Matkaketju 02/2015

2/2015

Kesä tuo Kehäradan VANTA AN LIIKE NNE INSINÖÖRI E M MI KOSKINE N NÄKE E PIAN T YÖNSÄ TULOKSIA .

Gymnaestrada näkyy kaupungilla SIVU 2 Uusi eduskunta & liikenne SIVU 4 Nopeat väylät pyöräilijöille SIVUT 12-13 Hyvän tuurin kippari SIVU 14

TOIMITUSJOHTAJALTA

NÄKÖKULMA: Yasmine Adjaoud

Helsingin kesän täyttää

21 000 voimistelijaa

Heinäkuussa Helsinkiin Gymnaestrada-suurtapahtumaan saapuu 21 000 voimistelijaa yli 50 maasta. Vapaaehtoistyöntekijöitä on lähes 4000. Itse olen harrastanut rytmistä voimistelua noin 10 vuotta.

Koska en ehdi opiskelukiireideni takia osallistua harjoituksiin ja tapahtumaan esiintyjänä, halusin tulla mukaan vapaaehtoisena. Olen kävelevä opas Helsingin keskustassa ja Töölössä koko tapahtuman ajan. Neuvon vierailijoita esimerkiksi joukkoliikenteen käytössä.

Odotan, että tapaan paljon ihmisiä eri maista, pystyn auttamaan parhaani mukaan ja olemaan mukana tapahtumassa. Opiskelen nyt viittä kieltä: suomea, ranskaa, ruotsia, englantia ja espanjaa. Ranskaa olen puhunut pienestä asti. Odotan, että pääsen käyttämään ja oppimaan lisää kaikkia näitä kieliä.

VA LT T ER I HI RVON EN

Aion kertoa vieraille, että joukkoliikenteellä matkustaminen on Helsingissä paljon nopeampaa ja ympäristöystävällisempää kuin autoilu.

Perheeni ei ole koskaan omistanut autoa, ja kuljen päivittäin julkisilla kulkuneuvoilla, erityisesti busseilla ja metrolla. Valmistaudun kesään ja ihmismäärään opettelemalla lisää reittejä: millä busseilla, metrolla, junilla ja raitiovaunuilla pääsee majoitus- ja tapahtumapaikoille.

Aion kertoa vieraille, että joukkoliikenteellä matkustaminen on Helsingissä paljon nopeampaa ja ympäristöystävällisempää kuin autoilu. Busseja menee koko ajan ja metrossa ei ole liikennevaloja tai ruuhkaa hidastamassa menoa. Vaikeaa on vain se, jos esimerkiksi bussi on myöhässä: jos myöhästyy, voi mennä suunnitelmat uusiksi. Siksi kannattaa miettiä valmiiksi muutama vaihtoehtoinen reitti.

Onneksi kuljettajat ja muut ihmiset auttavat.

Itse tietenkin autan matkalaisia, jotta he osaavat jäädä oikealla pysäkillä pois. Toivon, että myös kuljettajat valmistautuvat siihen, että liikkeellä on paljon vieraskielisiä ihmisiä, jotka eivät tunne kaupunkia.

Aion opastaa vieraita käymään ainakin Senaatintorilla, Esplanadilla ja Suomenlinnassa.

Helsingin keskusta on oma lempipaikkani.

HSL:n hallitus on myöntänyt Gymnaestrada 2015 -tapahtumaan akkreditoiduille osallistujille vapaan matkustusoikeuden, joka kattaa noin 25 000 lippua.

Pisara on fiksu investointi Viime elokuussa valtio ja Helsingin seudun kunnat sopivat, että seudun kuntien kaavoitustavoitetta nostetaan 25 prosenttia nykyiseen MAL-aiesopimukseen verrattuna. Vastavuoroisesti valtio lupasi tukea Pisararataa ja Länsimetron jatketta.

Pisaran kustannushyödyistä on keskusteltu paljon, onhan hankkeen hintalappu iso, noin 950 miljoonaa euroa. Pelkästään liikennehyötyihin keskittyvä tarkastelu on herättänyt epäilyksiä hankkeen kannattavuudesta. HSL teetti keväällä selvityksen Pisaran kaikista vaikutuksista. Tulokset olivat hämmästyttävät. Pisara toisi merkittäviä työllisyysvaikutuksia, saavutettavuuden paranemista, mahdollisuuksia rakentaa uusia asuntoja ja maan arvon nousua laajasti koko Suomessa.

Pisaran talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittävät rakentamisen aikana mutta erityisesti radan valmistuttua. Pelkkä rakentaminen synnyttää yli 10 000 työvuotta, joista yli puolet suuntautuu Helsingin seudun ulkopuolelle muualle Suomeen. Huomattavasti suurempi on Pisaran lisäämän asuntorakentamisen kokonaistuotos: se on arvoltaan 6,5 miljardia euroa ja sen työllisyysvaikutus yli 48 000 henkilötyövuotta.

Toki Pisaralla on myös merkittäviä liikennehyötyjä. Kaukojunaliikenne hyötyy, kun raidekapasiteettia vapautuu Helsingin päärautatieasemalta, ja lähijunat kulkevat entistä luotettavammin. Pisara luo myös edellytyksiä monille tulevaisuuden hankkeille kuten nopealle ja suoralle yhteydelle Helsingin keskustasta lentoasemalle.

Helsingin seudun toive tulevalle hallitukselle onkin, että valtio pitäytyy jo tehdyissä sopimuksissa ja jatkaa Pisaran valmistelua suunnitelmien mukaisesti. Tästä hyötyisi koko Suomi.

Suvi Rihtniemi

Ajassa

MATKAKORTILLA voi jatkossakin nousta runkolinjabusseihin myös keskiovista, sillä HSL vakinaistaa avorahastuksen runkolinjoilla. Se tulee käyttöön myös ensi elokuussa aloittavalla uudella runkolinjalla 560. Raideliikenteestä tuttua avorahastusta on kokeiltu runkolinjalla 550 syksystä 2013 lähtien ja sekä kuljettajien että matkustajien palaute on ollut pääosin myönteistä.

KALASATAMASSA on alkanut alueen keskuksen REDIn rakentaminen. Työmaan vuoksi bussireitteihin ja pysäkkeihin on tehty muutoksia metroaseman pohjoispuolella ja Tukkutorin ympäristössä. Lisäksi Itäväylän liikenne kulkee kiertoreittiä, joten metroaseman bussipysäkit sijaitsevat hieman kauempana asemalta kuin ennen. Järjestelyt kestävät vuoteen 2017 asti.

HSL:N MATKALLA tulevaisuuteen -talk show`t tavoittivat nettikanavilla yli 400 000 katsojaa. Tuomas Enbusken juontamissa keskusteluissa pohdittiin eri näkökulmista kaupunkien, liikkumisen ja työn tulevaisuutta. Yleisön pyynnöstä HSL julkaisi viidestä jaksosta erikoispitkät versiot, jotka sisältävät lisää tulevaisuuspohdintaa.

Osoite on youtube.com/hslhrt.

VALTTERI HI RVON EN

Junaliikenteestä sopimus

HSL, VR ja Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy ovat solmineet lähijunien liikennöintiä koskevan aiesopimuksen vuosille 2016–2021. HSL arvioi sen tuovan viiden vuoden aikana noin 30 miljoonan euron säästön nykyhintatasoon verrattuna. Säästö on samansuuruinen kuin HSL:n arvioimat kilpailutuksen tuomat hyödyt.

Osapuolet valmistelevat syksyn aikana aiesopimuksen pohjalta uuden sopimuksen, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2016. Uusi sopimus käsitellään ja hyväksytään HSL:n hallituksessa alkuvuodesta 2016.

HSL jatkaa junaliikenteen kilpailutuksen valmistelua, ja kilpailutettu lähijunaliikenne käynnistyy kesällä 2021.

Uusi runkolinja saa oman tunnelin Runkolinja 560. Bussi sukeltaa Paloheinässä Keskuspuiston alle.

Paloheinässä, Pakilantien päässä on iso reikä. Siitä taa avorahastuksen runkolinjan busseissa, kun syysliikenne sukeltaa Helsingin Keskuspuiston alle Suomen en- alkaa. Bussiin voi tällöin nousta etu- ja keskiovista, jos maksimmäinen joukkoliikennetunneli. Elokuun 10. päi- saa matkansa matkakortilla. Voimassa olevaa kausilippua ei vä runsaan kilometrin mittaista tunnelia alkaa käyttää yksin- tarvitse näyttää matkakortin lukijalle. oikeudella Rastilasta Myyrmäkeen kulkevan runkolinjan 560 ”560 on selkeä, nopea ja luotettava. Vuoroväli on tiheä, ja bussit. linjaa liikennöidään aamuvarhaisesta iltamyöhään”, luette”Molemmissa päissä on liikennevalot ja puomit, jotka avau- lee joukkoliikennesuunnittelija Jussi Saarinen HSL:stä runtuvat vain busseille”, kehittämispäällikkö Artturi Lähdetie kolinjan etuja.

HKL:n infrapalveluista esittelee lähes valRuuhka-aikaan 560 kulkee kahdeksan mimiin tunnelin järjestelmiä. nuutin välein.

Puomit avautuvat Uteliaat pääsevät tarkastelemaan tunne560 linja on suunniteltu niin, että se ankvain busseille. lia jo Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta. Sitä enkuroituu moneen joukkoliikenteen solmunen kaistojen väliin rakennetaan vielä koroke, kohtaan. Linja kulkee muun muassa Vuosaajoka erottaa ne toisistaan. Tunnelin vieressä kulkevaan pelas- ren, Mellunmäen ja Kontulan metroasemien sekä Myyrmäen tautumistunneliin asennetaan ovet, joista pääsee turvallisesti ja Malmin juna-asemien kautta. ulos, jos tunnelissa syttyy esimerkiksi tulipalo. ”Kaikilta näiltä asemilta lähtee säteittäin joukkoliikennet”Onnettomuudet tosin ovat epätodennäköisiä, sillä tunne- tä moneen suuntaan. Matkustajamäärä on luultavasti suurin liin tulee harvoin kahta bussia kerrallaan”, Lähdetie toteaa. idässä, Kontulan ja Malmin välillä”, Saarinen arvioi.

Tunnelissa linja 560 alittaa keskuspuiston puolessatoisTänä vuonna selvitetään vielä mahdollisuutta jatkaa linjaa ta minuutissa. Ilman tunnelia bussi joutuisi tekemään vartin tulevaisuudessa Espoon Matinkylään. HE lenkin ja seisomaan ruuhkassa.

Linjalla otetaan käyttöön myös avorahastus, mikä lisää sen säännöllisyyttä. HSL:n hallitus päätti huhtikuussa vakinais-

Kuulutukset kulkuvälineisiin Kuulutukset tulevat HSL-alueen kaikkiin liikennevälineisiin vuoden 2016 loppuun mennessä. Toukokuussa HSL:n asiakkaat pääsivät tutustumaan neljään eri kuulutusääneen todenmukaisessa ympäristössä sekä bussissa että raitiovaunussa järjestetyissä testiajoissa. Mukana kyydissä oli myös muun muassa asiantuntijoita ja näkövammaisia.

Lisää kulkijoita Kirkkonummella Kirkkonummella joukkoliikenteen käyttö on kasvanut selvästi sen jälkeen, kun Kirkkonummen bussilinjastot muuttuivat HSL:n suunnittelemiksi ja kilpailuttamiksi 11. elokuuta 2014.

Käyttäjämääriä arvioitiin vertailemalla kunnassa myytyjen lähiseutu 3 -kausilippujen määrää.

Kirkkonummella myynti on ollut syyskuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana 6,5 prosenttia suurempaa kuin vastaavana aikana 2013 ja 2014.

Myös Sipoossa matkustajamäärät ovat kasvaneet.

Ajassa

VOITTAJIA HSL:n Voita joukkoliikenteen pelkosi -kampanja valittiin AdProfit-markkinointiviestintäkilpailussa vuoden 2014 parhaaksi. Kohderyhmänä olivat yli 50-vuotiaat HSL-alueen asukkaat. Kampanja houkutti kokeilemaan matkakorttia: myynti kasvoi ja moni jäi pysyväksi matkakortin käyttäjäksi. HSL vei AdProfit-voiton jo toisen kerran peräkkäin.

RAIDE-JOKERIN suunnitelmia on esitelty pitkin kevättä asukastilaisuuksissa eli Jokerimessuilla. Raide-Jokeri on runkolinjan 550 korvaajaksi suunniteltu pikaraitiolinja, jonka rakentamisesta ei ole vielä tehty päätöstä. Ajatuksia Raide-Jokerin pysäkkiratkaisuista ja linjan varren lisärakentamisesta voi kertoa vastaamalla karttakyselyyn osoitteessa kerrokartalla.hel.fi.

PISARARADALLA on HSL:n selvityksen mukaan merkittäviä positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia koko Suomeen. Se lisää asema-alueiden vetovoimaa, nostaa rakennusmaan arvoa ja lisää asuntotuotantoa Helsingin seudulla. Pisara hyödyttää junaliikennettä, kun raiteita vapautuu Helsingin päärautatieasemalta, ja kauko- ja lähijunat erotetaan omille raiteilleen.

LAURI ERI KSSON

Koko kalusto sähköiseksi

Hollannin tavoitteena on nollapäästöinen joukkoliikenne vuoteen 2026 mennessä, ja pääkaupunki Amsterdam aikoo korvata kaupungin kaikki 200 bussia sähköbusseilla. Ensimmäiset 40 tulevat liikenteeseen parin vuoden päästä. Sähköbussikaluston odotetaan parantavan kaupungin ilmanlaatua, sillä nyt pienhiukkasten ja typenoksidien päästörajat ylittyvät monin paikoin. Busseissa tullaan käyttämään aurinkopaneeleilla ja jätteenpoltolla tuotettua sähköä.

Yläkerrassa vapaata?

Lontoon kaksikerroksissa busseissa kokeillaan näyttölaitetta, joka ilmoittaa matkustajille, onko bussin yläkerrassa vapaita istumapaikkoja. Paikat ilmoitetaan yläkerran valvontakameroilla saatavien tietojen perusteella. Portaiden juuressa sijaitsevan näytön toivotaan rohkaisevan matkustajia nousemaan ylätasolle ja vähentävän alakerran ylikuormittumista, joka varsinkin ruuhka-aikoina voi estää uusien matkustajien pääsyn bussin kyytiin.

Yhtenäinen kalusto Brysselin kiskoilla kulkee maailman laajin yhtenäinen ratikkakalusto. Kaupungin joukkoliikenneorganisaatio STIB on saanut liikenteeseen 220 kalustovalmistaja Bombardierilta tilaamaansa Flexity-vaunua. Hankinta käynnistyi syksyllä 2003. Modernit matalalattiaiset ratikat miellyttävät matkustajia: STIB:n tuoreessa asiakastyytyväisyyskyselyssä he pitivät niiden matkustusmukavuutta metron veroisena.

Lue

Puolet puolesta, puolet vastaan Ruuhkamaksut. Liikennekannat jakavat kansanedustajia.

Uuden eduskunnan helsinkiläiset ja uusmaalaiset kansanedustajat jakautuvat melko tasaisesti kahteen leiriin liikennekannoissaan. Tämä selviää valittujen kansanedustajien vastauksista Ylen vaalikoneeseen. Ruuhkamaksut jakavat Uudenmaan edustajat selvemmin kuin ratainvestoinnit.

Helsingistä valituista kansanedustajista 11 on ruuhkamaksujen puolella, 10 vastaan. Uudenmaan uusista kansan-

Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut 20 15 10 5 0

verkossa hsl.fi/matkaketju

Täysin eri mieltä

Jokseenkin eri mieltä

Uudenmaan vaalipiiri

Ohita kysymys

Helsingin vaalipiiri

Jokseenkin samaa mieltä

Täysin samaa mieltä

edustajista enemmistö on vastaan. Heistä 26 on eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä vaalikoneen väitteen ”Helsingin seudulla pitää ottaa käyttöön ruuhkamaksut” kanssa. Kahdeksan edustajaa on väitteen kannalla.

Kokoomuksen uusmaalainen kansanedustaja Kai Mykkänen on jokseenkin samaa mieltä siitä, ruuhkamaksut pitäisi ottaa käyttöön. ”Ei-kiireellisten ajojen kannustaminen hiljaisempiin kellonaikoihin tai joukkoliikenteeseen olisi erityisesti niiden etu, joille on tärkeää, että autolla pääsee sujuvasti kaupunkiin myös ruuhka-aikana”, Mykkänen perustelee.

Ruuhkamaksukysymys esitettiin vaalikoneessa vain Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien ehdokkaille. Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaat vastasivat myös ratainvestointeja koskevaan kysymykseen. Valituista kansanedustajista noin puolet on eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä vaalikoneen väitteen kanssa siitä, että Uudenmaan tiet pitää kunnostaa ennen kuin uusia ratayhteyksiä itään tai länteen rakennetaan.

Noin puolet tukee väitettä.

Keskustan kansanedustaja Anne Berner on jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. ”Ratayhteydet ovat tärkeitä niin tavallisille ihmisille kuin kaupalle ja logistiikka-alallekin”, Berner perustelee.

Yle on julkaissut vaalikoneen vastaukset avoimena datana verkkosivuillaan. HE

HSL:N ARVOSTUS on kasvanut erityisesti keski-ikäisten ja hyvätuloisten vastaajien parissa, selviää Taloustutkimuksen Suur-Helsinki tänään 2014 -tutkimuksesta. Selvityksen mukaan HSL on entistä selkeämmin pääkaupunkiseudun arvostetuin liikennebrändi. Muut tutkimuksessa mukana olleet liikennetoimijat olivat VR, Finnair, Matkahuolto ja Onnibus.

Pasila uudistuu

HKL TÄYTTÄÄ tänä vuonna 70 vuotta, ja juhlan kunniaksi raitiovaunut, metrovaunut ja metroasemat avautuvat erilaisille kulttuuritapahtumille. Taidelinjaksi nimetty ohjelmakokonaisuus on tähän mennessä tarjonnut muun muassa yllätyskaupan Hakaniemen metroasemalla, kirjastopalveluja metrossa ja Pasila-aiheisen teatteriesityksen seiskan ratikassa.

HAVA I N N EKUVA YI T

Ajassa

MALMIN ROOLI runkolinjojen risteyspaikkana vahvistuu elokuussa, kun kunnostettu bussiterminaali avautuu liikenteelle. Toukokuussa alkaneella perusparannuksella kehitetään joukkoliikenneyhteyksiä Malmin aseman ympäristössä. Elokuussa aloittavan runkobussilinjan 560 myötä Malmista tulee asema, jolla pääradan ja Kehäradan junat sekä runkobussi kohtaavat.

Pasilassa on käynnistynyt vuosien rakennustyö. Aseman ympärille Itä- ja Länsi-Pasilan väliin nousee kolmen korttelin kokoinen Tripla-keskus, johon kuuluu paitsi liikkeitä, asuntoja ja toimitiloja myös merkittävä joukkoliikenteen keskus. ”Pasilansilta saa reilusti lisää leveyttä, ja aikanaan uuden aseman valmistuttua sen edustalle tulee joukkoliikenneterminaali, jossa on katetut pysäkit busseille ja ratikoille”, HSL:n liikennesuunnittelija Arto Siitonen kertoo.

Asemaa uudistettaessa nykyiset asematoiminnot siirretään pariksi vuodeksi väliaikaiselle asemalle. Väliaikaisasema otetaan käyttöön ja uuden rakentaminen alkaa näillä näkymin kesällä 2017. Uusi asemahalli aukeaa samaan aikaan Triplan kauppakeskuksen kanssa loppuvuodesta 2019.

Pasilaan rakennetaan myös uusi junaraide, joka sujuvoittaa koko maan junaliikennettä. Vuonna 2025 uudistetulla asemalla kulkee vuorokaudessa 130 000 matkustajaa.

Jo käynnistyneet katutyöt jatkuvat koko kesän. Raitiokiskoja siirretään Pasilansillalla ja Pasilankadun ympäristössä.

Sen vuoksi raitiolinjat 7A ja 7B ajavat kesällä poikkeusreittejä ja Länsi-Pasilassa niitä korvaa bussi 7X. Töiden valmistuttua raitiovaunut kulkevat Pasilankadulla omalla korotetulla kaistallaan. ”Rakennustyöt aiheuttavat jatkossakin monenlaisia poikkeusjärjestelyjä eri puolilla Pasilaa. Kulkijan kärsivällisyys voi välillä joutua koetukselle, mutta lopputuloksena saamme nykyistä sujuvammat kulkuyhteydet ja viihtyisämmät pysäkit ja asematilat”, Arto Siitonen muistuttaa. PR

Lähijuna on turvallinen

KUVA JA KU VA N KÄSI T T ELY HEL I SK I PPA RI

Junainfojen tuore ilme

HSL:n ja VR:n tuoreen tutkimuksen mukaan lähijunaliikenteen turvallisuus on hyvällä tasolla. Matkoista 93 prosenttia sujuu ilman järjestyshäiriöitä. Myös kokemus turvallisuudesta on hyvä: vastaajista 87 prosenttia koki olonsa turvalliseksi lähijunissa ja 86 prosenttia pysäkeillä ja asemilla. Maaliskuussa tehtyyn kyselyyn vastasi runsaat 2 700 lähijunien matkustajaa.

Vastaajien mukaan turvallisuuden tunnetta parantaa etenkin aktiivinen henkilökunta. Juna-asemille toivottiin muun muassa lisää vartiointia ja valaistusta.

Tutkimuksen rinnalla aiheesta teetettiin Taloustutkimus Oy:llä nettipaneeli, johon vastaajat poimittiin satunnaisesti HSL:n jäsenkuntien asukkaista. Paneeliin vastanneet lähijunaliikenteen matkustajat kokivat turvallisuuden hyväksi, kun taas pelkän mielikuvan perusteella vastanneet pitivät lähijunaliikenteen turvallisuustilannetta heikompana.

HSL-tunnus yhdistää HSL:n sähköiset palvelut

Lähijunien linjakarttojen, aikataulujen ja asemien lähialuekarttojen ulkoasu uudistuu tänä kesänä. Seudun junaliikenteen tilaajana HSL vastaa myös alueen matkustajainformaatiosta. ”Haluamme luoda matkustajainformaatiosta johdonmu-

kaisen ja intuitiivisen kokonaisuuden. Tällä hetkellä asemilla on useamman toimijan tuottamaa informaatiota, ja vaikutelma on kirjava”, HSL:n palvelumuotoilupäällikkö Jarno Ekström sanoo. HSL-alueella on kaikkiaan 46 lähijuna-asemaa.

HSL julkisti toukokuussa HSLtunnuksen, jolla voi kirjautua useaan HSL:n sähköiseen palveluun ilman erillistä rekisteröitymistä. Aluksi HSL-tunnuksella voi käyttää kahta suosituinta HSL:n palvelua: HSL.fi:tä ja Reittiopas.fi:tä. HSL.fi:ssä asiakkaat voivat muun muassa tilata käyttämiään linjoja koskevat tiedotteet ja poikkeusinfot suoraan sähköpostiinsa.

Vastedes vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät kommentoimaan HSL.fi-palvelun sisältöjä, kuten linjastosuunnitelmia.

8

Kehäradan lähtölaskenta

5

km tunnelia

uutta asemaa

Liikenne alkaa

Ruskeasanta

Vehkala

Heinäkuu

Vantaankoski

1

Martinlaakso

Petas

Leinelä

Kivistö

Viinikkala

Aviapolis

Lentoasema

Louhela

Myyrmäki

Runkolinja 560 aloittaa liikennöinnin 10.8.2015.

Malminkartano

Vantaan linjastouudistus

Kannelmäki

Pohjois-Haaga

Iso osa bussilinjoista lyhenee syöttöliikenteeksi. Bussit tuovat matkustajia Kehäradan asemille, joilta junat liikennöivät tihein vuorovälein.

Junat Kirkkonummen suuntaan

Pukinmäki

Huopalahti

Oulunkylä Ilmala

Käpylä

Pasila

Kehäradan kokonaispituus:

48,5

km

/h

Aikataulu

Helsinki – lentoasema

Helsinki – lentoasema matka-aika

27 32

min Myyrmäen kautta min

Klo 6 - 23 min

sec

Helsinki

Vuonna 2025 arvioidaan Kehäradalla kulkevan noin 6300 matkustajaa tunnissa iltaruuhkan aikaan.

Matka-aika Tikkurilan kautta

Rataa liikennöivät junat:

5-15 15-30

min. välein Klo 4/5 – 6, 23 - 0.44 min. välein

Kertalippujen hinnat

Helsinki – lentoasema

5

€

aikuinen

2,50 lapsi

P & I Tikkurila – lentoasema

€

3

€

aikuinen

1,50

€

lapsi

Kehäradalla voi matkustaa HSL:n matkakortilla, ja liput voi ostaa myös junasta konduktööriltä. Kesällä HSL ottaa käyttöön myös mobiililipun, jolloin lipun junaan voi ostaa myös kännykällä.

3

18

asemavarausta

km uutta rataa

Varauksella tarkoitetaan sitä, että asemien rakentamiseen myöhemmässä vaiheessa on tekninen valmius.

40

m maan alla

Lentoasema ja Aviapolis ovat Suomen ensimmäiset maanalaiset juna-asemat

Lentoasema Junat Keravan suuntaan Hiekkaharju

Helsingin lentoasema on Euroopan 23. vilkkain. Helsinkiä vilkkaammista Euroopan pääkaupunkien kentistä ilman raideyhteyttä keskustaan ovat enää Berliinin Tegel ja Dublin.

Kun asema on kokonaan valmis, junasta pääsee siirtymään sisäteitse yhdyskäytävää pitkin lentokentälle. Yhdyskäytävä sijoittuu T1- ja T2-terminaalien väliin.

Tikkurila

Puistola

m leveä

Tapanila

Malmi

Huippunopeus

160

km/h

Nopeusrajoitus

120

Uusien Kehärataa varten tilattujen Flirtjunien käytäviä on levennetty ja istuimia muutettu taittomallisiksi, jotta juniin mahtuisi paremmin matkatavaroiden kanssa.

Seisovia matkustajia varten 190 senttimetrin korkeudella kulkee tukitankoja.

Violetit junat aloittavat liikennöinnin 2016

Junayksikössä

190 cm

Flirt-junayksikköä liikennöi Kehärataa ruuhka-aikaan

m korkea

m pitkä

istuinta

km/h

taittoistuinta Esteetön 40% energiasta palautuu ajolankoihin, mikä parantaa junien energiatehokkuutta.

istumapaikkaa

Vantaa kiitää tulevaisuuteen Tikkurilan uusi matkakeskus on vasta alkusoittoa niille muutoksille, joita Vantaan joukkoliikenteessä tulevana kesänä tapahtuu. Melkein kaikki muuttuu, ja vaikutukset näkyvät niin idässä, lännessä kuin lentoasemallakin.

Myyrmäen aseman seiniä koristavat taiteilijaryhmä Multicoloured Dreamsin tekemät seinämaalaukset.

Vantaan kaupungin liikenneinsinööri Emmi Koskinen on ollut mukana Kehärata-projektissa ja Vantaan bussilinjaston suunnittelussa jo vuosia. Tikkurilan matkakeskus on yksi hänen työnsä näkyvimmistä tuloksista.

T E KST I JO H ANNES LA ITILA KU VAT MA RJO TYNK KYNEN

Helsinkiläinen Heidi Leinonen saapui poikiensa Oskarin, 2, ja Valtterin, 6, kanssa tutustumaan Tikkurilan täysin uudistuneeseen rautatieasemaan ja matkakeskukseen.

Liikenneinsinööri Emmi Koskinen istuu työhuo”Kyllä tämä jonkin verran täällä jännittää, mutta enemneessaan Vantaan kaupungin virastorakennuksessa mänkin odotetaan mielenkiinnolla, miten liikenne lähtee Tikkurilassa. Kielotien varressa sijaitseva talo on kesällä toimimaan”, Koskinen sanoo. aikansa tuote: matalahko betonimöhkäle, jonka käytävät on vuorattu jokseenkin pistävin värein. On oranssia, on Tikkurilassa tulevan kesän muutokset ovat näkyneet jo pitvihreää. kään. Vanha pieni asemarakennus ja taivasalla sijaitseva Talo on valmistunut vuonna 1974 aivan erilaiseen Tikkubussiterminaali ovat yhdistyneet uudeksi suureksi matkarilaan. Sinä vuonna Vantaan kauppala sai kaupunkioikeukeskukseksi, jonka avajaisia vietettiin tammikuussa. Samasdet, ja koko Vantaakin oli ollut olemassa vain kahden vuosa yhteydessä avattiin Dixi-kauppakeskus, suuri parkkitalo den ajan. Sitä ennen oli ollut vain Helsinja matkakeskukseen kuuluva korkea toimisgin maalaiskunta. Junat tietysti pysähtyivät torakennus.

Tikkurilan rooli jo Tikkurilassa, kuten ovat pysähtyneet vuoHuhtikuisena perjantaiaamupäivänä tunyhtenä Suomen desta 1862. nelma matkakeskuksen uutuutta kiiltelevimerkittävimmistä Junat pysähtyvät Tikkurilassa edelleen, en kaarevien metalli- ja lasipintojen keskelrautatieasemista ja junista johtuvat Tikkurilassa – itse asiassa lä on viipyilevä. Aamuruuhkan tunnit ovat vain korostuu. koko Vantaalla – nyt käynnissä olevat suuohi. Liikenne on hiljentynyt. Joku täyttää ret mullistukset. Kun Kehärata avautuu heipitkävetolappua kioskilla. näkuun alussa, Tikkurilan rooli yhtenä Suomen merkittäHelsinkiläinen Heidi Leinonen odottaa junaa poikienvimmistä rautatieasemista vain korostuu. Kehäradan vuoksi sa Oskarin, 2, ja Valtterin, 6, kanssa. Kolmikko on matkalla menevät lopulta uusiksi myös kaikki Vantaan bussilinjat.

Helsingin keskustaan. He päättivät tehdä lenkin Tikkurilan Toisin sanottuna tuleva kesä merkitsee Vantaan joukkautta varta vasten ihastellakseen uutta asemaa. koliikenteessä yhtä suurimmista muutoksista sitten lii”Tämä on tosi hieno. Vähän kuin Brysselissä, kun kävimkennöinnin aloittamisen. Se on muutos, jonka valmisteme siellä jokin aika sitten”, Heidi Leinonen kertoo. ”Poika lua Emmi Koskinen on seurannut aitiopaikalta jo melkein oli käynyt täällä aiemmin päiväkotiryhmän kanssa. Hän sakymmenen vuoden ajan. Hän on ollut mukana Kehäradan noi, että tämä on yhtä hieno kuin Heureka.” ja Vantaan uuden bussilinjaston suunnittelussa yhtenä VanHeinäkuusta alkaen aseman kautta alkavat kulkea myös taan kaupungin edustajana.

Helsinki-Vantaan lentoasemalta saapuvat ja sinne kulkevat

Tikkurilan uusi rautatieasema on tunnelmaltaan uudenaikainen ja kansainvälinen.

Kehäradan junat. Niin Tikkurilan matkakeskuksesta tulee tyy ja laiskahko kävely jatkuu vetolaukun pyörät kiiltävillä monelle matkailijalle yksi ensimmäisistä paikoista, joita hän lattialaatoilla rullaten.

Suomesta näkee.

Terminaalin ulkopuolella bussia numero 615 odottavat Leinosten kalenteriin Kehäradan avajaispäivämäärä, 1. ihmiset sen sijaan ovat paljon paremmin perillä siitä, mitä heinäkuuta, on jo merkitty. Perheen pojat, etenkin Valtteri, tulevana kesänä tapahtuu. Tulee juna. Sään armoilla oleovat täysverisiä junaintoilijoita. va bussikatos vaihtuu 40 metriä maan alla ”Silloin lähdetään koko perhe junailesijaitsevaan aika postmoderniin tunneliin, ”Silloin lähdetään maan”, Heidi Leinonen kertoo. jonka seinät kiiltelevät uutuuttaan. koko perhe ”Se on erittäin hyvä muutos. Päästään junailemaan.”

Uuden junaradan avaaminen matkustajakansainvälisiin standardeihin”, sanoo työliikenteelle on Suomessa aina suuri asia, silmatkalta palannut Hannu Laurikainen enlä niin tapahtuu kovin harvoin. Nyt edelliskerrasta on kulunen kuin nousee Helsingin Rautatientorille vievään kyytiin. nut jo melkein yhdeksän vuotta. Silloin avautui oikorata Ke”Jotenkin se on helpompaa kuin bussilla kulkeminen”, ravalta Lahteen, ja Suomi sai kaksi uutta rautatieasemaa: sanoo puolestaan Tanskassa asuva Jan Laakkonen, joka on Haarajoen ja Mäntsälän. Rata nopeutti ennen muuta kaukosaapunut vierailemaan sukulaistensa luo. Siinä missä hän liikennettä idän suuntaan, mutta nykyistä HSL-aluetta pronyt aloittaa Suomen-vierailunsa bussimatkalla joko Tikkujekti kosketti vain välillisesti. rilaan tai Helsinkiin, ensi kesästä alkaen matkat Savoon taitKehärata sen sijaan muuttaa paitsi Vantaan myös koko tuvat tyystin raiteilla.

HSL-alueen liikennettä merkittävästi. Valtakunnallisesti kaikkein merkittävintä on se, että tulevana kesänä myös Lentoaseman rautatieasemalla riittää rakennustöitä vielä Helsinki-Vantaan lentoasemalle pääsee junalla. radan avaamisen jälkeenkin, eikä terminaalin puolella oleva Runsaat kaksi kuukautta ennen radan avautumista merkaseman sisäänkäynti avaudu vielä heinäkuussa, mutta muilkejä junayhteydestä voi havaita esimerkiksi ykkös- ja kakta osin Kehärata odottaa jo liikennettä pitkälti valmiina. kosterminaalin välisellä yhdyskäytävällä, paikassa, jossa Vehkalan, Kivistön, Aviapoliksen ja Leinelän asemilta puutrautatieaseman tuleva pääsisäänkäynti sijaitsee. Ihmisvirta tuvat oikeastaan enää vain junat ja matkustajat. kulkee harvakseltaan paikan ohi.

Kehäradan peruskivi muurattiin maaliskuussa kuusi Ulkomaalaiset pälyilevät mainostekstejä hajamielisen nävuotta sitten, mutta vaikka itse rata ja asemat valmistuvatköisinä: junalla kaupunkiin 30 minuutissa. Sitten ajatus siirkin, Vantaa radan varressa jatkaa muuttumistaan pitkään.

Rekolassa asuva Ritva Lindell uskoo, että Kehärata saa hänet käyttämään junaa aiempaa enemmän.

Helsinkiläiset opiskelijat Niina Myllyviita ja Reeta Kroner pitävät Myyrmäen aseman seinämaalauksista.

Kivistön asukasluku moninkertaistuu nykyisestä, ja vielä nykyään olemukseltaan vähän pusikkoinen Aviapolis muuttuu tiiviiksi työpaikka-alueeksi. Työpaikkoja nousee myös Vehkalaan, kun taas Leinelään on kaavoitettu asuntoja.

Kehäradan vaikutuksen huomatakseen ei kuitenkaan tarvitse olla edes uuden rataosuuden varressa, sillä muutos heijastuu vahvasti koko Vantaaseen. Ensinnäkin Kehärata muodostaa poikittaisyhteyden Itä- ja Länsi-Vantaan, esimerkiksi Tikkurilan ja Myyrmäen, välille.

Myyrmäen elämänmakuisen rosoisella asemalla se ei saa kuin kiitosta. ”Ei mitään valittamista. Kuljen usein tästä töideni vuoksi Pasilaan, ja juna kulkee, joten tämä sopii erinomaisesti”, sanoo Myyrmäessä asuva Pasi Kivimäki.

Sen sijaan Kehäradasta seuraava Vantaan toinen suuri mullistus, bussilinjaston uudistus, on tuttu harvemmille.

Kivimäki muistaa, että uusi bussi numero 560 alkaa kulkea Myyrmäestä, mutta se on mullistuksesta vain pieni osa.

Kun syysaikataulut tulevat voimaan 10. elokuuta, melkein kaikki Vantaalla kulkevat bussilinjat menevät uusiksi, tai vähintäänkin linjanumero muuttuu. Esimerkiksi kaksinumeroiset bussit katoavat Vantaalta kokonaan, jottei HSL-alueen kunnissa enää olisi päällekkäisiä linjanumeroita.

Se olisi jo sellaisenaankin suuri muutos. Viimeksi mitään vastaavaa on Vantaalla nähty vuonna 1992, kun sisäinen linjasto ja linjanumerointi uudistuivat täysin. Siitä on kulunut 23 vuotta.

Swecolla työskentelevät Antti Rantala, Pasi Kivimäki, Sirpa Juopperi ja Jori Weltner odottivat Myyrmäen asemalla junaa Pasilaan.

Tanskassa asuva Jan Laakkonen pitää junayhteyttä lentokentältä yksinkertaisempana vaihtoehtona kuin bussia.

Palataan vielä Tikkurilaan, Kielotie 13:n virastorakennukseen, jossa Vantaan kaupungin liikennettä ja infrastruktuuria suunnitellaan. Myös Liikenneviraston Kehärata-projektin toimisto sijaitsee samassa talossa.

Kielotie 13:ssa Vantaan kaupungin liikenneinsinööri Emmi Koskinen aloitti vakituisessa työsuhteessa vuonna 2006. Sinä vuonna hän myös valmistui teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi pääaineenaan liikennetekniikka.

Vuonna 2006 Kehärata oli vielä liikenneprojekti, jonka valmistuminen siinsi kaukana tulevaisuudessa – silloisen aikataulun mukaan vuodessa 2013. Koskinen oli mukana tekemässä Kehärataan liittyviä suunnitelmia, joiden konkretisoitumiseen menisi vielä kauan.

Tulevana kesänä Koskinen viimein näkee työnsä jälkeä konkreettisemmin kuin koskaan ennen. ”Kyllä se vain tuntuu hienolta”, hän sanoo. ”Kun on aiemmin nähnyt asioita vain paperilla, nyt näkee, miltä ne konkreettisesti ja oikeasti näyttävät.”

Monen vuoden projekti on siis saapumassa maaliin. Tuleeko siitä liikenneinsinöörille tyhjä olo? ”Ei sentään. Kyllä tässä on vielä paljon hommia. Kehäradan avautumisen jälkeen esimerkiksi Kivistön ja Aviapoliksen alueet kasvavat vielä vuosien ajan.”

Vantaalla siis muuttuu tulevana kesänä vaikka mikä – ja tulevan kesän jälkeenkin.

V IS I T HE LS I N KI

Nopeat väylät, viihtyisät parkit

Pyöräilijöille halutaan toimiva pääpyöräilyverkko Tuuli vislaa korvissa, aurinko polttaa selässä: nyt on pyöräilyn ja erityisesti työmatkapyöräilyn sesonki. Pyöräilyn asemaa koetetaan Helsingin seudulla vahvistaa seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana, jotta sesonki voisi jatkua vuoden ympäri.

HSL:n hallituksen maaliskuun alussa hyväksymän Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) yksi päätavoite on laadukkaan seudullisen pääpyöräilyverkon toteuttaminen. ”Laadukas pyöräväylä ei voi päättyä kuntarajalle. Seudun kuntia kannustetaan lisäämään yhteistyötä niin, että pyöräilyverkosta tulee jatkuva”, sanoo HSL:n liikennesuunnittelija Tapani Touru.

Laadukkailla reiteillä voi pyöräillä myös vauhdikkaasti. Kun yhteys on houkutteleva, sen varrelle voi alkaa rakentaa hyviä pyöräpalveluja.

HLJ:n mukaan paikallisesti pitää kiinnittää erityistä huomiota turvallisuuteen, yhteyksiin pääpyöräilyverkolle sekä asemille johtaviin reitteihin, jotta liityntäpyöräily olisi helppoa.

Touru nimeääkin nousevaksi trendiksi juuri matkaketjun solmupisteet. Tavoitteena on rakentaa seuraavien kymmenen vuoden aikana 8 200 liityntäpysäköintipaikkaa pyörille seudullisesti merkittävissä joukkoliikenteen solmukohdissa. ”Yhä useammalla pitää olla mahdollisuus valita HSL:n alueella kestäviin kulkutapoihin perustuva matkaketju auton sijaan. Solmukohtiin kaivataan viihtyisyyttä, palveluita ja turvallista pyöräpysäköintiä”, Touru sanoo.

Kun liityntäpysäköinti on miellyttävää, kalliinkin pyörän uskaltaa jättää parkkiin päiväksi, ja ihminen tulee helposti joukkoliikenteen kyytiin.

Pyöräilyllä on paljon mahdollisuuksia vaikut-

taa seudun liikennejärjestelmään, koska lyhyitä automatkoja tehdään nykyisin paljon. ”Pyörä on autolle kilpailukykyinen kulkutapa erityisesti keskuksissa. Siellä haasteetkin ovat suurimmat. Autosta pyörään siirtyvä antaa aika paljon uutta tilaa muille liikkujille”, Touru muistuttaa.

Pyöräilyyn panostaminen parantaa sujuvuutta, lisää viihtyisyyttä ja vähentää liikenteen päästöjä. ”Pyöräilyn kehittäminen on kustannustehokkuutensa puolesta helposti perusteltavissa”, Touru sanoo. HE

Keskustaan ostovoimaa Pyöräilyn edistämiseen on nyt poliittista tahtoa. Asukkaat ovat yhä innostuneempia, ja kaupunki antaa resursseja pyöräilyn edistämiseen ja väylien rakentamiseen. Siinä asioita, joista Helsingin kaupungin pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen iloitsee. ”Mitä enemmän ihmiset valitsevat kävelyn, pyöräilyn tai joukkoliikenteen, sitä enemmän saamme kuljetettua väkeä sekä seudulla että Helsingissä, sitä enemmän tulee ostovoimaa kaupoille ja kahviloille ja sitä elävämmäksi kaupunki muuttuu”, Keisanen luettelee.

Ensi keväänä pyöräilijöille on luvassa paljon hyvää Helsinkiin. 2016 aukeaa Malmille uusi pyöräkeskus ja kaupunkipyörien on määrä saapua kaikkien käyttöön.

Nyt Keisasen suosikki Helsingissä on Kiasmalta Ruoholahteen kulkeva Baana.

”Kannattaa aina miettiä, miten vapautuva tila saadaan parhaimmin käyttöön. Baana on osoittanut, että kun rakennetaan laadukkaita, matkaa nopeuttavia pyöräteitä, pyöräilijöiden määrä nousee selvästi.”

Helsingissä on nyt 1200 kilometriä vanhaa verkkoa, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat yhdessä. Pyöräkaistoja on yhdeksän kilometriä ja yksisuuntaisia pyöräteitä kaksi kilometriä. ”Helsingissä kaivataan kipeästi lisää laadukkaita pyöräväyliä. Etusijalla on suunniteltu 130 kilometrin nykyaikainen baanaverkko ja Helsingin kantakaupungin tavoiteverkko. Verkkoa pyritään laajentamaan yhä nopeammin.” HE

KUVAT: VA LT T E RI HI RVON EN , CYK L IST F ORB UN DE T/ MI KK EL ØST ER G AAR D

Johtaja polkee joka paikkaan Töihin, kauppaan ja harrastuksiin: viestintäjohtaja Laura Häkli pyöräilee kaikkialle säästä ja vuodenajasta riippumatta.

Aiemmin pyöräkuormassa kulkivat myös lapset: kaksi istui peräkärryssä ja yksi tarakalla. Nyt myös nuorimmaiset Elsa ja Iida pyöräilevät usein itse. ”Helsingissä pääsee pyörällä todella nopeasti paikasta toiseen. Kilpailemme autoilevan mieheni kanssa usein, kumpi on ensimmäisenä perillä. Kantakaupungissa voitan aina”, Häkli sanoo voitonriemuisena.

Hän on tyytyväinen siitä, että Helsingissä pyörille tehdään kaupunkisuunnittelulla tilaa. Hän toivoo, että pyöräteitä aletaan myös kunnioittaa. ”Nyt pyörätie on jonkinlainen joustokaista, jota käytetään pysäköintiin ja lastaukseen. Keskelle pyöräkaistaa saatetaan

kaivaa tietyökuoppa ilman, että opastetaan kiertoreittiä.”

Lisäksi Häkli toivoo hyviä pyörätelineitä erityisesti asemien läheisyyteen: pyörä pitää saada rungostaan kiinni.

Entä miten autoilijat saadaan satulaan?

Häkli uskoo, että se onnistuu helposti oikeilla välineillä. ”Futuristinen sähköpyörä on pehmeä lasku autosta pyörämaailmaan. Sen jälkeen on helppo vaihtaa nopeaan maantiepyörään.”

Kesällä Häkli aikoo pyöräillä koko perheen voimin ainakin Espanjan Menorcalla. Helsingin seudun lapsiperheille hän suosittelee Vantaanjoen vartta. ”Matkalla voi poiketa Tuomarinkylän kartanoon tai Haltialan kotieläintilalle taputtelemaan eläimiä.” HE

Kööpenhaminassa tarvitaan lisätilaa pyöräileville lapsille Kööpenhaminassa on vaikeaa osoittaa paikkaa, johon tarvittaisiin pyörätie. Lähes joka paikassa sellainen jo on. Kaupungissa on yli 400 kilometriä pyöräilyreittejä, jotka ovat vain pyöräilijöiden käytössä. ”Poliitikoilla on ollut vahva yhteinen tahto edistää pyöräilyä”, kehuu Tanskan pyöräilijöiden toiminnanjohtaja Klaus Bondam.

Bondamin mukaan nyt pitää keskittyä laadun parantamiseen. Aluehallinto suunnittelee Kööpenhaminan ympäristöön pyöräilyvaltateitä, joilla ei tarvitsisi ylittää autoteitä tai odottaa liikennevaloissa.

Bondam haluaa myös tilaa pyöräparkeille ja kaikenlaisille pyöräilijöille. ”Tarvitsemme väyliä, jossa voi pyöräillä lujaa ja väyliä, jossa voivat turvallises-

ti ajaa myös hitaat pyöräilijät. Tarvitsemme myös paikkoja, joissa vanhemmat voivat opettaa lapsiaan turvallisesti pyöräilemään.”

Bondamin mukaan on ehdottoman tärkeää, että poliitikoilla on yhteinen tahto tehdä kaupungista toimiva. ”Helsinkiläisten pitää päättää, haluatteko kaupungin, jossa ilmanlaatu on hyvä, melua vähän, ihmiset liikkuvat sujuvasti ja kadut ovat turvallisia. Vai haluatteko suuren parkkipaikan?”

Nyt Bondam on innostunut sähköpyöräilyn noususta ja toimivasta designista.

Yhdeksi helmeksi Bondam nostaa helsinkiläiset Pelago-pyörät. ”Pelago on todella suosittu Kööpenhaminassa. Se on myös oma suosikkini: herrasmiehen pyörä.” HE

"Kannelle mahtuu vaikka täysperävaunullinen rekka."

”Hyvä työjuhta tämä on. Kannelle mahtuu vaikka täysperävaunullinen rekka”, huoltolautta Ehrensvärdin päällikkö Jaakko Mäkinen kehuu alustaan. Katajanokalta Suomenlinnaan liikennöivä lautta kuljettaa saareen jakeluautot, jäteautot, kuormaajat sun muut työkoneet.

Mutta Ehrensvärd on myös osa HSL:n liikennettä, joten kuka tahansa pääsee kyytiin joukkoliikennelipulla. Lähtöjä on arkisin päiväsaikaan kahdeksan suuntaansa. ”Alus on rekisteröity 200 matkustajalle eli tässä on hyvä vaihtoehto vaikka isommalle porukalle kesällä, kun Kauppatorilla voi joutua jonottamaan”, Mäkinen mainostaa.

Mäkinen seilasi nuorena rahtilaivoissa Euroopan merillä, kunnes perheen kasvaessa rupesi katselemaan töitä maista. Tuttavalta tuli vinkki Ehrensvärdin

kipparin sijaisuudesta, josta sitten kehkeytyi vakituinen pesti. ”Tuurilla ne laivat seilaa ja työpaikat saadaan”, Mäkinen veistelee. ”Alussa työ jännitti aika lailla, sillä tämän ohjaaminen on ihan omanlaistaan. Nyt homma on kyllä jo selkäytimessä.” Hyvä niin: ohjaushytin kojepöytä on täynnä jos jonkinlaista kahvaa, luuria ja mittaria. Konehuoneita on kaksi, yksi aluksen molemmissa päissä.

Lautalla työskentelee kolmen hengen miehistö, kipparin lisäksi konepäällikkö ja kansimies. ”Täällä viihdytään pitkään töissä, itse olen kymmenen vuoden työkokemuksella virkaiältäni nuorimmasta päästä”, Mäkinen sanoo ja viihtyy itsekin. ”Työ on itsenäistä ja tärkeää, ja saa olla paljon ulkoilmassa veden äärellä.” PR

VA LT T ER I HI RVON EN

HYVÄN TUURIN KIPPARI

Raitiovaunusta on moneksi.

Ratikkakeilaus on yksi laji vuosittaisissa TRAMEM-kisoissa.

Päättäri

Neljännet raitiovaununkuljettajien EM-kisat pidettiin keväällä Wienissä. Kaikkiaan 23 joukkuetta 15 maasta kilpaili ratikkaajotaidoissa, kuten etäisyyden ja ulottuman arvioinnissa sekä peruuttamisessa. Resiinarallissa poljetaan resiinalla mahdollisimman lujaa ja ratikkakeilauksessa tönäistään ratikalla isoa keilapalloa.

Kisan voiton vei Rotterdam. HKL:n joukkue oli mukana ensimmäistä kertaa sijoittuen hienosti sijalle 7. Ensi vuonna kilpaillaan Berliinissä.

HELSI N GI N KAUPUN GI N MUSEO/MATTSSON

Pysäkki

NARINKKATORILLA sijaitseva Pyöräkeskus on jälleen avautunut kesäksi. Keskuksessa tehdään pienimuotoisia pyörien pikahuoltoja, mutta ennen kaikkea se tarjoaa neuvontaa ja mahdollisuuden omatoimiseen pyörän huoltamiseen mekaanikon opastuksella.

Sieltä löytyvät kaikki tärkeimmät pyörän huoltoon liittyvät työkalut.

EX-RITARI ÄSSÄ ja Baywatch-sankari David Hasselhoff sonnustautui matkalippujen tarkastajan virkapukuun ja sai kulkijoiden pasmat sekaisin rautatieasemalla. Oikeasti tähti oli nauhoittamassa talk show'taan. Nauhoitusten lomassa Hasselhoff ehti tarkastajien taukotilaan turisemaan, kuulemma mm. poroista ja hirvistä, joita varmimmin tapaa suomalaisella moottoritiellä.

Myyrästä metron tunnus!

Vuosi 1971 oli metron tiimoilta kiihkeää aikaa. Radan rakentaminen oli juuri alkanut, mutta kaupungin päättäjät väänsivät edelleen kättä, kuinka linja Helsingin keskustassa kulkisi. Kiihkeimmät metron vastustajat elättelivät yhä toivoa, että rakentaminen keskeytettäisiin.

Myös pieni myyrä nosti suuren kohun. Kaupunki järjesti metron tunnuksesta avoimen kilpailun, johon tuli yli 4 000 ehdotusta. Palkintolautakunta ei kelpuuttanut graafikko Osmo Leivon suunnittelemaa myyrää kolmen kärkeen, mutta sympaattinen pikkueläin hellytti kaupunkilaiset.

Myyrä painettiin T-paitoihin, sen puolesta kirjoi-

tettiin mielipidepalstoilla ja yli 5 000 helsinkiläistä kirjoitti nimensä myyrää puoltavaan adressiin.

Myyrällä oli niin innokkaita kannattajia, että kun metron ensimmäinen koejuna saapui Helsinkiin vuoden 1971 lopulla, junan keulaan oli heti ensimmäisenä yönä liimattu pieni myyrätunnus.

Kun myyrä ei päässyt joukkoliikenteen palvelukseen, Erottajan parkkihalli otti sen myöhemmin tunnuksekseen. Kilpailun voittaja, kahta junaa tunnelissa kuvannut työ, jota happamasti siankärsäksikin kutsuttiin, ei myöskään lopulta päätynyt metron tunnukseksi. M-kirjain on opastanut matkustajia liikenteen alusta lähtien. TT

Vetoa Vantaalle Kun muutin 1992 Kymenlaaksosta opiskelemaan Helsinkiin, ensimmäinen asuntoni sijaitsi Töölön tullin risteyksessä. Sen jälkeen kotimme on sijainnut muun muassa Lintuvaarassa, Käpylässä, Paloheinässä, Sipoon Kalkkirannassa. Monista muutoista on jäänyt tapa surffailla asuntoilmoituksia houkuttelevilta seuduilta. Jostain syystä Vantaan asuntomarkkinoita emme ole seurailleet, vaikka paikka ei maisemiltaan tai etäisyyksiltään oleellisesti eroa vaikkapa Itä-Espoosta.

Vantaa mielletään usein heikoimmaksi pääkaupunkiseudun kaupungeista. Siellä talous on eniten kuralla, kunnallisvero korkeampi ja kotihoidontuki heikompi. Vantaa on myös eniten autoilukaupunki.

Vantaan kaupunki uusi imagonsa viime syksynä ja selvitti samalla kaupunkilaisten

Matkaketju Matkaketju on HSL:n sidosryhmälehti.

6. vuosikerta.

Vantaa-mielikuvia. Selvisi, että Vantaa on ihmisille etäinen: vastaajat kertoivat olevansa tikkurilalaisia tai myrtsiläisiä. Ulkopaikkakuntalaisille nousevat mieleen liikenneväylät ja lentokenttä. Vantaalaiset itse tuntevat kaupunkinsa luonnonläheisenä ja vihreänä.

Molemmat ovat totta. Kehäradan myötä Vantaasta tulee kuitenkin entistä vahvemmin joukkoliikennekaupunki. Kohta KeskiVantaan peltomaisemia voi katsoa junan ikkunasta rentoutuneesti ilman ruuhkia. Hiekkaharju vaikuttaa yhtäkkiä idylliseltä kylältä, josta junat suihkivat viiden minuutin välein liki suoraan Berliiniin.

Ensimmäistä kertaa 20 vuoteen meidän espoolaisperheessä surffaillaan asuntoilmoituksia Vantaalta. Nyt aluksi ihan vain mielenkiinnosta. MF

TOIMITUS

päätoimittaja Mari Flink, puh. 040 715 0440 toimitussihteeri Pirkko Repo, puh. 050 385 5054 Hanna Eriksson, puh. 040 6870 500 Eeva Jakobsson, puh. 045 632 2800 Sanna Kaverinen, puh. 040 751 5416 Tuija Ruoho, puh. 040 084 6067 Tapio Tolmunen, puh. 050 385 5055

Mittari 240 7 42 1.53

TOIMITUSNEUVOSTO

Suvi Rihtniemi (pj), Mari Flink, Jarno Ekström, Anne Kandolin, Anne Koivisto, Satu Koskinen, Leena Rautanen-Saari, Heli Rautio, Pirkko Repo, Elina Christensen.

Jakelu: Johanna Asunmaa, puh. 040 579 5097 sähköpostit etunimi.sukunimi@hsl.fi

pyöräilijää polki HSL:n ja Helsingin pyöräilijöiden järjestämässä Kehäratapyöräily-tapahtumassa toukokuun 9. päivänä. ryhmää lähti matkaan. Niistä nopein polki itsenäisesti ilman opasta. kilometriä pyöräilijät polkivat Kehärataa myötäilevää lenkkiä. Lähtö ja maali olivat Heurekan parkkipaikalla oli ensimmäisenä maaliin saapuneen pyöräilijän aika.

LEHTI Taitto: Otavamedia asiakasviestintä Kansi: Marjo Tynkkynen / Otavamedia Paino: Edita Prima Oy Paperi: G-print 90g Painos: 8 000 kpl ISSN: 1799-1862

L AURI ERI KSSON

Uusi mobiililippu käy kaikkialla HSL ottaa kesällä käyttöön mobiililipun, joka ladataan älypuhelimeen. Lippu kelpaa kaikissa kulkuvälineissä ja on käytössä koko HSL-alueella. Aluksi käyttöön tulee kertalippu, mutta myöhemmin lippuvalikoimaa on mahdollista laajentaa. ”Mobiililippu on helppo ostaa, se toimii kuin lippuautomaatti taskussa. Lisäksi se on kustannustehokas tapa myydä lippuja, koska se ei vaadi lainkaan rahahuoltoa kuten perinteinen automaatti”, kertoo ryhmäpäällikkö Risto Vaattovaara HSL:n Matkustajapalvelutosastolta.

Kuten muillakin HSL:n lipuilla myös mobiililipulla voi matkustaa ja vaihtaa rajattomasti lipun voimassaoloaikana. Voimassaolon päätyttyä aloitetun matkan voi tehdä loppuun mutta kulkuvälinettä ei voi enää vaihtaa.

Nykyisen tekstiviestilipun tapaan lipun pitää olla puhelimessa ennen liikennevälineeseen nousua tai laiturialueelle menoa. Bussissa lippu näytetään kuljettajalle, ja muissa liikennevälineissä se näytetään vain, kun tarkastaja tai konduktööri pyytää. Selvitettävänä on vielä optisen lukijan asentaminen bussiin.

Mobiililipun ostamista varten matkapuhelimeen ladataan maksuton sovellus puhelimen sovelluskaupasta.

Sovelluksen saa Android-, iOS- ja Windows Phone -puhelimille. Lipun hinta veloitetaan puhelinlaskulla.

Työnantajan puhelimella lippua ei välttämättä voi ostaa, koska työsuhdepuhelimen käyttäjällä ei aina ole oikeutta tehdä ostoja liittymän puhelinlaskulle. TR