Matkaketju 1/2016

1/2016

Metro vie bilemiestä JOUKKOLIIKE NTE ESSÄ ON KUVATTU TUHANSIA M USIIKKIVIDEOITA . TÄLLÄ KE RTA A M ETRON VALLOITTI OLAVI U USIVIRTA .

Tiemaksut – miten ne vaikuttavat? SIVUT 2 ja 8-9 Raiteilla kiitävät pian violetit junat. SIVU 3 Näetkö keltaista? Kaupunkipyörät tulevat! SIVU 5

Katso, minkälainen Välkky avaruudesta tipahti! SIVU 14

TOIMITUSJOHTAJALTA

Ei romuteta toimivaa

Myytit murskaksi NÄKÖKULMA: Sini Puntanen

Autioituuko Helsingin keskusta? Kärsivätkö yritykset? Vaikeutuuko tavaraliikenne? Rokotetaanko autoilijoita ympäri vuorokauden uudella maksulla?

HSL julkaisi helmikuussa selvityksen tiemaksuista ja niiden vaikutuksista Helsingin seudun ihmisten arkeen sekä liikennejärjestelmään, ympäristöön, kasvuun ja kilpailukykyyn. Selvitys ja sen tulokset herättivät heti sekä innostusta että vastustusta.

Samalla selvitys nosti upoksista pintaan vanhat tiemaksuihin liittyvät myytit. Tuossa alussa on niistä muutamia.

Pelot usein helpottavat, kun niistä puhutaan. Toivon, että myös tiemaksuihin liittyvät myytit murskaantuvat oikealla tiedolla.

Helsingin keskusta ei autioidu. Yritykset eivät kärsi eikä tavaraliikenne vaikeudu. HSL:n tekemän selvityksen mukaan Helsingin keskustan vetovoima kasvaa, jos tiemaksut otetaan käyttöön.

Kantakaupungissa city-logistiikka helpottuu ja tavaraliikenne nopeutuu, kun ruuhkat poistuvat. Kantakaupungin asema kaupan, palveluiden ja työpaikkojen keskittymänä vahvistuu. Myös Keski-Uudenmaan kuntien palvelukeskitty-

T I M MA HE R

Tiemaksuista kannattaa käydä perinpohjaista keskustelua. mät vahvistuvat.

Tiemaksuja ei myöskään makseta ympäri vuorokauden. Nyt tehdyssä selvityksessä täysiä maksuja kerätään ruuhka-aikana kello 6–9 ja 15–18. Puolikkaita maksuja maksetaan arkisin kello 9–15.

Maksuja ei peritä arki-iltaisin klo 18 jälkeen eikä viikonloppuisin.

Osa Helsingin seudun kunnista on pelännyt, että tiemaksuilla kerättyjä rahoja ei käytettäisi joukkoliikenteen tai tieinfrastruktuurin kehittämiseen. Esiin on

noussut myös pelko siitä, että tiemaksujen keräämisestä koituvat kulut ovat suuremmat kuin niistä saatavat tuotot.

Myös HSL haluaa varmistua siitä, että tiemaksujen tuotot palautetaan seudulle. Kerätyt rahat on tarkoitus käyttää nimenomaan koko seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen: kolmasosa joukkoliikenteen kehittämiseen ja kaksi kolmasosaa investointeihin. Jos tiemaksuilla kerättäisiin 80 miljoonan euron vuosittaiset nettotuotot, sillä saisi esimerkiksi poistettua neljä tieverkon pullonkaulaa rakentamalla vaikkapa lisäkaistoja. Samalla summalla voisi vaihtoehtoisesti saada 13 uutta runkolinjan 560 kaltaista linjaa tai raitiovaunulinjaa liikennöimään vuodeksi. Selvityksessä tarkastellussa mallissa järjestelmä maksaisi itsensä takaisin alle vuodessa.

Helsingin seutu kasvaa nopeasti. Seudulle odotetaan muuttavan vuoteen 2025 mennessä 200 000 uutta asukasta.

Tämä luo paineita maankäytön suunnittelun ja asuntotuotannon lisäksi liikennejärjestelmälle. Tiemaksut edistäisivät Helsingin seudulle asetettujen tavoitteiden toteutumista: liikennejärjestelmän toimivuus parantuisi ruuhkien vähentyessä, kestävien kulkumuotojen osuus olisi tiemaksujen käyttöönoton jälkeen useita prosenttiyksikköjä suurempi kuin ilman maksuja.

Nyt on oikea hetki nostaa esiin tiemaksuihin liittyvät pelot ja toiveet, ja tiemaksuista kannattaa käydä perinpohjaista keskustelua. Sillä tavalla tiemaksumallia voidaan yhdessä työstää niin, että järjestelmällä saadaan aikaan parhaat mahdolliset vaikutukset.

Sini Puntanen Kirjoittaja on HSL:n liikennejärjestelmäosaston johtaja Lisätietoja: hsl.fi/tiemaksut ja tämän lehden keskiaukeamalla.

Kovan markkinatalouden kannattaja pääministeri Margaret Thatcher ajoi alas Iso-Britannian julkisen bussiliikenteen sääntelyn 1980-luvun puolivälissä. Taustalla vaikuttivat vahvasti ideologiset syyt. Seurauksena maahan tuli markkinaehtoinen järjestelmä. Vain Lontoota Thatcherkaan ei uskaltanut sekoittaa. Sinne perustettiin viranomaisen kilpailuttama liikenne: sama malli, joka on tällä hetkellä käytössä Suomen suurissa kaupungeissa.

Päätöksen seurauksena joukkoliikennelippujen hinnat nousivat maassa yli 8 % ja suurkaupungeissa yli 30 %. Samalla joukkoliikenteen matkustajamäärät laskivat 22 %. Lopputuloksena oli tarjonnan, matkalippujen ja infon koordinaation puute sekä joukkoliikenteen suosion lasku. Ainoastaan Lontoo pystyi pitämään joukkoliikennepalvelun hyvällä tasolla.

Vasta 1990-luvun puolivälissä bussiyritykset ja paikalliset viranomaiset saivat synnytettyä vapaaehtoisen laatukumppanuusyhteistyön korvaamaan puuttuvaa viranomaiskoordinaatiota.

Sipilän hallituksen tavoitteina on sääntelyn purkaminen ja digitalisaation edistäminen.

Tässä hengessä LVM valmistelee osana liikennekaarta viranomaisen joukkoliikenteen suojan poistamista Iso-Britannian hengen mukaisesti. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi, että kuka tahansa voi tulla tarjoamaan kaupunkeihin viranomaisen liikenteen rinnalle kilpailevaa liikennettä omilla reiteillään ja lipuillaan ilman yhteiskunnan tukea. Äkkiseltään idea saattaa kuulostaa hyvältä. Lisää linjoja ja palvelua ja kilpailu varmaan laskisi hintoja? Valitettavasti asia ei mene näin, koska kaupunkien joukkoliikenteessä ei ole kyse yksittäisistä linjoista ja reittikohtaisista lipuista vaan järjestelmästä. Sen romuttaminen tarkoittaisi asiakkaille vaihtokelvottomia lippuja, informaation sekavuutta ja puutteellisuutta, kalliiden raideliikenneinvestointien vajaakäyttöä, hiljaisen ajan liikenteen supistumista sekä kunnille lisää kustannuksia, joita valtio ei korvaa.

Raideliikenteen pohjautuvan kaupunkiliikenteen rakentaminen ja ylläpito on kallis investointi. Kysymys ei ole vain yhteysväleistä vaan verkostosta. Se, että kaupunkiliikenteestä vastaa viranomainen, ei tarkoita kilpailun puuttumista. Sekä kaukoliikenne että kaupunkiliikenne toimivat markkinaehtoisesti: sopimusliikenteessä kilpailu käydään sopimuksista, kaukoliikenteessä matkustajista.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät kaupungeissa jatkavat kasvuaan talouden taantumasta huolimatta. Kaupunkiseuduilla tehdään Suomen joukkoliikennematkoista jo yli 80 prosenttia. Yhtenäinen joukkoliikennejärjestelmä ja kasvava raideliikenne ovat joukkoliikenteen kasvun tukijalat toivottavasti myös tulevaisuudessa.

Suvi Rihtniemi

Ajassa

LÄHIJUNIEN kokoonpanot ja pysähtymispaikat alkavat näkyä tänä keväänä laiturinäytöissä. Kokoonpanotieto kertoo kuinka monta junayksikköä on kytketty yhteen.

Raidenäyttöjen kokoonpanotiedon toivotaan helpottavan junien tasaisempaa täyttymistä, ja parantavan sekä matkustusmukavuutta että junien aikataulujen pitävyyttä. Ensimmäiset kokoonpanotiedot ilmes-

tyivät Kehäradan näytöille jo joulukuussa.

Kuluvan vuoden aikana kokoonpanot tuodaan vaiheittain kaikkien lähiliikenneasemien raidenäyttöihin.

Ensimmäisessä vaiheessa näytöissä näkyy saapuvan junan kokoonpano. Seuraavaksi laiturialueille lisätään kiinteinä opasteina kaukoliikenteestä tutut kirjaimet, jotka kertovat odottamisalueen asemalla.

HSL MOBIILILIPUN saa nyt kaikkiin älypuhelimiin. IOS-puhelimien sovellus julkaistiin helmikuussa. Jo aiemmin maksuttoman sovelluksen on voinut ladata Androidja Windows Phone -puhelimiin.

Maksuttomalla sovelluksella voi ostaa lipun kaikille matkustusalueille. Se kelpaa kaikissa HSL:n liikennevälineissä ja sillä on voimassaoloaikana rajaton vaihto-oikeus.

LAURI ERI KSSON

Sähköbusseista liikkuvia kokeilualustoja Kotimaiset sähköbussit ovat pääkaupunkiseudulla pian älykkäiden liikkumispalvelujen kehitysalustoja. Vuodenvaihteessa käynnistyneessä VTT:n koordinoimassa Living Lab Bus -yhteishankkeessa hyödynnetään HSL:n hankkimia kotimaisia sähköbusseja kehitys- ja kokeilualustana, jossa yritykset voivat todentaa ratkaisujaan aidossa toimintaympäristössä. Busseissa voidaan testata käyttäjälähtöisiä älykkäitä palveluita ja teknologioita aina käyttäjärajapinnoista ja matkustajapalveluista sensoreihin ja liikenneoperaattorien ratkaisuihin. ”HSL odottaa, että hanke toisi tullessaan paljon raikkaita ideoita, jotka ilahduttavat matkustajia ja lisäävät bussimatkustamisen houkuttelevuutta. Älykkäiden liikkumispalvelujen kehittäminen on päivän sana juuri nyt, mutta yhtä lailla HSL on kiinnostunut matkustamotilaan kehitellyistä innovaatioista”, HSL:n liikennepalveluista vastaavan osaston johtaja Reijo Mäkinen sanoo.

Ensimmäiset violetit Flirt-junat kiitävät pian kiskoilla

Violetit junat saapuvat Pääsiäisen jälkeen lähijunaliikenteessä aloittaa uusi X. Kiskoilla saattaa huhtikuusta alkaen nähdä uutta vä- kauttaa Y-juna, mutta liikenne jatkuu HSL:n tilaamana pääsiriä, sillä ensimmäinen violettikylkinen lähijuna läh- äispäivästä 27.3. alkaen. Ruuhkatunteina, kun liikenne ei ulotee liikenteeseen. Violetti on HSL:n tilaajaväri, joka tu Y-tunnuksella Siuntioon asti, Kirkkonummen ja Helsingin auttaa erottamaan lähijunaliikenteen VR:n vihreistä kaukoju- väliä liikennöi uusi nopea juna X. nista. Uusia junia tulee liikenteeseen muutaS- ja U-junat yhdistyvät U-junaksi, joka man viikon välein ja kaikkien 34 uuden sarpysähtyy myös Tolsassa ja Jorvaksessa. ManPääradalla H- ja jan Flirt-junien on tarkoitus olla käytössä kekin ja Luoman seisakkeet lakkautetaan, kosR-junat yhdistyvät sään 2017 mennessä. ka asemilla on ollut vähän liikennettä. LakR-junaksi.

HSL tekee päätöksen siitä, teipataanko kautuksia korvaavat uudet bussilinjat. Tolsan myös jo käytössä olevia junia violetiksi, kun ja Jorvaksen asemanseutujen asukasmäärät ensimmäinen uuden sarjan Flirt on lähtenyt ovat kasvussa ja asemat peruskorjataan. matkaan. Teippaaminen tulee ajankohtaiseksi viimeistään silPääradalla H- ja R-junat yhdistyvät R-junaksi. Lisäksi Riiloin, kun vanhat junat ovat pintaremontin tarpeessa. himäen ja Helsingin väliseen työmatkaliikenteeseen tulee noJunaliikenteeseen on tulossa muitakin muutoksia. Siuntio- peita vuoroja, joiden väliasemat HSL-alueella ovat Tikkurilaiset olivat viime syksynä huolissaan valtion päätöksestä lak- la ja Pasila. TT

Pääkaupunkeihin yhteinen bussistandardi Joukkoliikenneviranomaiset Helsingin, Tukholman, Oslon, Kööpenhaminan ja Reykjavikin seuduilla pyrkivät luomaan yhteisen standardin kaupunkiliikenteen busseille, jotta kaluston siirtäminen kaupunkiseudulta toiselle olisi nykyistä vaivattomampaa.

Standardoimisessa kiinnitetään huomiota etenkin sisätiloihin: missä pyörätuolipaikat sijaitsevat, onko käytössä keskioven lisäksi myös takaovi ja missä bussin sisällä olevat pylväät ja tangot sijaitsevat. ”Esimerkiksi Kööpenhaminassa Movia on erittäin tarkka väreistä bussien sisätiloissa. Meille taas riittää, että pylväät erottuvat selkeästi taustastaan, jotta ne näkyvät paremmin”, kertoo Maria Övergaard, joka on Tukholman läänin liikennehallinnon edustaja Nordic Bus -standardointiprojektissa.

Ajassa

TIELIIKENTEEN MELU haittaa yli 230 000 suomalaisen unta ja hyvinvointia, kertoo THL. Merkittävimmät vaikutukset ovat unihäiriöt, kiusaantuneisuus sekä sydänkohtaukset. Valtaosan meluhaitoista aiheuttaa tieliikenne. Raide- ja lentoliikenne aiheuttavat vain pienen osan haitoista.

EU:n ympäristömeludirektiivi velvoittaa raportoimaan suurimpien kaupunkien ja

vilkkaasti liikennöityjen katujen varsilla yli 55 desibelin melualueilla asuvien asukkaiden määrät: meluntorjuntatoimepiteet kohdistetaan nykyään näille alueille.

Osa vaikutuksista on havaittavissa jo alueilla, joiden ulkomelu on vähintään 42 desibeliä. Pitkäaikainen tieliikennemelulle altistuminen aiheuttaa yli 70 sydäninfarktia vuosittain.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ myönsi Tampereen kaupungille 812 000 euron investointituen sähköbussijärjestelmän hankintaan. Tampere käyttää tuen neljän täyssähköbussin, yhden pikalatausaseman ja neljän hidaslatauspisteen hankkimiseen.

Tuki on 30 % hankinnan kokonaisinvestoinneista. Tavoitteena on ottaa bussit käyttöön syksyllä 2016.

LAURI ERI KSSON

HSL:n avoimet paikkatietoaineistot vapaasti ladattavissa HSL:n avoimia paikkatietoaineistoja voi nyt ladata osoitteesta http://data.hslhrt.opendata.arcgis.com/. Ne ovat vapaasti kaikkien käytössä.

Kartta-aineistoista löytyy muun muassa dataa liityntäpysäköinnistä ja joukkoliikenteen pysäkeistä sekä terminaaleista, linjoista ja taksavyöhykkeistä.

Aineistoja voivat käyttää esimerkiksi selvitysten tekijät, kunnat ja sovelluskehittäjät.

Suurin osa tiedoista on ladattavissa rajapintojen, kuten Reittioppaan rajapinnan kautta. Aineistot saa esimerkiksi excel-, KML-muodossa ja Shapefilemuodoissa.

Sähköbussiprojekti jatkuu myös Tukholmassa Sähköbussikokeilut jatkuvat Tukholman läänissä tänä vuonna. Elokuusta alkaen Södertäljessä kokeillaan ensi kertaa sähköbussia, jota ladataan langattomasti induktion avulla pysäkillä. Latausvälineistö on upotettu kadun pinnoitteen alle.

Kyse on ensimmäisestä induktiolatausprojektista Pohjoismaissa. Tarkoitus on aina ladata bussi täyteen varikolla ja käyttää induktiolatausta bussilinjan päätepysäkillä päivän aikana.

Lisäksi Tukholmassa on kokeiltu ladattavia hybridibusseja. Alustavasti osoittautunut, että bussi voi kulkea sähköllä 70 prosenttia liikennöintiajastaan ja 40 prosenttia matkastaan.

Tukholman läänin tavoitteena on ajaa 80 prosenttia kaikesta bussiliikenteestä sähköllä tai hybridibusseilla vuoteen 2030 mennessä.

Lue verkossa hsl.fi/matkaketju

Uusissa matkakortinlukijoissa on kosketusnäyttö.

Lippu- ja informaatiojärjestelmä uudistuu

Uudet matkakortinlukijat asennetaan tänä vuonna.

Helsingin seudun uuden lippu- ja informaatiojärJatkossa HSL:n asiakas saa reaaliaikaisen tiedon liikenjestelmän käyttöönotto alkaa maaliskuussa. Uudis- nevälineiden kulusta ennen matkaa ja matkan aikana niin tus tuo HSL:n asiakkaiden arkeen helppokäyttöiset pysäkki-, asema- ja terminaalinäytöistä kuin loppusyksyllä laitteet sekä ajantasaisen matkustajainformaation.

2016 käyttöön otettavasta uudesta Reittioppaastakin. KuuluHSL:n ja kuntien palvelupisteissä uusi myyntisovellus tukset ja busseihin asennettavat näytöt kertovat matkustajilotetaan käyttöön maaliskuun puolivälissä. le, mikä on seuraava pysäkki. Lisäksi bussien ja varikoiden Matkustajille uudistus näkyy huhtikuun välille tulee viestintäjärjestelmä, jonka avulvaihteessa, kun uusien laitteiden koekäytla hätäviestit kulkevat turvavalvomoon ja tö aloitetaan Espoon linjoilla 16, 16 A ja 16 muu ajantasainen tieto kulkee kuljettajille.

MatkakortinlukiB ja seutulinjoilla 105 ja 565. Huhti- toujoita koekäytetään Joukkoliikenteen luotettavuus ja sujuvuus kokuun aikana uusia laitteita koekäytetään kun koko HSL:n bussi- ja raitiohuhti-toukokuussa. paranevat, myös muutamassa raitiovaunussa ja junassa. vaunuliikenne saavat liikennevaloetuudet.

Koekäytön aikana järjestelmän toimivuutta Nykyiset matkakortit kelpaavat maksutestataan. Siihen tehdään vielä korjauksia ja välineinä myös uusilla lukijoilla. Matkakorttarvittavia muutoksia ennen kuin asennukset aloitetaan laa- tien vaihto uusiin alkaa loppuvuonna 2016, kun kaikki korjamittaisesti. Tämän jälkeen laitteita aletaan asentaa kaikkiin tinlukijat on vaihdettu uusiin. liikennevälineisiin toukokuusta alkaen. Asennukset jatkuvat HSL:n uusi vyöhykemalli on tarkoitus ottaa käyttöön aiaina tämän vuoden loppuun. kaisintaan syksyllä 2017, kun kaikki uudet laitteet on asenNykyiset siniset ja pinkit lippuautomaatit korvataan uusil- nettu liikennevälineisiin, matkakortit on vaihdettu uusiin ja la. Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä tuo mukanaan myös koko lippu- ja informaatiouudistus on valmis. kauan toivotun lippujen nettimyynnin. Nettilataus voidaan HSL avaa maaliskuussa uudistuksesta kertovan verkkoottaa käyttöön kaikkien laitteiden uusimisen ja matkakort- sivun www.hsl.fi/uudetlaitteet. Sivustolla voi muun muassa tien vaihdon jälkeen vuonna 2017. harjoitella uuden matkakortinlukijan käyttöä. EJ

Ajassa

HELMIKUUSSA valmistunut Kruunusillat-hankkeen raitiotien yleissuunnitelma esittää, että uusi raitiotie keskustasta Laajasaloon kulkisi Hakaniemen kautta.

Rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 259 miljoonaa euroa. Lisäksi raitiovaunukaluston ja varikon kustannukset ovat yhteensä noin 100 miljoonaa euroa.

Ennusteiden mukaan raitioyhteyttä käyt-

täisi noin 37 000 matkustajaa vuorokaudessa vuonna 2040. Pyöräilijöitä ja jalankulkijoita olisi Kruunuvuorensillalla ennusteiden mukaan noin 3 000 vuorokaudessa.

Kruunusillat-hanke yhdistäisi toteutuessaan raitiotieyhteydellä Laajasalon, Kruunuvuorenrannan ja Kalasataman osaksi kantakaupunkia. Samalla luotaisiin uusi nopea reitti myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille.

KANSSAMATKUSTAJIEN häirintä ei kuulu Helsingin seudun joukkoliikenteeseen. HSL kutsuu kaikkia matkustajia ja liikennöitsijöitä kampanjoimaan matkarauhan puolesta. Kerro twitterissä tai instagramissa, miten sinä lisäät #Matkarauhaa!

Jo vuonna 2012 HSL järjestämässä kampanjassa matkustajat toivoivat kanssamatkustajilta muita kunnioittavaa asennetta.

Polkaise kevääseen Toukokuussa Helsingin liikennettä alkavat värittää 500 kaupunkipyörää. Kantakaupunkiin, Ruoholahden, Taka-Töölön ja Sörnäisten rajaamalle alueelle tulee 50 kaupunkipyöräasemaa, josta pyörän saa käyttöönsä. Kaupunkipyöräjärjestelmää laajennetaan vielä ensi vuonna, jolloin kaupunkipyörien verkosto kattaa myös Munkkiniemen, Pasilan ja Kumpulan. Silloin käytössä on 1 500 pyörää ja 150 kaupunkipyöräasemaa.

Kaupunkipyörällä pääsee polkemaan, kun rekisteröityy ensin niiden käyttäjäksi osoitteessa hsl.fi/kaupunkipyörät. Ensimmäisellä pyöräilykerralla käyttäjän pitää syöttää pyöräasemalla rekisteröitymisen yhteydessä saamansa seitsemän- ja nelinumeroiset koodit ja näyttää matkakorttinsa. Seuraavilla kerroilla pyörän käyttöönotto onnistuu matkakortilla ja nelinumeroisella koodilla.

Turistien kannalta keskeisille paikoille sijoitetaan viisi asemaa, joista pyörän saa käyttöönsä myös luottokortilla.

Kaupunkipyörät täydentävät liikkujan matkaketjua: ne tulevat osaksi uuden Reittioppaan (matka.hsl.fi) reititystä ja uudesta Reittioppaasta löytyvät myös pyörien asema- ja saatavuustiedot. Kaupunkipyöräjärjestelmän tavoitteena on saada yhä useampi innostumaan arkipyöräilystä.

Käyttäjä maksaa kaupunkipyöristä vuosi-, viikko- tai päivämaksun (25 / 10 / 5 euroa). Hintaan sisältyy pyörän käyttö ensimmäisen puolen tunnin ajan lainauskertaa kohden. Jos pyörää käyttää kerralla pidempään, seuraavista puolituntisista peritään lisämaksu, joka kasvaa portaittain ajan kuluessa.

Tavoitteena on, että pyörien käyttöajat olisivat lyhyitä, jotta pyörät olisivat kaikkien saatavilla.

V ESA SAMMALI STO

Kaupunkipyörät saapuvat Helsinkiin toukokuussa.

Kaupunkipyörien tunnusväri on keltainen.

Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL hankkii kaupunkipyörät. Järjestelmän toteuttavat Smoove ja Moventia, joiden kanssa sopimus kaupunkipyöristä tehtiin kymmeneksi vuodeksi. Osa järjestelmän kustannuksista rahoitetaan mainostuloilla. TAJ Tutustu kaupunkipyöriin sivulla: www.hsl.fi/kaupunkipyörät

Kaupunkipyörän tunnistaa keltaisesta HKL

Seudulliseksi pyöräilyn väriksi on valittu keltainen, ja se on myös kaupunkipyörien väri. Kaupunkipyörillä on oma pyöräikoni ja viestinnän apuna käytetään myös pisteviivaa. Pyöräilyn uusi ilme näkyy myös esimerkiksi pääkaupunkiseudun pyöräilykartan uudessa versiossa, joka julkaistaan näillä näkymin toukokuussa.

HSL, Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat laatineet pyöräilyn markkinointistrategian, jonka tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn kulkutapaosuutta ja lisätä eri liikkujien ymmärrystä toisiaan kohtaan. Pyöräilyä edistetään kaupunkipyörien lisäksi esimerkiksi laadukasta pyörätietä eli baanaverkkoa laajentamalla ja parantamalla pyöräpysäköintiä. Uusi mobiilioptimoitu Reittiopas kertoo pyöräilijälle parhaat reitit.

HSL:n nettisivuille on perustettu pyöräilyportaali, jonne on koottu tietoa pyöräliikenteestä ja tapahtumista sekä vinkkejä ja linkkejä lisätiedon lähteille. TAJ Osoite on www.hsl.fi/pyöräily tai www.pyöräilymetropoli.fi.

Tuliterillä kaupunkipyörillä voi polkea jo toukokuussa.

Liukuportaat juna-asemalta lentoasemalle käyttöön Liukuporrastyöt lentoaseman ­juna-aseman terminaalin puoleisella sisäänkäynnillä ovat valmistuneet. Suora liukuporras­ yhteys juna-aseman ja lentoaseman terminaalin välillä otettiin käyttöön maaliskuussa.Lentoaseman terminaalin ja juna-aseman välinen suora yhteys on ollut matkustajien käytössä joulukuusta lähtien, jolloin käyttöön otettiin kaksi hissiä. Nyt valmistuvien liukuportaiden pituus on 70 metriä, ja niitä kulkee terminaalinpuoleisella sisäänkäynnillä kolmet rinnakkain.

Lähijunaliikenne kohti kilpailutuksen jatkovalmistelua HSL ja VR allekirjoittivat maaliskuun lopussa siirtymäkauden sopimuksen. Huhtikuun alussa­ voimaan tuleva sopimus toimii lähtömerkkinä lähijunaliikenteen kilpailutuksen jatkovalmisteluille. Viisi vuotta kestävän sopimuskauden aikana VR uudistaa toimintojaan siten, että myös muiden junaliikennöitsijöiden tulo Helsingin seudun lähiliikenteeseen on mahdollista.

HSL:lle uusi sopimus merkitsee yli 30 miljoonan euron säästöjä siirtymävaiheen ajalta.

Tavoitteena on, että suunta­ viivat lähijunaliikenteen tarjouskilpailun käynnistämisestä, ­toteutusmallista ja aikataulusta­ ovat selvillä vuoden 2017 lopus­ sa tai 2018 alussa. Siirtymäkauden sopimuksella VR vastaa HSL-alueen sisäisen lähijunaliikenteen operoinnista ja ju­nien kunnossapidosta. Sopimuksen kustannustaso laskee noin 10 prosentilla.

Vanhat VR:n omistamat lähijunat poistuvat käytöstä HSL-­ liikenteessä kesään 2017 mennessä, jolloin uusi yhteensä 81 juna­yksikön Sm5-kalusto on saatu kokonaan liikenteeseen.

HSL ja VR jatkavat nykyistä käytäntöä lippujen yhteiskäyttöisyydestä kaikissa lähijunissa HSL-alueen sisällä ainakin vuoteen 2019 saakka.

M IK KO RY HÄN EN

Matkakorttijärjestelmä uudistuu ja on pian…

Valmiina palvelukseen HSL:n nykyinen matkakorttijärjestelmä uudistuu tänä vuonna kokonaan. Tavoitteena on ollut saada aikaan järjestelmä, jolla voi maksaa matkan, välittää matkustamiseen liittyvää tietoa ja välittää viestejä ajoneuvoon ja ajoneuvosta.

Näiden uudistusten takia myös kaikki laitteet, taustaohjelmat ja sovellukset uudistuvat. Uudesta järjestelmästä saadaan myös ajantasaista informaatiota sähköisesti.

Järjestelmästä on haluttu tehdä mahdollisimman helposti käytettävä, sillä se vaikuttaa paljon matkustajien haluun käyttää joukkoliikennettä, joukkoliikennettä palvelevan henkilökunnan työn sujuvuuteen ja työssä viihtymiseen.

Järjestelmän rajapinnoista on tehty avoimia siten, että järjestelmään voi liittää eri valmistajien ja organisaatioiden laitteita ja järjestelmiä vaivattomasti.

HSL:n pääyhteistyökumppanina ja järjestelmätoimittajana on Tieto Finland Oyj. Tieto on rakentanut yhtenäistä palvelukokonaisuutta ja integroinut eri osapuolten toimittamat ratkaisut yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Uudistusta on tehty vuosia ja nyt uuden järjestelmän käyttöönotto on vihdoin käsillä.

”Aivan lähiaikoina otamme uudet laitteet koekäyttöön ja pääsemme esittelemään uudistusta käytännössä. Nyt myös osa käyttäjistä – kuten kuljettajat, liikennöitsijöiden työnjohto ja palvelupisteiden henkilöstö – ovat päässeet tutustumaan uusiin laitteisiin ja toiminnallisuuksiin käyttäjäkoulutuksessa. Uusien laitteiden ja sovellusten käyttöä on opeteltu innolla: se on hyvä lähtökohta uudistuksen käyttöönotolle”, HSL:n hankejohtaja Eero Nikula sanoo.

Pian laitteita saavat testata myös tiettyjen linjojen matkustajat. ”Konkreettisin ja näkyvin muutos ovat uudet laitteet, joista rakentuu iso, toisiinsa yhteydessä olevien laitteiden verkosto. Se on yksi Euroopan suurimmista laitteiden internetistä”, toteaa Tiedolla hanketta vetänyt Petri Tolkki.

Käyttöönoton jälkeen hanke jatkuu vielä kuukausia. Asennukset ja jatkokehityshankkeet työllistävät vielä pitkään, ja kehitys jatkuu vielä hankkeen virallisen päättymisen jälkeenkin kuten on ollut tarkoituskin.

Hankejohtajat Eero Nikula ja Petri Tolkki ovat halunneet tehdä HSL:n uudesta matkakorttijärjestelmästä mahdollisimman helposti käytettävän.

Mikä muuttuu?

• Uusissa matkakortinlukijoissa ja lippuautomaateissa on kosketusnäytöt.

• Jatkossa kaikista busseista, ratikoista, lähijunista ja metrosta saadaan reaaliaikaiset kulkutiedot ja ohitusajat pysäkiltä.

• Uusi kuljettajapääte tarjoaa reittiopastusta sekä tiedotteita liikennehäiriöistä ja poikkeusreiteistä.

• Päätteen kautta välittyvät myös puhelut ja viestit työnjohdon ja kuljettajan välillä.

Uutta turvanappia painamalla bussinkuljettaja saa yhteyden turvavalvomoon • Liikennevaloetuudet saadaan käyttöön koko HSL-alueella.

• Koko myyntijärjestelmä uudistuu, mikä mahdollistaa matkakortin nettilatauksen.

MI KKO RYHÄ N EN

Paperinpyörityksestä napinpainallukseen

Palveluesimies Eija Luodon mukaan uusi järjestelmä vähentää inhimillisiä erehdyksiä.

”Uudistusta on odotettu kovasti HSL:n palvelupisteessä. Nykyjärjestelmässä on muutamia aikaa vieviä ja kankeita toimintoja, jotka paranevat huimasti uuden myyntijärjestelmän myötä. Uusi järjestelmä myös varmistaa, ettei inhimillisiä erehdyksiä pääse sattumaan esimerkiksi silloin, kun kadonneen matkakortin tilalle tehdään uusi”, HSL:n palvelupisteiden palveluesimies Eija Luoto toteaa. ”Myös tulostettavan paperin määrä vähenee paljon, kun järjestelmä hoitaa monta asiaa automaattisesti. Esimerkiksi uuden kortin teko kadonneen tilalle hoituu uudessa myyntijärjestelmässä muutamalla painalluksella. Vanhassa tulosteltiin papereita ja siirreltiin tietoja paljolti käsin”, Luoto sanoo.

Luodon mukaan asiakkaat odottavat eniten uudistuksen mahdollistamaa matkakortin latausta verkossa. Myös parantuva matkustusinfo, kuten kaikissa busseissa näkyvät seuraavat pysäkit ja reaaliaikaiset aikataulut pysäkillä ovat asiakkaiden toivelistan kärjessä. ”Kaikki palveluneuvojat ovat osallistuneet päivän kestävään koulutukseen. Pitkin talvea olemme saaneet esittelyjä uudesta järjestelmästä. Näin ohjelma on tullut salakavalasti tutuksi. Odotamme sitä innolla”, Luoto toteaa. EJ

Entistä luotettavampaa joukkoliikennettä Åbergin Linjan busseissa on testattu ensimmäisenä uusia taustajärjestelmiä ja kuljettajan infopäätettä vanhan lipunmyyntijärjestelmän rinnalla. Toimitusjohtaja Sampo Selin on tyytyväinen uusiin laitteisiin. ”Ne vaikuttavat hyviltä ja selkeiltä käyttää. Pieniä ongelmia ja viivästyksiä on ollut, mutta sehän on koekäytön tarkoitus, jotta epäkohdat saadaan esille ennen massa-asennuksia. Joissakin asioissa olemme jo suunniteltua pidemmällä: kokeilua on laajennettu yhdeltä linjalta kaikille Åbergin Linjan liikennöimille linjoille”, Selin sanoo.

Uusi järjestelmä tuo uusia mahdollisuuksia liikennöitsijälle, esimerkiksi kohdennetut viestit tietyille kuljettajille tai tietyille linjoille. ”Tätä voidaan hyödyntää esimerkiksi liikennehäiriöissä tai kadonneen koulurepun etsinnässä. Tärkeä asia on myös se,

että uusi järjestelmä lisää kuljettajien turvallisuutta”, Selin sanoo.

Kaikki Åbergin Linjan kuljettajat on koulutettu uuden järjestelmän käyttöön.

Koulutukset ovat hälventäneet epäilyksiä käyttöliittymän hankaluudesta. ”Kuljettajillemme uutta on myös liikennevaloetuuksien laajentuminen monille uusille linjoille sekä se, että laitteesta saa tietoa esimerkiksi ajoajoista ja vuoroväleistä. Myös kuljettajapäätteen karttapohja parantaa asiakaspalvelua. Kartan grafiikan laadusta on tosin tullut paljon parannustoiveita”, Selin lisää.

Selinistä on hienoa, että uuden järjestelmän avulla pysäkeillä odottaville matkustajille saadaan aina todellinen tieto bussin odotusajasta. Tiedon hyödyntäminen mobiililaitteissa helpottaa matkustamista. ”Tällä tavoin matkustajille saadaan entistä luotettavampaa joukkoliikennettä.” EJ

Toimitusjohtaja Sampo Selin pitää tärkeänä myös sitä, että uusi järjestelmä lisää kuljettajien turvallisuutta.

Helpotusta pendelöijän arkipäivään

Ylitarkastaja Helge Finnbergin mukaan uudistus tarjoaa hyvän pohjan kehittää joukkoliikenteen palveluja.

Lippu- ja maksujärjestelmä Walttia Liikennevirastossa vetävä ylitarkastaja Helge Finnberg on seurannut HSL:n uudistusta kiinnostuneena. ”Joukkoliikenne kilpailee muiden liikkumismuotojen kanssa matkustajien suosiosta. Uudistus tarjoaa hyvän pohjan kehittää palveluja”, Finnberg sanoo.

Finnbergin mukaan hieno arjen parannus on uusi Reittiopas, joka tarjoaa jatkossa pysäkkikohtaista, reaaliaikaista informaatiota. Samaa ratkaisua käytetään myös valtakunnallisessa palvelussa, joka mahdollistaa reittisuunnittelun kotiovelta lähes minne tahansa Suomeen. ”Odotan myös mielenkiinnolla, mitä uusia palveluja kolmannet osapuolet tulevat tarjoamaan avoimen datan pohjalta. Uskon, että tosiaikainen matkustajainformaatio tulee saamaan laajaa suosiota,

ja sitä ryhdytään vaatimaan myös siellä, missä sitä ei ole vielä saatavilla.”

Finnbergin mukaan uusi vyöhykemalli sopii erinomaisesti pääkaupunkiseudun yhdentyvään kaupunkirakenteeseen.

Hän uskoo, että uusi vyöhykemalli tekee hinnoittelusta yksinkertaisempaa ja lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta. ”Olemme keskustelleet HSL:n kanssa siitä, että uuden vyöhykemallin käyttöönoton jälkeen teemme uudesta lippu- ja informaatiojärjestelmästä ja muiden kaupunkiseutujen käyttämästä Waltti-järjestelmästä yhteiskäyttöisiä. Tämä helpottaa niin pendelöijien kuin satunnaisten vierailijoiden matkustamista."

Kun palvelu paranee, se nostaa myös matkustajien odotuksia. ”On entistä tärkeämpää kuunnella matkustajien palautetta ja jatkaa palvelujen kehittämistä.” EJ

Tiemaksut

Paljonko autoilu maksaa?

Keskimääräiset kustannukset perheelle, jossa on neljä jäsentä ja kaksi autoa.

HSL on selvittänyt, miten tie­ maksujen käyttöönotto vaikuttaisi Helsingin seudun ihmisten arkeen ja ajankäyttöön sekä seudun liikennejärjestelmään, ympäris­ töön, kasvuun ja kilpailukykyyn.

Tavoitteena on varmistaa liikenne­ järjestelmän toimivuus kestävällä tavalla, kun seutu kasvaa.

Kerätyillä maksuilla rahoitettaisiin liikennejärjestelmää.

Tällä rahalla saisi esimerkiksi jonkin näistä:

34

kk Spotifytilauksen tai

4000 + 1900 + 450 = 6350

3kk

seutulippu

€/vuosi

€/vuosi kiinteät

tai Viikonloppumatkan Roomaan

Liikennejärjestelmän rahoituksen kohdentuminen nykytilanteessa Investoinnit alueellisiin katuihin 130 milj. €

Joukkoliikenteen hoito 500 milj. €

kustannukset

Helsingin seudun liikennejärjestelmän rahoitus 2025 Hinnoittelutuotot Valtio

165 milj.€

13

825 milj.€

Vuosi 2025 yhteensä (1530 Milj. €)

27

uutta bussitai raitiolinjaa vuoden ajaksi

Runkolinja 560 liikennöinti maksaa 6 milj. € vuodessa.

(73 267 lähtöä vuodessa) Ratikkalinja 3 liikennöinti maksaa 6 milj. € vuodessa. (lähdöt 10 min välein)

1/3

240 milj.€

joukkoliikenteeseen

2/3

7

Rahalla saisi esimerkiksi jonkin näistä km

€/vuosi yhteensä

Jos tiemaksuilla kerättävä määrä on

300 milj.€

Liikenneväylien hoito ja ylläpito 390 milj. € Nykytila yhteensä (1320 Milj. €)

kustannukset

€/vuosi tiemaksut

Lipputulot Kunnat

Investoinnit pääväyliin (radat, tiet, pääkadut) 300 Milj.€

€/vuosi muuttuvat

investointeihin

lähde: HLJ2015

Työmatkaautoilijat maksavat keskimäärin

milj. €

1,1

km

pikaraitiotietä

km

metrotunnelia

hyvää pyörätietä

Radan ja kadun rakennustyöt sekä sähkönsyöttöjärjestelmä maksaa yhteensä 10–12 miljoonaa €/km.

tai tai

Hyvä pyörätie maksaa 3 miljoonaa €/km.

4

kpl poistettuja

tieverkon pullonkauloja

Esimerkiksi lisäkaistoja tai parannuksia liittymiin.

Kivenlahden metro maksaa 75 milj. €/km tai

2

kpl

uutta metroasemaa

Asemat tuovat mukanaan asuntotuotantoa ja muita investointeja. Yksi asema maksaa 40–50 milj. €.

e Häm

env äylä Lah d

Tuu sula nvä ylä

I ä Ke h

e

env äylä

nti nna

ie nt

Tu ru nv äy l

i hd Vi

Sujuva teknologia

hä Ke

III

Lah d

20 %

ulan väy lä

< 1000

69 km

Tiemaksut käytössä

Tuu s

40 %

3 km Itäväylä

ä

Tiemaksuportit eivät edellytä pysähtymistä, lasku toimitetaan kotiin.

Ylikuormittunutta tietä

54 km

Voimakkaasti kuormittunutta tietä

I

60 %

2000

Ylikuormittunutta tietä

ylä Länsivä

ä

3000

Itäväylä

Ke h

80 %

e

4000

13 km

Voimakkaasti kuormittunutta tietä

enli

100 %

ä

e Häm

5000

ie nt

Ajonopeus verrattuna sallittuun nopeuteen

Tu ru nv äy l

nti nna

ä

h Ke

III

i hd Vi

Liikenteen määrä (ajoneuvoa tunnissa)

Ei tiemaksuja

enli

Teiden kuormittuminen aamuruuhkassa 2025

Lyhentyneet matka-ajat: Lohja – Erottaja: –6 min Järvenpää – Erottaja –7 min Tikkurila – Matinkylä –5 min Tikkurila – Erottaja –4 min Martinlaakso – Erottaja –4 min

ylä Länsivä

Tiemaksujen vaikutus liikenteeseen 2025

90

Verrattuna tilanteeseen, jossa tiemaksut eivät ole käytössä, jos tiemaksuilla kerättävä summa on 80 miljoonaa euroa vuodessa

vältettyä henkilövahinko­ onnettomuutta vuodessa 150 Jos tiemaksuilla kerättävä summa on 150 miljoonaa euroa vuodessa

-2,7%-yks

Henkilöautot -4,6 %-yks

+1,5%-yks

Joukkoliikenne +2,3%-yks

+1,2%-yks

Pyöräily ja kävely +2,3%-yks

Maksujen jakautuminen lähtökunnan mukaan aamuruuhkassa 2025 Tiemaksut kohdistuvat alle 20 prosenttiin kaikista aamu­ ruuhkassa tehdyistä matkoista.

Henkilöautoliikenteen osalta vastaava osuus on 40 prosenttia.

Eniten maksut kohdistuvat pääkaupunkiseudun kuntiin, joissa ne kohdistuvat aamuruuhkassa noin 60 prosenttiin henkilöauto­ matkoista. Kauempana Helsingin kantakaupungista vastaava prosenttiosuus jää alle 30 prosenttiin.

Sipoo Kauniainen Vantaa Espoo Kirkkonummi Nurmijärvi Vihti Helsinki Tuusula Kerava Pornainen Järvenpää Mäntsälä Hyvinkää

Henkilöautot 0–2,5€

-3%

pienemmät hiilidioksidipäästöt -5%

40% automatkoista

maksaa 0–2,5€

Henkilöautot 0€ Joukkoliikenne Pyöräily ja kävely Maksut jakautuvat näin, jos tiemaksuilla kerättävä summa on 150 miljoonaa euroa vuodessa.

0

10

20 30 40 50 60 70 80 90 100

60%

automatkoista ei maksaisi mitään

Matadori matkustaa metrovarikolla T EKST I J OHA N N ES L A I T I L A KUVAT A RTO WI I KA RI

Kohtausten välillä on aikaa harjoitella koreografioita ja juoda kivennäisvettä. Esiintyjien aika kuluu musiikkivideoiden kuvauksissa yleensä lähinnä odotteluun.

Tanssit vaikka et osaa -videolla esiintyy kirjavia ja absurdeja hahmoja, kuten väkijoukon läpi kävelevä rumpua lyövä intiaani.

Joukkoliikenne on suosittu musiikkivideoiden kulisNyt video kuvattiin Roihupellon metrovarikon huoltohalsi. Maailman metroissa on kuvattu monen pophitin lissa. Matkustajaliikenteessä liikkuvat metrojunat kulkevat kuvitus, tv-sarjojen ja elokuvien kohtauksista puhu- muutaman sadan metrin päässä matkallaan Siilitien ja Itämattakaan. Se vaatii lähes aina poikkeusjärjestelyjä. Niin oli keskuksen välillä. myös tammikuussa, kun Olavi Uusivirran Tanssit vaikka et ”Juna piti tietysti varata etukäteen, ja lisäksi kuvausta edelosaa -musiikkivideota kuvattiin Helsingissä. tävänä päivänä asennettiin valaistusta”, Leskinen sanoo.

Helmikuussa julkaistulla videolla Olavi Uusivirta esiintyy­ Lisäksi junia piti siirtää, jotta kulku kuvauspaikalle onnispaidattomana matadorina metrovaunussa, tuu niin, etteivät varikon normaalit työt häijonka sisätilat on vuorattu foliolla. Tanssiin riinny. Videon avustajajoukko taas oli niin ”Kaikki metroyhtyy hyvin kirjava joukko ihmisiä. Vaunu suuri, 50–60 ihmistä, että oli varmistettava vaunussa olevat näyttää lopulta olevan yhtä täynnä kuin Kulo­ kaikkien turvallinen liikkuminen. hyppäävät yhtä saaren sillalla kahdeksan aikaan arkiaamuna. ”Meiltä oli yksi ihminen ylitöissä tunneisaikaa. Vaunu Silloin Helsingin metron matkustajamäärät sa laskettuna kaksi täyttä työpäivää. Videon nytkähtää.” ovat suurimmillaan. tekijöiden puolesta kaikki oli kyllä organisoiMutta kuinka moni on aamun ruuhkatuntu todella hyvin, joten sikäli tässä ei ollut onnin aikana nähnyt poptähden etenevän matkustajien käsien­ gelmaa”, Leskinen kertoo. päällä maaten rokkikeikoilta tuttuun stagediving-tyyliin?

Harva.

Uusivirran videon kuvaukset alkavat tiistaina 19. tammiVaikka Uusivirran video vaikuttaa liikkuvassa metrojunas- kuuta aamukuudelta. On kireä pakkanen, rutkasti alle kymsa kuvatulta, todellisuudessa metro ei liiku minnekään. Se ei menen miinusasteen. Kuvausta varten metrovarikon huoltoole edes asemalla. hallin raiteilla on metrojunaa kahden vaunuparin verran. ToiJos metrossa halutaan kuvata mitään läheskään näin suur- nen vaunuista toimii kuvauksen foliolla vuorattuna lavasteeta ja lavastettua, vaaditaan usein massiivisia poikkeusjärjes- na, toinen muun muassa vapaaehtoisten odotustilana. telyjä.

Lisäksi huoltoraiteen viereisillä kapeilla laitureilla on tar”Kuvauskyselyitä tulee liikaa siihen nähden, mihin meillä jolla salaattia, pitsaa, munkkeja, vettä, virvokkeita ja kahvia. on kapasiteettia”, myöntää Esa Leskinen, Helsingin kaupun- Sisäänkäyntiaulan vieressä sijaitseva kabinetti taas toimii gin liikennelaitoksen (HKL) työnjohtaja metroliikenteessä. puku- ja maskeeraushuoneena esiintyjille.

Villien tanssikohtausten välillä ehtii ottaa vaikka selfien.

Kuvauksia varten Olavi Uusivirta oli haalinut Facebookista mukaan noin 40 vapaaehtoista. Heidän odotustilakseen oli järjestetty M100-metrovaunu lavasteena käytetyn metrovaunun takaa.

Musiikkivideoiden kuvaamiseen käytettävä tekniikka on mennyt huimasti eteenpäin sen jälkeen, kun tunnetuin Helsingin metrossa kuvattu video, Bomfunk MC's:n Freestyler, kuvattiin.

Harvinainen näky: metrossa tankotanssitaan.

Vapaaehtoiset avustajat on arvottu paikalle Olavi Uusivir- mään yhtä aikaa. Kaikki metrovaunussa olevat hyppäävät yhtä ran Facebook-sivujen kautta. Mukana on muun muassa rova- aikaa. Vaunu nytkähtää. niemeläinen Risto Ukkonen.

Uusivirta ei todellakaan ole ensimmäinen artisti, jonka mu”Bongasin tämän, kun kaveri vinkkasi. Satuin olemaan täl- siikkivideota kuvataan metrossa – tai ylipäätään joukkoliikenlä perällä, niin jatkoin sitten reissua vähän pidempään, enkä teessä. palannut vielä Rovaniemelle viikonlopun jälkeen”, Ukkonen Kaikkein eniten Helsingin metro on tainnut saada kankertoo. sainvälistä julkisuutta vuonna 2000, jolloin koko Euroopan Toiset taas ovat tulleet hankkimaan myydyin cd-single oli helsinkiläisen Bomnäyttelijän kokemusta, toiset ovat paifunk MC’sin Freestyler. Kappaleen videossa Kuvaukset kalla silkasta faniudestaan. Jossain kohrastapäinen poika pysäyttää ihmisiä kannetöiseen aikaan ovat taa vastaan harhailee Lucia-neidoksi­ tavan musiikkisoittimensa kaukosäätimellä mahdottomia, pukeutunut muotisuunnittelija Antti metrossa, Hakaniemen metroasemalla ja Mekoska uusilla Asplund. Myös diskopastori osuu silrihaassa.

M300-junilla ajetaan miin. Häntä esittää Uusivirran yhtyeen Silloinkin metrokohtaukset kuvattiin Roikoko ajan koeajoja. basisti Jaakko Kämäräinen. hupellon varikolla, joskin säilytyshallin puo”Halusimme tuoda videoon absurdelella. ja ulottuvuuksia ja päästä sillä tavoin realismista irti”, Uusi”Silloin ennen kuvauksia ihmeteltiin, mitä ihmeen porukvirta kertoo. kaa tämä oikein on”, HKL:n Esa Leskinen kertoo. Tuolloin Kuvauspäivä on edennyt iltapäivään, kun on aika kuvata hän toimi liikennejärjestelijänä ja videokuvausten yhdyshenmuutama villi tanssikohtaus. Ohjaaja Jenni Tuli haluaa saa- kilönä HKL:n päässä. da esiintyjien suista muutamia huudahduksia videon eri kohSe oli pitkä perjantai-ilta kesällä melkein 16 vuotta sitten. tia varten. ”Ou jee!” Uusivirta huudahtaa kameralle. ”Auu!” Leskinen saapui paikalle kello 18:n aikaan ja lähti kotiin pitSitten Tuli pyytää kaikkia metrovaunussa olijoita hyppää- kästi puolenyön jälkeen.

”Siinä oli vielä kaikenlaisia ongelmia junan kanssa. Juna zippasi, kun yritettiin ottaa siitä sähköjä. Sehän oli ensimmäisiä suurempia videotuotantoja, mitä täällä tehtiin”, Leskinen sanoo. ”Silloin oli ihan jumalattomat kamerat ja filmisysteemit, ja ne veivät tietysti ihan eri lailla tilaa ja sähköä kuin nykyään. Jouduimme tekemään hirveitä jatkoroikkavirityksiä, jotta saimme valoille ja kameroille tehoa.”

Siihen verrattuna Uusivirran videokuvaukset taisivat sujua kuin tanssi, vaikka päivä venyikin pitkäksi.

Bomfunk MC’sin jättihitin video oli mielessä myös Uusivirran videon tekijäporukalla. ”Sitä kyllä muisteltiin ja mietittiin, pitäisikö videoon viitata jotenkin”, Uusivirta sanoo. Lopulta suora viittaus kuitenkin jäi tekemättä, kun videon ideointi lähti lentoon.

Videon alkuperäisenä ideana oli matkustaa metrolla Vuosaaresta keskustaan niin, että juhlinta yltyisi pikkuhiljaa, kun jokaiselta asemalta tulisi lisää matkustajia kyytiin. ”Sitten ajateltiin myös, että matka jatkuisi Ruoholahdesta vielä länsimetron osuuden puolelle laittomina bileinä”, Uusivirta kertoo. ”Ja että lopulta noustaisiin seuraavana aamuna maan pinnalle, kun oltaisiin biletetty koko yö.”

Videon ohjaaja Jenni Tuli jalosti alkuperäistä ideaa, ja lo-

pulta video päädyttiin sijoittamaan metrovaunun sisälle. Mukaan tuli absurdeja hahmoja: sellaisia kuin diskopastori, kleopatra, geisha ja metron metalliputkissa temppuilevat tankotanssijat.

Idea liikkuvasta metrojunasta vasta olisikin vaatinut poikkeusjärjestelyjä. Jos asemilla halutaan kuvata niin, ettei muita matkustajia ole paikalla, kuvaukset pitää käytännössä hoitaa öisin, metron liikennöintiajan ulkopuolella. Tosin tänä vuonna sekään ei oikein onnistu. ”Nyt kuvaukset öiseen aikaan ovat täysin mahdottomia, koska uusilla M300-junilla ajetaan koko ajan koeajoja. Nyt sinne ei yksinkertaisesti mahdu”, Leskinen kertoo. Kaiken taustalla on länsimetro. Uusia junia on hankittu elokuussa 14 kilometrillä pidentyvän metrolinjan vuoksi, ja ennen liikennekäyttöä niitä on koeajettava ankarasti.

Olavi Uusivirtaa laulaa videossaan ihmiselle, joka ”tanssii vaikka ei osaa”. Mutta osaako Uusivirta itse käyttää joukkoliikennettä?

Meikatun paidattoman matadorin kuoren alta paljastuu fiksujen liikkumistapojen nimiin vannova helsinkiläinen. ”Enimmäkseen liikun polkupyörällä. Mutta raitiovaunulla ja metrolla tulee liikuttua myös paljon.”

Kuvauspäivän loppupuolella Olavi Uusivirta pääsi vielä tekemään klassisen stage divingin - liitämään yleisön käsien päällä.

VÄLKKY PELASTAA MAAILMAN Kuka olet ja mitä sinä täällä teet?

Oon HSL:n maskotti Välkky. Tulin auttelee.

Tulit tänne bussivarikolta. Kuljettajat kuulemma löysivät sinut metsän laidalta pienestä metallisesta kapselista.

Kasvoit varikolla pukuhuoneen kaappiin tehdyssä pesäs­ sä. Mutta mistä olet kotoisin?

Mun kotiplaneetta tuhoutu. Surullinen juttu.

Olen pahoillani. Ymmärsinkin, että haluat estää sen, että täällä kävisi samoin. Olen kuullut, että sinulla on super­ kykyjä. Pitääkö se paikkansa?

Joo. Mä aina keksin ratkaisut liikenneongelmiin. Jos bussi menee rikki, asiakasta kiukuttaa tai ratikka myöhästelee, niin aina autan.

Voisitkohan superkyvyilläsi auttaa HSL:ää paremman joukkoliikenteen ja kaupungin kehittämisessä?

Ihan huippua, sopii mulle!

Mikä on tärkeintä elämässä?

Pitää huolta toisista. Ja luonnosta.

Uskotko että liikkumisvalinnoilla on merkitystä? ­­Onko joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja viisaamman ­autoilun edistäminen tärkeää?

Jep! Vähemmän mölyä ja pölyä.

Onko joukkoliikenteellä matkustami­ sessa mitään, mitä sinä et vielä ­osaisi?

No välillä mä tungen metroon ennenku muut ehtii ulos ja sit nolottaa kun oon tulppana siinä muitten tiellä.

Kenelle tahdot lähettää ­terveisiä?

Eskareille ja kutosille Espooseen. Me nähdään Metrokiertueella! Bongailkaa busseja ­sillä välin.

T I MA M A HER

"Välillä mä tungen metroon ennenku muut ehtii ulos ja sit nolottaa."

HSL:n maskotilla Välkyllä on supervoimia, joilla se auttaa joukkoliikenteen matkustajia.

Kehärata t-paita ja kassi 183x37mm_paino.pdf 1 17.3.2016 16:22:54

Kehärata T-paita

Osta Kehärata T-paita, saat kangaskassin kaupan päälle.

15,90 €

ILMAINEN toimitus!

Aikuisten ja lasten koot.

Tarjous on voimassa 25.4.2016 asti.

hsl.fi/verkkokauppa

Lähijunaliikenne täyttää kesällä 130 vuotta Pelisilmää liikenteeseen

Tampereen joukkoliikenteen käyttäjät voivat maalisja huhtikuussa viihdyttää itseään pelaamalla. Tampereen kaupunki ja CGI ovat kehittäneet pelin, joka kannustaa joukkoliikenteen monipuoliseen käyttöön.

Pelissä kertyy pisteitä, kun matkustaa joukkoliikenteellä postinumerovyöhykkeellä, jossa ei ole käynyt aiemmin. Sen lisäksi voi kerätä saavutuksia vierailemalla palvelussa tiettyinä erikoispäivinä, esimerkiksi matkustaa joukkoliikenteellä pitkäperjantaina.

Eniten pisteitä keränneet palkitaan joukkoliikennelipuilla.

Päättäri

Peliin voi osallistua älypuhelimella osoitteessa: streetlife.tampere.fi

Kun Helsingin seudun säännöllinen paikallisjunaliikenne käynnistyi 1.6.1886, pääkaupungista lähti päivän mittaan neljä junaa, joista kahden päätepysäkkinä oli Malmi, yksi ajoi Keravalle ja yksi Järvenpäähän. Saman verran junia tuli takaisin Helsinkiin. Tätä nykyä Helsingin seudun lähijunaliikenteessä kulkee noin 900 vuoroa päivässä.

Matkanteon nopeus ja mukavuuskaan tuskin nykymatkustajan vaatimuksia täyttäisivät. Höyryveturit kiskoivat matkustajavaunuja, joiden korit olivat puusta ja puuta olivat myös kolmannen luokan vaunujen penkit. Junat kulkivat vain kesäkuusta syyskuuhun, joten ne oli kaiketi tarkoitettu etenkin lomailijoiden ja huvimatkaajien tarpeisiin.

Paikallisjunien tarpeen synnytti se, että asutus kasvoi Helsingistä pohjoiseen vievän radan ympärillä. Harvakseltaan kulkevista kaukojunista ei ollut pääkaupunkiseudun väestölle juurikaan hyötyä, vaikka ne esimerkiksi Tikkurilassa pysähtyivätkin.

Paikallisliikenne sai 1800-luvun lopussa uuden vaihteen päälle, sillä junat kulkivat ympärivuotisesti syksystä 1896 alkaen. Matkustajamäärät ampaisivat kasvuun ja junista tuli sitä, mitä ne ovat nykyäänkin: tärkeä työmatkalaisten kulkuneuvo. TT

Otetaan lontoolaisista oppia Helsingin Sanomat testasi, miten matkustajat tervehtivät kuljettajaa noustessaan bussin kyytiin. Tulokset olivat tylyt: 73 prosenttia matkustajista ei tervehtinyt kuljettajaa mitenkään. Suurin osa tervehti kuljettajaa äänettömästi nyökkäämällä. Ääneen huikattu tervehdys oli testin perusteella harvinaistakin harvinaisempi ilmiö, varsinkin miehen suusta kuultuna.

Arkisesta asiasta kasvoi yllättäen iso keskustelu. Onko tervehtiminen maalaista vai ei? Suurin osa kommentoijista kertoi kyllä itse tervehtivänsä, mutta ne muut.

Yksi johtopäätös oli, että pääkaupunkiseudulla asuu tylyä kansaa. Kulttuuriin ei kuulu tervehtiminen bussissa eikä kaupan kassalla.

Muista maailman kaupungeista saimme kuitenkin raporttia, ettei niissäkään tervehditä. Eikä Turussa. Kuitenkin Lontoos-

Matkaketju Matkaketju on HSL:n sidosryhmälehti.

6. vuosikerta.

sa suurin osa matkustajista tervehtii. Englantilaiset ovatkin niin kohteliaita, että tervehtivät kaikkialla, jopa hississä.

Mitä miettivät asiasta varsinainen uutisen kohde eli bussinkuljettaja? Tein pienen kyselyn aiheesta linja-autonkuljettajien Facebook-ryhmään. Kaikki asiaa kommentoineet kuljettajat sanoivat aina vastaavansa matkustajan tervehdykseen. Osa kommentoi, että koska matkustaja astuu tilaan, kuljettaja odottaa matkustajan tervehtivän ensin. Toinen ryhmä oli sitä mieltä, että koska matkustaja on maksava asiakas, kuljettajan kuuluu tervehtiä ensin.

Yksi kuljettaja kiteytti monen vastaajan tunnot kirjoittaessaan, että ”totta kai se aina piristää päivää, kun matkustaja tervehtii tai kiittää matkasta”. Pieni kohteliaisuus ei maksa mitään, mutta tuo hyvän mielen itselle ja toiselle. MF

TOIMITUS

päätoimittaja Mari Flink, puh. 040 715 0440 toim. sihteeri Hanna Eriksson, puh. 040 6870 500 Eeva Jakobsson, puh. 045 632 2800 Tarja Jääskeläinen, puh. 050 385 5043 Johannes Laitila, puh. 050 414 0111 Tapio Tolmunen, puh. 050 385 5055 Suvi Lahti, puh. 050 532 3079

TOIMITUSNEUVOSTO

Suvi Rihtniemi (pj), Mari Flink, Anne Koivisto, Satu Koskinen, Heli Rautio, Heli Skippari, Annamari Ruonakoski.

Jakelu: Johanna Asunmaa, puh. 040 579 5097 sähköpostit etunimi.sukunimi@hsl.fi

Mittari 2,7 4 10 251

prosenttia HSL:n tarkastamista joukkoliikenteen matkustajista kulki vuonna 2015 ilman asianmukaista matkalippua. miljoonan matkustajat liput tarkastettiin vuoden aikana. miljoonan euron loven tekivät liputta matkustavat joukkoliikenteen kassaan. matkustajan liput tarkasti keskimäärin päivässä yksi matkalippujen tarkastaja.

LEHTI Taitto: Otavamedia OMA Oy Kansi: Arto Wiikari/Otavamedia Paino: Lönnberg Painot Oy Paperi: G-print 90g Painos: 8 000 kpl ISSN: 1799-1862

Vihreällä lipulla kyytiin – HSL Mobiililippu käy kaikkialla • HSL Mobiililippu on puhelimella ostettava matkalippu.

• Bussiin astuessaan matkustaja näyttää kuljettajalle vihreää lippua.

• Kuljettaja tarkistaa lipun voimassaoloalueen ja voimassaoloajan sekä sen, että HSL:n tunnus pyörii lipussa.

• Tarvittaessa kuljettaja tarkistaa myös lipun päiväkoodin ja päivän kuvan.

• Kuljettaja voi pyytää asiakasta myös näyttämään Lipun lisätiedot -näytön.

• Mobiililipulla voi matkustaa kaikissa HSL-alueen busseissa, raitiovaunuissa, metroissa, lähijunissa ja Suomenlinnan lautalla.

• Sovelluskaupasta ladattava HSL Mobiililippu -sovellus itsessään on maksuton.

Sillä tilattu lippu maksaa saman verran kuin kuljettajalta tai konduktööriltä ostettavat kertaliput.

• HSL Mobiililippu -sovelluksella voi ostaa kertalipun kaikille vyöhykkeille: Helsingin, Espoon ja Kauniaisten, Vantaan, Kirkkonummen tai Keravan ja Sipoon sisäiseen liikenteeseen tai valita seutu, lähiseutu 2 tai lähiseutu 3 -kertalipun.

• Asiakas ostaa lipun älypuhelimeensa lataamallaan sovelluksella. Lipun pitää saapua asiakkaan puhelimeen ennen liikennevälineeseen astumista.

• HSL Mobiililippu on voimassa 80 minuuttia ostohetkestä. Lähiseutu 3 -lippu on voimasspidempään, 100 minuuttia ostohetkestä.

• Lipulla on rajaton vaihto-oikeus sen voimassaoloaikana lipun matkustusalueella.

• Lisätietoa HSL Mobiililipusta saa HSL:n verkkosivuilta osoitteesta hsl.fi/ mobiililippu. Kuljettajat saavat lisätietoa kuljettajakoulutusmateriaaleista ja omilta esimiehiltään.