Maatilalla 1/2018

Lantmännen Agron asiakaslehti • 1/ 2018

Hevosen ruokinnan lähtökohdat s. 30

Turvallisuutta työkonekameralla s. 36

Auringosta edullista energiaa s. 12

Viljelyohjelmien ohjeilla

Satojen kilojen sadonlisäyksiä

Sängen voittajat

Forte S ja Forte XT Kylvölannoitin

Tarkka kylvösyvyys ja vahva orastuminen • Nerokkaan vannasrakenteen ansiosta kylvösyvyys säilyy epätasaisillakin pelloilla haluttuna - vahva orastuminen • Helppo ja tarkka vantaiden hydraulinen painatus • Onnistunut kylvö kaikissa olosuhteissa: muokatulle, minimimuokatulle, suorakylvöön

TopLine Super XL Tehoäes kaikkeen kylvömuokkaukseen Markkinoiden läpäisevin rakenne • Järeät Multiva TerraSuper piikit

Forte FX6000

DiscMaster+

Tehokasta ja tarkka kylvöä

Avara ja tukkeutumaton rakenne.

• Uusi FX -vannastekniikka - Täysin itsenäinen hydraulinen vannaspainotus, jolloin kylvösyvyys säilyy vakiona koko työleveydellä • Suuri ilmamäärä = suuri siemen- ja lannoitemäärä / ha.

• Markkinoiden suurimmat säiliöt

• Tehokas multaus: aggressiivinen lautasien muokkauskulma

Pneumaattinen kylvökone

Lautasmuokkaimet

Markkinoiden monipuolisin kylvömenetelmä

www.lantmannenagro.fi

nro 1 • tammikuu 2018

4 12 14 16 19 20

Pihatähtimö ja kylänurmikka kuriin

28

Pesuaineet lenkkinä elintarvikkeiden laatuketjussa

30

Hevosen ruokinnassa ensin kuntoon perusta

32

Edullista energiaa auringosta Graminor - Yara Onko omassa siemenessä itua?

Torju punahomeriski kauralla Murskesäilöntä pelasti sateisen syksyn lihakarjatilalla

Lannoitus on sadon kannattavin panostus

36 38

Työkonekamera tuo turvallisuutta

40 42 46 48

Huollata koneet nyt!

Traktoriin kotimaiset OFA-liukuesteketjut

Konetyön turvallisuus Kotimaiset konevalmistajat: Elho Vertailussa konehallit

VAKIOT

3 9 10 24

Pääkirjoitus Palveluksessa Jyväset Viljamarkkinat

Pääkirjoitus

Paikalliset yksityiset kauppiaat kantava voima

R

uotsalainen Lantmännen osti K-maatalous-ketjun tavarakaupan hankintayksikön Keskolta viime vuoden kesäkuussa. Saimme tilaisuuden panostaa entistäkin suuremmalla voimalla maatalouskauppaan, sillä nykyisellä omistajallamme on vahvoja näyttöjä maatalouden tuotekehitys- ja tutkimustyöstä, käytännön ja teorian yhdistämisestä sekä kansainvälisesti kehittyneistä maatalouskaupan toimintamalleista esimerkiksi vilja- ja rehukaupan alueella. Sitä tietotaitoa pystymme hyödyntämään asiakkaidemme eduksi.

Suomessa toiminta jatkuu suomalaisten kauppiasyrittäjien voimin ja avulla. Paikallinen tuttu kauppias henkilökuntineen vastaa jatkossakin asiakassuhteista, maatalouskaupan palveluista ja tarjonnasta omat paikalliset erityispiirteet ja tarpeet huomioiden. Kevään mittaan K-maatalouskyltit vaihtuvat jokaisen 42 kauppiasyrityksen 76 toimipisteessä Lantmännen Agro -kylteiksi kaikkialla Suomessa. Usealla paikkakunnalla uudistukset on jo tehty, mutta muutokset jatkuvat aina huhtikuulle saakka.

Muutokset näkyvät myös kädessäsi olevassa asiakaslehdessämme.

Yritysoston myötä Pirkka-nimen elämä voi jatkua vain Keskon lehdissä.

Tästä syystä haastoimme loppuvuodesta teidätkin uuden nimen mietintään. Saimme nimiehdotuksia yli 450. Kiitos kaikille osallistuneille!

Lehden nimeksi valikoitui Maatilalla. Sana kuvaa hyvin sitä toimintaympäristöä ja tapahtumakenttää, jossa lehtemme lukijat ja aiheet liikkuvat. Maatilalla-lehden sisältö ei muutu Maatilan Pirkasta tutuksi tulleesta sisällöstä. Lehdessä kerromme jatkossakin asiakkaidemme karja- ja viljatiloilla sekä metsätaloudessa tapahtuneista uudistuksista, muutoksista ja onnistumisista. Kerromme myös tutkimuksista ja kokeiluista, joista me jokainen voimme oppia ja saada hyödyllisiä vinkkejä. Kaikissa jutuissamme pyrimme antamaan maatalousyrittäjille hyödyllistä tietoa mielekkäässä muodossa.

Antoisia lukuhetkiä uuden Maatilallalehden parissa.

Suomessa toiminta jatkuu suomalaisten kauppiasyrittäjien voimin ja avulla.

Anu Pekkarinen Markkinointipäällikkö, Lantmännen Agro

Maatilalla on Lantmännen Agron neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti • Julkaisija Lantmännen Agro, puhelin 0207 708 800 • Päätoimittaja Anu Pekkarinen • Toimitusneuvosto Antti Korpinen, Mikko Marttila, Antti Meriläinen, Ilkka Pekkala, Anu Pekkarinen, Anssi Peltola ja Juho Urkko sekä Otavamedia OMAsta Anne Penttilä • Toimitus ja ulkoasu Otavamedia OMA, Anne Penttilä (tuottaja), Marina Ahlberg, Heli Nokkala (AD) • Kannen kuva iStockphoto • Painatus Forssa Print • ISSN 2489-7043 • Copyright lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta jätetyistä materiaaleista.

Kirjoittajien artikkeleissa esittämät mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta julkaisijayhteisön kantaa.

• Osoitteenmuutokset www.lantmannenagro.fi/asiakastiedot

MAATILALLA 1/2018

3

VILJATILALLA Kalle ja Ari Mahlamäki esittelevät Zyparin koelohkoa elokuun lopussa.

PIHATÄHTIMÖ ja kylänurmikka kuriin Pihatähtimö oli muodostumassa ongelmaksi huittislaisella tilalla, ja kylänurmikka valtasi yhä enemmän alaa suorakylvöä käyttävällä paraislaisella tilalla. Tiloilla kokeiltiin uusia rikkatorjunta-aineita, Zyparia ja Hussar Plus OD:ta ja saatiin hyviä kokemuksia.

TEKSTIT Päivi Peltovuori Dow AgroSciences, kasvinviljelyneuvoja Peter Fritzén ProAgria FHS sekä Antti Tuulos Lantmännen Agro KUVAT Päivi Peltovuori, Peter Fritzén ja Milla Välisalo

a

tila sijaitsee Huittisissa Sammun kylässä. Tilan päätuotantosuunta on siipikarjanlihantuotanto, ja tilan pelloilla viljellään vehnää, ohraa sekä kauraa reilulla 300 hehtaarilla. Tilan vehnä käytetään pääosin omien broilereiden ruokintaan.

Huittisten yrittäjät valitsivat Ari Mahlamäki Oy:n vuoden 2017 yritykseksi. Valintaperusteissa todettiin, että tilalla on tehty määrätietoista työtä monipuolisen maataloustuotannon kehittämiseksi sekä kokonaisvaltaisen kiertotalouden hyödyntämiseksi.

Kasvukausi 2017 oli Huittisissakin haasteellinen ja koelohkon Wolmar-ohra päästiin kylvämään vasta 16.5., kun kylmyys ja märkyys siirsivät kevättöiden aloitusta.

4

RI MAHLAMÄEN

Lohkolla oli tarve kokeilla jotakin uutta rikkakasvien torjuntaan, sillä pihatähtimön torjuntaan tarvittiin uutta tehoa.

– Pihatähtimön vuoksi Tooler/MCPA-seoksen rinnalle kokeiltiin Zyparia, kun MIKA MÄNNISTÖ Huittisten Lantmännen Agrosta tarjosi sitä koekäyttöön, kertoo Ari Mahlamäki.

Rikkakasviruiskutus tehtiin aikaisessa vaiheessa 11.6., kun rikkakasvit olivat pieniä. Zyparin (0,75 l/ha) kanssa ruiskutettiin seoksena tautiaine Bumper sekä YaraVita Mancozin. Osalle lohkoa ruiskutettiin vertailuksi Tooler/ MCPA-seos. Vesimääränä käytettiin 170 l/ha.

Zypar tehosi selkeästi verrannetta paremmin pihatähtimöön, joka oli jo muodostumassa ongelmaksi. Tuote oli käyttävyydeltään suurin piirtein samanlainen kuin muutkin tilan aiemmin käyttämät rikkakasviaineet.

MAATILALLA 1/2018

– Käyttäjäkokemus Zyparista oli hyvä ja nyt onkin harkinnassa Zyparin käyttö isommalle alalle seuraa­ valla kasvukaudella, summaa Mahlamäki.

Runsaiden sateiden seurauksena lohkon ohra la­ koontui ennen puintia, mutta lohkolta puitiin kuiten­ kin kaikesta huolimatta keskimäärin yli 5 300 kg/ha.

Pienannosaineita kestävän pihatähtimön torjunta Pihatähtimön torjunta pienenä eli alle viiden sentin mittaisena on erityisen tärkeää lohkoilla, joilla epäil­ lään pihatähtimön kestävän pienannosaineita. Tällai­ nen pihatähtimökanta on tyypillisesti voimakaskas­ vuista ja valtaa tehokkaasti elintilaa viljoilta.

Ensimmäistä vuotta markkinoilla ollut Zypar si­ sältää kahta tehoainetta: täysin uutta Arylexia sekä florasulaamia. Arylex tuo uutta tehoa pienannos­ aineita kestävien leveälehtisten rikkakasvien torjun­ taan, joita ovat pihatähtimön lisäksi savikka ja pil­ like. Zypar tehoaa laajasti muihinkin kuin edellä mai­ nittuihin leveälehtisiin rikkakasveihin, muun muassa mataraan, saunakukkaan, peippiin, emäkkiin ja kier­ totattareen.

Yleensä Zyparin ja nimenomaan Arylexin teho näkyy rikkakasvien nuutumisena nopeasti, jo muutaman päivän kuluttua ruiskutuksesta. Kestävän pihatähtimön torjunnassa on silti oltava kärsivällinen.

Arylexin teho tulee näkyviin huomattavasti hitaammin pihatähtimön värin vaalenemisena ja lopullisena kuihtumisena muutaman viikon kuluessa.

Ruiskutuslämpötilalla ei juurikaan ole vaikutusta Zyparin tehoon.

Zyparin käyttö on myös huoletonta ja se mahdol­ listaa joustavan viljelykierron. Zyparilla ei ole pohja­ vesirajoitusta, peräkkäiskäytön rajoitusta eikä rajoi­ tuksia seuraavan vuoden viljelykasville.

Kylänurmikka kuriin suorakylvössä Lemlahden Kartanolla Paraisilla on harjoitettu suora­ kylvötekniikkaa noin 17 vuotta. Joinakin vuosina on tarpeen mukaan kevytmuokattu joko syksyllä tai ke­ väällä ennen kylvöjä, ja tekniikkaan on oltu tyytyväi­ siä.

Heinämäisten rikkakasvien, varsinkin kylänurmi­ kan lisääntyminen on kuitenkin muodostunut vuo­ sittain kasvavaksi ongelmaksi. Kylänurmikka leviää etenkin päisteissä, sisäänajoväylillä ja tiivistymiseen taipuvilla maalajeilla, esimerkiksi hieta­ ja hietasavi­ mailla.

Lohkoja on ruiskutettu glyfosaatilla joko syksyllä tai keväällä ennen kylvöjä, jolloin on saatu hyvää te­ hoa talvehtineisiin kylänurmikkayksilöihin. Kylä­ nurmikka on kuitenkin tehokas siementämään, joten kasvukaudella kasvustoista löytyy yhtä paljon uusia yksilöitä. Paikka paikoin kylänurmikka kasvaa mat­ tona ryöstäen tilaa ja ravinteita viljelykasvilta, jolloin kasvusto jää harvaksi.

Tilalla on kokeiltu eri muokkausversioita taltut­ tamaan kylänurmikan leviämistä, mutta on todettu, ettei pelkkä kevytmuokkaus riitä. Se jopa levittää ongelmaa laajemmalle, koska kylänurmikkatupsut ovat juurtuneet uudelleen.

MAATILALLA 1/2018

Tälle vuodelle päätettiin kokeilla uutta rikkator­ juntatuotetta Hussar Plus OD:ta.

Viisi ruislohkoa Kartanon viisi ruislohkoa, yhteensä 22 hehtaaria, kyl­ vettiin hyvissä oloissa 2.9.2016. Kaikilla lohkoilla oli aikaisempia havaintoja kylänurmikka­ongelmasta ja osa lohkoista ruiskutettiin syksyllä glyfosaatilla (3 l/ha) toista viikkoa ennen muokkausta. Lohkot jankkuroitiin ja sen jälkeen lautasmuokattiin ennen kylvöjä. Tarkoi­ tuksena oli saada tehoa talvehtiviin kylänurmikkayksi­ löihin sekä kuohkeuttaa maan rakennetta.

Viileän alkukevään johdosta kasvusto ruiskutettiin vasta 22.–23.5. seoksella, jossa oli Hussar Plus OD:n (200 ml/ha) lisäksi kiinnite (1 dl/ha) sekä kasvun­ sääde. Vettä käytettiin 150 l/ha. Ruiskutus tapahtui aamupäivällä, jolloin ilmalämpötila oli nousemassa +12 asteesta.

Zyparin käyttö on huoletonta ja se mahdollistaa joustavan viljelykierron.

Kylänurmikka on heinämäinen rikkakasvi, joka siementää tehokkaasti.

5

Kostea kesä koetilalla suosi savikkaa, joka kasvoi käsittelemättömässä koeruudussa valtoimenaan.

Zypar + MCPA:n teho rikkakasveihin oli koetilalla erinomainen huolimatta haastavista oloista.

Teho oli hyvä sekä itäneisiin kylänurmikkayksilöihin että leveälehtisiin rikkoihin, kuten mataraan ja saunakukkaan. Satoa korjattiin keskimäärin 5 400 kg/ ha, vaikka kaksi lohkoista oli jankkuroitu kokeilumielessä kylvön jälkeen. Se osoittautui huonoksi menetelmäksi ja niiden lohkojen sato oli selvästi muita huonompi, mikä laski keskisatoa.

Yhteenvetona Carl-Göran af Heurlin on hyvin tyytyväinen Hussarin tehoon syysviljoilla.

– Aine puhdisti kasvustot melko täydellisesti rikoista ja se oli myös helppo annostella ja käyttää.

Jotta saadaan kylänurmikka kunnolla aisoihin tilalla, pitää talvehtivat tai talvehtineet kylänurmikkayksilöt ensin torjua glyfosaatilla. Lisäksi keväällä itäville yksilöille on annettava täysi 150–200 ml/ha annos Hussar Plus OD:ta aikaisessa vaiheessa, viimeistään 3-lehtiasteella.

Todennäköisesti tämä resepti on toistettava useampana vuotena peräkkäin niillä lohkoilla, joilla kylänurmikka on vallannut alaa, koska maassa voi olla monen vuoden siemenpankki.

Kolme syysvehnälohkoa Ceylon-syysvehnä kylvettiin kolmelle, yhteensä 15 hehtaarin lohkolle hyvissä oloissa 24.9.2016. Kaikilla lohkoilla oli aikaisempia havaintoja kylänurmikkaongelmasta ja osa lohkoista ruiskutettiin syksyllä glyfosaatilla (3 l/ha) toista viikkoa ennen muokkausta.

Kaikki lohkot jankkuroitiin ja sen jälkeen lautasmuokattiin ennen kylvöjä.

Kasvustot ruiskutettiin 30.5. samoissa olosuhteissa kuin ruislohkotkin seoksella: Hussar Plus OD 200 ml/ ha ja kiinnite 1 dl/ha sekä kasvunsääde. Vettä käytettiin 150 l/ha. Tähkälletulovaiheessa 6.7. ruiskutettiin tautitorjunta.

Hussar Plus OD:n teho oli hyvä sekä itäneisiin kylänurmikkayksilöihin että leveälehtisiin rikkoihin kuten mataraan ja saunakukkaan, ja kasvustot olivat poikkeuksellisen puhtaita rikoista.

– Lohkoilta korjattiin satoa keskimäärin 6 400 kiloa hehtaarilta, joka on paras koskaan saavutettu sato, kertoo viljelijä CARL-GÖRAN AF HEURLIN. Yksi mallasohralohko Viiden hehtaarin mallasohralohko kylvettiin 10.5. suoraan sänkeen ilman muokkausta ja glyfosaattia ennen kylvöjä. Esikasvina oli epäonnistunut, harva rapsikasvusto, joten kasvustossa oli paljon kookkaita, talvehtineita rikkakasveja ja myös kylänurmikkaa paikoin mattona.

Kasvusto ruiskutettiin 31.5. seoksella Hussar Plus OD 150 ml/ha ja kiinnite 1 dl sekä kasvunsääde. Vettä käytettiin 150 l/ha.

Teho oli tyydyttävä keväällä itäneisiin rikkoihin, mutta talvehtineisiin kylänurmikoihin teho ei riittänyt, joten ohralohkon kasvusto jäi aika rikkaiseksi.

6

Zypar ja koetilan kolea kesä Zyparin tehoa rikkakasveihin testattiin Lantmännen Agron koetilalla Hauholla kesällä 2017. Kaksitahoinen ohra kylvettiin 9. toukokuuta ja Zypar, 0,75 l/ha, ruiskutettiin yhdessä MCPA:n, 0,5 l/ha, kanssa 5. kesäkuuta. MCPA oli mukana tankkiseoksessa täydentämässä ohdaketehoa.

Ruiskutusolosuhteet olivat muutoin lähes optimaaliset, mutta ilman lämpötila oli vain noin 10 °C. Lisäksi ennen ruiskutusta ja sen jälkeen koettiin varsin matalia yölämpötiloja. Zypar + MCPA:n teho rikkakasveihin oli kokeen paras, lähes 98 prosenttia.

Yhdistelmä oli rikkatehossaan jopa aavistuksen parempi Mustang Fortea, joka on Lantmännen Agron valikoiman laajatehoisin tuote leveälehtisiä rikkakasveja vastaan. Sadonlisä Mustang Fortella oli kuitenkin sama kuin Zypar + MCPA:llakin, hieman yli 1 200 kg/ha, käsittelemättömän koejäsenen sadon ollessa 7 680 kg/ha.

Sadonlisä kattaa Zypar + MCPA:n aine- ja työkustannuksen noin 3,5-kertaisesti ja Mustang Forten aine- ja työkustannuksen noin nelinkertaisesti kirjoitusajankohdan eli joulukuun 2017 ohran hinnoilla.

Tuotteen valinnassa kannattaa huomioida Zyparin joustava käsittelyajankohta ja se, ettei Zyparilla ole rajoituksia jälkikasvien tai pohjavesialueiden suhteen. Sekä toisaalta se, että Mustang Fortella on itsessään markkinoiden paras pitkäkestoinen teho syväjuurisiin ongelmalajeihin kuten ohdakkeeseen ja valvattiin. Molemmat tuotteet toimivat jo varsin viileissä oloissa, Mustang Forte alkaen +5 °C ja Zypar alkaen +2 °C.

MAATILALLA 1/2018

Tehokkuus ja tarkkuus edellä!

HARDI Master 1000 l Painopiste lähellä traktoria • • • •

Hardi 363 pumppu, EVC5 / 15 VHY puomisto TurboFiller kemikaalin täyttöastia Itse putsautuva painesuodatin Lisävarusteena täyttölaite

10.390,-

HARDI Master 1200 l Huippuvarusteltu nostolaiteruisku hyväksi havaittua teknologiaa • 363 pumppu, VHH 15 m • Hardi Controller 5500 hallintalaite • Puomistossa toisen puolen taitto

14.900,-

HARDI Ranger 2500 l Luokkansa parhaat ominaisuudet • Hardi Controller 5500 • 21 SPB/Y 21 m puomisto • Koko puomiston kallistus

27.390,-

Tutustu rahoitusratkaisuihin!

• Työkoneiden osamaksu ja Leasingrahoitus • Viljelijän Kausiraha • Tililuotto

Esim. Tililuotto Hardi Navigatorin ostajalle henkilökohtainen koulutus- ja käyttöönottoluovutus maatilalla.

HARDI NAVIGATOR kasvinsuojeluruiskut Selvä valinta - ominaisuudet sen ratkaisevat • • • • •

3000-6000 L polyeteenisäiliöllä Puomistot 16-28 m, koko puomiston kallistus EFC-nestejärjestelmä Hardi Controller 6500 vakiona Lisävarusteena saatava HC 8600/9600 hallintalaite mahdollistaa myös esim. automaattiohjauksen sekä kasvuston mittauksen käyttöönoton.

Hinnat (alv 0%), toimituskulut eivät sisälly hintoihin. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

www.lantmannenagro.fi

• 6 kk:n kuluton ja koroton maksuaika • Jopa 20 000,- hankintoihin saakka

Katso lisää

• www.lantmannenagro.fi/ palvelut/rahoitus

Kestävyyttä urakointikäyttöön!

Liete- ja kuivalantavaunut • Pichon lietevaunuja valmistettu Ranskassa jo yli 40 v. ja se on edustettuna yli 40 maassa. Pichon on yksi Euroopan suurimmista lannankäsittelylaitteiden valmistajista - vuosituotanto on n. 1000 vaunua • 1-, 2- ja 3-akseliset vaunut 2,6 - 24,5 m3 • Kokonaan kuumasinkitty painesäiliö ja integroitu runko takaavat pitkäikäisen rakenteen ja alhaisen painopisteen • Monipuoliset täyttö- ja levitinvaihtoehdot, myös määränsäätöautomatiikalla • Pichon käyttää omavalmistamaa Macerator leikkaavaa pystyjakajaa letkulevittimen ja multainten yhteydessä. Veitsi- ja kiekkotyyppiset multaimet tarkkaan lietteen sijoittamiseen.

• Valikoimassa myös potkurisekoittimet

PICHON Muck Master 1045 kuivalannan levitysvaunu • Noin 10 m3 max.tilavuus, kuumasinkitty lava/runko • Sis. nivelakselin ja hydr. annosteluportin • 620/75R26 -renkaat

33.140,-

PICHON B-Mix 65 -potkurisekoitin • • • •

Kongskilde JF apevaunut Powered by Kongskilde

• • • •

1-, 2- ja 3-ruuviset, 6,5-45 m3 säiliötilavuudella, langaton vaaka vakiona JF Impuls - sekoittaa varmasti ja JF X-range etukuljetin hydraulisella sivusiirrolla Säiliörakenteissa ja ruuvissa käytetty erikoisterästä - parempi kulutuskestävyys!

Saatavana myös olkilietsolla - kuivitus ja rehunjako samalla vaunulla

Konetarjoukset (alv 0%) ovat voimassa 28.2.2018 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää, ellei toisin mainita.

Mahd. toim.kulut eivät sis. hintoihin. Kuvissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

www.lantmannenagro.fi

Tehokas ruuvimallinen sekoitinpotkuri leikkaavalla vastaterällä Pituus 6,5 m, n. 4 m altaaseen Keskitetty voitelu laakereille Sinkitty kotelorunko

7.020,-

Saatavana sekoitusruuvi vaihdettavalla rosterireunalla!

Tehokas sekoitustulos - entistä pidempi ruuvin käyttöikä

PALVELUKSESSA Varaosien saatavuus on Arto Heiskasen mielestä tärkeä osa jälkimarkkinointia.

Varaosia kaupasta Pohjois-Savossa toimiva Veljekset Heiskanen Oy on pitkän linjan perheyritys, johon kuuluu viisi Lantmännen Agro -myymälää.

TEKSTI Anne Penttilä KUVA Akseli Muraja

E

i tullut ARTO HEISKASESTA kokkia tai poliisia vaan tuli maatalouskauppias perheyritykseen. Arto ja HARRI Heiskasen vanhemmat perustivat rautaja maatalouskaupan Vieremälle vuonna 1983, ja veljekset pääsivät osallistumaan yrityksen toimintaan jo nuorina.

– Olin töissä iltaisin ja viikonloppuisin. Tätä uraa ei tyrkytetty vaan pikemminkin annettiin siihen mahdollisuus, kertoo Arto Heiskanen.

Sukupolvenvaihdos tuli ajankohtaiseksi vuonna 1998, jolloin perustettiin Velj. Heiskanen Oy. Vieremän lisäksi yritykseen kuuluvat nyt myymälät Suonenjoella, Kiuruvedellä, Iisalmessa ja Kuopiossa. – Tosin Kuopion myymälä sijaitsee Siilinjärven kunnan puolella.

Kauppojen tuotevalikoimaa kehitetään jatkuvasti. Kuopion toimipisteessä uutta on

MAATILALLA 1/2018

tänä vuonna Konekeskolta ostettu varaosakauppa. Heiskanen näkee varaosamyynnin siirtymisen maatalouskauppoihin luontevana ratkaisuna.

– Jälkimarkkinoinnin palvelun pelaaminen on äärimmäisen tärkeää, ja varaosakauppa on oleellinen osa sitä. Iisalmessahan meillä on ollut varaosapiste jo kymmenen vuotta.

Näistä kahdesta pisteestä pystymme palvelemaan jälkimarkkinoinnin asiakkaat hyvin Savon alueella.

Kuopion Lantmännen Agroon siirtyi varaosakaupan liiketoiminnan myötä kaksi alan ammattilaista ja varaosavarasto. Varaosia löytyy kaikkiin ketjun edustamiin työkoneisiin, ja toistaiseksi myös MF-traktoreiden sekä Claas-traktoreiden, -puimureiden ja -työkoneiden varaosia.

– Lisäksi kehitämme yleisten konetarvikkeiden valikoimaa, johon kuuluvat esimerkiksi voiteluaineet ja nivelakselit. Kuopion pisteen erikoisuutena ovat myös maarakennuskoneiden varaosat.

Heiskanen näkee paikallisen maatalouskaupan tulevaisuuden hyvänä, suurimmat odotukset ovat verkkokaupan kehittymisessä. Ehkäpä muutaman vuoden kuluttua voi kaupan nettisivuilta nähdä reaaliaikaisesti tuotteiden saatavuudet ja hinnat.

– Vaikka viljapuolella syksy olikin huono, valtaosa alueellamme toimivista lypsykarjatiloista suhtautuu tulevaisuuteen positiivisesti. Se on näkynyt työkoneiden ennakkokaupassa, joka on lähtenyt paremmin käyntiin kuin vuosi sitten ja reippaammin kuin edeltävinä kolmena vuotena.

9

pH kuntoon helposti ja nopeasti Suomen markkinoilla on nyt saatavana rakeistettua AtriGran-kalkkia peltojen pH:n nostoon. Erittäin nopeavaikutteinen, rakeistettu kalkkituote on helppo levittää ja varastoida. Tuotetta on saatavana 500 kilon suursäkeissä, ja sen voi levittää myös pintalevittimellä lannoiterakeiden tapaan. Raekoko on 1–4 millimetriä. Tuote soveltuu erityisesti happamien ongelmakohtien täsmäkalkitukseen tai pelloille, joiden pH halutaan nopeasti kuntoon. Tuote on valmistettu Nordkalkin Puolan-tehtaalla.

Lisätietoja: nordkalk.fi/atrigran

Lehden nimikilpailuun osallistuneiden kesken arvotun Sasta-ulkoilu- ja metsästyspuvun voitti Pasi Kemppainen, Jakari. Onnea!

10

Virtaa kesäksi Kesään ja laidunkauteen on vielä muutama kuukausi aikaa, mutta valmistautuminen kannattaa aloittaa ajoissa. Näin talviaikaan on hyvä tilaisuus käyttää Olli-paimenet huollossa, jotta laitumelle laskussa löytyy virtaa myös aidasta. Ollit huolletaan Hangosta Kuusamoon.

Löydä lähin huoltopisteesi osoitteesta olli.fi

MAATILALLA 1/2018

Huoltoverkosto laajenee Lantmännen Agron työkoneiden huoltoverkosto vahvistuu, kun Joensuun alueella aloittaa työkoneidemme sopimushuol­ tona Korven Raskashuolto Oy. Yrittäjä Pekka Leppäkorvella on huoltohalli, mutta hän palvelee asiakkaitaan pääosin asiak­ kaan luona ja huoltoautosta käsin.

Yhteydenotot Pekka Leppäkorpi, puh. 0400 124 290.

Turvallisuutta työskentelyyn Traktorin ja työkoneen toimivat valot takaavat näkyvyy­ tesi niin kotipihalla kuin tieliikenteessäkin, mutta miten on oman näkyvyytesi laita? Tee työkoneella työskentelystä turvallisempaa MachineCam mini mobilitylla. Työkone­ kameran avulla näet sinne, minne normaalisti jää katve traktorin ohjaamon palkkien tai työkoneen vuoksi. Kamera antaa lisäturvaa piha­alueilla työskentelyyn, joissa riskinä ovat niin lapset kuin mahdollisesti ahtaat tilatkin. Kamera sopii mainiosti myös talvikäyttöön pakkasenkestävyytensä sekä yökuvauksen ansiosta.

Lue artikkeli sivulla 36.

Nyt erä kampanjahintaan 15.2.2018 saakka!

Markkinoiden tehokkain ja edullisin menetelmä viljan säilöntään MURSKA W-Max 10 kiekkomylly • Kotimainen tehokas kiekkomylly hiertävällä litistystekniikalla – täydellinen murskaustulos • Soveltuu kaikille rehuviljoille sekä kuivana että puintikosteana: kaura, ohra, vehnä, maissi, herne, härkäpapu ja seosviljat • Kapasiteetti puintikostealla viljalla on jopa 20 tn/h

Elevaattorilla

Rakenna itse koiratarha Aitaelementtien avulla rakennat haluamasi kokoisen ja mallisen aitauksen koirallesi. Elementin leveys on 120 cm ja korkeus 180 cm. Ovielementissä on noin 15 cm korkui­ nen kynnys. Noin 20 kg:n painoinen koira tarvitsee vähin­ täänkin 8 neliömetrin koiratarhan. Silloin tarvitaan yhdek­ sän aitaelementtiä ja yksi ovielementti.

Vastaa kyselyyn: kehitysnäkymät 2025 Kantar TNS Agri Oy toteuttaa joka toinen vuosi valtakunnallisen Maatilojen kehitysnäkymät ­kyselyn.

Tutkimuksessa haastatellaan alkuvuodesta 2018 yhteensä noin 4 000 maatalousyrittäjää. Vastaaminen tapahtuu netissä.

Tutkimus tuottaa tärkeää, ajankohtaista tietoa suoraan maatalousyrittäjiltä päättäjille ja elinkeinolle.

Tutkimus on poikkileikkaus maatilojen nykytilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Aihepiirit kattavat tilanpidon jatkumisen ja eri toimintastrategiat. Lisäksi selvitetään valmiudet ja esteet investointeihin ja tilan kehittämiseen.

(kts. kuva) • Monitoimialusta elevaattorilla, lisäsäiliö, nivelakseli, pumppuhapotin, virtausmittari, 200 l tynnyriteline

Baggerilla • Monitoimialusta Ø 2.0 m baggerilla, lisäsäiliö, nivelakseli, pumppuhapotin, virtausmittari, 200 l tynnyriteline

(Svh. 32 312,- alv 0%) + toim.kulut

31.500,(Svh. 36 535,- alv 0%) + toim.kulut

Miksi murskesäilöntä kannattaa?

• Ei kuivauskustannuksia, pienemmät työkustannukset • Maittavaa rehua - voit käyttää myös satoisampia lajikkeita • Pienempi sääriippuvuus - pidempi puintikausi - voit puida kolme viikkoa aiemmin, jolloin ravintopitoisuus on huipussaan • Viljasato jopa 30% suurempi (kuiva-aine) - parempi oljen rehuarvo

Murskesäilöntä - menestyvän tilan menetelmä.

Murska 220 SM valssimylly • Huippulaadukas moderni valssimylly kuivan ja propionihapotetun viljan litistämiseen alk.

3.250,(alv 0%) + toim.kulut

Hinnat alv 0% + toim.kulut Voimassa 15.2.2018 saakka.

MAATILALLA 1/2018

27.700,-

www.lantmannenagro.fi

ENERGIA

Katolta kätevästi edullista energiaa

12

(kilowatt-peak, aurinkopaneeleiden nimellisteho).

Kesäkuussa tuotto on lähes 10 000 kWh.

10 000

kWh

8 000 6 000 4 000 2 000

joulu

loka

marras

syys

elo

kesä

heinä

huhti

0 touko

Tuotto hyödyksi omaan käyttöön Tuotantosuunta vaikuttaa maatilojen sähkönkulutuk-

Tuottolaskelma 56 kWp:n aurinkovoimalaan Hämeenlinnassa

helmi

V

uoden pimeimpään aikaan moni miettii pian koittavaa kevättä ja sen valoisia päiviä. Sinne suuntaa katseensa myös energia-asiantuntija MARKO KYLLÄSTINEN Lem-Kem Oy:stä.

Hän korostaa, että Suomessa voi hyödyntää aurinkoenergiaa yhtä lailla kuin Keski-Euroopassa.

– Sähkön tuotto on meillä hyvällä tasolla kevättalvesta myöhäiseen syksyyn. Suomessa on paljon pitkiä valoisia päiviä ja lämpötila suosii hyvän tehon saamista aurinkopaneeleista.

Kyllästinen viittaa sopivan viileään ilmanalaamme, sillä aurinkopaneelien tuottokyky on parhaimmillaan alhaisessa lämpötilassa. Aurinkoenergian hyödyntämisessä tärkeintä onkin itse säteilyn määrä, tuottoa tulee myös pilvisellä säällä.

Lantmännen Agro ja LemKem ovat sopineet yhteistyöstä, joka kattaa aurinkoenergiajärjestelmien toimittamisen maatalousyrittäjille. Kyllästinen tähdentää, että he tarjoavat jokaiseen kohteeseen yksilöllisesti sovitetun valmiin ratkaisun.

– Tilakäynnillä kartoitamme asiakkaan tilanteen ja tarpeen, tarjoamme siihen parhaiten soveltuvaa kokonaisuutta ja asennamme kaiken käyttövalmiiksi.

maalis

TEKSTI Vesa Vainio KUVA iStockphoto

seen, mutta lukemat ovat joka tapauksessa suhteellisen suuria. Lem-Kemin tekemän kartoituksen mukaan karjatilojen vuotuiset keskikulutukset vaihtelevat välillä 60 000–150 000 kilowattituntia (kWh).

Aurinkovoimalan mitoituksen nyrkkisääntönä on, että järjestelmä tuottaa neljäsosan vuoden sähkön tarpeesta. Edellä mainituilla kulutuksilla se johtaa 15–40 kilowatin (kW) asennustehoon.

– Aurinkovoimalan laskennallinen huipunkäyttöaika on 1 000 tunnin luokkaa, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi 30 kW:n voimala tuottaa vuodessa 30 000 kWh sähköä.

Kyllästisen mukaan tilalta löytyy aina sen verran jatkuvaa sähkönkäyttöä, että aurinkovoimalan tuotto menee kokonaisuudessaan omaan käyttöön. Myyntiin ei siis ole tarvetta, eikä taloudellista perustetta.

– Oma tuotanto korvaa ostoenergiaa, ja puree erityisesti sähkön siirtomaksuihin, sillä monet sähköverkkoyhtiöt joutuvat korottamaan niitä investoidessaan vahvasti toimitusvarmuuteen.

Aurinkovoimala tuottaa uusiutuvaa energiaa.

Vuonna 2017 maatilat saattoivat saada investointitukea aurinkosähköjärjestelmän rakentamiseen jopa 40 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Tätä kirjoitettaessa vuoden 2018 investointitukia ei ole vielä vahvistettu.

tammi

Tuotantorakennukset tarjoavat otollista pintaa aurinkopaneeleille, jotka tuottavat sähköä tilan päivittäiseen käyttötarpeeseen. Lem-Kem kartoittaa, mitoittaa ja asentaa järjestelmän käyttövalmiiksi kokonaisuudeksi. Uusiutuvan energian investointiin on saatavissa tukea.

MAATILALLA 1/2018

Oikea ilmansuunta ja kaltevuus Etelä, lounas ja kaakko ovat parhaat ilmansuunnat, kun aurinkovoimalasta halutaan saada paras tuotto irti. Kyllästisen mukaan tämä tarkoittaa maatilan rakennusten suhteen optimaalisen asennuskokonaisuuden hakemista, kattopintaa on normaalisti kylliksi tarjolla. Tyypilliset kattokaltevuudet ovat luonnostaan 15–25 astetta, joilla pääsee hyviin tuottotuloksiin.

– Asennuskulma määräytyy katon kaltevuuden mukaan, eikä kulman korottamisesta saa vastaavaa hyötyä.

Asennustelineissä on säätövaraa, minkä voi hyödyntää.

Yhden kilowatin tehon tuottamiseen tarvitaan neljä paneelia, yksi paneeli on kooltaan 0,9 x 1,6 metriä. 15 kW:n järjestelmä sisältää paneelipintaa näin ollen noin 90 neliömetriä. Paneeleilta sähkö johdetaan invertterille, joka sijoitetaan yleensä sähkökeskukseen. Muu kuiva sisätila tai koteloitu ulkotila käy myös.

– Me varmistamme teknisesti ja taloudellisesti parhaat ratkaisut. Yksi olennainen tekijä on pääkeskuksen sijainti, mikä vaikuttaa tarvittavien kaapelien vetoihin.

Lem-Kem vastaa niin ikään yhteydenpidosta sähköverkkoyhtiöön, sillä aurinkovoimalan kytkeminen sähköverkkoon vaatii erillisen luvan.

Raportti näyttää tuottojakauman Tuotannon lisäksi sähköä kuluu maatilalla myös asumiseen. Mikäli asuintalo sijaitsee samassa pihapiirissä tuo-

tantotilojen kanssa, ei taloa varten kannata rakentaa omaa järjestelmää, vaan parhaan tuoton saa yhdellä isolla aurinkosähköjärjestelmällä.

Päätöksenteon tueksi asiakas saa paikkakuntakohtaisen tilaston, missä näkyy 10 edellisen vuoden tuottojakauma. Kun oma aurinkovoimala alkaa tuottaa, sen tuottoa voi seurata vaikka päivä- ja tuntikohtaisesti.

– Touko-, kesä- ja heinäkuu ovat normaalisti parhaita tuottokuukausia. Jo maaliskuussa tuotantoa on runsaasti, samoin syyskuussa.

Paneelit ovat likaa hylkivää materiaalia, jolle sade on paras puhdistaja. Paneelien kunto kannattaa tarkistaa kerran vuodessa, samalla ne voi halutessaan puhdistaa. Tämä tulee tehdä esimerkiksi pehmeällä harjalla, jottei paneelin pinta naarmuunnu. Lumipeitteen alla paneeli ei tuota, joten pinta on tällöin hyvä saada esiin, paneeli toki sulattaa itse itseään jonkin verran.

– Järjestelmä on kaiken kaikkiaan hyvin huoltovapaa. Annamme kaikille komponenteille 10 vuoden takuun, mikä on alan yleistä käytäntöä pidempi, Marko Kyllästinen kertoo.

Lantmännen Agro ja Lem-Kem kannustavatkin nyt maatalousyrittäjiä tarttumaan mahdollisuuteen tuottaa tehokkaasti kotimaista uusiutuvaa energiaa.

Nykyhintatasolla se on kannattavaa toimintaa.

Moottori- ja lämmityspolttoöljyt edullisesti.

Katso lisää: www.lantmannenagro.fi/polttoaineet Hydraulinen tynnyrikärry

• Soveltuu 200 litran tynnyreille • Max. 250 kg 501756612

DieseltankkausFarmarisäiliö säiliö Cemo, 200 l, Farmex, 5200 l • Ilman pumppua ja 12 V, kannella • Koko: 80 x 60 x 59 cm 500907726

889,-

+ toimituskulut

Dieseltankkausasema Cemo Cube Premium 2500 l

Tynnyripumppu veivattava • Kevyt alumiininen • 38 l/min

• Sähköpumppu 230 V, 72 l/min. Letkukela 8 m letkulla. 500937579

500905437

29,95

349,-

Hinnat (sis. alv 24%) ovat voimassa 28.2.2018 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

3.995,+ toimituskulut

valuma-allasta

500979384

4.055,-

Mobil Agri Extra 10W-40, 208 l

• Synteettinen monikäyttö-öljy maatalouskoneisiin 500776329

+ toimituskulut

Akkukäyttöinen tankkauspumppu salkussa 501207706

249,-

www.lantmannenagro.fi

799,-

Neste Farm Universal 10W-30, 200 l

• Useimpiin traktoreihin ympärivuotiseen käyttöön

499,-

500776299 Voimassa 31.1.2018 saakka.

AdBlue pumppu salkussa

Tankkauspistooli automaattinen

501210058

500981111

• 12 V, tuotto 35 l/min

299,-

• 80 l/min

69,-

TUTKIMUS

Graminorilaiset kävivät kesällä tutustumassa lajike- ja lannoitekokeisiin Yaran Kotkaniemen koetilalla.

Eri lajikkeet menestyvät

Suomessa ja Norjassa Graminorin viljalajikkeita on testattu Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla vuosina 2016 ja 2017. Saadut tulokset osoittavat, että lannoituskäytännöt ja viljelytapavalinnat tuottavat erilaisia tuloksia Norjan ja Suomen olosuhteissa.

TEKSTI ja KUVAT Kristin Børresen

14

N

orjalaisen jalostajan Graminorin lajikkeet ovat menestyneet huomattavan hyvin Suomen lajikemarkkinoilla viime vuosina.

Viljalajikkeiden viljelypinta-ala onkin noussut Suomessa jo noin 160 000 hehtaariin, joka on jopa suurempi kuin Norjassa. Tämä johtuu sekä markkinaosuuden kasvusta että Suomen suuremmasta viljanviljelypinta-alasta. Graminorin lajikkeita edustaa Suomessa Lantmännen Agro.

Yara pyrkii kehittämään pohjoismaista yhteistyötä eri kasvintuotantoon keskittyvien yritysten välillä.

Kumppanuus Graminorin kanssa tarjoaa uusia mielenkiintoisia näkökulmia.

– Suomen markkina on mielenkiintoinen ja meille merkittävä. On tärkeää, että voimme tarjota Kotkaniemen koetilalta koetuloksia, jotka osoittavat lajikkeidemme kilpailukyvyn suomalaisissa viljelyolosuhteissa, toteaa Graminorin tuotepäällikkö HANS-JACOB LUND.

MAATILALLA 1/2018

Korkeita satoja Kotkaniemen kokeissa tutkittiin Mirakel- ja Demonstrant-vehnälajikkeita, Brage- ja Ragna-ohria sekä Ringsaker- ja Avetron-kauroja. Lajikkeet tuottivat hyvän sadon.

Kokeissa Demonstrant osoittautui Mirakelia parempisatoisaksi, ja lajikkeena se onkin yksi Suomen viljellyimmistä kevätvehnistä. Mirakel on vastaavasti laajalti viljelty Norjassa, mutta sen leivontalaatu ja valkuaispitoisuus eivät ole olleet riittäviä Suomessa.

Ohralajikkeista Brage pärjäsi Ragnaa paremmin.

Ragna ei ole Norjassa lajikkeena levinnyt laajemmin, mutta se on suosittu Suomessa. Ragnan satopotentiaali on suuri, korsi luja ja hehtolitranpaino hyvä. Brage on samoin korkeasatoinen ja todella taudinkestävä.

Kauran koejäsenistä Ringsaker pärjäsi hieman Avetronia paremmin. Avetron on pärjännyt Suomen viljelyoloissa hyvin korkean sadon laadun ja viljelyvarmuutensa vuoksi. Erityistä Avetronille on sen aikaisuus, joka mahdollistaa viljelyn myös pohjoisemmilla viljelyvyöhykkeillä.

Jaettu lannoitus Kotkaniemen tutkimusasemalla lajikkeita testattiin eri typpilannoitussuosituksin. Yksi koejäsenistä edusti perinteistä kertalannoitusta keväällä kylvön yhteydessä, muissa koejäsenissä käytettiin erilaisia jaetun typpilannoituksen strategioita. Yleisesti voidaan todeta, että lajikkeet antoivat suuremman sadon suuremmalla typpilannoituksella. Nykyiset satoisat ja vahvakortiset lajikkeet vaativat ja pystyvät hyödyntämään ravinteita tehokkaasti lakoutumatta.

Sen sijaan sillä, annettiinko lannoitus kaikki kerrallaan vai jaettiinko lannoitus eri ajankohtiin, ei viime kasvukaudella ollut kovin suurta merkitystä. Viime kesän viileissä ja kosteissa oloissa myöhäisessäkin vaiheessa annettu lisälannoitus toimi hyvin verrattuna aikaisen vaiheen lisälannoitukseen.

Jos lohko on altis kuorettumaan keväisin tai kylvölannoitus osoittautuu kasvukaudella liian pieneksi, voidaan kaikilla viljoilla osa lannoitteista antaa kasvukaudella kasvuston rehevyyden mukaan.

Lannoitussuositukset paikallisesti Agronomi ANDERS ROGNLIEN Yara Norjasta kertoo kokeiden kuvastavan kasvuolojen eroa Norjan ja Suomen välillä. Kokeet myös osoittavat paikallisen tutkimuksen ja suositusten tarpeen.

– Maalaji on erittäin tärkeä tekijä näissä kokeissa.

Huuhtoutuminen on vähäisempää Suomen raskailta savimailta kuin Norjassa. Lannoitussuosituksia ei voi sellaisenaan kopioida maasta toiseen, Rognlier kertoo.

MAATILALLA 1/2018

Kauran lannoitus on syytä sopeuttaa pellon maalajiin, painottaa Graminorilla kauralajikkeita jalostava Trond Buraas.

Hän korostaa, että jaetulla lannoituksella voidaan myös vähentää ympäristökuormitusta sopeuttamalla annettava kokonaislannoitus vuotuiseen kasvukauteen ja sato-odotuksiin.

– Viljelyolosuhteet kauran viljelylle ovat hyvin samankaltaiset Norjassa ja Suomessa. Minulle on tärkeää, että eri lajikkeita testataan ja nähdään uusien lajikkeiden kilpailukyky suhteessa vanhoihin lajikkeisiin ja muilla markkinoilla viljeltäviin lajikkeisiin.

Kauran jalostuksessa etenkin korrenlujuus on keskeinen tekijä ja lannoituskäytännöt liittyvät siihen erittäin läheisesti, kertoo Graminorin kauran jalostaja TROND BURAAS. Buraas jatkaa korostamalla, että lannoitus on sopeutettava maalajin mukaan, eikä kauralle ole yleisesti hyvä suositella 150 kg N/ha typpilannoitusmäärää.

– Siitä huolimatta, että kokeessa sillä saatiin suurimmat sadot. Graminorin omissa kokeissa Hedmarkin koepaikalla Norjassa käytetään noin 100 kg N/ha typpilannoitustasoa.

Yara Kotkaniemen kanssa tehtävien yhteistyökokeiden tarkoituksena on lisätä Graminorin lajikkeiden viljelyalaa Suomessa. Nyt on selvästi todettu, ettei tuloksia voida sellaisenaan verrata kahden eri maan välillä, vaikka lajikkeet olisivatkin samoja.

15

VINJETTI KASVINVILJELY

Onko siemenessäsi itua?

Kulunut kesä 2017 oli varsin haastava viljantuotannossa. On selvää, että kesän ja varsinkin puintikauden olot eivät olleet otolliset siementuotannolle. On siis syytä kysyä, riittääkö siementä kevään 2018 kylvöille.

TEKSTI Ari Virtanen KUVA iStockphoto

16

MAATILALLA 1/2018

V

iljansiemenen tuotantoaloissa tapahtui vuonna 2017 selviä muutoksia edelliseen kauteen verrattuna. Ohran siemenentuotantoala supistui merkittävästi, lähes 30 prosenttia.

Syynä tähän oli edellisten kausien ylituotanto, joista Eviran tilastojen mukaan oli jäänyt varastoihin noin 13 miljoonaa kiloa siementavaraa kesälle 2017.

Vastaavasti kauran siemenentuotantoala kasvoi noin neljänneksen ollen ensimmäistä kertaa jopa ohransiemenen tuotantoalaa suurempi. Kevätvehnän siemenen tuotantoala oli edellisen kauden tasolla.

Kauran ja kevätvehnän siementä ei varastoissa ollut merkittäviä määriä.

Epätasainen siementuotantovuosi Miltä sitten näyttävät siementuotannon onnistumisprosentit viime kesältä? Onneksi ohrassa, jossa tuotantoala supistui, onnistumisprosentti on kaikkein paras. Eteläisessä Suomessa ohran puinti osui parhaiten ainoalle hyvälle puintiviikolle.

Toisaalta aikaisten ohrien pääasiallisella viljelyalueella moni viljelijä ei saanut puitua kiloakaan kylvökelpoista ohraa, mikä tulee lisäämään sertifioidun siemenen kysyntää merkittävästi. Toki myös eteläisen Suomen ohran siemenissä on ongelmia, mikä näkyy esimerkiksi mallasohrien suuressa hylkäysprosentissa itävyyden perusteella.

Eviran siemenliikkeeltä keräämien arvioiden perusteella 13 % ohran ja 24 % kauran siementuotannosta ei täytä laatuvaatimuksia. Kevätvehnällä peräti yli 30 % siementuotannosta ei täytä laatuvaatimuksia.

Tilanne näyttää vielä paljon huonommalta, kun tarkastellaan Eviran siemenlaboratorioon lähetettyjä viljelijöiden näytteitä ja siemenliikkeiden esinäytteitä.

Niissä kaurasta 50 % ja kevätvehnästä peräti 65 % ei täytä sertifioidun siemenen 85 prosentin itävyysrajaa.

Alalla on kommentoitu, että siementä riittää normaaliin kysyntään. Näin varmaan onkin, mutta tällä kaudella kysyntä tulee olemaan merkittävästi normaalia suurempi.

Peittaus voi myös heikentää itävyyttä Itävyyden kannalta peittauksesta on useimmiten apua, mutta joskus sitä voi olla myös haittaa. Peittausaine estää itävyyttä alentavien homeiden kasvua ja sitten varmistaa siemenen itämistä.

Jos siemenessä on puintivioituksia, peittausaine voi päästä alkioon, jolloin peitatun siemenen itävyys

Arild-ohra menestyi haastavissa oloissa Lantmännenin erittäin aikainen kaksitahoinen ohra Arild näytti voimansa myös käytännön viljelyssä.

Arild oli vuonna 2017 siementuotannossa ensimmäistä kertaa vähän suuremmalla pinta-alalla. Siemenviljelijät olivat lajikkeeseen erittäin tyytyväisiä eikä syyttä. Yhdeksältä ensiksi vastaanotetulta siemenviljelijältä saapuneen raakatavaran keskisato oli lähes 5 600 kg. Keskipinta-ala näillä sopimuksilla oli 17,5 ha.

Sadon lisäksi laatu on ollut erinomaista. Vastaanotettujen erien hehtolitrapaino on ollut keskimäärin 72 kg, parhaimmillaan 74 kg ja pienin lukemakin on 67,4 kg. Sertifioitujen erien tuhannen siemenen paino on välillä 44,5–51,6 g ja keskimäärin 48,7 g. Myös itävyydet ovat vaikeasta vuodesta huolimatta olleet Arildissa hyviä, keskiarvo 96 %. Vain yhdessä hyväksytyistä eristä itävyys oli alle 90 prosentin. Ainoastaan yhden PohjoisPohjanmaalla olleen siemenviljelyksen itävyydet jäivät Arildissakin alle 85 % sertifiointirajan.

Itävyyteen vaikuttavat • Itävyyttä alentavat homeet • Itämisen alkaminen ennen puintia – tähkäidäntä • Puintivioitukset; märkä vilja, kova kelanopeus, liian pieni puintiväli • Siemenen lämpeneminen kärryssä • Liian korkea kuivauslämpötila

on peittaamatonta alempi. Puintivioitukset ovat hyvin yleisiä, koska vilja jouduttiin usein puimaan liian märkänä. Tämä ilmiö on näkynyt myös muutamissa Lantmännen Agron vehnäsiemenerissä.

Jos vehnän puintikosteus on ollut yli 25 %, itävyyden kanssa on isolla todennäköisyydellä ongelmia.

Kun tilan omaa siementä on tarkoitus kylvää peitattuna, kannattaa myös itävyysnäyte teettää peitattuna.

Kotikonstein pienen näytteen peittaaminen oikealla määrällä voi olla hyvin haastavaa, joten idätys kannattaa teettää asiantuntevassa laboratoriossa.

Itävyys peittaamattomissa ja peitatuissa näytteissä Peittaamaton

Peitattu

Laji

Tehdyt kpl

Keskiarvo %

<85 % kpl

<85 % osuus näytteistä %

Tehdyt kpl

Keskiarvo %

<85 % kpl

<85 % osuus näytteistä %

Ohra Kaura Kevätvehnä

92 187 73

85 77 66

25 97 59

27 52 81

167 136 94

84 79 78

54 63 49

32 46 52

Viljat, viljelijänäytteet ja pakkaamoiden raakaeränäytteet, lähde: Evira 23.11.2017.

MAATILALLA 1/2018

.

17

Kotimaista laatua!

Hinta alk.

Kiinteälaitaiset Tuhti WS K vilja- sekä monitoimivaunut TUHTI WS 130K

• Kantavuus 13 tn • Tilavuus vakiolaidoin 16,2 m³ • Kätevä rullapeite lisävarusteena. alk.

11680,-

(alv 0%)

8.430,-

TUHTI WS 150K

TUHTI WS 130 -yleisperävaunu

• Kantavuus 15 tn • Tilavuus vakiolaidoin 18 m3, rehulaidoin 29,6 m3 • Hydraulinen takalaita viljaluukulla, 2-pyöräjarrut

• Pulverimaalattu. Kantavuus 13 tn • Tilavuus 5,6 m3 vakiolaidoin (14 m3 lisälaidoin), 520/50-17 -renkaat

TUHTI WS 170K

TUHTI WS180 D3 maansiirtovaunu

• Kantavuus 17 tn • Tilavuus vakiolaidoin 21,4 m3, rehulaidoin 35,3m3 • Aisajousitus (mekaaninen lehtijousi)

• Kantavuus 18 tn, lava aitoa Hardoxia, parempi lavarakenne: pohjalevy 6 ja laidat 4 mm kulutusterästä, jousitettu vetoaisa.

Lisävarusteena saatavana (150K ja 170K) mm.: rehukasetti keinun lukitussylintereillä, rullapressu, liikennetraktorivarustus, rengasvaihtoehtoja.

Kiinteälaitaiset yleiskäyttöiset Tuhti WS M perävaunut • Kantavuudet 9, 11, 13 ja 15 tn, runkopalkit ja lavanjuoksut ovat putkipalkkia.

• Laita- ja pohjalevyn paksuus on 4 tai 5 mm , hydrauliset jarrut (WS150M vakiona) • Lisävarusteena viljakasetti ja lava 4 mm kulutusteräksestä (WS150M)

Kotimaiset hallit ja muut rakennukset edulliseen talvihintaan!

POMO -puuelementtihallit • Toimitilat, tallit, maneesit ja tuotantorakennukset • Kustannustehokasta ja nopeaa rakentamista Esim. 10

x 20,8 m

• Kylmä varastohalli

22.090,-

Sis. vesikattorakenteen ja seinäelementit (2 x maalattu paneli). Ei sis. pystytystä ja perustuksia. Kylmiin kampanjahalleihin sis. liukuovet 2 kpl (toim. irrallaan).

TUHTI WS 14 -teräshallit • Teräskehärunko kastomaalattua kotelopalkkia

• Vapaata tilaa harjalle asti

14,2 x 26,8 m • 15° katolla

14,2 x 29,2 m

Alk.

59,-

/m2

• 27° katolla

Katso hallipäivät netistä.

Sis. rungon, katto- ja seinäpellit. Ei sis. rahtia, perustuksia, puutavaraa eikä pystytystä. Ovet lisähintaan.

(Lumialue EC1 2,5)

Pressuhalli H 9x12 m • Kotimainen. L9,2/ K4,85/ P12m • Uv-suoj. pressu 900g/m2 • Takuu 12 kk, runkotakuu 24 kk.

Hinta alk.

Hinnat (alv 0%). Voimassa 31.3.2018 saakka. Mahd. toim.kulut eivät sis. hintoihin.

Kuvissa mahd. hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

www.lantmannenagro.fi

9.440,-

KASVINVILJELY

Kauranviljely

Kauran kukinnan aikainen sade ja yleisemmin kostea ja lämmin sää edesauttavat punahomeiden leviämistä. Oikea aika tautitorjunnalle on kukinnan alussa, kun ylimmät heteet ovat muuttuneet kellertäviksi.

ja DON-toksiinit 2018 Laadukkaan elintarvike- ja vientikauran viljely on tulevallakin kasvukaudella järkevä valinta sekä kysynnän että hinnan takia. Punahomeriski pitää huomioida ja minimoida.

TEKSTI ja KUVA Milla Välisalo

V

iime syksynä osa etenkin myöhäisten kauralajikkeiden kasvustoista jäi monin paikoin puimatta huonon kasvukauden takia. Kuinka siis suunnitella viljelyä ensi kesälle? Ensi kasvukauden säähän ei pysty vaikuttamaan, mutta kaurasadon laatua uhkaavien DON-toksiinien riski on hallittavissa useilla keinoilla.

Punahomeet, jotka ovat syynä DON-toksiineihin, säilyvät ja elävät peltoon jääneessä kasvijätteessä. Kevätviljojen kukinta-aikaan sieni-itiöt leviävät tuulen mukana tähkiin. Punahomeet tuottavat DON-toksiineja, kun olosuhteet ovat kosteat ja lämpimät eli kukinnan aikaan sataa tai esiintyy runsaasti kastetta. Optimilämpötila toksiinien muodostumiselle on 25–30 °C, kovin viileässä säässä toksiineja ei muodostu.

Punahomeet ovat yleisesti esiintyviä taudinaiheuttajia, joille isäntäkasveiksi kelpaavat muun muassa viljakasvien, maissin ja heinämäisten nurmikasvien olki. Esimerkiksi öljykasvit viljelykierrossa torjuvat punahomeita.

Näin pienennät riskiä Olkea ja muuta kasvijätettä saattaa olla peltoon jääneen viljan takia tavallista enemmän ja runsaan punahomesaastunnan jälkeen riski punahomeen esiintymiseen myös ensi vuonna on kohonnut. Muokkaaminen kyntämällä on hyvä keino pienentää tautiriskiä pellossa, jos samalla lohkolla on tarkoitus viljellä elintarvikekelpoista kauraa kasvukaudella 2018.

Jos uuden lajikkeen valinta on ajankohtaista, kannattaa tutustua Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR:n julkaisemaan, suuntaa antavaan listaukseen DON-toksiinipitoisuuksista eri kauralajikkeissa. Kestäviä lajikkeita ei tiettävästi ole olemassa, mutta lajikkeiden herkkyydessä punahometartunnalle ja DON-toksiineille on eroja. Ainakin suuremmilla tiloilla saattaa olla järkevää jakaa riskiä ja valita kaksi kasvuajoiltaan erilaista lajiketta, jolloin

MAATILALLA 1/2018

Sertifioidun, peitatun siemenen käyttö vähentää tautiriskiä. kukinta osuu eri aikaan. Sertifioidun, peitatun siemenen käyttö vähentää tautiriskiä.

Punahomeita on mahdollista torjua viljan kukinnan aikaan tehtävällä tautiruiskutuksella. Edellisenä vuonna koetilan kokeissa punahomeriskin ollessa alueella suuri saatiin punahomeiden ja DON-toksiinien määrää sadossa vähennettyä vain riittävillä kasvinsuojeluaineannoksilla, muun muassa Juventus 90 1,0 l/ha tai Prosaro EC 250 0,7 l/ha.

Ruiskutuksen ajoittaminen saattaa etenkin kauralla olla haastavaa, sillä heteet eivät aina tule jyvän kuoren ulkopuolelle. Koetilalla jatkuu myös ensi vuonna kauran kukinnan aikainen kasvuasteseuranta, jota voi käyttää tukena ruiskutuksen sopivaan ajoitukseen.

Toksiinit voivat lisääntyä vielä puinnin yhteydessä, jos satoa joudutaan seisottamaan pitkään esimerkiksi peräkärryssä ennen kuivuriin saamista. Toksiineja voi muodostua lisää, kunnes vilja saadaan kuivattua 14 prosentin kuivuuteen.

Puinnissa on suositeltavaa riittävän tuulen käyttö, jotta pienimpiä tyhjiä jyviä ei puida sadon mukaan. Sadon nopea kuivaus ja lajittelu pienten jyvien poistamiseksi voi lisäksi tehdä eron elintarvikekelpoisen ja rehulaatuisen kauran välillä.

19

KARJATILALLA

Viljan murskesäilöntä

oli sateisen syksyn pelastus TEKSTI ja KUVAT Anna-Mari Tyyrilä

Viljan murskesäilöntä luotettavalla Murska-myllyllä takaa hyvän rehun isohkolle itäsuomalaiselle lihakarjalle ympäri vuoden.

Tilan isäntä Jukka Nousiainen on löytänyt kokemuksensa mukaan parhaan mahdollisen viljan säilöntätavan.

20

MAATILALLA 1/2018

L

ihakarjatilan isäntää, kerimäkeläistä JUKKA NOUSIAISTA Itä-Suomesta, ei naurata. Viljaa olisi puitavana noin 250 hehtaaria, ja vielä lokakuun alussa puimatta on suurin osa. Vielä enemmän miestä huolettaa eläimille tarvittavan kuivikemäärän kerääminen pelloilta. Karjalle levitetään kuiviketta aamuin illoin, ja tarve on 1 200 paalia.

– Ei tällaista syksyä ole ollut koskaan, Nousiainen harmittelee. Säätiedotuksia seurataan tuon tuosta.

Kun ne eivät pidä paikkaansa, vaikuttaa se tietenkin työmiesten liikkuvuuteen.

– Minulla on töissä yksi vakituinen työntekijä ja sadonkorjuun aikaan kolme lisäksi. Täytyy kiittää heitä, että kun tulee mahdollisuus puida, niin heti ovat tulossa töihin, Nousiainen kehuu.

Murskaus jo pellolla On lokakuun ensimmäinen sunnuntai ja kenties mahdollisuus puida vehnä tilan lähimmältä pellolta. Puhelinkierros alkaa ja puolen tunnin päästä miehet ovat pellolla.

Nousiainen tarkkailee viljaansa.

– Murskattavan viljan kosteusprosentti saa olla 30–40. Kyllä tämä siihen sijoittuu, mutta korressa on vielä vihreätä.

Puimurit etenevät pellolla verkkaisesti, liika vauhti tietäisi koneiden tukkeutumista. Murska V-Max -mylly odottaa pellon laidalla.

– Tavallisimmin murskaamme viljan pellolla. Sieltä ajan viljan siiloon.

Säilömiseen muurahaishappoa Viljamurskeen säilönnässä Nousiainen käyttää muurahaishappopohjaista ainetta. Sitä kuluu neljä litraa mursketonnia kohti.

– Haposta on hyvät kokemukset. Kun murskatun viljan päälle siiloon laittaa muovit ja siihen päälle tulee kateaineeksi painava perunarehu, niin säilyvyys on sataprosenttinen, Nousiainen tietää vuosien kokemuksella.

Perunarehu on edullista, mutta kuljetuskustannukset ovat korkeat. Tämä säilöntätapa on kuitenkin osoittautunut toimivaksi.

Perunarehua tilataan Kokemäeltä pari rekkakuormallista syksyisin. Etuna on lisäksi, että sen voi syöttää eläimille.

Mutta siilossa olevaa murskeviljaa ei voi pitää kovin kauan paljaan taivaan alla, koska se alkaa lämmetä.

Siksi olisi tärkeää saada siilo täyteen ja katteet päälle.

Syksyn sateet ovat pitäneet viljelijän varpaisillaan.

Murskaus on pelastus Jos tilalla olisi alun perin ollut viljankuivuri, sitä olisi tietenkin hyödynnetty. Mutta tänä märkänä syksynä

MAATILALLA 1/2018

Viljan murskesäilönnän edut ovat työn sujuvuus ja kustannustehokkuus, Jukka Nousiainen sanoo.

Viime syksynä viljan puintia haastavammaksi osoittautui kuivikkeiden kerääminen.

Siilossa olevaa murske­ viljaa ei voi pitää kovin kauan paljaan taivaan alla, koska se alkaa lämmetä.

21

Kerimäkeläisellä tilalla viljaa on säilötty murskaamalla vuodesta 2004.

Nousiaisten tilalta lähtee teurastamolle noin 200 tonnia lihaa vuodessa.

Viljasiiloissa käytetään perunarehua kateaineena. Rehu on edullista, ja sen voi syöttää eläimille katekäytön jälkeen.

isonkaan kuivurin kapasiteetti ei olisi riittänyt. Vuokra­ kuivurin käyttö ei olisi ollut kustannustehokasta.

– Viljan kuivaus ei tuo lisäarvoa karjan ruokintaan.

Viljan murskauksen edut tulevat työn sujuvuudesta ja kustannuksista, Nousiainen sanoo.

Märkänä syksynä tuoreviljan murskauksen etu ko­ rostuu.

– Itse asiassa se on ainoa vaihtoehto ja pelastus. En näe mitään muuta vaihtoehtoa viljasadon saamiseksi talteen.

Viljan voisi toki säilöä murskaamattakin, mutta säi­ löntäainetta pitäisi käyttää niin paljon enemmän, ettei se enää olisi kannattavaa.

Nousiainen kasvattaa vehnää noin 80 hehtaarilla, ohraa lähes 140 hehtaarilla ja loput pellot kasvavat kauraa. Lannoitetuilla pelloilla vehnä on turvallisin, koska se ei lakoonnu helposti. Lisäksi sen ravintoarvo on hyvä.

Murskatun viljan säilöminen siiloihin on osoittau­ tunut tuubisäilöntää kätevämmäksi.

– Aiemmin meillä ei ollut tarpeeksi siiloja, jolloin säilöimme tuubeihin. Tuubeja oli suojattava lintujen aiheuttamilta tuhoilta.

Vuonna 2014 Nousiaisen tilalla rakennettiin lisää siiloja ja luovuttiin viljan säilömisestä tuubeihin.

– Nyt ruokinnan kannalta tarvittava viljamäärä on otettavissa siilosta parissa minuutissa.

Murskattu vilja sekoitetaan säilörehuun, ja seokseen lisätään tarvittava määrä kivennäisaineita ja tarvittaessa valkuaisrehua. Karja syö lähemmäs 3 000 kiloa päivässä.

Kuinkas kävikään?

Tilan kaikki viljat saatiin puitua syksyllä ja ne riittä­ vät tulevaan satokauteen saakka. Kuivikkeet riittävät kevääseen, josta Nousiainen toivoo kuivaa. Pelloilla odottaa 80 hehtaarin verran pääasiassa vehnän korsia.

– Mutta syystyöt jäivät tekemättä. Lietesäiliön ka­ pasiteetti riittää, kun osan siirsimme etäsäiliöihin.

Kaikki kuivalannat jäivät kuitenkin ajamatta pelloille, ja muokkauksetkin odottavat kevättä.

Tuubeista siiloihin Jukka Nousiaisella on kokemuksia murskausmyllyistä vuosien takaa. Käytössä on neljäs mylly, ja kokemuk­ set Murska­myllyistä ovat olleet hyvät.

22

600 päätä lihakarjaa • Kerimäkeläisellä tilalla on kasvatettu lihakarjaa 16 vuotta, sitä ennen tilalla oli lypsykarjaa.

• 600 päätä lihakarjaa ja maitorotuisia ternivasikoita kolmessa eri navetassa.

• Ternivasikat juottamoon 2–3 viikon ikäisinä, loppukasvattamoon 3 kuukauden ikäisinä.

• Lihakarja lähtee 1,5-vuotiaana teuraaksi, keskipaino noin 430 kiloa.

• Tilalta myydään viitisensataa ruhoa eli noin 200 tonnia lihaa vuosittain.

• Peltoa on käytössä 430 hehtaaria, josta omia peltoja reilut 70 ha, viljalla on 250 ha.

• Kaikki pellot enintään 10 km päässä tilalta, hyvien teiden varsilla.

MAATILALLA 1/2018

Rapsirouhetta

irtotoimituksina Vaasasta ja Kalajoelta.

Tehokeinot maittavan rehun ja murskeviljan säilöntään

Säilörehun ja oman rehuviljan valkuaistäydennykseen.

L

Varma happo myös vaikeisiin olosuhteisiin!

Erinomaiset riippumattomat tulokset (Huom. Ilman

L väriainepussia.)

Josilac® classic

• Paras pH:n alentaja, sisältää entsyymejä • Suositellaan säilörehulle, jonka kuivaainepitoisuus on 25-40%

Josilac® combi

• pH:n alennus ja jälkilämpenemisen ehkäisy • Kuiva-ainesuositus on 30-45%

• Ei pH:n alennustehoa vähentäviä aineita • Muurahaishappoa 77,4%, propionihappoa 3% • Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasikoiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn Irtoliuosta toimitetaan myös kesällä täydennystäyttönä.

500971460

501069065

Josilac® grass

• Taloudellinen vaihtoehto – jopa 50 tn rehua • Suositellaan säilörehulle, jonka kuiva-ainepitoisuus on 25-40% 501490568

Josilac® ferm

• Jälkilämpenemisen ehkäisyyn • Soveltuu auman/siilon pintaosiin, maissisäilörehulle, säilöheinälle ja säilörehun raaka-aineille, joiden kuiva-ainepitoisuus 30-60% 501490569

Josilac extra ®

L

• Jälkilämpenemisen ehkäisyyn myös luomutiloille 501917486

Kiristekalvot ja Toimi pyöröpaaliverkot heti! vielä ennakkohintaan

Vaihtoehdot kaikille nurmikasveille ja korjuumenetelmille

Kiristekalvo

• Valkoinen, UV 125 Kly • 75 cm x 1500 m • Takuu 2 vuotta

Kiristekalvo

• 0,022 mm, 75 cm x 1700 m • 2-3 paalia enemmän/rulla • Saatavana valkoisena

AIV® 2 Plus Na

• Rehunsäilöjän luottotuote, joka säilöö kostean säilörehun tutkitusti muita menetelmiä paremmin

AIV® Ässä Na

• Ratkaisu, jossa yhdistyvät hyvä säilöntäteho ja jälkilämpenemisen esto

AIV® Pro NC

Propcorn Plus

• Sekä kokojyvä- että murskeviljan säilöntään

Stabilizer TMR Plus

• Erityisesti esikuivatulle paalirehulle kehitetty koneystävällinen säilöntäaine

• Hillitsee tehokkaasti seosrehun lämpenemistä, haitallisten mikrobien lisääntymistä ja ravintoainetappioita

Propcorn NC

Stabilizer Pig Na

• Monikäyttöinen säilöntäaine, joka soveltuu erityisesti homeen torjuntaan heinälle, oljelle ja kuivalle murskeviljalle

L

= Voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa asetusten (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti.

• Hillitsee luotettavasti sikojen liemirehun pilaantumista pidentäen valmiin liemirehun käyttöaikaa

www.lantmannenagro.fi

Rondotex -pyöröpaaliverkot

• Myös 3600 m rullissa! Erinomainen toiminta kaikissa koneissa

Viljamarkkinat

Sopimusviljelyä myös luomutuotantoon Maailmalla satokauteen 2018/19 lähdetään edellisvuosien tapaan runsaiden viljavarastojen kanssa. Kuluvan kasvukauden tuotantomäärät laskivat edellisvuoden ennätyksestä, mutta varastot ovat silti IGC:n mukaan toiseksi korkeimmat koskaan, 496 miljoonaa tonnia.

TEKSTI Ilkka Pekkala KUVAT iStockphoto, Lantmännen Agro

M

erkillepantavaa on ollut Mustanmeren alueen nousu yhdeksi merkittävimmistä viljantuotantoalueista koko maailmassa muutaman viime vuoden aikana. Siellä tuotettu vilja on tälläkin satokaudella löytänyt käyttäjänsä yhä useammin muun muassa Pohjois-Afrikasta.

Etenkin Venäjä on kyennyt nostamaan viljantuotantoaan uudelle tasolle ja toistaiseksi myös logistiikka on kyennyt laivaamaan viljaa eteenpäin Mustanmeren satamista, mitä leuto alkutalvi on osaltaan helpottanut.

On kuitenkin arveltu, että juuri logistiikasta tulee seuraava pullonkaula alueen viljanviennissä, mutta tällä kaudella Venäjä vastaa jo lähes viidennestä koko maailman vehnänvienneistä.

Sääilmiöillä merkittävä rooli Seuraavan kauden viljasatoihin vaikuttavat oleellisesti syysviljojen talvehtimiset ja niissä on havaittavissa kaksi toisistaan täysin poikkeavaa sääilmiötä, jotka molemmat nostavat talvituhojen riskejä. Yhdysvaltojen Keskilännessä talvi on ollut vuodenvaihteessa poikkeuksellisen ankara muun muassa tärkeimmällä syysvehnän viljelyalueella Kansasissa. – Onpa lunta havainnoitu jopa täysin poikkeuksellisesti manner-USA:n eteläisimmässä osavaltiossa Floridassa saakka!

Samaan aikaan Venäjällä on nähty täysin toisenlainen talvi ja hyvin leudot olosuhteet. Lämmin ilma aiheuttaa erittäin suuren riskin syyskylvöille, sillä pohjoinen ilmavirtaus voi tuoda hetkessä mannerilmaston hyytävät olosuhteet alueelle ja lumeton kasvusto on paljaana vioituksille. Venäjän talvi on monta kertaa näyttänyt mahtinsa.

EU:n pohjoisosissa, esimerkiksi Itämeren alueella, syyskylvöt jäivät märän syksyn takia merkittävästi

24

viime kautta pienemmiksi. Nämä alueet tullaan keväällä kylvämään muun muassa ohralla. Esimerkiksi mallasohran tuotantomäärät riippuvat kasvukauden sääoloista, mutta potentiaalia ainakin on runsaasti.

Dollariin verrattuna vahva euro on vaikeuttanut EU-alueen viljanvientejä, ja tämän vuoksi Euronextin (Matif) vehnäfutuurit ovat olleet matalia koko syksyn ja alkutalven ajan.

Suomen viljanhinnat naapurimaita korkeampia Suomessa viljanhinnat ovat olleet koko satokauden ajan poikkeuksellisen korkeita naapurimaihin verrattuina. Tämä on näkynyt myllyvehnän, mutta myös muiden viljojen verrattain korkeina hintoina.

Esimerkiksi myllyvehnästä on maksettu jopa yli 15 euroa enemmän tonnilta kuin lähimmästä Matifin vehnäfutuurista, mikä on viime vuosiin verrattuna poikkeuksellista. Tämä on tuskin jäänyt keneltäkään vähänkään alaa seuraavalta huomaamatta.

Aloita suunnittelu nyt Kevätkylvöjä kannattaa alkaa suunnitella jo hyvissä ajoin talvella. Ensimmäinen toimenpide on kylvösiemenen itävyyden varmistaminen. Mikäli aikoo käyttää tilan omaa siementä, on sen itävyys tutkittava hyvissä ajoin talvella, sillä siemenanalyysien mukaan itävyyksissä on suuria vaihteluita.

Valitettavasti moderni länsimainen tiede ei ole vielä kyennyt kehittämään pikatestiä itävyyden mittaamiseksi vaan itävyyden testaaminen vaatii aina useita päiviä.

Keväällä viljansiemenissä tullaa myymään suosituimpien lajikkeiden osalta ”eioota”. Viime satokauden vaikeiden puintiolojen jäljiltä myllyvehnää saatiin korjattua tavanomaista vähemmän, joten Suomi tulee olemaan kuluvan talven jäljiltä melko tyhjä muun muassa myllyvehnästä. Tämän takia myllyvehnän tuotantoon kannattaa panostaa ensi kesänä, sillä suuri osa kotimai-

MAATILALLA 1/2018

Viljan tuotanto ja kulutus maailmalla sista mylläreistä leipoo tuotteensa 100-prosenttisesti suomalaiseen viljaan.

Syksyllä ruista saatiin kylvöön selvästi viime vuotta vähemmän, vain hieman alle 22 000 hehtaaria. Mikäli hehtaarisadot jatkavat nykyisten lajikkeiden ansiosta hyvinä, riittänee tuleva sato melko hyvin kattamaan kotimaisen rukiin tarpeen.

– Mutta mitenkään ylivoimaisen suuri tämä määrä ei ole. Suomalaiselle rukiille on kotimaisuuskampanjoiden ansiosta hyvä kysyntä ja tämän vuoksi sen kylvösuunnitelmat syksylle 2018 kannattaa ottaa huomioon jo keväällä. Viljamarkkinoiden toiminnan kannalta on oleellista, että kylvetään sitä viljaa, jolle on markkinoilla kysyntää.

MAATILALLA 1/2018

Miljoonaa tonnia

2014/15

2015/16

2016/17 arvio

2017/18 ennuste 23.11.

Tuotanto

2052

2010

2134

2079

Kauppa

322

346

353

359

Kulutus

2010

1988

2091

2107

Varastot

458

481

525

496

Muutos ed. vuoteen

41

23

42

–28

Suurimmat viejät

151

152

180

177

Satokauden 2017/18 tuotanto, kulutus ja varastot ovat suurempia kuin koskaan aiemmin.

Varastot pienenevät viime kaudesta, mutta ovat silti toiseksi suurimmat koskaan, 496 miljoonaa tonnia.

Lähde: IGC GMR nro 483 23.11.2017.

25

Faktat kasvukaudelle 2018 Sopimustuotantoon vauhtia – myös luomussa!

Viljan sopimustuotannolla pyritään ohjaamaan viljan tuotantoa sen kysyntää kohden. Eniten kehitettävää sopimustuotannossa on luomuviljoissa, jossa on hyvää kysyntäpotentiaalia sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Markkinoiden kysyntään kyetään vastaamaan paremmin sopimustuotannon osuutta lisäämällä. Perinteisesti luomukauran tuotanto on ollut suurinta, mutta myös muita luomuviljoja tarvitaan.

Monissa Euroopan maissa, kuten Ruotsissa, luomuviljan tuotanto on Suomea suurempaa, ja luomulle onkin kehitettävissä kysyntälähtöisiä markkinoita. Suomessa valtiovallan tavoitteena on ollut lisätä luomussa olevan maatalousmaan alaa nykyisestä noin 12 prosenttiyksiköstä.

Vientiin elintarvikekauraa ja mallasohraa Muita potentiaalisia sopimusviljoja on perinteisen vientiin menevän elintarvikekauran ohella myös mallasohra sekä kotimaan mallastukseen että vientiin.

Suomen suurin suhteellinen kilpailuetu viljantuotannossa on kuitenkin edelleen kaurassa. Riittävän suuri tuotantomäärä takaa toimivien vientimarkkinoiden volyymien hallinnan ja myös markkinat rehulaatuiselle kauralle. Ilman viennin hakemia markkinoita olisi esimerkiksi runsaan rehukauran sijoittaminen kotimaahan kaupallisesti mahdoton tehtävä. Maailmalta on haettavissa markkinoita myös sellaisille viljaerille, joille ei Suomessa ole syystä tai toisesta tarvetta juuri sillä hetkellä.

(Arvo 50 €, alv 0 %)

Tekemällä vähintään 20 ha laatu­ viljasopimuksen helmikuun 2018 loppuun mennessä saat sopimuslahjana YaraVita Mancozin hivenlehtilannoitepakkauksen.

• Syyskylvöt jäivät pieniksi Itämeren alueella • Mustameri on alueena maailman uusi viljaaitta • Öljykasveja kylvöön, peitattua siementä jälleen saatavissa • Sopimusviljelyä varaa lisätä – myös luomutuotannossa

Mallasohran viennissä on huomioitava Suomen runsas lajikekirjo, sillä vientiin kelpaavat vain myös muualla maailmassa tunnetut lajikkeet. Tällaisia ovat tulevalla kaudella esimerkiksi Propino ja RGT Planet sekä jo vanhemmat sotaratsut Tipple ja Barke. Kotimaassa jalostetuilla mallasohrilla ei ole asiaa vientimarkkinoiden areenoille, vaikka niille olisikin kotimaan mallastuksessa vakaa kysyntä.

Kysyntää sekä kotimaassa että ulkomailla Suomen viljantuotannossa on hyviä mahdollisuuksia ensi kasvukaudella. Aiemmin artikkelissa mainitulla myllyvehnällä tulee olemaa hyvä kysyntä kotimaan myllyillä.

Muutoin vahvoja viljan käyttöalueita on etenkin Pohjanmaalla tärkkelysohrateollisuudessa sekä rehunvalmistuksessa. Viime vuosien tapaan paljon viljaa tullaan ajamaan Pohjanmaalle myös maan eteläosista. Viljan tuotanto ja kulutus ovat muuttuneet viime vuosien aikana siten, että vilja matkaa yhä useammin sen tuotantomaakunnan rajojen ulkopuolelle.

Markkina vaatii toimiakseen riittävästi viljaa, jotta saman laatuisille viljaerille voidaan löytää ostaja joko kotimaasta tai vientimarkkinoilta. Suomi on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan vahvasti vientivoittoinen maa ja vientimäärät ovat vaihdelleen vuosittain 600 000–1 000 000 tonnin välillä. Käytännössä Suomessa tuotetusta viljasta noin 20–25 prosenttia on viety maan rajojen ulkopuolelle.

Vastaavasti useimmiten tänne on tuotu vain muutamia kymmeniä tuhansia tonneja viljaa, joka on ollut etupäässä ruista ja joitakin erikoiseriä myllyvehnää. Viljakaupan tehtävä on siirtää viljaa sen tuotantopaikoilta sitä tarvitseville asiakkaille sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla.

Artikkeli on kirjoitettu viikolla kaksi.

26

MAATILALLA 1/2018

BASF:in Clearfield®-tuotantomenetelmä koostuu viljelyvarmasta Clearfield -lajikkeesta ja laajatehoisesta rikkakasvien torjunta-aine Cleravosta tai Clamoxista.

Hybridi Clearfield -kevätrapsi

• Siemen, kasvinsuojeluaine ja kiinnite myydään aina yhdessä.

• Clearfield® mahdollistaa öljykasvin viljelyn lohkoilla, joilla esiintyy perinteistä öljykasvinviljelyä haittaavia rikkoja.

• Puhtaan sadon lisäksi menetelmällä on mahdollista vähentää merkittävästi rikkakasvipankkia lohkolta. Muut ristikukkaiset öljykasvilajit/lajikkeet ja useat rikkakasvit eivät kestä Cleravo ja Clamox käsittelyitä. Mahdolliset jääntiyksilöt voidaan poistaa viljoilta seuraavana kasvukautena esim. fenoksihapoilla (farm MCPA/farm TRIO).

Clearfied -rypsilajike

Cleravo • Laajatehoinen rikkakasvien torjunta-aine CL-lajikkeille • Hyvä teho mataraan, juolavehnään ja hukkakauraan.

• Kustannustehokas

www.lantmannenagro.fi

DK 7130 CL

• Takuulla puhdas ja hyvälaatuinen sato.

• Lajikkeiston aikaisimpia lajikkeita.

Aurea CL • Aikaisin kevätrypsilajike.

• Tuottaa puhtaan ja laadukkaan sadon Clearfield tuotantomenetelmällä, hyvä valkuaispitoisuus.

Öljykasvit kannattaa pitää mukana viljelykierrossa.

• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on myöntänyt poikkeusluvan neonitikoidia sisältäville kevätöljykasvien peittausaineille, mikä turvaa kevätrypsin ja -rapsin viljelyn jatkon Suomessa.

Muut öljykasvilajikkeet:

SW Petita Kevätrypsi • Korkein öljypitoisuus.

• Öljyntuottajan suosikki!

• Satoisa. Luja varsi.

MAJONG Hybridi kevätrapsi • Satoisin kevätrapsi - korkein öljypitoisuus.

• Hyvä laonkestävyys.

RASMA Kevätrapsi Uutuus!

• Populaatiokevätrapsi • Poikkeuksellisen korkea öljypitoisuus tuo huomattavan lisähintaedun!

TAMARIN Kevätrapsi • Huippusatoisa ja lujavartinen kevätrapsi.

• Korkea öljypitoisuus.

KARJATILALLA

Kuvan lehmän hierarkia-arvo oli vieruskavereita suurempi, joten sen piti pitää kiinni omasta paikastaan jonossa eikä se jäänyt Anne Jussilan rapsuteltavaksi.

LENKKINÄ

elintarvikkeiden laatuketjussa Maidonkäsittelylaitteiden onnistunut pesu varmistaa laatutavoitteiden täyttymistä.

Anne ja Matti Jussilan robottitilalla pesu tapahtuu robotinvalmistajan suosituksen mukaisesti kolmijärjestelmäpesuna.

Pesuaineiksi Jussilat valitsivat Lantmännen Agron Farm-tuotteet.

TEKSTI Anne Yrjänä KUVAT Anne Yrjänä ja valmistajat

E

lintarvikealalla vastuu puhtaudesta on meillä kaikilla, toteaa maidontuottaja MATTI JUSSILA. Matti ja ANNE JUSSILAN 60 lehmän tila sijaitsee Kokkolassa, lähellä Kannuksen rajaa. Seutu on valtakunnallisesti tarkasteltuna vahvaa maidontuotantoaluetta.

Uuden, vuonna 2011 käyttöönotetun na­ vetan myötä moni asia muuttui niin arjessa kuin maatalou­ dessakin.

– Jo pelkkää lypsyrobotin valintaa varten teimme 35 tila­ käyntiä, Jussilat muistelevat.

Robottitiloilla monet asiat automatisoituvat. Robotti tunnistaa jokaisen lehmän ja kohtelee niitä yksilöllisesti.

Tilalla tavoitellaan utareterveyden, toimivan eläinliikenteen

28

ja oikean ruokinnan avulla lypsykertojen määrän kasvua sekä parasta mahdollista tuotosta.

Lypsyn aikana tallentuu tietoja eläimen painosta, aktii­ visuudesta, märehtimisestä, maitomääristä ja maidon laa­ dusta. Tiedot kerätään raporteiksi, joita tulkitsemalla ol­ laan paremmin perillä karjan tämänhetkisestä tilanteesta.

Toiminnan aikana voidaan muuttaa asetusarvoja sekä tietoja, jotka ohjaavat järjestelmän ja aseman toimintaa. Ro­ botin pesutkin pystytään ajoittamaan tilan toiminnan kan­ nalta optimaalisesti. Vaikka robotti kerää runsaasti tietoja eläimistä, päätökset ovat lopulta aina käyttäjän vastuulla.

– Tietokoneen kautta toimiminen vaatii vastaavasti enemmän seurantaa ja tulkintaa. Koko ajan on oltava hereillä ja hallittava monenlaista. Kun halutaan runsaasti maitoa ja aktiivista liikkumista, on robotilla annettava riittävän iso väki­ rehumäärä, kertoo Anne Jussila.

Puhdasta robotilta tankkiin Jussilalla sekä robotti että tilasäiliö pestään vuoropesuna, mikä on maitotiloilla yleinen käytäntö. Pesutulos riippuu lypsylaitteiston ja tilasäiliön kunnosta sekä ominaisuuk­ sista, pesuohjelmista, pesuaineista ja veden laadusta. Muita tärkeitä huomioon otettavia muuttujia ovat lämpötila, aika sekä mekaanisen että kemiallisen tehon yhteisvaikutus. Ke­ miallinen vaikutus riippuu veden laadusta ja pesuaineesta.

– Vuoropesussa käytetään vuoroin hapanta ja emäksistä pesuainetta, jolloin pesutulos on kattavampi. Turvallisuutta lisää se, että myös letkut ovat pakkauksien värisiä, eikä se­ koittumista pääse vahingossakaan tapahtumaan, Jussilat korostavat.

MAATILALLA 1/2018

– Robotin pesuun kuluu 20 minuuttia kolmesti päivässä. Tilasäiliö pestään tankkiauton käynnin jälkeen, joka toinen päivä ja pesun kesto on 30 minuuttia. Pesujen aikana jatkuvassa lypsyssä on luonnollisesti tauko, kertoo Matti Jussila.

Robotit sekä tilasäiliö pestään aina nestemäisellä pesuaineella. Pesuaineina Jussilat käyttävät Lantmännen Agron Farm-aamupesunestettä ja Farm-iltapesunestettä. Nämä pesuaineet ovat Jussiloitten mukaan toimineet moitteettomasti VMS-robotin kanssa.

– Hapan Farm-iltapesuneste poistaa laitteistosta maitokiven, kalkin ja muita saostumia, Jussilat kertovat.

Emäksinen Farm-aamupesuneste puolestaan liuottaa valkuaista sekä hajottaa rasvan pesuliuokseen, samalla bakteerit kuolevat ja järjestelmä pysyy hygieenisenä.

– Maidon puhtauden kanssa ei ole ollut ongelmia, Matti Jussila kertoo.

Jussilat käyttävät Kannuksen vesiosuuskunnan vettä, joka kaikeksi onneksi on pehmeätä, joten kalkkisaostumia ei pääse herkästi muodostumaan.

– Vedenkulutus on säädetty vakioksi, pesuaineen annostelu on automatisoitu eikä toiminnoissa ole ollut ongelmia. Robotilta tulee hälytys koneelle ja kännykkään, jos pesuaine loppuu, Jussilat kertovat.

Kotimaista läheltä – Pesuaineiden myyjiä on nykyään entistä enemmän ja vaihtoehdoksi ovat nousseet myös nettikaupat, kertoo Anne Jussila.

Jussilat ostavat pesuaineet edullisen hinnan sekä nopean saatavuuden takia Kannuksen Lantmännen Agrolta ja tutulta myyjältä RIKU KUOPPAKANKAALTA. Läheltä ostettuna tila säästää rahtikuluissa. Pesuaineita kuluu reilu 200 litraa vuodessa.

– Aiemmat Lantmännen Agron välittämät pesuaineet tulivat Ranskasta. Varastoinnin logistiikka ei toiminut ja pesuaineita pääsi vanhenemaan. Vanhetessaan pesuaineiden teho alkaa heiketä. Nykyinen pesuaineiden toimittaja on kotimainen, joten logistiikka on toimivampaa ja tehtaalta lähtiessään tuotteet ovat tuoreempia, kertoo Kuoppakangas.

Maitotilojen ahdinko puhuttaa myös Jussilan tilalla.

– Mennään kohti isoja yksiköitä ja talous näyttelee työssä entistä suurempaa roolia. Tuotantoeläimeltä vaaditaan nykyään enemmän, ala koneellistuu ja automatisoituu. Ennen lehmiä puhuteltiin enemmän yksilöinä ja työ tehtiin käsityönä, pahoittelee Anne Jussila.

– Maatalous on mukana pyörittämässä kansantaloutta, jossa olemme pohjimmaisena linkkinä ketjussa. Siksi toivomme, että tuetkin kohdistuisivat enemmin aktiiviviljelijöille, Matti Jussila korostaa.

Jussiloitten mukaan aallonpohja ei voi jatkua.

– Alalla ei voi jäädä paikoilleen, vaan työtä on kehitettävä koko ajan. Esimerkiksi verkostoituminen on tärkeää ja ajatus yhteistiloista kiinnostaa. Meillä olisi tarvetta ylimääräiselle työvoimalle muutamaksi päiväksi viikossa, mutta siihen ei ole vielä varaa, Jussilat pohtivat.

– Myös maatalouskauppa muuttuu ja nettikauppa näyttelee suurempaa roolia. Perinteinen myymäläkauppa on vähentynyt ja kaupanteko on nykyään enenevissä määrin kentällä tapahtuvaa ja henkilökohtaisempaa, lisää Kuoppakangas.

MAATILALLA 1/2018

Täysrehu houkuttelee lehmät robotille ja lypsylle. –Tilan keskituotos on 8 000 kiloa, kertovat Jussilat. Kuvassa oikealla Riku Kuoppakangas Lantmännen Agrolta.

– Tietokoneen kautta toimiminen vaatii paljon tulkintaa ja päätökset ovat käyttäjän vastuulla, kertoo Matti Jussila.

Farm-pesuaineet K-Agro-tuotemerkki korvataan kevään aikana Lantmännen Agron uudella Farm-tuotemerkillä.

Farm-pesuaineiden valikoimaan kuuluvat jatkossakin aamu-, ilta- sekä yhdistelmäpesuaineet.

Pakkauskoot, laatu sekä kotimaisuus säilyvät ennallaan, mutta pakkausten ulkonäkö muuttuu.

Pesuaineiden uusissa etiketeissä on kiinnitetty enemmän huomiota käyttäjäystävällisyyteen sekä tuoteturvallisuuteen.

Lantmännen Agrolta löydät kotimaiset pesuaineet alkutuotannon kokonaisvaltaiseen hygieniaan.

3

29

HEVOSET

Hevosen ruokinnassa

ensin perusta kuntoon Hevosen ravintoajattelu lähtee laadukkaasta ja perusterveellisestä rehusta kaikissa kasvu- ja käyttövaiheissa. Väkirehut, kivennäiset, vitamiinit ja ravintolisät tukevat kuitupitoista karkearehuperustaa.

TEKSTI Vesa Vainio KUVA iStockphoto

H

evonen on kuitupitoisen rehun hyväksikäyttäjä ja ruokinta perustuu pitkälti karkearehuun eli kuivaja tuoreheinään. Syy tähän löytyy hevosen ruoansulatuksesta ja vatsalaukusta, joka on suunniteltu jatkuvaan rehunkäsittelyyn ja pieniin annoksiin. Hevosen on siksi saatava

kuitua tasaisesti.

– Hyvin sulava karkearehu tyydyttää lähes täysin hevosen ravintotarpeet. Väkirehut, kivennäiset, vitamiinit ja ravintolisät tukevat tarpeen mukaan ruokintaa.

Näin kertoo maatilatarvikkeiden tuotevastaava ELLI NUMMI Lantmännen Agrosta ja lisää, että täydentävän ravinnon tarve riippuu hevosen iästä sekä käyttötarkoituksesta ja rasitusasteesta.

– Ruokintasuunnitelman perustana on analysoitu karkearehu, minkä perusteella voi määritellä tärkeiden hivenaineiden saannin ja niiden lisätarpeen.

Hevostalous Suomessa 2016 • Hevosia yhteensä ◆ suomenhevoset ◆ lämminveriravihevoset ◆ ratsut ◆ ponit • Syntyneitä varsoja • Hevostalleja • Hevosala työllistää • Raviurheilun harrastajia ja seuraajia • Ratsastuksen harrastajia

30

74 200 19 200 25 100 19 500 10 400 2 700 16 000 15 000 220 000 170 000

Hyvinvointiin ja huippukuntoon Lantmännen Agro edustaa ja myy ruotsalaisia Krafft-hevosrehuja, joista löytyy sopiva ravintokoostumus kaikkiin tilanteisiin. Krafftin ruokinta-ajattelu nojaa rehupyramidiin, jonka peruskivinä ovat karkeaja väkirehut. Huipun rakenteen muodostavat täydennysruokintaan tarkoitetut kivennäiset ja lisäravinteet.

Imettävä tamma ja erityisesti vastasyntynyt varsa kaipaa maidon rinnalle hyvin sulavaa valkuaista.

Kasvavassa iässä oleva hevonen tarvitsee puolestaan kasvun tueksi oikeita ravintoaineita. Krafftin Build-tuoteperhe vastaa juuri kantavien tammojen ja kasvavien varsojen ravintotarpeeseen.

Täysikasvuisena hevosen käyttö ohjaa enemmän ravintotarvetta. Normaalissa harrastus- ja ratsastuskäytössä lisäravinteille ei ole tarvetta. Krafftin Leisure-sarja on tarkoitettu normaalissa rasitustilassa oleville hevosille.

– Tavoitteena on hevosen hyvinvointi, ja se, että hevonen saa perusrehusta kaiken tarvitsemansa.

Raviurheilussa hevosen rasitustaso nousee, energiaa kuluu, kivennäisaineita poistuu hikoilun myötä kehosta ja alttius sairastumiselle kasvaa. Stressaaminen näkyy liian vähäisenä juomisena ja nestetasapainon heilahtelu ärsyttää herkkää vatsaa.

– Kilpahevosille kehitetyt rehut ylläpitävät huippusuorituskykyä, tarjoavat enemmän energiaa, kuitua ja rasvaa sekä tukevat aineenvaihduntaa ja lihaksistoa.

Krafftin Boost- ja Performance-kilparehut sisältävät kaikki hevosen tarvitsemat kivennäisaineet ja vitamiinit. Uutuusrehu Performance Low Starchin sisältämä elävä aktiivihiiva edistää ravinnon sulavuutta ja ravintoaineiden saantia sekä tukee paksusuolen mikrobitasapainoa.

Täydennystä ja hienosäätöä Yksinomaan kotoista karkearehua ja sen lisäksi viljaa, yleensä kauraa, saavat hevoset saattavat kärsiä eri ravintoaineiden puutostiloista. Sairastelu, toipilaana olo tai vähäinen liikkuminen voivat vaikuttaa vähäiseen väkirehun saantiin. Näihin tarkoituksiin sopivat täydennysrehut.

– Jo vähäisellä annostuksella voi lisätä hevosen ruokavalioon siitä puuttuvia tärkeitä kivennäisiä, suoloja ja vitamiineja.

Krafftin Plus Energy sopii kasvaneeseen energiantarpeeseen, Plus Protein puolestaan turvaa korkealaatuisen valkuaisen saannin.

Pykälä vielä hienojakoisempaan suuntaan löytyy

MAATILALLA 1/2018

Hyvälaatuinen rehu on paras lähtökohta perusterveelliselle ruokinnalle. Krafftin tuotevalikoima kattaa monipuolisesti vitamiini- ja muut valmisteet.

erilaisten ravintolisien käyttämisestä. Hevosen stressitila, kavioiden ja nivelten hyvinvointi sekä elektrolyyttien puutostila tarvitsevat niihin suunnattuja lisäravinteita.

– Ravintolisät täydentävät ja hienosäätävät hevosen ruokinnan yksilölliselle tasolle. Krafftin valikoima kattaa monipuolisesti vitamiini- ja muut valmisteet.

Hyvä sulavuus ja rakenne Nummi korostaa, että koko hevosen ruokinnan ajattelu lähtee rehun laadusta, ei määrästä. Koko ajan tarjolla oleva hyvälaatuinen karkearehu on paras lähtökohta perusterveelliselle ruokinnalle. Iso osa hevosten sairauksista on peräisin ruokinnasta.

MAATILALLA 1/2018

Krafftin tuotteet ovat oman tutkimuksen ja tuotekehityksen tulosta. Laatu ja hygienia ovat rehujen ehdottoman tärkeitä ominaisuuksia. Eri tuotekategorioihin on tullut paljon myslivaihtoehtoja ja rehun perinteinen raerakenne on vaihtunut pellettimäiseen koostumukseen.

– Rehun rakenne ja hyvä sulavuus, jotka tähtäävät hevosen monimutkaisen ja herkän ruoansulatusjärjestelmän optimaaliseen toimintaan, ovat Krafftille iso panostuskohde.

Hevoset ja suomalainen hevostalous ovat Lantmännen Agrolle suuri asiakaskohderyhmä. Yli 70 000 hevosta tuhansissa talleissa ja maatiloilla sekä sadattuhannet raviurheilua ja ratsastusta harrastavat ja seuraavat ihmiset tekevät hevostaloudesta merkittävän toiminta-alueen myös Suomessa.

31

KOETILALLA

Vasen ruutu on käsittelemätön ja pahoin pahkahomeen saastuttama. Oikeanpuoleinen ruutu on saanut Efilor-käsittelyn.

Ero kasvustossa on huomattava.

Lannoitus, sadon kannattavin

panostus TEKSTI Kaisa Auvinen KUVAT Milla Välisalo

Lantmännen Agron koetilalla Hauholla toteutetuissa viljelyohjelma- ja lannoituskokeissa yksi asia nousi ylitse muiden. Vaikeanakin kasvukautena oli nähtävissä, että lannoitus on sadon kannattavin panostus.

32

MAATILALLA 1/2018

V

iljelyohjelma on kokonaisrat­ kaisu, jolla tarjotaan ruutu­ kokeilla testattuun ja tutkit­ tuun tietoon perustuva vaihto­ ehto. Kokonaisratkaisussa on kyse parhaimmasta lajikkeesta ja siihen optimaalisesti sopi­ vista kasvinsuojeluaineista.

Viljelyohjelman ratkaisuja testataan Hauholla koe­ tilan ruutukokeilla vuosittain. Näin saadaan tärkeää tietoa erilaisilta kasvukausilta esimerkiksi eri kasvin­ suojeluaineiden tehosta ja toimivuudesta, sekä tutuilla että uusilla lajikkeilla.

Bragella yli 700 kg/ha sadonlisäys Ohran Viljelyohjelmakokeessa lajikkeina olivat kaksi­ tahoiset Arild ja SW Mitja sekä entsyymimallasohra Brioni ja monitahoinen ohra Brage. Ohran Viljely­ ohjelmaan kuuluu peitattu siemen, rikkatorjunta yh­ distettynä lehtilannoitteeseen sekä korrensääde ja tautitorjunta.

Lannoitus oli jaettu kahteen osaan. Kylvölannoituk­ sen määrä oli 90 kg N/ha ja siihen käytettiin YaraMila NK3 (23–0–8) ­lannoitetta. Noin viikko orastumisen jälkeen annettiin Viljelyohjelmaruuduille lisälannoi­ tuksena 30 kg N/ha YaraBela Axan:aa (27–0–4l).

Viljelyohjelmalla saatiin positiivista vaikutusta sekä sadon määrään että sadon valkuaispitoisuuteen.

Kaksitahoisista ohrista Arildin satoon tuli lisäystä 12 prosenttia ja monitahoisen Bragen sato nousi kes­ kimäärin 15 prosenttia. Valkuaispitoisuuksiin paras vaste tuli Arildilla ja Brionilla.

Mangaanista potkua kauralle Kauran Viljelyohjelmassa lajikkeina olivat Avanti, Bettina ja Avetron. Näistä lajikkeista aikaisin on Avetron ja myöhäisempiä lajikkeita ovat Avanti ja Bettina. Viljelyohjelmatoimenpiteet olivat kauralla muutoin samat kuin ohralla, mutta lisänä oli kukin­ nan aikainen hometoksiinien torjuntaruiskutus. Kaura on herkkä mangaanin puutokselle, ja kokeessa hiven­ aineruiskutus juuri taimettumisen jälkeen YaraVita MANTRAC PRO:lla (1 l/ha) toi sopivan sysäyksen kasvuun juuri kasvun alkumetreillä.

Kauran Viljelyohjelmaruudut erottuivat edukseen jo pensomisvaiheessa, jolloin ne näyttivät elinvoimai­ semmilta verrattuna vastaaviin minimikäsittelyn ruu­ tuihin.

Kaurassa Viljelyohjelma paransikin satoa jokai­ sella kolmella lajikkeella, ja varsinkin myöhäisillä la­ jikkeilla Avantilla ja Bettinalla sadonlisä oli lähes tu­ hat kiloa. Lisäksi näillä lajikkeilla kasvoi myös suu­ rimman siemenluokan osuus sadossa, mikä on positii­ vinen tulos, koska jyväkoko on kauralla laatu­ ja hin­ noittelukriteeri.

Vehnälle voimaa hivenlannoituksella Kevätvehnällä Viljelyohjelmakokeessa lajikkeina oli­ vat Licamero, Demonstrant ja Diskett. Demonstrant

MAATILALLA 1/2018

Lannoituskokeen vaikutuksia nähtävissä. Vaikutuksen huomaa kasvuston värissä, tiheydessä ja tähkän koossa.

Kaurassa Viljelyohjelma paransi satoa jokaisella kolmella lajikkeella, ja varsinkin myöhäisillä lajikkeilla Avantilla ja Bettinalla sadonlisä oli lähes tuhat kiloa. on näistä vanha tuttavuus, ja uudempina lajikkeina ko­ keessa olivat Licamero ja Diskett. Kasvuajoiltaan nämä kolme vehnää ovat melko samanlaisia, ne ovat kaikki päätyypin vehnälajikkeita. Licamero on selkeästi isojy­ väisin, sen tuhannen jyvän paino on huikeat 44,2 gram­ maa.

Kasvustot käsiteltiin hivenaineruiskutuksilla sekä lisälannoituksena typpiliuoksella. Ensimmäinen hiven­ aineruiskutus Viljelyohjelmaruuduille tehtiin pensomis­ vaiheessa YaraVita Mancozin:lla (1 l/ha) ja seuraava korrenkasvuvaiheen alussa YaraVita SOLATREL:lla (5 l/ha). Näiden lisäksi ennen kukinnan alkua kas­ vuasteella (BBCH) 60 annettiin kasvustoille vielä Yara TYPPILIUOS 390:tä (30 l/ha) ja kolmas hivenlannoi­ tusruiskutus YaraVita THIOTRAC 300:lla (5 l/ha).

Näiden lisäksi vehnän Viljelyohjelmaruuduille tehtiin muuten samat kasvinsuojelutoimenpiteet kuin ohralle ja kaurallekin eli rikkatorjunta, korrensäädekäsittely ja jaettu tautitorjunta.

33

Vierekkäin vertailtavana Diskett-kevätvehnän minimiruutu ja Viljelyohjelmaruutu. Tummanvihreä ja elinvoimainen Viljelyohjelmaruutu on oikeanpuoleinen.

Kaikkien kolmen vehnälajikkeen sato kasvoi, Licamerolla ja Demonstrantilla noin 800 kg/ha.

Diskett sai myös sadonlisää, mutta maltillisemmin, lähes 500 kg/ha. Hehtolitrapainossa eniten vaikutusta saatiin Demonstrantilla, jonka hehtolitran paino nousi minimiruudun 76 kilosta Viljelyohjelman 77,3 kiloon eli nousua oli 1,3 kiloa.

Öljykasvien uutuudet vahvoilla Myös öljykasveja testattiin Viljelyohjelmakokeissa.

Rypsillä lajikkeina olivat SW Petita, Birta ja Aurea CL. Kaikilla näillä lajikkeilla on omat vahvuutensa, Aurea CL on näistä aikaisin, SW Petita on vahvimmillaan öljypitoisuudessa ja Birta on mielenkiintoinen uutuuslajike erinomaisella satotasolla. Birta saavutti parhaimmat tulokset Viljelyohjelmassa. Se vastasi hyvin Viljelyohjelman panostuksiin ja sen sato kasvoi 365 kg/ha Viljelyohjelmaruudulla verrattuna minimikäsittelyn ruutuun. Myös Birtan tuhannen siemenen paino nousi minimikäsittelyruudun 2,77 grammasta Viljelyohjelmaruudun 3,05 grammaan.

Rapsin Viljelyohjelmakokeissa lajikkeina olivat Majong, Rasma ja DK7130 CL. CL-lajikkeet ovat BASF:in kehittämään Clearfield-tuotantomenetelmään kuuluvia lajikkeita. Clearfied-tuotantomenetelmä koostuu CL-lajikkeista ja näiden kanssa yhdessä käytettävistä laajatehoisista rikkakasvintorjunta-aineista Cleravosta tai Clamoxista. Tällä menetelmällä pyritään puhtaaseen satoon ja rikattomaan peltoon.

Kolmesta rapsilajikkeesta Rasma vastasi parhaiten Viljelyohjelman toimenpiteisiin. Sen sato nousi 430 kg/ha ja tuhannen siemenen painokin nousi 4,16 grammasta 4,35 grammaan. Rasma on pärjännyt myös virallisissa kokeissa ja varsinkin sen öljy-

34

Licameroa vierekkäin Viljelyohjelmaruudulla (vasen) ja minimiruudulla (oikea).

pitoisuus on ollut huippuluokkaa. Uutuuslajike Rasman siementä on saatavilla kevään 2018 kylvöille rajoitettu erä.

Kuluneen kasvukauden haastavat olosuhteet olivat erittäin suosiolliset pahkahomeen muodostumiselle.

Siitä huolimatta, että pahkahomesaastunta oli voimakasta ja ruudut olivat lähekkäin, saatiin Viljelyohjelmassa hyviä tutkimustuloksia tautitorjunnasta. Viljelyohjelmaruuduilla tautitorjunta tehtiin Efilor-valmisteella, joka vähensi huomattavasti pahkahomeen määrää ruuduilla. Tämä on tärkeä asia huomioida, sillä etenkin rypsillä pahkahometartunnan aiheuttama sadonalennus voi olla hyvinkin merkittävä.

MAATILALLA 1/2018

Lannoituskokeissa vilja kasvoi silmissä Lannoituskokeiden havainnoinnissa mukavinta ja in­ nostavinta on se, että erot ruutujen välillä näkyvät sel­ västi ja ne ovat huomattavissa jo aikaisin kasvukau­ della. Havainnoijan into pysyy yllä, koska ruutujen erot vain vahvistuvat kasvun edetessä.

Suomalainen uskoo, kun omin silmin näkee ja näissä kokeissa se on todella nähtävissä. Ääripäi­ den erot ovat niin huikeat, että voi puhua kuin yöstä ja päivästä.

Nollaruutu on kelmeä ja kitukas­ vuinen, ja vieressä kasvaa tum­ manvihreä ja tuuhea, elinvoimaa täynnä oleva ja lannoituksesta nauttiva ruutu.

Oikeaan aikaan kohdennettu lannoitus on sekä taloudellisesti kannattavaa että ympäristö­ ystävällistä.

Kaura kiittää panostuksesta Hauholla toteutettiin ruutu­ kokeena kauran lannoituskoe, johon oli valittu lajikkeiksi aikai­ nen Avetron ja myöhäinen Avanti. Lannoitusta testat­ tiin kokeessa seitsemällä eri tasolla, joista ensimmäi­ nen oli lannoittamaton. Lannoitusta annettiin sekä ker­ ralla että jaettuna.

Lannoitustasot olivat 90 kg, 120 kg, 90 + 30 kg, 120 + 40 kg, 160 kg ja 200 kg typpeä hehtaarille. Jae­ tun lannoituksen toinen osa annettiin kasvuasteella (BBCH) 25 eli pensomisvaiheessa.

Xemium

Kokeen tuloksissa nousi esille merkittävä ero lan­ noittamattoman ja lannoitettujen ruutujen välillä. Suo­ rana johtopäätöksenä voi sanoa, että jo pienikin määrä lannoitetta tuo sadonlisää, mutta kaura kyllä kiittää sa­ donlisällä lannoitukseen laitetuista panoksista.

Avanti­lajikkeella saatiin paras sadonlisä lannoitus­ tasolla 120 + 40 kg N/ha. Nollaruudun sato oli noin 3 800 kg/ha ja edellä mainitulla tasolla lannoitetun ruudun sato oli noin 10 900 kg/ha, jolloin sadonlisä oli huimat noin 7 000 kg/ha.

Lisälannoitustarpeen määritys Koetilan ruutukokeilla on hyvät mahdollisuudet myös uudenlaisten, viljelyä helpottavien apuvälinei­ den testaukseen. Yksi tällainen on Yaran N­Prognos­ laite, jota kokeiltiin Hauholla lannoituskokeiden yh­ teydessä. Kokeissa tutkittiin eri lannoitustasoilla olevia ruutuja ja niiden typen tarvetta mitattiin N­Prognos­laitteella viikoittain.

Laitteella määritetään kasvuston lisälannoitustarve, jotta lisälannoitusta saataisiin annettua optimaaliseen aikaan kasvustolle. Sopivaan aikaan tähdätty lannoi­ tus sekä lisää sadon määrää että nostaa valkuaista.

Oikeaan aikaan kohdennettu lannoitus on sekä taloudellisesti kannattavaa että ympäristöystävällistä, koska tällöin lannoituksesta saadaan paras mahdol­ linen hyöty. Yaran kanssa yhteistyössä tehdystä ko­ keesta ja N­Prognos­mittauksista voi lukea lisää Yaran internet­sivuilta.

tehoaine: kasvitautitorjunnan tulevaisuus

BASF:n kehittämä uudentyyppinen

SDHI -tehoaine Xemium Saatavilla Librax -tautitorjuntavalmisteessa.

• Poikkeuksellisen systeeminen liikkuvuus kasvissa • Vahva kuratiivinen teho • Muista tehoaineryhmistä poikkeava vaikutustapa • Tehoaa taudinaiheuttajiin, joihin muiden tehoaineryhmien teho on heikentynyt • Librax on käyttövalmis itsessään tai oivallinen tankkiseoskumppani Comet Pro:lle.

www.lantmannenagro.fi

T YÖTURVALLISUUS

Tietoa ja turvallisuutta

näkyminä näytöllä Langaton laadukas valvontajärjestelmä tuo helpotusta ja varmuutta moniin maatalous- ja urakointitöihin. Kamera ja näyttö on kätevä kiinnittää ja vaihtaa toiseen koneeseen.

TEKSTI Vesa Vainio KUVAT valmistajalta

V

iljakuorman kippaus on käsillä, mutta näkyvyys kohteeseen on huono. Kylvökoneesta pääsee sie­ men loppumaan yllättäen. Heinä­ paalien tekeminen vaatii erityistä tarkkuutta. Lumitöiden tekeminen ahtaalla pihalla edellyttää huolelli­

suutta.

Tämän päivän isokokoisilla työkoneilla monet maa­ talouden työt ja työkoneurakointi ovat entistä haasteelli­ sempia näkyvyyden ja sitä kautta työturvallisuuden kan­ nalta. Ihmisen katse ei pysty havainnoimaan kaikkea, mitä koneen edessä, sivuilla ja takana tapahtuu.

Lantmännen Agron maatilatarvikkeiden tuote­ vastaava ELLI NUMMI tarjoaa tähän ratkaisuksi toimivaa nykytekniikkaa.

– Langattomasti toimiva kamera­ ja valvontajärjes­ telmä helpottaa työtä ja tuo siihen lisää turvallisuutta.

Päivittäisistä töistä löytyy järjestelmälle useita hyödylli­ siä käyttökohteita.

Vaativiin olosuhteisiin MachineCam on laadukas ja vankkarakenteinen valvonta­ järjestelmä, joka on valmistettu kestämään viljelijä­ ja ura­ koitsijayrittäjien vaativissa käyttökohteissa. Kameran suo­ jausluokka (IP69K) tarkoittaa vedenpitävää asennusta ja pesua jopa painepesurilla.

Järjestelmän ydin ovat seitsemän tuuman LCD­ näyttö ja 120­asteen kulmassa antennin kautta kuvaa lä­

Flexi Pack X -akkupaketin kanssa kamerajärjestelmästä saa täysin langattoman.

36

hettävä kamera. Yhteen näyttöön voi liittää neljä ka­ meraa, jaetussa näytössä voi katsella yhtä aikaa kah­ den kameran kuvaa. Näyttö on perinteisesti ohjattava eli se ei ole kosketusnäytöllinen. Näytön ja kameran lipat suojaavat niitä auringolta ja kosteudelta.

– Näyttö kiinnittyy traktorin, puimurin tai kaivurin lasiin imukupeilla. Kameran magneettikiinnitys tapahtuu sekin tosi nopeasti. Sekä kamera että näyttö on helppo siirtää paikasta tai koneesta toiseen.

Näyttö voi ottaa virtaa suoraan ajoneuvon sähkö­ järjestelmästä (10V–32V) tai 12 voltin pistorasiasta/ tupakansytyttimestä. Kameralle ajoneuvon virta­ lähteen vaihtoehtona on lisävarusteena myytävä Flexi­ Pack­akku.

– Akku kestää yhdellä latauksella 24 tuntia opti­ maalisissa olosuhteissa, kylmällä säällä käyttöaika on lyhyempi.

Järjestelmä alkaa lähettää kuvaa, kun näyttöön kyt­ kee virran. Kamerassa ei ole omaa virtakytkintä, joten se on toimintavalmis, kun se on kytketty virtalähtee­ seen. Akkukäytössä tulee muistaa, että virrankulutus alkaa heti kytkennän jälkeen.

Työn seurantaa ja markkinointia Uuden työkoneen käyttöön ottaminen on usein ensi alkuun opettelua sekä oikeiden säätöjen ja työtapojen hakemista. Valvontajärjestelmässä oleva tallennusmah­ dollisuus tuo osaltaan helpotusta tähän asiaan.

– Kun asentaa muistikortin näyttöön, voi tallentaa videokuvaa useasta eri kamerasta ja kuvakulmasta.

Näin näkee ja saa irti työstä paljon enemmän.

SD­kortin tallennuskapasiteetista riippuen video­ kuvaa saa mahtumaan yhdelle kortille reilusta 10 tun­ nista yli 200 tuntiin. Tieliikenteessä omaa työtä doku­ mentoivat autokamerat ovat yleistyneet viime aikoina vahvasti.

Nummi muistuttaa, että oman työn kuvaaminen videolle tuo myös markkinointiin yhden elementin ja kanavan lisää. Todellinen työnäyte omasta osaamisesta kertoo usein enemmän kuin sata sanaa.

Kokoonpano tarpeen mukaan Nummi korostaa, että asennukseltaan ja käytöltään yk­ sinkertainen MachineCam soveltuu laajasti viljelijöille ja urakoitsijoille pelto­, piha­, tie­ ja metsäkäyttöön.

Peruspakettiin sisältyvät näyttö, yksi kamera, antennit ja virtajohdot. Lisäkamerat ja akut on hankittava erik­ seen.

– Tilakoot ja konekannat kasvavat, jolloin ainakin usean kameran ja mahdollisesti myös lisänäytön han­ kinta on järkevää. Kokoonpanoa on helppo kasvattaa kokemuksen karttuessa tarpeen mukaan.

MAATILALLA 1/2018

MachineCam – langaton valvontajärjestelmä • Takuu: 3 vuotta • Käyttölämpötila: –20 > +70 astetta, suhteellinen kosteus max. 90 % • Käyttöaika: Hämärä- ja yökäyttö NÄYTTÖ: 7” LCD, painikeohjaus • Kuvasuhde: 16:9 • Resoluutio: 800 x 3 (RGB) x 400 • Kontrasti: 500:1 • Kanavat: 4 kanavaa • Virtalähde: DC 10–32 V • Suojausluokka: IP30 KAMERA: kuvakulma 120 astetta • Lähetysetäisyys: 120 m • Virtalähde: DC 8–32 V • Suojausluokka: IP69K

Lantmännen Agro tuo itse maahan ruotsalaisvalmisteista MachineCamia. Peruspaketin hinta on 849 €, lisäkameran 299 € ja akun 150 €. Mikäli huippuluokan valvontajärjestelmä tuntuu liian jykevältä, tarjolla on lisäksi kevyemmän hintatason Mini ja Mini Mobility -mallit. Jälkimmäisessä on vakiona mukana 24 tunnin akku.

MAATILALLA 1/2018

Työkoneisiin kiinnitettävät kamerat tuovat tekijän näkökenttään kuvakulmia, jotka parantavat työn laatua ja turvallisuutta.

37

KONETARVIKKEET

OFA-KETJUT

ovat luotettu valinta OFA-liukuesteketjut valmistetaan Nordic Traction Oy:n tehtaalla Loimaalla. Samalla paikalla on valmistettu ammattikäyttöön tarkoitettuja liukuesteketjuja jo vuodesta 1903 lähtien.

TEKSTI Timo Oksanen, OFA, KUVAT valmistajilta

T

eollisen osaamisen juuret juontavat tätäkin kauemmas, sillä naulatehdas Loimijoki Spikfabrik aloitti toimintansa jo vuonna 1886 samalla pai­ kalla.

Ketjut valmistetaan kor­ kealaatuisesta erikoisboori­ teräksestä. Ennen maalausta ja pakkausta liuku­ esteketjujen pintakovuus nostetaan jopa 850 Vickersiin asti hiiletyskarkaisumenetelmällä.

Tällä erikoismenetelmällä saadaan ketjulle hyvä

38

kulutuskestävyys korkealla pintakovuudella sekä erinomainen väsymislujuus sitkeällä sisuksella.

Kattava ketjuvalikoima eri tarpeisiin OFA:n ketjut tunnetaan hyvästä pidostaan ja kes­ tävyydestään. Ketjuja löytyy lumenauraukseen, maatalouskäyttöön, metsäkäyttöön ja myös kevy­ empiä malleja nopeampaan tieajoon. Maatalous­ koneisiin on saatavana sekä pystynastallisia liu­ kuesteketjuja että nastattomia lumiketjuja.

EasyOn on kevytketju traktoreihin ja työ­ koneisiin ja sopii erityisesti lumenauraukseen.

Se antaa hyvän pidon ja sivuttaisvakauden.

Ketjut ovat kevyet ja helpot asentaa, sekä tarvit­ taessa nopeat poistaa siirtymäajon ajaksi.

Tapio on Suomen yleisin ja arvostetuin ket­ jumalli traktoreihin ja työkoneisiin. Se on saata­ villa nastallisena tai nastattomana. Ketju pureu­ tuu erinomaisesti lumeen ja jäähän ja sopii nas­ tattomana myös esimerkiksi siirto­ ja kuljetus­ ajoon, kiinteistön huoltoajoon ja varastoalueille.

Twist 11 on erinomainen ketju metsätrakto­ reihin, kun vaaditaan pitkää käyttöikää, hyvää pitoa ja renkaansuojaa.

OFA­ketjut löydät Lantmännen Agro ­myy­ mälöistä.

MAATILALLA TILALLA 1/2018

Ketjuja löytyy lumenauraukseen, maatalouskäyttöön, metsä­ käyttöön ja kevyempiä malleja nopeampaan tieajoon.

Ajankohtaiset konetarvikkeet Kolmen vuoden takuu!

Tapio on Suomen yleisin ja arvostetuin ketjumalli traktoreihin ja työkoneisiin. Se on saatavilla nastallisena tai nastattomana.

Airrex AH-300

• Lämmitysteho 15 kW/h • Tankin tilavuus 45 litraa • Mitat: (L x S x K): 950 x 305 x 1000 mm • Termostaattiohjattu (0 - 40°C 501508117

2.190,-

Apukäynnistin Rexener 18000

• Kaikille bensiini- ja jopa 6,5 litran dieselmoottoreille • 18 Ah:n litiumpolymeeriakku 501750205

199,-

4-rivinen led-työvalopaneeli • Valittavissa kaikki rivit tai vain kaksi riviä • Leveys noin 50 cm • 3 W x 84 led = 252 W • 22680 LUM 501905239

199,-

Led-työvalo, 24 led • • • •

EasyOn on kevytketju traktoreihin ja työkoneisiin ja sopii erityisesti lumenauraukseen.

5 W x 24 led = 100 W 8000 LUM Koko 132 x 132 x 110 mm IP68 ja vahvat teräskiinnikkeet

501905390

269,-

Varavoimageneraattori Pomo 27 T15S AVR

• • • •

Teho 27 kVA, 21,6 kW Jännite 400 / 230 V -kolmivaihe Nimellisvirta 40 A Taajuus 50 Hz

500689253

2.995,+ toimituskulut

Momentti 2500 Nm 501223975

Twist 11 on erinomainen ketju metsätraktoreihin, kun vaaditaan pitkää käyttöikää, hyvää pitoa ja renkaansuojaa.

MAATILALLA 1/2018

Pulttikytkin + vapaakytkinakseli, Bondioli, koko 7 • Pituus ristikon keskeltä ristikon keskelle min. 86 cm. Ristikon mitat 30,2 x 91,5

459,-

Momentti 2500 Nm, 1 3/4” 501223977

479,-

Hinnat (sis. alv 24%) ovat voimassa 28.2.2018 asti tai niin kauan kuin varattu erä riittää. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintaan. Kuvissa mahdollisesti hintaan kuulumattomia lisävarusteita.

www.lantmannenagro.fi

HUOLTO

HUOLLOLLA huolettomampaan

SESONKIIN Jälkimarkkinointi ja sen toimivuus on tärkeä asia asiakastyytyväisyyden ja asiakkaiden sesonkitöiden sujuvuuden kannalta. Sananparsi ”konemyyjä myy ensimmäisen koneen ja toimiva jälkimarkkinointi seuraavat” on varmasti totta, konemyyjän osuutta väheksymättä.

TEKSTI Mikko Marttila KUVAT Lantmännen Agro

os jokin asia ontuu jälkimarkkinoinnissa ja työkoneiden toimivuudessa sesongin ai­ kana, viestiä ei voi olla kuulematta, ja ti­ lanne kärjistyy kriittiseksi hyvin helposti.

On tärkeää pystyä minimoimaan ja eh­ käisemään tällaisten kriittisten kohtien syntyä ennen sesonkia.

Näemme Lantmännen Agro Oy:ssä jälkimarkkinoinnin erittäin tärkeänä ja tulemme kehittämään sen konseptia voi­ makkaasti osana työkonekaupan koko­ naisuutta. Olemme nostaneet painopistealueiksi vara­ osien myyntiverkoston ja saatavuuden, logistiset ratkaisut sekä myyjien ammattitaidon kehittäminen koulutusten ja ohjelmistojen.

Tulemme kehittämään huolto­ ja kulutusosavali­ koimaa siten, että asiakas löytää koneelleen sopivan ratkaisun tarjottavien vaihtoehtojen joukosta. Huol­ lon henkilöstön ja huoltoyrittäjien kouluttaminen, tek­ nisen tuen vahvuus sekä verkoston kattavuus vaativat jatkuvaa huolenpitoa ja kehitystä.

Luovutushuollot ja käyttäjäkoulutukset olivat K­maatalouden vahvuuksia, joita asiakkaat arvosti­ vat. Ne tulevat olemaan tärkeitä myös Lantmännen Agrossa. Niiden tavoite on tehdä koneen oikeanlainen käyttö ja huoltokohteet tutuiksi käyttäjälle.

40

Käyttöohjeet on silti syytä opiskella aina huolella.

Mitä paremmin koneen tuntee ja sitä osaa käyttää, sitä pidempään se kestää säilyttäen jälleenmyyntiar­ voaan. Nämä asiat antavat myös lujan perustan ko­ neen toimintavarmuudelle ja huollolle. Valitettavasti joskus käyttöohjeisiin tutustutaan kunnolla vasta, kun jotain on jo päässyt sattumaan. Uuden koneen käyt­ töönottoon on myös hyvä varata aikaa ja tehdä testi­ käyttö ennen tositoimien alkamista.

Kausihuollolla on suuri merkitys Kymmenessä vuodessa työkoneiden varustelu­ ja automaatiotaso ovat nousseet ja ISOBUS­kytkennät sekä GPS toiminnot ovat lisääntyneet. Autoissa, trak­ toreissa ja puimureissa tietokoneet hälyttävät, kun seu­ raava huolto lähestyy, ja näissä huoltoja tehdäänkin yleensä säännöllisesti ennen käyttökautta.

Työkoneetkin vaativat jo vastaavanlaista säännöl­ listä huoltoa. Valitettavan usein huoltoon herätään vasta sesongilla, kun jokin osa on rikkoutunut tai laite ei toimi niin kuin pitäisi. Tällöin työn keskeytymi­ sen seuraukset voivat tulla moninkertaisiksi verrattuna säännöllisesti tehtyihin huoltoihin.

Paras aika suorittaa kattavampi huolto tai kun­ nostus työkoneelle onkin syksyllä tai talven aikana.

Huoltoyrittäjillä on syksyllä ja talvella paremmin ka­ lentereissaan vapaata aikaa kuin keväällä sesongin kynnyksellä. Työkustannukset ovat varmasti tällöin maltillisemmat ja monet saattavat tehdä huollon jopa erikoishinnalla rauhallisempaan aikaan. Myös vara­ osat saa tilattua edullisemmin.

Mitä enemmän koneessa on automatiikkaa ja va­ rusteita, sitä tärkeämpää on tehdä tai teettää kausi­ huolto työkoneelle säännöllisesti. Huoltoyrittäjällä on vankka näkemys kriittisten osien ja kohteiden tarkas­ tamisesta sekä huollon tai korjauksen suorittamisesta oikealla ja tehokkaimmalla tavalla. Ohjelmistopäivi­ tyksen tekeminen oikeaan aikaan voi ehkäistä mo­ nelta ongelmalta, ja merkkihuoltajalta löytyy valtuu­ det ja osaaminen tämän tason töihin.

Merkkihuollon merkitys kasvaa entisestään kone­ kannan modernisoitumisen kautta. Huolto­ ja korjaus­

MAATILALLA 1/2018

Käyttäjäkoulutus kuuluu oleellisena osana uusien Hardiruiskujen käyttöönottoon.

toimenpiteet vaativat entistä syvällisempää osaamista ja tietämystä huoltoyrittäjältä. Osaaminen edellyttää syvällisiä koulutuksia sekä korkeaa teknisen tuen tasoa. Jotta merkkihuoltajan osaaminen pysyy hyvällä tasolla ja kehittyy, tekemisessä pitää olla riittävästi toistoja. Tähän taas vaikuttaa alueellinen konekanta ja huoltoyrittäjien vastuualueiden laajuus.

Huolto ja varastointi kauden jälkeen Käyttökauden jälkeen kone on hyvä puhdistaa ja huoltaa kunnolla. Tällöin on hyvä vaihtaa myös rikkoutuneet ja kulutusosat, etteivät puutekohdat muistuisi mieleen esimerkiksi vasta rehunkorjuun alkaessa.

Mitä teknisempi työkone on, sitä tärkeämmäksi muodostuvat myös varastointitoimenpiteet ja varastopaikka. Esimerkiksi ruiskun nestelinjaan on hyvä ajaa glykoli talveksi, vaikka ruiskua säilytetäänkin lämpi-

MAATILALLA 1/2018

Mitä paremmin koneen tuntee ja sitä osaa käyttää, sitä pidempään se kestää.

mässä hallissa. Glykoli myös suojaa tiivisteitä ja letkuja hapertumiselta sekä esimerkiksi pumppua korroosiolta. Samalla on hyvä puhdistaa suuttimet ja suodattimet sekä vaihtaa tarvittaessa tiivisteet.

Jyrsijöiden tekemiin vahinkoihin on hyvä varautua esimerkiksi kylvökoneen varastoinnissa neutralisoimalla pesäpaikat ja avaamalla syöttöläpät. Konehallissa kannattaa käyttää riittävästi jyrsijöiden torjuntaan tarkoitettuja syöttejä.

Konesuojaöljyn käyttö pitää koneen pinnat suojassa ruosteelta ja maksaa varmasti itsensä takaisin.

Työkoneiden ohjaimet on lisäksi hyvä aina siirtää lämpimiin ja kuiviin olosuhteisiin, myös kesällä koneen ollessa lyhemmällä tauolla.

41

T YÖTURVALLISUUS Kolmannes kaikista konetapaturmista sattuu huollon yhteydessä. Lähtö­ kohtaisesti kone pitäisi saada huollettavaksi huoltotilaan, tasaiselle ja kovalle alustalle.

TAKLAA

tapaturmat konetöissä Maatalous on riskialttein toimiala kaivos- ja rakennustöiden ohella. Työtapaturman uhriksi joutuu vuosittain joka viidestoista maatalousyrittäjä.

TEKSTI Markku Pulkkinen KUVAT Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Mikko Käkelä

42

M

aataloustöissä sattuneiden työtapa­ turmien määrä on vähentynyt viime vuosina tilojen vähenemisen myötä.

Konetöissä sattuneiden tapaturmien määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan, noin tuhannessa tapaturmassa vuodessa, mikä on neljännes kaikista maatalous­ yrittäjien tapaturmista. Kuolemaan johta­ vista tapaturmista koneet aiheuttavat yli puolet.

Maatalouskoneiden aiheuttamat tapaturmat ovat usein vakavia. Konetapaturmasta seuraa keskimäärin 33 päivän työkyvyttömyys. Eniten vahinkoja sattuu traktorin käytössä, noin 200–250 tapaturmaa vuodessa.

MAATILALLA 1/2018

Ohjaamossa olet turvassa Tekniikan tohtori JARKKO LEPPÄLÄ Luonnonvarakeskuksesta on tutkinut konetapaturmien syitä ja niiden ehkäisykeinoja. Työturvallisuudessa on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, mutta automaation lisääntyminen tuo myös uusia riskejä konetöihin.

– Traktoreiden, puimureiden ja muiden ajettavien koneiden ohjaamoiden kehitys on parantanut paljon työturvallisuutta. Uusimpina turvallisuutta edistävinä laitteina työkoneisiin ovat tulleet kamerat, joiden avulla koneiden tarkkailu ja hallinta on helpompaa.

Enää ei tarvitse poistua hytistä tarkistamaan työkoneen toimintaa yhtä usein kuin aikaisemmin, Leppälä perustelee.

– Turvahytti on nimensä mukaisesti traktorin turvallisin paikka. Hytistä poistuminen aiheuttaa aina tapaturman riskin. Kompastumiset ja liukastumiset työkoneisiin kuljettaessa ovat harmittavan yleisiä. Hytissä ollessa kannattaa aina käyttää turvavyötä. Koneen heilahtaessa voi muuten iskeä itsensä hallintalaitteisiin tai ohjauspyörään.

Myös työkoneiden pikakiinnitykset ovat vähentäneet huomattavasti tapaturmariskiä. Niitä kannattaa suosia.

Vakava tapaturma traktoritöissä voi aiheutua liikenneajossa, tai kun traktori pyörähtää takapyörien kautta katolleen. Silloinkin turvavyö on kullanarvoinen.

– Traktorin etupään noustessa syystä tai toisesta se saavuttaa niin sanotun kriittisen pisteen 0,75 sekunnissa, jonka jälkeen pyörähtämistä taka-akselin ympäri ei voi enää estää. Tämä vaara ei vaani pelkästään kaltevilla pinnoilla. Pyörähtämis- tai kaatumisonnettomuuksia sattuu myös tasaisella maalla. Suuri liike-energia, väärä tilannenopeus ja iso vetokuorma voivat aiheuttaa hallitsemattoman tilanteen, kun traktori tai ajoneuvoyhdistelmä kohtaa jonkin kulkuesteen, kuten kuopan, kiven tai ojan. Etupyörillä tulisi olla vähintään viidennes traktorin painosta. Eteen pitääkin lisätä tarvittaessa vastapainoja, Leppälä muistuttaa.

Traktorin kaatuminen voi aiheutua myös huolimattomasti etukuormaajaan kiinnitetyn työlaitteen putoamisesta kovassa vauhdissa traktorin eteen, jonka jälkeen alkaa hallitsematon ilmalento. Tällaisessa tilanteessa kuljettaja voi lentää jopa traktorin ikkunan läpi.

Huolellisuutta huollossa Hieman yllättävääkin on, että kolmannes kaikista konetapaturmista sattuu huollon yhteydessä. Huoltoja joudutaan tekemään joskus hankalissakin paikoissa pellolla, missä on hämärää, kosteaa ja kylmää. Koneen siirto voi olla hankalaa ja on houkutus korjata se siinä paikassa, mihin se on hajonnut.

– Lähtökohtaisesti kone pitäisi saada huoltotilaan tasaiselle ja kovalle alustalle. Jos kuitenkin joudutaan korjaamaan konetta ulkotiloissa, kannattaisi yrittää tehdä huoltopaikasta mahdollisimman turvallinen. Jos edessä on pidempi korjausrupeama, voisi huoltokohteen suojata esimerkiksi pressukatoksella. Myös valoa pitäisi olla riittävästi, Leppälä neuvoo.

MAATILALLA 1/2018

Maatalouden konetapaturmat aiheuttajan mukaan vuosina 2004–2013 Traktorit

2 221

Sirkkelit, pyörösahat, ym.

viljelijää kuoli konetapa­ turmissa vuonna 2016.

914

Käsikäyttöiset pora- ja hiomakoneet, ym.

817

Perävaunut

778

Leikkuupuimurit

549

Kuormaimet

503

Ruokintalaitteet, lantakoneet, ym.

387

Lannanlevittimet, kylvökoneet, ym.

361

Aurat, äkeet kultivaattorit, ym.

309

Viljaelevaattorit, ruuvikuljettimet, ym.

248

Haravat, pöyhimet, paalaimet, ym.

220

4

Lähde: Mela

Maatalousyrittäjien työtapaturmat aiheuttajan mukaan vuonna 2016 Liukastuminen, kaatuminen

1020

Yllätys, järkytys

750

Koneen hallinnan menettäminen

420

Esineen/rakenteen pettäminen

250

Vartalon liikkeet kuormituksessa

220

Vartalon liikkeet ilman kuormitusta

210

Ylivaluminen, vuoto

150

Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo

20

Muut

40 Lähde: Mela

43

Kompastumiset ja liukastumiset kuljettaessa koneisiin, niiden päälle ja pois päältä ovat melko yleisiä.

Konetyössä sattunutta Olin täyttämässä lietevaunua. Kun käänsin vaunun kompressorin täyttöasentoon, tarttuivat vaatteeni kiinni traktorin pyörivään nivelakseliin.

Akseli veti minut viereensä ja repi kaikki vaatteet päältäni.”

– Ainakin konehallin huoltopaikkaan ja työergonomiaan kannattaa satsata. Nostureiden pitää olla turvallisia. Sopiva lämpötila, valaistus, ilmanvaihto, vesipisteet, asialliset työkalut ja väljä tila lisäävät työn mielekkyyttä.

Tyypillisimmät huollossa sattuneet tapaturmat aiheutuvat työkalun hallinnan menettämisestä, liukastumisesta, putoamisesta, sirpaleita aiheuttavasta rikkoutumisesta tai voimaa vaativista vääntö- ja kiertoliikkeistä.

Leppälän mielestä ei ole lainkaan huono idea käyttää huoltotöissä kypärää tai edes jonkinlaista turvapäähinettä, kuten iskusuojattua turvalippistä, ja suojalaseja.

Päähän kohdistuvia isku-, ruhje- ja silmävammoja voisi silloin saada ehkäistyä. Samasta syystä esimerkiksi rakennustyömailla käytetään kypärää ja suojalaseja.

Turvajalkineita käytetään maataloustöissä jo kiitettävän usein. Hyvät turvajalkineet estävät myös liukastumisia, kompastumisia ja kaatumisia, jotka ovat suurin tapaturmien aiheuttajaryhmä vuodesta toiseen.

Kytkin perävaunua traktoriin, kun vetoaisa luisti liukkaan pölkyn päältä ja putosi jalkaterän päälle.”

Puimurin silppuri oli osunut pellon vieressä olleeseen puuhun ja suoja oli siirtynyt paikaltaan. Sammutin puimurin ja aloin irrottaa olkisilppua suojan välistä. Oikea käsi meni suojien alla oleviin teriin, jotka pyörivät viimeisiä pyörähdyksiä. Useampi sormi repeytyi irti.”

Täytin kylvölannoitinta ja ajolinjamerkitsin oli ylhäällä. Kun kylvölannoitin laskeutui alas, laski samalla ajomerkitsin. Merkitsin osui voimalla päälakeeni ja kaaduin maahan. Päälakeen tuli avohaava, niskanikama murtui ja sain aivotärähdyksen.”

Lainaukset Melan työtapaturmarekisteristä.

Muista perehdyttää Perehdyttämisen tärkeys korostuu tietotekniikan ja automaation lisääntyessä maatalouskoneissa. Perehdyttäminen alkaa kaupanteosta.

– Konemyyjän olisi vastuullista antaa riittävän hyvä uuden koneen käyttöönotto-opastus, jossa huomioitaisiin koneen tärkeimmät turvallisuustekijät. Koneturvallisuuskyselyn mukaan käyttöönotto-opastus on maatalousyrittäjien mielestä tärkein koneen käytön turvallisuuteen vaikuttava tekijä. Yrittäjien ja työnantajien velvollisuus on puolestaan perehdyttää kaikki työkoneen käyttäjät koneen ominaisuuksiin ja turvalliseen käyttöön. Käyttöohjeitakin pitäisi jaksaa lukea, Leppälä muistuttaa.

Uusien koneiden automatiikka voi aiheuttaa yllätyksiä. Valtaosa automaatioon liittyvistä onnettomuuksista aiheutuu koneen yllättävästä käynnistymisestä tai arvaamattomasta toiminnasta.

44

– Automaatiojärjestelmien ja robottien toimintalogiikka voi olla erilainen kuin käyttäjä ajattelee. Kone on voitu sammuttaa, mutta silti työkone tekee loppuun aikaisemmin annetut komennot. Tällaisia vaaranpaikkoja voi syntyä esimerkiksi paalainten ja lannanlevittimien kanssa, Leppälä varoittaa.

Väsymys ja kiire ovat jokaisen yrittäjän omankin kokemuksen mukaan mukana monessa työtapaturmassa tai läheltä piti -tilanteessa.

– Monesti haalitaan liikaa tehtäviä suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Ajatellaan, että käynpä nopeasti hoitamassa vielä tuonkin homman tai yritän poistaa äkkiä koneen tukoksen, kun sadekin lähestyy. Väsyneenä jokaista työvaihetta pitää harkita entistäkin tarkemmin, sillä päivä on vielä huomennakin, Leppälä kannustaa.

MAATILALLA 1/2018

Kevään vaativiin muokkauksiin!

LEMKEN Rubin 12 KUA -lautasmuokkaimet

LEMKEN Rubin 12 lautasmuokkaimet

LEMKEN Heliodor 9 U -lautasmuokkaimet

• Tehokas lautasmuokkain

• 3 ja 3,5 m mallit, sivulautaset • Hydaulinen työsyvyyden säätö • Lautasten korkeussäätö ajourien kohdalla

• 736 x 6 mm lautaset • Max. työsyvyys 20 cm

LEMKEN Kristall 9 U -kultivaattorit • 3 ja 3,5 m mallit • 2-rivinen, TriMix-terillä (pikavaihto) • Kovametallipinnoitetut kärjet

Seed-Weeder HD -piensiemenkylvöäes

HE-VA Grass-Tiller -jankkuri

HE-VA Tripple Tiller Airy 3.0 M -kultivaattori

• Rikkakasviäes varustettuna piensiemenkylvöyksiköllä. Soveltuu piensiementen kylvöön erityisesti sekä nurmen kylvöön että paikkaukseen.

• Työleveydet 3 - 12 m • Säiliö 420 l, hydraulinen puhallin ja maapyörän hydraulinen nostin • 9 mm piikit 2 ens. rivissä ja 7 mm piikit lopuissa

• Star Synchro -jyrällä

• HeVa Tripple-Tiller Airy on vankkarakenteinen kultivaattori • Tasauslautasilla ja piikkiharalla • Säädettäväkorkeus ja käännettävä kärki

www.lantmannenagro.fi

Kuvassa 3 m malli / 3-teräinen

KOTIMAISET KONEVALMISTAJAT

– Elholla pyritään ylivoimaisiin innovaatioihin. Mitä teknisempi kone, sen paremmin sen pystyy tekemään Suomessa, kertoo vientijohtaja Mari Huuki. Taustalla Elhon Scorpio 550 -kivikone.

ELHON AVULLA parempilaatuista maitoa

Puhdas rehu on ollut Elholle sydämen­ asia, kun tehtaan suunnittelijoiden kattilassa porisee uusia innovaatioita.

Visionamme on tehdä olemassa olevista vielä parempia, kertovat vientijohtaja Mari Huuki ja Jari Myllymäki Elholta.

TEKSTI ja KUVAT Anne Yrjänä

T

änä vuonna 50 vuotta täyttävän Oy El-Ho AB:n tehdas sijaitsee Pietarsaaren seudulla Pännäisissä.

– Jos Pännäinen keskipisteenä piirretään harpilla ympyrä, jonka säde on 200 kilometriä, luodaan alue, jonka sisällä tuotetaan 80 prosenttia Suomen maidosta, kertoo JARI MYLLYMÄKI. On siis luontevaa, että Elhon perustaja ARNE LÖFVIK alkoi kehittää koneita, joiden avulla sadonkorjuu nopeutuu ja korjatun sadon laatu säilyy hyvänä. Hyvä kone myy itsensä.

46

– Loppuasiakas oli silloinkin tässä lähellä. Vuorovaikutussuhde käyttäjien kanssa on johtanut innovaatioihin ja parannuksiin. Myös Ruotsi toimi alusta asti kotimarkkinamaana yhteisen kielen takia. Nykyään lähes 70 prosenttia tuotannosta menee vientiin, jolloin saadaan parannusideoita eri puolilta maailmaa ja meillä on valmius reagoida nopeasti, kertovat MARI HUUKI ja Jari Myllymäki.

Internet on lisännyt Elhon kansainvälistä kiinnostavuutta. Elhon Youtube-yleisesittelyssä toiminta ja kuva puhuvat sanojen sijasta suorastaan mykistävästi. Vesakkomurskaimen käynnin jäljiltä paljastuu hoidettu maisemaidylli, kun Elhon SideChopper murskaa palasiksi jopa vesakossa korkeimmaksi kasvaneet koivut.

– Vesakkomurskaimia alettiin kehitellä, kun EU tuli ja kielsi vesakkoihin käytetyt torjunta-aineet, muistuttaa Jari Myllymäki.

Kehityksen kärjessä Elholla on viisi suunnittelijaa, jotka erikoistuvat tiettyihin tuotteisiin, pääasiallisesti maitotilojen rehuksi käyttämän nurmen ja ruohon käsittelyn ympärillä. Tavoitteena ovat ennennäkemättömät ratkaisut. Usein on kyse tuotteiden uudistamisesta tuomalla niihin uusia ominaisuuksia. Ratkaisut hyödyttävät myös edeltävien mallien omistajia.

– Edeltävään malliin pyritään valmistamaan päivityssarja, joka sekä hyödyttää käyttäjää uudella ominaisuu-

MAATILALLA 1/2018

3 x Elho • Ensimmäinen tuote: Kelapöyhin Elho Master.

• Kaikkien aikojen menekkituote: 70-luvun puolella kehitetty pöyhin, jota on myyty tuhansia kappaleita, ja jota valmistetaan ja myydään hyvin edelleen.

• Tästä olemme Elholla nyt erityisen ylpeitä: Kivikone Elho Scorpio 550.

Elhon tehdas sijaitsee aivan 8-tien vieressä, Pännäisissä.

della että samalla pienentää varaosien varastointitarvetta, kertoo Jari Myllymäki.

Olemassa olevan malliston parantaminen johtaa sarjojen kasvattamiseen, mikä on myös kannattavuuden edellytys.

Heinänkorjuuta Etelä-Koreassa Kun puhutaan tuotekehittelystä ja viennistä, uutuuksia on suojeltava kopioinnilta.

– Elholla on sata patenttia. Ne suojelevat meitä 15 vuoden ajan, Myllymäki jatkaa.

Viennin laajentuminen 40 maahan on avannut mahdollisuuksia uusiin muunnoksiin, kun käyttöolosuhteet maittain poikkeavat toisistaan. Aiemmin opittuja asioita voidaan käyttää uusissa haasteissa.

– Käyttäjien palautetta kuunnellaan herkällä korvalla, kun uutuudet suurelta osin tulevat kentän tarpeista. Esimerkiksi Etelä-Koreassa korjataan pienillä traktoreilla ja niittomurskaimella puolitoistametristä heinää. Tarvittiin pieneen murskaimeen iso kammio ja isomman murskaimen voimansiirto. Japanissa taas edellytetään hinattavilta koneilta jarruja, luettelee Mari Huuki.

Elhon ylivoimaisuus ilmenee ratkaisuissa, jotka suojelevat korjattavan rehun puhtautta ja nopeuttavat rehun kuivaamista.

MAATILALLA 1/2018

– Esimerkiksi niittomurskaimessa on kevennysjärjestelmä, jossa se seuraa maan pintaa, murskaamatta nurmea. Kun kone ei paina maata, säästetään polttoainekustannuksia ja ehkäistään koneen rikkoutumista pellolla oleviin kiviin. Sadonkorjuun keskeytymiseen ei kenelläkään ole varaa.

Panostusta palveluun Hannoverin Agritechnica-messut ovat maatalouskoneitten tärkein näyttäytymisareena.

– Siellä nähdään alan uutuudet ja trendit ja siellä laitetaan koukku veteen, hymyilee Mari Huuki.

Elhon tavoitteena ei ole markkinoida kaikkialle maailmaan, vaikka asiakkaita on jo kaikilla mantereilla ja Youtube-videot vetävät uusia kyselyitä magneetin lailla. On pakko priorisoida palvelun laadun säilyttämiseksi. Elho järjestää vuosittain monia eri koulutustilaisuuksia jälleenmyyjien myynti-, jälkimarkkinointi- sekä tekniselle henkilöstölle ympäri maailmaa.

– Saamme paljon kiitosta siitä, että prosessimme on hallinnassa.

Ulkomailla käydessämme huomaamme, ettei suomalaisuutta kannata hävetä, olemme ylpeitä siitä, että olemme Elholta, Mari Huuki ja Jari Myllymäki iloitsevat.

Kun Elholle soitetaan ulkomaisesta suuntanumerosta, 99 prosenttia soittajista on kiinnostunut Elhon kivikoneesta, joka poimii tehokkaasti sadonkorjuuta vaarantavat pintakivet. Muita kopioimaton Scorpio 550 nousi kahdessa vuodessa kansainväliseksi myyntimenestykseksi. Palautteen mukaan se on parasta mitä markkinoilta löytyy.

– Koneessa ei ole rikki meneviä osia. Roottori on ainoa kuluva osa, joka voidaan tarvittaessa vaihtaa korjaussarjana. Kuljettajan ei tarvitse poistua paikaltaan koko aikana.

Konetta on muunnettu niin graniitin kuin vulkaanisen kivenkin suhteen, Huuki luettelee.

Elho on säilynyt saman perheen omistuksessa, ja nykyään tehtaalla on jo 120 työntekijää.

– Meillä olisi mahdollisuuksia työllistää enemmänkin, mutta vastuuntuntoisten hitsaajien löytäminen vaatii työtä. Jokaisesta vaan ei ole siihen, Huuki ja Myllymäki pahoittelevat.

Elhon ylivoimaisuus ilmenee ratkaisuissa, jotka suojelevat rehun puhtautta ja nopeuttavat sen kuivaamista.

47

KONEHALLIT VERTAILUSSA

ISOT KONEET säältä suojaan Kun tilakoot ja työkoneet kasvavat, on myös konehallilla oltava enemmän kokoa. Rakenteissa on tarjolla puu-, teräs- ja pressuvaihtoehtoja sekä niiden yhdistelmiä. Sisäänajovalmiiksi-toimitus on yhä yleisempi tapa hankkia konehalli.

TEKSTI Vesa Vainio KUVAT valmistajilta

K

un maatilojen määrä pienenee, tilakoot kasvavat, samoin käytettävät työkoneet, jolloin niiden säilyttämiselle on tarve saada enemmän tilaa. On kone sitten mikä tahansa, sitä on järkevä säilyttää katon alla säältä suojassa.

Taannoin tyypillinen konehallin koko oli 10 x 20 metriä, tänä päivänä nuo luvut ovat 15 x 30 metriä. Kun entisaikaan talon väki hoiti pääosin rakentamisen, nyt vankkaa ammattitaitoa vaativasta työstä vastaavat ulkopuoliset palveluntarjoajat. Sama koskee materiaaleja, omasta metsästä kaadettu puutavara on usein fiksua muuttaa rahaksi.

Kotimaiset valmistajat tarjoavat konehalleiksi eri valmiusasteen ratkaisuja. Yksi luottaa pitkälti puuhun, toinen teräkseen ja kolmas pressuun. Yhtä kaikki, soveltuvuutta löytyy kaikilta, niin teknisesti kuin maisemallisesti. Erityisesti isot oviaukot ovat tämän päivän vakiokeskustelun aihe.

Pomo perustaa puuhun 50-vuotiaalle Vieskan Elementti Oy:lle puuelementtihallit ovat olleet aina oleellinen osa toimintaa. Myyntipäällikkö JYRKI JUTILAN mukaan puuhun perustuvan valmiselementtirakentamisen puolesta puhuvat monet tosiseikat.

– Pitkälle viety valmiusaste ja kuiva ketju säältä suojassa tehtaalla takaavat korkean laadun. Rakenteet täyttävät kaikki vaadittavat lujuusvaatimukset ja määräykset. Puuelementeillä rakentaminen on nopeaa ja valmista pintaa tulee saman tien.

Pomo-konehalli on massiivipuurakenteinen, mikä tarkoittaa kansankielellä lankun ja laudan käyttöä.

48

Ulkoverhouksena on kahteen kertaan maalattu pystylaudoitus, katon vesitiiviyden varmistaa Ruukin värivalmis pelti. Värimaailmassa on perinteisen punaisen lisäksi mahdollisuus valita muita maisemaan ja silmään istuvia sävyjä.

Puuraaka-aineena Vieskan Elementti käyttää vain kotimaista puuta, jota se hankkii lähisahoilta.

– Meiltä tulee täydellinen puuosatoimitus, asiakkaan omalle puutavaralle ei ole tarvetta.

Mukautuva elementtiratkaisu Asiakkaan tarpeet ja toiveet ohjaavat pitkälti yksilöllisen Pomo-konehallin suunnittelua. Elementtiratkaisussa hallin pituutta ja leveyttä voi kasvattaa 1,2 metrin jaolla. Korkeusmitta liikkuu joustavasti 2,5–5,5 metrin välillä.

Oviaukkojen sijainti ja koko on vapaasti valittavissa, kuuden metrin levyinen oviaukko on helposti toteutettavissa. Jutila muistuttaa, että iso oviaukko tuo omia haasteita niin rakenteellisesti kuin käytössä. Ikkunat tuovat valoa ja antavat näyttävyyttä rakennukselle.

– Ovet ja ikkunat ovat omaa tuotantoamme.

Teemme liukuovet asennusvalmiiksi kokonaisuudeksi tehtaalla.

Kattokaltevuudessa vakiosuhde on 1:3 tai 1:4 hallin leveydestä riippuen. Lujuuslaskelmien rajoissa on mahdollista käyttää eri kaltevuuksia esimerkiksi tietyn tyylin mukaisissa miljöissä.

Perustuksissa voi käyttää erilaisia ratkaisuja paikallaan valusta valuharkkoihin ja sokkelielementteihin.

Leca-harkot eivät sovellu, sillä niillä ei saa riittävää tartuntalujuutta.

– Perustusten rakentaminen kuuluu asiakkaan omaan hankintaan. Siitä ylöspäin tarjoamme täydellisen asennuspalvelun. Välimuotona löytyy säältä suojaan -asennusvaihtoehto, jolloin viimeistely jää itselle. Ja toki itsekin saa rakentaa, tarvittavat ohjeet saa meiltä.

Mikäli haluaa osan konehallista lämpimäksi, se onnistuu lämpöeristetyillä elementeillä. Hallin ulkonäköön ratkaisu ei vaikuta.

Tuhtia teräsrakentamista Yli 50 vuotta konepajateollisuudessa toiminut Weckman Steel Oy tuntee teräksen ja käyttää sitä näin ollen myös Tuhti-konehalleissaan. Myyntiedustaja

MAATILALLA 1/2018

Kolme kovaa kotimaista hallia Tuhti

Pomo

TUHTI teräskehähalli • Hallitila avoin kattoon asti.

• Vankat kotimaiset teräskehät.

• Monipuolinen, laajat mitoitusvaihtoehdot, muun muassa halli tai katos.

• Voidaan valita kokonaan tai osittain lämpö­ eristettynä.

• Nopea rungon pystytys vesikattoon asti.

• Verhoilussa hyödynnettävissä haluttaessa myös puuta.

POMO puuelementtihalli • Valmistus säältä suojassa kuivissa tiloissa.

• Hyödynnetty paikallista kotimaista puu­ tavaraa.

• Monipuolinen ja joustava mitoitus eri käyttö­ tarpeisiin.

• Voidaan valita kokonaan tai osin lämpöeris­ tettynä.

• Osaava asennusryhmä pystyttää nopeasti.

• Puu soveltuu hyvin maaseutumaisemaan.

M&T Farm’s pressuhalli • Suomalaisiin olosuhteisiin suunniteltu ja mitoitettu rakenne.

• Kuumasinkityt kaaret (3, 6 ja 9 m) ja Suomessa valmistettu pressu.

• Ei tarvita erillisiä perustuksia.

• Saatavana haluttaessa sokkelibetonit.

• Nopea pystyttää, monipuoliset käyttö­ mahdollisuudet, helposti jatkettavissa • Tarvittaessa halli voidaan siirtää tai myydä.

Konehallikäytön lisäksi valmistajilta on saata­ vissa myös muut rakennukset, esimerkiksi piha­ tot, eläinsuojat, tuote­ ja kalustovarastot, maneesit, tallit, laakasiilojen ja lantaloiden kat­ teet, autotallit, venevajat, korjaamot ja liiketilat.

Kaikki hallit myy Lantmännen Agro ­kaupat.

M&T Farm’s

MAATILALLA 1/2018

49

kertoo, että he pitäytyvät toimitus­ sisällössään vain terästuotteissa.

– Toimitamme kaikki teräsosat eli pystypalkit ja kattoristikot sekä peltikatteen ja ulkoverhouspellin.

Tarvittava puutavara on asiakkaan omassa hankin­ nassa.

Malmiharju korostaa, että Lantmännen Agro tekee hallista kaiken kattavan, myös asennuksen sisältävän tarjouksen. Weckmanilla ei ole omaa asennuspalve­ lua, vaan siitä vastaavat kullakin alueella toimivat jäl­ leenmyyjien kumppanit.

Tuhti­hallin teräsosien uppokastomaalaus ja kotelopalkkihallin nerokas rakenne tarjoavat Malmi­ harjun mukaan vankkoja etuja käyttäjälle.

– Kolminivelkehä­mallinen kantava teräsrunko on solakka rakenne ja antaa halliin avointa tilaa harjalle asti.

ERKKI MALMIHARJU

Weckmanin Tuhti-mallistosta löytyy kaksi koneiden säilytykseen sopivaa ratkaisua. Harjakattoiset, avointa tilaa olevat konehallit ovat leveydeltään 11–24 metriä.

Vaihtoehtoisia ratkaisuja Weckmanin Tuhti­mallistosta löytyy kaksi koneiden säilytykseen sopivaa ratkaisua. Harjakattoiset, avointa tilaa olevat konehallit ovat leveydeltään 11–24 met­ riä. Tätä leveämpiin halleihin tarvitaan välipilareita.

Vakioseinäkorkeus Tuhti­halleissa on aina 4,6 metriä, ja seinäkorkeus on valittavissa 3,5–6,0 metrin välillä.

– Kehäjako voi olla neljästä viiteen metriä riippuen seudun lumikuormarasituksesta ja hallin tyypistä.

Teräsorsia käyttämällä päästään jopa kuuden metrin

Kokonaisvaltaiset ratkaisut viljankäsittelyyn

MEPU S-sarjan kiinteät kuivurit • Viljatilavuudet 15 - 102 m3 / S2, S3 ja S4 -modulein, kiilaharjakennosto • Korkean hyötysuhteen keskipako- tai aksiaaliapuhaltimet takaavat kustannuksia säästävän kuivaustuloksen

MEPU -siilot • ø 4,6 -32 m, tilavuudet 30 - 1857 m³ • Tasa-, teräskartio- tai betoni-kartiopohjasiilot sekä myös rehusiilot

MEPU K-sarjan vaunukuivurit • Varmatoiminen, energiatehokas, helppokäyttöinen • Ainut keskikanava vaunukuivuri, 18 – 42 m³ • Markkinoiden laajin kaatosuppilovalikoima

MEPU M5-sarjan vaunukuivurit • Suureen kuivaustarpeeseen • 38 - 79 m³

Vaunukuivurit edullisella rahoituksella!

www.lantmannenagro.fi

Vaihda vanha Mepusi uuteen!

Hallin perustuksen rakentaminen valmisosista on yhä yleisempää.

kehäjakoon asti. Vakiokattokulmat ovat 15 ja 27 astetta.

Hallin päätyihin on mahdollisuus saada koko päädyn levyiset ovet. Sivuseinillä kehäväli määrää normaalisti oven leveyden, mutta tarvittaessa saadaan leveitä oviaukkoja myös sivuseinille kasvattamalla kehäväliä.

Weckman valmistaa liuku- ja käyntiovet eristämättömänä ja toimittaa lasikuituvahvisteista valolevyä käytettäväksi ikkunoina. Tuhti-hallista on tarjolla myös kokonaan lämmin vaihtoehto. Kattoon ja seiniin tulee silloin elementit, joita löytyy eri paksuisina.

Toinen ratkaisuvaihtoehto on helppokäyttöinen pulpettikattoinen konekatos. Korkea sivuseinä voi olla avoin tai siihen voi asentaa liukuovia. Katosten syvyydet ovat 6–12 metriä kahden metrin jaolla. Nykyisin yleisin koko on 10 metriä.

Kehävälit ovat lumikuormasta riippuen 4,0–4,4 m.

Tarvittaessa leveämmän oviaukon saa jättämällä yhden pilarin pois etuseinältä ja korvaamalla sen vaakaristikolla. Uudenmallinen katos, jossa käytetään kantavaa kattolevyä, voidaan tehdä kuudesta kahdeksaan metrin kehävälillä.

Hallin perustuksen rakentaminen valmisosista on yhä yleisempää. Valmiina saa peruspilareita ja sokkelielementtejä. Weckmanin toimitukseen kuuluvat kehät

sekä katto-ja seinälevyt tarvikkeineen ilman puutavaraa. Seinät voi halutessaan laudoittaa hankkimalla itse tarvittavan materiaalin.

Kevyemmällä perustuksella M&T Farms on toimittanut seitsemän vuoden ajan pressuhalleja konesuojakäyttöön. IPE-teräspalkkikaarien ja raskaspressun yhdistelmällä on rakennettavissa kolme eri levyistä hallia. 3,5 metriä leveän hallin pituus on kuusi metriä, 6,7 ja 9,2 metrin levyisissä halleissa pituus on 6–40 metriä kahden metrin jakovälillä.

Harjakorkeudet ovat vastaavasti 2,50–4,85 metriä.

Pressuhallin päädyt voivat olla umpinaisia, osin auki ja osin ummessa tai kokonaan auki. Ovet voivat rullautua ylös tai ne voidaan vetää sivulle, jolloin päästään jopa kuusi metriä leveään oviaukkoon.

Pressuhallin perustus on VALTTERI LAIHORINTEEN mukaan yksi sen valteista.

– Tasainen sora, hiekka, asvaltti tai pelto riittää.

Ankkurointia varten tarvitaan betonilaatat tai paaluankkurit maaperän mukaan.

Laihorinne kertoo, että kaarirakenteesta huolimatta hallin korkeus on heti seinän vieressä hyvää luokkaa. Kotimaista valmistetta oleva pressuhalli on Laihorinteen mukaan tehty suomalaisiin olosuhteisiin ja se kestää niin lumikuormat kuin tuulimyräkät. Toimitus kattaa kaikki tarvittavat osat lukuun ottamatta ankkurointia.

22.900,Oniar 8600 B19N 12T 520 -paketti • Big Bear -kuormainvaunuyhdistelmä vaativaan tukkienajoon 8,6 m ulottuvalla kuormaimella, 12 tn kantavalla kaksirunkoisella vaunulla ja 520/50-17-renkailla • Hydraulinen esiohjausventtiilistö

Yksivipuinen klapikone ammattikäyttöön FALCON

Kysy vaihtotarjous nykyiseen klapikoneeseesi!

• Nopeat hydr. toiminnot – ei kiilahihnoja • Kokoluokkansa nopein halkaisuliike, teräketjun voitelu säädett. pumpulla

• 8 m ulottuvalla kuormaimella ja 10 tn kantavalla kaksirunkoisella vaunulla ja 500/50-17-renkailla • Hydr. esiohjausvent.

19.940,-

Oniar 52 Fox Plus paketti Hinta sisältää puunnostimen ja käyttöventtiilin

Hinnat alv 0%. Mahdolliset toimituskulut eivät sisälly hintoihin.

www.lantmannenagro.fi

Oniar 8000 Bear kuormainpaketti

Arvo 1.280,-

9.990,-

• • • •

5,2 m ulottuvuudella ja 7 tn vaunulla Poronsarviventtiilistöllä Hydraulinen aisanohjaus 400/60-15,5 renkaat

9.390,-

Uudet tehoaineet - parempi tulos!

Tautiaineet: • Viljojen laajatehoiseen tautitorjuntaan • Sisältää SDHI -tehoaine Xemiumia sekä metkonatsolia • Pitkä suoja-aika ja fysiologisia hyötyjä • Systeeminen leviäminen suojaa kehittyviä kasvinosia • Tehokas yksinään tai tankkiseoksena Comet Pro’n kanssa

9000

Comet® Pro

7000

Sato kg/ha

8500 8000

Rikkakasvien torjuntaan:

Zypar® Uutuus!

• • • •

8490 kg

Librax® Uutuus!

Librax + Comet Pro = 32% suurempi ohrasato 2017

Ohralla, vehnällä ja rukiilla Teho näkyy jopa 1 vrk kuluttua Uusi tehoaine resistenssin hallintaan Myös pohjavesialueille

Tooler®

• Pitkäkestoista tehoa tauteihin • Kasvin kasvua edistäviä vaikutuksia • Yksi maailman tehokkaimmista tautiaineista

6500

• Laajatehoinen pienannosaine • Hyvä teho mataraan • Joustava käyttää 3-lehtiasteelta lippulehtiasteelle saakka • Hellävarainen viljalle

6000

Hussar Plus OD® Uutuus!

®

Prosaro EC 250

5500

• Huipputuote tautien torjuntaan • Sopii myös öljykasveille

5000

Juventus 90

Lähde: Lantmännen Agro koetila, Hauho, Trym-ohra 2017

®

• Tuttu ja varma tautien torjuja viljoilla ja öljykasveilla • Öljykasveilla kasvunsääde-ominaisuus

Efilor® Uutuus!

Rypsin ja rapsin kasvitautien torjuntaan • Sis. laajatehoista SDHI –tehoainetta • Parantaa kuivuudenkestoa, vähentää varisemisriskiä

Tilaa nyt ennakkoon!

www.lantmannenagro.fi

6428 kg

7500

Käsittelemätön

• Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan • Vehnälle, rukiille ja myös ohralle • Tehoaa kylänurmikkaan

Librax 0,4 l/ha + Comet Pro 0,4 l/ha

Kasvunsääteet:

Medax Max® Uutuus!

• • • • •

Viljojen korrensäätöön Myös elintarvikekauralle Uusi tehoaine toimii myös viileässä Aikaisiin ja myöhäisiin käsittelyihin Parantaa juuriston kasvua

Terpal®

• Kasvunsääde joustavalla käsittelyajankohdalla • Lyhentää ja vahvistaa ylimpiä solmuvälejä • 2-tehoaineen vaikutustavan ansiosta erittäin hellävarainen viljelykasville

Trimaxx®

• Kasvunsääde kaikille viljoille • Tehoaine trineksapakkietyyli • Lyhentää ja vahvistaa kortta ja varmistaa tasaisemman viljan tuleentumisen

Broadway Star® Uutuus!

• Vehnän ja rukiin erittäin laajatehoiseen rikkatorjuntaan • Entistä varmempaa tehoa heinämäisiin lajeihin kuten hukkakauraan ja juolavehnään • Hyvä teho mataraan, saunakukkaan ja moniin muihin leveälehtisiin

Mustang® Forte

• Tehokkain ohdaketta ja valvattia vastaan • Erittäin laajatehoinen • Voidaan käyttää jo +5 ºC

Puma® Extra

• Luotettava hukkakauran kukistaja • Voidaan käyttää esim. Toolerin kanssa tankkiseoksessa

Express® SX 50

• Syys- ja kevätviljojen sekä nurmien suojaviljojen rikkakasvitorjuntaan, myös pohjavesialueille