Oulu-posti 3/2019

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen oululaistalouteen

OULUN KAUPUNGIN LEHTI ASUKKAILLE 3/2019

Oululle uusi ympäristöohjelma

Sykkelin verran parempi ympäristö s. 4–5

Ruokahävikin vähentäminen on ilmastoteko s. 16

Vinkkejä esikoisen hoitoon perhevalmennuksesta s. 7 ○ Tuirankartanon perhekeskus avasi s. 7 ○ Nuorisotila palasi Karjasillalle s. 9 ○ Porrastreenivinkit syksyksi s. 11 ○ Ostapa pala Oulua s. 14 ○ Asukkaat avainasemassa s. 18 ○ Nonstop language courses p. 21 ○ Nykysirkusta ja tavaroiden tarinoita s. 22–24

KUVAT Juha Sarkkinen, Kati Valjus ja Juuso Haarala

Etkö saanut lehteä kotiisi? ilmoita jakelu ta as lm ge on sti ouka.fi/oulu-po

Oulu-posti on Oulun kaupungin julkaisema lehti kaikille oululaisille. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja se kertoo Oulun kaupungin palveluista, toiminnasta, tapahtumista ja ilmiöistä. ♥ Osallistu lukijakyselyyn verkossa: www.ouka.fi

4

Ympäristöteot arjen valinnoista

8

Oulu2026 kantaa kauas

6 Oulu ottaa ilmastohaasteen tosissaan

O

ulun kaupungin ympäristöohjelma 2026 on valmistunut. Ohjelman avulla edistämme kaupunkistrategiaan kirjattua tavoitetta kohti hiilineutraalia Oulua 2040.

Ympäristöohjelma kokoaa tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit ympäristömme tilan parantamiseksi ja kaupunkimme elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Sen tarkoitus on myös helpottaa asukkaiden ja yritysten valintoja kohti kestävää elämäntapaa ja kestävää kehitystä.

Olen erityisesti huomannut, miten jätteenkäsittelyn ja hyödyntämisen kehittyminen kaupungissamme on vaikuttanut omaan arkeeni. Taloyhtiöstäni löytyy kattavasti erilaisia kierrätysastioita, ja lajittelen kaikki kotitaloutemme jätteet.

Tiesitkö, että viime vuonna oululaisten jätteistä vain 0,6 prosenttia päätyi loppusijoitukseen, kaikki muu hyödynnettiin kierrätyksen tai energiantuotannon muodossa? Jätteidenlajittelun lisäksi pyrin myös taittamaan työmatkani pyörällä tai kävellen, vaikka tunnustan, että aina se ei ole työni vuoksi mahdollista. Olen myös vähentänyt lihansyöntiä.

Maan hallitusohjelmaan on kirjattu kansallinen tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035. Tämä edellyttää myös Oulun ympäristöohjelman vuosittaista arviointia. Meistä jokaisen kannattaa tehdä valintoja entistä turvallisemman, terveellisemmän, kestävämmän ja viihtyisämmän kaupungin puolesta – joka päivä.

Päivi Laajala kaupunginjohtaja

13

Kieltä opiskellaan jo ekaluokalla

16

Hävikistä herkkua

9

Luonto lasten oppiympäristönä

Karjasillalle nuokkari

Vastaa Oulu-postin lukijakyselyyn!

AUTA MEITÄ kehittämään lehteä ja vastaa verkossa Oulu-postin lukijakyselyyn. Kysely on avoinna osoitteessa www.ouka.fi.

Vastaa 3.10.2019 mennessä.

Kaikkien kyselyyn vastanneiden ja arvontaan osallistuneiden kesken arvotaan kaksi lippua Oulun teatteriin ja kaksi Oulu-tuotetta. Voittajat (4 kpl) arvotaan 4.10. Arvontaan osallistuminen on vapaaehtoista.

Lue myös verkosta: Tiedonhankinnan opas/

Verkkoasiointi/

Tietopaketti onnistuneisiin opintoihin

Hoida asiasi sähköisesti! www.ouka.fi/verkkoasiointi

evaitaopiskeluun.fi

www.ouka.fi

Oulun kaupunki

Oulun kaupunki

cityofoulu

Oulu-posti 3/2019, lehti Oulun kaupungin asukkaille • Julkaisija: Oulun kaupunki • Päätoimittaja: Mikko Salmi, mikko.salmi@ouka.fi • Toimitussihteeri: Sirpa Tarkkinen, sirpa.tarkkinen@ouka.fi • Toimituskunta: Lea Ansamaa, Satu Fränti, Martti Holma, Tiia-Maria Juuso, Mirva Lohiniva, Terttu Mikkola, Laura Paloheimo, Maaria Rousu, Marjatta Savolainen, Katri Tenetz, Sirpa Vepsä, Anne-Maria Vesa ja Eila Vähäkuopus • Toimitus ja ulkoasu: Otavamedia OMA • Julkinen tiedote jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen. • Painosmäärä: 119 923 kpl • Paino: Alma Manu Oy• Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä osoitteessa www.ouka.fi/oulu-posti • Kannen kuva: Maiju Pohjanheimo • Kuvassa: Janne Hakkarainen on matkalla töistä kotiin Sykkelillä.

s. 2

OULU-POSTI

NRO3 - 2019

OULUnyt

Toimitus suosittelee

Joukkoliikenteen mobiilisovellus uudistuu syksyllä OULUN JOUKKOLIIKENTEEN uusi mobiilisovellus eli appi tullaan julkaisemaan syksyn aikana nykyisen sovelluksen toimiessa toistaiseksi sen rinnalla. Uudesta sovelluksesta voi ostaa kertalipun lisäksi yhden ja kahden päivän vuorokausiliput. Uuteen appiiin tullaan liittämään myös kausiliput sekä tarjoamaan 3–7 vuo-

rokauden mittaiset vuorokausiliput myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Uuteen sovellukseen saadaan myös sisäänrakennettu reittiopas, jolla voi suunnitella matkareittinsä. Sovelluksen julkaisemisesta tiedotetaan tarkemmin syksyn aikana.

Liikkujan

viikko

Älä osta, lainaa!

16.–22.9.2019

Kävellen

eteenpäin

♥ SATEENVARJO ♥ UKULELE ♥ KÄVELYSAUVAT ♥ KAHVAKUULA ♥ KANGASKASSI Kaikki nämä ja paljon muuta voit lainata kirjojen lisäksi Oulun kaupungin kirjastoista. Laina-aika on kaksi viikkoa. Esineitä ei voi varata eikä lainoja uusia. ouka.fi/oulu/kirjasto

www.ouka.fi EUROOPANLIIKKUJANVIIKKO 16.–22. SYYSKUUTA

Luonto inspiroi valofestivaaleissa seen festivaali toivoo erityisesti ravintoloita mukaan pitämään ovensa avoinna festivaaliaikana.

Kävijämäärä on lisääntynyt vuosi vuodelta ja nykyisellään tapahtuma tuo keskustaan kymmeniä tuhansia kävijöitä per ilta.

Kaikki sisältö on yleisölle maksutonta ja ikärajatonta.

Tapahtuman järjestää Oulun kaupunki yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Mukana on yrityksiä, yhteisöjä, taiteilijoita ja oppilaitoksia eri aloilta.

Valotaideteokset julkistetaan piakkoin osoitteessa ouka.fi/ lumo.

Heippa kamut!

ILMASTOAHDISTUSTA voi helpottaa tekemällä jotain, vaikkapa lajittelemalla jätteensä. Jos et jaksa ihan kaikkia jätteitä lajitella, niin lajittele ainakin biojäte sekä palamattomat lasi- ja metallijätteet. Riittää kun aloitat lajittelun jostakin ja teet sen minkä voit.

Terkuin Oiva Roina Kestävän kiertotalouden edistäjä Kiertokaari Oy

Kiertokaari

SARJAKUVA Jyrki Mäki

LUMO-VALOFESTIVAALI järjestetään seitsemännen kerran 22.– 24.11.2019. Festivaalin teema on LUONTOMME. Tänä vuonna festivaali keskittyy Oulun keskustan ja Hupisaarten kaupunginpuiston alueelle.

Ohjelmistossa on entistä enemmän kansainvälisiä teoksia. Teosehdotuksia saatiin ennätyksellinen määrä – yli sata – vuoden alussa järjestetyssä teoshaussa.

Tuttuun tapaan ohjelmisto on hyvin monitaiteellista ja festivaali haluaa tuoda esiin myös paikallisten tekijöiden osaamista. Kävijöiden palautteeseen vastatak-

NRO3 - 2019

OULU-POSTI

s. 3

ajankohtaiset uutiset Oulussa ympäristöstä huolehditaan yksin ja yhdessä

KUVA Maiju Pohjanheimo

”Ei pakkopyöräilyä eikä autoilukieltoa”

Florence Oloffille Sykkeli oli pelastus oman pyörän rengasrikon vuoksi.

Janne Hakkarainen lainasi Sykkeliä päästäkseen töistä kotiin.

Kaupungin ja kaupunkilaisten yhdessä laatimiin ympäristötavoitteisiin ei kurkotella pakkokeinoilla vaan sinnikkäällä ja määrätietoisella otteella. Parhaimmillaan arjen niksit säästävät luontoa ja rahaa sekä tuottavat hyvinvointia.

V

oiko parin asteen huonelämpötilan laskeminen näkyä ihan aidosti energialaskussa, mutta samalla olla myös ympäristöteko? Kyllä voi, muistuttaa Oulun kaupungin ympäristöjohtaja Leena Tuuri. Hokema pienten tekojen merkityksellisyydestä muuttuu tekemällä todeksi.

– Unenlaatukin paranee, kun on hieman vilpoisampi huone. Ympäristöteko voi olla yhtä aikaa omaan hyvinvointiin satsaamista.

Kun kaupungin uutta ympäristöohjelmaa on työstetty, nousevat siinä keskeiseen rooliin aivan kaikki oululaiset – opinahjoineen ja työpaikkoineen. Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki muistuttaa, että jokainen voi kantaa kortensa kekoon omalla tavallaan.

– Ympäristön vaalimiseen tarvitaan kaikkia ihmisiä ja keinoja. Jollekin on helpompi vähentää autoilua ja toiselle säästää lämpimän veden kulutuksessa. Kaupungin päätöksenteossa voidaan s. 4

satsata esimerkiksi joukkoliikenteeseen ja palvelujen saatavuuteen.

Kun sivukirjasto on pyörämatkan päässä, on auto helpompi jättää kotipihalle.

– Lähikaupasta maitolitran hakemiseen ei nelipyöräistä välttämättä tarvitse, vaikka isommat ostokset autoillen tekisikin. Yksi haaste tietenkin on, että me oululaiset asumme laajalla alueella ja asutuskeskuksia lukuun ottamatta harvassa. Lähikauppakin voi olla suhteellinen käsite, Matinheikki jatkaa.

Ympäristön vaalimiseen tarvitaan kaikkia ihmisiä ja keinoja.

Asuinpaikasta riippumatta jokaisen arjesta löytyy tilanteita, joissa valinnalla on merkitystä myös ympäristölle. Jos työpaikalla on satsattu sosiaalitiloihin, joissa hikisten liikuntakamppeiden vaihto onnistuu näppärästi, voi auto vaihtua pyöräksi ja parkkipaikan etsiminen hyö-

tyliikunnaksi. Työnantaja saa satsauksestaan hyvinvoivan työntekijä.

– Valinnat voivat olla jokapäiväisiä tai myös satunnaisia. Meillä on vapaus päättää, tankkaammeko tänään auton tankkiin tavallista dieseliä ja vaikkapa seuraavalla kerralla biodieseliä tai biokaasua, Matinheikki lisää.

Oululaisille jo kiitosta Asenne kierrättämiseen kumpuaa kasvatuksesta ja siinä oppia voidaan antaa päiväkodeissa ja kouluissa, tietää ympäristöjohtaja Tuuri.

– Oulussa on päiväkoteja, joissa tarkastellaan hyvin konkreettisesti vaikkapa ruokahävikkiä. Kun lapsi näkee, kuinka paljon ruokaa menee roskiin, hän oppii ottamaan ruokaa vain sen verran kuin jaksaa syödä.

Jos ympäristön tulevaisuus on nuorissa, löytyy kierrättämiseen ja ympäristöystävälliseen ajatteluun konsteja myös niiltä, jotka ovat nähneet jälleenrakentamisen ajan ja puutteen.

OULU-POSTI

– Vanhemmalle väelle on itsestään selvää, ettei ruokaa heitetä roskiin.

Sieltä voisimme ottaa mallia monessa muussakin asiassa, kuten tavaroiden korjaamisessa ja kierrättämisessä, jatkaa Tuuri.

Tähän mennessä oululaiset ovat kunnostautuneet aivan erityisesti pyöräilyssä, mutta kehuttavaa löytyy muidenkin ympäristötekojen osalta.

– Oulussa on asukasta kohden valtakunnalliseen tasoon nähden selvästi alempi vedenkulutus. Tässäkin me olemme tosi hyviä! Tuuri kehaisee.

– Täytyy kiittää koko ohjelmaa valmistelleen ryhmän puolesta niitä 300 aktiivista kaupungin ja sidosryhmien asiantuntijaa ohjelman laatimisesta. Harvoin näkee yhtä innostunutta työskentelyä työpajoissa – ja tavoite on Oulun valopilkkuja: hiilineutraali Oulu 2040, iloitsee Matinheikki.

Tutustu Oulun kaupungin ympäristöohjelmaan 2026, sen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin: ouka.fi/ymparistoohjelma. Anu-Maija Kärjä NRO3 - 2019

Nyt huristellaan Sykkeleillä!

O

lin lähdössä aamulla töihin omalla pyörällä, mutta rengas olikin tyhjä. Sitten keksin, että minähän voisin kokeilla Sykkeliä, kertaa Florence Oloff päivän tapahtumia.

Aivan ongelmitta ei ensimmäinen sykkelöinti kuitenkaan onnistunut.

– Meinasin jo soittaa asiakaspalveluun, mutta päätin yrittää vielä toisen kerran. Lopulta pääsin liikkeelle varsin helposti.

Nyt Oloff on lähdössä liikenteeseen jo toistamiseen.

– Sää on kyllä tänään aivan täydellinen pyöräilemiseen. Kaupunkipyörät ovat mielestäni tosi hyvä idea, mutta valitettavasti niitä ei ole tarjolla kovinkaan monessa kaupungissa.

Tutustu käyttöohjeisiin Upouudet kaupunkipyörät, pinkit Sykkelit, ovatkin saaneet oululaisilta jo runsaasti hyvää palautetta.

– Vastaanotto on ollut positiivinen, vaikka toki ongelmiakin on raportoitu. Suurin osa niistä pystytään välttämään sillä, että luetaan käyttöohjeet ennen ensimmäistä käyttökertaa ja noudatetaan ohjeita. Aika monella käyttäjällä tuntuu olevan enemmän intoa kuin malttia, kertoo Oulun kaupungin liikenneinsinööri Harri Vaarala.

Sykkeleissä on sekä jalka- että käsijarru. Lisäksi niistä löytyvät valot, pikasäädöllä toimiva istuin ja kiinteä ohjaustanko. Edessä on myös pieni tavarateline ja kahvaan sijoitettu soittokello.

– Kaupunkipyörät helpottavat niin oululaisten kuin vierailijoidenkin liikkumista Oulun keskustassa ja lähialueilla. Kaupunkipyörät on tarkoitettu lyhyisiin siirtymiin paikasta A paikkaan B. Niitä ei siis ole tarkoitettu vuokrapyöräksi koko päivän mittaiseen käyttöön – pidemmälle pyöräretkelle kannattaa vuokrata normaali vuokrapyörä vaikkapa pyöräliikkeestä, Vaarala jatkaa.

Hupisaarten läpi kulkevaa pyörätietä huristelee vastaan toinen tyytyväinen sykkelisti. Janne Hakkarainen on matkalla töistä kotiin. Anu-Maija Kärjä

Rekisteröinti Rekisteröitymiseen tarvitset maksukortin, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi. Rekisteröitymisen yhteydessä saat henkilökohtaisen pyöräilijätunnuksen ja PIN-koodin, jolla pyörän käyttöönotto tapahtuu. Voit rekisteröidä käyttäjätunnuksesi Waltti-korttiin.

Käyttöönotto Etsi lähin vapaa pyörä ja hyppää satulaan!

Kun käytössäsi on pyöräilijätunnus, paina pyörän tarakan näppäimistöstä OK. Syötä ensin pyöräilijätunnuksesi ja sitten PINkoodisi. Tämän jälkeen voit avata lukon.

Jos käytät Waltti-korttia, aloita painamalla tarakan näppäimistöstä OK. Näytä Waltti-korttia lukijalaitteeseen, syötä PINkoodi ja avaa lukko.

Sykkelöinti Voit ajaa niin monta 30 minuutin mittaista matkaa kuin haluat. Jos käytät pyörää

yli puoli tuntia palauttamatta sitä telineeseen, sinulta veloitetaan yhden euron lisämaksu jokaisesta seuraavasta puolituntisesta. Palauta pyörä viimeistään viiden tunnin kuluessa telineeseen.

Palautus Palauta kaupunkipyörä mille tahansa kaupunkipyöräasemalle. Kun pyörä on lukittunut telineeseen ja saat pyörältä OKkuittauksen onnistuneesta palautuksesta, vastuusi pyörästä on päättynyt.

Tarkemmat ohjeet sekä asemien sijainnit reaaliaikaisine tietoineen (montako pyörää kullakin asemalla vapaana) löytyvät osoitteesta: www.oulunliikenne.fi Lisätietoa myös sivulla kaupunkipyorat.ouka.fi ja oulunseudunpyoraily.fi

”Melkein kuin viidakossa”

KUVAT Anu-Maija Kärjä

Ympäristöohjelman yhtenä painopisteenä on luonto voimavarana.

Bongasimme oululaisia luonnossa:

“

Onhan nämä Runtelinharjun maisemat aivan huikeat. Korkeuserot, meri ja kivet tekevät tästä aivan erityisen paikan. Meillä on mökki vajaan kilometrin päässä ja käydään tässä laavulla tosi usein retkellä. Täällä on aina paljon porukkaa.”

Mari ja Hugo Päkkilä

NRO3 - 2019

“

Luonnolla on tosi tärkeä merkitys minulle ja vietän paljon aikaa luonnon äärellä. Kaupungin ympärillä olevat luontokohteet ovat tulleet hyvinkin tutuksi. Esimerkiksi Hietasaaressa on tosi rehevää maastoa, melkein kuin viidakossa.”

Paula Virkkula

“

Liikun luonnossa pääasiassa Linnanmaan ympäristössä. Kuivasjärven maisemissa ja poluilla on virkistävä kulkea. Suosikkipyöräilyreittini kulkee Linnanmaalta Rautasillan kautta Hupisaarille ja keskustan läpi Pikisaareen. Joskus ajan Nallikarin kautta, joskus suoraan Toppilan kautta takaisin.”

Sameli Piirto

OULU-POSTI

“

Oulun keskustaan on jätetty kivasti puistoalueita ja luonto on lähellä vähän joka puolella. Virtaava vesi on tälle kaupungille ehkä toinen ominainen piirre – tykkään tosi paljon joesta ja merestä.”

Tytti Lakso

s. 5

ajankohtaiset uutiset

Luontoon säällä kuin säällä Palokan päiväkodin Luonnossa kotonaan -ryhmät retkeilevät vähintään kolme kertaa viikossa. Tällä kertaa bongataan perhosia lähimetsästä.

KUVAT Kati Valjus

Luonnossa kotonaan • Suomen Ladun koordinoima.

• Ulkoilmaelämää säällä kuin säällä, ympäri vuoden.

• Leikki ja luonnossa liikkuminen, kiireetön yhdessäolo ja yhdessä tekeminen korostuvat.

• Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 35 toimipaikkaa ympäri Suomen. Oulusta mukana ovat Palokan Luonnossa kotonaan -ryhmät Matruusit ja Puosut sekä perhepäivähoito Meskula.

1

2

4

5

3 1.

2.

3.

4.

5.

6.

Retkillä opetellaan myös liikennekäyttäytymistä ja liikennemerkkejä.

Paljaat nilkat piiloon ennen metsään menoa!

Retki aloitetaan perhoslaululeikillä. Tanja Talala ohjaa ja Konsta Leskinen, Vilho Ylitalo, Noel ja Leo Lappalainen sekä Venla Erkkilä kokoontuvat piiriin.

Venla Erkkilä laulaa, kuinka toukasta kuoriutuu perhonen.

Vanhaan metsään on eksynyt paljon perhosia. Perhosbongauksessa lajit rastitetaan bongaustauluun.

Konsta Leskinen ja Leo Lappalainen menevän kuusen alle suojaan sateelta.

P

alokan päiväkodin pihassa Pateniemessä ripsii hiukan vettä, mutta se ei haittaa.

3–5-vuotiaista ”puosuista” ja eskari-ikäisistä ”matruuseista” koostuva joukkio on lähdössä Vanhaan metsään. Nimi on lasten itsensä antama. Palokan kaksi ryhmää kuuluvat Luonnossa kotonaan -toimintaan, jossa ulkoilmaelämää vietetään säällä kuin säällä, ympäri vuoden.

– Retkeilemme vähintään kolme kertaa viikossa. Retkillämme toteutamme ihan samoja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteita kuin sisälläkin, kertoo päiväkodin esiopetuksesta vastaava Tanja Talala.

Tänään Vanhassa metsässä on tarkoitus bongata perhosia. Talalan kollega Päivi Huhtelin on aamulla töihin tullessaan käynyt kiinnittämässä puihin laminoituja perhosia, joita lasten on tarkoitus bongata.

s. 6

6

Millaista se on, kun päiväkodissa tehdään paljon retkiä?

– Ihan tavallista, tulee vastaus useammasta suusta.

Mikäs retki on ollut paras?

– Herkkueväsretki! ilmoittaa Konsta Leskinen.

Retkillämme toteutamme ihan samoja varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteita kuin sisälläkin.

Matkalla Vanhaan metsään ylitetään suojatie.

– Retkillä opetellaan myös liikennekäyttäytymistä ja liikennemerkkejä. Lapset tarkkailevat ympäristöä, joten kysymyksiä satelee milloin mistäkin aiheesta, joukkoa johtava Huhtelin hymyilee.

Perillä tarkastetaan lahkeet varvasrivissä asfaltin reunassa ennen kuin on lupa juosta metsään.

– Sukat lahkeiden päälle punkkien varalta.

Ulkoilun plussat lunastetaan kotona Huhtelin jakaa lapsille bongaustaulut ja ohjeistaa tehtävän. Jokaista lajia pitäisi löytyä polun varrelta kaksi kappaletta.

Innokkaimmat ovat jo menossa.

Veerne Penttilä on tarkkailevampaa sorttia ja jää tutkimusjoukon hännille.

Venla Erkkilällä on kierros pian tehtynä, mutta yksi rasti puuttuu. Toiselle kierrokselle, siis!

Sade yltyy, ja Konsta ja Eeli pitävät tehtävän tehtyään sadetta suuren kuusen suojassa.

Lopuksi tunnistetaan perhoset.

– Mikäs perhonen se tämä kaikista komein on? kysyy Huhtelin.

OULU-POSTI

– Kuningasperhonen! tietää joku.

Aika lähellä! Ritariperhonenhan se on.

Jos keli olisi suosinut, nyt olisi jääty metsään leikkimään, mutta koska sataa ja iltapäivälläkin on aikomus ulkoilla, palataan päiväkodille kuivattelemaan vaatteita.

Retkillä käydään kelien mukaan.

– Kovimmilla pakkasillakin ulkoilemme, mutta silloin menemme lähemmäs ja olemme retkellä vähemmän aikaa, Talala kertoo.

Lasten vanhemmilta on tullut Luonnossa kotonaan -konseptista pelkästään hyvää palautetta.

– Sanovat, että lapset tarkkailevat ympäristöään enemmän kuin ennen.

Myös ruoka ja uni maistuvat paremmin.

Kati Valjus

NRO3 - 2019

Esikoisen tulo askarruttaa

Perhevalmennus vastaa kysymyksiin Kaakkurin ja Kontinkankaan neuvolat pilotoivat perhevalmennustapahtuman, josta vanhemmat voivat hakea juuri heidän tarvitsemaansa tietoa.

P

erhevalmennusta on järjestetty Oulussa jo usean vuosikymmenen ajan lähes samalla hyväksi koetulla tavalla, jossa ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat osallistuvat kolmelle valmennuskerralle. Ensimmäisellä kerralla neuvolan ja seurakunnan työntekijät kertovat vanhemmuudesta ja parisuhteesta, toisella kerralla kerrotaan synnytyksestä ja viimeisellä kerralla puhutaan imetyksestä ja vauvanhoidosta.

Kaakkurin terveyskeskuksessa havahduttiin siihen, että kävijämäärät vaihtelivat tapaamiskerroilla suuresti. Synnytys aiheena keräsi paikalle eniten tulevia vanhempia. Muilla kerroilla osanottajien määrä oli vähäisempi. Viime vuonna Oulun yliopistollinen sairaala alkoi järjestää joka toinen viikko avoimia synnytysvalmennuksia, joten aika perhevalmennuksen uudistamiselle oli kypsä.

Kesäkuun alussa Kaakkurin terveyskeskuksen tiloissa järjestettiin uuden-

lainen perhevalmennustapahtuma, joka kokosi yhteen kaikkien aiempien kolmen tapaamiskerran annin. Parinkymmenen minuutin mittaisen alustuksen jälkeen vanhemmat saivat vapaasti kierrellä eri pisteillä ja hakea juuri heitä kiinnostavaa tietoa.

Muuttuneet tarpeet Terveydenhoitajat Niina Ervasti ja Jaana Poropudas muistuttavat, että internetin myötä vanhempien oma tiedonhankinta on lisääntynyt. Samalla heidän tarpeensa ovat muuttuneet.

– Perhevalmennustapahtumassa jokainen saa päättää, mitä hän hakee.

Emme velvoita kiertämään kaikkia pisteitä, vaan tietoa voi hakea omaan tahtiin.

Perhevalmennustapahtumaan osallistuivat neuvolan lisäksi hyvinvointikeskuksessa toimivat suun terveydenhoito, sosiaali- ja perhepalvelut sekä kuntoutuspalvelut. Mukana olivat myös seurakunta, apteekki, Imetyksen tuki ry ja

Vanhempien akatemia. Tutustumispisteissä vanhemmille oli tarjolla vinkkejä parisuhteeseen ja vanhemmuuteen, lastenhoitoon, imetykseen ja oppia synnytyskipua helpottavaan hierontaan. Yhdessä toiminnallisessa pisteessä Kaakkurin alueen terveydenhoitaja, seksuaalineuvoja Kaisa Laiti antoi seksuaalisuuteen liittyvää tietoa.

Osallistujaprosentti oli korkeampi kuin aiemmissa valmennuksissa.

Perhevalmennustapahtuma kesti kahden tunnin ajan. Mikä parasta, se herätti tulevien vanhempien kiinnostuksen.

– Osallistujaprosentti oli korkeampi kuin aiemmissa valmennuksissa, Poropudas sanoo.

Uusia neuvoloita mukaan Kaakkurin neuvola sai kävijöiltä tapahtumasta hyvää palautetta ja perhevalmennustapahtumia on tarkoitus järjestää jatkossakin. Esittelijät pisteillä voivat vaihtua ja konseptia kehitetään palautteen mukaan edelleen.

Toinen perhevalmennustapahtuma järjestettiin Kaakkurissa elokuussa ja kolmas on vuorossa marraskuussa. Jatkossa tapahtuma voi rantautua muihinkin neuvoloihin. Ensimmäisenä Kontinkankaan neuvola pilotoi perhevalmennustapahtuman syyskuun 24. päivä.

Ervasti ja Poropudas muistuttavat, että uusien perhevalmennustapahtumien rinnalla Oulun kaupunki järjestää yhä tuttuun tapaan kerran kuussa tuleville isille oman ”Isällistä”-tapaamisen.

Jenni Räinä

Perhekeskus aloitti Tuirankartanossa

Tarpeellisia vinkkejä vauvanhoitoon PERHEVALMENNUSTAPAHTUMAAN kesäkuussa osallistuneiden Arttu ja Elisa Vilmin poikavauva syntyi elokuun 8. päivä. Neuvot muun muassa vauvan aamupesuista ovat päässeet heti käyttöön.

Mitä toivoitte saavanne perhevalmennukselta? ”Toivoimme yleisesti tietoa vauvan hoidosta ja synnytykseen valmistautumisesta. Etsimme vinkkejä siihen, mistä saa tarvittaessa lisätietoa myös kolmansien osapuolien toiminnasta, emme pelkästään neuvolan tarjoamista asioista.”

Mistä erityisesti piditte perhevalmennustapahtumassa? ”Eri pisteiden esittelijöillä oli mukava ja lämmin asenne, josta tuli tervetullut olo. Kolmansien osapuolten edustajat olivat hyvä lisätieto-

NRO3 - 2019

paketti. Pidimme erityisesti pisteistä, jotka liittyivät imetykseen, fysioterapiaan, synnytyksen kivunlievitykseen ja parisuhteen hoitoon.”

Mitä voisi vielä tapahtumassa kehittää? ”Kenties pisteiden esittelijät voisivat olla aloitteellisia ja kysyä tulevilta vanhemmilta, mistä heitä kiinnostaisi tietää. Nyt vanhemmat useimmiten aloittivat kyselyn itse.”

Mistä perhevalmennuksen opeista on erityisesti ollut hyötyä vauvan kanssa? ”Konkreettista apua oli muun muassa siitä, että saimme tietää etukäteen, kuinka käyttää TENS-laitetta synnytyksessä kivunlievitykseen. Vauva-arjessa on ollut hyötyä esimerkiksi opastuksesta, jonka saimme vauvan aamupesujen hoitoon. Tärkeää oli myös löytää Imetystuen Facebook-ryhmä, josta voi nyt hakea vinkkejä.” Jenni Räinä

OULU-POSTI

TUIRAN HYVINVOINTIKESKUKSEN alueen perheitä palvellaan uudistetuissa Kangastien tiloissa, jotka on suunniteltu monialaisen yhteistyön näkökulmasta.

Ensimmäisessä vaiheessa samoihin tiloihin ovat muuttaneet alueen neuvolat Tuirasta, Kaijonharjusta, Koskelasta ja Rajakylästä sekä perheneuvonta että perhetyö. Toisessa vaiheessa samoihin tiloihin tulevat sosiaalipalvelut ja lastensuojelu terveysaseman remontin valmistumisen myötä, loppukeväästä 2020.

Tuirankartanon perhekeskus ei ole vain sosiaali- ja terveyspalveluja vaan laajaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen, koulujen, nuorisopalvelujen sekä järjestöjen välillä.

Alueella onkin jo tehty pitkään hyvää yhteistyötä järjestöjen kanssa.

Perhekeskus tarjoaa matalalla kynnyksellä tukea jo ennaltaehkäisevästi elämän eri vaiheisiin. Perheen ei tarvitse itse kulkea palvelusta toiseen vaan tavoitteena on, että jokaisella perheellä on tarvittava tuki ympärillään, olipa se perhekahvilassa käyntejä, ryhmään osallistumista tai monialaisia verkostoja, jossa kaikki toimijat kulkevat perheen kanssa samaan suuntaan.

Tuiran ja Toppilan alueen asukkaiden tarpeita ja toiveita palveluista saatu MLL:n tekemästä kyselystä ja Ritaharjun perheiden toiveita on selvitetty työpajoissa.

s. 7

KUVA Juuso Haarala ja Oulun kaupunki Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeen valmistelussa ovat mukana Neil Peterson (kuva vas.), Laur Kaunissaare, Suvi Innilä (kesk.) ja Claudia Woolgar. He ovat kaikki konkareita kulttuuripääkaupunkihankkeissa edustamissaan kaupungeissa.

Kauemmas kuin vuoteen 2026 Englantilainen huippukonsultti Neil Peterson ja kulttuuripääkaupunkihankkeen taiteelliset asiantuntijat näkevät hakuprosessin investointina Oulun tulevaisuuteen.

P

arhaimmat esimerkit onnistuneista kulttuuripääkaupungeista ovat sellaisia, joissa paikalliset ihmiset ovat olleet mukana vaikuttamassa kaupungin kehittymiseen, toteaa englantilainen konsultti Neil Peterson.

Peterson oli mukana vuonna 2008 Liverpoolin kulttuuripääkaupunkitiimissä.

Sittemmin hän on työskennellyt useiden kulttuuripääkaupunkihankkeiden parissa.

Liverpoolin kulttuuripääkaupunkivuosi muutti merkittävästi kaupunkia kehittämällä kaupungin kulttuurikenttää ja luomalla uusia työpaikkoja.

– Hyvät vaikutukset ovat näkyvissä vielä kymmenen vuoden jälkeenkin.

Suomessa kulttuuripääkaupungin tittelistä vuodelle 2026 kisaavat Oulun lisäksi Savonlinna, Tampere ja Pirkanmaa.

Petersonin mukaan hyvän hakemuksen lähtökohtia ovat yhteisöllisyys, luova ajattelu sekä kaupungin kulttuurin että taloudellisen tilanteen kehittäminen.

Eniten tarvitseville Kulttuuripääkaupunkititteli myönnetään sitä eniten tarvitsevalle ja sen vuoksi Petersonin mukaan onkin virhe luetella hakemuksessa nähtävyyksiä tai kehua, miten hieno hakijakaupunki on.

Peterson muistuttaa, että hakuprosessiin osallistuminen kehittää jo itsessään kaupunkia, vaikka se ei tulisikaan valituksi.

– Monesti unohdetaan katsoa tulevaisuuteen ja kulttuuripääkaupunkihankkeiden pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Hyvät vaikutukset yltävät pitkälle tulevaisuuteen. Yhteisöllisessä hankkeessa kaikki voivat osallistua ja olla mukana kehittämässä Oulua.

s. 8

Oulun kulttuuripääkaupunkihakemusta sparraa kolme taiteellista asiantuntijaa. Heistä Suvi Innilän mukaan Oulu on tyypillinen esimerkki kaupungista, joka voi saavuttaa paljon sekä prosessista että itse vuodesta.

– Täällä on hyvä pohja luovalla ja taiteellisella sektorilla, mutta myös kehitettävää monella alalla.

Taiteelliset asiantuntijat vierailivat Oulussa ensimmäisen kerran elokuun lopussa.

Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen ohjelmajohtajana vuonna 2011 työskennelleen Innilän lisäksi asiantuntijoita ovat Tallinnan kulttuuripääkaupunkihankkeessa vuonna 2011 toiminut Laur Kaunissaare ja vuonna 2018 Leeuwardenin kulttuuripääkaupunkihanketta merkittävintä alueellista taidehanketta vetänyt Claudia Woolgar.

Vetovoimainen pohjoinen Laur Kaunissaare pohtii, että suuri osa Oulun potentiaalista on ”näkymätöntä”. Yksi esimerkki tästä on menestys IT-sektorilla.

– Ihmiset elävät täällä tavallista elämää ja toimivat samalla alallaan maailman huipputasolla.

Alueen ihmisissä piilee suuri voima.

Kaunissaare uskoo, että alueen ihmisissä piilee suuri voima. Hieman eristyksissä kaamoksen ja kylmyyden keskellä eläminen vaatii periksiantamattomuutta.

– Täällä täytyy todella haluta asioita, jotta ne tapahtuvat. Mikään ei tulee ilmaiseksi.

Ylipäätään pohjoisuus on yksi Oulun valttikorteista.

– Oulun sijainti pohjoisessa antaa sille seksikkyyttä. Jopa Itä-Eurooppa on koluttu läpi, mutta pohjoinen on Euroopan viimeistä tutkimatonta rajaseutua.

Woolgarin mukaan uniikkiuden pohtimiseen tulisikin käyttää aikaa. Innilä kehottaa miettimään lisäksi, mitä on se hyöty, jota Oulu voisi kulttuuripääkaupunkina tuoda Euroopalle.

Oululle vuosi voisi Innilän mukaan tuoda paljon. Myös Turussa vuoden 2011 vaikutukset näkyvät yhä. Vuotta varten kehitetty näyttely-, tapahtuma- ja työskentelytilojen yhdistelmä Logomo toimii aktiivisesti, ja kaupunkiin on jäänyt elämään uusia tapahtumia, kuten Neitsytperunafestivaali. Turku on kehittynyt ravintolakaupunkina, joka houkuttelee asiakkaita Helsingistäkin asti.

– Monet ravintolat ovat sanoneet, että alkusysäys muutokselle oli kulttuuripääkaupunkivuosi.

Vuosi toi kansainvälistä mediahuomiota, lisäsi yhteistyötä eri toimijoiden välillä, rakensi verkostoja ja näkyi positiivisesti taloudessa. Niin se näkyi myös Leeuwardenin taloudessa.

– Bisneskenttä on huomannut, että kulttuuri voi auttaa bisnestä, Woolgar sanoo.

Hanke vaatii paljon töitä, siksi Innilän mukaan kulttuuripääkaupungiksi pitää todella haluta.

– Sen halun olen nyt täällä nähnyt.

Sanna Roukala/Jenni Räinä

Vastaa Oulu2026-kyselyyn ja voita lahjakortti!

Millainen on mielikuvasi Oulusta ja kulttuuripääkaupunkihausta?

OSALLISTU KYSELYYN ja voita Ticketmasterin lahjakortti (arvo 75 €). Kyselyn toteuttaa kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Kyselyllä kerätään tietoa tutkimukseen, joka tukee Oulun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 hakuprosessia ja arvioi hankkeen vaikutuksia. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti Cuporessa, eikä niitä voi yhdistää yksittäiseen vastaajaan. Tutkimus ei myöskään kerää henkilötietoja.

OULU-POSTI

Valitse monivalintakysymyksistä itsellesi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille annettuun tilaan. Kyselyyn vastattuasi voit jättää yhteystietosi ja osallistua lahjakortin arvontaan. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Vastausaikaa on syyskuun loppuun asti.

Kyselyyn pääset osoitteesta: www.research.net/r/oulu2026.

Kiitos osallistumisestasi, mielipiteesi on tärkeä!

NRO3 - 2019

KUVA Juuso Haarala

YOLO (- You only live once) asiaa nuorille ja heidän perheilleen

Pelitarjonta ja retket kiinnostavat POHJANKARTANON OPPILAAT, yhdeksäsluokkalainen Silla Yrjänä ja kahdeksasluokkalainen Paavo Tapio pääsivät tutustumaan ensimmäistä kertaa uuteen nuorisotilaan.

Karjasillan kirjaston sivussa sijaitsevan huoneen toinen seinä on lasia, toisella seinällä on puolestaan kattava kokoelma lautapelejä, muun muassa Huojuva torni, Carcassonne ja Labyrintti.

Yrjänän mukaan tila näyttää kivalta.

– Ehkä täällä voisi olla lisää vielä paikkoja, joissa istua.

Nyt tilan keskellä on suurempi pöytäryhmä ja seinustalle on aseteltu oransseja tuoleja.

Silla Yrjänä ja Paavo Tapio uskovat, että alueen nuoret löytävät uuden nuokkarin tilat jo syksyn aikana.

Nuorisotila palasi Karjasillalle Uusi nuokkari sijaitsee remontoidun kirjaston monitoimitilassa ja hyödyntää toiminnassaan Pohjankartanon koulun tiloja.

K

esällä valmistunut Karjasillan kirjaston remontti toi alueelle pitkän tauon jälkeen oman kokoontumistilan nuorille. Edellinen Karjasillan nuorisotila lopetti toimintansa vuonna 2011.

Uusi nuokkari aloitti kirjaston tiloissa sijaitsevassa noin 40 neliön monitoimitilassa syyskuun alussa. Kirjastolla toimii aina kirjaston aukioloaikoina yksi nuorisotyöntekijä yhteistyössä kirjaston työntekijän kanssa. Vastaavanlainen kirjaston ja nuorisotilan yhdistelmä toimii jo Kaukovainiolla ja Laivakankaalla.

Kirjastossa sijaitsevalle nuokkarille ovat tervetulleita kaikki 7–17-vuotiaat, mutta kohderyhmää ovat erityisesti teini-ikäiset.

Alueellisen nuorisotyön palveluvastaava Teemu Vähä pohtii, että nuoret tarvitsevat kokoontumispaikkoja.

– Jos sellaisia ei ole, he hakevat jostakin paikan ja kokoontuvat siellä ilman aikuisen läsnäoloa.

Kotipesästä retkille Monitoimitilan seinälle tulee suuri näyttöruutu, josta voidaan katsoa yhteisiä sisältöjä tai jota voidaan käyttää pelaamiseen. Lisäksi tilaan tulee lautapelejä ja mahdollisuus askarteluun.

– Tilassa mahtuu olemaan kerralla 15–20 nuorta. Ajatus on, että huone on kotipesä, josta voidaan tehdä retkiä muualla.

Esimerkiksi biljardi- ja pingispöydät on sijoitettu Pohjankartanon koulun tiloihin, jossa nuoret voivat pelata ohjaajan valvonnassa. Teemu Vähän mukaan myös mahdollisuutta käyttää kotitalousluokan tiloja voidaan selvittää, mikäli nuorilla on kiinnostusta siihen.

Ylipäätään toiveena on, että nuoret itse vaikuttavat siihen, millainen nuo-

risotilasta tulee ja millaista toimintaa siellä ja talossa muutenkin järjestetään.

– Toiveena on, että tila hakisi oman muotonsa emmekä me tekisi liian valmista. Kyselemme nuorilta kovasti toiveita ja peräänkuulutamme heiltä aktiivisuutta ja osallisuutta.

Vähän mukaan kirjasto sopii nuorisotyön keskipisteeksi hyvin. Kirjaston työntekijä ja nuorisotyöntekijä toimivat työpareina, jolloin nuorisotyöntekijä voi jatkossa mahdollisuuksiensa mukaan olla apuna kirjaston töissä ja päinvastoin.

Nuorille puolestaan kirjastosta tulee luonteva ympäristö viettää aikaa.

– Samalla heidän rooliaan kirjaston asiakkaina saadaan vahvistettua, Vähä sanoo.

Sale saa nyt jäädä Paavo Tapiota houkuttelee jo huoneen pelivalikoima. Karjasillalla ei ole ollut nuorisotilaa moneen vuoteen ja tämä on Tapiollekin ensimmäinen kerta nuokkarilla. Yrjänän ja Tapion kaverit ovat jo miettineet, millaista toimintaa nuorisotila tuo mukanaan. Aiemmin alueen nuoret viettivät Karjasillan Salen luona aikaa. Nyt Karjasillalta on lähdetty viettämään aikaa Valkeaan tai Byströmin nuorisotaloon.

Yrjänä uskoo, että hän tulee viettämään syksyn mittaan nuorisotilassa aikaa. Ylipäätään hän luottaa siihen, että nuoret löytävät paikan.

– Kyllä varmasti tulee kävijöitä.

Nytkin monet jäävät pelaamaan tuntien jälkeen pingistä koulun aulaan.

Yrjänä pohtii, että tulevaisuudessa nuorisotilassa voisi järjestää esimerkiksi erilaisia kisailuja. Myös ajatus nuokkarilta tehtävistä retkistä saa innostuneen vastaanoton.

– Se voisi olla kiva. Voisi käydä esimerkiksi Tietomaassa tai kiipeilykeskuksessa, hän ehdottaa. Jenni Räinä

8.-luokkalaiset ideoivat turvallisuudesta YHTEENSÄ 500 yläkoulujen kasiluokkalaista eri puolilta Oulua yhdistää voimansa, kun Suomen suurimman ideakilpailun voittanut Gutsy Go jalkautuu syksyn ajaksi kaupunkiin. Nuoret kehittävät 50 erilaista luottamusta ja rauhaa vahvistavaa ratkaisua. Kaikki teot kuvataan ja videot jaetaan ensi-illoissa kaupunkilaisille sekä sosiaalisessa mediassa kaikille suomalaisille.

NRO3 - 2019

Gutsy Go Oulu toteutetaan osana Turvallinen Oulu -hanketta.

– On hienoa, että nuoret toteuttavat ideansa. Teot ovat arvokkaampia kuin puheet. Näin oululaisuus tulee tunnetuksi hyvistä teoista ja vaikuttavasta toiminnasta. Oulussa uskotaan yhdessä tekemiseen, joten haluamme tarjota kaikenikäisille monipuolisia osallistumismahdollisuuksia, sanoo kaupunginjohtaja Päivi Laajala.

OULU-POSTI

Mukana olevat koulut ja heidän ensiiltansa Finnkinossa ovat: Metsokankaan koulu (ensi-ilta 4.10.), Rajakylän ja Ylikiimingin koulut (ensi-ilta 15.11.).

Myllytullin ja Merikosken koulun oppilaat ovat jo omat ideansa toteuttaneet.

Ne ovat katsottavissa Gutsy Go:n verkkosivuilla.

Ensi-illat ovat avoimia kaikille, mutta paikkoja on rajoitetusti. gutsygo.fi s. 9

KUVAT Kati Valjus

harrastajakiittää

Satu Laakkonen vie pussitetut leivät lastauslaiturille rullakkoon.

Leivät pussitettu ja kylmälaitteiden kannet kiiltävät, ylävitonen! Mirjami Leinonen on aktiivisesti mukana asiakkaidensa työpäivässä ja huolehtii, että jokaiselle löytyy sopivat työtehtävät.

Ihan kuin oikeissa töissä Satu Laakkonen osallistuu toimintakeskus Majakan liikkuvaan työtoimintaan Jäälin K-Supermarketissa. Ohjaaja Mirjami Leinonen on työtehtävissä tukena ja apuna.

S

atu Laakkonen pyyhkii Jäälin K-Supermarketin kylmälaitteiden kannet tänään niin siisteiksi, että ne kiiltävät. Lastauslaiturilla ei ollut tänään paljoa siivottavaa, mutta kylmälaitteiden kansista löytyy aina sormenjälkiä. Työtehtävistä sovitaan kauppiaiden, Mika ja Mirkka Härkösen, kanssa.

– Joskus järjestelen hyllyjä ja toisinaan siivoamme pullonpalautushuonetta, Laakkonen kertoo monipuolisista työtehtävistään.

Laakkonen osallistuu toimintakeskusta Majakan liikkuvaan työtoimintaan. Oulun kaupungin työ- ja päivätoimintakeskukset järjestävät mielekästä työ- ja päivätoimintaa kehitysvammaisille, vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille.

Laakkosen mukana on aina ohjaaja Mirjami Leinonen sekä pieni ryhmä muita Majakan asiakkaita.

”Tykkään tulla töihin” Jäälin K-Supermarketissa joukko työskentelee keskiviikkoaamupäivisin.

– Työtoiminta tuo Sadun kaltaisille reippaille ja innokkaille tekijöille vaihtelua päiviin ja kokemuksen aidosta asiakaspalvelutyöstä, Leinonen sanoo.

Työtoiminta tuo vaihtelua päiviin ja kokemuksen aidosta asiakaspalvelutyöstä.

Hommat eivät ole liian kuormittavia ja ohjaaja varmistaa aina jokaisen vahvuuksia tukevat työtehtävät.

– Minulle kuuluu vanhojen leipien pussittaminen ja niiden vieminen lastauslaiturille rullakkoon. Olen hyvä siinä, Laakkonen selventää työnjakoa.

Tänään leipiä onkin melkoinen määrä.

Leinonen auttaa pussittamisessa ja hok-

sauttaa, jos säkki meinaa tulla niin täyteen, ettei sitä jaksa nostaa. Sitten otetaan toinen säkki.

Tiimivastaava Riitta Rousu korostaa liikkuvan työtoiminnan yhteiskunnallista merkitystä.

– Päiväpalveluiden näkyvyys ja tunnettavuus paranee. Toimimme osana yhteiskuntaa ja edistämme osallisuutta ja yhdenvertaisuutta, hän sanoo.

Työtoiminta on täysin vapaaehtoista.

– Mirjami vinkkasi, että tule kokeilemaan. Aluksi jännitin, mutta nykyään tiedän jo hommat ja tykkään tulla töihin, maaliskuusta saakka liikkuvassa työtoiminnassa mukana ollut Laakkonen kertoo.

Liikkuvaan työtoimintaan osallistuva asiakas saa työpanoksestaan pienen korvauksen, työosuusrahan.

– Säästän tällä hetkellä tietokoneen kaiuttimiin. Tykkään kuunnella musiikkia YouTubesta, Laakkonen paljastaa.

Viikon kohokohta Aamupäivän työrupeaman päätteeksi keitetään kahvit henkilökunnan taukohuoneessa.

– Täällä on monesti herkkuja, Laakkonen hymyilee.

Ja niinpä näyttää olevan nytkin. Aamupäivän uurastuksen päälle voi nauttia palasen piirakkaa vihreällä hillolla.

Kahvitauon jälkeen porukka palaa Majakkaan lounaalle. Iltapäivän töihin kuuluu Koitelin nuotiopaikkojen siisteyden tarkistaminen.

Laakkoselle keskiviikko on viikon kohokohta. Hän tervehtii kaupan asiakkaita kuin vanha tekijä.

Mikä monista tehtävistä on kaikkein mukavin?

– Pahvilaatikon nakkaaminen puristimeen! vastaus tulee empimättä. Kati Valjus

s. 10 OULU-POSTI NRO3 - 2019

Vinkki porrastreeniksi!

TEE KUTEN kolumnisti ja nosta kuntoasi porrastreeneissä. Tässä kolmen sarjan treeniohjelma käyttöösi.

1) Lämmittely Hölkkää (tai kävele) portaat ylös ja kävele alas. Toista kolme kertaa.

Jos naapuri niin minäkin!

2) Askelkyykkykävely Ota iso askel, jousta alas ja ponnista takajalka eteen. Mene portaat ylös asti, kävele alas ja toista 2–3 kertaa.

3) Dipit käsivarsille Istu ja laske jalat alemmalle portaalle. Laita kädet taakse niin, että kyynärpäät osoittavat taakse. Nosta kroppasi käsien ja jalkojen varaan ja tee niin monta dippiä kuin jaksat.

Haluatko helpommat tai haastavamman treenin? Tee enemmän toistoja, nopeuta tempoa

Senioreiden maksuton liikuntatapahtuma Ouluhallissa 3.10.2019 klo 10–14

tai hidasta. Loppujäähdyttelyksi käy vaikka pieni kävelylenkki.

Treeniin soveltuvat kuntoportaat löytyvät Ritaharjun fitness-puistosta ja Kaakkurin liikuntamaasta. Ehkä löydät sopivat rappuset myös muualta Oulusta.

OULUHALLISSA JÄRJESTETÄÄN lokakuun alussa uusi eläkeikäisille suunnattu liikuntatapahtuma. Päivän aikana on luvassa liikuntakokeiluja, toiminnallisia pisteitä, ajankohtaista tietoa liikunnasta ja hyvinvoinnista sekä päivätanssit.

Tapahtuman järjestävät Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry ja Oulun kaupungin liikuntapalvelut yhteistyössä urheiluseurojen ja järjestöjen kanssa.

Nelosluokkalaiset sanataiteen aarrearkulla

Ajattele, että kaupunki tekee meille tällaiset!

KUVA Ari Halonen

SANATAITEEN AARREARKKU kurkistaa lukuvuoden aikana nelosluokkalaisten kanssa metsään. Arkku innostaa avaamaan kirjan kannet ja heittäytymään sanojen vietäväksi seitsemän kotimaisen kirjan ja arkusta löytyvien kirjoihin liittyvien yksityiskohtien avulla. Kuhunkin kirjaan on myös kirjoittamaan innostavia ja teemaa syventäviä sanataideharjoituksia.

Itse arkku on kuvataiteilija Heidi Kestin ja lavastaja Petri Haapakosken yhdessä tekemä taideteos, joka sisältää kaiken tarvittavan metsäiseen seikkailuun. Arkku on ideoiNRO3 - 2019

K

esälomien jälkeinen tapaaminen kaverini ja naapurini kanssa – kutsutaan häntä tässä vaikkapa Villeksi – eteni tätä kolumnia ajatellen uskottavuuden rajoilla.

– Mitäs sinä? kysyin.

– Sinne Kaakkurin liikuntamaahan on tullut mäkiportaat. Kävin siellä vasta ja on aivan mahtava juttu. Ajattele, että kaupunki tekee meille tällaiset! Kyllä saa olla tyytyväinen, Ville intoili.

Edeltävä on täyttä totta. Samoin se, että saan liikuntaherätyksen kutakuinkin kahden vuoden välein. Vuosi sitten olin itse suvantovaiheessa, mutta oli Villen vuoro aloittaa intomielinen liikuntaharrastus. Olen seurannut sitä sivusta vähän kateellisenakin: alkuhuumaa on seurannut silminnähtävä kunnon kohoaminen. Ennen kaikkea virtaa näyttää riittävän.

– Tekeehän se hyvää myös pääkopalle, Ville kommentoi huomiotani.

Itse totesin kärsineeni jo pitkään epämääräisistä uniongelmista: Kun unen lopulta saa, se on katkonaista ja lopulta jaksamisen määrä jää kauas naapurista. Tämä on monelle tuttua, samoin seuraus. Kun ei liiku, ei jaksa ja hyvin pian ei jaksa liikkua.

Näin kuitenkin tilaisuuteni koittaneen. Sovimme iskevämme Kaakkurin liikuntamaahan jo seuraavana iltana.

Liikuntaportaat kohoavat Kaakkurissa vanhan täyttömäen huipulle saakka. Leveyttä on tarpeeksi siihen, että kaikenkuntoiset kiipeäjät mahtuvat yhtä aikaa harjoittelemaan. Sykkeen saa noustessa omaan tahtiin koholle ja se laskee samalla, kun kävellään tai lönkötellään portaiden vierustaa pitkin niiden juurelle. Keskivaiheilla on myös tasaisia taukopaikkoja. Askellus tuntuu mukavalta niin rauhallisessa nousussa kuin rivakassa juoksuvauhdissakin.

tu Valveen sanataidekoulussa ja sen ja tehtävät ovat suunnitelleet sanataideopettajat Anna Anttonen ja Kati Inkala.

Metsä-aarrearkku on neljänsien luokkien oma sanataiteellinen kulttuurikasvatuskokonaisuus, joka sitoutuu osaksi opetussuunnitelmaa. Arkkuja on viisi kappaletta ja yksi arkku voi olla yhdellä koululla lainassa kuukauden.

Tutustu aarrearkkuun verkossa: www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/ sanataiteen-aarrearkku OULU-POSTI

Meitä oululaisia ei taideta kehua hyviksi jonottajiksi, mutta samoihin portaisiin me mahdumme mallikkaasti. Sekaan mahtuu kuntotasoon tai ikään katsomatta jokainen. Vaikka aikaa tai toistoa kertyy eri tavalla, pitkien portaiden haaste on jokaiselle yhteinen.

Porrastreenaajien lisäksi mäkeä kiertävät maastopyöräilijät, joille on rakennettu ympäristöön useita reittejä. Täyttömäeltä laskee kaksi alamäki-endurohenkistä polkua kallistettuine kaarteineen. Laskujen ja lyhyiden nousujen rytmittämät reitit kulkevat mäkeä alas tiiviissä sykkyrässä. Matalaan mäkeen on saatu näin yllättävän pitkät reitit, joita innostuin vielä kiertämään porrastreenin päälle läskipyörällä.

Vietettyämme liikuntamaassa vähemmän kuin tunnin tunsin elämänlaadun jo kohenneen. Kertakäynnillä haaviin jäi havainto siitä, että meille oululaisille on toden totta luotu aivan uudenlainen ja uudella tapaa liikkumaan kannustava ympäristö.

Ja mikä parasta, seuraavat yöunet olivat parhaat, mitä muistan pitkään aikaan nukkuneeni.

Keski-ikäistyvä perheenisä joka huomasi, että ihminen liikkuu, kun ei ole paikoillaan.

s. 11

Sairaanhoidollista tukea myös iltaisin ja viikonloppuisin Oulussa halutaan panostaa ikäihmisten terveyspalveluihin. Liikkuva sairaanhoitaja mahdollistaa virka-ajan ulkopuolella tukea ja palveluita.

O

ulun kaupunki ja PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiiri ovat yhteistyössä kehittäneet toimintamallin, joka tukee ikäihmisten turvallista ja toimintakykyisestä kotona asumista. Malli tuo sairaanhoitajan lähemmäksi asiakkaita myös virka-ajan ulkopuolella.

Kotona asumisen tuen keskuksessa eli Kotaksessa toimii sairaanhoitajan puhelintuki, joka palvelee päivittäin kello 7–22. Keskuksessa toimii myös liikkuva sairaanhoitaja, joka työskentelee arki-iltaisin kello 14.30– 21.30 ja viikonloppuisin kello 9–18.

Tuki on tarkoitettu Oulun kaupungin palveluiden piirissä oleville ikäihmisille omaishoidossa, kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Myös ammattilaiset voivat konsultoida sairaanhoitajaa esimerkiksi potilaiden kotiutukseen tai voinnin muutoksiin liittyen.

Uusia asiakkaita Kun kotihoidon asiakkaat ovat sairaanhoitajalle tuttuja, liikkuva sairaanhoitaja tapaa asiakkaansa usein ensimmäistä kertaa.

– Kun ei ole tiedossa, miten asiakas normaalisti käyttäytyy tai onko hänelle tyypillistä vaikkapa matala verenpaine, tutkiminen voi olla haastavampaa, toteaa Lukka.

Palvelussa on hänen mukaansa paljon hyvää, jos se toimii optimaalisesti.

– Kotihoidon työntekijä ei pysty seuraamaan asiakkaan vointia kuin lyhyesti esimerkiksi iltaisin, koska hänellä on vielä pitkä lista muita käyntejä. Silloin on hyvä saada liikkuva sairaanhoitaja käymään paikalla.

Asiakkaan kannalta on miellyttävämpää, ettei päivystykseen tarvitse lähteä, jos tarvittavat kokeet ja mittaukset voidaan tehdä kotona.

Lukan mukaan asiakkaan kannalta on myös miellyttävämpää, ettei päivystykseen tarvitse lähteä, jos tarvittavat kokeet ja mittaukset voidaan tehdä kotona.

– Liikkuva työ tuntuu varsin mukavalta, ja päivystysluonteisuus tuo kivaa vaihtelua kotihoidon sairaanhoitajan arkityöhön, kiittelee 2,5 vuotta kotihoidossa työskennellyt Lukka. Titta Vilpa

KUVA Maiju Pohjanheimo

Sairaanhoitajan ja lääkärin yhteistyötä Puhelintuessa työskentelevä Kotas-sairaanhoitaja lähettää liikkuvan sairaanhoitajan matkaan.

– Asiakkaat tulevat päivystysluonteisesti eli toisina päivinä on kiireempää kuin toisina, kertoo liikkuva sairaanhoitaja Anni Lukka.

Tyypillinen asiakastapaus on Lukan mukaan palvelukodin tai kotihoidon asiakas, jonka yleistila on laskenut.

– Käytämme asiakkaan yleistilan heikentymisen tunnistamiseen NEWS-riskipisteytystä, jossa tutkimme ja mittaamme asiakkaan hengitys- ja syketaajuuden, happisaturaation, verenpaineen, tajunnan ja ruumiinlämmön.

Mittaustulosten, NEWS-yhteispisteiden ja asiakkaan voinnin mukaan sairaanhoitaja voi tarvittaessa konsultoida myös päivystävää lääkäriä.

– Usein lääkäri pyytää ottamaan asiakkaalta pika-CRP:n tai virtsanäytteen, kertoo Lukka.

Tuhatta ja sataa VIIME KEVÄTKAUDELLA startannut erityistä tukea tarvitsevien nuorten teatterikurssi Tuhatta ja sataa! aloitti uuden lukukauden syyskuun alussa. Kurssilla tutustutaan teatterin perusteisiin teatteriharjoitusten ja -leikin kautta. Kurssilla tehdään myös teatteri- ja improvisaatioharjoituksia sekä fyysistä ilmaisua rennossa ilmapiirissä pilke silmäkulmassa.

Kerho vahvistaa erityisnuorten vuorovaikutus- ja itseilmaisutaitoja ja kehittää luovuutta. Myös keväällä aloittanut erityislasten ja -nuorten animaatiokerho jatkaa syksyllä. Kerhot lisäävät erityislasten ja -nuorten harrastusmahdollisuuksia taiteen ja kulttuurin parissa.

Tuhatta ja sataa -ryhmä kokoontuu Tiernan koululla tiistaisin klo 16.15–17.45. Kurssi on suunnattu 12-vuotiaista nuoriin aikuisiin. Ilmoittautuminen Oulu-opiston verkkosivuilta.

Animaatiokerho on täynnä.

Teatterisyksy kutsuu – Osta liput Oulu10:stä OULU10:STÄ ostat Oulun teatterin liput. Katso ohjelmisto teatteri.ouka.fi.

Oulun, Kiimingin ja Haukiputaan Oulu10-palveluissa tarjotaan myös useita Oulun joukkoliikenteen palveluita: • uuden kortin hankinta ja lisälataukset • lipputuotteen ikäryhmän tai vyöhykkeen muutokset • Kela-koulumatkatukiliput ja niiden lisälataukset • 25-vuotiaan ja sitä vanhemman opiskelijan lipun ensiosto • työsuhdematkaliput • netistä ostetun lisälatauksen siirtäminen kortille.

Järjestöneuvoja on paikalla Oulu10:ssä keskiviikkoisin iltapäivällä kello 12–15.

Järjestöneuvonta on tarkoitettu vaikeassa elämäntilanteessa oleville henkilöille, jotka tarvitsevat kevyttä tukea tilanteensa ratkaisemiseksi.

Kelan palveluasiantuntija on tavattavissa torstai-iltapäivisin kello 12–16. Häneltä saat henkilökohtaista palvelua Kelaan liittyvissä asioissa.

OULU10, Torikatu 10 palvelee ma–to 8–18, pe 8–16 Muut Oulu10:n asiointipisteet, tarkista palveluajat www.ouka.fi/asiointi p. 08 558 558 00 WhatsApp 040 011 1001 oulu10@ouka.fi

Oulun kaupunki

Anni Lukalle liikkuvan sairaanhoitajan työ tuo mieluisaa vaihtelua.

Oulunkaupunki

s. 12 OULU-POSTI NRO3 - 2019

KUVA Samuli Skantsi

– Kielten opiskelussa kannattaa muistaa myös matka, ei pelkkä päämäärä. Paitsi kielten osaaminen, myös kielten opiskelu on kivaa. On älyttömän palkitsevaa huomata, miten on kehittynyt kielessä ja osaa käyttää sitä, toteaa Emilia Blomberg.

Kielten kimppuun jo ekaluokalla Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla. Lääketieteen opiskelija Emilia Blomberg kertoo, mitä kielten opiskelu ja osaaminen on tarjonnut hänelle.

A

lakouluikäiset aloittavat A1-kielen opiskelunsa ykkösluokalla. Jokainen Oulun alakoulu tarjoaa vähintään kahta eri A1-kielivaihtoehtoa eli englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, espanjaa tai venäjää.

– Tämän syksyn ekaluokkalaiset valitsevat kielen loka–marraskuun vaihteessa ja aloittavat opiskelun yhdellä tunnilla viikossa tammikuussa 2020, kertoo kehittäjäopettaja Pauliina Kanervo.

Ykkösluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen järjestetään tänä syksynä kieliinfoiltoja, joihin myös esikouluikäisten vanhemmat voivat osallistua. Lisäksi eskari-ikäisten vanhemmat kuulevat kielivalinnoista Eskarista ekalle -illoissa. Infoilloissa oppilaat ja vanhemmat saavat tutustua eri kieliin kielisuihkujen kautta.

Kielten rakastaja Oululaissyntyinen, tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa opintonsa aloittanut Emilia Blomberg valitsi aikoinaan saksan A2kieleksi viidennellä luokalla, koska oli aloittanut englannin A1-kielena kolmosluokalla.

– Toisen A-kielen valinta oli minulle itsestäänselvyys, koska olin kiinnostunut kielistä, ja englanti tuntui helpolta. Luokassamme kannustettiin A2-kielen valintaan, ja myös vanhempani olivat toisen kielen ja saksan kannalla. Itse olisin ehkä valinnut venäjän, mutta opiskelin sitä myöhemmin lukiossa.

Saksan valitseminen johtui Blombergin mukaan myös käytännön syistä. Kun

NRO3 - 2019

omaan kouluun Knuutilankankaalle muodostui saksanryhmä, kielen opiskelua varten ei tarvinnut kulkea muualle.

Blomberg kiittelee opettajansa Hanna Kukkosen opetusmetodeja.

– Hän laittoi meidät käyttämään kieltä, joten ensimmäiset onnistumisen kokemukset tulivat heti. Muistan vieläkin, miten loistava fiilis oli osata esitellä saksaksi oma perheensä!

mielestäni aloittaa A2-kielenäkin, kommentoi Kanervo.

Kehittäjäopettaja korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä työelämässä, ja kertoo itsekin käyttävänsä suomen lisäksi englantia, ruotsia ja saksaa.

– Eri kielten osaajia tarvitaan aina. Esimerkiksi Oulun yliopiston saksan opiskelijat työllistyvät hyvin kielitaitonsa ansiosta.

Ajattelin Wienissä moneen kertaan, etten olisi nyt tässä, jos en olisi aloittanut saksan opiskelua alakoulussa.

Opiskelua ja työntekoa Emilia Blomberg on viihtynyt saksankielisissä maissa niin vaihto-oppilaana kuin au pairinakin. Paikallisiin tutustuu hänen mukaansa eri tavalla, kun puhuu maan kieltä.

– Wienissä opiskelin yliopistossa kemiaa au pair -hommieni ohella, tanssin

Saksa alkoi sujua toden teolla lukioaikana, jolloin Emilia pääsi käyttämään kieltä kahden viikon Rotary-kesävaihdossa.

– Yhtäkkiä ympärilläni puhuttiin saksaa, eikä auttanut kuin hypätä mukaan.

Silloin tajusin, että pärjään saksalla monenlaisissa tilanteissa.

balettia saksankielisen opettajan ohjauksessa ja soitin poikkihuilua itävaltalaisessa orkesterissa. Mikään noista ei olisi ollut mahdollista ilman saksan taitoa.

– Ajattelin Wienissä moneen kertaan, etten olisi nyt tässä, jos en olisi aloittanut saksan opiskelua alakoulussa.

Jatkossa Blomberg aikoo prepata ruotsiaan ruotsinkielisten opiskelukavereidensa kanssa. Saksakaan ei ole jäämässä unholaan.

– Lähtisin mielelläni kesätöihin tai opiskelijavaihtoon saksankieliseen maahan. Myös töitä hakiessa on iso valtti, jos osaa englannin lisäksi jotain muuta kieltä sujuvasti. Olenkin brändännyt itseäni kielitaidon kautta, sillä se erottaa usein muista hakijoista. Titta Vilpa

Ekaluokkalaisten vanhemmat huomio!

KIELTEN OPISKELU alkaa jatkossa ensimmäisellä luokalla koko Suomessa. Oulussa tulevat ekaluokkalaiset aloittavan ensimmäisen vieraan kielen (A1-kieli) opiskelun tammikuussa 2020.

Kielen käyttöä ja kuuntelemista 1.–2. luokalla opetuksen pääpaino on suullisessa kielitaidossa. Tutkimusten mukaan varhaisemmin kielenopiskelun aloittaneet ymmärtävät kuulemaansa kieltä paremmin, uskaltavat käyttää sitä ja ovat motivoituneempia opiskelijoita.

– Toivon, että A1-kielinä aloitettaisiin muitakin kieliä kuin englantia. Englannin asema Suomessa on vahva ja sille altistutaan jatkuvasti, joten sen ehtii

NYKYISET EKALUOKKALAISET tekevät A1-kielivalinnan loka–marraskuussa 2019. Oma luokanopettaja ja/tai rehtori tiedottaa asiasta Wilman kautta.

TULEVAT EKALUOKKALAISET eli syksyllä 2020 koulunsa aloittavat tekevät kielivalinnan jo esikouluvuoden aikana. Asiasta tiedotetaan Eskarista ekalle -illoissa ja valinta tehdään Wilmassa.

OULU-POSTI

s. 13

KUVAT Oulun kaupunki

kaupunkirakentaa

Varjakansaaren sahakonttori on komea ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus.

Osta pala Oulun historiaa Ekoretriitti Varjakansaareen vai kulttuurikahvila kasvonkohotukseen valmistautuvassa Tuiranpuistossa? Investointeihin ja rakennushistoriaa arvostaviin peruskorjauksiin valmiiden toimijoiden ratkaisun hetket lähenevät, kun kaupunki valmistautuu historiallisten kiinteistöjen myyntiin Varjakansaaressa ja Tuiranpuistossa.

V

arjakansaaressa Oulun omistuksessa on sahakonttorin ja neljän asuinkäytössä olleen pienen paritalon kokonaisuus.

Kiinteistöt muistuttavat jo 1930-luvulla päättyneestä sahayhdyskunnasta ja aikanaan Pohjoismaiden suurimmasta höyrysahasta. Vakituisia asukkaita saaressa asui vielä 1950-luvulla, mutta viimeiset kesäasukitkin on nähty paikalla viimeisen kerran 1990-luvulla.

Kaavoitusarkkitehti Satu Piispanen sanoo, että rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kiinteistöt edustavat 1920-luvun klassismia.

Kiinteistöt voidaan myydä ryhmänä tai yksitellen. Kiinnostuksestaan voi kertoa kaupungin suuntaan jo nyt, mutta varsinainen julkinen myynti aloitetaan näillä näkymin keväällä.

Ostajalta odotetaan realistista korjaus- ja käyttösuunnitelmaa.

Varjakansaaren rakennukset ovat saaneet olla vuosikymmenet rauhassa.

– Alueella ei ole uudisrakennuksia, eikä vanhoja kiinteistöjä ole tietääkse-

ni remontoitu lasivilloilla ja muoveilla.

Lähtökohtana on, että rakennukset ovat korjattavissa, Piispanen sanoo.

Myös tekninen isännöitsijä Sakari Kela pohtii, että pysähtyneisyyden tila on säästänyt Varjakansaaren rakennukset paljolta.

– Ostajalta odotetaan realistista korjaus- ja käyttösuunnitelmaa, joten kiinteistöjä ei tulla myymään aivan kenelle tahansa. Historia on edelleen nähtävillä myös saaressa, kunhan sahan vanhat rakenteet vain raivataan esiin.

Tuiranpuiston tulevaisuus kirkastuu Tuiranpuistossa vanha ylilääkärin asuintalo on rakennettu vuonna 1909 ja viereinen saunarakennus 20 vuotta myöhemmin. Kiinteistön myyntiä on jo valmisteltu, mutta myynti etenee Tuiranpuiston uuden asemakaavan hyväksynnän jälkeen. Asemakaava-arkkitehti Uki Lahtinen odottaa, että kaavaehdotus tulee esille lokakuun mittaan. Samalla järjestetään uusi yleisötilaisuus.

Tuiranpuiston asemakaavaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa. Keväällä yleisötilaisuuteen saapui satakunta osanottajaa.

– Tuiranpuiston henki tulee säilymään hyvin paljon samanlaisena. Puisto saa kasvonkohotuksen, jossa sen vetovoi-

maa lisätään reiteillä ja valaistuksella, Lahtinen summaa.

Osa kiinnostuneista on jo käynyt tutustumassa tarkemmin ylilääkärin asuintaloon. Suojeltua taloa ei voi kaavankaan perusteella ostaa asuinkäyttöön, mutta siihen voi perustaa esimerkiksi kahvilan tai sijoittaa muun palvelun.

Asuintalo on ollut kaupungin käytössä edellisvuoteen saakka. Kesällä 2018 siinä toimi kahvila.

Ylilääkärin asuintaloa on peruskorjattu ja eristetty vuosien varrella ja siinä on koneellinen poistoilmanvaihto. Tekninen isännöitsijä Kela sanoo, että kuntotutkimuksessa on avattu rakenteita, mutta loputtomiin kosteusvaurioiden olemassaoloa ei voida sulkea pois.

– Talo on kohtuu kopakassa kunnossa, mutta vaatii jonkinnäköistä peruskorjausta. Juha-Pekka Honkanen Lisätietoja myyntikohteista: ouka.fi/myytavatrakennukset

Tuiranpuiston ylilääkärin asuintalo myydään huutokaupalla marraskuussa.

s. 14 OULU-POSTI NRO3 - 2019

Kaavaillaan parempaa kaupunkia Sanomattakin selvää – Oulu uudistuu nyt nopeaan tahtiin. Kurkistamme lyhyesti kolmeen erilaiseen kaavoituskohteeseen. Lisää tietoa löydät verkosta: ouka.fi/kaupunkisuunnittelu.

Ilmakuva kaakosta

KUVA Oulun kaupunki

KUVA PAVE Arkkitehdit Oy

TEKSTIT Päivi Brink

Nokkalan koulusta hotelli

Kulttuuriympäristöjen teemayleiskaava päivitetään 1. Mikä on kulttuuriympäristöjen teemayleiskaava?

Se tarkastelee valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä sekä muinaismuistoja koko Oulun alueella. Tavoitteena on kuvata kulttuuriympäristöä ja lisätä tietoisuutta sen arvoista. Laadittava kaava tarkentaa uuden Oulun yleiskaavaa ja päivittää arvokkaat kulttuuriympäristöt. Kaupungille asukkaiden arvokkaaksi ja omaksi kokema rakennettu ympäristö on vetovoimatekijä.

2. Mitkä tahot osallistuvat teemayleiskaavan luomiseen? Mitkä ovat prosessin vaiheet?

Yleiskaava laaditaan yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen kaavoitusyksikössä, ja hanketta ohjaa kaupungin kulttuuriympäristötyöryhmä. Kuntalaisten laajaan osallistamiseen tähtäävä työ käynnistyi kaikille avoimella Minun kulttuuriympäristöni Oulussa -kyselyllä. Tulossa on myös työpajoja ja yleisötilaisuuksia. Kaavaluonnos 2020, -ehdotus ja hyväksyminen ajoittuvat vuoteen 2020–2021.

Asiantuntijat: kaavoitusarkkitehdit Pia Krogius ja Anja Röpelinen

Viitesuunnitelma 18.2.2019 www.pavearkkitehdit.fi | office@pavearkkitehdit.fi

2. Miten kaavoituksessa huomioidaan suojelutarve?

Kaavamuutoksen yhteydessä Nokkalan koulu suojeltiin rakennushistoriallisen selvityksen jälkeen. Suojelupäätös rajoittaa erityisesti rakennuksen julkisivuun tehtäviä muutoksia. Rakennuksen sisäpuolelle saa kuitenkin tehdä rajattuja muutoksia, jotta se vastaa käyttötarkoituksen muuttumista.

Asiantuntija: asemakaava-arkkitehti Uki Lahtinen

Hukkalämpö käytössä Kaukovainiolla 1. Missä näkyy, että Kaukovainiota kehitetään osana EU:n Making-City-hanketta?

Hanke edistää kaupunkien vähähiilisyystavoitteita. Oulun pilottikohde sijaitsee Kaukovainion keskuksessa, johon rakennetaan innovatiiviseen energiaratkaisuun perustuva kokonaisuus.

Pilottikohteessa tuotetaan energiaa ja hyödynnetään hukkalämpöä siten, että se on lähes energiaomavarainen. Kohteessa esitellään lämpöpumppuja, joiden lämmönlähteinä ovat rakennusten poistoilma ja kaukolämmön paluuvesi. Kaupan kylmälaitteissa käytetään kylmäaineena hiilidioksidia. Ylimääräistä lauhdelämpöä voi syöttää kaukolämpöverkkoon.

ouka.fi/kulttuuriymparistokaava NRO3 - 2019

Nokkalan koulu kaavahanke Ilmakuva kaakosta

KUVA Linja Arkkitehdit Oy

1. Muuttuuko koulun käyttötarkoitus?

Vuonna 1904 rakennettu Nokkalan koulu eli Laanilan kansakoulu toimi peruskouluna aina 2000-luvun alkuun asti. Sen jälkeen koulun tiloissa on toiminut arkkitehtitoimisto PAVE Arkkitehdit, joka osti Nokkalan koulun keväällä.

PAVE remontoi koulusta boutique-hotellin, johon tulee noin 30 huonetta. Koulun viereen rakennetaan kaksi uudisrakennusta. Alueelle tulee myös ravintola ja PAVE Arkkitehtien toimisto. Jokinäkymät Hintantieltä ja Nokkalan veneilykeskus säilyvät ennallaan. Tontille ajamiseen tulee pieniä muutoksia.

18.003 L-102.1

OULU-POSTI

2. Mitä muutoksia Kaukovainiolle on tulossa?

Kaukovainion keskuksen asemakaavan pohjalta on toteutettu uusi liikekeskus ja sen kadut.

YIT rakentaa asuinkerrostalon, ja Sivakka puolestaan peruskorjaa rakennuksiaan uudisrakentamisen lisäksi. Liikennejärjestelyjä Kaukovainion keskuksen ympäristössä on muutettu uudisrakentamisen myötä.

Asiantuntijat: projektipäällikkö Samuli Rinne ja kaavoitusarkkitehti Antti Määttä ouka.fi/kaukovainio s. 15

meilläosataan

Kauppojen hävikki laatukäyttöön Uusi oululainen yritys CirclMeal Oy jalostaa kauppojen hedelmä- ja vihanneshävikkiä muun muassa lounasravintoloiden käyttöön. Kaikki sai alkunsa Jätteiden yöstä neljä vuotta sitten.

S

KUVAT Petteri Mustonen

yyskuussa Oulussa aloitti tiettävästi Suomen ensimmäinen yritys, joka valmistaa kauppojen hävikkikasviksista tuotteita lounasravintoloiden käyttöön.

Yhdeksän eri tahon perustama yhteisyritys CirclMeal aloitti toimintansa Limingantullissa Alasintiellä.

Kaikki sai alkunsa neljä vuotta sitten.

Tuolloin kunnallinen jätehuoltoalan yritys Kiertokaari pyysi Ravintola Tuban ja Rauhalan ravintoloitsija Anne Mikkolaa järjestämään Jätteiden yö -tapahtumaan ruokailun. Mikkola sai idean valmistaa ruuan kauppojen hedelmä- ja vihannesosastojen hävikistä. Se sopi Kiertokaaren toimitusjohtaja Markku Illikaiselle. Myös Kiertokaaren toiveena on havahduttaa asiakkaitaan siihen, että ensimmäinen askel kierrätyksessä on vähentää syntyvän jätteen määrää.

– On hyvä, jos esimerkiksi kauppojen hävikkiruokaa voitaisiin hyödyntää ravintoloiden ruoantuotannossa. Jos biojätettä kuitenkin tulee, se tulisi muistaa lajitella erikseen biojäteastiaan, Illikainen sanoo.

Mikkola otti yhteyttä paikallisiin marketteihin, joista kolme neljästä lähti mukaan tapahtumaan.

– Tapahtuman jälkeen Raksilan Citymarketin kauppias Marja Hentilä kysyi, miksi emme voisi tehdä yhteistyötä koko ajan.

Yhteistyö jatkui tapahtumaa seuraavana päivänä.

Ravintoloitsija Anne Mikkolan idea kauppojen hävikkiruoan hyödyntämisestä on luonut Ouluun uuden yrityksen myötä työpaikkoja.

Hedelmiä makeimmillaan Isoimpien markettien hedelmä- ja vihannesosastolla tulee päivittäin jopa 40–250 kiloa hävikkiä. Mikkolan ravintolat alkoivat ostaa hävikkikasviksia marketista laatikkohinnalla tiistaista lauantaihin. Ravintolan keittiössä niistä valmistettiin salaatteja, kasvislisäkkeitä ja kasvisruokia.

– Asiakkaat ovat ronkeleita ostamaan hedelmiä kaupoista silloin, kun ne ovat parhaimmillaan. Tomaatit, nektariinit ja mangot eivät enää vähän pehmeinä kelpaa kuluttajille.

Ruuanvalmistuksessa laatu syntyy puolestaan juuri kypsien, mehukkaiden hedelmien ja kasvisten käytöstä.

Mikkolan luotsaamissa ravintoloissa alettiin kiinnittää tarkemmin huomiota omaankin ruokahävikkiin. Yleensä lounasajan viimeinen tunti on ”kitutunti”, jolloin asiakkaita ei juuri ole. Tuba alkoi myydä tuolloin lopun lounaan selkeästi pienemmällä hinnalla. Nyt viimeisellä tunnilla on aina lounastajia ja ruokahävikin määrä on pienentynyt huomattavasti.

– Ylipäätään valmistamme lounaalle ruokaa jaksoittain sen mukaan, miten väkeä liikkuu.

Oma hävikki minimoidaan käsittelemällä kasviksi niin, ettei turhaa perkuuhävikkiä tule. Nuupahtaneet yrtit voidaan hyödyntää yrttiöljyjen tai peston raakaaineena.

Hävikistä bisnes Hävikkihedelmien ja vihannesten käsittely vei ravintolassa aikaa ja tilaa. Kun Mikkola esitteli tapahtumissa ravintoloiden konseptia, hän esitteli samalla ideaa siitä, että hevi-hävikin voisi käsitellä ulkopuolinen yritys. Viime syksynä Mikkolan viesti tavoitti useamman vuoden kiertotaloudessa toimineen Sakari Kiviniemen.

Kiviniemi vetää CirclMeal-yritystä, joka työllistää alkuvaiheessa keittiömestarin lisäksi neljä työntekijää. Toimintaa pilotoidaan valmistamalla kasvis- ja hedelmäjalosteita Tuban ja Rauhalan käyttöön.

Asiakaskuntaa on tarkoitus laajentaa nopeasti.

– Raaka-aine ei tule loppumaan. Myös asiakaspotentiaalia löytyy. Alueella toimii esimerkiksi runsaasti lounasravintoloita, Kiviniemi sanoo.

Tuotteiden hinta tulee olemaan asiakkaille edullinen, mutta laadusta ei tingitä.

– Tarjoamme ykkösluokan tavaraa. Jenni Räinä

MegaMatchmaking 2019

Kuorsaako vieruskaveri?

OULUN SUURIN rekrytointitapahtuma MegaMatchmaking yhdistää jälleen oululaiset työnhakijat ja työnantajat tiistaina 24.9. klo 9–14 Oulun teatterilla.

Tänä vuonna tapahtuman teemana on oman urapolun rakentaminen ja tulevaisuuden työelämään valmistautuminen. Ohjelmassa on muun muassa kolme uratarinaa onnistumisineen ja karikkoineen.

Pienen näyttämön lämpiössä vinkkejä työnhakuun ja kouluttautumiseen saa mukavasti kahvikupposen äärellä.

TULIKO nukuttua huonosti? Vaivasiko jokin ärsyttävä ääni untasi? Pistäpä korviisi oululaiset QuietOnen vastamelunappikuulokkeet niin johan alkaa uni maistua.

Pienet ja kevyet nappikuulokkeet blokkaavat matalien äänitaajuuksien melua, johon tavalliset korvatulpat eivät pysty. Toimivat loistavasti myös avokonttorissa tai lennolla.

Paikalla on myös CV-valokuvauspiste, jossa työnhakijat voivat maksutta saada ammattilaisen ottaman valokuvan ansioluetteloonsa.

Tervetuloa mukaan! Maksuttoman tapahtuman järjestävät BusinessOulu, Kohtaantoa valmennuksella -hanke (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto. megamatchmaking.fi

quieton.com

s. 16 OULU-POSTI NRO3 - 2019

KUVAT Juuso Haarala

turistinakotikaupungissa

Arja Ollila haastaa seuraavaksi kotikaupungin turistiksi Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan, Päivi Merilän.

Arja Ollila on Tuiran sairaalassa syntynyt alkuperäinen oululainen. Viidennellä luokalla luokkakaveri pyysi hänet mukaansa Raatin nuorisotalolle soittotunnille.

Soittimeksi valikoitui trumpetti, ja lopulta musiikista tuli myös työ.

Puhallinmusiikin ja pohjoisen valon kaupunki Arja Ollilla, 53, on trumpetinsoiton lehtori Oulun konservatoriosta. Hänen Oulunsa kuulostaa puhallinmusiikilta.

S

oittoharrastukseen ja -ammattiin kytkeytyvät myös kotikaupungin tärkeät paikat. Yksi merkityksellisimmistä on Raatin nuorisotalo Raatin saaressa.

– Siinä talossa aloitin trumpetinsoiton harrastamisen yli neljäkymmentä vuotta sitten ja siellä olen viettänyt elämästäni todella paljon aikaa, Ollila sanoo.

Talolla on myös mielenkiintoinen ja pitkä historia: sen puupuoli on toiminut jo 1800- ja 1900-lukujen taitteessa ravintolana. Entisessä suojeluskuntatalossa on toiminut aikoinaan myös suojeluskunnan soittokunta ja sittemmin siellä ovat harjoitelleet monet orkesterit.

– Talo on tai on ainakin ollut oikea puhallinmusiikin koti meille kaikille puhallinmusiikin harrastajille. Nykyään NMKY:n omistuksessa oleva talo on edelleen aktiivisessa käytössä.

Raattiin tultiin usein suoraan koulusta ja siellä vietettiin aikaa iltamyöhään.

Lapsena Raatin talo oli Ollilan mielestä jännittävä torneineen ja kerroksineen. Jännittävää oli myös silloin, kun kouluaikoina oikaistiin Raattiin teatterin kulmalta jään yli.

NRO3 - 2019

– Vaskipuhaltimia ei kerrostaloissa harjoiteltu, joten Raattiin tultiin usein suoraan koulusta ja siellä vietettiin aikaa iltamyöhään.

Koti kasarmilla Myös vanha soittokunta keskustan kasarmilla kiehtoo Ollilaa, kuten koko Kasarmin alue. Vanha, kaunis punatiilinen rakennus oli vuosia tyhjillään, kun soittokunta aikoinaan muutti siitä pois ja nyt se on ollut pitkään remontissa.

– Siihenkin taloon kytkeytyy hieman omaa historiaani. Toimin 80-luvun alussa sotilassoittajana parin vuoden ajan, ja se oli harjoitustilamme. Se oli aikaa ennen kuin naisia hyväksyttiin armeijaan tai soittokuntiin, Ollila sanoo.

Kasarmin alueella on hänen elämäänsä myös ajankohtainen kytkös, sillä siellä sijaitsee nykyinen koti.

– Aikoinaan paikka oli tietysti aivan toisenlainen.

Alue kuului armeijalle ja siellä oli varikoita ja kasarmeja sekä portilla mies aseen kanssa vartiossa. Kun muutin tänne, tuntui ihmeelliseltä kävellä kaikkialla vapaasti, Ollila naurahtaa.

Hän pitää erityisesti siitä, että osa kasarmin rakennuksista on kunnostettu asuinkäyttöön.

– Tälläkin alueella on pitkä historia, jota on mielenkiintoista ajatella vielä nytkin. Maaria Rousu

OULU-POSTI

Muusikoita keikalle TIESITKÖ, että Oulun konservatorion opiskelijoiden ja opettajien yhtyeitä on mahdollista ostaa soittokeikalle erilaisiin tilaisuuksiin. Häät, bileet, edustustilaisuus – jazzia, poppia, klassista, tarjontaa on moneen musiikkimakuun ja erilaisiin tilanteisiin.

Lisätietoa löydät Oulun konservatorion sivuilta ouka.fi:stä.

s. 17

valovoimainenOulu

Kaupunkilaisten näkemykset kuuluviin

J

otta kaupunki ja sen asukkaat voivat hyvin, tulee keskinäisen kommunikaation toimia. Siksi tuore vuorovaikutussuunnitelma rakentuu sille periaatteelle, että kaikilla joita päätös koskettaa, on oikeus osallistua päätöksentekoprosessiin.

– Tarkoitus olisi saada oululaiset huomaamaan, että jokainen voi osallistua ja vaikuttaa tavallisena kuntalaisena, kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori Merja Niemelä summaa.

Oulussa on paljon eri toimijoita, jotka tarvitsevat tietoa mitä moninaisimmista asioista. Vuorovaikutussuunnitelman tavoitteena on, että kaikki kokevat tulevansa kuulluiksi ja ymmärretyiksi ja kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia, osallistua ja vaikuttaa asuinalueellaan ja koko kaupungissa. Suunnitelma on edennyt päätöksentekoon syksyn aikana.

Maksuttomia tiloja kaupunkilaisille Yhdistysten näkökulmasta tärkeitä ovat esimerkiksi erilaiset kokoontumistilat.

Ne voivat olla koulujen liikuntasaleja, kirjastojen kerhohuoneita tai monitoimitalojen paikkoja.

On tärkeää, että kunta tarjoaa maksuttomia tiloja käyttöön.

– On tärkeää, että kunta tarjoaa maksuttomia tiloja käyttöön. Sehän hyödyttää kaikkia, kun aktiiviset kaupunkilaiset järjestävät toisille kaupunkilaisille toimintaa, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen projektipäällikkö Helena Liimatainen kertoo.

Liimatainen toimi vuorovaikutussuunnitelmaa laativan työryhmän jäsenenä.

Nyt jo kaupungin tiloja voi varata varaamo.ouka.fi-sivuston kautta. Yhdistysten lisäksi niitä voivat varata myös tavalliset, aktiiviset kaupunkilaiset.

KUVA Sanna Krook

Vuorovaikutussuunnitelma nostaa esiin kaupunkilaisten, yhdistysten ja yritysten mahdollisuudet yhteiseen päätöksentekoon ja aktiiviseen toimintaan.

Asukasiltojen puheenjohtajista ja yhteisötoiminnan kehittäjistä koostuva kuntalaisraati kokoontui elokuussa päättämään 35 000 euron määrärahan kohdentamisesta. Raati otti huomioon kuntalaisten äänestystuloksen päätöksenteossaan.

Kaupunki tukee asukkaiden tapahtumia Liimatainen kuvailee vuorovaikutussuunnitelmaa tahdon ilmaisuksi, joka mahdollistaa selkeän toiminnan. Hän on tuonut työryhmään terveisensä yhdistysten nostamista seikoista, miten vuorovaikutus toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

– Kaupunki tukee asukkaiden omaehtoista toimintaa, Niemelä sanoo.

Tilojen lisäksi kaupunkilaiset voivat hakea avustuksia hankkeisiinsa. Yhteinen toiminta voi saada alkunsa mistä tahansa yhteisön tai asukasalueen ideasta.

– Kuka tahansa oululainen voi hakea kaupungin yhteisötoiminnalta avustusta. Kaupungin tuella järjestetään kaikilla Oulun alueilla asukaslähtöisiä tapahtumia, retkiä tai kerhoja, Niemelä kertoo.

Kun asukkaat tekevät itse, toimintaan sitoudutaan ja tapahtumat ovat alueen näköisiä ja niiden tarpeista lähteviä. Tällöin toiminta on usein myös osallistuvampaa kuin jos tekeminen tulee joltakin virallisemmalta taholta.

Asukasyhdistyksillä avainasema Yli-iiläinen Veli Kortesalmi on toiminut työryhmässä asukasjäsenenä. Hän uskoo, että ruohonjuuritasolla on usein paras kokemus tietyn alueen asioista.

Sen esille saamista on hyvä vahvistaa.

Kortesalmi uskoo, että eri osallistamisen muotoja voidaan toteuttaa pienellä rahalla. Tärkeää on, että kaupunkilaiset tietävät, että he voivat osallistua aluettaan koskevien päätösten valmisteluun ja saada avustusta yhteisiin hankkeisiin.

Osallistumismahdollisuuksista pyritäänkin kertomaan nettisivujen lisäksi

kaupungin laitosten, kuten kirjastojen ilmoitustauluilla.

– Toivon, että asukasyhdistykset miettisivät alueensa visiota, itselle tärkeitä seikkoja. Asukkaat pääsisivät oikea-aikaisesti osallistumaan aluettaan koskeviin päätöksiin. Ennen tilanne oli me kuntalaiset ja he hallinto, nyt ratkaisuja voitaisiin tehdä yhtenäisesti, Kortesalmi sanoo. Saara Kärki

Lisätietoa verkossa!

Lisätietoa kuntalaisvaikuttamisesta ouka.fi/yhteisotoiminta Löydät sivuilta myös yhteystiedot Oulun 11 asukastuvalle ja oma alueeni -sivut.

Hankalat kysymykset Onko sinulla mielessäsi ”hankala kysymys”, johon haluaisit saada kaupungilta vastauksen? Lähetä kysymys osoitteessa www.ouka.fi/oulu-posti.

Kysymys:

Onko veteni kovaa vai pehmeää?

Vastaus: Usein kysytty kysymys Oulun Veden asiakaspalvelussa.

Oulussa, Haukiputaalla ja Kiimingissä vesi on pehmeää. Oulunsalossa se on keskikovaa. Ylikiimingissä ja Yli-Iissä puolestaan hyvin pehmeää.

Kun vesi on erittäin pehmeää tai pehmeää, pyykinpesussa ei tarvitse tehdä muutoksia.

Normaali pesuainemäärä riittää, ja sen määrä kannattaa tarkistaa myös pesuainepakkauksesta. Oulunsalon alueella on ainoastaan keskikovaa vettä, mutta sielläkään ei tarvitse käyttää

pesuainetta enempää kuin ohjeen mukaan. Liika pesuainemäärä ei ole tarpeen muutenkaan, ja se rasittaa myös vedenpuhdistamoita.

Kerran vuodessa pyykinpesukoneeseen ja tiskikoneeseen tulisi tehdä kalkinpoisto kaikilla alueilla.

Ekologisinta on pestä vaatteet niiden oikeassa lämpötilassa, annostella oikea (pakkauksen määräämä) pesuainemäärä ja pestä täysiä koneellisia. Suomalaisia, ympäristömerkittyjä pesuaineita kannattaa suosia.

s. 18 OULU-POSTI NRO3 - 2019

klikklik!

E-lasku – säästä aikaa ja ympäristöä E-LASKU on luotettava tapa hoitaa laskut silloin kun se itselle parhaiten sopii.

Asiakas voi sopimusta tehtäessä valita joko automaattiveloituksen tai hyväksyä aina laskut erikseen, vaikka ne tulisivatkin verkkopankkiin. Huoltaja voi maksaa myös huollettaviensa laskut elaskulla.

Oulun kaupunki suosittelee, että kaupungilta laskuja saavat asiakkaat ottaisivat käyttöön e-laskuominaisuuden verkkopankissaan. E-lasku säästää aikaa ja ympäristöä!

Tee Oulun kaupungin laskuillesi e-laskusopimus omassa verkkopankissasi. Sopimusta varten tarvittavat tiedot löydät laskulta.

Metsäsuomalainen lähti marjametsästä

KUVA iStock

S

uomalaisina meidän oletetaan osaavan kommunikoida luonnon kanssa erityisellä tavalla. Meitä pidetään luontokansalaisina, varsinaisina metsäsuomalaisina.

Ihminen hakeutuu luonnostaan luonnon läheisyyteen, mutta tapoja on yhtä monia kuin suomalaisiakin eli miljoonia. Harvoin kuitenkaan puhutaan saaristosuomalaisista tai puistoihmisistä.

Olemme leimallisesti ikuisia metsäläisiä.

Laskemme jatkossakin verenpainettamme metsän suojassa, mutta luontosuhteemme muuttuu sukupolvien, tottumusten ja muuttoaaltojen ketjussa. Marjojen ja sienien mätäneminen metsään on jokasyksyinen uhka. Mätäs näyttäisi vaihtuneen torin laareihin ja kaupan pakastealtaaseen.

lle i e eff r t i Dig stoon a kirj

Oulun kaupunginkirjaston ja Vuolle Opiston Digitorstait tarjoavat maksuttomia digiopastuksia pääkirjastossa sekä Oulunsalon että Haukiputaan kirjastoissa.

Pääkirjasto, Laituri torstaisin klo 13–15: 19.9. Digitreffit 26.9. Älylaitteen tietoturva 3.10. Digitreffit 10.10. Sähköposti 24.10. Pilvipalvelut 31.10. Digitreffit 7.11. Viranomaispalvelut netissä 14.11. Digitreffit 28.11. OUTI-verkkokirjasto ja eKirjasto 5.12. Digitreffit

Haukiputaan kirjasto keskiviikkoisin klo 12–13 6.11. Tutustu tablettiin 13.11. Verkkokirjasto ja e-aineistot 20.11. Karttapalvelut netissä Tilaisuudet ovat maksuttomia eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Oma digilaite tarvitaan mukaan. ouka.fi/oulu/kirjasto/ kurssit-ja-opastukset

Oulunsalon kirjasto keskiviikkoisin klo 17–18 2.10. Tutustu tablettiin 9.10. Verkkokirjasto ja e-aineistot 16.10. Karttapalvelut netissä

Kaupunkilaiselle läheisintä luontoa ovat lähiömetsät ja puistot.

Kaupunkilaiselle läheisintä luontoa ovat lähiömetsät ja puistot, nuo kaupunkien olohuoneet.

Ne ovat myös kaikille avoimia, epäkaupallisuuden viimeisiä keitaita. Mannerheiminpuiston kasvojen pesu on esimerkki siitä, miten kaupunki kohentaa asukkaidensa elämänlaatua ja arkiympäristöä. Hankinnat ja palvelut ovat vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa, olivatpa ne avoimia kyselyjä, kaupunkipyöriä, uusia alueita tai rakennuksia.

Kaunis ja houkutteleva, moderni puistoalue keskellä kaupunkia kertoo elinvoimaisuudesta ja tulevaisuuden uskosta.

Oulussa ei ole kaupunginosaa, jossa jonkinlaista luontoa ei näkyisi. Nautitaan siitä. Ja koska marja-aika on käsillä, poimitaan kauden hedelmät.

Puolukatkin löytyvät kätevästi lähimetsästä.

OuluBot-virtuaaliassistentin hankinta etenee VIRTUAALIASSISTENTTI tulee palvelemaan kuntalaisia, yrityksiä ja matkailijoita väsymättömästi 24/7-periaatteella.

Alustatalous ja innovatiivinen julkinen hankinta ovat tämän päivän juttuja, jotka molemmat toteutuvat tässä hankkeessa. Hanketta on rahoittamassa Oulun kaupungin kanssa Business Finland. OuluBot-hanke ja hankintatapa on herättänyt myös valtakunnallista kiinnostusta.

Innovatiivinen julkinen hankinta on edennyt markkinavuoropuhelusta hankintavaiheeseen NRO3 - 2019

ja Oulun kaupunki, OuluBot-hanke on julkaissut 30.8.2019 hankintailmoituksen ”Innovaatiokumppanuus: OuluBot – älykäs virtuaaliassistentti” osoitteessa hankintailmoitukset.fi (hakusana OuluBot).

Kehittämistyöhön halukkaita pyydetään jättämään osallistumishakemuksensa 3.10.2019 klo 16 mennessä osoitteessa tarjouspalvelu.fi/ouka.

OULU-POSTI

Valkoinen paperi Kuulostelee ja kommentoi oululaisia ilmiöitä

s. 19

KUVA iStock

uusielämäniOULUSSA

Hyppää mukaan nonstop-kielikurssille Vieraassa maassa ja vieraassa kulttuurissa eläminen voi erityisesti alkuvaiheessa tuottaa vierauden tai jopa syrjäytymisen tunnetta. Kun ei ymmärrä, mitä ympärillä puhutaan, mitä tiedotusvälineissä kerrotaan, mistä ihmiset bussipysäkillä puhuvat, alkaa ympärille kehittyä näkymätön kupla.

K

ielitaidottomuus vaikeuttaa kanssakäymisen lisäksi sosiaalisten suhteiden kehittymistä, omien asioiden hoitamista, työ- tai opiskelupaikan hakemista.

Suomen kielen opetusta tulee tarjota maahanmuuttajille osana lakisääteisiä kotouttamistoimia. Lisäksi omakielinen ohjaus tai lapsilla omakielinen opetus ovat tärkeitä keinoja, joilla voidaan auttaa oman elämän hallinnassa ja toisaalta myös ehkäistä vieraantuminen omista juuristaan.

– Pahin esimerkki epäonnistuneesta kotoutumisesta ovat ihmiset, jotka eivät ole omaksuneet uuden kotimaansa valtakieltä, mutta ovat myös samalla unohtaneet oman äidinkielensä ja yhteydet omaan perheeseen ja kulttuuriin, sanoo Villa Victorin suomen kielen opetuksesta vastaava opettaja Veli-Pekka Pelkonen.

Oppimaan milloin vain Villa Victorissa järjestettävä kielen opetus on pääosin suomen kielen opetusta eritasoisilla kursseilla. Opetusta annetaan nonstop-periaatteella eli kursseilla voi aloittaa milloin tahansa lukuvuoden aikana. Kursseille palaaminen

on myös helppoa, jos on tullut katkos opiskeluun esimerkiksi opiskelu-, työtai perhesyistä.

Nonstop-opetus on muuta opetusta tukevaa toimintaa.

– Villa Victorin suomen kielen opetukseen osallistumalla kieltä voi opiskella jo odotusaikana ja samalla on mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin muiden opiskelijoiden kanssa.

”Monikulttuurikeskus on kaikkia oululaisia varten.”

Nonstop-opetus toimii myös syrjäytymistä ehkäisevänä turvaverkkona niin sanotuissa nivelvaiheissa, esimerkiksi kotokoulutuksen, opiskelun tai työn päätyttyä.

Nonstop-opetus kiinnostaa maailmalla Opetukseen voivat osallistua kaikki maahanmuuttostatuksesta tai aiemmasta koulutuksesta riippumatta. Se on myös erittäin hyvä mahdollisuus suomen kielen opiskeluun niille, jotka eivät ole voineet osallistua kotokoulutukseen. Tällaisiahan ovat erityisesti työn vuoksi Suomeen tulleet, jotka eivät ensimmäisten Suomessa olovuosien aikana ole kotokoulutukseen hakeutuneet tai kelvanneet.

Opetuksen yhteydessä annettava neuvonta toimii myös hyvänä tukena, kun haetaan suuntaviivoja uudessa elämänvaiheessa.

– Villa Victorin suomen kielen opetukseen osallistuu kuukausittain noin 500–1000 opiskelijaa, joista suuri osa tarvitsee myös neuvontapalveluita.

Nonstop-tyyppinen suomen kielen S2opetus on ainutlaatuista Suomessa ja se on opetuskonseptina herättänyt suurta mielenkiintoa myös Suomen rajojen ulkopuolella, sanoo Pelkonen.

Suomen kielen lisäksi Villa Victorissa annetaan myös muiden kielten opetusta kielikerhoissa. Nämä ovat joko vieraan kielen opetusta tai omakielistä opetusta – usein sekä että.

Villa Victorin historian aikana kielikerhoissa on ollut tarjolla vakiosuosikkien englannin ja arabian lisäksi ranskaa ja venäjää. Lisäksi on ollut kielikerhoja viron, thain ja amharan kielillä, joissa kieltä on voinut opiskella äidinkielenä tai vieraana kielenä.

Kielitarjonta vaihtelee hieman kysynnästä ja resursseista riippuen.

– Tänä syksynä aloittivat englannin, arabian ja venäjän ryhmät. Ruotsin ja saamen ryhmiä on myös suunniteltu mahdollisesti tulevaisuudessa uusiksi kielikerhoiksi.

Kielikerhot poikkeavat suomen kielen opetuksessa siinä mielessä, että kursseille osallistuu sekä maahanmuuttajia että kantasuomalaisia. Arabian kurssi on ollut erityisesti kantasuomalaisten suosiossa. Englantia ovat taas opiskelleet maahanmuuttajat, joilla ei ole ollut mahdollisuutta opiskella sitä kotimaassaan peruskoulutuksensa yhteydessä.

– Kielikerhot ovat siis yksi niistä Villa Victorin palveluista, joihin toivottaisiin enemmänkin myös kantasuomalaisia mukaan. Monikulttuurikeskushan ei ole vain maahanmuuttajia, vaan kaikkia oululaisia varten.

Tapahtumassa on 500 ensimmäiselle kävijälle tarjolla oppilaitosyhteistyössä toteutettavat maistiaiset suomalaisista kesämauista.

Tapahtuman tarkempi ohjelma ja aikataulu löytyvät Monikulttuurikeskus Villa Victorin sivuilta ouka.fi/villavictor. Tapahtumaan voi tulla käymään itselleen parhaiten sopivana ajankohtana tai viipyä pidempäänkin, lapsiparkki mahdollistaa myös perheiden osallistumisen tapahtumaan. Tervetuloa Ouluun!

Lisätietoja: Monikulttuurikeskus Villa Victor, Mia Lindberg, monikulttuurisen työn ohjaaja, puh. 044 7031 326

Tervetuloa uudet oululaiset!

O

ulun kaupungin Monikulttuurikeskus Villa Victor järjestää eri yhteistyökumppaneidensa kanssa Welcome to Oulu -tapahtuman torstaina 3.10. klo 13-18 Oulu10:ssä (Torikatu 10). Tapahtuma toivottaa uudet oululaiset tervetulleeksi ja esittelee laajasti Oulusta löytyvää palvelutarjontaa lähes 30 toimijan yhteistyössä.

Tapahtumassa on mahdollisuus tutustua erilaisiin opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksiin Oulussa. Esillä on kirjasto-

palvelut, mahdollisuus ostaa bussilippuja, kuulla kerhotoiminnasta sekä tutustua erilaisiin kotoutumista tukeviin palveluihin. Tapahtumassa voi kysyä myös asumisesta tai TE-toimiston palveluista suomeksi ja englanniksi. Paikalla on monikielisiä neuvojia opastamassa asiakkaita ja tarjolla on myös toiminnallista ohjelmaa. Esimerkkeinä ohjelmatarjonnasta ovat musiikkiesitykset, hyvin kotoutuneiden maahanmuuttajien puheenvuorot sekä erilaiset osallistavat työpajat. Lisäksi kudotaan yhdessä kaulaliina Toripolliisi-patsaalle!

s. 20 OULU-POSTI NRO3 - 2019

KÄÄNNÖS: Päivi Brink

English page

Beyond 2026 Jump into a nonstop language course Language courses organised at Villa Victor are mainly Finnish courses at different levels.

T

he teaching is done on a nonstop basis, meaning that one can begin a course at any time during the academic year. It is also easy to return to the courses if one must take a break to study or work, or for family-related reasons.

– You can start attending Villa Victor’s Finnish courses right after you arrive in Finland, and at the same time you have the opportunity to make social contacts by meeting other students. Nonstop teaching also works as a preventative safety net against social exclusion during transition phases, for example when an integration course, training or employment period comes to an end, says Veli-Pekka Pelkonen, the teacher in charge of Finnish studies at Villa Victor.

Anyone can join the courses, regardless of their immigration status or earlier studies. The counselling services provided with the language studies strongly support people that are looking for direction in a new life situation.

– About 500 to 1000 students attend Villa Victor’s Finnish courses every month. Most of them need the counselling services as well.

In addition to the Finnish courses, there are also other languages taught in language clubs at Villa Victor. They are either foreign language courses or teach the students’ own languages – often both at the same time.

The languages offered depend somewhat on the demand and resources available.

– This autumn, there are English, Arabic and Russian groups that have started already. There are also plans to possibly start new groups for Swedish and Sami.

The language clubs differ from the Finnish courses in the sense that both Finns and immigrants attend the clubs.

Further information: www.ouka.fi/oulu/ villavictor-english/

Both English top consultant Neil Peterson and the artistic experts of the European Capital of Culture application for Oulu see the application project as an investment in the future of Oulu.

“

The best examples of successful European Capitals of Culture are those where ordinary people have been included in developing the city, says consultant Neil Peterson. He was involved in Liverpool’s European Capital of Culture team in 2008.

The European Cultural Capital year changed Liverpool considerably by developing the city’s cultural life and by creating new jobs.

– The benefits are still visible after ten years.

The title European Capital of Culture is granted to the city that needs it the most. Peterson indicates that that is why the application should not list the sights or highlight how wonderful the city is.

The process of applying itself already improves the city, even if it is not chosen.

– Often, we forget to look at the future and the long-term impact of the European Capital of Culture projects.

There are also three artistic experts advising Oulu’s European Capital of Culture application team. One of them, Suvi Innilä, says that Oulu is a typical example of a town that can gain a lot from the application process and the year itself.

In addition to Innilä, who worked as an executive director of the City of Turku’s Capital of Culture project in 2011, the other experts are Laur Kau-

nissaare, who was involved in the City of Tallinn’s Capital of Culture project in 2011, and Claudia Woolgar, who was in charge of the most important regional artistic project during the City of Leeuwarden’s Capital of Culture year in 2018.

The artistic experts visited Oulu for the first time at the end of August.

Alluring North Laur Kaunissaare points out that most of Oulu’s potential is “invisible”. One example is the success of the IT sector.

– People here live their ordinary lives and at the same time they operate on the highest level in their own field.

Kaunissaare believes that Oulu locals have a lot of strength. It takes relentlessness to live somewhat isolated in the middle of the polar night and cold weather.

– You really need to want things to happen to make them happen. Nothing comes for free. On the whole, northerness is one of Oulu’s assets.

The project involves a lot of work and that is why Innilä emphasises that you really need to want to become the Capital of Culture.

– I have seen that eagerness here.

Two other Finnish cities, Tampere with the Tampere region and Savonlinna, are also applying for the title of European Capital of Culture 2026.

Welcome to the new residents of Oulu!

T

he Villa Victor multicultural centre of the City of Oulu and its associates have organised an event called Welcome to Oulu. It will be held on Thursday 3rd of October from 1–6 pm at Oulu10 (Torikatu 10).

At the event you can…

• explore various study opportunities and hobbies • become familiar with the library services • buy bus tickets • hear about club activities • explore various immigration and integration services

NRO3 - 2019

Multilingual assistants present at the event will guide the visitors and there will also be many activities: music performances, speeches by immigrants who have integrated well into Finland, and various inclusive workshops. The visitors can also take part in knitting a scarf for the Toripolliisi (Market square police) statue!

The first 500 visitors to the event will get a taste of Finnish summer delicacies prepared in co-operation with local learning institutions.

A more detailed programme and schedule of the event is available on the Villa Victor multicultural centre’s internet pages ouka.fi/villavictor.

Anyone can visit the event at any time that suits them best and stay even longer if they want. Child care services offered at the event will make it possible even for families to attend.

OULU-POSTI

s. 21

tapahtumaihmisetILMIÖT FLOW-SIRKUS Syksyn esitykset marras– joulukuussa Valvesalissa. flowprod.fi

– Nykysirkus on voimakkaassa nousussa ja tulossa on yhä kiinnostavampia teoksia, sanoo Flow Productionsin taiteellinen johtaja Pirjo Yli-Maunula.

Marraskuussa ohjelmistossa on Marc Gassot´n teos Lion – The Weird And Magical Abracadabra Circus Show.

Nykysirkus elää nousukautta Pirjo Yli-Maunula etsii Ouluun vierailijoiksi puhuttelevia teoksia ympäri maailmaa.

F

low Productionsin taiteellinen johtaja, taiteilijaprofessori Pirjo Yli-Maunula pitää nykysirkuksessa sen monipuolisuudesta. Nykysirkusteoksissa nähdään monenlaisia sirkustekniikoita ja teoksiin yhdistellään muita taidemuotoja.

Yli-Maunula toimii Flow-sirkuksen kuraattorina ja pyrkii katsomaan nykysirkusta niin paljon kuin mahdollista kotimaassa ja ulkomailla. Hän haluaa, että valitut esitykset ovat monitaiteellisia ja mielenkiintoisia.

– Minulle ei riitä, että teos on pelkästään taitava. Sen täytyy olla myös jollain tavalla puhutteleva. Oli se sitten aiheen, teeman tai visuaalisuuden kautta. Taituruus yksin ei riitä.

Teokset voivat olla niin humoristisia kuin vakavia. Nykysirkus voi sisältää muun muassa jongleerausta, klovneriaa, ilma-akrobatiaa tai nuorallatanssia.

– Teosten etsintä on vähän kuin kullan huuhdontaa. Lähden vaskoolin kanssa maailmalle ja toistaiseksi olen löytynyt kultahippuja, Yli-Maunula sanoo.

Aukkoja kalenterissa?

KALLE NION: THE GREEN, OULUN TEATTERI LA 2.11. KLO 19 JA SU 3.11. KLO 15

Täytä kalenterisi vaikka näillä.

SARA WACKLININ OULU PALAA, OULUN TEATTERI, SUURI NÄYTTÄMÖ teatteri.ouka.fi Pekka Hartikka: ”Oulun teatterit ja historia kiinnostavat.”

Teinit testaamassa Syksyn aikana tullaan näkemään näyttelijä-miimikko Marc Gassot´n esittämä jännitystä ja pelkoa käsittelevä teos Lion – The Weird And Magical Abracadabra Circus Show. Les Rois Vagabonds

Minulle ei riitä, että teos on pelkästään taitava. Sen täytyy olla myös jollain tavalla puhutteleva.

-ryhmän teos on puolestaan Konsertto kahdelle klovnille.

Alkaneella näytäntökaudella 2019– 2020 nähdään produktioita, jotka sopi-

teatteri.ouka.fi Pirjo Yli-Maunula: ”Kalle Nion on siitä erityinen tekijä, että hän on kuvataiteilija sekä taikuri. Olen nähnyt tästä demon ja se vaikutti kiehtovalta.”

vat myös teineille. Flow-sirkus on nimittäin yksi Taidetestaaja-hankkeen kohteita, ja vuoden aikana peräti 2000 kahdeksasluokkalaista pääse Valveelle tutustumaan nykysirkuksen kiehtovaan maailmaan.

– Taidetestaajien tuleminen on vaikuttanut kauden teosvalintoihin. Kukin testaajaryhmä näkee eri esityksen, joita on yhteensä viisi, Yli-Maunula kertoo.

Yli-Maunula odottaa mielenkiinnolla testaajien antamaa palautetta. Testaajat tulevat Oulusta ja lähikunnista.

Nuoret pääsevät tutustumaan teokseen etukäteen muun muassa jäntevien ja napakoiden teosvideoiden avulla. Jälkikäteen he tapaavat taiteilijat.

Flow Productions on alun perin perustettu Yli-Maunulan ja Maria Littowin taiteellisen työn toteuttamista varten.

– Halusimme toimia päätoimisesti taiteilijoina. Omia teoksia ei voi toteuttaa määrättömästi, tarvittiin ympärivuotis-

KEHÄ – MONITAITEELLINEN FESTIVAALI KAHDELLE, VALVE 8.11. kulttuuriosuuskuntailme.fi/keha Pirjo Yli-Maunula: ”Kehä on monitaiteellinen festivaali, jossa kaikki teokset toteutetaan yhdelle kokijalle kerrallaan.”

ELOKUVA THE PEANUT BUTTER FALCON, ENSI-ILTA 25.10.

Pirjo Yli-Maunula: ”Rakastan elokuvia ja tv-sarjoja. Tämä on Little Miss Sunshine -elokuvan tuottajien uusi elokuva pojasta

Joulukuussa pääsee tutustumaan Konserttoon kahdelle klovnille.

Esitykset Valvesalissa.

ta toimintaa, eikä kukaan muu tuonut nykysirkusta säännöllisesti Ouluun. Saara Kärki

jolla on Downin oireyhtymä, ja hän karkaa hoitokodistaan. Shia LaBeouf miespääosassa kiinnostaa.”

URHEILUA, HISTORIAA JA URHEILUHISTORIAA -VALOKUVANÄYTTELY RAATIN STADION 31.12.2019 ASTI Pekka Hartikka: ”Lapsuuteni ympärivuotinen liikuntapaikka. Lisäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana olen järjestänyt Suomen parhaat maantiekilpapyöräkilpailut Tervaetapit Koskikeskuksessa.”

s. 22 OULU-POSTI NRO3 - 2019

MINUN AARTEENI -NÄYTTELYN AVAJAISET 17.10. klo 17–19, Pohjois-Pohjanmaan museo

HIUKKAVAARAN TAPAHTUMALAUANTAIT

oulunluuppi.fi KUVA Maiju Pohjanheimo

21.9., 12.10. & 16.11. ouka.fi/oulu/hiukkavaaratalo Hiukkavaaratalon toimijat järjestävät vaihtuvaa ohjelmaa kuukausittain syyskauden ajan.

THE IRISH FESTIVAL OF OULU 2.–6.10. irkku.fi Maailman pohjoisin irkkufestari järjestetään jo 14. kertaa!

Kauppias Pekka Hartikan vaaka on kuullut monta tarinaa punnitessaan asiakkaiden ostoksia.

#KIRJASTOKLUBI: GAME OF THRONES -TEEMAILTA 17.10. klo 17–21, pääkirjaston Laituri ouka.fi/kirjasto

Oululaiskotien aarteet saavat oman näyttelyn

SKS OULUN KEMIATAPAHTUMA 26.10. klo 10–18, Tiedekeskus Tietomaa oulunluuppi.fi Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlavuoden tapahtuma Oulussa. Luvassa on kiehtovaa kemiaa koko perheelle.

Oululaisen entisen kauppiaan Pekka Hartikan heilurivaaka on yksi Pohjois-Pohjanmaan museon Minun aarteeni -näyttelyyn valituista esineistä. Näyttely avautuu lokakuussa.

K

auppiasajoilta mieleen jäivät hirveän mukavat ihmiset. Asiakkailla oli aina aikaa jutella, muistelee Pekka Hartikka.

Hartikka toimi T-lähikauppa Lossin puodin kauppiaana vuosina 1987– 1990. Tuohon aikaan Sanginsillan tilalla kulki vielä lossi, josta juontui myös myymälän nimi. Hartikka asui kauppiasvuodet perheineen Lossin puodin yläkerrassa. Talvisin myymälässä elettiin rauhallisia aikoja, mutta kesäkaudella kauppiaalla riitti kiireitä.

– Erityisen vilkasta oli kesäaikaan mökkiläisten saapuessa. Vastapainona kauppiaan työlle minulla oli tapana juosta maratoneja.

Vaaka heiluu vanhaa aikaa Sotien jälkeen valmistettu Konesiltamerkkinen heilurivaaka palveli tärkeänä työvälineenä koko Hartikan

OULUN JUOKSU 21.9. KLO 9–13 Pekka Hartikka: ”Oulun juoksu kuuluu kaupungin historiaan. Juoksin vuonna 1969 ensimmäisen Oulun Juoksuni 14 kilometrin matkalla 13-vuotiaana Nokelan koululta alkaen. Nykyään järjestän niillä tienoin lasten Tour de Ski hiihto ja Tour de Kids -pyöräilytapahtumia”.

NRO3 - 2019

kauppiasajan. Vaaka on Hartikan ainut konkreettinen muisto kauppiasajoilta.

– Vastapainona digitaaliselle maailmalle vaa’an katsominen ja viisarin heiluminen tuovat hyviä muistoja kauppiasajoilta. Miten praatattiin asiakkaiden kanssa, siivutettiin makkaraa ja puntaroitiin jauhelihaa.

Museo haluaa jakaa tarinoita aarteiden taustalla.

Hartikan heilurivaaka on osa Minun aarteeni – esineitä oululaiskodeista -näyttelyä, joka on nähtävillä Pohjois-Pohjanmaan museossa 18.10.2019–5.1.2020. Pohjois-Pohjanmaan museo on etsinyt kaikenikäisiä oululaiskotien aarteita osaksi näytte-

ÄLLÖWEEN K-18 1.11. klo 19–24, Tietomaa oulunluuppi.fi Suosittu Ällöween-tapahtuma nyt ensimmäistä kertaa vain aikuisille! Luvassa astetta rankempaa biletystä tiedekeskuksen tyyliin.

lyä. Oleellista on ollut esineiden tunnearvo, sillä museo haluaa jakaa tarinoita aarteiden taustalla. Moniin valituista esineistä liittyy hyvin henkilökohtaisiakin tarinoita.

Näyttely toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston museologian opiskelijoiden kanssa. Näyttelyssä oululaiskotien rakkaat esineet saavat museoesineen arvoisen kohtelun vitriinissä.

Hartikka suosittelee Minun aarteeni -näyttelyn kävijöitä ottamaan hetken omaa aikaa ilman kiireitä.

–Toivon, että kävijät löytävät näyttelystä menneiden ajan aarteita, jotka nostavat muistoja mieleen. San-

ÄLLÖWEEN 2.11. klo 18–22 Tiedekeskus Tietomaa oulunluuppi.fi Perinteinen koko perheen Ällöween-tapahtuma kokoaa kaikki noidat ja vampyyrit jälleen Vanhan Vesitornin juureen. Parhaat asut palkitaan.

ISÄNPÄIVÄN VIRTUAALIMÄKIHYPYN SM-KILPAILUT 10.11. klo 10–14, Tietomaa oulunluuppi.fi Vapauta sisäinen hyppyvoimasi ja testaa, onko K-piste sinulle pelkkää paperia.

na Roukala

SEMINAARIT JA ESITELMÄT KALEVALAN NAISET OLIVATKIN VOIMANAISIA 23.9. 18, pääkirjaston Pakkalan sali ouka.fi/kirjasto Kalevala tunnetaan Väinämöisen ja muiden vahvojen miesten sankaritarinana. Tänä vuonna julkaistussa tietokirjassaan Kalevalan naiset kirjailijavieras Tiina Piilola osoittaa,

Lisää menovinkkejä takakannessa. >

että naisetkin osasivat panna maailmalle hanttiin ja pystyivät pitämään oman päänsä.

LAULUJOUTSENEN SIIVIN: KIRJAILIJA YRJÖ KOKON JALANJÄLJILLÄ 7.10. klo 18, pääkirjaston Laituri ouka.fi/kirjasto Esitelmässään Ilkka Vaura kertoo Yrjö Kokon elämäntarinan ja kuvaa, miten hän on kulkenut Kokon jalanjäljillä Enontekiöllä.

KALLE PÄÄTALO: 100-VUOTISMATINEA 9.11. klo 12–15, pääkirjaston Pakkalan sali ouka.fi/kirjasto Matineassa esitelmöivät FT Sari Keskimaa (Kalle Päätalon Oulu – Kaupungin vilinää ja merimaitten levijää), FT Ritva Ylönen (Ihmisiä telineillä -kirjan synty ja merkitys) sekä kirjailija Teemu Keskisarja, joka kertoo omasta suhteestaan Päätalon tuotantoon.

Lisää tapahtumia: www.visitoulu.fi OULU-POSTI

s. 23

poimintoja kulttuuritapahtumista syksy 2019/ MUSIIKKI JA KONSERTIT

Kehä-festivaali/

Uskalla astua Kehään!

MARJA-LIISA ORGELSUITE 21.9. klo 18, Valvesali kulttuurivalve.fi

KEHÄ ON VUOSITTAIN Oulussa järjestettävä festivaali, jonka kaikki teokset toteutetaan yhdelle kokijalle kerrallaan.

Tämän vuoden teokset kutsuvat kokijaa tutkimaan pelkojaan: muun muassa vieraan kulttuurin pelkoa, ympäristökatastrofia, omaa kehosuhdetta, yliluonnollisuutta, seksuaalista hyväksikäyttöä ja pimeän pelkoa.

– Useampaan teokseen saa tulla rauhassa vain katsomaan ja kuuntelemaan. Osassa pääsee tekemään taidetta itse, kenties muuntamaan omia henkilökohtaisia pelkojaan taiteeksi. Osassa teoksia taiteilija jää turvallisesti etäämmäs, osassa tulee vähintäänkin iholle, selvittää Kehän taiteellinen johtaja ja festivaalin idean isä Timo Harju.

Mukaan valitut taiteilijat ovat miettineet paljon myös pelon kääntöpuolta, turvaa.

Marja-Liisa Orgelsuite on kuuden matkaharmoonin ja kuuden pohjoismaisen muusikon musiikillinen yhteistyö, jossa tutkitaan mitä tällä ennakkoluulottomalla yhdistelmällä voi saada aikaan.

LASTENMUSIIKKIORKESTERI AMMUU! 3.10. klo 18, Madetojan Sali

KUVA Kaisa Tiri

JAMPPA TUOMISEN 70-VUOTISMUISTOKONSERTTI 28.9. klo 18, Valvesali kulttuurivalve.fi Jamppa Tuomisen (11.5.1949 –19.11.1998) musiikki ja muistot elävät. Elämäni parhainta aikaa -muistokonsertti toteutetaan Jampan kotiseuduilta olevien artistien, muusikoiden ja esiintyjien voimin.

oulusinfonia.fi Vauhdikas ja monitasoinen konserttielämys koko perheelle. Soitinkylpyjä, rytmittelyä ja tanssia tarjoilee suomalaisen lastenmusiikin lippulaiva yhdessä Oulu Sinfonian kanssa.

MOZART-FESTIVAALI

KULTAISET KÄYRÄTORVET

käsikirjoitus: Hanna Ojala.

Sara Wacklinin Oulu palaa kertoo 1800-luvun elämästä Oulussa ja Suomessa.

Se on koskettava, pysäyttävä ja ajatuksia herättävä tarina luokkaeroista, sukupuolieroista ja vallasta. Ohjaus ja

RONJA RYÖVÄRINTYTÄR 28.–29.9. ja 5.–6.10. klo 16, Teatterikuoppa www.teatterikuoppa.fi

Image used by kind permission of Universal Sony Pictures Home Entertainment Sweden

18.10. klo 18, Kellon nuorisoseura kulttuurivalve.fi/alueelliset Iloisessa perhemusiikkikonsertissa torvet soi ja swingisvengi nostaa hymyn korviin!

WE CAN BE HEROES 6. ja 7.11. klo 19, Madetojan Sali oulusinfonia.fi Elokuvamaailman sankarit vyöryvät lavalle konsertissa, jonka teemana ovat ikoniset sarjakuva- ja elokuvahahmot Batmanista Mad Maxiin ja Gladiaattorista Supermaniin.

Musiikkia myös mm. elokuvista Tähtien sota, Kadonneen aarteen metsästäjät ja Taru sormusten herrasta.

TEATTERI SARA WACKLININ OULU PALAA Ensi-ilta 14.9., Oulun teatterin suuri näyttämö teatteri.ouka.fi

tyksessä risteävät sadat yksittäiset tarinat ja ihmiskohtalot.

kuva- ääni- valo- video- ja sanataidetta, tanssia sekä esittävää taidetta.

KOLME PORSASTA

JAETUT UNET – HEINON TAIDESÄÄTIÖN NÄYTTELYN AVAJAISET

23.–24.11. ja 30.11.–1.12. klo 16, Teatterikuoppa www.teatterikuoppa.fi Kolmen porsaan ja ison pahan suden tarina on Musiikkiteatterin harrastajien käsissä saanut uusia henkilöitä: isännän, emännän, siilin ja ketun. Koko perheen musiikkinäytelmä.

TANSSI HENNA-MARIA HANHINEVA: NAISEN SYDÄN

4.10. klo 17–19, Oulun taidemuseo oulunluuppi.fi Laita muistiin myös 20.10. klo 16, jolloin Heinon perhe on näyttelyssä kertomassa taidekokoelmastaan sekä 10.11. klo 14, jolloin näyttelyn kuraattori, amanuenssi Elina Vieru johdattaa yleisön näyttelyn sisältöihin.

LUUPIN SENIORIKLUBI JAETUT UNET -NÄYTTELYSSÄ 30.10. klo 13, Oulun taidemuseo oulunluuppi.fi Senioriklubi tutustuu näyttelyyn amanuenssi Elina Vierun kanssa.

jojo.fi Naisen sydän on piirissä tapahtuva kohtaamisten kudelma kahdelle tanssijalle ja muusikolle, jonka instrumentteina ovat piano ja oma ääni.

17.10. klo 19, Madetojan Sali oulusinfonia.fi Koe konsertissa universumin villein kvartetti ja käyrätorven rajattomat mahdollisuudet! Neljä Suomen johtavaa käyrätorvensoittajaa vauhdissa.

OULU ALL STAR BIG BAND & SOIVA SIILI: SIILIN KUUTAMO

–Mukana on teoksia, jotka ovat yksinkertaisesti ihania, ja hämmentävissäkin teoksissa kokijan rajojen kunnioittaminen on tosi tärkeää.

Parhaimmillaan kahdenkeskinen taide on kaikkein saavutettavinta taidetta. Se voi myös olla todella intensiivistä.

– Olen esimerkiksi saanut kuulla, että osallistuminen Kehän teokseen on auttanut pääsemään eteenpäin jostain tunne-elämän jumista, jossa terapiat eivät ole auttaneet.

8.11. teokset avautuvat kaikille kulttuuritalo Valveella klo 12–20. Teoksiin on ilmainen sisäänpääsy! Suurimpaan osaan teoksia varataan aika Valveen infopisteessä klo 12 alkaen. kulttuuriosuuskuntailme.fi/keha

18.–19.10. klo 19, 20.10. klo 16 sekä 14.–16.11. klo 19, Valvesali

Sanni Luttinen

9.–10.10. klo 19, Madetojan sali oulusinfonia.fi Ylikapellimestari Johannes Gustavsson johtaa kaksi konserttia: 9.10. solistina Oulu Sinfonian klarinetin äänenjohtaja Markku Korhonen & 10.10. pianotaiteilija Antti Siirala.

Julkinen tiedote Jaetaan jokaiseen oululaiseen talouteen.

MINNA POIKONEN: NO, I’M NOT DEAD YET 6.–24.11., Galleria 5 galleria5.artoulu.fi

FLOW PRODUCTIONS: VILLA / STAGE

Oulu-opiston teatteri Levoluution tulkinta klassikkosadusta. Yli 6-vuotiaille suunnatussa näytelmässä on mukana elävää musiikkia, tanssia ja kaikenkirjavia olentoja.

TEATTERI TOTTI: HÖLMÖLÄISET 1.10. klo 18, Valvesali www.teatteritotti.com Uusi kotimainen kantaesitys pohjautuu perinteisiin hölmöläistarinoihin: suloinen, koskettava ja koominen tarina ystävyydestä, rakkaudesta ja kahdesta iloisesta hölmöstä, jotka yrittävät rakentaa itselleen maailman parasta kylää. Esitys sekä viittomakielellä että suomeksi!

8 esitystä 2.–10.11., Valvesali flowprod.fi Näyttelyn ja ulkoilmaesitysten jälkeen hypnoottinen ja vangitseva, ihmisen ja luonnon suhdetta kuvaava Villa-teos saa kolmannen olomuotonsa näyttämöversiona.

NÄYTTELYT AMELIAN LUUT – NÄYTTELY JA INSTALLAATIO Näyttely avoinna & yhteensä 12 esitystä 1.–20.10., Valvegalleria amelianluut.com

SUSANNA MAJURI: VEDENTUNTO 2.11.–8.12., Pohjoisen valokuvakeskuksen galleria photonorth.fi

OULUN TAITEILIJASEURA -63 RY: MUODONMUUTOKSIA 24.10.–17.11., Valvegalleria kulttuurivalve.fi Sirpa Heikkinen, Silja Kejonen, Outi Vuoriranta, Heikki Länkinen, Minna Mukari, Johanna Pöykkö, Saimi Rintala ja Aino Tervo

60 – ERÄÄN KOOMIKON LOPPUKEVENNYS Ensi-ilta 31.10., Pikisali. teatteri.ouka.fi

VIHAINEN LESKI Ensi-ilta 1.11., Oulun teatterin suuri näyttämö. teatteri.ouka.fi

LEIPÄJONOBALLADI 9.11. klo 18 ja 10.11.klo 16, Teatterikuoppa www.teatterikuoppa.fi Mitä kätkeytyy sanan köyhyys taakse?

Häpeää, epäluuloa, epävarmuutta, apatiaa ja nälkää. Oulu-opiston näytelmäryhmien esi-

Amelian luut sijoittuu lähitulevaisuuden Suomeen. Teos käsittelee Tyynellämerellä 1937 kadonneen lentäjä Amelia Earhartin kohtaloa ja pohjoisen nimettömässä rannikkokaupungissa asuvien henkilöiden elämää. Earhartin kadonneet jäännökset kiinnostavat kirjailijaa, joka alkaa luoda säikeitä kuvitelmien ja totuuksien välille.

Monitaiteellinen installaatio yhdistelee

Muutokset mahdollisia.

Tarkista ohjelmatiedot ja aikataulut visitoulu.fi

s. 24 OULU-POSTI NRO3 - 2019