Helsingin Henki 4/2017

henki Helsingin

04 2017

hel.fi/helsinginhenki

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

Perhepäivähoitoa jo 50 vuotta 24

TEEMA

R E PPA R I

K A F F E LL A

Toimialoilla on pistetty toimeksi

Helsinki 100 vuotta sitten

Työn laatu vaatii jatkuvaa kehittämistä

06

16

22

Tehdään parempi kaupunki

Kuva: Lux Helsinki

//vinkki Luo oma valotaideteos

Teos Light Poles oli esillä viime vuonna.

Lux Helsinki haastaa kaupunkilaiset, yhtei­ söt ja yritykset tuomaan valoa pimeän vuoden­ajan keskelle ja rakentamaan omia valoteoksia. Valofestivaali kannustaa tänä vuonna oman valotaiteen luomiseen yhä laajemmin.

Valohaaste kannustaa yhteisöllisyyteen: valoteoksen voi suunnitella ja toteuttaa vaikkapa kaveriporukan, perheen, toimiston väen tai koulun voimin. Toteutustapa on vapaavalintainen, ja teoksen voi hyvin rakentaa kotoa löytyvistä materiaaleista.

Haasteeseen osallistutaan jakamalla kuva, video tai gif-animaatio omasta valo­ teoksesta sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnistetta #valohaaste.

Palkitsemiskriteerinä ei välttämättä ole massiivisin teos, vaan kiinnostavin ja mieleen­painuvin kuva.

Lisätietoa haasteesta ja inspiraatiota omaan valoteokseen löytyy Lux Helsingin Facebook-sivuilta ja verkkosivustolta luxhelsinki.fi. Kolme upeinta otosta palkitaan, ja haaste on käynnissä 15.1. asti.

Lux Helsingin yhteistyökumppani SATO lähtikin mukaan haasteeseen teoksella,­ joka löytyy Helsingin Castréninkadulta, #LuxHelsinki. SATO valaisi kerrostalon ­ikkunat naapurilämmöllä Kalliossa. Teoksessa korostuu yhdessä tekemisen ilo, sillä valaisu on toteutettu kerrostalon asukkaiden yhteisenä tempauksena.

LUX Helsinki on jälleen koettavissa ­6.–10.1.

luxhelsinki.fi

Nyt

Kansainvälinen ja houkutteleva pääkaupunki

S

ata vuotta sitten Suomen itsenäistymisen aikaan Helsinki oli jo nopeasti kasvava, kansainvälistyvä ja modernisoituva suurkaupunki. 1900-luvun alussa kaupungin asukkaista muita kuin suomea tai ruotsia puhuvia oli noin 10 prosenttia. Muunkielisten osuus on nyt noin 15 prosenttia.

Sadassa vuodessa Helsinki on kasvanut merkittäväksi metropoliksi ja kilpailee muiden kansainvälisten suurkaupunkien kanssa houkutellakseen yrityksiä ja ­investointeja. Jos kaupunki tässä kilpailussa menestyy, hyöty koituu paitsi pääkaupungin myös koko Suomen hyväksi.

Kaupunki pyrkii olemaan vielä aiempaa kiinnostavampi uutta luovalle start-up-toiminnalle. Marraskuun lopussa järjestettävä Slush on vakiinnuttanut paikkansa kansainvälisenä start-up-kohtaamispaikkana. ­Kaupunkistrategiassa linjataan, että Helsinki haluaa olla yrityksille paras kaupunki Suomessa ja tulla parhaiten digitalisaatiota hyödyntäväksi kaupungiksi maailmassa. Tätä tukee esimerkiksi se, että englanninkielisten varhaiskasvatus- ja koulupaikkojen määrää lisätään,

2

Helsingin henki / joulukuu 2017

jotta Helsinki olisi kiinnostavampi työllistymispaikka ulkomaalaisille perheille. Kaupungin kansainvälisyyden vahvistaminen näkyy strategiassa yhtenä kaikkea kaupungin tekemistä läpileikkavana periaatteena.

Helsinki on entistä enemmän ekosysteemi, joka tarjoaa alustan kaikille kaupungista kiinnostuneille osallistua sen kehittämiseen. Kaupunkiin muuttaa joka vuosi noin 7 700 uutta asukasta. Kaupunkiyhteisön asukkaita, asiakkaita, yrityksiä, yhteisöjä ja meillä vierailevia kutsutaan jatkossa antamaan näkemyksensä, ideansa ja ajatuksensa kaupungin rakentamiseen. Viihtyisä ja toimiva Helsinki on meille kaikille paras paikka olla, elää ja yrittää.

Kaupunginvaltuusto päätti ensi vuoden talous­ arviosta marraskuun lopussa. Lue talousarvion keskeisistä painotuksista sivulta 12 ja siitä, millainen Helsinki oli sata vuotta sitten sivulta 16 alkaen.

päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

”Helsinki on entistä enemmän ekosysteemi, joka tarjoaa alustan kaikille kaupungista kiinnostuneille osallistua sen kehittämiseen.”

Tässä numerossa 20

04 Ajassa 05 Työelämän abc

Ammatti

Tulos- ja kehityskeskustelut ­uudistuivat.

Staran kuljettaja Lauripekka Karja­lainen raivaa kadut liikenteelle.

10 Duunissa Munkkiniemen kotihoidon Riihitiimi ohjaa itse työtään.

14 Ympäristö Helsingin tavoitteena on olla hiili­ neutraali vuoteen 2035 mennessä.

Miten ­­se onnistuu?

16

15 Työkalut

Reppari

Tietosuoja-asetus tulee ensi ­touko­kuussa. Oletko valmis?

Helsinki oli Suomen itsenäistymisen aikoihin nopeasti kasvava suurkaupunki, jossa 161 000 virallisen asukkaan lisäksi oli sijoitettuna venäläistä laivastoa ja noin 25 000 venäläistä sotilasta.

21 Gallup Mikä on parasta talvisessa Helsingissä?

22 Kaffella

12

Laatupalkinto oli iloinen yllätys kaupungin tarkastusvirastolle.

Sen saaminen edellyttää jatkuvaa ­kehittämistä.

Talous

Vastuullinen taloudenpito jatkuu.

Talousnäkymät ovat aiempia vuosia valoisammat.

28 Liikkeellä Helsinki tarjoaa paljon tekemistä pitkin vuotta. Bongaa oma menosi ennen ja jälkeen joulun.

30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Uusi duuni Leea Rautanen-Muhli edistää ­yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

6

24

Teema

Yhdessä syntyy paras ratkaisu. Toimialojen hallintojohtajat kertovat, missä vaiheessa toimialoilla mennään juuri nyt.

Palvelu

Perhepäivähoidossa­ päivät täyttyvät kodin­ omaisesta ­kiireettömästä ­tekemisestä.

32 Gogo Ota talteen joulu–tammikuun menovinkit.

26

Hyvinvointi

Työterveyskyselyn tulokset kannattaa hyödyntää omaksi parhaaksi.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT HENKILÖSTÖ­V IESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, ­sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2017 Jussi Kaisjoki pj, ­Samuli Kuki, Lotta Henriksson, Heikki Mäntymäki, Roger Nordman (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Stefan Loman (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty) , Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Maistraatinportti 1, 00015 ­Otavamedia, puh. 15661, ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2017 PAINOS 37 500 kpl 29. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti).

Numero 1/2018 ilmestyy 7.3.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Helsingin henki / joulukuu 2017

3

Ajassa

Kaupunki kartoittaa kyselyllä kansallisen kaupunkipuiston perustamismahdollisuuksia Helsinkiin. Tietoa kaivataan muun muassa siitä, missä sijaitsevat Helsingin virkistävimmät, kauneimmat ja parhaiten helsinkiläisyyttä ilmentävät paikat. Näkemyksiä kaivataan niin luonto- kuin kulttuuriympäristöstä.

Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajoina kokonaisuuksina. Kaupunkipuistojen avulla kerrotaan arvokkaista paikoista, joita halutaan säilyttää ja kehittää tuleville sukupolville samalla, kun kaupunkia rakennetaan ja uudistetaan.

HELSINKI oli yksi Euroopan innovaatiopääkaupunki -kisan (The European Capital of Innovation eli iCapital) kymmenestä finalistista. Kisan voitti Pariisi. Palkinnot jaettiin Lissabonissa marraskuussa. Finaalipaikka kertoo siitä, että Helsinki kuuluu Euroopan innovaatiokaupunkien kärkijoukkoon. Helsingin vahvuuksia ovat kaupungin omat innovaatioalustat, kuten Fiksu Kalasatama ja älyliikennekokeilut. Kaupungissa on vahva innovaatioekosysteemi sekä avoimen datan ja startupien kulttuuri.

Päätös hakuprosessin mahdollisesta aloittamisesta tehdään, kun tarvittavat selvitykset ovat valmistuneet.

Toistaiseksi ympäristöministeriö on myöntänyt kansallisen kaupunkipuiston statuksen kahdeksalle kaupungille: Forssalle, Hangolle, Heinolalle, Hämeenlinnalle, Kotkalle, Porille, Porvoolle ja Turulle.

Verkkokyselyn vastaukset julkaistaan avoimena datana Helsinki Region Infoshare -sivustolla kyselyn päätyttyä. Aineistoa voi hyödyntää vapaasti myös muissa hankkeissa ja tutkimuksissa. hel.fi > Asuminen ja ympäristöt > Luonto ja viher­ alueet > Puistot > Kansallinen kaupunkipuisto

KAUPUNGIN ICT-kehittämismenetelmät Kehmet sai marraskuussa valtiovarainministeriöltä tunnustuksen Suomidigin Suunnannäyttäjät -kilpailussa, jolla nostettiin esiin ennakkoluulottomia digitalisaatiotyön kehittäjätiimejä. Perusteluissa sanotaan, että Kehmet-tiimi on rakentanut loistavan kokonaiskuvan työkaluineen digitaalisten palveluiden ketterässä kehittämisessä, jonka keskiössä on asiakas. Selkeä malli tukee julkisen hallinnon kehittäjiä ja säästää runsaasti aikaa ja vaivaa.

Tiimissä olivat mukana Ilkka Kautto, Ari Andersin, Mi­ kael Vakkari, Aaro Hallikainen, Esko Sillanpää, Peter Lunberg ja Paula Linsiö. Kehmetin käyttöönotto kaupungilla etenee, ja sen ympärille muodostetaan koulutusohjelma ja kehittäjätyöpajat.

Kuva: Istock

Kuva: Istock

17 %

Vuoden 2017 risteilykauden aikana Helsingissä kävi yhteensä 266 risteilyalusta, jotka toivat kaupunkiin ennätykselliset 478 000 kansainvälistä risteilymatkustajaa. Kasvua viime vuodesta oli lähes 17 prosenttia. Matkustajat jättivät Helsinkiin yhteensä noin 32 miljoonaa euroa. Risteilymatkailijat viettävät Helsingissä yleensä noin viisi tuntia. Suurimmat kansallisuusryhmät olivat yhdysvaltalaiset, saksalaiset ja britit.

Maahanmuuttajien

työllistymispalvelut yhteen Maahanmuuttajien työllistymistä edistävät palvelut on koottu yhteen paikkaan International House Helsinkiin (IHH). Palvelu käynnistyi joulukuussa Uudenmaan maistraatin tiloissa Albertinkadulla.

Toiminnalla pyritään turvaamaan työvoiman saatavuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta sekä tekemään Suomesta ja pääkaupunkiseudusta nykyistä houkuttelevampi kohde kansainvälisille osaajille. Henkilöasiakkaiden lisäksi IHH palvelee yrityksiä ja työnantajia ulkomaisen työvoiman rekrytointikysymyksissä. IHH tarjoaa myös alustan kehittää uusia toimintamalleja, joita on mahdollista monistaa muuallekin Suomeen.

Palvelu alkoi pilotilla, mutta sitä voidaan jatkaa samoissa tiloissa ainakin vuoden 2018 loppuun asti.

4

Helsingin henki / joulukuu 2017

Vuoden 2018 työmatkasetelit ovat haettavissa. Ne ­haetaan kerralla koko kalenterivuodeksi, yksi 10 euron arvoinen seteli työssäolokuukautta kohden.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Työmatkasetelit ja polkupyöräetu

Uudet työsuojelu­valtuutetut aloittavat nelivuotiskautensa Toimialat ja liikelaitokset saivat uudet työsuojeluvaltuutetut ja heille varahenkilöt toimikaudelle 2018–2021. Työsuojeluvaalit käytiin loka–marraskuussa. Työsuojeluvaltuutettuihin voi olla yhteydessä kaikissa työn terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Valtuutetut toimivat yhteistyössä esimiesten ja työnantajan kanssa.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Työhy­ vinvointi ja työturvallisuus > Työsuojelu

a: M ik k o R a sila

Kuva: Lauri Rotko

Kuv

Millainen olisi Helsingin ­kansallinen kaupunkipuisto?

YHTEYSJOHTAJA­ Sanna-Mari Jänt­ ti aloitti kaupungin­ kansliassa marraskuun alussa. Jäntti siirtyi tehtävään Miltton Oy:n johtavan asiantuntijan tehtävistä.

Yhteysjohtaja osallistuu Helsingin kehittämiseen kansainvälisesti vetovoimaiseksi kulttuuri-­, urheilu- ja tapahtuma­kaupungiksi. Helsinki luo edellytyksiä mielenkiintoisten kohteiden ja tapahtumien synnylle ja vauhdittaa toteuttamiskelpoisten suurhankkeiden etenemistä. Yhteysjohtajalla on keskeinen rooli kaupungin vetovoimaisuutta edistävien ideoiden kehittelyssä ja toimeenpanossa.

MyHelsinki jakaa kaupunkilaisten ­kokemuksia ja lempipaikkoja MyHelsinki.fi-sivusto voitti arvostetun City Nation Place -palkinnon sarjassa, jossa arvioitiin kaupunkilaisten osallistumista kaupungin maineen kasvattamiseen. Sivustoa on kehitetty­ yhdessä kaupunkilaisten kanssa, ­­­ja se antaa ihmisille mahdollisuuden jakaa tuntojaan sekä kertoa lempipaikoistaan ja aktiviteeteistaan Helsin-

gissä. Sivuston palvelulupaus on Your ­local guide to Helsinki, ja sen kaikki sisällöt ovat kaupunkilaisten kokoamia suosituksia. Palvelusta löytyvistä sisäl­löistä voi koota oman suosituslistansa ja jakaa muille somessa tai sähköpostitse.

City Nation Place toimii Iso-­ Britanniasta käsin. Organisaatio on

erikoistunut kaupunkimarkkinoinnin ja elinvoimaisten identiteettien kehittämiseen. Helsingin kanssa voitosta kisasivat Kapkaupunki, Chile, Costa Rica ja Butler County. Palkinto jaettiin marraskuussa CNP-konferenssissa Lontoossa.

Osallisuusmalli käyntiin

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Lomat ja vapaat Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Monimuotoisuus työelämässä > Työn ja muun elämän yhteensovittaminen

Tuke yksilölliseksi Miten tulos- ja kehityskeskustelut uudistuvat?

Otamme käyttöön esimiesten ja työntekijöiden kanssa kehitetyn mallin, jossa keskustelu etenee kaikille yhteisten ja valinnaisten teemakorttien avulla. Tulos- ja kehityskeskustelujen rooli työntekijöiden ja työyhteisöjen tavoitteiden asettamisessa ja seurannassa sen sijaan ei muutu, välineet vain uudistuvat.

Miksi keskusteluja lähdettiin kehittämään?

Työntekijöiden ja esimiesten kokemuksia tulos- ja kehityskeskusteluiden hyödyllisyydestä haluttiin parantaa. Tarvittiin työkaluja, jotka tukevat vuorovaikutusta ja Tuke-keskustelun muokkaamista yksilölliseksi.

Mitä etuja uudesta mallista on?

telun. Uusi malli ohjaa myös molempia valmistautumaan huolellisesti, suunnittelemaan keskustelun aikataulun ja seuraamaan yhdessä sovittuja tavoitteita säännöllisesti.

Milloin keskustelut käydään uudella tavalla?

Vuoden 2018 alussa eli kun seuraavat tulos- ja ­kehityskeskustelut käydään.

Taustaa tulos- ja kehityskeskustelujen uudistamisesta myös Helsingin Henki 2/2017 -lehdessä.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Tulos- ja kehityskeskustelut Vastaajina työmarkkina-asiantuntija Heli Piispanen ja HR-asiantuntija Aino Honkapohja-Kuusisto ­kaupunginkanslian henkilöstöosastolta.

Työntekijä saa valita itselleen tärkeitä teemoja ja luoda yhdessä esimiehen kanssa toimivan keskus-

Heräsikö kysymys? Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi

Helsingin henki / joulukuu 2017

Kuva: Istock

Työelämän abc

hel.fi/osallisuusmalli

Helsinki sai tunnustusta työelämän laadun ja tuloksellisuuden kehittämisestä, kun kunta-alan kehittämisohjelma Kunteko palkitsi muiden organisaatioiden rinnalla kaupunginkanslian, Malmin päivystysyksikön ja kotihoidon Malmi 2 -lähipalvelualueen.

Kehittämisen hyödyt näkyvät arjessa: työ­ hyvinvointi on parantunut, jaksaminen lisääntynyt ja sairaus­poissaolot vähentyneet. Tämä näkyy myös lisääntyneenä asiakastyytyväisyytenä.

Helsinki on usean vuoden aikana kehittänyt työn ja muun elämän yhteensovittamista osana henkilöstö­johtamista. Asiaan on haluttu panostaa, sillä työn joustojen nähdään parantavan työntekijöiden hyvinvointia, työn sujumista ja sitä kautta myös palvelujen laatua kuntalaisille.

Koko kaupungin yhteisten käytäntöjen sopimisella on haluttu auttaa johtoa, esimiehiä ja työyhteisöjä tunnistamaan tarjolla olevat keinot ja hyödyntämään niitä.

Tarvittaessa henkilöstöllä on mahdollisuus hyödyntää liukuvaa työaikaa ja joustavaa työvuoro­ suunnittelua, etätyötä, virka- ja työvapaita, osa-aikatyötä ja muita erilaisia työjärjestelyitä.

Kuva: Istock

Kaupunginhallitus päätti marraskuussa osallisuuden ja vuoro­ vaikutuksen periaatteiden ja niiden osatekijöihin perustuvan osallisuusmallin toimeenpanemisesta vuosille 2018–2021. Sen linjauksissa määritellään osallistumisen malli, osallistuva budjetointi, asukas- ja käyttäjäraadit sekä verkko-osallistuminen.

Osallisuusmalli kattaa asukkaiden osallistumisen rinnalla järjestöjen, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien laajamittaisen osallistumisen ja vuorovaikutuksen kaupungin suunnittelun ja päätöksenteon eri vaiheissa.

Malliin kuuluvat alueelliset stadiluotsit, jotka auttavat asukkaita aloitteiden ja kehittämisehdotusten edistämisessä. Yritysluotsit puolestaan toimivat alueilla yritystoiminnan edistäjinä.

Osallistuvaan budjetointiin varataan määräraha käytettäväksi alueellisesti tai koko kaupunkia koskeviin hankkeisiin. Ehdotuksia hankkeiksi voivat tehdä ja niistä äänestää 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset.

Osallisuusmalliin sisältyy myös suunnitelma kaupungin vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Myös kaupungin julkisia palvelutiloja halutaan avata asukas- ja yhteisötoiminnalle entistä laajemmin.

Tunnustusta työelämän laadun kehittämisestä

5

YHDESSÄ syntyy paras On kulunut lähes puoli vuotta uusien toimialojen toiminnan käynnistymisestä.

Uusi organisaatio muutti ensi vaiheessaan erityisesti hallinto- ja tukipalveluja.

Katsastimme toimialojen tämänhetkisen kehittämistilanteen. Loppuvuoden sana toimialoilla on yhdessä.

TEKSTI Katja Alaja

Kasvatus ja koulutus: Osallistava tapa kehittää uutta

Kuva: Sami Tirkkonen

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla rakennetaan uutta organisaatiota ja toimintaa hyvin osallistavasti. Työtä riittää, sillä henkilöstön määrä kipuaa 13 000:een.

Strategiakeskustelua alettiin käydä keväällä.

– Se tarkoitti eri toimijoiden näkemysten kuuntelua ja aitoa yhdessä tekemistä, vs. hallinto­johtaja Tiina Harju-Kukkula kertoo.

Yksi esimerkki käsitellä strategiaa ja tehdä sen tavoitteita tutuksi henkilöstölle on tulospalkkiotavoitteiden valmisteluprosessi, jota on tehty ­tämän syksyn aikana. Henkilöstö sai ensin osallistua verkkokyselyyn intrassa ja osallistavaan foorumiin. Sen jälkeen vuorossa oli työpajoja, joissa valmisteltiin henkilöstöön liittyviä tavoitteita. Näiden tuotosten pohjalta konkretisoidaan osaamisen kehittämisen tarpeita palvelukokonaisuuksien kanssa.

– Strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä työstetään edelleen eri foorumeilla ja palvelukokonaisuuksissa keskustellen ja yhteistä ymmärrystä luoden, Harju-Kukkula sanoo.

Kaikki hallinnon työ­ yhteisöt ovat menneet ­uusiksi: ­työkaverit ovat uusia, toimimme uusissa tiloissa ja työtä ­tehdään yhdelle toimialalle useiden virastojen sijaan.

6

Helsingin henki / joulukuu 2017

Hallintoa rakennetaan yhdessä Toimialan hallinto- ja tukipalveluiden yhteensovittaminen on päässyt hiljalleen käyntiin.

Ensin tutustuttiin uuteen työyhteisöön, työstettiin yhteisiä tehtäväkokonaisuuksia ja ­tunnistettiin osaamis- ja kehittämistarpeita. ­Samalla huolehdittiin siitä, että päiväkodit, koulut ja oppilaitokset saavat tarvitsemansa hallintopalvelut.

– Kaikki hallinnon työyhteisöt ovat menneet uusiksi: työkaverit ovat uusia, toimimme uusissa tiloissa ja työtä tehdään yhdelle toimialalle.

Jotta voimme toimia yhdessä hallintona, on tunnettava oma työyhteisö ja oman työn tavoitteet, Harju-­Kukkula toteaa.

Hallinto- ja tukipalveluissa työskentelee noin 500 henkilöä seitsemässä eri palvelussa. Ensimmäisenä lähdettiin edistämään johtamis- ja ­yhteistoimintarakenteita, yhteisiä toiminta­ tapoja sekä keskeisiä talouden, tilojen ja hankinnan prosesseja.

Kehittämistyötä on tehty myös palvelukokonaisuuksien kanssa. Keväällä iso joukko rehtoreita, päiväkodinjohtajia ja opetus- ja kasvatushenkilöstöä tutustui hallinnon palveluihin. Yhteistä keskustelua toiveista ja ajatuksista riitti.

– Tällä seinällä olevat yhteisen työskentelyn tuotokset muistuttavat meitä joka päivä. Halu­ amme olla yhdessä rakentamassa maailman ­parasta kasvatusta ja koulutusta, Harju-Kukkula sanoo.

Huoneen seinä on täynnä post it -lappuja, joista yhdessä toivotaan muun muassa tasaista laatua ja toisessa esimiestyön kehittämistä.

Räätälöityä muutostukea Hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstöä tuetaan muutoksessa työhyvinvointihankkeen avulla. ­Jokainen yksikkö saa räätälöityä valmennusta loppuvuoden aikana.

– Työhyvinvointiin vaikuttaa vahvasti oman yksikön tehtäväkokonaisuuksien selkiyttäminen ja töiden organisointi, ja tämä on noussut esiin ihan kaikilta. Selkeyttä saadaan lisää myös, kun henkilökohtaiset yhteistoimintakeskustelut ­kunkin omasta tehtäväkokonaisuudesta on käyty vuoden loppuun mennessä, Harju-Kukkula ­sanoo.

Hän iloitsee siitä, että toimialan henkilöstöllä on intoa kehittää asioita yhdessä.

– Toivon kaikille jaksamista ja kärsivällisyyttä muutostilanteessa. Tehdään uutta yhdessä arvostaen sitä kokemusta ja osaamista, mitä meillä on.

Kuva: Kimmo Brandt

Kuva: Testure Oy

Kuva: Lauri Rotko Kuva: Pertti Nisonen

Hyvä uutinen on, että palvelussuhdeturva jatkuu, vaikka tehtävä voi muuttua.

Kaupunkiympäristö: Ketteriä kokeiluja – jaettua johtajuutta lähtien. Yhdessä tekemisen kulttuuria on edelleen tarpeen vahvistaa, jotta hallinto- ja tuki­ palvelut sujuvat.

Päällekkäisten tehtävien vuoksi hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstö vähenee noin 40 ihmisellä vuoden 2019 alkuun mennessä. Puolet jää eläkkeelle, ja muille osaajille haetaan uusia työtehtäviä toimialan sisältä tai toisilta toimialoilta.

– Hyvä uutinen on, että palvelussuhdeturva jatkuu, vaikka tehtävä voi muuttua.

Ketteräksi oppimissafareilla Hyvärinen puhuu paljon siitä, että koko kaupungin tulee kehittyä ketterämmäksi uusien asioiden kehittämisessä. Kaupunkiympäristön toimialalla on ryhdytty edistämään jaetun johta­juuden johtamistapaa ja asiakaskokemuksen parantamista jo keväästä lähtien.

– Asiantuntijaorganisaatiossa esimies ei saa olla vastausautomaatti, vaan hänen tulee rohkaista ja valtuuttaa asiantuntijat hakemaan ­vastauksia ja tekemään ratkaisuja, jotka ovat ­linjassa kaupunkistrategian kanssa. Tämä motivoi ja innostaa ihmisiä, Hyvärinen sanoo.

Asiakaskokemusta on kehitetty oppimissafareilla. Kuluneena syksynä sekä esimiehistä että asiantuntijoista koostuvat ryhmät ovat ­saaneet­­ erilaisia haasteita ja muutaman viikon aikana ne ovat etsineet niihin tietoa, hyviä esimerkkejä ja ratkaisuideoita.

Hyvärinen antoi yhdelle ryhmälle haasteeksi keskitetyn asiakaspalvelun toiminnan kehittämisen. Tehtävänä oli miettiä, miten koko organisaatio pystyy välittämään kaiken olennaisen toimialan palveluista asiakaspalvelulle. Kaupunkilaiset ottavat sinne yhteyttä milloin kaa­­­voi­tus­­­­ asioissa ja milloin erilaisissa lupa-asioissa.

Kuva: Sami Tirkkonen

Kaupunkiympäristön toimialalla eletään isoa muutosta, kun seitsemästä virastosta tuli yksi yhteinen toimiala. Yhteistä toiminta- ja johtamiskulttuuria ja yhteisiä toimintatapoja työstetään ja strategiaa jalkautetaan.

Hallintojohtaja Silja Hyvärisestä uusi ­kaupunkistrategia on todella innostava tarina, joka antaa yhteisen tulevaisuuden suunnan ­ilman suoria vastauksia.

– Se haastaa jokaisen miettimään omaa työrooliaan ja kehittämään itseään ja ennen kaikkea pohtimaan, miten haluttu muutos ­tehdään yhdessä yhtenä kaupunkina, Hyvä­ rinen sanoo.

Strategian jalkauttaminen palvelukokonaisuuksissa eli maankäytössä ja kaupunkirakenteessa, rakennuksissa ja yleisissä alueissa, palveluissa ja luvissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa lähti liikkeelle lokakuussa. Jokainen työyhteisö on keskustellut strategiasta esimiehen johdolla ja nostanut esiin tärkeimmät toimenpiteet. Ne kootaan yhteen ja priorisoidaan. ­Toimialan toimenpiteitä viedään lopulta kaupunkitasolle asti.

Ydinprosessit ensin Myös yhteisiä toimintoketjuja ja prosesseja on alettu kehittää. Syksyn aikana on työstetty ydinprosesseja, jotka liittyvät kaupunkilaisille suunnattuihin palveluihin.

– Kun ne selkiytyvät, alamme jumpata hallinto- ja tukipalvelujen yhteistyötä ja prosesseja niiden osaksi. Tehtävämme on auttaa toimialaa ­onnistumaan ja kehittymään tehtävässään, ­Hyvärinen sanoo.

Työssä auttaa, että palvelukokonaisuuksien ja hallinto- ja tukipalvelujen ihmiset ovat tutustuneet toisiinsa ja käyneet vuoropuhelua kesästä

– Olikin jännää, kun ryhmä kertoi tuloksistaan purkupäivässä. Saimme konkreettisia ehdotuksia henkilöstön perehdyttämisestä, karttapohjaisen tiedon hyödyntämisestä sekä viestinnän ja asiakaspalvelun yhteistyön tiivistämisestä.

Näin ne asiat etenevät, Hyvärinen kertoo.

Sitten hän napsauttaa koneensa kiinni.

– Kaikesta innosta ja uudesta huolimatta jokaisen on pidettävä huolta jaksamisestaan ja tehtävä muutakin kuin töitä.

Helsingin henki / joulukuu 2017

7

Kuva: Sami Tirkkonen

Kulttuuri ja vapaa-aika: Prosessit ja toimintatavat notkeiksi Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on ollut kova vauhti päällä. Seitsemän virastoa on yhdistynyt yhdeksi toimialaksi ja hallintopalvelut on keskitetty.

Hallintojohtaja Kirsti Laine-Hendolin kertoo, että henkilöstö on ottanut uuden strategian myönteisesti vastaan.

– Osallisuuden, liikkumisen, kulttuurin ja ylipäätään aktiivisen elämän asiat tuntuvat meille luontevilta, Hendolin sanoo.

Strategian jalkauttaminen toimialalle kuuluu loppuvuoden asioihin. Toimialajohtaja on käynyt esimiesten kanssa läpi, miten strategiaa tulee käsitellä työyhteisöissä.

Esimiesten apuna on yhden sivun lomake, ­johon työyhteisö kirjaa viisi tärkeää strategialausahdusta ja pohtii niitä seuraavien kysymysten avulla: mitä nykyistä toimintaa pitää jatkaa,

Kuva: Sami Tirkkonen

Mietimme, miten­ opimme teke­mään ketteriä kokeiluja, toimimaan projektimaisemmin ja osallistamaan henkilöstöä.

Helsingin henki / joulukuu 2017

Hallinto auttaa palveluja onnistumaan Hallinto- ja tukipalvelut haluaa olla kumppani, joka vaikuttaa varsinaisia palveluja tuottavien kulttuuri-, kirjasto-, liikunta-, nuorisopalvelujen työn onnistumiseen ja sitä kautta kaupunkilaisten tyytyväisyyteen.

Marras- ja joulukuussa hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstö laittaakin paljon paukkuja keskeisten prosessien tunnistamiseen, kuvaamiseen ja mittaamiseen. Työtä tehdään prosessipajoissa, joihin osallistuu ihmisiä myös ydinpalveluista.

– Esimerkiksi kun mietimme työsuhteen alkua, pajaan osallistuu rekrytoivia esimiehiä. ­Pohdimme yhdessä, miten esimies tilaa uudelle työntekijälle kaiken tarvittavan ja perehdyttää, Hendolin sanoo.

Tavat hoitaa asioita ovat olleet yllättävänkin erilaisia. Yhteistä toimintatapajumppaa tehdään

Sosiaali- ja terveystoimi: Asiakas uudistamisen keskiössä Kaupungin johtamisjärjestelmän muutos ­vaikutti vähemmän sosiaali- ja terveystoimialaan kuin muihin kaupungin toimintoihin.

Kaksi suurta virastoa, terveyskeskus ja sosiaalivirasto, oli yhdistetty jo 2013, ja silloin tehtiin muutoksia sekä ydintoimintaan että hallintoon.

Kesällä organisaation myllerrys keskittyi hallinnon rakenteen muutokseen ja vauhditti ­uusien toimintatapojen kehittämistä.

Kehittämisen taustalla vaikuttaa voimakkaasti valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus.

Monet uudistuksen keskeiset asiat, kuten valinnanvapaus, ovat yhä avoimia ja ne huomioidaan kehittämistyössä.

On tärkeää, että jokainen tunnistaa, mitä osaamista itsellä ja työkavereilla on ja myös arvostaa sitä.

8

mitä uutta toimintaa tulee aloittaa, mitä nykyistä toimintaa tulee lopettaa ja mitä nykyistä ­toimintaa tulee lisätä? Vastaavaa pohdiskelua tehdään myös aluefoorumeissa, jotka tuovat ­yhteen eri palvelukokonaisuuksien ihmisiä.

– Pohdiskelu tekee näkyväksi, että jos halutaan luoda uutta, on jotakin nykyisestä toiminnasta todennäköisesti jätettävä pois. Kaikki ideat viedään takaisin toimialan ja palvelujen johdolle, jotka käyttävät niitä toimintasuunnitelman ­täsmentämiseen, Hendolin kertoo.

– Asiakas on vahvasti palvelujen uudistamisen keskiössä. Kehitämme erilaisia ydinprosesseja asiakkaiden elämäntilanteiden ja palvelutarpeen pohjalta, hallintojohtaja Tiina Mäki sanoo.

Toimialalla asiakkaiden mahdollisuuksia ­antaa palautetta ja osallistua palvelujen kehittämiseen on lisätty monin tavoin. Näilläkin toimilla edistetään erinomaista asiakaskokemusta.

– Olemme kulkeneet palvelupolkuja asiakkaan näkökulmasta ja päässeet eroon siitä ajatuksesta, että asiakaskokemuksen mittarina on tyytyväisyyskysely.

On tärkeää, että jokainen tunnistaa, mitä osaamista itsellä ja työkavereilla on ja myös ­arvostaa sitä. Yhä tärkeämpää on nähdä palvelut yhteisenä työnä, missä osataan hyödyntää yhteistä osaamista ja ratkoa ongelmia yhdessä.

Team leaderit sparraavat itseohjautuvaan suuntaan Hyviä esimerkkejä sosiaali- ja terveystoimialan uudistustyöstä ovat perhekeskukset ja terveysja hyvinvointikeskukset sekä monipuoliset palvel­ukeskukset, joiden tulisi vähentää terveys- ja hyvinvointieroja entistä tehokkaammin. Ideana on tarjota terveys- ja sosiaalipalveluja yhdestä paikasta ja tehdä asukkaiden elämä helpommaksi.

Ensimmäinen perhekeskus aloitti Itäkeskuksessa viime kesänä, ja Kalasataman terveys- ja

Kuva: Johanna Hytönen, kiinteistövirasto

Kansliakin uudistuu hyvinvointikeskus aloittaa ensi vuonna. Parhaillaan uudenlaisia toimintamalleja otetaan käyttöön sähköisessä asioinnissa, ja aukioloaikoja muutetaan asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi.

Kaupunkistrategian mukaista kehittämistä on myös ketterämpi toimintatapa. Se edellyttää selkeitä tavoitteita ja valtuuttavampaa johtamista.

– Olemme tuoneet kentälle team leadereita, jotka sparraavat työntekijöitä itseohjautuvaan suuntaan ja kannustavat ratkaisemaan asioita muiden työntekijöiden kanssa. Asiakkaiden siirtäminen asiantuntijalta toiselle vähenee, kun töitä tehdään monialaisissa tiimeissä, Mäki kertoo.

Parasta osaamista Henkilöstöltä Mäki toivoo sitkeyttä suunnistaa sote-sumussa, ylpeyttä omasta osaamisesta ja halua oppia uutta.

– Olemme Suomen suurin kuntatason sosiaali- ja terveysalan toimija, joten meillä on kokemusta kaikesta mahdollisesta osaamisesta. Nyt on vain markkinoitava ja työstettävä tämä osaaminen osaksi maakunnan parhaita käytäntöjä.

Johto on haastanut itsensä kehittämään työskentelyään johtoryhmissä ja henkilöstötoimikunnissa sekä henkilöstön erilaisissa tapaamisissa. Ajankäyttöä tehostetaan esimerkiksi priorisoimalla asioita ja lyhentämällä kokousten kestoa.

– Husin lean-asiantuntijat valmentavat meitä ja muita Uudenmaan kuntien sote-asiantuntijoita ja johtoa lean-prosessijohtamiseen. Siitä on hyötyä palveluprosessien ja johtamisen uudistamisessa. Leanin avulla opitaan keskittymään olennaiseen, Mäki ­sanoo. HH

Kaupunkistrategian toteuttaminen tuottaa muutostarpeita kaupungin­ kansliaan. Strategian tavoitteena on tehdä jatkuvasti kaikki hieman pa­ remmin, jotta helsinkiläisten elämä olisi mukavampaa ja vaivattomampaa. ­Helsinki on vakaa ja vastuullinen, turvallinen ja luotettava, mutta samalla ­dynaaminen ja vahvasti ajassa elävä.

Kaupungin toimintamallien kehittäminen ja uudistaminen ovat vahvin tae palvelulupausten lunastamiseksi. Kansliankin ja sen organisaation on vastat­ tava muutoshaasteeseen. On löydettävä tasapaino uudistumisen ja vakau­ den välillä.

Strategian painotusten pohjalta kansliassa arvioidaan muun muassa viestinnän, kansainvälisten asioiden, edunvalvonnan ja kaupunkipolitiikan ­organisointia. Myös jokaisen osaston yksikkö- ja tiimirakennetta arvioidaan uudelleen osaston osaamiseen perustuen, asiakasta palvellen ja siten, että otetaan samalla huomioon kanslian ja kaupungin kokonaisuus.

Teksti: Maija-Liisa Kasurinen

Kuva: Ari Heinonen

Työnkuva voi uusiutua Henkilöstö on saanut muutostukea paitsi lähiesimiehiltään, myös työhyvinvoinnin hankkeesta. Hallinnon työpajoissa ihmiset ovat tutustuneet toisiinsa ja miettineet yhteisiä pelisääntöjä.

Muutoksessa otetaan huomioon myös se, että hallinnossa työskentelee noin 40 ihmistä vähemmän vuoden 2019 alkuun mennessä. Lukuun on jo melkein päästy. Työstä ei tarvitse olla huolissaan, sillä kaikille etsitään töitä kaupunkiorganisaatiosta. Työn­ kuva voi toki muuttua.

– Vaikka työn rinnalla on ollut ja on paljon uuden kehittämistä, vuoden kuluttua asiat rullaavat helpommin. Toivon, että henkilöstöllämme riittää uskoa ja luottamusta tulevaan, kuten tähänkin asti, Hendolin korostaa.

Kuva: Pertti Nisonen

myös toimintatapa- ja toimitilahankkeessa, jonka suunnittelu kokeiluineen jatkuu kevään loppuun. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat eri palvelukokonaisuuksien ja palvelujen esimiehet. Osallistujat tulevat eri puolilta organisaatiota.

– Mietimme sitä, miten opimme tekemään ketteriä kokeiluja, toimimaan projektimaisemmin ja osallistamaan henkilöstöä ja kaupunkilaisia. Tarvitsemme myös digitaalisen työympäristön, jonne asiat kertyvät ja jossa voi keskustella.

Oma asiansa on tulevaisuuden toimitilat. Toimialan johtoa ja asiantuntijoita sekä hallinnon henkilöstöä toimii monessa eri paikassa eri puolilla kaupunkia.

– Jotta voimme oppia täysipainoisesti toisiltamme ja luoda yhteisiä käytänteitä, pirstaleisuuden täytyy väistyä. Esimerkiksi kulttuurin, liikunnan ja nuorison avustusasioita käsitellään nykyisin kolmessa paikassa.

Valmistelu käynnistyi Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan osastorakenne. Sen muutos edel­ lyttää myös hallintosäännön muutosta, josta päättää kaupunginvaltuusto.

Esitys valmistuu kaupunginvaltuuston päätettäväksi arviolta helmikuuksi.

Toisessa vaiheessa valmistellaan yksikkö- ja tiimirakenteen muutokset, hallintotoimintojen organisointi ja toimintojen tehostaminen. Tämä vaihe edellyttää edellistä laajempaa valmistelua ja toimintasäännön muutoksen.

Uudistamista käsitellään yhteistoiminnan periaatteiden mukaisesti. Asian etenemisen valmistelua seurataan ja siitä keskustellaan säännöllisesti ja joka vaiheessa kanslian johtoryhmässä, henkilöstötoimikunnassa, osastojen johtoryhmissä, tiimikokouksissa ja kaikissa muissakin kanslian foorumeissa.

Helmen uutiset seuraavat niinikään valmistelun etenemistä.

Kanslian Helmi > Kanslia uudistuu

Helmi > Toimialojen intrat

Helsingin henki / joulukuu 2017

9

Duunissa

Ihmiset ohjaavat itse työtään Yksi lisätunti työaikaan on mullistanut työtapoja kotihoidossa.

Munkkiniemen kotihoidon Riihitiimi havaitsi, että työvuorojen pidennys vähentää stressiä ja parantaa koko hoitotyön laatua.

Työaikojen muokkaus on osa itseohjautuvuuden kokeilua.

TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann KUVAT Ville Rinne

I

dän ja lännen palvelualueet kokeilevat itse­ ohjautuvuutta, mikä tarkoittaa muun muassa työaikojen muokkausta. Riihi­ tiimissä alettiin kokeilla lokakuussa työajan muuttamista ja töiden suunnittelua uudella tavalla.

– Innostus oli suurta, kun kaikki saivat osallis­ tua itsenäisemmin oman työnsä suunnitteluun.

Kokeilu on antanut lisää vapauksia tehdä asiak­ kaiden tarpeista nousevia ratkaisuja, kertoo sai­ raanhoitaja Riikka Paajanen.

Riihitiimissä aamuvuorot alkavat seitsemältä ja kestävät neljään eli tunnin aiempaa pitem­pään.­­­ Iltavuorot puolestaan alkavat tuntia aiemmin eli jo yhdeltä iltapäivällä ja jatkuvat iltakymme­ neen.

10

Helsingin henki / joulukuu 2017

– Vaikka kyse on vain tunnista, tuntuu, että aivot piti nyrjäyttää ihan uuteen asentoon, sanoo lähihoitaja Tarja Toivanen.

Lisätunnin ansiosta aika tuntuu riittävän pa­ remmin kaikkeen. Stressin määrä on laskenut ja jaksaminen kohentunut, kun pystytään järjestä­ mään useita peräkkäisiä vapaapäiviä.

Tähtihetkille aikaa Itseohjautuvuus patistaa työntekijöitä päättä­ mään itsenäisesti käytännön yksityiskohdista ja vastaamaan tuloksista. Mallissa kontrolli korva­ taan luottamuksella.

– Kotihoidossa on ollut pitkään tiukka työn­ kuva, mutta itseohjautuvuus antaa siihen väl­ jyyttä. Meille tuli paremmat mahdollisuudet pa­

neutua asiakkaiden henkilöhistoriaan ja toteut­ taa heidän toiveitaan, sairaanhoitaja Hanna-­ Maija Saikkonen huomauttaa.

Hoitotyön syventämisestä on jo saatu innos­ tavia kokemuksia. Toivanen näyttää kuvaa van­ hojen rouvien iloisista ilmeistä, kun heidät vie­ tiin kauppakeskukseen kahville ja ostoksille.

– Tällaisia tähtihetkiä pystymme luomaan, kun meillä on vapaammat kädet, hän vakuuttaa.

Hoitorutiineista poikkeaville ideoille, kuten ulkoilulle, kampaajakäynneille ja ostosreissuille kyetään järjestämään aikaa alkuiltapäivästä, jolloin sekä aamu- että iltavuorolaiset ovat yhtä aikaa töissä. Ylimääräinen tunti jättää tilaa myös paperitöille, kuten hoitosuunnitelmien teolle.

Hoitajat tarvitsevat melkoisen määrän avaimia, kun he lähtevät kierrokselle asiakkaiden koteihin.

Tarja Toivanen, Hanna-Maija Saikkonen ja Riikka Paajanen valmistautuvat päivän töihin pakkaamalla mukaan tarvikkeita.

Rutiinitkin hoituvat Kotihoidon rutiineihin kuuluu edelleen laadukas huolenpito asiakkaiden fyysisestä hyvinvoinnista, vaipanvaihdosta ja injektioiden annosta avustamiseen peseytymisessä, pukeutumisessa ja ruokailussa.

Riihitiimissä on 24 työntekijää, jotka ovat koulutukseltaan lähihoitajia ja sairaanhoitajia.

Myös yksi terveydenhoitaja ja kotiavustaja kuuluvat tiimiin.

– Työnjaollisesti lääkehoito ja koordinointi kuuluvat sairaanhoitajien ja terveydenhoitajan vastuulle ja asiakaskäynnit pääasiassa lähihoitajille, mutta kaikkien työ on yhtä vastuullista, Paajanen tähdentää.

Riihitiimin palvelualue käsittää Munkkiniemen lisäksi Lehtisaaren, Kuusisaaren ja Kaskisaaren. Asiakkaita on noin 120, mutta luku voi kasvaa nopeasti palvelutarpeen mukaan. Esimerkiksi sairaaloista voi tulla pikaisia pyyntöjä huolehtia kotiutetuista asiakkaista.

– Viime vuosien selkeä muutos on ollut, että kotihoidon asiakkaat ovat yhä huonokuntoisempia, Saikkonen sanoo.

Asiakkaiden luona käydään tavallisesti 1–4 kertaa päivässä, mutta osa selviää harvemmilla käynneillä tai tukipalveluilla.

Aikapaine kuormittaa Asiakkaiden suuri määrä, ongelmien moninaisuus ja aikatauluissa pysyminen kuormittavat eniten kotihoidon työntekijöitä. Aamuvuorossa hoitaja ehtii käydä vajaassa kymmenessä kohteessa ja viipyä asiakkaan luona puolisen tuntia.

Iltavuorossa kohteita on enemmän.

Aamuisin aikaa menee pesuihin ja pukeutumiseen, koska asiakasta pyritään aktivoimaan omatoimisuuteen toimintakyvyn säilyttämiseksi. Aikaa kuluu myös paikasta toiseen siirtymiseen aamuruuhkassa.

Oman päänvaivansa aiheuttavat äkilliset poissaolot, jotka kuormittavat työvuorossa olevia. Sijaisia ei ole aina käytettävissä, jolloin työt on jaettava pienemmälle porukalle. Se lisää kiirettä ja vaikeuttaa palautumista fyysisesti raskaasta työstä.

Julkinen keskustelu kotihoidossa ilmenneistä puutteista tuntuu työntekijöistä epäoikeudenmukaiselta, koska sormi osoittaa niitä, jotka tekevät parhaansa käyttöön annetuilla resursseilla. Pitäisi pikemmin keskustella siitä, miten yhteiskunta järjestää asiakkaiden inhimillisen kohtelun, kun laitoshoitoa puretaan ja ihmisten odotetaan pärjäävän mahdollisimman pitkään kotona.

Kutsumustyö motivoi Itseohjautuvuuden keskeisiä piirteitä on sisäinen motivaatio. Riihitiimiläisiä hymyilyttää.

– Meillä motivaatio on ollut tähänkin asti tapissa. Tämä on kutsumustyötä eikä tätä muuten jaksaisi tehdäkään, he vakuuttavat.

Voimavaroja Riihitiimi sanoo saavansa toisiltaan ja yhteisistä viikkopalavereista, joissa puidaan ajankohtaisia asioita, tulevia muutoksia, koulutuksia ja kehittämistarpeita. Viime aikoina palavereissa on keskitytty suunnittelemaan työajan muutoksista johtuvia käytäntöjä.

– Arjessa tärkeintä on työkavereiden ja esimiehen tuki, joka on koko ajan läsnä. Hankalia tilanteita mietitään yhdessä eikä ketään jätetä yksin ongelmien kanssa, Paajanen vakuuttaa.

Toivanen ja Saikkonen allekirjoittavat yhteisöstä kumpuavan voiman. Työkavereista pidetään huolta, apua annetaan herkästi ja arjen sattumuksissa osataan nähdä huumoria.

– Meillä nauretaan paljon, he sanovat ja ­repeävät saman tien nauruun. HH

Hanna-Maija Saikkonen kertoo, että itseohjautuvuus antaa työhön paljon väljyyttä.

Pystymme luomaan asiakkaille­ tähti­ hetkiä, kun meillä on vapaammat kädet.

Itseohjautuvuus • • •

• • • •

•

kokeilu idän ja lännen palvelualueilla mukana viisi kotihoidon tiimiä ja yksi tiimi ryhmäkodista työntekijä ohjaa omaa toimintaansa, päättää käytännön yksityiskohdista ja vastaa tuloksista kontrolli korvataan luottamuksella: vähemmän johtoa, enemmän valmentajia tiimi ratkaisee itse ongelmia, sillä on lupa toimia parhaaksi katsomallaan tavalla tiimi tekee yhteistyötä yksikkörajat ylittäen tiimillä on lupa innovoida ja kokeilla uusia toimintatapoja sekä kehittää jatkuvasti toimintaa toiminnan perustana asiakkaan paras.

Helsingin henki / joulukuu 2017

11

Talous Suurimmat investoinnit 2018–2020

Miljoonaa euroa Hanke yhteensä 2018-27

Länsisataman esirakentaminen, puistot ja kadut

95,7

Kalasataman esirakentaminen, puistot ja kadut Pasilan esirakentaminen, puistot ja kadut

30,0

Kruunuvuorenrannan esirakentaminen, puistot ja kadut

27,2

35,4

333,5 96,0

30,8

Keskustakirjasto Stadin ammattiopiston tekniikan ja liikenteen alan lisätilat, Roihupellon kampus, 1. vaihe Jakomäen sydän / yhtenäisen peruskoulun sekä nuorisoja päiväkotitilojen rakentaminen

103,6

Kruunusillat*

196,4

Aleksis Kiven peruskoulu Jätkäsaaren peruskoulun uudisrakennus

153,5

* Jalankulun ja pyöräilyn osuus.

Joukkoliikenteen kustannusosuus HKL:n investointiohjelmassa.

Vastuu järkevästä eurojen käytöstä kuuluu jokaiselle Pormestari Jan Vapaavuori haluaa jatkaa vastuullista taloudenpitoa, vaikka talousnäkymät ovat aiempia vuosia valoisammat.

Henkilöstöltä hän toivoo innostunutta asennetta ja organisaation viemistä kohti ketterämpää toimintakulttuuria.

K

aupungin palveluksessa olevia ei tulevanakaan vuonna irtisanota taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Toimintaa tulee kuitenkin virtaviivaistaa ja tehostaa.

Tämä selvisi pormestari Jan Vapaavuoren ensimmäisestä talousarvioesityksestä, jonka hän julkaisi lokakuun alkupuolella. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talous­arvion marraskuussa.

Vapaavuoren esityksen yllätys oli ehdotus alentaa kaupungin veroprosenttia 18,5:stä 18 prosenttiin. Kolmetuhatta euroa kuussa hankkivalle jää veronkevennyksen jälkeen vuodessa käteen noin 150 euroa nykyistä enemmän.

Verotus kevenee myös koiranomistajilta, sillä koiravero poistuu.

– Helsingissä asuminen on kallista. Hieman kevyemmällä verotuksella voimme palauttaa

12

Helsingin henki / joulukuu 2017

TEKSTI Kirsi Riipinen

edes osan kustannuksista kaupunkilaisten ostovoimaksi, Vapaavuori perustelee.

Länsisatama, Kalasatama, Pasila Yleinen taloustilanne on parantunut, ja kaupungin yhteisöverokanta on kasvanut. Budjetti-infossa ehdotusta esitellessään Vapaavuori kertoi, että vastuullista taloudenhoitoa on hyvistä näkymistä huolimatta tarkoitus jatkaa.

Jatkuvan kasvun hallinta on kaupungille iso haaste. Seuraavan kolmen vuoden aikana kaupungin väkiluku nousee joka vuosi noin 7 700 uudella asukkaalla.

– Suomessa on kymmeniä kuntia, joissa on vähemmän ihmisiä kuin mitä Helsingin vuotuinen kasvu on. Kasvuun on varauduttava riittävällä investointikyvyllä, Vapaavuori huomauttaa.

Kaupungin isoimmat investoinnit tulevina vuosina ovat Länsisatama, Kalasatama ja Pasila.

Euroja nielevät myös Kruunuvuorenranta ja keskustakirjasto. Näiden lisäksi on tarkoitus investoida muun muassa sisäilman parantamiseen erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa. Investoinnit ovat suuria.

Vapaavuori vakuuttaa, että talousarvio on kuitenkin ­tasapainoinen ja vastuullinen.

– Yhteisöverotulot ovat kasvaneet viime vuosina selvästi. Tähän ovat vaikuttaneet finanssisektorin keskittyminen pääkaupunkiin sekä peliteollisuuden valopilkut. Myös kiinteistöverojen tilitys on kasvanut. Kaupungin taloudellinen tilanne sallii myös strategiasta ja väestön kasvusta kumpuavia panostuksia käyttö­ talouteen.

Vapaavuori muistuttaa lisäksi, että kun kunnallisvero pienenee, kaupunkilaisten ostovoima paranee. Tämä puolestaan näkyy talouden kohenemisena.

Ku

va :P

t i Ni ert

Keinoäly ja robotit muuttavat myös Helsinkiä Talousarvio seuraa uutta kaupunkistrategiaa vuosille 2017–2021, jossa on nostettu selkeästi esille digitalisaatio ja sen mahdollisuudet. Va­ paavuori huomauttaa, että organisaation on pi­ dettävä hyvää huolta uuden teknologian hyö­ dyntämisestä.

– Tuottavuus kasvaa myös digitalisaation an­ siosta. Keinoälyn tulo on vallankumouksellista, ja robotit muuttavat maailmaa. Tämä vaikuttaa myös kaupunkiorganisaatioon.

Kukaan ei tiedä, millaisia mahdollisuuksia ja toteutuksia uusi teknologia pian tarjoaa – eikä sitä, mitä kaikkea se tarkoittaa Helsingille.

Vapaavuori sanoo, että suunnittelutehtävissä olevien esimiesten on tarkoitus saada keino­ älyyn koulutusta, jotta he ymmärtäisivät parem­ min, miten uusia mahdollisuuksia voidaan fik­ susti hyödyntää.

Koulutus keskeistä, Ohjaamo jatkaa Sekä strategia että talousarvio korostavat kasva­ tuksen ja koulutuksen merkitystä. Vapaavuori nostaa esille lukuisia konkreettisia esimerkkejä.

Viisivuotiaat lapset pääsevät ilmaiseksi päivä­ kotiin vähintään neljäksi tunniksi päivässä. Eng­ lanninkielisen koulutuksen paikkamäärä kaksin­ kertaistetaan. Ensimmäisen vieraan kielen ope­ tus aloitetaan jo ensimmäiseltä luokalta.

Nuoria muistetaan muutoinkin, sillä heitä auttavaa Ohjaamo-toimintaa jatketaan, samoin Avoimen ammattiopiston toimintaa.

Helsingissä väestön kansainvälistyminen on muuta maata nopeampaa. Ulkomaalaistaustais­ ten keskittyminen pääkaupunkiin jatkaa kas­ vuaan myös tulevaisuudessa. Jotta he pääsisivät siirtymään työelämään nopeasti, heille järjeste­ tään ohjausta ja neuvontaa. Kaupungin elin­ keinopolitiikassa pyritään siihen, että yksityinen sektori kasvattaa työpaikkamääräänsä yhtä no­ peasti kuin kaupungin asukasmäärä kasvaa.

Sitoutuminen ja halu kehittyä tärkeintä Vaikka organisaatiorakenne on uusittu, henki­ löstöstä suurimman osan käytännön työhön tämä ei ole juuri vaikuttanut. Vapaavuori sa­ noo, ettei myöskään henkilöstön asema ole

Kaikilla vastuu järkevöittää toimintaansa Vapaavuori huomauttaa, että talouden vahva pohja on pitkän työn tulosta, mutta kokonais­ tuottavuutta on kyettävä edelleen parantamaan.

Mitä tämä tarkoittaa henkilöstön kannalta?

Miten kokonaistuottavuutta nostetaan kunkin päivittäisessä työssä?

Vapaavuori sanoo, että organisaatiomuutos mahdollistaa useita hyötyjä, kuten turhan byro­ kratian purkamista. Neljä toimialaa kymmenien eri virastojen sijaan tehostaa toimintaa.

– Keskushallinnon tehtävä ei ole alkaa osoit­ taa sormella, miten kukin virtaviivaistaa omaa toimintaansa. Ajatus on, että toimialoilla on oma vastuu ja velvollisuus järkevöittää toimin­ taansa ja saada aikaan kustannussäästöjä.

Johtamista on kehitetty kaupunkiorganisaa­ tiossa vuosikausia, mutta esimiesten valmiuksia koulutetaan edelleen erityisesti muutosjohtami­ sessa.

Hyvä johtaminen tuo työtyytyväisyyttä, mikä puolestaan näkyy hyvänä asiakastyönä

so n e n

Niin isoja kuin investoinnit ovatkin, niiden taso on mitoitettu siten, ettei lainakanta asukas­ ta kohden kasva. Strategian mukaan lainakanta saa kasvaa noin 45 miljoonalla eurolla kolmen vuoden taloussuunnitelmakauden aikana.

Kuluvan vuoden lainakannasta arvioituna kaupungilla on velkaa reilut 2 000 euroa asukas­ ta kohti.

muuttunut eikä muutu jatkossakaan: se on ja pysyy organisaation tärkeimpänä resurssina.

– Toivon kuitenkin, että henkilöstö vastaa myönteisesti ajatukseen toimintakulttuurin muuttamisesta yhä ketterämmäksi ja kansain­ välisemmäksi.

Aiemmin uutta kaupunkistrategiaa esitelles­ sään Vapaavuori toivoi, että kaikki kaupungin työntekijät lukisivat sen. Urakka ei ole suuren suuri, sillä se on lyhentynyt 14-sivuiseksi.

Mitä strategiasta pitäisi erityisesti muistaa?

– Eri ihmisille jää mieleen eri asioita. En ala neuvoa vaan annan ihmisten itse oivaltaa asioi­ ta. Yleisellä tasolla toivon, että henkilöstömme kykenisi jäsentämään Helsingin aseman muut­ tuvassa maailmassa. Helsinki on erilaisessa asemassa muuhun maahan verrattuna, ja sen merkitys esimerkiksi kansainvälistymisessä suuri. Toivon, että näitä asioita pohdittaisiin.

Vapaavuoren mielestä ihmisten sitoutumi­ nen ja halu kehittyä on ratkaisevan tärkeää – paljon tärkeämpää kuin strategiat tai keskus­ hallinnon päätökset. HH Kaupungin Helmi > Strategia ja talous hel.fi/talousarvio

220 Lisää euroja esimerkiksi seuraaviin

263

545

•

Kasvatus ja koulutus: Määrärahat kohdennetaan segregaation ehkäisemiseen (pd) ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeiden tukemiseen. Selvitys siitä, miten erityistä tukea tarvitsevien lasten tukitoimet toteutuvat. Käytettävissä olevien oppimismateriaalien on riitettävä, kun digitaalisuutta lisätään.

Lisäys 3 miljoonaa euroa.

•

Sosiaali- ja terveystoimi: määräraha erityisesti ikäihmisten kotona asumisen palveluiden kehittämiseen sekä lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveystyön kehittämiseen: 21 miljoonaa euroa.

•

Segregaation ehkäisy ja erityistukea tarvitsevien oppilaiden tukeminen: 3 miljoonaa euroa.

•

Kulttuuri ja vapaa-aika: avustusmäärärahojen korotus muun muassa liikkumattomuuden vähentämiseen, lasten ja nuorten harrastustakuun toteuttamiseen ja etsivään nuorisotyöhön sekä taidehankintoihin: 2 miljoonaa euroa.

•

Kaupunkipyöräjärjestelmän laajennus: 0,5 miljoonaa euroa.

Kaupungin arvioidut tulolähteet 2018 miljoonaa euroa Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet

2 530

Helsingin henki / joulukuu 2017

13

Ympäristö

Viikin ympäristötalo tuottaa itse osan käyttämästään energiasta.

Hiilineutraaliksi Helsinki aikoo hiilineutraaliksi jo vuonna 2035.

Onko tämä mahdollista ja millä keinoilla?

TEKSTI Elina Venesmäki KUVAT Rhinoceros Oy

V

uoteen 2035 mennessä Helsinki on hiilineutraali. Tavoite sisältyy uuteen kaupunkistrategiaan. Ym­ päristöjohtaja Esa Nikunen on tyytyväinen. Tavoite on kova, mut­ ta mahdollinen. Tarvitaan konkreettisia toimia sekä helsinkiläisten että kaupungin yhteistyötä.

– Nolliin emme päästöjä saa, mutta niitä las­ ketaan 80 prosentilla vuoden 1990 tasoon ver­ rattuna. Loput 20 prosenttia kompensoidaan.

Keskimääräisen helsinkiläisen kasvihuonekaasu­ päästöt olisivat 900 kiloa vuonna 2035, kun ne vuonna 1990 olivat 7 100 kiloa.

Nikunen sanoo, että kompensaationa voidaan esimerkiksi istuttaa metsää.

Hiilivoima vaikein rasti Suurin haaste päästövähennystavoitteiden tiel­ lä on pääosin kivihiileen ja maakaasuun perus­ tuva energiantuotanto.

14

Helsingin henki / joulukuu 2017

Kaupungin omistama Helen Oy aikoo sulkea Hanasaaren voimalaitoksen vuonna 2024. Sal­ misaaren voimalan tulevaisuus on auki.

Helsingin hiilineutraalisuustavoite ja valtion esitys kivihiilen käytön luopumisesta tarkoitta­ vat, että kivihiilen poltosta luovutaan vuosien 2030 ja 2035 välillä. Tämä vaatii suuria inves­ tointeja.

Nikunen huomauttaa, että mitä vähemmän helsinkiläiset käyttävät energiaa, sitä vähemmän sitä tarvitsee tuottaa. Rakennusten energia­ tehokkuudessa on valtavasti parantamisen varaa.

Koteihin maalämpöä ja aurinkopaneeleita Helsinkiläinen voi ostaa itselleen uusiutuvaa sähköä ja kaukolämpöä. Uudet pientalot valit­ sevat usein lämmitysmuodokseen maalämmön, ja niin lämpiää jo muutama kerrostalokin. ­Aurinkopaneeleita alkaa olla helsinkiläisten ­katoilla yhä enemmän.

Kerrostalo Viikissä saa energiaa parvekkeissa olevista aurinkopaneeleista.

Työkalut Parhaita liikkumisen­ muotoja ovat kävely ja pyöräily.

Nikunen muistuttaa, että näitä hyviä ratkaisuja voi jokainen ajaa omassa taloyhtiössään. Helsingin ilmastotiekartasta saa vinkkejä, miten voi osallistua ilmastotyöhön.

– Kun koti tulee peruskorjausikään, on tärkeää, että se remontoidaan energiatehokkaammaksi ja otetaan käyttöön esimerkiksi aurinkosähköllä ja lämpöpumpuilla tuotettua uusiutuvaa energiaa.

Nikunen kannustaa valitsemaan portaat hissin sijaan ja sammuttelemaan valoja tyhjistä huoneista.

Kotona ja työpaikalla lämmityksen voi pitää maltillisena ja pukea mieluummin sen verran vaatteita päälle, että tarkenee. Lämmintä vettä ei kannata lotrata, koska sen valmistus tuottaa jopa neljäsosan kodin päästöistä.

Suuri osa päästöistä kaupunkilaisten käsissä Nikusen mielestä kaupungin tehtävänä on luoda edellytykset hiilineutraalille elämälle muun muassa fiksulla maankäytön ja liikkumisen suunnittelulla sekä päästöttömällä energiantuotannolla.

Kaupungin on tärkeää näyttää johdonmukaisesti esimerkkiä omissa hankinnoissaan, oli kyse kokoustarjoiluista, rakennusmateriaaleista tai bussikalustosta.

Suuri osa päästöistä on helsinkiläisten käsissä.

Esimerkiksi ruokavalinnoilla on suuri merkitys. Jauhelihakastikkeen voi korvata kasviskastikkeella tai pyöräillä salille auton sijaan. Niillä onkin yhteenlaskettuna suuri merkitys.

Helsinkiläisten kannattaa kiinnittää huomiota myös liikkumiseen, joista parhaita ovat kävely ja pyöräily.

Joukkoliikenne on hyvä kakkonen. Kaupunki panostaa pyöräilyn lisäksi voimakkaasti raideliikenteeseen ja sähköiseen liikkumiseen.

Lennoista suorat lennot ovat parhaita ja lyhyet tulisi korvata junalla.

– Aina pitäisi miettiä, tarvitaanko lentoa ja jos tarvitaan, tarvitaanko välilaskuja.

Varautuminen tärkeää Ilmastonmuutos on käynnissä, ja Helsinki varautuu sään ääri-ilmiöihin, kuten rankkasateisiin ja myrskyihin. Yhteiskunnan toiminta on riippuvainen keskeytymättömästä sähkönjakelusta, toimivista ja luotettavista tietoliikenneyhteyksistä sekä kuljetuksista.

Myös lämpötilan kohoaminen ja merenpinnan nousu vaativat varautumaan.

Nikunen sanoo, että lisääntyviin sademääriin ­sopeutumisessa auttaa strategiaesityksessäkin mainittu vihreän pinta-alan lisääminen, mutta tarvitaan muutakin. Muualla maailmassa tapahtuvat muutokset näkyvät ennen pitkää Helsingissäkin.

– Kaupungin pitää pystyä luomaan turvallisen ja ­toimivan urbaanin elämän edellytykset myös muuttuvassa ilmastossa, muuttuvassa maailmassa. HH stadinilmasto.fi

Tietosuoja-asetus vaikuttaa henkilötietojen käsittelyyn EU:n tietosuoja-asetuksen soveltaminen alkaa 25. toukokuuta ensi vuonna. Kaupungin tietosuojalinjaukset opastavat työntekijöitä henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä muutoksissa ja tietosuoja-asetukseen valmistautumisessa.

TEKSTI Kati Jalagin KUVA Istock

Mikä on EU:n tietosuoja-asetuksen tavoitteena?

Tietosuoja-asetus vahvistaa EU:n tasoiset säännöt yksityisyyden suojelulle henkilötietojen käsittelyssä. Henkilötietoja koskeva lainsäädäntö muuttuu 25.5. ensi vuonna. Tietosuoja-asetuksen tavoitteena on taata oikeus yksityisyyden suojaan. Henkilötietoja kerätään ja käsitellään ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä ja vain siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä.

Miten tietosuoja-asetus vaikuttaa kaupungin henkilöstöön?

Tietosuoja-asetus koskee erityisesti niitä työntekijöitä, jotka vastaavat henkilötietojen käsittelyn ja uusien tietojärjestelmien suunnittelusta tai toimivat henkilöstörekisterien vastuuhenkilöinä. Uusi asetus vaikuttaa kaikkiin työntekijöihin, jotka käsittelevät henkilötietoja.

Työntekijöiden tulee olla entistä tarkempia käsitellessään henkilötietoja. Kaupungin ohjeistusta tulisi noudattaa ja on tärkeää huolehtia siitä, että henkilötiedot pysyvät luottamuksellisina.

Miten muuttuvaan tietosuojaasetukseen tulee valmistautua?

Tällä hetkellä analysoidaan kaupungin henkilöstörekistereitä. Toimialoille ja liikelaitoksille on lähetetty täytettäväksi analysointilomake kaikista henkilöstörekistereistä. Analysoinnin perusteella selviää, mitä muutoksia tietojärjestelmiin tehdään. Analysointi helpottaa

muun muassa uuden keväällä käyttöön otettavan rekisteriselosteen täyttämistä.

Uusia tietojärjestelmiä hankittaessa on tärkeää huomioida tietosuoja-asetuksen vaatimukset.

Ketkä ovat vastuussa tietosuoja-asioista?

Jokainen henkilötietoja käsittelevä henkilö vastaa omasta osuudestaan. Esimiesten on huolehdittava siitä, että heidän alaisensa ovat saaneet riittävän perehdytyksen tietosuoja­ asioihin.

Jokaisella toimialalla ja liikelaitoksella on oma nimetty tietosuojavastuuhenkilö.

Kaupunginkanslian hallinto-osastolla työnsä aloittava kaupungin tietosuojavastaava ­antaa kaupunkitasoista ohjeistusta ja neuvontaa sekä valvoo tietosuoja-asetuksen noudattamista.

Onko koulutusta tarjolla?

Osa henkilöstöstä, joiden tehtäviin kuuluu valmistautumistoimenpiteisiin osallistuminen, on koulutettu syksyn aikana. Muulle henkilöstölle suunnattuja koulutuksia järjestetään kevään aikana.

Lisätiedot Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Tietosuoja Kysymyksiin vastasi johtava kaupunginasiamies Sari-Anna Pennanen kaupunginkansliasta.

Helsingin henki / joulukuu 2017

15

Kapellimestari Alexei Apostol johtaa orkesteria Kappeliesplanadilla 1910-luvulla.

16

Helsingin henki / joulukuu 2017

Helsinkiä pyöritettiin Venäjän vallan viimeisenä vuonna yllättävän kehittyneellä mutta vielä ohuella organisaatiolla.

elsinki oli Suomen itsenäistymisen aikoihin nopeasti kasvava suurkaupunki, jossa 161 000 virallisen asukkaan lisäksi oli sijoitettuna venäläistä laivastoa ja noin 25 000 venäläistä sotilasta.

Venäjä oli mukana ensimmäisessä maailmansodassa ja pelkäsi saksalaisten hyökkäystä Pietariin Suomen kautta.

Asukkaita Helsingissä oli siis yhteensä nykyisen Turun verran.

– Siihen aikaan ero maaseudun ja suurten kaupunkien välillä oli todella iso.

Helsinki oli elänyt voimakasta kasvun ja modernisaation aikaa, jossa käytiin hakemassa maailmalta uutuudet tuoreeltaan polkupyöriä, sähkövaloa ja puhelimia myöten, erikoistutkija Martti ­Helminen kaupunginarkistosta kertoo.

– Kaupunki oli rakennettu vielä varsin ahtaalle alueelle, sillä Etu-Töölöön pystytettiin ensimmäisiä kortteleita ja Vallilan työläisasuntojen alue oli vasta syntymässä. Kaupunki kuitenkin jo neuvotteli maa-alueiden hankkimisesta sitä ympäröivältä kehältä Herttoniemestä Leppävaaraan.

Kuva: Ivan Timiriasew

H

TEKSTI Jussi-Pekka Aukia KUVAT Helsingin kaupunginmuseo

Helsingin henki / joulukuu 2017

17

Elintarvikekorttien jonottajia Katariinan­kadulla Helsingin kaupungin Elintarvikelautakunnan korttikansliaan kaupungintalolle ensimmäisen maailmansodan aikaan.

Kallion kirjasto, Viides linja 11, vuosi 1912.

Kuva: Nils Wasastjerna

Opettaja Malmbergin luokka ryhmäkuvassa Nikolainkadun ruotsinkielisen kansakoulun seinustalla, 1910-luku.

Kaupungilla oli vuoden 1917 kunnalliskalenterin mukaan noin 150 virkamiestä.

Jalankulkijoita Aleksanterinkadulla 1910-luvulla.

18

Helsingin henki / joulukuu 2017

Rakennetun kaupungin raja kulki jossain Hesperiankadun ja Teollisuuskadun kohdalla.

– Väestötiheys oli korkea ja ihmiset asuivat ahtaasti – niin kuin Helsingissä on asuttu lähes aina. Siihen aikaan eri yhteiskuntaluokat elivät samoissa kortteleissa – parempi väki kadunpuolen paraatiasunnoissa ja palkolliset piharapussa.

Toki laitakaupungilla oli slummikortteleitakin, Helminen kuvaa.

– Junaradan tuomat suomenkieliset olivat vuosisadan vaihteessa kasvaneet suurimmaksi ryhmäksi, mutta kaupunki ja sen virkamieskunta oli edelleenkin vahvasti ruotsinkielinen. Venäläisiä oli muutamia tuhansia ja venäjän kieli näkyi myös katukylteissä ja erilaisissa kolmella kielellä julkaistuissa virallisissa teksteissä.

Virkamiehet ja työväki Kaupungilla oli vuoden 1917 kunnalliskalenterin mukaan noin 150 virkamiestä, joihin laskettiin myös esimerkiksi opettajat ja sairaanhoitajat. Heidän lisäkseen kaupungin palveluksessa työskenteli erilaista palvelusväkeä, muun muassa työmiehiä, talonmiehiä ja kuskeja. Esimerkiksi rakennuskonttorilla, rakennusviraston edeltäjällä, oli töissä 1 400 miestä.

Nykyiseen, noin 38 000 työntekijään verrattuna työntekijöiden joukko oli kuitenkin pieni.

– Virkamiesten työ oli vielä aika rauhallista, sillä jokin virasto saattoi olla yleisölle avoinna tunnin ajan iltapäivisin, paitsi heinä- ja elokuussa. Työtilojen laatu vaihteli ajanmukaisista täysin alkeellisiin, ja toimistotyötä tehtiin usein isoissa maisemakonttoria muistuttavissa saleissa.

Valtiollisissa vaaleissa jo kymmenen vuotta käytössä olleen yleisen ja yhtäläisen äänioikeu-

Kuva: Signe Brander

Kuva: Ivan Timiriasew

Kahvitarjoilua Rautatientorilla 1918-luvulla.

Hotelli Seurahuoneen (nyk. kaupungintalo) ­päättäjäisjuhlat 12.4.1913.

Kuva: Nestor Jaakkola

Sairaanhoitajia ja rintamalla haavoittuneita potilaita Helsingin uudella rautatieasemalla toimineessa venäläisessä sotilassairaalassa ensimmäisen maailmansodan aikana.

Levoton aika Kolme vuotta kestänyt maailmansota näkyi kaupungissa monin tavoin, vaikka sotatoimet eivät yltäneet tänne kuin vasta kansalaissodan myötä keväällä 1918.

– Helsingin ympäristössä tehtiin vuoden 1917 alkuun asti kenttälinnoitustöitä yli tuhannen kiinalaisen työläisen voimin. Samoin monet kaupungin sairaaloista ja julkisista rakennuksista, kuten upouusi rautatieasema, toimivat venäläisinä väliaikaisina sotasairaaloina. Teollisuus eli huippusuhdannetta, kun armeija osti käytännös-

sä kaiken, mitä suomalaiset pystyivät tuottamaan, Helminen kuvaa suursodan vaikutuksia.

– Venäjän sotatalouden vaikeudet alkoivat kuitenkin hiljalleen heijastua Suomeen, muun muassa viljantuonnin hidastumisena. Maaliskuussa tapahtuneen vallankumouksen seurauksena monet vanhat rakenteet alkoivat nopeasti horjua, ja kaupunki joutui turvautumaan poik­ keusjärjestelyihin.

Keisari pantiin viralta Pietarissa 13.3.1917, ja Venäjällä alkaneet levottomuudet levisivät Helsinkiin 16.3. Tuolloin venäläissotilaat marssivat ja mellakoivat kaupungissa ja surmasivat kymmeniä upseereitaan, osan jopa suoraan kadulle.

Suomalaiset pitivät levottomuuksia kuitenkin lähinnä venäläisten sisäisinä asioina.

– Elintarvike- ja huoltotilanne heikkenivät kuitenkin nopeasti, ja elintarvikehuollosta ja tarvikkeiden säännöstelystä tuli hallinnolle isoin ­kysymys. Ihmiset pysyivät kuitenkin suhteellisen rauhallisena, vaikka esimerkiksi vallankumouksessa lakkautetulle poliisille kuuluneiden tehtävien uudesta hoitajasta väännettiin vuoden mittaan kättä. Eri poliittiset ryhmät perustivat omia järjestyskaartejaan, ja paineet kasvoivat muutenkin pinnan alla. Levottomimmillaan Helsinki oli marraskuussa suurlakon aikaan, mutta isompia väkivaltaisuuksia ei nähty kuin vasta seuraavana vuonna.

Hallinnon rattaat raksuttivat omaa tahtiaan, ja kaupungin luottamuselimet käsittelivät monia pitkän aikavälin hankkeiden rahoitusta ikään kuin sodista ja vallankumouksista ei olisi ollut tietoakaan. Kaupungille esimerkiksi hyväksyttiin uusi rakennusjärjestys ja kattava uusi terveysohjesääntö tiukkoine määräyksineen. Keskustakir-

jaston ja Oopperatalon tonteistakin keskusteltiin valtuustossa, tosin vielä tuloksetta.

Levottomat olot näkyivät toki myös luottamuselinten pöytäkirjoissa, vaikkapa hätäapukomitean perustamisessa ja elintarvikehuollon järjestämiseen liittyneissä asioissa.

– Venäjän sekasorron aiheuttamaa työttömyyttä torjumaan käynnistettiin lukuisia katuhankkeita. Työttömyystöissä oli enimmillään ­ 1 700 miestä. Kesän aikana yhä jyrkemmin laukannutta inflaatiota pyrittiin kompensoimaan virkamiehille antamalla heille kalliinajanlisäyksiä. HH

Kuva: Nestor Jaakkola

den tuomisesta myös kunnallishallintoon päätettiin vuoden 1917 aikana eduskunnassa, mutta kaupunkien sillä hetkellä toimivat valtuustot oli vielä valittu varallisuuden mukaan annetuilla äänillä.

– Useimpien nykyisten toimintojen edeltäjät olivat jo olemassa. Jotkin toiminnot olivat kuitenkin vielä heikosti kehittyneitä, kuten sosiaalipuoli, joka oli vielä perinteistä vaivaishoitoa. Toisaalta terveys- ja hygieniapuoli sekä työolosuhteiden ja elintarvikkeiden valvonta olivat jo tuolloin korkealla tasolla. Esimerkiksi kauppahalleja rakennettiin saksalaisten esikuvien mukaisesti nimenomaan hygieniasyistä.

Kaupunki panosti sairaaloihin ja koulutukseen: koulujen rakennusohjelma eteni sodasta huolimatta, ja uunituore Topeliuksenkadun kansakoulu voitiin ottaa käyttöön syyslukukauden alusta 1917.

– Kallioon, keskelle työläiskaupunginosaa oli muutama vuosi aikaisemmin valmistunut komea kirjasto. Sivistykseen siis uskottiin ja panostettiin.

Venäjän maaliskuun vallankumous 1917, vallankumousjuhlintaa Helsingissä.

Helsingin henki / joulukuu 2017

19

Ammatti Kuljettaja raivaa kadut Kylmä viima vihmoo, kun kuljettaja Lauripekka Karjalainen kapuaa auraautoonsa Staran varikolla Tattarisuolla.

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Sami Heiskanen

20

Helsingin henki / joulukuu 2017

M

oni työmatkalainen hieraisi varmasti silmiään ­aamulla lokakuussa. Oli tapahtunut se, mistä lehti­otsikot jaksavat vuodesta toiseen riemuita: talvi yllätti autoilijat. Sääennusteet tosin olivat varoittaneet mahdollisuudesta hyvissä ajoin.

Kahden yön aikana kuljettaja Lauripekka Karjalaisen tunti­ saldoon kertyi kymmenisen tuntia ylitöitä, kun hän ajoi teitä lu­ mesta vapaaksi aamun työmatkalaisille Malmin ja Jakomäen alu­ eilla. Konkarina hän vakuuttaa, etteivät ylityöt haittaa, vaan ne suorastaan kuuluvat työnkuvaan. Karjalainen on ajanut auraus­ kalustoa vuodesta 2002 lähtien. Staralla hän on työskennellyt jo vuodesta 1996.

– Auraaminen aloitetaan yöllä. Silloin on paljon helpompi teh­ dä hommia kuin päiväsaikaan. Liikennettä on vähemmän, ja työt sujuvat jouhevammin, Karjalainen selvittää.

Aura-auto taipuu moneksi. Teiden puhdistaminen lumesta on vain yksi sen tehtävistä. Sillä hoidetaan niin hiekoitus ja suolaus kuin pintojen rouhintakin, jos lumi tiivistyy jäiseksi teille ja ka­ duille.

Gallup TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Sami Tirkkonen ja Sami Heiskanen

Nimi: Lauripekka Karjalainen Ammatti: kuljettaja Ikä: 48 Koti: Tuusula, Rusutjärvi Harrastukset: pyöräily, matkailuautoilu

Mikä on parasta talvisessa Helsingissä?

Pekka Esala, atk-asiantuntija, kaupunginkanslia En hiihdä tai harrasta muita talvilajeja pääkaupunkiseudulla. Lumitilanne on sen verran epävarma. Helsingin talvi on lumisena kaunis, mutta siitä emme ole päässeet parina viime vuotena oikein nauttimaan. Loska on pahinta. Talviharrastukseni ovat pääasiassa sisätiloissa. Käyn muun muassa keilaamassa.

Tarja Sundström-Alku, graafinen suunnittelija, kaupunginkanslia – Suojalumen auraaminen on aivan erilaista kuin puhtaan pakkaslumen. Pakkaslumi pöllyää, mutta se ei ole yhtä epämiellyttävää kuin vesi­ loska. Ajaessa pitää varoa, etteivät jalankulkijat kastu tai liippaa muuten vaan liian läheltä auraa.

Vaikeinta työssä on varmaan juuri liikenteen seassa liikkuminen, Karjalainen pohtii.

Metsätöistä kaupunkihommiin Karjalainen sanoo, ettei hänestä olisi toimisto­ työntekijäksi. Sitäkin tuli nuoruudessa kokeil­ tua vuoden verran.

– Olen ulkoilmaihmisiä. Valmistuin alkujaan metsuriksi ja olin sen jälkeen sisätöissä myyjänä ja pienkonekorjaajana. Se riitti. Pieni tihutus tai lumipyry eivät haittaa, kun on asianmukaiset vaatteet. Loppujen lopuksi vuoteen mahtuu har­ voin todellisia säähaittapäiviä.

Rajamäen metsätyönjohtajakoulussa Karja­ lainen suoritti metsurin tutkinnon. Sieltä hän päätyi 1980-luvun puolivälissä työharjoitteluun kaupungille, silloiselle maa- ja metsätalousosas­ tolle. Kymmenisen vuotta Karjalainen työsken­ teli yksityisellä puolella, mutta palasi sen jälkeen kaupungin leipiin metsätöihin ja puistojen kun­ nossapitoon.

– Olen viihtynyt työssäni. Toimenkuvani on monipuolinen, tehtävät vaihtelevat päivittäin.

Tietyt hommat pitää tehdä viikon aikana, mutta tekemisjärjestykseen voi itse vaikuttaa. Ajan myös nosturiautoa, ja lumettomina aikoina työskentelen puistojen kunnossapidossa. Au­ raustöitä rupesin tekemään, kun joku ymmärsi pyytää talvikunnossapidon puolelle. Vuodenajat rytmittävät työtä mukavasti.

Tiet aurataan marssijärjestyksessä Auraustöissä on marssijärjestys. Ensimmäisenä lumet poistetaan pääkaduilta ja joukkoliiken­ teen väyliltä. Vasta sitten on asuntokatujen vuoro.

Helsinki on Karjalaisen mukaan selkeästi kasvanut näinä reiluna parinakymmenenä vuo­ tena, jotka hän on ollut töissä kaupungilla. Hoi­ dettavan alueen laajeneminen vaikuttaa myös ylläpidon tekemisiin.

– Liikennemäärät ovat lisääntyneet ihmisten myötä. Väkeä on nykyään enemmän liikkeellä öisin myös kaupunginosissa, vaikka kova lumitai vesisade rauhoittaa kaupunkikuvaa. Aina saa olla tarkkana ja varoa ihmisten lisäksi esimer­

Auraaminen aloitetaan yöllä.

Silloin on helpompi tehdä hommia kuin päiväsaikaan.

Parasta talvisessa Helsingissä on luonto­. ­Käyn hiihtämässä, jos ladut ovat kunnossa. Yleensä hiihdän Itä-Helsingin suunnalla, Vartiokylänlahdella ja Mustavuoressa. Nyt on valitettavasti pari vuotta mennyt niin, ettei leutojen talvien takia ole saatu kunnon latuverkostoa. Merellekään ei ole päässyt hiihtämään. Kelit määrittävät aika pitkälle sen, millaisena koen talvisen Helsingin. Peukkuja ensi talven kelien suhteen.

Susanna Nykänen, verkkotiedottaja, kulttuuri ja vapaa-aika Talvisessa, ja miksei kesäisessäkin Helsingissä parasta on keskuspuisto. Se tuo luonnon lähelle. Asun itse keskuspuiston kupeessa ja lenkkeilen siellä kahden villakoirani kanssa päivittäin. Siellä voi harrastaa monipuolisesti useita ulko­lajeja. Keskuspuistossa lumi myös pysyy hiukan paremmin kuin keskustassa. Helsingin talven viihtyisyys on täysin ­kiinni lumesta.

kiksi kaivonkansia, etteivät ne lähde auratessa mukaan, Karjalainen sanoo.

Oman haasteensa tuo se, ettei aura-auton hy­ tistä aina ole paras mahdollinen näkyvyys lumen pöllytessä ympärillä, vaikka autoissa on nykyään näytöt kertomassa, mitä takana tapahtuu. Karja­ lainen toteaa laitteiden käytettävyyden kehitty­ neen harppauksin viime vuosi­kymmeninä. Nykyi­ sin ajohytissä tarkenisi vaikka t-paitasillaan.

– Talvet ovat erilaisia. Nyt on ollut pari vähä­ lumisempaa, mutta sitä ennen oli vastaavasti ­jokunen runsasluminen talvi. Aurauskaluston tarve ei poistu, vaikka talvet lyhenisivätkin, Karjalainen summaa. HH

Stara kehittää talvihoitoaan Stara parantaa talvihoitoaan data-ammattilaisten kanssa. Uusia innovaatioita on syntynyt syksyn StreetReboot-innovaatiokisojen aikana.

Kisoissa data-ammattilaiset kehittävät Staran työnjohdon käyttöön ennustettavuutta helpottavaa talvikunnossapidon mallia, jossa säädata ja hyötyajoneuvoista saatava reaaliaikainen mittaustieto kertovat, milloin on oikea aika lähteä torjumaan liukkautta ja auraamaan katuja. rebootthecity.fi

Kaj Eld, palveluesimies, kaupunginkanslia Vaikea sanoa. En pahemmin harrasta talvisia urheilulajeja, eikä minulla ole täällä erityistä suosikkipaikkaa. Parasta Helsingissä ovat kaupungin valot. Talvikuukaudet Suomessa ovat melko pimeitä.

Olen kaupunki-ihmisiä. Stadi on paras paikka olla ja elää, ja täällä on kaikki lähellä ja hyvin.

Tuija Toikka, palvelupäällikkö, Työterveys Helsinki Hiihdän mielelläni. Käyn aika usein Paloheinässä. Sen latuverkosto on monipuolinen. Siellä saa koko päivän kulumaan, jos vain kunto kestää. Lumitilanne ratkaisee aika paljon. Lumettomana talvena voi piristäytyä vaikka teatterissa tai näyttelyissä. Helsingissä on paljon tapahtumia.

Pekka Itkonen, pelastustoimen suunnittelupäällikkö, pelastuslaitos Olen pelannut pipolätkää ulkojäillä pikkupojasta asti. Ulkotekojäät kestävät muutaman lämpöasteenkin. Siinä saa raitista ilmaa ja tutustuu ehkä uusiin ihmisiin. Kokoonnumme tutun peliporukan kanssa lähes viikoittain Käpylän liikuntapuiston jäällä.

Helsingin henki / joulukuu 2017

21

Kaffella

Laatupalkinto tuli iloisena yllätyksenä Suomen laatupalkinto 2017 tuli iloisena yllätyksenä kaupungin tarkastusvirastolle. Palkinto on Suomen Laatuyhdistyksen myöntämä kansallinen tunnustus, joka kannustaa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Mutta miten laatua voi kehittää?

TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann KUVAT Sami Heiskanen

Olemme saaneet arvi­oin­neista hyviä ehdotuksia, joista poimimme vuosit­taisia kehittämiskohteita.

Keskustelemassa Johtava tuloksellisuus­tarkastaja Minna Tiili tarkastusvirasto arviointipäällikkö Timo Terävä tarkastusvirasto seniorikonsultti, DI Heikki Niemi Suomen Laatukeskus

Aihe Laatupalkinto

Paikka Cafe Roasberg

22

Helsingin henki / joulukuu 2017

T

yö laadun parantamiseksi ei lopu koskaan. Siitä ovat yksimielisiä sekä Laatukeskuksen edustaja Heikki Niemi että Minna Tiili ja Timo Terävä tarkastusvirastosta.

Vaikka virasto sai Laatukeskuksen kouluttamien ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioinnissa muhkean potin laatupisteitä ja neljä tähteä viidestä­, henkilöstön mielestä riittää vielä tavoiteltavaa.

– Kehittämistyötä jatkamalla voisimme päästä yli 500 pisteen, Terävä ja Tiili pohtivat jo tulevaisuutta.

Pisteyttäminen on osa eurooppalaista arviointimallia (EFQM Excellence Model 2013), jossa käytetään nollasta tuhanteen ulottuvaa asteikkoa.

Parhaat suomalaiset organisaatiot ovat päässeet noin 800 pisteeseen, mutta useimmat jäävät alle 500:n.

Tarkastusvirasto tunnus­tettiin pistemäärällään ja neljällä tähdellään erin­omaiseksi organisaatioksi.

Minna Tiili, Heikki Niemi ja Timo Terävä tietävät, että työn laadun parantaminen ei pääty koskaan.

Mikä tarkastusvirasto?

•

tarkastuslautakunnan alaisena toimiva asiantuntijaorganisaatio arvioi valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista sekä toiminnan tuloksellista ja tarkoituksenmukaista järjestämistä suorittaa osan lakisääteisestä tilintarkastuksesta huolehtii lautakunnan apuna sidonnaisuusilmoituksia koskevasta valvonnasta virastoa on vuodesta 2003 lähtien johtanut Pirjo Hakanpää.

•

• • •

Suomen laatupalkinto •

Suomen Laatuyhdistyksen myöntämä kansallinen tunnustus erinomaisuudesta annetaan parhaalle ulkoisiin asiantuntija-arvioihin osallistuneelle organisaatiolle minimivaatimuksena Recognised for Excellence -tasoinen arviointi ja neljän tähden tunnustus.

• •

EFQM Excellence -malli (European Foundation for Quality Management) on kokonaisvaltainen työkalu, jossa arvioidaan yhdeksää aluetta: johtajuus, henkilöstö, strategia, kumppanuudet, prosessit/tuotteet/palvelut, henkilöstötulokset, asiakastulokset, yhteiskunta­ tulokset ja toiminnan tulokset.

Erinomaisuuden tunnukset • • • • • • • •

Heikki Niemi muistuttaa, että tarkastusvirasto tunnustettiin pistemäärällään ja neljällä tähdellään erinomaiseksi organisaatioksi, joka suoriutuu hyvin useilla osa-alueilla ja saavuttaa hyviä tuloksia.

Hyvästä erinomaiseksi Matka hyvästä organisaatiosta erinomaiseksi on pitkäjänteisen työn takana. Erinomaisuus on lyhyesti määriteltynä laaja-alaista vaatimustenmukaisuutta eli kaikkien sidosryhmien odotusten täyttymistä.

– Koska tehtävämme on arvioida kaupungin muiden toimijoiden aikaansaannoksia, meidän on altistettava oma toimintamme säännöllisin väliajoin ulkoisen arvioinnin kohteeksi, Terävä tähdentää.

Tarkastusvirastossa on tehty ulkopuolinen arviointi vuosina 2008 ja 2014, jolloin tuli neljän tähden tunnustus. Lisäksi on ollut säännöllisiä itsearviointeja.

– Olemme saaneet arvioinneista hyviä ehdotuksia, joista poimimme vuosittaisia kehittämiskohteita. Virastossamme on 17 työntekijää, joten koko henkilöstö pystyy olemaan aktiivisesti mukana kehittämistyössä, Tiili lisää.

Pienen työyhteisön etuna on juuri ketteryys.

Ehdotukset päätyvät nopeasti esimerkiksi kehityskeskusteluista ja asiakaspalautteesta johtoryhmään ja edelleen viraston strategiaa toteutta-

vaan tuloskorttiin sekä koulutus- ja kehittämisohjelmaan. Samalla tavoin tuoreista ideoista otetaan koppi, kun henkilöstöä vaihtuu.

Suomen parhaita palveluja Tarkastusviraston arvioinnin teki neljä ulkopuolista arvioijaa, joita varten virasto laati etukäteen 70-sivuisen kuvauksen toiminnastaan ja tuloksistaan. Arviointiin kuului virastossa tehtyjä haastatteluja, kirjalliseen materiaaliin tutustuminen ja palauteraportin antaminen.

Heikki Niemi muistuttaa, että palauteraportissa tarkastusvirastoa kiiteltiin useista vahvuuksista.

– Teillä esimerkiksi ydintoiminnan prosesseja, kuten arviointi- ja tarkastuspalvelujen tuottamista hallitaan erinomaisesti. Kiitosta saivat myös henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Ne näkyvät hyvänä työtyytyväisyytenä, Niemi kiittelee.

Raportista näkee, että henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet osallistua viraston toiminnan ja oman työn suunnitteluun. Ihmisten johtamisella on iso merkitys toiminnan tuloksellisuuteen.

Tehtävää riittää Vaikka tarkastusvirastossa uurastetaan jatkuvasti laadun eteen, kehittämistarpeita on yhä jäljellä.

lisäarvon tuottaminen asiakkaille kestävän tulevaisuuden luominen organisaation kyvykkyyden kehittäminen luovuuden ja innovoinnin hyödyntäminen innostava johtaminen ketteryys johtamisessa osaava henkilöstö kestävä tuloskunto.

– Emme ole läheskään huipulla. Paljon on vielä tehtävää, Tiili ja Terävä myöntävät.

Esimerkkeinä kehittämistarpeista he mainitsevat vuorovaikutuksen lisäämisen arviointikohteiden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tiiviimpää keskusteluyhteyttä sähköpostitse tai tapaamisten muodossa.

Yksi kehittämiskohde on ollut visuaalisuuden lisääminen arviointikertomuksiin. Asiakkaiden toive onkin nyt otettu huomioon.

Laatu alkaa yksilöstä Erinomaisen laadun tavoittelu ei ole vain strategiaohjelman kaunis tavoite, vaan jokaisen yksittäisen työntekijän vastuulla.

– Laatu lähtee yksilöstä ja työn huolellisesta tekemisestä. Hyvin tehty työ poikii myös asiakastyytyväisyyttä, Terävä sanoo.

– Jokaisella on vastuu oman työn laadusta. Arviointityötämme ohjaa käsikirja, jota päivitämme yhdessä vuosittain vastaamaan kehittämistarpeita. Toimintatapoja peilataan koko ajan käsikirjaan, Tiili jatkaa.

Niemi allekirjoittaa yksilön merkityksen laatutyön kokonaisuudessa: – Erinomainen organi­saatio osaa hyödyntää henkilöstön, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luovuuden. Näin tietämys päätyy inno­­ vaatioiksi. HH­

Helsingin henki / joulukuu 2017

23

Palvelu

Pienessä ryhmässä lasten kaveri­ suhteet syvenevät ja tiivistyvät.

Tämän tietävät Siiri, Lilla ja Pihla.

Kuin kotona Perhepäivähoitaja Pirjo Toivonen hoitaa neljän lapsen ryhmää kotonaan. Päivät täyttyvät kiireettömästä kodinomaisesta tekemisestä.

TEKSTI Pirkko Tuominen KUVAT Sami Heiskanen

P

erhepäivähoitaja Pirjo Toivosen ryhmässä vietetään väriviikkoa, ja tänään on punainen päivä. Jokaisella lapsella on yllään jotakin punaista, ja lounaalla he ovat saaneet punaiseksi värjättyä maitoa. Ryhmässä on neljä lasta, joista yksi, 3-vuotias Atte, on Toivosen oma.

Ruokailun jälkeen lapset käyvät vessassa ja tassuttavat päiväunille leikkihuoneeseen, jossa jokaisella on oma sänky. Toivosen viisihenkisen perheen kodista alakerta on varattu hoitokäyttöön.

Yläkertaan lapset eivät saa mennä, eikä kukaan ole sinne yrittänytkään.

– Mulla on iso sänky, Atte ilmoittaa ylpeänä ja kipuaa kerrossängyn yläpedille.

Alapeti on Lindan, 4. Hän kertoo olevansa autotyttö, joka tykkää leikkiä autoilla. Lillan, 2,

24

Helsingin henki / joulukuu 2017

Pienessä ­ryh­mässä riittää aikaa jokaiselle lapselle.

mielestä vauvaleikit ovat parhaita. Pihlaa, 2, ujostuttaa, ja hän kuuntelee hiljaa muiden jutustelua. Pian muutkin rauhoittuvat unille. Aamupäivän ulkoilu on tehnyt tehtävänsä.

Aikaa jokaiselle Toivosen työpäivä alkaa aamulla seitsemän maissa, kun ensimmäinen lapsi tuodaan hoitoon, ja päättyy puoli viideltä, kun viimeinen lapsi haetaan. Illalla hän usein vielä tiskaa, pesee pyykkejä ja valmistelee seuraavan päivän ruokaa oman perheen kotitöiden lomassa.

– Netissä menee yllättävän paljon aikaa, kun etsin ideoita ja mietin, mitä askartelisimme, Toivonen kertoo.

Päivät lasten kanssa täyttyvät perushoidosta ja kodinomaisesta touhuilusta: syödään, nukutaan, ulkoillaan, leikitään ja sylitellään.

– Pienessä ryhmässä riittää aikaa jokaiselle lapselle. Hoito on kiireetöntä ja yksilöllistä. Lapsi

Aamun ulkoilun jälkeen lapsille ­maistuu ruoka. Sen jälkeen he ­rauhoittuvat päiväunille.

Lapsilla on Toivosen perheen alakerrassa leikki­ huone, jossa he sekä leikkivät että nukkuvat päiväunet.

sa ja on työskennellyt lasten kanssa lähes 20 vuotta. Perhepäivähoitajana hän on toiminut yhdeksän vuotta.

– Joskus on haastavaa, kun oma perhe pyörii ympärillä. Silloin joudun huomauttamaan, että olen töissä, Toivonen sanoo.

– Perhepäivähoitajalla on iso vastuu: olen yksin vastuussa siitä, että lapset saavat kaiken, mitä tarvitsevat. Toisaalta lapset voivat luottaa siihen, että sama henkilö on tukena ja turvana.

Silti he pääsevät tutustumaan myös muihin hoitajiin ja toimimaan isommassa ryhmässä. voi esimerkiksi nukkua kahdet päiväunet, jos hän sitä tarvitsee, Toivonen sanoo.

Toivosen ryhmä kulkee paljon metsässä, puistossa ja kirjastossa yhdessä perhepäivähoitaja Kati Jylhän ja hänen hoitolastensa kanssa. Lasten suosikkikohde on naisten yhteinen viljelypalsta Porslahdessa. Lapset ovat saaneet istuttaa sinne herneitä ja auttaa porkkanarivin harventamisessa. Satoa maistellaan tietysti yhdessä.

– Retkillä on iso apu, kun on neljä kättä kahden sijaan. Ilman työkaveria tämä työ olisi aika yksinäistä. Työkaverin kanssa jaetaan iloja, huolia, murheita ja ideoita, Toivonen kertoo.

Pysyvyys luo turvaa Perhepäivähoitajan työssä on Toivosen mielestä paljon hyviä puolia. Huonoja puolia on vaikeampi keksiä.

– Tykkään kiireettömyydestä ja siitä, että saan itse suunnitella toimintaa ja pystyn vaikutta­maan­ päivän tapahtumiin, Toivonen sanoo.

– Etenkin aamut ovat ihania. On kiva ottaa lapset vastaan kotona. Tässä työssä oppii tuntemaan jokaisen lapsen kunnolla ja pääsee luomaan heihin syvän suhteen.

Toivonen on koulutukseltaan lähihoitaja. Hän opiskeli aikoinaan oppisopimuksella päiväkodis-

Työstä suunnitelmallisempaa Perhepäivähoitajan työ on muuttunut Toivosen uran aikana suunnitelmallisemmaksi.

Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa ja kerran kaudessa käydään arviointikeskustelu.

– Koska otan itse lapset vastaan ja tiedän lapsen päivän kulun, olemme usein käyneet lapsen asiat vanhempien kanssa läpi jo ennen varsinaista keskustelua. Keskustelussa kirjaamme ne sitten paperille, Toivonen sanoo.

Paljon paperitöitä on jäänyt pois uuden työpuhelimeen ladatun Läsnä-sovelluksen ansiosta.

Kulukorvaus- ja työaikaraportteja ei tarvitse enää tehdä, kun Toivonen leimaa puhelimellaan päivittäin jokaisen lapsen sisään ja ulos ja näppäilee, moniko lapsista on syönyt aamiaisen, lounaan ja välipalan. Toivonen saa peruspalkan lisäksi jokaiselta päivältä tietyn kulukorvauksen hoitolasta kohden. Hänen palkkaansa pienentää se, että yksi hoidettavista lapsista on hänen omansa eikä oman lapsen hoidosta makseta.

Ihanat lapset ja vanhemmat sekä heidän antamansa kiitos, hyvä palaute ja arvostus palkitsevat ja kannustavat.

– Vanhemmat lähtevät täältä kyynel silmässä, kun lapsi lopettaa hoidossa, Toivonen sanoo. HH

50 vuotta perhepäivähoitoa •

Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloitti Helsingissä perhepäivähoidon vuonna 1967. Kunnallinen perhepäivähoito alkoi vuonna 1974, ja siitä tuli vakiintunut hoitomuoto.

•

Alkuaikoina hoitajien koulutustaso oli vaihteleva. Nykyään toimintaa säätelee varhaiskasvatuslaki ja hoitajat ovat varhaiskasvatuksen ammattilaisia.

•

Perhepäivähoidon muotoja ovat perhepäivähoito hoitajan kotona, ryhmäperhepäivähoito ja kolmiperhepäivähoito. Perhepäivähoidossa hoidetaan noin tuhatta lasta.

•

Kymmenen viime vuoden aikana perhepäivähoitajan omassa kodissa tapahtuva toiminta on Helsingissä puoliintunut eli omassa kodissaan toimivia perhepäivähoitajia on nyt alle 150. Samana aikana ryhmäperhepäivähoitajien määrä on pysynyt lähes 150:ssä.

•

Hoitajat viettävät perhepäivähoidon 50-vuotisjuhlaa lasten kanssa arjessa osana Suomi 100 -juhlaa. Kaupungintalolla pidettiin 10.11. juhlatilaisuus, jossa julkistettiin muun muassa tulevaisuuteen katsova Perhepäivähoidon osallisuus -video. Pyrkimyksenä on säilyttää perhepäivähoito elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

•

Perhepäivähoito on pieni mutta tärkeä osa varhaiskasvatusta ja osallisuuden kivijalka. Hoitajat ovat tiiviissä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Myös lapset liikkuvat paljon lähiympäristössä ja oppivat olemaan osa yhteisöä. Pieni ryhmä ja tuttu, turvallinen ympäristö luovat hyvät lähtökohdat lapsen kasvulle ja kehitykselle.

Asiantuntijana perhepäivähoidon ohjaaja Päivi-Maarit Zhitia, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Helsingin henki / joulukuu 2017

25

Hyvinvointi

Hyödynnä työterveyskyselyn tulos Työterveyskysely kannustaa niin työntekijää kuin työyhteisöäkin hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Sosiaali- ja terveystoimiala hyödyntää kyselyä noin 15 000 työntekijänsä hyvinvoinnin edistämiseen.

Henkilöstöstä runsas 900 on esimiehiä.

TEKSTI Arja Krank KUVAT Taru Saxelin / Istock

J

oka toinen vuosi toteutettava työterveys­ kysely on yksi keinoista, jolla tuetaan työssä jaksamista. Kyselyn tavoitteena on antaa vastaajalle tietoa omasta terveyden­ tilasta ja hyvinvoinnista ja myös toimia työterveyshuollolle työkaluna mahdollisten työ­ kyky­­riskien tunnistamiseen sekä yksilön että työyh­ teisön tasolla.

Työterveys Helsingissä työterveyspalvelujen yk­ sikön johtajana toimiva Ritva Teerimäki toivoo, että kysely auttaisi ihmisiä miettimään omaa terveyt­tään.

– Itse näen sen sähköisenä terveystarkastuksena.

Tietysti toivomme, että kysely toimisi myös kannus­

26

Helsingin henki / joulukuu 2017

timena, mikäli vastauksissa ilmenee jotain hälyt­ tävää, Teerimäki sanoo.

Kyselyn rakenne ja siitä saatava välitön palau­ te on tehty motivoivaksi. Vastauksen perään il­ mestyy heti klikkauksen jälkeen omaa hyvinvoin­ tia vastaava ”liikennevalo”.

Sosiaali- ja terveystoimiala työllistää suuren määrän ihmisiä, ja on tärkeää pitää huolta hei­ dän työkyvystään ja hyvinvoinnistaan.

– Vihreä valo tarkoittaa, että kaikki on hyvin ja voit jatkaa eteenpäin. Keltainen kannustaa hieman jarruttelemaan ja punainen vaatii pysäh­ tymään, työhyvinvointiasiantuntija Anne Heikkilä sosiaali- ja terveystoimialalta kertoo.

Kyselyn vastaukset ovat luottamuksellista tie­ toa vastaajan ja työterveyshuollon välillä.

– Ketään ei pakoteta ottamaan apua vastaan.

Viestimme on kuitenkin selvä: apua on tarjolla, kun aika tuntuu sopivalta, Teerimäki painottaa.

Tavoitteena varhainen puuttuminen Kysymysten joukossa on paljon teemoja, jotka mittaavat henkilön työkykyä. Teerimäki ker­ too, että työterveyshuollon tehtävänä on löytää ne riskitekijät, jotka vaikuttavat henkilön työs­ sä jaksamiseen.

– Erityisesti meitä kiinnostaa uni, krooninen kipu, mieliala ja palautuminen stressistä. Olem­

Työterveys Helsinki

Tarttuuko flunssa työpaikalla?

Flunssan aiheuttavat hengitystievirukset leviävät teoriassa kolmella tavalla: kosketuksen kautta (virusta tarttuu käsiin ja se viedään limakalvolle), pisaroina (laskeutuvat noin metrin säteelle) tai aerosolina eli ilmaan leijumaan jäävinä pienhiukkasina. Kosketustartuntaa voidaan ehkäistä käsi­hygienialla, ja pisaroidenkin pitäisi jokseenkin osua kasvoille tartuttaakseen. Aerosolitartunnan voi saada olemalla samassa tilassa tartuttajan kanssa, mutta tavallisimpien virusten leviäminen aerosolitartuntana ilmateitse on epäselvää.

me myös kehittäneet näihin teemoihin apua ja muun muassa pienryhmiä, joissa asioita voi käsitellä yhdessä. Kysely yhdistää vastauksia niin, että niistä selviää esimerkiksi, onko henkilöllä työnimua, muttei palautumiskykyä tai toisinpäin, Teerimäki sanoo.

Keskeiset tarkastelualueet on koettu työantajan näkökulmasta tärkeiksi, kun halutaan saada kokonaisnäkemys henkilöstön työkykytilanteesta. Trendien seuraaminen mahdollistaa pitkäjänteisen työhyvinvoinnin kehittämisen sekä panostukset ennaltaehkäisevään ja varhaisen puuttumisen työhön. Heikkilä kertoo, että suuressa mittakaavassa työhyvinvoinnista kertovat sairauspoissaolot sekä vuorovuosina toteutettavat Kunta10-tutkimus ja työterveyskysely.

– Mittareiden tuloksien seuraaminen rinnakkain paranee jatkossa, kun tulokset saadaan samaan ohjelmaan tai tietojärjestelmään, Heikkilä lupaa.

– En silti voi olla korostamatta, että jokaisella on viime kädessä vastuu itsestään, Teerimäki muistuttaa.

Muutos vaatii johtamista Teerimäki ja Heikkilä painottavat, että menossa olevat monet uudistukset näkyvät väistämättä työyhteisöissä.

– Olemme keskellä isoa ja laajaa palvelujen uudistamista sekä johtajuuden muutosta. Matka johtaa meitä kohti itseohjautuvuutta ja yhteistä työtä, Heikkilä korostaa.

– Prosessi on pitkä ja hidas, mutta sitten kun laiva lähtee kääntymään, suunta on vakaa. On tärkeää muistaa, että myös esimiehet ovat muutoksen johtajina kovan kuormituksen alla.

Vuodesta 2015 lähtien työhyvinvointiin ja työkyvyn johtamiseen on tuotu systemaattisuut-

ta ja tavoitteellisuutta. Työterveyskyselyn vastausten toivotaan antavan oman panoksensa tähän työhön. Tutkimustulosten analyysissa uutena toimintona on nyt ensimmäistä kertaa johdon ja esimiesten portaali. Heikkilä kertoo, että esimiehille järjestetään vuodenvaihteen molemmin puolin työpajoja työterveyskyselyn tulosten hyödyntämisestä.

– Koosteet työyhteisön vastauksista viedään portaaliin, josta ne ovat kaikkien käytettävissä.

Yhteenvedot kootaan sellaisiksi kokonaisuuksiksi, ettei yksittäistä vastaajaa voi sieltä tunnistaa, Teerimäki sanoo. HH

Työterveyskysely 2017: Terveytesi tukena Järjestyksessään kuudes työterveyskysely toteutettiin marraskuussa. Valtaosa kyselyistä lähetettiin ja täytettiin sähköisesti, mutta myös paperikyselyitä toimitettiin työyhteisön tarpeen mukaan. Palaute oli mahdollista saada sekä sähköpostitse että postitse.

Kysymyspatteriston kysymysten aiheet kattoivat elintapa- ja terveysriskit, työkyvyn, voimavarat työssä sekä työn mielekkyyden ja työyhteisön. Vastausaika on ollut keskimäärin kymmenen minuuttia.

Heikkilä kertoo, että kyselystä viestitettiin ennakkoon muun muassa intrassa, esimiesviestissä ja esimiesten infotilaisuuksissa. Myös kyselystä kertovat julisteet olivat näkyvillä työyhteisöissä.

– Osallistumiseen innostaminen on tarkoittanut myös esimiehiltä aktiivista viestintää, Heikkilä ­toteaa.

Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys > Työterveyskysely

Flunssavirusten tarttumista ymmärretään vain osittain, mutta tärkeimmän eli rinoviruksen tarttumista on yritetty selvittää. Se näyttää tarttuvan aikuisten kesken huonosti: muutaman tunnin seurustelu, suuteleminen tai samaan huoneeseen majoittuminen ei käytännössä johtanut tartuntoihin. Runsas altistuminen pienessä huoneessa aiheutti flunssan puolelle koehenkilöistä, kun altistus kesti 12 tuntia. Vain nuhaeritettä nenän tai silmän limakalvolle viemällä flunssa on saatu tarttumaan lähes kaikkiin koehenkilöihin. Näyttää siltä, että tarttuminen on aikuisten kesken heikkoa ja arvaamatonta. Lapsilla viruksia erittyy enemmän ja eritteiden ympäristöön levittäminen on runsaampaa.

Flunssatartuntojen estämistä sairauslomalla ei ole tutkittu, mutta vaikuttaa epätodennäköiseltä, että se olisi useimmissa aikuisten ympäristöissä kovin tehokasta, jos asiallisesta hygieniasta pidetään huolta. Tartunta vaatinee yleensä pitkäkestoista kontaktia ja toisaalta sen, että muita tartuttajia on yhteisössä runsaasti. Moni tartunnoista tapahtunee muualla kuin työpaikalla. Hygieniasta ei pidä laistaa, sillä virukset saattavat tarttua jo ennen oireiden puhkeamista ja niiden helpotettua. Poissaolon tarpeen ratkaisee kuitenkin oma vointi.

Influenssa voi olla flunssaa tartuttavampi ja aerosolitartunnan merkitystä on epäilty suuremmaksi. Influenssaan sairastuessa on paras pysyä kotona kunnes tartuttavin vaihe, 3–4 päivää, on ohitse. Toisaalta influenssaepäilyn herättävä tauti on niin kova, että oireet pakottavat jäämään kotiin.

Suosittelemme seuraavia keinoja flunssan ehkäisemiseksi ja tartuttamisen vähentämiseksi: Pese kädet usein ja opettele oikea pesutekniikka. Älä koskettele kasvojasi, älä kättele. Yski nenäliinaan tai hihaan. Älä niistä toisten vieressä, pyyhi nenä ja niistä myöhemmin. Vältä julkisten pintojen koskettelua: käytä paperia, käsineitä ja kyynärpäätä. Pysy parin metrin päässä flunssaisista. Harkitse hengityssuojainta, jos yskit/aivastelet tai tapaat flunssaisia – suojaimia vältellään aivan suotta. Kuntoile, se suojaa tartunnoilta.

Kuva: Sami Tirkkonen

Erityisesti meitä kiinnostaa uni, ­krooninen kipu, mieliala ja palautuminen stressistä.

Työterveyslääkäri Jussi Mustonen ­Työterveys Helsingistä kertoo, miten influenssan tarttumista voi ehkäistä.

Helsingin henki / joulukuu 2017

27

Kuva: Jussi Hellsten

Liikkeellä

Parasta tekemistä nyt Helsingissä tapahtuu koko ajan pitkin vuotta. Mitä kivaa tekemistä on tarjolla joulun ja alkutalven aikaan?

Nappaisiko sinua joku näistä?

TEKSTI Henna Tanskanen

Ruiskumestarin talossa tuoksuu joulu Helsingin vanhimmassa puutalossa nautitaan vanhan ajan joulutunnelmasta. Keittiössä tuoksuvat mausteet, hyasintit kukoistavat ja salaperäiset paketit ovat saaneet lakkasinetin.

Koe joulun tunnelma!

Ruiskumestarin talo, Kristianinkatu 12. Avoinna 4.–21.12. ke–pe klo 13–18 ja la–su klo 11–17, 22.12.–7.1.2018 ke–su klo 11–17. Vapaa pääsy. ruiskumestarintalo.fi

Ku

: va

M

A aija

st i k a

in e n

Seikkaile Fallkullan joulupolulla Fallkullan kotieläintilalla julistetaan joulurauha 9.12. klo 10–14. Ohjelmassa on muun muassa hevosajelua, seikkailua joulupolulla ja eläinten joulupuuhien tarkkailua sekä tietysti joulun herkkuja kahvilassa. Malminkaari 24. fallkulla.munstadi.fi

Nuorten sarjakuvia, printtejä ja koruja lahjoiksi Kulttuuriareena Glorian taidekuja on nuorten tekijöiden taide- ja käsitöiden joulumyyjäistapahtuma. Myynnissä on itse tehtyjä tuotteita omakustannesarjakuvista ja upeista printeistä mitä mielikuvituksellisimpiin koruihin ja muihin tuotoksiin. Tule tekemään persoonallisia ­­ja uniikkeja joululahjalöytöjä.

Myyjäiset 9.12. klo 10–16, Kulttuuriareena Gloria, Pieni Roobertinkatu 12–14.

Ilmainen sisäänpääsy. gloria.munstadi.fi > tapahtuma

28

Helsingin henki / joulukuu 2017

np aa

nk i Ka Kuva: Suvi-Tuul

Valoteoksia sisäpihoilla Kaupunginmuseo luo jälleen sisäpihoilleen rauhaisan talvikeitaan valoteoksilla. Alexander Reichsteiniltä nähdään teos Menneisyyden varjot, jossa haamumaiset siluetit kulkevat loputtomassa kulkueessaan historiallisella Goviniuksen sisäpihalla. Falkmanin sisä­ pihan täyttää Willem Heefferin ja Jussi Karjalaisen varjoteatterin keinoja hyödyn­ tävä valoteos Around Helsinki. Teoksessa ­nähdään tuttuja ja vähän tuntemattomampia helsinkiläisiä maamerkkejä.

Avoinna museon aukioloaikoina (ma–pe klo 11– 19, la–su klo 11–17, suljettu 6.12., ­24.–26.12. ja 1.1.) 10.1. saakka, ­Aleksanterinkatu 16. ­ Vapaa pääsy. helsinginkaupunginmuseo.fi

ä

Kuva: Jus

si H

e ll s te n

Ota pienet alkusoitot Kaupunginorkesterin konserttien yhteydessä järjestettävät pienet tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia kaikille. Tarjolla on muun muassa Pienet alkusoitot, Ennakkoluulijat, Yhdessä!­kamarimusiikkikonsertit ja taiteilijatapaamiset. Tilaisuudet pidetään Musiikkitalon lämpiössä, Mannerheimintie 13A. Pieni alkusoitto, esiintyjinä helsinkiläisten musiikkiopistojen soittajat, 20.12., klo 18.15–18.45.

Yhdessä!-kamarimusiikkikonsertti, esiintyjinä kaupunginorkesterin muusikoita ja Sibelius-Akatemian klassisen musiikin osaston opiskelijoita, 15.12. ­ klo 18–18.45 ja 9.3. klo 18–18.45. helsinginkaupunginorkesteri.fi

ä

ra ono

Koe unikudelmat Nukahtaisitko mieluummin huijarisänkykauppiaan antiikkisänkyyn vai Uppiksen talviunipesään? Unikudelmia on elämyksellinen näyttelymaailma, joka kertoo yli kolmenkymmenen suomalaisen kirjan tarinoista.

Esillä 17.12. saakka. Annantalo, Annankatu 30. Vapaa pääsy. annantalo.fi

Groovia jazzia Kaikkien aikojen nuorin levyttänyt Suomi-­ jazz-yhtye edustaa tyylillisesti groove-jazzia.

Milo Mäkelän, Moses Kuloniemen ja Jon Petterssonin esikoislevy on kerännyt run­ saasti kiittäviä arvioita.

Esitys 24.1. klo 19 Malmitalo, Malmisali, Ala-Malmin tori 1. Liput 16,50/13,50 €, ­ puh. 310 12000 ja lippu.fi. malmitalo.fi

a Ty

Kuva: Ves

Itäisiin maisemiin Päivi Raivion ja Daniel Bumanin Sammel­ surium on tilateos ja olotila, jossa on poimin­ toja vuosaarelaisista maisemista, paikkojen ­nimistä, kodeista ja arkkitehtuurista. Kokonaistaideteos kutsuu oleskelemaan, osallistumaan ja ­kokemaan kaupunginosan uusin ­silmin.

Esillä 27.1. saakka. Vuotalon galleria, ­Mosaiikkitori 2. Vapaa pääsy. vuotalo.fi

ni

Kuva: Ombra S

Fantasticus!

Vuonna 2015 perustettu Ombra Sonora on ­renessanssi- ja barokkimusiikkiin keskittyvä yhtye, jonka muodostavat vanhan musiikin ammattilaiset Petra Schauman (laulu), Mirva Laine (viulu), Ritva Hautsalo (viola da gamba ja lirone) ja Päivi Vesalainen (cembalo). Matineassa kuullaan barokin ajan mielikuvituksellisia teoksia.

Esitys 7.1. klo 14 Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13 b. Vapaa pääsy.

100 ja rapiat Mikä on pitkän iän salaisuus? Mitkä ovat satavuotiaiden tärkeitä paikkoja Helsingissä? Se selviää Hakasalmen huvilan 100 ja rapiat -valokuvanäyttelyssä, joka koostuu seitsemän satavuotiaan helsinkiläisen kiehtovista elämäntarinoista. Kollaasit on kuvannut ja koostanut kansainvälisesti palkittu valokuvataiteilija Vesa Tyni.

Näyttely avoinna 25.3. saakka. Hakasalmen ­huvila, Mannerheimintie 13 b. Vapaa pääsy. hakasalmenhuvila.fi

Kuva: Liikuntavirasto

Millainen on metsän sisus Jukka Lappalaisen herkät akvarellit ovat esillä Malmitalossa. Maalaukset muodostavat yhdessä ison kuvan metsän sisuksista, vaikka kukin maalaus onkin oma kokonaisuutensa. Esillä on maalauksia, kuvapareja ja panoraamoja.

Malmitalon galleria 20.1. saakka, Ala-Malmin tori 1. Vapaa pääsy. malmitalo.fi

Hemmoteltavaksi!

Yrjönkadun uimahallissa järjestetään legendaariset hemmottelupäivät sekä naisille että miehille.

Hemmottelupäivinä uidaan tunnelmavalaistuksessa lempeän taustamusiikin soidessa. Tarjolla on myös kevyitä hemmotteluhoitoja.

Hemmottelupäivät: naiset 13.12. klo 13–20 ja 17.12. klo 11–20, toinen kerros aukeaa klo 13. ­Miehet 19.12. klo 13–20.

Yrjönkadun uimahalli, Yrjönkatu 21 b, puh. 310 87401

Mustaa huumoria, slapstickia, tragediaa Koe anarkistinen tanssiteos, jonka innoituksena on toiminut suomalainen demokratia, Talvivaara, peruukkia käyttävät poliitikot, Dj ­Shadow'n musiikkivideo sekä eräs keskustelu eurooppalaisen teatterin historiasta. All Male Panel – Kinetic Orchestra -teoksessa yhdistyy virtuoottinen liike mustaan huumoriin, ­slapstickiin ja ihan oikeaan tragediaan.

Esitys 14.12. klo 19 Stoa, Teatterisali, ­Turunlinnantie 1, Itäkeskus. Liput 15/10 €. stoa.fi

Helsingin henki / joulukuu 2017

29

Ilmoitustaulu

Kuva: Istock photo

Tiedot palstalle: henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 8. helmikuuta.

Synttärihumua Annantalossa

30-vuotiasta Annantaloa juhlitaan lauantaina 9.12. klo 16–19 Annantalon auditoriossa, Annankatu 30:ssa. Syntymäpäivän kunniaksi Annantalon pihalla sytytetään 30 kynttilää joulukuusten muodossa.

Kuusia koristavat satojen päiväkotilaisten yhdessä askartelemat heijastinnauhat. Mukaan kannattaa ottaa oma taskulamppu tai kännykkälamppu, joilla kuusten valot saa loistamaan.

Talo täyttyy synttärijuhlan aikana esityksistä, sirkuksesta ja työpajoista. Juhlaherkkuja juhlijoille tarjoilee Lyhty ry. Juhlaan on vapaa pääsy. Terve­ tuloa koko perheen voimin juhlimaan! annantalo.fi

Kuva: Kaupunginpuutarha

Joulukukat kaupunginpuutarhalta Staran puutarhapalvelun perinteinen joulukukkamyynti on taas pyörähtänyt käyntiin. Joulukukkia myydään osoitteessa Hammarskjöldintie 1.

Kukkamyymälä on auki joulukuussa seuraavasti: - ma–pe klo 7–15 - ti–to 19.–21.12. klo 7–17 - pe 22.12. klo 7–12 Tervetuloa kukkaostoksille!

Lisätiedot puutarhan viljelytiimiltä: puutarhaviljely@hel.fi

Elokuvan taikaa

Joululauluja ja ranskalaista barokkimusiikkia

Kanneltalolla nautitaan maanantaina 11.12. klo 18 Hymyilevä mies -elokuvasta, jossa sukelletaan nyrkkeilijä Olli Mäen elämään.

Tositapahtumiin perustuva elokuva on ­leikkisä ja sydämellinen tarina epäonnistumisen taidosta ja onnen tavoittelemisesta. Elokuva voitti Cannesin elokuvajuhlissa vuonna 2016 arvostetun Un Certain Regard -sarjan pääpalkinnon.

FT Harri Kilpi pitää alustusluennon ennen elokuvaa alkaen klo 17. Matineanäytös pidetään klo 14. Matineanäytökseen ei sisälly alustusluentoa. Kanneltalon konserttisali, Klaneettitie 5. Vapaa pääsy. kanneltalo.fi

Kuva: Elokuvayhtiö Aamu

Hakasalmen huvilassa vietetään sunnuntaina 10.12. klo 14 Gambojen joulua. Tapahtumassa kuullaan Gambayhtye Jouhen esittämää ja Suomessa harvemmin kuultua ranskalaista gamba consort -musiikkia. Yhtyeessä soittavat gambistit Maija Lampela, Katri Susitaival, Paula Valpola, Ritva Hautsalo sekä teorbisti Mikko ikäheimo. Konsertin säveltäjiin kuuluvat muun muassa Marc-Antoine Charpentier, Etienne Moulinié ja Robert de Visée.

Lisäksi ohjelmassa on tunnettuja keskiaikaisia joululauluja. Konserttiin on vapaa pääsy. Käsiohjelman hinta on 10 euroa. hakasalmenhuvila.fi

Työväenopiston joulukonsertti tuo keskiviikkona 13.12. joulun tunnelman ja sävelet Vuotaloon. Lukukauden päättävässä konsertissa esiintyvät työväen musiikinopiskelijat. Konsertti kestää kaksi tuntia ja sisältää väliajan. Vuotalon Vuosali, Mosaiikkitori 2.

Vapaa pääsy. vuotalo.fi Ku va

to ho kp oc st :I

30

Helsingin henki / joulukuu 2017

Ankallisgallerian aarteita Ateneumissa Ateneumin taidemuseo esittelee ankallistaiteen helmiä Suomeen taiteen tarina -näyttelyn teosten rinnalla. Ankallisgallerian taideaarteet ovat yleisön nähtävillä Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Näyttelyssä nähdään rakastettu kokoelma ankallistaiteen parhaista paloista 1800-luvulta aina nykyhetkeen saakka.

Ankkalinnan elämää voi ihastella Ankallisgalleriassa 25.2. asti. ateneum.fi

Kuva: Ateneum

Joulun sävelet kutsuvat

Ristikko 4/17 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 8.2. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja Ristikon oikea vastaus löytyy 8.2. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 3/2017:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Esko Suhonen, Pirjo Modig, Kerttu Vesterinen, Markku Martikainen ja Tuija Niemi. Kiitos osallistumisesta!

Uusi duuni joulukuu–tammikuu

9.12.

Voimistelijoiden joulunäytös

Kuva: Juho Kuva

Kannelmäen voimistelijoiden perinteinen joulunäytös ihastuttaa katsojia Kanneltalolla lauantaina 9.12. klo 13.30. Näytöksessä seurataan lasten, nuorten ja aikuisten ryhmien taidokkaita esityksiä, joiden teemana on Suomi 100 vuotta. Kanneltalon konserttisali, Klaneettitie 5. Vapaa pääsy. kanneltalo.fi

10.12.

Tonttujen joulupolulle

Mitä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat?

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat meidän voimassa olevan oikeuden ja oikeudenmukaisuutta koskevan keskustelumme ytimessä. Puhekielessä käytämme niitä ja tasavertaisuutta synonyymeina, kun puhumme erovaisuuksista ihmisten välillä ja siitä, miten voisimme taata kaikille oikeudenmukaista kohtelua.

Lainsäädännössä tasa-arvo viittaa naisten ja miesten sekä sukupuolivähemmistöjen samanarvoiseen kohteluun. Yhdenvertaisuus viittaa samanarvoiseen kohteluun riippumatta henkilön iästä, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteesta, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

32

Helsingin henki / joulukuu 2017

Mihin asioihin olet ensimmäisenä tarttunut?

Olen ryhtynyt suunnittelemaan vanhusneuvostolle, vammaisneuvostolle, tasa-arvotoimikunnalle ja yhdenvertaisuustoimikunnalle yhteistä verkkosivua.

Millainen on työyhteisösi?

Asukasyhteistyön tiimiin on koottu laaja-alaisesti asiantuntijoita, jotka työskentelevät osallisuuden edistämisen, digitaalisten osallistumis- ja palautepalvelujen, yhdenvertaisuuden ja ­tasa-arvon parissa.

Mikä on kivaa työssäsi?

Puolustusvoimien slogan ”tee työtä, jolla on tarkoitus” sopii työhöni: työtehtävät ovat merkityksellisiä ja opin uutta joka päivä.

Missä asut ja mitä teet vapaa-aikanasi?

Asun Vuosaaressa ja kuljen töihin metrolla. Liikun luonnossa, ja mustikan poiminta vie suuren osan vapaa-ajastani kesäisin. Viikonloppuisin käyn Ullaksen puistossa Kallahden uimarannan kupeessa sijaitsevassa kahvila Villa Ullaksessa. HH

12.12.

Pystymetsästä catwalkille Suomi 100 -juhlavuoden innoittamana Helsingin työväenopiston opiskelijat astuvat rohkeasti estradille Designmuseoon esittelemään valmistamiaan töitä tiistaina 12.12. klo 18.15–20. Museon pääsymaksu.

Korkeavuorenkatu 23. designmuseum.fi

20.12.

Jouluinen kynttiläpaja Kiireettömässä kädentaidon tuokiossa keskiviikkona 20.12. klo 16 valetaan kynttilöitä kuvataiteilija Chloé Mahy-Hulkon johdolla.

Kolme tuntia kestävä työpaja sopii kaiken ikäisille. Vuotalon galleria, Mosaiikkitori 2.

Vapaa pääsy. vuotalo.fi

2.12.–6.1.

Askartelua ja tonttusuunnistusta Lasten kaupungissa voi askarrella jouluisia paperikoristeita sekä etsiä joulupukin kadonneita apuritonttuja omatoimisuunnistuksen merkeissä. Askarteluun ja tonttusuunnistukseen voi osallistua aina museon ollessa auki. Aleksanterinkatu 16.

Vapaa pääsy. helsinginkaupunginmuseo.fi

si Hellsten

Työskentelen asukasyhteistyön tiimissä suunnittelijana. Toimin yhdenvertaisuustoimikunnassa esittelijänä ja tasa-arvotoimikunnan sihteerinä. Avustan vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston sihteereitä viestinnällisissä asioissa.

Edellinen työpaikkani oli sosiaali- ja terveys­ ministeriössä EU-rahoitteisessa hankkeessa.

Viime keväänä yhdenvertaisuussuunnitelmat valmistuivat henkilöstöllemme sekä kaupungin tarjoamille palveluille. Lisäksi lasten ja nuorten palveluja on arvioitu tasa-arvon näkökulmasta.

Tiedonkulkua ja hyvien käytäntöjen vaihtoa kaupungin sisällä edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden yhteyshenkilöverkosto. Lokakuussa asetetut tasa-arvotoimikunta ja yhdenvertaisuustoimikunta käynnistivät toimintaansa.

Jus

Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Missä mennään Helsingissä?

a:

Kuka: Leea Rautanen-Muhli Ammatti: suunnittelija Töihin: 6.9.

Toimipaikka: kaupunginkanslia, osallisuus ja neuvonta -yksikkö

K uv

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäjä

Seurasaaren joulupolku kuljettaa joulumieliset kulkijat sadun maailmaan ja vanhanajan joulunviettoon sunnuntaina 10.12. klo 12–17. Joulupolulla pysyy seuraamalla kaulaliinoihin puettuja puita. Vapaa pääsy. joulupolku.net