Pilttipiiri 2/2012

l a p s i p e r h e i d e n p u o l e l l a 6 0 v u o t ta

Apua, ötököitä! s. 5

Keitoista väriä ruokapöytään s. 20

Vierastaminen on luonnollista

k e s ä KUU 2 0 1 2 > Pilttipiiri.fi

Leikit

ja lorut

siirtyvät äidiltä Joel-pojalle s. 10

s. 14

ilmakylvyistä apua Vaippaihottumaan s.19

Sisältö n r o 2 | K E S Ä K U U 201 2

06 10

0622

14

16

16 19

Iik, pörriäisiä! Kesän Pilttipiirin luki pienten pistokset ovat kauhun poikien äiti aikaa allergisille. Puremien Anne Ala-Seppälä. hoito-ohjeet oli hyvä kerrata. Myös punkkiohjeet tulivat oikeaan aikaan, koska purjehdusreissu saaristoon kuuluu tulevan kesän ohjelmaan. Siispä apteekin kautta kesälaitumille!

2 |

Pilttipiiri kesäkuu 2012

ennen ja nyt

Sukupolvelta toiselle Lastenkasvatus on muuttunut historian saatossa, mutta jotkut tavat kulkeutuvat sukupolvelta toiselle. kasvu & kehitys

Vierastaminen kuuluu vauvan kehitykseen Vierastaminen alkaa kuuden kuukauden molemmin puolin. perhe & vapaa-aika

Ilta Emmin kanssa Luotettava lastenhoitaja on kultaakin kalliimpi tuki arjen pyörityksessä. terveys

Puhtaus parantaa vaippaihottuman Vaippaihottuma hoituu yleensä kotikonstein.

03 Pienet palat 04 Omin käsin 05 5 kysymystä

09 Tästä elämästä 20 Kokataan kotona 22 Piltin parhaat palat

www.pilttipiiri.fi www.facebook.com/pilttipiiri kuva: Vesa Ala-Seppälä

lukijan kommentti

Touhuamaan välipalan voimin Kun energiataso pysyy tasaisena, lapsi jaksaa leikkiä koko päivän.

palstat

kannen kuva: Pekka Nieminen

Vinkkejä lastenkasvatukseen kannattaa kuunnella.

Perheessämme on sovellettu niitä tarpeen tullen tapoihimme sopiviksi. Poikani ovat perineet näitä tapoja sekä leikkejä ja sanontoja, ja monet näistä siirtyvät tulevillekin polville. Jo nyt on hauska seurata, kun esikoinen opettaa veljelleen tuttuja lauluja ja loruja.

Sanat menevät pienemmällä välillä väärin, mutta tunne – se kyllä välittyy.

+

ravitsemus

Pilttipiiri-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Se lähetetään Väestörekisterikeskuksen osoitetietojen mukaisesti 4–16 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille.

Pilttipiiri-lehden Julkaisija: Suomen Nestlé, PL 50, 02151 Espoo, kuluttajapalvelu@fi.nestle.com, puh. 0800 0 6161 paino: Punamusta, Joensuu Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus, PL 70, 00581 ­Helsinki ISSN 1238-8432 Toimituskunta: Päätoimittaja Piltin ­tuotepäällikkö Elsi Ojala / Suomen Nestlé sekä toimitus­päällikkö Jari Kallio ja tuottaja Henna Tanskanen / Otavamedia Asiakasviestintä.

Pilttipiiri-lehden tekstit on tarkistanut lasten­ruoka­neuvottelukunnan puheenjohtaja Olli Simell, professori, Turun yliopistollinen keskussairaala, Lasten­klinikka.

Piltti tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton työtä lapsiperheiden hyväksi.

pienet palat

Lisää asiaa lapsiperheille osoitteessa pilttipiiri.fi

Verkkopalvelu vauvaperheille Väestöliiton Perheaikaa.fi on uusi ja monipuolinen verkkopalvelu vauvaperheille.

Palvelun tavoitteena on tukea vanhempia murrosvaiheessa parista perheeksi, auttaa heitä vanhemmuudessa ja vahvistaa parisuhdetta.

Sivusto on asiantuntijoiden ohjaama, maksuton ja tutkittuun tietoon perustuva vuorovaikutteinen nettipalvelu ja toiminnallinen tietokirjasto. Palvelussa vanhemmat saavat asiantuntijan neuvoja kysymyksiinsä vauvanhoidosta, parisuhteesta ja perhe-elämän arjesta. Tietoa saa myös artikkeleista ja laajasta videokirjastosta sekä osallistumalla asiantuntijoiden ohjaamiin ryhmiin tai luentoihin. Vertaistukea vanhemmat löytävät erilaisten keskusteluiden välityksellä. Myöhemmin keväällä palveluun on tulossa myös reaaliaikaisia nettiluentoja ja -kursseja. perheaikaa.fi

Touhukasta väkeä Touhulan värikirjassa arvaillaan, keitä Touhulassa asuu. Kuka oikein on Iso-Iita? Entä mistä Banaani-Toope pitää?

Hauskan­muotoinen kirja sopii katseltavaksi hieman isommalle taaperolle erikoisten sivujen takia.

Touhulan värikirja, Richard Scarry, käännös Sari Kumpulainen, Tammi 2011.

Tunnetko Tildan?

Tilda ja hänen ystävänsä asuvat pienessä keltaisessa talossa. Ystävykset leikkivät, herkuttelevat, tanssivat ja kuuntelevat satuja. Tutustu ihanaan Tildaan!

Terveellistä ruokaa Juhlavuoden kunniaksi Piltti jakaa neuvoloiden kautta Ruokahetki-vihkosta kaikille yksivuotiaiden lasten vanhemmille. Vihkonen on tehty osana Turun yliopistollisen keskussairaalan STRIPtutkimus­hanketta*, joka tähtää sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseen.

Lisätietoja: pilttipiiri.fi > Lastenruoka > Ravitsemus­­tietoa *STRIP on sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseen tähtäävä hanke.

Lisätietoa osoitteesta stripstudy.utu.fi.

Hei Tilda, Polly Dundar, suomentanut Riie Heikkilä, Gummerus 2012.

Vuoden Mutsi

Kätevä matkaeväs!

Piltti Maitojuoma on ravitseva välipala, joka säilyy huoneenlämmössä.

Lue lisää: pilttipiiri.fi

Eikö ensimmäinen vuosi pienokaisen kanssa ollutkaan vauvantuoksuista arkea? Vuoden Mutsi -kirjasta löytää vertaistukea niin hyviin kuin myös sellaisiin hetkiin, kun mikään ei suju.

Blogistien Katja Lahden ja Satu Rämön teos koettelee nauruhermoja ja rohkaisee tuoreita vanhempia.

Vuoden Mutsi, Katja Lahti ja Satu Rämö, Avain 2012.

Pilttipiiri kesäkuu 2012

| 3

omin käsin teksti Else Turunen kuvat Tommi Tuomi

lu Askaretieta ohj a vertktipoiiri.sfis> pil llaan Askarre

Muistijälkiä

V

auvan piskuinen jalanjälki tallentuu hellyttä­ väksi muistoksi itselle tai vaikka lahjaksi iso­ vanhemmille, kun tallennat sen kipsiin.

Valmiita pakkauksia kehyksineen myyvät askartelu­ liikkeet ja tavaratalot. Kipsin voi tehdä itse myös jauheesta. Valmiin teoksen voi kehystää ja koristella haluamallaan tavalla.

Ohjeet Helpoin tapa tehdä taulu on valmispak­ kaus, jossa kipsimassa on valmiina levynä.

Levy vain kaulitaan kehyksiin sopivaksi.

Kipsi sovitetaan kehykseen ja leikataan ylimääräiset reunat veitsen avulla pois.

Vauvan jalka painetaan kevyesti kip­ siin. Myös kädenjälki on mukava muisto, jos vauva vain suostuu avaamaan pienet sormensa levälleen.

Kipsin kuivuminen vie 1–2 päivää tai pakkauksen ohjeen mukaisen ajan.

4 |

Pilttipiiri kesäkuu 2012

5 kysymystä teksti Virve Järvinen kuvitus Neea Laakso

3

Miksi hyttysenpisto voi nostaa kuumeen?

Lapsilla voimakkaat reaktiot hyttysten pistoille ovat tavallisempia kuin aikuisilla. Yksittäinen pisto ei yleensä kohota kuumetta, mutta useampi voi näin tehdä. Lievä lämmönnousu hoituu kotosalla, mutta korkean kuumeen vuoksi kannattaa soittaa ohjeita kotipaikka­kunnan terveyden­huollon neuvontanumerosta.

Voiko ampiaisenpisto olla vaarallinen?

Apua! Ötököitä!

Pörriäiset puremineen kuuluvat kesään. Terveydenhoitaja Kristiina Knuutila Tampereen Hervannan neuvolasta neuvoo, kuinka pistojen piinaa voi pienentää.

1

Kuinka suojata lapsi hyönteisten puremilta?

Vaunujen ylle viritetty hyttysverkko estää ötököitä häiritsemästä nukkujaa, kuomun päälle levitetty hyttyspyyhe ehkä vähäsen. Etenkin makeat syötävät ja juotavat sekä kirkkaat värit houkuttelevat ampiaisia, joten juomahetki kannattaa pitää sisätiloissa, jos mahdollista.

Hyönteiskarkotetta ei alle yksivuotiaalle parane laittaa lainkaan, alle kolmevuotiaallekin vain vaatteisiin ja niiden selkäpuolelle, ettei lapsi saa sitä käsiensä kautta suuhunsa.

Miten lievittää hyttyspaukamien kutinaa?

2

Kylmä, vaikka pyyhkeeseen kietaistu pakastevihannespussi, tuntuu kutisevalla iholla hyvältä. Paukamalle voi sipaista ilman reseptiä saatavaa hydrokortisonivoidetta, kunhan välttää silmien seutua. Voide on niin mietoa, ettei pieni määrä sitä suuhun joutuessaan ole vaaraksi vauvallekaan.

Antihistamiini on tehokas apu, varsinkin ennakkoon otettuna.

Lapsille sitä saa antaa vain lääkärin määräyksestä. Jos oma lapsi reagoi hyttysen puremiin voimakkaasti, kannattaa kysyä lääkäriltä anti­ histamiinireseptiä.

4

Kaulan tai kasvojen alueelle osuva pistos voi vaikeuttaa hengitystä. Jos pistos osuu näihin kohtiin, napataan kyypakkauksesta pakkauksen ohjeen mukaan ensiavuksi kortisonia ja soitetaan heti terveydenhuoltoon jatko-ohjeita varten. Tabletin voi murskata ja antaa vaikka lusikallisessa hedelmäsosetta. Ampiaisen tai mehiläisen pistolle allergisoituneille pistokset ovat vaaraksi, ja he vaativat välitöntä lääkärinhoitoa. Samoin, jos pistos turvottaa kielen tai kaulan.

5

Millä tavoin punkki poistetaan iholta?

Helpoiten ja kokonaisena punkki lähtee apteekista saatavilla punkki­pihdeillä. Sen saa irrotettua kynsilläkin edestakaisilla pyörittävillä liikkeillä. Puremakohta desinfioidaan haavan­ puhdistusaineella ja sitä seurataan muutama viikko sille nousevan punoituksen varalta. Jos alue alkaa punoittaa, pitää se näyttää lääkärille.

Punkin levittämän borrelioosin eteneminen voidaan estää antibiootilla.

Korkeassa heinikossa ja punkkialueilla liikkuva lapsi kannattaa pukea vaaleisiin pitkähihaisiin ja -lahkeisiin vaatteisiin ja työntää housunpuntit saappaiden suihin sisään. Punkkisyyni kannattaa tehdä lapselle joka ilta ja olla tarkkana taipeissa ja hiuspohjassa.

Pilttipiiri kesäkuu 2012

| 5

Ravitseva välipala on tärkeä osa ruokavaliota.

Kun energiataso pysyy tasaisena, lapsi jaksaa leikkiä koko päivän.

P

ieni lapsi voi syödä vain pieniä an­ noksia kerrallaan. Ruokaa pitääkin tarjota usein, jotta riittävä ravinto­ aineiden saanti taataan. Kasvaval­ le lapselle säännöllinen ateriarytmi on tärkeä.

Lapsi on myös aikuista herkempi pitkien ruokailuvälien aiheuttamalle väsymykselle.

– Jos ruokailussa on pitkiä taukoja, lapsi usein ärtyy ja kiukuttelee. Energiataso kan­ nattaa pitää suhteellisen vakaana, niin lapsi­ jaksaa paremmin, tutkija Pipsa Kyttälä Tampereen yliopiston Terveystieteiden yksi­ köstä kertoo.

Liian harva ateriarytmi voi johtaa alipainoon ja vaikuttaa siten lapsen kehitykseen.

– Päivän aikana nautitut kolme ateriaa ja 2–3 välipalaa auttavat lasta touhuamaan ­koko päivän ja vaikuttavat sitä kautta muun muassa lapsen motoriikan ja vuorovaikutus­ taidon kehityksessä, Kyttälä sanoo.

Laatua välipaloihin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee päivässä viisi ateriaa: aamiaisen, lounaan, välipalan, päi­ vällisen ja iltapalan. Tarvittaessa välipalan voi syödä myös aamupäivällä ja illalla.

Touhuamaan

6 |

Pilttipiiri kesäkuu 2012

hkeran puu

ur h r ta

i

a

st a

an aamun m au

Pr

ksi a

e s n

e ss s n i

a la

so

Vä

lip

ng

in h

erkku

l a u t a n e n!

välipalan ti s y it et

Om a maa mans

ikk

aj

– Välipalojen laatuun kannattaa kiinnittää huomiota. Tämä on yhtä olennaista kuin pääaterioiden kanssa, Kyttälä muistuttaa.

Välipaloiksi on hyvä yhdistellä eri viljaruokia, maitovalmisteita, kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Niistä saa koottua monipuolisen kokonaisuuden.

Leipänä tulisi suosia tummaa ruisleipää tai täysjyväleipää, sillä niissä on runsaammin ravintokuitua kuin vaaleassa leivässä. Osan leivästä voi korvata puurolla. Myös erilaiset täysjyväkorput ja -keksit ovat lapsille mieluisia välipaloja. >>

a

m

teksti Stiina Honkamaa kuvat Atte Lakinnoro ja Heljä Hyytiä

voimin kuningatarsose .

us

tik

ka j a

va d e l m a

…

Marjat hyödyllisiä

sokeriaineenvaihdunnalle

M

arjat sisältävät monia terveyttä edistäviä ravinto-ominaisuuksia ja sopivat siksi erinomaisesti välipaloiksi.

– Marjat ovat luontevasti osa suomalaista ruokakulttuuria. Niitä kasvaa täällä runsaasti ja monipuolisesti. Marjat ovat meidän terveellistä lähiruokaamme ja niitä kannattaa käyttää, Pipsa Kyttälä kannustaa.

Marjat sisältävät paljon vitamiineja ja esimerkiksi parantavat sokeriaineenvaihdunnan säätelyä ja tasoittavat sokerin aiheuttamaa verensokerin vaihtelua. Marjat itsessään eivät juurikaan nosta veren sokeripitoisuutta.

Marjoja käytetään usein mehun, hillon tai survoksen muodossa. Niitä myös kuivataan ja pakastetaan paljon. Marjojen suotuisat ominaisuudet säilyvät parhaiten kokonaisina pakastetuissa tuotteissa. Tuhoisinta niille on pilkkominen, jolloin ne joutuvat hapen kanssa tekemisiin, ja niiden ravintoarvot vähenevät. Kun valmistetaan hilloja, marjat kannattaa kuumentaa nopeasti korkeassa lämpötilassa.

Pilttipiiri kesäkuu 2012

| 7

a l a ks i

j u u s to-

k vai

mmman m g m

Välipaloista, kuten ruokailusta yleensäkin, kannattaa tehdä lapselle mieluinen tapahtuma. Yleensä lapsi syö päivässä viisi ateriaa.­ Tätä ei kuitenkaan tarvitse noudattaa orjallisesti.

8 |

Pilttipiiri kesäkuu 2012

o

Mo nta ss ö

urinkoa A . a

s a. rkis

Lapsen ehdoilla

– Jos tuntuu, että lapsella iskee nälkä aamupäivällä ennen lounasta tai päivällisen ja ilta­ palan välissä, siihen voi lisätä ylimääräisen välipalan. Kun mennään lapsen tarpeiden mukaan, lapsi pysyy tyytyväisenä ja jaksaa, Kyttälä muistuttaa.

Välipalan koon lapsi saa määrittää itse.

Säännöllinen ateriarytmi takaa sen, että jos ruoka ei jollakin aterialla maistu, on nälkä todennäköisesti suurempi seuraavalla aterialla.

Jatkuvaa napostelua tulisi välttää.

Joskus ruoka ei maistu lapselle koko päivänä, mutta tästä ei kuitenkaan kannata hätääntyä. Tällaiset päivät yleensä kompensoituvat.

– Jos ruoka ei maistu, ei kannata lähteä pakottamaan. Kyllä lapsi syö, kun on tarpeeksi nälkäinen. Lapsi yleensä säätelee omaa tarvettaan. Tietenkin jos syömättömyys pitkittyy, kannattaa kysyä neuvoa asiantuntijalta, Kyttälä sanoo.

pu

Leivän päälle kannattaa sipaista kohtuudella kasvimargariinia tai kevytlevitettä. Lapsi voi opetella vähitellen syömään vähärasvaisia leikkeleitä ja juustoja leivän päällä. On hyvä kuitenkin muistaa, että esimerkiksi leivissä ja leikkeleissä on valmiiksi suolaa, joten sitä ei tulisi käyttää ruoanvalmistuksessa laisinkaan. Paras välipalajuoma on rasvaton maito, maitojuoma tai vesi. Tavalliset jogurtit sisältävät melko paljon sokeria, mutta joskus niitä voi kyllä tarjota. Kaupasta kannattaa kuitenkin useammin valita mukaan maustamaton luonnonjogurtti, jonka voi maustaa itse.

Jogurtin voi maustaa esimerkiksi marja- tai hedelmäsoseella.

– Maustamaton luonnonjogurtti on hyvä­ vaihtoehto, kun laittaa sekaan marjoja ja ­ehkä­ vähän sokeria. Kun itse voi määritellä sokerin määrän, se jää vähäisemmäksi, Kyttälä suosittelee.

Välipaloja kannattaa vaihdella. Näin syöminen on lapsesta mielenkiintoisempaa ja ruokakin maistuu paremmin. Joskus tarjolla voi esimerkiksi olla viiliä ja marjoja, joskus voileipää, juustoa tai leikkelettä. Kasviksia, hedelmiä tai marjoja kannattaa valita jossakin muodossa joka aterialle.

Viipaloidut ja lohkotut purupalat kasviksista houkuttelevat pientä ruokailijaa. Lasten kiinnostusta kasvisten, hedelmien ja marjojen syöntiin lisää usein se, kun näyttää itse mallia.

in

Na

Iltap

kk

uvo

e!

ileipää? Molempia!

olm a-k ka

it? Yy-

Herkkuja

kohtuudella

L

apset mieltyvät luonnostaan makeaan. Makean ruoan, esi­ merkiksi vanukkaiden ja jogurttien syönti on hyvä sijoittaa aterioiden tai välipalojen yhteyteen. Välipalaherkkuja voi syödä kohtuudella, mutta ne eivät saisi korvata kunnon välipalaa.

Runsaasti sokeria sisältäviä väli­ paloja kannattaa välttää senkin takia, että ne köyhdyttävät ruokavaliota.

– Sokeripitoinen ruoka korvaa usein niin sanottua kunnon ruokaa, jolloin lapsi saa ruokavaliostaan vähemmän tärkeitä ravintoaineita. Jos lapsi juo ensin sokeripitoisen mehun, hän ei usein enää halua syödä hedelmiä, Pipsa Kyttälä sanoo.

Myös hammaspeikko innostuu sokerista. Jos sokeroituja mehuja, täysmehuja ja virvoitusjuomia halutaan käyttää, niitä tulisi nauttia mieluusti aterioiden yhteydessä, jolloin ne aiheuttavat vähemmän haittaa ham­ paille.

– Ruokailutottumukset opitaan jo varhaisessa vaiheessa. Jos välipaloiksi tarjotaan lähinnä vain sokeripitoisia välipaloja, viimeistään teini-iässä voi tulla paino-ongelmia, Kyttälä muistuttaa.

Suurta ja pientä, arkea ja juhlaa. Lapselle kaikki on uutta.

tästä elämästä

Ihania pilttihetkiä

J

uhlavuoden kuvakilpailuumme osallistuneiden pienokaisten ruokatuokiot olivat hauskan elämyksellisiä. Taaperoiden suut saattoivat mennä muikeaksi uudesta mausta tai aueta aurinkoiseen hymyyn.

Saimme paljon ihania kuvia, joista kuvaraatimme valitsi viisi parasta ehdokasta. Ehdokkaiden kesken arvottiin pääpalkintona vuoden piltit, ja onnetar suosi Alina Sinisaloa. Kaikkien osallistuneiden kesken arvoimme vielä 20 Orthex-tuotepakettia. Onnea voittajille!

Kurkkaa kuvakilpailun satoa: pilttipiiri.fi > Juhlavuosi > Piltti-hetki-juhlakilpailu > Piltti-hetki-juhlakilpailun kuvagalleria

Kuva-arvonnan voittaja: "Nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo!"

Alina Sinisalo

"Aada-Kaisa syömässä."

Tiia Rauhala

"Mango-sosetta, nam!"

Riina Mustakallio

"Hirmune nn Marianne A älkä." uvinen

orthex-Tuotepaketti kahdellekymmenelle Orthex-tuotepaketin arvonnassa voittaneet saavat nokkamukin, lautasen ja kaksi lusikkaa.

"Metsämarjoja ensimmäisen " kerran omin pikku kätösin syötynä. ari ikiev Jonna Kest

Uudet Piece of Joy -tuotteet on suunniteltu tukemaan lapsen kehitystä ja itsenäisen ruokailun harjoittelua.

Lautasen kulmia ja pystysuoria reunoja vasten lapsen on helppoa saada ruoka lusikkaan. Sarjan tuotteet ovat testatusti turvallisia ja kotimaassa valmistettuja.

Pilttipiiri kesäkuu 2012

| 9

teksti Inari Fernández kuvat Pekka Nieminen, iStockphoto ja Atte Lakinnoro

Sukupolvelta toiselle

Lastenkasvatusperiaatteet ovat muuttuneet historian saatossa suuresti. Monet tavat saattavat kulkeutua sukupolvelta toiselle: Kujanpäiden perheessä laulaminen on siirtynyt vuosikymmenten kuluessa äideiltä lapsille.

Piltin 60-vuoti sjuhlavuoden k unniaksi kurkista mm jutuissam e me ajassa taaksepä in.

k

örö körö kirkkoon, papin muorin penkkiin… Marjukka Kujanpää, 29, köröttelee puolitoistavuotiasta Joel-poikaansa polvellaan. Pellavapäinen taapero nauraa innoissaan ja vaatii lisää. Samalla tavoin on myös Marjukka kikatellut lapsena äitinsä ja isänsä sylissä, ja hänen äitinsä puolestaan omien vanhempiensa sylissä.

– Leikit ja laulut ovat aina kuuluneet perheeseemme. Muistan hyvin, kuinka hoilasimme vanhoja suomalaisia iskelmiä ja lastenlauluja äidin ja siskojen kanssa muun muassa saunassa. Osaan vieläkin monet lapsuudenlauluistani ulkoa ja laulan niitä mielelläni omalle lapselleni, Marjukka kertoo.

Ei siis liene ihme, että Joel aloitti muskarissa jo kolmiviikkoisena. Rytmi oli pojalla heti veressä, ja jo parin viikon kuluessa hän oppi tunnistamaan muskarista tutut laulut.

Vinkkejä vanhemmilta

Kujanpään perheessä lastenkasvatusoppeja on luettu kirjoista, jaettu ystävien­kesken ja saatu paljon myös omilta vanhemmilta.

– Mieheni äidiltä olen saanut monia hyviä vinkkejä muun muassa ravitsemusasioissa, kuten siinä, mitkä asiat ovat terveellisiä lasten ruoka-aineita. Oma äitini on puolestaan aina korostanut sitä, että lasta pitää kehua ja opettaa hyvän kautta, jolloin lapselle tulee hyvä itsetunto. >>

Pötkykopasta rattaisiin

aikoinaan tuohesta uomessa lapsia kannettiin a pötkykopassa, tai päreestä valmistetuss sta ommellussa kaa kan lapsenvakassa tai pussissa. Kun äiti lypsi putkikassin muotoisessa si kua kopassaan esimerkik lehmät, saattoi lapsi roik illa jalo to, sa naulassa. Keh navetan seinässä olevas lla jäyttivät vasta 1850-luvu syr t taa rat ja seisova sänky kantovälineet.

S

10 |

Pilttipiiri kesäkuu 2012

Kiinteää kolmiviikjko oiselle

V

uosisadan al ulta peräisin olevat tiukat aiheuttivat se imetysajat n, että harval la suosituksi valla naisella a noudattari it ti rintamaito lisäruokaa an a vauvalle. K nettiin siksi iinteää lapsille jopa ikäisestä alka kolmen viikon en. Teolliset la stenruoat tu kertaa myynt livat ensimm iin Helsingin äistä olympiakisoj en aikaan 19 52.

Marjukka-äidin omat lapsuuden­ kuvat kiinnostavat Joel-poikaa.

Pilttipiiri kesäkuu 2012

| 11

Imettäjält ä oman äidin hoiviin

Marjukka ja Juho Kujanpää ovat soveltaneet saamiansa neuvoja tarpeen mukaan omiin tapoihinsa, ja perheen kasvatusperiaatteen voisi tiivistää lauseeseen: myös rajat ovat rak­ kautta.

– Yritämme pysyä asioissa johdonmukai­ sina, mutta samalla kertoa, miksi jotain teh­ dään tietyllä tavalla. Joissakin tilanteissa an­ namme kyllä periksi. Juho antaa ehkä hel­ pommin ruokapöydässä, ja minä etenkin silloin, jos lapsi marisee ja olen itse väsynyt, Marjukka pohtii.

Myös neuvolasta on tarttunut nuorille­van­ hemmille monta hyvää vinkkiä matkaan, mutta kaikkea ei ole nielty pureksimatta. Neuvoja on noudatettu muun muassa imetyksen ja kiin­ teiden ruokien aloittamisen osal­ ta. Mitä vanhemmaksi oma lapsi on tullut, sitä varmemmin Juho ja Marjukka ovat kuitenkin luotta­ neet omiin tuntemuksiinsa.

– Aloitimme kiinteiden mais­ telun noin viiden kuukauden iässä, kun suositus oli 4–6 kuu­ ä huolta ä oli pitä v in kautta. Imetin Joelia kiinteiden is tä e h k te s e isän ksen k jen ajan . Kasvatu ohella yhdeksän kuukauden ta s ri uosisato ta u s k u nioit tuloista ja tta ja kun u ikään, kun suositus oli noin u is perheen a li li o u mmilla itää ku , n. Vanhe s oli ylläp to a vuoden ikään saakka. y h ta ta h im o a rk k y p om ltaa

I

metyskäytännö t ovat vaihdelle et vuosisatojen aikana . Satoja vuosia sitten vastasyntynyt annettiin usein imettäjän hoiviin etenkin ylimystön kesk uudessa.

Maalla lapsi sa attoi jäädä alira vituksi, kun äiti ahersi pitkän päivän pellolla tai lähti parempien tulo jen perässä im ettäjäksi.

Kellon mukaine n ruokkiminen ja rinnalle pääsyn tarkka ajoittaminen ov at peräisin 1920-luvulta, ku n Suomeen pe rustettiin ensimmäiset ne uvolat Arvo Yl pö n toimesta.

Käytäntöä jatk ettiin vielä 80-lu vu llakin.

Nykyään täysim etystä suositella an Suomessa kuuden kuukauden ikää n saakka ja vuoteen asti ki inteän ravinnon ohella.

sta a j a t t i r Ku säksi koti-i

V

Marjukka on kuullut ystäviltään ja vanhem­ miltaan myös tavoista, joita noudatettiin las­ ten kasvatuksessa ennen vanhaan. Niistä­ etenkin neljän tunnin imetyssääntö, jossa las­ ta itketettiin mieluummin tunteja kuin rikot­ tiin neljän tunnin määräystä, kuulostaa hä­ nestä vieraalta.

– Itsekin tiedän toki, ettei lapsella ole koko ajan nälkä, mutta tuollaista minuuttisääntöä olisi vaikea noudattaa, vaikka neuvolassa niin suositeltaisiinkin.

Kasvatusvastuut tasan

Sukupuoliroolien erot lasten kasvatuksessa hälvenevät Suomessa vuosi vuodelta. Kun vielä viitisenkymmentä vuotta sitten äidin päätehtävänä oli huolehtia perheestä sekä ko­ dista ja isän tuoda leipä pöytään, ovat kasva­ tusvastuu ja tulojen tienaaminen jakautuneet nykyään kummankin vanhemman tehtäväksi.

Näin myös Kujanpäiden perheessä. Molem­ mat vanhemmat käyvät töissä, perheen sään­ nöistä päätetään yhdessä ja hoitaminenkin on jakautunut suhteellisen tasapuolisesti. Kun Marjukka palasi reilun vuoden jälkeen äitiys­ lomalta töihin, Juho jäi hoitovapaalle kolmek­ si kuukaudeksi.

a en ia ja esiv is syntin in sesta po vanhemp p la livat use ä o e k t ä us kit ulla. Is v uliainen a u n k a n in velvollisu u k emmin selkäsa n n n e te e it a s ll o a tuli vaikk le. Asenn iä, ja äidin äiti lapsil is a oin v tä ll e ta jo s , le a il k la vuil laps uin ra 60–70-lu ohtaan k 19 k n ta ä . s a tä te v s a mie sen a uuttua kasvatuk messa m ä vapaan alkoi Suo it käyttää v le ta i s o a me alk ää sad is m a 0 h 8 a a a p m a jo jälkeen.

Suomess yntymän s n e s p Nykyään ti la aitaan he isyysvap

anska oli edelläkävijämaa lastenhoidonvalistuksessa, joka alkoi levitä pitkin Eurooppaa 1890-luvulla.

Tuohon aikaan lapsikuolleisuus alle 1-vuot iaiden keskuudessa saatto i olla jopa 30 prosenttia. Leh tikirjoituksissa ja lähes jok a perheestä löytyvän almana kan välissä alettiin kehott aa naisia imettämään lapsia an ja pitämään hygienias ta huolta. Vuonna 1936 alle viisivuotiaana menehtyi Suomessa vielä lähes 100 lasta tuhatta syntynyttä kohden, mutta vuonna 20 08 enää 3,5 lasta tuhann esta.

12 |

Pilttipiiri kesäkuu 2012

Lähteet: Juttua varten on haastateltu Birgitta Tunturia, joka valmistelee väitöskirjaansa suomalaisen lapsuuden historiasta 1700–1800-luvuilla Tampereen yliopistolla. Muita lähteitä: mll.fi, www.bebesinfo.fi, Iltalehden artikkeli (10.6.2008): Näin vauvaa hoidettiin 70-luvulla sekä seuraavat artikkelit: Laura Kolbe: ”Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa” – koti asuntona ja perhe tunneyksikkönä (laurakolbe.net), Pia Ruohotie: Imetyksen historiaa – Heijastuksia menneisyydestä (www.imetys.fi), Arno Forsius: Äitiysneuvonnan kehitysvaiheita sekä Lastenhoidon neuvonnan historiaa (www.saunalahti.fi/arnoldus), THL: Imetyksen edistäminen Suomessa – Toimintaohjelma 2009–2012 ja Helena Korpi: Lapsikuolleisuuden väheneminen ilmentää yhteiskunnan muutosta ja kehitystasoa (Tilastokeskuksen hyvinvointikatsaus 2/2010).

– Hoitovapaa teki todella hyvää isä–lapsisuhteelle, ja heille alkoi muodostua selvästi omia rutiinejaan. Oli myös hauska huomata, kuinka kummastakin vanhemmasta alkoi tulla lapselle yhtä tärkeä, Marjukka kertoo.

Juho ja Marjukka toivovat, että he pystyisivät välittämään myös omille lapsilleen tasa-arvoisen ja kannustavan kasvatustavan.

Sekä tietenkin yhdessä laulamisen ja leikkimisen taidon.

Joel, 1,5 v, on oppinut Marjukka-äidiltään monta kivaa lorua, jotka ovat peräisin äidin omasta lapsuudesta.

Mikä lempilo on ru Kerro s si?

Pilttipi e i sivustori.fi lla!

...körö

n o o k k r i k ö r ö k

Pilttipiiri kesäkuu 2012

| 13

Vierastami 14 |

Pilttipiiri kes채kuu 2012

teksti Henna Tanskanen kuvitus Pia Holm

Kaikki sujuu hyvin vanhemman sylissä, ja pienokainen hymyilee tyytyväisenä. Mutta jos vieras tai tuttukin lähestyy, niin suu saattaa mennä mutrulle ja itku päästä.

Mistä oikein on kysymys?

K

yse on vierastamisesta, joka alkaa pienellä vauvalla kuuden kuukau­ den molemmin puolin. Siihen liit­ tyy pelokkuutta ja varuillaan oloa sekä mielipahan ilmaisua muita kuin ihan lähimpiä hoivaajia kohtaan.

– Yksinkertaistettuna vauva tuntee ahdis­ tusta, mikä viriää silloin, kun joutuu kontak­ tiin vieraiden kanssa, psykologian tohtori Mikko Peltola Tampereen yliopistosta ker­ too.

Liikkumisen ja tunteiden kehityksen vyyhti Vierastaminen on universaali ilmiö. Sen tark­ kaa alkamista tai loppumista ei voida ennus­ taa, ja useimmiten se laantuu ensimmäiseen ikävuoteen mennessä. Vierastamisen alka­ minen ja voimakkuus liittyvät yleensä lapsen temperamenttiin ja yksilöllisiin eroihin.

– Kun on tutkittu neljän kuukauden ja puolentoista vuoden ikäisten vauvojen pelok­ kuuden kehitystä, niin jyrkin nousu ajoittuu neljän ja kahdeksan kuukauden välille.Täyttä varmuutta siitä, miksi vierastaminen puh­keaa tietyssä iässä ei ole. Perinteinen näkemys on, että vauva alkaa tunnistaa omat vanhempan­ sa ja myös erottaa tilanteet, jolloin ei ollakaan oman hoivaajan sylissä.

inen

Peltola ei kuitenkaan ole täysin varma, onko se ainoa syy, koska eri tutkimuksissa on huo­ mattu, että jo vastasyntynyt oppii tunnista­ maan esimerkiksi oman äitinsä kasvot, ää­ nen ja hajun.

– Näkisin, että vierastaminen liittyy ylei­ semmin pelon ja vauvan omien tunteiden kehitykseen. Aivan pienen vauvan tunne­ kokemukset eivät vielä ole niin eriytyneitä,­ että­ vastasyntynyt pystyisi tarkasti tunte­ maan ja ilmaisemaan erilaisia tunteita kuten me aikuiset, Peltola sanoo.

Kun vauva alkaa liikkua itsenäisesti noin puolen vuoden iässä ja erkaantuu kauem­ maksi hoitajistaan, niin samoihin aikoihin vauva oppii olemaan varuillaan.Tuolloin pel­ koon tarvittavat aivomekanismit, ”varoitus­ järjestelmät”, alkavat kehittyä, ja vauva osoit­ taa muitakin pelkoreaktioita, esimerkiksi kor­ keiden paikkojen pelkoa.

– Kyse on liikkumisen ja tunteiden kehi­ tyksen yhteen kietoutumisesta, Peltola kuvaa.

Lapsen tahdissa Kaikki vauvat eivät välttämättä vierasta. Van­ hemmat ovat kuitenkin parhaita asiantunti­ joita huomaamaan, jos vauvan käyttäytymi­ nen muuttuu.

Tarvitseeko siis olla huolissaan, jos vau­ va ei vierasta?

– Ei tarvitse. Se voi johtua monestakin syystä, johon juuri temperamentti ja yksilöl­ liset erot tunnereaktioiden voimakkuudessa ja kyvyssä säädellä tunteita vaikuttavat.

Lisäksi vierastamiseen voi vaikuttaa se, kuinka paljon vauva saa sellaisia kokemuksia, joissa vierastamista saattaa esiintyä. Toiset ovat myös tottuneet jo syntymästään lähtien suurempaan vieraiden joukkoon kuin toiset.

Vierastaminen on luonnollinen kehitys­ vaihe, joka menee ohitse itsestään, kun vauva

kasvaa. Toisinaan vanhemmat saattavat kui­ tenkin reagoida vierastamiseen oman per­ soonallisuutensa ohjaamina. Jos itse on ujo tai arka, niin on epätodennäköisempää, että yrittäisi viedä pienokaistaan tilanteisiin, jotka aiheuttavat vierastamista. Toisaalta ulospäin suuntautuneen vanhemman voi joskus olla vaikea ymmärtää, jos vauva osoittaa ihan toi­ senlaisia reaktioita, kuin vanhempi itse rea­ goisi. Peltola kannustaakin kuuntelemaan vauvaa: jotkut vain vierastavat voimakkaam­ min kuin toiset.

Erilaiset tilanteet on myös hyvä nähdä vauvan näkökulmasta ja ymmärtää, mikä pe­ lottaa, ja löytää tasapaino vauvan ”opettami­ sen” ja hänen temperamenttinsa hyväksymi­ sen välillä. Vauva reagoi asioihin juuri oma­ na itsenään.

Vierastamisessa on kyse liikkumisen ja tunteiden kehityksen yhteen kietoutumisesta.”

– Kyse on vanhemman herkkyydestä ja ky­ vystä sovittaa yhteen oma persoonallisuus ja lapsen temperamentti. Herkälle vauvalle pi­ tää antaa tilaa ja enemmän syliä, jos hän sitä kaipaa, esimerkiksi vierailulla. Ja kun men­ nään vauvan ehdoilla, niin usein vauvan oma motivaatio houkuttelee lopulta tutkimaan ympäristöä. Pelottaviin tilanteisiin auttaakin hellävarainen totuttelu, ja pienokaiselle voi viestiä, että ymmärtää ja hyväksyy hänen tun­ teensa, Peltola rohkaisee.

kuuluu vauvan kehitykseen Pilttipiiri kesäkuu 2012

| 15

Ilta

teksti Anita Järvisalo kuvat Johanna Levomäki

Emmin kanssa

Hyvä ja luotettava lastenhoitaja on kultaakin kalliimpi tuki lapsiperheen arjen pyörityksessä.

Helsingissä asuva Romanin perhe löysi oman aarteensa Mannerheimin Lastensuojeluliiton kautta.

16.15

16.30

Tänään on Emmi-päivä. Sen muistavat Vera ja Charlotta Roman heti, kun tuttu hahmo astelee Daghemmet Bertha-Marian portista sisään.

Tästä oli jo kotona aamulla puhetta: äidin ja isän työpäivä venyisi, ja Emmi hoitaisi­ ­tyttöjä tuttuun tapaan. Kohta viisi vuotta täyttävä Vera huikkaa iloisesti päiväkodin keinusta, ja kolmevuotias Charlotta laskee liukumäestä suoraan Emmin luokse ja heittäytyy maahan: – Katso Emmi, näin tehdään hiekkaenkeli!

Päiväkodin hoitajillekin Emmi on ehtinyt tulla tutuksi. Tyttöjen tarhapäivän kuulumiset vaihdetaan tottuneesti, ja sillä aikaa kun Emmi käy noutamassa sisältä reput, tytöt kiipeävät rattaisiin. Suuntakin on jo selvä: kotimatkalla Linnankosken puistoon.

Puiston keinu on ihan super! Emmi piirtää hiekkaan viivan, ja yhdessä katsotaan ylettyykö Vera hyppäämään viivaan asti.

– Yletyit, hienoa Vera, Emmi kehuu ja seuraa samalla silmä tarkkana kiipeilytelineessä taituroivaa Charlottaa.

Piilostakin ehditään leikkiä. Kuusien alta löytyy hyvä piilo, mutta ennen kuin Emmi saa tulla etsimään, on laskettava viiteentoista, Vera ohjeistaa.

Kun kello lähenee viittä, Emmi­antaa ennakkovaroituksen: vielä yhdet hypyt ja laskut, sitten mars rattaisiin ja kotiin syömään.

16 |

Pilttipiiri kesäkuu 2012

17.00 Kotirapulla Emmi naputtaa tottuneesti ovikoodin ja avaa ulko-oven. Tyttöjen riisuutumisessa ei nokka kauan tuhise. Vera kuoriutuu ulkotamineistaan kuin perhonen kotelostaan, ja eteinen täyttyy ulkopukujen ja kuravaatteiden punteista ja hihoista.

Kun Emmi keräilee vaatteita, lastenhuoneen vaatekaapilla käy sutina. Pian siskokset­ pyörähtelevät Emmin edessä mieleisissään kotimekoissa. Mutta ennen ruokaa ja ensimmäisiä leikkejä Charlotan on ihan pakko heittäytyä hetkeksi Emmin syliin ja annettava iso rutistus.

– Muistakaa pestä kädet, muistuttelee keittiöön suuntaava Emmi.

17.20

17.45

Tänään tyttöjen äiti on jättänyt jääkaappiin makaronilaatikkoa. Sen Emmi lämmittää nopeasti. Ketsuppia ei unohdeta!

– Tekstarilla aina sovitaan äidin kanssa, mitä ruokaa lapsille annan. Mutta toisinaan teen ruuan itse, ja välillä leivotaankin yhdessä, kertoo kotitalousopettajaksi Helsingin yliopistossa opiskeleva 23-vuotias Emmi.

Jossain vaiheessa tuli harkittua lastentarhanopettajankin ammattia.

– Lasten kanssa oleminen on minulle tosi luontaista, koska olen aiemmin hoitanut sisaruksiani ja naapurin lapsia Porissa. Ja tietty, onhan se aina hyvää lisätienestiä opiskelijalle, Emmi kertoo Charlottaa autellessaan.

– Neljä lusikallista vielä, Charlotta. Vasta sitten jälkiruoka. Se tepsii tyttöön, joka tietää, että jääkaapissa odottaa mustikkapiirakkaa.

Nyt mustikat pois suupielistä, niin päästään muovailemaan. Vera käy levittämässä lasten pöydälle muovialustan ja aukoo jo purkkeja.

Vera haluaa kierittää matoja ja muotoilla pilkullisen leppäkertun, Charlotta tekee valkoisen pupun ja sille porkkanan. Luomuksia taiteiltaessa jutellaan niitä näitä.

– Emmi on niin kiva, kun se antaa vähän kiivetä yläsänkyyn, kehaisee Charlotta.

Charlotta haluaakin näyttää, kuinka taitavasti siskon yläpedille kipuaminen käy.

– Mutta tippua ei saa, ohjailee Emmi vierellä hymyillen.

Muovailun jälkeen Vera uppoutuu rakentelemaan legoilla ambulanssileikkiä, Charlotta keittelee leikkihellallaan ruokaa ja pullamehua Emmille maisteltavaksi.Väsymys alkaa jo pikkuisen näkyä silmissä. >>

Pilttipiiri kesäkuu 2012

| 17

18.30 Leikit keskeytyvät, kun ovelta kuuluu kolahdus.

– Äiti!, tytöt huutavat ja ryntäävät eteiseen.

Charlotan on saatava tehdä oikein monta kuperkeikkaa äidin jalkoja vasten eikä haleissa säästele Verakaan. Mutta äidin kännykkäkameralla on kuitenkin saatava ottaa kuva illan vieraista. Isäkin saapuu samaan hässäkkään.

– Nyt pikku hiljaa kylpyyn ja iltapalalle, äiti Satu Roman ohjeistaa.

Emmille on puolestaan vuorossa palkanmaksu, ja alustavasti sovitaan jo seuraavan viikon kerrasta.

– Me olemme olleet tosi onnekkaita, kun löysimme Emmin. Alun perin toivoimme nuorta ja lasten kanssa viihtyvää, ja sen me saimmekin, kiittelee Satu Roman.

Ensimmäistä kertaa Emmi tuli perheeseen, kun Vera oli kymmenkuinen, ja hoitosuhde on jatkunut tähän päivään saakka. Luotettavalle hoitajalle saattoi uskoa myös kolmikuisen Charlotta-nyytin, kun perheelle tuli iltamenoa.

Joskus apua pyydetään myös viikonloppuna.

– Ihan perheenjäseneltä Emmi tuntuu. Kun lasten isovanhempien oli vaikea päästä päiväkodin isovanhempienpäivään, oli tytöillä ratkaisu valmiina: no sitten tulee Emmi!

Hyvä hoitaja puhelinsoiton päässä

M

annerheimin Lastensuojeluliitto on välittänyt tilapäistä lasten­ hoitoa yksityisille kotitalouksille yli 30 vuotta eri puolella Suomea.

MLL:n järjestämää lastenhoitoapua saa helposti internetin tai puhelimen välityksellä monessa kunnassa. Apua välittävät kunnat löytyvät MLL:n sivuilta. Kun perhe tekee hoitotilauksen, välityspiste etsii sopivan hoitajan. Perheelle lähetetään hoitajan yhteystiedot, jotta käytännön kysymyksistä päästään sopimaan.

Hoitorupeaman päätteeksi tilaaja maksaa hoitajalle palkan. Näin perhe toimii

18 |

Pilttipiiri kesäkuu 2012

hoitajan työnantajana. Lyhimmillään hoitojakso kestää kaksi tuntia.

Jaana Dolk Mannerheimin Lastensuoje­ luliitosta kertoo, että lastenhoitoapua haetaan monenlaisiin tarpeisiin.

– Aamun ensimmäiset puhelut liittyvät yleensä lapsen sairastumiseen. Yleisin hoidon tarpeen syy on vanhemman työ tai opiskelu, sitten vanhemman vapaa-aika.

Hoitaja on mahdollista saada kotiin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Harvinaista ei ole sekään, että esimerkiksi isä palkkaa äidille hoitoapua tueksi vauvan tai vaikkapa kaksosten hoitamiseen.

Hoitajien ikähaarukka on 16–70 vuotta.

Kaikki hoitajat ovat käyneet joko MLL:n 60 tunnin mittaisen lastenhoitokurssin tai he ovat alan opiskelijoita tai ammattilaisia, jotka ovat osallistuneet perehdytystilaisuu­ teen. He myös sitoutuvat osallistumaan säännöllisesti hoitajatapaamisiin.

– Huolellisilla hoitajien haastatteluilla pyrimme aina takaamaan sen, että kullekin perheelle löytyy lasten ikään ja perhetilan­ teeseen ja heidän toiveisiinsa sopiva hoitaja.

Lisätietoa: mll.fi > perheille > lastenhoitoapua

teksti Timo Nykänen kuva iStockphoto

Vaippaihottuma on yleinen vaiva, joka paranee yleensä helposti kotikonstein.

Puhtaus parantaa

vaippaihottuman

V

aippaihottuma on vauvan eritteiden aiheuttama ärsytysihottuma. Myös hikoilu voi aiheuttaa varsinkin kesällä vaippaikäisille punoittavia ihoreaktioita, jos vaipan vaihtoväli on pitkä. Vaippaihottuma on hyvin yleinen vaiva varsinkin 8–12 kuukauden ikäisillä lapsilla.

– Vaippaihottuma koskee ainakin pienimuotoisena useimpia vauvoja ja on tavallinen kyselyiden aihe. Sen tärkein hoitomuoto on yksinkertaisesti ihon puhtaana ja kuivana pitäminen, sanoo Järvenpään Jampan neuvolan terveydenhoitaja Tiina Kolehmainen.

Hänen mukaansa pesu haalealla vedellä ilman mahdollisesti ärsyttäviä pesuaineita on paras hoitokonsti.

Myöskään kosteuspyyhkeet eivät ole tällöin suositeltavia.

– Pesun jälkeen vauva kuivataan taputellen, ei kovasti hangaten, koska iho voi olla hyvinkin arka, Kolehmainen muistuttaa.

Hän suosittelee myös ilmakylpyjä, edes lyhyinä annoksina. Kesän tullen pidemmätkin ilmakylvyt ovat helpompia järjestää.

– Jos vain on mahdollista, puolen tunnin ilmakylpy silloin tällöin vaipanvaihdon yhteydessä on aina hyväksi vauvan iholle.

Puolen tunnin ilmakylpy silloin tällöin vaipanvaihdon yhteydessä on aina hyväksi.”

Vaipat vaihtoon useammin

Kuivauksen jälkeen iho voidaan tarvittaessa voidella. Tavallinen perusvoide yleensä riittää. Jos ihottuma kuitenkin äityy pahemmaksi, voidaan lyhytaikaisesti käyttää sinkkitai kortisonivoiteita.

– Mikäli ihottuma pitkittyy yli viikon mittaiseksi tai muuttuu äkisti muutaman päivän jälkeen ärhäkän punaiseksi tai kovin rakkulaiseksi, on syytä tulla näyttämään vauvaa neuvolaan. Myös silloin, jos ihottuma leviää vaippa-alueen ulkopuolelle, saattaa kyseessä olla muukin reaktio.

Vaipanvaihtovälin tihentäminen on myös tärkeä hoitokeino. Jos vaihtoväli on pitkä, iho voi jatkuvasti jäädä vähän kosteaksi ja ärtyä.

Erilaisten kertakäyttövaippojen materiaalien sopivuudessa voi myös olla yksilöllisiä eroja.

Aina saa kysyä neuvoa Vaippa-alueella esiintyvä ihottuma on vauvalla tyypillisesti juuri vaippaihottumaa, mutta jos epäilee jotain muuta, voi Kolehmaisen mukaan aina olla neuvolaan yhteydessä. Aivan pienillä vauvoilla iho-oireita aiheuttaa yleisemmin taipumus atopiaan, jolloin myös mahdollisuus saada vaippaihottuma on suurempi.

– Jos vaippaihottuma pitkittyy, voi kyseessä olla myös hiivasienen aiheuttama infektio, joka puhkeaa yleensä vasta muutama päivä vaippaihottuman ilmenemisen jälkeen. Silloin vauvan ihoa on hyvä käydä näyttämässä neuvolassa tai lääkärissä.

Yleensä vaippaihottuma on kuitenkin vaiva, joka pelkästään maalaisjärjellä ja kotikons­ tein hoitoa tehostamalla on helposti selätetty.

Pilttipiiri kesäkuu 2012

| 19

kokataan kotona

teksti Heli Kuusipalo kuvat Ari Heinonen

Kesän värikkäät

keitot

Keitot saavat värinsä kasvisten luonnollisista flavonoideista.

Kokeile alkukesän värikimaraa!

Ruoat sopivat alle yksivuotiaille, jos niihin ei lisätä suolaa. Annokset neljälle hengelle.

Välimerellinen vihanneskeitto

Punajuuriperunakeitto 8 punajuurta rypsiöljyä 4 perunaa pieni pala tuoretta inkivääriä 2 laakerinlehteä 6 dl vettä 2 dl maitoa 1 rkl vehnäjauhoja 1 rkl timjamia Kuori punajuuret ja leikkaa neljään lohkoon.

Laita uunipellille leivinpaperi, päälle lohkot ja pirskota päälle rypsiöljyä. Paahda punajuuria 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Kuori perunat ja pala tuoretta inkivääriä.

Laita perunat, inkivääri ja laakerinlehdet kiehumaan veteen ja lisää paahtuneet puna­juuren lohkot joukkoon. Anna kiehua hiljaisella lämmöllä vielä viisi minuuttia.

Poista inkiväärinpala ja soseuta keitto sauvasekoittimella.

Sekoita vehnäjauhot maidon joukkoon.

Siirrä keitto hellalle ja kaada suuruste keiton joukkoon samalla sekoittaen. Lisää timjami.

Anna kiehua muutaman minuutin ajan.

Tarjoa keiton kanssa luonnonjogurttia.

20 |

Pilttipiiri kesäkuu 2012

Punajuuriperunakeitto

Välimerellinen vihanneskeitto 4 tomaattia 1 tölkki tomaattimurskaa 4 dl vettä 2 porkkanaa 1 bataatti 1 salottisipuli 2 laakerinlehteä 1 tl kuivattua rosmariinia 1 rkl silputtua basilikaa Kuori porkkanat, bataatti ja sipuli. Pilko pieniksi ja laita kiehuvaan veteen. Keitä hiljaisella lämmöllä noin 15 minuuttia, siirrä pois levyltä ja soseuta sauvasekoittimella.

Lisää kattilaan tomaattimurska, rosmariini ja laakerinlehdet sekä tuoreet ja pilkotut tomaatit.

Kiehauta keitto ja anna kuplia hiljaisella lämmöllä noin viisi minuuttia.

Siirrä kattila levyltä ja poista laakerinlehdet.

Lisää keiton pinnalle tuoretta basilikaa.

Viherkeitto (yli yksivuotiaille) 2 pussia pakastepinaattia (yht. 300 g) noin 15 sentin pala purjoa tai kaksi kevätsipulia öljyä hauduttamiseen 1 parsakaali 3 perunaa 3 dl vettä 2 dl maitoa tai ruokakermaa Puhdista ja pilko purjo tai kevätsipulit hienoiksi.

Kuori ja leikkaa perunat lohkoiksi. Leikkaa parsa­ kaali lohkoiksi, myös vartta mukaan.

Laita öljyä kattilan pohjalle ja kuullota sipulit pehmeiksi. Lisää kattilaan peruna, parsakaali ja vesi, anna kiehua hiljaisella lämmöllä noin 10–15 minuuttia. Siirrä kattila hellalta ja soseuta sauva­ sekoittimella.

Lisää kattilaan pinaatti ja maitoa ja kiehauta.

Sekoita hyvin. Aikuiset voivat lisätä musta­ pippuria ja suolaa keittoonsa lautasella.

Keltaporkkanakeitto

w.pilttip ii ww

> reseptit i f . ri

resept it fi > ri.

Pilttip verkko iirin löydät sivuilta lisää ru runsaasti o niin ark kaohjeita ee juhlaan n kuin kin.

500 g valmista keltaporkkanasosetta tai 6 keltaporkkanaa 150 g maissinjyviä 4 perunaa 4 dl vettä 120 g yrttimausteista tuorejuustoa Kuori ja lohko perunat (ja keltaporkkanat).

Laita perunat kiehumaan veteen noin 10 minuutiksi. Jos käytät valmista keltaporkkana­ sosetta, lisää se joukkoon vasta, kun olet soseuttanut pehmeiksi kypsyneet perunat.

Jos teet keiton kuorituista keltaporkkanoista, keitä ne yhdessä perunoiden kanssa ja soseuta kun ovat pehmenneet. Lisää joukkoon maissin­ jyvät ja tuorejuusto ja koristele haluamallasi tavalla.

Pilttipiiri kesäkuu 2012

| 21

w.pilttip ii ww

Piltin parhaat palat

teksti Heini Santos kuvat Suvi Elo

M a k u - et raataitlTauriusn lasten-

tutustuiv htaaseen. ruokate tkasta: ideo ma v o ts a K i.fi pilttipiir ati ra u > Mak

Letkeä

Tarjoilut maistuivat päiväuniltaan heränneelle Siirille.

Aleksi-poika olisi tahtonut lähteä mukaan tehdaskierrokselle.

makuretki

H

ei katso äiti, pupuhilloa! kiljaisee kaksivuotias Aleksi Hurmerinta­ astuessaan sisään Turun lastenruokatehtaalle.

Hilpeä joukko Pilttipiirin makuraatilaisia kävi maistelemassa tuoteuutuuksia ja tutustumassa ruoan valmistukseen maaliskuussa Turussa.

Tarkkamakuiset testaajat saapuivat tehtaalle eri puolilta Suomea heti aamulla. Päivä alkoi yhteisellä ruokahetkellä, samalla kun tehtaan henkilökunta esittäytyi ja tuotepäällikkö Elsi Ojala kertoi 60-vuotisjuhlavuottaan viettävästä Piltistä ja Makuraadin historiasta.

– Kuluttajien toiveiden kuunteleminen on aina ollut tärkeä osa Piltin tuotekehitystä. Ennen maistelijoina toimivat tehtaan työntekijöiden ja heidän lähipiirinsä lapset. Muutama vuosi sitten avasimme kuluttajille mahdollisuuden osallistua maisteluun, hän selosti.

22 |

Pilttipiiri kesäkuu 2012

Juhlavuonna on luvassa kuluttajien toivomuksesta lisää vaihtoehtoja ateriatuotteisiin. Makuraatilaiset ovat aiemmin tänä vuonna kertoneet Piltille toiveistaan, ja tuotekehityksen tuloksena jatkoon on valittu kaksi reseptiä, joita tehtaalla nyt päästiin maistelemaan.

Lahden läheltä Vääksystä reissuun lähteneet Annukka ja Antti Broman lusikoivat vuorotellen kahta vertailtavaa tuotetta. Perheen päämaistelija, 10 kuukauden ikäinen Siiri nukkui vielä automatkan uuvuttamana. Vanhempien äänten jakautuessa tasan neljävuotias Sanni sai päättää perheen virallisen kannan.

– Kyllä tämä maistuu aikuisillekin, Annukka ja Antti nauroivat.

Sari Manni hymyili seuratessaan poikaansa, joka söi koko annoksensa loppuun.

– Taavetin hyminästä voi päätellä, että hän tykkää ruoasta.

Nella seuraili maistiaispäivän hulinaa syöttötuolistaan.

teksti Taina Vuokko kuva Studio Auran Kuva

Lastenruokien aitiopaikalla

R

iitta Roosilla on takanaan pitkä kokemus suomalaisen lastenruuan histo­ riassa. Hän jäi eläkkeelle Piltin tuotekehittäjän tehtävistä vuonna 2007.

– Lastenruuissa maistuvat tutut suomalaisperäiset maut. Koska van­ hemmat valitsevat sen, mihin makuihin lasta totutetaan, lapset oppivat pienestä pitäen pitämään ruuista, joita muutenkin kotona valmistetaan.

Ruokakulttuurin muutos heijastuu myös lastenruo­ kiin. Esimerkiksi pastaruuat lisäsivät suosiotaan Roosin työuran aikana, joten niitä alettiin valmis­ taa myös lastenruokina.

Ylipäätään asenne valmiisiin lastenruokiin teki täyskäännöksen.

– 1960-luvulla valmiisiin lastenruokiin suhtauduttiin vielä hieman epäillen ja ajatel­ tiin, että hyvä äiti valmistaa kaikki ruuat itse.

Sittemmin lastenruokiin alettiin suhtautua myönteisenä arjen apuna.

Tehdaspäällikkö Patrik Lindholm kertoi vanhemmille ruoan eri tuotantovaiheista.

Purkkien polulla Maistelun jälkeen aikuiset lähtivät tehdaskierrokselle seuraamaan Piltin valmistusta raakaaineiden sisäänotosta aina tuotantoon ja puna­ ruutukantisiin purkkeihin saakka. Lapset puuhastelivat sillä aikaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitajien kanssa.

Kierroksen lomassa vanhemmat hiillostivat tehdaspäällikkö Patrik Lindholmia ja tuotekehityspäällikkö Inga Korkeamäkeä varsin kiperillä kysymyksillä. Kaiken kaikkiaan vanhemmat olivat vaikuttuneita korkeista hygieniavaatimuksista ja ruoan perinpohjaisesta analysoinnista eri tuotantovaiheissa.

– Aleksikin olisi kovasti halunnut mukaan tehdaskierrokselle. Makuraadissa mukana oleminen on ollut meistä hauskaa, ja samalla­olen saanut kivasti tietoa tuotteista, sanoi Alek­sin äiti Teija Hurmerinta.

Laaja tuotevalikoima pitää huolen siitä, että edes tehtaan työntekijät eivät kyllästy Pilttiin.

– Tehtaan Pilttibaarissa käy kuhina lounasaikaan. Omia suosikkejani ovat marjasoseet,­ ja ruoista valitsisin lasagnen, Inga Korkeamäki­ paljasti.

Työtoverien lapset testimaistajina Kotitalousopettajaksi valmistunut Riitta Roos päätyi tuotekehittäjäksi kesätöiden kautta, kun hänet pestattiin Huhtamäki-Yhtymän Jalostajan tehtaille vuonna 1969.

– Vastuulliset tuoteryhmäni vaihtelivat vuosien saatossa, mutta Piltti-ruokien kanssa olin tekemisissä alusta asti.

Pilttiä on alusta asti kehitetty yhteistyössä ravitse­ musasiantuntijaryhmän kanssa. Lisäksi elintarvikelain­ säädännössä on omat kriteerinsä lastenruuille.

– Piltti on kulkenut jopa lainsäädäntöä edellä. Asian­ tuntijoiden suosituksesta esimerkiksi suola poistettiin alle yhden vuoden ikäryhmästä ennen kuin se tuli pakolli­ seksi, Roos kertoo.

Uusia tuotteita mietittiin alusta alkaen yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Sen lisäksi tuotteita maistatet­ tiin esimerkiksi työtoverien ja tuttavien lapsilla, ennen kuin Makuraati-toiminta alkoi organisoitua 2000-luvulla.

Piltti on kulkenut jopa lainsäädäntöä edellä.

Tuoteideasta tuotantoprosessiin Ensimmäiset tuotekokeilut tehtiin aina koekeittiön kattilakeitoksina. Ongelma­ kohdat yritettiin ratkaista mahdollisimman pitkälle ennen varsinaista tuotanto­ koetta.

Haasteellisena paikkana Riitta Roos muistaa muun muassa sen, kun alettiin valmistaa yli vuoden ikäisille tarkoitettuja ruokia.

– Tuotteitten palakoko oli aiempaa suurempi, joten tarvittiin useampikin koeajo, ennen kuin saatiin paloja tasaisesti joka purkkiin.

Eläkkeelle jäämisen jälkeen Roos on keskittynyt lapsenlapsiin. Kaksi alle 5-vuotiasta lasta piristävät sopivasti mummin päiviä.

Pilttipiiri kesäkuu 2012

| 23