Issuu

Lantmännen Agron asiakaslehti • 2/ 2018

Mitä savisempi maa, sitä enemmän hyötyä rakennekalkituksesta s. 20

Valjasta pötsimikrobisto, maitotuotos nousee

Keinot 8000 kilon kaurasadon viljelyyn

s. 30

Kevään 2018 muokkausvinkit

Kohta päästään kevättöihin

s. 28

Sängen voittajat

Uutuus! Forte S ja Forte XT kylvölannoittimet Tarkka kylvösyvyys ja vahva orastuminen

TopLine Super XL tehoäes Kaikkeen kylvömuokkaukseen

DiscMaster+ lautasmuokkaimet Suunniteltu kestämään

• Nerokkaan vannasrakenteen ansiosta kylvösyvyys säilyy epätasaisillakin pelloilla haluttuna - vahva orastuminen • Helppo ja tarkka vantaiden hydraulinen painatus • Onnistunut kylvö kaikissa olosuhteissa: muokatulle, minimimuokatulle, suorakylvöön

• Vahva ja monikäyttöinen äes - tasainen muokkauspohja sängelle, kynnetylle ja kevytmuokatulle. • Markkinoiden läpäisevin rakenne • Järeät Multiva TerraSuper piikit

• Avara ja tukkeutumaton rakenne • Soveltuu hyvin myös keväällä tehtävään sänkimuokkaukseen • Tehokas multaus: aggressiivinen lautasien muokkauskulma

LEMKEN Kristall 9 U kultivaattorit

LEMKEN Rubin 12 lautasmuokkain

Tripple Tiller Airy 3.0 M kultivaattori

• Avara 2-rivinen runkorakenne • Duo/Tri-Mix -terillä (pikavaihto) • Kovametallipinnoitetut kärjet

• Tehokkuutta kevätmuokkauksiin • 736 x 6 mm lautaset • Max. työsyvyys 20 cm

• Tasauslautasilla ja piikkiharalla • Säädettävä ja käännettävä kärki

Konerahoitus!

Lyhennysvapaa 2018 loppuun maksat vain korot! *

* Koskee työkoneita ja vaihtokoneita, joiden arvo on vähintään 7500,-. Korko alk. 3,5% + viitekorko, perustamiskulu 350,-. Käsiraha alk. 20% Kampanja voimassa huhtikuun 2018 loppuun. Edellyttää rahoitusyhtiön hyväksyntää. Rahoittavat pankit Danske Finance ja OP yrityspankki Oyj.

www.lantmannenagro.fi

6.390,-

Hinnat (alv 0%), toimituskulut eivät sisälly hintoihin. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

nro 2 • maaliskuu 2018

4 6 12 14 16 19 20 22 28 30 32 36 40 42 44 46 48 50

Ruispaloissa maistuu suomalainen tahto Laatuviljasopimuksella sato markkinoille Rahoitusratkaisut yleistyvät maatiloilla Kokemuksia Librax-tautitorjunnasta Ruiskun pesu estää monta harmia Helppokäyttöisyyttä ja uusia värejä maatalousmuoveihin Savimaa kuntoon rakennekalkituksella Lantmännen Agro palvelee Näillä keinoilla kauran satotaso nousuun Kaikki hyöty irti pötsimikrobeista Vioituksia kasvinsuojeluaineista? Kylvömuokkaus keväällä 2018 Sänkimurskaimella ylivuotisen kasvuston kimppuun Kovan maan kylvökone Oikeat juomalaitteet tilallesi Tuottavuutta Murskalla Toimiva maneesi Kivennäiset seosrehuruokinnassa

VAKIOT

3 9 10 24

Pääkirjoitus

Yhdessä pellosta pöytään

htiömme perustan muodostavat osaaminen ja arvot, joita omistajamme ovat kehittäneet vuosikymmenien ajan. Tutkimus ja kehitys sekä koko arvoketjun kattava liiketoiminta varmistavat, että voimme toimia vastuullisesti aina pellosta pöytään. Lantmännen Agron koetilan tieteellinen tutkimus- ja koetoiminta on vastuullinen ja ainutlaatuinen panostus suomalaisessa elintarvikeketjussa. Koetilallamme Hauholla ei tehdä ainoastaan lajike-, kasvinsuojeluaine-, lannoitus- ja viljelyteknisiä kokeita, vaan myös uusien lajikkeiden kehitystyötä. Tuotamme uutta tietoa ja löydämme tehokkaita ratkaisuja käytännön viljelyyn. Tämän tiedon tarjoamme viljelijöiden käyttöön, jotta voimme auttaa heitä onnistumaan työssään. Yhdessä paikallisten yrittäjäkauppiaiden ja heidän henkilökuntansa kanssa mietimme jatkuvasti mitä koneita, tuotantotarvikkeita ja palveluita tulisi tarjota, jotta asiakkaamme menestyisivät seuraavanakin satokautena. Viljelyohjelman puhelinneuvonta, varaosapisteet sekä erilaiset rahoitusratkaisut ovat esimerkkejä palveluistamme, jotka tähtäävät maatilayrittäjän arjen sujumiseen. Sopimustoiminnan tavoite viljelijän kannalta on saada sato markkinoille mahdollisimman hyvään hintaan ja käyttäjän kannalta varmistaa raaka-ainehuolto. Välissä toimii kauppa, joka ohjaa viljavirtoja ja etsii parhaan markkinan sadolle. Kotimaista viljaa käyttävän teollisuuden, kuten Vaasanin, viljankäyttö on tasaista ympäri vuoden. Siksi tasainen viljavirta olisi kaikkien etu. Toimitusketjumme yhteistyöstä hyvä esimerkki on Kaura8000-tapahtumat. Ne syntyivät koetilamme tutkijoiden, tuotepäälliköiden, kauppiasyrittäjien, tavarantoimittajien sekä tehtaiden edustajien yhteistyöstä, kun haluttiin nostaa esiin kauran potentiaalia. Kaura8000-tilaisuuksissa valotettiin satotason nousuun tähtääviä keinoja eri näkökulmista. Näistä keinoista voi lukea nyt myös tästä, järjestyksessään toisesta, Maatilalla-lehdestä.

Tuotamme uutta tietoa ja löydämme tehokkaita ratkaisuja käytännön viljelyyn.

Palveluksessa Jyväset Viljamarkkinat

Anu Pekkarinen markkinointipäällikkö anu.pekkarinen@lantmannenagro.fi

Maatilalla on Lantmännen Agron neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija Lantmännen Agro, puhelin 0207 708 800 • Päätoimittaja Anu Pekkarinen • Toimitusneuvosto Antti Korpinen, Mikko Marttila, Antti Meriläinen, Ilkka Pekkala, Anu Pekkarinen, Anssi Peltola ja Juho Urkko sekä Otavamedia OMAsta Anne Penttilä • Toimitus ja ulkoasu Otavamedia OMA, Anne Penttilä (tuottaja), Marina Ahlberg, Heli Nokkala (AD) • Kannen kuva Lantmännen Agro • Painatus Forssa Print • ISSN 2489-7043 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista. Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa. • Osoitteenmuutokset www.lantmannenagro.fi/asiakastiedot

MAATILALLA 2/2018

PELLOSTA PÖY TÄÄN

Ruispaloissa maistuu

suomalainen tahto Vastuullisuus ja vahva arvopohja ovat Vaasan Oy:n johtotähdet kotimaisen viljan sataprosenttisessa käytössä. Terveellisiksi tiedetyt ruis- ja kauratuotteet ovat kova juttu sekä kotimaan että maailman elintarvikemarkkinoilla. TEKSTI Vesa Vainio KUVAT Vaasan

uomen kansallisruoka ruisleipä herät tää meissä syviä tuntoja. Suomalai nen ruis on puhdasta ja eettisesti vil jeltyä viljaa, johon kohdistuu vahva tunnelataus. Sitä me haluamme syödä ja sitä tulee aidon ruisleivän sisältää. – Kotimainen ruis on iso asia meille, miksi emme siis ponnistelisi sen eteen. Olemme tehneet kuluttajalähtöisen lupauksen käyt tää vain suomalaista ruista tuotteissamme. Näin vakuuttaa Vaasan Oy:n toimitusjohtaja THOMAS ISAKSSON ja viittaa heidän tekemäänsä sidos ryhmähaastatteluun, jonka tulokset olivat yksiselit teiset. Käsitys kotimaisuuden merkityksestä koko raaka-aineketjussa vahvistui entisestään. – Tuoretuotteissa kuluttajilla on realistinen mah dollisuus nähdä ja ymmärtää raaka-aineketjun alku

pää. Tämä radikaali läpinäkyvyys korostuu ja kasvaa valintatekijänä. Vaasanille tieto kotimaisuuden tärkeydestä oli posi tiivinen haaste ja johti arvoketjun yhteistyön tiivistymi seen. Ketjun alkupäässä luotetaan erityisesti sopimus viljelyyn, jotta muun muassa ruista saadaan tarpeeksi. Viljelijän kumppanina Lantmännen Agro panostaa so pimusviljelyn kasvuun. Riittävän raaka-aineen saannin varmistaminen elintarviketeollisuuden käyttöön ei silti aina ole helppoa. – Vuonna 2017 tuli hyvä sato ja ruista riittää vielä täksi vuodeksi. Viime syksynä viljelyala supistui, kun kylvöolosuhteet olivat erittäin ongelmalliset. Vuosi 2019 teettää saatavuuden suhteen töitä, ennakoi Isaksson.

Parasta edelleen Vaasan ei harjoita myllytoimintaa, vaan hankkii jau hot leipomoihinsa valmiina. Kotimaisen viljan käyttä

MAATILALLA 2/2018

Vaasan Oy

minen ei ole Isakssonin mukaan kustannuskysymys, mahdollinen tuontiviljan hintaetu häviää viimeistään maantiellä. Suomalainen vilja kestää myös laatuver tailun. Leivässä laatu kiteytyy tuotereseptiikkaan ja val mistusmenetelmään. Esimerkiksi Suomen suosituin leipä Vaasan Ruispalat on parhaimmillaan yhdistelmä oikeaan osuneita valintoja. – Miten valmistaa täydellinen raski? Pitkään mu kana kulkenut juuri, eri jauholajikkeet ja muut omi naisuudet ovat yhtälö leivänvalmistuksen korkeaa ma tematiikkaa. Rukiissa eri sakoluvuilla on oma merki tyksensä laatutekijänä. Kotimaisen rukiin käyttäminen ja sen ajoittainen niukkuus merkitsee Vaasanille myös vastuullisuutta. Yritys tekee määrätietoisesti työtä muun muassa leipä hävikin pienentämiseksi. Pitkän matkan peltoon kylve tystä siemenestä ruokapöytään kulkeva vilja ansaitsee arvostuksensa viljelijän tekemästä työstä alkaen. Katse kohdistuu kauppojen tilausten ohella kuluttajiin. – Jokainen roskiin joutuva leipäpala on liikaa. Leipä ei ole huonoa, vaikka päiväys on jo vanhentu nut, se on parasta edelleen. Taloudellisuus ja eettisyys ovat meille iso teema.

Kaura on kova juttu Rukiin lisäksi Vaasan käyttää paljon kauraa ja veh nää, jotka ovat yhtä lailla suomalaisen maanviljelyn tuottamaa. Kauran ja rukiin osalta kasvukäyrät ovat vahvasti ylöspäin, mikä on Isakssonin mukaan joh donmukainen kehityssuunta. – Suomalaisen rukiin ja kauran ravintoarvot ja ge neettinen koostumus ovat maailman huippuluokkaa. Olemme vasta alkumetreillä näistä vahvuuksista pu humisessa. Kaura ei Suomesta lopu ja myös Vaasanilla on nähty, kuinka suomalaiset ovat ymmärtäneet, että kaura on kova juttu. Isaksson näkee, että kauran ja

MAATILALLA 2/2018

• Perustettu 1849. • Päätuotteet: Vaasan Ruispalat, Vaasan Taika- paahtoleivät ja Vaasan Kauratyynyt. • Raaka-aine 100-prosenttisesti kotimainen vilja. • Toimipisteet: pääkonttori Helsingin Salmisaaressa, leipomot Vantaalla, Kuusankoskella, Kiimingissä, Kotkassa ja Vammalassa. • Henkilöstö noin 600. • Omistaja Lantmännen

ylipäänsä suomalaisen viljan hyvät ominaisuudet ovat meille iso mahdollisuus ja vientivaltti. – Suomalaisten viljapohjaisten elintarvikkeiden rynnistykselle maailman markkinoille on tie avoinna. Tällä on isossa kuvassa vaikutus maailman kuormi tukseen ja kestävään kehitykseen. Isaksson viittaa viljapohjaisten tuotteiden vai kutukseen vähentää lihansyöntiä ja korvaavuuteen muun muassa soijamaidon suhteen. Hän on mielis sään useista hyvistä avauksista, joita suomalainen kes kustelu terveellisen viljan monipuolisesta hyödyntä misestä on jo sisältänyt.

Makukokemusta enemmän Vaasanilla on osin hämmästelty, tosin myönteisessä mielessä, miten esimerkiksi uutuustuote ohuet ruis palat on suorastaan revitty käsistä. Ilmiö kertoo osal taan siitä, miten viesti viljan terveysvaikutuksista on saavuttanut kuluttajat. Runsaasta tutkimusmateriaa lista on Isakssonin mukaan edelleen paljon ammen nettavaa ja hyödynnettävää. – Ruis- ja kauraleivän hyvä maku on meillä osa kulttuuria ja perinnettä. Leipä on silti vielä paljon enemmän kuin makukokemus. Isakssonin sanat tulevat vastuullisuuskulmasta, joka vahvistuu tulevaisuudessa elintarvikeyritysten toiminnassa. Uudet ilmiöt ja raaka-aineet näkyvät ne kin ainakin vivahteina myös leipätuotannossa. – On mukavaa, kun uusia juttuja tulee mukaan. Suomalainen leipä nojaa kuitenkin vielä pitkään koti maisiin, vastuullisiin, laadukkaisiin ja terveellisiin vil joihin.

VILJATILALLA

Laatuviljasopimus

avain toimivampaan viljamarkkinaan Sopimustoiminnan tavoite viljelijän kannalta on saada sato markkinoille mahdollisimman hyvään hintaan ja käyttäjän kannalta varmistaa raaka-ainehuolto. Välissä toimii kauppa, joka ohjaa viljavirtoja ja etsii parhaan markkinan koko sadolle. Lopputulos on sitä parempi, mitä avoimempaa ja aktiivisempaa tiedonvaihto on. TEKSTI Päivi Auramo KUVA iStockphoto

uomessa teollinen viljankäyttö vaihtelee alueellisesti. Meillä on alituotantoalueita, joille viljaa rahdataan hyvinkin kaukaa suurimman osan vuotta. Toisaalla taas valtaosa sadosta on kannattavinta viedä. Mitä suunnitelmallisemmin viljalogistiikka pystytään hoitamaan, sitä vähemmän viljan arvosta hukkuu varastovuokriin ja pyörien päälle ja sitä parempina ostohintoina se näkyy sopimusviljelijälle viljatilissä. Teollinen viljankäyttö on melko tasaista ympäri vuoden. Sen sijaan varsinkin vehnän ja ohran vientikysyntä vaihtelee merkittävästi. Vilja pitäisi saada liikkeelle tiloilta silloin, kun sitä tarvitaan, eikä sitä tahtia, kun sitä luonnostaan tulee tarjolle. Siksi onkin tärkeää kehittää viljakauppaa suuntaan, jossa viljan myyntihinnan kiinnitys ja fyysinen toimitus voitaisiin nykyistä useammin eriyttää toisistaan. Termiinisopimuksia on ollut tarjolla jo pitkään, mutta niiden merkitys volyymeissä o n edelleen varsin pieni.

Markkina muuttuu, muutunko minä? Viljelysopimustoiminnan avulla ohjataan viljelijät tuotta-

maan sellaista viljaa, joka soveltuu mahdollisimman hyvin viljankäyttäjien prosesseihin. Tämä tehdään lajikevalinnalla ja käyttötarkoituksenmukaisella viljelytekniikalla. Laatuhinnoittelun myötä saadaan sadolle tällöin paras mahdollinen hinta. Tavoitteena on myös ohjata tuotantoa viljaan, jolle löytyy kysyntää. Kysyntä voi olla joko Suomessa tai ulkomailla. Laajan sopimustuotannon kautta ostajille muodostuu syksyllä varsin nopeasti kuva sadon määrästä ja laadusta, ja päästään tarkentamaan suunnitelmia sadon sijoittamisesta markkinoille. Sopimussadon analysointi on lisäksi viljelijälle maksutonta. Suomen vahvuus viljantuotannossa on ilman muuta kaura. Suomalainen kaura on useimpina vuosina luonnostaan painavampaa ja suurijyväisempää kuin missään muualla – kunhan lajike valitaan oikein. Jos missä, niin kaurassa meillä on kilpailuetu muihin maihin verrattuna. Kaura elää vahvaa nousukautta muun muassa terveysvaikutustensa takia. Kaura ansaitsee paikkansa tilan viljelykierrossa hyvillä lohkoilla siinä missä muutkin lajit. Ilmasto lämpenee pikkuhiljaa ja vehnän ja rapsin viljelyn pohjoisraja hiipii ylemmäs ja ylemmäs. Jokaisen kannattaa omalta kohdaltaan miettiä viljelyvalintojaan. Hyvä apu tässä pohdiskelussa on Lantmännenin viljanostaja. Vaikka rapsi ei onnistunut 15 vuotta sitten, nykyisin tarjolla olevat lajikkeet saattavat ensi kesänä hyvinkin onnistua ja tuottaa hehtaarilta 2 500 kiloa sen totutun 1500 rypsikilon sijaan. Entä olisiko aika kokeilla pitkästä aikaa ruista tai hernettä?

Laatuviljasopimus ehtoihin lisäys kaudelle 2018: Jatkossa yhdyskuntalietteen ja siitä valmistettujen lannoitteiden käyttö on kielletty sopimus viljelyksillä.

MAATILALLA 2/2018

Uudet tehoaineet - parempi tulos! Librax + Comet Pro = 32% suurempi ohrasato 2017 Sato kg/ha

8490 kg

8500 8000 7500 7000

6000 5500 5000

6428 kg

6500

Käsittelemätön

Librax 0,4 l/ha + Comet Pro 0,4 l/ha

Lähde: Lantmännen Agro koetila, Hauho, Trym-ohra 2017

Medax Max -käsittelyn kortta paksuntava vaikutus (vas.) – käsittelemätön (oik.)

SDHI -tehoaine Xemium

Viljojen kasvunsäätöön

Librax® -tautitorjuntavalmisteessa.

Medax Max®

• Poikkeuksellisen systeeminen liikkuvuus kasvissa - Vahva kuratiivinen teho • Muista tehoaineryhmistä poikkeava vaikutustapa • Tehoaa taudinaiheuttajiin, joihin muiden tehoaineryhmien teho on heikentynyt • Librax on käyttövalmis itsessään tai oivallinen tankkiseoskumppani Comet Pro:lle.

• Viljojen korrensäätöön, myös elintarvikekauralle • Uusi tehoaine toimii myös viileässä • Aikaisiin ja myöhäisiin käsittelyihin joustavalla ajoituksella • Parantaa juuriston kasvua • Hyvät tankkiseosmahdollisuudet, myös hukkakauran torjunnassa

www.lantmannenagro.fi

Kokonaisvaltaiset ratkaisut viljankäsittelyyn

MEPU S-sarjan kiinteät kuivurit • Viljatilavuudet 15 - 102 m3 / S2, S3 ja S4 -modulein, kiilaharjakennosto • Korkean hyötysuhteen keskipako- tai aksiaaliapuhaltimet takaavat kustannuksia säästävän kuivaustuloksen

MEPU -siilot • ø 4,6 -32 m, tilavuudet 30 - 1857 m³ • Tasa-, teräskartio- tai betoni-kartiopohjasiilot sekä myös rehusiilot

MEPU K-sarjan vaunukuivurit • Varmatoiminen, energiatehokas, helppokäyttöinen • Ainut keskikanava vaunukuivuri, 18 – 42 m³ • Markkinoiden laajin kaatosuppilovalikoima

MEPU M5-sarjan vaunukuivurit • Suureen kuivaustarpeeseen • 38 - 79 m³

Vaihda vanha Mepusi uuteen! Vaunukuivurit edullisella rahoituksella!

Maailman johtava ajo-opastintekniikka kosketusnäytöllä täsmäviljelyyn.

Ag Leader OptRX kasvuston mittaus

• Helppokäyttöinen ajo-opastin, joka on yhdistettävissä ohjausapuun, automaattiohjaukseen ja kasvuston tunnistukseen sekä sadon määrän mittaukseen. • Ag Leaderillä on täydellisin tarkkuusviljelyteknologian tuotesarja sekä laitteistojen että ohjelmistojen osalta.

• Ag Leader OptRX:in avulla voidaan erittäin tarkasti mitata kasvuston elinvoimaisuutta ja typen tarvetta lohkokohtaisesti ja luodaan graafinen kartta tarkempaa analysointia varten.

Tutustu Ag Leaderin SMS -tarkkuusviljelyohjelmiin

Ag Leader Compass ajo-opastin • Pakkaus sisältää näytön, johtosarjan ja GPS 6000 -vastaanottimen. 300179392

www.lantmannenagro.fi

2.340,-

(sis. alv 24%)

PALVELUKSESSA

Viljanostaja Harri Suonio on huomannut, että viljakaupassa on nyt pöhinää. – Suomalaisen viljan markkinat kasvavat ja kauppatavat kehittyvät.

Kasvavilla viljamarkkinoilla Viljanostaja Harri Suonio on maatalouskaupan paluumuuttaja. – Nyt tämä työ on todella mielenkiintoista, kun suomalaiselle viljalle on tarjolla aiempaa laajemmat markkinat. TEKSTI Anne Penttilä KUVA Vesa Tyni

ARRI SUONIO on istunut Salon Lantmännen Agron viljanostajan työtuolilla vasta reilu puoli vuotta. Edellinen pesti kesti lähes koko 90-luvun, silloisessa Salon K-maataloudessa. Väliaika kului maatalousvakuuttamisen parissa LähiTapiola-ryhmässä Salon talousalueella. – Alueen maatalousyrittäjät ovat kyllä minulle tuttuja, usein parissakin sukupolvessa. Ei taida Salossa olla montaa sauhua, jossa en olisi käynyt. Viljakaupan pariin miestä veti mielenkiintoinen tilanne, muuttuvat kauppatavat ja laajenevat markkinat. – Koko maailman viljan vientimarkkinoilla olemme aika pieni tekijä, ehkä noin promillen luokkaa, mutta kaurassa olemme merkittävä. Lantmännen Agron osuus kauran maailmanmarkkinoista on lähes kolme prosenttia. Sitä paitsi suomalainen kaura on maailMAATILALLA 2/2018

man parasta, vaikka ruotsalaiset ovat ehkä joskus jotain muuta yrittäneet väittää, naurahtaa Suonio. – Se ei ole mielipide, vaan laatutekijöihin perustuva fakta. Myös suomalaiselle mallasohralle on avautunut Lantmännen Agro -ketjun kautta lisää vientimarkkinoita Euroopassa, ja hinnatkin ovat kilpailukykyisiä. Salossa onkin jo saatu aikaan iso viljelysopimuskanta mallas‑ ohran vientilajikkeille. Lantmännen Agro -ketju muodostuu paikallisista kauppiasyrittäjistä. Viljakauppaalueena Salon seutu poikkeaa muusta Suomesta siten, että talousalueella on eniten kilpailua ja viljanostajia. Kova kilpailu on Suonion mielestä kuitenkin pelkästään hyvä asia. – Se pitää vetreänä! Haluamme päästä viljakaupan tukkuliikkeenä samanlaiseen asemaan kuin Lantmännen on Ruotsissa

suhteessa viljelijöihin: molemmin puolin on luja luottamus. Luottamuksen rakentaminen edellyttää selkeitä pelisääntöjä ja lupausten pitämistä puolin ja toisin. Ruotsissa viljakauppa on jo pitkään ollut suunnitellumpaa kuin meillä, vertaa Suonio. Kauppatavat kehittyvät ja esimerkiksi termiinikauppa lisääntyy Suomessakin. Ennakkoon sopiminen hyödyttää sekä viljan myyjää että ostajaa. – Viljelijä tietää, että saa viljansa myytyä sovittuun hintaan, ja me uskallamme tukkurina tehdä viljasta kauppaa eteenpäin. Termiinikaupassa sovitaan viljaerälle ennakkoon määrä, aika, paikka, laatu ja hinta. Se on sitovampi kuin viljelysopimus, joita Suonio on myös tehnyt merkittäviä määriä tulevalle kasvukaudelle. – Mutta vielä ehtii tehdä sekä viljely- että termiinisopimuksia. 9

Suomen suurin myymälä Kokkolaan Suomen suurin Lantmännen Agro -myymälä on avattu Kokkolaan. JMT Koskela Oy:n yrittäjäpariskunta JANI ja VIRPI KOSKELA ovat remontoineet uudet tilat Jyväskyläntien varteen osoitteeseen Topparinmäentie 2. Lämmintä myymälätilaa uudessa kaupassa on 1 500 neliötä, kylmää varastotilaa 3 000 ja katospinta-alaa noin 2 500 neliömetriä. Kauppiaspariskunta haluaa panostaa erityisesti maa- ja metsätalousyrittäjien sekä koneenomista-

jien palveluun. Uusi myymälä mahdollistaa valikoimien laajentamisen ja paremman esillepanon. Iso varasto antaa hyvän mahdollisuuden tavaroiden eräostoihin, mikä vahvistaa erityisesti massatavarakaupan kilpailukykyä. Huomioithan, että myös Turun ja Loimaan myymälät ovat muuttaneet uusiin osoitteisiin: Orikedonkatu 12, 20380 Turku ja Lopotintie 2, 32210 Loimaa.

Siementen höyrykäsittely Lantmännen on ostanut osake-enemmistön ThermoSeed-menetelmän kehittäneestä ThermoSeed Global AB:stä. Lantmännenillä on halu kehittää prosessejaan kohti ympäristöystävällisempiä tuotantomenetelmiä ja tuotteita. ThermoSeed -tekniikka on merkittävä askel tähän suuntaan. Menetelmässä kylvösiemen käsitellään kuumalla höyryllä, jolloin usean siemenlevintäisen kasvitaudin leviäminen estyy. ThermoSeed on tehokas ja ympäristöystävällinen vaihtoehto kunnostaa kylvösiemen ja varmistaa tasainen itävyys ja verson terveys. Menetelmä on herättänyt suurta kiinnostusta, ja muun muassa Ruotsissa ja Norjassa jo merkittävä osa myytävästä viljansiemenestä käsitellään ThermoSeed-menetelmällä. Ranskaan ja Saksaan on myös rakenteilla menetelmää käyttävät tuotantolaitokset.

Tilaa uutiskirje! Tilaa uutiskirjeemme osoitteesta www.lantmannenagro.fi/ uutiskirje. Saat tietoa ja tarjouksia ajankohtaisista tuotteista ja koneista sekä tietoa paikkakuntasi tapahtumista suoraan sähköpostiisi.

Tämän vuoden tapahtumia • OKRA Maatalousnäyttely, 4.–7.7. Oripää • Nautaparlamentti 2018, 17.–18.7. Jyväskylä • KoneAgria, 11.–13.10. Jyväskylä • MaatalousKonemessut, 15.–17.11. Helsinki

MAATILALLA 2/2018

Neste Farm Universal 10W-30 • Traktoreihin ympärivuotiseksi moottori-, vaihteisto-, taka-akseli- ja hydrauliöljyksi. API CE, CF-4/SF, API GL-4

20 l

59,95

500727879

200 l

500776299

529,-

Katso voiteluainesuositukset : www.lantmannaneagro.fi/ voiteluainesuositukset

Tynnyrit rahtivapaasti tilalle! Mobil Delvac MX ESP 10W-30 tai 15W-40 • Erittäin suorituskykyinen dieselmoottoriöljy • Tukee EGR-tekniikkaa sekä hiukkasuodattimilla (DPF) ja hapetuskatalysaattoreilla (DOC) varustettuja jälkikäsittelyjärjestelmiä

Uutuus peittaukseen Viljojen peittaukseen sopiva Bariton Super-valmiste on tekemässä tuloaan markkinoille jo tämän kevään aikana. Huippuluokan uutuus sopii kaikille viljoille. Kolmen tehoaineen yhdistelmä antaa erittäin hyvän tehon siemenlevintäiseen puna homeeseen. Valmiste tehoaa laaja-alaisesti keskeisiin siemenlevintäisiin tauteihin kevät- ja syysviljoilla ja lisäksi lumihomeeseen syysviljoilla. Bariton Super -peitatun viljan juoksevuus ja käytettävyys ovat erinomaisia kaikilla viljoilla, myös kauralla. Peittauksen jälkeen jyvän pinta on liukas ja kiiltävä, mikä parantaa juoksevuutta.

20 l

79,95

Mobil Agri Extra 10W-40 • Synteettinen monikäyttö-öljy

API CE/SF, GL-4 STOU, MF 1145

20 l 500761506 208 l

85,00

799,-

• Sisä- tai ulkoasennukseen katoksen alle. Kaksoisvaippa valumaaltaalla • 230 V pumppu, tuotto n. 30 l/min • Imusuodatin 6 m, polttoaineletku ja automaattipistooli • 128 x 77 x 142 cm 500937579

1.129,-

Tankkauskärry Cemo Diesel, 100 l • Sähk. tankkauspumppu 12 V • Automaattipistooli, 3 m letku • 100 x 59 x 43 cm , paino n. 20 kg • 501516134

MAATILALLA 2/2018

500776329

Dieselöljyn tankkausasema Cemo, 1000 l

Hevosten juomakuppien valikoima täydentyy kirkkaan pinkillä venttiilikupilla. Tämä iskunkestävä muovikuppi on turvallinen valinta talliin tai tarhaan. Kupin puhtaana pitäminen on helppoa ja vedentuotto on hevosille sopivalla tasolla. Valikoimassa ennestään hevosille sopivat uimurikupit sekä juoma-altaat löydät nettisivuiltamme.

WILE-tuotteiden kalibrointikiertue kiertää ympäri Suomea jälleen kesällä. Seuraa ilmoitteluamme ja tuo oma WILE-tuotteesi lähimpään kauppaamme kalibroitavaksi.

699,-

10W-30, 500916834 10W-30, 500916836 15W-40, 500915278 15W-40, 500915277

Väriä talliin

WILE-kalibrointi kiertue

208 l

829,-

Moottori- ja lämmityspolttoöljyt edullisesti. Katso voimassaolevat kevättäyttökampanjat: www.lantmannenagro.fi/polttoaineet Hinnat (sis. alv 24%) ovat voimassa 30.4.2018 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

www.lantmannenagro.fi

RAHOITUS Viljelijät tutustuivat konetarjontaan KoneAgria-messuilla viime syksynä..

RAHOITUSRATKAISUT

yleistyvät maatiloilla Maatilan kassanhallinta ja hankintojen rahoittaminen vaativat nykyään yhä enemmän erilaisia rahoitusratkaisuja. Niitä on myös tarjolla. TEKSTI Janne Mäkikalli, yksikönpäällikkö, OP maa- ja metsätalousasiakkaat KUVA Raila Aaltonen

uolellinen maatilan kassabudjetointi, rahavirtojen suunnittelu ja jatkuva kassaseuranta ovat nykymaatilalla tärkeässä roolissa. Erilaiset maksettavat tuet muodostavat maatilojen tuloista jo noin kolmanneksen. Tukien maksut ajoittuvat maatiloille tuotantosuunnasta riippuen muutamiin maksuhuippuihin, jotka ovat painottuneet loppuvuoteen. Kasvinviljelytiloilla myynnit pyritään ajoittamaan myyntihinnan mukaan taloudellisesti järkevään ajankohtaan, ja kotieläintiloilla myynti tapahtuu eläinten kasvu- ja tuotantorytmin mukaan. Oikealla ostojen ajoituksella voi saada kustannussäästöä, ja niillä voi olla myös verotuksellisia etuja maatiloille. Käteisostot ovat usein myös hinnaltaan edullisempia kuin maksuajalliset ostot. Laskut kannattaa maksaa aina ajallaan, koska maksuviiveet saattavat heikentää luotonsaantia ja pankin luottoehtoja.

Tuotantopanosten hankintaan kausirahoitus Maatilan kausirahoitustarpeita helpottamaan on onneksi tarjolla erilaisia rahoituspalveluita. Tuotantotarvikkeiden hankinnassa hyvä kausirahoitusvaihtoehto on maatalouskaupan tarjoama limiittirahoitus. Lantmännen Agron kausirahoituspalvelu on Viljelijän kausiraha, jonka saa kätevästi suoraan myyjältä kauppaa tehtäessä. Limiittirahoitus sopii tuotanto panosten ja tarvikkeiden ostoon kaikille sellaisille tuotantotarvikkeille, joita ei voida käyttää velan vakuutena. Viljelijän Kausiraha on tarkoitettu hankintoihin, joissa maksuaikaa tarvitaan esimerkiksi vuoden loppuun saakka. Lantmännen Agron Tililuotto on kätevä pienen maatilan tarpeisiin ja sopii pieniin hankintoihin. Tililuotto myönnetään aina yksityishenkilölle ja tililuottoa voi hakea kätevästi netistä Tililuoton itsehakukanavasta. Suurimpaan osaan Tililuotto-hakemuksista luottopäätös syntyy automaattisesti - toisinaan tarvitaan li-

MAATILALLA 2/2018

sätietoja, jolloin rahoittajan luottokäsittelijä on tarvittaessa yhteydessä asiakkaaseen. Tililuoton korot ovat verovähennyskelpoisia, kun hankinnat liittyvät elinkeinonharjoittamiseen. Myös pankki tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja kausirahoitukseen. Pankkilainassa tarvitaan vakuudet, joten se soveltuu aina paremmin hieman pitempiaikaiseen rahoitustarpeeseen. Pankkilaina tai muu vakuuspohjainen luotto voi olla hyvä vaihtoehto, jos vakuuksia on käytettävissä ja korkotaso on alhainen. Maatilan ja yksityistalouden raha-asiat kannattaa pitää erillään. Maatilan tiliksi soveltuu OP:n luotollinen yritystili, jossa on jatkuva tilan liikevaihtoon suhteutettu riittävä maksuvara eli limiitti yrityksen rahavirtojen vaihteluiden tasaamiseen. Yksityistalouden raha-asiat hoidat kätevästi henkilökohtaisen käyttö tilin kautta.

yleensä alkaen 20 prosenttia, mikä on usein hoidettavissa vaihtokoneella. Osamaksun etuna on kerralla hankintahinnasta tehtävä arvonlisäverojen vähennysoikeus, ja tuloksessa vähennyskelpoisia menoja ovat korot ja kulut. Maatalousyrittäjä voi tehdä vuosittain koneen hankinnasta maksimissaan 25 prosentin menojäännöspoistot. Leasing on koneen pitkä aikaista vuokrausta ilman omistustavoitetta. Leasingin käyttö konehankinnoissa ei Suomessa ole vielä kovin yleistä, mutta maailmalla se on yleisempää. Suomessa vain viitisen prosenttia koneista hankitaan leasingillä. Leasingkoneen arvonlisäverottomat vuokrat voi vähentää normaalisti maatalousverotuksessa. Leasing on hyvä vaihtoehto esimerkiksi koneurakoitsijalle. Leasingiä kannattaa harkita myös, jos sukupolvenvaihdos on tulossa ajankohtaiseksi lähivuosina. Kone ei ole taseen hankintamenojäännöksessä, jolloin tilakaupan yhteydessä ei ole riskiä, että osa koneen arvosta siirtyisi luopujan tuloverotukseen. Leasingillä säästetään omaa vakuusvarallisuutta esimerkiksi pellon ostoon tai rakennusinvestointeihin.

Leasing on hyvä vaihtoehto esimerkiksi koneurakoitsijalle.

Osamaksu ja leasing koneinvestointeihin Koneinvestointi on aina merkittävä hankinta maatilan kassanhallinnan kannalta. Koneiden hankintaan löytyy erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, kuten osamaksu- ja leasingratkaisut. Molemmissa vaihtoehdoissa rahoituksen pääasiallisena vakuutena on hankittava kohde. Rahoitusaika on yleensä 2–6 vuotta. Osamaksurahoituksella hankittava kone tai laite voi olla uusi tai käytetty. Omarahoitusosuus on

22.900,Oniar 8600 B19N 12T 520 -paketti • Big Bear -kuormainvaunuyhdistelmä vaativaan tukkienajoon 8,6 m ulottuvalla kuormaimella, 12 tn kantavalla kaksirunkoisella vaunulla ja 520/50-17-renkailla • Hydraulinen Parker esiohjausventtiilistö

Yksivipuinen klapikone ammattikäyttöön Kysy vaihtotarjous nykyiseen klapikoneeseesi!

Oniar 8000 Bear kuormainpaketti

• Nopeat hydr. toiminnot – ei kiilahihnoja • Kokoluokkansa nopein halkaisuliike, teräketjun voitelu säädett. pumpulla

• 8 m ulottuvalla kuormaimella ja 10 tn kantavalla kaksirunkoisella vaunulla, 500/50-17-renkaat • Hydr. Parker esiohjausvent. Hinta sisältää puunnostimen ja käyttöventtiilin

Arvo 1.280,-

Hinnat alv 0%. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintoihin. Raj.erä.

www.lantmannenagro.fi

9.990,-

19.940,-

Oniar 52 Fox Plus paketti • • • •

5,2 m ulottuvuudella ja 7 tn vaunulla Poronsarviventtiilistöllä Hydraulinen aisanohjaus 400/60-15,5 renkaat

9.390,-

KASVINSUOJELU

Hyviä kokemuksia Librax-tautitorjunnasta Uuden SDHI-tehoaineryhmän Librax-tautiaine oli vuonna 2017 myynnissä ensimmäistä kesäänsä Suomessa. Tuote saikin hyvän vastaanoton viljelijöiden parissa. TEKSTI Antti Tuulos KUVAT Hannes Höykälä

enttäkokeisiin perustuvia kokemuksia Libraxista oli jo aiemmilta kesiltä sekä Lantmännen Agron koetilalta Hauholta että Luken Jokioisten kokeista. Tuloksia esiteltiin Maatilan Pirkan numerossa 2/2017. Libraxin testaamista jatkettiin myös viime kesänä, joten nyt on aika palata aiheen äärelle. Librax, kuten useimmat muutkin edellisvuoden aikana markkinoille tulleet SDHI-valmisteet ovat varsinaisen SDHI-tehoaineen sekä triatsolin käyttövalmiita seoksia. Librax koostuu kahdesta tehoaineesta: SDHItehoaine Xemiumista sekä tutusta ja koetellusta metkonatsolista, joka kuuluu triatsoleihin. Erityyppisten tehoaineiden yhdistely on osa hyvää resistenssin hallintaa ja sen avulla pystytään pitämään tuotteiden käyttöaika mahdollisimman pitkänä. Edellisen uuden tehoaineryhmän eli strobiluriinien tultua Euroopassa markkinoille parikymmentä vuotta sitten resistenssinäkökulmaa ei osattu ottaa riittävästi huomioon ja strobiluriinejä ruiskutettiin ilman tankkiseoskumppania. Tämä johti verrattain nopeasti resistenttien taudinaiheuttajakantojen muodostumiseen ja tehon heikkenemiseen. Virheistä opittiin, ja siirtyminen tankkiseosten käyttöön mahdollisti strobiluriinien säilymisen käyttökelpoisina vielä nykyään. Uuden sukupolven laajatehoisia peltoviljelykasveille tarkoitettuja SDHI-valmisteita on ollut Euroopan markkinoilla alle 10 vuotta, joten SDHI-tautiaineet ovat vielä elinkaarensa alkupuolella. Onkin suotavaa, että laajatehoisilla, erityyppisistä tehoaineista koostuvilla tankkiseoksilla pyritään pitämään olemassa olevat tehoaineet, myös SDHI:t, mahdollisimman pitkään käyttökelpoisina. Uusien teho‑ aineiden kehittäminen on viime vuosina oleellisesti

hidastunut ja kustannukset ovat kasvaneet kiristyneiden testausvaatimusten myötä.

Tehokas tankkiseos taloudellisesti kannattava Viime kesänä Libraxia testattiin Lantmännen Agron koetilalla Hauholla. Aiempien hyvien kokemusten perusteella suurinta mielenkiintoa herätti Libraxin ja Comet Pro -strobiluriinin tankkiseos, jossa tehoaineita on peräti kolmesta eri tehoaineryhmästä.

Trym-ohra, Lantmännen Agron koetila, Hauho 2017 Sato, kg/ha

10 000 8 490

8 760

8 000 6 428

6 000 4 000 2 000 0

Käsittelemätön Librax 0,4 l/ha Librax 1,0 l/ha + Comet Pro 0,4 l/ha

Poikkeuksellisen suuri sadonlisä Librax sekä Librax + Comet Pro -käsitellyissä kasvustoissa selittyy tuotteiden huippuluokan tehon lisäksi kesän 2017 voimakkaalla tautipaineella.

MAATILALLA 2/2018

Librax 0,4 l/ha + Comet Pro 0,4 l/ha säilytti yhteyttävän lehtipinta-alan terveenä pitkälle elokuulle, mikä myös näkyi satotasossa.

Comet Pro edustaa edelleen strobiluriinien terävintä kärkeä ja se tuo tankkiseoksiin laajan tehon lisäksi viljelykasvin stressiä lievittäviä fysiologisia vaikutuksia. Vehnän tautitorjunnassa Comet Pro myös tuo Librax-tankkiseokseen lisätehoa pistelaikkua (DTR) vastaan. Hauhon 2017 kokeissa Librax 0,4 l/ha + Comet Pro 0,4 l/ha toi hyvää tehoa ohran lehtilaikkutauteihin, joita heinäkuun aikana alkoi esiintyä huomat‑ tavan runsaasti. Tautitorjunta näkyi Trym-ohralla 2062 kg/ha sadonlisänä, jonka arvo kirjoitushetkellä joulukuussa 2017 oli yli 270 euroa hehtaarilta. Sum‑ ma kattaa tautitorjunnan työ- ja ainekustannuksen ainakin viisinkertaisesti. Vastaavan suuntaisia tuloksia saatiin viime kesänä myös NSL:n kenttäkokeissa Inkoon Västankvarnissa, jossa yhdistelmä Librax + Comet Pro tuotti ohralla 1 856 kg/ha sadonlisän, arvo 250 euroa hehtaarilta. Hauholla Librax yksinään puolikkaana annoksena toimi myös erinomaisesti, mutta täysannos Librax 1,0 l/ha toi silti suuremman sadonlisän nettoarvon.

Viljelijäkin vakuuttui Hauholainen MARKO AALTO käytti Librax + Comet Pro -yhdistelmää kesällä 2017. Ragna-ohra ja Avetron-kaura saivat käsittelyn lippulehdelle ja Ceylon-syysvehnä tähkälle. Kaura sai käsittelyn ensimmäisenä 18.6. ja ohra ja syysvehnä juhannuksen jälkeen. Olosuhteet juhannuksen molemmin puolin olivat otolliset lehtilaikkutaudeille, joten viljelijä päätti hieman lisätä käyttömääriä tankkiseoksissa. Kauralla Librax + Comet Pro -käyttömäärät olivat 0,4 + 0,4 l/ha, ohralla 0,4 + 0,5 l/ha ja syysvehnällä 0,5 + 0,4 l/ha. Käsittelyiden hyöty näkyi puinneille asti, ohrakasvustokin säilyi lähes puhtaana pidempään kuin Comet

MAATILALLA 2/2018

Pro + Prosaro -käsitellyllä lohkolla. Vaikka kauralla korren tyvi säilyi vihreänä puinneille saakka, saatiin Avetronkin korjattua syyskuun toisella viikolla heti ohranpuintien jälkeen ja syysvehnäkin korjattiin syyskuun puolella. Satoa Marko Aalto luonnehti keskimääräiseksi ja edeltävää vuotta paremmaksi. Kauran jyväkoko vastasi odotuksia. Ohralla ja syysvehnällä jyväkoko olisi voinut olla suurempikin, minkä viljelijä katsoo kasvukauden lopun viileyden ja kosteuden aiheuttamaksi. Hän aikoo käyttää Librax + Comet Pro -tankkiseosta kaikilla viljoilla jatkossakin, sillä yhdistelmä vaikutti selvästi aiempia tautitorjunta‑ ratkaisuja paremmalta.

Ohrakasvusto, josta tauteja ei torjuttu, kärsi runsaasti lehtilaikku taudeista ja erityisesti verkkolaikusta Lantmännen Agron koetilalla.

KASVINSUOJELU

Ruiskun huolellinen pesu

ESTÄÄ MONTA HARMIA Kasvinsuojeluruiskulla ruiskutetaan yhä useamman tyyppisiä kasvinsuojeluaineita. Ruiskun huolellinen puhdistus käytön jälkeen on kriittisen tärkeää. Siten vältytään viljelykasvien ruiskutusvioituksilta ja pidennetään ruiskun käyttöikää. TEKSTI Antti Tuulos KUVA Vesa Tyni

ilakoon kasvu, pyrkimys riskien hajauttamiseen useamman viljelykasvin avulla, viljelykiertojen monipuolistaminen sekä urakoinnin lisääntyminen ovat johtaneet siihen, että kasvinsuojeluruiskuilla ruiskutetaan entistä useamman tyyppisiä kasvinsuojeluaineita. Erityisesti pienannosaineilla tehdystä rikkakasvien torjuntaruiskutuksesta tankkiin jääneet vähäisetkin torjunta-ainejäämät voivat aiheuttaa vioitusta siirryttäessä ruiskuttamaan erityyppistä viljelykasvia, mikäli ruiskua ja sen eri osia ei ole puhdistettu huolella. Lisäksi viljoilla käytettävät fenoksihapot (”hormonit”, esimerkiksi MCPA) kiinnittyvät ruiskun kumi‑ osiin herkemmin kuin muihin osiin. Etenkin, jos kumiosa kuten letku on tarvikelaatua, jota ei ole suunniteltu kemikaalikäyttöön, tai jos kumiosa on haurastunut.

Jäämäsaostumat aiheuttavat kasvustovioituksia Jotkut valmisteet voivat myös kertyä saostumiksi, jotka tukkivat suodattimia ja suuttimia sekä aiheuttavat mekaanista vioitusta kalvoihin ja venttiileihin. Saostumista ja ruiskun sisäpinnoille kuivuneista ruiskutusliuoksista voi myöhemmin irrota torjunta-ainejäämiä, kun ruiskutetaan öljyjä tai liuottimia sisältäviä torjunta-aineita – esimerkiksi valikoivia juolavehnän torjunta-aineita, hyönteisten torjunta-aineita ja tautiaineita. Tai kun käytetään erikoiskiinnitteitä tankkiseoksissa.

Kuivuneet jäämät saattavat pysyä ruiskun sisäpinnoilla tai putkistossa useiden ruiskutuskertojen ajan ja alkavat liueta vasta, kun öljy- tai liuotinpitoista ainetta lisätään ruiskuun. Huomattava osa todetuista ruiskutusvioituksista paljastuu tarkemmin tutkittuina viljelykasville sopimattoman tehoaineen aiheuttamiksi. Tämän tyyppisissä vioituksissa jäämät ruiskussa on yleisin syy väärän tehoaineen päätymiselle kasvustoon. Huolellisesti puhdistettu ruisku on turvallinen viljelykasveille, mutta myös käyttäjälle ruiskua huollettaessa.

Aloita puhdistus heti ruiskutuksen jälkeen Ruiskun puhdistuksessa on oleellista huolellinen huuhtelu heti ruiskutustyön päätyttyä. Tällä estetään suurempien ainemäärien tarttuminen ruiskun sisäosiin. Varsinaista pesua varten säiliö täytetään pesu aineen valmistajan ohjeen mukaiseen tilavuuteen vettä ja lisätään tarvittava määrä pesuainetta. Pesuliuosta on kierrätettävä ruiskussa vähintäänkin 15 minuutin ajan. Tankin ja nestekierron pesun jälkeen pesuliuosta on myös syytä ruiskuttaa puomiston läpi vähintään 5–10 minuutin ajan, jotta putkien sisäpinnat puhdistuvat varmasti. Suuttimet sekä imu- ja painesuodattimet on syytä irrottaa ja liottaa niitä käyttöohjeen mukaiseen vahvuuteen tehdyssä pesuaineliuoksessa, minkä lisäksi sitkeimmän lian irrottamiseen on käytettävä harjaa.

MAATILALLA 2/2018

Pojat seurasivat Hardi-ruiskun toimintaa Viljely- ja konepäivän työnäytöksessä Hauholla.

Lopuksi suoritetaan säiliön ja nestekierron huuhtelu puhtaalla vedellä kahteen kertaan ja huuhteluvesi ruiskutetaan molemmilla kerroilla puomiston kautta ulos. Myös ruiskun ulkopinta tulee pestä painepesurin avulla. Mikäli torjunta-ainetta on kuitenkin päässyt kuivumaan ruiskun sisäpinnoille, tulee pesuliuos jättää yöksi ruiskun tankkiin, nestekiertoon ja puomistoon parhaan tehon savuttamiseksi. Pesutulosta on myös syytä tarkastella kiinnittäen huomiota säiliön syvennyksiin sekä irrottamalla muutama letku puomistosta ja ruiskun nestekierrosta ja tarkastamalla letkun sisäpinta. Samalla tulee todettua letkujen kunto.

Uusi, väkevä ruiskunpesuaine Lantmännen Agro on tuonut markkinoille uuden, huipputehokkaan kasvinsuojeluruiskun pesuaine Neutralizen. Neutralizelle ominaista on väkevä ja riittoisa formulaatti, mikä tuo käyttömukavuutta ja taloudellisuutta.

MAATILALLA 2/2018

Uusi kasvinsuojelu ruiskun pesuaine Neutralize tehoaa erittäin hyvin erityyppisiin torjunta-ainejäämiin.

Käyttömäärä on vain 0,25 litraa 100 litraa vettä kohden eli puolet tavanomaisen ruiskunpesuaineen käyttömäärästä. Neutralize tehoaa erittäin hyvin erityyppisiin torjunta-ainejäämiin, myös öljyisiin torjunta-aineisiin, irrottaen niitä ruiskun eri materiaaleista ja myös kumiosista. Edellyttäen, että kumiosat ovat alkuperäislaatuisia ja ehjiä. Tämän lisäksi Neutralize puhdistaa hyvin myös ruiskun ulkopintoihin pinttynyttä likaa. Neutralizen teho perustuu kolmen tyyppisiin pesuaineyhdisteisiin: jäämiä irrottaviin yhdisteisiin, jäämiä vaarattomiksi pilkkoviin yhdisteisiin sekä yhdisteisiin, jotka sitoutuvat torjunta-ainejäämiin estäen niiden uudelleen kiinnittymisen ruiskun pinnoille. Tehostaan huolimatta tuote on hellävarainen ruiskun tiivisteille ja kalvoille sekä maalipinnoille, sillä se ei sisällä ammoniakkia tai klooria. Neutralize vaahtoaa vain hieman ja muodostunut vaahto hajoaa nopeasti. Neutralizen pakkauskoko on viisi litraa ja tuotteen valmistaa tehokkaista kasvinsuojeluaineistaan tunnettu BASF.

Hyödynnä aitaustarvikevalitsinta

Alan johtavaa teknologiaa kaikkien eläinten tehokkaaseen ja luotettavaan aitaamiseen kaikissa olosuhteissa - taatusti.

OLLI HUOLTAA!

Hangosta Kuusamoon, tehdaspalvelut Tuusulassa. Katso kaikki 80 huoltopistettä www.olli.fi

High Tensile Olli 600

Protector 11 • Valvoo aidan kuntoa 24h ja hälyttää äkillisistä muutoksista • Aidan automaattinen tehonsäätö • Soveltuu vaativiin aitausoloihin sekä pitkiin aitauksiin 501060041

479,-

Svh. 499,Voimassa huhtikuun ajan.

Sähköpaimen Olli 122B akku • Vähän virtaa kuluttava keskitehoinen 12 V akkupaimen • Soveltuu keskipitkille aitauksille 501194251

Voimassa toukokuun ajan.

• Luotettava tehopaimen suuriin hevosaitauksiin ja keskipitkiin karja-aitauksiin. • Ladattu energia 6,0 J, suurin iskuenergia 3,8 J • Suurin jännite 8300 V

279,-

• Hillityn vihreä aitanauha • 6 x 0,4 mm • Rst. teräsjohtimet • Reunavahvikkeet • Vastus 0,8 Ω/m 500805993

39,95

500800922

Aitalanka High Tensile 2,0 mm, 1050 m • 1000 m x 2 mm teräsaitalanka High Tensile -aitauksiin. Vastus 0,060 ohmia/m, murtolujuus 345 kg

89,95

501526106

Olli 9.07S Solar

Aitalanka High Tensile 2,5 mm, 650 m

Olli-aitanauha12 mm/200 m

• Ladattu energia 0,9 J, suurin iskuenergia 0,7 J ja suurin jännite 9800 V

179,-

Aitaustarvikkeet pysyviin aitauksiin.

Shockteq -nauha 20 mm/ 200 m

500983500

329,-

• Puna-valkoinen • 3 x 0,2 mm ruostumaton teräs- ja 2 x 0,2 mm kuparijohtimet • Vastus 0,58 Ω/m 500721001

• 650 m x 2,5 mm teräsaitalanka High Tensile -aitauksiin. Vastus 0,035 ohmia/m. Murtolujuus 650 kg

84,95

501487500

19,95

Eristin vaijerille / langalle, 55 kpl • Kiinnitys naulalla tai ruuvilla

Svh. 199,-

501526052

Lankaliitin Gripple 20 kpl

Octowood-tolpat ja -lankut Valmistetaan Pohjois-Ruotsin tiukkasyisestä männystä. Erikoisuutena on kahdeksankulmainen muoto, joka helpottaa esim. eristimien tai lankkujen kiinnittämistä. Teroitettu kärki ja viistetty yläpää. alk. 3,40

Octowood -tolpat

lavatarjous • 60x1800 mm, 126 st 500751056, me 126

Voimassa huhtikuun ajan.

447,-

• 1,4-2,2 mm 501777661 • 2,0-3,25 mm 501487513

6 kpl Tähtitolppa Fortum Circo • Kierrätysmuovista - lahoamaton • Harmaa, ø 65 mm • Pituus 180 cm (500911160)

• ø 65 mm, pituus 200 cm

Svh. 498,- (501951194) Hinnat (sis. alv 24%) ovat voimassa 30.4.2018 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

www.lantmannenagro.fi

24,95

6,35 7,50

501487514

29,95 9,95

Kiristysjousi • 2,5 mm:n aitalangalle 501487508

9,95

SÄILÖREHU

Helppokäyttöisyyttä

JA UUSIA VÄREJÄ Rehunsäilönnän ja maatalousmuovien uutuudet painottuvat yksityiskohtiin, jotka helpottavat työtä ja parantavat rehun laatua. TEKSTI Anne Penttilä KUVA Rani Plast

ilakokojen kasvaessa kasvavat myös kesän aikana käytettävien kiristekalvo rullien määrät. Säilöntäkauden aikana tilalle voi kertyä satoja yksittäispakat tujen kiristekalvorullien pahvipakkauk sia, jotka on hävitettävä. Lisäksi pak kauksen avaaminen on ylimääräinen työvaihe, vaikka se kestääkin vain het ken. Kymmenien ja jopa satojen pakkausten käsitte lystä voi tuhraantua tunteja työaikaa. Rani Plastin urakointi- ja isojen tilojen käyttöön suunnatun Contractor-kiristekalvon lavapakkaus on suunniteltu helppokäyttöisemmäksi: rullat pakataan 20 rullan lavoille ilman pahvilaatikoita. Kiristekalvojen säilyvyyteen pakkaustavan muutos ei vaikuta. Rullilla on kolmen vuoden takuu, edellyt täen että ne on säilytetty tilalla oikein: katon alla suo jassa kosteudelta ja auringonpaisteelta. Lämmintä varastotilaa ne eivät tarvitse.

Eri värisiä rehusatoja ja leveitä aumakalvoja Valkoisen kiristekalvon lisäksi tarjolla on myös vaaleanvihreää ja mustaa kal voa. Pyöröpaalien värillä on myös käytännöllinen merkitys. Käytettäessä eri värisiä kalvoja eri satojen rehut eivät mene se kaisin, ja ne voidaan syöttää ha lutussa järjestyksessä. Sidontaverkko voidaan kor vata sidontakalvolla, joka sopii uusimpiin yhdistelmäpaalai miin. Sidontakalvolla saadaan aikaan tiukka ja muotonsa pi tävä paali. Rani Plastin uusi leveäkalvo linja voi valmistaa jopa 22 metriä le veää aumakalvoa. Leveälle aumakal volle on kysyntää erityisesti ulkomailla,

mutta myös kotimaan tiloilla, sekä erityisesti turvesoilla turvekasojen peittämisessä. Pienempiin aumakalvorulliin on nyt kehitetty vesitii vis pakkaus, ja tulevaisuudessa se tulee kaikkiin auma kalvorulliin. Aumakalvojen säilyvyys on sinänsä hyvä, useita vuosia, mutta vesitiivis pakkaus pitää rullan siis tinä ja sen voi säilyttää ulkona.

Reuna- ja aluskalvoja laakasäilöihin Rehun laatua parantavia innovaatiota erityisesti laaka säilöissä ovat uutuus reunakalvo ja jo aiemmin esitelty alus- eli vakuumikalvo. Reunakalvo on molemmin puo lin musta, ja varastotuotteena on neljä metriä leveä kalvo. Muitakin leveyksiä on saatavissa. Reunakalvo ripustetaan molemmin puolin laakasäi lön sisäseinille ennen täyttöä. Kun rehua aletaan peit tää, reunakalvon yläreunat käännetään rehupatjan päälle. Reunakalvo suojaa siilon sisäseiniä ja parantaa laakasäilörehun reunakerrosten säilyvyyttä ja laatua. Vakuumikalvoa käytetään varsinaisen peittokalvon alla. Kalvo imeytyy tiiviisti rehua vas ten parantaen pintarehun säi lyvyyttä ja laatua. Sen käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta, ker too aluemyyntipääl likkö HARRI FURU Rani Plastilta. – Jotkut käyttäjät ovat todenneet, että rehun pin talaadussa on selvä ero ver rattuna aiempaan. Yleensä vakuumikalvon käytön aloittanut ei siitä luovu. Yksittäispakkausten pois jättäminen on nopeuttanut kiristekalvorullien käsittelyä ja vähentänyt pakkausjätettä.

MAATILALLA 2/2018

VILJELY

Savimaa kuntoon rakennekalkituksella Rakennekalkitus parantaa savimaiden viljeltävyyttä: sato kasvaa ja ravinteiden huuhtoutuminen vähenee. Lopputuloksena on suurempi sato pienemmillä ympäristövaikutuksilla.

TEKSTI Kjell Weppling KUVA Nordkalk

uonorakenteinen pelto aiheuttaa on gelmia sekä viljelijälle että ympäris tölle. Savimaa on erityisen herkkä ra kenneongelmille, sillä kuivuessaan se kovettuu, ja sateella pelto liettyy ja tii vistyy. Tiiviissä pellossa salaojat toimi vat sateella huonosti: joko vesi jää pai naumiin tai poistuu pintavalumana, jolloin ruokamulta ja arvokkaat ravinteet huuhtoutuvat vesistöihin. Fosfori on elintärkeä kaikille viljelykasveille, mutta herkkä pintavalumille, ja vesistöihin päätyessään se ai heuttaa rehevöitymisongelmia. Savimaiden ominaisuuksia voidaan parantaa mer kittävästi rakennekalkituksen avulla. Menetelmä si nänsä on tunnettu ja hyvin dokumentoitu. Ruotsin Maa talousyliopiston (Sveriges Lantbruksuniversitet) tutki jat ovat jo vuosikymmenien ajan tutkineet, miten raken nekalkitus vaikuttaa maan kemiaan ja rakenteeseen sekä satoon. Viime vuosina on myös tutkittu menetelmän vai kutusta fosforivalumiin ja vesistöihin, ja mielenkiinto ra kennekalkitusta kohtaan on selvästi kasvanut. Menetelmä perustuu helposti liukenevan, aktiivisen kalkin (joko poltetun tai sammutetun) käyttöön, jolloin maahan liuenneen kalsiumin määrä kohoaa voimak kaasti. Pienet savihiukkaset varautuvat kalsiumioneilla ja muodostavat savimaahan kestäviä muruja, jotka pa rantavat maan rakennetta.

Reaktio tapahtuu muutaman tunnin sisällä sekoit tamisesta. Savimurujen rakenne vahvistuu entisestään erilaisten pitkäaikaisreaktioiden kautta. Vaikutus voi kestää jopa kymmeniä vuosia.

Hyvä maa, suurempi sato, puhtaammat vesistöt Paremman rakenteen ansiosta maan vedenläpäisy kyky paranee ja eroosio sekä fosforivalumat vähene vät. Fosfori jää maahan kasvien hyödynnettäväksi. Mitä savisempi maa, sitä enemmän hyötyä rakenne kalkituksesta on. Parhaan vaikutuksen saavuttamiseksi rakennekal kin tulisi sisältää vähintään 15 prosenttia helposti liu kenevaa, aktiivista kalkkia. Tavallinen maanparannus kalkki (kalkkikivijauhe) liukenee hitaasti, eikä se sen takia paranna maan rakennetta yhtä tehokkaasti. Hyvärakenteisessa maassa vesi, ilma ja ravinteet liikkuvat helpommin ja kevättyöt tehdään kuivem massa maassa. Kasvien juuret pääsevät paremmin tunkeutumaan ja levittäytymään maahan, mikä paran taa niiden ravinteidenottoa. Tällöin myös lannoituk sen tarve vähenee. Lopputulos on suurempi sato pienemmillä ym päristövaikutuksilla: tutkimukset osoittavat, että rakennekalkitus voi johtaa jopa 15 prosenttia suurem paan satoon samalla, kun fosforivalumat lähistön ve sistöihin puolittuvat.

MAATILALLA 2/2018

Paras tulos kuivalla säällä Rakennekalkitus on suhteellisen helppo toimenpide. Mitään erityistä laitteistoa menetelmä ei vaadi, sillä rakennekalkki levitetään perinteisen maatalouskalkin levitykseen soveltuvalla kalustolla ja muokkaus tehdään kultivaattorilla tai jyrsimellä. Hyvä lopputulos vaatii kuitenkin eräiden kriittisten osatekijöiden huomioimista. Tärkeimmät ovat: 1. Levitysajankohta 2. Säätila 3. Levitys ja muokkaus Rakennekalkitusta tehdään ainoastaan sulaan maahan. Paras ajankohta on toukokuun puolesta välistä syyskuun loppuun. Maksimaalisen hyödyn takaamiseksi rakennekalkki on aina levitettävä suhteellisen kuivissa olosuhteissa ja mahdollisimman lämpimään maahan. Pieni tihkusade ei haittaa, mutta maa ei saa olla läpimärkä – silloin raskaat koneet aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Kannattaa odottaa, jos sääennuste lupaa jatkuvaa sadetta lähipäiviksi. Levityksen jälkeen maa on muokattava mahdollisimman pian, noin kahden vuorokauden sisällä levityksestä, jotta rakennekalkin aktiivisen osan teho ei hei-

Rakennekalkituksen edut • • • • • • •

Savimaiden rakenne paranee. Fosfori jää peltoon kasvien hyödynnettäväksi. Jopa 15 prosenttia suurempi sato. Vähemmän vetovastusta, polttoaineen säästö. Mahdollistaa vaateliaiden lajien viljelyn. Lisälannoituksen tarve vähenee. Kenttäkokeissa peltojen fosforivalunta vesistöihin on jopa puolittunut. • Fostop Rakennekalkki on Nordkalkin kehittämä kotimainen tuote.

kentyisi. Muokkaus on tehtävä huolellisesti, esimerkiksi kultivaattorilla, jyrsimellä tai lautasmuokkaimella. On tärkeää, että kalkki levittyy tasaisesti muokkausvaiheessa ja saa hyvän kontaktin maahiukkasiin. Näin kemialliset reaktiot maan ja kalkin välillä sekä mururakenteen muodostuminen pääsevät nopeasti käyntiin. Lisätietoja: kiertotalousjohtaja Kjell Weppling, Nordkalk, puh. 020 753 7376, kjell.weppling@nordkalk.com

HARDI Master 1000 l Painopiste lähellä traktoria

Tehokkuus ja tarkkuus edellä!

• Hardi 363 pumppu, EVC5 / 15 VHY puomisto • TurboFiller kemikaalin täyttöastia • Itse putsautuva painesuodatin Täyttölaite saatavissa lisävarusteena.

10.390,-

HARDI Master 1200 l Huippuvarusteltu nostolaiteruisku - hyväksi havaittua teknologiaa • VHH 15 m puomistossa toisen puolen taitto • Hardi Controller 5500 hallintalaite • Hardi 363 pumppu

14.900,-

HARDI Ranger 2500 l

ilmo 1/2

Luokkansa parhaat ominaisuudet • Hardi Controller 5500 hallintalaite • Puomisto 21 SPB/Y 21 m, • Koko puomiston kallistus

27.390,-

HARDI Navigator Selvä valinta - ominaisuudet sen ratkaisevat • 3000-6000 L polyeteenisäiliöllä, puomistot 18-36 m • EFC-nestejärjestelmä, Hardi Controller 6500 Lisävarusteena saatava HC 8600/9600 hallintalaite mahdollistaa myös esim. automaattiohjauksen sekä kasvuston mittauksen käyttöönoton. Hinnat alk.

47.000,-

Hinnat (alv 0%), toimituskulut eivät sisälly hintoihin. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

Konerahoitus! www.lantmannenagro.fi

Lyhennysvapaa 2018 loppuun maksat vain korot! *

PALVELEMME

Viljelyohjelman puhelin neuvonnan tiedot perustuvat muun muassa Lantmännen Agron koetilan tekemiin kokeisiin.

VILJELYNEUVONTAA JA VARAOSIA KESÄLLÄ Valtakunnallinen Viljelyohjelman puhelinneuvonta auttaa, jos esimerkiksi ruiskutukseen valmistautuessa askarruttaa vallitsevan sään vaikutus ruiskutuksen tehoon. Varaosaasioissa auttavat myymälöiden varaosapisteet. TEKSTI Anni Kymäläinen ja Mikko Marttila KUVA Lantmännen Agron koetila

iljelyohjelman puhelinneu vonta on palvellut asiak kaita vuodesta 2005 alkaen ja asiakkaat ovat löytäneet palvelun hyvin. Neuvojina palvelussa toimivat Lant männen Agron myyjät ja tuotepäälliköt, jotka ovat perehtyneet vilje lyyn sekä kasvinsuojeluun. Neuvojatiimille järjestetään vuosittain omia koulutuksia sekä kenttäkoevierailuja, jotta puhelimeen vastaavat neuvojat osaa vat vastata kysymyksiin mahdollisimman hyvin ja ajantasaisin tiedoin. Vuosittain kauden aikana tulee reilusti yli 1 000 soittoa, ja kiireisimpinä päivinä voi tulla 50–100 soittoa. Suotuisat ruisku tuskelit erottuvat selkeinä kiirehuippuina, jolloin kasvinsuojelusta tulee runsaasti ky symyksiä. Eniten kysymyksiä tulee tankki seoksista, käsittelyajankohdista sekä säiden aiheuttamista haasteista ruiskutustyössä. Usein kysymykset tulevat mieleen vasta pellolla tai ruiskutusliuosta tehdessä, jol loin vastauksen saa puhelimitse helposti ja

nopeasti. Puhelinneuvonta päivystää kau della toukokuusta heinäkuun puoliväliin asti päivittäin klo 8–20 välisenä aikana nu merossa 0207 708 708. Lantmännen Agro Oy:n varaosa verkosto palvelee sesongin aikana ohei sissa pisteissä, joissa on ketjun edustuk sessa olevien työkonemerkkien varaosia. Varaosapisteiden tarkemmat sesongin aukiolo- ja päivystysajat sekä yhteystiedot löydät kylvökauden lähestyessä osoitteessa lantmannenagro.fi/varaosapisteet.

Huom! Viljelyohjelman neuvonnan numero on muuttunut, ota talteen uusi puhelinnumero: 0207 708 708.

Lantmännen Agro varaosapisteet Lantmännen Agro Hämeenlinna Luukkaankatu 4 • 03 622 6621 Lantmännen Agro Iisalmi Kivirannantie 10 • 050 579 2241 Lantmännen Agro Kokkola Topparinmäentie 2 • 044 747 5245 Lantmännen Agro Kuopio Tietäjäntie 1 • 050 431 4563 Lantmännen Agro Loimaa Lopotintie 2 • 050 514 1169 Lantmännen Agro Nurmijärvi Ojakkalantie 2 • 0207 964 436 Lantmännen Agro Oulu Tikkasentie 4 • 050 432 0308 Lantmännen Agro Seinäjoki Hautomonkatu 2 • 050 358 5090 Lantmännen Agro Tampere Pyrynkatu 5 • 044 722 5663 Lantmännen Agro Ylivieska Ruutihaantie 5 • 044 799 7372 Konehuolto Hannu Onnela Oy, Loimaa Lopotintie 2 • 050 514 1169 Konehuolto Hannu Onnela Oy, Turku Orikedonkatu 12 • 050 514 1169 Konekesko Oy, Turku Vanha Tampereentie 184 • 0105 321 021 Konekesko Oy, Joensuu Kuurnankatu 43 • 0105 339 700 Konekesko Oy, Kouvola Kaitilankatu 20 • 0105 336 530 Raskor Oy, Lahti Heloittajankatu 6 • 03 734 1940 Suupohjan Varaosa ja Huolto Oy, Kauhajoki Topeeka 71 • 0104 709 861

MAATILALLA 2/2018

Ilmankierrätys kuntoon!

Jopa 4 eri alueen samanaikaiseen valvontaan!

Tutustu: www. farmcam-demo.com

7” langaton valvontakamerajärjestelmä • Täyspaketti navetan, poikimisen tai varsomisen helppoon valvontaan tai koko tilan yleiseen valvontaan

farmCam peruspaketti Wile 500 heinänkosteusmittari • Kompensoi paalin tiheyden, mittaa lämpötilan ja heinän kosteuden. 501929542

Multifan 3-vaiheinen kierrätyspuhallin, 130 cm

Multifan 1-vaiheinen kierrätyspuhallin, 71 cm

• Ilmankierrättämiseen ja lisäviilennykseen karjasuojissa. • 48500 m3/h. Virran829,tarve 3 A 500984021

• 6E71, ripustettava • Teho 16 700 m3

• 2 kpl 7 m ketjua + kiinnityskoukut

• esim. lypsyasemat ja parsinavetat • 7050 m3/h, 290 W • Voidaan säätää Pomo 410 -säätimellä tai Multifan 3,15 A ja 6,3 A -kierrosluvunsäätimillä (50 ja 71 cm) 365,-

Kiinnityssarja

60,-

500984008

500693980

Rehukaira

479,-

Multifan 50 cm

500693894

Multifan 50 cm

Suevia WT juoma-altaat laitumelle

• Porakoneeseen kiinnitettävä rehukaira heinä- ja rehunäytteiden ottoon. 501964352

501394737

Kiinnike 50 tai 71 cm kierrätyspuhaltimelle

501139849

599,-

49,95

Suevia WT200 • Tilavuus 200 l • 153 x 54 x 46 cm

Kärkihinnalla touko-kesäkuun ajan.

Juoma-allas uimurilla WT80

500728385

Suevia WT400 • Tilavuus 400 l • 125 x 82 x 63 cm 500722926

269,Svh. 299,-

229,Svh. 259,-

Hinnat sis. alv 24%, eivät sisällä mahdollisia toimituskuluja.

www.lantmannenagro.fi

500978330 (Kamera)

749,-

farmCam lisäkamera 500989841 249,-

Akkukäyttöinen langaton valvontakamerajärjestelmä • Korkealuokkainen, viiveetön ja häiriövapaa kuva, kirkas näyttö (400 cd/m2), 2,5 v. takuu 501529232

• Hehtolitrapainon mittauksella • 20 eri viljalle • Alue 6% - 45% • Autom.lämpötilan kompensaatio

500820283

• Tilavuus 600 l • 140 x 100 x 63 cm

209,-

Yksi langaton videokamera (IP66) Esteetön kantama 1250 m! Kosketusnäyttö: 7” LCD-monitori Adapterit, antennit, kaapelit

Wile 200 viljankostausmittari

UV-suojatusta muovista. Helppo ja nopea tyhjentää tyhjennysaukon kautta.

Suevia WT600

350,-

• • • •

219,-

• Tilavuus 80 l, 98 x 40 x 30 cm • 1/2", uimurin tuotto 25 l/min • 2 juomapaikkaa, kätevä esim. laidunlohkojen väliaidan alle 500733629

229,-

• Sis. kameran, näytön ja 24 h akun kovakansisalkussa 501780065

679,-

Viljamarkkinat

Lisää markkinaseurantaa

kasvukauteen 2018/19 Maailman viljamarkkinoilla tapahtuu koko kasvukauden ajan. Säätilat sekä tuotanto- ja varastoarviot päivittyvät kasvukauden edetessä eri puolilla maailmaa. Osana globaalia viljamarkkinaa nämä muutokset heijastuvat myös Suomeen yhä nopeammin ja siksi markkinoiden seuraamisesta on tullut vuosi vuodelta yhä tärkeämpää. TEKSTI Ilkka Pekkala KUVA iStockphoto

iljamarkkinatietoa löytyy nykyi sin paljon. Olennaista onkin mark kinoiden jatkuva seuraaminen useasta eri lähteestä, jotta koko naiskuva muodostuisi mahdol lisimman totuudenmukaiseksi. Tämän takia myös Lantmän nen Agro lisää viljamarkkinainformaatiota nettisivuil laan. Tätä tukevat myös uudet hinnoittelumallit, kuten Naantalin sataman päivittäin markkinatilanteen mu kaan vaihtuvat myllyvehnän hintakiinnitysmahdolli suudet tuleville kuukausille. Tulevien kuukausien hintanäkymistä voi myös pää tellä markkinoiden liikkeitä ja löytää niiden avulla myyntiaikomuksilleen tukea. Esimerkiksi tätä kirjoit taessa vanhan sadon hintanoteeraukset ovat uuden sa don hintanoteerauksia korkeampia, mikä kannustaa myymään viljaa vielä kuluvan satokauden aikana.

Kiinan maissivarastot ja Venäjän ennätyssadot IGC:n mukaan suurin muutos maailman viljan tuo tanto-, käyttö- ja kulutustilastoissa on Kiinan maissi varastojen päivitys. Tuoreen arvion mukaan maassa on maissia yli 100 miljoonaa tonnia aiempia arvioita enemmän – käytännössä siis kolmasosa EU:n kaikkien viljojen vuosituotannon määrästä. Tämän johdosta maailman viljavarastojen määrä nousi uudelle sata luvulle, 617 miljoonaan tonniin. Muita merkittäviä maailman viljamarkkinaan kulu valla satokaudella vaikuttaneita tekijöitä ovat olleet Ve näjän ennätyssadosta johtunut edullisen viljan vyöry

markkinoille sekä osin tästä aiheutunut EU:n ja USA:n vehnän kilpailukyvyttömyys vientimarkkinoilla. Venäläinen vilja jatkanee samanlaista vyörytystä markkinoilla myös tulevina satokausina, sillä mustan mullan alueen satopotentiaalista on vielä paljon hyö dyntämättä. Tämä tulee vaikuttamaan koko maailman viljamarkkinoihin, Suomi mukaan luettuna. Eurooppa laisen tuotannon kannalta tämä ei ole hyvä asia, mutta se on kuitenkin tosiasia, jonka kanssa tulee oppia elä mään.

Euroopan kokonaissato nousussa Ensimmäisen ranskalaisen Stratégié Grainsin viljasato arvion mukaan EU:n viljasato tulee kasvamaan ensi syksynä 304 miljoonaan tonniin viime syksyn 298 mil joonasta tonnista. Arvio perustuu kylvettyihin syys vilja-aloihin, kevätkylvöjen ennakoituihin määriin sekä hehtaarisatoarvioihin, joita kaikkia päivitetään kasvu kauden aikana. Vehnäntuotanto tulee säilymään 141 miljoonan ton nin tuntumassa viime kauden tapaan. Tärkeän rehuvil jan maissin sato nousee 0,5 miljoonalla tonnilla 60 mil joonaan tonniin. Suurin muutos on kuitenkin luvassa ohraan, jonka tuotanto tulee kasvamaan merkittävästi edellisen kauden reilusta 58 miljoonasta tonnista yli 62 miljoonaan tonniin. Suurimmat alueelliset muutokset tulevat PohjoisEurooppaan Itämeren alueelle, jossa syyskylvöjä ei saatu tehtyä riittävästi runsaiden syyssateiden takia. Useim missa maissa kylvämättä jäänyttä syysvehnää ei kylvetä kevätvehnällä, koska kevätvehnän satotaso jää selvästi

MAATILALLA 2/2018

Vehnä-alan muutos vuodesta 2017 vuoteen 2018 Suuri vähennys (yli 5 %) Merkittävä vähennys (–3–5 %) Ei muutosta (–2–+2 %) Merkittävä lisäys (+3–5 %) Suuri lisäys (yli +5 %)

syysvehnää pienemmäksi eivätkä viljelijät koe sitä omakseen. Toinen merkittävä syy on siemenpula – kevätvehnän siementä ei yksinkertaisesti ole saatavilla riittävästi tavanomaisilla syysvehnän viljelyalueilla. Sen sijaan kevätohrista nimenomaan mallasohra lajikkeet ovat haluttuja ja niiden viljelytaito on tal lella. Pohjois-Euroopassa on potentiaalia mallas ohran suureen viljelymäärään, mutta tietenkin kasvukauden sääolot vaikuttavat toteutuvaan laa tuun erittäin paljon. Suomessa tämä kannattaa ottaa huomioon muun muassa tutustumalla mallasohra tarjouksiin tulevalle sadolle ja lukitsemalla osa tule vasta sadon määrästä.

Suomen kevätkylvöt 2018 Suomessa kevätkylvöt ovat lähellä. Viime syksynä märissä oloissa syyskylvöjä saatiin tehdyksi selvästi

MAATILALLA 2/2018

Ohra-alan muutos vuodesta 2017 vuoteen 2018 EU:n kylvöalamuutokset kasvukaudella 2018/19. Itämeren alueella syyskylvöt jäivät vähäisiksi etenkin vehnällä ja ne korvataan muun muassa kevätkylvöisillä mallasohralajikkeilla. Lähde: Stratégié Grains

Viljan tuotanto ja kulutus maailmalla Miljoonaa tonnia 2014/15 2015/16 2016/17 2017/18 arvio ennuste 18.1. Tuotanto

2056 2016 2140 2100

Kauppa

322 346 353 360

Kulutus

2010 1986 2083 2104

Varastot

535 565 622 617

Muutos ed. vuoteen

-5

Suurimmat viejät 151 152 181 184 Satokauden 2017/18 tuotanto, kulutus ja varastot ovat suurempia kuin koskaan aiemmin. Varastot pienenevät viime kaudesta, mutta ovat silti toiseksi suurimmat koskaan, 617 miljoonaa tonnia. Maailman viljavarastot arvioitiin uudelleen ja Kiinan varastojen määrää kasvatettiin yli 100 miljoonalla tonnilla. Lähde: IGC GMR nro 484 18.1.2018.

Faktat kasvukaudelle 2018 edellisvuotta vähemmän ja etenkin syysvehnän ala jäi reiluun 10 000 hehtaariin, joka on pienin lukema sitten 1980-luvun lopun. Ruista saatiin maahan kuitenkin selvästi enemmän, lähes 22 000 hehtaaria. Uusien hybridilajikkeiden selvästi tavanomaista korkeampien hehtaarisatojen takia korjuun onnistuessa kotimaista ruista tulee olemaan tarjolla melko hyvin, mikäli talvituhojen määrä ei nouse poikkeuksellisen korkeaksi. Syksyn 2017 vehnäsadosta myllyvehnän osuus jäi vain noin viidennekseen kokonaissadosta ja se kattaa hädin tuskin kotimaisen myllyvehnän käyttötarpeen. Useat leipomot ovat sitoutuneet 100-prosenttisesti suomalaisen myllyvehnän käyttöön, mikä onkin nostanut myllyvehnän hinnan selvästi naapurimaitamme korkeammaksi. Saman syyn takia Suomi tulee olemaan tämän kauden jälkeen hyvästä myllyvehnästä melko tyhjä, mikä kannattaa ottaa huomioon ensi kasvukauden viljelytoimenpiteitä suunniteltaessa. Tarpeenmukainen lan-

Useat leipomot ovat sitoutuneet 100-prosenttisesti suomalaisen myllyvehnän käyttöön, mikä on nostanut myllyvehnän hinnan selvästi naapurimaitamme korkeammaksi. 26

• Mallasohran tuotanto kasvanee Itämeren alueella. • Venäjä jatkaa aktiivisena maailman vilja markkinoilla jatkossakin. • Itävyyden poikkeuslupa helpottaa kylvö siementilannetta. • Etenkin myllyvehnän tuotantoon kannattaa panostaa ensi kaudella.

noitus ja kasvinsuojelu mahdollistavat hyvän loppu tuloksen. Myös ohralla tilanne on samankaltainen eli ohraa ei tule jäämään varastoihin kovin suurta määrää ainakaan voimaperäisen kotieläintuotannon alueilla. Kauralla kysyntä on edelleen vahvaa ja kysyntä on ennakoitavinta, joten se on ilman muuta syytä ottaa huomioon kylvösuunnitelmissa koko maan alueella, sillä viennin mahdollistavat satamat ovat koko maassa kohtuullisen rahtimatkan päässä. Lajikekirjo Suomessa on valtava kaikilla viljoilla. Esimerkiksi kaurojen lajikelistalla on vielä yli 60 lajiketta. Osa näistä lajikkeista on jopa vuosikymmeniä vanhoja ja ne jäävät sadontuottokyvyltään jopa kymmeniä prosenttiyksiköitä jälkeen uudemmista lajikkeista. TOS-maksun välttää kylvämällä vanhalla lajikkeella, mutta tämän alle viiden euron hehtaarikustannuksen häviää heti kättelyssä reilusti alhaisempana satopotentiaalina. Jos viljanhinta on esimerkiksi 150 euroa tonnilta, saa TOS-maksun arvolla noin 30 kiloa viljaa. Mallasohrassa puolestaan vientiin soveltuvan lajikkeen täytyy olla sama kuin Keski-Euroopassa viljeltävät, tunnetut lajikkeet. Tällaisia ovat esimerkiksi Propino, RGT Planet, Tipple sekä Barke. Artikkeli on kirjoitettu viikolla 8.

MAATILALLA 2/2018

Tee nyt Laatuviljasopimus Haluatko, että sinunkin viljallesi paikallinen viljakauppias etsii parasta mahdollista hintaa ja käyttökohdetta?

Anna siihen mahdollisuus ja tee laatuviljasopimus.

Sopimusviljelijänä saat: • Monipuoliset sopimusvaihtoehdot • Maksuttoman ennakkoanalyysin sadostasi (hometoksiinimittaus maksullinen) • Etuoikeuden viljatoimituksiin ja uutuuslajikkeisiin • Kasvinsuojeluneuvonta • Viljakaupan ammattilaisen palvelut

Viljelysopimukset netissä: • Laatuviljasopimuksen voi tehdä nyt kätevästi myös nettipalvelussamme. • Täytä viljelysopimuksen tiedot täällä. www.lantmannenagro.fi/laatuviljasopimus

www.lantmannenagro.fi

VILJATILALLA

NÄILLÄ KEINOILLA

kauran satotaso nousuun Vaatimattomana viljelykasvina pidetty kaura vastaa panostukseen, joka sadon eteen tehdään. Oikeilla viljelytoimenpiteillä, satoisilla lajikkeilla ja riittävällä lannoituksella kauran hehtaarisadot on mahdollista tuplata. TEKSTI Raila Aaltonen KUVA iStockphoto ja Raila Aaltonen

ähällä toimeen tulevan rehukasvin leima varjostaa edelleen kauran viljelyä. Keskimääräinen satotaso Suomessa on jäänyt 3 500 kilon tuntumaan. Helmikuussa pidetyt Kaura 8000 -tilaisuudet valottivat viljelijöille keinoja, joilla kauran potentiaali saadaan esiin. Vaikka Euroopan kaura-ala on vähentynyt tasaisesti, Suomessa kasvilla on yhä vankka sija. Suomen osuus Euroopassa tuotetuista kauratonneista on tätä nykyä 13 prosenttia ja se on tärkein vientiviljamme. Suomalainen kaura tunnetaan maailmalla isojyväisenä, vaaleana ja laadukkaana, ja sitä käytetään muun muassa Saksas‑ sa premium-mysleihin. Elintarvikekauraa viljeltäessä kaurasta on saatavissa irti enemmän kuin tähän asti on totuttu ajattelemaan. Uudet lajikkeet päihittävät satoisuudeltaan vanhat ja ne myös vastaavat hyvin runsaaseen lannoitukseen.

Kaura vaatii ravinteita Kesän kasvukausi on pohjoisessa kiihkeä ja juhannukseen mennessä kaura on ottanut jo 60 prosenttia sadon tarvitsemista ravinteista. Jos eväät loppuvat kesken, huippusatoon ei päästä, muistutti kehityspäällikkö ANNE KERMINEN Yaralta. Suomessa kauralla on usein puutetta esimerkiksi kaliumista etenkin karkeilla kivennäismailla. Hivenistä mangaanin puute on verrattain yleistä.

Yara Megalab tarjoaa täsmäaseen kauran ravinnetarpeen arviointiin. Kasvustosta otetaan näyte korrenkasvun alussa ja ravinneanalyysin pohjalta tehdään lisälannoitussuositus. Nopean kasvurytmin takia aikaa lisälannoitukselle ei ole paljon. – Jos ravinnepuutos näkyy oireina kasvustossa, tilanne on jo tosi paha, Kerminen huomautti. Kotkaniemen koeruuduilla kaura on osoittanut, että typpilannoituksen nosto kasvattaa satoa suora‑ viivaisesti. Typpimäärän nosto 60 kilosta 90 kiloon/ hehtaari lisäsi satoa 1 500 kilolla, seuraavat 30 typpikilon lisäpanostukset toivat kumpikin tonnin sadonlisän. – Lajikkeiden potentiaalista kertoo myös se, että kaksi lajiketta on ruutukokeissa yltänyt 12 tonnin hehtaarisatoon. Ympäristökorvauksen ehtojen mukaiset typpilannoituksen ylärajat rajoittavat selvästi satoja Suomessa, Kerminen sanoi. Paljon on tehtävissä hehtaarisatojen parantamiseksi nykyisilläkin ehdoilla. Kerminen suositteli typpilannoituksen jakamista. Viimeiset typpikilot levitetään, jos kasvukauden olosuhteet ovat kohdallaan. Taloudelliset laskelmat osoittavat, että hyvillä pelloilla kauraan kannattaa panostaa.

Toksiiniriskiä voi vähentää Kauralla esiintyvä punahome heikentää siemenen itävyyttä, ja jos homeet pääsevät muodostamaan toksiineja, voi sadolle olla vaikea löytää käyttöä edes

MAATILALLA 2/2018

rehuna. Hometoksiiniriskin pienentäminen onkin polttava kysymys kauranviljelyssä. Tuleva kasvukausi testaa osaamisen, sillä peltoja jäi paljon kyntämättä, osin jopa puimatta. Olkimas‑ sassa on paikoin runsaasti punahometta. Home‑ torjunnan aakkoset käytiin läpi paneelikeskustelussa, johon osallistuivat Lantmännen Agron JUHO URKON johdolla tutkija MILLA VÄLISALO Lantmännen Agron koetilalta Hauholta, maajohtaja JUHA PELTOLA Bayer Crop Sciencilta ja kasvintuotantoasiantuntija EINO HEINOLA ProAgrialta. Heinola näki olkien polton tänä keväänä yhtenä homeriskin hallinnan keinona. Sitä jouduttaneen käyttämään hyvän kylvöalustan aikaan saamiseksi ainakin savimailla, joihin on jäänyt korjaamatta kasvustoa. Peltola neuvoi välttämään kauran kylvöä riskiloh‑ koille, mutta jos vaihtoehtoja ei ole, on kemiallinen tautitorjunta tehtävä tavallistakin suuremmalla huo‑ lella. Samoin peittaus on tarpeen siemenlevintäisten homesienten torjumiseksi. Välisalo korosti torjunnassa tarkan ainevalinnan lisäksi riittävää annosmäärää: niukat annokset vain lisäävät resistenssin kehittymisen riskiä. Punahome torjutaan vasta kukinnan aikaan, jolloin muut kas‑ vustoa uhkaavat taudit on jo ruiskutettu. Homeen vioittamat jyvät jäävät muita pienem‑ miksi. Heinola suositteli korjuuajan toimenpiteiksi puintia kovalla tuulella, esipuhdistimen käyttöä ja nopeaa kuivausta homeiden aineenvaihdunnan pysäyttämiseksi.

Tavoitteet kirkkaaksi Kaurapäivän kulkua johdatellut Juho Urkko muis‑ tutti, että jo 300 kilon lisäys keskisatoon merkitsisi myyntituloissa todella paljon rahaa. Hän kannusti kuulijoita tavoitteellisuuteen. – Aseta tavoite, vaikka keskisato tai tietty sadon‑ lisäys. Mieti, mistä sen saavuttaminen on kiinni, ja tee sitten tarvittavat toimenpiteet. Kauralle on varma markkina, se on hyvä esikasvi ja tautipaineen katkaisija, se jaksottaa tilan töitä ja hajauttaa viljelyn riskiä, Urkko listasi. Kasvinsuojelussa se ei eroa muista viljoista: rikkaaineet valitaan lohkon ja torjuttavien rikkojen mu‑ kaan, korrensääde kasvuston ja lajikkeen mukaan. Korrensäätöön on laaja valikoima tehokkaita tuot‑ teita vanhan, rehukauralle edelleen hyväksytyn ccc:n lisäksi. Taudintorjunta on tarpeen kaurallakin, vaikka moni viljelijä jättää sen tekemättä.

MAATILALLA 2/2018

Lantmännen Agron sydäntalvella järjestämät Kaura 8000 -tilaisuudet saivat viljelijät liikkeelle Kangasalla (kuvassa), Salossa ja Loimaalla. Satotason noston keinoista keskusteltiin luennoilla ja yhteis työkumppanien osastoilla.

Asiantuntijoiden vinkit: pienennä punahomeriskiä • Peittaus suojaa kylvösiementä tartunnalta maassa. • Kyntö pienentää tartuntariskiä maan pinnalla. • Viljelykierrossa palko- ja öljykasveja vilja vuosien väliin. • Valitse lajike matalan fusarium-riskin ryhmästä. • Kemiallinen torjunta riittävin annoksin kukinnan aikaan (Prosaro tai Juventus). • Hajauta riskiä eri aikaan kukkivilla lajikkeilla.

Uusien lajikkeiden avulla lisääntyvät sekä satoi‑ suus että viljelyvarmuus ja sadon laatu. Urkko hy‑ västelisi ilomielin suurimman osan Suomessa käy‑ tössä olevista noin 60 kauralajikkeesta. Jalostus tuo satopotentiaalia lisää prosenttiyksikön verran joka vuosi, ja vanhoilla lajikkeilla huippusadot jäävät haaveeksi. – Ota uusi lajike viljelyyn vaikka osalle alaa ja jatka ensi vuonna omalla siemenellä, niin saat kas‑ vinjalostuksen edut kotiin. Kauran viljelyn kannat‑ tavuuden avaimet löytyvät muualta kuin TOS-mak‑ sujen välttelystä.

KARJATILALLA

KAIKKI HYÖTY IRTI

pötsimikrobeista Säilörehun säilöntälaadulla on olennainen merkitys pötsimikrobeille ja näin koko ruokinnan tehokkuudelle. TEKSTI Arja Seppälä, AIV-tuotekehityspäällikkö/Eastman Chemical Company KUVA iStockphoto

ehmän pötsin mikrobisto toimii parhaiten, kun säilörehu on rajoitetun käymisen ansioista laadultaan lähellä tuoretta nurmea. Tämä puolestaan näkyy korkeina maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksina sekä kilon verran suurempana maitotuotoksena verrattuna rajoittamattomaan käymisprosessiin.

Nerokas kokoonpano: märehtijä Märehtijällä on sisäänrakennettu fermentori, jonka toimintaa eläin säätelee muun muassa puskuroiden sen pH:ta syljellä, sekoittamalla sisältöä noin minuutin välein ja pilkkomalla korsia pienemmäksi märehtiessään. Lisäksi pötsistä on valikoiva virtaus eteenpäin siten, että juuri ne kuitupätkät, jotka hyötyvät pi-

demmästä pötsisulatuksesta, viipyvät pötsissä riittävän pitkään. Nerokasta. Mieluiten pötsimikrobit nauttisivat ruohon tuoreena. Seuraavaksi paras vaihtoehto on säilörehu, jossa ravintoaineet ovat mahdollisimman muuttumattomia tuoreeseen ruohoon verrattuna. Säilönnän aikana ravintoaineita muokkaavien mikrobien toimintaa pitää rajoittaa, jotta pötsimikrobeille puolestaan tarjoutuisi parhaat mahdolliset raaka-aineet.

Mikrobimassa tärkein valkuaislähde Valtaosa lehmän syömästä rehuvalkuaisesta pilkkoutuu pötsissä ja hyödynnetään siellä pötsimikrobien kautta. Pötsimikrobit puolestaan joutuvat ruuansulatuksessa eteenpäin, ja ne muodostavat 70 prosenttia lypsylehmän valkuaisen saannista.

MAATILALLA 2/2018

Maidon valkuaisuuspitoisuus, %

Säilörehun käymislaadun mittareista parhaiten maidon valkuaispitoisuutta ennustivat sokeri- ja haihtuvat rasvahapot yhdessä. Mitä rajoittuneempaa säilörehun käyminen oli ollut, sitä korkeampi oli mallin mukaan maidon valkuaispitoisuus. (Lähde Huhtanen ym. 2003).

3,30 3,25 3,20 3,15 3,10 3,05 3,00 2,95

huono heikko kohtalainen hyvä säilörehu säilörehu säilörehu säilörehu

Maidon valkuaisuuspitoisuus, % Säilörehun sokerit Säilörehun haihtuvat rasvahapot

3,18 35 15

3,25 80 10

4,40 4,35 4,30 4,25 4,20 4,15 4.10

huono heikko kohtalainen hyvä säilörehu säilörehu säilörehu säilörehu

Maidon rasvapitoisuus, % Säilörehun käymishapot

Vaikka pötsimikrobit pystyvät hyödyntämään val kuaisen lähteenä jopa ammoniakkia tai ureaa, amino hapot ja peptidit ovat kuitenkin parempia valkuais synteesin lähtöaineita. Karkea vertaus olisi: on hel pompi rakentaa tiiliseinää valmiista tiilistä, kuin aloit taa muotoilemalla ensin tiilet savesta.

Rajoita säilönnän aikaista käymistä Pötsimikrobien hellimisestä on maidontuottajalle sel vää hyötyä. Panostamalla säilörehun laatuun, estä mällä liiallinen maitohappokäyminen tai virhekäymi nen säilönnän aikana, paranevat sekä maitotuotos että maidon pitoisuudet. Käytännössä käymisen rajoittaminen onnistuu varmimmin, kun yhdistetään sopiva esikuivaus (kuiva- ainetavoite 25-35 prosenttia) ja riittävä muurahais happoannostelu. Kun säilörehun säilönnässä on käytetty muura haishappoon perustuvia vahvoja säilöntäaineita (ku ten Mestarin Vahva ja AIV), on tutkimusten mukaan voitu parantaa maitotuotosta noin kilon verran leh mää kohden päivässä. Tämä on seurausta parantu neesta syönnistä sekä tehostuneesta pötsimikrobien toiminnasta. Säilörehun sokeri on energiaa pötsimikrobeille Käymisen rajoittamisen onnistumisesta kertovat sel keästi säilöntälaadun mittarit: sokereita on yli 50 g/kg ka ja maitohapon määrä on matala (optimi noin 40 g/

MAATILALLA 2/2018

3,12 20 30

4,45 Maidon rasvapitoisuus, %

Säilörehun käymislaadun mittareista parhaiten maidon rasvapitoisuutta ennusti säilörehun käymishappojen yhteismäärä eli maitohapon ja haihtuvien rasvahappojen summa. Mitä rajoittuneempaa säilörehun käyminen oli ollut, sitä korkeampi oli mallin mukaan maidon rasvapitoisuus. (Lähde Huhtanen ym. 2003).

3,06 10 50

4,22 110

4,28 90

4,36 65

4,43 40

kg ka). Tutkimusten valossa syönti kasvaa aina sokeri pitoisuuteen 110 g/kg ka asti, joten säilörehun kor keaa sokeria ei pidä pelätä. Sokerit ovat suoraan energiaa pötsimikrobeille. Pötsin happamuusongelmat pitää ratkaista muuta kautta kuin pelkäämällä säilörehun sokeria. Säilö rehun laatutekijöistä ammoniakkitypen ja haihtuvien rasvahappojen pitoisuudet kertovat haitallisten mikro bien toiminnasta. Mitä alhaisemmat niiden arvot ovat, sitä parempi. Kokonaisuutenaan säilörehun laatuparametreja voi siis tulkita arvioiden, kuinka paljon tuoreeseen ruo hoon verrattuna muutosta on tapahtunut. pH:n lasku on välttämätön edellytys säilymiselle, mutta vain tiet tyyn rajaan asti. Tavoiteltu pH riippuu rehun kuiva-ainepitoisuu desta. Turhan alhainen rehun pH tarkoittaa, että tar vitaan enemmän lehmän sylkeä nostamaan pH pötsin vaatimalle tasolle, siksi liika happamuus on haitallista. Muurahaishapolla rajoitettu käyminen varmistaa, että pH laskee säilönnän alussa nopeasti, mutta pH ei lo pulta laske liian alas. Tästä pötsimikrobit kiittävät ja lehmä palkitsee. Lähteet: Huhtanen P., Nousiainen, J.I., Khalili, H., Jaakkola, S. and Heikkilä, T. 2003. Relationships between silage fermentation characteristics and milk production parameters: analyses of literature data. Livestock Production Science 81: 57–73.

KOETILALLA

Vioituksia kasvinsuojeluaineista – ONKO SATO MENETETTY? Vioitukset kasvinsuojeluaineista ovat jotain, mitä viljelijä ei toivo näkevänsä, kun rikkatorjunta on tehty kaikkien ohjeiden mukaisesti ja ajoitus ja sää ovat olleet ihanteelliset. Miksi vioituksia tulee ja mitä ne tarkoittavat sadon kannalta? TEKSTI ja KUVAT Milla Välisalo

asvinsuojeluainepakkausten merkinnöistä löytyy suosituksia ruiskutuksen ajankohdalle ja ruiskutuksen aikaiselle säälle. Aina suosituksia ei ole mahdollista noudattaa täydellisesti, jottei torjunta jää tekemättä. Kasvinsuojeluaineista voi myös syntyä vioituksia, vaikka olosuhteet olisivatkin olleet suositusten puitteissa. Yleisesti ottaen kaikki kasveille stressiä aiheuttavat olosuhteet voivat altistaa ruiskutusvioitusten syntyyn. Hyvät olosuhteet, jolloin aineen imeytyminen kasviin on suurimmillaan, voivat kuitenkin myös vaikuttaa siten, että aineen teho näkyy viljelykasvissakin jonkin verran. Viime kasvukausi oli viileä ja sateinen, minkä ansiosta lehtiä peittävä vahakerros jäi ohueksi ja kasvinsuojeluaineista aiheutui tavallista enemmän vioituksia rikkatorjunnan yhteydessä. Yleisimmin ruiskutusvioitukset olivat erittäin lieviä. – Niitä ei todennäköisesti pystynyt erottamaan lainkaan, ellei lohkolle jätetty ruiskuttamatonta aluetta. Samoin monet lievät vaalenemiset häviävät jo parin päivän jälkeen ruiskutuksesta. Tai ne ovat ylipäätään havaittavissa vain kasvustojen tarkkailun kannalta parhaissa oloissa, pilvisellä säällä.

Lajikkeen ja sään vaikutus vioituksiin Lajikkeella on jonkin verran vaikutusta vioitusten esiintymiseen, muun muassa jotkut kaksitahoi-

set o hrat ja mallasohralajikkeet saattavat olla muita ohralajikkeita herkempiä. Viime vuonna tämä näkyi esimerkiksi Brioni-entsyymimallasohralla kuivassa ja viileässä. Suositusten mukaisessa säässä tehty rikkatorjunta (Zypar + K-MCPA) aiheutti mangaaninpuutteelta näyttäviä oireita, jotka näkyivät parin viikon ajan. Oireista huolimatta rikkatorjunta Zyparilla nosti satotasoa yli 15 prosenttia verrattuna käsittelemättömään koejäseneen nähden. Rikkakasvien viemät ravinteet ja elintila olivat siis vaikutukseltaan suurempia sadossa kuin rikkatorjunnan aiheuttamat tilapäiset oireet. Koetilalla tutkittiin viime vuonna myös tankkiseosten vaikutusta sadon määrään Avetron-kauralla. Rikkaruiskutuksen aikaan tehtiin tankkiseoksia kasvattaen seoksen väkevyyttä yhdestä (vain rikkakasvitorjunta Tooler) neljään aineeseen (rikka torjunta Tooler + Starane, kasvunsääde Medax Max ja hivenlannoite YaraVita Mancozin). Näkyviä vioitusoireita ei kokeessa ollut, eivätkä tankkiseokset vaikuttaneet myöskään kasvuaikoihin ja kasvuston kehittymiseen. Vasta neljän aineen yhdistelmä laski hieman satotasoa. Sadon laatuun tankkiseokset eivät vaikuttaneet. Tämän kokeen osalta on huomioitava, että kauran kasvuolosuhteet olivat muilta osin hyvät. Kasvukausien välisten erojen selvittämiseksi tankkiseoskokeita tehdään koe tilalla jatkossakin. Ruiskutusvioitusten syntyyn vaikuttavat monet lohkon kasvutekijät ja hetkellisetkin sääolot voivat

MAATILALLA 2/2018

1. 1. Lievä rikkatorjunnan aiheuttama kasvuston vaaleneminen kaksi päivää ruiskutuksen jälkeen. Vaalenemista ei pystynyt havaitsemaan aurinkoisella säällä. 2. Lievää rikkatorjunnan aiheuttamaa vaalenemista, lievät oireet ovat yleensä havaittavissa noin viikon ajan ruiskutuksesta. Koetilalla ei ole havaittu niillä olevan vaikutusta satotasoon. 3. Mangaanin puutosoiretta muistuttava ruiskutusvioitus Brionilla vuonna 2017. Näillä oireilla ei ollut vaikutusta satoon.

2. 3.

tehdä vioituksia. Vielä pensastumisvaiheessa kasvit yleensä toipuvat hyvin ylimääräisestä stressistä, jos kasvuolosuhteet ovat muuten suotuisat. Tankkiseokset kannattaa kuitenkin tehdä mie luummin varman päälle kuin kokeilla, jos mahdol lista. Viljelyohjelman suositukset tankkiseoksista ko keillaan koetilalla. Näin varmistetaan, että viljely ohjelman suositukset eivät aiheuta satoon vaikutta via vioituksia.

MAATILALLA 2/2018

KOETILALLA

TUNNISTA kasvuasteet

Rikkakasvien torjuntaan käytettävän Toolerin myyntipäällystekstissä sanotaan: ”35–50 g/ha + kiinnite on käyttömäärähaarukka, kehitysasteella 13–39 (3-lehtiaste – lippulehti täysin näkyvissä). Optimaalisin torjunta-ajankohta on, kun rikat ovat pieniä, kasvuaste 25–30 (pensominen -ennen korrenkasvun alkua). …Ohdakkeen ja valvatin torjunta tehdään niiden ruusukeasteella…” Kasvuasteet kuvaavat kasvin kehitystä. Niiden tuntemisesta on apua toimenpiteiden ajoituksessa ja sitä kautta viljelyn kannattavuuden parantamisessa. Yksi yleisimmin käytössä olevista tavoista kuvata kasvua on BBCH-asteikko (Biologische Bundesanstalt, Bundessortenamt und Chemische Industrie), joka on käytössä muun muassa edellä olevassa Toolerin käyttöohjeessa. Tässä mallissa kasvu on jaettu yhdeksään yläluokkaan luokasta 10 lehtien muodostuminen luokkaan 90 tuleentuminen. Kaikkien yläluokkien sisällä on vielä tasoja, esimerkiksi pensomisvaiheessa kolme sivuversoa merkitään BBCH: 23. Tämä tarkoittaa, että Suomessa ei juuri tavata kevätviljoilla kasvuastetta 29, mikä tarkoittaisi yhdeksää tai useampaa sivuversoa. Kasvuaste 29 kuvaa yleisesti myös pensomisen loppuvaihetta, joka Suomessa voi loppua jo kasvuvaiheessa 21 (yksi sivuverso muodostunut). Käytännön viljelyssä 21 voi olla yhtä kuin 29 pensomisvaiheessa. Tosielämässä kasvuasteiden alaluokat eivät siis ole yksiselitteisiä, ja ne voivat esiintyä myös hieman limittäin kasviyksilöitten välillä. Teoriaa voidaan soveltaa käytäntöön, vaikka malli ei täydellinen olekaan. Esimerkin Toolerilla käyttöaika on hyvin laaja (BBCH 13–39), mutta suotuisin ajankohta on huomattavasti lyhempi (BBCH 25–30). Lisäksi myös rikkakasvien kasvuasteilla on merkitystä torjunnan onnistumiseen. Kasvuasteiden tunnistamisen oppii parhaiten pellolla, mutta ohessa on pyritty esittämään kasvu asteikon etenemistä kuvien avulla.

Kasvuasteluokat • • • • • • • • •

10 – lehtien muodostuminen 20 – pensomisvaihe / sivuversojen muodostuminen 30 – korren kasvu 40 – tupen turpoaminen (viljoilla) 50 – kukinnon esiintulo / nuppuvaihe 60 – kukintavaihe 70 – tähkän maitovaihe / palkojen kehittyminen 80 – tähkien taikinavaihe / siementen kypsyminen 90 – tuleentuminen

3. 34

MAATILALLA 2/2018

7. 1. Kaura aikaisessa orasvaiheessa, ensimmäinen kasvulehti auki, BBCH 11. Myös rikkakasvit ovat lähteneet kasvamaan. 2. Ohrassa ensimmäisiä sivuversoja, noin BBCH 21.Tässä kohdassa ei juuri ole rikkakasveja juuri ole, mutta usein tämä kasvuvaihe on erinomainen rikkatorjuntaan. 3. Ohra kasvuasteella noin BBCH 21 rikkakasvikokeessa, joka ruiskutettiin kuvaamispäivänä. Rikkakasvien ollessa vielä pieniä (alle 10 cm) niihin saadaan ruiskutuksilla parhaat tehot.

4. Vehnä korrenkasvun alussa, BBCH 30– 31. Tässä vaiheessa kannattaa ruiskuttaa korrensääde ja rikkatorjunnankin ehtii vielä tekemään. 5. Syysvehnä aikaisessa lippulehtivaiheessa, BBCH 37, joka on ohralla ja kauralla erinomainen vaihe ajoittaa tautitorjunta lehtilaikkutauteja vastaan. Lippulehden tullessa paremmin esille tähkä alkaa työntyä ylemmäs lippulehteä kohti, jolloin ollaan kasvuvaiheessa BBCH 40+. 6. Kevätvehnä tähkälle tulovaiheessa, BBCH 55–59, joka on tautitorjunnan aika vehnällä. Tautipaineen mukaan sen voi toki tehdä aikaisemminkin tai jakaa, jolloin tämä olisi hyvä toisen vaiheen ruiskutuksen ajankohta. 7. Kevätvehnän täyskukinta, BBCH 65. Tämän jälkeen kasvuvaiheet voi testata rikkomalla jyvän. Maitovaiheessa (BBCH 70+) jyvän sisus on nimeänsä mukaisesti maitomainen ja taikinavaiheessa (BBCH 80+) kiinteämpi, taikinamainen. Tuleentunut (BBCH 90) jyvä on kova.

6. MAATILALLA 2/2018

MUOKKAUS

Multiva Topline Super -äes toimii hyvin myös kevätsänki muokkauksessa.

Kylvömuokkaus

keväällä 2018 Viime syksyn jäljiltä on tavallista enemmän muokkaamatonta sänkipeltoa, pelloilla pyöränjälkiä sekä puimattomia kasvustoja, jotka askarruttavat kylvömuokkaukseen valmistautuvia viljelijöitä. TEKSTI Hannu Mikkola ja Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto KUVAT Hannu Mikkola, Laura Alakukku ja Dometal

okemusta vastaavista tilanteista on kuitenkin aiemmilta vuosilta, ja tutkimustietoa esimerkiksi kevätsänkimuokkauksesta on käytettävissä. Näiden tietojen perusteella ensi keväästä selvitään, kunhan kevään sää on keskimääräinen ja kevätkylvöille päästään tavanomaiseen aikaan.

Syksyn ajourat tasattava Pyöränjäljet on pyrittävä tasaamaan, koska kylvökone ei sitä tee. Kylvövantaat eivät kykene seuraamaan epätasaista pellon pintaa, eivätkä ne kykene sijoittamaan lannoitteita ja siemeniä haluttuun syvyyteen epätasaisella maalla. Jos pyöränjälkiä on vain joissain kohdissa, ne voi täsmämuokata, jonka jälkeen pelto kylvetään tai tehdään varsinainen kylvömuokkaus. Kevätkyntö ja sitä seuraava kylvömuokkaus riittävät tasaamaan syvätkin pyöränjäljet, jos kevätkyntö on

maalajin tai käytettävissä olevan työajan puolesta mahdollista. Ei ole välttämätöntä kyntää koko peltoa, jos pyöränjälkiä on vain rajatulla alueella. Muita pyöränjälkien tasaamiseen sopivia muokkauskoneita ovat kultivaattori, lapiorullaäes ja lautasmuokkain. Ne kykenevät irrottamaan maata ja siirtävät sitä uriin. Sama kohta pitää todennäköisesti muokata kahteen – kolmeen kertaan, jotta urat tasaantuvat riittävästi. Muokkaussyvyys on syytä pitää kohtuullisena (6–8 cm), jotta ei nosteta märkää maata pintaan. Uran reunojen ja niitä ympäröivän maan pitää olla niin kuivaa, että maa murustuu. Uran pohja voi olla vielä kostea. Urien tasauksen jälkeen pellon pinta jää todennäköisesti muokatulla alueella karkeaksi ja maa kuivuu nopeasti aurinkoisella ja tuulisella säällä. Siksi pelto pitää kylvää noin vuorokauden kuluessa pyöränjälkien tasauksesta. Suorakylvö ei edellytä muita toimenpiteitä, mutta ennen tavanomaista kylvöä sänkipelto pitää ainakin kylvömuokata.

MAATILALLA 2/2018

Ei ole välttämätöntä kyntää koko peltoa, jos pyöränjälkiä on vain rajatulla alueella. Puimaton kasvusto ei välttämättä haittaa Puimattoman kasvuston olkimäärää saattaa mietityt tää, mutta ei siinä ole yhtään sen enempää olkea kuin puidussa kasvustossakaan. Viime syksy oli lämmin ja sateinen. Sen jäljiltä on odotettavissa, että olki on ke väällä haurasta, eikä sen pitäisi haitata tavanomaista enempää muokkausta ja kylvöä. Vastaavanlainen tilanne oli keväällä 2005. Vihdissä ohra jäi korjaamatta syksyllä 2004, mutta siitä huoli matta multava pelto suorakylvettiin keväällä 2005 ilman minkäänlaisia ongelmia. Peltolohkon maa oli kevyttä ja kasvinjätteet tukkivat siellä helposti äkeen tai kylvö koneen, mutta suorakylvössä ei ollut mitään ongelmaa. Jos puimaton pelto kylvetään tavallisella kylvö koneella, maata on muokattava. Kevätkyntö varmis taa äkeiden ja kylvökoneen toiminnan, mutta se sovel tuu vain kevyille maalajeille. Savimaalla kevätsänkimuokkaus lautasmuokkai mella, kultivaattorilla tai lapiorullaäkeellä 6–7 sentti metrin syvyyteen pilkkoo olkea ja sekoittaa sitä pinta maahan. Sen jälkeen maan annetaan hetki kuivahtaa

Muokkaustapojen vaikutus viljasatoon Koepaikka ja maalaji

Koevuosien lukumäärä Muokkaus

Keskisato kg/ha, kun juolavehnän torjunta vain kerran tai ei lainkaan

joka 3–4 vuosi

Keskisato kg/ha

Jokioinen hiuesavi 13

Syyskyntö Syyssänkimuokkaus Kevätsänkimuokkaus

4060 3970 4040 4110 3810 4160

4010 4080 3990

Pälkäne karkea hieta 10

Syyskyntö Syyssänkimuokkaus Kevätsänkimuokkaus

3760 3780 3350 3670 2760 3610

3770 3510 3190

Anjalankoski hiesusavi 12

Syyskyntö Syyssänkimuokkaus Kevätsänkimuokkaus

2390 --- 2300 --- 2490 ---

2390 2300 2490

Kokemäki savinen hiue, 13 hiesusavi

Syyskyntö Syyssänkimuokkaus Kevätsänkimuokkaus

3920 3900 3930 3960 3860 3970

3910 3950 3910

Mouhijärvi savinen hiue, 13 hiesusavi

Syyskyntö Syyssänkimuokkaus

3110 2970 2930 3060 3080

3040 2990 3130

Mietoinen aitosavi 12

Syyskyntö Syyssänkimuokkaus Kevätsänkimuokkaus

3350 3430 3270 3490 3270 3630

3390 3380 3450

Kevätsänkimuokkauksesta korjattu viljasato verrattuna syyskynnön ja syyssänkimuokkauksen satoon kuudella paikkakunnalla (Pitkänen, J. 1994).

MAATILALLA 2/2018

MUOKKAUS

ennen kylvömuokkausta. Pieneksi pirstoutunut olki ei haittaa kylvökoneen vantaita muokkauskerroksen kuivahdettua. Kevätsänkimuokkaus on vähän käytetty menetelmä ehkä siksi, että sen pelätään kuivattavan savimaata yhtä pahoin kuin kevätkyntö tekee. Se on myös ylimääräinen työ kiireisenä kylvöaikana, mikä on ymmärrettävä syy kevätsänkimuokkauksen vähäiseen käyttöön. MTT:ssa (nykyisin Luke) tehtyjen pitkäaikaisten, vähintään 10 vuotta kestäneiden, kenttäkokeiden perusteella kevätsänkimuokkaus on kuitenkin syyskynnön ja syyssänkimuokkauksen veroinen muokkausmenetelmä, jos perusmuokkausta savimaalla keväällä jostain syystä tarvitaan. Tutkimuksessa tutkittiin muokkausmenetelmän lisäksi juolavehnän torjunnan vaikutusta kevätviljan satoon, katso oheinen taulukko. Torjunnalla oli merkitystä Pälkäneen karkealla hiedalla, mutta ei juurikaan tai ei mitään merkitystä muilla paikkakunnilla, joilla koealue oli savimaata.

Olkien polttaminen ennen kevättöitä Paksu olkikerros hidastaa maan sulamista ja kuivumista. Jos kevät on myöhäinen, olkien polttaminen tulee varmasti monille mieleen yhtenä selviytymiskeinona. Valtioneuvoston asetuksen 4/2015 pykälässä 13 todetaan: ”Sängen poltto on sallittu ainoastaan, jos se on välttämätöntä kylvön toteutuksen tai rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten torjunnan kannalta.” Asetusteksti antaa luvan polttaa kylvöä haittaavat oljet. Lisäksi maa- metsätalousministeriössä on luvattu ymmärrystä olkien polttoon viime kasvukauden jälkeisessä tilanteessa, vaikka pääsääntöisesti olkien poltto onkin kielletty. Polttamiseen liittyy paljon pelastustoimen ohjeita ja huomioita liittyen avotulen tekoon. Ne on tärkeää muistaa tässä yhteydessä, ja tulen tekemiseen liittyviä rajoituksia on syytä noudattaa huolellisesti. Johtopäätökset: näin keväästä selvitään Viime syksyn vaikeista sadonkorjuuoloista, ajo urista ja puimattomista kasvustoista huolimatta kevään kylvömuokkaus ja kylvöt sujunevat vaikeuksitta, kunhan kevään sää on tavanomaisen kuiva. Ylimääräistä muokkaamista tarvitaan pyöränjälkien tasaamiseen. Syksyllä muokkaamatta jääneitä peltoja pitää tarpeen mukaan kevätsänkimuokata tai kyntää, jos kevätkyntö ei ole maalajin puolesta järkevää. Nyt on tilaisuus kokeilla kevätsänkimuokkausta, joka on pitkäaikaisten tutkimusten mukaan aivan syyskynnön ja syyssänkimuokkauksen veroinen muokkausmenetelmä savimaalla. Pitää vain muis-

taa, että pelto on kylvettävä noin vuorokauden kuluessa sänkimuokkauksesta, etteivät muokkauskerros ja kylvöpohja kuivu liikaa. Lähteet: Pitkänen, J. 1994. A longterm comparison of ploughing and shallow tillage on the yield of spring cereals in Finland. In: Soil tillage for production and protection of the environment. Proceedings of the 13th international conference, Vol. II. International soil tillage research organization.

Olkien poltto on mahdollista keväälläkin, jos se on välttämätöntä kylvöä ajatellen. Huomioi pelastustoimen ohjeet liittyen avotulen tekoon.

Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista 4/2015. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150004

MAATILALLA 2/2018

Menetelmät ja tekniset ratkaisut TEKSTI Mikko Marttila ja Juha Änkö KUVAT Lemken ja Maschio

änä keväänä monilla pelloilla on tavanomaista enemmän sänkipeitteistä maata ja haastavan syksyn jäljiltä myös korjaamatta jääneitä kasvustoja ja leikkuupuimurin jättämiä uria. Ne asettavat paineita muokkausmenetelmille ja työkoneille, jotta kylvötyöt saadaan tehtyä oikea-aikaisesti ja sujuvasti. Lantmännen Agron valikoimasta löytyy eri muokkausmenetelmiin sopivia ratkaisuja, joista tässä muutama. Multivan Topline Super -äkeestä on kokemuksia kevätsänkimuokkauksesta jo yli vuosikymmenen ajalta, ja lukuisat tyytyväiset asiakkaat ovat osoitus laitteen ja menetelmän toimivuudesta. Sänkimuokkauksessa iso painoarvo on piikkiakseleiden määrällä ja väleillä ja sitä kautta äkeen rungon pituudella. Äkeen avara rakenne ehkäisee äkeen tukkeutumista, ja toisaalta rungon pituudella ja piikkimäärällä on myös tasaamisvaikutusta muokkaustuloksen lisäksi. Muokkaustuloksen kannalta on tärkeää myös äkeen riittävä paino, koska piikkien pitää muokata haluttuun syvyyteen. Piikkien rakenne, järeys sekä piikkiväli ovat tärkeässä roolissa, jotta ne murustavat riittävästi maata ja saavat aikaan tasaisen muokkauspohjan halutussa syvyydessä. Lemken Kristal -kultivaattorit ovat niittäneet suosiota syysmuokkauksen lisäksi myös kevätsänkimuokkauksessa. Trimix-terä toimii savimailla hyvin myös keväällä sekoittaen kasvijätteen tehokkaasti muokkauskerrokseen ja luoden tasaisen muokkauspohjan. Kristal on saatavana myös siipiterällä, joka läpäisee kasvijätettä hyvin myös eloperäisillä mailla. Pikakiinnityssysteemi mahdollistaa terämallin vaihtamisen muutamassa minuutissa ilman työkaluja. Mikäli eloperäisen maan pinnalla on hyvin runsas kasvipeite tai korjaamatta jäänyttä kasvustoa, on Lemken Rubin 12 isoilla hammastetuilla 736 millimetrin kiekoilla myös hyvä vaihtoehto kasvijätteen sekoittamiseen ja hyvän mururakenteen saavuttamiseen. Mitä syvempään ja tehokkaammin maata keväällä muokataan, sitä tärkeämpää on kylvön ajoitus sekä muokkauskerroksen pinnan tiivistäminen, jottei maa pääse kuivumaan liikaa. Jyrääminen on hyvä keino viimeisteillä kylvötyö ja varmistaa kosteuden säilyminen sekä tasaiset oraat. He-Van jyrämallistosta löytyy useita vaihtoehtoja. Multivan kylvölannoittimien vannasratkaisua ei sovi myöskään unohtaa, sillä ne soveltuvat hyvin suorakylvöön niin kasvijätepeitteisillä kuin muokatuilla maillakin. Tästä menetelmästä on myös vahvat näytöt useiden vuosien varrelta.

Kasvustomassan murskaukseen Korjaamatta jääneen ylivuotisen kasvuston voi joutua myös murskaamaan ennen muokkaustöitä. Tällöin hyvä ratkaisu on Maschio-kelamurskain. Kaikissa Maschion murskaimissa on vasaraterät ja vastaterät, jotka silppuavat kasvuston erittäin tehokkaasti.

MAATILALLA 2/2018

Lemken Kristal -kultivaattorin terät voidaan vaihtaa ilman työkaluja pika kiinnityksen ansiosta. Trimix-terät toimivat savimailla hyvin keväälläkin ja siipiterät läpäisevät kasvijätettä hyvin myös eloperäisillä mailla.

Multivakylvölannoittimen vantaat soveltuvat suorakylvöön myös kasvipeitteisillä pelloilla.

Vasaraterällä saadaan aikaan Y-terää tehokkaampi noste, joka mahdollistaa paremman työnjäljen muun muassa lakopaikoissa ja renkaanjäljissä. Vasaraterä kestää myös pellosta nousevia kiviä paremmin kuin Y-terä. Maschio-murskaimia: Brava 250 on edullinen ja kevyt tukirullan varassa ajettava kesantomurskain. Tigre 300 -murskaimessa on kaksi kannatuspyörää ja mekaaninen tai lisävarusteena hydraulinen 50 sentti metrin sivusiirto. Bisonte 300 sopii sekä traktorin etu- että takanostolaitteisiin, hydraulinen 40 cm:n sivusiirto vakiona. Tornado 310 ja Gemella 620 ovat järeitä kesantomurskaimia rankempiin olosuhteisiin ja tiheämpään kasvustoon. Tornadossa on vakiona hydraulinen sivuttaissiirto.

KONEET

Sänkimurskaimella

ylivuotisen kasvuston kimppuun Jäikö pellolle viime syksynä lakoutunut kasvustomassa, joka haittaa kylvömuokkausta? Siitä pääsee eroon Maschion sänki- ja piennarmurskaimella. ”Normikesänä” samalla koneella voi kurittaa myös piennarkasvustoa. Tässä kahden tilan kokemuksia Maschion sänkimurskaimista. TEKSTI Erkki Holma KUVA Maschio

iime syksyn sadonkorjuu oli haastava, ja kasvustoja jäi puimatta monella tilalla. Jos vielä syysmuokkauskin jäi tekemättä liian märän pellon takia, on ylivuotiselle kasvustolle todennäköisesti tehtävä jotain ennen kylvöä. Hyvä keino on murskata kasvusto ennen muokkausta tai suorakylvöä. Italialaisella Maschiolla on tarjota murskainmalleja järeillä vasaraterillä. Peltokasvuston lisäksi niillä voi käydä vaikka ranteenvahvuisen pusikon kimppuun ojanpientareella.

Vahva lakoutunut kaurakasvusto murskaksi ANTTI LAURILA Mäntsälän Sääksjärvellä hankki viime kesänä Mascion Giraffa 210 -piennarmurskaimen, jolla oli alun perin tarkoituksena ajaa kesantonurmia ja ojanvarsia. Viime syksynä koneella piti kuitenkin murskata muutama hehtaari vankkaa ja lakoutunutta kaurakasvustoa ennen kyntöä ja kultivointia. Siinä työssä murskaimen ominaisuudet joutuivat tosi testiin, mutta murskain selvisi koetuksesta hyvin. Murskainkelan imu nosti lakoutuneen kauran ylös, joten pellon muokkaaminen kultivaattorilla tai kyntäen onnistui hyvin.

– Kela murskaa kasvuston hienoksi muusiksi, massa melkein häviää, Laurila kertoo. Kasvuston murskaantumista auttavat vastaterät. Maschio Giraffa kiinnitetään nostolaitteisiin, mutta kone kulkee traktorin sivulla ja sen kaltevuutta voidaan säätää niin, että se niittää kaltevan, pellon puoleisen ojanpenkan. Vastapenkalle saakka sen ulottuvuus ei riitä. Työleveys on 210 cm. Terän saa nostettua myös aivan pystyyn, jolloin sillä saa leikattua vaikka kuusiaidan sivun.

Kivistäkin selvitään Kiviltäkään ei ole voinut välttyä, kun Laurila on ajanut tienvarsia ja metristä heinikkoa. Muutaman kerran kone on osunut jopa pääkokoiseen murikkaan. – Ääni oli kova, kivi pyörähti, mutta isompia vaurioita ei tullut. Muutamasta terästä on lohjennut pieniä paloja, mutta se ei vielä haittaa. Murskaimen edessä on törmäyssuoja, jos isoja kiviä tai kantoja tulee vastaan. Vetotraktorina Laurila on käyttänyt 120 hv traktoria, jonka teho ja myös paino riittävät. Vaikka murskain on käännetty aivan traktorin sivulle, kallistumisen ja kaatumisen vaaraa ei ole. Ajonopeutena Laurila on pitänyt rauhallista vauhtia, varsinkin tienvarsia ajettaessa se on tarpeen. Kesantoniit-

MAATILALLA 2/2018

Maschio-sänkimurskaimet soveltuvat myös kesannon ja piennarkasvustojen murskaukseen. Malleja on useita, kuvassa Gemella 620. Lue lisää nettisivustolta www.lantmannenagro.fi.

Tekniset tiedot toja koneelle kertyi viime vuonna kymmenkunta hehtaaria ja lisäksi sillä ajettiin ojien penkkoja. – Ensimmäisen vuoden kokemusten mukaan Maschion hinta-laatusuhde on kohdallaan, sanoo Antti Laurila.

Puimaton syysrypsikasvusto hienoksi murskaksi Nostolaitesovitteinen Maschio Tigre 300 -murskain hienontaa kolmen metrin levyisen alueen traktorin perässä. Murskainta voi kuitenkin siirtää hydraulisesti sivuun 50 senttimetriä, minkä avulla se sopii myös pientareiden niittämiseen. Murskaimen terärakenne muistuttaa niittosilppuria, mutta terät ovat kuitenkin paljon järeämmät: vasara terät murskaavat kasvuston vastateriä vasten. Voima välittyy murskainkelalle neljällä hammashihnalla. Tigre 300 -malli on ollut käytössä viime kesänä Kymenlaakson Lapinjärvellä sijaitsevalla tilalla pääasiassa kesantonurmien niitossa. Siihen jouduttiin turvautumaan myös syysrapsikasvuston tuhoamisessa. Syysrapsi ei nimittäin lopettanut versomista koko syksynä. Yhdestä taimesta tuli kymmeniä sivuversoja, mutta niihin ei tullut lituja. Kasvustoa ei puitu, koska siinä ei ollut mitään puitavaa, ja saunakukka tunki läpi. Kasvusto oli ”aikamoista takkua” ja tyvestä rapsi oli reilusti sormenvahvuista.

MAATILALLA 2/2018

Maschio Giraffa 210 SE Tigre 300 Työleveys, m 2,1 3,0 Kuljetusleveys, m 2,5 3,2 Paino, kg 620 915 Terien lukumäärä 22 24 Tehontarve, hv 70–80 80–100 Työkorkeuden säätö Telarulla Kääntyvät pyörät Ulottuvuus tr. keskilinjasta, m 3,2 – Sivusiirto, cm – 50 Voimanottoakseli vakio vakio Leikkuukorkeuden säätö, mm 10, 35, 65, 95 28, 55, 80

Vetokoneena oli 100 hevosvoiman traktori ja ajonopeus oli noin kuusi kilometriä tunnissa Maschio murskasi kasvuston hyvin hienoksi. Murskauksen jälkeen rapsipelto kynnettiin, koska tilan perusmuokkaukset tehdään kyntämällä. – Ilman murskausta kasvuston kyntö olisi ollut toivoton urakka. Kasvusto meni kuitenkin niin hienoksi, että sen muokkaaminen myös lautasmuokkaimella olisi sujunut hyvin, kertoi viljelijä. Kone on hankittu viljatilan omaan käyttöön, urakointiin sen kanssa ei ole tarkoitus lähteä.

KONEET Multivan 6-metrinen kylvökone on hulppea peli: säiliötilavuus yhteensä kahdeksan kuutiota, vannaspainot suurimmillaan 250 kiloa ja jokaisella vantaalla on oma hydraulinen painotus.

KOVAN MAAN

KYLVÖKONE Multivan 6-metrinen Forte FX 600 -kylvökone on järeä peli kovan savimaan suorakylvöön, mutta se soveltuu yhtä hyvin perinteisesti muokatulle pellolle. TEKSTI Erkki Holma KUVAT Dometal

oimaalla toimiva Dometal hankki VM-kylvökoneen tuoteoikeudet muutama vuosi sitten ja lähti kehittämään siitä omaa kylvökonemallistoa. Uusin kylvökonemalli on 6-metrinen pneumaattinen kylvökone, joka ensiesiteltiin marraskuussa Agritechnicassa Hannoverissa. Vanhaan VM-koneeseen verrattuna uutuudessa on paljon teknisiä muutoksia ja itse asiassa koneen takapää on täysin uutta. Erityistä painoarvoa on pantu sille, että kylvökone soveltuu kaikkeen kylvöön: jäykän saven suorakylvöön ja kynnetyn multamaan kylvöön. Koneen säiliöt ovat isot. Niiden yhteistilavuus on kahdeksan kuutiota eli niihin mahtuu yhtä paljon ta-

varaa kuin vanhaan peräkärryyn ja yhdellä täytöllä saa viljaa kylvettyä jopa 10 ha. Kone on kuitenkin tehty niin järeäksi, että sillä on lupa ajaa tiellä säiliöt täynnä. Turvallisuuden varmistamiseksi kylvökoneessa on jarrut. Kone painaa säiliöt täynnä 16 tonnia. Säiliössä on säädettävä, alapäästään saranoitu väliseinä, kulkutasot helpottamassa säiliöön menoa ja verkot pohjalla. Kummassakin säiliössä on säiliövahti. Säiliöihin on saatavana myös kameranäyttö. Ohjaamossa olevaan näyttöruutuun voidaan liittää kaksi kameraa. Koneessa on oma syöttölaite siemenelle ja lannoitteelle ja kummallekin oma puhaltimensa. Ilmamäärä riittää siirtämään suuretkin siemen- tai lannoitemäärät jakajien kautta vantaille. Tästä on hyötyä, koska Suo-

MAATILALLA 2/2018

oleva taipuisa vannasviiksi painaa siemenen vaon pohjaan maakosketukseen estäen samalla siemeniä nousemasta vannaskiekon pyörimisliikkeen mukana pintaan. Vaikka siemen ja lannoite menevät samaan vantaaseen, ne eivät joudu juurikaan kosketuksiin toistensa kanssa, eikä lannoitteen aiheuttamaa polttovioitusvaaraa ole.

Ohjaamon näyttöruudusta ohjataan kylvökoneen toimintoja. Siemen- ja lannoitemäärää voi muuttaa myös ajon aikana. Kone on ISOBUS-yhteensopiva eli jos traktorikin on, näyttönä ja ohjaimena voi käyttää traktorin omaa näyttöä.

Koneessa ei ole erikseen lannoite- ja kylvövantaita. Vierekkäisillä kaksoiskiekkovantailla on pituussuunnassa 22 senttimetrin porrastus, ja jokaisella vantaalla on oma hydraulinen painotussylinteri.

messa käytetään poikkeuksellisen suuria siemenmääriä johtuen lyhyestä kasvukaudesta ja siitä aiheutuvasta vähäisestä versomisesta. Syöttölaitteessa on rihlasyöttö, ja rihlaa siirtämällä tehdään karkea säätö joko piensiemenille tai viljalle. Varsinainen kylvömäärän säätö tapahtuu syöttölaitetta pyörittävän sähkömoottorin nopeutta muuttamalla.

2 x syöttölaitteet, yhdet vantaat Puhallusputkessa on syöttölaitteen alla supistus, injektori, joka aiheuttaa putkeen alipaineen, joka imee siemenen ja lannoitteen syöttölaitteelta. Siemenet ja lannoitteet nousevat ilmavirran mukana koneen yläosassa oleville jakajille. Puhallusputket ovat ruostumatonta terästä. Jakajan huippu on kartio, joka jakaa tavaran tasaisesti jakajan ympärille kiinnitettyihin siemen- ja lannoiteputkiin. Jakajilta siemen ja lannoite menevät omia putkia myöten vantaille. Koneessa ei ole erikseen lannoite- ja kylvövantaita. Yksillä vantailla vetovastus on pienempi ja läpäisevyys keveillä mailla parempi. Läpäisevyyttä parantaa myös se, että vantaat eivät ole samalla linjalla. Lannoite puhalletaan kaksoiskiekkovantaan keskipisteen etupuolelle ja siemen takapuolelle. Siemen saatetaan pitkällä vannasputkella alas. Kiekkojen välissä

MAATILALLA 2/2018

Vannaspaino jopa 250 kiloa Työsyvyys säädetään 0,5 senttimetrin välein kunkin vantaan takana olevan kumipäällysteisen sulkupyörän avulla. Pyörän reunat ovat reunoiltaan teräskudosvahvisteiset, mutta keskeltä se on ontto ja joustava. Pyörä sulkee kylvövaon ja painaa siemenen vaon pohjaan. Jokaisella vantaalla on oma hydraulinen painotus ja sitä voi muuttaa myös kylvön aikana. Suurin vantaan painotus on 250 kiloa, joka riittää jäykänkin savi‑ maan suorakylvöön. Vantaiden painotussylintereillä on paineakut, jotka antavat joustovaraa esimerkiksi kiveen ajettaessa. Kun koneessa on mahdollista käyttää poikkeuksellisen suuria vannaspainoja, vantaiden rakenne on myös poikkeuksellisen järeä: isot laakerit ja isot akselit. Huoltamista helpottaa se, että vantaissa ei ole yhtään rasvanippaa. Tukkotunnistin suositeltava Ajouralaitteet ovat kylvökoneessa tietenkin vakiovaruste. Ne saadaan toimimaan joko symmetrisesti, jolloin ne tekevät ajouraa keskikohdan molemmin puolin, tai ne voidaan asentaa myös epäsymmetrisesti, jolloin ajoura syntyy kylvöleveyden toiseen reunaan ja ajourapari kahdella rinnakkaisella ajokerralla. Tämän ansiosta koneella saadaan paljon enemmän ajoura leveyksiä. Esimerkiksi 20-metrinen ruisku soveltuu edelleen käytettäväksi, vaikka kylvökoneen työleveys onkin muuttunut neljästä metristä kuuteen. Jokaiseen vannasputkeen on lisävarusteena saatavissa tukkeutumistunnistin. Se havaitsee tukkeutumisen ja siitä menee tieto ohjaamossa olevaan tukkeutumisvahdin omaan näyttöruutuun. Siitä näkee, mikä siemen- tai lannoitevantaista on tukossa. Tämä on pneumaattisessa kylvökoneessa hyvin suositeltava varuste, koska tukkeutumista on hyvin vaikea havaita. Tukkovahdin lisähinta on noin 8 000 euroa. Koneen ohjehinta perusvarustein on 118 900 €, alv 0. Lisävarusteina koneeseen on saatavana myös etulata, olkihara ja piensiemenkylvölaite. Kiertokoe sähköisesti Kiertokokeen tekeminen on hyvin yksinkertaista: painetaan nappia, jolloin sähköllä pyörivä syöttölaite lähtee käymään ja sen syöttämä määrä punnitaan ja kilomäärä syötetään näyttöruutuun. Koneen automatiikka huolehtii lopusta. Ajonopeuden mittaamista varten koneessa on maatutka. Mitä suurempi on ajonopeus, sitä nopeammin sähkömoottori pyörittää syöttölaitetta. Vetotraktorissa pitää olla kolme kaksitoimista hydrauliikan ulosottoa. Puhaltimet toimivat traktorin hydrauliikalla ja siinä tarvitaan paineeton paluu. Sähkö otetaan suoraan akulta. Tupakansytyttimen virtamäärät eivät riitä pyörittämään syöttölaitteita. Vetotehon tarve on yli 200 hv. Valmistaja järjestää käyttäjäkoulutuksen pneumaattisen kylvökoneen ostajalle joko ostajan pihalla tai pellolla.

KARJATILAN TARVIKKEET

OIKEAT juomalaitteet

TILALLESI Puhdas ja riittävä vedensaanti on edellytys terveille ja tuottaville naudoille. Muistilista

TEKSTI Elli Nummi KUVAT Suevia Haiges

uomen eläinsuojelulaissa on tarkkaan säädetty ohjeet koskien nautojen juomapaikkoja, mutta perusedellytys on, että eläimillä on koko ajan puhdasta vettä vapaasti saatavilla. Vesi on tärkeä osa naudan terveyttä sekä kestävää tuotosta. Nauta juo mielellään useamman kerran päivässä ja monta litraa kerrallaan. Keskimäärin nauta juo sata litraa vettä päivässä, korkeatuottoinen lypsylehmä jopa 150 litraa. Veden puute tai huono laatu saattavat pahimmillaan johtaa sairastumiseen, tuotoksen ja kasvun heikentymisen ohella. Lainsäädäntö on suurin tekijä juomalaitteen valinnassa, mutta tärkeintä on löytää juuri omalle karjalleen sopivat ratkaisut. Lantmännen Agro edustaa saksalaisen Suevia Haigesin juomalaitteita. Suevian tavoitteena on, että jokaisella eläimellä on mahdollisuus riittävään vedensaantiin ja taata ideaali ja taloudellinen tapa juottaa eläimesi. Juomalaitteiden muotoilussa ja materiaaleissa on otettu huomioon eläinten hyvinvointi sekä käyttäytyminen. Eri-ikäisten eläinten tarpeet on pyritty täyttämään suunnittelussa, jotta veden virtaus on oikeanlainen, ja nauta pystyy juomaan luonnollisen tapansa mukaan eli upottamaan turpansa kokonaan veteen. Veden puhtaus on tärkeä tekijä ja siihen panostetaan juomalaitteiden puhdistusratkaisuilla.

Juomalaite käytön mukaan Juomalaitetta valitessa tulee ensimmäisenä ottaa huomioon eläimen tarpeet sekä tilan

• Huolehdi juomalaitteiden puhtaudesta päivittäin. • Varmista juomalaitteiden ympäristön turvallisuus. • Sijoita juomalaitteet tilaan optimaalisesti. • Asenna juomalaitteet ohjeiden mukaisesti.

vaatimukset. Vasikka tarvitsee kupin, jolla opetella juomaan, kun taas lypsävän naudan tarve on saada raikasta vettä koko ajan vapaasti. Tilojen asettamat vaatimukset koskevat usein juomalaitteen kokoa sekä asennusmahdollisuuksia. Parsinavetassa juomakupit ovat tärkeässä osassa, kun taas pihattonavetoissa löytyy enemmän valinnanvapautta. Vedensaanti pitää turvata kaikissa olosuhteissa myös talvella, lämmitettävissä kupeissa on tuotteita valittaessa ja asennettaessa otettava huomioon myös hoitaja- ja eläinturvallisuus. Laidunnuskauden lähestyessä huomio kiinnittyy nautojen vedentarpeen kasvuun. Laitumella tulee olla vettä vapaasti tarjolla jatkuvasti. Laidunallasvalikoimassamme ovat alJuomakuppi taat 80 litrasta 600 litraan saakka. Erilaisten veSuevia 130P sisäiliöratkaisujen avulla pystytään varmistamaan vedensaanti myös laidunalueilla, joilla vedensaanti olisi muuten mahdotonta. Lantmännen Agron valikoimasta löytyy kaikille tiloille sopivat juomalaitteet eläinlajista riippumatta. Nautatuotteiden lisäksi valikoima kattaa juomalaitteet niin 150 cm leveä hevosille, lampaille, vuohille kuin sioillekin. kipattava juoma-allas Juomalaitteille löytyy myös varaosapalvelu. seinäkiinnityksellä Juomakuppi Suevia 1200

MAATILALLA 2/2018

Tehokeinot maittavan rehun ja murskeviljan säilöntään

Rapsirouhetta

irtotoimituksina Vaasasta ja Kalajoelta. Säilörehun ja rehuviljan valkuaistäydennykseen. Lue lisää www.lantmannenagro.fi tai nappaa oheinen qr-koodi puhelimeesi.

Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin!

Erinomaiset riippumattomat tulokset (Huom. Ilman

Josilac® classic

L väriainepussia.)

• Paras pH:n alentaja, sisältää entsyymejä • Suositellaan säilörehulle, jonka kuivaainepitoisuus on 25-40% 501069065

• pH:n alennus ja jälkilämpenemisen ehkäisy • Kuiva-ainesuositus on 30-45% 500971460

Josilac® ferm

Josilac grass ®

• Taloudellinen vaihtoehto - jopa 50 tn rehua • Suositellaan säilörehulle, jonka kuiva-ainepitoisuus on 25-40% 501490568

Josilac® extra

Josilac® combi

Irtoliuosta toimitetaan myös kesällä täydennystäyttönä.

• Jälkilämpenemisen ehkäisyyn • Soveltuu auman/siilon pintaosiin, maissisäilörehulle, säilöheinälle ja säilörehun raaka-aineille, joiden kuivaainepitoisuus 30-60% 501490569

• Jälkilämpenemisen ehkäisyyn • Kuiva-ainesuositus 30-65% 501917486

• Ei pH:n alennustehoa vähentäviä aineita • Muurahaishappoa 77,4%, propionihappoa 3% • Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn

Nuolukivet, 10 kg Eläin syö minkä tarvitsee - Ei keinotekoisia makuaineita, jotka voisivat lisätä syöntiä yli tarpeen. KNZ-kivet varmistavat suolan ja kivennäisaineiden saannin.

KNZ® Junior

• Vitamiini- ja hivenainekoostumus on kehitetty vastaamaan nuoren kasvavan eläimen tarvetta sekä tukemaan eläimen kasvupotentiaalin saavuttamista. • Sisältää mm. magnesiumia, kuparia, rautaa, seleeniä ja ADE-vitamiineja. • Naudoille, vuohille ja hevosille.

Huhtitoukokuussa

10,95 Svh.13,60

• Hedelmällisyyden tukemiseen ja riittävän seleenin saannin varmistamiseen. Osa seleenistä orgaanisessa muodossa, mikä parantaa seleenin imeytymistä. Naudoille, vuohille, hevosille, riistalle ja lampaille.

9,95 Svh.11,20

500837551

KNZ Lammas ®

• Lampaille tarkoitettu nuolukivi, joka sisältää tärkeitä hivenaineita edistäen kilpirauhasen toimintaa, ruoansulatusta ja luuston kehitystä. Ei sisällä kuparia. 500728311

Josera ja KNZ -tuotteet ovat GMO-vapaita. L

6,95 Svh.7,95

(Hinnat sis. alv)

= Voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti.

www.lantmannenagro.fi

• Maittava nuolukivi vadissa. Sisältää laadukkaita mineraaleja ja hivenaineita mm. sinkkiä ja seleeniä. • Naudoille, hevosille, vuohille, lampaille ja riistalle. 501101874, (Lavalla 42 kpl)

500837399

KNZ® Fertility

Nuolukivivati Universal,15 kg

24,00

Nuolukivisanko Plus, 25 kg • Nuolukivi kätevässä sangossa. • Sisältää runsaasti A- ja D-vitamiinia sekä hivenaineita. • Naudoille jahevosille. Ei sovellu lampaille. 501101869, (Lavalla 30 kpl)

34,50

Nuolukivisanko Mg Plus, 25 kg • Sisältää runsaasti magnesiumia ja vitamiineja. • Seleeniä 30 mg/kg. Maittava ja hyvin säänkestävä. • Naudoille ja hevosille. 501118603, (Lavalla 30 kpl)

32,50

Josera Plus ja Mg Plus sisältävät 30 mg/kg seleeniä, josta puolet on pötsisuojattua. • Pötsisuojatun seleenin imeytyvyys on jopa 90 %, kun suojaamattoman epäorgaanisen seleenin imeytyminen vaihtelee 10-50 % välillä.

KOTIMAISET KONEVALMISTAJAT

Tuottavuutta ja kustannussäästöjä Murskalla Eletään syksyä 1969. Aimo ja Gunnar Korte kuivaavat viljaa karjatilallaan, kun kuivuri särkyy pahoin. Veljekset ovat kuulleet, että viljaa voi säilöä myös litistämällä ja hapolla. He punnitsevat hetken korjataanko vanha kuivuri vai yritetäänkö tehdä mylly, jolla säilöä vilja märkänä murskaamalla. TEKSTI ja KUVAT Tuomas Rytky

eljekset päättävät ottaa riskin ja kokeilla myllyn valmistamista. Homma onnistuu niin hyvin, että myllyjä päätetään valmistaa myyntiin saakka. Syntyy yritys, joka tuo markkinoille Raju-valssimyllyt. Nyt, vajaat viisikymmentä vuotta myöhemmin Aimo Kortteen konepajalla työskentelee 40 henkilöä, ja markkinointipäällikkö TEEMU AHO kuvailee yrityksen asemaa varsin vakuuttavasti: – Maailmanlaajuisesti olemme yksi vahvimmista, ellemme vahvin, karjataloudelle myllyjä valmistavista yrityksistä. Aimo Kortteen konepajan myllyjen tuotemerkki on Murska. Niiden lisäksi yritys valmistaa esimerkiksi rehun siirtämiseen tarkoitettuja spiraalikuljetinratkaisuita ja Raju-levikevanteita. Omien tuotteiden ohessa ylivieskalaisessa tehtaassa tehdään alihankintana esimerkiksi laserleikkausta, kanttausta ja koneistusta. Mutta puhutaan nyt Murska-myllyistä, sillä niistä yritys ensisijaisesti tunnetaan ja niitä yritys vie myös maailmalle. Esimerkiksi Venäjälle, Englantiin, Ranskaan, Ruotsiin ja Tanskaan. Viennin osuus kokonaismyynnistä on tyypillisenä vuonna 65 prosenttia.

Jatkuva tuotekehitys auttaa kilpailussa Olisiko Teemu Aholla perustelua sille, että Murskaa voi kutsua maailman johtavaksi karjatalouden myllyjen valmistajaksi? – Kokonaiskuva syntyy, kun vertaa toimintaamme kilpailijoihin globaalisti, Aho sanoo. Hän myös kertoo, että yrityksen tuotteita kopioidaan jossakin määrin. Kopiointia vastaan konepaja taistelee luonnollisesti patenteilla. Patenttejakin tärkeämmäksi keinoksi

kopioinnilta suojautumisessa Aho mainitsee kuitenkin tuotteiden jatkuvan kehittämisen. Murska-myllyt pyrkivät olemaan aina kehitysaskeleen kilpailijoitaan edellä. Aho kiittelee yrityksen sijaintia Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa. Ympärillä on paljon sekä maito- että lihakarjatiloja, jotka käyttävät Murska-myllyjä ja antavat tehtaalle paitsi suoraa palautetta myös kehitysideoita. Toki ideoita kuunnellaan kaikilla markkina-alueilla ja parhaat ajatukset leviävätkin Ahon mukaan hiljalleen kaikkiin maihin, joissa myllyjä käytetään. Paras esimerkki asiakkaiden kuuntelemisesta on Aimo Kortteen konepajan uusin kokonainen tuoteperhe eli W-Max-myllyt. – Varsinkin urakoitsijoilta tuli viestiä, että osalla tiloista viljan puintikosteus oli päässyt niinkin alas kuin kahteenkymmeneen prosenttiin. Siinä vaiheessa muun muassa kauran kuori on hyvin sitkeä. Mylly pitää säätää todella tiukaksi, jotta sellaisen viljan litistäminen onnistuu. Se puolestaan pudottaa myllyn kapasiteettia rajusti ja nopeuttaa koneen kulumista, Teemu Aho kertoo. Kortteella lähdettiin etsimään ongelmaa ratkaisua puhtaalta pöydältä. Syntyi hiertävään tekniikkaan perustuva W-Max-sarja, joka rikkoo kosteudeltaan parikymmenprosenttisenkin kauran tehokkaasti. Malliston järein, W-Max 20 C, murskaa jopa 40 tonnia viljaa tunnissa. Eikä raaka-aineen tarvitse olla välttämättä viljaa. Esimerkiksi herne ja härkäpapu kelpaavat myös.

Asiakkaan liiketoiminta ymmärrettävä Aimo Kortteen konepaja erottuu kilpailijoistaan Teemu Ahon mukaan myös sillä, että myllyt sopivat puintikosteille ”uusille kasveille”.

MAATILALLA 2/2018

Markkinointipäällikkö Teemu Aho laskeskelee, että markkinoilla on Murskamyllyjen neljäs sukupolvi.

3 x Aimo Kortteen konepaja • Ensimmäinen tuote: Raju-valssimylly • Kaikkien aikojen menekkituote: Murska 700 HD • Tästä olemme erityisen ylpeitä juuri nyt: W-Max-mallisto, josta asiakkaat ovat tykänneet todella paljon.

– Me haluamme ymmärtää asiakkaan liiketoiminnan niin hyvin, että pystymme tarjoamaan ratkaisuja, joilla asiakkaalle syntyy aidosti kustannussäästöjä, Aho sanoo. Yksi esimerkki tästä ymmärryksestä on, että tuotteita on muutettu soveltumaan vahvaa tulemista tekeville palkokasveille. Menetelmänä murskesäilöntä tarjoaa kustannustehokkuutta jo itsessään: kuivauskustannuksia ei synny, rehua tarvitsee siirrellä vähemmän ja puimaan päästään aikaisemmin, jolloin ravintoarvot ovat paremmat kuin myöhemmin syksyllä. Kun AIMO ja GUNNAR KORTE hitsasivat 60-luvun lopulla ensimmäistä valssimyllyään kokoon, kukaan ei puhunut aperuokinnasta. Vuosikymmeniä myöhemmin se on kuitenkin yksi Aimo Kortteen konepajan menestyksen perusteista, sillä litistevilja sopii hyvin appeen osaksi.

MAATILALLA 2/2018

– Murskattu vilja tarttuu hyvin appeeseen, on maistuvaa ja sekoittuu hyvin nurmen kanssa, Teemu Aho selittää. Kortteen veljesten ottama riski on siis kantanut pian puoli vuosisataa. Yrityksen historian yksi kovimmista paikoista koettiin viime keväänä, kun perustaja ja toimitusjohtaja Aimo Korte menehtyi auto-onnettomuudessa Venäjällä. – Murska jatkaa kuitenkin Aimon avaamalla ladulla ja nykyään yrityksen toimitusjohtajana toimii Aimon tytär TERHI KORTE.

Murska-myllyistä lähtee tyypillisenä vuotena vientiin 80 prosenttia. Erik Kääntä viimeistelee Tanskaan lähteviä koneita.

HEVOSTILALLA

TOIMIVA MANEESI

VASTAA RATSASTUSYRITTÄJÄN TOIVEISIIN Puolimatkan tallin ratsastajat ja hevoset harjoittelevat nyt avarassa ja valoisassa tilassa. Syöksyvirtauksen kouriin joutunut hanke päätyi maaliin onnistuneissa tunnelmissa. TEKSTI ja KUVAT Vesa Vainio

UULIA KARILO taluttaa Pinkin tottuneesti Puolimatkan tallin punaiseen Pomo-maneesiin, jonne kirkas talvipäivä luo sopivasti valoa. Niin ohjaaja kuin hevonen vaikuttavat tyytyväisiltä, kun odotettu rakennus on vihdoin yrittäjän ja innokkaan harrastajajoukon käytössä. – Pitkä juoksu päätyi onnistuneesti maaliin. Tästä tuli kaikin puolin toimiva maneesi, joka vastaa haluttua. Vielä pidempihän tämä tosin olisi voinut olla. Pituudella Karilo viittaa toteutumattomaan toiveeseensa, jossa pidempi maneesi olisi tarjonnut mahdollisuuden tuplata pienryhmätunnit. Tuon haaveen kumosi kuitenkin maneesin rakennuspaikka, joka vaihtui alun perin ajatellusta vanhasta ratsastuskentästä. Maaperätutkimus eväsi tuon suunnitelman ja johti uuden paikan etsintään. Se löytyi asuinrakennuksen vierestä, missä maneesin koko on kuitenkin tarkkaan rajattu.

– Teimme siihen juuri niin ison kuin mikä siihen mahtui. Päätökset olivat osin kipeitä, mutta perustuvat faktoihin ja pystyn elämään niiden kanssa. Nyt paikalla komeilee 48,4 metriä pitkä ja 22 metriä leveä, paalujen ja 600 millimetriä leveän anturan päällä oleva Pomo-maneesi, joka otti käyttäjänsä vastaan tammikuussa 2018. Lantmännen Agro myy Pomo-tuotemerkillä myös Vieskan Elementin valmistamia puurakenteisia hevostalleja, tuotantorakennuksia, kone-ja varastohalleja, korjaamo- ja autohalleja sekä liikerakennuksia.

Kahteen kertaan pystytetty Puolimatkan tallin maneesihanke käynnistyi vuoden 2016 alussa alalle harvinaisella joukkorahoituksella. Useasta tarjolla olleesta rakennusvaihtoehdosta Karilo päätyi Pomoon. – Puu akustisena ja lämpimänä materiaalina miellyttää. Pomon tarjoama pystytys, toimiva kokonaispalvelu

MAATILALLA 2/2018

ja tiukkaan budjettiin istuva hinta vaikuttivat ratkaisevasti päätökseeni. Pystytyspalvelulle olikin toden totta käyttöä, kun luonto puuttui peliin karulla tavalla. Elokuussa 2017 seinäelementit olivat pystyssä ja katto koottuna vieressä nostamista varten, kun työmaan läpi pyyhkäisi voimakas syöksyvirtaus. Karilo itse oli tuolla hetkellä kurssilla Kotkassa. – Ensimmäinen ajatukseni oli kauhunsekainen, mitä jos kattokin olisi ehditty nostaa. Lopputuloksena oli, että pystytys piti aloittaa alusta uusilla seinäelementeillä. Karilo kiittelee Vieskan Elementin ripeää toimintaa tilanteessa. Tuhojen purkamiseen kului viikko, ja kun tehtaalta löytyi valmiina uusia elementtejä, pääsi työ jatkumaan viivytyksettä. Myös vakuutusasiat hoituivat toimittajan toimesta asianmukaisesti. Myyntipäällikkö JYRKI JUTILA Vieskan Elementiltä kertoo, että kun he vastaavat pystytyksestä, heillä on vakuutus, joka kattaa myös tämänkaltaiset ennalta arvaamattomat vahingot. Kun asiakas hoitaa pystytyksen, hänen tulee huolehtia itse vakuutusturvasta. Jutila suosittelee rakennusaikaista vakuuttamista ylipäänsä, sillä työmaalla toimii samaan aikaan usean eri alan tekijöitä. Karilo käytti rakentamisessa useaa eri urakoitsijaa. Sisäpuoliset työt, kuten laidan rakentamisen ja hiekkapohjan tekemisen, he hoitivat pitkälti oman perheen voimin.

Säätämistä ja sovittelemista Pomo-maneesin yläosassa kiertävä valokateikkuna tuo Karilon mukaan yllättävän hyvin päivänvaloa tilaan. Pimeään käyttöaikaan valoisuudesta vastaavat viiteen riviin sijoitetut 35 kappaletta 84 watin LED-loiste valaisinta, jotka takaavat riittävän ja vaaditun valaistusmäärän tilaan. – Pystymme säätämään valojen käyttöä pitämällä niitä päällä useassa eri ryhmässä. Valaistustaso riittää hyvin esimerkiksi laadukkaaseen videokuvaukseen Oviaukkojen suhteen maneesi ei aseta isoja vaatimuksia. Kummankin päädyn liukuovet toimivat sekä käyttäjien että hiekkapohjan tasaamista hoitavan koneen kulkuväylinä. Pitkillä sivuilla on vielä lisäksi erilliset pienet kulkuovet. – Päätyovet toimivat myös ilmanvaihto- ja tuuletusaukkoina katolla olevien kahden ilmaluukun ja päätyjen ilmaritilöiden lisäksi. Ilmanvaihto, valaistus, laitarakenteet ja yleensä paloturvallisuus aiheuttivat paljon selvitystyötä, lupakäytäntöjä ja tarkistuksia matkan varrella. Karilo huomasi, että ne veivät aikaa ja siirsivät käyttöönottoa. – Monta tarpeellista asiaa pitää hoitaa, varmistaa ja osin odottaa, mikä näkyy aikataulussa. Ohjausta optimaalisen asentoon Karilo on pitänyt ratsastustunteja jo 20 vuotta. Puolimatkan tallin hän perusti 10 vuotta sitten, kun perhe muutti keravalaisesta kerrostalokaksiosta maatilalle Tuusulaan. Muutaman freelancerin ja miehensä

MAATILALLA 2/2018

Maneesin kummankin päädyn liukuovet toimivat sekä käyttäjien että hiekkapohjan tasaamista hoitavan koneen kulkuväylinä.

t uella hän pyörittää ryhmätunteihin keskittynyttä ratsastusyritystä. – Olemme erikoistuneet centered riding -ohjaukseen, jossa autamme ratsastajaa löytämään optimaalisen asennon hevosen selässä ja mukautumaan hevosen liikkeisiin. Tallissa on 18 hevosta ja kuusi ponia, jotka ovat pääosin omia ja elävät enimmäkseen pihatossa. Tämä tarjoaa ratsastajalle aina virkeän hevosen alle ratsastustunnille. Puolet Tuusulan, Keravan ja Järvenpään seudulta tulevista harrastajista on lapsia, puolet aikuisia.

RUOKINTA

Kivennäisten käyttö

seosrehuruokinnassa Onnistunut seosrehuruokinta vaatii suunnittelua, rehujen analysointia ja tarkkuutta seoksen teossa. Tärkeää on myös tehdä kullekin eläinryhmälle sen tarpeita vastaava seos, kivennäisruokintaa unohtamatta. TEKSTI Marjo Toivonen

eosrehuruokinta on yhä edelleen yleistyvä ruokintamuoto lypsy- ja lihakarjatiloilla. Sen perusta on hyvälaatuinen karkearehu, jota täydennetään kotoisilla sekä teollisilla väki rehuilla. Lisäksi voidaan käyttää teollisuuden sivutuotteita. Kivennäisvalmisteilla varmistetaan eläimen välttämättömien kivennäis- ja hivenaineiden sekä vitamiinien riittävä saanti. Kasvavan nuoren naudan, kovassa tuotoshuipussaan olevan lypsylehmän sekä umpilehmän kivennäisainetarpeet ovat erilaiset. Seokseen käytettävien kotoisten rehujen kivennäis

analyysien teettäminen on tärkeää ruokinnansuunnittelua varten, jotta voidaan valita oikea kivennäinen sekä sopiva käyttömäärä. Liian niukka kivennäisten saanti saattaa aiheuttaa eläimen sairastumisen tai puutostilan sekä vaikuttaa kasvuun ja tuotokseen. Toisaalta myös liiallinen kivennäisten syöttäminen voi olla eläimen terveydelle sekä ympäristölle haitallista eikä se ole taloudellisesti järkevää. Seosrehutiloilla kivennäisruokinta voidaan toteuttaa eri tavoin. Kivennäiset voidaan jakaa joko osittain tai kokonaan seosrehun seassa tai niitä voidaan tarjota erikseen esimerkiksi automaateista, nuolukivistä tai -astioista.

Apevaunut

Kestävyyttä urakointikäyttöön!

• 1-, 2- ja 3-ruuviset, 6,5-45 m3 säiliötilavuudella, langaton vaaka vakiona • JF Impuls - sekoittaa varmasti ja JF Xrange etukuljetin hydraulisella sivusiirrolla • Säiliörakenteissa ja ruuvissa käytetty erikoisterästä - parempi kulutuskestävyys! • Saatavana myös olkilietsolla - kuivitus ja rehunjako samalla vaunulla

Tehokas sekoitustulos vaihdettavalla rosterireunalla - entistä pidempi ruuvin käyttöikä.

JF FCT 1360 tarkuussilppuri • • • •

Vielä erä tulevalle kaudelle!

Hydraulisesti taitettava puhallustorvi Leveä 3 m noukinyksikkö JF UpperCut – tehokas silppuaminen Myös 1460 - tehomalli metallinilmaisimella

Muck Master 1045 kuivalannan levitysvaunu • 10 m3 max. tilavuus, kuumasinkitty lava/runko • Sis. nivelakseli, hydr. annosteluportti ja 620/75R26 -renkaat

33.140,-

B-Mix 65 -potkurisekoitin • Tehokas ruuvimallinen sekoitinpotkuri leikkaavalla vastaterällä • Pituus 6,5 m, n. 4 m syvään altaaseen • Keskitetty voitelu laakereille, sinkitty kotelorunko

7.020,-

Hinnat (alv 0%) ovat voimassa 31.4.2018 asti. Raj.erä. Mahd. toim.kulut eivät sis. hintoihin. Kuvissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

www.lantmannenagro.fi

Lantmännen Effekt -kivennäisten koostumus

Kalsium Fosfori Magnesium Natrium A-vitamiini D3-vitamiini E-vitamiini Seleeni g/kg g/kg g/kg g/kg ky/kg ky/kg mg/kg mg/kg

Mjölka Sund

144

250 000

80 000

6500

Intensiv Sund

158

127

250 000

80 000

6500

Kalva

150

320 000

120 000

20 000

Seosrehuun sopiva olomuoto Seosrehun seassa tarjottavan kivennäisen on oltava koostumukseltaan sopivan hienojakoista ja juoksevaa, jotta se sekoittuu tasaisesti seokseen. Usein seosrehuun valitaan jauheinen tai rakeinen kivennäinen. Seos rehuun tarkoitetut kivennäiset ovat koostumukseltaan tiiviitä, sillä makuaineita ei tarvita. Kivennäisaineita on korkeat pitoisuudet, jolloin käyttömäärät ovat pieniä. Lantmännen Agron tuotevalikoimasta löytyy kiven näiset seosrehuruokkijan tarpeisiin. Kivennäisiä on saa tavilla säkkitavarana, suursäkeissä, irtotoimituksina sekä nuolukivinä ja -vateina. Suuri osa kivennäisistä on myös luonnonmukaiseen tuotantoon hyväksyttyjä. Lantmännenin Effekt-kivennäisistä löytyy kolme seosrehuruokintaan sopivaa tuotetta. Tuotteet sisältävät perinteisiä kivennäisiä vähemmän kalsiumia, jolloin kal sium voidaan tarjota eläimille tarpeen mukaan erikseen. Mjölka on tarkoitettu lypsy- ja emolehmille. Korkea tuottoisille lypsylehmille ja kasvaville naudoille sopiva tuote on Intensiv. Effekt-sarjan kivennäiset sisältävät run

Rapsista valkuaista Viljan rinnalle valkuaistäydennykseksi seosrehuun sopii esimerkiksi rapsirouhe. Lantmännen Agron kautta on saatavilla rapsirouhetta irtotoimituksina Kalajoelta ja Vaasasta – kysy lisää Lantmännen Agro kaupastasi!

saasti E-vitamiinia. Erityisen suuri E-vitamiinipitoisuus on Kalva-tunnutuskivennäisessä. E-vitamiini on tärkeä muun muassa eläimen puolustusjärjestelmän kannalta ja sen riittävästä saannista tulee huolehtia erityisesti, jos käy tössä on tuoresäilötty murskevilja. Effekt-kivennäisiä voi daan käyttää myös luonnonmukaisessa tuotannossa*. Lisätietoja nettisivuilta: www.lantmannenagro.fi > Tuotteet >Rehut ja säilontäaineet *Voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa asetusten (EY) No 834/2007 ja (EY) No 889/2008 mukaisesti.

Paineilmakäyttöiset työkalut meiltä. Paineilma mutterinväännin 1” • 8 bar - max. 10 bar., paino 13,5 kg. • Suurin vääntömom. 2500 Nm. 501088755

249,69,90

Paineilma hylsysarja 1”

Paineilmakäyttöinen rasvauslaite • • • • • •

Sopii 20 – 60 kg astialle. Välikansi kumireunuksella. Max. tuotto 800 g/min. Max. nestepaine 400 bar. Työpaine 5 - 8 bar. Imuputken pituus 74 cm, Ø 32 mm.

501756613

• 21, 22, 24, 27, 32, 33, 38 ja 41 mm.

Bondioli Global pulttikytkin + vapaakytkinakseli • Pituus 86 cm, koko 7, 2500 Nm • mm. perävaunut, lumilingot, jyrsimet, hakkurit ja turvekoneet. 501223975

459,-

501088757

Öljynsiirtokärry pumpulla • 200 litran tynnyreille • Pneumaattinen pumppu, digitaalinen täyttöpistooli • Soveltuu hydrauliikka- ja moottoriöljylle • Käyttöpaine 5 - 8 bar • Imuputki 940 mm, pikaliitin 1/4", kierre 1/2" BSP

Kannettava kompressori 12 V • Imutuotto 72 l/min., max. paine 10 bar. • Virrankulutus 30 A. Virtajohto latauspuristimilla 2,4 m. • Ilmaletku n. 5 m, kantolaukulla. 501576754

119,-

501756614

599,-

Renkaanvaihtovaunu 1,2 tn • Nostoalue 0 - 760 mm • Korkeus säädettävä • 130x103x32 cm, paino 118 kg 500888476

Hinnat (sis. alv 24%) ovat voimassa 30.4.2018 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

www.lantmannenagro.fi

729,-

Varaosien kevätkampanja Liukulaakeri 501943558

Multiva TerraSuper 12x65 S-piikki 500719894

79,-

40,-

S-piikki Terraflex 10 x 45 500764480

S-piikki Terraflex 45,11 x 45 500764491 S-piikin kärki 232 mm, 8 mm TerraFlex 6,Ilman kiinnitystarvikkeita

• 16 kpl + hitsaus-tulkki • 500 -lk kulutusterästä 501955099

ELHO Teräsarja, 10 kpl terä 569010 + pultit ja mutterit

• Vesakkomurskaimiin: Pro 420&460, TPM 520&200, Pro 210

Multiva/VM Vetojousi perinteiselle vantaalle

27,-

Multiva/VM Vannaspainatuksen säätöruuvi 95231505

26,-

501943607

501943442

7,70

Peittopyörän jousi

36,00

Vetojousi kylkipyörävannas

38,00

Siemenputki BUCO 10039 ND 501943476 Rengas 350x90 LSXM FARMFLEX

33,00

Vasen: 501943457, Oikea: 501943460

501943459

501943462

Säätöruuvi 95231504 501943461 Säätöruuvi 95231202 501943449

27,28,-

Vannaspainatuksen säätöruuvit: 95231202, M14 L=200 • 95231504, M14 L=320 95231505, M14 L=120

501943752

ELHO Scorpio 550 sullojapiikkien korjauspalat

Laakerisuojus, vannas

4,00

199,00

• Ponnekumi peittopyörä. 501943664

Vasarateräsarja, 10 kpl • Terä 14 sekä pultit ja mutterit

190,200,-

Roottorisarja GIRAFFA 210 SE

501941680

179,-

• Täydellinen roottori • 22 kpl vasarateriä • Sis. laakerit ja stefat 501915805

2.740,-

Hardi Peltoapupaketti kampanja

501960066

ELHO Tornado vesakkomurskaimen ketju 13 mm • 22 lenkkinen 500874240

39,-

• Vahinkojen varalle ja keskeytysten välttämiseksi • Kulkee hytissä kätevästi mukana

NK-mallit 500950015 Master / Ranger 500950016 Navigator / Commander 500950017 Commander i 500950018

Hinnat (sis. alv 24%), toimituskulut eivät sisälly hintoihin. Kampanjatuotteita rajoitetut erät.

www.lantmannenagro.fi

124,273,465,806,-

Hardi kasvinsuojeluruiskun pumpun korjaussarjat Esim. 1300/1302 281,50