Helsingin henki 6/2012

henki Helsingin

Helsingin kaup u n g i n he n k i löstö l eht i

020126 www. hel.fi/ helsingin h enki

sivu 28

Hulluna

hevosiin Tiia Katajamäki tutustuu työkavereihin henkilöstökerhossa.

Hyvät ideat käyttöön

sivu 24

asukas

HelsinkiBerliini -projekti

sivu 22

kaffella

duunissa

sivu 10

Talveen pirteyttä laduilta

Helsinki 200

pääkirjoitus

Yhdessä uuteen

V

uoden loppuessa nelivuotinen strategiakausi päättyy ja uusi alkaa. Tavoitteiden toteutumista on arvioitu niin valtuustoseminaarissa kuin virastoissa ja liikelaitoksissakin. Kauden aikana on muun muassa kehitetty toimintaa, joka on usealle virastolle yhteistä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasussa on luotu toimiva yli hallintokuntien menevien prosessien toimintatapa. Kun jatkossa entistä paremmin havaitaan ja tunnistetaan virastojen toiminta samoilla alueilla, Lasun kokemuksia voi hyödyntää yhteisen toiminnan kehittämisessä.

Monen asian ja hankkeen edistäminen jatkuu myös lähivuosina, mutta on selvää, että meille tulee runsaasti myös uusia tehtäviä.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen paneudutaan edelleen. Helsinkiin saatiin huomattava määrä uusia ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja, mikä onneksi tukee osaltaan työtä. Nuorisotakuun toteutuminen tuottaa kaupungille uusia tehtäviä.

Kaupungin kehittämisestä kiinnostuneita asukkaita osallistetaan talouden ja toiminnan suunnitteluun, uusia demokratiaa edistäviä keinoja lisätään ja julkista tietoa avataan kaikkien käyttöön. Jo nyt verkossa toimii avoimen datan Helsinki Region Infoshare, josta jokainen voi hakea tietoa Helsingin seudusta, hyödyntää sitä sovelluksiin tai rakentaa tietojen pohjalta uusia palveluja. Hanke sai tämänvuotisen Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -palkinnon. Julkista dataa avaa niinikään palkittu palvelukartta.

Muun muassa Kalasatama, Arabianranta, Jätkäsaari, Keski-Pasila, Töölönlahti ja Kruunuvuorenranta rakentuvat vauhdilla. Alueiden valmistumisen rinnalla myös ponnistelut kaupunginosien eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi jatkuvat.

Eri-ikäisille työntekijöille suunnataan enemmän tukea ja räätälöityjä joustoja hyvinvoinnin ja työssäjaksamisen lisäämiseksi. Monimuotoistuvat työyhteisöt nähdään voimavarana, joka hyödyttää myös kaupungin erilaista asukaskuntaa. Kun yhä suurempi osa henkilöstöstä jää eläkkeelle, palvelujen järjestämiseen luodaan myös uusia keinoja. Vaikka työtehtävät muuttuisivatkin, vakinaisen henkilöstön palvelussuhdeturva säilyy.

Sosiaali- ja terveysvirasto sekä varhaiskasvatusvirasto aloittavat toimintansa, ja käytännön järjestelyjen asettuminen voi alkaa. Ennen vuodenvaihdetta valmistuva hallintokeskuksen, henkilöstökeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen yhdistämistä koskeva selvitys todennäköisesti uudistaa keskushallinnon toiminnot ja palvelujen järjestämisen.

Jatkossakin teemme töitä asukkaiden hyvinvoinnin, parempien palvelujen, toimivan kaupunkirakenteen, henkilöstön osaamisen ja jaksamisen sekä yhteisöjen, yritysten ja muiden tahojen elinmahdollisuuksien hyväksi. Tulevat haasteet voi kohdata rohkeasti, sillä isona vahvuutena on henkilöstön osaaminen sekä kaupungin toimijoiden hyvä yhteistyö toimivan, hyvän ja hauskan kaupungin edistämiseksi.

,,

Jatkossa tunnistetaan entistä paremmin virastojen toiminta samoilla alueilla.”

// vinkki Lasten kaupunki Kantakaupungin vanhin talo on nyt omistettu perheen nuorimmil-

le, kun Sederholmin talossa avattiin Lasten kaupunki. Uudenlainen koko perheen museo kutsuu tutustumaan Helsingin menneisyyteen omin käsin ja leikkien ja kertoo, millaista elämä oli ennen.

Lähde kävelylle 1700-luvun kadulle ja kurkista puoteihin ja pajoihin.

Istu 1930-luvun kansakoululuokan pulpettiin ja kirjoita rihvelitauluun.

Museosta löytyy myös kodikas mummola, jossa eletään 1970-lukua. Kaikkia tavaroita saa koskea ja kokeilla. Viikonloppuisin paikalla on museo­ mummo tai -vaari. Lapsilla on myös mahdollisuus leikkiä nukkekodilla ja pukeutua mamsellin asuun.

Vanhan kivitalon sokkeloihin on siirretty Lastenmuseon ja Koulu­ museon toimintoja. Lasten kaupunki on ensimmäinen osa kaupunginmuseon uudesta museokeskuksesta, joka on syntymässä Senaatintorille muutaman vuoden sisällä.

→ →

Torstaina 13.12. klo 18 joulun koululauluja.

Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute: maija-liisa.kasurinen@hel.fi

helsinginkaupunginmuseo.fi/sederholmintalo Osoite: Aleksanterinkatu 18.

Auki: ti–pe klo 13–17, la–su klo 11–17.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

→

Vapaa pääsy.

02

Helsingin henki | joulukuu 2012

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 1 13.2. Nro 2 10.4. Nro 3 5.6. Nro 4 4.9. Nro 5 23.10. Nro 6 11.12.

Aineisto 28.1.

18.3.

20.5.

19.8.

7.10.

18.11.

sisältö

10 duunissa

Helsinkiläiset kaupunkisuunnittelijat tekivät yhteistyötä berliiniläisten suunnittelijoiden kanssa Tegelissä ja Kalasatamassa.

15 työkalut

Pikaviestiohjelma Lync lisää joustoa ja sujuvuutta henkilöstön viestintään.

24 26 28 32

22 kaffella

Hyvät ja hyödylliset ideat jalostuvat Helinän kautta toteutettaviksi.

hanke

12

Helsinki Region Infoshare -hanke voitti Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailun.

asukas Helsinkiläisille on tarjolla hienoja mahdollisuuksia talviliikuntaan.

Lue vinkit liikuntapaikoista.

hyvinvointi Kuntoremonttien vaikuttavuutta parannetaan. Uutena on räätälöity Elintärkeät elämäntavat -kurssi.

liikkeellä Rakennusviraston ratsastuskerho kokoaa yhteen samanhenkisiä työkavereita.

Henkilöstökerhot tiivistävät työyhteisöjä.

uusi duuni

+

Työsuojelupäällikkö Jasi Kuokkanen.

20

ammatti

Elintarviketarkastaja Pirkko Hokkanen valvoo ja tarkistaa ruokiamme.

14

palstat

04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 21 Gallup 27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

06

teema

Ensi vuosi tuo henkilöstölle paljon muutoksia. Työnteon tapoja joudutaan miettimään uusiksi.

16 ympäristö Nuorisotaloissa on aloitettu energiansäästökampanja.

reppari

14

Korkeasaaren tärkein tehtävä on suojella uhanalaisia eläimiä.

Pöllöt ovat eläintarhan ylpeys.

Julkaisija Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki Päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi Toimittaja Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi Toimituksen sihteerit henkilöstökeskuksessa Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi Toimitusneuvosto 2012–2013 Terttu Sopanen pj, Paula Hirvonen, Johanna Joutsiniemi, Merja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Asiakasviestintä, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, asiakasviestinta.otavamedia.fi tuottaja Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi Painopaikka Sanomapaino Oy, Sanomala 2012 Painos 39 000 kpl

24. vuosikerta ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | joulukuu 2012

03

uutisia Eri-ikäisten johtaminen palkittiin ​n Kaupunki voitti aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden

Keskushallinnon yhdistymistä selvitetään n Keskushallinnon yhdistämisestä valmistuu selvitys vuoden loppuun mennessä. Tarkoitus on, että hallintokeskus, henkilöstökeskus ja talous- ja suunnittelukeskus yhdistettäisiin. Selvittämisen toimeksiannossa todetaan, että kaupungin organisaatiorakenteen tulee vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin ja kasvavan vuorovaikutuksen, hallinnon läpinäkyvyyden, sosiaalisen median, avoimen datan ja demokratian kehittämisen vaatimuksiin.

Keskushallinnon ohjaus-, suunnittelu- ja palvelutoiminnot ovat jakautuneet kolmeen virastoon, mikä aiheuttaa eriaikaisuutta ja päällekkäisyyttä. Henkilöstön ja yksiköiden osaamista ei pystytä hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla, perusteluissa sanotaan. Hallintokuntarajat ylittävien prosessien toteutus edellyttää lisäksi yhtenäistä johtamista.

Uudistuksessa selvitetään tarkemmin joitakin tehtäväalueita. Näitä ovat kansainvälinen toiminta ja elinkeinopalvelu, viestintä ja tietotekniikka, elinkeinopalvelu ja työllisyys, maahanmuutto, laadun hallinta, taloussuunnittelu ja henkilöstöpolitiikka, demokratia sekä rootelit ja valmistelu.

Asiaa valmistelee keskushallintotyöryhmä puheenjohtajanaan kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja jäseninään hallintojohtaja Eila Ratasvuori, henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo ja rahoitusjohtaja Tapio Korhonen. Selvitystyössä on mukana myös seurantaryhmä, johon kuuluvat keskushallintotyöryhmän lisäksi edustajat henkilöstöjärjestöistä.

Yhteensä hallintokeskuksessa, henkilöstökeskuksessa ja talous- ja suunnittelukeskuksessa työskentelee noin 550 työntekijää. > Lisätietoja Keskushallinto uudistuu -sivustolta, johon kerätään uudistusta koskeva info. > Helmi > Prosessit ja organisaatio > Keskushallinto uudistuu

Työelämän

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen heke.viestinta@hel.fi

04

n Mitä hyötyä tulos- ja kehityskeskustelusta on?

Tulos- ja kehityskeskustelujen tarkoitus on ohjata työntekijän toimintaa organisaation tavoitteiden suuntaisesti. Henkilökohtaisten keskustelujen avulla työntekijä saa tietoa työhön liittyvistä tavoitteista ja mahdollisista työhön vaikuttavista muutoksista. Keskusteluissa sovitaan ammatillisesta kehittymisestä. n Miten ja kenen kanssa se käydään?

Keskustelussa työntekijä ja esimies tarkastelevat työyksikön tavoitteiden toteutumista ja arvioivat uusien tavoitteiden vaikutuksia työntekijän työtehtäviin. Keskustelussa käsitellään työntekijän työssä suoriutumista, ammattitaidon kehittämistarpeita sekä ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia. Henkilökohtaisissa

Helsingin henki | joulukuu 2012

eurooppalaisen teemavuoden Työhyvinvointia kaikenikäisille -kilpailusarjan. Sarja on Euroopan komission ja CSR Europen yhteinen aloite. ​Kilpailussa on palkittu parhaat eurooppalaiset aloitteet, joilla voittoa tavoittelemattomat organisaatiot edistävät parempien työolosuhteiden luomista ikääntyville työntekijöille. Kaupungin voittamaan kilpailuun tuli 60 hakemusta 18 maasta.

Voiton perusteluina olivat muun muassa, että Helsingillä on mittava suunnitelma tulla eri-ikäisten johtamisen mallikaupungiksi ja kaupungilla on lukuisia projekteja nuorten työntekijöiden tukemiseen, ikääntyneiden työntekijöiden hyvinvoinnin parantamiseen ja ikätietoisen toimintakulttuurin luomiseen. Hankkeessa on myös luotu integroitu lähestymistapa aktiiviseen ikääntymiseen.

Eri-ikäisten työssäjaksamista tuetaan kaupungilla monin keinoin. Yksi näistä on Ikäaktiivivapaa-pilotti sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa, jossa yli 55-vuotiaat asiakastyössä työskentelevät voivat lyhentää työaikaansa osallistuttuaan liikuntaan ja muuhun työssä jatkamista tukevaan toimintaan. > Lisätietoja Helmestä > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja turvallisuus > Työhyvinvointi > Eri-ikäisten johtaminen.

Hae ensi vuoden työmatkasetelit! n Ensi vuoden työsuhdematkalippuetu on nyt haettavissa. ​ Matkalippuetua haetaan kerralla koko kalenterivuodeksi, ja sen saa työmatkaseteleinä. Niitä voi käyttää kodin ja työpaikan väliseen matkaan missä tahansa julkisessa liikennevälineessä. HSL:n työmatkaseteleillä voi ladata matkakortilleen arvoa tai aikaa, Matkahuollon ja VR:n työmatkaseteleillä voi ladata aikaa.

Työmatkasetelit toimitetaan joulukuun lopulla kotiosoitteisiin. > Lisätiedot ja setelien hakeminen Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Työsuhdematkalippuetu tai Helmi > Oikopolut: Työsuhdematkalippuetu.

Stadin ammattiopisto sai nimen n Vuoden alusta aloittavan uuden yhdistyneen ammatillisen oppilaitoksen nimeksi tulee Stadin ammattiopisto. Oppilaitoksessa toimivan aikuisoppilaitoksen nimeksi tulee Stadin aikuisopisto. Helsingin tekniikan alan oppilaitos Heltechin, sosiaalija terveysalan oppilaitos Hesoten ja palvelualojen oppilaitos Helpan yhdistyessä syntyy maan suurin toisen asteen ammatillinen oppilaitos, jossa on noin 15 000 opiskelijaa.

keskusteluissa voidaan käsitellä työntekijään liittyviä asioita, kuten elämätilannetta ja muita jaksamiseen sekä työhyvinvointiin vaikuttavia seikkoja. Keskustelussa on mahdollista antaa ja saada palautetta puolin ja toisin. n Kuinka usein se on tarpeen käydä?

Esimiehen tulee tarjota henkilökohtaisen keskustelun mahdollisuus jokaiselle työntekijälle vähintään kerran vuodessa. n Mikä on ryhmäkehityskeskustelu?

Joissain tilanteissa työyhteisön yhteiset ryhmäkeskustelut voivat täydentää henkilökohtaisia keskusteluja. Ryhmäkeskustelu voidaan toteuttaa vaikka työpaikkakokouksessa. Se voi olla hyödyllinen sellaisissa tehtävissä, joissa tavotteiden saavuttaminen on ryhmän tai tiimin yhteisen toiminnan tuotosta.

n Miten sovittuja tavoitteita pitäisi seurata?

Niitä seurataan ensisijaisesti aina seuraavassa keskustelussa. n Mitä uutta on tullut?

Uudella ohjeistuksella kannustetaan esimiehiä ryhmäkeskustelujen käyttöön. Niitä voitaisiin käyttää enemmän, ja tästä on esimiehille tulossa uusia ohjeita. Seuraa Helmen uutisia asiasta.

Vastaajana kehittämispäällikkö Päivi Mäkeläinen henkilöstökeskuksesta > Lisätietoja: Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Henkilöstöjohtamisen työvälineet > Tulos- ja kehityskeskustelut

stadi stadi Nuorille Demokratiapalkinnot n Pääkaupunkiseudun Nuorten Ääni -toimitus ja lastensuojelunuorista koostuva Nuorten kehittäjien ryhmä palkittiin oikeusministeriön Demokratiapalkinnoilla.

Nuorten Ääni -toimitus tarjoaa nuorille mahdollisuuden osallistua sanomalehti- ja televisiotyöhön sekä saada äänensä kuuluviin median avulla. Nuorisoasiainkeskuksen vetämän hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Ylen ajankohtaisohjelmat, Helsingin Sanomat ja Suomen Kuvalehti.

Myös helsinkiläinen lastensuojelunuorista koottu kokemusasiantuntijaryhmä Nuoret kehittäjät sai demokratiapalkinnon. Ryhmässä nuoret pohtivat kokemuksiaan lastensuojelusta ja osallistuvat yhdessä ammattilaisten kanssa lastensuojelun kehittämiseen.

365

Elinkeinosuunnittelija Henri Kähönen talous- ja suunnittelukeskuksesta arvioi muotoilupääkaupunkivuotta.

Arjen designia ja raskasta metallia Mitä yhteistä on poliisiautoilla, betonikuitulevyillä ja kalsiittikaivok-

Palvelukartalle kansainvälinen palkinto

sella? Henning Mankell voisi punoa näistä aineksista vetävän Wallander-mysteerin, mutta Helsingin designpääkaupunkivuonna ne kaikki tavalla tai toisella liittyivät muotoiluun.

Poliisihallinto käynnisti hankkeen, jossa muotoillaan poliisiauton sisätiloja. Ajatuksena on, että ”maija” ei ole vain vorojen kuljetusväline, vaan poliisien työpaikka ja asiakaspalvelutila. Betonikuitulevy taas oli materiaalina Malmin aseman suunnittelukilpailussa, ja Tytyrin kalsiittikaivokseen perustettiin syyskuussa kahdeksi viikoksi maailman ensimmäinen pop down -ravintola. Se nousi Reutersin Suomen-toimiston suosituimmaksi uutiseksi syyskuussa ja näkyi muun muassa Filippiinien aamutelevisiossa.

​n Pääkaupunkiseudun palvelukartta on saanut kansainvälisen WeGO Awards -kilpailun

palkinnon. Kilpailun tarkoituksena on tuoda esiin kaupunkien kehittämiä erinomaisia sähköisiä palveluita. Palvelukartta valittiin parhaaksi sähköiseksi palveluksi yhdessä kilpailun viidestä sarjasta. Avoin kaupunki -sarjassa palkitsemiskriteereinä käytettiin erityisesti palvelun avointa dataa ja kansalaisten osallistamista.

Palkinto on kunnianosoitus paitsi hyvälle sovellukselle myös kaupunkien ja virastojen väliselle yhteistyölle. Nyt kartalle on koottu muun muassa myös pääkaupunkiseudun 1 800 toimi­pisteen esteettömyystiedot.

lyhyesti n Kaupungin palvelut sosiaalisessa mediassa on koottu yhdelle sivulle hel.fi/some.

Sinne on listattu ja linkitetty runsaan 120 toimijan läsnäolo sadoissa osoitteissa. Palveluista Facebook, RSS-syötteet, blogit sekä valokuvien, videoiden ja kalvosarjojen jakamispalvelut ovat yleisesti käytössä.

Sivuilla on myös linkitys tärkeimpiin kaupungin omiin vuorovaikutteisiin verkkopalveluihin eli Palvelukarttaan, nuorten Ruuti-vaikuttamisjärjestelmään, Kerro Kartalla -palveluun sekä Helsinki-kanavaan.

Esimerkiksi rakennusviraston Minä ♥ Helsingin puistot -facebook-sivulla on lähes 2 500 seuraajaa, ja Helsingin Energian Twitter-tilin energiansäästövinkkejä jakava Energianeuvoja on myös suosittu palvelu. n Uudenmaan ympäristöpalkinnon sai kaupungin kehittämä ja koordinoima ekotukitoiminta hyvästä ympäristökasvatustyöstä

ja ympäristötietoisuuden edistämisestä. Palkinnon myönsi Uudenmaan ELY-keskus.

Vuonna 2006 aloitetussa tukitoiminnassa koulutetaan ekotukihenkilöitä, jotka opastavat työyhteisöissään ympäristöystävälliseen toimintaan. Helsigissä ekotukihenkilöitä on noin 1 000. n Kaupungin ympäristöpalkintokisa käynnistyy tammikuun alussa. Palkinto annetaan tunnustuksena arvokkaasta työstä hyvinvoinnin puolesta. Palkinnon saajaa voi ehdottaa ja osallistua kilpailuun osoitteessa hel.fi/ymparistopalkinto. Edellinen palkinto myönnettiin Dodo ry:n kaupunkiviljelytoiminnalle. n ​Ensi vuoden kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentit pysyvät nykyisellään. Kaupunginvaltuusto päätti pitää ensi vuoden kunnallisveron 18,5 prosentissa. Vuoden 2013 yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi hyväksyttiin edelleen 0,80, vakituisten asuinrakennusten veroprosentiksi 0,32 ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi 1,80.

Kaikki kolme hanketta kuului-

,,

vat designpääkaupunkivuoden viralliseen ohjelmistoon. Niiden lisäksi vuoden aikana muotoiltiin lasten ulkoleikkejä, kirjastopalveluita ja kaupungintalon vessoja. Ja paljon muuta.

Arjen designin vastapainoksi Kaapelitehtaalle vyörytettiin kesällä suomalaista raskasta metallia, kun teknologiateollisuuden yritykset esittelivät HiDesign-näyttelyssä omaa muotoiluosaamistaan. Yli 20 000 vierailijaa pääsi tutustumaan lähietäisyydeltä ultramoderniin hissiin, panssariajoneuvoon, traktoriin, robottitrukkiin, moottorikelkkaan ja raitiovaunuun. Niiden kaikkien suunnittelussa ja kaupallisessa menestyksessä hyvällä muotoilulla – siis houkuttelevan ulkonäön lisäksi käytettävyydellä, kestävyydellä, ekologisuudella ynnä muilla vastaavilla ominaisuuksilla – on ratkaiseva merkitys.

Jos hyvin käy, muotoilusta tulee pysyvä osa kaupungin kehittämistä.”

Helsingistä on hyvää vauhtia tulossa muotoilun suurkaupunki. Ai-

heesta on parissa vuodessa kirjoitettu 6 000 artikkelia kansainvälisessä mediassa. Maailmalla on järjestetty 200 designpääkaupunkitapahtumaa 44 maassa. Kotimaassa tapahtumia on ollut reilusti yli tuhat, joista 90 prosenttia kaikille avoimia ja 80 prosenttia ilmaisia.

Kansainvälinen näkyvyys avaa ovia kulttuurin- ja vienninedistämishankkeille. Myös matkailulle näkyvyys on tärkeää. Vaikka valtavaa hotelliyöpymisten kasvua ei velkakriisin vuonna 2012 saavutettukaan, on design vahvistanut Helsingin asemaa tulevaisuuden kaupunkilomien ja häämatkojen kohteena.

Jos kaikki menee hyvin, muotoilu on tulevaisuudessa pysyvä osa

kaupungin kehittämistä. Opasteet, odotustilat, ruokalistat, roskikset, sosiaalipalvelut, ajanvarausjärjestelmät ja kaupungin strategiat toimivat paremmin, jos ne on muotoiltu eli suunniteltu käyttäjien tarpeista lähtien.

Helsingin henki | joulukuu 2012

05

teksti Kirsi Riipinen kuvitus iStockphoto

Työnteon tapoja joudutaan talouden puristuksessa miettimään yhä ahkerammin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo, että hallintoyksiköiden väliset rajat hämärtyvät ja kaupungin asukkaat tulevat ideatalkoisiin mukaan.

Lisää tiivistä yhteistyötä

K

aupunginjohtaja Jussi Pajunen suhtautuu ensi vuoteen ja tulevaan strategiakauteen valoisasti, mutta talouden realiteetit muistaen. Käytännössä realismi tarkoittaa sitä, että menot on pidettävä kurissa ja velkaantumista hillittävä. Realismi tunkee myös kuntarajojen ulkopuolelta, kun kuntarakenteita ja seutuhallintoa muovataan, sosiaali- ja terveydenhuollon rakennetta muutetaan, liikelaitoksia yhtiöitetään sekä takuita ja mitoituksia uudistetaan.

– Talousarvioehdotuksen 4,5 miljardilla eurolla saadaan kuitenkin paljon positiivista aikaan, Pajunen toteaa. Talousarvioehdotuksen loppusumma on tuo samainen 4,5 miljardia.

Myönteistä esimerkiksi tänä vuonna on ollut Helsingin vetovoima matkailukaupunkina: matkustajamäärän ennätys rikotaan jälleen. Satamamatkustajien määrä olisi ollut vieläkin isompi, mutta kapasiteetti loppui heinäkuussa kesken.

Hyvinvointimalli uusiksi

Tulevien vuosien iso kysymys on, miten hyvinvointipalvelut turvataan.

– Hyvinvointimalli joudutaan keksimään uudestaan. Muutoksia on luvassa paljon – osa niistä on omissa käsissämme, osa välillisesti. Haasteet ovat suuret, mutta toisaalta tilanteessa on mahdollisuus tehdä asiat entistä paremmin.

06

Helsingin henki | joulukuu 2012

Helsingissä uuden hyvinvointimallin pohdintaan halutaan asukkaat aktiivisesti mukaan.

– Tähän liittyy kiinteästi kaupungin tietokantojen avaaminen. Iso osa hanketta on selvittää, miten uutta tekniikkaa voidaan käyttää niin, että kaupunkilaisilla on modernit mahdollisuudet vaikuttaa ja olla mukana rakentamassa kaupunkia.

Käytäntöjen tulee olla kaukana hierarkiasta, eikä kaupunki sanele lähestymistapoja vaan niistä keskustellaan yhdessä vaikka Facebookissa.

Hallintoyksiköiden rajat hämärtyvät

Kaupungin henkilöstöä on jo kehotettu pohtimaan työnteon tapoja: miten toimintaa olisi mahdollista tehostaa ja tehdä töitä yhdessä niin, että hallintokuntien rajat hämärtyisivät. Pajunen korostaa tätä nyt entistä ponnekkaammin.

– Tulevaisuuden hyvinvointimallissa yksittäinen paras

”Hyvinvointimalli joudutaan keksimään uudestaan.

Muutoksia on luvassa paljon, ja haasteet ovat suuret.”

mahdollinen palvelu ei riitä vaan palveluista on muodostettava kokonaisuuksia.

Pajunen kertoo esimerkin, joka liittyy nuorten yhteiskuntatakuuseen. Siinä maan hallitus on linjannut, että alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Kunnat ovat keskeinen toimija takuun toteuttamisessa. Palveluiden runsaus aiheuttaa pirstaleisuutta ja vaikeuttaa löytää oikealle luukulle.

– Meidän pitää kyetä palvelemaan nuoria yksilöinä ja luoda heille räätälöityjä polkuja työelämään. Erinomainen esimerkki on kaupungin Tulevaisuustiski, joka antaa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa koulutuspaikan etsinnässä.

– Palvelun kohderyhmänä ovat peruskoulun päättäneet 15–17-vuotiaat nuoret, jotka ovat koulun jälkeen jäämässä tyhjän päälle. Ratkaisevaa on, että kykenemme valjastamaan koko hyvinvointimallimme valikoiman turvaamaan nuorten hyvinvointia ja estämään syrjäytymistä.

Edelleen varma työnantaja

Helsingin uusi nelivuotisstrategiakausi alkaa vuodenvaihteessa. Onko kaupunki myös tulevana strategiakautena varma työnantaja?

– Kaupungin periaate on ollut jo kaksikymmentä vuotta, että pysyviä työsuhteita ei irtisanota taloudellisin perustein. Tältä osin työsuhteet on turvattu edelleen.

Kaupungin työntekijät joutuvat kuitenkin opettelemaan uudenlaisia työnteon tapoja. Joustavuuttakin tuleva työtapa kysyy yhä enemmän.

Pajunen on hyvillään siitä, että henkilöstö on hyvin koulutettua ja osaavaa. Se auttaa muutosten ja uusien työtapojen omaksumista.

– Toimintamallin kehittämisessä motivoituneet työntekijät ovat kaikkein keskeisimmässä roolissa, koska he ovat tekemisissä suoraan kaupunkilaisten kanssa. Paras kehitysmoottori ovat nimenomaan kohtaamiset kaupunkilaisten kanssa.

Toimivissa ja innostuneissa työyhteisöissä tiedetään, miten asukkaita palvellaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Uusia ideoita kootaan jatkuvasti, ja palautejärjestelmiä kehitetään. Paitsi että kaupungin asukkaita kutsutaan ideointitalkoisiin, niihin tarvitaan myös henkilöstöä.

– Organisaation on toimittava niin, että kaupungissa asuvien on mahdollista toimia entistä lähempänä meitä.

Merestä uutta imua

Kaupungin ensi vuoden sininen budjettikirja on tuttuun malliin paksu ja painava, ja todennäköisesti myös tulevassa strategiassa on mukana ihmisen lähes koko elämän kirjo. Moni mielenkiintoinen asia mainitaan vain parilla rivillä. Onko jotain, minkä toteutumista kaupunginjohtaja itse erityisesti odottaa?

– Oma unelmani ulottuu vähän pidemmälle kuin strategian neljään vuoteen.

– Olen mielissäni siitä, että rakennamme hyvää kyytiä uutta hienoa merellistä Helsinkiä. Kaupungista on tulossa aidosti Itämeren helmi: 2020-luvulla meillä on uudet asuntoalueet, ja Itämeri on entistä puhtaampi. Merellinen Korkeasaarikin on vain kilometrin kävelyetäisyyden päässä Kauppatorilta. Meri on meille ainutlaatuinen mahdollisuus. >>

Talousarvio vuodelle

2013 Suurin yksittäinen investointihanke metron kulunvalvonta

34 milj. €

* mukana liikelaitokset

Investoinnit yhteensä noin *

Uusien alueiden esirakentamisen investoinnit noin

696 milj. €

79 milj. €

Budjetin toimintamenojen loppusumma

4,5 miljardia €

Talonrakennuksen korjaushankkeisiin noin

* Lainaa noin

137 milj. €

1,8 miljardia €

Toimintamenot toimialoittain

Varhaiskasvatusvirasto

4 539 milj. €

8 %

Kaupunkisuunnitteluja kiinteistötoimi

7 %

Tuet hallintokunnille 12 milj. €

308 milj. €

Kaupunginjohtajan toimiala

3 %

355 milj. €

139 milj. € Sosiaali- ja terveysvirasto

46 %

Rakennus- ja ympäristötoimi

15 %

2 095 milj. €

666 milj. €

Opetusvirasto

14 % 636 milj. €

Muu sivistys- ja henkilöstötoimi

7 %

327 milj. €

Helsingin henki | joulukuu 2012

07

tekstit Ritva-Liisa Sannemann

sote

S

uurin haaste sosiaaliviraston ja terveys- ehkäiseviä että korjaavia palveluja, Toivola kikeskuksen yhdistämisessä on ollut tiuk- teyttää.

Suurin osa molempien virastojen työntekijöiska aikataulu. Aikaa uudistukselle jäi vain reilu vuosi kaupunginvaltuuston marras- tä jatkaa entisissä työtehtävissä ja toimipisteissä. kuussa 2011 tekemän päätöksen jälkeen.

Vakinaista henkilökuntaa ei irtisanota. Suurin – On tärkeää, että uudistus ehditään käsitel- muutos koskee hallinnon henkilöstöä ja linjajohlä kaikilla tasoilla yhteistoiminnan pelisääntö- toa, joista osalla tehtävät muuttuvat. Yksiköiden jen mukaisesti. Vielä pitää myös varmistaa, että päälliköt pyritään sijoittamaan tehtäviin suorakaikki prosessit ja tietojärjestelmät toimivat il- siirtona tai heidät ohjataan ilmoittautumaan uuman katkoja vuoden vaihtuessa, tähdentää uu- siin tehtäviin sisäisen menettelyn kautta.

– On luonnollista, että muutokset ovat herätden sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkötäneet ajatuksia ja tunteita. Siksi olemme järjesnä aloittava Matti Toivola.

Hän kiittelee molempien virastojen henkilös- tämässä muutosjohtamisen valmennusta sekä töä ja valmistelussa mukana olleita ryhmiä siitä, tukea ja uravalmennusta linjajohdolle. että työ on edennyt aikataulun mukaisesti. Se on Uuteen virastoon tulee vähemmän osastovaatinut valtavasti venymistä kaikilta. päälliköitä, mikä merkitsee osalle siirtymistä toimistopäällikön tehtäviin. Avoimes– Rakenteet alkavat olla valmiina, sa tilanteessa olevien omat toiveet mutta vielä on tekemättä iso joukko päätöksiä, kuten henkilöstöotetaan sijoittelussa huomioon Sosiaali- ja ja taloushallinnon delegointi. mahdollisuuksien mukaan. terveysvirastossa Molempien virastojen työskentelee noin henkilökuntaa on kuultu ja Parhaat toimintainformoitu. Tietoa on välitavat käyttöön tetty intranetissä, missä on Ensi vuosi on toimintakultvoinut esittää kommenttetuurien yhteensovittamija ja kysymyksiä. sen aikaa.

Viraston budjetti on – Niihin on pyritty reagoi– Se voi olla haastavaa, noin mutta en ole siitä huolissani. maan, mutta on selvää, että 15 000 työntekijää koskevassa Molemmissa virastoissa on hyviä toimintatapoja, ja nyt otamme käytuudistuksessa jää myös paljon pettöön niistä parhaat, Toivola visioi. rattavaa. Ensi vuonna pääsemme vasta toden teolla kehittämään palveluja.

Uuteen virastoon tulee valtavasti asiantuntemusta, joka näkyy parantuvina palveluina.

Tukea ja uravalmennusta – Kun kuuntelemme ja kunnioitamme toiIsoin mullistus on, että raja-aidat sosiaali- ja ter- siamme ja arvostamme toistemme osaamista, veyspalveluiden väliltä madaltuvat. voimme rakentaa entistä paremman palvelujär– Tämä mahdollistaa uudet toimintatavat esi- jestelmän kaupunkilaisille.

Tavoitteena on myös kaventaa terveyseroja ja merkiksi vanhustenhuollon ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden hoitoketjuissa. Kaikissa varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimikolmessa toiminnan osastossa on sekä ennalta­ vat myös tulevaisuudessa, kun väestö ikääntyy.

15 000 työntekijää.

Virastojen yhdistämisessä loppukirin aika

lapset

Sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisessä on meneillään loppukiri. Hihat on kääritty kyynärpäitä myöten, jotta palvelut saadaan pelaamaan katkeamatta heti tammikuun alusta.

2,1 mrd €

Varhaiskasvatus saa näkyvyyttä Uusi vuosi tuo uudet toimintatavat varhaiskasvatukseen.

Sosiaali- ja terveystoimen muutoksessa varhaiskasvatus irrotettiin omaksi virastoksi.

S

uomenkielinen päivähoito on tähän asti toiminut sosiaaliviraston yhteydessä.

Ensi vuoden alusta se saa oman viraston.

– Se tuo meille näkyvyyttä ja itsenäisyyttä.

Vaikka meillä ovat toiminnat valmiina, on uuden virastokokonaisuuden synnyttäminen ollut iso projekti, mutta samalla hieno mahdollisuus, toteaa varhaiskasvatusviraston johtajana aloittava Satu Järvenkallas.

Varhaiskasvatusvirastolla on toimintaa useissa sadoissa osoitteissa. Hallinto sijoittuu Siltasaarenkatu 13:een. Henkilöstö on päässyt osallistumaan toiminnan rakentamiseen ja val-

08

Helsingin henki | joulukuu 2012

misteluun eri vaiheissa, ja työntekijöiden näkemyksiä on otettu huomioon.

Uudistus koskee noin 5 500 työntekijää. Tässä vaiheessa muutos on koskettanut eniten esimiestasoa ja päälliköitä. Perustyöhön uudistus ei vaikuta.

– Olemme kartoittaneet heikkoudet ja vahvuudet ja kelpuuttaneet uuden organisaation rakennusmateriaaliksi vain hyvät asiat, Järvenkallas kertoo.

Niistä tärkein on ollut henkilöstön toivoma matala organisaatio. Tulevassa virastossa on vain kolme johtamistasoa: virasto-, toimisto- ja yksikkötaso.

Lapsen näkökulma esille

Varhaiskasvatusalueita on karsittu jo aiemmin, ja alkuvuodesta niitä on jäljellä 13. Niille tulee omat varhaiskasvatusalueen päällikkönsä. Päivähoitoyksiköt, niiden työntekijät ja yksikköesimiehet säilyvät ennallaan. Leikkipuistotoimintaa johtaa oma päällikkö, ja hänen alaisuudessaan toimivat yksiköt esimiehineen.

Suurin osa työntekijöistä siirtyy suoraan uuteen virastoon. Hallinnossa on joitakin uusia tehtäviä, jotka täytetään sisäisesti kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä.

Uusi ammatillinen oppilaitos parantaa palveluja Kolmen ammattioppilaitoksen yhdistyminen ensi vuoden alusta tuo opiskelijoille parempia palveluja.

Luvassa on joustavampia ja yksilöllisempiä opintopolkuja sekä toimivampi opiskelijahuolto.

5 500 työntekijää.

Viraston budjetti noin

355 milj. €

– Varhaiskasvatusviraston perustaminen ei ole onneksi ollut yhtä suuri projekti kuin sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhdistyminen, koska meillä ei tule rakenteellisia muutoksia kentälle.

Oma hallinto tuo varhaiskasvatukselle myös oman lautakunnan. Järvenkallas uskoo, että itsenäisenä virastona varhaiskasvatus pystyy osallistamaan paremmin asukkaita ja perheitä, tuomaan lapsen näkökulmaa esille ja luomaan tiiviimmän yhteistyön muiden lapsityöpalvelujen kanssa.

– Tuntuu kuin varhaiskasvatus loisi nahkansa ja muuttuisi näkyvämmäksi. On hyvä vire lähteä näillä eväillä uuteen vuoteen. Kyllä tästä hyvä tulee, Järvenkallas summaa.

koulutus

Varhaiskasvatusvirastossa on noin

H

elsingin palvelualojen oppilaitos Helpa, sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Hesote sekä tekniikan alan oppilaitos Heltec lopetetaan, ja tilalle syntyy uusi ammatillinen oppilaitos, Stadin ammattiopisto.

– Yhdistymistä puolsivat monet tekijät. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Tilanne on johtanut hajanaisuuteen ja osin päällekkäisten toimintamallien kehittymiseen, taustoittaa linjajohtaja Liisa Pohjolainen opetusvirastosta.

Yhden organisaation etuna ovat muun muassa tasalaatuisemmat palvelut.

– Opiskelijahuollon kokoaminen hallinnollisesti yhtenäistää toimintatapoja eri toimipisteissä. Näin voimme ehkäistä tehokkaammin opintojen keskeyttämistä, mikä on ollut iso ongelma ammatillisissa oppilaitoksissa.

Koulutustakuu helpottuu

Iso oppilaitos pystyy vastaamaan myös paremmin koulutustakuuseen, joka on tulossa kaikille peruskoulun päättäneille.

Stadin ammattiopistossa noin 1 000 työntekijää.

Opiskelijoita noin 15 000.

– Kokoamme samaan organisaatioon nivelvaiheen ammatilliset valmistavat koulutukset, jolloin niistä on helpompi siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen, Pohjolainen kertoo.

Nuorten oppilaitokseen siirtyy myös nuorten työpajatoiminta ja osa perusopetuksen kymppiluokista. Samaan kokonaisuuteen perustetaan myös ammatillinen aikuisoppilaitos, jonka yhteydessä toimii oppisopimuskoulutus.

Suomen suurimmassa ammatillisessa oppilaitoksessa tulee olemaan noin 15 000 opiskelijaa. Pitkän aikavälin suunnitelmissa on keskittää opiskelua, sillä nyt opetusta on eri puolilla kaupunkia noin 20 toimipisteessä.

Muutoksia työnkuviin

Henkilökuntaa ammatillisissa oppilaitoksissa on noin tuhat. Henkilöstö on suhtautunut uudistukseen Pohjolaisen mukaan pääasiassa hyvin, vaikka muutoksiin liittyykin aina myös epäilyä ja vastustusta.

– Henkilöstön edustajia ja luottamushenkilöitä on kuultu päätöksenteon eri vaiheissa. Kaikilla on ollut mahdollisuus esittää toiveita ja kysymyksiä myös verkkoympäristössä.

Uudistuksessa vakinaiset työntekijät säilyttävät työnsä. Osalla on tulossa muutoksia työnkuvaan tai palkkausjärjestelmään, esimerkiksi aikuis­ oppilaitokseen siirtyvillä opettajilla järjestelmä muuttuu.

Lisäksi johdon virkajärjestelyt uudistuvat, kun rehtorin ja toimialarehtoreiden virkoja laitetaan hakuun.

– Odotan, että innostunut ja avoin mieliala jatkuu myös ensi vuonna, mikä on varmasti haastavin jakso uudistuksessa. Tarvitsemme positiivista virettä ja yhteisöllisyyttä kantamaan toimintaamme, Pohjolainen toivoo. •

Helsingin henki | joulukuu 2012

09

duunissa teksti Katja Alaja kuvat Pekka Nieminen, iStockphoto ja kaupunkisuunnitteluvirasto

J

ulkinen tila alkaa kotiportilta. Lähikatujen varsilta voi löytyä kerrostaloja, kauppoja ja toimistoja. Bussien lomassa kolistelevat raitiovaunut. Mikään kaupunkirakenteessa ei ole sattumanvaraista, vaan asemakaavassa määriteltyä.

– Meidän kaupunkisuunnittelijoiden tehtävänä on suunnitella uutta julkista ympäristöä, arkkitehti Tuukka Linnas sanoo. Hän suunnittelee osana monialaista työryhmää muun muassa Kalasatamaa.

Linnaksen ympärillä istuu suuri joukko muita kaupunkisuunnitteluviraston ammattilaisia, Pasilaa suunnittelevat arkkitehti Dan Mollgren, liikenneinsinööri Harri Verkamo sekä Jätkäsaarta suunnitteleva arkkitehti Pia Sjöroos. Ryhmään kuuluvat myös arkkitehti Hilla Rudanko sekä maisema-arkkitehdit Anu Lamminpää ja Kaisa YliJama.

Vuoden aikana ideoiva joukko on paiskinut paitsi omia töitä myös vienyt kaupunkisuunnitteluosaamista Berliiniin. He ovat päässeet vaikuttamaan siihen, miltä Tegelin tyhjentyvä lentokenttäalue tulevaisuudessa näyttää. Se on suuri 460 hehtaarin alue, mihin tulee 15 000‒50 000 työpaikkaa.

Vastaavasti Berliinin senaatin kaupunkisuunnittelusta vastaavan viraston suunnittelijat tuovat ideansa Helsinkiin. He kehittävät Kalasataman Verkkosaaren pohjoisosaan uudenlaista ryhmärakentamisen asumiskonseptia. Ryhmärakentamisessa joukko ihmisiä rakennuttaa itselleen toiveidensa mukaisen talon. Molemmat projektit ovat osa Berliini–Helsinki-kaupunkisuunnitteluakatemiaa.

Ihmiset lähtökohtana

Olemme kaupunkisuunnitteluviraston viidennen kerroksen työpajassa, joka on toiminut Tegelin-projektissa suomalaisryhmän kotipesänä. Sjöroos kertoo, että berliiniläiset ovat lähettäneet uusimman suunnitelmaluonnoksen heille kommentoitavaksi.

Ryhmä katselee sitä näytöltä.

– Olemme saaneet aidosti olla mukana suunnittelussa, ja suunnitelmaan onkin poimittu mukaan meidän ehdottamiamme juttuja, Verkamo iloitsee.

Niitä ovat esimerkiksi raitioliikenteen tuominen alueelle ja asunnot yliopistossa opiskeleville.

– Vahvuutemme on, että olemme miettineet asioita paljon ihmisten lähtökohdista, esimerkiksi siitä, millaisia yrittäjiä alueelle voisi tulla ja millaisia tiloja he tarvitsevat, Sjöroos jatkaa.

Kaikki sanovat, että on ollut antoisaa olla mukana tässä tavallisesta poikkeavassa suunnitteluprosessissa.

– Berliinin kaupunkisuunnittelusta vastaavat työntekijät piirtävät vähemmän kuin me ja hyödyntävät enemmän konsultteja. Pääsimme mukaan työpajaprosessiin, jossa kuusi konsulttiryhmää ja meidän ryhmämme työstivät suunnitelmia tahoillaan ja tulivat välillä keskustelemaan niistä. Kilpailijat istutettiin samaan pöytään toisin kuin Helsingissä, Mollgren selittää.

Hän uskoo, että yksi syy erilaiseen suunnitteluprosessiin on se, että Berliinissä kaupunki ei juuri omista maita toisin kuin Helsingissä. Myös suunnittelu­arvot ovat erilaiset: Berliinissä

Kaupunkisuunnittelua kahdessa maassa Helsinkiläiset kaupunkisuunnittelijat ovat jättäneet jälkensä Tegelin alueelle Berliinissä, ja berliiniläiset suunnittelevat Kalasataman ryhmärakentamista.

Miten yhteistyötä on tehty?

10

Helsingin henki | joulukuu 2012

on kova tarve työpaikkarakentamiselle, Helsingissä asuntotuotannon tavoitteet ohjaavat vahvemmin kaavoitusta.

– Tegelin suunnitelma on synteesi suunnittelijoiden ideoista, Linnas kiteyttää.

Mahdollisuus hulluille ideoille

Kun suomalaisporukka esitteli ensimmäistä kertaa Berliinissä Tegel-luonnostaan, ilmassa väreili vain hienoista jännitystä.

– Se johtui varmaan siitä, että saimme työn kanssa niin vapaat kädet, Sjöroos sanoo.

Keskustelut berliiniläisten suunnittelijoiden ja konsulttien kanssa soljuivat luontevasti.

– On helppo keskustella aiheesta, johon on hyvin perehtynyt ja josta on ehtinyt muodostaa muiden kanssa perusteltuja mielipiteitä, Linnas sanoo.

– Pystyimme keskustelemaan hulluistakin asioista asiallisesti, eikä mitään torpattu etukäteen. Saamamme palaute on ollut myönteistä, Mollgren lisää.

”Opimme heiltä paljon, sillä Suomessa on toistaiseksi vain vähän ryhmärakentamisen osaamista.”

Kielimuuri saksaksi pidetyissä konsulttitapaamisissa aiheutti toisinaan pientä tenkkapoota.

– Ne meistä, jotka eivät hallinneet saksaa täysin, saivat pinnistellä. Onneksi saksan osaajamme käänsivät lennossa, Sjöroos kertoo. n Dan Mollgren, Tuukka Linnas, Harri Verkamo ja Pia Sjöroos ovat osa seitsenhenkistä ryhmää, joka on vienyt kaupunkisuunnitteluosaamistaan Berliiniin.

> Helsinki Kalasatama

> Berliini Tegelin lentoasema > Pinta-ala 460 ha. > Tarkoituksena sulkea kenttä vuonna 2013, jolloin lento­ kenttätoiminta muuttaa uudelle Berlin Brandenburgin kentälle. > Alueelle on tulossa 15 000 – 50 000 työpaikkaa. > Kaupunkiteknologiaan painottuva työpaikka-alue sekä teknillisen yliopiston kampus. > Alueelle suunnitellaan myös uutta asumista.

> Rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa merellisessä Kalasatamassa, ja ne jatkuvat 2030-luvulle. > Uusi asuin- ja työpaikka-alue sijaitsee lyhyen metromatkan päässä keskustasta. > Kalasatamaan tulee asuntoja noin 20 000 asukkaalle: kerrostaloja, kaupunkipientaloja, ryhmärakentamista, tornitaloja, terassitaloja ja kelluvia taloja. > Korttelit ovat kantakaupunki­ henkisiä umpikortteleita, joihin tulee myös kivijalkaliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. > Luvassa on myös työtilat 8 000 hengelle. > Lisätiedot: uuttahelsinkia.fi

Työnjako toimivaa

Kotimaassa kaupunkisuunnittelijat tekivät töitä itsenäisesti ja ryhmässä, ja työnjaosta sovittiin yhdessä. Kullakin suunnittelijalla oli tapansa suunnitella. Jotkut tekivät töitä myös kotonaan. Kaikki hyödynsivät erilaisia selvityksiä Tegelistä ja alueen karttapohjia.

– Kuten muissakin projekteissa, asioiden skissaileminen eli luonnosteleminen onnistui vaihtelevasti. Itse kehittelin paljon eri vaihtoehtoja. Ryhmä rankkasi niistä hyvät ja kehitti niitä eteenpäin. Samoin tehtiin muiden kohdalla. Kaikki suunnitelmamme ovatkin reilun yhteistyön tulosta, Mollgren kuvailee.

Tegelin suunnitelma on edennyt loppumetreille, ja suomalaisryhmän huomio on siirtynyt Kalasatamaan. Toistaiseksi suomalaiset ovat tavanneet berliiniläiset kaksi kertaa.

– Berliiniläisillä ei ollut mukanaan ainuttakaan luonnosta, kun tapasimme Helsingissä, mutta se ei keskusteluja haitannut. Uskon, että opimme heiltä paljon, sillä Suomessa on toistaiseksi vain vähän ryhmärakentamisosaamista, Linnas sanoo ja muut nyökyttelevät.

Suunnittelijat tuovat esiin myös tukun muita asioita, joita he ovat Berliini–Helsinkikaupunkisuunnitteluakatemiasta saaneet.

– Kansainvälistä kokemusta suuren työpaikkalähtöisen alueen suunnittelemisesta, ja läheiset suhteet eri alueita suunnitteleviin kollegoihin Helsingissä ja Berliinissä, suunnittelijat summaavat. Näistä on varmasti hyötyä jatkossakin. • > Berliini–Helsinki-näyttely Laiturilla 11.12.–26.1. > laituri.hel.fi

Helsingin henki | joulukuu 2012

11

hanke teksti Petteri Harjula kuvat Ari Heinonen

iR

s o h f a n r I e n

sin k

Tiedon avaamiseen ja levittämiseen tähtäävä Helsinki Region Infoshare -hanke (HRI) palkittiin tänä vuonna Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -palkinnolla.

Kaupungin tietokeskuksen ja Forum Virium Helsingin yhteistyöhanke on levinnyt yli maantieteellisten ja hallinnollisten rajojen.

l e H

o i g e

vapauttaa julkisen tiedon

K

ipinä hankkeeseen syttyi kaupungin tietokeskuksen johtajan Asta Mannisen päässä vastauksena kaupunginjohtaja Jussi Pajusen pohdiskeluihin siitä, miten yhtenäistä tietoa pääkaupunkiseudusta voisi kätevimmin levittää kuntarajoista riippumatta.

– Keskeinen haaste oli se, että tietoa tuotettiin ja ylläpidettiin monessa eri paikassa, Manninen kertoo.

– Siitä syntyi visio tiedontuottajien verkostosta, jossa tiedon ylläpito ja omistus pysyy hajautettuna, mutta tieto itsessään avataan yleiseen käyttöön sovituin pelisäännöin.

Ideasta hankkeeksi

n Toimitusjohtaja Jarmo Eskelinen (oik.), yhteisövastaava Petri Kola ja kehitysjohtaja Pekka Koponen Forum Virium Helsingistä.

12

Helsingin henki | joulukuu 2012

Manninen otti yhteyttä Forum Viriumiin, jossa oli vahvaa osaamista digitaalisten palveluiden ja avoimen datan alueella. Sieltä hankkeeseen tuli mukaan projektipäällikkö Ville Meloni, joka ryhtyi työstämään visiosta toimintasuunnitelmaa.

– Tässä hankkeessa yhdistyy seututietovisio ja kansainvälisen avoimen datan liike, Meloni toteaa.

Avoimessa datassa on kyse aiemmin suljettujen ja usein julkisin varoin kerättyjen tietovarantojen avaamisesta ja niiden kaupallisenkin hyödyntämisen sallimisesta ilman erillistä korvausta. Siihen liittyy myös haastavia juridisia kysymyksiä, joihin saatiin asiantuntevaa apua kaupungin oikeuspalveluista.

Kesäkuussa 2010 Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit hyväksyivät hankesuunnitelman. Lisärahoitusta tuli Sitralta ja valtiovarainministeriöltä. Hankkeen etenemistä on seurattu valtakunnan tasolla, jossa sitä on käytetty malliesimerkkinä avoimen datan periaatteiden soveltamisesta.

Meloni ja tietokeskuksen Pekka Vuori nimettiin hankkeen projektipäälliköiksi ylimmän vetovastuun säilyessä Asta Mannisella.

– Sekä Helsingin että hankkeeseen mukaan lähteneiden naapurikaupunkien ylimmän johdon tuki alkuvaiheessa oli meille erittäin arvokasta, Vuori toteaa.

Osaavien ihmisten verkosto

Vaikka Helsinki Region Infoshare verkkopalveluineen saattaa pintapuolisesti tarkasteltuna näyttää it-hankkeelta, tekniikka on hankkeessa vain väline.

– It-sovellus, jota hyödynnämme, on aika suoraviivainen, mutta sen lisäksi joudumme muokkaamaan tietoa paremmin jaettavaan muotoon.

– Tärkeintä on toimiva ekosysteemi, jossa ovat mukana tiedon tuottajat, hyödyntäjät, kuluttajat ja itosaajat eli innokkaiden ja osaavien ihmisten verkosto, Meloni kuvailee.

Inhimillinen puoli näkyy hankkeen synnyttämissä sovelluksissa ja palveluissa sekä uudessa avoimessa tietopolitiikassa.

– Tietojournalismi on jo osannut hyödyntää Helsinki Region Infosharea hyvin. Suomen Kuvalehti julkaisi artikkelin Helsingin liikenteen vaarallisimmista paikoista yhdistäen onnettomuustilastoja ja paikkatietoja suoraan karttatietoihin. Kaikki tarvittava data löytyy HRI-palvelusta, Manninen kertoo.

Voiko ilmainen olla kannattavaa?

Avoimen datan ilosanoman levittäminen ei aina ole ollut helppoa, eikä se ole helppo tuote myytäväksi.

Kulttuurinen muutos onkin teknistä suurempi.

Monet tietoa tuottavista yksiköistä ovat aiemmin joko jakaneet sitä vain sisäisesti tai laajemmin ainoastaan maksua vastaan. Yksittäisen toimijan näkökulmasta ei aina ole helppoa ymmärtää, että kokonaisuuden kannalta ilmaiseksi jaettu tieto voi olla taloudellisesti järkevämpää kuin maksullinen.

– Avoimella tiedolla voidaan säästää palvelujen kehittämisessä tai nostaa niiden tasoa pienin panostuksin, Manninen sanoo viitaten internetin HRI-galleriassa esiteltyihin, jo syntyneisiin sovelluksiin.

– Esimerkkeinä tästä ovat HSL:n reittioppaan tietoja hyödyntävät mobiilisovellukset, jotka eivät ole HSL:n vaan yksityisten yritysten tai innokkaiden koodareiden tekemiä, Meloni täydentää.

Vuoden saavutus -palkinto Tänä vuonna viidettä kertaa jaetun palkinnon

tavoitteena on motivoida kaupungin henkilöstöä tarkastelemaan ja kehittämään työskentely- ja toimintatapojaan. Sillä halutaan nostaa esiin uusia näkökulmia hyödyntäviä ratkaisuja, jotka edistävät merkittävästi kaupungin palvelutuotannon tai muun toiminnan kehitystä.

Hakemuksia tuli tänä vuonna 19 kappaletta kahdeksasta eri yksiköstä. Hakemusten kirjo kuvaa hyvin kaupungin toiminnan laaja-alaisuutta.

Palkinnon hakemisen edellytyksenä on yhdeksän eri kriteeriä, joista ainakin yksi pitää täyttää. Tänä vuonna palkintoraati perusteli valintaansa muun muassa sillä, että HRI-hankkeessa on luotu toimintamalli, jota voi hyödyntää sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla avoimen datan jakamiseen ja

joka on otettu menestyksekkäästi käyttöön. Hankkeen todettiin edistävän elinkeinoelämää, parantavan tuottavuutta ja palvelutuotannon laatua, lisäävän hallinnon sisäistä tehokkuutta sekä vahvistavan demokratiaa ja kansalaisaktiivisuutta. > hri.fi

Uusix-verstaille laatupalkinto Kaupunginjohtajan tämänvuotisen laatupal-

kinnon voitti kuntouttavaa työtoimintaa tarjoava Uusix-verstaat. Perustelujen mukaan toiminnan vahvuuksina ovat johtajuus, henkilöstön vuoropuhelu, kumppanuusyhteistyö, ydintoiminta ja henkilöstön näkemykset. Uusix-verstaat järjestää kuntouttavaa työtoimintaa työttömille helsinkiläisille. Kyläsaaressa sijaitsevilla verstailla työskentelee noin 300 henkilöä, kuntoutujien lisäksi työkokeilijoita, työharjoittelijoita, työelämävalmennettavia ja tukityöllistettyjä.

n Projektisuunnittelija Hami Kekkonen tietokeskuksesta, kaupunginasiamies Kaisa Mäkinen hallintokeskuksesta ja tietopalvelusihteeri Ilkka Niemi tietokeskuksesta. n Ville Meloni (vas.) Forum Virium Helsingistä ja Pekka Vuori tietokeskuksesta toimivat hankkeen projektipäällikköinä, johtaja Asta Manninen tietokeskuksesta on hankkeen vetovastuussa.

Avoin tieto voi myös synnyttää aivan uudenlaisia palveluja, kuten keksijä Ilkka Pirttimaan kehittämä mobiilisovellus Blindsquare, joka auttaa näkövammaisia paremmin havainnoimaan ympäristöään ja liikkumaan.

– Blindsquare hyödyntää Helsingissä kaupungin palvelukartan tietoja. Sen avulla näkövammainen löytää helpommin terveyskeskukseen tai vaikka kirjastoon, Manninen kertoo.

Kohti avoimempaa yhteiskuntaa

Innovatiivisempi palvelukehitys tuo kustannussäästöjä, synnyttää yrittäjyyttä ja luo työpaikkoja, mutta edut eivät lopu siihen. Avoimessa datassa ei ole kyse pelkästään tiedosta tai biteistä, vaan myös Helsingistä avoimena kaupunkina, jossa on käytössä modernit vaikuttamisen muodot ja läpinäkyvä demokratia.

– Rajapinta kaupunginvaltuuston kokouksia esittäviin videoihin on jo auki. Kun pääsemme tuomaan asiakirjahallintajärjestelmä Ahjon avoimen datan piiriin, voi päätöksentekoa ja asioiden etenemistä seurata entistä monipuolisemmin, Meloni visioi.

Hanke tekee yhteistyötä useiden kaupunkien kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Alussa muut maat – erityisesti avoimen datan syntymämaa Yhdysvallat ja Britannia – toimivat esikuvina, mutta Suomessa on nyt edetty hyvää vauhtia.

– Meillä on onnistuttu luomaan toimivaa vuorovaikutusta tiedon tuottajien, kuluttajien ja sovelluskehittäjien välillä. Avoin tieto on ollut avain uudenlaiseen yhteistyöhön.

– Suomessa tiedon avaaminen ei ole poliittinen kysymys, vaikkakin merkittävä kulttuurinen muutos, Manninen kuvaa. •

ympäristö teksti Katja Pesonen kuvat Juho Kuva

Nuorisotaloissa aloitettiin viime vuonna energiansäästökampanja, jota nyt tehostetaan. Kontulan toimintakeskus Luupissa tuotetaan nuorisotaloille ekologisen toiminnan opetusmateriaalia.

Nuorisotalot säästävät

nergiaa

K

Luupin nuoriso-ohjaaja ja ekotukihenkilö An­ki Herlinin käykin säännöllisesti sammut­ tamassa valoja tiloista, joissa ei olla pitkään.

Tähän on myös muiden työntekijöiden osallis­ tuttava.

Herlin tietää, että nuoret ovat tietoisia vih­ reistä arvoista, sillä niistä puhutaan sekä kou­ luissa että mediassa. Arvojen siirtäminen käy­ täntöön onkin sitten eri juttu.

Helsingin henki | joulukuu 2012

r

14

Yksinkertaisuus kannattaa

E ne

Luupissa tehtyihin mittauksiin on otettu mu­ kaan vain sellaiset kohteet, joihin nuoriso­ talolla voidaan itse vaikuttaa, joten lämmitys ja ilmastointi jätettiin suosiolla huomioitta.

Kun tulokset on koottu, on aika miettiä, miten säästää sähköä. Luupin mittaustulos­ ten pohjalta kehitetään pedagogista materiaa­ lia muille nuorisotaloille ympäristökasvatuk­ sen tueksi. Kajaluoto kertoo keinoja, joita jo­ kainen voi käyttää oli kyseessä sitten oma koti tai työpaikka.

– On hyvä silloin tällöin tarkistaa jääkaapin ja pakastimen lämpötilat. Vedenkeittimessä usein keitetään litra vettä, vaikka siitä otetaan vain yksi kuppi. Valot jätetään huoneisiin, joissa ei kukaan ole, ja kahvinkeitin on pääl­ lä tuntikausia päivittäin. Tunnin päällä oleva kahvinkeitin voi kuluttaa energiaa yhtä pal­ jon kuin jääkaappi vuorokaudessa, joten kahvi kannattaa laittaa suoraan termospulloon, Ka­ jaluoto neuvoo.

a nsä

Kahvinkeitin pois päältä

n Anki Herlin toimii Luupissa ekotukihenkilönä. Kaupungilla on jo noin tuhat ekotukihenkilöä eri toimipaikoissa.

gi

aupungin tavoite on säästää energiaa kaksi prosenttia vuo­ dessa. Syksyn aikana on otettu asiaksi innostaa virastoja sääs­ tämään energiaa. Kampanja aloitettiin jo viime vuonna nuorisotaloilla.

Lähes kaikilla nuorisotaloilla on ekotuki­ henkilö, joka luo työpaikalleen ekologista tie­ toutta.

Tänä vuonna nuorisoasiainkeskus on sel­ vittänyt, mihin nuorisotaloilla energiaa oikein kuluu. Esimerkkitapaukseksi valittiin Kontu­ lan nuorten toimintakeskus Luupin nuoriso­ talon puoli, jossa mitattiin kuuden energian­ kulutusmittarin avulla laitteiden ja tilojen energiankulutusta.

Tulokset yllättivät kestävän kehityksen koordinaattorin Ulla Kajaluodon.

– Ajattelin kuten monet muutkin, että elektroniikka, kuten tietokoneet ja pelikonso­ lit, syövät energiaa eniten. Luupissa ykkönen on kuitenkin valaistus, jonka osuus on jopa 65 prosenttia energiankulutuksesta. Seuraavak­ si eniten, 21 prosenttia, vievät keittiökoneet.

Vasta kolmanneksi eniten kuluttavat nuor­ ten ja työntekijöiden käyttämä elektroniikka ja toimistolaitteet, jotka yhteensä kattavat­ kin vain 14 prosenttia energiankulutuksesta, Kaja­luoto kertoo.

vinkit töihin ja kotiin

äst

1

2

ö

Mittaa huoneen lämpötila, ja säädä se välille 20–22 astetta tai pyydä huoltomiestä säätämään.

Säästö: jokainen asteen alennus 5 %.

Tutki sähkölaitteet. Mittaa tarvittaessa niiden kulutus.

Sammuta turhat laitteet, kun et käytä niitä.

Poista mahdolliset ylimääräiset valot.

Säästö: jos jää esimerkiksi vain toinen kattovalaisin tulee 50 % säästöä valaisussa.

3

Jouluvaloja ei kannata polttaa, jos niitä ei kukaan katsele.

Ne voi säätää toimimaan muutaman euron ajastimella.

Säästö: 8 tuntia käytössä, jolloin säästyy energiaa 65 % joka päivä. Kun vielä valitsee LED-lamput säästyy reilusti lisää.

työkalut Teksti Laura Heikkinen

– Teini-ikä on valtavan myllertävää aikaa. Kehossa ja mielessä tapahtuu isoja muutoksia, on rakkaus- ja kaverihuolia sekä ulko­näkö- ja suoriutumispaineita, joten kestävän kehityksen arvot eivät ole ensimmäinen mielessä pyörivä aihe. Se on aivan inhimillistä.

– Monet nuoret ovat silti hyvin ympäristötietoisia ja haluavat toimia sen mukaan, Herlin kertoo.

On tärkeää miettiä, miten energiansäästö tuodaan esille.

Jankuttaminen ja kieltäminen eivät kanna hedelmää. Herlin puhuu nuorten kanssa energiasäästöstä usein tavallisen keskustelun tai vaikkapa kortinpeluun lomassa. Luupissa osallistutaan myös Earth Houriin sekä kaupungin energiansäästöviikkoon ja pidetään tietokoneettomia päiviä.

Herlin odottaa kiinnostuneena säästövinkkien ideariihtä.

Hän huomauttaa, että muutosten on oltava yksinkertaisia, jolloin niihin on helppo sitoutua.

– On vaivatonta tehdä hienoja julkilausumia, mutta niistä ei ole mitään hyötyä, jos kukaan ei niitä toteuta, toteaa Herlin. •

Lisätietoa ekotukihenkilöistä: Helmi > Yhteiset palvelut > Oikopolut > Ekotukitoiminta

Lyncillä

tehoa viestintään Pikaviestiohjelma Lync on uusi väline henkilöstön viestintään.

Se lisää joustoa ja sujuvuutta työhön sekä säästää aikaa ja kustannuksia.

K

aupunkisuunnitteluvirastossa Lync otettiin tänä vuonna testikäyttöön, jolloin se korvasi Office Communicatorin.

– Lync on hyvin monipuolinen väline.

Se nopeuttaa, helpottaa ja tehostaa viestintää, it-päällikkö Jarmo Suomisto kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoo.

Käytetyin ominaisuus on pikaviestintä, joka tarkoittaa reaaliaikaista keskustelua kahden työaseman välillä joko kirjoittamalla tai puhumalla mikrofonikuulokkeiden avulla. Keskusteluun voi ottaa mukaan isommankin ryhmän, ja sitä voi täydentää videokuvalla. Tätä varten työntekijälle voidaan asentaa halutessaan web-kamera.

– Online-kokoukset ovat käteviä, kun matkat jäävät pois. Kokouksiin voi osallistua vaikka etänä työskennellessä. Lyhyisiin virastojen välisiin palavereihin Lync on erinomainen, ketterä väline, toteaa Suomisto.

Kaikki kirjoitetut keskustelut voi tallentaa Outlookiin omaan kansioon, missä ne säilyvät tallessa kuten sähköpostitkin.

Oletko koneella?

Merkkivalo kertoo, onko tavoittelemasi henkilö koneella vai poistunut. Lync on synkronoitu Outlook-kalenterin merkintöihin, mutta käyttäjä voi itse myös valita sopivan läsnäolotiedon kuhunkin tilanteeseen. Vaihtoehtoja on lukuisia.

– Työrauhaa kaivatessaan voi valita Älä häiritse -tilan, jolloin viestittäjälle tulee erillisilmoitus, että vastaanottaja toivoo viestejä vain kiireellisissä tapauksissa, Suomisto toteaa.

Jaa työpöytäsi muille

Lync mahdollistaa tietokoneen näytön eli työpöydän jakamisen muiden kesken.

– Siitä on hyötyä esimerkiksi ongelmatilanteissa. It-tuki pystyy auttamaan etänä tai joku toinen opastamaan ohjelmien käytössä, kertoo Suomisto.

Työpöydän lisäksi voi jakaa esimerkiksi Word- tai PowerPoint-tiedostoja, sekä ideoida ja työstää niitä yhdessä.

Lyncin avulla voi myös siirtää tiedostoja ilman kokorajoitusta.

Oikea väline eri tarpeisiin

Suomiston mukaan Lync on todella kätevä väline moneen eri viestintätarpeeseen. Suurin kynnys on käytön aloittamisessa, mutta ohjelmisto on helppokäyttöinen. Sen hyötyjä ovat nopeus, reaaliaikaisuus, joustavuus, monipuolisuus ja asioiden jakaminen. Sen avulla voidaan myös saavuttaa erilaisia kustannussäästöjä.

Käyttäjäpalaute on ollut positiivista.

– Uusien työvälineiden käyttöön liittyy aina muutoskitkaa, mutta kannattaa rohkeasti kokeilla Lyncin toimintoja – yllätyt positiivisesti! Suomisto kannustaa. •

> Lync-tietoiskuja löytyy Helmestä > Yhteiset palvelut > Tietotekniikka > Ohjelmat ja järjestelmät > Sähköposti > Muita ohjeita

n Luupin nuorisotalon mittauksissa suurin energiankuluttaja oli yllättäen valaistus, eikä elektroniikka.

Tietokoneen näyttö kannattaa silti aina sammuttaa, kun poistuu koneelta.

Helsingin henki | joulukuu 2012

15

Eläimet eivät ole Korkeasaaressa vain kävijöiden ilona.

Eläintarhan tärkein tehtävä on uhanalaisten lajien suojeleminen. Jotta tehtävää voidaan toteuttaa, eläimiä on siirrettävä tarhasta toiseen muutamia kertoja vuodessa.

n Tunturipöllö on uhanalainen ja miltei hävinnyt Suomesta ja Skandinaviasta. Tunturipöllöt ovatkin muiden pöllöjen ohella Korkeasaaren ylpeyden aiheita.

16

Helsingin henki | joulukuu 2012

teksti Taina Vuokko kuvat Jukka Pakarinen

G

undi on pieni marsun näköinen otus. Sen luontainen asuinpaikka on Afrikassa, mutta sen koti löytyy myös Helsingistä.

Korkeasaareen siirrettiin gundeja Düsseldorfin eläintarhasta.

– Gundien siirtoa valmisteltiin keväästä saakka, ja lopulta ne saatiin tänne marraskuun alussa. Trooppisen alueen eläiminä talvi olisi ollut liian kylmä niiden siirtämiseen, intendentti Kirsi Pynnönen kertoo.

Eläinlääkäri Sanna Sainmaalla pitää talvisin kiirettä, sillä kylmillä säillä tehdään eniten eläinsiirtoja.

– Siirrot onnistuvat yleensä parhaiten silloin, kun ilma ei ole kovin kuuma. Helteillä siirrot käyvät useimmille eläimille liian raskaiksi. Trooppisten alueiden eläimet taas päinvastoin viihtyvät kuumassa, Sainmaa kertoo.

Luvat kuntoon

Gundien piti siirtyä Helsinkiin jo toukokuussa, kun siirtoon liittyvät luvat oli saatu kuntoon ja tarvittavat testaukset tehtyä. Sitten Düsseldorfissa iski loisepidemia, ja siirto lykkääntyi.

Kaikkiin eläinsiirtoihin liittyy monimutkainen lupakäytäntö. Eviralta tarvitaan muun muassa tuontilupa. Myös Riistakeskus myöntää tuontilupia, ja ely-keskukselta pitää hankkia lupa eläimen hallussapitoon. Lisäksi eläinten kansainvälistä kauppaa säätelevän CITES-luvan täytyy olla kunnossa.

Lupaprosessin hoitamiseeen menee vähintään puoli vuotta.

– Jos haluaisin tuoda uhanalaisen apinan Hong Kongista, siirto olisi työn takana. Koska siirron pystyisi perustelemaan kansainvälisellä lisääntymisohjelmalla, se kuitenkin luultavasti onnistuisi. Jos taas tahtoisin tuoda linnun Etelä-Amerikasta, se voisi olla mahdotonta, Pynnönen sanoo. >>

n Gundit ovat Korkeasaaren uusimmat tulokkaat. Kirsi Pynnönen kertoo, että näitä omalaatuisia afrikkalaisia jyrsijöitä ei ole aiemmin nähty Suomessa.

Ei yhtään

i p m ö l l pö paikka

Helsingin henki | joulukuu 2012

17

Korkeasaaressa on kaksi kuraattoria, joiden lähes täysipäiväistä työtä on siirtoihin liittyvien asioiden hoitaminen. Toinen hoitaa isot nisäkkäät, joiden papereihin menee eniten työtä, toinen hoitaa kaikki muut eläimet.

Geneettinen monimuotoisuus ykkösasia

Euroopan unionin sisällä luvat hoituvat kevyemmällä käytännöllä kuin silloin, kun eläimiä tuodaan sen ulkopuolelta.

Korkeasaari kuuluu noin 30 lisääntymisohjelmaan, joiden asioita hoitavat koko Euroopan alueella toimivat koordinaattorit.

– Lisääntymisohjelmaan kuuluvien lajien kohdalla koordinaattorilta tulee ohjeet siitä, mihin tarhoihin lähetämme nuoret eläimet ja mistä meille tulee uusia yksilöitä. Siirtojen suunnittelulla koordinaattori pyrkii varmistamaan sen, että laji pysyy geneettisesti monipuolisena, Pynnönen kertoo.

Lisääntymisohjelmia on yhteensä noin 350 uhanalaisella eläinlajilla, jotka on valittu suojelutarpeen mukaan.

Näiden joukossa painottuvat erityisesti uhanalaiset nisäkkäät. Kuitenkin esimerkiksi sammakkolajien suojelutarve kasvaa koko ajan.

– Eläintarhoissa kasvatetaan paljon sellaisia eläimiä, jotka eivät välttämättä ole yleisölle esillä. Harvaa kävijää kiinnostavat kymmenet lähes samannnäköiset sammakkolajit. Kuitenkin niiden suojelu on eläintarhan tärkeää työtä, Pynnönen sanoo.

Kuljetuksille tarkat säännöt

Kun gundien loiset oli saadettu häädettyä Düsseldorfissa, seuraava viivytys syntyi, kun paikallinen eläintarhan puuseppä oli poissa töistä. Ilman kunnollista kuljetuslaatikkoa yksikään eläin ei siirry paikasta toiseen.

– Kansainvälisellä ilmakuljetusliitto IATA:lla on olemassa tiiliskiven kokoinen kirja, jossa on lueteltu kaikki kuljetuslaatikkoja koskevat säädökset. Siinä säädellään muun muassa se, millä etäisyydellä ilma-aukkojen tulee olla toisistaan, Sainmaa sanoo.

n Korkeasaaren eläinlajit päätetään etenkin ilmaston perusteella. Helsingissä viihtyvät ja lisääntyvät hyvin muun muassa pöllöt ja lumileopardit.

Lisää viihtyvyyttä asukkaille 18

Helsingin henki | joulukuu 2012

> Tämän syksyn uusia lajeja Korkeasaaressa ovat gundit ja kääpiösilkkiapinat. Jälkimmäiset ovat lajistoon palautuva laji, joka on välillä ollut poissa eläintarhasta. > Tällä hetkellä Korkeasaaressa keskitytään vanhojen eläintilojen kunnostamiseen, joten uusia lajeja ei juuri oteta. Niitä on odotettavissa muutaman vuoden päästä. > Eläintarha takaa eläimille avarat tilat, jossa ne voivat viettää mahdollisimman luontaista elämää. Tilavaatimukset rajoittavat myös sitä määrää, mitä eläimiä saarelle mahtuu. > Tällä hetkellä eläintarhamaailmassa on vallalla vähemmän on enemmän -ajattelu. Eläintarhoihin ei pyritä keräilemään kattavaa lajivalikoimaa. Sen sijaan keskitytään niihin, jotka alueella hyvin viihtyvät.

Säädökset on tehty kutakin eläinlajia var­ ten. Esimerkiksi talttahampaisia majava­ eläimiä puulaatikko ei kauaa pitelisi. Rahti­ henkilökunnan turvallisuuden lisäksi tär­ keää on se, että eläimiä pystyy hoitamaan matkan aikana.

Suomessa noin kaksi kolmasosaa eläi­ mistä siirtyy lentokoneessa ja loput maan­ teitse. Keski-Euroopassa, jossa etäisyydet ovat lyhyempiä, maantiekuljetukset ovat yleisempiä. Siellä norsut ja kirahvitkin siir­ tyvät kuljetuskonteissa.

muun lauman viereisessä häkissä, ja nyt se on tutustunut laumansa jäseniin yksi kerral­ laan, Sanna Sainmaa sanoo.

Lähtötarhassa eläintä on testattu tautien varalta moneen kertaan, mutta testaukset jatkuvat vielä uudessa kodissakin. Testauk­ set tehdään lajista ja alkuperämaasta riippu­ en jopa vuoden siirron jälkeen.

Pöllöt ylpeyden aihe

Korkeasaaressa hyvin lisääntyneitä eläimiä ovat muun muassa pöllöt ja lumileopardit.

Kun missä tahansa maailman eläintarhas­ sa kaivataan uutta pöllöä, Korkeasaaren pu­ helin alkaa soida. Pöllöt ovatkin olleet eläin­ tarhan ylpeyden aihe.

Kun pöllöjen poikasia syntyy paljon, niitä siirretään mielellään toisiin tarhoihin.

– Kun eläin muuttaa meille tai meiltä pois, se saa yleensä kodin koko loppuiäk­ seen. Eläimiä ei siirrellä jatkuvasti, vaan pyr­ kimys on, että ne kokevat vain yhden siirron elämänsä aikana, Pynnönen sanoo.

Pöllöjen tai muiden eläinten siirtyessä raha ei kuitenkaan vaihda omistajaa. Eläi­ met eivät maksa eläintarhoille mitään, jotta pentutehtailu ja keinottelu eivät olisi mah­ dollisia.

– Korkeasaari on ennen kaikkea turva­ paikka uhanalaisille eläimille. Tänä vuonna meiltä on muuttanut kahdeksan lajia ja viisi on tullut. Kaikki siirrot on tehty suojelutar­ koituksissa, Pynnönen toteaa. •

Tilat tarkistukseen

Sainmaan mukaan osa kissaeläimistä, ku­ ten lumileopardit, ovat yleensä siirrettäes­ sä rauhallisia. Jotkut märehtijät taas ovat monesti hermostuneita.

– Pienet eläimet voidaan lastata ilman nukutustakin, mutta suuremmat nukute­ taan ja siirretään kantolaatikkoon. Tämän jälkeen niille annetaan heräte ja odotetaan niiden selviämistä. Tokkuraista saati nuku­ tettua eläintä ei koskaan siirretä, Sainmaa sanoo.

Kun eläin on kuljetukseen valmis, laa­ tikko siirretään lentokentälle tai eläinsiir­ toihin erikoistunut kuljetusyritys tulee hakemaan sitä eläintarhasta. Ennen kuin eläin luovutetaan minnekään, eläinlääkäri tarkistaa vielä kuljetustilat.

– Virkaeläinlääkärinä vastaan itse siitä, että eläimillä on turvalliset kuljetusolosuh­ teet. Muutaman kerran siirto on tämän ta­ kia yllättäen estynyt. Matkaan on pitänyt lähteä esimerkiksi neljä eläintä, mutta sin­ ne onkin lähtenyt vain kolme. Olen katso­ nut, ettei tilaa ole riittävästi kaikille, Sain­ maa kertoo.

Vähitellen osaksi laumaa

Kun gundit tulevat ulos kuljetuslaatikos­ taan Korkeasaaressa, kaikki on niitä var­ ten valmista. Kyseessä on uusi laji eläintar­ hassa, joten hoitajat ovat opiskelleet nii­ den hoitamiseen liittyviä asioita.

Uudelle eläinlajille on rakennettu omat tilansa, jotka läänineläinlääkäri on käynyt tarkistamassa. Siirron jälkeen eläin siirtyy joko väliaikaiseen karanteenitarhaan tai varsinaiseen tarhaan.

– Kesällä meille tuli esimerkiksi naaras­ leijona, joka on vähitellen totuttautunut uuteen laumaansa. Ensin se oli pitkään

Terrrrvetuloa!

Korkeasaaren talvi

> Avoinna ympäri vuoden joka päivä klo 10 –16 > Tallitontun talvi > Art Meets Ice -jäänveistofestivaali 2.–3.2. ja 9.–10.2. > Hämäräretket, iltaohjelmaa 11.–17.2. > Talvisafari, hiihtolomaohjelmaa 18.–24.2. > Pääsiäissaari-tapahtuma 29.3.–1.4. > Lisätietoa: korkeasaari.fi

Helsingin henki | joulukuu 2012

19

{ ammatti } teksti STIINA HONKAMAA kuvat Pekka Nieminen

Elintarvikkeet tarkassa valvonnassa Kun epäillään ruokamyrkytystä, elintarviketarkastaja käärii hihat.

Tapauksista ilmoitetaan ympäristökeskukselle vieläkin liian harvoin.

20

Helsingin henki | joulukuu 2012

E

lintarviketarkastaja valvoo kaikkia paikkoja, missä on elintarvikkeita. Hänen vastuulleen kuuluvat muun muassa myymälät, eineskeittiöt, laitos- ja keskuskeittiöt, pitopalvelutoiminta, torit, tapahtumat ja varastot.

– Minulla on valvonnassani myös kaikki Suomen junat, ja käyn tarkastamassa Pasilassa junien ravintolavaunuja. Jos joku epäilee sairastuneensa junamatkalla, lopulta asia päätyy minun selvitettäväkseni, elintarviketarkastaja Pirkko Hokkanen ympäristökeskuksesta kertoo.

Kuluttajan turvallisuus etusijalla

Kaupungin palveluksessa on tällä hetkellä 28 henkilöä, jotka tekevät elintarvikkeisiin liittyviä tarkistuksia. Varsinaisia elintarviketarkastajia on yhdeksän.

Elintarviketarkastajan työhön kuuluu tarkastuksissa käynti, elintarvikenäytteiden ottaminen ja valitusten käsitteleminen. Elintarviketarkastajan työstä osa on ruokamyrkytysten selvittämistä.

– Tarkastuksissa katsotaan, että paikat ovat siistit, lämpötilat oikeat, kylmäkalusteet, tarjoilulämpötilat ja paikan omavalvonta kunnossa ja henkilökunta pukeutunut asianmukaisesti. Vanhentuneita elintarvikkeita ei tietenkään saa löytyä, Hokkanen kertoo.

kuka

okkanen irkko H P i: kastaja im >N rviketar ta n li e i: att s > Amm tökesku ympäris : to s a ir >V 8 e lasta > Ikä: 4 sa, kolm is is t) im a :n aat tytö > Perhe 25 -vuoti ja 1 2 (16 -, i aillaan Helsink aa parh n > Koti: e e tr n t: n varte stukse ratoniaa > Harra a m tä äis kanssa ensimm trainerin l a n o s r pe a: koti kipaikk > Suosik

Jos puutteita ilmenee, ne pyritään koh­ tuuajassa korjaamaan.

– Käytännössä ensin annetaan tar­ kastuspöytäkirja, jossa on määräaika korjauksille. Jos puutteita ei ole korjat­ tu määräaikaan mennessä, toimijaa voi­ daan kuulla, jolloin annetaan tilaisuus antaa vastine. Vastineessa hän voi selit­ tää, mitä aikoo asialle tehdä. Jos mää­ räajan jälkeen todetaan, että puutteet on korjattu, tarkastuksella kirjoitetaan pöytäkirja, jossa asia todetaan korjatuk­ si, Hokkanen valottaa.

”Ruokamyrkytysepäilystä pitäisi aina tulla tieto meille.”

Elintarvikkeita voidaan myös asettaa vä­ liaikaiseen käyttö- ja luovutuskieltoon selvitysten ajaksi, jos esimerkiksi EUalueelta tulleen lihan mukana ei ole vaa­ dittavia asiakirjoja.

Jos asiakirjoja ei saada tai niitä ei voi­ da yhdistää esimerkiksi lihaerään, elin­ tarvikkeet voidaan joutua hävittämään.

– Joskus olemme kaatopaikalla valvo­ massa hävitystä tai seisomme jäteauton vieressä, kun toimija mättää tuotteet jä­ teautoon. Näissä tilanteissa toimijat ei­ vät aina suhtaudu meihin suopeasti. Te­ kemässämme työssä ajatellaan kuiten­ kin aina kuluttajan turvallisuutta, Hok­ kanen muistuttaa.

Ilmoitus tärkeä

Pari vuotta sitten Helsingissä tehtiin 288 ilmoitusta, joissa epäiltiin ruoka­ myrkytystä. Näistä vajaa 20 voitiin to­ distaa ruokamyrkytyksiksi. Viime vuon­ na määrä oli kasvanut 353 ilmoitukseen.

– Korkeampaan lukuun osasyynä voi olla se, että ihmiset osaavat ilmoittaa pa­ remmin. Silti vieläkään ei tiedetä, että ruokamyrkytysepäilystä pitäisi aina tul­ la tieto meille, Hokkanen painottaa.

Yrittäjät saattavat turhaan jännittää tarkastajan kutsumista paikalle. Sillä voidaan kuitenkin monesti pelastaa yri­ tyksen maine.

– Ravintoloitsijat usein spekuloivat itse, mitä on mahdollisesti tapahtunut, mut­ ta se ei ole heidän tehtävänsä. Tapaus ei välttämättä liity kyseiseen paikkaan, vaan aivan toiseen, missä sairastunut ihminen on syönyt, Hokkanen muis­ tuttaa.

Kouluttautumista työn ohessa

Hokkasella on alun perin keittiöalan ja elintarviketeknikon koulutus. Hän työs­ kenteli laitoskeittiöissä, ravintoloissa, lentokoneiden cateringissa sekä liha­ teollisuudessa. Sitten hän opiskeli ym­ päristöinsinööriksi.

Hokkanen aloitti ympäristökeskuk­ sessa terveystarkastajana vuonna 2000.

Sittemmin virka muutettiin elintarvike­ tarkastajaksi. Viime vuonna hän suorit­ti ylemmän ammattikorkeakoulututkin­ non. Opinnäytetyönsä hän teki ruoka­ myrkytyksistä.

Tälläkin hetkellä kaksi ympäristö­ keskuksen työntekijää suorittaa ylem­ pää ammattikorkeakoulututkintoa työn ohella.

– Haluamme, että opiskelu linkittyy työhön. Molemmat tekevät koulutus­ ta osittain työpaikalla ja valmistelevat opinnäytetöitään.

Itsenäistä ja vaihtelevaa työtä

Hokkanen pitää työnsä vaihtelevuudes­ ta ja itsenäisyydestä. Ison epidemian is­ kiessä kaikki muut aikataulut sotkeen­ tuvat. Hän kokee kuitenkin, että juuri epidemiat ovat työn mielenkiintoisim­ pia selvityksiä.

– On kiire ottaa kaikki elintarvike­ näytteet, tarkastaa elintarvikehuoneis­ to ja haastatella ihmiset. Ruokamyrky­ tyksen selvitystyö vaatii paljon työtä ja keskittymistä, mutta niistä oppii joka kerta jotain uutta, Hokkanen kertoo.

– Ei sitä tietenkään toivo, että ku­ kaan sairastuu. Työni paras puoli on kui­ tenkin se, että kun tällaista tapahtuu, sitä pääsee selvittämään. Jos pystyy osoittamaan, mistä epidemia on johtu­ nut, se on hieno tunne. •

gallup Vuosi 2013 lähestyy kovaa vauhtia. Mitä odotat ensi vuodelta? teksti Katja Pesonen kuvat PEKKA NIEMINEN

n Outi Hermans, paikkatietoasiantuntija, talous- ja suunnittelukeskus Ensi vuonna talous- ja suunnittelukeskus, hallintokeskus ja henkilöstökeskus yhdistetään. Se on suuri muutos, mutta vielä en tiedä sen vaikutuksista omaan työhöni. Muutoin ensi vuonna on luvassa paljon innostavaa kehitystyötä. Sitä tapahtuu oikeastaan koko ajan, siksi rakastan tätä työtä. Ensi vuonna paikkatietojen hyödyntäminen vahvistuu, kuten muun muassa sekin, miten asiat kartoitetaan. Paikkatiedot ovat olleet intohimoni jo monta vuotta, joten odotan tätä innolla.

n Tarja Valkeapää, sovellusneuvoja, sosiaalivirasto Heti tammikuun alusta voimaan tulee sosiaali- ja terveysuudistus. Muutosta on väännetty pitkän aikaa. Tällä hetkellä olen asiakastietojärjestelmän sovellusneuvoja, mutta vielä on mahdoton sanoa, muuttuuko työni ja jos niin miten. Olen kauhuissani siitä, miten ehdin tehdä kaikki valmiiksi ennen tammikuuta. Kiirettä on pitänyt pitkän aikaa, ja joululomaa on vain yksi päivä. En voi kloonata itseäni moneen paikkaan.

n Kari Vähämäki, erityisasiantuntija, rakennusvirasto Ensi vuonna meillä alkaa kosteudenhallintaan liittyvä projekti, jonka tarkoituksena on kehittää kosteuden hallintaa rakennusprojekteissa niin, että kosteusvaurioilta vältyttäisiin. Voi mennä kauankin ennen kuin se saadaan kunnolla käyntiin. Todennäköisesti ohjeistan porukkaa uusiin käytäntöihin. En ole aikaisemmin tehnyt sellaista, vaan vastannut yleensä sisäilma- ja kosteusvauriotutkimuksista. Tämä tuo työhön uusia ulottuvuuksia.

n Matti Nikupeteri, rakennusinsinööri, rakennusvalvontavirasto Ensi vuoden tavoitteena on saada integroitua kaupungin asianhallintajärjestelmä Ahjo faktajärjestelmään. Tätä muutosta on valmisteltu pari vuotta, ja se on myöhästynyt aikataulusta. Ensi vuonna kaiken pitäisi viimein olla valmista.

Olen toiminut tässä projektipäällikkönä atk-päällikön sijaisena, joten toimenkuvani muuttuu, kun projekti saadaan päätökseen. Tämä hyppäys tuo uudenlaista elämää työhön.

Helsingin henki | joulukuu 2012

21

kaffella n Vesa Oksa, Markku Aho ja Riikka Jääskeläinen pohtivat, miten ideat saataisiin paremmin jalostettua käyttöön.

> Keskuste

lemassa:

ori päämoderaatt Markku Aho kuksesta henkilöstökes i or moderaatt läinen Riikka Jääske Starasta kirvesmies Vesa Oksa Starasta

teksti STIINA HONKAMAA kuvat Pekka nieminen

Ideoi ratkaisuja Helinään

> Aihe:

atioIdea- ja innova inä el H ä järjestelm

Idea- ja innovaatiojärjestelmä Helinä kannustaa ideoimaan.

Uusista ja hyödyllisistä keksinnöistä palkitaan.

> Paikka:

i Ravintola Rytm

I

dea- ja innovaatiojärjestelmä Helinästä keskustelevat Helinän päämoderaattori Markku Aho henkilöstökeskuksesta, Staran moderaattori Riikka Jääskeläinen ja palkitun idean esittänyt kirvesmies Vesa Oksa Starasta.

Helinän tavoitteena on ideointiin kannustamisen ja toteutettavien ideoiden löytymisen lisäksi yhtenäistää kaupungin virastojen palkitsemiskäytäntöjä. Helinässä on palkittu rahallisesti muutama useita virastoja koskeva idea sekä muutama yksittäiseen virastoon kohdistuva idea. Ideoita on palkittu myös elokuvalipuilla.

Yksi rahallisesti palkituista ideoista on kolmen staralaisen suodatinkankaan teline- ja suojalaatikko -idea, jonka kehittivät Lasse Heino, Niklas Lith ja Vesa Oksa Staran pohjoisen kaupunkitekniikan rakentamisesta. Idea havaittiin hyväksi ja otettiin käyttöön viime keväänä.

Miten Helinä toimii?

– Helinässä ihmiset voivat esittää helposti intranetin kautta ideoitaan. Ilman helppoa välinettä voisi olla hankala keksiä, keneen ottaa idean esittämisessä yhteyttä, Aho kertoo.

Helmen Sovellukset-valikosta pääsee suoraan Helinään. Se kehitettiin kaupungin vanhan aloitejärjestelmän pohjalta. He-

22

Helsingin henki | joulukuu 2012

linässä esiinnytään omalla nimellä, aiemmin ideoita oli voinut jättää nimettömästi.

– Varsinaisten ideoijien lisäksi kaikki muutkin voivat mennä selaamaan ideoita ja kehittämään niitä eteenpäin omilla jatkoideoillaan. Jos ei ole sähköpostia, idea on mahdollista esittää myös paperilla, Jääskeläinen sanoo.

– Näin juuri meillä toimittiin. Katutyömaalla ei ole tietokoneita muilla kuin työnjohtajilla, kertoo ideasta palkittu Oksa.

– Teimme ensin raakaversion idean esittelystä. Se oli aika virkamiesmäistä kieltä. Yritimme hakea sanoja sille, että helkkari, meillä kangasrulla jäätyy, Oksa kertoo.

Mistä palkitussa ideassa oli kysymys?

Palkittu idea suodatinkankaan teline- ja suojalaatikosta sai alkunsa todellisesta ongelmasta. Aiemmin iso ja raskas suodatinkangasrulla makasi omalla painollaan maassa, ja siitä revittiin tarvittavan suuruisia paloja. Työskentelyyn tarvittiin useamman työntekijän yhteistyötä.

Kolmikko Heino, Lith ja Oksa kehitti suodatinkangasrullan päälle suojalaatikon, joka estää suodatinkankaan kastumisen ja talvella myös jäätymisen. He keksivät samalla telineen, jonka avulla yksikin ihminen pystyy kerrallaan käsittelemään ja leik-

”Ideoiden kriteereitä ovat uutuusarvo ja toteutettavuus.”

kaamaan tarvittavan määrän suodatinkangasta.

– Työtilanteen takia minut siirrettiin pari vuotta sitten puistopuolelta katupuolelle. Katselin kangashommaa ja totesin, että jotain pitäisi tehdä. Ensimmäinen talvi kikkailtiin vanhan rullan kanssa ja kesällä päätin, että ensi talveksi pitää keksiä joku ratkaisu. Siitä idean kehittely lähti. Olimme juuri lukeneet, että Helinää valmisteltiin. Muuten emme olisi tienneet, kehen ottaa yhteyttä, Oksa kertoo.

– Ensin tuli kritiikkiä vanhan liiton miehiltä, ettei tällaista tarvita. Mutta kun prototyyppi oli tehty, hekin tulivat katsomaan ja kehittämään ideaa vielä eteenpäin, Oksa jatkaa.

Keksinnön avulla on saatu vähennettyä työntekijöiden voimankäyttöä sekä parannettua työergonomiaa ja -turvallisuutta. Myös työn tehokkuus on lisääntynyt, kun säästyy resursseja, aikaa ja työtä.

– Ergonomiaa parantamalla voidaan saada sairauslomiakin vähenemään, Jääskeläinen kiittelee.

Millaisia ideoita etsitään?

Aho kertoo, että uutuusarvo ja toteutettavuus ovat tärkeitä ideoiden kriteereitä.

Ideasta pitää olla myös hyötyä esimerkiksi ergonomisesti tai taloudellisesti.

– Jos ehdotetaan, että pyörille tarvitaan uusi säilytyspaikka, se ei ole idea, mutta esimerkiksi uusi säilytysratkaisu olisi, hän valottaa.

Helinään jätetyistä ideoista keskustellaan virastojen moderaattoreiden kesken, ja lupaavimmilta vaikuttavista pyydetään asiantuntija-arvio.

– Toteutettavuusprosentti vaihtelee. Jos idea tulee oman viraston sisältä, prosentti voi olla kaksinumeroinen, mutta kaupunkitasolla on vähemmän sellaisia, joita voidaan toteuttaa. Ideoita on helpompi toteuttaa paikallisesti, Aho kertoo.

– Jatkotuotanto on hieman haasteellista, kun virastoilla eikä keskitetysti myöskään kaupungilla ole innovointien toteuttamiseen erikoistunutta tuotanto-osastoa, Jääskeläinen toteaa.

– Alkuvaiheessa oli ajatus, että idean esittäjä voisi jossain tapauksissa irrottautua muusta työstään toteuttamaan asiaa. Emme ole kuitenkaan vielä niin pitkällä, Aho sanoo.

Miten Helinän tehokkuutta voisi lisätä?

– Välillä on vaikea tietää, missä vaiheessa idean käsittely on menossa. Nyt moderaattorin pitää kirjata käsittelyvaihe, mutta jatkossa Helinää kehitettäessä vaihe voisi kirjautua automaattisesti kommentointien ja päätösvaiheiden mukaisesti, Jääskeläinen ehdottaa.

– Joskus on hankala saada asiantuntijakommenttia. Aina pitäisi antaa kuitenkin rakentava palaute, Aho jatkaa.

Yksi tärkeä kehityskohta on miettiä, mikä olisi kaupungilla se taho, joka lähtisi vetämään innovointia.

– Kaupungin organisaatio ei ole ihan loppuun saakka virittäytynyt siihen, että logistisesti lähdetään viemään ideoita eteenpäin, Aho kertoo.

– Luotan, että parannusta tähän tulee. Olemme nimittäin esittäneet kolme muutakin ideaa, Oksa vihjaa.

Miten kannustaisitte ideoimaan Helinään?

Idea- ja innovaatiojärjestelmä Helinä > Jos sinulla on hyvä idea, jonka arvioisit olevan toteuttamiskelpoinen, naputtele se Helinään. > Helinään pääsee Helmen etusivun Sovellukset-valikosta. > Idean pitää olla uusi, toteutettavissa oleva ja siitä pitää olla hyötyä organisaatiolle esimerkiksi ergonomisesti tai taloudellisesti. > Idea tarkoittaa mietittyä ratkaisua, ei pelkkää palautetta. > Virastoilla on nimetyt moderaattorit, jotka vievät ideoita eteenpäin. Moderaattorien yhteystiedot löytyvät Helinästä. > Lisätietoja: Helmi > Henkilöstö > Palkka ja palkitseminen ja Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet

Hyvästä ideasta saa palkkion, ja siitä hyötyy moni. On muitakin hyviä syitä ideoida Helinään.

– Jos saat idean, laita ihmeessä se esille Helinään. Se on todiste, että minä keksin sen silloin. Usein ollaan turhankin vaatimattomia, ja sitten parin vuoden päästä nähdään, että joku on tehnyt saman ja harmittaa, Aho sanoo.

– Joskus joku työnjohtaja on muistanut sanoa, että keneltä idea on lähtenyt alunperin. Moderaattorihan ei voi sitä tietää, Jääskeläinen sanoo.

Aho kannustaa myös kommentoimaan.

– Kannattaa käydä myös lukemassa jätettyjä ideoita. Jos niihin liittyen tulee jotain mieleen, niin sinne vaan kommenttia. Aika vähän on vielä jutustelua ja ideoiden edelleen kehittelyä. Helinä on myös keskustelupalsta, Aho muistuttaa. •

Helsingin henki | joulukuu 2012

23

asukas teksti Katja Pesonen kuvat Arto Wiikari ja Helsingin kaupungin kuvapankki

houkuttaa liikkumaan Helsinkiläiset ovat todellisia superliikkujia, jotka tarttuvat hanakasti liikuntamahdollisuuksiin. Liikuntavirasto on valmis panostamaan sekä rahaa että aikaa järjestääkseen timanttiset harrastusmahdollisuudet kaupungin asukkaille.

T

alvi on hiihtämistä metsässä puiden taipuessa lumen painosta. Se on luistelua auringossa kimaltavan hangen pyyhkäistessä vinhaa vauhtia ohi. Se voi myös olla harmautta ja yllättäviä räntäsateita. Toisin sanoen talvi on kinkkinen vuodenaika, jolloin liikuntaviraston on oltava jatkuvassa liikkeessä ja pidettävä huolta ulkoilualueiden kunnosta. Alue käsittää satoja kilometrejä hiihtolatuja ja luistinratoja.

24

– Talvella on kesää haasteellisempaa pitää ulkoilureitit kunnossa, sillä silloin luonto on arvaamattomampi ja olosuhteisiin pystyy vaikuttamaan vähemmän kuin kesällä. Kivikon hiihtohalli tuo tähän takuulla helpotusta, sillä siellä voi hiihtää vaikka vettä sataisi, toteaa liikuntaviraston ulkoilupäällikkö Petri Angelvuo.

Kivikon hiihtohallissa hiihtokausi käynnistyi 8. lokakuuta. Hiihtäjiä on sittemmin käynyt noin parisataa päivässä,

Helsingin henki | joulukuu 2012

ja kasvua on hallin laitospäällikkö Risto Hietanoron mukaan koko ajan. 250– 300 päivittäistä kävijää olisi ihanteellinen määrä, eikä myöskään mikään kaukainen tavoite, sillä stadilaiset ovat hiihtäjäsakkia.

– Hiihtäjien ykköspaikka on Paloheinä, jossa käy talven aikana 300 000 hiihtäjää, ja Kivikon hiihtohallin lähellä olevassa lumiparkissa sielläkin 11 000.

Hiihdon suosio varmasti selittyy sillä, että siinä saa viettää aikaa ulkoilmassa, ja se on yksi tehokkaimpia koko kehon liikuntamuotoja. Lisäksi se on matalan kynnyksen harrastus, jota voi tehdä yhdessä koko perheen kanssa, Angelvuo tuumii.

joten vanha jäätynyt latupohja oli jyrsittävä ja uusi lumi nostettava kuorma kerrallaan kurottajalla. Se oli työlästä siitäkin syystä, että koko ajan oli varottava rikkomasta putkia, joissa kylmäaine kiertää, kertoo Angelvuo.

Vaikka halli on nyt täysin toimiva, kylmä- ja lvis-laitteiden sekä muun kiinteistön huolto jatkuu ensi vuoden loppuun.

– Kylmälaitteet on automatisoitava, missä on työsarkaa. Tällä hetkellä joudumme säätelemään niitä käsin, mikä vie suhteettomasti aikaa. Automaatio tekee hallin ylläpidosta merkittävästi helpompaa ja kustannustehokkaampaa, Hietanoro toteaa.

Lunta tupaan

Missiona priimat ladut

Kivikon hiihtohalli siirtyi kaupungin omistukseen helmikuussa, ja sen käyttöönoton valmistelut aloitettiin maaliskuussa. Oli kunnostettava kylmäjärjestelmät ja aloitettava lvis-järjestelmän huoltaminen, mutta ennen kaikkea hallia varten valmistettiin 3 000 kuutiota lunta, joka laitettiin halliin säilöön odottamaan syksyä. Syksyn alussa hallista kuorittiin 20 senttimetriä vanhaa lunta pois ja laitettiin uusi lumi tilalle. Se oli kolmen viikon urakka. Noin kilometrin pituinen latu on kahdessa tasossa, maan tasalla sekä ylhäällä eräänlaisena hyllynä.

– Ylähylly on kahdeksan metriä leveä ja kestää ainoastaan latukoneen painon,

Helsinkiläiset ovat hiihtäjinä vaativia.

Ympäri kaupunkia on satoja kenttiä jalkapallosta yleisurheiluun, eikä niiden käyttäjiltä tule liikuntavirastolle edes nimeksi niin paljon valituksia kuin hiihtäjiltä.

– Helsinkiläiset hiihtäjät ovat tottuneet hyvään. Enemmän onneksi saamme positiivista palautetta, ja ihmiset arvostavat sitä, mitä me heille tarjoamme. Palaute otetaan vastaan, mutta aina emme voi muuttaa kaikkea sen mukaan.

Tietysti puutumme esimerkiksi turvallisuusseikkoihin, mutta jos joku toivoo hiihtolatua alkavaksi omalta kotiovel-

taan, se ei valitettavasti onnistu, hymyi­ lee Angelvuo.

Asukkaiden pyynnöstä liikuntaviras­ to teki viime talvena Lauttasaareen pie­ net ladut lapsille, sillä alueella ei ole hiih­ toverkostoa. Myös koulut pyytävät usein vaikkapa urheilupäiväkseen latua piha­ kentälleen, ja virasto auttaa silloin mie­ lellään mahdollisuuksien mukaan.

Kivikon hiihtohalli on kaupungilta kädenojennus hiihdon olosuhteiden pa­ rantamiseen. Se tarjoaa hiihtäjille mah­ dollisuuden aloittaa harrastuksensa rei­ lusti ennen luonnonlumen satamista.

Eikä hallin tarjonta jää hiihtoon, siitä pitävät huolen hallin kuntosaliyrittäjä, matkailuyrittäjä sekä lasten seikkailulii­ kuntapuisto HopLop. Hallin tiloja on jo käytetty erilaisiin liikuntatapahtumiin, kuten suunnistukseen ja pyöräilyyn, ja hiihtoseurat ovat kiinnostuneita järjes­ tämään siellä nuorten hiihtokilpailuja ennen luonnonlumen tuloa.

Kivikon hiihtohallin todellinen tuli­ koe käynnistyi välittömästi ovien avau­ duttua.

– Aikaisemmin kävijät valittivat jat­ kuvasti hallin latujen huonosta kunnos­ ta, joten meidän ensisijainen tehtäväm­ me on taata niiden laatu viikon jokaise­ na päivänä. Latu hoidetaan joka ilta sul­ kemisajan jälkeen, ja yön jäädyttyään se on priimakunnossa heti aamusta, Hieta­ noro kertoo.

Parasta kaupunkilaisille

Petri Angelvuo vastaa kaupungin ulkoilu­ reittien ylläpidosta. Talvea varten joudu­ taan perkaamaan ojien kasvillisuutta tu­

levien hiihtäjien tieltä ja laitta­ maan kielto– ja ohjemerkit hiihtoreiteille. Kyse ei ole mistään pienestä hom­ masta, sillä ulkoilureit­ tejä on 200 kilometriä eri puolilla Helsinkiä.

Muutoksista on tiedo­ tettava, koska monien lenkkeilijöiden ja koi­ ranulkoiluttajien reitit muuttuvat talven ajaksi hiihtäjien tyyssijoiksi, eikä latuja saa mennä tallaamaan.

Lenkkeilijöille jää aurattuja reitte­ jä talven ajaksi 35 kilometriä.

Suurin työ liikuntavirastolla alkaa lu­ misateesta ja pakkasista. Silloin tehdään ladut ja luistinradat. Latujen ohella mat­ kaluisteluradat kuhisevat porukkaa au­ rinkoisina talvipäivinä. Ne on tehtävä tarpeeksi leveiksi, jotta kullekin luisteli­ jalle on tilaa mennä omaa vauhtiaan. Lii­ kuntavirasto haluaa pitää radoilla kun­ nianhimoisesti jäähalliolosuhteet, ja nii­ den ylläpito vaatii luonnollisesti suurta panostusta.

Rahallisesti talvivalmistelut eivät ole Angelvuon mukaan päätähuimaava sat­ saus.

– Sekä Itä- että Länsi-Helsingissä on kolme latukonetta. Vaikka koneet ovat kalliita, rahallinen panostus maksaa it­ sensä moninkertaisesti takaisin kaupun­ kilaisten tyytyväisyydessä ja hyvinvoin­ nissa. • > Lisätiedot: hel.fi/liv > Liikuntahallit > Kivikon hiihtohalli

Vinkkejä talviliikuntapaikoista > Yhteensä seitsemän tekojäärataa: Kalliossa, Käpylässä, Oulunkylässä, Lassilassa, Pukinmäessä ja Rautatientorilla sekä uusi tekojäärata Kontulassa. > Lumilautailurinne Lumiparkki Kivikossa bokseineen, reileineen, hyppyreineen ja mattohisseineen. > Maastohiihtokeskus Paloheinässä. > Matkaluisteluradat: Laajalahdessa 3–5 kilometriä, Puotilassa kaksi kilometriä. > Lisätiedot: hel.fi/liv

Helsingin henki | joulukuu 2012

25

hyvinvointi teksti Marjaana Sunila-Kankare kuvat JORMA MARSTIO

Henkilöstölle on räätälöity uusi jaksotettu Elintärkeät elämäntavat -kuntoremonttikurssi.

Sen tavoitteena on kurssilaisten elintapojen parantaminen pysyvästi. Pilottikurssit alkoivat.

Lisää vaikuttavuutta kuntoremontteihin

K

untoremontteihin haku uudistui vuoden alusta. Kuntoremontteihin tarvitaan työterveyshuollolta myönteinen kuntoutuspäätös. Kurssille haetaan sähköisellä ilmoittautumislomakkeella.

Kun kuntoremontti kiinnostaa, otetaan yhteyttä omaan työterveyshoitajaan. Työterveyskeskuksen hyväksynnän jälkeen keskustellaan esimiehen kanssa sopivasta ajankohdasta.

Pilottikurssit alkoivat

Uuden jaksotetun Elintärkeät elämäntavat -kuntoremontin ensimmäiset kaksi pilottikurssia käynnistyivät syksyllä. Yli vuoden kestävällä kurssilla on kuusi jaksoa kolmen kuukauden välein. Kuntoutuspäiviä on seitsemän, kun tavallisessa kuntoremontissa niitä on viisi.

– Elintärkeät elämäntavat -kuntoremontti suunniteltiin, koska kunto­ remontilta haluttiin lisää vaikuttavuutta ja elintapojen pysyviä muutoksia. Tällainen kurssi on myös helpompi toteuttaa, suunnittelija Tiina Nuotiomaa henkilöstökeskuksesta kertoo.

– Pilottikuntoremonttikurssin kohderyhmänä ovat ensisijaisesti henkilöt, joilla on MBOryhmän oireita, kuten ylipainoa, koholla olevia verenpaine- ja sokeriarvoja, poikkeavia rasvan Jaana Kärki nauttii luonnossa kävelystä.

Intoa liikkumiseen

Kivelän vanhustenkeskuksessa osas-

tonhoitajana työskentelevä Kärki odottaa kurssilta vertais- ja ryhmätukea. Ensimmäiset päivät oli hyvin suunniteltu, testit mielenkiintoisia ja ryhmäytymiselle oli aikaa.

Jaana Kärki osallistui Elintärkeät elämäntavat Painokin alkoi pudota heti jakson jälkeen. Se -pilottikurssille Siuntiossa. yllätti.

Hän haluaa pontta omaan Kävelystä ja liikunnasta pitävä Kärki on muutokseensa, pudottaa ollut aikaisemminkin kuntoremontissa. painoaan ja uutta intoa Säännöllinen liikkuminen lopahti 3,5 vuotta liikkumiseen. sitten tyttären syntymän jälkeen.

Kärki pitää jaksotetusta kurssista enemmän sen pitkäkestoisuuden, ryhmänohjaajan tuen, välitavoitteiden ja testien vuoksi.

Joka kokoontumiskerralla on uusi teema. Erityisesti tammikuun ravitsemusteema kiinnostaa Kärkeä.

Hän kannustaa kaikkia osallistumaan palkallisiin kuntoremontteihin ja muuhun kuntoutukseen. Ne ovat hänestä loistava mahdollisuus hyvinvoinnin ja jaksamisen parantamiseen.

26

Helsingin henki | joulukuu 2012

n Sirkka Kovanen harrastaa sauvakävelyä ja vesiliikuntaa.

psykologi Kaupunki kuntouttaa > Kuntoremontteja ovat esimerkiksi Yleinen ja esimiesten voimavara -kuntoremontit lievästi uupuneille.

Tules-kuntoremontit on tarkoitettu varhaisen vaiheen tuki- ja liikuntaelinoireisille. Tarjolla on myös Kelan maksamia kuntoutuksia. > Kaupunki on järjestänyt kuntoremontteja runsaat 20 vuotta ja

kuntoutusta 40 000 työntekijälleen. > Kuntoremontteihin voi pyrkiä neljän vuoden välein työterveyshuollon suosituksesta. > Kurssille haetaan sähköisellä ilmoittautumislomakkeella. > Tänä vuonna kuntoremontteja on noin 1 700 henkilölle. Työterveyshuolto, esimiehet ja Helmi tiedottavat niistä.

Työterveyspsykologi Vesa Talvitie pohtii, mitä puhe kertoo organisaation todellisuudesta.

> Lisätietoa: Helmi > Henkilöstö > Tyhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > Kuntoremontti

arvoja tai perinnöllinen riski näiden saamiseksi. Kohderyhmänä ovat myös tupakoivat, työterveyshoitaja Jaana Jyrkämä työterveyskeskuksesta kertoo.

Hakijan tulee olla motivoitunut muuttamaan elintapojaan ja olla halukas ryhmämuotoiseen toimintaan. Hänen on täytynyt myös työskennellä vähintään vuosi kaupungin palveluksessa.

Ryhmänvetäjän tuki jatkuvaa

– Jaksotettuun kuntoremonttiin osallistuvilla on koko ajan ryhmänvetäjän tuki.

He voivat olla yhteydessä vetäjään sähköpostitse ja soittamalla. Hän motivoi ja lähettää kurssilaisille myös motivointikirjeen ennen seuraavaa jaksoa, Nuotiomaa sanoo.

Osallistujille tehdään ennen ensimmäistä ja viimeistä jaksoa työterveyshuollon mittaukset. Kurssilla on sekä sisä- että ulkoliikuntaa. Tavoitteena on, että edetään pienin askelin esimerkiksi painonpudotuksessa.

– Jaksotetun kuntoremonttikurssin tavoitteena on hyvän työkyvyn ylläpito, jotta henkilöstö pysyisi eläkeikään asti hyvässä kunnossa. Yleensä kurssilai-

”Kuntoremontit ovat osa työkykyä ylläpitävää toimintaa, varhaisen vaiheen ennakoivaa kuntoutusta.” set itse haluavat parempaa elämänlaatua ja muutosta. Tästä seuraa positiivinen kierre, Nuotiomaa motivoi.

Kuntoremontit ovat osa työkykyä ylläpitävää toimintaa, varhaisen vaiheen ennakoivaa kuntoutusta. Ne on tarkoitettu työntekijöille, joiden työ- tai toimintakyky on heikkenemässä, mutta ne eivät kuitenkaan sovellu sairaille tai hyvin huonokuntoisille.

– Olemme tyytyväisiä pilottikursseihin, ja ne ovatkin käynnistyneet hyvin.

Ensi vuonna niitä järjestetään lisää, jotta saamme lisätietoa. Jos kurssit todetaan toimiviksi, ne otetaan vakituisesti ohjelmistoon, Nuotiomaa ja Jyrkämä lupaavat. •

Juhlapuheet, valituspuheet ja hyvä elämä Ennen filosofit pohtivat elämän tarkoitusta ja hyvää elämää, mutta

viimeiset sata vuotta he ovat keskittyneet miettimään kielen ja todellisuuden suhdetta. Lieneekö tämä herkistänyt meidät työtätekeväiset huomaamaan, etteivät juhlapuheet aina vastaa todellisuutta. Toisaalta tyytymättömyys- ja valituspuheetkaan eivät aina vastaa todellisuutta.

Työntekijöiden ja johdon keskustelut ovat toisinaan kamppailua näiden puhetapojen välillä: henkilöstö vakuuttaa että työpaikalla on kurjaa ja mahdotonta, ja esimies myy ajatusta, että asiat ovat itse asiassa aika hyvin tai vähintäänkin korjaantumassa. Kielelliset tennisottelut tapaavat päättyä ratkaisemattomaan, ja yleensä molempien puheissa on ainakin siteeksi totuutta.

Työterveyshuolto ei voi sen enempää valita puoltaan kuin jäädä ot-

telun katsojaksikaan. Esitän itse usein kysymyksen: liittyvätkö ongelmakohdat työpaikkaan, ammattialaan vai koko työelämän viimeaikaiseen muutokseen? Sikäli kun kyse on viimeisestä, se on ensinnäkin mitä henkilökohtaisin ongelma (ainoa työurani sattui juuri tähän historialliseen vaiheeseen), ja toiseksi poliittinen kysymys. Nämä ovat hyvää elämää pohdittaessa mitä keskeisimpiä asioita, mutta niitä ei ratkaista työpaikan kokouksissa.

Kun ongelmakohta on ammattialan erityispiirre, se seuraa perässämme minne tahansa työhön menemmekin. Työterveyspsykologin kielelläni kyse on ammattiin liittyvästä kuormitustekijästä ja sen hallinnasta. Kuormitustekijän hallinta on keskeinen ammattitaidon osa, ja ammattilaisten on tärkeää pohtia sitä keskuudessaan sekä hyödyntää eri asiantuntijoita.

Sikäli kun ongelmakohdat taas johtuvat työyhteisön fyysisestä todel-

Loppuelämä haltuun

Kovasesta kuntoon liittyvät mit-

taukset ja keskustelut psykologin kanssa olivat parasta. Jaksolla tehtiin kehonkoostumusmittaus, polku­ pyöräergonomiatestit ja muutosMyös Kannelmäen peruskoulun rehtori Sirkka Kovanen suunnitelma. osallistui Elintärkeät – Jokaisella on vastuu elämänelämäntavat -pilottikurssille. muutoksesta, sillä kukaan ei liikuta sinua, vaan jokaisen pitää liikkua itse. Odotan saavani itseäni niskasta kiinni, kuntoni kohoavan ja vertaistuen innostavan. Tämä on hieno mahdollisuus, ulkoilusta, sauvakävelystä ja vesiliikunnasta pitävä Kovanen kuvaa.

Kovasen mukaan jaksotettu kuntoremonttikurssi pakottaa ottamaan loppuelämän haltuun. Se eroaa aiemmista kursseista pitkäkestoisuuden ja vertaistuen vuoksi. Hän toivoo kurssin muistuttavan liikunnasta ja elämänmuutoksesta. Vuoden aikana ehtii sopeutua elämänmuutokseen.

lisuudesta tai asiakkaiden tai henkilöstön ominaispiirteistä, ne voidaan ratkaista vain paikallisesti. Jos johonkin on mahdollista saada muutos, niin nimenomaan paikallisiin ongelmakohtiin.

Etenkin ongelmapuheen kiihkeimmissä pyörteissä on hyvä muistuttaa itseään tosiasiasta, joka työn arjessa harvemmin tulee mieleen: tavallisissa kaupungin työpaikoissa – kouluissa, päiväkodeissa, joukkoliikenteessä ja niin edelleen – tehtävä työ on tutkimusten mukaan usein maailman huippua.

Kielteisyys- ja myönteisyyspuhe ei kumpikaan ole totuus, ja pelkästään toiseen keskittyminen on todellisuuden vääristämistä. Designpääkaupunkivuoden hengessä johtamisen yhden osa-alueen voikin ilmaista seuraavasti: muotoilla organisaatiossa käytävää keskustelua niin, että puhetapojen välillä vallitsee terve ja realistinen tasapaino. Myös henkilökohtaisesti on hyvä miettiä, milloin positiivisuus on todellisuuden kieltämistä ja milloin tyytymättömyyspuheella luo vain kielteisyyttä sisäänsä ja ympärilleen.

PS. Psykologien puhetapaa kritisoidaan muuten mihinkään johtamatto-

masta toisaalta–toisaalta-leipomisesta. Tapaamme selitellä tätä sillä, että muun muassa ”maaginen numero 7 + /– 2 ” poislukien (terveisiä kaikille kollegoille) psykologia ei juuri tarjoa yleisiä lainalaisuuksia.

Helsingin henki | joulukuu 2012

27

liikkeellä teksti Laura Heikkinen kuvat Juho Kuva

Henkilöstökerhot toimivat aktiivisesti eri teemoin ja yhdistävät työkavereita myös vapaa-ajalla.

Ratsaille!

M

intzun Issikkatallilla Nurmijärvellä on lauantaisena syysaamuna iloinen tunnelma. Ratsastajat laittavat islanninhevosia ratsastuskuntoon ohjaajan neuvoin. Edessä on rauhallinen, parituntinen maastoratsastus pienikokoisilla ja lempeillä hevosilla, jotka kulkevat kuuliaisesti jonossa ohjaajan perässä. Jännitystä ratsastukseen tuo uutuuden viehätys: rakennusviraston ratsastajat ovat ensimmäistä kertaa lähdössä yhdessä ratsun selkään.

Kuukausi sitten perustettu henkilöstökerho pääsee nyt todelliseen vauhtiin.

Hevostytöt löysivät toisensa

– Ratsastin lapsena säännöllisesti ja sen jälkeen satunnaisesti eri talleilla ja haaveilin, että olisi hauska harrastaa ratsastusta isommalla porukalla, eri talleilla, eri teemoilla. Tästä oli virastossamme puhuttu monta kertaa, joten minua kannustettiin perustamaan ratsastukseen keskittynyt henkilöstökerho, sisustusarkkitehti Laura Kuusinen kertoo perustamisideasta.

Hän kyseli eri talleilta mahdollisuuksia päästä satunnaisesti porukalla ratsastamaan ja oppimaan uusia asioita. Ilmoitus intranetissä keräsi kokoon kahdeksan ratsastuksenharrastajaa, joista osa on

28

Helsingin henki | joulukuu 2012

kokeneempia, osa vähemmän harrastaneita. Määrä ja ryhmän taso ovat alussa sopivat, sillä näin he pystyvät tarvittaessa jakautumaan kahteen ryhmään.

Aivan aloittelijaa suositellaan opettelemaan alkeet ja sitten vasta liittymään ratsastajiin.

Kahvitauolla ensimmäiseksi ratsastuskohteeksi valittiin viestintäpäällikkö Maria von Knorringin ehdotuksesta Mintzun talli, joka oli hänelle tuttu.

– Jokainen saa ehdottaa itselleen tuttuja ratsastuspaikkoja, joita sitten testaamme. On hienoa tutustua uusiin paikkoihin, von Knorring sanoo.

Tavoitteena on järjestää 6–8 ratsastuskertaa ensi kesään mennessä. Kuusinen kertoo, että ohjatuille tunneille valitaan aina ryhmää kiinnostava uusi teema, kuten istunta, esteet, laukannostot, pohkeenväistöt, maasto. Yksin ratsastava joutuisi joka kerta tilaamaan yksityisopetusta, mikä tulee kalliiksi.

– Nyt maksamme pääosan kustannuksista itse, ja virasto avustaa osan. Helmikuussa voimme hakea avustusta ensi vuodelle viraston urheilutoimikunnalta, toteaa puheenjohtajana ja varainhoitajana toimiva Kuusinen.

Tapa tutustua työkavereihin

Pieni kerho toimii joustavasti sähköposteilla, puhelimilla ja kahvitaukojen tapaamisilla. Kuusinen ja von Knorring iloitsevat jo ensimmäisen kerran jättämästä hyvästä fiiliksestä: toisilleen vieraat mutta samanhenkiset naiset viihtyivät hyvin yhdessä.

– Olemme eri osastoilta ja näemme ohimennen toisiamme, ja tämä on loistava tapa tutustua työkavereihin, madaltaa osastojen välisiä rajoja ja harrastaa yhdessä, von Knorring kertoo.

– Uskon, että ratsastuskerho kokoaa mukavalla tavalla yhteen viraston hevoshulluja, joille maailma hymyilee erityisen leveästi, silloin kun sitä saa katsella hevosen selästä. Kehittämistehtävien parissa toimivana näen kerhon hyvänä puolena myös sen, että ratsastusretkien ja hevosten kanssa puuhastelun mukanaan tuoma mutkattomuus siirtyy vaivatta myös ihmisten välisiin suhteisiin työpaikan arjessa, assistentti Miia Hellqvist toteaa.

n Tiina Saukkonen, Maria Lalla, Laura Kuusinen ja Tiia Katajamäki valmistelevat issikoita ratsastukseen (kuvat ylhäältä alas).

Perinteikäs KIFA Kiinteistövirastolaisten yhteisen henkilöstökerhon KIFA:n

historia on pitkä, sillä se aloitti todennäköisesti jo 1940-luvulla. Ajan myötä toiminta monipuolistui, aktivoitui ja järjestäytyi. Jäseniä ovat kaikki virastolaiset eli noin 450 henkilöä.

– KIFA:n idea on järjestää henkilöstölle virkistystä ja yhteisiä rientoja, kuten teatteria, oopperaa, konsertteja, taidenäyttelyjä, juhlia, matkoja, urheilua ja messukäyntejä. Tämän vuoden kohokohta oli matka Unkariin, ja sokerina pohjalla on pikkujoulut, kertoo kiinteistöluettelonhoitaja Maarit Kuvaja, joka on ollut toiminnassa mukana yli 30 vuotta, nyt varainhoitajana.

Kerhon ohjelman suunnittelee toimikunta, johon kuuluu edustaja viraston jokaisesta osastosta. Sille valitaan puheenjohtaja, sihteeri ja varainhoitaja. Kokouksia on pari kertaa vuodessa, muuten yhteyttä pidetään sähköpostilla. Alkuvuodesta tehdään tilinpäätös, toimintakertomus ja -suunnitelma.

Kiinteistöviraston osastoilla on omia henkilöstökerhoja, joita virasto rahoittaa suhteessa jäsenmäärään. Henkilöstökerhojen yhteiselin Kiihake tekee esityksen määrärahan jaosta virastolle käytyään kerhojen tilinpäätökset ja toimintasuunnitelmat läpi. Esitys toimitetaan henkilöstöpäällikölle, joka puolestaan tekee esityksen määrärahan jaosta virastopäällikölle.

– Vuosittain saamme noin 8 000 euron määrärahan virastolta.

Sillä rahoitetaan osa toiminnasta, loput maksetaan itse. Tuki alkoi -80-luvulla, ja se on onnistunut tapa rahoittaa toimintaa.

– Kerhon toiminnassa voi oppia tuntemaan eri osastojen ihmisiä ja verkostoitua. Työkaverit voivat myös iloisesti yllättää vapaa-ajalla! > Lue lisää kaupungin yhteisistä henkilöstökerhoista Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstökerhot

Naisvaltaiseen kerhoon ovat myös miehet tervetulleita. Kerho onkin herättänyt jo laajempaa kiinnostusta virastossa, ja mahdollisesti positiivinen imu vetää lajiin mukaan uusia harrastajia. Toiminta on vasta alussa ja etsii avoimin mielin muotojaan. Kuitenkin kerhon ydinajatus on kirkas.

– Meille on ehdotettu esimerkiksi raviurheilun alajaostoa, mutta tarkoitus on keskittyä ratsastamiseen, Kuusinen nauraa.

– Hyvässä porukassa ideat saavat siivet.

Kehittelimmekin jo ajatuksia muun muassa ratsastuskilpailujen seuraamisesta yhdessä,

erityyppisistä meille räätälöidyistä kursseista tai viikonloppureissuista kauniisiin maisemiin Helsingin ulkopuolelle, Hellqvist kertoo.

Haaveissa on myös yhteinen ratsastusteemainen matka vaikkapa Viroon.

– Ratsastus on laji, jossa voi jatkuvasti kehittyä ja oppia uutta ja jossa ei pääse kyllästymään. Hevonen on hieno eläin, ja pitää todella keskittyä saadakseen siihen yhteyden.

Silloin kaikki muu unohtuu, kerholaiset summaavat. •

n Maria von Knorring ehdotti issikkatallia kerhon ensimmäiseksi kohteeksi. Miia Hellqvist taputtaa tyytyväisenä ratsuaan kahden tunnin maastoratsastuksen jälkeen.

Helsingin henki | joulukuu 2012

29

ilmoitustaulu

Tiedot palstalle heke.viestinta@hel.fi Seuraava aineistopäivä on 28. tammikuuta.

Tervetuloa joulukonserttiin!

Lux Helsinki – Valo on irti

Joulukukat Staralta n Tilaa joulun kauneimmat ja laadukkaimmat kukat suoraan Staran puutarhapalvelusta. Tarjolla on joulutähtiä, hyasintteja, amarylliksiä, atsaleoja, jouluisia koreja, kransseja ja kukkakimppuja.

Kätevimmin valikoimaan tutustuminen ja tilauksen tekeminen onnistuu verkon kautta. Tilauskaavake ja ohjeet löytyvät Staran Helmi-intran etusivulta ja ulkoisilta verkkosivuilta. Etukäteen tilatut kukat voi noutaa sovittuna päivänä valmiiksi paketoituina. Joulukukkaostoksille voi tulla myös suoraan kaupunginpuutarhalle Töölönlahden kupeeseen, Hammarskjöldintie 1 B. Myynti on avoinna joulukuussa ma–ke klo 7–15, to–pe klo 7–14, viikko 51 ma–pe klo 7–18. Itsenäisyyspäivänä suljettu.

Joulukuusen hankintaan n Kaupungille joulukuusia toimittava Jalo Rautiainen tarjoaa tänäkin vuonna kaupungin henkilöstölle ostoedun joulukuusista (henkilöstökortti mukaan). Kuusien hinnat: 1,5 m 22 euroa / 2 m 27 euroa / 2,5 m 30 euroa / 3 m 35 euroa. Myyntipaikkana on 15.12. alkaen Itäkeskuksen Citymarket tavaratalon aukioloaikoina.

Henkilöstöliikuntaan uusi ilmoittautumisjärjestelmä

valokuvakisa

n Henkilöstöliikunnassa otetaan käyttöön uusi ilmoittautumisjärjestelmä. Ohjeet ilmoittautumiseen ja kevätkauden 7.1.–26.4. liikuntakalenteri löytyvät 3.12. alkaen Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta.

Ilmoittautuminen kevätkauden toimintaan alkaa torstaina 13.12. klo 7. Tiedustelut henkilöstöliikuntakonsulteilta: Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi puh. 310 87822 ja Eeva-Liisa Rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821.

30

Helsingin henki | joulukuu 2012

n Kaupunkitapahtuma Lux Helsinki houkuttelee valollaan vuoden pimeimpänä aikana. Kolmentoista valoteoksen pääreitti johdattelee katsojan Olympiastadionilta Kansallisoopperan amfiteatterin, Hesperian puiston, Kansalaistorin ja Kiasman kautta Baanalle. Senaatintorin täyttää spektaakkelimainen Emergence-teos, jossa Tuomiokirkko saa uuden asun videoprojisoinnin avulla.

Teokset ovat nähtävillä päivittäin klo 16–22. Vapaa pääsy. > Lisätiedot: luxhelsinki.fi

Keskustakirjaston kilpailu etenee n Helsingin järjestämä Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailu ”Metropolin sykkivä sydän” on edennyt toiseen vaiheeseen. Kilpailun tuomaristo on valinnut jatkoon kuusi työtä. Ehdotukset valittiin kaupunkikuvallisten, arkkitehtonisten ja toiminnallisten ansioiden perusteella. Näiden ehdotusten todettiin olevan kehitettävissä teknisten ja ekologisten tavoitteiden mukaisiksi. Jatkoon valitut kilpailijat saavat tilaisuuden kehittää suunnitelmiaan tuomariston antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Tuomaristo valitsee voittajan kuuden jatkoon valitun työn joukosta. Voittaja julkistetaan kesäkuussa 2013. Kilpailutuomariston puheenjohtajana on apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

Kuvat jatkoon valituista töistä löytyvät keskustakirjastohankkeen verkkosivuilta keskustakirjasto.fi, kilpailusivustolta http://kilpailu.keskustakirjasto.fi sekä kaupunginkirjaston sivuilta lib.hel.fi.

Minä & duuni

Työ ja sen tekijät valokuvauskilpailun aiheena n Vaikka olemme kolmasosan vuorokaudesta töissä ja kamerat ovat kännyköiden matkassa kulkeneet kaikkialle, löytyy vain harvalta kuvia työstä tai meistä, työn tekijöistä.

Kuvaa työtäsi ja lähetä valokuva kilpailuun! Kaikki kuvat julkaistaan Helmen Henkilöstösivuilla ja parhaimmisto niistä myös vuoden ensimmäisessä Helsingin Hengessä.

Lähetä yksi kuva 15.1. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi. Liitä mukaan kuvan nimi, muutaman sanan luonnehdinta kuvasta ja omat yhteystietosi. Kuvan on oltava jpg- tai tiff-muodossa. Resoluutioltaan kuvan tulee olla vähintään 300 dpi, jotta se on painokelpoinen.

Muistathan että jos kuvaat alaikäisiä pitää sinulla olla vanhemmilta kirjallinen lupa. Kuvaus­ lupa-lomakkeen voit printata Henkilöstö-etusivulta.

Palkintoina ovat 200, 100 ja 50 euron lahjakortit Stockmannille. Lisäksi jaetaan kaksi elokuva­ lippupakettia. Kilpailu on tarkoitettu vain kaupungin henkilöstölle.

kuva Ralph Larmann

n HKL:n mieslaulajien joulukonsertti pidetään to 20.12. klo 18 Mikaelin kirkossa, Emännänpolku 1. Johtajana toimii Anita Lehtonen, säestäjänä Tapio Lehtonen, solisteina Pentti Forssell, Arvo Isohanni, Mikko Motin ja Reijo Villgren. Ohjelma 10 euroa.

Pekka Sauri

Ristikko nro 6/2012 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 28.1. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Vastanneiden kesken arvomme leffalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 28.1. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Ulla Vainio, Pirjo Ingerö, Toivo Ekholm, Maire Hakala ja Jaana Santonen.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | joulukuu 2012

31

06

Helsingin henki Ju s j si P a

kuva Seppo Saarentola

2012

u

ne

n

”

Ruohonjuurella on pitkä runko.”

joulukuu–helmikuu 2013

GoGo 14.11.–13.1.

unelmia helsingissä Kaupungintalon Virka Gallerian näyttelyn taideteokset ovat syntyneet kaupunkilaisten unelmista. > virka.fi

7.–22.12.

{ uusi duuni }

Työn suojelija

32

> Kuka: Jasi Kuokkanen > AMMATTI: työsuojelupäällikkö > TÖIHIN: 1.8. > TOIMIPAIKKA: viisi virastoa Mitä työsuojelupäällikkö tekee?

Työsuojelupäällikkö toimii työnantajan edustajana työsuojelu- ja työhyvinvointiasioissa. Uskon, että työhyvinvoinnin merkitys kasvaa huomattavasti tulevaisuudessa etenkin asiantuntijaorganisaatioissa. Työsuojelun painopiste on myös siirtynyt viime vuosina henkisen työsuojelun puolelle. Tämä on se osa-alue, jota haluan kehittää sekä toimia esimiesten ja linjajohdon tukena. Roolini on olla esimiesten tukena ja tarjota osaamistani organisaatiolle.

Minkä virastojen työsuojelupäällikkönä toimit?

Asuntotuotantotoimiston, kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, rakennusvalvontaviraston ja rakennusviraston.

Mitä teit aikaisemmin?

Työskentelin esimiestehtävissä Palmian kiinteistöpalveluissa. Vastuualueellani olivat koulujen kiinteistönhoito ja vahtimestaripalvelut.

Millainen on työyhteisösi ja lähimmät kollegasi?

Toimin viidessä eri virastossa, joten työyhteisöjä muodostuu moneen eri paikkaan. Toimin hyvin läheisessä yhteydessä virastojen työsuojeluval-

Helsingin henki | joulukuu 2012

tuomaan markkinat Perinteiset käsityöläisten joulumarkkinat Senaatintorilla. > visithelsinki.fi tuutettujen kanssa, joten he taitavat olla lähimmät kollegat.

Kenen kanssa teet yhteistyötä talon sisällä?

Kaupungilla on todella toimiva työsuojeluorganisaatio, jonka kanssa teen yhteistyötä. Muiden virastoryppäiden työsuojelupäälliköt ovat olleet korvaamaton apu uudessa työssä.

Kenen ulkopuolisten tahojen kanssa toimit ja miten?

Työturvallisuuskeskus ja työterveyslaitos ovat tärkeimpiä ulkopuolisia kumppaneita. Meillä on yhteisiä kehityshankkeita.

Mihin asioihin olet tarttunut ensimmäiseksi?

Kun tutustuin viiden viraston toimintaan, huomasin, että jokaisessa on erilaisia tapoja toimia työsuojeluasioissa. Olen aloittanut toimintamallien yhdistämisen. Tavoitteenani on muokata työsuojelutoimintaa siten, että kaikki viisi virastoa toimisivat samaa mallia noudattaen.

Järjestetäänkö henkilöstölle työsuojelusta koulutusta?

Työsuojelupäällikön tehtäviin kuuluu työsuojelutietoisuuden lisääminen ja koulutusten koordinoiminen. Teemme yhteistyötä Oiva Akatemian kanssa työsuojelun peruskurssien osalta.

Olen valmistellut työsuojelun ja työhyvinvoinnin koulutuspaketin esimiehille.

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Vapaa-aika kuluu perheen ja harrastusten parissa. Olen kahden lapsen isä ja intohimoinen kamppailulajien harrastaja.

Missä asut ja miten kuljet työmatkasi?

Asun Vantaalla ja kuljen työmatkat bussilla.

16.12.

seurasaaren joulupolku Lapsiperheiden joulutapahtuma klo 13–17 tarjoaa kurkistuksia satuun, vanhan ajan jouluun ja leikkeihin. > joulupolku.net

31.12.

uudenvuoden vastaanotto Senaatintorilla juhlitaan sirkushengessä tulinumeroin ja akrobaatein. Musiikista vastaa Sami Pitkämön orkesteri. > visithelsinki.fi

8.1.–2.2.

maapallo – meidän kotimme Näyttely esittelee Kestävän kehityksen peruskirjaa 18 paneelilla. Ryhmille voi varata myös toiminnallisen työpajan. > laituri.hel.fi

24.1.

ylipormestarin asukasilta Jussi Pajunen isännöi asukasiltaa klo 18.30 Herttoniemen yhteiskoululla Hiihtomäentie 43. > hel.fi > Uutiset

13.2.

helsingin henki ilmestyy Aiheina yt-menettely, uusi kaupunginvaltuusto, Helsingin suurtapahtumat, peruskorjaukset ja uusi päihdeohje.