Outs 1/2012

1/ 2012 Oulun Työterveyden asiakaslehti Muutoksen personal trainerit s. 6 Puhutaan ajoissa s. 12

Nettilääkärissä s. 16

s.

11

Hyvä harrastus on kuin lempeä pusu

ME Tutustumme Oulun Työterveyden tiimeihin

TaiKa-tiimi, olkaa työterveyshoitaja

Paula Kauppinen

sairaanhoitaja

Heli Haapamäki

työterveyslääkäri

Anne-Maarit Kaimio

työterveyslääkäri ja tiimivastaava

Marita Pirttijärvi

työterveyslääkäri Irma Harjulahti

työterveyshoitaja Sari Hosio

2 Oulun Työterveys

Teksti ja kuva  Kati Valjus

3

hyvä!

TaiKa-tiimi, jonka nimi juontaa sanoista taide ja kasvatus, palvelee muun muassa opetustoimen, teatterin, Oulu sinfonian, kirjaston ja liikuntatoimen työntekijöitä.

O

– Opetustoimi on asiakkaistamme ylivoimaisesti suurin, kertoo tiimivastaava, työterveyslääkäri Marita Pirttijärvi.

Työterveyslääkäreiden ja -hoitajien lisäksi TaiKa-tiimiin kuuluvat psykologi, työfysioterapeutti ja sairaanhoitaja. Tiimi on tällä hetkellä noin 13-henkinen, mutta vahvistusta on luvassa.

– Uuden Oulun myötä asiakaskuntamme laajenee muun muassa opetustoimen osalta. Saamme tiimiimme yhden työterveyslääkärin ja yhden hoitajan lisää, Pirttijärvi kertoo tulossa olevista muutoksista.

työterveyshoitaja ja toinen tiimivastaava Heli Kallio

Uusi Oulu tarkoittaa TaiKa-tiimille myös entistä laajempaa työkenttää.

– Olemme pyrkineet tekemään kouluilla työpaikkakäynnin noin kolmen vuoden välein. Uusi Oulu liittää toiminta-alueeseemme monta uutta koulua, joiden työhyvinvointiasioista pyrimme niin ikään parhaamme mukaan huolehtimaan.

Tiimivastaava on huomannut, että opettajat painiskelevat nykypäivänä muun muassa sisäilmaongelmien ja yleisen jaksamisen kanssa.

– Työmme on kuitenkin sikäli kiitollista, että yleisesti ottaen opettajat ovat itsestään hyvin huolta pitävää porukkaa. 

työterveyshoitaja Leena Viita-aho

työfysioterapeutti Irjaliisa Riekki

2012 Kuvasta puuttuvat työterveyslääkäri Katri Käyrä ja työpsykologi Heli Nätti.

hyvä lukija,

Sisältö 1/2012:

Olet saanut käteesi Oulun Työterveyden ensimmäisen asiakaslehden, Outsin.

Tämä on työhyvinvoinnin lehti juuri sinulle, hyvä asiakkaamme. Outs! tulee ilmestymään jatkossa 1–2 kertaa vuodessa. Ensimmäisen lehden jakelu toteutettiin laajana, sen saavat mm. kaikki Oulun kaupungin työntekijät kotiinsa.

Jotta saat jatkossakin lehden itsellesi, tilaa se osoitteessa ouluntyoterveys.fi/outs.

Lehdessä on vahvasti esillä työkyvyn tukeminen työpaikalla. Työkyvyttömyydestä aiheutuu Suomessa vuosittain miljardiluokan kustannukset. Kustannusten hallinnassa tarvitaan työpaikan ja työterveyshuollon tiivistä yhteistoimintaa työkyvyn varhaisen tuen toteutumiseksi. Sitä tukee myös kesällä voimaan tullut lakimuutos, joka edellyttää työpaikalta työterveyshuoltoon yhteydenpitoa aina, kun työntekijän sairauspoissaolopäiviä kertyy yli 30. s. 12–15.

Loppusyksyn kuluessa on ajankohtaista ottaa influenssarokotus torjumaan kausi-influenssan aaltoa. Suosittelemme rokottamisia mahdollisimman laajasti terveydellisten näkökulmien perusteella. Terveenä pysymiseen ja työssä jaksamiseen auttaa myös kunnollinen mielen ja kehon palauttaminen työkiireestä. Itse menen metsälle koiran kanssa, työterveyspsykologimme käy ratsastamassa. S. 10-11.

6 10 12 16 18 19

Muutosvalmennus Monetran tuupparina Hyvinvointi: Vinkit työssä palautumiseen Työn räätälit

Omahoito uudistuu –

pikaviestipalvelu käyttöön

Nilkka murtui. Sairaana

kotona viikon vai kaksi?

Uutisdosetti

Hyviä lukuhetkiä lehtemme parissa!

Tuomas Kopperoinen johtaja

PS. Lehden pirteällä ulkoasulla haluamme kertoa, että työn ilon säilyminen työssä on tärkeää. Lehden myötä julkistuksensa saa myös Oulun Työterveyden uudistunut logo.

Haluan Outsin jatkossakin kotiini 1/2012, Oulun Työterveyden asiakaslehti • Toimitus Otavamedia Oy, Asiakasviestintä • Päätoimittaja Tuomas Kopperoinen, p. 044 703 6299, tuomas.kopperoinen@ouka.fi • Tuottaja Maria Öfverström, p. 040 524 1600, maria.ofverstrom@ otavamedia.fi • Graafinen suunnittelu Päivi Rücker, p. 040 518 6655, paivi.rucker@ otavamedia.fi • Toimituskunta 1/2012 Maarit Kangas, Silja Komulainen, Eila Rantsi, Sirpa Säkkinen, Kirsi Taskinen ja Tuulikki Tiitto • Paino Erweko Oy • Paperi Kannet G-Print 170g, sisus G-Print 130g • Kannen kuva Jukka-Pekka Moilanen • Kuvassa Työterveyspsykologi Tomi Niinivirta hevosensa Paminan kanssa.

4 Oulun Työterveys

Täytä tilauslomake osoitteessa ouluntyoterveys.fi/outs. Voit samalla vastata lyhyeen lehtikyselyymme. Kaikkien 16.12. mennessä vastanneiden kesken arvomme kahvakuulan. Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti.

Oulun Serviisissä valmistetaan joka arkipäivä 42 300 ateriaa ja siistitään 671 700 neliötä. Työ on raskasta ja aikataulussa on pysyttävä. Ritaharjun monitoimitalon keittiössä valmistellaan kuvausaikana syyskuisena aamuna päivän lounasta.

5

Jokaisen ” työntekijän

kuvat  Juha Sarkkinen

Työkyky edellä

12

pitäisi saada työskennellä työkykyään vastaavissa tehtävissä.”

Teksti  Titta Vilpa Kuvat  Teija Soini

– Muutos on ikään kuin syli, johon ei mahdu kuin tietyn verran. Siitä saattaa joutua jättämään jotain hyvääkin pois, mikä aikaisemmin on ollut tärkeä osa työtä, korostaa muutosvalmentaja Merja Tervo.

Muutoksen

moniosaaja Oulun Työterveys rakentaa uutta Oulua tarjoamalla räätälöityä muutostukea esimiehille ja työyhteisöille. Muutosvalmennuksesta hyötyy myös talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Monetra Oy.

6 Oulun Työterveys

7

H

– Haluan, että meillä Monetrassa on työilmapiiri, jossa uskalletaan puhua myös epäkohdista. Se on ainoa eteenpäin vievä tie, koska kehittämis- ja muutoskohteet kumpuavat usein epäkohtien kautta. Käytämme muutoksemme tukena Oulun Työterveyden tarjoamaa muutosvalmennusta, toimitusjohtaja Päivi Pitkänen toteaa.

Oulun Työterveys on järjestänyt keväästä 2011 lähtien Oulun kaupungille yhteensä 137 muutosvalmennusta, joista 37 on ollut esimiesten muutosvalmennuksia, 21 työyhteisöjen muutostukitilaisuuksia ja 79 työyhteisöjen muutospysäkkejä.

Muutostuen tausta-ajatuksena on ylläpitää ja lisätä esimiesten ja työntekijöiden työn tekemisen ymmärrettävyyttä, hallittavuutta ja mielekkyyttä.

– On tärkeää, että Oulussa ymmärretään muutoksen ennakoitavuus ja otetaan henkilöstö siihen mukaan. Siten porukka saadaan motivoitua, ja tulee tunne, että olemme todella samassa muutosveneessä. Me tarjoamme mahdollisuuden esimiehen ja työyhteisön väliseen dialogiin, muutosvalmentaja Merja Tervo Oulun Työterveydestä korostaa.

Esimiehet arvioivat, tarvitsevatko he tai heidän työyhteisönsä muutosvalmennusta. >

”

Toimitusjohtajana ei voi ajatella, että tuolla se työyhteisö näyttää sopeutuvan." Päivi Pitkänen, Monetra Oy

Monetra Oy on Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistama talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, joka tarjoaa palkka-, talous- ja matkahallintapalveluita.

Monetra perustettiin 1.5.2012, koska omistajien välttämättömät tukitoiminnot haluttiin keskittää yhteen palvelukeskukseen. Palvelukeskus työllistää 110 henkilöä.

– Emme jätä työyhteisöä, vaikka muutosvalmennus on ohi, koska työterveyshuolto jatkaa yhteistyötä meidän jälkeemme, muutosvalmentaja Tarja Viljamaa painottaa.

– Arvostan työterveyden kahdenlaista roolia ja asiantuntijuutta: Se on apuna muutosprosessissa, mutta myös henkilökohtaiseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa, Monetra Oy:n toimitusjohtaja Päivi Pitkänen korostaa.

– Palveluprosessit ja niiden toimialat ovat muutoksessa eri vaiheissa. Toiset eivät osaa vielä sanoa, milloin valmennus on ajankohtaista. Joillakin esimiesvalmennus on jo pidetty, mutta he miettivät nyt, milloin olisi sopiva aika valmentaa työyhteisöä, summaa Oulun Työterveyden muutosvalmentaja Tarja Viljamaa.

Tapaus Monetra Monetrassa haluttiin luoda malli, jossa arvojen luominen lähtee alhaalta ylöspäin. Työntekijät käyvät Oulun Työterveyden järjestämillä työyhteisöpysäkeillä syksyn aikana kahdesti.

Jokainen tiimi on saanut miettiä omasta lähtökohdastaan Monetran arvoja ja muutosta. Esimiehet ovat saaneet valmennusta omaan johtajuuteensa jo aiemmin esimiesten muutosvalmennuksessa.

– Varsinkin uusien esimiesten palaute on ollut positiivista.

Kaikki palveluesimiehemme ovat uusia, mutta 70 prosenttia työyhteisöstämme on ollut osallisena muutoksiin ennenkin.

Olen iloinen, että koko työyhteisö ymmärtää tiimissä keskus-

telemisen tärkeyden, vaikkei muutos olekaan kaikille uusi asia, Päivi Pitkänen toteaa.

Muutosvalmennus on toimitusjohtaja Pitkäsen mukaan vain lähtölaukaus jatkolle. Esimiehille on tiedossa ainakin työnohjausta, tiimityöskentelyä ja kovaa koulutusta.

– Työyhteisössä käytyjen arvokeskustelujen pohjalta johtoryhmä luo palvelukeskuksemme strategian, vision, kriittiset menestystekijät ja arvot, jotka hallitus käsittelee strategiaseminaarissaan. On onni, että meillä on hallitus, joka pitää tärkeänä uusien arvojen luomista, Pitkänen kiittelee.

Myös muutosvalmentaja Tarja Viljamaa tukee arvokeskustelua: – Organisaation tulevaisuuden kannalta on hienoa, että henkilökunta pystyy osallistumaan ja vaikuttamaan työyhteisönsä arvoihin. Työhönsä on helpompi sitoutua, kun arvot vastaavat omaa arvomaailmaa. 

8 Oulun Työterveys

9

Työntekijä kommentoi

Monetra vasta alkutaipaleellaan

Muutoksen tukipilarit

”Uskon, että työterveyden rooli muutostilanteen läpikäymisessä on keskeinen: tärkeintä on, että ihmiset saavat keskustella, mikä on muuttunut, minkälaisia tuntemuksia itse kukin käy läpi ja miten voimme auttaa toisiamme jatkossa. Ei riitä, että ajattelee positiivisesti, näitä asioita vaan täytyy käydä läpi itsekseen mutta myös porukalla.

Vaikka varsinainen muutosvalmennus on vasta alkumetreillä, pystyn jo itse näkemään hyvät asiat. Alussa olin joka toinen päivä sitä mieltä, että irtisanoudun, sillä muutos entisestä oli raju. Tilanne on ollut johdolle vaikea, sillä yleensähän uuden työpaikan hakuprosessi lähtee työntekijästä itsestään.”

Muutostuki on esimiesten valmennusta ja työyhteisöjen ohjausta muutokseen ja sen hallintaan.

U

Virva Kaukua palveluasiantuntija, Monetra Oy

”

Alussa olin joka toinen päivä sitä mieltä, että irtisanoudun, sillä muutos entisestä oli raju."

M

Muutostuki toteutetaan vaiheittain, kun organisaatiorakenteet ovat selvillä. Se räätälöidään aina työyhteisökohtaisesti.

Esimiehille suunnatut muutosvalmennukset auttavat esimiestä tiedostamaan, miten hän toimii muutoksessa. Esimiestä tuetaan tunnistamaan työyhteisönsä mahdolliset tuentarpeet ja löytämään työyksikössään uutta toimintatapaa edistäviä ratkaisuja muutosprosessin johtamiseen.

– Kun esimies ymmärtää, miten työntekijä voi reagoida muutoksessa, pysyy hän paremmin oman työmääränsä ja tunteidensa kanssa toimintakykyisenä. Myös muiden esimiesten vertaistuella on merkitystä, painottaa Oulun Työterveyden kehittämiskonsultti Tuija Vanhala.

Työyhteisön muutospysäkki vahvistaa muutoksen ymmärtämistä ja yhteisen työ- ja toimintakulttuurin muodostumista. Muutospysäkeillä lisätään myös henkilöstön työhyvinvointia ja verkostoitumista. 

Hyvinvointi Toim.  Meri Heikkilä

ravaa rennosti!

Oletko töiden jälkeen rättiväsynyt? Pienillä teoilla voit palautua jo pitkin työpäivää. Koska vaihtelu virkistää, työpäivästä kannattaa tehdä mahdollisimman monipuolinen.

1

8kg

3

Taukojumppaa kahvakuulalla Pienet ja heikot lihassolut työskentelevät, kun teemme kevyttä työtä, jossa samanlaiset liikeradat toistuvat. Esimerkiksi näyttöpäätetyöskentelyssä lihakset väsyvät ja kipeytyvät helposti.

Heikkoja lihassoluja voi lepuuttaa pienellä tauolla tai hetken voimailulla.

Raskaamman taukojumpan ystävä tekee muutaman liikkeen esimerkiksi kahvakuulalla, jolloin nopeat ja voimakkaat lihassolut saadaan työskentelemään.

Aloittelijan opas kahvakuulailuun löytyy esimerkiksi osoitteesta kahvakuula.fi.

Kahvin sijaan kävelylle Mitä jos korvaisit kahvitauon pienellä kävelylenkillä korttelin ympäri? Ympäristönvaihdos rikkoo kaavamaista työntekoa, ja ulkona saat raitista ilmaa ja stressitasosi laskee. Lisäksi saat etäisyyttä työtehtäviisi, jolloin ongelmat saattavat ratketa kuin itsestään.

Oulun kaupunki järjestää syyskaudella myös kahvakuulakursseja!

Lisätietoja Akkunassa.

Lepuuta silmiäsi Tee pikainen silmäjumppa katsomalla joitakin kertoja kauas ja lähelle vuoronperään. Tällöin silmissä aktivoituvat eri lihakset kuin lähelle tuijottaessa, ja katse virkistyy.

2

Psst!

Voita kahvakuula!

Lue lisää s. 4.

Syö oikein – pysy pirteänä a) Tarkastele ensin ateriarytmiäsi. Suositeltavaa olisi syödä pieniä annoksia 3–5 tunnin välein. b) Mieti, kuuluuko ruokavalioosi liikaa korkean glykeemisen indeksin tuotteita, kuten perunaa, vaaleaa leipää tai riisiä, keksejä ja makeisia. Tällaiset elintarvikkeet nostavat verensokerin nopeasti ylös, mutta pudottavat sen pian alas, jolloin myös väsymys iskee.

4 5

Torkut työpaikalla?

10–15 minuutin torkahdus työpäivän aikana lisää työtehoa ja keskittymiskykyä sekä nostaa mielialaa. Parhaan hyödyn päiväunista saa yhden kahden maissa.

– Torkkukulttuuri ei ole suomalaiseen työelämään valitettavasti juuri rantautunut, mutta joillain työpaikoilla on jo pelkälle rentoutumiselle varattuja huoneita, kertoo työterveyspsykologi Tomi Niinivirta.

– Hämärretyssä lepohuoneessa soi rauhallinen musiikki, ja siellä voi istahtaa vaikkapa hierovaan nojatuoliin.

10 Oulun Työterveys

11

6 teksti  Meri Heikkilä Kuva  Jukka-Pekka Moilanen

Virkisty väreistä Arkipäivän väriterapiaa voit saada pirteän värisestä lempivaatteesta tai koriste-esineestä. Lämpimät värit stimuloivat hermostoa, kun taas kylmät sävyt rauhoittavat.

• Punainen, keltainen ja oranssi nostavat vireystasoa.

• Sininen rauhoittaa ja parantaa keskittymiskykyä.

• Vihreä virkistää ja auttaa keskittymään. > Valitse siis mielialasi mukaan.

7

Tartu Rubikin kuutioon!

Siirrä ajatukset hetkeksi pois työstä ratkomalla esimerkiksi kinkkistä Rubikin kuutiota. Fyysinen liike aktivoi eri aivoalueita kuin työasioiden prosessointi, ja samalla rikot rutiineja tekemällä keskittyneesti jotain aivan muuta.

Asiantuntijoina työfysioterapeutti Maarit Kangas ja työterveyspsykologi Tomi Niinivirta Oulun Työterveydestä.

täyskaarto töistä Fyysinen harrastus auttaa Tomi Niinivirtaa palautumaan henkisesti vaativasta työstä ja suuntaamaan ajatukset tähän hetkeen.

T

Työterveyspsykologi Tomi Niinivirta, 42, aloitti ratsastuksen jo alle kymmenvuotiaana. Entinen esteratsastaja kertoo harrastavansa nykyään ainoastaan itsensä ja hevosensa – 13-vuotiaan hannoverilaistamma Paminan – iloksi.

Valtaosa Niinivirran vapaa-ajasta kuluukin tallilla ja ratsastaessa.

– Ajattelu- ja istumatyön vastapainoksi on hyvä tehdä jotain täysin erilaista ja fyysistä, hän kertoo.

Niinivirran mukaan ratsastuksessa hienointa on se, että hevosen selässä on elettävä juuri tätä hetkeä.

– Ratsastus on laji, joka irrottaa ajatukset kaikesta muusta. Hevosen kanssa on pakko olla henkisesti läsnä. Jos ajatus karkaa, yhteistyöstä ei tule yhtään mitään. Eläin vaistoaa todella helposti mielialat ja niiden vaihtelun.

– Eläimen kanssa toimiminen opettaa myös rauhallisuutta ja kärsivällisyyttä.

Ratsastus on jatkuvaa vuorovaikutusta hevosen ja ratsastajan välillä. Työterveyspsykologi Tomi Niinivirta 13-vuotiaan Pamina-hevosensa selässä.

Hyvä harrastus tuntuu omalta Niinivirran mukaan tärkeintä on, että harrastus tuntuu omalta. Oli se sitten ratsastusta, shakinpeluuta tai purjeliitoa.

– Eikä kaikilla tarvitse olla edes harrastusta. Enemmänkin on kyse siitä, miten kukin viettää vapaa-aikaansa itselleen mieluisalla tavalla. Kyllä muillakin tavoilla voi palautua työstä.

Hän varoittaa myös väkisin harrastamisesta.

– Jos suorittaa sekä töissä että vapaa-ajalla, ihminen väsyy nopeasti. Mieluisakaan harrastus ei aina nappaa, ja silloin on yleensä parempi jäädä kotiin. Kannattaa olla armelias itseään kohtaan, hän toteaa. 

Teksti  Kati Valjus Kuvat  Juha Sarkkinen

sairauspoissaoloja on todella mahdollista vähentää ja työuria mahdollista pidentää. ratkaisujen löytymisessä avainsanat ovat työntekijän kuunteleminen ja luottamus.

Työtäkin voi

J

– Jokaisen työntekijän pitäisi saada työskennellä työkykyään vastaavissa tehtävissä. Näin vältyttäisiin turhilta sairauspoissaoloilta ja ennenaikaisilta eläköytymisiltä, tietää Oulun Serviisin henkilöstösuunnittelija Leena Ahonen.

Ahonen tietää, mistä puhuu, sillä hänen kontollaan on Serviisin 714 työntekijän työssä pysyminen.

– Kohtalaisen yksinkertaisilla ratkaisuilla olemme viime vuosina saaneet yhdessä työterveyshuollon kanssa sairauspoissaolot vähenemään ja varhennetut eläkemaksut pienenemään.

Hyvät tulokset antavat viitteitä siitä, että oikeanlaisilla toimenpiteillä työssäjaksamista on todella mahdollista edesauttaa.

Oulun Serviisi tarttui ennenaikaiseen eläköitymiseen Varhemaksut hallintaan -kampanjalla (2010–2011), ja Aktiivinen työkyvyn tuki -kampanja (2011–2012) oli sille luontevaa jatkoa.

Molemmissa kampanjoissa tiedostettiin sairauspoissaolojen ja varhemaksujen kustannukset sekä liikelaitokselle että työntekijälle itselleen.

– Siitä, että työ pysyy mielekkäänä ja annetut työtehtävät vastaavat työkykyä, hyötyvät kaikki.

Työntekijää kuunnellaan Oulun Serviisi valmistaa joka arkipäivä 42 300 ateriaa ja siistii 671 700 neliötä. Ahosen mukaan työntekijät jakaantuvat melko tasaisesti: puolet on ateriapuolella, puolet siistivät. Lisäksi Serviisin palkkalistoilla on parisensataa moniosaajaa, jotka hallitsevat molemmat työt.

12 Oulun Työterveys

13

”

Miten työterveyshuolto/työnantaja ovat vaikuttaneet työssäjaksamiseen

Oulun Serviisin työntekijät vastaavat:

” ”

Oulun Serviisissä on huomioitu minun sairauteni.”

Eniten tietoa ja apua sain lääkäriltä työuran jatkoon liittyvissä asioissa.”

”

Työfysioterapeutti vieraili silloisessa toimipisteessäni (toipumisajan työ) ja neuvoi oikeita työasentoja, mutta sillä ei ollut vaikutusta vakituiseen työhöni.”

”

Tänä syksynä on alettu ajaa minulle työkevennystä työterveyslääkärin kanssa.”

>

jöistä iisin työnteki a Oulun Serv (vas.) ja os n pi ne ki em rk ur Sa Yhä su johtaja Heidi muokön ät Ty . iv ia rk aj py en on moniosa Leena Ahon ija el itt nn i. henkilöstösuu tävät tekijöilleen sopiviks öteh kaamaan ty

– Työntekijöistämme melkein kaikki ovat naisia, ja keski-ikä huitelee viidenkymmenen paremmalla puolella. Ei ole yllätys, että kohtalaisen raskasta työtä tekevillä naisilla yleisin syy sairauspoissaoloihin ja varhennetulle eläkkeelle jäämiseen ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Avainasemassa sairauspoissaolojen vähenemiseen on ollut varhaisen puuttumisen malli.

”

Työterveyden puolelta on ollut vaikutusta työssä jaksamiseen, työnantajan puolelta ei.”

” ”

Pyritty etsimään vähemmän terveyttä rasittava työnkuva.”

On tarkoitus muuttaa työnkuvaa. Työtaakan keventämistä.”

Gallup – Se tarkoittaa, että jo lähimmän esimiehen olisi otettava työhyvinvointiasiat työntekijänsä kanssa puheeksi, mikäli ilmassa on pieniäkään merkkejä siitä, ettei työntekijän työkyky vastaa tehtäviä, Ahonen selventää.

Tarvittaessa keskustelu käydään kolmikantamallilla: mukana ovat työntekijä, työnantajan edustaja ja työterveyshuollon edustaja. >

– Nämä keskustelut ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi. Työntekijää kuunnellaan aidosti, ja työterveyslääkäri ja -hoitaja puolestaan ovat mukana asiantuntijoina selvittämässä meille, millaisia muutoksia työntekijän työoloissa sairauden myötä tarvitaan. Keskustelun pohjalta lähdetään toteuttamaan yksilöllisiä ratkaisuja, Ahonen kertoo.

Moniosaaja kuormittuu kevyemmin Tuki- ja liikuntaelinsairauksia pyritään Serviisissä myös kaikin tavoin ehkäisemään jo ennalta.

– Työfysioterapeutti on tarkistanut työasemat ja käynyt työntekijöiden kanssa läpi työergonomiaan liittyviä asioita. Ikääntyvien naistyöntekijöiden pahin työterveysuhka taitaa olla supisuoma-

lainen sisu: ajatellaan, että kyllä minä tämän tästä vielä nostan, Ahonen päivittelee.

Ateria- ja siisteyspuoli luokitellaan keskiraskaiksi töiksi. Luonteeltaan ne poikkeavat toisistaan.

– Ateriapuolella eletään kelloon tuijottaen: kiire on kova tietyssä vaiheessa päivää, kun ruoka ei voi myöhästyä. Vastaavasti siisteyspuolella ei olla niin sidottuja aikatauluun, mutta työ on fyysisesti kuormittavampaa.

Moniosaajia, jotka hallitsevat molemmat ammatit, tarvitaan Serviisissä yhä enemmän.

– Työn vaihtelevuus on myös työntekijän etu: kun tehtävät vaihtelevat, kuormittuvat eri tavalla niin sormet, polvet kuin pääkoppakin, Ahonen listaa tulevaisuuden ammatin plussia. 

Työterveyshuolto on työpaikan kumppani

Teksti  Kati Valjus

Työterveyshuollon merkitys korostuu yleensä vasta sairastumisen jälkeen. Se on kuitenkin paljon enemmän.

M

– Meidän tehtävämme on osaltamme auttaa työnantajaa takaamaan ihmisille turvallisen ja hyvän työn. Tämän päivän työelämässä fyysisten tekijöiden lisäksi myös työilmapiirillä, työn mielekkyydellä ja sen hallittavuudella on työhyvinvoinnin kannalta valtava merkitys, täsmentää vastaava työterveyslääkäri Kirsi Taskinen.

Taskisen mukaan työterveyshuolto toimii parhaimmillaan johdon kumppanina.

– Meille kertyy havaintoja siitä, mitkä asiat ihmisille ovat työssä tärkeitä ja miten he kokevat työnsä. Nämä motivaatio- ja voimavaratekijät vaikuttavat olennaisesti työssä jaksamiseen, Taskinen perustelee.

Työterveyslääkäri on huomannut, että tällä hetkellä monia ihmisiä kuormittavat työpaikoilla tapahtuvat muutokset.

– Fyysisten vaivojen ohella vastaanotolle tullaan yhä useammin uupumuksen ja toisinaan myös työpaikalla kärjistyneiden ristiriitojen vuoksi.

Puheeksiottaminen on välittämistä Työterveyshuollossa paitsi hoidetaan sairauksia, pyritään myös ehkäisemään niitä ennalta.

– Tavoite tietysti olisi, että riskeihin ehdittäisiin tarttua jo ennen kuin sairauksia syntyy. Sairaudet eivät aina johdu itse työstä. Kun sairauksia tulee, niiden kanssa voidaan hyvinkin vielä pärjätä

14 Oulun Työterveys

töissä, kun etsitään yhdessä uusia toimintamalleja ja ratkaisuja.

Taskinen rohkaisee ottamaan mahdolliset ongelmat puheeksi työpaikoilla heti, jos niitä ilmenee. Puheeksi ottaminen onkin yksi toimintatapa, johon työterveyshuolto pyrkii aktiivisesti ohjaamaan.

– Se, että kysäisee työntekijän vointia, kun huomaa, ettei tämä ole oma itsensä tai soittaa pidemmällä sairauslomalla olevalle työntekijälle, ei välttämättä aina ole helppoa esimiehelle, mutta se kannattaa. Vastaavasti rohkaisisin myös työntekijää ottamaan työpaikalla puheeksi oman työkykynsä kannalta tärkeät asiat. Täten rakennetaan uudenlaista työkyvyn tukemisen kulttuuria. Puheeksi ottaminen on välittämistä. 

Mite?n voit

15

Teksti  Heini Santos Kuva  Shutterstock

Työkyvyttömyys käy kukkarolle Pitkien sairauspoissaolojen ja pysyvän työkyvyttömyyden vaikutukset merkitsevät taloudellisia menetyksiä niin yksittäiselle työntekijälle kuin yhteiskunnalle.

K

KTT, professori Guy Ahonen Työterveyslaitokselta kertoo, että talouden kannalta merkittävin makrotason vaikutus on työurien pituudella. Suomalaiset poistuvat nykyään työelämästä aivan liian aikaisin – keskimäärin 60-vuotiaina. Siinä missä ennenaikainen eläköityminen maksaa yhteiskunnalle noin 18 miljardia euroa vuodessa, sairauspoissaolot aiheuttavat 4–5 miljardin euron kustannukset.

Yksittäisen sairauspoissaolon vaikutukset työntekijän tuloihin vaihtelevat eri aloilla.

Pääsääntöisesti sairausajalta maksetaan normaali palkka. Yhdeksän päivän jälkeen Kela korvaa noin puolet palkasta joko työnantajalle tai suoraan työntekijälle. Joillain sopimusaloilla työntekijä

”

alkaa kuitenkin hyvin pian saada pelkkää Kelan maksamaa tulosidonnaista päivärahaa, joka sekin lakkaa aikanaan. Sen jälkeen työntekijä on pelkän peruspäivärahan varassa.

Niin kauan kun palkkakuitin loppusumma pysyy ennallaan, ei sairauspoissaololla ole työntekijän näkökulmasta suurempia vaikutuksia. Mahdollinen tulonmenetys näkyy suurena elinikäisissä tuloissa, sillä summa kertautuu tulevassa työeläkkeessä. eläkettä kertyy Työnantajalle erityisesti lyhyt sairauspoissaolo tulee kalliiksi - Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n laskelmien mukaan noin 300 euroa päivässä.

Paremman elämänlaadun lisäksi hyvä työkyky ratkaisee elinikäisen työuran pituuden, mikä vaikuttaa ratkaisevasti loppuelämän taloudelliseen tilanteeseen."

– Työnantaja maksaa palkkaa ajalta, jolloin työntekijä ei tee työtä, ja työstä syntymättä jäävä kate jää korvaamatta. Lisäkustannuksia aiheutuu poisjäännin takia mahdollisesti teetettävistä ylitöistä tai töiden korvaamisesta alihankinnalla, Ahonen listaa.

Siinä missä pienemmillä, alle 50 hengen yrityksillä on omat intressinsä pitää lyhyet poissaolot kurissa, suuremmilla yli 900 hengen yrityksillä on 100-prosenttinen omavastuu pysyvien työkyvyttömyyseläkkeiden osalta, ja siitä johtuen myös suurempi halu estää niitä.

Paremman elämänlaadun lisäksi hyvä työkyky ratkaisee elinikäisen työuran pituuden, mikä vaikuttaa ratkaisevasti loppuelämän taloudelliseen tilanteeseen.

– Jos ihminen onnistuu pysymään työssä yli 63-vuotiaaksi, on eläkekertymä sen jälkeen radikaalisti suurempi. Niin pitkälle tulevaisuuteen katsominen on usein nuorille vaikeaa, mutta mitä lähemmäs eläkeikää tullaan, sitä tärkeämmäksi nämä asiat tulevat, Ahonen muistuttaa. 

Omahoito Teksti  Heini Santos Kuva  Päivi Rücker

Nopea apu neddihoidajalda Chattaily on omiaan akuuttien sairauksien hoidontarpeen arvioinnissa esimerkiksi flunssakausien aikana, kun reaaliaikaisen vastauksen saa nousematta kotisohvaltaan.

p

– Pikaviestipalvelu on kätevä tapa arvioituttaa hoidontarpeensa nopeasti. Asiakas kuvailee oireet ja saa ohjeet kotihoitoon sekä arvion siitä, milloin kannattaa marssia lääkärin tai hoitajan pakeille. Sieltä saa myös ajantasaista tietoa esimerkiksi siitä, mitä tauteja on liikkeellä ja ovatko ne virusperäisiä, palvelupäällikkö Sirpa Säkkinen Oulun Työterveydestä kertoo.

16 Oulun Työterveys

17

Jos et vielä ole klikannut itseäsi palveluun, tee se nyt osoitteessa www.oulunomahoito.fi.

Palveluun voi tutustua myös YouTubesta löytyvän videon avulla. Video löytyy haulla Oulun kaupunki.

Uuden palvelukanavan uskotaan sopivan erityisesti nuoremmalle asiakaskunnalle, joka on tottunut sähköiseen asiointiin. Palvelu on kuitenkin erittäin helppokäyttöinen, joten sitä kannattaa hyödyntää rohkeasti.

– Linkki löytyy Työterveyshuollon sivulta. Keskusteluikkuna aukeaa suoraan linkkiä klikkaamalla, Säkkinen ohjeistaa.

Pilottivaihe on käynnistynyt lokakuussa, jolloin palvelu on auki tiistai-, keskiviikko- ja torstaiaamuisin klo 8–9. Aluksi palvelu on tarkoitettu vain Oulun kaupungin työntekijöille, mutta toimintaa on tarkoitus laajentaa myös asiakkaana olevien yritysten käyttöön vuodenvaihteeseen mennessä.

Anonyymi yhteys Pikaviestikeskustelu tapahtuu nimettömänä, ja palvelu on tietosuojattu siten, että keskustelun näkevät vain kysyjä ja asiakaspalvelija. Jos kysymys edellyttää henkilökohtaisempaa palvelua, kuten potilastietojen tarkastelua, voidaan sopia keskustelun siirtämisestä puhelimeen.

Pilottivaiheessa vastauksia antavat tavallista laajemman koulutuksen saaneet sairaanhoitajat, jotka osaavat ottaa kantaa myös joihinkin lääkärin vastuulla oleviin asioihin. Jahka kokemuksia kyselyiden luonteesta karttuu, vastaajiin liittyvät myös ajanvarausta pyörittävät hoitajat.

Palvelun soveltuvuus erilaisiin käyttötarkoituksiin selviää parhaiten käytön myötä, mutta Säkkinen tietää, että vastaavaa palvelua on seurakunnissa ja opiskelijoiden parissa käytetty jopa mielenterveystyössä masennuksen hoitoon.

– Jatkossa näemme, mihin kaikkeen se soveltuu. Periaatteessa kaikki laajemmat arvioinnit tehdään kuitenkin vastaisuudessakin vastaanotoilla, hän sanoo.  www.ouluntyoterveys.fi/live

Oulunomahoito.fi vastaa ja tsemppaa Oulun Omahoito on kaupungin tarjoama hyvinvointipalvelu netissä.

S

Sivustolla voi varata ajan työterveyshuoltoon, tarkistaa laboratoriovastaukset, pitää liikunta- tai ruokapäiväkirjaa ja saada tukea esimerkiksi painonpudotukseen. Lisäksi se sisältää työkaluja perussairauksien hoitoon.

– Omahoitoon voi kirjata kotimittausten tulokset, ja niistä heräävät kysymykset voi lähettää suoraan hoitajalle tai lääkärille katsottavaksi. Hyvinvointiasioissa sivusto toimii hyvänä tsemppauskanavana kuin työterveyshuollon oma personal trainer, kuvailee työterveyslääkäri Anita Kankkonen. sinäkin osaat käyttää Esimerkiksi diabeetikon verensokerin seuraaminen kotimittausten avulla antaa tietoa pidemmältä ajanjaksolta, mikä helpottaa hoidon räätälöintiä.

Myös verikokeiden tulokset voi tarkistaa omahoidon kautta. Palvelu näyttää tulosten ohella normaalit viitearvot, mikä helpottaa tulkintaa. Jos vastaus on poikkeava, voi työterveyshuoltoon olla yhteydessä suoraan omahoidon kautta. Kysymyksiin vastaavat työterveyshoitaja, diabeteshoitaja, astmahoitaja ja työterveyslääkäri, tulevaisuudessa ehkä myös työfysioterapeutti ja psykologi.

Työterveyshoitaja Sari Rauhala on ollut pilotoimassa työterveyskyselyn tekemistä omahoidon kautta työyhteisölle. Työterveystarkastukseen saapuva asiakas voi täyttää kyselyn etukäteen ja lähettää sen suoraan nimetylle työterveyshoitajalle.

– Palaute vastaanotolla on ollut positiivista – sivusto on selkeä ja helppo käyttää. Jopa iäkäs isäni osaa käydä itse katsomassa terveyskeskuksen laboratoriovastaukset, Rauhala naurahtaa. 

second opinion

Ratkaisemme tällä palstalla terveyteen ja sairauksiin liittyviä väitteitä.

Myytti:

Sairauspoissaolon pituus vaihtelee työn mukaan Sairauspoissaolot ja niiden pituudet puhuttavat: miksi toinen saa sairauslomaa samaan vammaan viikon ja minä vain kaksi päivää. On keskusteltu jopa valtakunnallisesta ohjeesta, jolla määriteltäisiin eri sairauksien poissaolojen pituudet. Kysyimme kahdelta Oulun Työterveyden työterveyshuollon erikoislääkäriltä, mitä mieltä he ovat asiasta:

TOIM.  Maria Öfverström KuvaT  Kati Valjus

o

työterveyslääkäri Marita Pirttijärvi työterveyshuollon erikoislääkäri

”On varsin vaikea luoda muuta kuin suuntaa-antavaa ohjeistusta tarvittavasta sairauspoissaolon kestosta. Työtehtävät vaikuttavat monen sairauden aiheuttamaan poissaolon keston pituuteen. Soitonopettajalla vähäinenkin sormivamma voi olla huomattava rajoite, kun taas esim. historianopettajalla voi olla ranne kipsissä ja kivuttomassa tilanteessa tällä on kuitenkin työkykyisyyttä jopa töissä olemiseen. Puhetyöläisillä, kuten opettajilla, vähäinenkin flunssan aiheuttama äänen kuormittuminen voi olla perusteltu syy jäädä töistä pois (ja ennaltaehkäistä isompaa äänenkäytön ongelmaa), hiljaisessa toimistotyössä haitta ja riski vastaavassa tilanteessa on aivan toinen. Kenties sairaaloissa suosituksista voisi olla jotain hyötyä, työterveyshuollossa vähemmän.”

lähetä oma myyttisi

S

työterveyslääkäri Markku Mattila työterveyshuollon erikoislääkäri

”Sairauspoissaolon pituuteen vaikuttaa useampi tekijä. Siihen vaikuttaa sairauden/vamman lisäksi työ, jota työntekijä tekee. Joillakin työpaikoilla on sovittu, että työntekijä pyritään siirtämään korvaavaan työhön, jos hänellä on esim. tukirankavaiva, joka estää raskaan työskentelyn. Tällöin kevyt sisätyö voi onnistuakin.

Hoidan itse Oulun kaupungin Teknisen liikelaitoksen asiakkaita. Teklissä tehdään paljon fyysisesti kuormittavia töitä, joten moni tuki- ja liikuntaelinvaiva, joka ei toimistotyöntekijällä merkittävästi vaikuta työkykyyn, voi fyysisesti kuormittavassa työssä olla merkittävä työkykyä heikentävä tekijä.

Välillä on mediassakin keskusteltu valtakunnallisista suosituksista sairauspoissaolon suhteen. Tämänkaltainen suositus on olemassa jo Ruotsissa. Itse en kuitenkaan pidä tällaisia suosituksia välttämättöminä, mutta ne voisivat olla etenkin nuorelle lääkärille hyvänä tukena. Suomessa työterveyslaki määrittelee työterveyshuollossa toimivan lääkärin pätevyysvaatimukset ja näkemykseni on, että parhaiten sairauspoissaolojen pituus arvioidaan, kun henkilö on saanut hyvän koulutukseen työterveyshuoltoon.”

tuomas.kopperoinen@ ouka.fi

18 Oulun Työterveys

19

Uutisdose

tti

Oulun Työterveys on

Yksi Suomen parhaista työpaikoista

O

Oulun Työterveyden johtaja Tuomas Kopperoisen huoneessa on kehystettynä tunnustus, joka valaa tarmoa jokaiseen työpäivään. Taulu kertoo, että Oulun Työterveys on listattu Suomen parhaat työpaikat 2012 -listalla sijalle 15 yleisessä sarjassa.

Listoille pääseminen on yrityksille merkittävä julkinen osoitus siitä, että ne ovat hyviä työnantajia ja että heidän tarjoamansa työpaikat ovat laadukkaita, sano-

2012

taan tutkimuksen tuottaneen Great Place to Work Finlandin nettisivuilla.

– Huomionarvoista on se, että myös julkisella toimialalla voi olla oikeasti hyvä työpaikka, huomauttaa Kopperoinen.

Vuoden 2012 tutkimukseen osallistui 144 organisaatiota. Tutkimuksen arvioinnissa henkilöstön kokemuksen painoarvo on iso.

– Oman henkilöstön työhyvinvointi ja työn sujuvuus on meille ensiarvoisen tärkeää. Tuotammehan itse asiakkaillemme työhyvinvoinnin palveluita.

Depressiokoulusta taitoja elämänhallintaan

O

Oulun Työterveyden depressiokoulu on puolen vuoden ajan viikoittain kokoontuva ryhmä, jossa ehkäistään ja katkaistaan stressin, uupumuksen ja depression muodostamaa kierrettä.

Ryhmässä opiskellaan masennuksen ehkäisy- ja itsehoitotaitoja ja lisätään

omaa tietoisuutta omista mielialoista ja taidoista vaikuttaa niihin.

Depressiokouluun ohjaudutaan oman työterveyslääkärin tai -hoitajan kautta.

Ryhmä kokoontuu yhdeksän kertaa, ja ryhmässä on 6–8 osallistujaa. Noin puolen vuoden kuluttua on seurantatapaaminen.

Työfysioterapeutit – uusi osoite

O

Oulun Työterveyden työfysioterapeuttien vastaanotto on Hallituskatu 36 A, 5. krs, Kasvu-tiimin yhteydessä.

Ryhmät pidetään edelleen Postitalolla, Hallituskatu 36 B, 2. krs monitoimitilassa.

Haukiputaan toimipisteessämme on tällä hetkellä työfysioterapeutin vastaanotto joka toinen viikko.

Oulun Työterveyden Laboratorio Hallituskatu 36. B. 1. krs 90100 Oulu Laboratorio/näytteenotto: ma klo 7–14 vuoronumerolla tai ajanvarauksella ti–pe klo 7–15 vuoronumerolla tai ajanvarauksella

Oulun Työterveyden selkä- ja niskaryhmät uudistuvat

Haukipudas Teollisuustie 1, Ukonkaivos 90830 Haukipudas

Selkä-alaraajakurssi (AVOS) ja niska-yläraajakurssi (AVON) uudistuvat syksyllä. Ryhmien sisältöjä uudistettiin uusinta tutkimustietoa hyödyntäen.

Rangan liiketoiminnan häiriöt sekä erilaiset virheasennot aiheuttavat suuren osan sekä niska-hartiaseudun että selän kiputiloista. Ryhmät tukevat kurssilaisen kuntoutumista ja aktivoitumista fyy-

Laboratorio/näytteenotto: ke klo 8–10 ajanvarauksella pe klo 8–10 ajanvarauksella

S

sisen työ- ja toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen. Lisäksi aktivoidaan parantamaan työergonomiaa.

Kurssi toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä työterveyslääkärin, –psykologin ja työfysioterapeutin kanssa.

Kurssilla harjoitellaan mm. kehon keskiasentoa ja sen hallintaa sekä huomioimista töissä ja vapaa-ajalla.

Kiiminki Lempiniementie 2 B, 1. krs 90900 Kiiminki Laboratorio/näytteenotto: joka parillinen ti klo 8–10 ajanvarauksella

OULUN TYÖTERVEYS www.ouluntyoterveys.fi

Ajanvaraukset numerosta 010 197 017 tai netitse osoitteessa www.ouluntyoterveys.fi/ ajanvaraus/internet Laboratorioon voi tulla ilman ajanvarausta.

Akuuteissa sairastapauksissa Oulun kaupungilla on käytössään työntekijän omailmoitusmenettely työnantajalle.

Ryhmiin ja koulutuksiin ilmoittaudutaan pääsääntöisesti ryhmän ohjaajalle, mikäli muuta ohjeistusta ei ole mainittu.

Oulun Työterveyden toimipaikat ovat: Oulun Työterveys, Postitalo Hallituskatu 36 B, 1–4. krs 90100 Oulu Työterveysasema on avoinna: ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–15 Laboratoriossamme (1. kerros) otetaan näytteitä: ma klo 7–14, ti–pe klo 7–15

Oulun Työterveys, Teletalo Hallituskatu 36 A, 5 krs 90100 Oulu Oulun Työterveys, Haukiputaan työterveysasema Teollisuustie 1 (Ukonkaivos) 90830 Haukipudas Oulun Työterveys, Kiimingin työterveysasema Lempiniementie 2 B, 1 krs.

90900 Kiiminki

Oulun Työterveys, Oulunsalon työterveysasema Kauppiaantie 5 90460 Oulunsalo Oulun Työterveys, Yli-Ii:n työterveysasema Elatuspellontie 2 b, Yli-Ii