Postia Ainolta 1 2017

LEHTI 65+ OULULAISILLE

1/17

SIVUT 4–5

Onnellisten iäkkäiden kaupunki SISÄLTÖ

3 Kuulumiset vaihtuvat käsitöiden lomassa 5 Suomi 100 vuotta: veteraaniraha 7 Kuuletko puuroa? Apuja kuuloaistille 8 Porkkanat ja potut omasta maasta

Ristikko takakannessa

Tilkkutäkki KUVA: JUUSO HAARALA

Maksuttomat liukuesteet jalkineisiin OULUN KAUPUNKI tarjoaa Suomi 100 -tekona maksuttomat liukuesteet 75 vuotta täyttäneille kuntalaisilleen. Jalkineiden liukuesteet jaetaan lokakuun alussa vietettävän vanhustenviikon yhteydessä. Liukuesteiden jakelusta tiedotetaan tarkemmin ennen vanhustenviikkoa. �

Kulttuurikummit tuovat iloa ikäihmisille Kulttuurikummit tarjoavat kulttuurielämyksiä ihmisille, joilla on rajallinen pääsy kulttuurielämysten äärelle.

KULTTUURIKUMMIT tuovat iloa ja vaihtelua hoiva- ja palvelukotien ikäihmisten arkeen tarjoamalla heille erilaisia kulttuurielämyksiä, runonlausuntaa, yhteislaulua sekä tanssi- että teatteriesityksiä. Heidän joukossaan on vapaaehtoistoimijoita, yksityishenkilöitä tai yhdistyksiä, joilla on kulttuurista osaamista.

Tällä hetkellä Oulussa on 35 kulttuurikummia, jotka toimivat yhteensä 25 kummikohteessa. Kummit toimivat sekä yksityisissä että Oulun kaupungin yksiköissä Yli-Iistä Oulunsaloon. Jokaisella kulttuurikummilla on Oulun alueella oma nimikkokohde, jossa he vierailevat säännöllisesti.

– Toiminta on saavuttanut laajan suosion sekä kummien että hoiva- ja palvelukotien tahoilla, ja verkosto toimii aktiivisesti ikäihmisten arjen elävöittäjänä. Otamme mielellämme lisää vapaaehtoisia kummeja mukaan toimintaa, sa-

noo ikäihmisten kulttuuritoiminnan koordinaattori Kaija Hinkula.

Myös kulttuurikummit saavat iloa kulttuuritoiminnasta. Yksi kulttuurikummi-toimijoista on Balettikoulu Sinikello, jonka oppilaat ovat käyneet esiintymässä vanhuksille kolmen vuoden ajan. 1–15 tanssivasta lapsesta koostuvat balettiryhmät ovat esittäneet vierailuillaan vaihdellen 1–3 tanssia sisältäviä lyhyempiä esityksiä sekä jopa puolen tunnin mittaisia 14 tanssin koosteita.

– Vanhuksia on mukava ilahduttaa ja lasten mielestä on hauskaa päästä esiintymään. Viimeksi esitimme Hiirosen hoivakodissa tansseja baletista Tervatonttu Toivo, mukana oli noin 30 lasta ja nuorta. Tansseja katsellessaan vanhukset svengailivat keinutuoleissaan ja olivat iloisia vierailusta, kertoo Balettikoulu Sinikellon johtaja ja opettaja Päivi Honkakoski. �

Seniorikortilla liikkumaan – 65-VUOTIAAT tai iäkkäämmät seniorit voivat liikkua itsenäisesti edullisella seniorikortilla. Kortilla voi harjoitella kuntosalin seniorivuoroilla sekä uida ja vesivoimistella pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin kello 16 saakka. Kortilla pääsee sisään kello 15.30 asti.

– Seniorikorttia varten tarvitaan kolmen euron hintainen OuluCard, jonka voi ostaa kaupungin palvelupisteistä. Korttiin ladataan käyttöoikeus vuodeksi eteenpäin.

Vuoden käyttöoikeus maksaa 40 euroa.

– Kortti tulee ottaa mukaan liikkumaan lähtiessä. Mikäli asiakkaalla ei ole korttia mukana, peritään kuntoilumaksu.

– Seniorikortilla pääse 15.5.– 6.8.2017 kuntosaleille, uimaan ja vesijumppiin myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Lisätiedot Oulun kaupungin liikuntapalvelut, p. 044 703 8046.

Lue myös juttu sähköisestä liikuntakalenterista sivulta 5!

Hiirosenkodin huminaa 1950-luvulta nykypäivään Hiirosenkoti avaa ovensa 21.6.2017 klo 10–14 esittäytyäkseen oululaisille esinein, tarinoin ja valokuvin. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa vanhustenhoidon historiaan ja nykypäivään. Tapahtuma on osa Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa ja liittyy Oulun Päivien tapahtumiin.

Osoite: Merikotkantie 5, Oulu s. 2

TEKSTI: SUSANNA SIIRONEN KUVA: ISTOCK

Kaupungintalon kuokkavieras Oulun kaupungintalon juhlasalissa on vietetty satoja juhlia ja nähty monenlaisia vieraita. Vuonna 1986 juhlittiin kaupungintalon 100-vuotista taivalta.

Tuolloin paikalle eksyi ylimääräinen vieras, mutta tilanne hoidettiin kaikella arvokkuudella.

O

ulun kaupungin suhdetoimintapäällikkö Anneli Korhonen muistelee, kuinka he ohjasivat virastomestarin kanssa juhlavieraita saliin. Yksi kaupunginjohtoa kättelemään saapunut iäkkäämpi herra pisti silmään ryppyisessä puvussaan. Isännät kättelivät vanhan herran, minkä jälkeen vanhus otti tarjoilijalta tervetulomaljan ja siirtyi juhlasalin puolelle ihastelemaan salia.

– Totesin virastomestarille, että tämä herra ei taida nyt kuulua joukkoon. Vanhus nautiskeli tervetuliaismaljaansa ja ihasteli äänekkäästi salia. Virastomestari liittyi hänen seuraansa ja kysyi, että eikö herra ole aiemmin käynyt täällä. Vanhus totesi, että ei ole, vaikka on ikänsä asunut kaupungissa, Korhonen muistelee hymyillen.

Virastomestari jatkoi jutustelua ja totesi vanhukselle, että oli oikein mukavaa, että herra oli päässyt paikalle juhliin.

– Sitten virastomestari kysyi vanhukselta, että oliko mies ajellut koskaan kaupunginjohtajan virka-autolla. Vanhus vastasi, että ei tietenkään! Virastomestari kysyi, haluaisiko mies tehdä kierroksen kaupungilla, jolloin hän saisi samalla kyydin kotiin.

Korhonen kertoo nauraen, kuinka vanhus oli riemastunut ehdotuksesta.

– Herra tuumasi, että onpas täällä ystävällistä. Vanhus sai varmasti tästä ikimuistoisen kokemuksen. �

Postia Ainolta 1/2017 Julkaisija: Oulun kaupunki Päätoimittaja: Sirkka Keränen, 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka.fi Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia OMA Painopaikka: Erweko Oy, Oulu Kannen kuvitus: Kirsi Tapani Postia Ainolta 2/17 ilmestyy Oulu-postin 4/17 välissä 23.11.2017.

Harrastukseni

Greetta Laitio valmisti keväisen kukka-asetelman ennen ompelemaan ryhtymistä.

Eeva Korkee kehuu kädentaitajaryhmän toimintaa ja on hyvillään, että kaupunki on järjestänyt siihen mahdollisuuden.

Minna Pulli vetää senioreiden kädentaitoryhmää Tuirassa. Ryhmässä on mahdollista toteuttaa laaja-alaisesti luomuksiaan.

Kädentaitajat kokoontuvat Tuirassa

Kädentaitajat kokoontuvat Lassintalon seniorikeskuksen ylimmässä kerroksessa. Kevään ajan työn alla on ollut muun muassa tilkkupeitot.

Kädentaitajat pääsevät toteuttamaan visioitaan tuiralaisessa seniorikeskuksessa. Kiitelty toiminta on kaikille yli 65-vuotiaille avointa.

TEKSTI: SAARA KÄRKI KUVAT: MATTI MÖTTÖNEN

M

aanantaiaamuna Lassintalon seniorikeskuksessa Tuirassa käy kuhina. Kädentaitajat saapuvat paikalle yksi kerrallaan ja kuulumiset vaihdetaan tekemisen lomassa. Jokaisella on menossa oma projektinsa.

– Täällä voi kutoa kangaspuilla, tehdä kankaanpainantaa tai ommella. Täältä löytyvät koneet ja tarvikkeet sekä jonkin verran lehtiä, että saamme kaavoja. Olemme tehneet yhdessä mekkoja ja nyt monilla on tekeillä tilkkutäkki, kädentaitojen ohjaaja Minna Pulli kertoo.

– Olen tehnyt täällä valtavasti erilaisia juttuja: mattoja, mekkoja, tossuja sekä patalappuja. Tiistaisin tääl-

lä voi tehdä posliinimaalausta. Tämä on aivan ihanaa ja ohjaajamme Minna on aivan ihana, Mirja Alamäki kertoo.

Nyt on aikaa harrastuksille Yhdessä tekeminen on kaikkien mielestä parasta ja he kehuvat vuolain sanoin yhteishenkeä ja ohjaajan neuvokkuutta.

– Yhdessäolo on parasta. On hienoa huomata, että vielä oppii uutta. Jokainen voi tuoda oman ideansa. Kaupunkia käy kiittäminen, että tällaista järjestetään, Eeva Korkee toteaa.

Kerhon avulla naiset ovat myös päässeet hyödyntämään tilkkuvarastojaan ja toteuttamaan pitkään odotelleita projekteja.

Aamupäivän kuluessa naiset laitta-

vat kahvin tippumaan ja pitävät paussin. Kuulumiset ja päivän polttavat asiat kerrataan kahvin ääressä, eikä kenelläkään ole kiire.

– Töissä ollessa ei käsitöille riittänyt samalla tavalla aikaa. Nyt on ihana suunnitella erilaisia projekteja, Greetta Laitio kertoo.

Lassintalon seniorikeskuksen toiminta on kaikille yli 65-vuotiaille oululaisille suunnattua maksutonta toimintaa. Ohjaaja Minna Pulli on paikalla maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin. Kädentaitajien joukkoon voivat tulla kaikki, hekin, jotka eivät ole aikaisemmin harrastaneet käsitöitä. � Lassintalon seniorikeskus, Myllytie 4

Luupin senioriklubi kokoontuu 23.5.

MUSEO- JA TIEDEKESKUS Luupin senioriklubi tutustuu 23.5. kello 13 Oulun taidemuseon Suomen taiteen tarina -näyttelyyn. Näyttely noudattelee Ateneumissa esillä olevan Suomen taiteen tarina -kokoelmanäyttelyn teemoja ja esillepanoa. Vierailijoilla on mahdollisuus nähdä taiteen klassikoita ja harvemmin esillä olleita teoksia. Esillä on muun muassa Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan ja Eero Järnefeltin teoksia. Näyttelyn esittelijänä toimii amanuenssi Elina Vieru.

Luupin senioriklubiin voivat osallistua kaikki yli 60-vuotiaat. Ohjelmaa tarjolla kuukausittain kesäkuukausia lukuun ottamatta. Sisäänpääsymaksu museoon, esittely on maksuton. � Lisätietoja Outi Dekker, p. 044 703 7457. s. 3

TEKSTI: SUSANNA SIIRONEN KUVITUS: KIRSI TAPANI

Onnellisten ikäihmisten kaupunki

L

Tuore selvitys paljastaa, että ikääntyvät oululaiset kokevat olevansa onnellisia.

apset, lapsenlapset, parisuhde ja ystävät, Oulun kaupungin vanhustyönjohtaja Anna Haverinen luettelee ikäihmisten onnellisuuden peruspilareita.

– Läheisten merkitys on valtava.

Hyvät sosiaaliset suhteet ovat lähtökohta onnellisuudelle.

Ja onnellisia ikäihmisiä vaikuttaisi Oulussa piisaavan. Viime vuoden lopulla Oulussa toteutetussa ikäihmisten hyvinvointikyselyssä lähes 90

Oululaiset 75 vuotta täyttäneet vastaajat ovat keskimäärin onnellisempia kuin muiden suurten kaupunkien ikäihmiset. s. 4

prosenttia vastanneista kertoi olevansa onnellinen.

Maan onnellisimpien joukossa Koko maan mittakaavassakin Oulu näyttäytyy onnellisten ikäihmisten kaupunkina. THL:n toteuttama alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus osoittaa, että oululaiset ikäihmiset ovat suurten kaupunkien vertailussa onnellisten kärkijoukossa.

– Oululaiset 75 vuotta täyttäneet vastaajat ovat keskimäärin onnellisempia kuin muiden suurten kaupunkien ikäihmiset. Kyllä oululaiset siis tällä jäyhällä luonteellakin kokevat olevansa onnellisia, Haverinen nauraa.

Monen tekijän summa Onnellisuus koostuu monista pienistä tekijöistä: kaupungin tekemässä kyselyssä nousi esiin sosiaaliset suh-

teet, harrastukset ja asuinympäristö.

Muun muassa kaupungin liikuntatarjonta sai kiitosta.

– Liikuntapalveluiden seniorikorttia kiiteltiin. Eivätkä kaikki ikäihmiset kaipaa kuntosaleja tai uimahalleja, vaan sitä, että kävelytiet ovat hyvässä kunnossa ja puistoissa on penkkejä, joilla istua, Haverinen toteaa.

Vastaajat olivat myös tyytyväisiä oman asuinalueensa turvallisuuteen.

Kehittämisen kohteet Huolta vastaajissa aiheutti oma terveys. Osalla vastaajista oli kokemusta palveluiden heikentymisestä.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantaminen on meillä ykkösprioriteetteja, ja myös kotihoito on kehittämisen kohteena.

Vastaukset antavat tukea sille, että kehittämistyö on kohdennettu oikein, Haverinen summaa. �

Ikääntyvien hyvinvointikysely KYSELY TOTEUTETTIIN vuoden 2016 lopulla. Vastaajat olivat yli 58-vuotiaita oululaisia, ja kaikkiaan kyselyyn vastasi 1215 henkilöä.

Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista koki olevansa onnellinen.

Vastaajista 70 prosenttia sanoi, että iloa elämään tuovat lapset ja lastenlapset. Lähes puolet vastaajista totesi parisuhteen tuovan onnellisuutta.

Kolmasosa vastaajista mainitsi ystävyyssuhteet onnellisuuden lähteeksi. Myös harrastusten nähtiin tuovan iloa elämään.

Huolta aiheuttaa oma terveys, jonka puolet vastaajista mainitsi huolenaiheeksi. Reilu 40 prosenttia vastasi ikääntymisen huolestuttavan heitä. Julkisten palveluiden tulevaisuus huolestutti noin 40 prosenttia vastanneista. Yksinäiseksi itsensä koki viidennes vastaajista. �

Datavaari

TOIM. JA KUVAT: SUSANNA SIIRONEN

Onni on oman kodin arki ja läheiset ♥

Diat talteen jälkipolville

Kysyimme oululaisilta ikäihmisiltä, mikä heidät tekee onnelliseksi.

Parhaat muistot säilyvät pitkään, kun ne digitoidaan eli muunnetaan digitaaliseen muotoon.

Kaarina Viitala, 83

OULUN PÄÄKIRJASTON musiikkiosastolla on mahdollista muuntaa maksutta vanhat diat ja negatiivit digitaaliseen muotoon, jolloin niitä voi käyttää omalla tietokoneella.

Digitointipalvelut kattavat tämän uuden palvelumahdollisuuden lisäksi VHS-videokasettien, C-kasettien sekä vinyylilevyjen digitoinnin, mikä mahdollistaa niiden käytön tietokoneen lisäksi dvd-soittimella, cd-soittimella sekä siirtämisen mobiililaitteelle.

– Digitointi on helppoa, se vaatii asiakkaalta vain hieman omatoimisuutta ja aikaa. Kirjasto tarjoaa selkeät ohjeet digitointiin, ja tarvittaessa henkilökunta opastaa mahdollisissa ongelmatilanteissa, kertoo Oulun kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Juha Sutela.

Oletteko tällä hetkellä onnellinen? Mikä tekee onnelliseksi?

Kyllä, aika onnellinen. Onnelliseksi tekee se, että saa asua omassa kodissa, eikä ole mitään suurempia sairauksia.

Miten onnellisuus näkyy?

Aktiivisuutena, että jaksaa lähteä vaikkapa harrastamaan liikuntaa ja niin edelleen. Se saa lähtemään liikkeelle kotoa, koska sinne neljän seinän sisälle ei saa jämähtää.

Lue lisää digitoinnista: ouka.fi/oulu/kirjasto/digitointi

Olavi Fält, 71 ja Aila Fält, 67 Oletteko tällä hetkellä onnellinen?

Mikä tekee onnelliseksi?

Molemmat: Kyllä olemme onnellisia.

Aila: Yhdessäolo on varmastikin se suurin asia.

Olavi: Kyllä, perhe, lapset, lastenlapset. Osa lapsista asuu lähellä, mutta osa sitten tuolla Helsingissä asti.

Miten onnellisuus näkyy?

Olavi: Se ehkä näkyy sillä tavalla, että ei ole niin sanottuja pahoja päiviä. Ei aurinko paista koko ajan, mutta ei ole myöskään sitä toista laitaa. Eli on sitä tosi hyvää oloa, mutta sitten on myös sitä tavallista arkea. Ja oikeastaan se arkihan on kaikkein parasta ihmisellä.

Aila: Juuri näin.

Liikuntavuorot juuri Sinulle löytyvät verkosta Missä ja milloin kokoontuvat haukiputaalaiset joogaan? Entä milloin ovat senioreitten kuntosalivuorot?

Kirsti Linna, 79 Oletteko tällä hetkellä onnellinen?

Mikä tekee onnelliseksi?

Nyt on sairauksia jonkin verran, mutta kuitenkin se, että saadaan olla yhdessä puolison kanssa saa onnelliseksi. Olen ollut nyt 60 vuotta saman miehen kanssa, niin kyllä se tekee onnelliseksi. Ja kun lapsilla menee hyvin, niin kaikki on hyvin. Sellainen yhdes-

säolo on tärkeää, meillä on kesäpaikka Pohjanmaalla, niin siellä tavataan. Oltiin nyt pääsiäisenäkin kaikki yhdessä siellä.

Miten onnellisuus näkyy?

On hyvä olla toisen kanssa, sehän on se pääasia.

KAUPUNGIN VERKKOSIVULLE on koottu sähköinen liikuntakalenteri, josta löytyy muun muassa alueellinen liikuntatarjonta ikääntyneille. Lisäksi voit tarkistaa kalenterista vesivoimistelun ja seniorikorttilaisen kuntosalivuorot.

Kalenteri on helppokäyttöinen. Voit valita ensin oman asuinalueesi, jonka jälkeen pääset näkemään tarjolla olevat liikuntatunnit. Tuntia klikkaamalla näet paikan, hinnan ja lisätietoja tapahtumasta.

Kalenterin käyttöohjeet löytyvät myös samaiselta sivulta.

www.ouka.fi/oulu/ikaantyminen/ sahkoiset-liikuntakalenterit

s. 5

Arjen apurit TEKSTI: SAARA KÄRKI KUVA: TEIJA SOINI

Valtiokonttori jakaa ylimääräistä veteraanirahaa Oulu kaupunki jakaa kotona tai palvelutalossa asuville rintamaveteraaneille lähes miljoona euroa Valtiokonttorin myöntämää määrärahaa.

O

ululainen Onni Hämäläinen vietti juuri 95-vuotissyntymäpäiviään.

Juhlien nuorin vieras oli Onnia 95 vuotta nuorempi veljen pojanpoika. Vaikka Hämäläisen kuulo on heikentynyt ja liikkuminen hidastunut, se ei estä hänen kotona asumistaan.

– Minulle tuodaan päivittäin ruoka ja minulla käy siivous- ja pyykkäysapua. Onneksi on mukavat naapurit, jotka tulevat hätiin tarvittaessa, Hämäläinen kertoo.

Tarkoitettu kotona asumisen tukemiseen Valtionkonttori myönsi ylimääräistä määrärahaa kaikille kotona tai palvelutalossa asuville rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelutunnuksen tai rintamatunnuksen omaaville rintamaveteraaneille. Se on tarkoitettu kotona asumista tukevien palveluiden järjestämiseen.

Siivousapuun Hämäläinenkin aikoo oman osuutensa käyttää. Mikäli määrärahaa riittää, palveluja voi saada maksutta jopa ensi vuoden heinäkuun loppuun saakka.

Pyöräteiden sulettua kokonaan Hämäläinen aikoo lähteä myös ulos.

– Kun taloon asennettiin liuska, olen päässyt kulkemaan rollaattorin kanssa. Kyllä omassa asunnossa on niin mukava asua, Hämäläinen summaa.

Määrärahan piiriin eivät kuulu tehostetussa palveluasumisyksikössä tai laitoshoidossa asuvat eivätkä sotainvalidit, joiden sotavammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia.

Kaikkiin oululaisiin määrärahan piiriin kuuluviin rintamaveteraaneihin otetaan tänä vuonna yhteyttä palveluntarpeen arviointia varten. �

Suomi 100 vuotta veteraaniraha OULUSSA ASUU noin 430 sellaista rintamaveteraania, jotka ovat oikeutettuja ylimääräiseen veteraanirahaa.

Yhteensä Valtiokonttori on myöntänyt noin 910 000 euroa.

Määrärahalla tuetaan kotona asumista tarpeellisilla ja maksuttomilla kotipalveluilla. Kotipalvelumaksut myös poistettiin huhtikuun alusta jo näitä palveluita saavilta veteraaneilta.

Tämän lisäksi veteraaneille on myönnetty 800 euron arvoinen palveluseteli, jolla voi hankkia esimerkiksi ulkoiluavustusta tai apua kotitöihin ensi heinäkuun loppuun saakka. �

Avustusta kodin korjaus- ja muutostarpeisiin Korjausavustusten myöntäminen on siirtynyt kunnilta ARAlle. Avustusta voi saada edelleen myös hissirakentamiseen ja esteettömyyden parantamiseen.

H

aluatko tehdä kodistasi esteettömän ja toimivan? Voit hakea korjausavustusta kodin remontointiin sekä korjaus- että muutostarpeisiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta eli ARAlta.

Avustuksia voi hakea ympäri vuoden toimittamalla hakemus ARAaan tai ARAn verkkoasioinnin kautta. ARA tekee avustuspäätöksen ja hoitaa avustusten maksamisen. Avustettavia toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen aloituspäätöstä tai ARAn antamaa aloituslupaa.

Korjausavustus on enintään 50 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, poikkeustapauksissa enintään 70 prosenttia. Tukea voi saada, jos asunnossa asutaan pysyvästi ja ympärivuotisesti. Lisäksi ruokakunnassa tulee olla vähintään yksi 65-vuotias tai vammainen henkilö.

Hissi kerrostaloon ARAlta voi hakea avustusta myös kerrostalohissien rakentamiseen. Avustuksen määrä on enintään 45 prosenttia hyväksytyistä hissin rakentamiseen liittyvistä kokonaiskustannuksista.

Valtion avustuksen lisäksi myös Oulun kaupunki myöntää omaa kuntakohtaista avustusta hissien rakentamiseen. Avustuksen suuruus on 20 prosenttia kustannuksista, joten taloyhtiölle jää maksettavaksi vain 35 prosenttia hissin rakentamisen kustannuksista.

ARA myöntää avustusta myös toimenpiteisiin, joilla mahdollistetaan liikuntaesteisten esteetön kulku. Esteettömyysavustusta myönnetään esimerkiksi kynnysten madaltamiseen, kulkuluiskien rakentamiseen, ulko-ovien leventämiseen ja kaiteiden asentamiseen. Esteettömyysavustusten määrä on enintään 45 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Lisätietoja: www.ara.fi ja www.ouka.fi/korjausavustukset ARAn puhelin- ja sähköpostipalvelu korjausavustusten asiakaskyselyitä varten: p. 029 525 0818 tai korjausavustus.ara@ara.fi.

Oululainen veteraani Onni Hämäläinen vietti juuri kotonaan 95-vuotisjuhlia.

Saamansa ylimääräisen veteraanirahan hän aikoo käyttää siivousapuun. s. 6

Hyvinvointi TEKSTI: TITTA VILPA KUVITUS: ISTOCK

Kuuluvuus kartalla Oulun Tilakeskuksessa tehdään jatkuvasti töitä kaupungin julkisten tilojen kuunteluympäristöjen parantamiseksi.

Toimivan kommunikaation lähtökohtana on hyvä kuunteluympäristö. Esteetön kuuluvuusympäristö takaa kaikille kuntalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia kaupungin eri tiloissa ja osallistua niissä järjestettyihin tilaisuuksiin.

– Esteetön kuunteluympäristö on akustiikaltaan toimiva, hyvin valaistu ja myös liikkumisen suhteen esteetön ympäristö, jota on täydennetty erilaisilla äänensiirtojärjestelmillä, listaa Oulun kaupungin kiinteistöpäällikkö Veijo Kotilainen.

Kuulokojeen käyttäjiä varten useisiin julkisiin tiloihin on asennettu induktiosilmukka, jonka välityksellä ääni – oli se

sitten musiikki- tai puhe-esitys – siirtyy suoraan kuulokojeeseen.

– Lisäksi esimerkiksi Oulun kaupunginteatterin Suuren näyttämön katsomossa on infrapunaheijastimien avulla toteutettu järjestelmä, joka mahdollistaa äänen siirron näyttämöltä yleisölle kuulokkeiden kautta, Kotilainen kertoo.

Apuna kuuluvuuskartta Julkisissa tiloissa on esillä kuuluvuuskartat, joiden avulla tilojen käyttäjät näkevät, millä paikoilla kuuluvuus on parasta ja missä puolestaan on katvealueita.

– Uusimmat kuuluvuuskartat ovat Oulun Musiikkikeskuksessa, pääkirjaston Pakkalan salissa ja kaupungintalon valtuustosalissa. Kartat löytyvät sisäänkäyntien lähettyviltä, Kotilainen kertoo.

Kuuluvuuskarttaan merkitään vihreän eri sävyillä, onko penkissä erinomainen, hyvä vai heikko kuuluvuus sekä täplillä tai punaisella värillä mahdollinen katvealue tai häiriö. Tilojen kuuluvuuskartat löytyvät paitsi paikan päältä, myös osoitteesta kuulokuvat.fi.

– Myös Oulun kaupungin lippupisteiden henkilökunta, teatterin, musiikkikeskuksen, kaupungintalon ja kirjaston vahtimestarit osaavat opastaa asiassa.

Aiheesta on parhaillaan tekeillä myös opinnäytetyö, jossa rakennustekniikan insinööriopiskelija Susa Tunturi kartoittaa Aleksinkulman, Oulun kaupunginteatterin Suuren näyttämön, Oulun Musiikkikeskuksen, Pakkalan salin sekä Pohjankartanon juhlasalin kuunteluympäristöjen toiminnan.

– Opinnäytetyössä esiin tulevat puutteet korjataan mahdollisimman pian, kiinteistöpäällikkö Kotilainen lupaa.

– Kannattaa myös tukea niitä aistikanavia, jotka ovat hyviä eli jos näkö on kunnossa, huolehtia esimerkiksi siitä, että valaisu on riittävä. Eleitä ja ilmeitä on helpompi tulkita hyvässä valossa ja myös huulilta lukeminen onnistuu silloin paremmin, Viljanen vinkkaa.

Kun keskustelukumppani tiedostaa ongelman, hän osaa antaa keskustelussa toiselle riittävästi aikaa ja toistaa sanomansa tarvittaessa. Myös katsekontakti tukee ymmärtämistä.

– Kuulo-ongelmiin liittyy jostain syystä edelleen mystistä stigmaa, jonka vuoksi ihmiset joskus peittelevät ja häpeilevät kuulonsa heikkenemistä tai kuulokojetta. On iso kynnys sanoa toiselle, että kuulo on heikentynyt.

Sosiaalinen tuki ja vertaistuki rohkaisevat ihmisiä hyväksymään asian, ja esi-

merkiksi Kuuloliiton kautta saa tietoa paikallis- ja vertaistukitoiminnasta (www. kuuloliitto.fi).

Ikäkuuloa ei voi parantaa, mutta erilaisia apukeinoja löytyy. Jos kuulo tuntuu heikkenevän yllättäen, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin tiettyjen sairauksien poissulkemiseksi.

– Tärkein asia on kuitenkin kuulovaurioiden ennaltaehkäisy läpi koko elämän, jotta kuulo säilyisi mahdollisimman hyvänä mahdollisimman pitkään, Anne Viljanen muistuttaa. �

Ilmoita ongelmista Uudisrakennuksissa esteettömiin kuunteluympäristöihin kiinnitetään jo automaattisesti huomiota, mutta vanhoissa rakennuksissa akustointeja ja muita korjauksia tehdään tarpeiden mukaan.

Jos vaikkapa induktiosilmukan toiminnassa on ongelmia, Kotilainen vinkkaa tekemään Tilakeskuksen www-sivuilla asiasta vikailmoituksen. Sivut löytyvät osoitteesta: tilakeskus.ouka.fi/ tilahaku – Asiasta kannattaa ilmoittaa, jotta saamme tiedon ja asia pystytään korjaamaan pikaisesti, Kotilainen korostaa. �

Anteeksi, nyt en kuule!

Kuuloaistin heikkenemisen ei tarvitse vaikuttaa sosiaaliseen elämään.

K

uuloaistin heikkeneminen voi vaikuttaa merkittävästi ikäihmisen sosiaaliseen elämään ja liikkumiseen omassa elinpiirissään.

– Elinpiiri lähtee omasta makuuhuoneesta laajentuen oman kodin ja oman kaupungin ulkopuolelle. Sosiaalisen osallistumisen kannalta on oleellista, kuinka usein heikkokuuloinen poistuu kotoaan ja tarvitseeko hän siihen apua, toteaa gerontologian ja kansanterveyden yliopistonlehtori, TtT, Anne Viljanen Jyväskylän yliopiston gerontologian tutkimuskeskuksesta.

Heikkokuuloisilla elinpiiri on usein pienempi kuin hyvin kuulevilla. Erityisesti ryhmätilanteisiin osallistuminen voi tuntua epämiellyttävältä, jos ei kuule kunnolla.

– On saattanut tulla noloja väärinymmärryksiä, kun on kuullut väärin tai on itse puhunut mitä sattuu, koska ei ole kuullut kunnolla ympärillä käytävää keskustelua.

Myös ulkopuolisuuden kokemus voi iskeä helposti, jos kuulee sanan sieltä, toisen täältä.

Näin ei kuitenkaan tarvitse Anne Viljasen mukaan olla.

– Jos käyttää kuulokojetta, kannattaa pitää huolta siitä, että kuulokoje varmasti toimii ja on ajantasainen.

Poista häiriötekijät Myös kuulemisympäristöstä kannattaa Viljasen mukaan tehdä mahdollisimman hyvä eli esimerkiksi minimoida kaiku tai taustamelu yksinkertaisesti sammuttamalla takana pauhaava radio.

s. 7

Ainon työkalupakki TEKSTI: KATI VALJUS, KUVA: MIKKO TÖRMÄNEN

Huvia ja hyötyä Palstaviljely on harrastus, jossa yhdistyvät ulkona oleminen ja yhteisöllisyys. Palstan voi vuokrata vaikka porukalla.

P

irjo Brotkin ja Seppo Herranen ovat todellisia viherpeukaloita. Kerrostalossa Niittyarossa asuvan pariskunnan kesäpäivät kuluvat usein palstaviljelmillä Hietasaaressa ja Ellinsuolla.

– Siellä saattaa kymmenenkin tuntia helposti vierähtää palstanaapurien kanssa höpötellessä ja kasvun ihmettä ihaillessa. Pakkaamme kahvit ja eväät mukaan, Brotkin hymyilee.

Pariskunta kasvattaa Hietasaaressa muun muassa perunaa, punajuurta, sipulia ja herneitä. Ellinsuolla, jossa on monivuotisia palstoja ja joita ei syksyisin kynnetä, kasvaa muun muassa viinimarjoja ja mansikkaa.

– Jotain uuttakin välillä kokeillaan, yleensä jonkun palstanaapurin vinkistä. Nyt istutettiin Ellinsuolle karhunvatukkaa, Herranen kertoo.

Aivojumppaa

s. 8

Brotkin on vielä työelämässä, mutta Herranen on eläkkeellä.

– Meillä on siellä oikein sellainen ukkojen turinakerho. Saattaa mennä monta tuntia rupatellessa. Ja kyllä siinä välissä ehtii vähän juolavehnääkin kitkeä.

Palstalla kohtaavat monet sukupolvet.

– Paljon on nuoria perheitä. Olen pistänyt merkille, että erityisesti miehet ovat viime vuosina ottaneet palstaviljelyn omakseen, Brotkin sanoo.

Mukavaa yhteisöllisyyttä Oulun kaupungin viljelypalstoja löytyy Hietasaaren ja Ellinsuon lisäksi muun muassa Hiirosesta, Kaakkurista ja Kuivasjärveltä. Aarin kokoisen palstan saa käyttöönsä parinkympin vuosimaksulla.

RISTIKKO: ERKKI KIISKI

– Palstaviljelyn voi aloittaa ottamalla palstan vaikka porukalla. Siitä riittää kyllä useammallekin, ja näin palstan hoito ei sido niin paljoa, Brotkin vinkkaa.

Vasta-alkajat saavat halutessaan apua ja neuvoja konkareilta.

– Siemeniä vaihdellaan ja työvälineitä lainataan. Palstalla vallitsee mukava yhteisöllisyys.

Palstan hoitoon kuuluu kevättöiden jälkeen rikkaruohojen kitkeminen ja kastelu tarvittaessa. Hietasaaressa on vesiposti, josta saa kasteluveden. Ellinsuolla ei vesipostia ole, mutta maa on siellä luonnostaan kosteampaa.

Tärkeä arvo on sekin, että itse kasvattamalla tietää, mitä syö. � Vapaita palstoja voi tiedustella Oulu10:stä, p. 08 558 558 00

Seppo Herranen ja Pirjo Brotkin odottavat jo, että saavat upottaa sormet kunnolla multaan.

Palstanhoito palkitsee sadonkorjuuaikaan.