Jussi 4/2014

Kolumni: Säälillä ei tehdä bisnestä s.22

Lehti suomalaisesta työstä.

4#2014

Hyvän ja rahan tekijät s.7

Muovituotteita isältä pojalle s. 14

Työntekijöiden arvot syynissä s. 18

Teknologia pukeutuu kelopuuhun s. 20

”Joukkorahoitus on parhaimmillaan loistava työväline, jolla voi selvittää, onko tuotteelle kysyntää.”

Plastex s. 14

Jussi on Suomalaisen Työn Liiton jäsen- ja sidosryhmälehti. Julkaisija Suomalaisen Työn Liitto | Mikonkatu 17 A, 00100 HELSINKI | Postiosoite PL 429, 00101 HELSINKI | p. 09 696 2430 fax 09 6962 4333 | www.avainlippu.fi | www.suomalainentyo.fi | www.sinivalkoinenvalinta.fi | www.avainklubi.fi | Päätoimittaja Hanna Malinen p. 050 369 4949, hanna.malinen@avainlippu.fi | Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Kristiinankatu 3B, 20100 TURKU | Tuottaja Heini Santos, taitto Päivi Rücker | Osoiterekisteri Suomalaisen Työn Liiton yhteysrekisteri | Kannen maalaus Maikki Rantala ja kuva Niko Hakkarainen | Paino Libris Oy (Suomalaisen Työn Liiton jäsen) | Lehden sisältöä lainattaessa on mainittava lähde ja julkaisija | Juttuvinkit ja osoitteenmuutokset stl@avainlippu.fi | ISSN 2342-110X

7

Nordicfliten tavoite on olla Suomen turvallisin lentojen tarjoaja. s. 6

Olennainen kysymys on, paljonko voittoa yrityksen on tuotettava. Yhteiskunnallisessa yrityksessä etsitään tasapainoa voiton ja vaikuttavuuden välillä.”

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön johtaja Olli Holmström

Luotettava Kauneus taklaa harmaata taloutta. s. 10

Marianne Heikkilä: Aikamme synti on ahmia voitot. s. 22

4 Avaus 6 Siivekäs uusi tulokas 7 Ilmiö: Hyvä vai raha?

12 Liiton lyhyet 13 Sinulle on lahja...

14 Benchmark: Plastex 18 Liiton tuore tutkimus 20 Lastu on Vuoden designteko 22 Kolumni

254 6 Tästä merkistä tunnistat tuotteen tai palvelun, joka on valmistettu tai tuotettu Suomessa ja tuo työllisyyttä Suomeen.

Tästä merkistä tunnistat tuotteen tai palvelun, jonka arvosta valtaosa syntyy suomalaisen muotoilun tuloksena.

Tästä merkistä tunnistat yrityksen, joka ratkoo liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia.

Katso merkkien hakuohjeet: www.avainlippu.fi/liiton-merkit/kayttooikeuden-hakeminen

Meitä on jo 2546, ja sitten viime Jussin remmiin on liittynyt 71 uutta tulokasta.

Kaikki Suomalaisen Työn Liiton jäsenet löydät osoitteesta www.avainlippu.fi ja merkkien käyttöoikeudet osoitteesta www.sinivalkoinenvalinta.fi.

KUVA Pekka Holmström/Otavamedia

Tavoittelun arvoinen merkki

Y

HTEISKUNNALLISTEN yritysten tavoite ja lähtökohta on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Nämä yritykset huolehtivat ihmisten hyvinvoinnista ja ympäristöstämme liiketoimintansa avulla. Tämä missio ohjaa niiden strategisia linjauksia ja käytännön toimintaa, ja on tärkeä osa yrityksen brändiä.

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa ovat syntyneet tarpeista uudistaa yhteiskunnallisten palveluiden tuottamismalleja. Ne tuovat julkisen palvelun mallien rinnalle vaihtoehtoisia palvelumalleja, joille ominaisia piirteitä ovat vahva asiakaslähtöisyys, liiketaloudellisesti tehokkaat toimintamallit, omien toimintatapojen innovatiivinen kehittäminen, kasvollinen yrittäjyys, henkilöstöstä huolehtiminen sekä eettisten arvojen huomiointi liiketoiminnassa. Toiminta on usein paikallista tai alueellista: palvelut tulevat lähelle käyttäjiä ja toimialueilla syntyy työmahdollisuuksia.

Yhteiskunnallisten yritysten pitää olla liiketaloudellisesti kannattavia ja rahoituksellisesti terveitä. Niiden tulot muodostuvat pääosin asiakkaiden maksamista palveluiden käyttötuloista – liikevaihdosta.

Suomalaisen Työn Liiton merkkitoimikunta myöntää Yhteiskunnallinen yritys -merkin anomuksesta. Yritykseltä, jolle merkki myönnetään, edellytetään yhteiskunnalliselle yritykselle sopivaa missiota ja toiminnan periaatteita, tervettä taloutta sekä yhtiöjärjestyksessä määriteltyä velvoitetta käyttää vähintään puolet vuosivoitostaan oman toimintansa kehittämiseen. Yhtiömuotoa ei ole toistaiseksi rajattu millään tavalla.

Tällä hetkellä merkki on myönnetty 53 yritykselle. Ne ovat suuria ja pieniä, ja toimivat eri toimialoilla. Tunnusmerkit täyttäviä yrityksiä on Suomessa kuitenkin tuhansia.

Yhteiskunnallinen yritys -merkki on tavoittelemisen arvoinen.

Kari Neilimo Vuorineuvos Yhteiskunnallinen yritys -merkkitoimikunnan puheenjohtaja

4 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

”Yhteiskunnalliset yritykset tuovat julkisen palvelun mallien rinnalle vaihtoehtoisia palvelumalleja.”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö viittasi Frankfurtin kirjamessujen avajaispuheessaan suomalaisiin lukijakansana.

28

Big Game Mitä tapahtuu, kun Yhdysvaltain presidentin Air Force One tippuu Suomeen? Jalmarin Helanderin ohjaama, 8,5 miljoonan euron budjetilla tehty elokuva saa ensiiltansa Suomessa alkuvuodesta.

Siemenraha lastensairaalalle Kokemäkeläinen siivousvälinevalmistaja Sinituote lahjoitti Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry:lle yli 200 000 euroa.

Summa saatiin kasaan iloisen väristen kampanjatuotteiden tuotolla. Kuluttajille kampanja tarjosi helpon tavan osallistua hyväntekeväisyyteen itselleen sopivalla panoksella, sillä kaupoissa oli saatavilla useita erihintaisia kampanjatuotteita.

Yrityksen julkaiseman tiedotteen mukaan lapset, koti ja perhe ovat Sinituotteelle tärkeitä arvoja. Valmistamalla laadukkaita välineitä, joilla kodin siisteyden ylläpito sujuu mahdollisimman pienellä vaivalla, perheiden arki helpottuu ja lasten ja vanhempien yhdessäololle jää enemmän aikaa.

Uuden lastensairaalan on tarkoitus valmistua Helsinkiin vuonna 2017. Rahoitukseen tarvitaan vielä noin 50 miljoona euroa lainarahaa. Sinituotteen lahjoitus on siemenraha, joka vähentää haettavan lainan tarvetta.

Tasokasta treeniä Suomessa kehitetty mittausmenetelmä kertoo yksilöllisesti ja nopeasti, miten kehoa kannattaa rasittaa, jotta harjoittelu tuottaa parhaat tulokset.

Mittaukset perustuvat ääreishermoston kykyyn välittää impulsseja. www.checkmylevel.com

%

palkansaajista teki etätyötä vähintään satunnaisesti vuonna 2013. (TEM Työbarometri – Syksy 2013)

KUVA PEKKA HOLMSTRÖM/OTAVAMEDIA

KUVA TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA

”Noin 80 prosenttia lukee vähintään yhden kirjan vuodessa ja kolmasosa ainakin kirjan kuukaudessa. Lukutaidossa olemme maailman huippua.”

Uuden Team Finland elintarvikealan vientiohjelman tavoitteita mm. elintarvikeviennin tuplaaminen ja 5 000 uutta työpaikkaa. #foodfromfinland Team Finland@teamfinlandfi twiittasi syyskuussa

Suomen ammattitaitomaajoukkue saavutti nuorten ammattitaidon EM-kilpailussa 2014 yhteensä 14 mitalia ja ylsi kokonaistuloksissa kisojen kolmanneksi parhaaksi maaksi Itävallan ja Ranskan jälkeen, kertoo uutispalvelu Good News from Finland.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattori laski syyskuussa arvoon -0,7.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 5

Merkillinen tulokas/ Terhi Mäkiniemi KUVA Nordicflite

”Suomalainen lentoammattitaito on maailman huippuluokkaa.”

RETROMPI LENTOKOKEMUS Nordicflite Oy syntyi uskosta henkilökohtaisen asiakaspalvelun kannattavuuteen sekä läpinäkyvyyden ja turvallisuuden korostamiseen, kertoo kehitysjohtaja Tomi Tuominen.

N

ORDICFLITEN elämyslentopalvelut on kohdennettu kenelle tahansa 18–60 -vuotiaalle yläilmoihin haluavalle. Vartti taivaalla maksaa 149 euroa, ja pienlentokone avaa matkustajakoneeseen verrattuna poikkeukselliset näkymät. Ikkunat ovat suuremmat ja nopeus pienempi, jolloin matkustaja ehtii nähdä enemmän. Elämyslennot lähtevät Helsinki-Malmin lentoasemalta ja palaavat samaan paikkaan.

Lennon alussa asiakas pukee päälleen paloturvalliset lentäjän haalarit. Asiakas näkee

6 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

omin silmin, miten lentokoneen paino ja suoritusarvot lasketaan sekä lentojärjestelmät ja lentokunto tarkistetaan. Asiakas istuu lentokapteenin vieressä perämiehen paikalla. Kaikki tämä, eli asiakkaan aito kohtaaminen ovat osa yritykselle tärkeää retropalvelukulttuuria.

– Yrityksemme on ensimmäinen Avainlippu-merkin saanut lentoliikennealan yritys.

Suomalainen lentoammattitaito on maailman huippuluokkaa. Suomalaiset lentäjät oppivat jo uransa alkumetreillä ympärivuotisten vaihtelevien sääolosuhteiden suitsijoiksi, Tuominen sanoo.

Siinä missä moni lentoyhtiö ulkoistaa ulkomaille, Nordicflite palkkaa lentohenkilökuntansa Suomesta.

– Tavoitteemme on olla Suomen turvallisin lentojen tarjoaja. Lennämme maailman turvallisimmilla, tiukat testit läpäisseillä Cessna 150J-pienlentokoneilla. Koneita voi huoltaa vain ammattimekaanikko. Pilottiemme toimintavalmiutta hätätilanteessa tuetaan kuukausittaisilla tilanneharjoituksilla.

Hyvä vai raha?

Päivi Brink SEINÄMAALAUS Maikki Rantala KUVAT Niko Hakkarainen, Sampo Korhonen/Otavamedia, Laura Oja

Yhteiskunnalliset yritykset etsivät paikkaansa julkisen ja yksityisen sektorin välissä. Niiden esiinmarssi kertoo asiakkaiden, työntekijöiden ja yrittäjien arvomaailman muutoksesta. >>

> Kimmo Nekkula

> Olli Holmström

> Kaisu Puumalainen

Kehityspäällikkö

Johtaja

Professori

Suomalaisen Työn Liitto

Helsingin Diakonissa-

Lappeenrannan teknillisen

laitoksen säätiö

yliopiston kauppakorkeakoulu

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 7

Y

”Yhteiskunnalliset yritykset ylläpitävät pitkän aikavälin hyvinvointia maassamme.”

8 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

HTEISKUNNALLINEN yritys -merkki lanseerattiin jo 2011, mutta se on nyt saanut uutta nostetta syyskuun alussa perustetun Arvo-liiton myötä.

Se on EK:n alajärjestö, joka edustaa yhteiskunnallisia yrityksiä.

– Näkyvyys on erittäin tärkeää, jotta suomalaiset tunnistaisivat merkkimme. Merkki tuo yrityksille uskottavuutta ja tukee heidän omaa brändiään, Suomalaisen Työn Liiton kehityspäällikkö Kimmo Nekkula kertoo.

Yhteiskunnalliset yritykset eivät ensisijaisesti tavoittele voittoa vaan niiden olemassaolon syy on jokin yhteiskunnallinen missio. Niiden pitää kuitenkin tuottaa voittoa voidakseen toimia, sillä ne eivät saa muista yrityksistä poikkeavia tukia toimintaansa. Voitosta yli puolet on kanavoitava yhteiskunnalliseen hyvään. Tähän mennessä Suomalaisen Työn Liiton myöntämän Yhteiskunnallinen yritys -merkin on saanut 53 suomalaista yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa. Ne työllistävät noin 5000 ihmistä.

– Yhteiskunnalliset yritykset pystyvät ratkaisemaan osan yhteiskuntamme ongelmista. Ne ylläpitävät pitkän aikavälin hyvinvointia maassamme esimerkiksi täydentämällä tai korvaamalla kuntien palveluja. Kunnat ovat heränneet huomaamaan, että niillä ei ole varaa ostaa hetkellisesti halvinta, Nekkula pohtii.

Tällaiseen yrittämiseen kuuluu avoin, läpinäkyvä toimintakulttuuri.

Uudenlaista ansaintalogiikkaa Professori Kaisu Puumalaisen näkökulmasta yhteiskunnallinen yrittäminen on jo lähtökohdiltaan innovatiivista. Sen täytyy löytää uusia keinoja toteuttaakseen missionsa.

”Haluamme keksiä uudelleen hyvinvointivaltion, sillä vanha malli on tullut tiensä päähän.”

– Arvolähtöinen yrittäminen on kasvussa, samoin arvolähtöinen sijoittaminen. Työntekijät hakeutuvat töihin yrityksiin, jotka tekevät heidän mielestään jotakin merkittävää. Asiakkaat pohtivat, mitä vaikutusta heidän kulutustavoillaan on.

Näin ollen myös yrityskulttuurin on oltava läpinäkyvä, jotta kaikki asianosaiset voivat seurata, toteutuuko yrityksen toiminta sen esittämän arvomaailman mukaisesti. Olisi toivottavaa, että avoin malli leviäisi näistä yrityksistä laajemmin suomalaiseen yrityskulttuuriin, Nekkula toteaa.

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön johtaja Olli Holmström kuuluu Arvo-liiton hallitukseen. Kaikki Diakonissalaitoksen omistamat yritykset ovat saaneet Yhteiskunnallinen yritys -merkin.

– Diakonissalaitoksen asiakkaita ovat esimerkiksi päihteiden käyttäjät, yksinäiset vanhukset, työttömät ja syrjäytymässä olevat nuoret. Pyrimme luomaan heille paremman huomisen. Luomme oikeasti vaikuttavia toimintamalleja, ja mittaamme työmme vaikutusta jatkuvasti. Haluamme keksiä uudelleen hyvinvointivaltion, sillä vanha malli on tullut tiensä päähän, Holmström vakuuttaa.

Hänen mukaansa kannattavuudesta huolehtiminen on kaiken terveen yritystoiminnan lähtökohta.

– Olennainen kysymys on, paljonko voittoa yrityksen on tuotettava. Yhteiskunnallisessa yrityksessä etsitään tasapainoa voiton ja vaikuttavuuden välillä. Kaikki Diakonissalaitoksen tulot käytetään toimintamme kehittämiseen tai missiomme toteuttamiseen. Toimintaympäristömme pitää voida vaivatta arvioida, onko toimintamme sidoksissa ilmoittamiimme arvoihin, Holmström sanoo.

Nämä yritykset tuovat hänen mukaansa Suomeen erinomaisen mahdollisuuden korottaa työn ja sen tekemisen standardeja.

– Arvo-liitto on verkosto, jossa jaetaan osaamista ja pohditaan, miten yhteiskunnallisesta yrittämisestä syntyy menestystarinoita. Tuomme esiin, mitä yrittäminen moninaisuudessaan voi olla, Holmström toteaa.

Puumalainen vetää Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Tekesin rahoittamaa tutkimushanketta ”Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja innovatiivinen arvonluonti”.

– Näiden yritysten toimintalogiikassa on jokin innovaatio, eli ne ovat huomanneet uuden bisnesmahdollisuuden.

Yrittäjyys ja oma tulovirta erottavat ne lahjoitusvaroin toimivista järjestöistä. Ne eivät kuitenkaan pyri ensisijaisesti suojaamaan innovaatiotaan vaan suorastaan toivovat, että sitä kopioidaan muuallekin, Puumalainen pohtii.

Yritysten tarkoitus on auttaa ihmisiä auttamaan itseään.

– Aikamme kuluttaja on halukas maksamaan enemmän tuotteesta, joka antaa vaikkapa työpaikan kehitysvammaiselle. Yhteiskunnallinen yritys tekee vastuullisuudesta missionsa, se ei tyydy vain olemaan vastuullinen.

Henkilökunta on vahvasti sitoutunut yrityksen arvomaailmaan ja vastaavasti yrittäjän vastuullisuus ulottuu myös henkilökuntaan. Sidosryhmät huomaavat nopeasti, jos vastuullisuuden ideologia ei ulotu koko toimitusketjuun. Jotta yhteiskunnalliset yritykset menestyisivät, niiden pitää pystyä viestimään tuloksistaan.

– Haasteista kaksi on ylitse muiden: yhteiskunnallinen yritys -käsitteen tunnetuksi tekeminen ja yritysten toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen. Merkin pitäisi antaa kuluttajille heti mielikuvia yhteiskunnallisesta lisäarvosta ja läpinäkyvyydestä. Yhdessä pitäisi pohtia myös uusia tapoja tuoda esiin yritysten vaikuttavuutta ja voitonjakotapoja vertailukelpoisesti, Puumalainen toteaa.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 9

Heini Santos KUVA Jorma Marstio/Otavamedia

HARMAAT POIS! Sertifiointiyritys Luotettava Kauneus nostaa kauneudenhoitoalan profiilia positiivisen ilmiantamisen keinoin.

Luotettava Kauneus tarjoaa vapaaehtoisia yrityskatsastuksia kauneudenhoitoalan yrityksille.

– Ilmiannamme yrityksiä, joissa yhteiskuntavelvoitteet on hoidettu, henkilökunta koulutettu asianmukaisesti ja vakuutukset kunnossa. Olemme saavuttaneet tavoitteemme, kun töitä ei enää kannata tehdä pimeästi, selittää toimitusjohtaja ja yrityksen toinen omistaja Mikaela Albäck.

Positiivinen lähestymistapa on kerännyt kiitosta kauneudenhoitoalan yrittäjien keskuudessa. On tärkeää viestiä, että Suomessa kannattaa olla rehellinen ja siitä palkitaan. Optimitilanteessa kaikki voittavat: yrittäjä hyötyy rehellisestä maineesta, kuluttaja saa oikeudenmukaista palvelua ja yhteiskunta verorahansa.

Vastaavaa omavalvontajärjestelmää halutaan tarjota myös muille toimialoille.

– Olisi hienoa, jos tästä tulisi ilmiö, ikään kuin maan tapa. Suomalaisesta rehellisyydestä olisi vaikka vientituotteeksi, Albäck pohtii.

Luotettava Kauneus sai hiljattain Yhteiskunnallinen yritys -merkin.

10 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

– Merkillä tuomme esiin sitä, että Luotettavan Kauneuden päätavoite ei ole rahan tekeminen, vaan haluamme nostaa koko alan profiilia. Osa tuotosta käytetään kauneudenhoitoalan työturvallisuuteen liittyvien koulutusten järjestämiseen.

Helsinkiläinen parturi-kampaamo ja kauneushoitola Salon Friset hankki Luotettava Kauneus -sertifioinnin ensimmäisten joukossa pari vuotta sitten.

– Koin asian tärkeäksi. Tällä alalla kuulee paljon juttuja pimeästä työstä, ja halusin omalta osaltani näyttää, että meillä on kaikki kunnossa, kertoo Salon Frisetin perustaja Minna Makkonen.

Luottava Kauneus -logo komeilee liikkeen ikkunoissa ja ovissa.

– Varsinkin alussa, kun rummutimme sertifiointia paljon, asiakkaat huomioivat sen aika kivasti. Edelleenkin välillä joku saattaa mainita huomanneensa sen, Makkonen sanoo.

Hän kokee, että suurin hyöty sertifioinnista tulee tarjouskilpailutilanteissa.

– Teemme yrityksille tarjouksia esimerkiksi kampausten ja meikkausten teosta johonkin isompaan tilaisuuteen. Silloin käytämme aina sertifiointia yhtenä valttina.

Uskoisin, että sillä on merkitystä, että asiakas tietää toimivansa luotettavan yrityksen kanssa, eikä jälkikäteen ole vastassa esimerkiksi verotuksellisia ongelmia.

”Uskoisin, että sillä on merkitystä, että asiakas tietää toimivansa luotettavan yrityksen kanssa.”

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 11

oittaulink it ilm dät ja t a lm je mat löy mat oh tapahtu t Tarkem u u htaista/ m sek ä /ajanko n .fi ii u is p m p li tu ain uilta av liiton siv t a m tapahtu

Liiton lyhyet/

Heini Santos KUVAT Hanna Malinen, Ari Heinonen/Otavamedia

Kauppakamari-café Kuopiossa, seminaari Helsingissä JÄRJESTÄMME joulukuussa Kuopion Kauppakamarin kanssa tilaisuuden, jonka aiheena on työn muutos ja tulevaisuus. Best-In Oy:n toimitusjohtaja Kalle Hakala kertoo tilaisuudessa kotimaisuuden merkityksestä heidän liiketoiminnassaan. Myöhemmin samana päivänä voi osallistua myös Merkilliseen iltapäivään, jossa liitto jakaa vinkkejä ja työkaluja merkkien hyödyntämiseen.

Liiton seminaarissa kuullaan suomalaisten edelläkävijäyritysten kokemuksia siitä, miten vaikeasta taloustilanteesta huolimatta voi onnistua luomaan uutta työtä.

Samalla julkistetaan myös kotimaisia ja kansainvälisiä tuloksia työn tulevaisuutta luotaavasta tutkimushankkeesta. Ennen seminaaria järjestetään Suomalaisen Työn Liiton vaali- ja valtuustokokoukset.

Kauppakamari-café 11.12.2014 klo 08:30 - 10:30 Technopolis Oyj/Giga Microkatu 1, Kuopio

Liiton seminaari 12.11.2014 klo 08:30 - 12:00 Astoria-sali, Iso Roobertinkatu 14, Helsinki

Mieti, muotoilija SUOMALAISEN TYÖN LIITON ja Helsinki Design Weekin yhteisseminaarissa pohdittiin, millainen loikka muotoilualan tulisi ottaa kasvaakseen ja kansainvälistyäkseen.

Käsite high value work kuvaa positiivista noidankehää, joka tuottaa hyvinvointia yhteiskunnassa. Brittiläisen The Futures Companyn tulevaisuusprojekteihin erikoistunut johtaja Andrew Curry pohti esityksessään muotoilun mahdollisuuksia vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan.

– Tärkein viestini designyleisölle on, että designissa ei ole kyse vain muotoilusta. Sen avulla voidaan luoda uusia bisnesmalleja ja kyseenalaistaa yhteiskunnan toimintatapoja. Mieti tuotetta ja sen vaikutuksia, Curry neuvoo.

Myös yrityksille lisäarvo löytyy kyseenalaistamalla totuttuja toimintatapoja.

– Applen ja Amazonin kaltaiset yritykset ovat tuhonneet arvoa kilpailijoiltaan miettimällä asiat uudestaan. Kuluttajien sitouttaminen yritykseen luo tiiviimmän suhteen, mikä taas kannustaa kuluttajia ostamaan ja kehittää asiakastyytyväisyyttä.

Suomalaisen Työn Liitto ja The Futures Company julkaisevat 12.11. high value work -teemaan liittyvän raportin, joka sisältää muun muassa konkreettisia vinkkejä liiketoimintaan sekä keskustelua aiheeseen liittyvistä julkisista epäkohdista. Englanninkielisen raportin ja sen suomenkielisen tiivistelmän voi julkaisun jälkeen lukea osoitteessa www.avainlippu.fi.

12 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

Paljon onnea @lastucase Vuoden #Designteko palkinnosta @SuomalainenTyo onnitteli syyskuussa Twitterissä. Lue lisää Vuoden Designteko -palkinnon voittajasta sivulta 20.

Blogi ”TULEVAISUUDEN organisaa-

tio on kuin iho, jonka tulee aistia, hengittää, joustaa ja reagoida.” Susanna Rahkamo Suomalaisen Työn Liiton blogissa 7.10. www.suomalainentyo.fi

Suomalainen Työ - Avainlippu: Suomen arvostetuimmat brändit -tutkimuksessa Avainlippu sijalla 7 käyttäjiensä suositelluimpien brändien joukossa ja sijalla 9 käyttäjiensä arvostamana. Kiitos, Topkympissä on hyvä olla!

Liiton uudet tulokkaat 24 Safety Oy | 30 neliötä Oy | Aava Coatings | Andbros Oy | ATP Automation LTD Oy | Aula-työkotien Kannatusyhdistys ry | AutoJerry Oy | Axiell Finland Oy | City Digital Oy | Clic Correspondents Oy | Commostia Entertainment | Continent Finland Oy | Devaus Oy | Disas Caviar Oy Ltd. | Efecte Corporation | Eires | Etua Oy | Exove Design Oy | Famifarm Oy | Finarte (India ) Oy | Finnay Oy | Helppo Oy, Mia Patanen | Homemap Oy | Hämeen Rakennus ja Korjaus Oy | Improve Media Oy | Innofis toimistopalvelut Oy | InnoTools Oy | Itä-Suomen Kuvantamislaitepalvelu Oy | Joinia Oy | Juni Design | kaksi.nolla Oy | Kinos Koordinaatio | Kotia Suomi Oy | Kristalli, tina ja tyyny KTT Oy | Kuopion Työterveys ry | Laptuote-säätiö | Latimeria Oy | Ledistys Oy | Leimec Oy | Life Art Oy | LiljaK Oy | LVI-Pörssi Oy | Lääkäriasema Aslak/Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry | M&P Paino Oy | Mainostalo Mainospuu Oy | Marimekko Oyj | Max Pro Oy | Me We Group Oy | METCALFE Designs | Metsola Center Oy | Mimmin Terapia Oy | Min-Helmi | Mividata Oy | MyOlsson Oy | Nature Lyotech Oy | Neste Markkinointi Oy | Nofu Oy | Noisy Stream Oy | Nordicflite Oy Ltd | Noso-Tuote Oy | NWD Technologies Oy | Oiva Palvelut Oy | Omatalo Oy | Onnellisen Sepän Paja | OXSA OY | Oy KWH Mirka Ab | Pakkasmarja Oy | Pc-Matti Oy | PhysioTools Oy | Pieni UistinPaja Rymättylä | Pikkunorsu | Pirkanmaan opetuspalvelut Oy | Pisa Design | PK Ikkunat & Ovet Oy | PKV Housing Oy | Plantui Oy | PNG - Koodi | Pohjois-Tapiolan Isännöinti Oy | Polar Fish Oy | Printom Center Oy | Private Case Oy | Puutarhakadun Hammaspiste Oy | Rakennusliike M. Seppälä Oy | Remiat Oy | Remonttipalvelu Amaranth Oy | RH Cilla’s | Riekkinen & Pojat Oy | Rockseri Oy | Roope-Riikka Oy | Sauna2 tilaussaunat Oy | Scandinavian Sales Oy | Seinäjoen Autokatsastus Oy | Sinkkonen Group Oy | Solid Angle Oy | Sosiaalikehitys Oy | Suomen Kotihoitotekniikka Oy | SuomiVita Oy | SuoraTyö Oy | Uulatuote Oy | Tamico Oy | Tehomet | Tilaisuuksien ideointi- ja toteuttamistoimisto Tapaus Oy | Tietotaito Group Suomi Oy | Tmi Anu Suotula/Kunnostamo A.Suotula | Tmi Joni Niittyvuopio | Tmi Lanka & Tekstiili Mauri Koivusalo | Tmi Pirjo Väisänen/Olkikauppa | Tmi Pirkko Piiparinen | TNNet Oy | Turun Hammaskolmio Oy | Turun Hammaspiste Oy | Turun Seudun Kuntatekniikka Oy | Työterveys Wellamo Oy | Unmonday Oy | UPM-Kymmene Oyj | VerkkoSuomi Oy | Väinö Korpinen Oy | Yo’a Tmi | Zero Point Finland Oy | Zoined Oy

Merkkipalvelu/

Design from Finland -merkki korostaa suomalaisen monimuotoisen muotoilun merkitystä Suomen menestymisen ja työllisyyden kannalta.

Heini Santos KUVA Tommi Tuomi/Otavamedia

Sinulle on lahja…

Lahjan saaminen tuntuu erityisen mukavalta, kun se paketoidaan pieneen seikkailuun.

Näppärä lahjaseikkailu on tuore suomalaisinnovaatio, jonka toteutuksesta vastaa Finnay.

– Sain tekstiviestin, jolla sai hakea R-kioskilta suklaapatukan. Siitä keksin, että tämänhän voisi tehdä isommin ja leikkisämmin, Finnayn toimitusjohtaja ja idean äiti Riikka Lindström kuvailee.

MISTÄ ON KYSE?

• Kun lahja on ostettu Finnayn verkkokaupasta, saaja saa siitä tiedon tekstiviestillä. Hän lataa Wayfinder -sovelluksen, joka ohjaa hänet lahjaseikkailun lähtöpisteeseen. Kompassin avulla sovellus johdattaa lahjan saajan liikkeeseen, jossa valmiiksi paketoidun yllätyksen voi lunastaa viivakoodilla.

• Toistaiseksi käytössä Helsingin, Frankfurtin ja Tukholman keskusta-alueilla, pian myös Lontoossa ja San Franciscossa.

• Brändissä on paljon viitteitä suomalaisuuteen. Suomi on edelläkävijä IT:n saralla, ja sen tuomaa luotettavuuden mielikuvaa käytetään myyntivalttina. Suomalaisia tuotteita nostetaan esiin tietoisesti, yhdistäen niitä tunnettuun kansainväliseen designiin.

• Finnay perustettiin lokakuussa 2013.

Sittemmin yritys on voittanut Suomen Creative Business Cupin ja esitellyt ideaa Kölnissä kansainvälisille sijoittajille maailman 80 kuumimman startupin joukossa.

Marraskuussa Finnay nähdään startuptapahtuma Slushissa.

• Eniten Wayfinderin kautta lähetetään tällä hetkellä suklaata. Lahjojen hinnat ovat samat kuin kaupoissa.

Suomalaisen Työn Liitolla on 2546 jäsentä (www.avainlippu.fi/jasenet). Kaikki merkkien käyttöoikeudet löydät Sinivalkoinenvalinta.fi -palvelusta.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 13

Benchmark/

Heini Santos KUVAT Pekka Nieminen/Otavamedia

Oy Plastex Ab Perustettu 1936, perheyritys Liikevaihto Noin 5 miljoonaa euroa Henkilöstö Keskimäärin 30 henkeä Vienti Noin 4 % liikevaihdosta suuntautuu Venäjälle, Ruotsiin, Norjaan ja Saksaan

Hei, meilläkin on tuo!

Tätä toteamusta on vaikea välttää Plastexin tehtaalla ikonisten käyttötavaroiden – suppiloiden, kastelukannujen ja vesiastioiden – synnyinsijoilla. Paras tietämys hyvistä käyttötavaroista ammennetaan asiakkailta.

14 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 15

Jyrki Ant-Wuorinen ja klassinen kahden litran kastelukannu. ”Tällainen oli Sibeliuksen kotona Ainolassa silloin, kun tila museoitiin. Kaikki sen hetkinen irtaimisto luetteloitiin museoesineinä, kastelukannu mukaan lukien.”

Lohjalainen Plastex teki persoonallisia muovituotteita jo 30-luvulla. Perheyritys nojaa historiatietoon ja ottaa vauhtia verkostoista.

1

LÄMPIMÄT, ILOISET VÄRIT JA KÄYTETTÄVYYS KÄSIKYNKÄSSÄ.

Yrityksen filosofiaan kuuluvat pirteät värit, ja klassikkotuotteitakin tarjoillaan nykyään kauden trendiväreissä.

– Tuotteitamme ostetaan niiden käytettävyyden vuoksi, mutta miksei niistä voi samalla tehdä silmää miellyttäviä? Tämä ajatus tiivistyy sloganissa ”Design my everyday life”, kertoo Plastexin markkinoinnista vastaava Arto Ant-Wuorinen.

Hänen mukaansa tämän päivän kuluttajilla on voimakas nostalgian kaipuu, mutta toisaalta esimerkiksi värien osalta trendien vaihtelu on hyvin lyhytjänteistä. Plastexin käyttämällä muovilaadulla on mahdollista saada aikaan suomalaista silmää miellyttäviä pastellivärejä.

Toimitusjohtaja Lauri Ant-Wuorisen mukaan kuluttajatuotteidenkin trendivärit tulevat pitkälti muodin maailmasta, ja Suomessa ollaan noin vuosi jäljessä kansainvälisiä trendejä. Tulevaa värimaailmaa tunnustellaan muun muassa messuilla ja Pinterestissä.

2

HUONOA EI KANNATA TEHDÄ. Plastexilla on ollut Avainlippu-merkki vuodesta 1994, ja sitä käytetään kaikissa kuluttajatuotteissa. Veljesten Laurin ja Arton isä, isänsä tavoin 25 vuotta Plastexin toimitusjohtajana ollut ja nykyään hallituksen puheenjohtajana toimiva Jyrki Ant-Wuorinen korostaa, että esimerkiksi Venäjän jälleenmyyjien ehdoton vaatimus on ollut säilyttää etiketit sellaisinaan, suomenkielisinä. Suomalainen alkuperä viestii laadusta ja puhtaudesta, ja halpakopiot, joita valitettavasti on markkinoilla paljon, eivät toimi yhtä hyvin kuin aidot tuotteet.

16 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

Tehtaalla tuotannon hukkalämpöä käytetään sekä tuotantotilojen että varaston lämmitykseen, ja tuotteiden valmistus tapahtuu mahdollisimman ekologisesti: ylimääräistä ei tehdä ja materiaali on kierrätettävää muovia.

Materiaalikierrossa muovi voidaan muuttaa energiaksi. Olennaista on, että se ei päädy luontoon tai mereen.

– Taistelemme kertakäyttökulttuuria vastaan. Maailmassa on niin paljon käyttötavaraa, että huonoa ei kannata tehdä.

Käytämme paksumpaa, parempaa muovia, joka kestää aikaa. Meiltä saa myös varaosia, eli uutta ei tarvitse ostaa vain koska kansi puuttuu. Kuluttajatkin ovat viisastuneet – enää ei välttämättä osteta kaikkein halvinta, Arto Ant-Wuorinen sanoo.

3

DIGITAALINEN KEHITYS SATAA PLASTEXIN LAARIIN. Digitalisaatio on myllertänyt myös muoviteollisuutta. Viimeisten kahden vuoden aikana Plastexilla on tapahtunut enemmän muutoksia kuin niitä edeltäneiden kahdenkymmenen vuoden aikana. Yksi

Rivit suoriksi kaupassa

L

Yllä: Jari Perttilä Öljypekan perkuuhommissa.

Perkaamisen lisäksi tuotteiden silmämääräinen tarkistus, tarroitus ja paketointi tehdään käsityönä.

niistä on viime keväänä toteutettu Hookieamppeliruukun joukkorahoituskampanja.

Ennakkotilausten perusteella tuote päätyi valmistuslinjalle.

– Joukkorahoitus on parhaimmillaan loistava työväline, jolla voi selvittää, onko tuotteelle kysyntää. Jos on, tuotantokustannuksista saadaan minimiosa katettua, ja jos ei ole, tuotetta ei tuoda markkinoille.

Aiomme jatkossa kysyä yhä enenevässä määrin kuluttajilta, sanoo Arto Ant-Wuorinen.

Ideoita kuluttajilta tulee jo nyt viikoittain, vaikka ideoinnin mahdollisuutta ei erityisemmin vielä ole mainostettu. Ensin pitää varmistua, että yritys on valmis vastaamaan tuoteideoiden prosessointiin.

4

TULEVAISUUDESSA ARVO MUODOSTUU VERKOSTOSTA. Tehtaan oheen kaavaillaan luovan talouden tehdasta.

– Kyse on matalan kynnyksen työskentelytilasta, joka kokoaa yhteen paikallisia luovia yrittäjiä – esimerkiksi mainostoimisto tai 3D-tulostusfirma – sekä kuluttajia. Nykyinen showroom

laajenee Plastexin outlet-myymäläksi, jossa voidaan esimerkiksi testata hyllykonseptia käytännössä, Lauri Ant-Wuorinen kertoo.

Teknologia tekee kaikesta helpompaa – kuluttajapalautteen keräämiseen riittää, että 3D-mallinnokset ladataan sosiaaliseen mediaan. Lähitulevaisuudessa 3D-tulostus tulee vielä muuttamaan asioita paljon, varsinkin tuotekehityksen ja piensarjatuotannon osalta. Toimitusjohtajan visiossa Plastex on tulevaisuuden interaktiivinen käyttötavaravalmistaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä muotoilijoiden ja kuluttajien kanssa.

– Meillä on käsissämme aivan uudenlainen yhteys kuluttajiin. Jokainen suomalainen on tavalla tai toisella tuotekehittäjä, ja jokainen tuote on heille käyttöliittymä Plastexiin. Siinä meille päämäärä, hän lataa.

– Hyvä esimerkki on EKO-suppilo. Kuluttaja ilmaisi meille tarpeen suppilolle, josta bensa ei läiky huojuvassa veneessä. Muotoilija Dick Wickström tarttui toimeen, ja tuloksena on suppilo, josta läikkyminen on lähes mahdotonta.

AATUPÄÄLLIKKÖ Kari Palmu tuli Plastexille vuonna 2005. Hänen laajaan työnkuvaansa kuuluvat muun muassa koneiden tuotevaihdot. Virkaiältään Palmu on nuorimmasta päästä Plastexilla.

– Moni teknisen puolen henkilökunnassa on ollut täällä 20 vuotta, eli aika hyvin on viihdytty.

Tuotevaihto tarkoittaa sitä, että koneen muotti ja asetukset vaihdetaan tuottamaan toista tuotetta. Vaihtoja tehdään tarkkaa tuotantosuunnitelmaa noudattaen muutama viikossa. Muotit painavat viidestä jopa kuuteen sataan kiloa, ja vaihto kestää tunnista päivään. Jos väri vaihtuu, koneen puhdistaminen voi viedä parikin päivää.

Ajatus luovan talouden tehtaasta nykyisen tuotantolaitoksen yhteydessä kuulostaa Palmusta hyvältä.

– Se on interaktiivista toimintaa, jossa hyödynnetään tehdasympäristöä. Jos lähialueen tekijöitä saadaan hyvin mukaan, voidaan yritykselle saada paljon positiivista näkyvyyttä.

Plastexin tuotteisiin on helppo törmätä myös työajan ulkopuolella.

– Kaupassa käyn kyllä katsomassa tuotteita, ja jos ne on huonosti aseteltu, kääntelen ne suoraan. Minua ärsyttää, jos tuotteet ovat pölyisiä, vaikka harvoin niin kyllä on. Lauri ja Arto ovat satsanneet myymäläkonseptin kehittämiseen menestyksekkäästi; Plastexin brändi ja kotimaisuus tuodaan nykyään hyvin esiin. Se on tärkeää koko henkilökunnalle.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 17

Tutkittua/ Katja Alaja KUVITUS Päivi Rücker

Arvot arvaamattomat Työ ja työn tekemisen tavat muuttuvat, ja niin tekevät myös suomalaisten työntekijöiden arvot: luotettavuuden arvo laskee ja arvostuksen nousee.

Mitä se tarkoittaa johtamiselle?

18 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

E

NNUSMERKKEJÄ suuresta murroksesta on nähtävissä. Kun kysytään, minkälaisena työntekijänä näet itsesi tulevaisuudessa, entistä suurempi osa suomalaisista korostaa uusia arvoja: arvostusta, ammattimaisuutta, asiantuntemusta, luovuutta ja idearikkautta.

Nykyisin itsensä arvostetuksi työntekijäksi mieltää 19 prosenttia vastaajista, kun tulevaisuudessa luku on jo 39 prosenttia. Toinen merkittävä muutos liittyy ammattimaiseksi itsensä kokeviin: vastaavat luvut ovat 28 prosenttia ja 42 prosenttia.

Luotettavuus, vastuullisuus ja tunnollisuus työntekijöiden arvoina ovat puolestaan laskussa. Nämä protestanttisen työetiikan arvot on perinteisesti liitetty suomalaiseen työntekoon. Nykyisin tunnolliseksi itsensä kokevia on 60 prosenttia vastaajista, tulevaisuudessa 43 prosenttia. Pitää kuitenkin muistaa, että perinteiset arvot ovat edelleen vahvoja, vaikka ne ovatkin laskussa.

Nämä tulokset on saatu Suomalaisen Työn Liiton teettämästä ja Innolink Researchin toteuttamasta tutkimuksesta, jolla selvitettiin työn arvojen muutosta Suomessa. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä 15–74 -vuotiaille suomalaisille keväällä 2014. Reilu tuhat ihmistä kertoi näkemyksensä.

Tarkastelussa olivat naiset ja miehet sekä johto, asiantuntijat ja työntekijät. Arvomuutokset näkyivät kaikissa ryhmissä. Kaikkein selkeimmin nousi esiin arvostuksen nousu.

Tulevaisuudessa 38 prosenttia naisista näkee itsensä arvostettuna, 45 prosenttia asiantuntevana ja 28 prosenttia idearikkaana työntekijänä. Nykyisin vastaavat luvut ovat 15, 24 ja 19 prosenttia. Muutokset näkyvät vahvimmin alle 40-vuotiailla vastaajilla.

Miesten näkemykset noudattelevat naisten näkemyksiä, joskin muutokset ovat lievempiä muiden paitsi arvostuksen kohdalla: tulevaisuudessa 41 prosenttia miehistä kokee itsensä arvostetuksi työntekijäksi, kun nykyisin vain 25 prosenttia mieltää asian näin.

Ammattiryhmittäisessä tarkastelussa arvostus nousee esiin kaikissa ryhmissä ja kaikkein eniten työntekijöiden ryhmässä, jossa se on melko matalalla tasolla. Työntekijät korostavat myös idearikkautta, asiantuntijuutta ja innostavuutta tulevaisuudessa. Toimihenkilöt ovat muuten samoilla linjoilla, paitsi idearikkauden tilalla on ammattimaisuus. Johtajatkin korostavat innostavuutta ja vähän lievemmin nykyaikaisuutta ja tiimipelaamista.

Millaisena työntekijänä näet itsesi tulevaisuudessa?

67% 60% 39% 19% Arvostettu

43% 28%

18% 10%

Ammattimainen Inspiroiva

26%

43%

63%

55%

52%

Lojaali

Vastuullinen

23% Luova

Tunnollinen

Nyt Tulevaisuudessa

Lisää kannustusta johdolta ”Kun katsoo näitä tuloksia, tulee selväksi, että arvojen keskinäinen suhde on muuttunut. Joukko ihmisiä odottaa työltä eri asioita tulevaisuudessa, mutta pitää muistaa, että tämä ei päde kaikkiin.

Toisaalta tulevaisuudessa luovana itsensä näkevät ihmiset korostavat myös ahkeruutta ja tunnollisuutta. Ahkeruudesta ja tunnollisuudesta on tullut keinoja saavuttaa uusia tavoitteita, kuten arvostusta ja asiantuntemusta. Taustalla vaikuttaa todennäköisesti työn muutos: ahkeruudella ei voi enää osoittaa mitä on saanut aikaan. Työn lopputuloksia mitataan ja arvotetaan eri tavoin kuin ennen.

Naisten arvojen suuret muutokset tuntuvat luontevilta. He ovat tulleet työelämään

myöhemmin kuin miehet ja joutuneet ponnistelemaan heitä enemmän tehdäkseen pesäeroa perinteisiin arvoihin.

Ammattiryhmittäiset muutokset kertovat myös odotuksista työntekoa kohtaan. Ihmiset haluavat kehittyä ja viihtyä työssään ja saada arvostusta. Miten sellaisia töitä pystytään luomaan? Miten työntekijöiden saavutukset huomataan ja miten heitä palkitaan?

Yritysten on aika herätä siihen, että ihmisten johtaminen vaatii entistä avoimempaa johtamista, toimintakulttuuria ja vuorovaikutusta tulevaisuudessa – jos siis yritykset mielivät menestyä. Johtajien tulee kannustaa aiempaa enemmän.”

Tutkimusjohtaja Mikko Kesä, Innolink Research

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 19

Kansainvälinen/ Anneli Frantti KUVAT Droplet Hitech Design

Droplet Hitech Design Oy Perustettu 2011 Henkilöstö 3–5 henkilöä sesongista riippuen Liikevaihto 45 000 vuonna 2013 Vienti Noin 55 % liikevaihdosta

Kelopuu kohtaa kännykän Kelopuuta, poronnahkaa, visakoivua ja kalannahkaa – suomalaisista luonnonmateriaaleista syntyy mobiililaitteiden Lastu-suojakuoria, joita valmistaa uniikisti oululainen Droplet Hitech Design. Vuosittain tuotetuista 8 000 Lastukotelosta yli puolet lentää maailmalle.

2011 Droplet Hitech Design perustetaan. Applen iPhone ja Nokian mallit saavat Lastu-caset. Verkkokauppa avautuu.

20 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

”Amerikkalaisilla on bambua, mutta kenelläkään muulla valmistajalla ei ole aitoa visakoivua tai linnunsilmävaahteraa, lohennahasta puhumattakaan.”

Sakari Arffman ja Jussi Patopuro

T

ARINA alkaa tammipuisesta iPhonen suojakuoresta, jonka luonnossa viihtyvät kaverukset Sakari Arffman ja Jussi Patopuro ideoivat vuonna 2011.

Lastu-nimisten kuorien ympärille syntyi pian pöhinää ja nopeasti myös verkkokauppa. Nyt tuotteita myydään yli 20 maahan, erityisesti Ruotsiin, Saksaan, Ranskaan, Iso-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin.

Kuluvana syksynä Suomalaisen Työn Liitto palkitsi yrityksen Vuoden designteko -palkinnolla. Palkitsemisperusteissa yritystä kiitettiin laadukkaasta muotoiluosaamisesta ja uusiutuvan raaka-aineen, eli suomalaisen puun kekseliäästä hyödyntämisestä. Huomiota sai myös se, että omaleimainen tuote on onnistunut tunkeutumaan erittäin kilpailluille markkinoille.

– Erotumme maailmalla näillä luonnonmateriaaleilla. Amerikkalaisilla on bambua, mutta kenelläkään muulla valmistajalla ei ole aitoa visakoivua tai linnunsilmävaahteraa, lohennahasta puhumattakaan. Oli korkea aika tuoda suomalaiset puulajit ja nahat esille, sanoo globaaliksi syntyneen yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Sakari Arffman.

– Avainlippu ja Design from Finland -merkki ovat verkkokaupassamme reilusti

2013 Gigantti ja Stockmann jälleenmyyjiksi.

esillä ja olemme niistä ylpeitä. Uskon, että asiakkaamme näkevät ne laadun ja huolellisuuden takeena.

Mobiililaitteiden oheistuotteiden markkinasta 95 % on kiinalaisten hallussa, ja tarjolla on pääsääntöisesti massatuotantona valmistettuja muovikuoria. Suomalaiset käsityönä viimeistellyt Lastu-caset erottuvat niistä kuin yö päivästä.

– Kokoonpano, laadunvalvonta, viimeistely, kaiverrukset ja pakkaaminen – jopa 90 % tuotteesta on käsityötä. Vain puun leikkaaminen tehdään koneellisesti, sanoo Arffman.

Hands-on-mies tuntee tuotteensa ja niiden työvaiheet, sillä muotoilu ja materiaalivalinnat ovat lähtöisin hänen päästään. Tuotannon lisäksi myös tuotekuvaukset, -videot ja verkkosivusto tehdään omin voimin. Arffmanin ja Patopuron lisäksi yrityksessä on sesongista riippuen 1–3 työntekijää.

– Harvinaista, mutta yrityksemme on aloittanut ja kasvanut ilman minkäänlaista valtion tukea. Olemme päässeet eteenpäin oman myynnin myötä, hän kertoo.

Mobiilimarkkinalla uusia tuotteita ilmestyy joka kuukausi, ja pienen yrityksen on mietittävä, mihin asti mallisto venyy. Tuotekehitystyö ja demot vievät aina aikaa. Tällä hetkellä tuotannossa on reilut 10 mallia puu-

2013 Ympäristövastuuajattelu.

Jokaisesta myydystä kuoresta annetaan tästä lähtien 5 euroa zambialaiseen puunistutusprojektiin.

2013 Jolla-yhteistyö alkaa. Perustyöstä hypätään muotoilun innovointiin.

lajivariaatioineen. Ne on suunnattu isoimpien valmistajien lippulaivapuhelimille ja -tableteille, joiden elinkaari on pitkä.

– Loppuvuodesta tulee kiireinen, sillä Applen uusi puhelinmalli tuli vastikään kauppoihin, ja nyt kuluttajat haluavat siihen nopeasti kuoria. Lisäksi laajennamme mallistoamme, ja uusina brändeinä myös Samsung ja Sony saavat suomalaista puuta ympärilleen.

Droplet Hitech Designin nokka on nousussa, ja arvion mukaan liikevaihto lähes kolminkertaistuu viime tilikauden 45 000 eurosta.

– Meillä on ollut sekä alamäkeä että nyt ylämäkeä. Ajattelen, että pieni hätä voi olla voimavarakin, ja alamäen tuoman buustin voi käyttää luovasti hyödyksi, Arffman miettii.

Yhtenä uutena ideana hän on nostanut kalannahan käytön vahvasti poron- ja hirvennahan rinnalle. Maailmalla eksoottinen suomalainen lohennahka on ylellisen ohutta ja kestävää eikä repeydy millään.

– Emme ole valinneet materiaaleja sattumalta. Puussa, nahassa ja suomuissa on aito tuntu.

2014 Käännekohta: Lastu-case -vienti ylittää myynnin Suomessa. Yhteistyöneuvottelut yhdysvaltalaisen jälleenmyyjän kanssa alkavat.

2014 Suunnitelmissa laajentaa uusiin kuoriin ja muihinkin oheistuotteisiin, kuten telakointiasemiin ja kuulokkeisiin. ”Hyviä tuoteprotoja on nurkat täynnä.”

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 21

Sanat suuhun/ KUVA Antti Vettenranta

Annoimme kolumnistille kolme sanaa, joiden pitää esiintyä tekstissä: piiri, vauraus ja ahmia.

HELVETIN JA TAIVAAN KESKELLÄ

O

len sielultani yrittäjä, kasvanut yrittäjäsuvussa. Uskon siihen, että liike-elämän ja yrittäjyyden edistämisestä kiinnostuneita yrityksiä, yksityishenkilöitä ja organisaatioita yhdistää rohkeus, sinnikkyys ja kova tekemisen tahto. Yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä kiinnostuneita yhdistää lisäksi myös välittävä rakkaus, toivo ja hyvän kierrättämisen halu. Aikamme synti on ahmia voitot ja tuotot jatkuvan talouskasvun uskossa edistämättä yhteiskunnallista hyvää, vaikka siihen on mahdollisuus.

Yhteiskunnallisen yrityksen tärkein tavoite on kehittää ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja ekologisiin ongelmiin. Se käyttää suurimman osa voitostaan näiden tavoitteiden edistämiseen, mikä erottaa sen yhteiskuntavastuusta.

Arvopohjaiset periaatteet voivat näyttäytyä liike-elämän johdolle idealistisina lähtökohtina bisneksen tekemiseen. Silti yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen on kiinnostusta ja Suomalaisen Työn Liiton innovoima merkki leviää yritysten keskuudessa. Rakkaus tehdä

22 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

tekoja, joilla on merkitystä. Usko saada pysyvää muutosta aikaan käyttäytymisessä, ympäristössä ja arvoissa. Toivo ratkaista yhteiskunnallinen ongelma – ei tuottaa pelkästään vaurautta omistajilleen.

Yhteinen hyvä ja yhteisöön panostaminen voivat onnistuessaan tuottaa pitkällä aikavälillä tulosta. Marttajärjestössämme on kuusitoista maakunnissa toimivaa kotitalousneuvontapiiriä. Osassa harjoitetaan yritysmuotoisesti kotiapua, jonka tarkoituksena on tuottaa varoja yleishyödylliselle järjestötoiminnalle. Marttojen yleishyödyllisellä maineella on merkittävä sija asiakkaiden hankinnassa ja sitouttamisessa. Väestöliittokonsernin liiketoiminnat taas tuottavat merkittävän lisän yleishyödylliselle terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiselle ja tutkimiselle.

Vastuullisuus, eettisyys, avoimuus ja rehellisyys voivat tänä päivänä olla tuottavia, koska yhteiskunnallinen yrittäjyys luo uutta ajattelua ja toimintatapoja. Kaiken perustana tulee kuitenkin olla hyvä liiketoiminta. Kun yhteiskunnallinen yritys joutuu kilpailemaan yhteisillä vapailla markkinoilla, tulee tuotteiden, hinnoittelun ja toimintatapojen olla kunnossa. Kotimaisuuden tai

paikallisyhteisöjen olojen kehittämisen, vajaakuntoisten työllistämisen tai kriittisten luonnonvarojen käytön vähentämisen yhdistäminen liiketoimintaan tekee yrityksestä yhteiskunnallisen.

Yhteinen nimittäjä on pyrkimys positiiviseen yhteiskunnalliseen muutokseen.

Valtion roolin heiketessä yhteiskunnallisten yritysten merkitys tulee kasvamaan. Niiden ytimessä on asiakkaiden ja henkilökunnan osallistaminen. Työn, tuotteiden ja niiden taustan on oltava yhteiskunnallisessa yrityksessä kestävää, koska toimintaa ohjaavat tietynlaiset arvot. Kyse ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyydestä, vapaaehtoisuudesta eikä amatöörimäisyydestä. Myöskään säälillä ei tehdä bisnestä. Himo ratkaista yhteisiä ongelmia, siinä on porkkanaa kylliksi. Sitä saa mitä tilaa.

Marianne Heikkilä on Marttaliiton toiminnanjohtaja, päätoimittaja, Väestöliiton varapuheenjohtaja, tietokirjailija ja pappi. Hän on myös Naisten Pankin perustajajäsen, joka on ollut mukana kehittämässä Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen Lahja -kampanjaa, seurakuntien Yhteisvastuu-keräystä sekä Tiekirkko- ja Ruokapankki-toimintaa.

Nostetaan Suomi plussalle!

Vuosi 2015 on Avainlippu-merkin 50-vuotisen taipaleen juhlavuosi. Yrityksille juhlavuoden kampanja Nostetaan Suomi plussalle! antaa mahdollisuuden viestiä suomalaisen työn merkityksestä laajasti ympäri Suomen tapahtumakiertueen aikana, joka toteutetaan yhteistyössä Radio Novan kanssa. Lisäksi kampanja ja mukana oleva yritysjoukko näkyy ja kuuluu verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Lähde mukaan juhlavuoden kampanjaan, nostetaan yhdessä Suomi plussalle!

Käykö kauppa venäläisten kanssa jatkossakin?

Starttaamme jäsenyritystemme kanssa vuoden 2014 lopussa kampanjan, joka tuo Avainlippu- ja Design from Finland -tuotteet ja palvelut houkuttelevaksi Suomeen saapuville venäläisille matkailijoille.

Madeinfinland.fi -sivustolle ja sosiaaliseen mediaan kootaan: • yritystarinat • tuotteet ja palvelut • ostopaikkasuositukset • kilpailut • venäläisten kuluttajien kokemuksia ja suosituksia • videototeutukset, joissa Ville Haapasalo selvittää suomalaisen laadun salaisuutta Tule mukaan ja varmistat, että venäläisten matkailijoiden rahat kilahtavat kassaasi!

Jaana Tuomila jaana.tuomila@avainlippu.fi puh. 050 441 9227

Reetta Mentu reetta.mentu@avainlippu.fi puh. 050 561 5030

KUVAT NIKO HAKKARAINEN

Katutaiteilija ja graafinen suunnittelija Maikki Rantala maalasi Jussin kuvituksen alppilalaisen taloyhtiön pihaan.

– Sain taloyhtiön hallituksen suostumuksella luoda harmaalle betonipihalle 40 metriä pitkän maalatun puutarhan ja tätä kantta varten vielä kulmamaalauksen, jossa näkyy myös muutamia Alppilasta poimittuja lähitaloja. Maalaus on saanut asukkailta kiitosta, hän kertoo.

Rantala kuuluu katutaidekollektiivi Multicolored Dreamsiin.

– Yritämme parantaa kaupunkitilan viihtyisyyttä ja kehittää sitä, miten ihmiset kokevat oman osallisuutensa siihen. Järjestämme työpajoja, joissa voi tutustua katutaiteeseen ja tulla mukaan maalaamaan luvallisia teoksia.

Mikonkatu 17 A, 00100 Helsinki | PL 429, 00101 Helsinki | Puh. (09) 696 2430, faksi (09) 6962 4333 | sähköposti stl@avainlippu.fi | avainlippu.fi