Patria 1/2014

1/2014

Case 1

Case 2

Tilanne

Patrian koordinoima Suomen merivoimien Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaus kantaa alusten suorituskyvyn 2020-luvulle asti.

Ajoneuvotestauksessa mennään testipäivänä äärirajoille. Uuden ajoneuvon huippuominaisuudet syntyvät vuosien kehitystyön tuloksena.

Suomi osallistui kansainväliseen lentoharjoitukseen Islannissa.

Iceland Air Meet 2014 tarjosi haastavat olosuhteet miehistölle ja kalustolle.

Patria-lehti verkossa

Patria-konsernin sidosryhmälehti

Päätoimittaja Birgitta Selonen, birgitta.selonen@patria.fi Toimitus Patria Oyj ja Otavamedia Oy, tuottaja Petteri Pohjonen Ulkoasu Otavamedia Oy. Paino Newprint. Paperi: kansi 200g Galerie Art Silk, sisäsivut 130g Galerie Art Silk. Kannen kuva: Matti Immonen Palaute, lisätiedot ja tilaukset: info@patria.fi ISSN 1799-5698. ISSN-L 1799-5698. www.patria-lehti.fi

1/2014 6

18

Testikuljettajan on tärkeää olla rauhallinen, mutta toisaalta hänen pitää olla aavistuksen yllytyshullu.

12

18

4 Fakta Nemo-koulutussimulaattori tarjoaa realistisen ympäristön Patria Nemo -kranaatinheitinjärjestelmän kaikkien tulitehtävien kouluttamiseen.

5 Ylpeä työstäni - Olen saanut mahdollisuuden kasvaa ammatillisesti erilaisten tehtävien mukana, kertoo Lean Manager Paula Rossi.

6 Case 1 Suomen merivoimien Rauma-luokan ohjusveneissä on Merivoimien tärkein vedenalainen suorituskyky.

Patria koordinoi Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjauksen.

12 Tilanne Suomi osallistui kansainväliseen Iceland Air Meet 2014 -harjoitukseen viidellä F/A-18 Hornetilla ja kahdella NH90-kuljetushelikopterilla.

16 Tekniikka Patrian tytäryhtiön Millogin kehittämä ajajan lämpökamera on kätevän kokoinen, ja se voidaan sijoittaa mihin tahansa ajoneuvoon.

18 Case 2 Uuden ajoneuvon huippuominaisuudet syntyvät vuosien kehitystyön tuloksena.

Vaatimukset siirtyvät paperilta prototyyppiin ja testiradalle.

24 Kanta - Suomi on itse avoin kilpailuttaja puolustusmateriaalimarkkinoilla ja tästä tulemme jatkossakin pitämään kiinni, sanoo puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty.

26 Tutkassa Puolustusministeriöltä luotettavuustodistukset Patrialle.

Patria ja RUAG yhteistyösopimukseen.

Päivitetyt Hawk Mk 66 -koneet Ilmavoimille.

Potkua liikuntaan -hanke päättyi näyttävin tuloksin.

2 Patria

Pääkirjoitus

Kuva Seppo Saarentola

Joustavuus tuo vakautta toimintaympäristön muutoksissa

P

atrialla on takanaan historiansa taloudellisesti vahvin vuosi. Konsernin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 12 prosenttia. Yli puolet liikevaihdosta kertyi toiminnasta Suomen ulkopuolelta, mikä kertoo konsernin vankasta asemasta myös kansainvälisillä markkinoilla. Tilauskannan kehitys oli ripeämpää kuin vuotta aiemmin, mutta jäi kuitenkin vaisuksi, mikä vaikuttaa tulevaan kehitykseen. Puolustussektorin hankintojen supistuminen niin kotimarkkinoilla kuin kansainvälisestikin näkyy selvästi.

Toiminnan ennustetaan pääosin jatkuvan vakaana. Puolustusvoimien uushankinnat supistuvat, mutta samalla vakautta toimintaan tuovat käynnissä olevat kalustojen elinkaaren hallintaan liittyvät hankkeet. Tilauskannan kehitys riippuu pääosin tarjousvaiheessa olevien vientihankkeiden liikkeellelähdöstä kansainvälisillä markkinoilla. Edelleen tavoitteena on lisätä kotimaisen asiakkaan Patrialle ulkoistamien toimintojen laajuutta. Yhtiön toimintaa kehitetään kustannustehokkaammaksi ja joustavammaksi, jotta se on hyvin valmistautunut toimintaympäristön jatkuviin muutoksiin.

Vakautta tuo myös Patrian menestyksekäs tuotekonsepti niin ajoneuvoliiketoiminnassa kuin kranaatinheittimissäkin.

Patrian panssaroidut pyöräajoneuvot ja kranaatinheitinjärjestelmät edustavat alansa viimeisintä teknologiaa, joihin liittyvä osaaminen perustuu vuosikymmenien kokemukseen sekä merkittäviin tuotekehityspanostuksiin. Patria AMV on panssaroitujen 8x8 pyöräajoneuvojen markkinajohtaja ja Patrian tärkein vientituote. AMV-tuoteperhettä kehitetään jatkuvasti ja siihen sovelletaan systemaattisesti testattua ja kehitettyä uutta teknologiaa. Uudet rakenneratkaisut mahdollistavat

suuren kantavuuden, korkean suojaustason sekä raskaiden asejärjestelmien integroitavuuden. Tässä lehdessä esittelemme ääriolosuhteissa testattua uutta pyöräajoneuvokonseptia, joka on suorituskyvyltään verrattomalla tasolla.

Toinen laajempi kokonaisuus tässä lehdessä esittelee Suomen merivoimien Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaushanketta, jossa Patria osoitti kykynsä toimia menestyksellisesti vaativassa integrointitaitoja edellyttävässä projektissa. Yhdessä kotimaisten, pohjoismaisten ja kansainvälisten alihankkijoiden kanssa Merivoimat sai käyttöönsä tämän päivän teknologialla varustettuja sota-aluksia.

Kesän Eurosatory-tapahtumaan tuomme jälleen uutta mielenkiintoista teknologiaa. Mukavia lukukokemuksia ja tapaamisiin Eurosatoryssa!

Heikki Allonen toimitusjohtaja

Vakautta toimintaan tuovat käynnissä olevat kalustojen elinkaaren hallintaan liittyvät hankkeet ja menestykselliset tuotekonseptit.

Patria 3

Fakta

Kuva Patria

Patria NEMO-

koulutussimulaattori

FAKTAT • Tarjoaa monipuolisen Patria Nemo -johtajan ja ampujan koulutusympäristön.

• Nemo-järjestelmän ohjelmisto ja laitteet: tornin- ja ammunnanhallintaohjelmisto, ohjaussauva, käyttöpaneeli ja näyttö.

• Simulaattorissa käytetään korkeatasoista VBS2 (Virtual Battle Space) -pohjaista virtuaaliympäristöä.

N

emo-koulutussimulaattori yhdistää Patrian monialaisen osaamisen vastaamaan nykyisten ja tulevien Patria Nemo -asiakkaiden kasvavia koulutustarpeita.

Nemo koulutussimulaattorissa Patrian pitkäaikainen kokemus ilmailupuolen koulutussimulaattoreista yhdistyy ammunnanhallintajärjestelmiin liittyvään osaamiseen sekä Nemo-asejärjestelmäosaamiseen.

4 Patria

Simulaattori tarjoaa realistisen koulutusympäristön Patria Nemo -kranaatinheitinjärjestelmän kaikkien tulitehtävien kouluttamiseen. Se koostuu Nemo-järjestelmässä käytetystä ohjelmistosta ja laitteistosta, kuten tornin- ja ammunnanhallintaohjelmistoista, ohjaussauvasta, käyttöpaneeleista ja näytöistä. Kokonaisuus on asennettu Nemo-johtaja/ampujan paikkaa mallintavaan simulaattorihyttiin.

Simulaattorissa käytetään korkeatasoista VBS2 (Virtual Battle Space) -pohjaista

virtuaaliympäristöä, jonka verkottumisominaisuudet mahdollistavat kokonaisen Nemo-ryhmän tai jopa erityyppisten simulaattoreiden yhdistämisen samaan harjoitukseen. Se on myös laajennettavissa pelkästä asejärjestelmästä sen alustan, kuten ajoneuvon tai veneen, koulutussimulaattoriksi.

Patria Nemo -johtajan ja ampujan koulutussimulaattori esitellään kesäkuussa 2014 Eurosatory 2014 -messuilla Pariisissa.

Patriassa työskentelee lukuisten eri ammattikuntien osaajia. Tällä palstalla patrialaiset kertovat omasta työstään.

Kuka? Paula Rossi, 30.

Kuva Tommi Anttonen

Ylpeä työstäni

Työ: Lean Manager, Aerostructures.

Paikkakunta: Halli.

Vapaat kädet kyseenalaistaa ja kehittää Lean Managerina työskentelevä Paula Rossi miettii, miten töissä voisi tehdä asiat sujuvammin. Kokonaisuuksien ja toisaalta yksityiskohtien ymmärtäminen on tärkeää.

Mitä teet työksesi?

Lean Managerina organisoin erilaisia kehityshankkeita, joiden avulla asiat tehdään virtaviivaisemmin. Esimerkiksi jotkut työvaiheet voivat olla täysin eri puolilla tehdasta, vaikka olisi järkevämpää sijoittaa ne vierekkäin toiminnan ohjaamisen sekä tavaroiden liikuttelun helpottamiseksi.

Millainen koulutustausta sinulla on?

Opiskelin ensin kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi, minkä jälkeen aloitin työt Patriassa. Työn ohella opiskelin materiaalitekniikan diplomi-insinööriksi. Opiskelu sujui joustavasti. Pystyin yhdistämään työn ja opinnot diplomityössäni.

Kerro hieman urastasi?

Aloitin kesäharjoittelijana tuotannon esimiehenä A380-matkustajakoneen spoilerihankkeessa. Sen jälkeen tein kolme vuotta hankeinsinöörin töitä NH90 –helikopterihankkeessa. Tehtäviini kuului yhteydenpitoa

asiakkaaseen sekä sopimusasioita. Tein yhteistyötä laatu- ja valmistusinsinöörien kanssa. Seuraavat kolme vuotta työskentelin laadunvarmistuspäällikkönä, jolloin toimin tarkastajien ja testaajien esimiehenä. Tein myös ohjeistuksia sekä toimintamalleja tarvittavien laatuvaatimusten täyttämiseksi.

Sen jälkeen aloitin nykyisessä Lean Managerin tehtävässäni.

Parasta työpäivässäsi?

Saman päivän aikana toimin yhdessä yrityksen johdon kanssa ja seuraavaksi mietin asioita työntekijöiden kanssa. On hauskaa työskennellä erilaisten ihmisten kanssa.

Minulla on työssäni myös todella vapaat kädet. Seuraan millaisia viestejä johtoryhmältä tulee strategiastamme ja mihin suuntaan toimintaa pitää kehittää. Näistä viesteistä vedän johtopäätökset siitä, mihin pitää tarttua. Isommat jutut hyväksytän johtoryhmällä ja pienemmät asiat voin toteuttaa omaaloitteisesti.

Millainen osaaminen on työssäsi keskeistä?

Kokonaisuuksien ja toisaalta yksityiskohtien ymmärtäminen on tärkeää. Vuorovaikutustaidot ovat keskeisiä sekä kyky saada ihmiset mukaan. Työskentelen yhdessä koko työyhteisön kanssa. Meillä on paljon eri-alojen osaajia, esimerkiksi ammatillista osaamista sekä teknisen-, ohjaus- ja talouspuolen osaamista. Kaikilta voi oppia jotain uutta.

Haasteellisinta työssäsi?

Meidän liiketoimintamme on ollut taloudellisesti haastavissa tilanteissa viime vuosina, ja se on luonut luonnollisesti paineita. Positiivisella tavalla haasteellisinta on ollut se, että haasteita on myös annettu. Joskus on itsestä tuntunut, ettei ole valmis annettuihin haasteisiin. On ollut kuitenkin hienoa, että minuun on luotettu, ja olen saanut mahdollisuuden kasvaa ammatillisesti erilaisten tehtävien mukana.

Patria 5

Case 1

Heini Santos Kuvat Puolustusvoimat ja Pentti Hokkanen

Modernisoinnin taidonnäyte Patrian koordinoima Suomen merivoimien

Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjaus kantaa alusten suorituskyvyn 2020-luvulle asti. Muutos 80-luvun lopun järjestelmien teknologiasta tähän päivään on huima.

6 Patria

Rauma-luokan ohjusvene Naantali vesillä.

Suomen merivoimien Rauma-luokan ohjusveneissä – Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali – on Merivoimien tärkein vedenalainen suorituskyky. Syvyytettävä kaikumittain voidaan laskea lähes 200 metrin syvyyteen, ja sen avulla voidaan etsiä ja paikantaa vedenalaisia kohteita.

Patria 7

Case 1

R

auma-luokan ohjusveneiden päivitetty taistelukeskus on kuin aluksen aivot. Eri osajärjestelmistä virtaavat tiedot muodostavat tarkan tilannekuvan koko ympäröivästä maailmasta: merenkulku-, valvonta- ja tulenjohtotutka sekä videojärjestelmä havainnoivat aluksen ympäristöä ja sisätiloja. Korvien lailla vedenalaista äänimaailmaa kuunteleva syvyytettävä kaikumittain voidaan laskea lähes 200 metrin syvyyteen.

Kaikumittaimella voidaan etsiä ja paikantaa vedenalaisia kohteita. Kun on aika toimia, käskyt lähtevät taistelunjohtokeskuksesta.

Suomen merivoimien Rauma-luokan ohjusveneissä – Rauma, Raahe, Porvoo ja Naantali – on Merivoimien tärkein vedenalainen suorituskyky. Ne ovat kevyitä ja syväykseltään erittäin matalia aluksia, jotka on tarkoitettu vaativiin saaristo-olosuhteisiin. Vaikka matala syväys ei kovassa merenkäynnissä olekaan miehistölle miellyttävin ominaisuus, se ei vaikuta alusten merikelpoisuuteen. Ne kallistelevat myrskyssä sivuaallokossa normaalisti jopa 35 astetta. Vaikka alus jostain poikkeuksellisesta syystä kaatuisi, se ponnahtaa pystyyn. Alusten sisällä heilahduksiin on varauduttu; kaide tai kahva on aina käden ulottuvilla.

Viimeisen parin vuoden aikana Rauma-luokan alukset peruskorjattiin ja niiden järjestelmiä uusittiin sekä päivitettiin. Kokonaisvastuun projektin koordinoinnista ja aikatauluista kantoi Patrian Systems-liiketoiminta.

KEVEYS ON REUNAEHTO – Tämän kaltaisten sota-alusten elinikä on noin 30–35 vuotta, ja Rauma-luokan alukset olivat jo ylittäneet tuon eliniän puolivälin. Elinkaaren aikana vaaditaan yksi peruskorjaus muun muassa siksi, että laitteet vanhenevat, eikä 20 vuotta sitten tehtyihin järjestelmiin ole enää saatavilla varaosia, selittää koko peruskorjauksen hankepäällikkö, komentajakapteeni Sami Rauhanummi.

Suurin peruskorjauksessa tehty kompromissi liittyy aktiiviseen ilmapuolustukseen, joka hoidetaan jatkossa yhdellä tykillä, kun vanhentuneista ilmatorjuntaohjuksista luovuttiin. Lisäksi aluksiin hankittiin harhamaaliheittimet, jotka harhauttavat tutka- ja lämpömaalihakuisia ohjuksia heittämällä soihtuja tai metallisilppua. Myös vedenalaiseen valvontaan tarvittavat ominaisuudet kohenivat modernien kaikumittainten myötä. Rauma-luokan ohjusveneissä keveys on reunaehto.

– Saaristossa olosuhteet ovat hyvin haastavat, mutta tämän kokoisella aluksella ei voida käyttää kovin isoja

8 Patria

Kaikumittainten suorituskyky on parasta mitä maailmasta saa. Patria ja Merivoimat ovat testanneet kaikumittaimen suorituskykyä kauko-ohjattavalla sukellusveneentorjuntamaalilla.

laitteita. Näiden kaikumittainten suorituskyky on kuitenkin parasta mitä maailmasta saa. Olemme Patrian kanssa jo testanneet kaikumittaimen suorituskykyä kauko-ohjattavalla sukellusveneentorjuntamaalilla, Rauhanummi kertoo.

KOLMIVAIHEISET TESTIT Viimeinen aluksista luovutettiin Merivoimille loppuvuodesta 2013. Sitä ennen jokainen niistä kävi läpi yhteensä noin puolentoista kuukauden mittaisen kattavan vastaanottotestauksen.

– Viimeiseen testivaiheeseen sisältyy yleensä sekä pinta- että ilma-ammuntoja, joilla varmistetaan, että koko toimintoketju maalin havaitsemisesta sen torjuntaan toimii. Merikokeet tehdään lähivesillä ja Merivoimien ampuma-alueilla. Vastaanottokokeilla pyritään osaltaan varmistamaan, että lopputuote on asetettujen vaatimusten mukainen, kertoo hankkeen järjestelmäteknisestä puolesta vastannut insinöörikapteeniluutnantti Harri Koskela.

Alusten loppukäyttäjät eli Merivoimien 6.

Ohjuslaivueen henkilöstö oli vahvasti mukana järjestelmien ja käyttöliittymien suunnittelussa, työnvalvonnassa ja vastaanottokokeissa. Merivoimille loppukäyttäjien osallisuus projektissa on oletusarvo, sillä juuri heillä on vahva asiantuntijuus alalla. Peruskorjauksessa vanhaan asiaan yhdistyy paljon uutta.

– Se on myös resurssiasia; ei Merivoimissa ole parempia tekijöitä näihin tehtäviin, ja toisaalta näin loppukäyttäjät pääsevät vaikuttamaan omiin työkaluihinsa, Koskela lisää.

KIRJAVA PALETTI Avaimet käteen -periaatteella tehdyn projektin onnistumisesta kertoo se, että kokonaisaikataulu ja -budjetti toteutuivat alkuperäisen suunnitelman mukaan. Hankkeen työllistävä vaikutus oli noin 150 henkilötyövuotta, josta suuri osa tehtiin Suomessa ja lopuista vastasivat ruotsalaiset ja norjalaiset toimijat.

Järjestelmäinsinööri Jarno Nieminen Patrialta vastasi taistelujärjestelmän integroinnista aluksille.

– Haastavinta projektissa on ollut nimenomaan eri osakokonaisuuksien ja aikataulujen koordinointi. Monessa eri yrityksessä tapahtui asioita yhtä aikaa, ja jos jonkin osan toimitusaikataulu muuttui, se vaikutti koko palettiin.

Matkapäiviä kertyi runsaasti projektin aikana.

– Meillä on hyvin määritellyt prosessit ja niitä myös noudatetaan. Tässä projektissa sovelsimme järjestelmäosaamista poikkeuksellisen laajasti aina telakkatyöhön ja laivan peruskorjaukseenkin asti. Monen patrialaisen taustalta löytyy myös merialan kokemusta. Tampereen yksikköön moni on tullut entisestä Hollmingin telakan yksiköstä, joka teki muun muassa tutkimuslaivoja Neuvostoliitolle, Nieminen sanoo.

Rauma-luokan ohjusveneiden peruskorjauksen hankepäällikkö, komentajakapteeni Sami Rauhanummi (oik.) ja hankkeen järjestelmäteknisestä puolesta vastannut insinöörikapteeniluutnantti Harri Koskela (vas.) ohjusveneen kannella.

Patria 9

Case 1

RAUMA-LUOKAN OHJUSVENEET NELJÄ ALUSTA: 70 Rauma, 71 Raahe, 72 Porvoo ja 73 Naantali.

TUKIKOHTA: Pansion laivastoasema, Turku.

KÄYTTÄJÄ: Suomen Merivoimat, 6. Ohjuslaivue.

TOIMINTA-ALUE: Itämeri.

PITUUS: 48 m.

LEVEYS: 8 m.

SYVÄYS: 1,5 m.

UPPOUMA: 240 t.

RUNGON MATERIAALI: Alumiini.

NOPEUS: ~ 30 solmua.

HENKILÖSTÖ: 19+5.

RAKENNETTU: 1990–1992.

PERUSKORJATTU: 2012–2013.

ASEISTUS: Meritorjuntaohjukset (6), tykki, konekiväärit (2), syvyysammusheittimet (2), syvyyspommit, harhamaaliheitin, taistelunjohtojärjestelmä, syvyytettävä kaikumittain, valvontatutka, tulenjohtoseurain.

10 Patria

VALTTINA JÄRJESTELMÄLLISYYS Myös asiakkaan taholta Patrian prosessien korkea taso saa kiitosta.

– Asioita on viety eteenpäin todella järjestelmällisesti. Se, miten töitä otetaan vastaan, on ollut selkeää molemmille osapuolille. Tämä on Patrian vahvuus, Rauhanummi ja Koskela vahvistavat.

Merivoimien ja Patrian yhteistyö oli avointa. Useissa kokouksissa kaikki osapuolet olivat läsnä, ja asiakkaalla oli osallistumisoikeus myös palavereissa, joissa heidän läsnäoloaan ei suoranaisesti tarvittukaan.

Osaltaan projektin etenemistä sujuvoitti sekin, että mukana oli muita Merivoimille tuttuja toimijoita, kuten taistelunjohtojärjestelmän toimittanut Saab ja kaikumittaimen toimittanut Kongsberg Maritime.

Myös laiva-alan asiantuntijana projektissa toiminut Ilkka Jaakkola Patrialta kiittelee mutkatonta yhteispeliä.

– Jos asiakkaalla on ollut jotain huomauttamista, he ovat kertoneet meille siitä suoraan ja asia on voitu hoitaa heti kuntoon. Merivoimat on kohtuullisen pieni Puolustusvoimien organisaatio, ja siitäkin johtuen yhteistyö heidän kanssaan on joustavaa. Merimies on eri mies; vaativa mutta joustava, Jaakkola sanailee.

Yhteistyö Merivoimien kanssa oli avointa ja sujuvaa.

Merimies on eri mies; vaativa mutta joustava.

Maaliskuussa 2014 soittokunta, rivit ja alukset olivat valmiina Rauma-luokan ohjusveneiden luovutustilaisuudessa.

Telakka harppoi isoja askeleita

H

ankkeen korkeat laatu- ja turvallisuusvaatimukset kattoivat myös alihankkijaverkoston.

Laivateknisen peruskorjauksen hoitanut teijolainen telakka Western Shipyards lunasti odotukset.

– Tämä oli meille erittäin merkittävä projekti, jonka aikana kehityimme paljon yrityksenä. Muun muassa telakka-alueen turvallisuusasiat laitettiin kerralla aukottomaan kuntoon Merivoimien vaatimusten mukaan. Kameravalvonnan ohella alueellamme on nyt esimerkiksi lasertutkat, jotka havaitsevat heti mahdolliset tunkeilijat.

Väittäisin, että olemme sillä saralla nyt yksi Suomen parhaista telakoista, sanoo Western Shipyardsin toimitusjohtaja Pekka Niinistö.

Projektiin kuuluneet laivatekniset peruskorjaustyöt olivat Western Shipyardsille tuttua kauraa. Poikkeuksellista oli se, että telakan tiloissa toimi projektin alaisuudessa lukuisia eri toimijoita, jotka eivät olleet telakkaan sopimussuhteessa.

Telakan näkökulmasta projektin haasteellisin vaihe oli laivan vanhan rungon korjaus, jossa tarkastus- ja hitsausvaatimukset olivat erittäin korkeat. Toteutus kuitenkin

sujui hyvin, koska vaativaan työhön oli varauduttu huolella. Telakalle projektista karttui oppia myös projektinhallinnasta ja dokumentaatiosta, jota korjaushankkeen aikana tehtiin paljon.

– Vaativa asiakas – tässä tapauksessa sitä olivat sekä Patria että Merivoimat – on ehdottomasti hyvä asia. Toimittajalle on kasvun paikka, kun asiakas on ammattitaitoinen ja tietää, mitä vaatii. Me otimme merkittäviä kehitysaskeleita näiden kolmen vuoden aikana, Niinistö kiittelee.

Patria 11

Tilanne

Petteri Pohjonen Kuvat Ruotsin ilmavoimat, Tiina Koivisto ja Eetu Koskelainen

Tukikohtana harjoituksessa toimi Keflavik (alapuolella).

Ruotsin JAS Gripen (vas.), Norjan F-16 ja Suomen F/A18 Hornet valmistautumassa laskukierrokseen, jonka avulla lähdetään ja laskeudutaan lentokentälle.

Pohjoismaiden yhteinen

lentoharjoitus Islannissa Suomi oli mukana helmikuussa järjestetyssä Iceland Air Meet 2014 -harjoituksessa viidellä F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjällä ja kahdella NH90-kuljetushelikopterilla.

R

uotsi osallistui harjoitukseen seitsemällä JAS Gripen -hävittäjällä ja Norja kuudella F-16 -koneella. Harjoituksissa oli mukana myös ilmatankkauskalustoa Ruotsista, Hollannista ja Yhdysvalloista. Sotilasliitto Natosta mukana harjoituksissa oli AWACSjohtokone.

- Harjoituksen tavoitteet täyttyivät hyvin. Tavoitteena oli kouluttaa henkilöstöä

ja harjoitella ilmaoperaatioita yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Islanti tarjosi isännän tuen, mutta ei puuttunut harjoitusten sisältöön, Suomen harjoitusosaston johtaja majuri Tuukka Elonheimo kehuu saarivaltiota.

Islannilta harjoituksissa oli mukana rannikkovartioston aluksia, helikoptereita ja lentokone. Harjoituksen kokonaisvahvuus oli noin 260 henkilöä. Suomen harjoitusosasto oli jaettu kahteen vajaan 60 sotilaan osastoon, joka vaihdettiin harjoituksen puolivälissä. Näin mahdolMajuri Tuukka Elonheimo, Iceland Air Meet 2014 -lentotoimintaharjoituksen Suomen osaston johtaja

12 Patria

SUOMEN KALUSTO ICELAND AIR MEET 2014 -HARJOITUKSESSA F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä (5 kpl) Tekniset tiedot: Pituus: 17,07 m.

Korkeus: 4,67 m.

Lentoonlähtöpaino: max 23 541 kg.

Maksiminopeus: Matalalla 1300 km/h, korkealla Mach 1,8.

lisimman moni sai arvokasta harjoituskokemusta.

KOVAT OLOSUHTEET Islanti tarjosi haastavat olosuhteet harjoituksille. Sää oli sopivan vaativa: ajoittaiset voimakkaat tuulet ja yllättävät lumisateet, jotka veivät näkyvyyden kokonaan pois, antoivat sopivasti haasteita miehistölle ja kalustolle.

- Mietimme turvatoimet tarkkaan. Miten saamme miehistön turvaan, jos harjoituksissa tulee joku hätätilanne? Ilmaharjoituksia järjestettiin meren päällä, joten jouduimme tarkkaan miettimään ohjaajan pelastamisoperaatiota merestä mahdollisen heittoistuinhypyn jälkeen, Elonheimo kertoo.

Harjoituksissa kaiken a ja o on turvallisuus. NH90-helikoptereilla olikin iso rooli hävittäjien lentoturvallisuuden varmistamisessa.

- Meillä oli koko ajan NH90-helikopteri lähtövalmiudessa suorittamaan mahdollisia pelastustehtäviä. Näin hävittäjät pystyivät operoimaan huomattavasti laajemmilla alueilla kuin ilman helikoptereita, Elonheimo kertoo.

Pelastuspäivystyksen lisäksi kopterit harjoittelivat pelastustehtäviä merellä ja vuoristossa yhdessä Islannin rannikkovartioston kanssa.

Ajoittaisista vaativista olosuhteista huolimatta vain muutama lentokierros peruttiin. Päivällä hävittäjät pääsivät lentämään 2-3 kierrosta. Kierrokset tehtiin 10-12 hävittäjän osastoilla. Lentotehtävät suoritettiin Keflavikin tukikohdasta, joka sijaitsee 50 kilometrin päässä pääkaupunki Reykjavikista.

Harjoituksissa harjoiteltiin puolustuksellista ilmasotaa, jossa kohdetta suojat-

NH90-helikopteri (2 kpl) Tekniset tiedot: Pituus: 19,56 m.

Korkeus: 5,23 m.

Lentoonlähtöpaino: max 11 000 kg.

Maksiminopeus: 305 km/h.

tiin maassa tai ilmassa. Ilmasta maahan -toimintaa harjoituksissa ei ollut, vaikka Suomen MLU2-päivitetyillä F/A-18 Horneteilla olisi ollut siihen valmius.

TIIVIS YHTEISTYÖ JATKUU Islannin ilmatilan valvonnasta vastaa Nato, jonka rauhankumppani Suomi on. Iceland Air Meet 2014 -harjoituksen aikoihin Norjalla oli Islannin ilmatilan valvontavuoro. Suomen ja Ruotsin hävittäjät eivät kuitenkaan valvoneet maan ilmatilaa.

- Ruotsin ja Suomen koneissa ei ollut ladattuja aseita. Meillä ei ole jatkossakaan sellaista toimintaa tiedossa. Tässä ei ole mitään poikkeuksellista, sillä myös Suomen maaperällä harjoittelemme suurimman osan ajasta ilman ladattuja aseita, Elonheimo muistuttaa.

Iceland Air Meet 2014 oli osa Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmatiloissa lennettäviä Cross Border -harjoituksia, joita järjestetään lähes viikoittain. Eri maiden osastot kohtaavat sovitun maan ilmatilassa ja palaavat tämän jälkeen omiin tukikohtiinsa.

Huhtikuussa tiivis harjoitusyhteistyö jatkui myös Hollannissa, jossa järjestettiin kahdeksan Euroopan maan lentotoimintaharjoitus. Suomi oli ainoa Naton ulkopuolinen osallistujamaa.

- Kehitämme koko ajan pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Meillä on selkeä puolustusministeriön ohjaus siitä miten toimimme. Kaikkia puolustuspoliittisia toimenpiteitä tarkastellaan aina pitkällä aikajänteellä, johon eivät yksittäiset kriisit vaikuta, Tuukka Elonheimo toteaa.

Iceland Air Meet 2014 oli osa Suomen, Ruotsin ja Norjan ilmatiloissa lennettäviä Cross Border -harjoituksia, joita järjestetään lähes viikoittain.

Patria 13

Tuokio

Kuva: Matti Immonen

Hattula, Parolannummi 61°03’20”N, 24°22’15”E Uuden ajoneuvon testaus käynnissä. Ajoneuvolle rankimpia ovat maastotestit, joihin tutustutaan sivulla 18.

KESÄKUU

HEINÄKUU

M T K T P L S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30

M T K T P L S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31

ELOKUU

SYYSKUU

LOKAKUU

MARRASKUU

JOULUKUU

M T K T P L S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31

M T K T P L S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30

M T K T P L S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31

M T K T P L S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30

M T K T P L S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31

Tekniikka

Ilpo Mattila Kuvat Millog Ajajan lämpökamera voidaan asentaa mihin ajoneuvoon hyvänsä.

Pimeässä näkee loistavasti Kuljettaja sammuttaa sotilasajoneuvon valot pimeällä metsätiellä. Ilman valoakin ajajan lämpökamera kuvaa eteen ja taakse. Näyttöruudulle välittyvä lämpökameran kuva auttaa kuljettajaa havaitsemaan tien mutkat ja kuopat. Sumukaan ei juuri haittaa näkyvyyttä, ja tienvarren pusikoissa mahdollisesti lymyävä sotilas tai eläin paljastuu armotta.

16 Patria

P

imeänäkölaitteissa käytetään kahta eri tekniikkaa: valoa vahvistetaan tai kamera kuvaa lämpöä.

Patrian tytäryhtiön Millogin kehittämä ajajan lämpökamera on kätevän kokoinen, ja se voidaan sijoittaa mihin tahansa ajoneuvoon. Kameran näytössä esitettävää sisältöä muokataan tarpeen mukaan, ja kameran kuvaan voidaan lisätä informaatiota ajoneuvosta tai ympäristöstä. Laitteistot on testattu haastavissa olosuhteissa. Testeissä on varmistettu laitteiston g-voimien kestävyys ja toiminta eri sääoloissa sekä äärimmäisissä lämpötiloissa.

Lämpökameroiden käyttö on yleistynyt siviilipuolella voimakkaasti, mistä johtuen niiden hinnat ovat alentuneet huomattavasti, ja samalla niiden suorituskyky on parantunut.

Sen sijaan valonvahvistimien hintataso on pysynyt vakiona, koska sen kalliita osia ei ole kyetty valmistamaan edullisemmin.

MILLOG ON POHJOISMAIDEN SUURIN PIMEÄNÄKÖLAITTEIDEN VALMISTAJA Yrityksen toiminta juontaa juurensa 1940 perustettuun Puolustusvoimien Optiseen laitokseen, joka sijaitsi pitkään Helsingin Katajanokalla. Toimialaan kuuluivat kiika-

1939-1945 Ensimmäiset valonvahvistimet olivat käytössä jo toisen maailmansodan aikana.

Millogin kehittämä ajajan lämpökamera on kätevän kokoinen, ja se voidaan sijoittaa mihin tahansa ajoneuvoon.

1950-53 Yhdysvallat otti käyttöön pimeänäkölaitteet Korean sodassa. Silloin laitteet olivat vielä isokokoisia, ja jäivät harvinaisiksi.

1970-luvulla Pimeänäkölaitteet yleistyivät.

1990-luvulla rit, tähtäinkiikarit, kaukoputket, periskoopit ja etäisyysmittarit. Optinen laitos huolsi, valmisti ja kehitti laitteita Puolustusvoimien käyttöön. Myöhemmin laitos siirtyi Keski-Suomeen osaksi Lievestuoreen varikkoa. Viisi vuotta sitten siitä tuli osa Millogia, johon samalla siirrettiin Patrian optroniikkatoiminnot Tampereelta.

Millog suunnittelee ja kehittää sotilasteknologisia huipputuotteita, jotka se myös valmistaa itse alusta loppuun.

Millog hioo linssit optisiin laitteisiin, valmistaa suurta tarkkuutta vaativat osat ja varmistaa niiden yhteensopivuuden, toimivuuden ja kestävyyden. Ainostaan valonvahvistinten ja lämpökameroiden sensorikennot hankitaan niiden valmistukseen erikoistuneilta toimittajilta.

Pimeänäkölaitteesta tuli yhdysvaltalaisen sotilaan vakiovaruste.

2000-luvulla Lämpökamerat yleistyivät ja niiden hankintahinnat laskivat.

2020-luvulla Lämpökamerat ja valonvahvistimet integroidaan yhdeksi laitteeksi.

MITÄ ON OPTRONIIKKA? Optroniikka-laitteisiin kuuluvat sekä valonvahvistamiseen että lämpökameratekniikkaan perustuvat pimeänäkölaitteet, joiden avulla sotilas voi nähdä kaikissa sääoloissa yöllä, päivällä tai sumussa.

LISA on etäisyyden mittaukseen ja maalinosoitukseen soveltuva yhdistetty lämpökamera, päiväkamera, laseretäisyysmittari, GPS-vastaanotin ja kompassi, jonka käyttö on hyvin yksinkertaista. Sotilas katsoo kohteeseen ja painaa nappia, jolloin laite mittaa kohteen koordinaatit, ottaa siitä valokuvan, ja lähettää tämän eteenpäin. Tarkka, kevyt ja helppokäyttöinen laite, jossa on matala virrankulutus. Soveltuu erityisesti tiedustelu- ja jalkaväkijoukkojen tarpeisiin.

Optroniikka yhdistää eri käsitteitä: • optiikka tarkoittaa linssejä, • optomekaniikka tarkoittaa laitteita, joissa optiikka on yhdistetty hienomekaanisiin rakenteisiin • optoelektroniikka tarkoittaa laitteita, jotka sisältävät myös elektronisia komponentteja, kuten lasereita Optroniikka-järjestelmiä ohjataan tietokoneohjelmistoilla, ja niiden toiminta perustuu prosessoriteknologian hyödyntämiseen.

Patria 17

Case 2

Heini Santos ja Patria Kuvat Matti Immonen

Ajoneuvotestausta

äärirajoilla Uuden ajoneuvon huippuominaisuudet

syntyvät perusteellisen kehitystyön tuloksena.

Vaatimukset siirtyvät paperilta prototyyppiin ja testiradalle, kunnes ne on hienosäädetty viimeistä piirtoa myöten asiakkaiden tulevaisuuden tarpeita varten.

18 Patria

Patria 19

Case 2

Testit tehdään suurelta osin 30 tonnin kokonaispainolla, minkä vuoksi ajoneuvon päälle ja kylkiin on kiinnitetty tonneittain rautaa. Ajoneuvon suorituskyky pyritään pitämään samana, vaikka sen taistelupaino on kasvanut.

20 Patria

T

estipäivän aamu valkenee kuulaana.

Kirkas kevätaurinko tukahduttaa aamun pari pakkasastetta pehmentäen vanhan lentokenttäalueen kuraista pintaa Parolannummella. Patrian uuden ajoneuvon ohjauksesta ja jousituksesta vastaava pääsuunnittelija Sami Oja tähyilee testialueelle.

Ojan työpari, testausinsinööri Juha Kauppinen kurkistaa panssariajoneuvon luukusta ja käy läpi testipäivän suunnitelmaa. Jousituksen testaamisen lisäksi päivän tavoitteena on kerryttää entistäkin enemmän ajokilometrejä pitkäaikaista kuormitusta mittaavia kokeita varten. Testipäivää edeltävät päivät ovat kuluneet tiiviisti toimistolla.

Tuotekehityksen yhteydessä on jatkuvasti testattava niin uusia komponentteja, ominaisuuksia kuin usein kokonaan uusia ratkaisujakin. Tässä yhteydessä testausinsinööri suunnittelee ja valmistelee testit yhdessä testausmekaanikon kanssa. Varsinainen testaustapahtuma on pitkälti rutiininomaista toistamista ennakkoon tehdyn suunnitelman mukaisesti, jota seuraa tulosten läpikäynti, analysointi ja raportointi. Tällä kertaa testataan ajoneuvon jousitukseen liittyviä komponentteja. Kaikki olennaiset parametrit mitataan ja tallennetaan jatkoanalyysia ja tes-

tiraporttia varten. Merkittävä osa testausta ovat myös referenssimittaukset, joilla estetään testauksen aikana tapahtuvien olosuhdemuutosten vaikutukset virheiden eliminoimiseksi. Tässä vaiheessa testaus vaikuttaa ulkopuolisen silmin jatkuvalta jopa uuvuttavalta mittauksien toistamiselta yhä uudestaan ja uudestaan. Kaksisuuntainen puheyhteys kuljettajan ja mittalaitteiden käyttäjän välillä mahdollistaa välittömän reagoinnin, mikäli jompikumpi havaitsee jotain yllättävää. Kauppinen kertoo Ojalle jatkuvasti havainnoistaan, jotka auttavat kuljettajan ajokokemuksen ja käytön sujuvuuden kehittämisessä.

– On paljon asioita, joita ei välttämättä näe suunnittelupöydällä, mutta jotka paljastuvat käytännössä. Meidän tehtävämme on viimeistellä ajoneuvo, jotta siitä tulee valmis tuleviin tarjousprojekteihin, niiden osana tehtäviin asiakastesteihin ja totta kai ajoneuvojen loppukäyttäjille, Kauppinen sanoo.

HAASTEITA MAASTOSSA Yksi Patrian DSEI 2013 -tapahtumassa Lontoossa ensiesitellyn uuden ajoneuvon keskeisistä ominaisuuksista on sen parannettu hyötykuormatehokkuus, eli entistä suurempi osuus ajoneuvon kokonaispainosta on asiakkaalle varattua kuormankantokykyä. Testit tehdään 30 tonnin

Ajoneuvon testaus käynnissä Hyvinkään lentokentällä. Alakuvassa täysjarrutus maksimikitkaolosuhteissa.

vinssin avulla matkaa kyllä päästään taas jatkamaan.

Varsinkin äärimmäisissä testeissä sattuu ennustettavien ja tutkittavien asioiden lisäksi myös usein odottamattomia ja yllättäviä asioita. Se, että jotain menee rikki, ei merkitse katastrofia, vaan kertoo jatkokehitystarpeesta ja siten jalostaa ajoneuvoa entisestään.

Testeissä etsitään ja todennetaan ajoneuvon rajat, ja tarvittaessa etsitään ratkaisut, joilla rima nostetaan vieläkin korkeammalle – olemme tekemässä ajoneuvoa asiakkaidemme tulevaisuuden tarpeisiin, ja silloin ”ihan hyvä” ei ole tarpeeksi.

T-PAITA VAI PILKKIHAALARIT?

Testeissä etsitään ajoneuvon rajat, jotta suorituskykyä voidaan nostaa vieläkin korkeammalle. kokonaispainolla. Sen saavuttamiseksi ajoneuvon päälle ja kylkiin on kiinnitetty tonneittain rautaa simuloimaan siihen asiakasversioissa asennettavia asejärjestelmiä, suojausta ja ajoneuvon miehistöä varusteineen. Ajoneuvon 13 tonnin kuormankantokyky on jo verifioitu. Nyt määritellään sen tulevaisuuden kasvupotentiaalia käytännön testein ja mittauksin.

– Kaiken perustana on yksi projektin päätavoitteista eli ajoneuvon suorituskyvyn säilyttäminen sen kohonneesta taistelupainosta huolimatta. Patria AMV on

ollut lukuisten asiakastestien kiistaton voittaja, minkä tuloksena se on käytössä seitsemällä eri asiakkaalla. Nyt teemme parhaasta paremman. Tekemämme uudet uraauurtavat ratkaisut toimivat todella hyvin, Oja sanoo.

Ajoneuvolle rankimpia testejä ovat maastotestit. Testiryhmä tuntee käyttämiensä maastoalueiden haastavimmat paikat hyvin.

Testisuunnitelman mukaisesti Kauppinen peruuttaa uudella ajoneuvolla kapealla metsätiellä ottaakseen vauhtia jyrkkään ja kuraiseen mäkeen. Ajoneuvo puskee huipulle saakka, minkä jälkeen se tunkee läpi kapean ja jyrkästi kallellaan olevan ajouran, kiihdyttää röykkyisellä suoralla ja kahlaa halki erikokoisten lätäköiden ja lampien, joissa ui jäälohkareita. Suomelle tyypillisen metsämaaston lisäksi ajoneuvoa testataan myös hiekalla ja muissa vientimarkkinoiden edellyttämissä olosuhteissa.

– Kyllähän tämä menee mitä uskomattomimmista paikoista. Kuten Patria AMV, tätäkin ajoneuvoa on vaikea saada jäämään kiinni maastoon. Ja mikäli näin kävisi, ajoneuvon

Suomen maantieteellinen sijainti ja testauslaboratoriot mahdollistavat testauksen ääriolosuhteissa. Testeistä ehkä rajuimpia ovat kylmä- ja kuumatestit, joilla varmistetaan ajoneuvon ja sen järjestelmien toiminta 46 pakkasasteen ja 49 asteen helteen välillä.

Luvut perustuvat NATO-standardissa määriteltyihin ilmastoluokkiin, jotka kattavat koko asutun maapallon. Silti yksittäiset asiakkaat saattavat vaatia toimivuuden todentamista vieläkin kuumemmassa lämpötilassa.

– Meillä on kuumahalli, jossa ajoneuvon ominaisuuksia pystytään testaamaan eri lämpötiloissa ja kuormittamaan järjestelmiä samalla, kun ajoneuvo on kiinni tehoja mittaavassa dynamometrissä. Ajonaikaista ilmavirtausta simuloidaan valtavilla puhaltimilla, jotka puhaltavat ilmaa noin 100 kilometriä tunnissa. Muun testihenkilöstön seuratessa testiä ilmastoidussa kopissa kuljettajalle kuumatestit tietävät parhaimmillaan hikistä työpäivää, sillä testausohjelmasta riippuen ajoneuvon ilmastointia ei välttämättä haluta testien aikana käyttää. Se on kuin istuisi haaleassa saunassa, Kauppinen kuvailee. Suomessa tehtävää testausta on vuosien kuluessa täydennetty monilla oikeissa aavikko-olosuhteissa tehdyillä testeillä, minkä tuloksena Patrian ajoneuvot ovat menestyksekkäästi käytössä useilla asiakkailla eri puolilla maailmaa hyvinkin kuumissa olosuhteissa.

Ulkona tehtävät talvitestit mittaavat käytettävyyteen liittyviä asioita, kuten lämmitystä, eristystä ja ajoneuvon käynnistymistä kylmässä. Kylmätestejä tehdään myös kesällä, silloin kylmähallissa.

– Pohjoiset olosuhteet nostavat kylmien olosuhteiden vaatimustason niin korkealle, että kaikki asiakkaat eivät ikinä tule tarvitsemaan ajoneuvon kaikkia kylmäominaiPatria 21

Case 2 Ajoneuvolle rankimpia testejä ovat maastotestit. Suomelle tyypillisen metsämaaston lisäksi ajoneuvoa testataan myös hienojakoisella hiekalla ja uitetaan jäiden keskellä Hangossa.

Pohjolan perukoilla tehdään ajoneuvoja, jotka toimivat kylmissä ja kuumissa ilmastoissa.

suuksia. Teemme pohjolan perukoilla ajoneuvoja, jotka toimivat sekä kylmissä että kuumissa ilmastoissa – ajoneuvon käyttöympäristön lämpötilavaihtelu voi olla jopa yli 100 astetta, Oja sanoo.

UUSIA OMINAISUUKSIA TULEVAISUUDEN ASIAKASTARPEISIIN Patria AMV on tämän hetken menestynein 8x8 panssaroitu pyöräajoneuvo, mistä viimeisimpinä todisteina ovat sen toimitussopimukset Ruotsiin ja Etelä-Afrikkaan. Patria AMV jatkaa ja kehittyy entisestään Patrian tuotetarjonnassa. Patria kehittää ajoneuvotarjontaansa jatkuvasti, ja uuden ajoneuvon myötä on syntynyt merkittäviä uusia ominaisuuksia, jotka on tähdätty tulevaisuuden asiakastar-

peisiin. Entistä korkeampi kantavuus, erinomainen liikkuvuus sekä maastossa että tiellä, valinnainen uintikyky, olennaisesti kasvanut sähköntuotantokyky, käyttäjälähtöinen tilankäyttö ja ergonomia ja lukuisat muut pienemmät parannukset tekevät Patrian uudesta ajoneuvosta ylivoimaisen kokonaisuuden sen tuleville käyttäjille. Ajoneuvon loppuun saakka mietitty modulaarinen arkkitehtuuri ja sisäänrakennettu kasvupotentiaali mahdollistavat sen sovittamisen mitä erilaisimpiin rooleihin. Patria osallistuu tuleviin hankintaprojekteihin kunkin projektin tarpeisiin sovitetulla ajoneuvoratkaisulla – aina asiakkaan tarpeiden mukaisesti.

”Hieno päästä vetää”

T

estikuljettajan on tärkeää pysyä rauhallisena tiukoissakin tilanteissa. Toisaalta hänen pitää olla rämäpäinen ja jopa aavistuksen yllytyshullu.

– Kuljettajan pitää tuntea ajoneuvon rajat, jotta hän voi uhmata niitä ilman, että rikkoo ajoneuvoa. Lisäksi hänen pitää osata lukea maastoa hyvin, jotta hän osaa valita oikeat ajolinjat hyvissä ajoin, luettelee ajoneuvojen tuotekehityksestä vastaava tekninen päällikkö Toni Töyrylä.

Uuden ajoneuvon kehitystyötä tekevään tiimiin kuuluu useita suunnittelijoita ja kaksi testikuljettajaa, Juha Kauppinen (kuvassa) ja testausmekaanikko Tapio Hakari. Hakarin jakelema lentävä lausahdus ”hieno päästä vetää” kertoo siitä, että käytännön testaus on testiryhmälle työn suola.

– Valmistelut ovat usein pitkiä verrattuna itse mittauksiin. Viikon ennakkovalmisteluiden jälkeen ajoa saattaa olla yksi päivä, tuloksia analysoidaan – jonka jälkeen tehdään mahdollisia muutostöitä ennen uutta testiä ja sama sykli toistuu, Hakari kertoo.

Yllytyshulluutta tarvitaan silloin, kun haetaan äärimmäisyyksiä.

– Kuljettaja ei voi esimerkiksi pelätä, että ajoneuvo jää kiinni maastoon.

Rajojen tuntemus tulee kokemuksesta ja siitä, että pikkuhiljaa edetään pidemmälle ja pidemmälle. Vaikka kaikki mitataankin tarkasti, kuljettajan pitää osata itse arvioida, mitä tapahtuu ja miltä ajo tuntuu, hän selittää.

22 Patria

Patria 23

Kanta

Arto Räty, puolustusministeriön kansliapäällikkö Kuva Arto Wiikari

Eurooppalainen puolustuspolitiikka murroksessa Moni valtio keskittyy yhä enemmän oman maan puolustamisen sijaan kriisinhallintaoperaatioihin. Samanaikaisesti talouskriisin seurauksena lähes kaikki Euroopan maat ovat joutuneet leikkaamaan puolustusmäärärahojaan, jotkut jopa 40 prosenttia.

24 Patria

E

U-maiden yhteenlasketut puolustusbudjetit ovat 2000-luvulla laskeneet noin 20 prosenttia. Budjettien lasku on yleistä myös Nato-maissa. Suomen naapurivaltiot ovat kuitenkin poikkeus tästä trendistä.

Yleinen muutos on huomattu niin Suomen kuin myös Euroopan unionin korkeimmassa johdossa. Joulukuussa 2013 hallitusten päämiehet keskustelivat Eurooppa-neuvoston kokouksessa puolustuskysymyksistä. Puolustusteollisuus oli yksi kolmesta teemasta ja varmasti näistä se kaikkein vaikein. Se on helppo ymmärtää, sillä onhan kyse työpaikoista ja kansallisten intressien turvaamisesta.

Usein kuulee puhuttavan, että suomalainen teollisuus tarvitsee puolustusministeriötä ja Puolustusvoimia, mutta kyllä mekin tarvitsemme suomalaista puolustusteollisuutta. Tarvitsemme teollisuutta erityisesti kaluston käytönaikaisessa huoltovarmuudessa sekä kumppanuusosaamisessa. Maanpuolustuksen kannalta kriittisiä alueita on listattu viime vuoden joulukuussa uusitussa valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitteita koskevassa päätöksessä. Huoltovarmuusnäkökulman huomioon ottaminen on erityisen tärkeää kriittisten osa-alueiden hankinnoissa. Asiaa tulee arvioida hankintojen varhaisesta suunnitteluvaiheesta alkaen, ottaen huomioon myös eri vaihtoehtojen huoltovarmuudelliset riskit ja kustannukset sekä kumppanuuteen liittyvät näkökulmat.

Aiemmin tämä ei ollut edes keskustelussa, sillä Suomi kuten muutkin maat osti puolustusmateriaalinsa paljolti kotimaasta.

Suomalaisten puolustusteollisuusyritysten tulevaisuus ei välttämättä löydy yksin Euroopan sisältä. Myöskään Suomen puolustusvoimat ei yksin tule pitämään suomalaista puolustusteollisuutta elinvoi-

maisena. Me tiedämme yhtä hyvin kuin suomalainen teollisuuskin, että hienoista yhdessä sovituista periaatteista huolimatta eurooppalaiset markkinat eivät ole toistaiseksi aidosti auki. Erilaiset, muun muassa Euroopan puolustusviraston (EDA) tekemät selvitykset osoittavat, että suurimmat eurooppalaiset maat ostavat valtaosan, jotkut jopa 90 prosenttia, puolustusmateriaalistaan kotimarkkinoilta. Me puolustusministeriössä olemme tämän vuoksi EU-tasolla voimakkaasti painottaneet, että eri toimijat kuten Euroopan komissio, ryhtyisivät toden teolla valvomaan markkinoita kaikilla mahdollisilla, myös oikeudellisilla keinoilla. Vain siten markkinat voivat avautua tavalla, joka

kinoilla suomalainen teollisuus on samalla lähtöviivalla muiden eurooppalaisten teollisuusyritysten kanssa. Siellä ei ole kenelläkään etulyöntiasemaa kansallisten intressien nojalla, vaan tuotteiden laatu, osaaminen ja markkinointi ratkaisevat.

Meidät suomalaiset tunnetaan maailmalla hyvänä ja luotettavana kumppanina, jolla on tarjolla teknisesti laadukkaita ja kilpailukykyisiä tuotteita. Näistä hyvänä esimerkkinä Patrian AMV, jonka monet valtiot ovat valinneet miehistönkuljetusajoneuvokseen.

Adjektiivit kustannustehokkuus, luotettava, laadukas ja kyvykäs olkoon valttejamme myös tulevaisuudessa.

Olemme puolustusministeriössä sitoutu-

Kilpailua, silloin kun se on reilua, ei pidä pelätä. Meille käyttäjille ja asiakkaille se tarkoittaa parempia tuotteita, sillä kilpailu pitää yritykset innovatiivisina ja hinnat oikealla tasolla. hyödyttäisi myös suomalaista puolustusteollisuutta. Suomi on ollut itse jo kauan hyvin avoin kilpailuttaja ja tästä tulemme jatkossakin pitämään kiinni. Kilpailua, silloin kun se on reilua, ei pidä myöskään pelätä. Meille käyttäjille ja asiakkaille se tarkoittaa parempia tuotteita, sillä kilpailu pitää yritykset innovatiivisina ja hinnat oikealla tasolla.

Itse uskon, että yksi tulevaisuuden mahdollisuuksista suomalaiselle puolustusteollisuudelle löytyy Kauko-Idästä ja Aasiasta.

Sen huomasimme myös juuri päättyneellä vienninedistämismatkalla Etelä-Koreaan ja Indonesiaan. Sain kokea, että siellä arvostetaan suomalaista osaamista. Näillä mark-

neita tukemaan suomalaista puolustusteollisuutta vienninedistämisessä. Tämä tavoite on myös kirjattu ministeriön työjärjestykseen. Kehotan yrityksiä panostamaan yhä enemmän markkinointiin ja tuotteidensa esiintuontiin maailmalla. Puolustusministeriö on muun Valtioneuvoston tavoin, olemalla osa Team Finland - vienninedistämistä, aktiivisesti mukana niissä talkoissa.

Olen itse saanut olla mukana monilla vienninedistämismatkoilla esittelemässä suomalaista huippuosaamista, josta on helppo olla ylpeä.

Patria 25

Tutkassa

Kuvat Oskari Tähtinen / Ilmavoimat, Antti Hentinen ja Matti Immonen

Puolustusministeriöltä luotettavuustodistukset Patrialle

P

uolustusministeriö on myöntänyt Suomen ensimmäiset luotettavuustodistukset Patria Land Systems Oy:lle ja Patria Land Services Oy:lle. Luotettavuustodistus yksinkertaistaa EU:n sisällä tapahtuvaa puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtoihin liittyvää lupamenettelyä ja helpottaa luotettavaksi luokitellulle yritykselle materiaalin saantia.

- Luotettavuustodistus osoittaa sen, että Patria on luotettava, kokenut ja merkittävä puolustusteollisuuden toimija. Käytännössä luotettavuustodistus nopeuttaa

Patria ja RUAG yhteistyösopimukseen F/A-18 Hornetien ylläpidosta Patria ja RUAG ovat allekirjoittaneet teollisen yhteistyösopimuksen koskien Suomen ja Sveitsin F/A-18 Hornetien elinkaaren tukipalveluita. Palveluita tarjotaan myös muille Hornet-käyttäjämaille (USA, Kanada, Australia, Espanja, Kuwait, Malesia).

- Patrian ja RUAGin välinen yhteistyö luo vahvan perustan ikääntyvän Hornet-kaluston ylläpitoon ja käyttää kummankin yhtiön resurssit ja hankitun osaamisen asiakkaittensa hyväksi maksimaalisella tavalla, sanoo Patrian Aviation-liiketoiminnan johtaja Lassi Matikainen.

26 Patria

eri komponenttien saantia huomattavasti, millä on suuri merkitys tuotantoon ja siten myös toimitusaikatauluun sekä sitä kautta kilpailukykyyn. Vastaavia todistuksia on muutamilla suurilla eurooppalaisilla puolustusvälinevalmistajilla, toteaa liiketoimintajohtaja Mika Kari.

Komissio saattaa jäsenvaltioiden luotettavuustodistuksen saaneiden vastaanottajien keskusrekisterin julkisesti saataville verkkosivustollaan www.certider.com.

Lisää juttuja netissä!

Patria-lehti on nyt uudistunut ja entistä helpommin luettavissa digitaalisena – www.patria-lehti.fi. Voit antaa palautetta uudesta digilehdestä osoitteessa communications@patria.fi.

Patria Twitterissä Seuraa Patriaa Twitterissä @PatriaOyj ja pysyt ajan tasalla konsernin tapahtumista ja asioista.

Päivitetyt Hawk Mk 66 -koneet Ilmavoimille

P

atria on luovuttanut Ilmavoimille päivitetyt modifioidut, huippumodernit kaksipaikkaiset Hawk Mk 66 -koneet. Patria vastasi Hawkien järjestelmäintegraation määrittelystä, suunnittelusta ja toteutuksesta modernisointihankkeessa yhteistyössä Ilmavoimien kanssa.

Ilmavoimat hankki vuonna 2007 Sveitsistä 18 vähän käytettyä Hawk Mk66-

konetta täydentämään aiemmin hankittua Hawk Mk 51/51A-kalustoa, sekä tilasi vuonna 2009 Patrialta koneisiin mittavan ohjaamo- ja avioniikkapäivityksen.

Modernisointi sisälsi kaikkien merkittävien avioniikkalaitteiden ja ohjaajan näyttöjärjestelmien korvaamisen uusilla tietokonepohjaisilla järjestelmillä.

Kazakstanista opiskelijoita Patrian lentokoulutukseen Kazakstanin siviili-ilmailuakatemia ja Patria Pilot Training ovat allekirjoittaneet sopimuksen ammattilentäjäkoulutuksesta. Patria kouluttaa vuoden 2015 loppuun mennessä 12 kazakstanilaista oppilasta.

- Tämä sopimus on merkittävä askel laajentaa kansainvälistä lentokoulutustamme. Käytännön opetuksen valmistelu on jo hyvällä mallilla ja yhteistyö on valmis alkamaan, sanoo Patria Pilot Trainingin toimitusjohtaja Mikko Paronen.

Nuoret mukana Myrskyn entisöinnissä

Kolmevuotinen Potkua liikuntaan -hanke päättyi näyttävin tuloksin Patria ja Suomen Sotilasurheiluliitto kannustivat varusmiehiä liikuntaharrastuksiin Potkua liikuntaan -hankkeessa, joka vei liikuntakerhotoiminnan kaikkiin varusmieskoulutusta antaviin joukko-osastoihin ja nosti varusmiesten vapaa-ajan liikuntasuoritusten määrää lähes kolmanneksella.

Kerhoissa keskitytään lajeihin, joita varusmiehet itse haluavat harrastaa, ja ohjaajina toimivat myös asevelvolliset.

- Vastuullisuus ja toiminnan jatkuva kehittäminen ovat tärkeä osa Patrian tapaa

toimia ja nämä asiat heijastuivat myös Potkua liikuntaan -hankkeessa, joka on ollut yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä ja tuloksiltaan kauaskantoinen. Halusimme olla mukana antamassa jokaiselle varusmiespalvelukseen tulevalle nuorelle kipinän liikkumiseen ja terveisiin elämäntapoihin, toteaa viestintäjohtaja Birgitta Selonen.

VL Myrsky on historiallisesti merkittävin suomalainen, ainoa sarjatuotantoon päässyt hävittäjälentokone. Ilmailumuseoyhdistys ry, Keski-Suomen Ilmailumuseo ja Suomen Ilmailumuseo sekä hankkeen päätukija Patria ovat sopineet koneen entisöinnistä. Työssä ovat mukana teknisen alan oppilaitoksissa opiskelevat nuoret sekä muun muassa Jyväskylän ja Vantaan nuorisotyöpajat. Projektin edistymistä voi seurata osoitteessa www.vlmyrsky.fi.

Patria Eurosatoryssa Patria osallistuu Pariisissa 16.- 20. kesäkuuta järjestettävään Eurosatory-tapahtumaan. Näyttelyhallissa 6, paikalla E353 esillä ovat Patria AMV -ajoneuvo, Patria Nemo -kranaatinheitinjärjestelmä sekä Nemo-koulutussimulaattori. www.eurosatory.com Patria 27

Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki info@patria.fi

PatriaMedia

Patria Oyj

@PatriaOyj

Patria