Kodikas 3/2016

LUMO- JA VVO-ASUKKAIDEN ASUMISEN LEHTI

Kurkistus kotiin

3 2016

Esteetöntä asumista ja pikkuisen bling blingiä

Älykodissa

tekniikka on asukkaan näkymätön apulainen

Yksityisalue!

Lapsen oma soppi muuttuu asukkaan kasvaessa

VA L M I I N A H A L LOW E E N I I N // TE K STI Piia Kalliomäki & K U VA Roope Permanto

Kekriä vai halloweeniä?

Mystinen halloween-tunnelma syntyy vahvoilla väreillä, esimerkiksi oranssia ja mustaa yhdistelemällä. Väriskaala sopii niin suomalaiseen sadonkorjuu­ juhla kekriin kuin amerikkalaisperäiseen halloweeniinkin. Pöytään kuuluvat myös kynttilät ja ylelliset pellavaservietit, lasten ja lastenmielisten halloweenjuhlaan lisäksi kurpitsat, naamiaisasut ja kaikenlaiset kammotukset.

2

ko dikas

3/2016

Rekvisiitta, Ikea.

3

LUMO- JA VVO-ASUKKAIDEN ASUMISEN LEHTI

20

S I SÄ LTÖ 3/20 1 6 Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj Mannerheimintie 168a, PL 40 00301 Helsinki p. 020 508 5000 www.vvo.fi, www.lumo.fi Päätoimittaja Irene Kantor Toimitus Otavamedia OMA Oy Maistraatinportti 1 00015 Otavamedia Tuottajat Kati Jalagin Paula Ristimäki Ulkoasu Atte Lakinnoro Paino Punamusta, Joensuu Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 37 400 kpl ISSN 2342-9097 (painettu) ISSN 2342-9100 (verkkojulkaisu) Kodikas ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, seuraava numero ilmestyy 5.5.2017.

Palautteet, peruutukset ja osoitteen­muutokset kodikas@vvo.fi

14

02 valmiina

halloweeniin!

06 just nyt

Lisää koteja, lisää valinnanvaraa

09 palveluksessasi

Nina Silvonen haluaa helpottaa kodin löytämistä

10 kurkistus kotiin

Tarja Lukander sisusti esteettömän kotinsa vaaleisiin väreihin

14 talojen tarinat

Isoisänsilta laajentaa Kalasataman asukkaiden lähiympäristön luonnonkauniille Mustikkamaalle

3/2016

29 asukasedut

Lähde Anna Puun ja Lenni-Kalle Taipaleen keikalle!

30 ristikko

Voita Marimekon tyylikäs esiliina

31 yhdessä enemmän

Joukkoistamalla toimivia pikkukoteja

32 meidän pihalla

Tampereella vietettiin venetsialaisia juhlia

34 ekat ja ykköset

20 kodikas koti

35 uunista ulos

Eri-ikäisten lasten huoneet ko dikas

Helsingin Kalasatamassa, Tuusulan Sulassa ja Lappeenrannan Sammonkadulla

16 fiksu kuluttaja

Älykoti säätää pian lämmön ja valon puolestasi

4

26 3 x uusia unelmakoteja

Riitta Rautiaisen ensiaskeleet pihakoutsina

Itsetehdyt terveelliset kalapuikot

PÄ Ä K I R J O I T US //

Viihtymistä ja hyötytietoa uudella tavalla

”

Alkuvuodesta laajennamme kodin ja asumisen sisältömme verkkoon aiempaa paremmin.

KUVA PEKKA NIEMINEN

”

KOTIKESKUSTEMME NIMI on muuttunut ­ tämän syksyn aikana Lumo-kotikeskuksiksi.

Lumo-kotikeskus palvelee kaikissa asuntojen ja autopaikkojen vuokraukseen sekä isännöintiin liittyvissä asioissa kymmenellä alueella: pääkaupunkiseudulla, Hämeenlinnassa, ­Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa.

Kotikeskusten nimenmuutos kuvastaa ­toimintamme painopistettä ja viestii siitä, että pyrimme palvelemaan asiakkaitamme aina vain paremmin. Tuore myyntijohtajamme kertookin asiakkaan palveluodotuksista ­­ sivulla 9 : ”On mielenkiintoista nähdä, miten asiakaskäyttäytyminen muuttuu ajassa, ja kuinka yrityksen on muututtava, jotta asiak­ kaiden odotuksiin pystytään vastaamaan ­entistä paremmin.”

Myös Kodikas-lehti pyrkii elämään ajassa ja vastaamaan asiakkaiden odotuksiin. Saamme palautetta jokaisesta lehdestämme ja kehitämme sen perusteella kaikkia sisältöjämme.

Alkuvuodesta laajennamme kodin ja asumisen sisältömme verkkoon aiempaa paremmin.

Haluamme siten vastata asiakkaiden odotuksiin ja median kulutuksen muutokseen. Kodikas ilmestyy lehtenä ensi vuonna keväällä ja syksyllä tarjoten entistä tuhdimman kodin lukupaketin, jonka parissa voi viihtyä hetken jos useammankin. Verkossa kodin ja asumisen

sisällöt palvelevat kanavan ehdoilla tarjoten viihtymistä ja hyötytietoa uudella tavalla.

Toivottavasti pysyt siis kanavalla. Kerromme uudesta sisältöpalvelustamme verkossa heti uuden vuoden jälkeen.

Oikein hyvää loppuvuotta toivottaen, Irene Kantor päätoimittaja

SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 5.5.2017.

5

J UST N Y T //

5x

palaute

TULIPAS LUETTUA KODIKAS kannesta kanteen. :) Juttu otsikolla Vihertävä koti oli mieluisaa katseltavaa ja luettavaa. Ei hukata energiaa! taas antoi ajattele­ misen aihetta ja selvensi minulle kWh:n käsitteen.

– Tuija ENITEN MINUA INSPIROIVAT luontoaiheet, joita toivoisin lisää. Kodikkaan numerossa 2 sellainen oli, Vihertävä koti -artikkeli, jossa yhdistyi kaksi kärpästä yhdellä iskulla – luonto ja 1950-luvun sisustustyyli.

Tällaiset sisustus- ja kalustehistoriaan liittyvät aiheet ovat myös sydäntäni lähellä. Niitä voisin lukea lisää.

– Sini

Lisää koteja palveluiden luo VVO-KONSERNI on kasvattanut vuokraasuntokantaa kuluvana vuotena.

Asuntojen määrä kasvoi mittavasti VVOkonserniin kuuluvan VVO Kodit Oy:n ostaessa ICECAPITAL Housing Fund II rahaston, joka omistaa 2 274 vuokra-asuntoa.

Ostetun rahaston asunnot ovat markkina­ ehtoisia ja uusia. Suurin osa niistä sijaitsee Helsingissä, Espoossa, Vantaalla sekä Tampe­ reella. Muita sijaintipaikkakuntia ovat Kerava, Nurmijärvi, Lahti, Turku, Jyväskylä, Mäntsälä, Kuopio ja Oulu.

– Hyvien julkisen liikenteen yhteyksien ja palvelujen äärellä oleville vuokra-asunnoille on kasvava kysyntä. Tavoitteemme on jatkaa vuokra-asuntoinvestointeja Suomen kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunki­

6

20

ko dikas

3/2016

seudulla, VVO-konsernin toimitusjohtaja Jani Nieminen sanoo.

Lisäksi VVO Kodit Oy ja Lehto Group Oyj ovat tehneet yhteistyösopimuksen yli 1­00 vuokra-asunnon rakentamisesta pää­ kaupunkiseudulle. Sopimus kattaa kahden suuren kerrostalon rakentamisen täysin valmiiksi. Lumo-vuokra-asunnot toteutetaan vuosina 2017 ja 2018.

VVO Kodit Oy teki myös esisopimuksen Viikinmäen Ristiretkeläisenkatu 19:n koko osakekannasta Rakennus Omera Oy:n ja e-House Oy:n kanssa, jonka myötä ­VVO-konsernin asuntokanta kasvaa 30 uudella Lumo-vuokra-asunnolla, jotka ­valmistuvat vuonna 2018 Helsingin Viikin­ mäkeen.

Lumo-brändi ja Raatamo starttasivat asukkaiden pihakoutsiohjelman toukokuussa edistääkseen matalan kynnyksen pihaliikuntaa. Ensimmäinen pihakoutsikoulutus pidettiin 14.5. Helsingissä.

Tehokkaaseen tiiviskurssiin osallistui 20 henkilöä, jotka harjoittelivat liikunnan perustietoja ja -taitoja.

KODIKAS-LEHDEN KIINNOSTAVIMPIA juttuja olivat eri asuntoesittelyt. Uudet rakenteilla olevat VVO- ja Lumo-talot kiinnostavat aina. Vähiten kiin­ nosti juttu viherkasveista. Lehdessä olisi myös hyvä käsitellä asukkaiden mahdollisesti kohtaamia ongel­ mia asunnoissa ja taloyhtiöissä sekä juttuja siitä, millaista on asua VVO:n taloissa muuallakin kuin Etelä-Suomessa. – Teija

Kodikkaan 2/2016 paras juttu oli Koko elämän kirjo, palveluneuvoja Anu Aatamilan haastattelu. Kiitos! Tämän jutun jälkeen uskallan soittaa ja kysyä asuntoon liittyvistä asioista. – Tiina MIELLYTTÄVIN ARTIKKELI niin visuaalisesti kuin sisällöltään Kodikas-lehdessä 2/16 oli Vihertävä koti.

– Sonja

IHASTUTTIKO TAI VIHASTUTTIKO LEHTI? KERRO! VVO.FI/ KODIKASLEHTI

J UST N Y T // TE K STI Kati Jalagin & K U VA Roope Permanto

Sisusta matoilla

1 2 3 4 5

VÄRIT TUOVAT kotiin persoonallisuutta. ­ ärikäs matto on sopiva valinta silloin, kun ­ V se sointuu hyvin yhteen muun sisustuksen kanssa. Hallitumpi maton sävy sopii huoneeseen, jossa kalusteiden halutaan toimivan katseennaulitsijoina.

OLOHUONEEN MATON koon suhteen on turha kainostella. Iso matto kokoaa kalusteet yhteen ja luo rauhallisuuden tuntua. Olohuoneeseen sijoitettu matto on riittävän suuri silloin, kun se ulottuu huonekalujen alle. Kun tilaa on vähän, pienikokoinen matto nousee oikeuksiinsa yksittäisen kalusteen esiin nostajana.

KEITTIÖÖN KANNATTAA valita matto, joka on helposti puhdistettava. Muovimatto on helppohoitoinen vaihtoehto. Vanhan ajan tunnelmaa henkivät räsymatot ovat myös suosittuja keittiökäytössä. Luksusta keittiöön tuovat pehmeät villamatot, jotka ovat likaa hylkiviä.

ETEISEEN TARVITAAN kovaa kulutusta kestävä matto. Ovensuuhun tai tuulikaappiin sijoitettu kurasieppari – karhea ja harjamainen matto – pysäyttää kurat tehokkaasti. Luonnostaan kestävä ja likaa hylkivä sisal on paras valinta eteiseen kookos- ja juuttimattojen lisäksi.

MAKUUHUONEESEEN SOPII iso matto, joka sijoitetaan sängyn alle siten, että se ulottuu noin 50 senttimetriä sängyn reunojen ulkopuolelle. Jos sänky on matala, sen sivuille voi laittaa erilliset matot ison maton sijaan.

Makuukammariin sopivat myös vaativammat pitkänukkaiset- tai silkkimatot.

7

3x

kirja

NÄIN MEILLÄ – LUKIJAN KUVA OMAN TALOYHTIÖN

OMA KOPPA 365 Virkkauskuningatar Virpi Siira perehdyttää virkkaajan mutkattomalla tyylillään mandaloihin ja kukkaympyröihin. Koukutu myös Siiran suosittuun omA KOPPA -blogiin.

VVO-kotikeskus on nyt Lumo-kotikeskus VVO-konsernin toimipisteiden nimi on muuttunut VVO-kotikeskuksesta Lumo-koti­keskukseksi lokakuun aikana. Toimipisteiden ulko- ja sisäpintojen tuttu VVO-ilme on korvau­tunut Lumo-brändin nimellä ja ilmeellä.

Paljon positiivista palautetta saanut asiakas­ palvelumme pysyy entisellään ja palvelee teitä kaikkia asukkaitamme mieluusti kaikissa asumisen kysymyksissä.

KUVA ISTOCKPHOTO

KESÄISELTÄ PIHALTA.

Muisto kesästä!

Jyväskylässä sijaitsevan Peräpelto 1:n pihalla kukkivat upeat krassit värittivät talon edustaa vielä kesän lopussakin. Kukista huolehtivat talo­toimi­kunnan aktiiviset naiset.

PAPERIN TAIKA Kirja kertoo vaihe vaiheelta, kuinka tehdä paperista ikimuistoisia kortteja, paperikukkasia tai koristeita kotia piristämään. Lisäksi kirja sisältää kaavat ja neuvoo tarvikkeissa.

HUOVUTETUT SATUHAHMOT Tea Ahon opastuksessa huovutetaan persoonallisia metsän asukkaita kodin somistukseksi.

8

ko dikas

3/2016

Parempaa senioripalvelua LUMO-BRÄNDI selvitti senioripalveluiden tarvetta kesän aikana. Asukkailta kysyttiin, millaista apua he tarvitsevat elämän arjessa, jotta asuminen kotona onnistuisi mahdollisimman pitkään.

Kysely toteutettiin kahden sosiaali- ja vanhustyön opiskelijan tekemillä kotikäynneillä ja puhelinkeskusteluilla.

Asukkaat pitivät tapaamisia tervetulleena merkkinä vuokra-

nantajan kyvystä kuunnella ja välittää.

Asukkaiden toiveet liittyivät yleisimmin kodin puhtaanapitoon, asioinnin helpottamiseen, yksinäisyyden lievittämiseen ja yhteisöllisyyden kehittämiseen.

Eniten apua kaivattiin sii­ vouksessa, ikkunoiden pesussa ja kaupassa asioinnissa.

Senioriasukkaiden Lumopalveluita kehitetään edelleen syksyn aikana.

PA LV E LU KS E SSAS I // TE K STI Kati Jalagin & K U VA Roope Permanto

Kuka

Nina Silvonen, myyntijohtaja, Lumo-kotikeskus

Perhe

Mies ja aikuinen tytär

Asuu

Pornaisissa

Palvelua nopeasti ja helposti SYYSKUUN 1. PÄIVÄ merkitsi Nina Silvoselle uudelle alueelle astumista. Hän aloitti tuolloin VVOkonsernissa myyntijohtajan tehtävässä, joka on myös täysin uusi työtehtävä koko konsernissa.

– Vastaan työssäni Lumo-brändin vuokrauksesta ja vuokraustoiminnan kehittämisestä koko Lumo-kotikeskusverkoston osalta, Silvonen kertoo.

Silvosen tehtäviin kuuluvat lisäksi vuokrauksen ohjaaminen sekä uusien keinojen löytäminen vuokraukseen yhteistyössä Lumokotikeskusten kanssa. Alaisina Silvosella on kaksi myyntipäällikköä ja yksi Kotinyt.fi-tiimin vetäjä, joiden kanssa hän tekee tiiviisti työtä päivittäin.

Niin myynnin kuin koko VVOkonsernin ykköstavoitteena on asiakaspalvelukokemuksen parantaminen.

– Asiakkaat odottavat nopeutta ja helppoutta, se on tämän päivän trendi. Haluamme olla hyvin tavoitettavissa ja tuoda palvelumme mahdollisimman helposti asiakkaan saataville. Toiminnot pitää saada niin hyviksi ja joustaviksi, että asiakas kokee ne hyvänä palveluna, Silvonen toteaa.

Kotinyt.fi-palvelu vastaa suoraan asiakkaiden odotuksiin.

– Olemme saaneet Kotinyt.fi-­­ palvelusta pelkkää hyvää palau­ tetta. Se on koettu helpoksi ja nopeaksi, Silvonen hymyilee.

Lumo-kodeissa asuvien asiakkaiden kohdalla palvelukokemuksen parantaminen näkyy muun muassa sähköisten palvelukana­ vien ahkerana kehittämisenä.

– Olemme esimerkiksi luomassa asuntonsa irtisanoville asukkaille mahdollisuuden suositella seuraavaa asukasta asuntoon.

Tämänkaltaiset vinkit ovat meille kullanarvoista tietoa, ja samalla joku saa helposti hyvän kodin itselleen, Silvonen sanoo.

Hyvä asiakaspalvelu tarkoittaa myös nopeaa ja helppoa mahdollisuutta ottaa yhteyttä vuokranantajaan esimerkiksi puhelimitse.

” ”

VVO-konsernin ykkös­tavoitteena on asiakaspalvelu­kokemuksen parantaminen.

Asiakaspalvelijalta taas vaaditaan tilanneherkkyyttä ja kykyä asettua asiakkaan asemaan sekä taitoa esittää tyydyttävä ratkaisuehdotus asiakkaalle.

Positiiviset asiakaspalautteet tuovat Silvosen työhön onnistumisen kokemuksia, ne kannustavat ja lisäävät motivaatiota. Työssä on parasta se, että voi olla mukana toiminnan kehittämisessä osaavien ammattilaisten kanssa.

– On mielenkiintoista nähdä, miten asiakaskäyttäytyminen muuttuu ajassa, ja miten markkinat ohjaavat yritystä, sekä kuinka yrityksen on muututtava, jotta asiakkaiden odotuksiin pystytään vastaamaan entistä paremmin.

9

KU R K I ST US KOT I I N // TE K STI Kati Jalagin & K U VAT Vesa Tyni

ESTEETÖNTÄ YLELLISYYTTÄ Sisustaminen on Tarja Lukanderin elämän suola. Oman kodin pitää olla helppokulkuinen ja kaunis, ja siellä täytyy viihtyä.

10

ko dikas

3/2016

Sisustusliikkeestä hankittu verhotanko taipui Tarjan käsissä kylpyhuoneen seinän pyyhetelineeksi. Mukaan tuli myös hieman bling blingiä.

Kylpyhuoneen pitsikuvioinen suihkuverho riippuu kätevästi pidempien pidikejonojen varassa. Näin verhon alaosa suojaa paremmin vesiroiskeilta.

L

Tarja sijoitti makuuhuoneen sängyn siten, että kulku ­vaatekaapeille olisi esteetön.

ehtikallion esteettömät ja avarat Lumokodit kiehtoivat ­Tarja Lukanderia, kun hän etsi itselleen uutta asuntoa Vantaan Pähkinärinteestä. Asuinalue oli Tarjalle jo entuudestaan tuttu, sillä hänen poikansa on asunut jo muutaman vuoden ajan samassa taloyhtiössä. Tarjan uusi 45,5 neliön koti löytyi Lehtikallio 4:stä, seitsemänkerroksisen talon ylimmästä kerroksesta.

Kaksiossa on tupakeittiö, olohuone, makuuhuone, kylpyhuone ja parveke, josta avautuvat laajat näkymät metsien yli etelään päin.

– Kun sain asunnon, oli mahtavaa katsella iltaisin ihania maisemia ja taivaalla lenteleviä lintuauroja, Tarja kertoo.

Pähkinärinteen asuinalue ja luonnonläheisyys ovat Tarjan mieleen.

– Pähkinärinne on kuin lintukoto. Tämä on rauhallinen paikka asua, Tarja sanoo.

Tarja muutti uuteen kotiinsa 2. syyskuuta.

Pieneen pintaremonttiin ja kodin valmiiksi laittamiseen kului vain kaksi viikkoa. Muuton lomassa tavaramäärä karsiutui radikaalisti, jäljelle jäi vain kaikki tarpeellinen.

– Halusin kotiini selkeyttä less is more -tyylillä.

Intohimona sisustaminen

Tarja nauttii kodin sisustamisesta, mistä on kehkeytynyt ajan myötä elämäntapa.

– Olen sisustushullu. Sairastuin MS-tautiin vuonna 1997 ja innostuin sisustamisesta sai­ rauslomalla ollessani. Sisustaminen vei minut täysin mennessään.

Tarja lähti hakemaan kotinsa sisustuksessa ylellisyyttä ja rouheutta. Kodin vaaleiden värien vastapainoksi siellä täällä on ripaus puupintaa. Aiemmissa kodeissa sisustus on vaihdellut ajan myötä muun muassa itämaisesta tunnelmasta siniseen väritykseen sekä hopean ja harmaan yhdistelmään.

– Loppujen lopuksi olen päätynyt rauhallisiin ja vaaleisiin väreihin, Tarja toteaa.

Erityisesti Riviera Maison -brändin kalusteet ja sisusteet viehättävät Tarjaa. Muita lempimerkkejä ovat esimerkiksi Lene Bjerre, Linium, Svanefors, Gant, Lexington ja Grand Design.

– Yhdistelen vähän kaikkea Riviera Maisoniin, esimerkiksi olohuoneen sohva ja matot ovat Ikeasta.

Uusinta uutta kodissa ovat ruokapöytä ja -tuolit, jotka ovat tietenkin Riviera Maisonin käsialaa. >

ASUKAS Tarja Lukander KOTI Kaksio 45,5 m 2 SIJAINTI Pähkinärinne, Vantaa ERITYISTÄ Esteetön Lumo-koti SISUSTUS Vaalea väritys ­r ipauksella puupintaa ja kimallusta.

11

KU R K I ST US KOT I I N //

Tarja sai enkeli-koristeen ­fysioterapeutiltaan piristykseksi hetkenä, jolloin MS-tauti koetteli fyysistä jaksamista.

– Enkelit ovat must-juttu ko­tini sisustuksessa, Tarja toteaa.

Ruokapöydän viereinen peili tekee olohuoneesta entistä avaramman. Tarja on hankkinut peilin Ikeasta.

Riviera Maisonin suola- ja pippurimyllyjä painettaessa niihin syttyy valo. – Nämä ovat ihan mun lemppareita, ne ovat hyviä ja käytännöllisiä, Tarja sanoo.

neen sängyn siten, että vaatekaapille voisi kulkea helposti myös pyörätuolilla.

Aiemmin Tarja on vaihtanut useampaankin kertaan kotinsa huonekalujen järjestystä.

Tässä kodissa huonekalut ovat löytäneet heti paikkansa.

– Tämä koti on se, johon jään, ja huone­­­­­­­­kalut jäävät näille paikoille, Tarja sanoo ja jatkaa: – Koti on viihtymistä varten. Koen hyvän olon tunteen, kun astun ovesta sisään. Nautin ja tunnen oloni rauhalliseksi omassa kodissani.

Yhdessä tekemisen iloa

– Noin 1800–1900-luvulta olevaa, vanhoista ladon ovista ja ikkunan karmeista tehtyä pöytääni rakastan. Tuoleissa on sairauden vuoksi helppo hahmottaa oma istuma-asento. Lisäksi ne ovat helppohoitoisia: jos lapsenlapsi huitaisee maidot pöydälle tai tuolille, sen kuin vain pyyhkäisee ne rätillä.

Ruokapöydän yllä oleva kattovalaisin kiiltelee myös uutuuttaan, samoin olohuoneen muutamat sohvatyynyt.

– Olen sellainen tyynyhullu. Olen tosi tarkka siinä, millainen tyyny käy mihinkin.

Mahdollisuuksien esteetön koti

Helppohoitoisuuden lisäksi Tarjan kodissa korostuu käytännöllisyys ja mukavuus.

– Kodin pitää olla toimiva. Esimerkiksi tyynyjen ja astiaston pitää olla sellaisia, että niitä voi pestä koneessa ja käyttää, Tarja toteaa.

12

ko dikas

3/2016

”Tämä koti on se, johon jään, ja huone­kalut jäävät näille paikoille.”

Esteettömyys näkyy Tarjan asunnossa avarina huoneina ja normaalia laajempina oviaukkoina. Hyvin suunnitellussa kaksiossa kaikki neliöt on käytetty hyödyksi, ja huoneistossa voi liikkua tarvittaessa pyörätuolilla. Esteetön koti ja avarat tilat eivät tuoneet Tarjalle haasteita sisustamiseen.

– Päinvastoin, ne antoivat mahdollisuuksia.

Halusin, että kulkuväylät ovat esteettömiä, jotta pääsee kulkemaan hyvin eikä tarvitse kiemurrella. Asettelin esimerkiksi makuuhuo-

Oman kotinsa sisustamisen lisäksi Tarja on suunnitellut sisustuksia myös muiden koteihin useiden vuosien ajan. Hän on perustanut Facebookiin Kaunis Koti -ryhmän, jonka kautta muut sisustuksesta kiinnostuneet voivat kysellä neuvoja, ja jossa voi ostaa, myydä ja vaihtaa huonekaluja ja tavaroita.

– Sisustaessa kontakteja on syntynyt sinne sun tänne. Sisustuspiireissä on ollut kiva tehdä vaihtokauppoja: kun olen esimerkiksi antanut jollekin sisustusneuvoja, olen itse saanut vastineeksi apuja.

Sisustusinnostus on myös poikinut yhteistyötä eri sisustussuunnittelijoiden ja -liikkeiden kanssa. Tarjan koteja on kuvattu, ja kuvia on ollut esillä esimerkiksi Facebookin lukuisissa sisustusryhmissä, kuten Riviera Maison -kirpputorilla sekä Villa Wood-, Kodin Tyylija Room Deco -sisustusliikkeiden verkko­ sivuilla.

– Tällaisista yhteistyömuodoista on molemmille osapuolille hyötyä, Tarja toteaa.

Nurmijärvellä sijaitseva Room Deco on Tarjan lempimyymälä, jossa hän vierailee noin kerran viikossa vähintäänkin tutkailemassa, mitä uusia tuotteita myymälään on tullut.

– Olemme aika paljon suunnitelleet yhdessä

Kodin Tyyli on Tarjan mielestä oikea karkkikauppa. Hän löysi sieltä fasiittihiotun peilin, joka koristaa makuuhuonetta.

sisustusalan ihmisten kanssa tätäkin kotia.

Sisustusliikkeet ja henkilökunta ovat tulleet tutuiksi vuosien varrella. Riviera Maison -liikkeet ovat järjestäneet valtakunnallisia VIPiltoja, joissa kävin aiemmin ahkerasti. Esimerkiksi Askossa mietimme sisustussuunnittelijan kanssa usein sitä, mitkä tekstiilit ja värit sopivat keskenään yhteen, Tarja kertoo.

Sisustushaasteita ja tulevaisuuden näkymiä

Nykyisen kodin laittamisessa ei tullut vastaan suurempia haasteita. Mattojen kanssa oli pientä pähkäilyä: entiset kellertävät juuttimatot eivät sopineet nykyiseen sisustukseen ja niiden tilalle Tarja hankki uudet pehmeät matot.

– Nykyiset matot eristävät ääntä ja ovat mukavat muutenkin. Halusin, että mattojen myötä sisustuksen kokonaisuus yhdistyy ja avartuu, Tarja sanoo.

Tarja näkee itsensä idearikkaana ja luovana sisustajana, jonka tulisi välillä saada haluamansa tuotteet heti ja nyt, mieluummin jo eilen.

–Ainoastaan modernit asunnot ovat sellaisia, joita en osaa sisustaa ollenkaan, Tarja pohtii.

Kaikki ei ole suinkaan vielä valmista, omassa kodissa riittää vielä puuhailua. Olohuoneen sohvan puoleinen pitkä seinä on vielä tarkoitus maalata ruskean sävyiseksi ja parveke odottaa lopullista sisustusta.

– Parvekkeelle on tulossa valkoiset neljän metrin pituisen verhot, Tarja kertoo.

Vaikka viimeiset pari viikkoa ovat olleet Tarjalle sisustamisen täyteisiä ja vauhdikkaita sekä aloilleen asettumista uuteen kotiin, sisustusinto ei ole näyttänyt laantumisen merkkejä.

Tästä on hyvä jatkaa rauhassa kodin viimeistelyä.

– Kun tästä tokenen, voin taas keskittyä muiden asuntoihin ja auttaa heitä sisustami­ sessa, Tarja hymyilee.

13

TA LOJ E N TA R I N AT // TE K STI Kirsi Riipinen & K U VAT Vesa Tyni

Helsingin Kalasatamasta tuli nopeasti suosittu asuinalue harvinaisen hienon sijaintinsa ansiosta.

Isoisänsilta yhdistää sen Mustikkamaalle ja laajentaa alueen asuk­ kaiden elinpiiriä entistä pidemmälle merellisen luonnon helmaan.

Kalasatamasta tuli nopeasti­haluttu asuinkohde. Asuntoja on suunniteltu kaikkiaan noin 20 000 helsinkiläiselle.

Suunnittelija Selina ­Anttisen mukaan kaupunkitalojen julkisivujen on sovittava ympäris­töönsä.

Asuntoihin liittyvät ulkotilat avaavat asunnot osaksi maisemaa.

Osaan Capellan puistotie 4:n asunnoista tuli ranskalainen parveke, osaan lasitettu parveke ja joihinkin molemmat.

Muutamaan alimman kerroksen asuntoon kuuluu terassi ja yhteen oma sisäänkäynti.

Kalasatamalaisille kevyen liikenteen Isoisänsilta on kova juttu.

14

ko dikas

3/2016

KUIN MAISEMA­ KORTISTA

K

un Helsingin Kala­ sataman ja Mustikka­ maan yhdistävä Iso­ isänsilta kesäkuussa avattiin, tilaisuus muistutti kansanjuh­ laa. Paikalla oli paitsi innostuneita kalasata­ malaisia, myös muualta­pääkaupunkiseudulta tullutta väkeä sekä uusia siltoja bongaavia turisteja.

Uuden sillan myötä urbaanin tiiviiksi raken­ tuvasta Kalasatamasta pääsee siltaa pitkin Mustikkamaan sileille rantakallioille, uima­ rannalle tai vaikka kaupunkiviljelypalstalle ja tietysti Korkeasaaren eläintarhaan.

VVO-konsernin Lumo-kodit, joulukuussa valmistuva Leonkatu 21 ja erityisesti Capellan

TALO Capellan puistotie 4 Helsingin Kalasatamassa VALMISTUNUT 2015 ERITYISTÄ Sijainti Isoisänsillan kupeessa. Osassa asuntoja huikea merinäköala.

puistotie 4, sijaitsevat paraatipaikalla aivan Isoisänsillan kupeessa. Anttinen Oiva Arkki­ tehtien suunnittelija Selina Anttinen kertoo, että kun Capellan puistotie 4:n taloa ryhdyttiin suunnittelemaan, siltaa ei vielä ollut eikä juuri muitakaan rakennuksia.

Sauna ja kerhotila upealla näköalalla

Suunnittelijat ratkaistiin kilpailulla. Millaiset evästykset teille annettiin?

– Alueen asemakaavassa korostettiin hienoa paikkaa. Asuntojen tuli avautua korttelista ulospäin, jotta meren läheisyys välittyisi asun­ toihin. Saunan ja kerhotilojen tuli sijaita asun­ non katolla.

Anttisen mielestä kohteen sijainti oli suun­ nittelijalle hyvin positiivinen asia.

– Oli hienoa päästä vaikuttamaan siihen, että yhä useampi pääsee nauttimaan kauniista ympäristöstä.

Anttinen kertoo, että suunnittelukilpailuissa kilpaillaan laadusta, ja se vaikuttaa niin arkki­ tehtuuriseen kokonaisuuteen kuin asuntorat­ kaisuihin.

– Suunnittelijan työssä keskeistä on ratkais­ ta, miten sijaintia voi parhaiten hyödyntää. Ja itse rakennuksen on tehtävä paikasta entistä parempi.

Kaupungin ja meren hieno yhteentörmäys

Kalasataman luonteeseen vaikuttaa Anttisen mielestä tiiviin kaupunkimaisuuden ja merelli­ sen luonnon yhteentörmäys.

– Alue on mukavasti urbaani, ja sen luontee­ seen vaikuttavat myös läheiset alueet kuten Teurastamo ja Suvilahti. Vahvan oman tunnel­ man aistii alueella selvästi.

Vuonna 2018 valmistuvan Redin kauppa­ keskuksen palvelujen lisäksi kalasatamalaisilla on oma päiväkoti ja koulu. Kuuden kilometrin pituisesta rantabulevardista tullaan pian naut­ timaan kauempaakin ja ennen pitkää Kalasata­ massa kulkevat myös raitiovaunut.

15

F I KSU KU LU T TA JA // TE K STI Susanna Haanpää & K U V IT U S Jenny Lucander

Jäikö silitysrauta päälle, entä ­vessaan valot? Monilta, usein ­turhiksi osoittautuvilta huolilta ­vältytään jatkossa, kun entistä ­useampi kodin toiminto on kytköksissä suoraan internetiin.

J

ääkaapit, astian- tai pyykinpesukoneet ­ja uunit ovat entistä useammin yhdistettynä nettiin, joten niitä voidaan myös hallin­ noida etänä, toteaa Markus Ala-Hautala, Digita Oy:n operatiivinen johtaja.

Niinpä esimerkiksi sähkön voi kat­­kaista tietyistä pistorasioista ilman, että laitteita täytyy käydä erikseen kotona

sammuttamassa.

Visionäärien tulevaisuudennäkymissä koti reagoi asukkaansa päivärytmiin: kahvikone alkaa porista hetkeä ennen kuin herätyskello soi ja valaistus kytkeytyy päälle, kun asukas on kömpimässä sängystään ylös. Kotitöissäkin pääsee vähemmällä: pyykinpesukone havaitsee, milloin pesupulveri on lopussa ja tilaa sitä automaattisesti lisää verkkokaupasta kotiin kuljetettuna.

Vielä tavallisessa kodissa ei olla aivan niin pitkällä, mutta suuressa osassa asuntoja on jo hiljalleen siirrytty hallinnoimaan erilaisia toimintoja netin kautta. Esimerkiksi sopivat WLAN-tukiasemat, joihin on kytketty vaikka musiikkipalveluita ja äänentoisto. Lähes jokainen meistä on yhteydessä internetiin tietokoneen, television ja puhelimen välityk­ sellä jatkuvasti. Puhutaan esineiden internetistä, Internet ­of Thingsistä eli IoT:stä, joka arkipäiväistyy kiihtyvällä tahdilla. >

FIKSUSSA KO

PÄÄSEE VÄHEMMÄLLÄ 16

ko dikas

3/2016

DISSA

Älykoti helpottaa arkea Älykodista puhutaan silloin, kun sen joitakin toimintoja on tehty automaattiseksi tai niitä on mahdollista ohjata tai seurata etänä. Älykodissa hyödynnetään IoT-teknologiaa. Esimerkiksi ­valaistuksen voi sammuttaa vaikka koko asunnosta tietokoneella, tabletilla tai kännykällä huoneiston ulkopuolelta tai illan ­päätteeksi makuuhuoneesta. Valot voi ohjelmoida reagoimaan liiketunnistimeen, jolloin yöllistä jääkaappireissua varten ei tarvitse etsiskellä katkaisinta pimeässä.

17

Teknologiaa käytetään useisiin perustoimintoihin, kuten erilaisiin hälytyksiin ja moniin etäohjaussovelluksiin. Kuluttajille on jo nyt myynnissä älykotituotteita, joilla voi automatisoida asunnon toimintoja.

– Monilla on käytössään toiminto, jolla kesämökille saa ohjelmoitua lämmityksen päälle etänä tai jolla saa hälytyksen kännykkään sähkökatkoksen varalta, selittää Kimmo Rintala, ylläpitoyksikön johtaja VVO-konsernista.

Hyödyllistä älyä

Joitakin teknologian ja automatisaation jatkuva lisääntyminen saattaa hirvittää, mutta älykotiratkaisuista on monenlaista etua.

– Mikäli asunto vaikka itse säätelee lämpötilaansa tarpeen mukaan, hyödyt ovat kiistattomat kuluttajalle, luonnolle ja laskun maksa­ jalle, Ala-Hautala tarkentaa.

Jos älyä lisätään järjestelmään eri lähteistä, säästöä syntyy lisää.

– Jatkossa lämmityksessä voidaan huomioida energian hinta ja vaikka tietoa sääennusteista.

Lämmityksen määrää voidaan säädellä jo ennen kuin paukkupakkaset tai helleaalto osuvat kohdalle ja hankkia lämmitys tai viilennys edullisimpaan mahdolliseen hintaan, Rintala uskoo.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa äly siirtyy kiinteistön ulkopuolelle ja taloja ohjataan netistä.

Askel tätä kohti oli keväällä tehty pilotti­ kokeilu VVO-konsernin Suurpellon ja Suvelan kohteissa Espoossa.

Pilotissa testattiin lämmityksen tiedonsiirtoon liittyvää uutta teknologiaa 200 asunnossa, joihin asennettiin muutaman tulitikkuaskin kokoiset langattomat anturit mittaamaan jokaisen asunnon lämpötilaa. Tiedonsiirtoon hyödynnettiin Digitan tv-mastoa.

– Data siirtyi asuntojen antureista suoraan Latokaskessa sijaitsevaan korkeaan tv-mastoomme, joten kiinteistöön ei tarvittu erillistä keskusyksikköä tai välitukiasemaa, Ala-Hau­ tala kertoo.

Apuna käytettiin pitkän kantaman LoRa-, ­ eli Long Range -radioteknologiaa, joka on kehitetty nimenomaan IoT-ratkaisuihin.

– Koska tietoa ei tarvitse kerätä jatkuvasti vaan anturi mittaa lämpötilaa tietyin väliajoin, dataa saadaan kerättyä pienellä sähkönkulutuksella, Ala-Hautala kertoo.

Anturi käyttää virtalähteenään paristoa, jonka kesto on vuosia.

– Anturoinnin ja mittaamisen kustannus oli sopiva ja vaikutti melko lupaavalta. Tieto on nyt kerätty palvelimelle ja dataa on tarkoitus analysoida tämän syksyn aikana, Rintala toteaa.

Mielenrauhaa teknologian avulla

Pilottihankkeessa kerätty tieto mahdollistaa lämmityksen tarkemman säätämisen niin, ­ että asunnoissa on miellyttävän tasainen ­lämpötila eri vuorokauden- ja vuodenaikoina.

VVO-konsernissa punnitaan mahdollisuutta hyödyntää tällaista tekniikkaa muissakin ­kohteissa.

– Nykyisillä antureilla on jo mahdollista havaita esimerkiksi välipohjan lisääntynyt

Tulevaisuudessa äly siirtyy kiinteistön ulkopuolelle ja taloja ohjataan netistä.

18

ko dikas

3/2016

Toisiinsa verkostoituneet laitteet Esineiden internet, eli englanniksi Internet of Things tarkoittaa verkkoon liitettyjä laitteita ja niiden välisen tiedon siirtymistä laitteelta toiselle.

Laitteet voidaan ohjelmoida niin ­sanotusti keskustelemaan keskenään,­­ eli jonkin anturin mittaustulos koodataan vaikuttamaan jonkin toisen laitteen ­toimintaan. Esimerkiksi huoneistosta mitattu lämpötila-anturi voi säädellä sitä, millaisella teholla ilmastointikone kulloinkin toimii.

kosteus. Jos tällainen on käytössä, ongelmaan ehditään reagoida ennen kuin se äityy kosteusvaurioksi, joka voisi aiheuttaa jopa terveysongelmia, Ala-Hautala pohtii.

Tällaisissa tilanteissa anturi havaitsee poikkeaman normaalitilasta, mikä on rahanarvoista tietoa. Muita antureilla mitattavia asioita voivat olla esimerkiksi savun muodostuminen huoneistoon tai kulunvalvonta.

– Kukaan ei halua saada kännykkäänsä hälytystä kotinsa poikkeavasta tilanteesta, mutta tällaisilla ratkaisuilla saadaan myös mielenrauhaa. Voidaan luottaa siihen, että teknologian avulla asunnosta saadaan ajantasaista tietoa ennen kuin mahdollinen ongelma paisuu hallitsemattomaksi, Ala-Hautala sanoo.

Anturien avulla kiinteistöissä voitaisiin seurata vaikka jätehuoltoa; ne havaitsisivat, milloin roska-astiat alkavat täyttyä ja tilaisivat älytekniikan avulla paikalle tyhjennyksen silloin, kun sille on tarvetta.

– Asumisessa todennäköisesti kuitenkin perusasiat tulevat ensin, kuten lämmityksen ja ilmastoinnin säätämisen automatisoituminen sekä se, miten paljon esimerkiksi patteriverkostoon tuotetaan lämpöä ulkolämpötila huomioiden, Rintala muistuttaa.

19

KO D I K AS KOT I // TE K STI Piia Kalliomäki & K U VAT Roope Permanto

20

ko dikas

3/2016

OMA SOPPI

Oma huone tai muu oma soppi on jokaisen lapsen omaa valtakuntaa. Siellä saa lapsen persoonallisuus näkyä, mutta tilan on oltava myös käytännöllinen ja toimiva. >

12-vuotiaan pojan huoneen ilme on ­asiallisempi ja aikuismaisempi. Tilaa pitää olla koulutehtäville ja opiskelulle, mutta myös kavereiden kanssa olemiseen ja löhöilyyn.

Huoneen kirjavuutta voi rauhoittaa yksiväristen Tjena-säilytyslaatikoiden avulla, Ikea. Sama väri tehosteseinässä ja vuodetekstiileissä tekee yhtenäisen ilmeen. Jämäköitä säilytyslaatikoita voi käyttää myös hyllyköinä.

Varaa riittävästi varapeittoja, -tyynyjä ja -patjoja kavereiden yökyläilyyn. Suurinta osaa niistä voi säilyttää lasten sängyissä, myös torkkupeitteet ja koristetyynyt toimivat hyvin vierasvarana.

Teini-ikäisen pöytää eivä enää lelut peitä, mutta tilaa tarvitaan musiikin kuunteluun, lukemiseen ja läksyjen tekemiseen. Hyvä valaistus hoituu pienen lukulampun avulla.

21

22

ko dikas

3/2016

Leikki-ikäisen tytön pienessä sän­gyssä on kätevä säilytyshyllykkö sängyn päädyssä. Siihen saa lähelle nukkujaa ne turvalliset pehmolelut ja unikirjat.

Pieni hylly säilytyslaatikkoineen säilöö kirjavat lelut ja pienet irtolelut.

Taaperon oman kokoinen ja helposti käytettävä pöytäryhmä mahtuu pieneenkin huoneeseen.

Iloinen, raikas ja värikäs tunnelma sopii leikki-ikäisen huoneeseen.

ERI-IKÄISTEN LASTEN HUONEISSA tarvitaan erilaisia toimintoja, kalusteita ja jopa värimaailmoja. Leikki-ikäisen lapsen leikit vaativat paljon lattiapinta-alaa. Mielikuvitukselle on annettava mahdollisuus pelata, rakentaa ja luoda kokonaisia pienoismaailmoja. Tämän ikäisten kalusteet eivät onneksi vie paljon tilaa. Sänkyyn mahtuu pieni patja ja kauppa- ja kahvilaleikit rakennellaan pienelle pöy­ dälle. Tuolit ovat matalia, että leikkijä pääsee helposti istumaan.

Kun taaperolle hankitaan ensimmäinen pinnasängyn jälkeinen sänky, siinä saa olla tulevaisuutta ajatellen säätövaraa. Jatkettava sänky ja patja ovat käteviä: ne kasvavat lapsen mukana petaus­ patjaa vaihtamalla usealle tulevalle vuodelle.

Tuikitärkeät säilytystilat

Leikki-ikäisen tavarat tarvitsevat myös helppokäyttöisiä säilytys­ tiloja, joista jokainen lelu löytää paikkansa. Erilaisia hauskan näköisiä ja kevyesti liikuteltavia säilytyskoreja löytyy sisustusliikkeistä hyvin. Ne kulkevat näppärästi huoneesta toiseen leikin mukana, ­ ja kun tulee aika lopettaa, lelut on helppo sujauttaa säilöön.

Likaisille vaatteille on hyvä olla selkeä pyykkikori ja puhtaille omat paikkansa vaatteen mukaan, niin pienikin oppii viemään vaatteet paikoilleen. Lapsilla toimivat parhaiten vetolaatikot, hyllyt ja erilaiset koukut ja naulakot – henkarit harvoin osuvat tangoille.

Jos päiväkoti-ikäinen on tarkka vaatteistaan ja siitä mitä pukee päälle, vaatteet voi järjestellä avohyllyille ja vaikka värien mukaan.

Näin saattaa säästää monta minuuttia aamukiireessä.

Kouluikäinen lapsi siirtyy lattialta pöydän ääreen läksyjen tekoon, piirtämään, kirjoittamaan ja leikkimään jo vähän tarkempia leikkejä. Leikkejä ei enää taaperon lailla korjata pois, tekemisessä on pitkäjännitteisyyttä. Erilaisille lego- ja palikkarakennelmille, askarteluille, kirjoille ja harrastusvälineille tarvitaan hyllyjä, joilla ne voivat valmiina odottaa inspiraation jatkumista. Myös matala puuhastelupöytä on päivitettävä työpöytä-korkeuteen.

Lapsilla toimivat parhaiten vetolaatikot, hyllyt ja erilaiset koukut ja naulakot.

Väreillä tilat hallintaan

Lasten huoneisiin saadaan persoonallisuutta ja oman tilan tuntua lasten omilla suosikkiväreillä. >

23

Panosta lasten­ huoneiden tekstiileissä laatuun, koska niitä pestään usein.

Vauvan huone sisustetaan yleensä hempeillä pastelliväreillä tai luonnonläheisillä sävyillä rauhallisen ja turvallisen olon luomiseksi.

Pienelle leikki-ikäiselle sopivat värit, energisyys ja leikkisyys ja omaan soppeen voi tuoda tutut sarjakuvahahmot, autojen tai prinsessojen kuvat. Näitä ei aina tarvitse kiinnittää vain sinitarralla seinään, vaan esimerkiksi kehystää lapselle tärkeät julisteet ja kuvat. Piirroksia varten voi ripustaa seinälle narun, johon pikkuviikarien uusimmat taideteokset voi kiinnittää vaikka pyykkipojalla.

Vaihtoehtoja on muitakin: irrotettavat tarrat, tarrakoukuilla kiinnitettävät julistekehykset ja paperiteipeillä kiinnitettävät postikortit ovat käytännöllisiä koristeita, jotka on helppo poistaa tai järjestellä uudelleen tarpeen mukaan isoja jälkiä jättämättä. Tekstiileillä ja matoilla on edullista tuoda väriä huoneisiin ja niitä voi vaihdella helposti mielen ja tarpeen mukaan. Panosta lastenhuoneiden tekstiileissä laatuun, koska niitä pestään usein.

Teinille yksityisyyttä 8-vuotias poika tarvitsee koulu­ pöydälleen tilaa niin työn alla oleville rakennelmille kuin koulutavaroillekin.

Lelut pysyvät pois lattialta riippuvan säilytyspussukan avulla.

Erilaiset lehti- ja kynäkotelot sekä pienet säilytyslaatikot pitävät järjestystä yllä, Ikea.

24

ko dikas

3/2016

Teini-ikäisen huone tai nurkka on selkeimmin asukkaansa omaa tilaa. Lapselliset hahmot ja värit saavat väistyä, ja kasvu isommaksi sujuukin ehkä taas parhaiten hillityssä ja rauhallisessa värityksessä. Teini arvostaa myös yksityisyyttä, joten pieni lukittava kaappi on oikea ratkaisu päiväkirjoille ja muille salaisuuksille.

Lapsen kasvaessa isoksi on hyvä kiinnittää huomiota kalusteiden oikeaan kokoon. Viimeistään tässä vaiheessa pitäisi päivittää lapsen sängyn pituus, mutta myös leveys: vauhdikkaasti kasvava teini osaa arvostaa leveää vuodetta. Oleellinen on myös hyvä patja – aikuisen kokoinen teini ei enää pärjää yhtä kevyillä ratkaisuilla kuin lapsi.

Myös säilytyskalusteiden käyttötarkoitus muuttuu. Harrastusvälineet vievät enemmän tilaa kuin lelut. Kekseliäs ja järjestystä rakastava vanhempi voi helpottaa järjestyksenpitoa suunnittelemalla vaatekaappiin tilan myös mailoille, palloille, ratsastussaappaille ja sählykassille.

Kavereille varataan istuma- ja löhöilypaikkoja säkkituolien ja pinottavien jakkaroiden avulla. Pelailu, keräilykorttien selailu ja musiikin kuuntelu on yhteistä ajanviettoa paitsi kavereiden mutta myös pienempien sisarusten kanssa.

Käytä huoneen korkeutta hyväksi huonekalujen avulla. Erilaiset parvi- ja kerrossänkyratkaisut ovat hyviä. Sängyn alle jäävä tila kannattaa käyttää leikkitilana, kavereiden kanssa oleskeluun ja pelailuun. Vuodevaatteet ja tyynyt, Ikea.

25

3 X U US I U N E L M A KOT I // TE K STI Paula Ristimäki & K U VAT VVO

1

Kalasatama kutsuu kaupunkilaisia Helsingin uusi merellinen kaupunginosa valmistuu kovaa vauhtia.

Leonkatu 21

Kalasataman Leonkatu 21 valmistuu joulukuussa 2016.

Alue on ainutlaatuinen: metro- ja bussiyhteydet toimivat loistavasti, ja lähellä sijaitsevat myös vanhankaupungin saaret, Mustikkamaa ja Korkeasaari. Mustikkamaalle pääsee kävellen uutta Isoisän siltaa pitkin.

7–8 kerroksiseen taloon valmistuu 63 kotia, joiden koot vaihtelevat yksiöistä neliöihin. Kaikissa on suuret ikkunat, ja muutamassa alimman kerroksen asunnossa on lisäksi terassi, joka saa lopullisen ilmeen pihakannen valmistuessa 2018. Ylimpään kerrokseen tulee neljä uniikkia, kaksitasoista asuntoa: kaksi yksiötä ja kaksi neliötä. Osassa koteja on merinäköala.

Sisustuksessa on käytetty raikkaita, vaaleita sävyjä.

Lattiat ovat tammensävyistä laminaattia, seinät maalattu valkoiseksi. Keittiöissä on valkoiset kaapistot ja vaalean hiekan sävyiset työtasot, kalusteuuni, keraaminen liesi, astianpesukone ja jääkaappipakastin. Suurimmissa asunnoissa on erillinen jääkaappi ja pakastin. Kylpy­ huoneissa on harmaan sävyinen laatoitettu lattia ja yksi tehosteseinä, muut seinät ovat valkoista laattaa.

Pihakannen alle tulee 29 autopaikkaa, ja talon ­alimmassa kerroksessa päivittäistavarakauppa.

PALVELUT Kalasataman aluetta rakennetaan ­ jatkuvasti. Kun kauppakeskus Redi valmistuu 2018, alueen asukkailla on käytössään todella monipuoliset palvelut.

Tällä hetkellä Kalasataman alueella on kaksi päiväkotia sekä elokuussa 2016 ovensa avannut koulu. Kulttuuria on tarjolla ­viereisessä Suvilahdessa, ruokaa ja muita tapahtumia Tukkutorin yhteydessä ­Teurastamon alueella.

KOSKA Leonkatu 21 valmistuu joulukuussa 2016.

KENELLE Kaikille urbaania, merellistä ympäristöä arvostaville: sinkuille, pariskunnille ja ­perheille.

Lue lisää ja hae uutta kotia: www.lumo.fi/leonkatu21

Asunnot • 1h+kt, ranskalainen parveke, 29–43,5 m² • 2h+kt, ranskalainen parveke tai lasitettu parveke, 35–62,5 m² • 2h+kt+s, ranskalainen parveke, 59 m² • 3h+k, ranskalainen parveke, muutamassa myös terassi, 66,5 m² • 4h+kt, ranskalainen ja lasitettu parveke, 99–105 m²

26

ko dikas

3/2016

Asunnot

2

Uuteen kotiin Tuusulaan

AS. OY TUUSULAN NEILIKKA ASUNTO OY TUUSULAN BOSTONINKAARI 2

NÄKYMÄ AMERINTIELTÄ

1.12.2015 16.09.2015

1056

• 1h+kt, 33–35,5 m² • 1h+kt+alk, 42–42,5 m² • 2h+kt, 40,5–56 m² • 2h+kt+s, 48,5–52 m² • 3h+kt+s, 72 m² • 4h+kt+s, 78 m²

Entisen Amerin tupakkatehtaan maille nousee kolme nelikerroksista asuintaloa.

Bostoninkaari 2

Tuusulan Sula on rauhallinen asuinalue lähellä Hyrylän palveluja. Sulasta hurauttaa Helsinkiin omalla autolla puolessa tunnissa, ja Hyrylästä julkinen liikenne kulkee sujuvasti niin pääkaupungin suuntaan kuin Keravalle, Hyvinkäälle ja Järvenpäähänkin.

Bostoninkaari 2:n uudet kodit ovat vaaleita ja valoisia.

Keittiön kalusteisiin kuuluu muun muassa astianpesukone, keraaminen keittotaso, kalusteisiin upotettava uuni sekä jääkaappipakastin tai erillinen jääkaappi ja pakastin. Parvekkeet ovat lasitettuja ja kylpyhuoneissa on vesikiertoinen lattialämmitys.

Bostoninkaari 2:n kodit ovat loistava vaihtoehto lapsiperheille, sillä taloihin tulee pienempien kotien lisäksi 8 kolmiota sekä 8 neliötä. Piha-alueelle rakennetaan kaksi leikkipaikkaa, ja lähiseudun maastot tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia ulkoiluun ja lenkkeilyyn.

PALVELUT Päiväkodit, koulut ja päivittäistavara­­ kauppa ovat lähietäisyydellä: päivittäis­ tavarakauppaan matkaa on alle kilometri, lähimpään päiväkotiin 700 metriä ja alakouluun reilu kilometri. Alle 30 kilo­ metrin matka Helsingin keskustaan taittuu omalla autolla nopeasti moottoritietä.

KOSKA Bostoninkaaren uudet kodit valmistuvat alkuvuodesta 2017.

KENELLE Rauhallista ja luonnonläheistä asumista arvostavalle. Asuntoja on yksiöistä­­ ­neliöihin, eli sopiva koti löytyy sekä yksin asuvalle, pariskunnalle että isollekin ­perheelle.

Lue lisää ja hae uutta kotia: www.lumo.fi/bostoninkaari 2

27

Asunnot • 1h+kt, ranskalainen parveke tai lasitettu parveke, 36–44,5 m² • 2h+kk, lasitettu terassi, 53,5 m² • 2h+kt, ranskalainen parveke tai lasitettu parveke, 48,5–59 m² • 2h+k, lasitettu terassi, 48 m² • 2h+kt+s, lasitettu terassi, 52 m² • 2h+kt+s, lasitettu parveke tai lasitettu terassi 62 m² • 3h+k, lasitettu parveke, 74–75,5 m² • 3h+kt+s, lasitettu terassi, 57,5 m² • 4h+k+s, lasitettu terassi, 83,5 m²

3

Palvelujen keskellä Lappeenrannan keskustaan valmistuvat uudet kodit ovat lähellä kaikkea.

Sammonkatu 3–5

Sammonkadun taloon valmistuu ensi vuoden alussa 52 korkealaatuista Lumo-vuokrakotia. Keskustakodit ovat avarapohjaisia ja valoisia: katot ja seinät ovat maalattu valkoisiksi ja myös lattialaminaatti on vaalea.

Keittiön varusteisiin kuuluvat jääkaappipakastin, astianpesukone sekä keraaminen liesi. Suurimmissa asunnoissa on erillinen jääviileäkaappi ja pakastin.

Kylpyhuoneen seinät on laatoitettu valkoisiksi ja lattia tumman harmaaksi. Pesukoneelle ja kuivausrummulle on liitäntä.

Asukkaiden autopaikat sijaitsevat kellarikerroksen pysäköintihallissa. Leikki- ja oleskelualue rakennetaan turvallisesti sisäpihalle.

Lue lisää ja hae uutta kotia: www.lumo.fi/sammonkatu3-5

28

ko dikas

3/2016

PALVELUT Kaupungin keskustassa sijaitsevassa talossa kaikki palvelut ovat vain kivenheiton päässä. Lähin ruokakauppa sijaitsee ­ talon alakerrassa. Lisäksi satamatori ja linnoituksen alue tarjoavat ohjelmaa ja ulkoilumahdollisuuksia.

KOSKA Sammonkatu 3–5:n kodit valmistuvat vuoden 2017 alussa.

KENELLE Uudessa talossa on koteja monenlaisiin tarpeisiin, asuntoja on yksiöstä neliöön.

ASU K AS E D U T //

kuva KRISTIN BA RLOWE

Anna Puun ja Lenni-Kallen johdolla kohti joulua Lumo- ja VVO-kotien asukkaita hemmotellaan tänäkin vuonna maksut­ tomilla Kohti joulua -konserteilla. Varaa liput ajoissa, sillä niitä on rajallinen määrä!

LÄHDE MUKAAN tunnelmoimaan musiikkitaivaan kahden kirkkaan tähden, Anna Puun ja tätä säestävän Lenni-Kalle Taipaleen kanssa Kohti joulua -konserttiin. Kahden taitavan viihdyttäjän ja taitelijan yhteinen esiintyminen on paitsi harvinainen tapaus, varmasti myös unohtumaton kokemus.

Lumo- ja VVO-kotien asukkaille järjestettävät konsertit tuovat valoa vuoden pimeimpään aikaan: konserttikiertue alkaa marraskuun puolivälissä Lahdesta ja päättyy joulukuun alussa Hämeenlinnaan.

Konsertit ovat maksuttomia kaikille Lumo- ja VVO-kotien asukkaille. Ilmoittutumiset alkavat 1.11.2016 osoitteessa https://www.vvo.fi/tilaisuudet/ joulukonsertti/. Paikat suosittujen esiintyjien Kohti joulua -konsertteihin ovat täyttyneett yleensä nopeasti, joten kannattaa toimia ajoissa.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisää autoja yhteiskäyttöön Uusin Lumo-asukkaiden ja 24hRentin yhteiskäyttöauto on saatu Lahteen, osoitteeseen Vihdinkatu 4. Auton voivat varata käyttöönsä kaikki Lahden Lumo-kotien asukkaat.

Tällä hetkellä yhteiskäyttöautoja on Tampereen Hervannassa ja Amurissa, Espoon Suurpellossa, Jyväskylässä, Helsingin Sörnäisissä, Turussa ja Vantaalla. Tavoite on, että yhteiskäyttöautoja saataisiin vähitellen kaikkiin Luomo-kohteisiin.

Kohti joulua -kiertue 14.11. klo 18

Lahti Ristinkirkko

15.11. klo 18

Jyväskylä Aaltosali

1 7.11. klo 18

Kuopio Kuopion musiikkikeskus, kamarimusiikkisali

23.11. klo 18

Tampere Tuomiokirkko

24.11. klo 18

Oulu Oulun tuomiokirkko

28.11. klo18 Turku

Mikaelin kirkko 29.11. klo 18

Järvenpää Järvenpää-talo, Sibelius Sali

30.11. klo 18

Helsinki Johanneksen kirkko

7.12. klo 18 Hämeenlinna

Verkatehdas, Vanaja-sali

ONKO ONNETAR PUOLELLASI SYKSYN ASUKASETUARVONNASSA? SEURAA ILMOITTELUA WWW.VVO.FI/ ASUKASEDUT Näin otat yhteiskäyttöauton käyttöösi: https://vvokonserni.fi/uutinen/2016/06/5002

29

Osallistu kilpailuun ja voita Marimekon Pieni Siirtolapuutarha -esiliina, arvoltaan noin 40 euroa. Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 31.12. 2016 mennessä joko sähköpostitse kodikas@vvo.fi tai postitse VVO-konserni Oyj/Kodikas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/kodikaslehti.

Viime lehden ristikon voittaja oli Tarja Hartikainen. Onneksi olkoon!

30

ko dikas

3/2016

Viime lehden ristikon ratkaisu:

W W W. SA NA R I S. F I

L A ATI N U T Teemu Pallonen & U L KOA S U Heli Kärkkäinen & K U VA iStockphoto

R I ST I K KO 3/20 1 6

Y H D E SSÄ E N E M M Ä N // TE K STI Paula Ristimäki & K U VAT Lumo ja iStockphoto

Joukkoistamalla toimivia koteja Asumisen paras asiantuntija on asukas. Siksi tätä kannattaa kuunnella, kun asumisen palveluita kehitetään.

VVO-KONSERNIN KEHITYSTYÖTÄ ovat aina ohjanneet asukkaiden palaute ja näille tehdyt kyselyt. On myös kuunneltu niitä ihmisiä, jotka etsivät itselleen sopivaa kotia. Ja jos on haluttu selvittää jokin asumiseen liittyvä asia tai ongelma, on käännytty asiantuntijoiden eli asukkaiden puoleen. Viime vuosien aikana tämä toiminta on saanut julkisuudessa uuden hienon nimen: joukkoistaminen.

Joukkoistamista on myös käytetty, kun uutta asumisen konseptia eli Lumo Kompakti -koteja­ on kehitetty. Tavoitteena on ollut löytää erityisesti pääkaupunkiseudun kasvavaan kysyntään ja tarpeisiin sopiva asumisen muoto.

– Kuten nimikin kertoo, Lumo Kompakti -koti on pieni, mutta jokainen neliö halutaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti, kertoo tutkimuspäällikkö Niina Savolainen VVOkonsernista.

Pienen neliömäärän myötä asuntojen kokonaisvuokran halutaan pysyvän tavallista edullisempana.

– Ajatus on tarjota kohtuuvuokralla koteja erityisesti nuorille, jotka muuttavat pääkaupunkiseudulle ja muille kasvupaikkakunnille työn ja opiskelujen perässä. Toki näihin asuntoihin voi vat muuttaa muutkin tehoneliöitä arvostavat, Savolainen selventää.

Tarkalla korvalla

Joukkoistaminen tuli mukaan Lumo Kompakti -kotien kehitystyöhön kun ryhdyttiin miettimään, millaisia kodit olisivat.

– Silloin päätettiin kysyä kotien tulevilta asukkailta, nuorilta.

Ensiksi asiaa pohdittiin VVO-konsernin kesätyöntekijöiden innovointitapahtumassa kesällä 2015. Tämän jälkeen nuorilta kysyttiin mielipiteitä muun muassa InnoDay-tapahtumassa Hartwall Arenalla.

– Teimme asunnoista useita erilaisia mallinnoksia, joita pystyi katselemaan virtuaali­

laseilla ja vertailemaan keskenään. Saimme paljon ajatuksia hyödynnettäväksi, Savolainen kertoo.

Mallinnokset tehtiin rohkeasti ideoiden sillä ajatuksella, että nuoret voisivat tarttua myös tavallisuudesta poikkeaviin vaihtoehtoihin.

– Aika konservatiiviset ehdotukset saivat kuitenkin eniten kiitosta. Väläytimme esimerkiksi mahdollisuutta, että asunnon eteinen ja sen vieressä olevat wc ja suihkutila rakennettaisiin kokonaan märkätilaksi, jossa wc:n ja suihkun erottaisi eteisestä läpinäkyvä lasinen liukuovi. Liukuoven avaamisella koko eteinen voisi tarvittaessa toimia esteettömänä märkä­ tilana. Idea läpinäkyvästä ovesta sai kuitenkin melkoisen tyrmäyksen, Savolainen naurahtaa.

Joukkoistaminen laajenee

Lumo Kompakti -konsepti on nyt viimeistelyvaiheessa ja joukkoistamalla kerätty tieto visusti tallessa.

– Kerätyistä ideoista otetaan kaikki mahdollinen irti, Savolainen vakuuttaa.

Lumo Kompakti ei ole ainoa VVO-konsernin projekti, jossa joukkoistamista on käytetty kehittämisen tukena. Esimerkiksi yhteiskäyttöautojen tulo Lumo-koteihin on joukkoistamisen tulosta, ja kesän aikana sen avulla on kartoitettu myös Lumo-kotien senioripalveluiden tarvetta.

– Yli 70-vuotiailta Lumo-kotien asukkailta kysyttiin, millaista ­apua he tarvitsevat arjessa, jotta asuminen kotona­ onnistuisi mahdollisimman pitkään. Myös tässä projektissa saatiin paljon kehittämis­ ideoita.

Lumo Kompakti -kodit • Rakennetaan kasvukeskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle.

• Neliöitä alle 30, mutta yli 20.

• Hotellimainen eteinen, jossa wc-kylpy­ huone sekä monikäyttötila, joka on erotettu eteistilasta liukuovilla. Yli kolmen neliön monikäyttötila voi toimia esimerkiksi ­säilytystilana, makuualkovina tai vaikka vierashuoneena.

• Ensimmäiset Lumo Kompakti -kodit ­valmistunevat parin vuoden kuluttua.

Tällä hetkellä niille etsitään tontteja.

31

M E I DÄ N P I H A L L A // TE K STI Kati Jalagin & K U VAT Harri Joensuu

< Tampereen Kolmionkatu 4:n uusi isännöitsijä Antti Aapasuo ja uusi talotoimikunnan puheenjohtaja Irja Vidbäck nauttivat venetsialaisten tunnelmista. Tulet, hyvä ruoka ja livemusiikki houkuttelivat väkeä juhliin, mikä ilahdutti molempia.

– Koko talotoimikunta panosti juhliin paljon, Irja kiittelee.

Venetsialaisten grillimestarina hääri Mikko Valjakka. Possu, broileri ja makkara maistuvat hiljalleen pimenevässä illassa.

Musiikista huolehti Duo memoir.

Kuvassa mikrofonin takana Maria Vidbäck.

Hataanpään valtatie 56:n kupeessa juhlittiin venetsialaiseen tapaan tulen loisteessa. ­ Illan emäntänä toimi talo­toimikunnan uusi puheenjohtaja, Irja Vidbäck.

JUHLAHUMUA VENETSIALAISITTAIN KUN IRJA VIDBÄCK osallistui vuoden alussa taloyhtiönsä asukaskokoukseen, hän ei osannut arvata, että palaisi kokouksesta Tampereen Kolmionkatu 4:ssä sijaitsevaan kotiinsa talotoimikunnan puheenjohtajana.

– Äänestys oli yksimielinen, enkä pistänyt vastaan. Olen aina tykännyt tällaisista tehtävistä, Irja sanoo.

Samoihin aikoihin taloyhtiössä aloitti uusi isännöitsijä, Antti Aapasuo.

– Päätimme Antin kanssa tehdä sellaisia uudistuksia, joita ei ole ennen tehty. Päästin luovuuteni valloilleen, ja aloimme talotoimikunnan kanssa kehittämään asumisviihtyvyyttä.

Irjan lisäksi talotoimikuntaan kuuluvat Pirjo Silen, Sirkka Saarinen ja Jouko Honkanen. Toimikunta järjesti talvella taloyhtiön pihalla poniajelun ja myöhemmin keväällä pihatalkoot. Pihalle on saatu lentopallokenttä sekä frisbeegolf-kori. Pihapiiriä on

32

ko dikas

3/2016

myös kaunistettu kukilla ja pihapöydät ovat saaneet alleen laatoituksen.

Tulen lumossa

Vuoden loppuhuipentumana olivat Irjan ideoimat venetsialaiset pihajuhlat, joita vietettiin aurinkoisena perjantai-iltana 2. syyskuuta.

– Ilta alkoi ruokailulla. Seisovassa pöydässä oli tarjolla grillattua broileria, kassleria, possun fileitä, makkaraa, italiansalaattia ja punajuurisalaattia.

Olimme tilanneet paikan päälle kokin, joka toimi juhlien grillimestarina, Irja kertoo.

Juhlijoiden joukossa oli myös taloyhtiön isännöitsijä sekä aluepäällikkö ja asukasyhdistyksen luottamushenkilö VVO-konsernista.

Kun kello löi kahdeksan, pihakenttää kiertävät ulkotulet sytytettiin. Pihalla loimusi myös soihtuja, jotka houkuttelivat juhlaväkeä teltan läheisyyteen nauttimaan livemusiikista.

”

Haluan, että kaikki voivat osallistua tekemiseen ja että asioista sovitaan yhdessä.

”

Illan esiintyjänä oli Duo memoir, joka soitti monipuolista musiikkia ja sai välillä myös yleisön yhtymään lauluun. Bändin poistuttua areenalta loppuilta vietettiin mukavissa tunnelmissa jutellen ja lämpimien tulien loisteesta nauttien.

Yhdessä tekemisen iloa

– Panostimme juhliin paljon, emmekä juuri säästelleet itseämme. Annoimme kaikkemme ihan viimeiseen asti. Juhlien jälkeen koko toimikunta oli aivan poikki, Irja naurahtaa.

Hän kokee puheenjohtajuuden ja talotoimikunnassa mukana olemisen haasteellisiksi, mutta näkee niissä myös paljon positiivisia puolia.

– Saan olla ihmisten kanssa tekemisissä ja mieli pysyy virkeänä. Haluan, että kaikki voivat osallistua tekemiseen ja että asioista sovitaan yhdessä. En halua olla diktaattori, joka päättää itse kaikesta, Irja hymyilee.

33

E K AT & Y K KÖS E T // TE K STI Paula Ristimäki & K U VAT Riitta Rautiainen ja Jani Lappalainen

uhia! u p i p lem

Helsinkiläinen Riitta Rautiainen rakastaa liikuntaa ja on hurahtanut erityisesti sauvakävelyyn. Energinen nainen haluaa jakaa liikunnan iloa myös naapuriensa kanssa.

Siksi hän otti kiinni haasteesta ja kouluttautui pihakoutsiksi VVO-konsernin järjestämällä ihka ensimmäisellä piha­ koutsien pikakurssilla.

LIIKKEELLE YHDESSÄ!

20 vapaaehtoista Lumo-asukasta koulutettiin viime kevään pilottiryhmässä pihakoutseiksi. He innostavat nyt asukkaita liikkumaan kodin pihapiirissä ja lähiympäristössä yhdessä muiden kanssa. VVO-konserni tukee toimintaa koulutuksen lisäksi hankkimalla taloyhtiöille kahvakuulia, kävelysauvoja ja muita tarvittavia liikuntavälineitä.

34

ko dikas

3/2016

Ykköspaikka kotona?

Ehdottomasti keittiö. Meillä on iso valoisa keittiö, jossa viihdymme ja rakastamme ruuanlaittoa.

Kodin tärkein esine?

Se on keittiön iso pöytä. Sen ääressä syödään, kahvitellaan, vietetään aikaa ja lyödään korttia ystävien kanssa.

Ykköstapasi rentoutua?

Liikunta, musiikki ja teatteri, jossa käymme todella usein.

Parasta liikunnassa?

Se ihanan energinen tunne, minkä liikunnasta saa.

Ykköstapa liikkua kodin lähistöllä?

Sauvakävely, siihen haluan innostaa muitakin. Meillä on ­Kontulassa ja erityisesti Kivikossa hienot sauvakävelymaastot, vaihtelevasti tasaista ja mäkeä.

Eniten käyttämäsi kuntoilu­väline?

No ne kävelysauvat.

Parasta pihakoutsitoiminnassa?

Tämä homma on vielä aivan alussa, mutta varmasti se, että haluan innostaa muitakin liikkumaan. Kun itse lähden sauvakävelylle, moni sanoo, että ”ai, sä lähdet taas”. Mukaan vaan kaikki!

KUKA Riitta Rautiainen PERHE Aviomies, lapset ­lennähtäneet jo pesästä KOTI Leikkikujalla Helsingissä INNOSTUU Liikunnasta, musiikista ja teatteriesityksistä ERITYISTÄ VVO-konsernin ensimmäisiä pihakoutseja

Paras saavutuksesi pihakoutsina?

Starttaamme muutaman talomme asukkaan kanssa yhteiset sunnuntaikävelyt sauvojen kanssa.

Ykkössyy, joka sai innostumaan pihakoutsitoiminnasta?

Yhdessä liikkumisesta tuleva ilo.

Jäin vuoden alussa eläkkeelle asiakaspalvelutöistä, ja kun huomasin rapun ilmoitustaululla lapun, jolla pihakoutseja haetaan, tiesin heti, että tuo on minulle.

U U N I STA U LOS // K U VA Seppo Saarentola /Otavamedia

Terveellistä itse tehden (kalapuikot)

Kalapuikot on monen lapsiperheen suosikkiruoka. Ne on helppo valmistaa myös itse, ja kypsymisaika uunissa on vain kymmenisen minuuttia.

400 g kalafileetä (kirjolohta tai pakastekalaa) 1 muna 1/2 dl seesaminsiemeniä 1/2 dl ruiskorppujauhetta 1 tl mineraalisuolaa 1 tl kuivattua timjamia rouhittua mustapippuria öljyä

1

Leikkaa kala tasapaksuiksi tangoiksi. Riko yhteen kulhoon muna ja sekoita sen rakenne. Yhdistä toiseen kulhoon keskenään seesaminsiemenet, ruiskorppujauhe ja kaikki mausteet.

2

Kasta kalatangot ensin munaan ja kierittele sitten siemen-korppujauhe-mausteseoksessa. Levitä puikot öljytyn leivinpaperin päälle­ uunipellille.

3

Paista kalapuikkoja 225 asteen uuninlämmössä noin 10 minuuttia. Käännä puikot kypsentämisen puolivälissä. Tarjoa esimerkiksi perunasoseen, kermaviilikastikkeen ja salaatin kanssa.

35

LU K I JA K I L PA I LU //

Lumo-kotikeskukset PÄÄKAUPUNKISEUTU Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki HÄMEENLINNA Sibeliuksenkatu 2, 13100 Hämeenlinna JYVÄSKYLÄ Väinönkatu 15, 40100 Jyväskylä JÄRVENPÄÄ Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki KUOPIO Maljalahdenkatu 25, 70100 Kuopio LAHTI Aleksanterinkatu 7, 15110 Lahti

VOITA TYYLIKÄS PIPPURI- JA SUOLAMYLLYSETTI!

Mikä on tämän lehden paras juttu?

VIIME NUMERON SUOSITUIMMAKSI JUTUKSI äänestettiin Vihertävä koti. Lukija­kilpailussa arpa suosi Marja-Riitta Luukkosta. Paljon onnea!

MIKÄ AIHE KIINNOSTI TÄSSÄ NUMEROSSA sinua eniten, entä vähiten? Mistä haluaisit ­ lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastus­piirejä tai muuta asukastoimintaa, josta ­voisimme tehdä juttua? Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota m ­ eihin rohkeasti yhteyttä.

VASTANNEIDEN KESKEN ARVOTAAN Peugeotin Paris U’select pippuri- sekä suolamylly, arvo noin 80 euroa. Lähetä vastauksesi 31.12.2016 mennessä joko sähköpostitse: kodikas@vvo.fi tai postitse: VVO-konserni Oyj/Kodikas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

Voit osallistua myös netissä: www.vvo.fi/kodikaslehti VVO-konserni on Suomen suurin yksityinen vuokranantaja. Yhtiö tarjoaa hyvää vuokra-asumista ja asumisen Lumo-palveluja. Paikalliset Lumokoti­keskukset palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa ympäri Suomen.

LAPPEENRANTA Koulukatu 1, 53100 Lappeenranta OULU Saaristonkatu 2, 90100 Oulu ROVANIEMI Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi TAMPERE Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere TURKU Tuureporinkatu 6, 20100 Turku

Katso aukioloajat netistä, lumo.fi.

Asiakaspalvelukeskus AVOINNA ma–ke, pe 8–16, to 9.30–16 PUHELIN 020 508 5000 SÄHKÖPOSTI asiakaspalvelu@lumo.fi asiakaspalvelu@vvo.fi WWW-SIVUT www.lumo.fi www.vvo.fi www.vvokonserni.fi