Outs 1/2013

1/ 2013 Oulun Työterveyden asiakaslehti

Milloin lääkäriin? s. 6 stressipiikit esiin mittauksella s. 10

Tue työilmapiiriä s. 16

s.

12

Käännä selkäsi työfysioterapeutille

ME Tutustumme Oulun Työterveyden tiimeihin

Ka

o , l i k a m a i i t u v s

työterveyslääkäri

työterveyshoitaja

Maarit Anttila

Anne Ojalehto

työterveyshoitaja Sari Rauhala

työfysioterapeutti Hannele Rekilä

työterveyslääkäri

Pauliina Sallmen

2 Oulun Työterveys

työterveyssairaanhoitaja

Marja Marttila

3

Teksti Kati Valjus  kuva Mikko Törmänen

hyvä !

Kasvu-tiimi tukee ihmisten ja työyhteisöjen kasvua monin eri tavoin. Tiimin erityisasiakkuuksia ovat oulun seudun pienyritykset.

Kasvu-tiimin suurin asiakasryhmä ovat Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijät ja työyhteisöt. Kasvu ja kasvaminen ovat läsnä Kasvu-tiimin työssä myös muilla tavoin.

– Ihmisten ja työyhteisöjen kehitys ja kasvu ovat lähellä sydäntämme. Meidän tehtävänämme on tukea ihmisten kasvua työelämässä ja toisaalta olla mukana tukemassa kasvavia yrityksiä heidän työhyvinvoinnissaan, kiteyttää toinen tiimivastaavista, työfysioterapeutti Hannele Rekilä.

Kasvu-tiimi palvelee Uulun seudun yrityksiä, joista suurin osa on alle 20 työntekijän pienyrityksiä.

– Jokaiselle asiakkaalle räätälöimme heidän yritystään parhaalla mahdollisella tavalla palvelevan työterveyshuollon.

13 osaajan Kasvu-tiimissä arvostetaan moniammatillista yhteistyötä.

– Tiimissämme on muun muassa depression ja diabeteksen erityisosaamista, Rekilä huomauttaa. 

työterveyslääkäri Juha Määttä

työterveyspsykologi Virva Saarinen

työterveyslääkäri

Anita Kankkonen

työterveyshoitaja

Heli Koivukangas

Kuvasta puuttuvat työterveyshoitajat Sinikka Säippä ja Tuula Saariaho ja työterveyslääkärit Merja Simojoki ja Pauliina Luukkonen.

hyvä lukija,

Sisältö 1/2013:

Olet saanut käteesi Oulun Työterveyden asiakaslehden Outsin. Tämä on työhyvinvoinnin lehti juuri sinulle, hyvä asiakkaamme.

Työpaikoilla kohdataan nykyisin monenlaisia haasteita. Yksi on noussut myös Oulun Työterveydessä toiminnan kehittämisen painopisteeksi: osatyökyisen työntekijän työssä jatkamisen tukeminen yhteistyössä työnantajan kanssa.

Second opinion -palstalla työterveyslääkäri ja esimiehenä toimiva palvelupäällikkö pohtivat keinoja työn teon mahdollistamiseksi työkyvyn muutoksista huolimatta. s. 18.

Toisena kehittämisen painopisteenä Työterveydessä on sairaanhoidon palveluiden tarkoituksenmukainen käyttö. Hoidontarpeen arvioinnista ja oulunomahoito.fi:n palveluista on lehdessä hyödyllistä tietoa. s. 6–9. Lue myös, millaisia kokemuksia ja oman työn oppimisen mahdollisuuksia löytyy tet-jaksosta omalla työpaikalla. s. 17.

Tuki- ja liikuntaelinten oireista aiheutuu eniten sairauspoissaoloja. Aktiivinen kuntoutuminen ja kohtuullinen liikkuminen kivusta huolimatta ovat eduksi esimerkiksi selkäoireista toipumiselle. Kerromme lehdessä uudesta toimintamallistamme, jossa selkäkipuinen potilas voidaan ohjata lääkärin vastaanoton sijaa työfysioterapeutille. s. 12.

6 10

Apu hoidontarpeen arviointiin

Hyvinvointi: Sykeanalyysi

Firstbeat kertoo, käytkö kierroksilla

12 16 18 19

Työfysioterapeutti tuntee alaselkäoireet Tuulta työilmapiiriin

Työkyky heikkeni. Onko minusta enää työelämään?

Uutisdosetti

Hyviä lukuhetkiä lehtemme parissa!

Tuomas Kopperoinen johtaja

1/2013, Oulun Työterveyden asiakaslehti • Toimitus Otavamedia Oy, Asiakasviestintä • Päätoimittaja Tuomas Kopperoinen, p. 044 703 6299, tuomas.kopperoinen@ouka.fi • Tuottaja Maria Öfverström, p. 040 524 1600, maria.ofverstrom@ otavamedia.fi • Graafinen suunnittelu Päivi Rücker, p. 040 518 6655, paivi.rucker@ otavamedia.fi • Toimituskunta 1/2013 Jenni Harju, Maarit Kangas, Silja Komulainen, Eila Rantsi, Sirpa Säkkinen ja Tuulikki Tiitto • Paino Erweko Oy • Paperi Kannet G-Print 170g, sisus G-Print 130g • Kannen kuva Teija Soini • Kuvassa Alaselkäpotilas työfysioterapeutin ohjauksessa.

4 Oulun Työterveys

Haluan Outsin jatkossa kotiini tai työpaikalleni Täytä tilauslomake tai peruuta tilauksesi osoitteessa ouluntyoterveys.fi/outs.

Lehti ilmestyy myös sähköisesti samassa osoitteessa. Lehti on maksuton.

5

kuvat  Kati Valjus

”

16

Heinätorin koulun Leinonpuiston yksikössä, Pihlajakummun toimipisteessä työskentelevät erityisluokanopettajat Eeva-Liisa Saarinen (vas.) ja Anne Kalliosalo-Harju ovat työpari kuuden vuoden ajalta. Oppilaina heillä on vaikeasti kehitysvammaisia lapsia. Kuvassa sisarukset Lara (vas.) ja Lena König.

Töitä työyhteisön eteen:

” Hyvästä työilmapiiristä on

pidettävä huolta niin työntekijöiden kuin oppilaidenkin vuoksi.”

”

Kun jalat meinaavat mennä alta ja olo on kaikin puolin huono ja sairas, on aika lähteä lääkäriin. Anu Eskelinen kehottaa seuraamaan omaa yleisvointiaan.

6 Oulun Työterveys

7

Teksti  Terhi Rauhala Kuvat  Teija Soini

Lähteäkö lääkäriin vai pysyäkö pedissä?

– Yleisvointi on avain oman hoidontarpeen arviointiin, ohjeistaa työterveyslääkäri Anu Eskelinen Oulun Työterveydestä.

P

Pitkittyneet flunssat ovat yksi yleisimmistä työterveyspalveluun hakeutumisen syistä.

Korkeassa kuumeessa ei mielellään lähtisi odotushuoneeseen istumaan – eikä välttämättä tarvitsekaan.

– Jos kuume, korkeakin, reagoi kuumelääkkeisiin ja laskee edes hieman, on tuskin kyse mistään vakavasta. Tilannetta voi seurata kotona 3–5 vuorokauden ajan, Eskelinen linjaa.

Virukset nostavat kuumeen helposti korkealle, mutta lääkärin vastaanotolta vaivaan ei saa oikeastaan muuta kuin sympatiaa, särkylääkettä ja määräyksen levätä.

– Virusperäisen taudin kesto on kolmesta viiteen päivää, eikä lääkäri voi nopeuttaa taudin kulkua voida, Eskelinen toteaa.

Hoitoon tullaan kuitenkin hyvin helposti jo aikaisessakin vaiheessa, sillä sairauspoissaoloa varten halutaan lääkärintodistus.

– Sairaana voi kuitenkin olla esimiehen luvalla pois työpaikalta 1–3 päivää, esimerkiksi ylähengitystieinfektion yhteydessä.

Myös sairaanhoitajillamme on lyhyiden sairauspoissaolojen kirjoitusoikeus.

Kun jalat meinaavat mennä alta ja olo on kaikin puolin huono ja sairas, on aika lähteä lääkäriin. Anu Eskelinen kehottaa seuraamaan omaa yleisvointiaan. Jokainen tuntee oman kestokykynsä rajat parhaiten itse.

Selkäsärky voi kroonistua Toinen yleinen vaiva työterveyden vastaanotolla ovat erilaiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Ne ovatkin suomalaisten suurin yksittäinen sairauspoissaolojen syy.

– Lievää särkyä, jonka tietää johtuvan jostakin lisääntyneestä rasituksesta, voi rauhallisin mielin hoitaa kotona käsikauppalääkkeillä 3–5 päivää, jos tilanteeseen ei liity lisävaivoja, Eskelinen sanoo.

Vaivoilla on kuitenkin taipumus kroonistua, joten pelkällä olankohautuksella niitä ei kannata kuitata. Työskentelytapoihin ja työergonomiaan tulee puuttua, jos ne alkavat kuormittaa terveyttä. >

Lue lisää selkäpilotista sivulta 12!

– Oulun Työterveydessä olemme tarttuneet tähän asiaan muun muassa selkäpilotilla, jossa selkäpotilaita on ohjattu sairaanhoitajan haastattelun perusteella suoraan fysioterapeutille. Potilaille tehdään kattava toimintakyvyn kartoitus ja kuntouttavat toimenpiteet päästään aloittamaan nopeasti, Eskelinen kertoo.

Potilaan on syytä tarkkailla myös omia elintapojaan: tupakoinnin, ylipainon ja vähäisen liikunnan on yhdessä todettu ennustavan selkävaivoja.

Oikea apu oikeaan tarpeeseen Oulun Työterveydessä pyritään kehittämään hoitoon pääsyn sujuvuutta monella tavalla. Verkkoajanvarauksen käyttö lisääntyy koko ajan, mutta pääväylä hoitoon hakeutumiseen on puhelinneuvonta. Siksi puhelinneuvonnassa palvelevien hoitajien koulutukseen panostetaan yhä enemmän.

– Puhelimessa voidaan määrittää potilaan hoitoreitti ja nopeuttaa tarpeellisen

avun saamista. Onko kyseessä tämän päivän asia vai voiko potilas odottaa huomiseen? Riittääkö soittoaika sairaanhoitajalle vai varataanko lääkärikäynti? Myös välitöntä päivystystä tarvitsevat potilaat ohjautuvat oikeaan paikkaan, Eskelinen kuvailee.

Puhelinneuvonnan tueksi sovelletaan päivystyksissä hyväksi havaittua triage-kiireellisyysluokitusta. Se vähentää hoitajien yksilöllisiä tyylivaihteluita hoidon tarpeen arvioinnissa, ja korostaa heidän rooliaan oikean hoitolinjan käynnistäjinä.

– Työ on haasteellista, mutta hyvin strukturoitu haastattelu heti ensimmäisessä puhelinkontaktissa helpottaa asiakkaan hoitoon ohjausta.

Anu Eskelinen arvelee, että uudet työkalut näkyvät asiakkaille ensi syksystä lähtien.

– Minusta on hyvää palvelua, että potilas saa avun mahdollisimman suoraviivaisesti, hän toteaa. 

Työterveyshoitajille soittoajat Huhtikuusta lähtien Oulun Työterveyden asiakkaat ovat voineet soittaa suoraan omalle työterveyshoitajalleen viikoittaisen soittoajan mukaisesti. Hoitajien nimet, puhelinnumerot ja kellonajat löytyvät kaupungin intrasta.

– Aiempi soittoajan varaussysteemikin on edelleen käytössä, mutta viikoittaisilla soittoajoilla haluamme parantaa tavoitettavuutta, sanoo palvelupäällikkö Tuulikki Tiitto. 

Ajanvarauksessa ruuhkaa – SOITAMME TAKAISIN Työterveyden ajanvaraus on välillä ruuhkainen ja läpi pääseminen voi viedä aikaa. Jatkossa riittää yksi puhelu, sillä takaisinsoittopalvelu on nyt saatu käyttöön.

– Linjan ollessa varattu automaatti pyytää näppäilemään ykkösen, jos sopii, että soitamme takaisin. Sen jälkeen asiakas voi sulkea puhelimen.

Me sitten soitamme heti vapauduttuamme, sanoo työterveyssairaanhoitaja Marita Raappana.

Pari rajoitustakin on: Takaisinsoittoja tehdään vain yksi eli oman puhelun jälkeen kannattaa olla valmiina vastaamaan. Ja tuntemattomiin numeroihin ei – tietenkään – voida soittaa. 

”

Minusta on hyvää palvelua, että potilas saa avun mahdollisimman suoraviivaisesti."

8 Oulun Työterveys

9

Teksti  Anneli Frantti Kuva  Shutterstock

Kysy omahoidon kautta

Työterveys vastaa Työterveys tarjoaa palveluja myös oulunomahoito.fi:ssä.

Millaiset asiat kannattaisi hoitaa sitä kautta? Työterveyshoitaja Heli Kallio listasi tyypillisimmät tapaukset.

1. Ovatko veriarvot kunnossa?

Työterveysosion alta kohdasta laboratoriotulokset voi katsoa omat laboratoriotuloksensa.

Kaikki labratulokset ovat siellä näkyvissä, ja vastauksissa esitetään myös viiterajat, joihin omaa tulosta voi verrata. Omahoidon viestien välityksellä vastausten tarkennuksia voi kysyä työterveyshoitajalta tai -lääkäriltä 2. Kuinka pitkään flunssaa seurataan? Mitä teen, kun kättä yhä särkee?

Kun kyse ei ole akuutista sairaudesta, viestiosio on hyvä väylä kysyä hoito-ohjeita tai selvittää, onko tarpeen varata lääkäriaika. Kysymykset voi ohjata työterveyslääkärille, työfysioterapeutille tai työterveys-, diabetes- tai astmahoitajalle.

Omahoito on turvallinen ja suljettu palvelu, paljon sähköpostia varmempi. Vastausaika on 1–2 arkipäivää, ja toki kiiretapauksissa asiakkaalle soitetaan saman tien.

3. Löytyisikö vapaa lääkäriaika?

Työterveyden ajanvaraukset onnistuvat nopeasti tämän palvelun kautta kohdassa ajanvaraus.

4. Työterveyskysely jo etukäteen!

Oulunomahoito.fi:ssä on Oulun Työterveyden työterveyskysely, jonka asiakas voi täyttää ennen terveystarkastusta. Näin tiedot siirtyvät turvallisesti perille, ja työterveyshoitaja voi tutustua asiakkaaseen jo etukäteen. Jatkossa omahoidossa on mahdollista vastata myös alakohtaisiin terveystarkastusesikyselyihin.

5. Verenpainetta ja sokeriarvoja – missä mittaustulokset?

Omahoidon omat jutut -osio on tarkoitettu terveyskortin ja esimerkiksi liikuntapäiväkirjan täyttäjille. Sinne voi merkitä muun muassa verenpaine- ja verensokerimittaustensa tuloksia, joita työterveys pääsee seuraamaan. Seurantaan liittyvä viestintäkin voidaan hoitaa tätä kautta, jolloin aina ei tarvita käyntiä vastaanotolla.

www.oulunomahoito.fi

Vastausaikaa nopeutettu: vastauksen sa a 1–2 arkipäiväs sä!

Hyvinvointi

si O n ko p ä i v ä

punaise

a?

Teksti  Samppa Haapio Kuvat  Jenni Harjun sykeanalyysi

Haluatko tietää, mikä lisää kehosi kuormitusta ja stressitekijöitä ja mitkä asiat tuovat voimavaroja? Firstbeat-hyvinvointianAlyysi kertoo.

F

Firstbeat on sydämen sykevälivaihteluun perustava mittaus, joka mittaa elimistön stressitasoa ja sitä, miten henkilö kykenee palautumaan stressistä.

Mittaus tehdään laitteella, joka kiinnitetään kehoon kahdella elektrodilla. Analysoitava pitää laitetta kaksi työpäivää ja yhden vapaapäivän. Henkilö kirjaa päiväkirjaan päivän tapahtumia sekä nukkumisen määrää ja sen koettua laatua.

– Kun mittaustulokset ja päiväkirjan tiedot yhdistetään, voidaan asiakkaan kanssa keskustelemalla yhdessä selvittää, minkälaiset asiat ja tilanteet häntä kuormittavat, ja onko palautuminen ollut riittävää vuorokauden aikana, toteaa työfysioterapeutti Maarit Kangas.

Tuloksissa palautuminen näkyy vihreänä ja stressi punaisena.

Flow-tila palauttaa Koekaniiniksi lupautunut Oulun Työterveyden suunnittelija Jenni Harju ei kokenut mittausta työlääksi.

– Alussa saatu opastus oli kattava ja päiväkirjaa pystyi pitämään kynällä ja paperillakin.

Analysoidut tulokset käytiin läpi työfysioterapeutin kanssa. Hän näki positiivisena sen, että työpäiviin mahtui palautumisjaksoja: eräässä palaverissa oli Jennin olo ollut niin rento, että sykevälivaihtelu oli tasolla, joka kuvaa elimistön palauttavaa tilaa.

– Jos työpäivän mittaan näkyy myös vihreitä piikkejä, ei kroppa ala käymään ylikierroksilla. Vaikka uni on tärkein stressitason

Pikavinkit palautumiseen

» Hengitä rauhallisesti muutama minuutti, puhalla pitkät uloshengitykset (syke laskee ulospuhalluksessa). » Silittele lemmikkiä. » Uppoudu lempiohjelmaasi.

Jännittävä urheilu tai kauhuelokuva toimii päinvastoin! » Lepäile piikkimatolla. » Ota lyhyet päiväunet. » Tee mitä tahansa, mikä kiinnostaa uppoutuneena hetkeen ilman, että ajattelet menneitä tai tulevia. » Lisää arkiliikuntaa, nauti kesän valoisuudesta. » Älä lue työsähköposteja juuri ennen nukkumaanmenoa!

Vinkit työterveyspsykologi Heli Nätti ja työfysioterapeutti Maarit Kangas

palauttaja, päivät eivät saisi olla täysin pelkkää punaista, Kangas toteaa.

Lyhytkestoisena stressi parantaa suorituskykyä, mutta pitkittyessään stressi vähentää voimavaroja ja saattaa johtaa uupumukseen ja sairastumiseen.

Rentoutuakseen töissä ei välttämättä tarvitse mennä taukotiloihin. Jos työssään pääsee flow-tilaan, on se itse asiassa palauttavaa.

– Olennaista on, että pystyy keskittymään hetkeen. Siksi on tärkeää, että työpaikoilla mietittäisiin, miten työtä tehdään. Jos jokaisen työpäivän jälkeen ei voimavaroja ole enää muuhun elämään, pitäisi hälytyskellojen soida, sanoo työterveyspsykologi Heli Nätti.

Vuorokaudessa pitäisi sykevälivaihtelun olla palauttavalla tasolla 30 prosenttia ajasta, Jenni Harjulla se oli ensimmäisenä päivänä vain 14 prosenttia.

– Tauotukseen ja stressintunteen vähentämiseen pitää kiinnittää enemmän huomiota, vaikka usein tuntuu, että pieni stressi pitää koneen paremmin käynnissä, Harju myöntää.

Ruuhkavuodet rasittavat vapaa-ajalla Hyvinvointianalyysi antaa raportteja myös liikunnan tehosta ja elämäntapojen terveysvaikutuksista. Jenni Harjun ensimmäiseen mittauspäivään kuului tanssiliikuntreeni, joka näkyi sykevälivaihtelussa sekä hyvässä että huonossa. Toisaalta tanssi on hyvää terveysliikuntaa, toisaalta treenin myöhäinen ajan-

10 Oulun Työterveys

11

kohta heikentää unenlaatua. Kangas suositteleekin, että myöhäisiä liikuntasuorituksia olisi arki-iltaisin maksimissaan yksi.

Itse ei välttämättä tunnista, mitkä tilanteet ovat stressaavia ja mitkä palauttavia. Esimerkiksi uni on voinut olla mittauksessa elimistösi tilan kannalta palauttavaa, vaikka henkilö on voinut kokea sen päinvastaiseksi. Hyvinvointianalyysi ei anna tietoa unen laadusta, vaan autonomisen hermoston palautumisesta.

Kotona kahden pienen lapsen hoitamisessa riittää vilskettä. Lukuhetki illalla ei ollut palauttava, koska raskaan päivän jälkeen rentoutuminen ei vielä onnistunut.

– Toisena päivänä päiväkirjassa oli merkintä ”rentoutuminen”, mutta sykevälivaihtelu osoitti elimistön tilan olleen punaisella. Kävi ilmi, että Jenni oli ollut kaverinsa kanssa kahvilla, Kangas kertoo.

Hyvinvointianalyysia voi ehdottaa hoitotiimisi henkilön vastaanotolla. Analyysiin kuuluu myös tavoitesivu, johon kirjataan kehityskohteet. Tarvittaessa tehdään seurantamittaus parin kolmen kuukauden kuluttua. 

Hyvinvointianalyysi kertoo remonttikohteet: mitkä tekijät palauttavat (vihreä) ja mitkä kuluttavat voimavaroja (punainen).

Teksti  työterveyspsykologi Heli Nätti

Kun uni ei tule Tavallisin unihäiriö työikäisten keskuudessa on toiminnallinen unettomuus.

Toiminnallisen unettomuuden taustalla ei ole varsinaista sairautta, vaan stressi, huolet, äkilliset elämänmuutokset ja muut häiriötekijät estävät nukahtamista tai herättävät liian varhain.

Kun lepo ja valve eivät ole sopusoinnussa keskenään, pitäisi pysähtyä pohtimaan rauhassa omia arvojaan, elämäntapojaan ja tekojaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin kannalta hätäily unensaannista on yhtä suuri tai jopa suurempi ongelma kuin itse unettomuus.

Ohjeita yöaikaisen palautumisen lisäämiseksi: » Älä murehdi etukäteen, saatko unta. Jos et nuku, voit valvoa passiivisesti ja miellyttävästi.

Sekin palauttaa. » Mene vuoteeseen vasta kun sinua nukuttaa. Kaikki vuoteessa vietetty aika unta odotellessa on negatiivinen viesti nukkumiselle. » Rauhoita keho ja mieli vähintään kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Ajatukset, joita on käsitelty hereillä ollessa, on helpompi laittaa syrjään, kun mennään nukkumaan.

» Valmista itsellesi miellyttävä valvomispaikka, sohva tai evakkovuode.

Kuuntele läsnäolo- tai rentoutumisharjoituksia.

Joskus myös lukeminen voi rauhoittaa, jos se ei ole liian innostavaa. » Ota käyttöön iltarutiinit n. 60–90 min ennen nukkumista. » Jos uni ei tule 15–20 minuuttiin tai heräät kesken unien, siirry valvomispaikkaan. » Valvo miellyttävästi ja passiivisesti - ei aktiivista toimintaa yön aikana, jol-

loin on tarkoitus palautua. Valvomispaikkaan ei mennä houkuttelemaan unta eikä pakottamaan itseänsä nukahtamaan.

Usein rauhoittuminen nykyhetkeen ja irtipäästäminen epämiellyttävistä häiritsevistä ajatuksista johtavat nukahtamiseen. » Tärkeintä: älä murehdi, äläkä pakota itseäsi nukkumaan! Yö on sinun omaa, henkilökohtaista aikaasi, jonka voit valjastaa miellyttävälle palautumiselle! Kun lakkaat murehtimasta, uni voi saapua!

Selkää

jomottaa Oulun Työterveys on ottanut viime syksynä käyttöönsä alaselkäpotilaiden hoitomallin, jossa alaselkäOIREISET asiakkaat ohjataan vaivasta riippuen joko työfysioterapeutille tai työterveyslääkärille.

Teksti  Titta Vilpa Kuvat  Teija Soini

12 Oulun Työterveys

13

J

Jopa 80 prosenttia työikäisistä kärsii alaselkäoireista jossakin elämänsä vaiheessa. Tutkimusten mukaan noin kolmannes sairauspoissaoloista johtuu tuki- ja liikuntaelinoireista, joista arviolta noin kolmannes on alaselkäoireita.

– Väestötasolla alaselkävaivat ovat erittäin yleisiä. Suurin osa alaselkävaivoista on epäspesifisiä eli toiminnallisia vaivoja, joiden taustalta ei löydy vakavaa sairautta, kertoo työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Anita Kankkonen Oulun Työterveydestä.

Alaselkään kohdistuva oireilu voi pahimmillaan olla hankala vaiva, joka haittaa työntekoa ja jokapäiväistä elämää. Vaiva on tärkeää hoitaa ajoissa kuntoon, jottei kipu pääse muuttumaan krooniseksi.

Ajanvarauksen merkittävä rooli Kun alaselkävaivoista kärsivä ihminen on yhteydessä Oulun Työterveyteen, ensimmäinen seulonta tehdään ajanvarauksessa. Ajanvaraajilla on käytössään tsekkauslista, jonka mukaan potilas ohjataan joko työfysioterapeutille tai työterveyslääkärille.

– Lumbago- eli noidannuolipotilaan on tarkoituksenmukaisempaa tavata työfysioterapeutti kuin työterveyslääkäri, jos mihinkään vakavampaan viittaavaa ei tule esille. Mutta jos potilaalla on esimerkiksi caudaoireita eli halvausoireita tai virtsan tai ulosteen karkailua, hänelle annetaan välittömästi aika työterveyslääkärille, Kankkonen painottaa.

Myös kuumeilu, laihtuminen, sietämätön kipu ja aiemmat sairauspoissaolot yhdistettynä alaselkävaivoihin johtavat työterveyslääkärin vastaanotolle.

– Suurin osa alaselkävaivoista on kuitenkin epäspesifejä vaivoja, joihin työfysioterapeutit osaavat antaa parhaiten apua, Kankkonen korostaa. >

”

Lumbago- eli noidannuolipotilaan on tarkoituksenmukaisempaa tavata työfysioterapeutti kuin työterveyslääkäri, jos mihinkään vakavampaan viittaavaa ei tule esille. työterveyslääkäri Anita Kankkonen.

Työfysioterapeutti Jenni Liuska on toinen Työterveyden fysioterapeuteista, joka on saanut tehtävänsiirtoihin tähtäävän koulutuksen.

Alaselkävastaanotto viikoittain Oulun Työterveydessä työskentelee tällä hetkellä kaksi työfysioterapeuttia, jotka ovat käyneet valtakunnallisen tehtävänsiirtokoulutuksen, joka mahdollistaa akuuttialaselkäkipupotilaan tulon suoraan fysioterapeutin vastaanotolle. Päivystysaikoja on neljä kertaa viikossa.

– Vastaanoton alussa kartoitan tarkasti alaselän tilanteen ja haastattelen potilaan. On oleellista tietää, millaista työtä hän tekee, miten selkäkipu vaikuttaa hänen työ- ja toimintakykyynsä ja onko taustalla kipua ylläpitävää toiminnallista vaivaa, alaselkäpotilaiden hoitoon erikoistunut työfysioterapeutti Jenni Liuska kertoo.

Työfysioterapeutti ohjaa asiakasta myös oikeisiin työasentoihin, antaa kotiharjoitteluohjeita ja selvittää, pitääkö työympäristössä tehdä muutoksia.

– Kontrollikäynti on yleensä jo viikon tai kahden kuluessa. Jos selän kunto ei lähde paranemaan, ja potilas tarvitsee sairauspoissaoloa tai vahvempaa kivunlievitystä kuin käsikauppalääkkeet, konsultoin lääkäriä. Tarvittaessa potilas ohjataan omalle työterveyslääkärilleen, Liuska korostaa.

Selkäoireisena voi työskennellä Työfysioterapeutit saavat kirjoittaa alaselkävaivaisille potilaille sairauspoissaoloa 1–5 vuorokautta. Asia päätettiin Oulun kaupungin henkilöstötoimikunnassa toukokuussa. Tällä hetkellä Oulun kau-

”

Jotta kuntoutuminen lähtee käyntiin, on tärkeää pysyä aktiivisena ja löytää itselle sopivat keinot oman selkäkipunsa hallintaan, työfysioterapeutti Jenni Liuska painottaa.

pungin työntekijä saa olla pois esimiehensä luvalla omalla ilmoituksellaan kolme päivää.

Sairauspoissaolon kesto vaihtelee alaselkäoireiden syistä ja vaikeusasteista riippuen muutamasta päivästä kuukausiin. Sairauspoissaolon jatkumisen arvio tehdään kontrollivastaanottokäynneillä.

– Pyrkimys on potilaan palauttaminen työkuntoiseksi mahdollisimman pian. Selkäkipu ei välttämättä edellytä poissaoloa työstä, vaan työnkuva vaikuttaa tosi paljon sairauspoissaolon kestoon. Esimerkiksi toimistotyö alaselkävaivaisena on eri asia kuin työ lapion kanssa montun pohjalla, työterveyslääkäri Anita Kankkonen kommentoi. 

14 Oulun Työterveys

15

Outs!

Miten hoida n kivun aikan alaselkä kipua a ja s a en jä lkeen kuutin – Tyyp ? illinen

vastaa on no notolle stanut ni tule jotakin v en äy t va po huono t än y t tilas s s sa ase e lkänsä hän ei nnoss . S eu r pääse Kokeil a ja aav an sängys veyshu e koton a aam tä ylös oltoon a kivutt n u ukkum n , kerto a Liusk omia le isasen o työfy ja soittaa ty a. po- tai toja. ötersiotera peutti Liuska J e n Jos kip nni euvoo, aikana u ei m miten : ene oh toimia massa i muuta akuuti päiväs n kivun Laita k s ä, ota ty ö te ylmäg r yhteytt v e y s huolto eeliä ta ä kipeäll on. ik e alue Alaselk elle. Lä ylmäpakkau nata k ävaiva s mpöä äyttää pahen o n tärke vaiva e ei kan,k taa tila ää hoit i uusiu nnetta oska lämpö tulehd aa kun du eik selkäk saatta , jos se usta. ä muu toon, jo ip a u on k lässä o tu kroo tta estäny taan a n myö niseks t alle k kuutis s i.

J u o ta u s si viikk selkäk tävän oa, pu Muista ivusta. selkäk h iv u riittävä 6 u – v 1 n ästä eli 2 viikk kivun h jainen o subaku kohdalla pu kipulä oito. E hutaan a keskuuka utista äke on nsisimutta u s tt pitkitty e a kestä lkäkivu parase jos se mistee nisesta s vän se tamoli tai mu t eivät lkäkivu ta ja yli kolm kivu , ut k au vastaa e n kohd – Jotta sta. notolla ta, työter veys äsikauppava a lla kro kuntou lan mu lääkär otärkeä tumine i miett ita vaih ä pysy ii n toehto lä h ä te a e v ja k a ti k . t iv ä keinot yntiin, isena ja Pyri liik oman on löytää kumaa fysiote selkäk itselle n kivuis r a ip p u e sopin utti Je ta huo s a h a nni Liu llintaa limatta n ska pa . inottaa , työVältä p . itkiä is tumisia kojum . Käve ppa le tai ta mahdo a työpäivän uaikana llista. , jos

1.

2.

3.

4.

5.

6.

Työilmapiiri kAHDEN TYÖYHTEISÖN TARINAT

Hyvä työilmapiiri ei synny tyhjästä. Tutustuimme kahden erilaisen työyhteisön tapaan toimia: Leinonpuiston koulussa työntekijöillä on itsellään aktiivinen ote ja Oulun Työterveydessä haluttiin nähdä työtä toisen perspektiivistä koulusta tutulla työelämään tutustumisella, tetillä.

paremmaksi Teksti  Kati Valjus

Leinonpuiston koulu:

Ristiriidat ratkotaan puhumalla

E

Erityisluokanopettajat Anne KalliosaloHarju ja Eeva-Liisa Saarinen voisivat puhua vaikka kuinka pitkään siitä, kuinka tärkeä asia hyvä työilmapiiri on. Selittäessään he täydentävät toistensa lauseet. Kaikkiaan kuusi vuotta työparina toimineet naiset tuntevat toisensa läpikotaisin.

Kalliosalo-Harju ja Saarinen työskentelevät opettajina Heinätorin koulun Leinonpuiston yksikössä, Pihlajakummun toimipisteessä. Oppilaat ovat hyvin vaikeasti kehitysvammaisia ja tarvitsevat apua kaikissa toiminnoissaan. Siksi jokaisella kymmenellä oppilaalla on apunaan myös oma koulunkäynnin ohjaaja.

– Meitä häärää pienessä tilassa kymmenen oppilasta ja kymmenen aikuista. Mahdolliset ristiriidat työyhteisössä on aistittava ja käsiteltävä välittömästi, jos niitä ilmenee, Saarinen tietää.

Kahden opettajan yksikössä korostuvat toimijoiden samanlainen ajatusmaailma ja tapa tehdä työtä.

– Opettajat eivät täällä ole millään jalustalla, vaan työyhteisömme on tasa-arvoinen. Kaikki me olemme täällä oppilaita varten, Kalliosalo-Harju korostaa.

Hyvästä työilmapiiristä on pidettävä huolta niin työntekijöiden kuin oppilaidenkin vuoksi.

– Aikuiset ovat koulun tunnelmanluojia. Huono työilmapiiri heijastuisi heti oppilaille, naiset tietävät.

Sanattomat viestit kuunnellaan Miten työilmapiiriä sitten voidaan omatoimisesti parantaa?

– Keskustelemalla. Taitaa olla niin, että tässä työssä herkistyy sanattomille viesteille aivan erityisesti, kun oppilaatkaan eivät puhu, vaan heidän tuntemuksiaan pitää tulkita. Samalla tavoin tulee tulkittua kollegojen sanatonta viestintää, naiset nauravat.

Tasa-arvoisessa työyhteisössä kaikkien mielipiteitä kuunnellaan.

– Ohjaajat ovat vahvasti läsnä myös sidosryhmien kanssa käytävissä palavereissa. Työmme on moniammatillista ja arvostamme sitä, Saarinen sanoo.

– Joustavuudella on tärkeä merkitys hyvässä työilmapiirissä, Kalliosalo-Harju listaa.

16 Oulun Työterveys

Vaikeasti vammaisten lasten kanssa kaikki ei mene aina käsikirjoituksen mukaan.

– Työntekijät saattavat olla yhtä aikaa sairaana, jolloin suunnitelmista voi olla mahdotonta pitää kiinni. Tällaisessa yhteisössä täytyy olla joustava ja pystyä elämään muuttuvien tilanteiden mukaan, naiset tietävät.

Yhteisillä projekteilla on myös paikkansa yhteishengen luomisessa.

– Tämän lukuvuoden työnäytteemme on ollut vedenalainen maailma, jonka olemme askarrelleet koulun käytävälle.

Siinä yhdistyvät käsillä tekeminen, erilaisten materiaalien herättämät tuntoaistimukset, musiikki ja valaisu, Saarinen listaa.

Leinonpuiston vedenalaista maailmaa on käyty ihastelemassa myös Heinätorin koulun muista yksiköistä.

Ja sitten on vielä ainakin yksi, ehkä se kaikkein tärkein.

– Huumori. Työ on välillä raskasta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Huumori tuo kaivattua pilkettä välillä raskaisiinkin päiviin, opettajat summaavat. 

17

TOIMII MIKSI AVOIMUUS NNE? SÄ ÖS EIS HT TYÖY

”

Kun pienessä tilassa häärää kymmenen oppilasta ja kymmenen aikuista, mahdolliset ristiriidat työyhteisössä on käsiteltävä välittömästi.

Avoimuus on meille luonteva tapa toimia.”

OULUN TYÖTERVEYS:

Tet-kokeilu tutustutti kokonaisuuteen

K

Kun uskaltautuu ulos omasta, tutusta lokerostaan, voi nähdä asioita, joita ei ollut ennen hoksannutkaan.

Tämän huomasivat konkreettisesti Oulun Työterveyden sisäiseen tet-jaksoon osallistuneet työntekijät. Ajatuksena oli, että kukin valitsi tet-paikakseen toimipisteen, joka ei ollut ennestään tuttu ja jonka toiminnasta ja työskentelytavoista halusi oppia lisää. Tet-pisteessä vietettiin ohjaajan kanssa parisen tuntia.

Ajanvarauksessa työskentelevä vastaanottohoitaja Kaisu Lämsä teki työpistettään tutuksi useille tettiläisille, etupäässä työterveyslääkäreille ja -hoitajille.

– Ajanvarauksen puhelinrumba on melkoista hulinaa. Yksi lääkäreistä uskaltautui jopa rohkeasti vastaamaan soittoihin ja näki samalla ainakin sen, mitkä ovat työmme haasteet. Aikoja kysellään paljon enemmän kuin niitä on tarjolla, ja tilanne vaatii välillä melkoista luovuutta, Lämsä tietää.

Tammi–maaliskuussa toteutetun tetin annista tuli juteltua käytävillä ja kahvihuoneissa.

– Paras anti on ehdottomasti ollut kokonaisuuksien ymmärtäminen. Omalla tetjaksollani kävin seuraamassa laskutusta, mikä avasi näkemään asioita uudesta näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan tet-jakso synnytti pohdintaa sujuvammista toimintakäytännöistä, Lämsä summaa.

Kollegoille kasvot Hannele Palokangas aloitti Oulun Työterveyden työterveyshoitajana tammikuussa, joten OT-tet tuli hänelle luontevana perehdytysjaksona talon toimintatapoihin.

– Työ itsessään oli minulle tuttua, mutta työyhteisö ja sen toimintatavat olivat uusia. Tetin aikana kävin tutustumassa muun muassa laboratorioon, ajanvaraukseen ja eri tiimeihin. Sitä kautta syntyi kokonaiskuva, joka on helpottanut yhteistyötä kaikin puolin, Palokangas summaa.

Totutusta poikkeavat työskentelytavat tutustuttavat myös kollegoihin. Palokankaalle kaikki kasvot olivat uuden työn alkaessa uusia, mutta aivan kaikki heistä eivät ole olleet tuttuja edes talossa pidempään työskennelleelle Lämsälle.

– Ehdottomasti mukavinta tetissä oli se, että moni kollega sai kasvot. Nyt tuntuu, että on entistäkin helpompaa mennä nykäisemään hihasta, jos jokin asia askarruttaa, Lämsä hymyilee.

Vuoden alussa toteutettu OT-tet oli ensimmäinen kokeilu, josta saatu palaute on ollut hyvää.

– Voisi ilman muuta ajatella, että tetjakso toteutettaisiin meillä vaikkapa vuosittain. Tämä oli erinomainen esimerkki siitä, kuinka hierarkioiden romukoppaan heittäminen ja rohkea uteliaisuus tuottivat lisäarvoa työyhteisölle, OT-tetiä koordinoinut laadun kehittäjä Jenni Harju tiivistää. 

suositella MIKSI TETIÄ voisi lle? muille työyhteisöi

”

Tämä oli erinomainen esimerkki siitä, kuinka hierarkioiden romukoppaan heittäminen ja rohkea uteliaisuus tuottivat lisäarvoa työyhteisölle.”

second opinion

Ratkaisemme tällä palstalla terveyteen ja sairauksiin liittyviä väitteitä.

Myytti:

Osatyökykyinen ei pärjää töissä Sanotaan, että työelämässä pitää olla nykyisin mukana sata prosenttisesti, koska vähempi ei tunnu riittävän. Entä jos sairastun enkä pysty enää antamaan itsestäni kaikkea työelämälle? Kysyimme sekä lääkärin että työnantajan mielipiteen osatyökyvystä.

TOIM.  Maria Öfverström Kuva  Kati Valjus

N

Eija Kotkavirta LL, työterveyshuollon erikoislääkäri HyPa-tiimin tiimivastaava

Nykyisin työkykyä tuetaan ja työkyvyttömyyden uhkaan reagoidaan. Työkyky voidaan monesti palauttaa vakavankin sairauden jälkeen. Usein joudutaan kuitenkin arvioimaan tilannetta uudelleen sairaudesta toipumisen aikana. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tähän kannattaa ottaa mukaan työterveyshuolto ja työnantajan edustaja. Mietitään, voidaanko vaikuttaa siihen, että työntekijä voi jatkaa nykyisessä tehtävässään ja jos ei, onko omassa työpaikassa tai toimipisteessä tarjota muunlaista, sopivampaa työtä. Usein tarvitaan myös kuntoutusta ja uudelleenkouluttautumista. Työeläkelaitokset ja Oulun kaupungin tapauksessa uudelleensijoitusyksikkö tulevat tässä apuun.

Joskus työssä jatkaminen edellyttää väliaikaista tai pysyvämpää työajan lyhentämistä osasairausloman, osakuntoutustuen tai osatyökyvyttömyyseläkkeen turvin.

Nämä toimenpiteet kannattavat sekä työntekijälle, työnantajalle että koko yhteiskunnalle. Eläkemenot pysyvät kurissa, varhemaksuilta säästytään, ja työntekijä voi olla osaavalla työpanoksellaan hyödyksi samalla, kun hänen elämänlaatunsa ja taloudellinen turvallisuutensa paranevat.

I

Ikäihmisten hyvinvoinnin palvelualueella on osana työhyvinvointiohjelman toimenpiteitä toteutettu vuoden 2012 aikana mm. yksilöllisiä työaikajärjestelyjä, suunniteltu mukautettuja työtehtäviä sekä tehty osa-aikatyöjärjestelyjä osatyökykyisten työntekijöiden työssä jaksamisen tukemiseksi. Työkykyyn liittyen vuoden 2012 aikana 16 prosentille koko palvelualueen henkilöstöstä tehtiin jokin työssä jaksamista edistävä interventio. Yksilö- ja työyhteisötasolla on löydetty hyviä ratkaisuja, jotka motivoivat jatkossakin miettimään ja toteuttamaan aktiivisesti erilaisia ratkaisuja työntekijän työkyvyn alennuttua. Tärkeää on ollut huomioida työn räätälöinnissä työntekijän tarpeet, mutta myös työyhteisön sekä asiakkaiden tilanne, joita varten esim. hoitotyötä tehdään.

Erityisen tärkeää on ollut lähiesimiehen rooli. Myös tiivis yhteistyö työterveyshuollon kanssa nousee keskiöön. Keskijohdon ja ylemmän johdon yhteistyön tiivistämisellä saavutetaan laajempi näkökulma työntekijän jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämiseksi kuin palvelualuetason tai vastuualuetason näkökulma. Talouden näkökulmasta tavoite on, että erilaiset työkykyä ylläpitävien interventioiden hyödyt voitaisiin tehdä näkyväksi myös taloudellisilla mittareilla.

l ä h et ä om a m y y ttisi@ pe ro in en tu om as .k op .f i ou ka

Sari Puotiniemi vs. palvelupäällikkö/ Eteläinen kotihoito Ikäihmisten hyvinvointi

18 Oulun Työterveys

19

Uutisdose

Oulun Työterveys on entistä parempi työpaikka

O

Oulun Työterveys nosti tänä vuonna asemiaan viidellä pykälällä Suomen parhaat työpaikat 2013 -listalla yleisessä sarjassa. Sijoitus yleisessä sarjassa on nyt 10:s.

Oulun Työterveyden johtaja Tuomas Kopperoinen on iloinen niin yrityksen kuin työntekijöidenkin puolesta.

– Tällainen virallinen tutkimus osoittaa, että myös julkinen toimija voi olla hyvä ja kiinnostava työnantaja.

Erityisesti Kopperoinen iloitsee siitä, että tutkimukseen osallistuneen henkilökunnan vastauksista huokuu työn merkityksellisyys.

– Vastaajista 93 prosenttia on sitä mieltä, että oma työpanos on tärkeä, ja 95 prosenttia on tyytyväisiä tapoihin, joilla vaikutamme yhteiskuntaan.

Positiivinen ylpeys omasta työstä toi-

mii kannustavana voimavarana, sanoo Kopperoinen.

Työhyvinvoinnin edistäjänä Oulun Työterveys voi ylpeillä myös tällä:

”Tänne on mieluisaa tulla töihin: 98 % vastaajista.”

Suomen parhaat työpaikat 2013 -lista julkaistiin helmikuussa. Tutkimuksen tuottaa Great Place to Work ® Institute Finland. Tutkimukseen osallistui 142 organisaatiota, sarjoja on kolme yritysten koon mukaan.

Hallinto muutti ykköskerrokseen

Kuvat  Shutterstock

H

tti

K

Kesäajan toiminta Kesäajan toiminnan aikataulut löytyvät Oulun Työterveyden verkkosivuilta www.ouluntyoterveys.fi.

Oulun Työterveyden Laboratorio Hallituskatu 36. B. 1. krs 90100 Oulu Laboratorio/näytteenotto: ma klo 7–14 vuoronumerolla tai ajanvarauksella ti–pe klo 7–15 vuoronumerolla tai ajanvarauksella Haukipudas Teollisuustie 1, Ukonkaivos 90830 Haukipudas

Hallinto ja toimisto ovat muuttaneet ”kellon alle” ensimmäiseen kerrokseen Teletalolla. Sieltä löytyvät jatkossa Oulun Työterveyden johdon, hallinnon ja toimiston henkilöstö. Osoite on tuttu Hallituskatu 36 A.

Laboratorio/näytteenotto: ke klo 8–10 ajanvarauksella pe klo 8–10 ajanvarauksella

Kahvakuula arvottiin

Kiiminki Lempiniementie 2 B, 1. krs 90900 Kiiminki

Arvoimme Outsin maksuttoman lehden tilaajien kesken kahvakuulan. Kahvakuulan sai Raija Markus. Onnea voittajalle!

Laboratorio/näytteenotto: joka parillinen ti klo 8–10 ajanvarauksella

A

OULUN TYÖTERVEYS www.ouluntyoterveys.fi

Ajanvaraukset numerosta 010 197 017 tai netitse osoitteessa www.ouluntyoterveys.fi/ ajanvaraus/internet Laboratorioon voi tulla ilman ajanvarausta.

Akuuteissa sairastapauksissa Oulun kaupungilla on käytössään työntekijän omailmoitusmenettely työnantajalle.

Ryhmiin ja koulutuksiin ilmoittaudutaan pääsääntöisesti ryhmän ohjaajalle, mikäli muuta ohjeistusta ei ole mainittu.

Oulun Työterveyden toimipaikat ovat: Oulun Työterveys, Postitalo Hallituskatu 36 B, 1–4. krs 90100 Oulu Työterveysasema on avoinna: ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–15 Laboratoriossamme (1. kerros) otetaan näytteitä: ma klo 7–14, ti–pe klo 7–15

Oulun Työterveys, Teletalo Hallituskatu 36 A, 5 krs 90100 Oulu Oulun Työterveys, Haukiputaan työterveysasema Teollisuustie 1 (Ukonkaivos) 90830 Haukipudas Oulun Työterveys, Kiimingin työterveysasema Lempiniementie 2 B, 1 krs.

90900 Kiiminki

Oulun Työterveys, Oulunsalon työterveysasema Kauppiaantie 5 90460 Oulunsalo Oulun Työterveys, Yli-Ii:n työterveysasema Elatuspellontie 2 b, Yli-Ii