Jussi 2/2014

Tami: Hyvä kello kauas kuuluu s.22

Lehti suomalaisesta työstä.

2#2014

Digiasennetta, Suomi! s.7 Temal pelaa senttipeliä s. 14

Katso kuluttajien arkkityypit! s.18

Pentagon Design: Suomalaisuus on luonteva kärki s.20

”Kotimaisuus on laadun ja jatkuvuuden tae ja tuo turvallisuutta ostajalle.”

Nina Zischka, Temal s. 14

Jussi on Suomalaisen Työn Liiton jäsen- ja sidosryhmälehti. Julkaisija Suomalaisen Työn Liitto | Mikonkatu 17, A 00100 HELSINKI | Postiosoite PL 429, 00101 HELSINKI | p. 09 696 2430 fax 09 6962 4333 | www.avainlippu.fi | www.suomalainentyo.fi | www.sinivalkoinenvalinta.fi | www.avainklubi.fi | Päätoimittaja Hanna Malinen p. 050 369 4949, hanna.malinen@avainlippu.fi | Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Kristiinankatu 3B, 20100 TURKU | Tuottaja Heini Santos, AD Vesa Koskelainen | Osoiterekisteri Suomalaisen Työn Liiton yhteysrekisteri | Kannen kuva Juha Harju | Paino Libris Oy (Suomalaisen Työn Liiton jäsen) | Lehden sisältöä lainattaessa on mainittava lähde ja julkaisija | Juttuvinkit ja osoitteenmuutokset stl@avainlippu.fi | ISSN 2342-110X

Lehti suomalaisesta työstä.

Jussi on myö s verko ssa jussi.av ainlippu .fi

Sisältö/

8 ”

Neljä merkillistä huippubrändiä saman katon alla. s. 6

Ei ole suomalaiskansallista ajattelua kysyä, että mitä jos unohdetaan kaikki mitä meillä jo on ja aloitetaan puhtaalta pöydältä? Digitalisaation saralla tulee kuitenkin tilanteita, joissa se voisi olla järkevä päätös.”

Petri Rouvinen, Etlatieto

Mitä yhteistä on Turengilla ja Etelämantereella? s. 13

Pentagon Design vie pohjoismaista näkökulmaa Turkkiin. s. 20

4 Avaus 6 Fiskarsin suomalainen DNA 7 Ilmiö: Digikello jätättää 12 Liiton lyhyet 13 Merkkituote: Pingviini Suklaa 14 Viiden sentin villitys 18 Kuluttajien arkkityypit 20 Pentagon Design 22 Sanat suussa: Tami

2386 Tästä merkistä tunnistat tuotteen tai palvelun, joka on valmistettu tai tuotettu Suomessa ja tuo työllisyyttä Suomeen.

Tästä merkistä tunnistat tuotteen ja palvelun, jonka taustalla on vahvaa suomalaista muotoiluosaamista.

Tästä merkistä tunnistat yrityksen, joka ratkoo liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia.

Katso merkkien hakuohjeet: www.avainlippu.fi/liiton-merkit/kayttooikeuden-hakeminen

Meitä on jo 2386, ja sitten viime Jussin remmiin on liittynyt 131 uutta tulokasta.

Kaikki Suomalaisen Työn Liiton jäsenet löydät osoitteesta www.avainlippu.fi ja merkkien käyttöoikeudet osoitteesta www.sinivalkoinenvalinta.fi.

Avaus/

KUVA Paula Kukkonen

Kilpailukyky ei ole sattumankauppaa

S

UOMEN kotimarkkina on kansainvälisen mittapuun mukaan erittäin pieni ja kansainvälistyminen on lähes poikkeuksetta ainoa keino kasvaa. Kansainvälinen kilpailukyky ei kuitenkaan synny sattumalta.

Menestys kotimarkkinalla on osoitus siitä, että tuote, palvelu tai teknologia on toimiva ja asiakkaiden arvostama. Se antaa hyvän pohjan kansainvälistymiseen, ja näyttöjä siitä löytyy jo esimerkiksi korkean teknologian saralla, designissa, hyvinvoinnissa ja clean-techissä. Digitalisoitumisen edetessä kaikilla aloilla käsite kotimarkkinasta muuttuu nopeasti paikallisesta täysin globaaliksi. Samoin muuttuu käsite aukioloajoista – globaaleilla markkinoilla kaikki on tarjolla 24/7 ja kilpailu on aidosti maailmanlaajuista, fyysistä logistiikkaa lukuun ottamatta.

Suomen maantieteellinen asema ei välttämättä ole meille entisenlainen haaste, vaan olemme yhtä lähellä kuluttajaa ja asiakasta kuin kansainväliset kilpakumppanimmekin. Markkinoille tulon esteiden ja kustannusten madaltuminen tuo mahdollisuuksia myös pienten kotimarkkinoiden yrityksille. Osaaminen punnitaan aidosti asiakaspinnassa – globaalisti.

Suomalaisen työn kilpailukyky on jo nyt osaamisen osalta kansainvälisellä tasolla. Samaa ei ikävä kyllä voi vielä sanoa joustavuudesta. Siinä meillä on iso yhteinen haaste, joka pitää nopeasti ratkaista kansainvälisen kilpailukyvyn luomiseksi ja säilyttämiseksi.

Suomalaisyritysten onnistumisen avaimet piilevät meidän – kuluttajien ja päättäjien – valinnoissa.

Tapio Pajuharju Toimitusjohtaja Lumene Suomalaisen Työn Liiton valtuuston puheenjohtaja

4 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

”Digitalisoitumisen edetessä kaikilla aloilla käsite kotimarkkinasta muuttuu nopeasti paikallisesta täysin globaaliksi.”

KUVA JUSSI RATILAINEN

”Digitalisaatio avaa valtavat mahdollisuudet, mutta hallitukset ovat täynnä teollisen aikakauden kasvatteja. Viisi miljardia ihmistä tulee verkottumaan, kytkeytymään internetiin ja verkostomaisen talouden piiriin. Suomella on osaamista ja vakaa maaperä, missä louhia maailman bittejä, luoda parempia palveluita ja rakentaa teollista internetiä.”

Sarjayrittäjä Mika Mäkeläinen, Kauppalehti Optio 7/2014

B LO G I

LU K U

16

”Blogisivusto ruokkii suomalaista nostalgiannälkää. Ennenvanha pyrkii kierrättämään ja tuunaamaan nostalgisia asioita. Samalla Ennenvanhassa opetellaan elämään nykyaikana ennenvanhan tapaan: yksinkertaisemmin, käsillä tehden ja ympäristöä kunnioittaen.”

Ennenvanha.fi

Helsingin Sanomien selvityksen mukaan suomalaisten kuluttajabrändien yhteenlaskettu liikevaihto ulkomailla oli viime vuonna reilut 16 miljardia euroa eli vähän yli puolet Ikean myynnistä.

HS 5.4.2014

”Vastuullinen kesäduuni -kampanja tähtää hyvän kesätyön periaatteisiin. Työnantajia ilmoittautunut jo 150 #nuorisotakuu” @NuorisotakuuTEM twiittasi huhtikuussa

Vinkki: Voit hakea paikallisia elintarvikeyrityksiä osoitteessa

Mummopyörä palasi - who’s next?

Mummopyörinä tunnettuja Solifer Classic -polkupyöriä on valmistettu vuoden alusta alkaen Salossa. Tehtaan työntekijät ovat Nokialta tai sen alihankkijoilta irtisanottuja henkilöitä, ja useat pyörän osat hankitaan Varsinais-Suomen alueelta. Suomessa vuosittain myytävistä 250 000 pyörästä noin joka viides on Soliferin valmistama.

Valmistuksesta vastaavan Solo-International Oy:n toimitusjohtaja Jari Komulainen kertoi tammikuussa Ylelle, että valmistuksen palauttamista Suomeen kaavailtiin toistakymmentä vuotta. Lähtölaukaus saatiin, kun Nokialta vapautui ihmisiä ja tilaa. Tänä vuonna Soliferin pyöriä tehdään Salossa 10 000.

www.

aitojamakuja .fi

Yhdysvaltojen yliopistosarja NCAA:n koripallofinaaleissa voittajat leikkasivat korisukan Fiskarsin kullanvärisillä, titaanipäällysteisillä saksilla.

Toimitusta seurasi paikanpäällä noin 80 000 ja television välityksellä 20 miljoonaa katsojaa.

Ulkomaisen juuston kulutus on kasvanut niin paljon, että Valio joutuu sulkemaan juustolansa Toholammilla ja Kaitsorissa.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 5

Merkillinen tulokas/ Heini Santos KUVA Fiskars

SUOMALAISUUS DNA:SSA

Design from Finland on Avainlipun sisarmerkki.

Se korostaa suomalaisen monimuotoisen muotoilun merkitystä Suomen menestymisen ja työllisyyden kannalta.

Fiskars tekee huippudesignia, jota ei ole tarkoitettu takanreunalle.

”H

ALUAMME tehdä tuotteita, jotka vielä 40 vuoden päästä tekevät sen, mitä niiltä odotetaan.

Pahinta olisi käyttäjän kokemus siitä, ettei tuote toimikaan sille tarkoitetussa ympäristössä. Varsinkin nuorempi sukupolvi taistelee kertakäyttökulttuuria vastaan, mikä on hieno juttu, toteaa Fiskarsin puutarhaliiketoiminnan tuotekehityksestä ja designista vastaava tuotekehitysjohtaja Petteri Masalin.

Tuotteissa näkyy ja tuntuu suomalaisuus ja luonnonläheisyys. Tunnistettavat muodot syntyvät Fiskarsin suunnittelutiimien käsissä.

– Olemme kansainvälinen yhtiö, joten luonnollisesti haemme myös tuntumaa siitä, mitä Fiskarsin tuotteilta halutaan muissa maissa. On ollut hauska kokea, miten suunnittelijamme omaksuvat tietyn suomalaisen suunnittelutavan ja ajattelun – se on Fiskarsin DNA:ssa. Mitä etelämmäs mennään, sitä suurempi lisäarvo suomalainen eksotiikka on. Yksinkertaisuus mielletään kaikkialla laadukkuuden merkiksi, Masalin sanoo.

Vuosien saatossa Fiskarsin plakkariin on ker-

6 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

tynyt monia maailman arvostetuimpia muotoilupalkintoja.

– Se, että tuotteemme mielletään eri kilpailuissa huippudesigniksi, on suuri kunnianosoitus. Tuotteemme on kuitenkin tehty työkäyttöön eikä takanreunaa koristamaan, Masalin tähdentää.

Maaliskuussa Fiskarsin neljälle huippubrändille – Fiskarsille, Iittalalle, Arabialle ja Hackmanille – myönnettiin Design from Finland -merkin käyttöoikeus. Masalin käyttää merkkiä jo presentaatioissaan, kun hän kiertää maailmalla puhumassa Fiskarsin tuotteista. Jatkossa merkki on tarkoitus tuoda laajemminkin mukaan tuotteiden markkinointiin.

– Haimme Design from Finland -merkkiä monestakin syystä. Fiskars juhlii tänä vuonna 365-vuotista taivaltaan, ja haluamme tietoisesti tuoda esiin filosofiaamme ja suomalaisuuttamme. Olen huomannut, että muutkin yritykset ovat alkaneet korostaa yrityksen ja muotoilun alkuperää yhä enemmän. On ilo nähdä, että sillä alkaa olla merkitystä, Masalin sanoo.

Katso liiton muut uudet jäsenet sivulta 13.

Ilmiö/

Digikello tikittää Suomelle Heini Santos KUVAT ETLA, Ruokakesko, Suomalaisen Työn Liitto KUVITUS Juha Harju

Suomella ei ole varaa kelliä kunniakkaan teknologiahistoriansa mainingeissa, sillä paikat suunnannäyttäjien joukossa jaetaan nyt. >>

> Petri Rouvinen

> Teija Nesterinen

> Merja Mantila

Toimitusjohtaja

Markkinointijohtaja

Projektipäällikkö

Suomalaisen Työn Liitto

Etlatieto Oy

Ruokakesko Oy

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 7

R

ADIKAALI epäsuhta digitaalisuuden hyödyntämisen edellytyksissä ja todellisessa käytössä hiertää Suomen kenkää, osoittaa helmikuussa ilmestynyt DIGILE Oy:n, Teknologiateollisuus ry:n ja Verkkoteollisuus ry:n julkaisema Digibarometri 2014 -raportti. Epäsuhta on suurin yritysmaailmassa, mutta pätee myös kansalaisiin ja julkiseen sektoriin.

– Viimeaikojen suuret muutokset digitaalisessa ympäristössä ovat osoittautuneet Suomelle haastaviksi.

Tilanne ei voi jatkua tällaisena pitkään vaikuttamatta

Etlatiedon Petri Rouvinen listasi toimenpiteitä, joiden osalta hihat pitäisi kääriä heti Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi:

8 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

1.

Julkinen sektori pitää täysdigitoida.

Älyä parvesta

maamme kilpailuasemaan. Jo nyt kasvava osa uusista digitaalisista teknologioista ja innovaatioista tulee meille tuontitavarana, raportin toteutuksesta vastanneen Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen sanoo.

Tiedon määrä maailmassa kasvaa eksponentiaalisesti. Sosiaalinen media, älyteknologia ja pilvipalvelut ovat olleet globaalien massojen käytössä vasta alle viisi vuotta. Robotiikka ja koneelliset aistit hivuttautuvat arkielämään. Samaan aikaa digitaalinen konvergenssi yhdistää teknologiat, kanavat ja niihin liittyvät sisällöt yhdeksi kokonaisuudeksi. Vaikka Suomen kolmas sija barometrin kokonaisindeksissä on kelpo saavutus, Rouvinen on aidosti huolestunut tulevasta.

– Oma tunnelmani barometriä tehdessä oli sellainen, että olemme jossain korkealla, mutta vieressä on syvä kuilu. Yksikin väärä askel ja maa voi sortua jalkojen alla, hän kuvailee.

Keksi hyvä keulakuva! Äänestä paras lautasliina! Yritykset ovat hoksaamassa parviälyn potentiaalin.

Merja Mantila vastaa Suomalaisen Työn Liiton Avainklubi-yhteisöpalvelusta, joka tuo yritykset ja tuotekehityksestä kiinnostuneet kuluttajat samalle foorumille.

Avainklubilaiset kertovat haluavansa osallistumalla vaikuttaa yritysten tuotekehitykseen ja parempien palveluiden tuottamiseen.

– Suomalaiset haluavat auliisti auttaa suomalaista työtä menestymään, toisaalta kansantalouden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, toisaalta itsekkäästi saadakseen parempia suomalaisia tuotteita ja palveluita. He haluavat testata tuotteita ja kertoa mielipiteensä. Yrityksetkin ovat enenevässä määrin hoksaamassa tämän mahdollisuuden, Mantila sanoo.

Kuluttajilta voi myös ammentaa todisteita päättäjille ja sidosryhmille päätösten tueksi. Jälleenmyyjä haluaa kuulla, millä tuotteella on suurin ostopotentiaali ja millaiset pakkaukset miellyttävät asiakkaita. Tieto alkuperämaan merkityksestä tuotteen valinnassa voi puolestaan tehostaa markkinointiviestintää.

Mantilan mukaan yritykset yllättyvät iloisesti kuluttajilta verkossa saatavan palautteen laadusta.

– Avainklubissa omalla nimellään tuotteita arvioivilla kuluttajilla on todella pitkälle mietittyjä näkemyksiä ja kehitysideoita.

Y

KSI SUOMEN haasteista on se, että digitaalisuuden hyödyntäminen muilla kuin ICT-alalla on hyvin pintapuolista. Liiketoimintaa ei voi sellaisenaan muuttaa digitaaliseksi, vaan koko liiketoimintamalli pitää miettiä uudelleen. Hyviä esimerkkejä siitä ovat muun muassa median maksumuurikokeilut ja vähittäiskaupan paini verkkokaupan toteuttamisessa. Kuten Rouvinen osuvasti toteaa, analogiset eurot muuttuvat helposti digitaalisiksi senteiksi.

Hän nostaa esiin neljä Suomen menestyksen tiellä lojuvaa kompastuskiveä. Ensimmäinen on kilpailun ja kannusteiden puute yrityksille. Ne eivät koe riittävää painetta kehittyäkseen, ja toisaalta digitaalisuuteen panostamisen potentiaaliset tuotot eivät ole selvästi nähtävillä. Toiseksi yritysmaailmassa on hyvin voimakkaat jakolinjat. Edistyneiden firmojen eturintama on pieni ja niiden etumatka suuri verrattuna massaan, joka ei hyödynnä digitaalisuutta juuri millään tasolla. Kolmantena ongelmana Rouvinen näkee kulttuuriin pesiytyneen asenneongelman.

– Pari vuotta sitten monet vähittäiskaupan johtajat vähättelivät avoimesti digitaalisuutta. Kehitys todetaan ja sitä seurataan, mutta toimeen tarttumisen kulttuuri puuttuu. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi verkkokauppojen kehityksessä.

Neljäs pikaista puuttumista kaipaava ongelma liittyy siihen, että Suomessa ollaan jo pitkään oltu tietotekniikan saralla edistyneitä.

Vanhoja järjestelmiä on kertynyt paljon, ja nyt kun uusia ratkaisuja mietitään, vanhojen järjestelmien integrointi uuteen kasvattaa hintalappua.

– Ei ole suomalaiskansallista ajattelua kysyä, että mitä jos unohdetaan kaikki mitä meillä jo on ja aloitetaan puhtaalta pöydältä?

Digitaalisuuden saralla kuitenkin tulee jatkossakin tilanteita, joissa se voisi olla järkevä päätös, Rouvinen pohtii. >>

2.

Sähköinen tunnistaminen pitää tehdä helpoksi ja ilmaiseksi kaikille kansalaisille.

www.avainklubi.fi

3.

Kyberuhkien torjunta ja tietoturvallisuus pitää saattaa digitaalisuuden vaatimalle tasolle.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 9

Ilmiö/case KUVAT Sharon Sampsel

”Asiakkaiden tietoisuuden lisääminen ja innostaminen sekä aktivointi kauppaan tapahtuu ensivaiheessa sähköisten kanavien kautta.”

P

ROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Merja Mantila Suomalaisen Työn Liitosta ei täysin allekirjoita Rouvisen väitettä suomalaisen yritysmaailman kaksijakoisuudesta. Hän näkee työssään laajan otoksen suomalaisista yrityksistä.

– Mielestäni suuri osa yrityksistä käyttää digitaalisia medioita aika luontevasti, ja kuilu edelläkävijöiden ja suuren massan välillä tuntuu kaventuvan nopealla tahdilla. Haasteita markkinoijille tuovat digimaailman pirstaloituminen ja kuluttajien heterogenisoituminen, hän toteaa.

Keskon elintarvikekaupasta vastaava tytäryhtiö Ruokakesko on muutaman viime vuoden ajan ollut Suomessa edelläkävijä sähköisen asiakaskirjeen kohdentamisessa. Ruokakesko on muun muassa tarjoillut asiakkailleen henkilökohtaisiin ruokavaliotoiveisiin perustuvia etuja.

– Ruokakeskossa suunnitellaan monikanavaratkaisuja asiakkaiden tavoittamiseksi ja palvelun parantamiseksi.

Esimerkiksi juuri alkaneessa Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjassa asiakkaiden tietoisuuden lisääminen ja innostaminen sekä aktivointi kauppaan tapahtuu ensivaiheessa sähköisten kanavien kuten asiakaskirjeen, Twitterin ja Facebookin kautta, kertoo Ruokakeskon markkinointijohtaja Teija Nesterinen.

Nesterinen korostaa, että edelläkävijyys tai edes ajanmukainen toiminta edellyttää jatkuvaa valveillaoloa ja oivaltamista. Ruokakeskon digitaalisia palveluita ja toimitusketjua kehitetään asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja juuri hänen elämänsä helpottamisen näkökulmasta.

– Se tarkoittaa kivijalkakauppojen säilymistä ja niiden kilpailuetujen lisäämistä ja täydentämistä verkossa uudenlaisin toimintamallein. Mutta se tarkoittaa myös tehokkuutta ja edullisia hintoja asiakkaille, kannattavuutta unohtamatta.

10 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

ONNELLINEN VERKKOKAUPPA Deliver WOW through service. Ensimmäinen verkkokauppa Zapposin kymmenestä arvosta on nostettu syystä ykköspaikalle. Odotukset ylittävä palvelu saa asiakkaat palaamaan samaan paikkaan ahnaasti kilpailuilla markkinoilla.

Yhdysvaltalainen Zappos aloitti vuonna 1999 kenkien verkkokauppana, ja pian toiminta laajeni muihinkin tuotteisiin. Kun yritys oli kuusivuotias, sen omistajat päättivät keskittyä yrityskulttuurin rakentamiseen.

– Pyysimme kaikkia työntekijöitä kirjoittamaan lyhyen tekstin siitä, mitä Zapposin yrityskulttuuri heidän mielestään oli. Saimme paljon yllättäviäkin vastauksia ja päätimme julkaista kaiken sellaisenaan kirjan muodossa, sanoo Jenn Lim, joka toimi tuohon aikaan Zapposin konsulttina.

Nykyään Lim työskentelee Delivering Happiness -nimisessä yrityksessä, joka sai alkunsa Zapposin perustaja Tony Hsiehin kirjoittamasta kirjasta. Kirja kertoo onnellisuudesta liiketoiminnan ajurina.

– Poikkeuksellisen hyvä asiakaspalvelu on Zapposin ylpeydenaihe. Se on kuin investoisi puskaradioon ja kanta-asiakkaisiin ostetun näkyvyyden sijaan, toteaa Lim. Zapposin Insight Teamissa työskentelevä Kelly Wolske vahvistaa, että onnellisuutta korostava yrityskulttuuri näkyy jokapäiväisessä työssä.

Zappos > 1500 työntekijää, joista valtaosa Las Vegasissa > Myytiin Amazonille vuonna 2009 1,2 miljardilla dollarilla > Hurmaa asiakkaita mm. 365 päivän palautusoikeudella ja jopa seuraavana päivänä saapuvilla toimituksilla > Tarjoaa kaikille työntekijöilleen 2000 dollarin eropaketin > Delivering Happinessin virallinen kumppani Suomessa on Human@Work

– Eihän tämä mikään ympärivuorokautinen karnevaali ole – meilläkin on töitä tehtävänä – mutta uskomme siihen, että ihmisen sitoutuneisuus ja tuottavuus kumpuavat siitä, että hän saa olla oma itsensä ja hän kokee, että häntä arvostetaan ja häneen luotetaan. Myös vaihtuvuus on silloin pienempi. Sama periaate pätee asiakkaisiin ja tavarantoimittajiin, hän kertoo.

Miten tyytyväisyyttä sitten mitataan?

– Tärkein mittari on NPS, net promoter score. Ihmisiltä kysytään, kuinka todennäköisesti he suosittelisivat asiaa X ystävälle tai sukulaiselle. Ensin lasketaan suosittelijat eli ihmiset, jotka asteikolla 1–10 vastasivat 9 tai 10. Sitten luvusta vähennetään kaikki ne, joiden vastaus oli 6 tai alle. Lopputulos sijoittuu -100:n ja 100:n väliin, ja Zapposin pistemäärä on yleensä 90–92, Wolske selittää.

– Yhdysvalloissa markkina on todella suuri, ja tuotteet ovat aina alennuksessa jossakin. Emme voi taata myyvämme tuotteen halvimmalla, mutta voimme aina palvella hyvin ja saada aikaan wow-fiiliksen.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 11

Liiton lyhyet/ Hanna Malinen, Heini Santos

Kesän rientoja

Lupaatko sinä?

SUOMALAISEN Työn Liitto, K-ryhmän kaupat, elintarvikevalmistajat ja käyttötavarateollisuus potkaisivat alkuvuodesta käyntiin koko vuoden kestävän Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan.

Suomalaisvaikuttajat Lenita Airisto, Hjallis Harkimo, Veeti Kallio, Stefan­ Lindfors, Robin, Jethro Rostedt, Jukka Rintala ja Juhani Tamminen haastavat kaikki suomalaiset mukaan allekirjoittamaan lupauksen ostaa 10 eurolla enemmän suomalaista työtä kuukaudessa.

Mikäli kaikki niin tekevät, syntyy Suomeen 10 000 uutta työpaikkaa.

Kevään mittaan on K-ryhmän kauppoihin ilmestynyt Sinivalkoinen jalanjälki -hyllypuhujia sekä kampanjatunnuksella merkittyjä tuotteita, joista Suomessa valmistetut ja suunnitellut tuotteet on helppo tunnistaa.

KESÄKUUSSA Suomalaisen Työn Liitto tempaisee yhdessä jäsenyritystensä kanssa Helsingin Rautatientorilla.

Heinäkuussa Porin SuomiAreenalla liiton sinivalkoiseen porukkaan voi törmätä Kansalaistorin

teltalla. Tule myös kuulemaan keskustelutilaisuuksia työelämän tulevaisuudesta.

Tarkemmat tapahtumatiedot löydät liiton kotisivuilta www. avainlippu.fi/ajankohtaista/ tapahtumat

Jalanjälkiä pakkauksessa! Joko sinä olet bongannut kampanjatuotteita kaupoissa? #sinivalkoinenjalanjälki @SuomalainenTyo

Allekirjoita lupaus kampanjan verkkosivuilla sinivalkoinenjalanjälki.fi

Työkaluja jäsenille Keväällä liitto otti käyttöönsä uuden tunnuksen.

Tunnuksesta on tehty jäsenyritysten käyttöön myös tekstiversiot, jotka esimerkiksi yrityksen verkkosivuille liitettynä viestivät osaltaan suomalaisen työn puolesta toimimisesta.

Liiton uudet merkeistä vastaavat henkilöt ovat myös pistäneet töpinäksi ja valmistelleet Avainli-

pulle sekä Design from Finland- ja Yhteiskunnallinen yritys -merkeille omat viestintäpaketit jäsenyritysten käyttöön. Viestintäpaketit sisältävät jäsenille hyödyllistä tietoa merkkien käytöstä markkinoinnissa, viestinnässä ja myynnin tukena. Tunnukset ja merkkien viestintäpaketit voi ladata käyttöönsä liiton extranetista.

12 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

Blogi ”SUOMALAISEN muotoilun

tulevaisuus on hyvissä käsissä, jos osaamme kohdella asiakkaitamme kuin mediaa.” Rilla Engblom Suomalaisen Työn Liiton blogissa 31.3. julkaistussa kirjoituksessa.

Suomen Kerta Oy:n Avainklubissa järjestämän lautasliinan suunnittelukilpailun voitti Katariina Kantosen Lumipuumalli. Onnea Katariina!

Liiton uudet tulokkaat Aavasaksan Sähkö Oy | Ab El-Ek Oravais Oy Ab | Ab Mixshop Oy | Ab Östmans Elinstallation Oy | Adison Oy | Aeroc Jämerä Oy | Ampeerix Oy | Ankkapurhan kulttuurisäätiö | Anttila Oy | Apeko Oy | Apetit Oyj | Arvosähkö Oy / Avot Sähkö | Atria Suomi Oy | Avalon Nordic Oy | Beyond Mind Consulting | BIO EDELWEISS | Black Moda Oy | By Pia´s Oy | Dennis Food Factory Oy | Dewaco Oy | DIGILE Oy | Disec Oy | Dr Geri Oy | Edison Teknik | Effortia Oy | EH-Sähkö Heikinmäki Erkki Ky | Ek-Automatic T:mi | Elecon Oy | Ella ja Susi | EMT Group Oy | Erikoisrakenne K & H Oy | Eräjärven kehittämisyhdistys ry | Esko Ruohonen Ky | Etec Automation Oy | Etelä-Suomen Sähköpalvelu Oy | Euran Sähköpalvelu Oy | Expericon Oy | Feelis Helsinki Oy | Fellow Finance Oy | Fimlab Laboratoriot Oy | Fin System Loikala Oy | Fluxel Oy | Foodduck Oy | Fysi Partners Finland Oy | Go:group Oy | Green House Effect Oy | Guy Svahnströms EI Ab | HALE Design T:mi | Halikon Huoltosähkö Oy | Hammas Hohde Oy | Hauhon Sähköpalvelu Oy | Heli Kauhanen | Herkkutilan Oy | HK Ruokatalo Oy / HKScan Finland Oy | HKS Sähkö- ja kiinteistöpalvelut Oy | Hormihaka Oy | HSK Sähkö Oy | Hyvinkään Sähkö Oy | Iin Micropolis Oy | Ikkunaremontit | Ilmalinja Oy | Ina Finland Oy | Insinööritoimisto Haapamäki Oy | Integration House Oy | Invalidiliiton Kuntoutus Oy | J. Halonen | Jands Oy | JCL Service Oy Ab | JK-Tekniikka Oy | JOB Kiinteistötekniikka Oy | Johtopaikka Oy | Joroisten Taiteovi Oy | JS-Sähköpalvelu | Juppi-laituri Oy | Jyvässeudun Sähkö Oy | K.N.-El | Karkelo | Kauhavan Sähkötyö Oy | Kaupinsähkö Oy | Kesama Oy | KhSähkö| Kivikylän Kotipalvaamo Oy | K-J Lindeqvist Elinstallation Kb | Klaukkalan Sähkötyö Oy | KLM-Rakennusapu Oy | Koillissähkö Oy | Kontio-Sähkö Oy | KORA Installations Oy | Kotivara Oy | K-Sähkö Tero Kontto Oy | Kuhmon Sähkö Oy | Kuortaneen Sähköpalvelu Oy | Kurikan Sähkötarvike Ky | Kyrön Sähkö Tmi | Lahden Automaatio ja Sähköpalvelu Oy | Lappeenrannan Silmälasikeskus Oy | Libris Oy | Lohjan Sähköliike Oy | Loviisan Sähköpiste Oy | LVI-Rahkola Oy | Lännen Sähköpalvelu Oy | Länsi-Lapin Sähkö Oy | Maliner Oy | marja-lasi | Markin Sähkö Ky | Markkinointitoimisto Handmade / Jelpperi Apumiespalvelu | Markkinointitoimisto ÖÖÖ Oy | Mercuri International Oy | Mikkelin Sähköasennus Oy | Mintelika Oy | ML-Optiikka Oy | Movet Oy | Movika Oy | MTO-Sähkö Oy | Mykora Oy | Nahka-Nasta Ky | Narvi-Sähkö Ky | Nava-Sähkö Ay | Nima Oy | nTec Finland Oy | NVHSähkö Ky | Nykysähkö Oy | Näkötiimi Oy | Näsin Vesijohtoliike Oy | Ojala Pekka Ky | Olotar | OneWay Sanomanvälitys Oy | Onninen Oy | Optiikka-Asema Rasi & Rasi avoin yhtiö | Optikko Pajula Oy | Optikko Silmänilo Oy | Opti-Silmä Oy | Oripään Sähkö Ky | Orkla Foods Finland | Osmo Mäenpää Oy | Osuuskunta Sähkökolmikko | Oulun Sähkötek Oy | Oy Electroteam Närpes Ab | Oy FlowGenius Ltd | Oy Gustav Paulig Ab | Oy Kents Elservice | Oy Linseed Protein Finland Ltd | Oy Nordic SPA Ltd | Oy Nordströms El Ab | Oy Prisma Ab | Oy Reagena Ltd | Oy Sinebrychoff Ab | Oy Snellmanin Lihanjalostus Ab | Oy STB Sähkö STB ELService AB | Padassähkö Oy | Parrila Ky | Partaharjun Puutarha Oy | Pate-Piiput Oy | Pirkan Sähköhuolto Soltin Ky | Pitkäsen Sähköasennus Oy | Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy | Porvoon kylmäpalvelu Oy | Positiivarit Oy | PP-Electro Ky | Puhdistamo - Real Foods Oy | PulseOn Oy | Pyhäjoen Puu Oy | Rakennustoimisto Soinu Ky | Rangunsalo Oy | Roy Marketing | RS-Sähkötekniikka, Riku Suvanto | RT-Sähköasennus Oy | Safetum Oy | Salon Aluesähkö Oy | Sandbox Oy/Sisäilmalähetti | Saumalaakso Oy | Sauvon Sähkötarvike Oy | SeiLab Oy | Siilin Sähköpalvelu Oy | Sipoon Sähköasennus Oy | Someron Huoltomestarit Oy | Someron Sähkö ja Kone Oy | Strandell El Ab | Studio48 Oy | Suomen Lasinjalostus Oy | Suomen Luontaistukku Oy | Suomen Teollisuusautomaatio Oy | Suomen Tiimi-Ikkuna Oy | Suonenjoen Sähköasennus Oy | SV- Sähkö Oy | Sähkoas. J. Salminen Tmi | Sähkö- ja asennuspalvelu Kehusmaa | Sähkö Jave Oy | SähköAlu Oy | Sähköasennus Jari Sillanpää Oy | Sähköasennus Jouko Kujala Oy | Sähköasennus K & T Mäkinen | Sähköasennus K. Laitamaa Ky | Sähköasennus Kape-Sähkö Oy | Sähköasennus Kimmo Kivilompolo | Sähköasennus Mirotex Oy | Sähköasennus Moisanen Oy | Sähköasennus Olli Malinen | Sähköasennus T.Viitala Ky | Sähkö-Gren Oy | Sähkö-Henkka Oy | Sähkö-Hirsso Oy | Sähköhuolto Ari Tuomi Oy | Sähköhuolto Ojala Oy | Sähköinsinööritoimisto Katajainen Oy | Sähköliike E.J. Lehto Oy | Sähkömaailma Oy | Sähkömarila Ky | Sähköpalvelu Hämäläinen Oy | Sähköpalvelu Jari Lahtinen | Sähköpalvelu Jonakop Oy | Sähköpalvelu JPS Oy | Sähköpalvelu Leino Oy | Sähköpalvelu Saarenpää Ky | Sähköpalvelu Tuomikoski Oy | Sähköpalvelu Tuomo Koivuniemi Oy | Sähkö-Passi/PR-Asennus Oy | Sähköpesti Oy | Sähkörepo Oy | Sähkö-S Oy | SähköSaimaa Oy | Sähköse-vi Ky | Sähkö-Strömberg Ky | Sähkö-Suneco Oy | Sähkösuunnittelu ja asennus Timo Raittinen | Sähkö-Suvilahti Oy | Sähkötarkastus Petest Oy | Sähkötiimi IL Oy | Sähkötoimisto Eltutek Oy | Sähkötoimisto Lehto Ky | Sähkötoimisto Virtac Oy | Sähkötyö Janne Aaltonen | Sähköurakointi Eero Koski Oy | Sähköurakointi Matti Turunen Oy | Sähköurakointi Riksalight Oy | Sähköurakointi T Knuutila | Sähkö-Vaittinen Oy | Sähkövelho | Säkylän Sähkö-Puisto Oy | TAHKOcom Oy | Taideteollisuusmuseon säätiö | Takomo Lakipalvelut Oy | Talgraf Oy | Talotekniikka Järvinen Ilari Tmi | Tekstiilitarvike Oy H. Salonen | Teljän Sähkötekniikka Ky | Tentacle Networks Oy | Terassikiila | Tmi Jarkko Kyllönen | Tmi Joka-Sähkö | Tmi Sähköurakointi Jouni Rauhala | Tocosoft Oy | Trinitas Lääkäripalvelut Oy | TR-Sähkö Oy | Turun Sähköasentaja.net Oy | Uniq Bioresearch Oy | Uploud Audio Oy | Vahantasähkö Oy | Vantaan Energia Oy | Varsinais-Suomen Sähkötech Oy | Wattikalle Oy | Wattiman Oy | Vault Finland Oy / Fleimio | Veikkoset Oy | Wellfit Finland Oy | Verhoomo Punainen Tuoli Oy | Viinijärven Kivi Oy | Vimpelin Sähkötyö Ky | VTM-Datamove | Vuokatti Service Oy | Wursti Oy J & J | Xetpoint Oy | Ylö-Sähkö Oy |

Suomalaisen Työn Liitolla on 2386 jäsentä (www.avainlippu.fi/jasenet). Kaikki merkkien käyttöoikeudet löydät Sinivalkoinenvalinta.fi -palvelusta.

Merkkituote/ Petteri Pohjonen KUVA Vesa Koskelainen

Avainlippu-merkki voidaan myöntää tuotteelle, joka on valmistettu Suomessa.

Lisäksi tuotteelle lasketaan kotimaisuusaste, joka on suomalaisten kustannusten osuus tuotteen omakustannusarvosta. Laskelmassa otetaan huomioon kaikki tuotteeseen kohdistuvat kustannukset.

Pingviinit syntyvät Suomessa Avainlippu kertoo, että suklaatuutti kavereineen valmistetaan suomalaisin voimin.

P

ingviini-jäätelöt tehdään Turengin tehtaalla, jossa työskentelee 140–230 henkilöä vuodenajasta riippuen.

Nestlén kansainvälisen tuotekehitysyhteistyön lisäksi Turengissa tehdään myös paikallistason tuotekehitystä.

Pingviini-jäätelöt on kehitetty vastaamaan juuri suomalaisten kuluttajien makumieltymyksiä.

– Mieleenpainuvin palaute on ollut 8-vuotiaan tytön posti.

Hän oli piirtänyt meille tuote-ehdotuksen nimeltä Kuutti-tuutti.

Piirros esitti tuuttia, jolla oli hylkeen evät. Se oli aivan ihana!

Minulla on piirros vieläkin tallella, kertoo Nestlé Suomen Brand Manager Mona Kandelin.

Alkujaan mustavalkoinen Pingviini-logo kehitettiin vuonna 1935, kun silloinen yritys Oy Jäätelö Ab aloitti toimintansa.

Kaikesta Suomessa myydystä jäätelöstä noin 60 % nautitaan huhti–elokuussa. Yleisesti ottaen luku pätee myös Pingviinituotteisiin.

TNS Gallupin tutkimuksen (2011) mukaan 71 % suomalaisista herkuttelee kesäaikaan jäätelöllä viikoittain tai useammin ja jäätelön kotimaisuus ja jäätelötuotannon säilyminen Suomessa on heille tärkeää.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 13

Case/

Anneli Frantti KUVAT Jorma Marstio

Temal Oy valmistaa kylpyhuone-, kodinhoitohuone- ja keittiökalusteita sekä emalisia pesualtaita ja Temal Elements -julkisivulevyjä.

Perustettu: 1994, perheyritys Liikevaihto: 9,4 miljoonaa euroa Henkilöstö: Suomessa 70, Ruotsissa 4 Vienti: Viennin osuus on noin kolmasosa tuotannosta, suuntana Ruotsi ja Norja

14 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

Viiden sentin villitys Viiden sentin konsepti on Temal Oy:n suurin vahvuus ja menestyksen tae.

Vuosien kokemus tuotannon suunnittelusta ja tuotteiden jalostuksesta ei ole kevyesti kopioitavissa.

SUOMALAISEN TYĂ–N LIITTO | JUSSI 15

”Korostamme ylpeinä suomalaisuuttamme, sillä meillä tuotteiden kotimaisuusaste on 74–98 %.

Avainlippu ja Design from Finland -merkki ovat meillä kovassa käytössä.”

Temal Oy:n tuhansien variaatioiden kalustemallisto on Euroopan laajin.

Liikevaihto nousee tasaisesti, samoin innostus uuden tekemiseen.

Varatoimitusjohtaja Nina Zischka kertoo, miten tähän on tultu.

1

KYLPYHUONENELIÖT TEHOKÄYTTÖÖN Temalin tuotevalikoiman lähtökohtana on se, että suomalaiset asunnot ovat pieniä, ja säilytystilasta on aina pulaa.

Kun kerrostaloasunnon keskineliömäärä on 56 neliötä ja rivitaloasunnon 79 neliötä, on selvää, että kylpyhuoneessa ei ole yhtään ylimääräistä tilaa, eikä sitä tule taikomallakaan, Zischka esittelee faktat.

Toiminnallisuus on siis mietittävä kohdalleen; hyödynnettävä käytettävissä olevat sentit ja löydettävä piiloneliöt. Päivittäisen elämän kannalta asumismukavuutta lisää se, että tavarat löytävät paikkansa. Usein 40 senttiä syvä allaskaappi on se paras, välillä jopa 35-senttinen. Siihen tarvitaan tietysti samankokoinen pesuallas, ja emali taipuu näihin mitoituksiin.

– Kun tehtaassa tuotetaan kalusteita viiden sentin mittavälein ja tilausten mukaan, tuotannon suunnittelu käy kovilla kierroksilla. Vuosien myötä olemme saaneet kaiken toimimaan. Esimerkiksi allaskaappeja on vakiona lähes 5 000 erilaista vaihtoehtoa, sanoo Zischka.

2

KOTIMAISUUS KUNNIAAN, REKLAMAATIOT MINIMIIN Kahdella paikkakunnalla toimiva Temal valmistaa kalusteensa Nakkilan tehtaalla. Emalituotteet puolestaan tehdään Järvenpäässä, jossa kalusteet myös kootaan.

– Palikoita on tuhottomasti, mutta henkilöstö tuntee sadat komponentit poikineen. Loppupäässä kokoonpanon väki

16 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

varmistaa, että kaikki osat ovat mukana. Tuotevalikoiman laajuus tekee työstä välillä miltei räätälöimistä, sillä asiakas saa meiltä aina valmiiksi kootut tuotteet käyttöönsä. Kaiken tämän myötä meillä on erittäin sitoutunut henkilöstö ja alhainen reklamaatiotaso, painottaa Zischka.

Hän kertoo, kuinka reilun parin vuoden takainen sukupolvenvaihdos myllersi yritystä melkoisesti. Vuonna 2011 johtoon astuivat Zischka ja veljensä Harri Höglund, yrityksen perustajan ja sisarusten isän Boris Höglundin siirtyessä hallituksen puheenjohtajaksi. Osa henkilökunnasta vaihtui, kun toimintatapoja uusittiin.

– Jäljelle jäivät ne, jotka tykkäävät tehdä meidän tavallamme. Haluamme osallistaa koko porukan, ja tuotannon johto, myynti ja toimihenkilöt istuvat alas tilannekatsauksen merkeissä joka toinen maanantai. Pidämme myös säännöllisesti omat kokoukset tuotannon työntekijöille. Tilannekatsauksen lisäksi käsittelemme tuotannon kehittämiseen ja työssä viihtyvyyteen liittyviä näkemyksiä,

kertoo Zischka.

– Korostamme ylpeinä suomalaisuuttamme, sillä meillä tuotteiden kotimaisuusaste on 74–98 %. Avainlippu ja Design from Finland -merkki ovat meillä kovassa käytössä. Kotimaisuus on laadun ja jatkuvuuden tae ja tuo turvallisuutta ostajalle, hän jatkaa.

3

USKALLUS UUSIUTUA – KYLPPÄRISTÄ KEITTIÖIHIN Toimivaksi viritetty tuotanto mahdollistaa sen, että konseptia on uskallettu laajentaa uuteen kasvualueeseen, eli keittiöihin. Kustannustehokkuutta saadaan sillä, että kaikki kalusteet valmistetaan samasta kosteudenkestävästä kuitu- ja lastulevystä.

– Keittiömallisto on iso satsaus tulevaisuuteen. Haluamme, että meidät tunnetaan jatkossa koko kodin sisustajana. Viiden sentin konsepti osoittaa, että hallitsemme yksilölliset ratkaisut.

Tällä hetkellä yli 80 % Temalin reilun yhdeksän miljoonan liikevaihdosta tulee kylpy- ja kodinhoitohuoneista. Keittiökalusteiden myynnin arvioidaan nousevan 10 %:iin liikevaihdosta tänä vuonna, kun yhteistyö Bauhausin kanssa kirii vauhtia ensin Suomessa ja loppuvuonna myös muissa Pohjoismaissa.

– Suunnittelussa haemme rohkeasti uutta muotoilua ja väritystä, sekä kalusteisiin että varsinkin emalialtaisiin. Suomalaisten ja ruotsalaistenkin ykkössuosikki on vuosikaudet ollut pelkistetty valkoinen, mutta nyt on näkyvissä yksilöllisyyden esiinmarssi.

Olemme siihen valmiita.

4

EMALILLA MAAILMALLE Vienti on toinen Temalin kasvualue. Erityisesti maailmalle halutaan viedä emalialtaita, jotka design-ulottuvuutensa myötä mielletään high-end

tuotteiksi.

– Emalissa on retrofiilistä, mutta samalla se on moderni materiaali. Ympäristön kannalta se on kestävä ja taloudellinen ja käyttäjän kannalta kulumaton ja naarmuuntumaton.

Emalista syntyy yksilöllisiä design-tuotteita joustavaan kalustemitoitukseemme, sanoo Zischka.

Tällä hetkellä yrityksen kalustetuotannosta viennin osuus on noin kolmannes ja keskeinen vientimaa on Ruotsi. Pohjoismaissa vientiponnisteluja tehdään myös Norjaan, jonne on avattu myyntipisteitä rautakauppojen yhteyteen. Seuraavaksi katseet kohdistuvat Keski-Eurooppaan, josta haetaan design-tuotteiden markkinaa.

Eikä innostus uusiin ideoihin lopu tähän.

Emali taipuu myös julkisivulevyiksi, esimerkiksi talojen seiniin tai metrotunnelien pinnoiksi helposti puhdistettavana ja kestävänä materiaalina. Tämän aluevaltauksen osalta tehtiin Temal Elements -konseptin lanseeraus Surface Design -messuilla Lontoossa alkuvuodesta. Tarjouspyyntöjä on jo saatu Lontoon ja San Fransiscon metroyhtiöiltä.

– Yrityksen henkinen kehitys on vahvaa.

Tavoitteet ovat kristallinkirkkaat, ja niiden osalta jokaisella on vapaus ja vastuu tehdä töitä. Työn tekemisessä kuten elämässä yleensäkin rakkaus ratkaisee. Ajatuksenamme on, että intohimo ja rakkaus työtä kohtaan näkyvät tekemisessämme – tuotteiden suunnittelusta ja valmistuksesta aina markkinointiin ja myyntiin.

Perheyritys on nopea liikkeissään

M

YYNTI- JA MARKKINOINTIASSISTENTTI Janika

Arola, 21, tuli taloon merkonomiopintojensa ohessa harjoittelijaksi pari vuotta sitten ja hänet vakinaistettiin viime kesänä.

Reipasotteinen Janika ja uudistumisvauhdissa oleva Temal sopivat hyvin yhteen.

– Perheyrityksen nopeisiin liikkeisiin on osattava hypätä kyytiin. Minulla on mieluisana haasteena pysyä jatkuvasti laajenevan tuotevalikoiman perässä, sillä työhöni kuuluu esimerkiksi jälleenmyyjien opastaminen tuotetietojen saloihin. Keittiökaapistojen linja on meille kaikille uutta, tykkään elää siinä mukana.

Matalassa organisaatiossa vallitsee Janikan mukaan lämmin perhehenki.

Omia ideoita on helppo ehdottaa ja kommentointiin kannustetaan. Hyvästä työstä osataan myös antaa kiitosta.

Janikan sosiaalisuus ja asiakaspalveluhenkisyys on pantu merkille, sillä jatkossa hän pääsee yhä enemmän mukaan asiakastapaamisiin.

– Esimiehet ovat kiinnostuneita vahvuuksistani, ja toiveitani on otettu hyvin huomioon toimenkuvassani.

Monet kaverini vaihtavat näin nuorena jatkuvasti työpaikkaa, mutta minun on helppo kuvitella, että olen täällä vuosienkin päästä.

Tutkittua/

Katja Alaja KUVITUS Jussi Jääskeläinen KUVA Markus Pentikäinen

Tuotteiden kotimaisuus vaikuttaa monien suomalaisten ostopäätöksiin myönteisesti.

Tuon joukon kasvattamiseksi kotimaisuutta pitäisi kuitenkin tuoda esiin uusilla luovilla tavoilla.

Suomalaisuus myy

Top 10

Minkä tuotteiden valmistus haluttaisiin ehdottomasti pitää Suomessa?

1. Ruisleipä 2. Fazerin tuotteet 3. Valion tuotteet 4. Maito 5. Laivat ja jäänmurtajat 6. Fiskarsin tuotteet 7. Arabian tuotteet 8. Iittala 9. Paperi 10. Marimekko 18 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

S

UOMALAISUUDELLA pyyhkii aika mukavasti, sillä se vaikuttaa voimakkaasti kuluttajien elintarvikkeita koskeviin ostopäätöksiin.

62 prosenttia kuluttajista valitsee aina tai useimmiten kotimaisen elintarvikkeen. Käyttötavaroiden ja sisustustuotteiden kohdalla suomalaisuuden merkitys ostopäätöksiin on pienempi.

Reilu kolmasosa kuluttajista kallistuu aina tai useimmiten suomalaisen tuotteen puolelle.

Mutta miksi kuluttajat eivät aina osta kotimaista? Merkittävin ostamisen este on hinta. Myös tuotteiden saatavuus sekä elintarvikkeiden kohdalla laatu ja kotimaisuuden merkityksettömyys ovat suuria syitä.

Tällaisia tuloksia on saatu tänä keväänä julkistetusta Suomalaisen Työn Liiton teettämästä tutkimuksesta, joka on tehty Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan tueksi. Tutkimus auttaa ymmärtämään suomalaisten ostopäätöksiin vaikuttavia tekijöitä ja suhtautumista suomalaisiin tuotteisiin sekä tuotemerkkeihin. Kampanjan tavoite on lisätä suomalaisten tuotteiden menekkiä. Taloustutkimuksen toteuttamaan tutkimukseen osallistui lähes 1 700 suomalaista.

Heidän ikänsä vaihtelivat 16 ja 75 vuoden välillä.

Tutkimuksen vastaajat on jaettu kuluttajasegmentteihin ja niitä kuvaaviin arkkityyppeihin heidän ostopäätöskriteeriensä pohjalta.

Helvi Hyvinvoivaan, Petri Perheenisään ja Sinikka Sinivalkoiseen elintarvikkeiden suomalaisuus vetoaa. He edustavat 73 prosenttia vastaajista. Naisvoittoisen segmentin Helvi Hyvinvoiva haluaa terveellistä purtavaa. Perheellisten, miesten ja johtajien äänitorvi Petri Perheenisä arvostaa hyvää makua, tuttuutta ja perheen mieltymyksiä. Naisia, ammatin opiskelleita ja yrittäjiä kuvaava Sinikka Sinivalkoinen puolestaan ostaa kotimaista ruokaa hinnalla millä hyvänsä. Joukon ulkopuolelle jäävä Samu Säästöliekki, sinkku ja pienituloinen, haluaa helppoa ja halpaa.

Entä miten Virpi Valveutunut, Tuure Tyylittelijä, Arja Alkuperämerkki ja Hermanni Hintatietoinen tekevät ostopäätöksiä tuotteista? Nuoria ja pienituloisia edustava Hermanni Hintatietoinen valitsee edullista, eikä juuri osta kotimaisia tuotteita. Hintatietoisia on 34 prosenttia vastaajista. Eniten kotimaiset tuotteet innostavat vanhempia, ammatin hankkineita, maanviljelijöitä ja yrittäjiä kuvaavaa Arja Alkuperämerkkiä sekä naisten ja korkeakoulutettujen edustajaa Virpi Valveutunutta. Reilut 40 prosenttia vastaajista lukeutuu heihin. Miehiä ja varakkaita symboloiva Tuure Tyylittelijä haluaa pikemmin hyvännäköistä kuin kotimaista. Neljäsosa vastaajista on tyylittelijöitä.

Millä suomalaisilla tuotteilla haluaisit palkita tai hemmotella itseäsi?

57 %

35 %

12 %

42 %

20 %

19 %

Sauna

Suomalainen olut

Pihvi

Fazerin suklaa

Jäätelö

Ravintolaillallinen

Miehillä korostuu

Naisilla korostuu

Tutkittua/analyysi Missä ovat käyttötavarat? ”Tutkimustulokset auttavat kauppoja ja tavarantoimittajia ymmärtämään kuluttajien ostopäätöksiä ja miettimään, miten eri segmenttien edustajille kannattaa markkinoida ja myydä tuotteita.

Aluksi voisi todeta, että edullisia ruokia ja tuotteita haluavien päitä on vaikeaa, ellei mahdotonta kääntää. Katseet kannattaa suunnata muihin. Otetaan esimerkiksi Helvi Hyvinvoiva, joka haluaa terveellistä ruokaa. Hän voisi liputtaa useammin suomalaisen ruoan puolesta, jos toimijat avaisivat ruoan taustoja nykyistä syvällisemmin – esimerkiksi lähiruokaa voisi

korostaa. Sitä ei rahdata maapallon toiselta puolelta ja siksi se myös maistuu paremmalta.

Toinen asia on suomalaisten tuotteiden brändääminen uudella tavalla. Esimerkiksi kauppa voisi pistää pystyyn salaattibaarin, jonka raaka-aineet ovat kotimaisia. Jos se näyttäisi hyvältä, Tuure Tyylittelijäkin saattaisi innostua siitä.

Top 10 -listaus (viereisellä sivulla)herättää kysymyksen siitä, miksi joukossa ei ole enempää käyttötavaroita. Onko niin, että suomalaisten yritysten tuotteet eivät kiinnosta ostajia vai eivätkö kuluttajat ole huomanneet niitä?”

Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala kannustaa yrityksiä olemaan avoimia uusille tavoille korostaa suomalaisuutta.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 19

Kansainvälinen/ Terhi Rauhala KUVA Pentagon Design

Palvelut: Tuote- ja tilasuunnittelu, graafinen suunittelu sekä palvelumuotoilu Perustettu: 1996 Henkilöstö: Noin 15 Liikevaihto: Noin 1,1 miljoonaa euroa (2013) Viennin osuus: Vaikea arvioida, sillä monet suomalaisetkin päämiehet toimivat kansainvälisesti

Yksinkertaisesti nerokasta Väitetään, että arki on arkista kaikkialla. Pentagon Design muotoilee sen uudelleen niin Istanbulissa, Tukholmassa kuin Helsingissäkin.

1996 Sauli Suomela ja Arni Aromaa perustavat Pentagon Designin

20 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

>Suomi-designin sankariajat ja muotoiluperinne ovat arvossaan maailmalla

”A

JATUS siitä, että teemme arjen tuotteita ja ratkaisuja tavallisille ihmisille, on ollut meille tärkeä alusta asti. Se on edelleen relevantti ja oikea lähestymistapa, sanoo Design Director Sauli Suomela, toinen Pentagon Designin perustajista.

Pentagonlaiset hakevat töihinsä ”näinhän sen pitääkin olla” -efektiä, eli uuden toiminnallisuuden kiteytystä tuotteessa tai palvelussa.

– Se on suunnittelun parasta antia: käyttäjälähtöiseen innovaatioon perustuva idea, joka on niin yksinkertainen ja nerokas, että se vaikuttaa lopulta itsestään selvältä, Suomela kuvailee.

Pentagon Designin suunnittelussa korostuvat selkeys ja yksinkertaiset ratkaisut. Pelkkä visuaalinen yksinkertaisuus ei kuitenkaan ole heidän näkökulmansa.

– Lopputuloksessa täytyy aina olla jokin

juju; jotakin ekstraa siihen äärimmäiseen pelkistämiseen, joka meille on tyypillistä. Se jokin tekee tuotteesta uutuuden ja kiinnostavan kaupan hyllyllä.

Pentagon Designin tyyli on herättänyt vastakaikua eri puolilla maailmaa. Yritys on kasvanut 15 vuodessa yhdeksi Pohjoismaiden johtavista muotoilutoimistoista.

Sen kädenjälki näkyy niin Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa kuin Kaukoidässäkin. Kiinan suurimpiin lukeutuvan suunnittelutoimiston LKK:n kanssa solmittiin hiljattain puitesopimus.

Yhtiön suurimmat projektit ovat tällä hetkellä Turkissa, jonne ovet aukesivat noin viisi vuotta sitten. Se on kymmenkertainen markkina Suomeen verrattuna ja skandinaavisen muotoilun ystäviä löytyy paljon.

– Teemme turkkilaiselle VitrA:lle hanakonseptointia ja laattasuunnittelua. He ovat halunneet pohjoismaista näkökulmaa tuotteisiinsa: uudenlaista, modernia ilmettä

ilman paikallisia, etnisiä vaikutteita, Suomela kuvailee.

Suomi-designin sankariajat ja muotoiluperinne ovat Suomelan kokemuksen mukaan arvossaan maailmalla, samoin maine luotettavina yhteistyökumppaneina: tehdään, mitä luvataan ja vähän enemmänkin. Siksi suomalaisuus on luonteva kärki myös kansainvälisissä esiintymisissä.

– Olimme viime syksynä Shenzhenissä Kiinassa Kaukoidän merkittävillä teollisen muotoilun messuilla yhdessä viiden muun suomalaistoimiston kanssa. Mietimme, mikä olisi se yhteinen, meidät hyvällä tavalla kokoava juttu – ja tokihan se silloin on suomalaisuus, Suomela kertoo.

– Design from Finland -merkistä tuli se virallinen kokoava asia ja meidän kaikkien statusta nostava brändi. Esiinnyimme messuilla kokonaisuutena, emmekä kilpailevina yrityksinä, Suomela kertoo.

”Se oli nuorten suunnittelijoiden unelmacase. Opiskeluaikainen näyttelymme Designmuseossa oli esillä saksalaisessa designlehdessä. Sarjakuvatyyliin toteuttamamme leivänpaahtimet ja hiustenkuivaajat kiinnittivät ekspressiivisestä tyylistään tunnetun Koziolin huomion. Meiltä tiedusteltiin, haluaisimmeko suunnitella tuotteita heille. Koziolin tyylissä konsepti-idea visuaalisuudesta ajoi kaiken edelle, ohi käyttäjälähtöisyyden. Heidän näkökulmastaan me teimme lopulta tylsiä tuotteita.”

2000 Kansainvälinen avaus: Lahjatavaratuotteita saksalaiselle Koziolille

2009 Turkin markkinoille, yhteistyö mm.

VitrA:n, Pasabahcen ja Koleksiyonin kanssa alkaa

2010 Vuoden teollinen muotoilija -palkinto (Ornamo ja Grafia ry), Red Dot -muotoilupalkinto, Design Plus - ja iF product design -palkinnot

2012 Muotoilun valtionpalkinto

2013 Finland X Shenzen: Kuuden suomalaisen muotoilutoimiston yhteisesiintyminen maailman suurimpiin lukeutuvilla teollisen muotoilun messuilla ja Design from Finland -merkki

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 21

Sanat suuhun/ KUVA Jukka Liukas/Kalefoto Oy

Annoimme kolumnistille kolme sanaa, joiden pitää esiintyä tekstissä: raakaaine, huti ja mittanauha.

HYVÄ KELLO KAUAS KUULUU

P

erustin yritykseni Eurotam Oy:n keväällä 1979. Silloinen toiminta keskittyi kiekkokouluihin, joita olin pitänyt menestyksekkäästi jo kymmenen vuoden ajan ympäri maailmaa Forssasta Espanjan San Sebastianiin.

Liikunnanopettajana jääkiekkokoulut olivat luonnollisesti liiketoimintani raakaainetta. Aika pian kuitenkin huomasin, että kiekkokouluihin ja pelaajavälitykseen keskittynyt yritys ei ollut kaltaiselleni ahkeralle osaajalle riittävän kannattavaa liiketoimintaa. 29-vuotias yrittäjä oli tehnyt ensimmäisen hutinsa!

Oppia ikä kaikki. Aloitin Turun Palloseuran päävalmentajana keväällä 1985. Kauden kynnyksellä toimittaja Erkki Liesmäki teki minusta Turun Sanomiin henkilöjutun, jonka kulmakivenä oli valmennusfilosofiani. Filosofia kolahti, ja Turun Nuorkauppakamari pyysi minua yhdistyksen syyskokouksen juhlapuhujaksi 300 yritysjohtajan eteen. Nyt oli todellinen momentum – ja se oli hyödynnettävä!

Tilaisuudessa kerroin yritysjohtajille miten johdan joukkuetta, mihin johtajana uskon ja mihin oma filosofiani perustuu. Esitys osui

22 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

ja upposi. Seuraavalla viikolla puhelin pirisi jatkuvalla syötöllä. Esiintymispyyntöjä sateli oikealta ja vasemmalta. Ymmärsin nopeasti, että oli aika vaihtaa yrityksen nimi ja laajentaa sen toiminta yritysvalmennuksen puolelle.

Olin edelläkävijä – taas kerran: ensimmäinen urheiluvalmentaja, joka tajusi yritysvalmennuksen markkinaraon. Nopeat syövät hitaat. Oli aika kiekkovalmentajan vaihtaa tuotetta ja ottaa käteen uusi mittanauha.

Sillä oli totisesti käyttöä, kun mitattiin yritysjohtajien ja heidän henkilökuntansa osaamista joukkuepelin hengessä. Työmaata riitti ja siitä olen kiitollinen. Nyt takana on yli 4000 yritysvalmennustilaisuutta ympäri maailman.

Yritysvalmentajana otin käyttöön samat opit kuin pelaajana ja coachina. Lähdin liikkeelle vahvuuksistani. Kaiken piti olla omakohtaisesti koettua. Silloin esitys kuulostaa aidolta ja uppoaa yleisöön. Kuulijoina on aina kovia ammattilaisia, jotka hakevat lisäarvoa omaan tekemiseensä. Minun tehtäväni on juuri tuon lisäarvon teettäminen.

Toinen puoli on esitystaito, koska vasta korkeatasoinen esitys vangitsee kuulijan.

Koulutusesitteeni kannessa on slogan, josta menen takuuseen: Asiakas on kuningas –

minä olen Aurinkokuningas. Siitä en tingi!

Yritysvalmennus on kiekkopeli pienoiskoossa. Pelaat niin kuin harjoittelet. Kun pelaat hyvin, jääaika lisääntyy. Onnistunut koulutustilaisuus takaa jatkuvuuden. Hyvä kello kauas kuuluu.

Itse erotun muista suomalaisista huipuista sillä, että pystyn hoitamaan esitykseni kuudella eri kielellä. Se on ollut kautta vuosien loistava käyntikortti globaalissa maailmassa.

Kielitaito on vienyt minut luennoimaan Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan, Englantiin, Hollantiin, Saksaan, Itävaltaan, Italiaan, Japaniin, Indonesiaan, Koreaan , Venäjälle ja luonnollisesti Pohjois-Amerikkaan. Joka puolella isännät arvostavat kansainvälistä coachia, joka hoitaa homman heidän kielellään. Kansainvälisillä pelikentillä olin tienraivaaja pelaajana ja kiekkovalmentajana, nyt luonnollisesti yritysvalmentajana! Työ tekijäänsä opettaa – ja kiittää!

Jääkiekkoasiantuntija ja yritysvalmentaja Juhani Tamminen sitoutui Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan hengessä ostamaan kuukausittain kymmenellä lisäeurolla suomalaista työtä.

Älä jää yksin, kun tarjolla on hyvää seuraa!

Täällä meillä kampanjoidaan suomalaisen työn puolesta ihan täysillä.

Tule mukaan näkymään ja kuulumaan yhdessä!

Kesällä tapahtuu teemalla I LOVE FINLAND Neljän viikon radiokampanja SuomiPopilla 15 viikkoa nostettu verkkonäkyvyys osoitteessa sinivalkoinenvalinta.fi Aamutempaus Helsingin rautatieasemalla 9.-19.6.2014 Kolmen päivän promootio Porin SuomiAreenassa 16.-18.7.2014 Jouluna kampanjoidaan teemalla SUOMI TARVITSEE LAHJOJASI 10 viikkoa nostettu verkkonäkyvyys osoitteessa suomalainenjoulu.fi Radiokampanja Radio Novassa HS-erikoisliite Joulukadun avajaiset Koko ajan tapahtuu!

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja Avainklubi-palvelu Uutta! Uutta! whateverland.fi, vaikuttava yhteismarkkinointiohjelma 2014 - 2015 Suomela-lehti ja suomela.fi -yhteistyö Oma erilainen yritys- tai brändivideo En osaa päättää, soitan Jaanalle Kun olet merkinnyt rastin ruutuun, ota yhteyttä: Jaana Tuomila, jaana.tuomila@avainlippu.fi, puh. 050 441 9227 Pia Mikkonen, pia.mikkonen@avainlippu.fi, puh. 050 354 0262

KUVA MAIJU KANNISTO

Turkulainen kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä Juha Harju taiteili Jussin digitalisaatioaiheisen kuvituksen. Immateriaalinen aihe sai hänet miettimään, miten ihmisten elämä muuttuu arkisessa ympäristössä.

– Mahdollisuuksien mukaan haluan aina piirtää useampia erilaisia hahmoja. Tässä kuvituksessa yhdistäväksi tekijäksi tuli bussipysäkki. Taivaalla lentävät ikonit rinnastin muuttolintuihin, jotka saapuvat kaupunkiin ihmisten elämään.

Mikonkatu 17 A, 00100 Helsinki | PL 429, 00101 Helsinki | Puh. (09) 696 2430, faksi (09) 6962 4333 | sähköposti stl@avainlippu.fi | avainlippu.fi