiakaspalvelu p. 08 5585 5800 ma–to klo 8–18 ja pe 8–16

kaita on tällä hetkellä 48. Lokakuun alkuun mennessä käyntejä on ollut lähes 3000. Etäkotihoito toimii aamu- ja iltavuoroissa maanantaista sunnuntaihin.

– Tavoitteenamme on kasvattaa etäkotihoidon käyttäjä- ja käyntimääriä ja suunnitelmamme on hoitaa jatkossa kymmenen prosenttia kotihoidon asiakaskäynneistä etänä, summaa Saarela.

Sekä asiakkailta että työntekijöiltä on saatu hyvää palautetta.

Ei minulla ole ollut mitään haasteita laitteen käytön kanssa.

– Osa asiakkaista on ollut aidosti hämmästyneitä siitä, että näinkö helppoa tämä olikin. Kaikki kotihoidon työntekijämme ovat pitkään kotihoidossa työskennelleitä lähihoitajia, joten heillä on rautainen ammattitaito asiakkaiden kohtaamisessa myös virtuaalisesti, korostaa Saarela.

Keskitetyllä mallilla etäkäyntejä voi tehdä koko kaupungin alueelle riippumatta siitä, missä päin asiakas asuu.

– Lisäksi joidenkin asiakkaiden mielestä on mukavampi saada apua arkeensa kuvayhteyden kautta kuin siten, että kotiin tulee vieras ihminen, korostaa Saarela. �

Onni-palveluliikenteen info p. 08 5584 4015 arkisin klo 7–17 Ylikiimingin Onni-liikenteen matkat p. 044 721 9169 Hoitajien ja lääkäreiden vastaanotto hyvinvointikeskuksissa ja terveysasemilla Akuuttivastaanotoille kiireellisissä asioissa ilman ajanvarausta.

Neuvonta ja ajanvaraus ma–to klo 8–16, pe klo 8–15.

Vältä soittamista ruuhka-aikoina klo 8–9 ja klo 11–12.

Haukiputaan hyvinvointikeskus

p. 08 5585 4600

Kaakkurin hyvinvointikeskus

p. 08 5584 4510

Kiimingin hyvinvointikeskus

p. 08 5585 9312

Kontinkankaan hyvinvointikeskus p. 08 5584 4333 Myllyojan toimipiste

p. 08 5584 4333

Oulunsalon terveysasema

p. 08 5587 3401

Tuiran hyvinvointikeskus

p. 08 5584 4477

Hyvinvointipisteet Hoitajan vastaanotto vain ajanvarauksella Höyhtyän Välke

p. 08 5584 4333

Rajakylä

p. 08 5584 4477

Keskusta

p. 08 5584 4333

Yli-Ii

p. 08 5585 9312

Ylikiiminki

p. 08 5585 9312

Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystys p. 08 315 2655 iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.

Soita aina ennen päivystykseen hakeutumista.

Hätänumero (myös poliisi) 112 Ikäihmisten kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille yhteinen palvelunumero virka-ajan ulkopuolella Oulun kaupungin ikäihmisten palveluiden puhelinpalvelu, johon kotihoidon ja omaishoidon asiakkaat voivat soittaa virka-ajan jälkeen ja viikonloppuisin. Puhelinpalvelussa asiakkaille annetaan neuvontaa ja ohjausta. Palvelun puhelinnumero on 044 703 6974.

Hätätilanteissa ollaan edelleen yhteydessä numeroon 112.

INFO

Kotiin kuljetettujen aterioiden keskeytykset Kaikki aterioiden kuljetusten keskeytykset ympäri vuorokauden p. 040 190 2862

Jos kotihoidon asiakas haluaa vaihtaa etäkotihoidon asiakkaaksi, hänen kannattaa olla yhteydessä oman kotihoitonsa sairaanhoitajaan. Kotihoito tuo laitteen asiakkaalle ja testaa sen toimivuuden. Sen jälkeen sovitaan, mistä alkaen kaikki käynnit tai osa käynneistä toteutetaan virtuaalisesti.

s. 5

Arjen apurit TEKSTI: JENNI RÄINÄ KUVAT: JUUSO HAARALA JA MENUMAT

Menumat on joustava vaihtoehto kotiin kuljetetuille aterioille

Paneroitu kampelafile pinaattirisoton, porkkanan ja papujen kera on yksi monista Menumatannoksista.

Ateria-automaatti on pienen pakastimen kokoinen.

Asiakkaat ovat vuoden 2019 alusta alkaen voineet valita kotiin kuljetettujen aterioiden vaihtoehdoksi Menumat-palvelun, jossa itse valitun ruuan voi lämmittää sopivalla hetkellä.

P

ienen jääkaapin kokoisessa pakastimessa on kahdessa rivissä 18 alumiinifolioon pakattua rasiaa. Kun yhden rasioista vetää ulos, ilmoittaa pakastin miehen äänellä: ”villikalapihvi ja sinappikastiketta”. Pakastimen päällä on pieni kiertoilmauuni, jonka sisälle pakaste asetetaan. Uuni ilmoittaa jälleen puheella: ”aikaa jäljellä 33 minuuttia”.

Menumat-ateria-automaatti ohjaa käyttäjää puheella, jotta laitteiden käyttäminen onnistuisi mahdollisimman helposti. Pakastimesta eli ateriaautomaatista valitun ruuan lämmittäminen kiertoilmauunissa on Menumatin myyntijohtaja Jaana Korkeila-Långsjön mukaan tärkeä osa ruokailua. s. 6

– Lämmittäessä tulevat tuoksut, jotka herättävät ruokahalun, joka vanhemmilla ihmisillä voi usein olla hukassa.

Ruuat voi valita itse, eikä ateriapalvelun ruokaa tarvitse olla odottamassa kotona.

Korkeila-Långsjö esitteli Menumatpalvelua Oulu10:n aulassa vanhusten viikolla lokakuussa järjestetyssä pop up -tapahtumassa.

Hyvinvointilautakunta hyväksyi vuosi sitten Menumat-palvelun Oulussa yhdeksi vaihtoehdoksi kotiin kuljetetuil-

le aterioille. Tähän mennessä vaihtoehdon on valinnut muutama asiakas.

Oulun kaupungin kehittämiskoordinaattori Sirpa Saarela arvelee, ettei palvelusta välttämättä vielä tiedottamisesta huolimatta tiedetä. Koko Suomessa Menumatilla on 1 500 asiakasta 40 paikkakunnalla.

Hieman kalliimpi ruoka Jos kotiin kuljetetut ateriat vaihtaa Menumat-palveluun, asiakkaan kotiin tuodaan kiertoilmauuni ja pieni pakastin, jonka sisällä on 18 päivän ruuat.

Asiakas valitsee itse ruuat pakastimeen 70 vaihtoehdon joukosta, joihin kuuluu muun muassa vaarin lihapullia, silakkapihvejä munakastikkeella ja purjo-perunasosekeittoa.

Menumat tuo Saarelan mukaan asiakkaille lisää vapautta: ruuat voi valita itse, eikä ateriapalvelun ruokaa tarvitse olla odottamassa kotona. Jos ruokailla haluaakin ulkona, Menumat ei rajoita sitä. Ylipäätään ruuan voi valmistaa juuri silloin, kun on nälkä. Kahden viikon ruuat voi syödä vaikka neljän viikon aikana.

Yksi kotiin kuljetettu, tuoreena jäähdytetty ateria maksaa asiakkaalle 6,80 euroa, kun yksi Menumatin ateria maksaa pari euroa enemmän, 9 euroa.

Saarela rohkaisee kokeilemaan uutta vaihtoehtoa, jos se tuntuu omaan elämäntilanteeseen sopivalta. Menumatpalvelun voi vaihtaa takaisin kaupungin muihin vaihtoehtoihin ilmoittamalla omalle palveluohjaajalle. �

Hyvinvointi TEKSTI: TITTA VILPA KUVA: PETTERI MUSTONEN

Miltä Menumatin ruuat maistuvat?

LIISA HILTULA ja Jari Mommo testasivat Menumatin valmisaterioita Oulu10:n testipisteellä.

Jari Mommo:

”Oli todella maistuvaa ruokaa, testasin jauhelihapihviä. On kyllä tosi hyvä palvelu, jota varmasti voisin itsekin joskus käyttää.”

Tunteiden käsittely vertaisen kanssa auttaa jaksamaan arjessa Intiön Hoivan psykogeriatrisella Venla-osastolla toimii asukkaiden omaisille tarkoitettu vertaistukiryhmä. Oululainen Liisa Reinikainen kiittelee ryhmän toimintaa.

P

arasta ryhmässä on ehdottomasti se, että kaikki osallistujat ovat samassa tilanteessa. Kun olen jossain muussa porukassa, olen yleensä ainoa, jonka puoliso on muistisairas ja asuu hoivakodissa, toteaa Liisa Reinikainen, 68.

Liisan mies Matti Reinikainen sai muistisairausdiagnoosin 60-vuotiaana. Oireet olivat alkaneet muutama vuosi aiemmin.

– Yhtäkkiä hyväkuntoinen ja hiljattain armeijasta eläköitynyt mieheni alkoi saada poissaolokohtauksia eikä saanut enää nukuttua.

Emme kuitenkaan ymmärtäneet, että kyse on muistisairaudesta.

Kokemusten jakamista ja yhdessä tekemistä Idea omaisten vertaistukiryhmästä syntyi vuosi sitten syksyllä.

– Omaisten kuulumisia saatettiin sivuta käytäväkeskusteluissa, mutta yleensä keskustelu kääntyi nopeasti osastolla olevaan. Kun eräs hoitajamme ehdotti ryhmän perustamista, innostuin asiasta heti, kertoo Venlan palveluesimies Maarit Mäkelä.

Ryhmän tarkoituksena on antaa aikaa läheisille ja auttaa heitä voimaantumaan: keskustella jaksamisesta ja esimerkiksi siitä, millaisia tunteita työikäisen puolison sairastuminen herättää.

– Tai voimme tehdä tai jutella jotain ihan muuta, mikä ei liity millään tavalla sairastumiseen.

Ryhmä kokoontuu kerran kuussa kaksi tuntia kerrallaan. Osallistujat ideoivat yhdessä, mitä ryhmässä tehdään.

– Ryhmä on avoin, ja sen kokoontumisiin voi tulla ilmoittautumatta.

Kokoontumisissa on ollut mukana 5–10 henkilöä. Suurin osa on vaimoja, mutta mukana on myös yksi sisko ja yksi aviomies.

Kolme henkilökunnan jäsentä on sitoutunut osallistumaan ryhmään vuoron perään omana itsenään, ei työntekijänä.

– Oli kova halu pitää puoliso kotona, vaikka yhteinen arki oli raskasta. Työikäisen muistisairaus ei usein näy päälle päin, ja ihminen vaikuttaa ulkopuolisen silmin virkeältä, vaikkei hänellä ole enää minkäänlaista arjessa selviytymiskykyä.

Sekä Mäkelän että Reinikaisen mukaan omaiset potevat usein syyllisyyttä.

– Totta kai kävin itsekin moneen kertaan läpi, teenkö oikean ratkaisun. Minulta kysyttiin, miksi laitoit miehesi laitokseen, vaikka hän on noin hyväkuntoinen. Onneksi sain lääkäreiltä rohkaisua päätöksen teSekä Mäkelän että kemiseen, koska muuta vaihtoehReinikaisen mukaan omaiset toa ei ole, toteaa Reinikainen.

potevat usein syyllisyyttä.

– Ryhmässä olemme kaikki samanlaisia – ainoastaan eri elämäntilanteissa. Toisten omaiset ovat osastolla, mutta meillä toisilla sellainen saattaa olla joskus edessä, pohdiskelee itsekin tapaamisiin osallistuva Mäkelä.

Laaja tunteiden skaala Liisa Reinikainen on ollut mukana alusta asti ja pyrkii osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan.

– Kokoontumiset ovat olleet todella mukavia ja tarpeellisia.

Reinikaisen puoliso on ollut osastolla lähes kahdeksan vuotta. Liisa oli vielä työelämässä, kun Matti sai diagnoosin. Ne vuodet olivat vaikeaa aikaa.

Päivittäistä läsnäoloa Tällä hetkellä Liisa tapaa Mattiaan päivittäin.

– Tulen yleensä päivällisaikaan ja käyn syöttämässä hänet, mutta varsinkin kesäisin käymme yhdessä myös ulkoilemassa. Ihan hiljattain teimme tosi onnistuneen kahvilareissun, kertoo Liisa hymyillen.

Matti ei pysty enää juurikaan puhumaan, mutta kommunikoi vaimolleen ja aikuisille lapsilleen ilmeillä ja eleillä.

– Puolison sairastuminen on pitkä prosessi alkuvaiheesta tähän pisteeseen. Nyt olen kiitollinen siitä, että Matti on koko ajan saanut olla samalla osastolla. Myös vertaistuki ja mukava tekeminen ryhmän kanssa antavat minulle jaksamista. �

Liisa Hiltula:

”Hyvin kotitekoinen maku, ruoka oli lämmintä, jopa kuumaa. Ruoka myös näytti kotitekoiselta, kaikki ei ollut yhtä ja samaa vaan ruoka-aineet olivat lautasella erikseen.”

Vielä tälle syksylle vertaistukiryhmässämme on suunnitelmissa retkeillä Koitelinkoskella, askarrella joulukortteja sekä laulaa kauneimpia joululauluja, kertovat Liisa Reinikainen (oik.) ja Maarit Mäkelä. s. 7

Muistatko?

TEKSTI: PÄIVI LEINONEN KUVA: OULUN KAUPUNKI

Arvokasta kulttuuriperintöä Tuiranpuistossa

Entisen ylilääkärin rakennus Tuiranpuistossa on nähnyt katarrit ja rokkotaudit. Nähtäväksi jää, missä tarkoituksessa se palvelee oululaisia jatkossa.

T

uiranpuiston asemakaavamuutoksen yhteydessä kaupunki myy huutokaupassa kunnallissairaalan entisen ylilääkärin asuntona toimineen rakennuksen. Rakennus sopii monenlaisen toimintaan, ja uudelta omistajalta toivotaankin ideoita Tuiranpuiston toiminnan kehittämiseen. Asumiskäyttöä asemakaava ei salli.

Kunnallissairaalan valmistuminen vuonna 1897 oli odotettu edistysaskel oululaisten terveydenhuollossa. Oulun asukkaita vaivasivat 1800-luvun lopulla rokkotaudit, katarrit, suolikuume ja kolera. Sairauksia oli hoidettu tilapäisissä kunnallisissa kuumesairaaloissa, esimerkiksi Kajaanintullin kansakoulun piharakennuksessa.

Ylilääkärin asunto otettiin käyttöön 1909. Tontin ulkopuolella Tui-

Aivojumppaa ERKKI KIISKI

s. 8

ranpuiston alueella on vanha suojeltu piharakennus, jossa on ilmeisesti ollut ylilääkärin asunnon pesutupa. Samaan aikaan rakennettiin läheinen Hermola eli vanha hermotautisten sairaala. V. J. Sucksdorff suunnitteli rakennukset yhtä aikaa, ja ne edustavat tyylillisesti suomalaista art nouveauta ja jugendia.

Ylilääkärin asunnon käyttötarkoitus muuttui ensimmäisen kerran 1970-luvun alussa, kun se muutettiin palvelemaan lääkäripäivystyksen ja terveyshallinnon toimialoja. Sen jälkeen käyttötarkoituksen muutoksia on ollut useita. Kaupunginsairaalan toiminnan loputtua vuonna 1998 rakennukset olivat Oulun sosiaali- ja terveystoimen käytössä vuoteen 2018 asti. Kesällä 2018 ylilääkärin talossa toimi kahvila. �