Patria 1/2012

16

Case #2

Helikopterit huollossa

24

Stefan Wallin:

Uudistus varmistaa Puolustusvoimien toimintakyvyn

1# 2012

8

Case #1 Nemo tarjoaa liikkuvaa tulivoimaa

1#2012

Kuva Matti Immonen

Arlanda, Tukholma, Ruotsi 59°39’07”N, 017°55’07”E NDT-tarkastaja Bo Petersson etsii fluoresentin eli uv-valossa loistavan väriaineen avulla mahdollisia halkeamia helikopterin osasta.

Fluorescent-Penetrant Inspection -metodi on edullinen tapa löytää ei-huokoisista materiaaleista vaurioita, joita ihmissilmällä olisi muuten mahdoton erottaa.

Tuokio

Tapahtumat >

27.-29.9.2012

Kuvat Shutterstock, Antti Hentinen ja Jari Saarentaus

Turvallisuus ja Puolustus 2012 Lahti, Suomi

>

Turvallisuus ja Puolustus 2012 -tapahtuma antaa kattavan kuvan Suomen kokonaisturvallisuudesta, jossa varautuminen ja kriisijohtaminen perustuu yhteistyöhön yhteiskunnan kaikkien toimijoiden kesken. Tapahtumassa esitellään laajasti, miten viranomaiset, järjestöt ja elinkeinoelämä toimivat yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. www.lahdenmessut.fi/tupu2012

9.-15.7.2012 Farnborough International Airshow, Hampshire, Iso-Britannia

>

Farnborough'n ilmailunäyttely esittelee kansainväliselle yleisölle ilmailualan uusinta tietoa ja teknologiaa. www.farnborough.com

4 Patria

11.–15.6.2012 Eurosatory 2012, Pariisi, Ranska

>

Maavoimien järjestelmiin keskittyvä Eurosatory lukeutuu alansa merkittävimpiin tapahtumiin.

Näyttely kerää paikalle puolustusalan ammattilaisia ympäri maailmaa. www.eurosatory.com

Sisältö Pääkirjoitus > "90-vuotinen historia muistuttaa, että usein muutos tarjoaa myös mahdollisuuden."

7

Heikki Allonen, toimitusjohtaja, Patria

Case # 1 > 8

9

10

11

12

13

8 Nemo-kranaatinheitinjärjestelmä on suunniteltu modernin taistelukentän tarpeisiin maalla ja merellä.

”Pelkona on Syyriassa jo esille nousseiden sunni- ja šiiamuslimien välisten väkivaltaisuuksien toistuminen Libanonissa. ”

Tilanne > 14

Juha Kilpiä, kenraalimajuri UNTSO:n komentaja

15

16

Case # 2 > 16

17

18

19

20

21

Klassikko > 22

23

14

"Tilanteen sitä vaatiessa Patrian kenttätiimi rientää apuun mihin tahansa maailman kolkkaan. ” Lars Kristensen, huoltopäällikkö, Patria Helicopters, Tukholma

Kanta > 24

25

Lyhyet > 26

27

Patria. Patria Oyj:n sidosryhmälehti. Päätoimittaja Birgitta Selonen, birgitta.selonen@patria.fi. Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy, tuottaja Petteri Pohjonen, taitto Linda Halenius. Paino Newprint. Paperi: kansi 200g Galerie Art Silk, sisäsivut 130g Galerie Art Silk. Palaute, lisätiedot ja tilaukset: info@patria.fi.

Kannen kuvat: Matti Immonen ja Antti Henttinen, Jari Saarentaus.

Patria 5

6 Tiesitkö, että... >

Varavoimaa

Patria on huoltanut ydinvoimalaitosten varavoimakoneita jo 1990-luvun alusta lähtien.

Varavoimakoneiden perushuoltoväli vaihtelee laitoskohtaisesti.

Dieselmoottoreiden kalenteriaikaan perustuva perushuoltoväli on yleensä noin 16 vuotta jo moottorin kumiosien vanhenemisen vuoksi. Silloin moottoreille tehdään täydellinen peruskorjaus, vaikkei niillä olisi tullut käyttötunteja muutoin kuin kuukausittaisista koeajoista.

Linnavuoren dieselkorjaamolla peruskorjataan suomalaisten Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten varavoimakoneiden lisäksi myös ulkomaisten laitosten koneita. Asiakkaina ovat esimerkiksi ruotsalainen Vattenfall sekä ranskalainen Électricité de France.

Varavoimaa tarvitaan 1–2 % laitosyksikön tehosta.

Esimerkiksi Olkiluoto I -laitosyksikön teho on 880 MW, ja sen varavoima-arsenaali on noin 8 MW.

6 Patria

Kuva Patria

Varavoimadieselgeneraattoreilla syötetään sähköä laitoksen turvallisuuden kannalta tärkeille laitteille, jos laitoksen normaali sähkönsaanti on estynyt. Näin varmistetaan esimerkiksi jäähdytysjärjestelmien toiminta mahdollisissa vika- ja häiriötilanteissa.

Pääkirjoitus > Kuva Ari Heinonen

7

Muutoksen edessä

M

iksi on pakko uudistua

Tällöin on järkevää turvautua entistä enem-

aina uudestaan? Taustalla

män kumppanuuksiin. Maavoimapuolella

on useimmiten aito huoli

kumppanuus on viime vuosina kehittynyt

tulevaisuudesta eikä pelkkä

nopeasti. Millog on siellä kumppanuuden

epäilys näiden muutosten toteuttamisen

edelläkävijä, joka tietää, miten toimitaan

mielekkyydestä. Usein normivastauksena on

tehokkaasti ja taloudellisesti. Nyt kolme

väitetty, että vain muutos on pysyvää. Mutta

vuotta jatkunut kumppanuus on tuonut sel-

näin se vaan on.

keitä säästöjä. Vastaavaa konseptia ja siinä

Viime vuonna juhlistimme yhtiömme

saatua osaamista Patria on valmis tarjoa-

teollisen historian 90-vuotista taivalta.

maan niin Suomessa kuin muissa Pohjois-

Ilman kaikkia värikkäitäkin vaiheita ja aika-

maissakin.

naan suurina pidettyjä muutoksia emme

Pohjoismaista Ruotsi ja Norja ovat

olisi nyt tässä. Patrian historia on muistutus

meille tärkeitä maita ja markkinoita. Patrialla

siitä, että usein muutos tarjoaa myös mah-

on näissä maissa muun muassa vahvaa heli-

dollisuuden uudelle liiketoiminnalle. Perus-

kopteriosaamista. Helikopteritoiminnoissa

sääntö on kuitenkin se, että siitä, mikä ei ole

Pohjoismaissa työskenteleekin yhteensä

kannattavaa, tulee luopua tai on keksittävä

noin 250 ammattilaista. Heistä puolet on

uusi toimintamalli, jotta toiminta voi jatkua.

Ruotsissa. Vuosi sitten toimintamme laajeni

Puolustusvoimauudistus on tuonut

Pohjois-Norjaan, jossa voimme nyt tarjota

esiin monta kansallista kipukohtaa. Merkit-

esimerkiksi NH90-huoltoa Norjan ilmavoi-

täviä leikkauksia ja toiminnan uudelleenor-

mille. Ruotsin puolustusvoimille toimite-

ganisointeja on edessä. Ne ovat paikallisesti

taan yli sata panssaroitua pyöräajoneuvoa ja

vaikeita ratkaisuja, mutta kuten Suomen

elinkaaren tukipalveluita. Tämäkin on selvä

Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari

merkki osaamisesta ja panostamisesta Poh-

Puheloinen totesi:

joismaihin.

– Uskon, että olemme oikealla tiellä, joka

Toimintaa tehostamalla ja jousta-

on välttämätöntä kulkea - vaikka se onkin

valla toimintatavalla pystymme jatkossa-

kivuliasta - jotta vältämme vielä kovemmat

kin tuottamaan kilpailukykyisiä ja luotetta-

kivut tulevaisuudessa.

via puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan

Suomi ei ole yksin tämän muutoksen

elinkaaren tukipalveluja sekä innovatiivisia

edessä, vaan vastaavia rakenneuudistuksia

uusia teknologiaratkaisuja. Näillä eväillä läh-

on pohdittu ja toteutettu monissa muissa-

demme kohti toteutettavia uudistuksia luot-

kin maissa. On mahdollista, että kyse on niin

tavaisin mielin.

laajoista muutoksista, etteivät puolustusvoimat meillä – ja miksei muuallakin – pyri

Heikki Allonen, toimitusjohtaja, Patria

hoitamaan tätä uudistusten kirjoa yksin.

Patria 7

Case # 1 > Antti Hentinen Kuvat Antti Hentinen ja Jari Saarentaus

8 Patria

9

Liikettä, suojaa ja tulivoimaa Patrian Nemo-kranaatinheitinjärjestelmä

on suunniteltu modernin taistelukentän tarpeisiin maalla ja merellä. Liikkuvat joukot tarvitsevat tuekseen ketterästi mukana liikkuvaa tulitukea.

Vaihtelevat tehtävät edellyttävät heitinkalustolta myös muuntautumiskykyä.

T

asaisen harmaa taivas ja alhaalla roikkuvat pilvet kätkevät taakseen auringonnousun.

Päivä

valkenee

verkkaisesti. Jäinen tihku pakottaa helikopterin pysyttelemään maassa,

Kilometrin etäisyydeltä rakennuksen ikkuna-aukon kokoiseen maaliin osuminen on mahdollista.

mutta merikotkan liitoa jäisen meren yllä ei surkea sää häiritse. Valkoinen säähavaintopallo kohoaa hetkessä korkeuksiin ja lähettää tietoa vallitsevista olosuhteista näkökentän ulottumattomissa. Päivän mittaan kelin odotetaan kirkastuvan. Tuuli pysyttelee maltillisena.

Lämmitetyssä kontissa valmistellaan kranaatinheittimen ammuksia päivän koeammuntoja varten. Kontin takana starttaa Patria AMV. Etenemiskykyinen, panssaroitu 8-pyöräinen ajoneuvo on varustettu 120 mm:n Nemo-kranaatinheitinjärjestelmällä, jonka ominaisuuksia havainnollistetaan konkreettisesti päivän am-

on analysoitava alustan aiheuttamien ra-

munnoissa. Yhdistelmä on osoittautunut toimivaksi.

situsten vaikutus asejärjestelmään, asejär-

– Nemo on suunniteltu niin, että se ei ole alustariippuvainen, eli järjestelmä voidaan asentaa yhtä hyvin

kuvailee.

niin pyörä- kuin tela-alustallekin. Tuotteen myynti

Maalla liikkuvien ajoneuvojen lisäksi

on vasta alkuvaiheessa, mutta ainakin tässä vaiheessa

Nemo soveltuu mainiosti myös merikäyt-

puolet Nemo-kranaatinheitinjärjestelmistä toimitetaan

töön. Meriversio on perustoiminnoiltaan

asiakkaille AMV-alustalle asennettuina, Patrian ase-

sama, mutta vesillä Nemo-järjestelmällä

järjestelmien markkinointipäällikkö Kari Reunamäki

voidaan ampua myös liikkeestä tulinopeu-

kertoo.

den tai tarkkuuden kärsimättä.

Nemo-järjestelmä painaa vähän, vain noin 1700 ki-

10 Patria

jestelmätestauspäällikkö Vesa Toivonen

loa. Keveyden ja kompaktin kokonsa ansiosta Nemon

Pesäero perinteisiin heittimiin

alustaksi soveltuva ajoneuvovalikoima on laaja.

Perinteinen kranaatinheitin seisoo oman

– Tärkeintä on se, että alusta-ajoneuvon rakenteet

tuen ja vastalevyn varassa, ja sitä siirre-

kestävät ammunnan aiheuttamat rasitukset. Lisäksi

tään ajoneuvon perässä vetämällä. Heit-

Nemo on suunniteltu niin, että se ei ole alustariippuvainen, eli järjestelmä voidaan asentaa yhtä hyvin niin pyörä- kuin telaalustallekin.Tärkeintä on se, että alustaajoneuvon rakenteet kestävät ammunnan aiheuttamat rasitukset.

timen ampumavalmiiksi saattaminen ei käy aivan

seen maaliin osuminen on mahdollista.

kädenkäänteessä ja tuliaseman vaihtaminen on niin

Järjestelmä tai torniratkaisu ei rajoita

ikään hidasta. Heitintä operoivalle miehistölle ei käy-

Nemon ampumasuuntaa, eli käytössä on

tännössä ole tarjolla minkäänlaista suojaa. Nykyaikai-

tarvittaessa koko 360 asteen ampuma-

seen taistelutoimintaan perinteiset heitinjärjestelmät

sektori. Matalaksi suunniteltu torni on

alkavat siis olla auttamattomasti liian hitaita ja köm-

miehittämätön ja asejärjestelmää operoi-

pelöitä.

va miehistö työskentelee täysin alusta-

Monet ajoneuvosovitteiset heitinjärjestelmät ovat

ajoneuvon panssaroinnin suojassa. Ajo-

yläosastaan avoimia. Ne asennetaan kiinteästi kiinni

neuvo suojaa myös mukana kuljetettavat

ajoneuvon lattiaan, joten alustaratkaisun on oltava

ampumatarvikkeet.

erittäin järeä. Usein tämä tarkoittaa myös sitä, että tu-

Liikkuvien joukkojen mukana siirtymi-

liasemaan ajetun asejärjestelmän ampumasektori on

nen ja nopeasti muuttuvat tehtävät eivät

rajallinen. Lisäksi miehistön suoja on puutteellinen.

tuota heitinjärjestelmälle vaikeuksia. Esi-

Nemon suunnitteluprosessissa lähtökohtana oli näi-

merkiksi AMV-alustalle asennettu Nemo

den ongelmien ratkaiseminen uudella tavalla. Tässä on

on taisteluvalmis 30 sekunnin kuluttua

myös onnistuttu.

ajoneuvon pysähtymisestä. Liikkeelle

– Tarve liikkuvalle kranaatinheitinjärjestelmälle on

lähtö puolestaan onnistuu 10 sekunnin

ilmeinen ja Nemon saama vastaanotto on ollut hyvä,

kuluttua viimeisestä laukauksesta. Tämä

markkinointipäällikkö Reunamäki toteaa.

tarkoittaa usein sitä, että ammutut kra-

– Tiivistetysti voidaan sanoa, että Nemo tarjoaa liikettä, suojaa ja tulivoimaa, Vesa Toivonen kiteyttää.

naatit ovat vielä matkalla kohteeseensa ajoneuvon siirtyessä pois tuliasemasta ja

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Nemo am-

mahdollisen vastaiskun ulottumattomiin.

puu nopeasti ja tarkasti miehistön turvallisuudesta

Lisäksi Nemolla voidaan ampua suora-

tinkimättä.

suuntaustulta, mikä on heitinjärjestel-

– Kilometrin etäisyydeltä metri kertaa metri maaliin,

mille poikkeuksellista.

kuten esimerkiksi rakennuksen ikkuna-aukon kokoi-

Patria 11

– Aseen laukaiseminen tapahtuu kuitenkin johtajan toimesta. Johtaja käskyttää aina asetta, ei automatiikka, asejärjestelmätestauspäällikkö Toivonen korostaa.

Tulinopeuden lisäksi tarvitaan liikkuvuutta ja suojaa.

Jalkaväkiaseiden lisäksi miehistöä uhkaavat sirpaleet, miinat sekä erilaiset kemialliset ja biologiset aseet.

Ampuminen ja lataaminen tapahtuvat nopeasti. Ensimmäisen laukauksen jälkeen paineaallon nostama pöly ja lumi leijailevat vielä ilmassa, kun seuraava ammus ampaisee matkaan. Laukausten välinen ero on alle kymmenen sekuntia. Kolmatta laukaustakaan ei tarvitse odotella. Lataamista varten aseen putki suunnataan aina samaan latausasentoon alustaansa nähden, joten tulinopeuteen vaikuttaa merkittävästi maalin sijainti alustaan nähden.

– Nemo ampuu jopa kymmenen lau-

– Nemolla varustettu ajoneuvo ei ole taisteluajoneu-

kausta minuutissa, mutta pelkkään tuli-

vo, mutta suorasuuntaustulesta on merkittävää etua.

nopeuteen tuijottaminen ei ole järkevää.

Käytännössä tätä ominaisuutta hyödynnetään esi-

Nykyaikaisella taistelukentällä koko-

merkiksi puolustauduttaessa lähelle päässyttä jalka-

naisuus ratkaisee. Tulinopeuden lisäksi

väkeä tai panssarintorjuntaa vastaan. Myös ahtaissa

tarvitaan liikkuvuutta ja suojaa. Jalkavä-

kaupunkitaisteluissa kyky ampua suorasuuntaustulta

kiaseiden lisäksi miehistöä uhkaavat sir-

on arvossaan. Ominaisuutta voidaan käytössä olevasta

paleet, miinat sekä erilaiset kemialliset ja

ammuksesta ja siihen valitusta sytyttimestä riippuen

biologiset aseet. Myös säteily on varteen-

hyödyntää aina kilometriin saakka.

otettava uhka. Esimerkiksi AMV-alusta

Johtaja käskee asetta

tarjoaa kattavan suojan kaikkia edellä mainittuja kohtaan. Liikkuvassa taistelus-

Nemo on ajoneuvoalustalle asennettavien kranaa-

sa myös mukana turvallisesti kuljetetta-

tinheitinjärjestelmien saralla edelläkävijä. Keveyden

van ammusarsenaalin merkitys on tärkeä.

lisäksi se on kooltaan kompakti. Nämä ominaisuudet mahdollistavat järjestelmän sovittamisen mitä erilai-

Itsenäistä tulenjohtoa

simmille alustoille ilman merkittäviä rakenteellisia

Nemon ketterä torniratkaisu antaa mah-

muutoksia.

dollisuuden hyödyntää koko 360 asteen

Ammusvarastokontilta tuliasemaan siirtynyt AMV

ampumasektorin. Usein alusta-ajoneuvon

auttaa havainnollistamaan Nemon tulinopeutta käy-

täydentävä aseistus, kuten savunheitti-

tännössä. AMV:n sisällä lataajat ovat saaneet vaunun

met, konekivääri tai erilaiset antennit ra-

johtajalta näytölleen ohjeet tarvittavien ampumatar-

joittavat ampumasektoria. Sitä voidaan

vikkeiden valmistelusta ennen tulen avausta. Am-

rajoittaa myös asiakkaan toiveesta ohjel-

pumatarvikkeet kulkevat mukana AMV:n uumenissa

moimalla järjestelmään esimerkiksi esto

jousitetuissa ammusvarastoissa eristettyihin varasto-

aseen laukaisulle, jos alusta-ajoneuvon

putkiin pakattuina. Johtaja syöttää järjestelmään am-

takaovi on auki.

mustilauksen yhteydessä myös kohteen koordinaatit, jonka jälkeen järjestelmä huolehtii suuntaamisesta.

Lähisaariin sijoittuneet tähystäjät raportoivat osumista harjoitusammuntaa johtavalle Toivoselle. Suoraa näköyhteyttä kilometrien päässä meren jäällä olevalle maalialueelle ei ampumapaikalta ole,

Asejärjestelmätestauspäällikkö Vesa Toivonen

korostaa, että aseen laukaiseminen tapahtuu johtajan toimesta. Johtaja käskyttää aina asetta, ei automatiikka.

joten tähystäjien havainnot ovat tärkeitä.

Taistelutilanteessa tähystyksestä ja osumien raportoinnista huolehtii niin ikään tulenjohto. Nemo liikkuu ammuttujen laukausten paljastamasta tuliasemasta parempaan suojaan heti, kun tarvittavat laukaukset on ammuttu. Tälläkin kertaa kranaattien iskemät ovat toivotunlaisia,

12 Patria

joten tehtävää vaihdetaan. Nyt maali on huomattavasti lähempänä.

Näkyviin maaleihin ammuttaessa Patria Nemo toimii tarvittaessa myös ilman ulkopuolista tulenjohtoa.

Patria Nemo

Se mittaa etäisyyden ja suunnan sekä muut tarvittavat tiedot laser- ja kameratekniikan avulla ja luo tehtä-

Kaliiperi: 120 mm

vän aseen käyttöjärjestelmään. Itsenäisen tulenjoh-

Putken pituus: 3000 mm

don lisäksi useamman Nemon yhteistoiminta onnis-

Suurin kantama: 10 km

tuu keskitetysti tiedonsiirtojärjestelmän avulla. Yksi

Putken korot: -3 – +85°

Nemo paikantaa kohteen, luo tehtävän, välittää tiedon

Ampumasektori: 360°

eteenpäin ja tarvittaessa kaikki aseen kantamalla ole-

Tulinopeus: 10 laukausta minuutissa

vat Nemot ampuvat tehokkaasti samaan maaliin eri

Paino: 1700 kg

tuliasemista, maalta tai mereltä.

Ampumavalmius:

Lyhyt talvipäivä kirkastuu päivän painuessa ho-

Alle 30 s ampuma-arvojen syöttämisestä järjestelmään. Meriversio

risonttiin. Ammunnat lopetetaan hyvissä ajoin en-

voi ampua liikkeestä; maalla ajoneuvon on pysähdyttävä ennen

nen auringonlaskua ja päivän ajaksi suljettu ilmatila

tulen avausta.

avataan lentoliikenteelle. Helikopteri valmistautuu

Liikkeellelähtövalmius:

noutamaan tähystäjät saarista takaisin mantereelle.

Alle 10 s kuluttua viimeisestä laukauksesta

Ensimmäisenä laajan jääkentän ylle ehtii kuitenkin

Käytettävät ammukset: Kaikki sileäputkisen kranaatinheittimen

aamuinen merikotka.

ammukset Ammusvaranto: Riippuu alustasta. Tyypillisesti 40–60 ammusta.

Operoiva miehistö: Vähintään 2 henkilöä + ajaja. AMV-alustalla optimimiehitykseen kuuluu ajaja, johtaja ja kaksi lataajaa.

Patria 13

Tilanne > Juha Kilpiä kenraalimajuri

Leila Uotila Kuvat Puolustusvoimat ja Bryan Denton / Corbis

UNTSO:n komentaja

Libanon

Levottomuuksien ympäröimä Kartta Googlemaps

Poliittinen väkivalta, aseistautuneet ryhmät ja lähialueiden levottomuudet horjuttavat Libanonin turvallisuustilannetta. Toukokuusta alkaen kaksisataa suomalaista rauhanturvaajaa osallistuu UNIFIL-operaatioon osana Irlannin johtamaa pataljoonaa.

A

rabikeväästä alkaneet poliittiset

päätöslauselmia, joilla tilannetta on pyritty

ja sosiaaliset kansannousut

ratkaisemaan tai jäävännyt itsensä niistä,

Lähi-idän maissa ovat edenneet

sanoo UNTSO:n komentaja, kenraalimajuri

joissain maissa jopa sisällis-

Juha Kilpiä.

sodaksi. Useissa maissa demokratiapyrkimykset ja yritykset valtaapitävien syrjäyt-

tyyntynyt

mielenosoittajien ja hallinnon välillä.

Israel ja islamistinen vastarintaliike Hizbol-

Libanon säästyi arabikevään levotto-

Operaatio tukee myös humanitaarisen avun

perille viemistä ja pakolaisten paluuta sekä tarvittaessa suojelee paikallista väestöä.

lah ovat viime vuosina ottaneet säännölli-

muuksilta, mutta sen talous on kärsinyt

sesti yhteen Etelä-Libanonissa. Edellinen

globaalista talouskriisistä sekä tärkeän

tuhoisa yhteenotto tapahtui vuonna 2006,

kauppakumppanin Syyrian tilanteesta,

mutta tällä hetkellä tilanne osapuolten

jossa yhteenotot hallituksen ja kapinallis-

välillä on suhteellisen rauhallinen.

ten välillä ovat lähestymässä sisällissotaa.

− Hallituksen ja turvallisuusjoukkojen

Syyrian kriisipesäkkeitä sijaitsee Libanonin

kontrolli maan eteläosan tietyillä alueilla

vastaisen rajan välittömässä läheisyydessä,

on edelleen puutteellinen. Viime vuoden

ja konfliktin mahdollinen leviäminen muo-

loppupuolella Libanonista Israeliin tehdyt

dostaa maalle merkittävän uhkan.

raketti-iskut osoittivat, etteivät osapuolet

− Osa Libanonin poliittisista ryhmitty-

kykene valvomaan vuoden 2006 aselepoa.

mistä ja väestöstä tukee Syyrian hallintoa

Tilanne alueella saattaakin muuttua nope-

vastaan taistelevaa oppositiota, ja pelkona

asti huonompaan suuntaan, Kilpiä sanoo.

on Syyriassa jo esille nousseiden sunni- ja

14 Patria

Etelä-Libanonin ilmapiiri

tämiseksi ovat johtaneet väkivaltaisuuksiin

Libanonin sisäistä vakautta horjuttaa

shiiamuslimien välisten väkivaltaisuuk-

myös maassa esiintyvä poliittinen väkivalta.

sien toistuminen Libanonissa. Libanon on

Noin kymmenen prosenttia maan väestöstä

pyrkinyt etääntymään Syyrian konfliktista.

muodostavat palestiinalaispakolaiset vas-

Maa on joko vastustanut YK:n ja Arabiliiton

taavat itse pakolaisleirien turvallisuudesta

15

Suomi on osallistunut Libanonin UNIFILoperaatioon vuosina 1982–2001 ja 2006– 2007 yhteensä 11 500 sotilaan voimin.

Israelin ja Hizbollahin sota käytiin vuonna 2006

Libanonissa. Kuvassa käynnissä raivaustyöt Israelin ilmaiskun jälkeen. Libanonin armeijan ja Punaisen Ristin pelastustyöntekijät etsivät elonjääneitä raunioista Beirutin kaupungin alueella.

eikä Etelä-Libanonin armeijalla ole pääsyä leireihin. Tästä johtuen leirit ovat mahdollinen tukikohta erilaisille ryhmittymille.

Suomalaisjoukot mukaan haastavaan UNIFIL-operaatioon YK:n johtama UNIFIL-rauhanturvaoperaatio toimii Libanonissa tällä hetkellä noin 12 000 rauhanturvaajan voimin. Toukokuusta alkaen 200 suomalaista rauhanturvaajaa aloittaa operaatiossa osana Irlannin johtamaa pataljoonaa.

Operaation tavoitteena on valvoa vihollisuuksien lopettamista Israelin ja Libanonin välillä sekä tukea Libanonin armeijaa Etelä-Libanonin alueella.

Operaation tavoitteena on valvoa vihollisuuksien lopettamista Israelin ja Libanonin välillä sekä tukea Libanonin armeijaa Etelä-Libanonin alueella. Operaatio tukee myös humanitaarisen avun perille viemistä ja pakolaisten paluuta sekä tarvittaessa suojelee paikallista väestöä. − Määrällisesti suomalaisten kontribuu-

Vaikka Libanonin ja Israelin välillä ei viime vuosina ole ollut laajamittaisia välikohtauksia, uhkaavat alueella toimivat

tio on koko operaation kannalta vähäi-

aseistautuneet ryhmittymät rauhanturvaa-

nen, mutta odotusarvona on, että joukko

jien toimintaa. Viime vuonna rauhantur-

on laadullisesti korkeatasoinen. Lisäksi

vaajia vastaan tehtiin kolme pommi-iskua,

suomalaisilla on pitkäaikaista kokemusta

joissa loukkaantui yhteensä lähes 20

perinteisestä rauhanturvaamisesta Libano-

rauhanturvaajaa. Suurin rauhanturvaajiin

nin oloissa, Kilpiä toteaa.

kohdistuva uhka ovat tienvarsipommit.

UNIFIL (United Nations Interim Force in Lebanon) on YK:n vuonna 1978 käynnistämä rauhanturvaoperaatio. Se perustettiin alun perin valvomaan Israelin joukkojen vetäytymistä Libanonista, palauttamaan kansainvälisen rauhan alueelle ja tukemaan Libanonin hallitusta palauttamaan auktoriteettinsa. Suomi on osallistunut operaatioon vuosina 1982–2001 ja 2006–2007 yhteensä 11 500 sotilaan voimin.

UNTSO (United Nations Truce Supervision Organisation) on vuonna 1948 perustettu YK:n ensimmäinen rauhanturvaoperaatio, joka toimii viiden valtion alueella Lähi-idässä. Libanonissa sen aseistamattomat sotilastarkkailijat tukevat UNIFIL-operaatiota.

HIZBOLLAH (arabiaksi hizbullah eli Jumalan puolue) on vuonna 1982 perustettu libanonilaisten šiiamuslimien islamilainen vastarintaliike, jonka Israel, Australia, Yhdysvallat ja Kanada luokittelevat terroristiorganisaatioksi. Järjestö luotiin vastustamaan Israelin invaasiota Libanoniin sekä Israelin myöhempää Libanonin eteläosien miehitystä. Hizbollah on myös poliittinen puolue, joka ylläpitää alueellaan mm. sairaaloita, kouluja ja orpokoteja. Järjestöä tukee šiiamuslimien hallitsema Iran.

Patria 15

Case # 2 > Heini Santos Kuvat Matti Immonen

17

Helikopterihuollossa

Tyypit ratkaisevat Kuinka monta henkilöä tarvitaan huoltamaan yksi

helikopteri? Vastaus ei ole yksinkertainen, sillä se riippuu niin helikopterin tyypistä, huoltosyklistä kuin mekaanikkojen sertifioinneistakin. Varmaa on se, että huolto onnistuu Arlandassa.

Patria 17

ell 214 ST:n ympärillä käy

B

kuhina. Aikaisemmin VIPkäytössä ollut helikopteri on peruskorjattavana, ja samalla luksussisustus saa kyytiä,

kun kopteria muokataan uuden omistajan tarkoituksiin sopivaksi.

– Asennamme juuri polttoainesäiliöitä.

Emme aina itsekään tiedä helikopterien tehtävistä muuta kuin, mitä voimme asiakkaan pyytämistä modifikaatiosta päätellä, kertoo 12 vuotta helikopteriteknikon työtä tehnyt Ted Brunnkvist.

Helikopterin huolto-ohjelma rakentuu lentotuntien, kalenteriajan ja käynnistyssyklien muodostamasta kokonaisuudesta, jossa suurta määrää teknisiä laitteita tarkastetaan ja huolletaan erillisinä kohteina. Usein huolto-ohjelma on kaksiosainen: ensin tehdään varsinaisen huolto-ohjelman mukaiset tarkastukset ja huollot. Toisessa vaiheessa tehdään niin sanotut lisätyöt, eli korjataan tarkastuksissa mahdollisesti havaitut viat ja korjausta vaativat kohteet. Näillä toimenpiteillä taataan turvallisen lentämisen edellytykset.

Laatu näkyy ja kuuluu

Patrian Ruotsin helikopterihuollon päätoimipaikassa Arlandassa toiminta on jaettu kahteen pääkokonaisuuteen eli runko- ja komponenttihuoltoon.

Runkohuollossa suoritetaan huolto-ohjelmien mukaiset tarkastukset ja mahdolliset laitevaihdot. Tyypillisesti keskuskorjaamosVientitarkastuksessa ollut AS 350 on valmis

kuljetettavaksi määränpäähänsä Aasiaan. Lyhyemmät matkat huollossa käyneet kopterit usein lentävät itse perille.

sa tehtäviä huoltoja on helikopterityypistä riippuen esimerkiksi kolmen- tai neljänsadan lentotunnin välein. Isot peruskorjaukset ovat ajankohtaisia tyypillisesti viiden tai kymme-

18 Patria

Hans Pettersson varmistaa, että komposiittiosan kaiku on oikea uudelleenmuotoilun jälkeen.

nen vuoden, tai vaihtoehtoisesti 5000 tai 7000 lentotunnin välein. Kerrallaan 9000 m2:n laajuiseen huoltohalliin mahtuu mukavasti kahdeksan kopteria.

Helikopteriteknikko Hans Pettersson työskentelee helikopterin nokan alle sijoittuvan ulkokuoren osan parissa.

Asiakkaita löytyy ympäri maailmaa, sillä komponentteja voidaan lähettää huoltoon helikopterista irrotettuna.

Hän on muotoillut siihen paikan lasikuidusta, ja testaa nyt sen kestävyyttä koputuskokeella napauttaen kevyttä kuorta pyöreäkärkisellä metallivasaralla.

– Laadun takeena on valmistajan tarkasti määrittelemä prosessi. Kun osa on valmis, toki ammattilainen sen hyvän laadun myös näkee ja kuulee, kokenut tekijä toteaa.

Tarkkaa asiantuntijatyötä

Komponenttihuollossa huolletaan tyypillisesti moottoreita ja pääkomponentteja, kuten vaihdelaatikoita ja roottorin liikkuvia osia. Asiakkaita löytyy ympäri maailmaa, sillä komponentteja voidaan lähettää huoltoon helikopterista irrotettuna. Niin sanotut dynaamiset komponentit ovat helikopterin kriittisimmät osat lentoturvallisuuden kannalta, ja niiden huoltoon ja tarkastukseen käytetään erityisiä prosesseja ja tehostettua tarkkaavaisuutta.

Dynaamisten osien huoltotoiminnassa työskentelevä Göran Svensson purkaa Eurocopter AS350:n vaihdelaatikkoa.

Hän luonnehtii itseään helikopterilääkäriksi, joka hoitaa moottoria lukuun ottamatta kaikkea mikä liikkuu.

– Kaikki osat tarkastetaan erikoisprosesseilla, ja niillä kaikilla on omat huoltoaikataulunsa. Usein esimerkiksi metallissa olevia pieniä säröjä on mahdoton erottaa ihmissilmällä.

Jopa pilottien lentosuoritemerkinnöillä on erityistä merkitystä, sillä ne kertovat esimerkiksi kuormitustiloista, joista voi

Patrialla viisitoista vuotta työskennelleen Göran Svenssonin testauspöydällä on Eurocopter 350:n vaihdelaatikko.

Patria 19

Peruskorjauksen yhteydessä keskuskorjaamossa voidaan koptereihin tehdä suuriakin modifikaatioita.

Kuvan Bell 214 ST käy Arlandassa läpi muodonmuutosta omistajanvaihdoksen yhteydessä.

syntyä komponenteille ylimääräistä rasitusta,

kurssit sekä vuoden tai kahden työssä

Svensson kertoo.

oppimisen.

Osaamista arvostetaan

kehitysjohtaja Thomas Järlingen mu-

Svensson on sertifioitu huoltamaan useita Euro-

kaan juuri taitava ja palvelualtis hen-

copter AS350:n osia. Hän on saanut niihin kou-

kilökunta on Patrian tärkeimpiä kil-

lutuksen Eurocopterilla Ranskassa, sekä paikan

pailuvaltteja helikopterimarkkinoilla.

päällä Arlandassa. Hänellä on lupa huoltaa myös joitakin Bellin helikoptereita.

Ruotsin helikopteriliiketoiminnan

- He tietävät asiakkaiden tarpeet, ja toiminta on läpinäkyvää – asiakkaat

Arlandan helikopterihalleissa käyskentelee

näkevät meidät yhtenä tiiminä. Jos jo-

lähes yksinomaan hänen kaltaisiaan erikois-

tain pitää parantaa, se sujuu yleensä

ammattimiehiä, jotka kantavat joko B1-, B2- tai

joustavasti, hän korostaa.

C-tyyppihuoltolupakirjaa. Lupakirjat kullekin helikopterityypille vaativat erityiset tyyppi-

Apua mihin tahansa maailmankolkkaan

Helikopterihuollon

pääasiakkaisiin

kuuluvat eri Pohjoismaiden puolustusvoimat, Ruotsin poliisi, ambulanssi- ja pelastuspalveluoperaattorit sekä rajavartiosto. Jotkut asiakkaat halua-

Patria huolehtii Ruotsin poliisin kopterien koko elinkaaren aikaisesta huollosta. Asiakas voi keskittyä lentotehtäviin.

vat tuoda itse helikopterinsa paikan päälle, ja jotkut myös lähettävät omaa henkilökuntaansa mukaan huoltotöihin. Tilanteen sitä vaatiessa Patrian kenttätiimi rientää apuun mihin tahansa maailmankolkkaan.

– Ruotsin poliisin kanssa meillä on niin sanottu power by the hour -sopimus, jossa huolehdimme kopterien koko elinkaaren aikaisesta huollosta.

Tämän ansiosta asiakas voi keskittyä lentotehtäväänsä. Meillä on valmius lähteä huoltotoimenpiteisiin hyvinkin lyhyellä varoitusajalla, kertoo huoltopäällikkö Lars Kristensen.

Tekninen tuki puolestaan auttaa mahdollisten teknisten ongelmien ratkaisemisessa esimerkiksi pitämällä yhteyttä helikopterin valmistajatehtaan kanssa, kun tarvitaan hyväksyntä tietylle korjaustavalle.

Asiakkaiden

operointisopimus-

velvoitteiden vuoksi huollon lyhyt läpimenoaika on usein tärkeä tekijä.

Sen minimoimiseksi yllättäviin varaosatarpeisiin on kyettävä reagoimaan välittömästi. Joskus osan toimitusaika suoraan alkuperäisvalmistajalta voi olla jopa 6–10 kuukautta. Tällöin logistiikkaorganisaation suhteet ja maailmanlaajuinen yhteistyöverkosto auttavat, ja osa voidaan löytää muutamissa päivissä tai viikoissa.

Pohjoisen paikallinen toimija – Yksi merkittävimmistä strategisista kohteistamme on pohjoismainen NH90-helikopteri, jonka huoltovalmiuteen ja -kykyyn olemme panostaneet Patriassa merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana, sanoo helikopteriyksikön johtaja Jouni Majuri.

Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusvoimien NH90helikopterien yhteishankinta - Nordic Standard Helicopter Program - mahdollistaa tehokkaan, laadukkaan ja paikallisen huollon. Kun toimintaa koordinoidaan yhteisvoimin pohjoismaisen teollisuuden osalta, ei jokaisen maan tarvitse järjestää omaa kaikenkattavaa huoltokykyä. Tällöin taataan myös teollisuudelle suurempi volyymi, ja samalla tavalla voidaan esimerkiksi yhdistää huoltojen tarvitsemat varaosahankinnat.

Patrian helikopteritoiminnoissa Pohjoismaissa työskentelee yhteensä noin 250 henkilöä, heistä noin puolet Ruotsissa ja puolet Suomessa. Arlandan lisäksi Ruotsissa ja Suomessa on useita huoltopaikkoja sekä toistakymmentä viranomaisten hyväksymää linjahuoltopistettä. Vuosi sitten toiminta laajeni myös Pohjois-Norjaan.

– Bardufossissa voimme tarjota huoltoa muun muassa Norjan puolustusvoimille. Tulevaisuuden mahdollisuutena siellä ovat pohjoisen uudet öljy- ja kaasuvarat, joiden hyödyntäminen tuo alueelle myös merkittävän määrän helikopteritoimintaa, Majuri toteaa.

Laatutoiminta ja viranomais- sekä asiakasvaatimukset säätelevät ilma-alushuoltoa. Valmistajien valtuuttaman huoltopalveluiden tarjoajan status edellyttää säännöllistä auditointia, jolla varmistetaan, että toiminta on lupien ja määräysten mukaista.

- Työn vastuullisuuden ja haasteellisuuden johdosta työntekijät ovat keskeisessä roolissa, toteaa Majuri.

Patria 21

Klassikko > Heini Santos Kuvat Patria

Koneiden keventäjät Mitä kevyempi lentokone, sitä enemmän lastia se voi ottaa.

Tämä ajatus on alentanut lentokoneiden painoa prosentti prosentilta niiden synnystä tähän päivään asti.

P

uu on painoonsa nähden lujaa. Ensim-

– Hyvän lentokonepuun löytäminen

rakennettiin

oli työlästä, mikä myös lisäsi valmis-

puusta ja kankaasta, ja suomalainen

tuksen kustannuksia ja käsityönä teh-

mänty oli hyvää siihen tarkoitukseen.

dyistä osista tuli yksilöllisiä, ei vaihto-

mäiset

lentokoneet

Suomessa kehitettiin 20-luvun lopulla korkealaatuinen lentokonevaneri, ja sota-aikana lentokonetehtaamme tutki muottiin autoklaavissa puristettua puuviilumateriaalia, kuvailee ilmai-

kelpoisia, Raunio huomauttaa. kin pian tuulta siipiensä alle.

luliiketoiminnan tekninen johtaja Jukka Raunio

Puusta pitkälle

syitä ensimmäisten Suomessa valmistettujen len-

Sodilla on ollut suuri rooli muun mu-

tokoneiden runkomateriaalin valintaan.

assa lentokoneiden massatuotannon

Puu ei kuitenkaan ollut parhaimmillaan len-

Sodilla on ollut suuri rooli lentokoneiden massatuotannon kehityksessä.

Toisen maailmansodan jälkeinen matkustusbuumi sysäsi matkustajakoneiden kehityksen lopullisesti vauhtiin.

Lentokonerakenteiden kehitys sai-

kehityksessä.

Kokometallirungot

tokonemateriaalina. Puurakenteiset koneet oli

yleistyivät jo ennen toista maailman-

tehtävä käsityönä, eikä niiden säänkestävyys vas-

sotaa, ja sodan jälkeinen matkustus-

tannut käyttötarkoitusta, koska rakenteet eivät

buumi sysäsi matkustajakoneiden

kestäneet kosteutta.

kehityksen lopullisesti vauhtiin. Yhdysvallat oli sodan runtelemaan Eurooppaan verrattuna viritetty lentoteknisesti hyvään iskuun, ja näin alkoi muun muassa Douglasin ja Boeingin valtakausi.

– 1970-luvulla Airbus nousi mukaan kilpailuun lanseeraamalla ensimmäiset komposiittiosat, ja niiden myötä

Ilmailuvoimien Lentokonetehdas

1921

1903 22 Patria

Wrightin veljesten

ensimmäinen lento.

perustetaan. Suomessa kehitetään 1920-luvulla lentokonevaneri, joka on tarpeeksi ohut ja kosteudenkestävä korvatakseen puun siipimateriaalina.

1930

Toisen maailmansodan aikana

1939–1945

Alumiininen kokometallirakenne

yleistyy maailmalla.

kehitetään komposiittia muistuttava plastic wood, jossa vahvisteina toimivat ohuet puuviilut.

keveydestä tuli Airbusin kilpailuvalt-

kokonaisuudesta. Kaksi muuta kolmannesta ovat

ti. Nopeasti kahden suuren toimijan,

polttoaine ja hyötykuorma eli matkustajat, mat-

Boeingin ja Airbusin duopoliasetelma

katavarat, miehistö ja lennolla tarvittava muu

kilpaili muut pienemmät valmistajat

tarpeisto.

hengiltä, kertoo Senior Business Analyst Juha Mäkelä Patrialta.

Puolet komposiittia

– Koneen keveys on todellinen myyntivaltti.

Mitä kevyempi rakenne, sitä enemmän hyöty-

Metalleihin verrannollisia ominaisuuksia Kevyen mutta lujan kom-

kuormaa koneeseen voidaan ottaa, Mäkelä ko-

posiitin juju piilee miljoonissa

rostaa.

erisuuntaisissa kuitulujitelangoissa,

Kuluvalla vuosikymmenellä alalla

Patria liittyi mukaan Airbusin kehitystyöhön

koetaan valtava hyppäys, kun ensin

vuonna 1997, jolloin superjumbojetti A380 oli

materiaalille metalleihin verran-

Boeing ja sen jälkeen Airbus tuovat

vielä lähtökuopissaan. Nyt niihin toimitetaan

nollisia ominaisuuksia. Siviilimat-

markkinoille matkustajakoneet, jois-

30 spoilerisarjaa vuodessa, joiden lisäksi Patria

kustajakoneissa käytetyt kompo-

sa jo puolet rungon painosta on kom-

toimittaa komposiitista valmistettuja rakenteita

siittimateriaalit voidaan karkeasti

posiittia. Metallista tehdäänkin enää

useisiin muihinkin Airbusin konetyyppeihin.

jaotellen jakaa neljään päätyyppiin

jotka muoviin upotettuina antavat

massiiviosat: laskutelineet, moottorin

– Spoileria voisi kutsua tärvimeksi, sillä sen

kannakkeet ja muut suuret liitososat.

tarkoitus on pilata siiven nostovoima laskutilan-

rakenteissa käytetään hiilikuitua,

Nykyaikaisen matkustajakoneen

teessa ja tehostaa jarrutusta, hankkeen tuoteke-

muotosuojissa lasikuitua, iskunkes-

massa jakautuu siten, että koneen ra-

hitysvaiheessa alusta asti mukana ollut Mäkelä

tävissä muotosuojissa aramidikui-

kenne muodostaa noin kolmanneksen

naurahtaa.

tua ja tutkakuvuissa kvartsikuitua.

lujiteaineensa mukaan: kantavissa

Patrian yksi erikoisosaamisalue

on komposiittisten lentokonerakenteiden valmistus.

Komposiitti kattaa 15–50 % rakenteista: mm. siipi-runko-lii-

1970

Ensimmäiset komposiittirakenteet matkustajakoneisiin: spoilerit,

1995–2010

sivuperäsimet ja muotosuojat.

1960–

ensimmäiset komposiittirakenteiset purjekoneet.

1985–1995

Komposiitin osuus rakenteista on 5–15 %: mm. pyrstön vakaajat,

peräsimet ja siiven liikkuvat pinnat.

toksen, takapaineseinät ja viimeisinä siivet ja runkoputket.

23

Stefan Wallin

Kanta >

puolustusministeri

Kuva Paula Kukkonen / SKOY

Puolustusvoimauudistus varmistaa Puolustusvoimien toimintakyvyn Puolustuksemme nojaa tasapainossa olevaan valtion talouteen, yhteiskunnan kriisinsietokykyyn sekä pitkäjänteisesti kehitettäviin suorituskykyisiin puolustusvoimiin. Julkisuudessakin vahvasti esillä ollut puolustusvoimauudistus ei sellaisenaan ratkaise Suomen puolustuksen keskeisiä tulevaisuuden haasteita.

U

udistus varmistaa Puolustusvoimiemme

liseen ja kansainväliseen verkottumiseen. Tiivistyvä yhteistyö avaa meille

lähtökohdat Puolustusvoimien rakenteen

mahdollisuuksia kehittää myös puolustustamme. Suomi ei ole ainoa maa,

kehittämiselle pitkällä tähtäimellä. Puo-

joka uudistaa puolustustaan supistuvien resurssien paineessa. Kansainvä-

lustushallinnon jokapäiväiseen toimintaan vaikuttaa

linen talouskriisi on asettanut monikansallisen puolustusalan yhteistyön

mittava määrä sidosryhmiä ja strategisia kumppaneita.

täysin uuteen valoon. Resurssien niukentuessa jokainen mahdollisuus

Näiden toimintaan puolustusvoimien toiminnan tason

kustannustehokkuuden parantamiseen on harkinnan arvoinen. EU:n piirissä

väliaikainen lasku sekä tulevat muutokset vaikuttavat

käynnissä oleva ”pooling and sharing”- aloite on tuonut keskusteluun uutta

suoraan.

syvyyttä. Olemme ottamassa ensimmäisiä askelia uudenlaisessa yhteis-

Suurempaa kokonaisuutta eli turvallisuuspoliittista

työssä. Pitkällä tähtäimellä tämä tulee todennäköisesti muuttamaan tapaa,

toimintaympäristöämme ja puolustusratkaisuamme

jolla eurooppalaiset maat toimivat yhdessä. Myös sotilaallisesti liittoutu-

koskevia kysymyksiä käsitellään valtioneuvoston

mattomien maiden on sopeuduttava tähän toimintaympäristön muu-

turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa.

tokseen. Kyse ei ole itsenäisen puolustuksen ja verkottumisen välisestä

Puolustusvoimauudistus ja selontekotyö muodosta-

valinnasta, vaan yhteistyön reunaehtojen ja sisällön määrittelystä. Esimer-

vat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Keskeisiä

kiksi NORDEFCO mielletään laajasti hyvänä mallina toimivasta alueellisesta

selontekomenettelyssä ratkaistavia kysymyksiä ovat

yhteistyöstä myös suorituskykyjen kehittämisen alalla.

muun muassa näkymä puolustuksen tulevaisuuden

Maailmanlaajuinen ja etenkin eurooppalainen kehitys vaikuttaa totta kai

suorituskyvyistä sekä puolustuksen pitkän aika-

myös suomalaiseen puolustusteollisuuteen. Teollisuus on kantanut huolta

välin resurssitasosta. Minkälaisilla järjestelmillä ja

siitä, miten se pystyy kilpailemaan EU:n yhä tiiviimmillä ja avoimemmilla

osaamisella sekä millaisilla resursseilla puolustamme

puolustusmarkkinoilla. On kuitenkin hyvä huomata, että tilanne on sama

maatamme tulevaisuudessa?

kaikille EU-maille. Jokaisen maan teollisuus joutuu pohtimaan tilannetta

Muutoksessa on kysymys rakenteiden sopeutta-

uusista näkökulmista. Valtion johdon tehtäviin kuuluu suomalaisen elinkei-

misesta tarvetta ja resursseja vastaaviksi. Poliittinen

noelämän toimintaedellytysten edistäminen osana kansainvälisten suhtei-

johto ja puolustushallinto ovat viimeisen parin vuosi-

den hoitoa. Puolustusministeriö on tukenut ja tulee jatkossakin aktiivisesti

kymmenen aikana tehneet pitkäkantoisia päätöksiä

tukemaan kotimaista teollisuutta muun muassa vienninedistämisessä.

puolustuksen kehittämisestä. Tulevaisuudenkin ratkai-

24 Patria

Keskinäisriippuvaisessa maailmassa toimintakykymme perustuu kansal-

toimintakyvyn lähivuosiksi ja antaa

Kehitys läpileikkaa kaikki osa-alueet tutkimuksesta ja kehittämisestä

sujen on luonnollisesti pohjattava näihin aiemmin teh-

aina yhteisiin hankintoihin ja elinjaksojen turvaamiseen. Yhteiskunnan

tyihin kauaskantoisiin investointeihin, jotka koskevat

kokonaisturvallisuuden näkökulmasta on merkittävää, että huomattava osa

sodan ajan joukkojen kokoonpanoa ja varustusta,

yhteiskunnan voimavaroista on yritysten hallinnassa. Kehitys ei välttämättä

asejärjestelmiä ja niiden käyttäjiin liittyvää kriittistä

tunnista valtioiden rajoja, mutta toisaalta on tärkeää huolehtia kotimaisen

osaamista sekä infrastruktuurin kehittämistä.

osaamisen säilymisestä.

”Olemme ottamassa ensimmäisiä askelia uudenlaisessa eurooppalaisessa yhteistyössä. Myös sotilaallisesti liittoutumattomien maiden on sopeuduttava tähän toimintaympäristön muutokseen.”

Patria 25

Lyhyet > Kuvat Antti Hentinen, Matti Immonen ja imago/GEPA pictures BIATHLON - IBU WM 2012

Patria ja Finnair ulkomaisille lentokoulutusmarkkinoille

P

atria Pilot Training ja Finnair Flight

noin 20 kuukautta kestävien opintojen

Academy ovat sopineet koulu-

jälkeen.

tusyhteistyöstä. Tavoitteena on

Koulutus jakaantuu neljään eri osaan,

myydä Multi-Crew Pilot Licence (MPL)

joista Patria kouluttaa kaksi ensimmäistä

-lentokoulutusta Airbus A320 -lentoko-

peruslentovaihetta. Tämän jälkeen Finnair

neita käyttäville lentoyhtiöille. Koulutus-

Flight Academy antaa oppilaille jatko- ja

ohjelman markkinointinimenä on Multifly.

tyyppikoulutuksen. Ensimmäiset oppi-

Tulevaisuudessa Multifly-koulutusta tarjo-

laat voidaan ottaa vastaan vuoden 2013

taan myös Embraer 170/190 sekä ATR42/72

alussa.

-konetyypeille.

Suomen ensimmäinen MPL-koulutusohjelma poikkeaa nykyisistä lentokoulutusohjelmista siten, että koulutuksessa käytetään entistä laajemmin uudenaikaista lentosimulaatiotekniikkaa. Lopputuloksena lentoyhtiö saa Airbus -perämiehen

Yhteiskuntavastuuraportti uusituilla nettisivuilla

L

oppuvuodesta 2011 päivitettiin Suo-

ovat Patrian kolme perusarvoa ja eettinen

men valtio-omisteisia yhtiöitä kos-

toimintaohje. Yhteiskuntavastuuraportti

kevat omistajapoliittiset tavoitteet

julkaistaan kesäkuussa vasta uusituilla

ja periaatteet. Ohjeistuksessa korostetaan

internetsivuilla osoitteessa www.patria.fi.

toiminnan vastuullisuutta, avoimuutta ja

Uudet verkkosivut tarjoavat tietoa liike-

pitkäjänteisyyttä. Vastuullinen toiminta

toiminnasta sekä uutisia ajankohtaisista

näkyy kaikessa yritystoiminnassa ja pal-

aiheista.

velutarjonnassa. Se on koko organisaation läpäisevä ajattelutapa, jonka perustana

26 Patria

Suomen Ampumahiihtoliiton pääyhteistyökumppani

P

atria oli kaudella 2011-2012 yksi

sidosryhmien kanssa, sanoo markkinoin-

Suomen

tijohtaja Jukka Holkeri.

Ampumahiihtoliiton

pääyhteistyökumppaneista.

Kuluneella kaudella Suomen Ampu-

- Haluamme olla tukemassa suomalaista

mahiihtoliiton kirkkain tähti oli Kaisa

menestystä ja luomassa sille vankkaa pe-

Mäkäräinen, joka saavutti pronssia Ruh-

rustaa, josta syntyy tuloksia. Suomen nuo-

poldingin MM-kisat päättäneessä 12,5 ki-

ri ampumahiihdon maajoukkue edustaa

lometrin yhteislähdössä sekä kaksi voittoa

hienosti oman lajinsa huippuosaamista,

ampumahiihdon maailmancup-kiertueel-

ja uskomme lujasti sen mahdollisuuksiin

la. Mäkäräinen valittiin Suomen Urhei-

tulevaisuudessa. Ampumahiihto sopii hy-

lugaalassa Vuoden urheilijaksi 2011.

vin yhteen Patrian teollisen taustan ja sen

Muotoiluosaaminen esillä HI Design -näyttelyssä

P

atria on näyttävästi mukana kesällä

Näyttely järjestetään 8.6.–2.9.2012. Se on

Helsingin Kaapelitehtaalla järjes-

avoinna yrityksille maanantaisin, tiistai-

tettävässä HI Design -näyttelyssä,

sin sekä keskiviikkoisin ja muina päivinä

joka esittelee suomalaisten teknologiateol-

yleisölle.

lisuuden yritysten muotoilua sekä muotoilun hyödyntämistä liiketoiminnassa.

Näyttelyssä on esillä panssaroitu pyöräajoneuvo Patria AMV, jonka designiin tutustumiseen näyttely tarjoaa oivallisen tilaisuuden. HI Design -tapahtuma on osa World Design Capital Helsinki 2012 -juhlavuotta.

Patria 27

Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki info@patria.fi