Postia Ainolta 2/2016

2/16

SIVU 2

Kieltenopiskelun muistipeli

SISÄLTÖ

4 Palvelukeskukseen lounaalle 5 Syömisen viisi väitettä 6 Kuljetuspalvelu ja palveluliikenne 7 Hammaspulmia?

Ristikko takakannessa

Lähelläsi Vinkit

KUVA: XXX

Harrastukseni

Jos puolisosi on sairastunut muistisairauteen, voit löytää yhteistä mukavaa tekemistä Oulun Seudun muistiyhdistyksen Lähelläsi-hankkeen kautta. Osallistukaa yhdessä liikuntaryhmiin, kuoroon tai musiikkiryhmiin!

Lisätietoja: www.osmy.fi/lähelläsi tai Maaret Meriläinen, p. 040 5209 172; Minna Kangas, p. 040 5209 173 Oletko huolestunut omastasi tai läheisesti muistista? Apunasi myös Oulun kaupungin muistineuvonta! P. 044 703 4988

Leena Ikonen (oik.) on opiskellut saksan kieltä jo kymmenen vuotta Aila Perämäen (vas.) opetuksessa. Saksan kielen taitojen lisäksi opiskelu kehittää muistia ja vahvistaa sosiaalisia taitoja.

Kieliopinnot pitävät muistin terävänä Koskaan ei ole myöhäistä aloittaa oppimista. Kieliopinnot voivat muun muassa paikata työelämän jättämää tyhjyyttä.

Seniorisoppa

M

yöhäissyksyn tervehdys Sinulle oululainen seniori! Seniorijoukkomme on noin 40 000 henkilön kokoinen. Syksyn sykähdyttävimmät eläkeläistapahtumat olivat vanhustenviikon juhla ja vanhusten ulkoilutempaus sekä Seniorisoppa. Seniorisoppa on Oulun kaupunginteatterin ideoima ja teatterilaisten esittämä, eläkeikäisille suunnattu tunnin konsertti ja soppa eläkeläishintaan. Konsertin esitykset liikuttivat menneillä muistoilla ja opastelivat uuteen aikaan. Kiitos teatteriväelle liikuttavasta kulttuuriteosta, johon saamme jatko-osiakin!

Vanhusneuvoston työ yhteistyössä kaupungin kanssa jatkuu 19 jäsenen voimalla.

Neuvoston jäsenet ovat ikäihmisten luottamushenkilöitä. Ottakaa yhteyttä!

Hyvä vanhustyö on kuin öljyä, jota tiputetaan vanhuksen elämänpaloon, jotta liekit löisivät täytenä annetun ajan loppuun saakka. ”Eikä pidä toimia vain ruumiin vaan enemmänkin mielen ja hengen parhaaksi sillä nekin saa vanhus sammumaan ellei niihin ikään kuin lamppuun tiputeta öljyä.” (Cicero ) Lämmöllä Antero Juntunen Oulun vanhusneuvoston puheenjohtaja

TEKSTI: SAARA KÄRKI KUVA: MATTI MÖTTÖNEN

L

eena Ikonen on ollut eläkkeellä kymmenen vuotta ja käynyt koko sen ajan Aila Perämäen opettamilla saksan kielen kursseilla Ouluopistolla. Vasta haastattelussa käy ilmi, etteivät Ikosen kielenopinnot kulkeneet kouluaikoina yhtä sujuvasti – Ponnahdus syntyi, kun poikamme lähti Saksaan opiskelemaan. Hänellä oli ystävätär, jonka kanssa halusin alkaa kirjeenvaihtoon saksaksi.

Halusin oppia paitsi kielen, myös tavat. Sillä kieli ja kulttuurihan kulkevat käsi kädessä, Ikonen sanoo.

Hän suhtautuu opintoihin päivä ja vuosi kerrallaan. Saksankielinen kirjeenvaihto on jatkunut jo lähes vuosikymmenen. Jotta uuden oppiminen

luonnistuu, täytyy olla hyvässä fyysisessä kunnossa, jotta jaksaa.

Oppia läpi elämän Ikosesta on ollut ihana huomata, että hän oppii edelleen. Tosin nykyään muistia joutuu sekoittamaan enemmän, jotta oikeat asiat palautuvat mieleen.

– Toisinaan ihan yhtäkkiä tulee mieleen jostain kaukaa jokin sana tai sanalista. Nykyään oppiminen ei ahdista, mutta ei se ole helpompaa, Ikonen sanoo.

Kielten opiskelun on tutkittu vaikuttavan myönteisesti muun muassa lyhytkestoiseen työmuistiin, luovuuteen ja kykyyn ajatella loogisesti. Jo aivan alussa kielten opiskelun on to-

dettu aktivoivan aivoja.

– Se lykkää vanhenemiseen kuuluvaa luonnollista muistin heikkenemistä. Ihminen pysyy vireänä ja toimintakykyisenä kielten opiskelun lisäksi myös musiikin, liikunnan ja käsillä tekemisen avulla, Perämäki sanoo.

Opintoryhmässä opiskelijoilla on monenlaisia tavoitteita ja jokaista pyritään huomioimaan yksilönä. Opettajalta se vaatii kykyä aistia sopiva opetuksen etenemisvauhti.

– Toisilla voi olla kauan siitä, kun on viimeksi opiskellut. Pitkästä elämänkokemuksesta on kuitenkin hyötyä. Iäkkäät opiskelijat tuntevat itsensä paremmin, joten he voivat myös oppia paremmin kuin nuoremmat. �

Jouluperinteet Joulun odotus alkaa monessa perheessä perinteisellä joulukadun avauksella.

Valon juhlaa Ouluun tuo tänä vuonna jo marraskuussa startannut Lumo-valofestivaali.

Kuvassa joulukadun avajaiset Kirkkokadun ja Saaristonkadun risteyksestä 1950-luvulla.

Postia Ainolta 2/2016 Julkaisija: Oulun kaupunki Päätoimittaja: Sirkka Keränen, 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka.fi Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia OMA Oy Painopaikka: Erweko Oy, Oulu Kannen kuva: Matti Möttönen Postia Ainolta 1/17 ilmestyy Oulu-postin 2/17 välissä keväällä 2017. s. 2

MA

O LAUKAN KOKOEL

NMAAN MUSEO UUN

HJA KUVA: POHJOIS-PO

KUVA: MARJO VÄISÄNEN

Tilkkutäkki

Korjausavustusta remontointiin TEKSTI: KATI JALAGIN KUVA:

Ensi vuoden korjausavustusten hakuun kannattaa varautua nyt. Avustusta voi saada myös hissirakentamiseen ja esteettömyyden parantamiseen.

OLETKO AIKEISSA teettää remontin, jotta kotisi olisi esteetön ja toimivampi? Nyt kannattaa tutustua vanhusväestölle ja vammaisille henkilöille myönnettävään asuntojen korjausavustukseen.

Korjausavustusta myönnetään omakotitalon omistajalle tai osakkeenomistajalle huoneiston sisäisten korjausten kustannuksiin.

Avustusta saa toimenpiteisiin, jotka helpottavat kotona asumista ja hoitoa.

Avustuksen määrä on enintään 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista, erityisestä syystä jopa 70 prosenttia. Tukea voi saada,

jos perheessä on vähintään yksi 65-vuotias tai vammainen henkilö.

Hissi- ja esteettömyysavustukset Valtio myöntää taloyhtiöille avustusta asuinkerrostalon hissin rakentamiseen. Avustusta myönnetään myös toimenpiteisiin, joilla mahdollistetaan liikuntaesteisten esteetön kulku.

Esteettömyysavustusta myönnetään esimerkiksi kulkuluiskien rakentamiseen, oviaukkojen leventämiseen ja kaiteiden asentamiseen.

Hissi- ja esteettömyysavustusten suuruus on puolet hyväksytyistä kustannuksista.

Hakemuksen voi jättää milloin vain Korjaustoimenpiteet voi tehdä vaiheittain.

Myönnetty avustus on maksatuskelpoinen myöntämisvuoden sekä kahden seuraavan vuoden ajan.

Ensi vuonna avustusten haku muuttuu todennäköisesti jatkuvaksi, jolloin hakemuksen voi jättää milloin vain.

Luettavaa autolta illalla OULUN ALUEEN kirjastoautot kiertävät pysäkkejä myös iltaisin. Autoista Teuvo ja Onneli kiertävät Oulussa, Akseli Iissä ja Oulun pohjois- ja itäosissa. Akseli on yhteinen Iin kunnankirjaston kanssa. Aikataulut löytyvät verkosta: ouka. fi/kirjastoautot.

Muista myös kirjaston kotipalvelu, jos kirjastossa tai kirjastoautolla asioiminen on mahdotonta. Kotipalvelu tuo kirjat, aikakauslehdet, musiikin ja elokuvat kotiovelle neljän viikon välein.

Käytettävissä on koko OUTI-kirjaston valikoima.

Lisätietoja kirjastoista tai p. 044 703 7340 tai 08 558 47344.

Lisätietoja: ouka.fi/oulu/asuminenja-rakentaminen/avustukset

Yhteisiä hetkiä Ommaiskortteerissa

OMMAISKORTTEERI muutti keväällä Isokatu 47:n katutason tiloihin. Samalla aukioloajat pidentyivät ja säännöllistyivät.

Ommaiskortteerissa eli Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n toimitilassa on tarjolla tietoa, tukea ja toimintaa omaishoitajille, hoidettaville sekä heidän läheisilleen arkipäivisin klo 10–14.

Kätevästi eroon vaarallisista jätteistä OULUN JÄTEHUOLLON vaarallisen jätteen keräysauto kiertää tilausten perusteella.

Kun kaupunginosasta on tullut 10 tilausta, tilaajat saavat henkilökohtaisesti tiedon, milloin ja missä auto pysähtyy. Yleensä auto tulee lähikaupan pihalle ja pysähtyy siinä tovin. Autosta laitetaan myös ilmoitus Kalevaan sekä Oulun Jätehuollon nettisivuille. Voit tilata auton omaan kaupunginosaasi numerosta 08 5584 0010 tai sähköpostitse vaarallinen.jate@oulunjatehuolto.fi.

– Toimintamme on avointa kaikille omaisistaan huolehtiville sekä omaishoidon tuen piirissä että sen ulkopuolella oleville omaishoitajille, kertoo Etäomaispuoti-hankkeen viestintäkoordinaattori Anja Vuorikivi.

Ommaiskortteeriin voi tulla vaikka vain hetkeksi istahtamaan ja rupattelemaan toisten omaishoitajien tai yhdistyksen henkilökunnan kanssa. Lisäksi ommaiskortteerissa on Ommaiskahvila-toimintaa.

Lisätietoja: www.oulunseudunomaishoitajat.fi

RUT BRYK, HEXAGON, FAJANSSI, TAPIO WIRKKALA RUT BRYK SÄÄTIÖN KOKOELMA, EMMA- ESPOON MODERNIN TAITEEN KOKOELMA. KUVA: ARI KARTTUNEN/EMMA

Ommaiskortteerin palvelut löytyvät Isokatu 47:n katutason tiloista.

Luupin senioriklubi kokoontuu Jouluista tunnelmaa Turkansaaressa 31.11. klo 13 Turkansaaren ulkomuseo Tutustuminen Rut Bryk –näyttelyyn 12.1.2017 klo 13 Oulun taidemuseo www.ouka.fi/oulu/taidemuseo/seniorit

s. 3

TEKSTI JA KUVAT: KATI VALJUS

Jokaiselle päivälle kiva juttu

Lauri Anttila (vas.) ja Martta, Ville ja Heikki Aalto istahtavat yhteiselle lounaalle noin kerran kuukaudessa. Palvelutalon alakerrassa sijaitsevaan lounasravintolaan on helppo tulla.

Lounas on yksi keskustan palvelukeskuksen palveluista. Lisäksi talossa järjestetään monenlaista ikäihmisille suunnattua, kaikille avointa toimintaa.

Kolmen polven lounastreffit ”Kalaruuat ovat suosituimpia”, tietää emäntä Eija Hauru. Moni lähistöllä asuva hakee ruuan mukaan.

Oulun Palvelusäätiön palvelukeskukset tarjoavat palveluja kaikille ikäihmisille.

K

eskustan palvelukeskuksen lounasravintolasta kantautuu uunilohen tuoksu ulos asti. Ovi käy tiuhaan.

– Tänään on ruuhkapäivä. Kalaruuat ovat aina suosittuja, samoin kuin karjalanpaisti ja hernekeitto, nauraa emäntä Eija Hauru ja työntää vielä yhden vuoallisen lohta uuniin.

Osa asiakkaista hakee noutotiskistä ruuan mukaan, osa tervehtii tuttavia ja istuu pöytään. Keskustan palvelukeskuksen lounasravintolaan voi kuka tahansa tulla syömään. Lounas maksaa 6,95 euroa.

– Lounas on yksi matalan kynnyksen palveluistamme. Sen lisäksi pyrimme tarjoamaan jokaiselle päivälle jonkin kivan jutun. Tänään ohjelmassa on esimerkiksi puutöitä ja ikäihmisten olohuone. Musiikkihetket, bin-

s. 4

got ja tietovisat ovat suosittuja. Tapahtumakalenteristamme voi valita itselleen sopivaa toimintaa, ja toimintamme on kaikille avointa, esittelee palvelukeskuksen johtaja Pirihanni Valkiala-Koskenkangas.

Keskustan palvelukeskuksen yhteydessä on myös reilut sata asuntoa.

– Asuntoihin haetaan lähetteellä, ja halukkaita on aina jonossa. Asuntoon ei kuulu palveluita, vaan vuokra kattaa kiinteistön kulut ja turvapuhelimen, joka on hätätilanteita varten. Ruokailu ostetaan erikseen, joten alakerrassa ruokailu on jokaisen oma valinta, Valkiala-Koskenkangas korostaa.

Tapahtumakalenteristamme voi valita itselleen sopivaa toimintaa.

Pöydistä kantautuu iloista puheensorinaa ja asiakkaat tervehtivät iloisesti henkilökuntaa.

– Monelle yksin asuvalle nämä ovat päivän ainoat ihmiskontaktit. Muuten tulisi luultavasti jäätyä kotiin neljän seinän sisään, joten kyllä ruokailemaan lähtemisellä on valtavan suuri merkitys. Kaverit myös pitävät toisistaan huolta. Jos jotakuta ei täällä näy, aletaan soitella perään, tietää Eija Hauru.

Oulun Palvelusäätiöllä on palvelukeskukset myös Tuirassa, Höyhtyällä, Sara Wacklin -kodissa ja Ranta-Kastellissa.

– Me täällä Nummikadulla olemme ainoa paikka, josta saa lounaan myös sunnuntaisin. Silloin pyrimme pistämään vielä vähän parempaa pöytään, emäntä lupaa. �

MARTTA AALTO on tullut veljensä Lauri Anttilan kanssa lounaalle hissillä – sisarukset asuvat yläkerran palveluasunnoissa. Tänään paikalle on saapunut myös erityistä seuraa.

– Meillä on tässä tällainen sukukokous meneillään, naurahtaa Aallon poika Heikki Aalto, joka on tullut piipahtamaan uunilohelle lounastunnillaan.

Mukana on opiskeleva poika Ville Aalto, joka karkasi koulusta pikkuisen aikaisemmin ehtiäkseen yhteiselle lounaalle.

– Käyn mummia tervehtimässä kerran viikossa, ja lounaalle ehditään noin kerran kuukaudessa. Tähän mummin ja Laurin on helppo tulla, ei tarvitse lähteä kauemmas.

Lounaalla vaihdetaan kuulumiset.

– Tämä on todella aktiivinen palvelukeskus. Jokaiselle päivälle on jotain toimintaa, jos vain jaksaa mennä mukaan.

Yhteisöllisyys näkyy täällä, hyvällä tavalla sellainen kommuunihenki, Heikki Aalto on huomannut.

Martta Aalto on samaa mieltä. Alakerrasta löytyy aina juttuseuraa.

– Joskus tulee käytyä tuossa kreikkalaisessa, mutta melkein joka päivä tulen tähän alakertaan syömään. Täällä kuunnellaan asiakkaita. Itsekin olen toivonut maitopottuja ja jauhemaksapihvejä, ja niitä on saatu, hän hymyilee. �

Datavaari

Totta vai tarua?

TEKSTI: MARIA ÖFVERSTRÖM KUVA: ISTOCK

Syövätkö kotona asuvat ikäihmiset monipuolisesti ja saavatko he riittävästi proteiinia ja nesteitä?

Selvitimme muutamia väitteitä.

Ikäihmiset saavat riittävästi nesteitä.

Ikäihmisen nesteentarve on 1–1,5 litraa eli 5–8 lasia nestettä vuorokaudessa. Osa kotona asuvista ikääntyneistä ei saavuta tätä suositusta. Liian vähäinen nesteensaanti voi aiheuttaa nestevajausta. Myös useat lääkkeet poistavat nestettä elimistöstä ja lisäävät kuivumisriskiä entisestään.

Hyvä vinkki on pitää jääkaapissa litran kannua, jonka täyttää joka aamu raikkaalla vedellä ja huolehtii, että kannu tyhjentyy päivän aikana.

Hyviä ruokajuomia ovat esimerkiksi maidot ja piimät sekä laimennettu tuoremehu.

Ikäihmiset syövät terveellisesti ja monipuolisesti.

Osa ikäihmisistä syö terveellisesti ja monipuolisesti, osa ei.

Varsinkin jos asuu yksin, saattaa ajatella, ettei viitsi kokata lämmintä ateriaa vain itselleen. Kaksi lämmintä ateriaa päivässä on kuitenkin ruokailun peruspilari. Kun ikää tulee lisää, useimpien ravintoaineiden tarve ei pienene, joten on tärkeää kasata lau-

Käy seniorisopalla!

Oulun kaupunginteatterin Seniorisoppa tarjoaa kulttuuria ja lautasellisen maistuvaa soppaa eläkeläishintaan 10 euroa. Joulun alla tarjolla joulumuistoja ja -perinteitä joululaulujen kera 24.11., 1.12. ja 8.12. Kevätkauden Tanssilavan luona -esitykset alkavat 19.1.2017.

Esitykset torstaisin klo 11–12.30.

taselle monipuolisesti elintarvikkeita ravintoympyrän eri lohkoista.

Hyvä terveydentila ja toimintakyky lisäävät mahdollisuutta ravitsemustilan kunnossa pysymiseen. Riittävät ravintoainevarastot nopeuttavat sairauksista toipumista.

Ikäihmiset saavat tarpeeksi proteiinia ja D-vitamiinia.

Ikääntyneenä proteiinin ja D-vitamiinin tarve kasvaa, ja valitettavasti osa kotona asuvista ikäihmisistä ei saavuta suositustasoja.

Liian vähäinen proteiinin saanti voi aiheuttaa lihaskatoa, joka heikentää kehon hallintaa ja liikuntakykyä sekä altistaa tulehduksille. Riittävä proteiinin saanti yhdessä D-vitamiinin, kalsiumin ja liikunnan kanssa auttavat pysymään omatoimisena ja toimintakykyisenä pitempään. Proteiinin saannin on hyvä jakaantua tasaisesti eri aterioille. Proteiinia saadaan eläinperäisistä elintarvikkeista, pavuista ja soijasta. Huolehtimalla riittävästä D-vitamiinin ja kalsiumin saannista voi ehkäistä luuston haurastumista ja kaatumisia.

Yli 75-vuotiaille suositellaan 20 mikrogramman D-vitamiinilisän nauttimista ympäri vuoden kerran vuorokaudessa.

Alkoholi vaikuttaa ikääntyneenä samoin kuin nuorempana.

Koska aineenvaihdunta hidastuu ikääntymisen myötä ja elimistön nestepitoisuus vähenee, jo lasillinen viiniä tai yksi saunaolut voi vaikuttaa eri tavalla kuin ennen. Alkoholi häiritsee veren sokeritasapainoa ja lisää kaatumisalttiutta. Se voi myös heikentää tai voimistaa lääkkeiden vaikutusta.

Asiantuntijana ravitsemusterapeutti Tanja Seppä, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut

KUVA: KAISA TIRI

Ikäihmiset syövät tarpeeksi usein ja oikean kokoisia annoksia.

Useat ikäihmiset syövät liian harvoin ja liian pieniä annoksia.

Kolme ateriaa vuorokaudessa eli aamiainen, lounas ja päivällinen ja niiden lisäksi 2–3 välipalaa on ikääntyneiden ravitsemussuositusten mukainen. Vaikka näläntunnetta ei varsinaisesti olisi, riittävästä ravinnonsaannista on tärkeä huolehtia.

Ravitsemusongelmat voivat johtaa paitsi laihtumiseen, myös toiminta- ja vastustuskyvyn heikkenemiseen, lihaskatoon, muistin heikkenemiseen, mielialan laskuun ja lisääntyneeseen infektioriskiin. Myös sairauksista toipuminen hidastuu.

Vinkki

Diginatiiviksi kasvetaan Enter, some, tietoturva ja tablet – tuttuja, pelottavia vai täysin käsittämättömiä termejä?

T

ee tietotekniikasta osa arkeasi ja hyödy verkkopalveluista kotisohvalla. Apunasi matkalla tietotekniikan maailmaan toimivat vaikka Oulu-opiston ja kaupunginkirjaston tietotekniikkakurssit.

Oulu-opiston kurssit antavat valmiudet moneen eri taitoon tietokonetta tai tabletti-tietokonetta hyödyksi käyttäen. Osa kursseista on suunnattu suoraan iäkkäämmille osallistujille, mutta kaikki kurssit ovat avoimia kaikenikäisille. Tahti on kursseilla rauhallinen.

Kirjasto tarjoaa maksuttomia kursseja eri alue- ja lähikirjastoissa yhden opetusviikon ajan pari tuntia kerrallaan arkipäivisin. Tämän vuoden koulutukset ovat jo päättyneet, mutta uusia kursseja on luvassa ensi vuodelle.

Seuraa kirjaston ilmoittelua!

– Opetus aloitetaan ihan alkeista ja mukaan voi tulla hyvin matalalla kyn-

nyksellä, vinkkaa Riikka Sirviö Oulunsalon kirjastosta.

– Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan ja täällä näytetään ja autetaan niin kauan, että kaikki varmasti oppivat. Edistyneemmät oppilaat myös auttavat useasti vieruskaveria mielellään.

Kirjaston kurssiryhmät ovat sopivan pieniä eli maksimissaan kuusi oppilasta/päivä. Siksi myös kirjaston kursseille ilmoittaudutaan etukäteen.

Oulu-opiston tablet- ja älypuhelintunneilla täytyy olla oma laite mukana.

Kirjastossa tätä pakkoa ei ole.

– Oman laitteen saa ottaa mukaan.

On aina hyödyllisintä opetella toiminnot juuri sillä laitteella, jota kotonakin käyttää, sanoo Sirviö.

Tietotekninen osaaminen antaa valmiudet itsenäiseen asioiden hoitamiseen palvelujen siirtyessä nettiin, joten taitoja kannattaa kerryttää kurssien avulla. Maria Öfverström

Oulu-opiston kurssitarjonta 2017 TIETOTEKNIIKKAKURSSIT WINDOWS10 (3401050K), 15 € Pohjankartano to klo 14.30–16.00; 9.–23.2.2017 TIETOKONEEN TIETOTURVA JA YLLÄPITO (3401052K), 17 € Pohjankartano ma klo 16.30–18.00; 13.3.–17.4.2017 KUVANKÄSITTELYN PERUSTEET (3401055K), 17 € Pohjankartano ke klo 16.30–18.00; 18.1.–15.2.2017 VIDEOEDITOINNIN PERUSTEET (3401058K), 17 € Pohjankartano ke alk. 16.30–18.00; 15.3.–12.4.2017 TIETOTEKNIIKAN JATKO (3401060K) Juopulin entinen koulu ti klo 17.30–19.00; 10.1.–4.4.2017 (36 €) Pohjankartano (3401063K) to klo 17.15–18.45; 16.3.–27.4.2017 (20 €) TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET (3401061K), 20 € Opisto, Haukipudas to klo 11.30–13.00; 19.1.–23.2.2017 TIETOTEKNIIKAN ALKEET (3401062K), 20 € Pohjankartano to klo 17.15–18.45; 19.1.–23.2.2017 KUVAKIRJA, 14 € Kiimingin lukio (3401065K) ti klo 14.30–16.00; 18.1.–14.2.2017 Pohjankartano (3401066K) ma klo 18.45–20.15; 13.3.–3.4.2017

Opisto, Haukipudas (3401067K) to klo 11.30–13.00; 2.–30.3.2017

TABLETTI JA ÄLYPUHELINKURSSIT ANDROID-TABLET JA ÄLYPUHELIN ARJEN APUNA PERUSTEET, 17 € Oulunsalo (3401070K) ma klo 14.00–15.30; 16.1.–13.2.2017 Kiimingin lukio (3401071K) ti klo 14.30–16.00; 21.3.–18.4.2017 APPLE-TABLET JA ÄLYPUHELIN ARJEN APUNA PERUSTEET (3401072K), 17 € Pohjankartano to klo 14.30–16.00; 23.3.–27.4.2017

SOSIAALISEN MEDIAN KURSSIT SOSIAALINEN MEDIA TUTUKSI, 10 € Pohjankartano (3401078K) to klo 14.30–16.00; 19.1.–2.2.2017 Kiimingin lukio (3401079K) ti klo 14.30–16.00; 21.2.–14.3.2017 Opisto, Haukipudas (3401080K) to klo 11.30–13.00; 6.–20.4.2017 Oulunsalo (3401081K) ma klo 14.00–15.30; 27.2.–20.3.2017 Oulu-opiston kursseille ilmoittaudutaan nettisivujen kautta, puhelimitse tai käymällä opiston toimistossa joko Pohjankartanossa (Suvantokatu 1), Haukiputaalla (Keskuskuja 3) tai Oulunsalossa (Mäntypellonpolku 10).

Tarkemmat kurssikuvaukset: www.ouluopisto.fi p. 050 410 3554 p. 050 316 6729 Kirjaston kurssit: www.ouka.fi/oulu/kirjasto/ kurssit-ja-opastukset

s. 5

Arjen apurit TEKSTI: SAARA KÄRKI KUVAT: MATTI MÖTTÖNEN

Kuljetuspalvelu myönnetään harrastus- ja virkistysmatkoihin Kaupungilta voi hakea sosiaalihuoltolain mukaista liikkumista tukevaa palvelua tai vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua.

K

uljetuspalvelulla autetaan vammaisia ja liikkumista tukeva palvelu on tarkoitettu ikääntyneille, jotka eivät pysty käyttämään yleisiä kulkuneuvoja.

Palvelun avulla halutaan tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Liikkumista tukevan palvelun tulorajat ovat yksin asuvalta 1406 euroa kuukaudessa ja pariskunnalta 2270 euroa kuukaudessa.

– Tuki on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät itse pysty käyttämään julkisia kulkuneuvoja. Myönnetty tuki ei suoraan tarkoita tuettuja taksimatkoja, vaan ne voivat olla esimerkiksi ryhmäkuljetuksia palveluliikenteen autoilla, kertoo palveluesimies Tuula Ranua.

Aluksi tehdään arviokäynti Ensisijaisesti tuetaan joukkoliikenteen käyttöä. Hakijalle tehdään hänen kotonaan palvelutarpeen arviokäynti.

– Ensisijaisesti myönnämme saattajapalvelua. Jos hakijalla on toimintakyvyn alenemaa eikä liikkuminen julkisilla välineillä tai palveluliikenteen avulla saattajankaan avulla onnistu, voidaan myöntää liikkumista tukevaa palvelua, Ranua kertoo.

Sosiaalihuoltolain mukaista liikkumista tukevaa palvelua voidaan myöntää 4–12 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa ja ne on tarkoitettu asiointi- ja harrastusmatkoihin. Kuljetuspalvelua haetaan oman asuin-

alueen palveluohjauksesta, ja omavastuu on julkisen liikenteen mukainen taksa.

Terveydenhoitomatkat myöntää Kela.

Vaikeasti vammaiset kuuluvat vammaispalvelulain piiriin Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua voi saada henkilö, joka on fyysisesti tai psyykkisesti vaikeasti vammautunut. Sairaudesta tai kuntoutuksesta toipumista ei lueta vaikeavammaisuuden piiriin.

– Ikääntymisestä aiheutuvat haitat eivät ole vaikeavammaisuutta. Pysyvä vamma voi olla synnynnäinen tai sairauden aiheuttama, Ranua summaa.

Vammaispalvelulain perusteella myönnetyssä kuljetuspalvelussa ei ole tulorajaa. Matkan omavastuuosuus on yhtä suuri kuin kulkeminen julkisella kulkuneuvolla. Niihin vaaditaan lääkärinlausunto. �

Vinkki

Voit arvioida mahdollisuutesi saada sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua sivulla ouka.fi/65plus.

TEKSTI: SUSANNA SIIRONEN

Vanhusneuvosto antaa äänen ikäihmisille Oulun kaupungissa on toiminut maaliskuusta 2013 oma vanhusneuvosto. Neuvosto on linkki senioreiden ja päättäjien välillä. s. 6

O

ulun kaupungin ensimmäisen vanhusneuvoston työntäyteinen toimikausi alkaa olla lopuillaan. Neuvoston kokouksissa käsitellään kuukausittain ikäihmisiä koskettavia aiheita laidasta laitaan: aina kaupungin esteettömyydestä vanhusten hoivaan.

Vanhusneuvosto on kaupunginhallituksen asettama lakisääteinen toimija, joka koostuu eri eläkeläisjärjestöjen edustajista. Se ei kuitenkaan ole kaupungin luottamuselin eikä toimielin, vaan itsenäinen vaikuttaja.

– Yritämme aktiivisesti herätellä päättäjiä huomioimaan myös ikäih-

Oululainen Leena Sarviaho on tyytyväinen palvelulinja 7:n asiakas. Sarviaho kehuu kuskeja ja matkan sujuvuutta. Hän käyttää palvelulinjaa monta kertaa viikossa.

Palvelulinja on räätälöityä joukkoliikennettä PALVELULIIKENNE ONNI on kaikille oululaisille avointa liikennöintiä. Se sopii erityisesti heille, joiden on hankala käyttää tavallista joukkoliikennettä. Matka maksaa normaalin bussimatkan verran. Palveluliikenteessä käy Waltti-kortti.

Auto kuljettaa asiakkaan ovelta ovelle. Oulun alueella on seitsemän linjaa, Kiimingissä, Ylikiimingissä ja YliIissä jokaisessa yksi. Autot kulkevat ennalta määrätyillä alueilla.

– Olen kulkenut näillä pitkään ja pitänyt erittäin paljon. Kuskit ovat mukavia ja on mukava nähdä erilaisia ihmisiä, kertoo palvelulinjaa käyttävä Leena Sarviaho.

Matka tilataan etukäteen puhelimitse Matkapalvelukeskuksesta. Tilaus suositellaan tekemään päivää ai-

kaisemmin, mutta vielä ennen auton lähtöäkin ehtii.

– Tilaaminen hoituu kätevästi. Tässä tulee samalla nähtyä ihan uusia alueita. Jouhevasti nämä matkat sujuvat, Sarviaho summaa. �

misten näkökulman. Vanhusneuvosto myös pyrkii pääsemään mukaan lautakuntien toimintaan jo suunnitteluvaiheessa, kertoo varapuheenjohtaja Matti Still.

Ruohonjuuritasolla toimiminen on tärkeä osa työtä. Neuvosto on esimerkiksi käynyt tutustumiskäynnillä lähes kaikissa Oulun hoivakodeissa. Syyskuussa Seniori-messuilla kaupunkilaiset pääsivät keskustelemaan neuvoston jäsenten kanssa ikäihmisiä askarruttavista asioista.

– Niiden keskusteluiden pohjalta nousi esiin lähes 50 aloitetta, joita viemme eteenpäin, neuvoston jäsen Kaisa Väätäjä kertoo.

Yksittäisiin epäkohtiin vanhusneuvosto ei pysty puuttumaan, mutta jos ongelma koskettaa laajemmin ikäihmisiä, neuvosto pyrkii vaikuttamaan tilanteeseen.

– Se lisää turvallisuuden tunnetta, kun ikäihmiset voivat luottaa, että joku taho huolehtii erityisesti heitä koskettavista asioista, vanhusneuvoston puheenjohtaja Antero Juntunen summaa. �

ONNI-INFO Puh. 08 5584 4015

Huom!

Oululainen veteraani!

Lue uutinen veteraanilipuista ja pysäköintiluvista Oulupostista sivulta 11.

Lue takakannesta, miten vanhusneuvosto vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun!

Hyvinvointi TEKSTI: TITTA VILPA KUVITUS: KIRSI TAPANI

Onko hammaskeijusta jo reilut 60 vuotta?

Suuta ja hampaita pitää muistaa hoitaa vauvasta vaariin.

I

kääntyminen vaikuttaa suunterveyteen monilla eri tavoilla. Perussairaudet ja lääkitykset muuttavat syljen koostumusta, hampaiden kiinnityssäikeet jäykistyvät ja purentavoima heikkenee.

– Hampaiden kallistumat ja ikenien vetäytymät tuovat haasteita päivittäiseen hampaiden puhdistamiseen, kertoo suuhygienisti Tuula Hannu Rajakylän hammashoitolasta.

Muistisairaus, näkökyvyn heikkeneminen ja käden motoriikan huononeminen vaikeuttavat riittävän suuhygienian toteuttamista.

– Tällöin vastuu hampaidenpesusta siirtyy usein puolisolle, omahoitajalle tai kotihoidolle, jolloin haasteet päivittäisen hammashoidon suhteen kasvavat, Hannu korostaa.

Hygienia kuntoon Se onko suussa omia hampaita, osaproteesi tai kokoproteesi, vaikuttaa suuhygieniaan.

– Omat hampaat tulisi puhdistaa aamuin illoin pehmeäharjaksisella hammasharjalla ja fluorihammastahnalla, proteesi päivittäin proteesiharjalla ja ei-hankaavalla proteesitahnal-

la tai hajustamattomalla nestesaippualla, neuvoo suuhygienisti Hannu.

Lisäksi hammasvälit kannattaa puhdistaa päivittäin hammasväliharjalla tai hammaslangalla. Proteesi on hyvä puhdistaa viikoittain myös desinfioivilla poretableteilla, joita saa apteekista tai marketeista.

– Proteesi kannattaa ottaa yöksi pois suusta. Puhdistetun proteesin voi säilyttää joko kuivana tai puhtaassa vedessä, joka vaihdetaan päivittäin, korostaa Tuula Hannu.

Veden juominen ja alkoholipitoisten suuvesien välttäminen vähentävät kuivuuden tunnetta. Kuivaa suuta voi voidella myös ruokaöljyllä.

Säännölliset hammastarkastukset ovat kaiken a ja o, koska suussa voi olla oireettomana reikiä ja eriasteisia ientulehduksia. Suu tulee tarkastaa säännöllisesti, vaikkei suussa olisi enää yhtään omaa hammasta.

– Hammaslääkäri määrittää tarkastusvälit, jotka ovat jokaiselle yksilölliset, muistuttaa suuhygienisti. �

Vinkki

Vaihda normaalihammasharja sähköhammasharjaan, jos käden motoriikan kanssa on ongelmia.

Suun terveyden vaikutukset yleissairauksiin Suussa oleva tulehdus voi vaikuttaa yleissairauksiin kuten astmaan, diabetekseen, reumaan, MS-tautiin tai suolistosairauksiin. Bakteereita saattaa levitä myös verenkiertoon, jolloin sydän- ja aivoinfarktin riski kasvaa.

Myös likainen hammasproteesi saattaa olla verenkiertoon päätyneiden bakteerien lähde.

– Vastaavasti eri sairaudet ja lääkkeet aiheuttavat suun kuivumista, jolloin riski hampaiden reikiintymiselle ja suun sienitulehduksille kasvaa, Hannu toteaa.

Suun lepohetket Säännöllinen ruokailurytmi on ikäihmiselle tärkeää jaksamisen kannalta, mutta jatkuva napostelu tai mehunjuonti ei ole hyväksi suunterveydelle. ○ Syö päivittäin kolme ateriaa eli aamiainen, lounas ja päivällinen sekä 2–3 välipalaa. ○ Käytä janojuomana vettä. Usein ajatellaan, ettei omista marjoista tehty mehu ole niin pahasta, mutta myös se aiheuttaa happohyökkäyksen. ○ Valitse terveellisiä, pureskelua vaativia välipaloja, koska oman syljen huuhteleva mekanismi suojaa hampaita ○ Vältä usein toistuvia makeita tai happamia välipaloja. Iltapäiväkahvin kanssa voi joskus nauttia myös muuta kuin pullaa. Silloin kun haluat herkutella, herkuttele ruoka-aikana, älä pitkin päivää. ○ Käytä ksylitolipastilleja, -puristeita tai -purkkaa jokaisen aterian päätteeksi happohyökkäyksen katkaisemiseksi. ○ Huolehdi hampaiden ja hammasproteesin pesu aamuin illoin oikeilla tuotteilla – proteesi tarvitsee eri tahnat ja puhdistustuotteet kuin omat hampaat. ○ Käy säännöllisesti hammastarkastuksessa ja vaihda hammasharjasi uuteen noin kolmen kuukauden välein.

Keskitetty ajanvaraus p. 08 5584 6430 avoinna ma–to klo 7.45–16 pe klo 7.45–15 Yli 75-vuotiaat pääsevät hammastarkastukseen jonon ohi. s. 7

Ainon työkalupakki TEKSTI: SUSANNA SIIRONEN KUVA: OULUN KAUPUNKI

Kulissit kuntoon yhdessä Kaupunkisuunnittelu pyrkii vastaamaan muuttuvan väestörakenteen tarpeisiin. Kaupunkilaisten vanhetessa huomiota kiinnitetään yhä enemmän esteettömyyteen ja palveluiden saatavuuteen.

H

s. 8

– Kyseisen alueen asukkaat tietävät itse parhaiten, mitkä esimerkiksi ovat miellyttävimmät puistoalueet tai metsäalueet, mihin ei missään nimessä saa koskea, Rajala toteaa.

Vanhusneuvosto edustaa ikäihmisiä Oulun vanhusneuvosto on yksi taho, joka ottaa tarpeen tullen kantaa asemakaavaluonnoksiin. Huomiota kiinnitetään vanhusten kannalta oleellisiin asioihin kuten esteettömyyteen, valaisuun, opasteisiin ja palveluiden saatavuuteen.

– Olemme painottaneet, että palvelutalot tulee sijoittaa lähellä kattavia palveluita. Torppasimme yhden palvelutalon, joka olisi mennyt ihan tuonne metsään, vanhusneuvoston jäsen Kaisa Väätäjä kertoo.

Neuvoston jäsenet kiittelevät esimerkiksi, että Kiimingissä sijaitsevan Vesalanmäen asemakaava palvelee ikäihmisten tarpeita.

Etu-Lyötyn Veturiaukio on suunniteltu esteettömäksi ja esteettiseksi.

– Siellä on erityistä se, että asunnoilta on enintään 400 metrin matka bussipysäkille, neuvoston sihteeri Jorma Inkamo sanoo.

Nukkumalähiöt pannaan Kaavoitusarkkitehti Rajala on vanhusneuvon jäsenten kanssa samoilla linjoilla: seniorikansalaisia ei pidä eristää lähiöihin eikä palveluiden ulottumattomiin.

Hyvät ja monipuoliset lähipalvelut ovat kaikkien asukkaiden etu. Lisäksi asuinympäristön elävyys palvelee niin ikäihmisiä kuin muitakin asukasryhmiä.

– Olisi hyvä, että kaupunkirakenne olisi niin sanotusti sekoittunutta. Eli päi-

vällä alue ei jäisi nukkumalähiöksi, vaan siellä on myös työpaikkoja ja muuta kuhinaa, Rajala sanoo.

Sosiaaliset kontaktit ja yhteisöllisyys luovat myös turvallisuuden tunnetta. Kun asuinalueella on elämää ja eriikäisiä ihmisiä, myös vanhukset pysyvät virkeinä.

– Jos mahdollista, päiväkodin kannattaisi olla samassa talossa tai ainakin samassa pihapiirissä kuin palvelutalo, koska vanhus virkistyy jo siitä, että näkee ikkunasta lasten leikkivän pihalla, vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Matti Still summaa. �

RISTIKON OIKEA RATKAISU JULKAISTAAN OSOITTEESSA OUKA.FI.

ERKKI KIISKI

Aivojumppaa

yvä asuinympäristö ikäihmisille on turvallinen, viihtyisä ja esteetön, luettelee Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Virpi Rajala. Itse asiassa iäkkäiden kaupunkilaisten huomioiminen kaupunkisuunnittelussa palvelee lopulta kaikkia asukasryhmiä.

– Etu-Lyötyn Veturiaukio on suunniteltu esteettömyysnäkökulmasta vanhuksia ja liikuntavammaisia ajatellen, mutta siellä on minusta itsestänikin hyvin miellyttävä liikkua, Rajala kuvailee.

Väestön vanhentuessa kaupunkisuunnittelussa pyritäänkin huomioimaan ikäihmiset entistä paremmin. Oulun kaupungissa on tällä hetkellä meneillään satakunta asemakaavamuutosta. Osa muutoksista on pienempiä, osa suurempia. Alueen asukkaat koetetaan saada mukaan asemakaavamuutosten suunnittelutyöhön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Oulurist_11_16.indd 1

11/11/16 11:49