Jussi 1/2014 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

JUSSI

Kolumni: Kauhean ihana palo! s.22

Lehti suomalaisesta työstä. 1#2014

a o l u t e v r Te , n ä ä m ä l e ö y t 7 . s ! t i t o b ro Jolla, kapinallinen s. 6

Nuori työntekijä on kameleontti s.18

Valot pois puoli viideltä s.14

”Tykkäämme varsinkin niistä asiakkaista, joilla on tarjota meille ongelma.” Anne Ekberg, Fiblon s. 14

Jussi on Suomalaisen Työn Liiton jäsen- ja sidosryhmälehti. Julkaisija Suomalaisen Työn Liitto | Mikonkatu 17 A 00100 HELSINKI | Postiosoite PL 429 00101 HELSINKI | p. 09 696 2430, fax 09 6962 4333 | www.avainlippu.fi | www.suomalainentyo.fi | www.sinivalkoinenvalinta.fi | www.avainklubi.fi | Päätoimittaja Hanna Malinen p. 050 369 4949, hanna.malinen@avainlippu.fi | Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Kristiinankatu 3B 20100 TURKU | Tuottaja Heini Santos, AD Vesa Koskelainen | Osoiterekisteri Suomalaisen Työn Liiton yhteysrekisteri | Kannen kuva Ilja Karsikas | Paino Libris Oy (Suomalaisen Työn Liiton jäsen) | Lehden sisältöä lainattaessa on mainittava lähde ja julkaisija | Juttuvinkit ja osoitteenmuutokset hanna.malinen@avainlippu.fi | ISSN 2342-110X

Lehti suomalaisesta työstä.

Jussi on myö s verko ssa jussi.av ainlippu .fi

Sisältö/

8 ”

Jolla ammentaa intoa faneistaan. s. 6

Robotisaatio on niin vaikea asia, varsinkin työvoimapoliittisesti, että siitä on haluttu vaieta. Näin ei kuitenkaan voi jatkua, vaan ihmisten tulonmuodostus ja yhteiskunnan rakenne on ratkaistava.” Cristina Andersson, Robotics Finland

Piiloset lähettää Avainlippuja maailmalle. s. 20

Fiblonilla ideoita pallotellaan hyvässä hengessä. s. 14

4 6 8 12 13 14 18 20 22

Uudet puitteet Jollan suomalainen sydän Roolit selväksi robotin kanssa Love or Die? Liiton arkki Täydellinen lautasliina Tutkimus nuorten unelmista Piiloset katsoo kauas Kolumni: Jenni Ahtiainen

2255 Tästä merkistä tunnistat tuotteen ja palvelun, joka on tuotettu Suomessa ja tuo työllisyyttä Suomeen.

Tästä merkistä tunnistat tuotteen ja palvelun, jonka taustalla on vahvaa suomalaista muotoiluosaamista.

Tästä merkistä tunnistat yrityksen, joka ratkoo liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia.

Katso merkkien hakuohjeet: www.avainlippu.fi/liiton-merkit/kayttooikeuden-hakeminen

Meitä on jo 2255, ja joka kuukausi remmiin liittyy kymmeniä uusia tulokkaita. Kaikki Suomalaisen Työn Liiton jäsenet löydät osoitteesta www.avainlippu.fi ja merkkien käyttöoikeudet osoitteesta www.sinivalkoinenvalinta.fi.

Avaus/

KUVA Markus Pentikäinen

Suomalaisen työn uudet puitteet

OKAINEN meistä on huomannut, miten maailman muutokset vaikuttavat jokapäiväiseen työhön ja arkeen. Päivittäiset tehtävämme ovat yhä enemmän digitaalisessa muodossa, ohjelmistojen ja alati kehittyvien päätelaitteiden parissa. Asiakkaamme ja kumppaniorganisaatiomme ovat joka päivä lähempänä, jopa kiinni päivittäisessä työskentelyssämme. Työkavereidemme ja asiakkaidemme taustat, arvot ja tarpeet ovat yhä moninaisempia, yksilöllisempiä ja samalla ehkä vaikeammin tavoitettaviakin. Rakennemuutos on toisaalta dramaattista ja näkyvää – esimerkiksi jatkuvien yt-neuvotteluiden tai uusien toimialojen gasellimaisen menestyksen muodossa. Samaan aikaan rakennemuutos on hiipivää, mikä näkyy esimerkiksi avoimien työpaikkojen sisällöissä ja siinä, miten työikäisen väestön osaaminen kohtaa yhä heikommin muuttuvan työelämän kysyntää. Suomalaisen Työn Liiton näkökulmasta muutos tarkoittaa mahdollisuuksia. Suomalainen työ eli kaikki Suomessa eri muodoissa tehtävä työ tarvitsee rohkeaa ja ennakkoluulotonta uudistumista. Globaalien muutosvoimien ennakoiminen Suomessa luo juuri niitä kipeästi kaivattuja uusia yksityisen sektorin työpaikkoja, joita yksiselitteisesti tarvitsemme. Suomalaisen Työn Liitonkin on uudistuttava. Uuden strategiamme kulmakivet ovat vahva asiantuntijuus- ja edunvalvontatyö, merkittävä panostus hallinnoimiemme merkkien brändiarvon kasvattamiseen sekä yritysyhteistyön vaikuttavuuden lisääminen. Punaisena lankana on tuottaa liiton jäsenille parempaa palvelua, jotta suomalainen työ menestyy jatkossakin. Tämä uudistetun jäsen- ja sidosryhmäjulkaisumme ensimmäinen numero kertoo nimeänsä myöten vahvaan perinteeseen ja osaamiseen nojaavasta identiteetistä, joka katsoo vakaasti tulevaisuuteen ja tarttuu uusiin mahdollisuuksiin ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Toivotan kaikille lukijoille oivaltavia ja hyväntuulisia hetkiä uuden Jussi-lehtemme parissa!

Tero Lausala Toimitusjohtaja Suomalaisen Työn Liitto

4 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

”Toivotan kaikille lukijoille oivaltavia ja hyväntuulisia hetkiä uuden Jussilehtemme parissa!”

KUVA ESA MUSTONEN/SKOY

”En tiedä, onko jo oikea hetki tai buumi, mutta minusta tuntuu siltä, että suomalaisuudella alkaa olla taas uutta kantopintaa. Haistan sen.” Toimitusjohtaja Antti Korpiniemi, Berner Oy Kauppalehti Optio 19/2013

KIRJA

LU K U

Innostuneena aika lentää ja tulosta syntyy. Lue vaikka.

PAULI AALTO-SETÄLÄ MIKAEL SAARINEN

120 k

+ INNOSTUS

Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa. Niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Minne ja miten uudet työpaikat syntyvät? TEM 51/2013

MYÖTÄMANIPULOINNIN AAKKOSET

Jälkevä valinta K-kaupat, Suomalaisen Työn Liitto, elintarvikevalmistajat ja käyttötavarateollisuus löivät syksyllä hynttyyt yhteen suomalaisen työn puolesta. Yhteistyössä toteutettava Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja korostaa pienten valintojen merkitystä koko Suomen hyvinvointiin: kotimaisen tuotteen tai designin valitseminen lisää työpaikkoja Suomessa. Kampanjan aikana valinnan tekeminen on erityisen helppoa, sillä K-kauppojen laaja valikoima kotimaisia ja paikallisia tuotteita on merkitty selvästi ja yhtenäisesti niin mainoksissa kuin myymälöissä. Kampanjassa ovat mukana tutut suomalaisesta työstä ja alkuperästä kertovat Avainlippu-, Design from Finland-, Hyvää Suomesta- ja Sirkkalehti -merkit. Kyseessä on miljoonaluokan satsaus, joka tavoittelee kuluttajien ja yritysten lisäksi median, päättäjien ja vaikuttajien sekä järjestöjen huomiota. Kampanjassa on mukana tällä hetkellä lähes 50 yritystä, ja K-kaupoissa tavoitetaan 290 miljoonaa kuluttajaa vuoden aikana. Lisäksi kampanja näkyy laajalti eri viestintäkanavissa. Tutustu kampanjaan tarkemmin osoitteessa www.suomalainentyo.fi.

Keksi hauska vastapari Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaan Avainklubissa! Arvomme 1.4. mennessä vastanneiden kesken suomalaisia tuotteita! www.avainklubi.fi

Innostus – Myötämanipuloinnin aakkoset Pauli Aalto-Setälä ja Mikael Saarinen, 2014

Johannes ”Jussi” Virolaisen syntymästä tuli tammikuussa kuluneeksi sata vuotta.

”Epävarmuus ja turbulenssi ovat lisääntyneet. On äänekkäämpiä ja hiljaisempia herätyskelloja. Viesti on sama: on havahduttava.” Tasavallan Presidentin Kanslia (@TPKanslia) twiittasi tammikuussa Selkäranka-seminaarista

Uusikaarlepyyssä hiomatarvikkeita valmistava KWH Mirka on hyvällä tuotekehityksellä kivunnut alansa kolmanneksi suurimmaksi yritykseksi maailmassa. Päinvastoin kuin monet kilpailijansa, yritys on päättänyt pitää tuotannon – ja sen myötä tietotaidon – tiukasti kotimaassa.

Johannes Virolainen

Tilastokeskuksen tammikuussa

1914-2000

julkaiseman työvoimatutkimuk-

Karina Jutila,

sen mukaan työttömiä oli vuoden

Matti Simula ja

2013 joulukuussa 205 000, mikä oli

Heikki Vento

26 000 enemmän kuin vuosi sitten.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 5

Merkillinen tulokas/

Design from Finland on Avainlipun sisarmerkki. Se korostaa suomalaisen monimuotoisen muotoilun merkitystä Suomen menestymisen ja työllisyyden kannalta.

Terhi Rauhala KUVA Jolla

SE SUOMALAINEN PUOLI Maailmanlaajuisen Jollayhteisön rakkauden kohteella on suomalainen sydän.

OLLAN tarina on koukuttava: nerokas tuote jäi globaalien jättiläisten bisneskuvioissa jalkoihin, mutta sen kehittäjät päättivät, ettei hyvää ideaa päästetä kuolemaan. Innostus ja usko omaan tekemiseen tarttuivat ja synnyttivät kansainvälisen Jolla-ilmiön jo kuukausia ennen tuotteen lanseerausta. Jollan ympärille rakentunut faniyhteisö on ollut myös ideoinnin, teknologian kehitystyön sekä jakelun keskiössä. Marraskuussa 2013 Jollat purjehtivat markkinoille. Nokian tuotekehityksen spin-offina syntynyt Jolla on upea esimerkki suomalaisesta mobiiliteknologia- ja design-osaamisesta. Sekä käyttöjärjestelmä Sailfish että itse puhelin ovat saaneet Design from Finland -merkin. – Design from Finland -merkki viestii tuotteemme tärkeistä ominaisuuksista. Se allevii-

6 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

vaa jo ensisilmäyksellä Jollan älypuhelimen laatua ja suunnittelun tärkeyttä sekä muistuttaa asiakkaitamme siitä, että olemme suomalainen yritys. Käytämme merkkiä markkinointimateriaaleissamme, verkkosivut mukaan lukien, kertoo Jollan markkinointijohtaja Tim McDonald. Design from Finland -merkin ensisijaisina kriteereinä ovat yrityksen investointi muotoiluun, investoinnin tuomat hyödyt tuotteen

kilpailukyvylle, erottautumiselle ja liiketoiminnalle sekä muotoilun käyttäjälähtöisyys. Jollan tuote kiistatta täyttää nämä kriteerit, mutta monia saattaa silti askarruttaa, miten suunnittelutyön suomalaisuus määritellään? – Suunnittelu katsotaan suomalaiseksi, kun sitä hyödyntävän yrityksen pääkonttori on Suomessa ja suunnittelutyö työllistää Suomessa, selventää Brand Manager Rilla Engblom Suomalaisen Työn Liitosta.

Ilmiö/

Robotista rautainen työpari Heini Santos KUVAT Talentum, Markus Pentikäinen KUVITUS Ilja Karsikas

Koko työnteon käsite pitää miettiä uudestaan, kun robotit yleistyvät työelämässä. Mitkä ovat asioita, joita ihmisen kannattaa tehdä? >>

> Cristina Andersson

> Jari Kaivo-oja

> Jokke Eljala

Voittamisvalmentaja,

Dosentti,

Tutkimuspäällikkö,

tietokirjailija, Robotics

tulevaisuudentutkija

Suomalaisen Työn Liitto

Finlandin toiminnanjohtaja

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 7

EOLLISUUSROBOTIT ovat jo pitkään helpottaneet fyysisesti kuormittavaa työtä. Nyt teknologia on kehittynyt siihen pisteeseen, että robotit voivat purkaa myös ihmisiä henkisesti kuormittavaa taakkaa. Ne pystyvät tekemään itsenäisiä päätöksiä, oppimaan ja opettamaan, kommunikoimaan keskenään ja jopa ilmaisemaan tunteita. Robotit ovat myös oivia johtajia ja opettajia, sillä ne ovat kärsivällisiä, johdonmukaisia, tasapuolisia ja muistavat kaiken. Luvassa on suurin mullistus sitten internetin. – Siinä missä internetin tulo ja digiaikakauden alku toivat informaation kaikkien ulottuville, robotisaatio muuttaa tuon tiedon teoiksi, kiteyttää voittamisvalmentaja, tietokirjailija ja Robotics Finlandin toiminnanjohtaja Cristina Andersson. Nykytyöntekijän näkökulmasta työpaikkailmoitukset puhuvat karua kieltä yhteiskunnan robotinhakuisuudesta. Niissä haetaan yli-inhimillistä robotti-ihmistä, jonka tehtävämäärästä ei edes ole mahdollista suoriutua. Dosentti ja tulevaisuudentutkija Jari Kaivo-oja näkee tulevaisuudessa kaksi suuntausvaihtoehtoa; joko ihmisistä tehdään robotteja tai roboteista ihmisen kaltaisia. – Meidän ei ole järkeä kilpailla robottien kanssa asioissa, joissa ne ovat kiistatta parempia. Ihmisen rooliksi jäävät luovuus ja intohimo, esimerkiksi erilaisten suunnittelutehtävien muodossa.

”Siinä missä internetin tulo ja digiaikakauden alku toivat informaation kaikkien ulottuville, robotisaatio muuttaa tuon tiedon teoiksi.”

8 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

Töitä ei voi enää tehdä aivot narikassa, vaan itsensä johtaminen korostuu ja kaiken pitää olla tarkkaan mietittyä ja merkityksellistä. Vaikka roboteilta tunneälyä löytyykin, ne eivät vielä pitkään aikaan pysty miettimään, onko niiden työ merkityksellistä, Kaivooja pohtii. Tulevaisuuden työ on joustavaa ja ketterää, ja sitä mitataan ajan ja suoritteiden sijaan tuottavuuden kautta. Aikaa vapautuu enemmän sosiaaliselle kanssakäymiselle. Samalla tietoteknisten taitojen sekä kouluttautumisen merkitys kasvaa entisestään. Palkkasuhteet ja rutiinityö harvinaistuvat, ja johtaminen muuttuu, kun sekä johtajissa että johdettavissa on myös yhä älykkäämpiä robotteja.

HMISTÄ ei voida korvata robotilla ilman kompensoivaa roolia. Toistaiseksi teknologisen kehityksen vauhtia ovat jarruttaneet niin lainsäädäntö kuin ihmisten asenteetkin, mutta yhteiskunnan kaikki toimijat ja sektorit läpileikkaavalla robotisaatiostrategialla on kiire. Yhdysvallat ja Etelä-Korea ovat toteuttaneet omia robotisaatiosuunnitelmiaan jo kahdeksan vuotta, ja Ranska on julistanut aikovansa palvelurobottien ykköseksi. Edelläkävijät pääsevät määrittämään globaalit standardit. Anderssonin mukaan robotisaatio on tuhma sana nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. – Se on niin vaikea asia, varsinkin työvoimapoliittisesti, että siitä on haluttu vaieta. Näin ei kuitenkaan voi jatkua, vaan ihmisten tulonmuodostus ja yhteiskunnan rakenne on ratkaistava. Mitä pikemmin siihen tartutaan, sitä paremmin voimme ohjata asioita haluamaamme suuntaan. Kun robotit tekevät vaurautta entistä tehokkaammin, ihmisten tehtävä on luoda sille arvoa. Mutta miten kasvava vauraus jaetaan, hän kysyy. Pohdintaan nousee myös liuta eettisiä kysymyksiä. Onko yhteiskunta valmis siihen, että koneet tekevät itsenäisiä päätöksiä? Kuka on vastuussa, jos robottiauto kolaroi tai nanorobotin suorittama toimenpide ihmiskehossa ei tuo toivottua tulosta? Entä turvallisuus, kun kaikki elintärkeät järjestelmät vedestä sähköön ovat keskenään verkossa kommunikoivien robottien ohjauksessa? >

Keinotekoiset tunteet Tämän hetken kuumimmat teemat robotisaation saralla liittyvät keinoälyyn ja tunneilmaisuun.

Yhdysvaltalainen futuristi Raymond Kurtzweil on ennustanut, että teknologinen singulariteetti eli hetki, jolloin keinoäly ohittaa ihmisälyn, tulee vuonna 2045. Tapahtui tai ei, robotit kehittyvät yhä autonomisemmiksi ihmisen rinnalle. Kuhinaa on viime aikoina aiheuttanut lovotics, joka tulee sanoista love ja robotics. Kyse on robottien kyvystä osoittaa tunteita onnesta inhotukseen, rakastaa ja olla rakastettu ihmisen hormonijärjestelmää jäljittelevän teknologian avulla. Kehitys tuottaa uusia liikeideoita, jotka voivat teknologian halvetessa laajentaa tunnetalouden valtavaksi bisnekseksi. – Stressi on iso vitsaus, jonka selättämisessä roboteilla on sana sanottavana – ne voivat merkittävästi kohentaa ihmisten henkistä hyvinvointia ja työssä jaksamista kuntouttajien ja emotionaalisten sparraajien roolissa, Kaivo-oja tuumaa.

Meidän ei ole järkeä kilpailla robottien kanssa asioissa, joissa ne ovat kiistatta parempia. Ihmisen rooliksi jäävät luovuus ja intohimo.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 9

Ilmiö/case KUVA Per Groth

”Keinoälyn ja robotiikan kehityksen myötä Suomeen on mahdollista palauttaa ulkomaille karanneita teollisuudenaloja. ”

UOMALAISEN Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala muistuttaa, että keinoälyn ja robotiikan kehityksen myötä Suomeen on mahdollista palauttaa ulkomaille karanneita teollisuudenaloja. 3D-tulostamisen avulla voidaan joustavasti tehdä pieniä sarjoja uniikeille markkinoille, mikä yhdistettynä automatisaatioon ja suomalaiseen huippudesigniin työllistäisi paljon ihmisiä esimerkiksi tekstiilialan pk-yrityksissä. Toisaalta kun robotti tuottaa ihan mitä vain tehokkaasti, odotettavissa on myös antitrendi, joka suosii hyvin autenttista ihmiskädenjälkeä. – Kiitos automaation, logistiikan merkitys nousee ohi työintensiivisyyden. Hyvin räätälöity täsmäbisnes kasvaa, ja hävikki ja varastoinnin tarve vähenevät, Eljala toteaa. Kaivo-oja painottaa Suomen vahvuuksien hyödyntämistä robotisaation suunnittelussa. – Suomella on esimerkiksi Itämeren alueella eniten potentiaalia tuulivoiman tuottamiseen. Halutessamme voisimme ottaa sen suunnitelmallisesti käyttöön ja tuottaa automatisoidulla teknologialla huippukestävää energiaa. Robottityövoima auttaisi hyödyntämään asemaamme arktisena hotspottina siellä, missä olosuhteet ovat ihmiselle hankalat. Robottiautojärjestelmien testaamiseen puolestaan riittää teitä Lapissa, Kaivo-oja luettelee. Vastaavia mahdollisuuksia ovat esimerkiksi robottien huoltotoiminta ja ohjelmointi tai teknologian ja taiteen yhdistäminen elämystaloudessa. Miltä kuulostaisivat esimerkiksi paljon ihmistyötä vaativa robottibaletti tai robotisoitu Angry Birds -teemapuisto? Eljala kannustaa suomalaisyrityksiä hyödyntämään teknologian ja robotisaation tarjoamia mahdollisuuksia ennakkoluulottomasti. – Niiden avulla voidaan rakentaa tehokkaampia työtapoja ja resurssien hallintaa. Pidemmällä tähtäimellä yritykset voivat olla kilpailukykyisempiä ja ketterämpiä, ja ne voivat ottaa tuotantoketjut hallintaansa. Osana tätä kehitystä yritykset pystyvät keskittymään uuden liiketoiminnan kehittämiseen sekä luomaan korkean osaamisen työpaikkoja. Syntyy positiivinen kierre, hän toteaa.

10 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

PIILAAKSOSTA ROBOTDALENIIN Alkujaan yritysviestinnän tarpeisiin kehitetty teknologiaratkaisu sai uuden tarkoituksen, kun Giraff Technolgies AB:n nykyinen toimitusjohtaja Stephen von Rump tuli mukaan kuvioon. – Minusta alkuperäinen sovellus oli mielenkiintoinen, mutta ei mullistava. Aloin etsiä uusia mahdollisuuksia, ja pian verkkosivujemme kautta alkoi sadella yhteydenottoja eri puolilta maailmaa. Minulta kesti hetken tajuta, että kaikissa niissä oli kyse samasta asiasta: itsenäisestä asumisesta. Teknologia tulisi muuttamaan tavan, jolla kotihoitoa nykyään tehdään, von Rump sanoo. Hän ymmärsi kaksi asiaa: ikääntyneiden kotihoito on valtava ongelma ja samalla myös mahdollisuus, ja sen ratkaisujen kehittämiseen tarvittaisiin alue, jossa on vahva vanhustenhoitojärjestelmä. Vuonna 2009 osana ruotsalaisen robotti-innovaatiokeskus Robotdalenin Technology for Independent life -hanketta Giraff Technologies muutti Yhdysvalloista Västeråsiin – kuntaan, josta myöhemmin tuli heidän ensimmäinen asiakkaansa. Robotdalenin erityisyys piilee siinä, että se tukee robotiikkaa monilla eri aloilla ja sen verkostot ulottuvat ympäri maailmaa. Yrityksiä tuetaan muun muassa rahoituksen, tutkimuksen ja markkinoinnin kanssa, mikä helpottaa päätöstä siirtää toiminta Ruotsiin. – Robotdalenin toimitusjohtaja Erik Lundqvist vertaa Robotdalenia usein cowboyhin. Heille on tärkeämpää tehdä oikeita asioita kuin huolehtia tavasta, jolla ne tehdään. He ottivat suuren riskin meidän kohdallamme ja saivat siitä kritiikkiäkin osakseen, mutta he tekivät sen silti. Se on aika ainutlaatuista, von Rump kehuu. Ensimmäinen Giraff-robotti näki päivänvalon Västeråsissa vuonna 2010. Se on etäohjattu mobiilirobotti,

joka avustaa ja turvaa kotona asuvia ikäihmisiä. Sillä on ihmismäisiä sosiaalisia eleitä ja von Rumpin mukaan monet pukevat sitä ja antavat sille nimen. Vaikka Giraff sellaisenaan on hieno väline kotihoidon kommunikointiin tänä päivänä, yrityksen perimmäinen tavoite on tarjota älykäs kotiympäristö, jossa telehealth-alusta mahdollistaa hoitajien ja suvun verkoston ikäihmisen ympärillä. – Etsimme kumppaneita eri maista hoitamaan Giraff-robottien jälleenmyyntiä ja huoltoa. Tällä hetkellä meillä on edustaja yhdeksässä EUmaassa, ja haluaisin kovasti kirahvini myös Suomeen, von Rump vinkkaa.

”He ottivat suuren riskin meidän kohdallamme ja saivat siitä kritiikkiäkin osakseen, mutta he tekivät sen silti. Se on aika ainutlaatuista.”

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 11

Liiton lyhyet/

Heini Santos, Petteri Pohjonen KUVA Sampo Korhonen

Kimmo, Rilla ja Reetta esittäytyvät myös liiton blogissa www.suomalainentyo.fi/blogi

Mitäs me merkkihenkilöt? SUOMALAISEN Työn Liitossa aloitti vuodenvaihteessa kolme uutta työntekijää, jotka vastaavat liiton eri merkeistä. – Haasteita riittää, sillä työelämä on isossa murroksessa. Yt-neuvottelut ja massairtisanomiset ovat arkipäivää suomalaisessa työelämässä. Niin minun kuin koko Suomalaisen Työn Liiton tavoitteena on puhua suomalaisen työn puolesta, pohtii Avainlipun Brand Manager Reetta Mentu. ”Haasteita Design from Finland -merkin riittää, sillä suojiinsa ottanut Brand Manager työelämä Rilla Engblom hehkuttaa monipuolista työsarkaansa. Kuluvan on isossa vuoden aikana hän haluaa tutusmurroksessa.” tua ihmisiin ja yhteistyökumppaneihin merkin tiimoilta. – Olen jo kartoittanut merkinhaltijayrityksiltä, millaisissa projekteissa ne haluaisivat olla mukana. Kotimaisten tapahtumien lisäksi kaavailemme myös kansainvälisiä projekteja, hän kertoo. Yhteiskunnallinen yritys -merkin asioita hoitava kehityspäällikkö Kimmo Nekkula odottaa innolla muun muassa Kuntamarkkinoita ja kesän Suomi Areenaa. – Yhteiskunnallinen yritys -merkki on melko uusi ja vähemmän tunnettu merkki, joten päätehtäväni on järjestää sille mahdollisimman paljon näkyvyyttä ja saada merkille lisää käyttäjiä, hän sanoo.

12 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

SUOMALAISEN Työn Liitto on ottanut käyttöön uuden tunnuksen, joka auttaa kuluttajaa entistä paremmin tunnistamaan liiton eri yhteyksissä ja nostaa liiton kattobrändiksi suhteessa merkki- ja palveluvalikoimaan. Merkkien logot säilyvät uudistuksessa ennallaan. – Logouudistus varmistaa, että suomalaista työtä edistävät

Rohkeampaa, selkeämpää

TUOREEN yhteisökuvakyselyn vastaajista 90 prosenttia pitää Suomalaisen Työn Liittoa vahvana jäsenyritysten puolestapuhujana. Samaan aikaan liitolta kaivattiin yhä rohkeampaa otetta, asiantuntijuuden korostamista, edelläkävijyyttä ja hanakampaa osallistumista julkiseen keskusteluun. – Kyselystä nousi esiin arvokasta palautetta. Tänä vuonna panostamme erityisesti liiton asiantuntijaroolin vahvistamiseen, merkkien brändäykseen sekä yritysyhteistyön vaikuttavuuteen, kiteyttää liiton viestintäpäällikkö Hanna Malinen.

merkit ja kaikki tekemisemme kartuttavat brändipääomaa Suomalaisen Työn Liitolle. Uusi logo tuo tekstivaihtoehtoineen myös lisäarvoa liiton jäsenyrityksille, kun logo viestii entistä vahvemmin suomalaisen työn puolesta toimimisesta, kertoo kampanjapäällikkö Pia Mikkonen Suomalaisen Työn Liitosta.

Tosissaan tekeminen, rinnalla oleminen ja maaginen noste. Kyllä, #sinivalkoinenjalanjälki -kampanja noudattaa filosofi Esa Saarisen oppeja! @SuomalainenTyo

Suomalainen Työ Avainlippu: Jes, hyviä uutisia! Mora-kairoja valmistetaan tästä lähtien Korpilahdella.

Liiton uudet tulokkaat

Merkkituote/ Katja Liesilinna KUVA Vesa Koskelainen

Suomalaisen Työn Liitolla on 2255 jäsentä (www. avainlippu.fi/jasenet), joilla on yhteensä 3271 merkkien käyttöoikeutta (Avainlippu, Design from Finland ja Yhteiskunnallinen yritys). Kaikki merkkien käyttöoikeudet löydät Sinivalkoinenvalinta.fi -palvelusta.

Kohtalokas Love or Die -heijastin huokuu asennetta ja suomalaista osaamista. Koruheijastin syntyi Paola Suhosen ja Saintexin yhteistyönä.

Love or Die on ainoana heijastimena saanut kunniamaininnan kansainvälisen Red Dot -muotoilukilpailun korusarjassa vuonna 2008. Saintex haluaa korostaa heijastinten yksilöllisyyttä ja korumaisuutta sekä tarjota kotimaista designia jokaiseen tyyliin. Paola Suhosen jälkeen suunnittelijakaartiin ovat liittyneet Eero Aarnio, Elina Aalto, Saara Renvall, Sanna Pelliccioni ja Ilkka Suppanen. Heijastimet valmistetaan Saintexin Helsingin tehtaalla. Toiminnan läpinäkyvyyttä on haluttu korostaa vuonna 2013 perustetulla blogilla, joka kertoo muun muassa tehtaan kuulumisia. Yksilöllisten heijastinten viimeistely vaatii käsityötä. Tuotteet pakataan Uudenmaan alueen työpajoissa ja -kes-

kuksissa. Työpajatoiminta on ollut Saintexin toiminnan kulmakiviä jo yrityksen perustamisesta lähtien. Myös nuorten työllistäminen nähdään yrityksessä tärkeänä. Saintex-heijastimilla on ollut Avainlippu vuodesta 2005 lähtien. Heijastinten kotimaisuusaste on 62 % ja niissä käytetään mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita –esimerkiksi käyttöohje ja pakkaus tulevat Suomesta. Monet osat, kuten hakaneulat, palloketjut ja kiinnikkeet, hankitaan ulkomailta, koska niitä ei saa Suomesta. Jotta heijastimet täyttäisivät tehtävänsä kaikissa olosuhteissa, niissä käytetään ainoastaan laadukkainta 3M Scotchlite -heijastinkalvoa, joka valmistetaan Yhdysvalloissa.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 13

Case/

Anneli Frantti KUVAT Nelly Stenroos

14 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

Täydellinen lautasliina Kunnon lautasliina suojaa sylin ja siihen voi pyyhkiä sormet ja suupielet. Se valmistetaan ja pakataan ympäristöystävällisesti ja se välittää yrityksen viestin. Käytön jälkeen liina maatuu nopeasti. Helppo hommako? Porilainen Fiblon Oy näkee vastauksena tuotekehityksen ja ammattitaitoisen työn yhdistelmän.

Fiblon Oy valmistaa paperisia lautas- ja hygienialiinoja eri käyttötarkoituksiin. Liikevaihto: 7,9 miljoonaa euroa Henkilöstö: 32 Perheyritys: Johdossa Pekka ja Anne Ekberg Vienti: Noin 50 % tuotannosta Tärkeimpiä markkinoita ovat Tanska, Hollanti, Belgia, Itävälta ja Sveitsi.

Fiblon Oy:n toiminnasta huokuu yhdessä tekemisen henki. Varatoimitusjohtaja Anne Ekberg listasi hyviä käytäntöjä ja periaatteita, joista yrityksessä ei tingitä.

TUOTEKEHITYKSESTÄ MEILTÄ EI TULE LASKUA. – Haluamme oikeasti miettiä, millainen tuote parhaiten sopii asiakkaan tarpeisiin. Se on meidän mielestämme vastuullista, ja tuo useimmiten pitkäaikaisen bisneksen, näkee Anne Ekberg, Fiblon Oy:n varatoimitusjohtaja. Fiblonin päätuotteita ovat lautasliinat, suurtalouksien siivousliinat sekä liikennevälineiden istuinten niskaliinat. Asiakasryhminä ovat hotellit ja ravintolat sekä lento-, juna- ja laivayhtiöt. Tuotannosta menee vientiin noin puolet. Ekberg kuvailee Fiblonia ketteräksi massaluokan toimijaksi, joka tuottaa yhtä lailla miljoonien kappaleiden sarjoja kuin pieniä muutamien tuhansien eriä. Tuotekehitystä tehdään kaikkien asiakkaiden kanssa, kun haetaan erityyppisten liinojen parasta toimivuutta eli materiaalin, koon, designin ja hinnan tasapainoista yhdistelmää. Fiblonin prosessi on rakennettu niin, että asiakkaille tehtävä yksilöllinen räätälöinti ei tuo lisähintaa. – Kuljemme koko ajan aistit avoimina uusille ideoille. Käymme asiakkaan loppukäyttöpisteessä tutustumassa siihen, miten liinamme toimivat. Onko liinoissa imukykyä? Toimiiko pakkauksen mitoitus tarjoilukärryssä? Tykkäämme varsinkin niistä asiakkaista, joilla on tarjota meille ongelma.

JOKA VIIKKO TEHTAAN KONEET PYSÄYTETÄÄN YHTEISPALAVERIN AJAKSI. Koko henkilöstö, noin 30 henkeä vuorosta ja reissaamisesta riippuen, kokoontuu käymään läpi tuoreimpia asioita. Yritystä kehitetään yhdessä työntekijöiden kanssa. – Meillä ei ole työnjohtoporrasta, vaan organisaatiomme on tosi matala ja avoin. Tuotannossa työtehtäviä vaihdellaan, ja jokaisella on monenlaista osaamista. On tärkeää, että omaan työhönsä saa vaikuttaa – sen myötä voi sitoutua tavoitteisiin, asiakkuuksiin ja ympäristövastuuseen. Automatisoidussakin tuotannossa konetta käyttää aina ihminen, jonka ammattitaito vaikuttaa työnjälkeen, sanoo Ekberg. – Palaverissa jokaisella on mahdollisuus tuoda esiin näkökulmia vaikkapa koneista, materiaaleista tai henkilötasolla työn sujuvuudesta. Yri-

16 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

tämme rohkaista siihen, että henkilöstö kysyisi ja kyseenalaistaisi. Emme halua, että tehdään niin kuin ennenkin tai niin kuin johto käskee. Ekbergin mukaan yhteiset palaverit ovat rakentaneet luottamusta ja tuoneet työn iloa. Arkipäivän sparrausta on edistetty myös niin, että konttorin puolella kaikkien ovet ovat aina auki, ja ideoita pallotellaan työn ohessa. Kerran vuodessa koko tehdas on kiinni ja koko henkilöstö miettimässä, miten asiakkaiden tarpeisiin parhaiten vastataan.

ELINKAARISUUNNITTELULLA SYNTYY YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KERTAKÄYTTÖTUOTE. – Ympäristön kunnioittaminen on meillä sisäänrakennettuna arvona. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että hankimme raaka-aineet mahdollisimman läheltä ja olemme auditoineet alihankkijamme omiin arvoihimme suhteuttaen. Logistiikan osalta olemme tarkkoina, että rahdeissa ei kuskata ilmaa, vaan että pakkaukset, lavat ja autot ovat täynnä. Tehtaalla kiinnitetään jatkuvaa huomiota tuotannon hävikin vähentämiseen, samoin pakkausjäte pidetään minimissä. Painovärit säilytetään seuraavaa käyttöä varten. Tehtaan sähkö on tuulivoimalla tuotettua ja koneiden hyötylämpö käytetään lämmitykseen. Tuotteiden pakkauskoot on optimoitu kuljetusta ja käyttöä ajatellen. Esimerkiksi lentokoneisiin menevien lautasliinojen ja niskaliinojen pakkaukset on mitoitettu lennolla

Valot pois puoli viideltä tarvittavan määrän mukaan, sillä jokainen ylimääräinen gramma maksaa. Alkusysäyksen ympäristövastuuseen antoi Scandic-asiakkuus jo 1990-luvun puolivälissä kysymällä vedenkäytöstä, värikemikaaleista ja prosesseista. Fiblon aloitti strategisen työn kehitysteemojen parissa jo tuolloin ja siirtyi muun muassa liuotinpohjaisista väreistä vesiohenteisiin. – Asiakkaat huomaavat aina, että meillä ei haise.

EROTTAUTUMINEN ON ELINEHTO. Ei ole ravintolaa ilman lautasliinoja tai lentokonetta ilman niskaliinoja, mutta kuinka monta liinaa muistuu mieleen? Hyvää viestipaikkaa ei osata käyttää. – Massasta erottuminen on esimerkiksi lentoyhtiöille iso haaste. Olemme miettineet

omalta osaltamme ratkaisuja tähän ja ideoineet asiakkaille virikkeeksi eri tunnelmia korostavia liinatuotteita. Niskaliina tai lautasliina voi olla osa markkinointikampanjaa tai toimia muulla tavoin viestipohjana, valottaa Ekberg tulevaa Fiblon Future -konseptia. Omaa erottautumistaan Fiblon toteuttaa paitsi asiakasräätälöinnillä myös kehittämällä kokonaan uusia tuotteita. Vuonna 2010 lanseerattu ravintolakeittiöiden Fibraliinasarja toteutettiin asiakkaan toiveesta. Arkitettu liina on helppokäyttöisempi kuin rullapyyhkeestä repäistävä pala ja hygieeninen pakkaus oli odotettu uudistus. Suomalaisuus on yli 30-vuotiaalle perheyritykselle ylpeyden aihe. – Se näkyy kaikessa alkaen lähiraakaaineista ja ympäristöarvoista. Työn ilo löytyy rehdistä puhumisesta ja koko porukan osallistamisesta. Ja omissa Fibra-tuotteissamme Avainlippu liehuu korkealla.

>Ekberg kuvailee Fiblonia ketteräksi massaluokan toimijaksi, joka tuottaa yhtä lailla miljoonien kappaleiden sarjoja kuin pieniä muutamien tuhansien eriä.

VAINASIAKASPÄÄLLIKKÖ

Kati Aalto on ollut talossa 2,5 vuotta ja siirtyi vastikään tuotepäällikön tehtävistä nykyiseen työhönsä. Hän tekee päivittäin töitä asiakkaiden tyytyväisyyden eteen, ottaa selvää tarpeista ja toiveista, osallistuu tuotesuunnitteluun sekä avustaa myyntiä ja markkinointia. – Työpäiväni on täynnä jatkuvaa tuotekehitystä, sillä meillä ei ole katalogituotteita. Paneudun tarkasti asiakkaiden toimintaan, jotta voin parhaalla mahdollisella tavalla tarjota tuotteillamme heille lisäarvoa. Toimistolla näitä asioita pohditaan usein yhdessä, kollegoiden huoneet ovat aina auki ja tiedämme toistemme vahvuudet. Myös tehtaan puolella poikkean vähän väliä kysymässä painoasioista. Täällä on hyvä yhdessä tekemisen meininki. – Fiblonilla on ainutlaatuinen tapa toimia vastuullisesti ja välittää ympäristöstä ja henkilökunnasta. Täällä ei kannusteta ylitöihin, päinvastoin, esimies alkaa sammutella valoja jo ennen viittä. Työn ja vapaa-ajan pitääkin olla tasapainossa, sillä ideat eivät synny pakottamalla vaan hyvässä balanssissa.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 17

Tutkittua/

Katja Alaja KUVITUS Vesa Koskelainen

Vapaaaika

Työ

Työ jää nuorten elämässä kakkoseksi Nuoret eivät ole yhden urapolun tarpojia, mutta silti he haluavat myös turvallisuutta – ja ennen kaikkea aikaa toteuttaa vapaa-ajan unelmiaan. Suomalaisen Työn Liiton nuorten työelämänäkemyksiä avaava Unelmoitu Suomessa -hanke haastaa työnantajat miettimään, miten unelmat saisi osaksi työnkuvia.

18 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

UORET haluavat kokeilla erilaisia töitä, mutta toisaalta he ovat turvallisuushakuisia ja arvostavat jatkuvuutta. – Jos nuori uskoo, että nykyinen työnantaja voi tarjota mieluisaa jatkoa, hän voi hyvinkin mielellään jatkaa nykyisessä työpaikassaan. Vaihtelun ei tarvitse olla niin radikaalia kuin jotkut ehkä luulevat, kehitysjohtaja Mikko Ampuja 15/30 Research -tutkimus- ja konsultointitoimistosta sanoo. Hän tarkentaa, että jatko tarkoittaa uudenlaisia työtehtäviä 1–2 vuoden aikajänteellä, ei kymmenen vuoden uraputkea. Nämä ja muut tulokset piirtävät uudenlaista kuvaa suomalaisnuorten työhön liittyvistä näkemyksistä ja täydentävät Kansallisen Nuorisotutkimuksen 2012 tuloksia. Suomalaisen Työn Liiton tilaama Unelmoitu Suomessa -tutkimus julkaistiin vuoden 2013 marraskuussa. Ampuja ja hänen kollegansa haastattelivat siihen 14 eri koulutustaustaista nuorta, joiden iät vaihtelivat 18 ja 29 vuoden välillä. Osa heistä oli aloittanut työt jo 18-vuotiaana, osa kymmenen vuotta myöhemmin. Haastatteluihin osallistuneista nuorista kolmannes tuli Lassila & Tikanojalta, kolmannes S-ryhmältä ja kolmannes vertailuryhmänä eri aloilta. Entä kuinka tärkeäksi nuoret kokevat työnteon? Tärkeäksi, mutta eivät kaikkein tärkeimmäksi asiaksi. Ykkössijalla keikkuu vapaa-aika, jota vietetään perheen,

87%

nuorista pitää tärkeimpinä arvoinaan velvollisuudentuntoisuutta ja sovituista asioista kiinni pitämistä

puolison ja ystävien – elämän todellisten tukipilarien – kanssa. – Valtaosa nuorista kokee työn muun elämän edellytyksenä. Nuorilla on paljon vapaa-aikaan liittyviä haaveita, esimerkiksi eräs tutkituista haluaisi käyttää enemmän aikaa hevosharrastukseensa. Toinen haaveili matkustelusta lämpimissä maissa. Monien unelmat liittyvät työelämään. Ampuja kuvailee, että unelma voi olla kuin majakka, joka antaa suunnan, vaikka tarkat suunnitelmat puuttuvat. Vaihtoehtoisesti unelma voi olla hyvin konkreettinen, kuten markkinointipäällikön pesti tai täyskäännös uralla, vaikkapa majatalon perustaminen. – Näistä haaveista ei kuitenkaan aina puhuta avoimesti työpaikoilla. Osa nuorista tuntui opetelleen haluan kehittyä täällä -tyyppisen viestin, vaikka se ei olisi totta. Jokainen tutkimukseen osallistuneista nuorista oli tutkimushetkellä töissä. Heillä riittää tulevaisuudenuskoa, vaikka samaan aikaan monet heistä pitävät Suomen taloustilannetta huolestuttavana. – Suurin osa nuorista uskoo, että tulevaisuus on omissa käsissä, jos tekee sinnikkäästi ja ahkerasti töitä, ja vaikka työt loppuisivat, sitä pidetään väliaikaisena. Uuden työn tulee kuitenkin säilyttää nykyinen elintaso. Työurien välillä sujuvasti sukkuloiva ja muuntautumiskykyinen nuori, kameleontti, ei mielellään tee töitä, joiden hän kokee olevan oman osaamistasonsa alapuolella, Ampuja päättää.

2/3

nuorista tekee töitä lähinnä siksi, että saa rahaa muuta elämää varten

Tutkittua/analyysi

Tunnetko nuoren työntekijäsi?

Kehitysjohtaja Mikko Ampuja kannustaa yrityksiä avoimeen keskusteluun nuorten työntekijöiden kanssa.

”Tutkimustulokset antavat paljon pohdittavaa suomalaisille yrityksille. Hyvä juttu on, että nuoret uskovat tulevaisuuteensa ja pitävät työntekoa tärkeänä asiana. Toisaalta työ ei ole kaikki kaikessa, vaan monet saavat enemmän irti vapaa-ajan projekteistaan. Tämän voi nähdä kritiikkinä sille ajatukselle, että ihmisen arvo rakentuu työn kautta. Miten voisimme suomalaisessa yhteiskun-

nassa paremmin osoittaa arvostusta kaikenlaiselle työlle titteliin katsomatta? Yritysväen tulisi myös kysyä itseltään, kuinka hyvin he tietävät, mitä nuoret työnteolta ja elämältä haluavat. Jos näistä asioista ei puhuta avoimesti, voi tulla yllätyksenä, kun niin sanottu sitoutunut työntekijä lopettaa työt. Jos puhutaan, niin ehkä työnkuvaa voidaan muokata unelmien suuntaiseksi ja

nuori sitoutuu vahvemmin. On myös kiinnostavaa, miksi nuoret näyttäytyvät työelämän kameleontteina. Ei voida sanoa, että vaihtelunhalu johtuu vain nuorista, vaan pitää miettiä yhteiskunnan epävarmuutta ja lyhytjänteisyyttä. Onko niin, että nuoret eivät odota asioita, vaan sopeutuvat kulloinkin vallitseviin tilanteisiin?”

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 19

Kansainvälinen/ Heini Santos KUVA Heini Santos, Vesa Koskelainen

Piiloset Oy Henkilöstö: noin 40 Liikevaihto: vuonna 2013 noin 5,2 milj. euroa, josta viennin osuus noin 3 milj. euroa

Puhdas, raikas ja innovatiivinen Suomalaisuuteen yhdistettävät positiiviset arvot pönkittävät Piilosetin brändiä myös ulkomailla.

1978 Olavi ja Liisa Nieminen perustavat yrityksen

1980 Piiloset aloittaa hoitotuotteiden markkinoilla

20 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

1989 Silmälasilinssitehdas aloittaa toimintansa

Avainlippu liehuu apteekkien ja optikoiden hyllyillä muun muassa Venäjällä, Ukrainassa, Kreikassa, Puolassa, Ranskassa, Saksassa, Algeriassa ja Virossa.

1994 Maailman ensimmäinen biologisesti puhdistava piilolinssien hoitoneste BioSoak tulee markkinoille ja vienti Puolaan alkaa

2004 Vienti Algeriaan alkaa

>Monessa maassa suomalaisuutta pidetään hyvin tärkeänä argumenttina – kreikkalaiset suorastaan rakastavat sitä.

IETOLAINEN perheyritys Piiloset on Suomen ainoa yksilöllisten silmälasilinssien ja piilolinssien hoitonesteiden valmistaja. Lisäksi yritys tuo maahan piilolinssejä, silmälasikehyksiä, aurinkolaseja sekä optisen alan laitteita optikkojen ja silmälääkäreiden käyttöön. Yrityksen toimitusjohtaja Seppo Isomäen mukaan Piilosetin edelläkävijyys perustuu uusien tuotantotekniikoiden nopeaan käyttöönottoon sekä siihen, että hoitonesteille on omalla tuotekehityksellä saatu aikaan ainutlaatuinen biologisesti hajoava koostumus, jollaista muilla ei ole vieläkään. Vaikka Piilosetilla on hyvä jalansija Suomen markkinoilla, on kotimaan koko optinen ala ollut viime vuodet laskukäyrällä. – Kansainvälinen ketjuuntuminen on ollut viime vuosina voimakasta, mikä rajoittaa markkinaa, jolle ylipäätään voimme myydä. Ulkomaiset ketjut hankkivat tuotteensa valmiiden hankintakanavien kautta, Isomäki kertoo. Piilosetin vienti sen sijaan on kasvanut reippaasti. Tällä hetkellä noin 4 miljoonan hoitonestepullon vuosituotannosta 95 % viedään ulkomaille, erityisesti Etelä-Ame-

2006 Uusi silmälasilinssitehdas valmistuu ja yksilöllisten FreeForm -linssien valmistus alkaa ainoana Suomessa ja 7:ntenä maailmassa

rikkaan, Pohjois-Afrikkaan, Lähi-itään ja Keski-Eurooppaan. Piilosetin tavoite on kasvattaa vientiä nykyisestä noin 3 miljoonasta eurosta 5 miljoonaan euroon vuoteen 2015 mennessä. Kasvua haetaan kehittyviltä markkina-alueilta. – Teemme järjestelmällistä kartoitusta potentiaalisista alueista, mikä tarkoittaa raakaa tiedon louhintaa ja markkinatutkimusta. Pyrimme toki myös kasvamaan markkinoilla, joilla jo olemme mukana, mutta esimerkiksi Algeria alkaa 30 %:in markkinaosuudella olla maksimissaan, Isomäki sanoo. IILOSETIN tuorein valloitus on Chile, josta ensimmäiset tilaukset tulivat loppuvuodesta 2013. Potentiaalisina Isomäki nostaa esiin 70 miljoonan asukkaan Turkin sekä eteläisimmän Afrikan. – Niillä alueilla, joihin päätämme lähteä, tavoitteemme on saavuttaa jonkinlainen merkittävä siivu. Brasiliassa on kolmessa vuodessa päästy 5–10 % markkinaosuuteen hoitonesteissä. Yksin sinne menee yli 2 miljoonaa pulloa vuodessa, mikä on lähes kolme kertaa Suomen verran, Isomäki vertaa. Suomi valmistusmaana on ulkomaillakin

2007 Piiloset saa valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon

2011 Nestetuotanto ylittää miljoonan pullon rajan

positiivinen tekijä, josta Piiloset ottaa hyödyn irti. Avainlippu-merkki on ollut tuotteissa niiden lanseerauksesta 80-luvun alusta saakka, ja se on isossa roolissa myös uusasiakashankintatilaisuuksissa. – Kotimaisuus on meille tärkeä arvo, ja käytämme Avainlippu-merkkiä kaikessa tekemisessämme. Se tarkoittaa sitä, että raaka-aineet, pullot, korkit, suuttimet, etiketit ja koneet – kaikki kotimaasta järkevästi saatavilla olevat asiat – hankitaan Suomesta ja vieläpä lähiseudulta, Isomäki luettelee. Ulkomaisilla markkinoilla yritys ei toimi itse vaan paikallisten yhteistyökumppanien kautta, joko omaan brändiin nojaten tai varta vasten paikalliseen kulttuuriin sovitetuilla pakkauksilla. Piiloset-brändin etiketeissä Avainlippu on lähtökohtaisesti aina. Eri maiden vaihtelevat vaatimukset etiketin suhteen kuitenkin voivat aiheuttaa kompromisseja merkin sijoittelussa. Monessa maassa suomalaisuutta pidetään hyvin tärkeänä argumenttina – kreikkalaiset suorastaan rakastavat sitä – ja se yhdistetään Piilosetinkin brändiä hyvin tukeviin adjektiiveihin: raikkauteen, puhtauteen ja innovatiivisuuteen. Esimerkiksi Lähi-idässä etua on myös siitä, että Suomi on poliittisesti neutraali maa.

2012 Hoitonestetuotanto tuplaantuu ja tehtaan laajennus alkaa

2013 Uudet tuotantolaitteistot linssi- ja hoitonestetehtaisiin valmistuvat ja Piiloset solmii 5-vuotisen yhteistyösopimuksen Laboratório Teuto Brasileiron kanssa

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 21

Sanat suuhun/

Annoimme kolumnistille kolme sanaa, joiden pitää esiintyä tekstissä: talous, nuppineula ja vimma.

KEVÄTTÄ RINNASSA

erkkini gTIE syntyi intohimosta. Omasta tarpeesta muodostui ensin ystävän tarve ja äkkiä ystävän ystävän tarve. Huomasin keksineeni jotain uutta, ja kannustus sai luomaan jotain, mikä vastaa ihmisten huutoon. Minulla on sisäinen palo, joka konkretisoituu toisinaan luomisen ja toisinaan näyttämisen tarpeena. Olen kirjoittanut ja käynyt puhumassa paljon motivaatiosta. Siitä mistä intohimo, palo ja halu työhöni tulee. Minun piti kirjoittaa työstä, jota intohimoisesti rakastan, mutta juuri nyt se on mahdotonta. En saa mistään kiinni. Rinnassa palaa liian kovaa. Se palo on intohimoista pahinta sorttia. Olen rakastunut. Kuusi vuotta sitten,joku kysyi missä näen itseni viiden vuoden kuluttua. Vastasin ison kädenliikkeen siivittämänä, että lentelen ympäri maailmaa solmimassa isoja nimiä – ja niin tapahtui. Kun syksyllä ensimmäiset kasvun merkit alkoivat näkyä yritykseni taloudessa, sanoin ystävälleni, että pahinta mitä minulle nyt voisi tapahtua, olisi rakastuminen. Ammennan voimani arjessa mukana olevista ihmisistä. Kun poikani syntyi, inspiroi-

22 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

duin suunnittelemaan lastenvaatemerkkiä. Kun vastaani käveli tunnettu rokkitähti, alkoi päässä pyöriä yksi merkkini tänä päivänäkin myyvin malli. Ja kun joku pääsee järkyttämään elämääni vain olemalla ihana, menee kaikki sekaisin. Toimitusjohtajamme komensi minut alkuvuodesta kolmen viikon piirtomääräykselle luomaan uusia malleja. Olen tuijottanut luonnoslehtiötä viikon ja olo on kuin neulatyynyllä. Nuppineula työntyy prototyypin sijaan kivuliaasti rinnan läpi. Keskittyminen on mahdotonta. Ainoa tapa, jolla pystyn käsittelemään luonnoskirjan tyhjät sivut on tämän rakastumista analysoivan artikkelin kirjoittaminen. Keskiaikaisen lääketieteen mukaan rakkaus oli sairaus, jota kutsuttiin eroottiseksi melankoliaksi. Se alkaa ruumiin kuihtumisella ja unettomuudella. Vartalosta tulee anorektinen, silmistä tyhjät ja kyyneleettömät. Todella vakavassa tapauksessa seurauksena on hulluus tai kuolema. Ja vain äärimmäisenä, viimeisenä hoitomuotona keskiajalla käytettiin rakastajan ja rakkauden kohteen yhteensaattamista. Tiedän, että paranen. Tunne ei ole piiskannut minua lattiaa vasten, vaikka alahuulen se jo hajottikin. Käynnissä on se

äärimmäinen, viimeinen hoitomuoto. Mies tulee ovesta hetkenä minä hyvänsä. Ja ehkä jo huomenna tämä palo muuttuu voimaksi, jonka avulla saan tämän artikkelin valmiiksi ja ensimmäisen viivan piirrettyä. Luova ihminen joutuu rakastumisen kaltaisiin haasteisiin joka kerta, kun luova kausi tulee. Se syö lähes kaiken ajan ystävien kanssa hengailusta laskujen maksuun. Onneksi rakkauden luuppi on yhtä väliaikainen puuska kuin luova kausikin. Se on kuin kevät. Ja kun sitä ei ole, sitä odottaa. Että milloin se vimma ja unettomuus taas oikein alkaa. Tällainen olen ja tällaisena haluan pysyä. Kauhean ihana palo on kantava voimani. Niin työssä kuin ihmissuhteissakin.

Kaulavaatteisiin erikoistunut koru- ja asustesuunnittelija Jenni Ahtiainen oli mukana Suomalaisen Työn Liiton joulukampanjassa.

Elääkö yrityksessäsi sinivalkoinen henki? Kerro se myös muille. Tarjoamme sinivalkoista väriä tunnustaville suunnannäyttäjille kattavaa yhteistyötä. Jatkossa se, mitä tehdään, tehdään näyttävästi ja yhdessä asiakkaittemme – suomalaista työtä tekevien yritysten – kanssa. Vastikkeeksi panostuksesta saat miljoonayleisön, joka osaa antaa arvoa suomalaiselle työlle, johon yrityksesi tai sen tuotebrändit kampanjoiden myötä yhdistetään. Valitse sopiva tapa tulla mukaan: • kesäkampanja • joulukampanja • Sinivalkoinenvalinta.fi -verkkopalvelu • Avainklubi.fi -yhteisöpalvelu Jos haluat tietää yhteistyöstä enemmän, ota yhteyttä: Jaana Tuomila, jaana.tuomila@avainlippu.fi, puh. 050 441 9227 Pia Mikkonen, pia.mikkonen@avainlippu.fi, puh. 050 354 0262

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 23

KUVA AKI-PEKKA SINIKOSKI

Jussin kansikuvan teki helsinkiläinen kuvittaja ja graafinen suunnittelija Ilja Karsikas. Karsikkaan voimakasta ja yksityiskohdilla ilottelevaa tyyliä on käytetty lukuisissa lehdissä ja julisteissa sekä kirjojen ja levyjen kansissa. Jussin kantta työstäessään Karsikas pohti luovan työn tulevaisuutta. – Moderni luova työ ja innovaatiot ovat kuin nykyajan käsityöläiskulttuuria, ne vaativat aikaa ja osaamista, mutta voivat syntyä jopa ”iltapuhteena”, välittöminä intuitiivisina oivalluksina.

z Pori Jaz ! 2014

Anna palaa! Tykkäsitkö Jussista? Jäikö jotain parannettavaa? Kerro siitä meille osoitteessa www.avainlippu.fi/jussi-palaute. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken kaksi lippua Pori Jazzeille!

Mikonkatu 17 A, 00100 Helsinki | PL 429 00101 Helsinki | Puh. (09) 696 2430, faksi (09) 6962 4333 | sähköposti stl@avainlippu.fi | avainlippu.fi