Kodikas 3/2015

LUMON JA VVO : N KODIN JA ASUMISEN LEHTI

Uusia unelmakoteja

Tampereelle, Kuopioon ja Helsinkiin

Aloita uusi harrastus

Kokeile, löydä omasi ja innostu!

Kesä talteen

Säilöä voi monella tavalla

3 2015

VA L M I I N A KO U LU U N // TE K STI Piia Kalliomäki & K U VA Mirva Kakko/Otavamedia

Pientä kivaa kouluun

Uudet kynät ja vihot helpottavat pienen koululaisen jännitystä ensimmäisenä koulupäivänä. Läksytkin sujuvat mukavasti uusilla välineillä. Tästä on hyvä ponnistaa syksyn koitoksiin!

2

ko dikas

3/2015

Kyn채t ja vihot Tiger, kertotaulupeli kuvausrekvisiittaa.

3

LUMON JA VVO : N KODIN JA ASUMISEN LEHTI

16

S I SÄ LTÖ 3/20 1 5 Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj Mannerheimintie 168a, PL 40 00301 Helsinki p. 020 508 5000 www.vvo.fi, www.lumo.fi Päätoimittaja Irene Kantor Toimitussihteeri Soili Rajamäki Toimitus Otavamedia Asiakas­viestintä Maistraatinportti 1 00015 Otavamedia Tuottaja Paula Ristimäki Ulkoasu Atte Lakinnoro Tuija Tarkiainen Paino PunaMusta, Joensuu Paperi UPM Fine 100 g/m2 Painosmäärä 43 400 kpl ISSN 2342-9097 (painettu) ISSN 2342-9100 (verkkojulkaisu) 34. vuosikerta Kodikas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava numero 4.12.2015.

Palautteet, peruutukset ja osoitteen­muutokset kodikas@vvo.fi

02 valmiina

10

kouluun

06 just nyt

Tietoa ja tunnelmapaloja kotiin

09 palveluksessasi

Lumo- ja VVO-kotien ympäristöja energia-asiantuntija

10 kurkistus kotiin

Ulla löysi kodin kyläreissulta.

14 talojen tarinat

Vanha funkkis yhdistyy tyylikkäästi moderniin asumismukavuuteen.

3/2015

29 asukasedut

Lähde kuuntelemaan Olli Lindholmia!

30 ristikko

Voita Lassi J. Laineen upea Suomen linnut -kirja

31 yhdessä enemmän

Tee vuokrasopimus, varaa autopaikka – Lumon ja VVO:n verkkopalvelut laajenevat koko ajan.

32 meidän pihalla

Itämaisen tanssin hurmaa Itäkeskuksessa

34 ekat ja ykköset

20 kodikas koti

35 uunista ulos

Valoilla ja varjoilla tunnelmaa syyskotiin ko dikas

Koti Tampereen sydämestä, meren läheltä Helsingistä tai Puijon jyhkeiltä rinteiltä Kuopiosta

16 fiksu kuluttaja

Hanki hyvä harrastus ja tule onnelliseksi!

4

26 3 x uusi unelmakoti

Jääprinsessa Jenni Saarisen tähtihetket

Rouskuta itsetehtyä näkkäriä!

PÄ Ä K I R J O I T US //

Uusien kotien ja palvelujen syksy

”

Haluamme jatkuvasti parantaa asukkaan mahdollisuuksia valita kotinsa.

Kiinnitämmekin huomiota vuokraasuntojen hyvään sijaintiin, palveluihin ja liikenne­ yhteyksiin.

PIIRROS OLLI ÖSTERBERG

”

KESÄ JA LOMAKAUSI ovat taittumassa syksyä kohti. Auringossa paistattelu vaihtuu sisätiloihin, joissa pimeänä vuodenaikana valaistuksella on suuri merkitys. Valaistuksella on väliä, muun muassa viihtyisyyden ja kodikkuuden kannalta. Kodikas kertoo hyvistä valaistusratkaisuista sivulla 20.

OLI JÄLLEEN ILO huomata, kuinka kesän asukastapahtumat houkuttelivat sankoin joukoin väkeä mukaan. Toukokuussa vietimme iloisen päivän Korkeasaaressa 4 500 asukkaan kanssa.

Myös Lastensairaalan LiveAid -konsertista sukeutui suosittu tapahtuma. Kiitos kaikille osallistujille!

KEHITÄMME JATKUVASTI asukastoimintaamme ja asumisen palveluita, jotta asiointi kanssamme olisi mahdollisimman sujuvaa. Lumo- ja VVO-kodeissa asuville on tarjolla runsaasti myös sähköisen asioinnin palveluja. Vuokra­­ sopimuksen allekirjoittamisen on voinut tehdä sähköisesti jo lähes puolentoista vuoden ajan.

Viimeisin uudistus toi asukkaille ympäri Suomen mahdollisuuden varata ja vuokrata autopaikat helposti uudessa verkkopalvelussa.

Asukkaiden sähköisistä palveluista voi lukea lisää tästä lehdestä.

uusia tai uusittuja Lumo-vuokra-asuntoja useisiin keskeisiin sijainteihin, kuten esimerkiksi Helsingin Kalasatamaan, Alppilaan, Hernesaareen ja Töölöön sekä Tampereen Satakunnankadulle.

KIITOS LUKIJOILLE aina ilahduttavasta palautteesta, jota saamme säännöllisesti! Hyviä kehitysehdotuksia ja lämmittäviä rohkaisuja saamme jokaisesta lehdestä. Lehden kehittäminen yhdessä kanssanne on mieluisaa.

Hyvää syksyä!

Irene Kantor päätoimittaja

PALVELUJEN KEHITTÄMISEN rinnalla haluamme jatkuvasti parantaa asukkaan mahdollisuuksia valita kotinsa. Kiinnitämme huomiota vuokra-asuntojen hyvään sijaintiin, palveluihin ja liikenneyhteyksiin. Syksyn aikana valmistuu

SEURAAVA NUMERO ILMESTYY 4.12.2015.

5

J UST N Y T // KUVA METROPOLIAN INNOVAATIO-PROJEKTI

VVO:n kanssa tehdyn projektin tuloksia esittelemässä opiskelijat Miikka Pasanen, Sara Kämäräinen, Heidi Jääskeläinen ja Jere Lahtonen Metropolian Leppävaaran toimipisteestä.

Nuoria mukaan asukastoimintaan!

Viikonloppu lähestyy, eikä mitään tekemistä?

Mitä, jos omassa pihapiirissäsi järjestettäisiinkin esimerkiksi ohjattua joogaa tai hiphoptunteja? Tai entä jos voisit perustaa oman käsityö- tai puutarhakerhon tai koota vaikka oman lentopallojoukkueen viikoittaisia pelejä varten? Iloisessa tohinassa voisit sattumalta törmätä uuteen naapuriin ja päästä vaihtamaan useammankin sanan sen tavallisen ”moin” sijaan.

Helsingin Metropolia Ammattikorkea­ koulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat toteuttivat kevään 2015 aikana yhteistyössä VVO-konsernin kanssa innovaatioprojektin, jossa houkutellaan nuoria mukaan talo­ yhtiönsä asukastoimintaan.

Projektin aikana haastateltiin asukasaktii­ veja pääkaupunkiseudulla ja tehtiin nuorille

6

30

ko dikas

3/2015

asukkaille kysely. Syntyi esittelyvideo, joka tiivistää sen, miksi asukastoimintaan kannattaa liittyä mukaan.

Asukastoiminta on Lumo- ja VVO-kodeissa vireätä, mutta aktiivit ovat ikäluokaltaan pääasiassa vanhempaa asukaskuntaa. Asukastoiminnan kautta kuitenkin jokaisella asukkaalla iästä riippumatta on mahdollisuus vaikuttaa oman talon asioihin sekä omaan asumisviihtyvyyteensä.

Uudet, tuoreet ja nuorekkaat ideat ovat enemmän kuin tervetulleita. Ole sinä siis se muutos ja lähde mukaan!

Käy myös tutustumassa opiskelijoiden tekemään videoon ja kyselyyn osoitteessa www.vvo.fi/nuoretasukastoimintaan.

Teksti: Metropolian Ammattikorkeakoulun VVO-Inno-opiskelijat

5x

palaute

KODIKAS-LEHDEN 2/15 ehdottomasti paras juttu oli Enkelten talossa. Jantuset ovat löytäneet hyvän, mieleisensä kodin – mitäpä siitä mihinkään muuttamaan! Itse ajattelen samoin. Olen asunut talossani jo 35 vuotta, enkä ole aikeissakaan lähteä pois. Olen juurtunut tähän kotiini. – Hely JÄTTÄISINKÖ AUTON KOTIIN oli tällä kertaa Kodikkaan paras juttu. Lisäksi lehdessä voisi olla juttuja sieltä nurjemmalta puolelta: joskus talot kaipaavat korjauksia, seinien laudat lahoavat ja katujen vierustoilta löytyy paljon natsoja ja roskia.

Monet lehden tarinat ovat tällä hetkellä liian imeliä – sehän on vain se asioiden toinen puoli. – Elvi LAPPEENRANNAN SENIORITALOSTA kertova juttu oli lehden paras juttu. Siitä tuli hyvälle mielelle ja onnelliseksi, että tällaista yhteiseloa on vielä olemassa! Myös juttu Herkkuja omalta pihalta toi hyvän mielen ja innostusta. Pidän myös lehden muodosta ja siihen käytetystä paperista. Ristikko ­ on hyvä juttu! – Tanja

On kiinnostavaa lukea muden VVO:lla asuvien kodeista, sillä sisustuslehdissä on harvoin juttua vuokrakodeista. Koti voi olla kaunis ja hyvällä maulla sisustettu vaikka se ei olisikaan ­arvokas omistusasunto. – Riikka KIINNOSTAVA AIHE viime lehdessä oli Palveluksessasi. Kertokaa lisää VVO:n työntekijöistä! – Satu

seuratasolla urheilua harrastavaa nuorta sai keväällä VVO-konsernilta Virkeä-stipendin, jolla tuetaan nuorten liikuntaa ja terveitä elämäntapoja.

Stipendejä on myönnetty vuodesta 2012 lähtien yhteensä 205.

Tukea myönnetään sekä joukkueettä yksilölajien harrastajille.

IHASTUTTIKO TAI VIHASTUTTIKO LEHTI? KERRO! VVO.FI/ KODIKASLEHTI

J UST N Y T // TE K STI Paula Ristimäki & K U VA Mirva Kakko Otavamedia

Isoäidin säilöntävinkit

1 2 3 4 5

KUIVAAMALLA voi säilöä yrttejä, vihanneksia, sieniä ja marjoja, mutta myös lihaa ja kalaa. Yrtit kuivuvat hengittävillä ritilöillä huone­ilmassa, joka on lämmintä ja kuivaa. Vihannesten ja sienien kuivaaminen onnistuu uunissa alle 50 asteen lämmössä, uunin luukku raollaan.

Suurien­määrien kuivauksessa kannattaa investoida kuivuriin. Kuivaus poistaa tuotteesta veden, jolloin mikrobit eivät siinä enää elä.

ETIKKASÄILYKKEIDEN säilyminen perustuu etikan happamuuteen ja osittain sokeriin. Säilöntään käytetään tavallisesti väkiviina­etikkaa.

Vaihtelua ja makua säilykkeisiin saa mausteilla, viinietikalla tai valmiiksi maustetulla väkiviinaetikalla. Purkituksessa on hyvä käyttää muovitettuja kansia tai peittää tölkki ensin muovikelmulla, sillä etikka ruostuttaa metallikansia.

HAPATTAMALLA syntyy herkkuja esimerkiksi kaalista ja sienistä. Aloittelijan kannattaa kokeilla hapankaalin tekoa, sillä se onnistuu varmimmin. Hapattaminen perustuu maitohappobakteereihin, jotka käynnistävät käymisen, jolloin säilykkeen pH laskee ja haitallisten mikrobien toiminta estyy.

UMPIOITAVIKSI sopivat esimerkiksi kokonaiset luumut, kirsikat, karviaismarjat ja lohkotut omenat. Työvälineiksi tarvitaan iso kattila ja twist-off-kansilla suljettavia lasitölkkejä, esimerkiksi käytetyt, puhtaat vauvanruokatölkit käyvät hyvin. Lasitölkki täytetään hedelmillä ja kuumennetaan. Kuumennus tuhoaa pieneliöt ja tiiviisti sulkeutuva kansi estää uusien mikrobien­ synnyn. Kuumennuksen aikana syntyvä vesihöyry työntää ilman pois tölkistä, jolloin alipaine sulkee kannen tiiviisti.

HILLOT, MEHUT JA SOSEET valmistuvat keittämällä ja sokerin avulla. Hilloja ja mehuja voi tehdä kaikista marjoista ja hedelmistä oman maun mukaan yhdistellen. Maistuvimmat hyytelöt ja marmeladit syntyvät happamista marjoista, vaikka herukoista tai pihlajanmarjoista, sillä ne tarvitsevat hilloja ja mehuja enemmän sokeria. Sokeri sitoo marjojen vettä ja homeiden, hiivojen ja bakteereiden toiminta estyy.

7

3x

luontokirja

NÄIN MEILLÄ – LUKIJAN KUVA LUMON INSTAGRAMISSA

Lumo on myös Instagramissa!

Tämän tunnelmallisen teekuvan kotoaan lähetti Jonna Hyttinen Helsingistä. Lisää Lumo-kotien asukkaiden kuvia Insta­g ramissa #lumokoti.

Voit myös jakaa oman kotisi parhaat palat ja olet mukana palkintojen arvonnoissa!

AARRESAARET – Helsingin saariston uskomaton luonto on WWF:n valitsema vuoden luontokirja.

Jarmo Niemisen kiehtova teos kertoo, miten saarten historia on muovannut sen eläimistöstä ja kasvistosta täysin ainutlaatuisen.

Tapahtumakesä LUMO- JA VVO-KOTIEN asukkaille oli tänäkin kesänä tarjolla monenmoista mukavaa: aurinkoinen Korkeasaaripäivä toukokuussa, erilaisia urheilutapahtumia ympäri Suomea ja vain viikko sitten vauhdikas tempaus Särkänniemessä. Kesäkuussa arpaonni suosi 150 asukasta, jotka pääsivät seuraamaan Suomen artistitaivaan kirkkaimpien tähtien esityksiä Lastensairaala 2017 LiveAid -konserttia Helsingin Olympiastadionille.

Tapahtumat olivat asukkaille maksuttomia, ja esimerkiksi Korkeasaaripäivä kokosi yhteen runsaat 4 500 asukasta. Paikalla oli niin lapsiperheitä kuin varttuneempia pariskuntiakin. Asukastoiminnassa tulee jatkossakin olemaan isoja tapahtumia. Niillä luodaan keskinäistä luottamusta ja hyvää mieltä yleisölle ja järjestäjille.

LAJIKALASTUS JA SUOMEN KALALAJIT­ esittelee Suomen kalat ja neuvoo, miten ahvenen onkiminen eroaa liejutokon lirkkimisestä tai miten narrataan härkäsimppu ja kuore.

Lisää asumisneuvontaa

SUOMEN LINNUT on palkitun luontokirjailija Lasse J. Laineen uusin teos, joka perehdyttää upein kuvin, tekstein ja äänilinkein lintujen tunnistamiseen ja havainnointiin.

8

ko dikas

3/2015

VUOSI SITTEN aloitettu asumi­ sen neuvontapalvelu on osoit­ tanut niin hyödylliseksi, että VVO päätti palkata asumisneu­ voja Essi Honkaselle työparin.

Veera Kantola aloitti uutena asumisneuvojan kesäkuun alussa.

Asumisneuvonnan tavoittee­ na on auttaa asiakkaita itse löytämään ratkaisuja asumi­ seen liittyvissä kysymyksissä.

Palvelu ehkäisee asiakkaiden vaihtuvuutta, vähentää häiriöitä asuintaloissa ja tarjoaa ratkai­

suja vuokranmaksupulmiin.

Pääkaupunkiseudulta aloitet­ tu neuvonta ulotetaan jatkossa koko maahan. Laajenemiselle on tarvetta, sillä muun muassa väestön ikääntyminen näkyy jo työmäärissä.

– Esimerkiksi kotona asuvia muistisairaita on tärkeää auttaa muodostamaan tarvittavia tukiverkostoja, Honkanen mainitsee.

Hänen mukaansa asumis­ neuvonnassa on ensisijaisesti kyse asiakasvastuullisuudesta.

PA LV E LU KS E SSAS I // TE K STI Paula Ristimäki & K U VA Pekka Holmström/Otavamedia

Kestävästi & vastuullisesti

”

LUMO- JA VVO-KOTIEN energiakulutusseuranta on tämän vuoden alusta ollut ympäristö- ja energiaasiantuntija Ayla Dinçayn vasVaikka vesi- ja energia­ tuulla. Käytännössä hän pitää kustannukset nousevat, huolen siitä, että talojen veden- ja koko nousua ei ole tarvinnut energiankulutus pysyy hallinnassa, eikä aiheutua ylimääräisiä viedä sellaisenaan vuokriin. ongelmia tai kustannuksia. KuluKulutusseurannan avulla on tusseuranta haistaa kiinteistössä pystytty kattamaan osa hinnan­ piilevät, vähitellen pahenevat tai nousujen kustannuksista. vaikeasti havaittavat viat.

– Esimerkiksi vesivuodot paljastuvat nopeasti ja niiden korjaamiseen päästään käsiksi varhaisessa vaiheessa, Ayla selventää.

Hän on tyytyväinen siihen, että kulutusseurannan avulla on myös mukana myös Lumo- ja VVOsaavutettu selviä säästöjä.

– Vaikka vesi- ja energiakustan- kotien jätehuoltoon liittyvissä projekteissa. Heti uuden pestinsä nukset nousevat, koko nousua ei alussa hän pääsi mukaan VVO:n, ole tarvinnut viedä sellaisenaan Metropolia Ammattikorkeakouvuokriin. Kulutusseurannan lun ja Lassila & Tikanojan hankavulla on pystytty kattamaan osa keeseen, jossa selvitettiin, onko hinnannousujen kustannuksista.

VVO-konsernilla on käytössään jätehuollon hyvällä suunnittelulla mahdollista helpottaa lajittelua. kulutusseurantajärjestelmä. Se – Vastauskin saatiin: kyllä on. tuottaa kiinteistökohtaisesti tietoa Hyvät ohjeet, hyvä valaistus, hyvä talon veden- ja energiankulutukjäteastioiden sijoittelu – kaikki sesta. vaikuttivat positiivisesti ja sekajät– Kulutusta voidaan halutessa teen määrä väheni, Ayla iloitsee. seurata vaikka tuntitasolla. YllätHän toivoo myös asukkailta tävät kulutuspiikit – esimerkiksi yhteydenottoja ja ideoita energiane vesivuodot – näkyvät hyvin ja ympäristöasioissa. nopeasti.

– Olisi mukava kuulla asukkaiYmpäristötekniikan insinöörin den näkemyksiä näistä kysymykkoulutuksen saanut Ayla on sistä.

Kiirettä Dinçaylla riittää. Kulutusseurannan ohella VVO:lla on tänä vuonna tehtävä energiakatselmus, johon uusi energiatehokkuuslaki suuret yritykset velvoittaa. Myös syksyn energiansäästöviikolle hän haluaisi saada lisää pöhinää.

Melkoista pöhinää on myös Aylan vapaa-aika, siitä pitävät huolen keväällä hankittu lapinkoiKuka ranpentu Stella sekä ratsastus- ja Ayla Dinçay seinäkiipeilyharrastukset. Kotia Koti hän pitää paikkana, jossa parasta Kaksio Itä-Helsingissä on se, että siellä voi olla aivan Perhe omilla ehdoillaan.

Poikaystävä ja – Vaikka viime aikoina on kyllä koiranpentu menty aika lailla koiranpennun Stella ehdoilla, Ayla nauraa.

”

9

KU R K I ST US KOT I I N // TE K STI Irene Pakkanen & K U VAT Pentti Vänskä

LUONNON HELMASSA

Ulla Buchenin kotiin on pitkä ylämäki ja muutama tiukka mutka. Rivitalokoti hieman piilossa rinteessä on suvanto, josta Ulla ei halua muuttaa minnekään.

10

ko dikas

3/2015

Isovanhemmilta saaduista nojatuoleista (yllä oik.) Ulla Buchen ei luovu koskaan. ­ Ne ovat kulkeneet mukana yli 30 vuotta asunnosta toiseen, ja päätyneet aina kunniapaikalle. Rakkaita muistoja tuovat mieleen myös kuvat läheisistä (yllä vas.). Keittiöön Ulla on tuonut kontrastia mustavalkoisella tekstiilisarjalla (alla vas.).

E

nsin Lieksasta Kuopioon muutti sisko.

Kun Ulla Buchen sai töitä Kuopion yliopistollisesta sairaalasta, hän muutti siskon perässä poikansa kanssa.

Määräaikaisuus seurasi toistaan, sillä Ullalla ei ollut alan koulutusta. Kun 20 vuotta oli kulunut, hän päätti jättää toimistotyön ja opiskella lastenohjaajaksi.

– Alkuun olin kaupungilla kiertävänä lastenohjaajana. Se oli aika rankkaa, sillä koulu vaihtui melkein joka päivä.

Kesällä 2011 Pyörön koululle Petoselle haettiin lastenohjaajaa. Ulla laittoi paperit vetämään ja sai kutsun haastatteluun.

Entinen työkaveri asui lähellä koulua, ja Ulla päätti käydä samalla reissulla myös häntä moikkaamassa.

– Tulet sitten samalla katsomaan asuntoa itsellesi, tuumasi työkaveri, joka oli muuttamassa poikakaverinsa luokse naapuriasuntoon.

Buchen oli jo jonkin aikaa etsinyt uutta asuntoa, joko rivitaloa tai pientä omakotitaloa.

Kun hän astui työkaverin kaksion ovesta sisään, koti oli löytynyt.

– Se oli onnen päivä. Vähän ajan päästä koululta soitettiin, että olin saanut työpaikankin.

Ystävykset soittivat yksissä tuumin VVO:n toimistoon, ja tiedustelivat, olisiko vuokralaisen vaihtaminen lennossa edes mahdollista.

Vastaus oli myöntävä.

– Vuokrasopimus tehtiin seuraavana päivänä, Ulla kertoo.

Toimiva huonejärjestys, iso piha ja rauhalli-

nen sijainti metsän tuntumassa lumosivat Ullan. Bonuksena tuli vielä lyhyt työmatka – ja ympärillä avautuvat upeat maisemat.

– Luonto on minulle tärkeä. Tässä pääsen melkein kotiovelta poluille ja laduille.

Maalietu innosti pintaremonttiinAsunto oli hyvässä kunnossa, mutta sen silloinen sininen väritys ei miellyttänyt uutta asukasta. VVO:n tarjoaman maaliedun ansiosta ongelma ratkesi kuitenkin nopeasti. Ulla maalasi suurimman osan seinistä valkoisiksi, ja tehosti paria seinää harmaalla murretulla vihreällä. Vuokranantaja maksoi maalit, omaksi kustannukseksi jäi vain työ.

Neljän rivitalon yhtiössä on yhteensä 41 asuntoa. Suurin osa asunnoista on yksiöitä ja kaksioita, minkä vuoksi lapsiperheitä ei ole kovin monta. >

ASUKKAAT Ulla Buchen KOTI Kaksio, 44,5 m2 SIJAINTI Kuopion Petosella, lähellä luontoa TYYLI Muutama rakas esine tekee kodista oman ja tärkeän.

ERITYISTÄ Koti osui kohdalle kyläreissulla

11

KU R K I ST US KOT I I N //

– Entinen työkaverikaan ei enää asu seinän takana. Perhe kasvoi, ja he muuttivat isompaan asuntoon, Ulla kertoo.

Koti on pysynyt kunnossa, sillä remonttia on tehty tasaisin väliajoin. Äskettäin kaikissa taloyhtiön asunnoissa remontoitiin keittiöt.

Kaapistot ja tasot uusittiin, mutta käyttökelpoiset koneet jätettiin. Myös lattioihin on vaihdettu laminaatit ja kylpyhuoneet on laatoitettu uudelleen.

Kaksiossa on 44,5 neliötä. Iso makuuhuone nappaa niistä monta, mutta antaa vastaavasti paljon säilytystilaa. Yhtenäinen värimaailma ja tarkkaan harkitut valkoiset kalusteet tuovat kotiin tilan tuntua, samoin selkeä järjestys.

Ruuanlaitosta tykkäävän asukkaan mielestä keittokomerossa saisi olla hiukan enemmän työtilaa. Ulla on kuitenkin sisustanut keittoko-

meron mahdollisimman pelkistetysti, jotta olohuoneeseen avautuvaa tilaa olisi ilo katsella.

Mustavalkoinen painokuosi verhoissa, patalapuissa ja työtasoa vasten nojaavassa tarjottimessa tuo mukavasti kontrastia valkoiseen.

Rakkaat huonekalut ja esineet kunniapaikoilla

Kodissa on kolme huonekalua, joista Ulla ei luovu koskaan. Isovanhemmilta saadut nojatuolit ovat kulkeneet yli 30 vuotta asunnosta toiseen, aina kunniapaikalle. Käsitöitä ja askartelua harrastava Ulla on hionut käsinojien kuluneimpia kohtia ja ommellut tuoleihin vaaleat irtopäälliset.

Makuuhuoneessa on vanhemmilta saatu vaalea lipasto. Sen päällä on kuva siskosta ja siskon maalaama ikoni.

– Ella-sisko kuoli syöpään kolme vuotta sitten. Olin hänen saattohoitajansa. Ellalla oli tarkoitus maalata ikoni myös veljelle 50-vuotislahjaksi, mutta työ jäi kesken.

Ulla otti yhteyttä ikonimaalariin, jonka opissa sisar oli ollut. Tämä viimeisteli ikonin, joka lahjoitettiin tänä jouluna veljelle postuumisti.

Vaikka Ulla ei ortodoksi olekaan, ikoni symboloi hänen juuriaan.

– Isäni vanhemmat ovat lähtöisin Suojärveltä. Äiti taas on Pohjanmaalta.

Uittoyhdistyksellä piiriesimiehenä toiminut isä opetti tyttärensä arvostamaan vanhoja käyttöesineitä. Kun uittokämppiä lopetettiin, isä pelasti vanhoja Arabian lautasia joutumasta roskiin. Lautaset palvelevat tänäkin päivänä Ullan ruokapöydässä.

Isä opetti Ullan arvostamaan vanhoja esineitä. Moni vanha löytö on yhä käytössä.

12

ko dikas

3/2015

Olohuoneeseen Ulla on kehystänyt piirroksen, jossa on kolme värikästä kukkaa. Kukista keltainen on Umma eli Ulla ja punainen ja violetti ovat Umman prinsessat eli lapsenlapset Venny ja Lenita.

– Aikanaan kuulostelin ja kuulostelin, mikä olisin pojan lapsille. Mummo eikä mummikaan kuulostanut omalta. Tyttöporukalla mietittiin minulle ominta sanaa ja sitten joku heitti Umman.

Kaikella on paikkansa

Kodin järjestystä UIla vaihtaa muutaman kerran vuodessa. Tekstiileissä ja kynttilöissä on kesällä ja talvella omat värinsä. Kesällä Ulla poimii maljakoihin luonnonkukkia niin pitkään kuin niitä riittää. Jouluun kuuluvat punainen väri ja runsaat koristeet.

– Sisustaminen ja huonekalujen siirtely ovat varsin terapeuttista puuhaa.

Jokaisella toiminnolla on kodissa oma paikkansa. Kun tullaan eteisestä olohuoneeseen, heti oikealla ovenpielessä on Ullan lukunurkkaus. Toiselta puolelta alkaa seurustelu- ja televisionurkkaus, jota hallitsee vaalea iso kangassohva.

Ruokapöydän paikka on ikkunan edessä.

Sohvaa vastapäätä sijaitseva hyllytaso palvelee myös ruokailijoita juuri sopivan korkuisena penkkinä. Tukevarakenteisen tason päällä olevat istuintyynyt viestittävät, että saa istua.

Makuuhuoneen ikkunapäädyn Ulla on sisustanut Vennyn ja Lenitan leikkejä varten.

Kun tytöt tulevat yökylään, heille sijataan varavuoteet Umman sängyn viereen kuin siskonpedissä ikään.

Kodin ikkunat antavat aamuauringon puolelle. Ikkunan edessä kasvava vaahtera antaa näkösuojaa makuuhuoneeseen ja patiolle. Ulla toteaa, että ilmansuunnalla ja asuntoa varjostavalla vehmaudella on huonotkin puolensa.

– Joskus on laitettava kesälläkin villasukat jalkaan.

Yhteisöllisyyteen voidaan houkuttaa

Tänä vuonna Ulla Buchen valittiin toistamiseen talotoimikunnan puheenjohtajaksi.

– Yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten kohtaaminen on minulle tärkeää, paljon vapaaehtoistyötä elämässään tehnyt Ulla kertoo.

Yhteiset grilli-illat ja muut tapahtumat vetävät vaihtelevasti väkeä, mutta kevät- ja syystalkoiden suosio on taattu. Talotoimikunta pyrkii siihen, että tilaisuudet kiinnostaisivat asukkaita aidosti, sillä ketään ei voi pakottaa yhteisöllisyyteen.

VVO kutsuu talotoimikuntien puheenjohtajat joka toinen vuosi valtakunnalliseen tapaamiseen. Tänä keväänä kokoonnuttiin puutar-

Ullan Bucenin vanhemmilta saama vaalea lipasto (alla oik.) on yksi kodin rakkaimmista esineistä. Sen päällä on edesmenneen sisaren kuva sekä tämän maalaama ikoni.

Myös lastenlasten Ummalle tekemä taideteos (yllä oik.) on Ullalle tärkeä. Ulla käyttää kodissaan mielellään vaaleita värejä, joita tehostaa iloisilla väriläikillä.

hamessujen yhteydessä Messukeskuksessa.

– On mukava päästä vaihtamaan ajatuksia toisten puheenjohtajien kanssa. On taloyhtiöitä, joissa toiminta on todella vilkasta. Mutta on sellaisiakin, joissa ei tapahdu mitään.

Seuraavaksi kunnostuksen kohteeksi Ulla uumoilee parvekkeita ja patioita.

– On puhuttu lasituksistakin, mistä en ole itse kovin innostunut. Minä niin tykkään, kun luonto on läsnä.

Alakerrassa sijaitsevaan asuntoon kuuluu laatoitettu patio, jonka Ulla on rajannut siistillä pajuaidalla. Lisäsuojaa antaa puinen köynnösristikko, jossa kiipeilevät siniset ja valkoiset kärhöt.

– Ulkona on mukava juoda kesällä aamukahvit ja istuskella vaikka lukemassa. Talvella laitan patiolle sypressejä ja kynttilälyhtyjä, Ulla kertoo.

13

TA LOJ E N TA R I N AT // TE K STI Mauri Kaarre & K U VAT Ari Heinonen/Otavamedia

TALO Messeniuksenkatu 1 B Helsingin Taka-Töölössä RAKENNETTU Valmistunut 1940 TYYLI Hillittyä töölöläisfunkkista ERITYISTÄ Peruskorjataan vanhaa kunnioittaen

Messeniuksenkatu 1 b:n muuttumisleikki uusiksi kodeiksi on loppusuoralla, ja pian uudet asukkaat voivat asettua taloksi.

Huolellista suunnittelua vaatinut urakka on toteutettu pieteetillä.

Funkkishengen mukaisesti sisälle on haluttu tuoda runsaasti valoa: tätä edustavat muun muassa ullakkohuoneistojen ikkunalyhdyt ja osaan asuntoja rakennetut uudet parvekkeet.

Funkkistyylille uskollisesti huoneet ovat korkeita, ikkunalaudat syviä ja pohjaratkaisut selkeitä.

Piha on vielä alkutekijöissään, mutta jo ensi kesänä asukkaat voivat nauttia viihtyisästä ala- ja yläpihaan jakautuvasta korttelipihasta grilleineen ja leikkipaikkoineen.

14

ko dikas

3/2015

FUNKKISTALON UUSI ELÄMÄ Sotien aikaan rakennettu helsinkiläistalo muuttuu moderneiksi keskusta­ kodeiksi – taiten ja tyylillä, vanhaa vaalien.

M

esseniuksenkatu 1 b:ssä sijaitsevan funkkistalon historia kietoutuu jännittä­ västi yhteen Suomen historian kanssa.

Talvisodan jälkeen 1940 valmistunut kerrostalo oli alun perin saksalaisten omistama, mutta siirtyi sotien päätyttyä Neuvostoliitolle. Suomen valtiolle talo päätyi 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa vaihtokaupassa, jossa Neuvostoliitto sai Nor­ denskiöldinkadulta havittelemansa tontin Neuvostoliiton kulttuuri- ja tiedekeskuksen rakentamista varten. Tänä syksynä taloon valmistuu Lumo-koteja kaupunkilaisille.

Messeniuksenkatu 1 b sijaitsee Taka-­ Töölössä, jossa on Suomen suurin yhtenäinen 1930-luvun asuinkerrostalokorttelien alue.

Rakennuksissa on piirteitä klassismista ja art decosta, mutta Messeniuksenkaktu 1 b imi ensimmäisten joukossa itseensä vaikutteita modernismista. Talo on 1940-luvulla nous­seen töölöläisfunkkiksen hillitty edustaja.

Esimerkiksi päätyhuoneistojen parvekkeet ovat selkeää funkkista. Parvekkeilla haettiin paitsi valoisuutta myös hyviä tuuletusmah­ dollisuuksia: tuulettamisen uskottiin auttavan tuberkuloosin nujertamissa.

Modernisti funkkishengessä

Talon peruskorjauksesta vastaavan arkkitehti Anneli Paloniemen mukaan seitsenkerrok­ sisen talon vakaa ja hillitty funkkishenki säily­ tetään mahdollisimman hyvin.

– Tämä näkyy parhaiten talon julkisivussa­ ja porraskäytävässä. Esimerkiksi 1. kerroksen julkisivuun on tulossa alkuperäisen kaltainen terastirappaus. Ylempien kerrosten julkisivu säilyy vihreänä ja ylös räystäälle on suunnitel­ tu pientä profilointia terrakotta-värillä. Pääovi vaihtuu teräksisestä tammiseen muistutta­ maan alkuperäisestä ilmeestä. Ala-aulassa säilyy vahva punainen katossa. Seinistä tulee vaaleankeltaiset lukuun ottamatta pitkää, vihreää hissiseinää, kertoo Paloniemi.

Uusi istuu vanhaan

Taloon valmistuu 25 modernia asuntoa, ­yksiöistä kolmioihin, mukaan lukien ullakko­ kerroksen kaksi täysin uutta, noin 70 neliön kolmiota lasikattoisine terasseine ja saunoi­ neen. Uutta tehdään vanhaa kunnioittaen.

– Talon kadun puoleisen kattopinnan ik­kunalyhdyt tuovat mukavasti valoa ullakko­ huoneistoihin muuttamatta julkisivun ilmettä.

Asuntoihin, jotka avautuvat ainoastaan pihan puolelle, rakennettiin parvekkeet, mutta talon hengen mukaisesti niitä ei lasitettu.

15

F I KSU KU LU T TA JA // TE K STI Hanna Rusila & K U V IT U S Jenny Lucander

HARRASTAMALLA

HYVÄ MIELI

Mieluisa tekeminen vapaa-ajalla ­innostaa, aktivoi – ja tekee onnelliseksi.

Valinnanvaraa riittää, eikä harras­ tamisen tarvitse maksaa maltaita.

16

ko dikas

3/2015

U

usi harrastus tuo arkeen puhtia. Syksy saa vauhtiin harrastuspiirit, yhdistykset ja opistot, joten nyt on mainio aika katsastaa tarjonta.

Aktiivisuus tekee ihmiselle hyvää, tietää onnellisuusprofessorinakin tunnettu psykologi Markku Ojanen.

Harrastaminen hoivaa mieltä, pidentää tutkitusti ikää ja lisää näin onnellisuutta. − Kestämme huonosti toimettomuutta. Siksi tyhjä aika kannattaa täyttää asioilla, jotka vahvistavat tietoja ja taitoja, Ojanen kiteyttää.

Ihanneharrastus voi olla melkein mitä tahansa: keräilyä, liikuntaa, musisointia, taiteilua, käsillä tekemistä, kirjoittamista, opiskelua, eläinten kanssa puuhailua – tai vaikka oman talon talotoimikunnassa toimimista.

− Tärkeintä on, että ihminen nauttii. Hyvä harrastus pitää kiinnostuksen yllä, opettaa uutta ja haastaa sopivasti, emeritusprofessori määrittelee.

− Matkanteko ja tekemisen ilo ovat pää­ määrää tärkeämpiä. Jos harrastus muuttuu tahkoamiseksi, pitäisi hälytyskellojen ­ soida.

Iloa suorittamisen sijaan

Lähtisinkö auttajaksi?

Esimerkiksi kilpaurheilu merkitsee yhdelle euforiaa, toiselle painajaista. Ojanen muistuttaa, että ihmiset ovat tässäkin erilaisia. − Harrastusvalinta on mennyt nappiin, kun se tuottaa flow-tilan. Numismaatikoille ja postimerkkeilijöille on tärkeää kokoelman täydentyminen, maalareille ja pihanlaittajille kauneuden tuottaminen, hän mainitsee. − Jos innostus ei syty, itseään ei kannata pakottaa.

Ojanen suhtautuu varauksellisesti hyvin suorituskeskeisiin harrastuksiin. Kilometrien ja maratonaikojen jahtaaminen sopii joillekin, muttei kaikille.

Onnellisuutta lisäävien asioiden kärjessä on tutkimusten mukaan toisten auttaminen.

Parhaimmillaan harrastus tuottaa iloa monelle yhtä aikaa.

Hyväntekeväisyys, tukiperheenä tai vanhusten ystävänä toimiminen ja kaverikoiratyö eivät kuormita kukkaroakaan. − Vapaaehtoistyö on eräänlainen harras­ tamisen kuningas, Ojanen luonnehtii.

Kokemukset, tunteet ja elämykset ilahduttavat ylipäänsä tavaraa pidempään. − Jos rahaa on vähän, se kannattaa sijoittaa ennemmin harrastamiseen kuin materiaan.

Aineellinen ilo tahtoo jäädä lyhytaikaiseksi. >

17

Oppimisen riemua

Suomalaiset...

Omaehtoinen opiskelu on suomalaisten lempipuuhaa. Useimmat valitsevat kansalaisopiston, joka voi kulkea myös työväen- tai aikuisopiston nimellä.

Jotkut hakeutuvat avoimeen tai kesäyliopistoon.

Kansalaisopistoja toimii Suomessa peräti 187, ­ ja kursseille osallistujia on vuosittain 650 000.

Eniten opetetaan kädentaitoja, musiikkia ja kieliä.

Myös liikunta- ja kuvataidekurssit vetävät vuodesta toiseen. Suosituimmat täyttyvät muutamassa minuutissa, joten liikkeellä kannattaa olla ajoissa.

Tarjonta vaihtelee opistoittain. Yhdessä voi opiskella vaikkapa hindin kieltä tai gregoriaanista laulua, toisessa nahkatöitä ja katiskojen tekoa.

Hintataso on edullinen, koska opistojen toimintaa rahoitetaan julkisin varoin.

... ovat ahkeria harrastajia.

Tilastokeskuksen viime kartoituksen mukaan yli 90 prosenttia kansasta viihtyy ainakin yhden liikuntalajin parissa. Joka kolmannella on luova harrastus – kärjessä ovat valokuvaus, soittaminen, kuvataiteet ja kirjoittaminen.

www.kansalaisopistot.fi www.avoinyliopisto.fi

Vai innostuisinko sittenkin... …koiraharrastuksesta? Muun muassa näyttelyjen ja agilityn suosio kasvaa vauhdilla. Noin 70 harraste- ja kilpalajin joukkoon kuuluvat myös hirvenhaukku- ja toko- eli tottelevaisuuskoe. Lisä­ tietoa löydät osoitteesta www. kennelliitto.fi/koiraharrastukset. …kokkauskursseista tai leivon­ nasta? Etenkin eksoottiset maut ovat päivän sana. Kursseja järjestävät mm. kansalaisopistot, kulttuuriinstituutit ja -seurat, ravintolat, matkatoimistot ja kokkikoulut. ­ Netti ja some ovat pullollaan kok­

18

ko dikas

3/2015

kaus- ja leivontablogeja, joista saa inspiraatiota. Yhteisöllisyyttäkin löytyy – kurkkaa vaikkapa www.kinuskikissa.fi! …valokuvauksesta, videoku­ vauksesta tai kuvankäsittelystä?

Digitaalisuus on nostanut kuvaamisen suosikkiharrastusten joukkoon.

Kursseja järjestävät mm. opistot ja kameraseurat. Paikallisen seuran löydät helposti googlettamalla. …asukastoiminnasta? Sekin on antoisaa, ja tuottaa yhteistä hyvää!

VVO:n asukasvaikuttamiseen voit tutustua osoitteessa https://asukas. vvo.fi/asuminen/asukastoiminta. …eksoottisista tansseista?

Tanssiopistot ja -seurat, kansalaisopistot ja erilaiset yhdistykset tarjoavat vaihtoehtoja burleskista tankotanssiin ja havaijilaiseen hulaan. …naurujoogasta? Kuplivan kutkuttavasta vaihtoehdosta kerrotaan lisää muun muassa osoitteissa www.naurujooga.fi ja www.nauru­jooga.net.

Mummoilu on pop!

Menneiden vuosikymmenten ajanvietteet tekevät vahvaa paluuta. Yhä useampi hakee kiireelle vastapainoa hiihtämisestä, suunnistamisesta, marjastuksesta, sienestyksestä tai säilömisestä.

Kädentaidot kipuavat harrastustilastoissa kärkeen asti.

Sukankudonnan, huovutuksen, nikkaroinnin ja askartelun lisäksi suomalaiset ovat innostuneet vanhojen esineiden ja vaatteiden tuunauksesta.

Vintage-tavaran keräilykin kiinnostaa. Jotkut ovat elvyttäneet kirjeenvaihtoharrastuksensa ja kirjoittavat taas käsin kauniille paperille.

Käsityötekniikoita voi opetella esimerkiksi kansalaisopistojen ja taitokeskusten kursseilla. Kädentaitomessujakin järjestetään ahkerasti. Netti vilisee aihepiirin blogeja ja sosiaalinen media harrastusryhmiä. Etsi ja innostu!

Aloita vaikka näistä: www.taito.fi www.unelmientalojakoti/tuunaus-ja-askartelu www.luontoon.fi/marjastusjasienestys www.blogilista.fi (esim. avainsanat ’tuunaus’ ja ’käsityöblogi’)

Liikunta elää sykleissä Trendit näkyvät vapaa-ajallakin, erityisesti liikunnassa. Perinnesuosikit, kuten kävely ja pyöräily, pitävät pintansa vuosikymmenestä toiseen. Uutuuksista suomalaiset innostuvat täysillä, mutta myös kyllästyminen iskee ­nopeasti.

• Trenditietoinen himokuntoilija harrastaa nyt maratoneja, triathlonia, crossfitiä tai muuta kehonpainoharjoittelua sekä erilaisia intervalli- ja HIIT-treenejä.

Triathloninnostus on lisännyt maantiepyöräilyn ja avovesiuinnin suosiota.

• Vähemmän tunnettuja nousijoita ovat esi­merkiksi kalliokiipeily ja nuorten suosima longboarding, uusi lautailutrendi eli lonkkaus.

• Zumba, sauvakävely ja rullaluistelu ovat menettäneet harrastajia.

• Frisbeegolfin kohdalla voidaan puhua buumista. Suomessa on jo satoja frisbeegolfratoja – väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla.

Aktiivisia seuroja toimii ympäri maata.

• Retroilu kiinnostaa liikunnassakin. Muun muassa entinen suursuosikki squash houkut­telee taas kokeilijoita. Hiljattain Suomeen rantautui sen sisarlaji racketball, jota pelataan isommilla mailoilla ja pomppivammalla pal­lolla.

Sentinvenyttäjän vinkit Jääkiekko, ratsastus, taitoluistelu ja pianonsoitto tekevät loven lompakkoon, mutta halvemmallakin pääsee.

Budjettiharrastajan kannattaa katsastaa kansalaisopistojen lisäksi esimerkiksi • seurakuntien ja kunnan tarjonta.

Perhe- ja nuorisoleirit, kuorot ja liikuntaryhmät sopivat kaikille tuloihin katsomatta.

• lukupiirit. Niitä löytää esimerkiksi kirjastoista, Facebookista ja googlettamalla.

• marttatoiminta. Martoilla on monipuolista ohjelmaa, myös kulttuuria ja matkailua.

• partiolaisuus. Luonnonläheiseen toimintaan mahtuvat mukaan niin lapset, nuoret kuin aikuiset.

• 4H-toiminta. Järjestö tarjoaa runsaasti tekemistä lapsille ja nuorille mutta myös vapaaehtoistyöstä pitäville aikuisille.

Kurkkaa ainakin: www.martat.fi www.partio.fi www.4h.fi

Lisätietoa mm: www.triathlon.fi www.crossfitsuomi.fi www.luontoon.fi/kiipeily http://frisbeegolfliitto.fi www.squash.fi www.racketball.fi

19

KO D I K AS KOT I // TE K STI Piia Kalliomäki & K U VAT Mirva Kakko/Otavamedia

KOTI 95 m2:n neljän huoneen kerrostalokoti Helsingissä ASUKKAAT Vanhemmat Annamari ja Heikki, lapset Tarmo, 11, Oiva, 7 ja Aimo, 3 TYYLI Käytännöllinen ja kodikas lapsiperheen koti ERITYISTÄ Hyviä kierrätyslöytöjä ja paljon värejä

20

ko dikas

3/2015

VALOA & VÄRIÄ SYKSYYN Kun luonnonvalo vähenee ja loppuvuoden harmaus vaanii nurkan takana, tarvitaan kotiin uutta piristysruisketta. Valo ja värit eivät kuulu vain kesään!

>

Olohuoneen täyttää iso koko perheen vetoinen kulmasohva. Jalkavalaisin tuo lisävaloa isoon huoneeseen kattovalaisimen lisäksi, myös pöydällä oleva pöytävalaisin on ahkerassa käytössä.

21

22

ko dikas

3/2015

Kun kodissa on asuttu pitkään, valaistustarve kannattaa päivittää aika ajoin.

Ruokailutila on keittiön läheisyydessä. Ehkä parasta siinä ovat pihalle päin avautuvat ikkunat, joista voi seurata pihan elämää ja lasten menoa.

Artekin tuolit ovat tädiltä saatuja. Pöytää peittää pyyhittävä kerniliina, joka on helppo puhdistaa lapsiperheen ruokailun jälkeen. Anno Jemmametallikori ja Hot Popkulho ja salaatinottimet, Kodin1.

Lundia kirjahyllyyn sopiva A-valokirjainvalaisin on hauska sisustuksellinen yksityiskohta lukemista harrastavaan perheeseen, Kodin1.

Musta kirjoituspöytä on Annamarin vanha löytö hylätystä kaivoksesta, sen ääressä tehdään töitä ja pelataan tietokoneella.

Annon Vaski-pöytävalaisin tuo valon lisäksi arvokasta kuparinhohtoa, Kodin1. Perhe kävi muutama vuosi sitten Kööpenhaminassa, sen eläintarhasta muistona on komeita Zoo-eläinjulisteita useassakin huoneessa.

KODIN VALAISTUS VAIKUTTAA monen asiaan: vireystasoon, viihtyvyyteen ja tietysti myös asumisen kustannuksiin. Tehokas yleisvalo syntyy hyvillä kattovalaisimilla, esimerkiksi usealla huomaamattomalla plafondilla tai kiskoihin kiinnitettävillä spottivaloilla. Lisäksi tarvitaan kohdennettua, paikallista valoa erityisesti tarkkaa työskentelyä vaativiin paikkoihin, kuten keittiöön, kodinhoitotiloihin ja työpisteiden äärelle.

Joskus myös hämärä on hyvästä. Tunnelmallinen hämärä voi olla tarkoin harkittu ratkaisu olohuoneen nurkassa. Lasten nukuttamiseen sopii pieni, lempeästi nukkumaan houkutteleva lukuvalo sängyn reunalla, eivätkä kaikki myöskään halua juoda aamukahviaan huikaisevan kirkkaan kattolampun alla. Silloin parempi vaihtoehto on hiljaa herättelevän kirkasvalolampun valo.

Kun kodissa on asuttu jo pitkään, valaistustarpeen voisi päivittää aina aika ajoin. Ajan saatossa sekä tarpeet että oma maku ovat voineet muuttua.

Näin on päätetty tehdä asiantuntija Annamari Koistisen ja lehtori Heikki Sorsan sekä heidän kolmen poikansa vuokrakodis-

sa, jossa kalustusta on muutenkin päivitetty sitä mukaa, kun pojat ovat kasvaneet.

– Nyt olisi tarkoitus laittaa isompien poikien koulupöydät kuntoon uusimalla valaistus. Samantien käymme koko asunnon valoasiat läpi. Parasta olisi, kun erilaisia valaisimia olisi kotona vähän siellä täällä, Annamari tuumii.

Sisustustyylinä punk

Pariskunta määrittelee omaksi sisustustyylikseen niin valaistuskuin muussakin kalustuksessa leikkisästi kaaos- ja punk-tyyliseksi.

Suurin osa kalusteista on kulkenut mukana molempien opiskelijaajoilta asti, kuten esimerkiksi taas suosituksi nousseet Lundiahyllyt Heikin opiskelijaboksista ja olohuoneen musta kirjoituspöytä Annamarilta.

– Sen ääressä on hyvä korjata kokeita, siitä ei voida luopua, Heikki sanoo. Tädiltä perityt Artekin ruokapöydän tuolit ja äidin antama Askon nojatuoli luovat perustan hyvälle ja pitkäaikaiselle kalustukselle. >

23

Kohta 11-vuotiaan Tarmon rakkain harrastus on pianonsoitto ja sitä onkin mahdollista harjoitella myös omassa huoneessa (kuva vas. reunassa).

Tarmo on itse kutonut punakeltaisen räsy­maton mummolassa ja valinnut Marimekon verhot omaan huoneeseensa. Raidallinen Annohuopa ja tyynyt, Kodin1.

3-vuotiaalla Aimolla ja 7-vuotiaalla Oivalla on yhteinen huone. Huoneen värikkäät autoverhot ovat säästyneet 70-luvulta isän lapsuudesta (kuva vas).

Oiva aloittaa syksyllä ensimmäisellä luokalla koulussa ja hänellä on oma koulupöytä poikien huoneessa (kuva oik.).

Iloa koulutyöhön antaa ihana värikäs tiikerijuliste kööpenhaminalaisesta Zoo-eläintarhasta.

Lukuvaloa tuo Innokin Bilbao-lukuvalo, Kodin1.

Joskus olemme miettineet omistusasumista, mutta vuokra-asumisen edullisuus ja asumisen helppous ovat vieneet voiton.

Iso sohva on arvokkaimpia ja melkeinpä ainoa täysin uutena hankittu kaluste.

– Se oli ihan välttämätön hankinta tämän kokoiselle perheelle, että pääsemme kaikki istumaan suosituimpaan huoneeseemme eli olohuoneeseen. Kaikki muut kalusteet on saatu kavereilta, kirpputoreilta ja sukulaisilta.

Annamari rakastaa värejä. Se näkyy matoissa, tyynyissä, verhoissa ja vuodevaatteissa. Mieleinen asia on Marimekon alelaarista löytyneestä kankaasta tehty taulu olohuoneessa, siihen saa helposti sopimaan monensävyiset tyynyt. Iso vihreä matto olohuoneessa on myös kätevä poikien autoleikeissä.

Eri valaistus eri tiloissa

Hyvä yleisvalo pelastaa Annamarin ja Heikin kodissa paljon. Silti yksittäiset valaisimet tuovat valoa ja tunnelmaa sinne, missä sitä aina kulloinkin tarvitaan: paikallista lukuvaloa työpöydälle, tehokas valo eteiseen ja tunnelmavaloa olohuoneen nurkkaan.

Liikuteltavat pienet valaisimet, kuten erilaiset klipsuilla hyllyihin

24

ko dikas

3/2015

kiinnitettävät valaisimet, ovat käytännöllinen ratkaisu kotiin kuin kotiin. Niitäkin paremmin valon saa suunnattu nivelvartisilla valaisimilla. Parhaimmillaan niissä voi säätää sekä valaisimen korkeutta että suuntaa, johon valo osoittaa.

Olohuoneeseen voi hankkia näyttävän tai muuten vain jännittävän valaisimen katseenvangitsijaksi. Kirjahyllyssä voi nököttää esimerkiksi hauska kirjainvalaisin!

Iän myötä näkö heikkenee ja uusia lisävalaisimia voi olla tarpeen hankkia arkea helpottamaan. Niitä on hyvä olla istumapaikkojen kuten nojatuolien ja sohvan vierustoilla sekä paikoissa, joissa työskennellään kuten pöytien yläpuolella.

Ikänäköongelmat eivät kuitenkaan vielä ole ajankohtaisia tässä viisihenkisessä lapsiperheessä, joka sanoo asettuneensa nykyiseen vuokrakotiinsa toistaiseksi hyvin pysyvästi.

– Joskus olemme miettineet omistusasumista, mutta vuokraasumisen edullisuus ja asumisen helppous ovat vieneet voiton.

Koti tuntuu omalta ja lasten koulu ja päiväkoti sijaitsevat lähellä.

Elämä on nyt kätevää ja käytännöt vakiintuneet.

25

3 X U US I U N E L M A KOT I // TE K STI Paula Ristimäki & K U VAT VVO

Asunnot • 1h+kt, 32,5 m2, 793–824 € • 2h+kt/kk 45-56 m2, 904–1013 € • 3h+kt+rt 76 m2, 1217–1265 € • 3h+kt 76,5–85 m2, 1285–1360 €

1

Huoletonta kaupunkiasumista Tampereella Uudet Lumo-kodit nousevat aivan kaupungin keskustaan.

Satakunnankatu 21

Jos Tampereella haluaa asua vastavalmistuneessa kodissa ja aivan keskustassa, Satakunnankatu 21 on nappivalinta. Kävelykadun varrelle nousee moderneja kaupunkikoteja yksiöistä kolmiohin.

Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki voitti Tampereen kaupungin tontinluovutuskilpailun suunnitelmallaan, jonka mukaan Satakunnankatu 21 nyt rakennetaan. Professori, arkkitehti Ilmari Lahdelma ja professori Rainer Mahlamäki ovat arvostettuja ammattilaisia: Mahlamäki muun muassa vastaanotti 2014 Suomen ensimmäisen arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon.

Seitsenkerroksiseen taloon tulee 37 hyvin varusteltua kotia, joissa kaikissa on lasitettu parveke. Asuntojen värimaailma on vaalea ja skandinaavinen. Lattiat ovat laminaattia, kylpyhuoneet laatoitettuja ja keittiöissä on keraamiset liedet ja astianpesukoneet. Sisäpihalla on lasten leikkipaikka ja katutasossa ulkovälinevarastot.

Lue lisää ja jätä hakemus: lumo.fi/satakunnankatu21

26

ko dikas

3/2015

PALVELUT Kaikki Tampereen keskustan palvelut ovat kävelyetäisyydellä.

KOSKA Talo valmistuu 1.2.2016.

KENELLE Kaikille helppoa ja huoletonta kaupunki­asumista arvostaville: sinkuille, pariskunnille ­ ja perheille. Talo on autoton, mutta läheisestä parkkihallista on varattu asukkaille 10 autopaikkaa.

2

Merellinen Hernesaari Kantakaupunki, meren läheisyys ja tyylikäs vanha talo on vastustamaton yhdistelmä.

Hernesaarenkatu 17

Eiran ja Kaivopuiston kupeeseen sijoittuva Hernesaari on arvostettu ja haluttu asuinalue Helsingin keskustassa. Maisemaa värittävät vanhat puistoalueet, avomeri, sekä lähialueen lukuisat viihtyisät kahvilat ja ravintolat.

Hernesaarenkatu 17 on vanha, tyylikäs 1929 rakennettu ja täysin peruskorjattu talo, johon tulee 76 Lumokotia. Näistä viisi on täysin uutta ylimmän kerroksen asuntoa, joista jokaiseen kuuluu lasitettu kattoterassi.

Asuntojen värimaailma on raikkaan vaalea. Lattiat ovat tammen väristä laminaattia, seinät yhtä tehoste­ värillä maalattua seinää lukuun ottamatta valkoiset.

Kylpyhuoneen seinissä on valkoinen ja lattiassa harmaa laatta. Keittiössä on tammen värinen työtaso, jääpakastinkaappiyhdistelmä, astianpesukone ja uuni keraamisella liedellä. Asukkaiden käytössä ovat myös huoneistokohtaiset irtainvarastot, kaksi saunaosastoa, ulkoiluvälinevarasto ja maksuton pesula.

PALVELUT Kaupat, ravintolat sekä eteläisen Helsingin puistoalueet ovat kaikki kävely­ etäisyydellä, samoin Hietalahden tori ja kauppahalli. Ydinkeskustaan on matkaa kilometri. Bussipysäkki talon vieressä, raitiovaunulle 300 metriä.

KOSKA Hernesaarenkatu 17:n kodit ovat muuttovalmiita 1.1.2016.

KENELLE Sinkuille, pariskunnille ja perheille, jotka nauttivat kantakaupungin tunnelmasta.

Lue lisää ja jätä hakemus: lumo.fi/hernesaarenkatu17

Asunnot • 1h+kt, 29,5–42 m2, 950–1 104 € • 2h+kt/kk/k, 41,5–60 m2, 1 087–1 363 € • 3h+kt, 57–78,5 m2, 1 335–1 563 € Ullakkohuoneistot • 1h+kt, 46,5 m2, 1 198 € • 2h+k/kt, 68–71 m2, 1 647–1 677 € • 3h+kt, 75 m2, 1 674 € • 3h+kt+S, 77,5 m2, 1 890 €

27

Asunnot (raput A ja B)

• 1h+kt, 44–44,5 m2, 738–763 €/kk • 2h+kt, 45–46,5 m2, 749–793 €/kk • 3h+kt, 66,5–74 m2, 1 044–1 131 €/kk

3

Ulkoilualueen ja palveluiden äärelle Puijonlaakson rinteeseen nousee 153 uutta kotia huikeiden ulkoilumaastojen äärelle.

Kelkkailijantie 4

Kelkkailijantie 4:n talot rakennetaan Kuopion Puijonlaaksoon, kolmen kilometrin päähän Kuopion keskustasta.

Alueella on loistavia lenkkipolkua ja latuja sekä viihtyisä uimaranta ja hyvät kalavedet. Urheiluharrastajia palvelevat Puijon hiihtostadion, Antikkalan laskettelurinne sekä lähistön golfkenttä ja uimahalli. Myös kauppakeskus, koulut ja päiväkodit sijaitsevat kävelymatkan päässä, ja yhteydet keskustaan ovat hyvät.

Uudet Lumo-kodit muodostavat viiden talon kokonaisuuden, joka rakennetaan puolikaaren malliin. Sen sisään jää suojaisa sisäpiha leikki- ja oleskelualueille.

Asunnot ovat vaaleita ja valoisia ja niissä on harmaa tai tammensävyinen laminaattilattia. Joka kodissa on muun muassa astianpesukone, keraaminen liesi, lasitettu parveke, laatoitettu kylpyhuone ja sälekaihtimet.

Lue lisää ja jätä hakemus: lumo.fi/kelkkailijantie4

28

ko dikas

3/2015

PALVELUT Ympäristöstä löytyvät kaikki tärkeimmät palvelut: koulut, päiväkodit ja kauppakeskus sekä jopa Kuopion yliopistollinen keskussairaala, yliopisto ja Technopolis Kuopio.

KOSKA Viidestä talosta ensimmäinen, A-rappu, ­valmistuu marraskuussa 2015, ­ B-rappu, helmikuussa 2016 ja C-, D- ja E-raput 1.10.2016–1.3.2017.

KENELLE Avarapohjaiset asunnot sopivat niin sinkku­ talouksille, pariskunnille kun lapsiperheillekin.

ASU K AS E D U T //

Kohti joulua Ollin kanssa VVO:n Kohti joulua -konserttikiertuetta tähdittää tänä vuonna Olli Lindholm.

Konsertit ovat maksuttomia – varaa lippusi ajoissa, sillä niitä on rajoitettu määrä!

Asukkaita viihdyttävät Olli Lindholmin lisäksi Jari Latomaa ja Mikko Kangasjärvi.

Katkaise arki

Risteily Tukholmaan tai Tallinnaan piristää pitkää syksyä.

Perhe tai kaverit mukaan ja laivalle! Lumo- ja VVO-kotien asukkaat saavat etuja ja alennusta Viking Linen risteilyhinnoista. Katso ajankohtaiset tarjoukset osoitteesta www. vikingline.fi/edut/vvo.

LUMO- JA VVO-KOTIEN ASUKKAITA hemmotellaan joulun alla viihdetaivaan todellisen megatähden, Olli Lindholmin konsertilla, joka kiertää ympäri maan. Kiertue alkaa marraskuun alussa Lappeenrannasta ja päättyy joulukuun ensimmäisenä päivänä Helsingin Kulttuuritalolle.

Suomirockin klassikoiden ohella Olli johdattelee omalla, rakastetulla tyylillään kuulijoita kohti joulua, joten odotettavissa on tunnelmallinen ja unohtumaton ilta. Lähde mukaan nauttimaan yksin, kaksin tai vaikka koko perheen voimin.

Konsertit ovat asukkaille maksuttomia ja ilmoittautuminen alkaa 5.10. osoitteessa www.vvo.fi/ konsertti. Kannattaa toimia ajoissa, sillä paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Lämpimästi tervetuloa!

Kohti joulua -konsertit

2.11. Lappeenranta, Lappeenranta-sali 9.11. Rovaniemi, Korundi 10.11. Kuopio, Musiikkikeskus 11.11. Oulu, Madetojan sali 12.11. Jyväskylä, Aaltosali 16.11. Lahti, Kaupunginteatteri 17.11. Tampere, Tampere-talo 18.11. Turku, Turun Konserttitalo 25.11. Hämeenlinna, Verkatehdas 30.11. Järvenpää, Järvenpää-talo 1.12. Helsinki, Kulttuuritalo

PEUKUT PYSTYYN! TÄMÄN VUODEN ASUKAS­­ARVONTA LÄHENEE – KETÄ ONNI MAHTAA POT­KAISTA? ARVONNASSA OVAT AUTO­MAATTISESTI MUKANA KAIKKI YLI VUODEN LUMO- TAI VVO-KODISSA ASUNEET. SEURAA TILANNETTA OSOITTEESSA VVO.FI/ASUKASEDUT

29

Osallistu kilpailuun ja voita Lasse J. Laineen luontokirja Suomen linnut, arvo noin 28 euroa. Lähetä ristikon ratkaisusanat sekä nimesi ja osoitteesi 31.10. 2015 mennessä joko sähköpostitse kodikas@vvo.fi tai postitse VVO-yhtymä Oyj/Kodikas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Voit tulostaa ristikon myös verkosta www.vvo.fi/kodikaslehti.

Viime lehden ristikon voittaja oli Terttu Huttunen Kuopiosta.

Onneksi olkoon!

30

ko dikas

3/2015

Viime lehden ristikon ratkaisu:

W W W. SA NA R I S. F I

L A ATI N U T Teemu Pallonen & U L KOA S U Heli Kärkkäinen & K U VA Norman Ojanen/OM-arkisto

R I ST I K KO 3/20 1 5

Y H D E SSÄ E N E M M Ä N // TE K STI Paula Ristimäki & K U VA Pekka Nieminen / Otavamedia

Vaivatta verkossa Lumon ja VVO:n sähköiset palvelut ovat helpottaneet asumista ja eri­tyi­ sesti muuttamista merkittävästi.

VVO-KONSERNI otti ensim­mäiset asukkaiden sähköiset palvelut käyttöönsä 2008. Silloin vikail­ moitukset huollolle ja yhteydet isännöitsijään pystyi ensi kertaa hoitamaan sähköisesti mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Sen jälkeen sähköiset palvelut ovat laajentuneet kiihtyvällä tahdilla.

– Tällä hetkellä netissä voi allekirjoittaa vuokrasopimuksen ja irtisanoa sen, katsoa omia vuok­ ranmaksutietojaan, päivittää yhteystietojaan sekä laatia ilmoi­ tuksen asunnonvaihtopörssiin, kehittämispäällikkö Juha Kur­ kela listaa.

– Lumon ja VVO:n nettisivuilta voi myös selailla vapaita asuntoja

ja tehdä hakuja erilaisin kriteerein, muun muassa asunnon si­jain­nin ja koon mukaan. Ja kun asuntohake­ mus on tehty, sitä pää­see myös muokkaamaan netissä.

Uusimpana uutuutena on mah­ dollisuus varata autopaikka säh­ köisesti.

– Netistä löytyvät eri taloyhtiöi­ den pihakartat, autopaikkojen sijainnit ja numerot. Sieltä näkee, mitkä paikoista ovat vapaana, tai jos paikat ovat kaikki varattuja, voi ilmoittautua jonoon. Listaukset ovat aina ajan tasalla, Kurkela kertoo.

Sähköiset palvelut on myös otettu hyvin vastaan. Esimerkiksi 70 prosenttia vuokrasopimuksista solmitaan tällä hetkellä sähköi­ sesti, ja asunnon irtisanomisilmoi­ tuksista 80 prosenttia tehdään netissä.

– Kun uusilta asukkailta kysel­ lään muuton jälkeen mielipidettä esimerkiksi sähköisesti allekirjoi­ tettavasta vuokrasopimuksesta, on keskiarvo asteikolla 1–5 aina reilus­ ti yli 4, Kurkela sanoo.

Se on helppo ymmärtää: vuokra­ sopimuksen solmiminen on muka­ van helppoa, kun sen voi hoitaa sähköisesti alusta loppuun silloin kun se itselle sopii.

Tällä hetkellä on menossa myös saunavuorojen varausten hallin­ noinnin siirto huoltoyhtiöiltä VVO-Kotikeskuksille.

– Varaamista on pilotoitu Kuopion­ja Turun Kotikeskuksis­ sa. Tarkoitus on siirtää hallinnointi Kotikeskuksiin vaiheittain ensi kesään mennessä. Netistä sauna­ vuorot voi sitten varata viimeistään vuonna 2017. Myös muuta uutta sähköiselle puolelle on tulossa, Kurkela valottaa.

Hän painottaa myös, että niillä, jotka vierastavat sähköisiä järjes­ telmiä, on edelleen mahdollisuus hoitaa asioita henkilökohtaisesti.

60 myyntineuvottelijaa ja 50 isän­ nöitsijää ympäri Suomen pitävät huolta VVO-konsernin asukkai­ den tarpeista. Henkilökohtaista palvelua puhelimitse tarjoaa myös vuosi sitten perustettu keskitetty asiakaspalvelukeskus.

Verkossa hoituu ­ moni asia, joita varten ennen on pitänyt lähteä henkilökohtaisesti paikan päälle tai soittaa tietyllä kellonlyömällä, uusimpana autopaikan varaus.

31

M E I DÄ N P I H A L L A // TE K STI Susanna Haanpää & K U VAT Sirpa Levonperä

” ”

Laitetaan häntä koipien väliin ja peruutetaan kamelilla!

Talotoimikunnan ­yhteisillä varoilla voi ­järjestää muutakin ­yhteistä tekemistä kuin talkoita. Helsingin Itäkeskuksessa asukkaille päädyttiin hankkimaan tanssiopetusta.

ITÄMAISTEN RYTMIEN TAHTIIN KAUPPAKARTANONKADULLA Helsingin Itäkeskuksessa kerhotilan täyttää egyptiläinen musiikki.

– Habibi, kaikuu haikea, rakastettuaan kaipaava miesääni.

Tanssinopettaja Leena Kallio Lumoavan tanssin keskuksesta opastaa tunnille saapuneita asukkaita itämaisen tanssin saloihin. Lantion liikkeet antavat lajille leimansa. Kameran paikallaolo ujostuttaa tanssijoita, mutta opettaja rohkaisee antautumaan musiikin vietäväksi.

– Laitetaan häntä koipien väliin ja peruutetaan kamelilla!

Eksoottisen musiikin tahdissa liikkeet alkavat soljua muutaman toiston jälkeen, ja lantiolle sidottujen huivien koristeet helisevät rytmikkäästi.

Vaikka jotkut osallistujat ovat vasta ensimmäistä kertaa tunnilla, askeleet opitaan nopeasti ja näyttää siltä, kuin koreografiaa olisi hiottu jo useammankin tanssitunnin ajan.

32

ko dikas

3/2015

Talkoiden sijaan

Muutamaa kuukautta aiemmin talotoimikunnan varapuheenjohtaja Marketta Väre oli ehdottanut toimikunnan kokouksessa, että yhteiseen toimintaan tarkoitettuja varoja voisi käyttää talkoiden sijaan myös muunlaiseen yhdessä tekemiseen.

– Liikunnan tärkeydestä puhutaan nykyään paljon. Itämainen tanssi ei voi olla kovin huono laji, jos entinen presidenttikin sitä harrastaa, Väre nauraa.

Talotoimikunta päätyi järjestämään itämaisen tanssin tunteja kolme kertaa idealla Keskivartalo kuntoon keskiviikkoisin – itämaista tanssia Itäkeskuksessa.

– Marketan idea on hieno! Ei kaiken yhdessä tekemisen pidä olla talkoissa raatamista. Tämä on kiva tapa tutustua muihin talon ihmisiin rennosti ja terveellisesti irrotellen, Kallio kehuu.

Väre sopi Kallion kanssa, että tuntien pitäisi sopia kaiken tasoisille liikkujille ja että tunneilla keskityttäi-

Tanssinopettaja Leena Kallion mukaan itämainen tanssi pistää nimenomaan keskivartalon liikkeelle.

– Syvät lihakset aktivoituvat ja vaikuttavat ryhtiin sekä tasapainoon.

Myös lantionpohjan lihaksia vahvistetaan, samoin jalkoja ja etenkin pakaroita. Keskivartaloa käytetään runsaasti, ja vinojen vatsalihasten harjoittaminen muovaa vyötäröä.

siin keskivartalon liikkuvuuteen. Tähän itämainen tanssi sopii mainiosti.

Lantio laidasta laitaan

Ennen kuin kappale vaihtuu toiseen, tanssijat hengähtävät hetken. Kädet kurottelevat kohti kattoa, ja kyljet venyvät nautinnollisesti. Samalla haetaan itämaiselle tanssille ominaisia käden asentoja, joissa toinen kämmenselkä lepää otsalla.

Seuraavaksi harjoitellaan kahdeksikon tekemistä lantiolla. Välillä liikkeet tehdään hitaasti, välillä lantiolla­tehdään napakoita iskuja sivuille.

– Piirtäkää ihania kaaria lantiolla. Ja sitten ne iskut: pakara on parasta! Kallio muistuttaa tanssijoita.

Tanssitunneista innostuneena Marketta Väre visioi jo seuraavaa talotoimikunnan kokeilua: – Hyvillä keleillä voisi vaikka jumpata yhdessä ulkona. Jos joku ei ilkeä tulla mukaan, voi kannustaa meitä muita vaikka parvekkeelta.

33

E K AT & Y K KÖS E T // TE K STI Paula Ristimäki & K U VAT Jenni Saarinen

ikka! a p s ö ykk

Jo pikkutyttönä alkanut taitoluisteluharjoittelu on nostanut­ ­nuoren, vasta 16-vuotiaan Jenni Saarisen yhdeksi Suomen naisten kirkkaimmista taitoluistelutähdistä. VVO-konsernin Virkeä-ohjelman tukeman jääprinsessan luistelu on vakuuttavaa ja – lumoavaa.

SÄIHKETTÄ JÄÄLLÄ

VIRKEÄ on VVO-konsernin ja tulevaisuuden urheilulupausten välinen yhteistyöohjelma, joka tukee rahallisesti nuoria lahjakkuuksia heidän matkallaan kohti menestystä.

34

ko dikas

3/2015

Ykköspaikka kotona?

Oma huone. Siellä on omaa tilaa ja omaa rauhaa. Vaikka kisamatkat ja leirit ovat hienoja, omaan soppeen on ihana palata.

Paras paikka huoneessasi?

Sänky, jonka päällä tulee niin lueskeltua, naputeltua puhelinta ja joskus hoidettua läksyjäkin.

Ykköstapa rentoutua?

Kaverien kanssa oleilu. Kehittelemme yhdessä kaikennäköistä hauskaa.

Parasta taitoluistelussa?

Kisamatkat, leirit ja kaikki uudet kokemukset, jotka siihen liittyvät.

Toisaalta ihan taitoluistelun elementeistä hienointa ovat askeleet.

Paras urheilusaavutuksesi tähän mennessä?

Viime talven Pohjoismaiden mestaruus aikuisten sarjassa.

Ykköstavoite urheilussa?

Edustaa tulevaisuudessa Suomea EM-, MM- ja olympiakisoissa.

Suurin haave on osallistua vuoden 2018 olympialaisiin.

Luistelija, jota fanitat?

Yhdysvaltojen Gracie Gold. Hän on vahva ja monipuolinen luistelija, jonka suoritukset ovat todella kauniita katsoa.

Ensimmäiset luistelukisasi?

Olisiko ollut joskus 2005 tai

KUKA Taitoluistelija Jenni Saarinen PERHE Vanhemmat, isoveli ja 5-vuotias Lancashire Heeler Hessu KOTI Rivitalossa Tampereen Peltolammilla HAAVEISSA Edustaa Suomea olympialaisissa EteläKoreassa 2018

2006? En muista tarkkaan, mutta ennen kouluikää joka tapauksessa.

Paras palkintosi ikinä?

Luultavasti ensimmäisissä Pohjoismaiden mestaruuskisoissa saatu hopea. Se oli myös ensimmäinen kansainvälisessä kisassa voittamani mitali. Upea tunne!

Ykköstukijasi? Äiti ja isä. Molemmat ovat venyneet paljon taitoluistelun takia.

U U N I STA U LOS // K U VA Kristiina Kurronen/OM-arkisto

Rapeaa rousketta

(gluteeniton näkkileipä) 2 dl maissi- tai tattarijauhoja 0,5 dl pellavansiemeniä 1 dl seesaminsiemeniä 1 dl auringonkukansiemeniä 1 tl suolaa 2,5 dl vettä 0,5 dl öljyä

1

Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Lisää joukkoon vesi ja öljy.

Sekoita nopeasti pehmeäksi taikinaksi.

2

Levitä löysä taikina leivinpaperoidulle uunipellille ja aseta päälle toinen leivinpaperiarkki. Kauli hyvin ohueksi levyksi. Irrota varovasti päällimmäinen paperi ja leikkaa levy ruuduiksi.

3

Paista näkkileipää 150-asteisessa uunin keskitasossa 50–60 minuuttia, kunnes leivät ovat täysin kuivahtaneet. Anna näkkileivän jäähtyä ja kuivua vielä kunnolla ritilällä.

35

LU K I JA K I L PA I LU //

VV0-kotikeskukset PÄÄKAUPUNKISEUTU Mannerheimintie 168a, 00300 Helsinki HÄMEENLINNA Sibeliuksenkatu 2, 13100 Hämeenlinna JYVÄSKYLÄ Väinönkatu 15, 40100 Jyväskylä JÄRVENPÄÄ Myllytie 1 A, 04410 Järvenpää KUOPIO Maljalahdenkatu 25, 70100 Kuopio

ÄÄNESTÄ JA VOITA KUVAN TYYLIKKÄÄT NAPPULAKYNTTILÄN­JALAT !

Mikä on tämän lehden paras juttu?

VIIME NUMERON SUOSITUIMMAKSI JUTUKSI äänestettiin Jättäisinkö auton kotiin. Lukija­ kilpailussa arpa suosi Aila Silmäriä Helsingistä. Paljon onnea!

MIKÄ AIHE KIINNOSTI TÄSSÄ NUMEROSSA sinua eniten, entä vähiten? Mistä haluaisit ­ lukea lisää? Onko kotitalossasi tapahtumia, harrastus­piirejä tai muuta asukastoimintaa, josta ­voisimme tehdä juttua? Kaikki lukijapalaute on tervetullutta, joten ota m ­ eihin rohkeasti yhteyttä.

LAHTI Aleksanterinkatu 7, 15110 Lahti LAPPEENRANTA Koulukatu 1, 53100 Lappeenranta OULU Saaristonkatu 2, 90100 Oulu ROVANIEMI Koskikatu 9, 96200 Rovaniemi TAMPERE Kyllikinkatu 15 b, 33500 Tampere TURKU Tuureporinkatu 6, 20100 Turku VVO-kotikeskukset ovat avoinna ma–pe klo 8.30–15.30.

Katso poikkeusaukioloajat netistä, vvo.fi.

VASTANNEIDEN KESKEN ARVOTAAN kolme tyylikästä Nappula-kynttilänjalksaa, arvo yhteensä noin 70 euroa. Lähetä vastauksesi 31.10.2015 mennessä joko sähköpostitse: kodikas@vvo.fi tai postitse: VVO-yhtymä Oyj/Kodikas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki.

Voit osallistua myös netissä: www.vvo.fi/kodikaslehti VVO-konserni vuokraa ja rakennuttaa asuntoja. Yhtiö omistaa lähes 41 000 asuntoa, joista VVO-koteja on noin 14 000 ja Lumo-koteja on lähes 27 000. Paikalliset VVO-kotikeskukset palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa ympäri Suomen.

VVO:n asiakaspalvelukeskus AVOINNA ma–ke, pe 8–16, to 9.30–16 PUHELIN 020 508 5000 SÄHKÖPOSTI asiakaspalvelu@vvo.fi WWW-SIVUT www.vvo.fi