Helsingin henki 3/2016

henki Helsingin

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

0 20163 HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

SIVU X

Kylässä Bengtsårin paratiisisaarella

Vaikuta ja vaikutu

asukas 24

Etsivän työ on liikkuvaista

hanke 12

duunissa 10

16

Some luo keskustelukulttuuria

kuva RAOUL CHARPENTIER

päätoimittaja Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Puhdistuva meri houkuttaa

I

tämereltä kuuluu vaihteeksi myös hyvää. Meren tervehdyttämiseksi vuosien kuluessa tehdyt ponnistelut alkavat pikkuhiljaa kantaa hedelmää. Esimerkiksi laivojen rikkipäästöt vähenivät viime vuonna 88 prosenttia edellisvuodesta. Tämä johtuu siitä, että viime vuoden alussa tuli voimaan määräys, jonka mukaan alusten polttoaineiden suurin sallittu rikkipitoisuus on 0,1 prosenttia. Raja oli aiemmin yksi prosentti.

Tulokset käyvät ilmi Ilmatieteenlaitoksen Liikenteen turvallisuusvirastolle Trafille tuottamasta raportista.

Itäistä Suomenlahtea rehevöittää edelleen maalta tuleva kuormitus, mutta meri on kirkastunut sillä alueella kuitenkin selvimmin. Venäjältä tuleva kuormitus on vähentynyt, ja tämä on vaikuttanut siihen, että leviä on alueella kaksi kolmannesta vähemmän kuin noin kymmenen vuotta sitten. Tilanne ei ole yhtä hyvä läntisellä Suomenlahdella, johon vaikuttaa paljon meren pääaltaan syvänteiden hapettomuus.

Euroopan unionin Itämeristrategia antaa hyvän mahdollisuuden kehittää Itämeren aluetta paitsi talouden myös ympäristön kannalta. Meren tervehdyttäminen tarvitsee edelleen myös merta ympäröiviltä mailta yhteisiä pyrkimyksiä.

Helsingin ja Turun kaupungeilla on yhteinen Itämeri-ohjelma, jolla pyritään puhdistamaan rannikkovesiä ja merta. Vuosien 2014–2018 tavoitteiksi ohjelmassa on asetettu kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö ja aktiivinen Itämeri-kansalaisuus. Ohjelman myötä muun muassa hulevesien ja maatalouden hajakuormitusta sekä laivaliikenteen ja veneilyn ympäristövaikutuksia on pystytty vähentämään. Tietoisuuden edistäminen on jatkossakin tärkeää, jotta merta koskeviin asenteisiin ja päätöksiin voidaan vaikuttaa.

Meri voi siis puhdistua ja tervehtyä, mutta se edellyttää tekoja. Laivojen päästöjen, maatalouskuormituksen ja jätevesien lisäksi mereen ajautuu myös mikromuovia ja kemikaaleja, joiden määrään me kaikki voimme vaikuttaa.

Meri, kaupungin edustan saaret ja rannat ovat helsinkiläisille ja täällä käyville ainutlaatuisia virkistymisen paikkoja. Ponnistelu meren tervehdyttämiseksi on tärkeää paitsi ekologisista myös houkuttavuussyistä. Merellisyys on Helsingille leimallista ja puhdistuva meri houkuttaa entisestään.

Viime keväänä avattiin uusi kaupungin edustan saari, Vallisaari, kaikille avoimeksi.

Vieressä kerrotaan, kuinka Vallisaarta aletaan kehittää puhtaan teknologian matkailukohteeksi.

,,

Meri voi tervehtyä, mutta se edellyttää tekoja.

// vinkki Vallisaareen puhdasta teknologiaa HELSINGIN YLI 300 saaresta suurelle yleisölle uusin on viime touko-

kuussa avattu Vallisaari. Vallisaari ja sen naapurissa sijaitseva Kuninkaansaari olivat pitkään sotilaskäytössä, ja niiltä puuttuu sen vuoksi matkailukäyttöön soveltuva infrastruktuuri ja sen mahdollistamat ­palvelut.

Keväällä järjestettiin Puhdas Vallisaari -innovaatiokilpailu, jolla ­haettiin ideoita Vallisaaren ja Kuninkaansaaren kehittämiseen matkailukohteena, jossa yhdistyvät tulevaisuuden kaupunkisuunnittelu, puhdas teknologia sekä historiallisten kerrostumien ja luonnon kunnioittaminen. Kilpailuun saapuneista 12 ideasta kaksi nousi ylitse muiden. Molemmat palkittiin 12 500 eurolla.

Precious Vallisaari -niminen ehdotus sai Bruce Oreckin johtamalta asiantuntijaraadilta kiitosta ihmisläheisyydestään. Ehdotuksessa pyritään täyttämään energian ja puhtaan veden tarpeet mahdollisimman pitkälle ilman ulkopuolisia resursseja. Myös saarille tulevien ruokapalveluiden tarjonta pyritään tuottamaan paikallisesti.

Virgin Islands -nimellä kulkenut ehdotus pohjautuu saarten omavaraisuuteen ja kulutuksen minimointiin. Raati arvosti siinä erityisesti omaperäisiä ideoita ja kävijöiden kokemuksen esiintuomista. Ehdottajat rakentaisivat esimerkiksi Aleksanterinpatterin luolastoon puhtaan teknologian näyttelyn.

Nämä kaksi ehdotusta jakoivat ykkössijan, kun Puhdas Vallisaari -kilpailun ideat palkittiin syyskuussa. Lopullisessa toteutuksessa yhdistetään todennäköisesti useita hyviä ehdotuksia.

Helsinkikanava.fi > Puhdas Vallisaari -innovaatiokilpailun tulokset julki Facebook.com/Vallisaari

2

Helsingin henki | lokakuu 2016

*** KAUPUNGIN ORGANISAATIOUUDISTUKSEN VALMISTELU on täydessä käynnissä. Pääjutussa

s­ ivuilla 6–9 kerrotaan, missä uudistuksessa tällä hetkellä mennään, miten valmistelu ja päätöksenteko syksyn aikana etenevät, kuinka siihen voi osallistua sekä miten ihmiset siirtyvät uuteen organisaatioon ja miten uudet tehtävät täytetään.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Osoitteenmuutokset tulee ilmoittaa omalle palkka-asioiden hoitajalle tai palkanlaskijalle.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 4 8.12 Aineisto 17.11.

06 teema

Kaupungin organisaatiouudistuksen valmistelu on täydessä käynnissä.

10 duunissa

Neljän hengen tiimi etsii asunnottomia ja pyrkii saamaan heidät avun piiriin.

14 ympäristö

Helsinki haluaa olla pilottikohde ilmastoverkoston yrityksille, jotta ne voivat testata ratkaisujaan oikeissa ympäristöissä.

15 työkalut 22 kaffella

Ahjon uudistukset helpottavat työtä.

hyvinvointi

26

Työkyky halutaan nostaa kaupungilla keskiöön. Kun työnsä voi hoitaa hyvin, niin palvelu pelaa ja rahaakin säästyy.

Uravalmennus auttaa työntekijöitä työllistymään uusiin tehtäviin.

24 asukas

Sosiaalinen media ja digitaaliset kanavat täydentävät kaupungin viestintää.

Ympäristökeskus ja suomenkielinen työväenopisto ovat ahkeria somettajia.

16

28

32 uusi duuni

Kaupungin uusi muotoilujohtaja on muotoilun konkari Anne Stenros.

liikkeellä

Mikä syksyn tapahtuma saa sinut liikkeelle? Katso menovinkit!

reppari

Benkun leirisaaressa nuoret oppivat itsenäisyyttä ja nauttivat kesäisestä luonnosta.

20 palstat 04 Uutiset 05 Stadi 365 27 Työterveyslääkäri 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

ammatti

Jesse Aavameri tietää katujen ja teiden vaaranpaikat.

12

hanke

Helsinki on vuonna 2020 vaikuttavien ihmisten, tekojen ja kohtaamisten kaupunki.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT HENKILÖSTÖ­ VIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2016 pj. Jussi Kaisjoki, Essi Eranka, Jussi Karmala, Heikki Mäntymäki, Annamari Korpi, Roger Nordman (JUKO), Olli Riihimäki (KTN), Stefan Loman (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia OMA Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, SISÄLTÖMUOTOILIJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2016 PAINOS 37 500 kpl 28. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | lokakuu 2016

3

■■ TYÖHYVINVOINTIA TUTKIVA KUNTA10-TUTKIMUS on parhaillaan käynnissä. Kysely on lähetetty joko sähköpostitse tai suoraan kotiin kaikille kaupungin vakituisille työntekijöille sekä pitkäaikaisille sijaisille.

Vastaaminen on tärkeää, sillä siten pystyt vaikuttamaan työhyvinvoinnin kehittymiseen. Samalla osallistut 15 palkinnon, iPadien, Jopojen ja kylpylälomien arvotaan!

Kyselyyn vastaaminen on ehdottoman luottamuksellista. Kaikki tutkimustieto käsitellään nimettömänä ja tieto-

kuva ISTOCKPHOTO

Vastasitko jo Kunta10tutkimukseen? turvallisesti Työterveyslaitoksella. Sähköinen kysely avautuu SSL-suojattuna, tietoturvaltaan se vastaa pankkiyhteyden luotettavuutta. Tutkimuksen toteuttaa Työterveyslaitos. Nettikysely päättyy 31.10.

Kyselyyn saa vastata työajalla!

■■ TIETOKESKUKSEN UUDEN VÄESTÖENNUSTEEN perusvaihtoehdon mukaan Helsingin väestö kasvaa 650 000 asukkaaseen vuonna 2020 ja 756 000 asukkaaseen vuonna 2050. Tänä vuonna väestönkasvun ennustetaan olevan 7 600 henkeä ja vuosina 2017–2019 keskimäärin 6 670 henkeä vuodessa.

Tärkeimmät alueelliset kasvualueet ovat Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Sompasaaressa ja Kruunuvuorenrannassa.

Muita tärkeitä kasvualueita ovat Kuninkaantammi, Mellunmäki, Keski-Pasila, Malmin lentokenttä ja Myllypuro.

Helmi > Henkilöstö > Kunta10-tutkimus

Kuvaa työtäsi - osallistu näyttelyyn ja kilpailuun!

kuva ISTOCKPHOTO

■■ KAUPUNGINKANSLIAN VIRKA-GALLERIA TUOTTAA ensi vuonna näyttelyn helsinkiläisestä työstä. Näyttely koostuu kilpailun avulla kerätyistä kaupunkilaisten ja henkilöstön ottamista valokuvista ja videoista sekä ammattivalokuvaajien kuvareportaaseista. Näyttely on osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisohjelmistoa, ja se on esillä kaupungintalon Virka-galleriassa 7.6.– 1.10.2017.

Kilpailuun toivotaan kuvia ja videoita aidoista tilanteista Helsingissä tapahtuvasta työstä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Perinteisen palkkatyön rinnalla esimerkiksi kotityö, talkootyö, freelancertyö ja itsensä työllistäminen eri ta-

kuva ANDERS CARPELAN / KUSTANTAMO S&S

Helmet-kirjallisuuspalkinto Peter Sandströmille ■■ HELMET-KIRJALLISUUSPALKINTO 2016 MYÖNNETTIIN Peter Sandströmille teoksesta Transparente blanche (suom. Valkea kuulas). Palkintoraadin mukaan Sandströmin kerronta on kevyttä ja mietiskelevää, mausteena absurdiutta ja maagista realismia. Palkintona on Kultainen kirjastokortti ja 1 000 euroa. Yleisön suosikiksi kirjastojen asiakkaat valitsivat Mika Honkalinnan luontokirjan Korppiretki.

Helmet-kirjallisuuspalkinto annetaan vuosittain ansioituneelle suomalaiselle teokselle. Palkinnolla kirjastot haluavat nostaa esille tulevaisuuden klassikoita.

4

Helsingin henki | lokakuu 2016

voin sopivat kuvausaiheiksi.

Kilpailuaika on tänä syksynä 1.10.– 31.12. Kuvan tulee olla otettu kuluvan vuoden aikana. Kilpailuun voi osallistua enintään viidellä kuvalla.

Kilpailun parhaimmiston valitsee palkintoraati. Voittosummat ovat 200– 600 euroa. Kilpailun toteuttaa yhdessä Virka-gallerian kanssa kaupungin asukasyhteistyö, Työväen Arkisto ja Osuuskunta Tradeka.

■■ KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYI KRUUNUSILTOJEN hankesuunnitelman.

Keskustan ja Laajasalon välille rakennetaan raitiotieoyhteys ja kolme siltaa joukkoliikennettä varten. Lisäksi rakennettaan pyörätie ja jalankulkuväylä. Hankeen kokonaishinta on noin 260 miljoonaa euroa.

Valmistuessaan silta on Suomen pisin.

kuva ISTOCKPHOTO

kuvitus PIA HOLM

Lyhyesti

Osallistumisohjeet ja lisätiedot www. tyonkuvia.fi Lisätiedot: Virka-gallerian näyttelypäällikkö Kirsi Hasu, puh. 310 36261.

Ekaluokkalaisille kirjalahja ■■HELMET-KIRJASTOT JA KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ Otava lahjoittavat tänä syksynä jokaiselle Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten suomenkieliselle ekaluokkalaiselle Tuula Kallioniemen kirjan Reuhurinteen alakoulu. Samalla koulutulokkaat toivo­tetaan tervetulleeksi kirjastoon ja hankkimaan oma kir­ jasto­kortti.

■■ KAUPUNGIN VERKKOVIDEOPALVELU HELSINKI-KANAVA alkaa julkaista kaupunkilaisten tuottamia videoita. Videoiden toivotaan tuovan esiin ihmisten tärkeiksi kokemia asioita, paikkoja, ilmiötä ja tunnelmia Helsingissä ja eri kaupunginosissa.

Videot lähetetään osoitteeseen oma.helsinkikanava.fi, josta saa myös lisätietoja.

■■ SYYSKUUN LOPUSSA MUURATTIIN ammattikorkeakoulu Metropolian Myllypuron kampuksen peruskivi. Kampuksella tulee työskentelemään 6 000 opiskelijaa ja yli 500 henkilökuntaan kuuluvaa. Myllypuroon sijoittuvat koulun rakennus- ja kiinteistöalan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja innovaatiotoiminnat sekä hallinto. Kampus nousee Myllypuroon osin metroradan päälle 2018–2019.

■■ HELSINGIN UUSI STARTUP-KESKITTYMÄ Maria 0–1 on houkutellut kymmeniä kansainväliseen kasvuun tähtääviä yrityksiä ja useita riskirahoittajia entiseen sairaalaan.

Vuodenvaihteessa valmistuva kokonaisuus on Pohjoismaiden suurin. Sen toimijat ovat kaupungin lisäksi Startup-säätiö ja Helsingin Uusyrityskeskus.

Työtapaturmien työkyvyttömyyspäivien määrä väheni Tommi Laitio kertoo kaupunkilaisten osallis­tumisen kehittämisestä. Laitio on ­nuorisotoimenjohtaja ja osallisuusmallin ­valmistelua johtavan työryhmän puheenjohtaja. kuva ISTOCKPHOTO

■■ VIIME VUONNA HENKILÖSTÖLLE tapahtui 2 132 työtapaturmaa, joista maksettiin rahal­ lisia korvauksia. Näistä työpaikalla tapahtui 1 560, mikä tarkoittaa noin neljää tapatur­ maa jokaista 100 työntekijää kohti. Korvat­ tuja työmatkatapaturmia sattui 572, mikä on 1,5 tapaturmaa jokaista 100 työntekijää koh­ ti. Vaikka työkyvyttömyyspäivien määrä vä­ heni, korvattujen tapaturmien lukumäärässä ei tapahtunut merkittävää muutosta edellis­ vuoteen verrattuna.

Työpaikkatapaturmista maksettiin viime vuonna vakuutusyhtiön kautta korvauksia 1,7 miljoonaa euroa ja työmatkatapaturmis­ ta noin miljoona euroa. Molempien osalta korvausten määrä laski edellisvuodesta lä­ hes kymmenen prosenttia. Myös työkyvyttö­ myyspäivien lukumäärä väheni viime vuo­ desta niin työpaikka- kuin työmatkatapatur­ mien osalta.

Riski työpaikoilla tapahtuviin tapaturmiin on suurin virastoissa ja liikelaitoksissa, jois­ sa työ on luonteeltaan pääosin fyysistä. Yli sadan hengen virastoissa tehtyihin työtun­ teihin ja henkilöstömäärään suhteutettuna työpaikkatapaturmia sattui eniten pelastus­ laitoksen, Staran, liikuntaviraston, palvelu­

keskuksen ja HKL:n henkilöstölle. Asunto­ tuotantotoimisto, Arbis ja tarkastusvirasto selvisivät kaikki ilman työpaikka­tapaturmia.

Työmatkatapaturmia oli henkilöstömää­ rään suhteutettuna eniten liikuntavirastos­ sa, palvelukeskuksessa, taloushallintopal­ veluissa, sosiaali- ja terveysvirastossa ja var­ haiskasvatusvirastossa.

Ammattitautiepäilyjä oli 39 eli noin 0,1 sataa työntekijää kohti. Lukumääräisesti ja henkilöstömäärään suhteutettuna ammat­ titautiepäilyjen määrä on lähtenyt kasvuun vuoden 2013 jälkeen, mutta on edelleen al­ haisemmalla tasolla kuin vuosina 2010–2011.

Att:lle pohjoismaisen asuntokilpailun voitto tuulliseen hintaan. Kohde sai kiitosta myös rohkeasta värinkäytöstä, ilmeikkäistä julki­ sivuistaan, monipuolisesta asuntojakaumas­ taan ja talon sekä asuntojen kodinomaisesta tunnelmasta.

NBO on pohjoismaisten yleishyödyllis­ ten asuntotoimijoiden yhdistys, joka edistää kohtuuhintaista, ekologista ja sosiaalisesti kestävää asumista jäsenmaissaan.

Pekka Sauri

■■ PUKINMÄESSÄ ESKOLANTIELLÄ SIJAITSEVA 93 vuokra- ja asumisoikeusasunnon puuker­ rostalokohde on voittanut NBO:n pohjois­ maisen asuntokilpailun. Voittajakohteen on rakennuttanut kaupungin asuntotuotanto­ toimisto Att. Kilpailun tuomariston mukaan täyden­ nysrakentamisena toteutettu kohde istuu hyvin tontilleen, on ulkonäöllisesti kiinnos­ tava ja tarjoaa hyvää asumisen laatua koh­

Voisitko auttaa?

■■ MITEN HELSINKILÄISTEN ÄÄNEN pitäisi kuulua kaupungin toi­ minnassa? Vaalit neljän vuoden välein eivät riitä. Kesäkuussa kut­ suimme avoimella kutsulla ihmisiä ratkaisemaan tuota kysymystä.

Syyskuussa kaupungintalon juhlasaliin kokoontui 200 ihmistä kala­ keittokorvauksella. He uhrasivat viikonloppunsa, jotta Helsinki toi­ misi vieläkin avoimemmin, reilummin ja helpommin. Joukossa oli niin kaupunginosa-aktii­ veja, virkamiehiä, lukiolai­ sia kuin muotoilijoitakin.

Ryhmätöissä ja yhteises­ sä ruokapöydässä kirkas­ tui viesti, joka sai vahvis­ tusta neljässä asukasillassa: helsinkiläiset haluavat, että Helsinki onnistuu. Päivien ja iltojen viesti on yksinker­ taisuudessaan vallankumouksellinen: Helsinki on joukko taitavia ihmisiä ja yhteisöjä, joista kaikki haluavat, että Helsinki on parempi paikka. Olisi hölmöä olla vastaamatta tuohon haluun.

Meille Helsingin työntekijöille tämä tarkoittaa, että meidän on parannettava kykyämme kutsua ja houkutella sekä tehdä yhdes­ sä. Osaamisen mitta on yhä enemmän kyky tuoda ihmisiä yhteen ja tunnistaa heidän tarpeitaan. Ei ole yhtä menetelmää, joka toimi­ si kaikille. Joillakin on tärkeää osaamista mutta vähän aikaa. Toisil­ la taas on aikaa ja tärkeää kokemusta. Ruuhkavuosia elävälle isälle verkossa tehtävä yhteiskehittäminen sopii hyvin, kun taas toisten ääni välittyy paremmin kirjaston keskusteluillassa.

Marraskuussa valtuustoon etenevän osallisuusmallin valmiste­ lua ohjaa ajatus, että Helsinki tarvitsee helsinkiläisten apua ratkais­ takseen köyhyyden, ilmastonmuutoksen tai kaupunkirakentamisen viheliäisimpiä ongelmia. Helsinki tarvitsee kuntalaisia ymmärtääk­ seen tarpeet, kehittääkseen uusia ratkaisuja, testatakseen uusia ta­ poja ja parantaakseen nykyisiä palveluita. Mikään ei ole niin hölmöä kuin ratkaista tehokkaasti väärää asiaa. Työntekijöiden tehtävä on helpottaa ihmisten yhteistä tekemistä sekä vahvistaa heikossa ase­ massa olevien ääntä.

Tämän ajan julkinen palvelu edellyttää, että ymmärrämme, keitä mikäkin asia koskee sekä mistä ja miten heidät löytää. Meille työn­ tekijöille se voi tarkoittaa yhteiskehittämistä verkkosivustolla, tie­ dotteita somaliksi ja dariksi, yleisötilaisuutta järjestön tiloissa, tori­ tapahtumaa, vierailua seurakunnassa, vanhempainiltaa koululla tai jutustelua ruokakaupan tuulikaapissa.

Meidän on parannettava kykyämme kutsua ja houkutella sekä tehdä yhdessä.

Lue lisää: hel.fi/osallisuusmalli

Helsingin henki | lokakuu 2016

5

teksti TAPIO KARI, MAISSI KASURINEN kuvitus JUKKA PYLVÄS

Helsingin uusi johtamismalli saa lihaa luiden ympärille Johtamisuudistuksen valmistelu etenee hyvää vauhtia. Nyt rakennetaan toimialojen yksityiskohtaista rakennetta. Valtuusto valitsi jo kansliapäällikön, ja toimialajohtajat valitaan syksyn aikana. Heillä on keskeinen rooli uudistuksen toteuttamisessa.

T

ällä hetkellä uudistusta valmistellaan kymmenissä eritasoisissa työryhmissä. Osa niistä on toimialakohtaisia ja osa kaupunkiyhteisiä.

Painopiste on syksyllä palvelukokonaisuuksia seuraavan organisaatiotason eli palvelujen järjestämisessä. Organisaation on määrä olla selvillä ja päätettynä tämän vuoden loppuun mennessä.

Kesäkuussa kaupunginvaltuusto konkretisoi maaliskuussa tehtyä periaatepäätöstä johtamisjärjestelmän uu-

distuksesta ja hyväksyi hallintosäännön johtamisjärjestelmää koskevat osat.

seniä ja toimialalautakuntien puheenjohtajia.

Virastot jäävät historiaan, ja niiden tilalle muodostetaan neljä toimialaa.

Näitä ovat kasvatus ja koulutus, kaupunkiympäristö, kulttuuri ja vapaa-aika sekä sosiaali ja terveys. Keskushallinto on toimialoihin rinnastettava kokonaisuus.

Myös lautakuntarakenne menee kokonaan uusiksi. Kullekin toimialalle tulee toimialalautakunta ja sille yksi tai useampia jaostoja.

Pormestari ja apulaispormestarit vaalikaudeksi

Valtuuston kesäkuisten päätösten mukaan Helsinkiin tulee vaalikaudeksi valittavat pormestari ja neljä apulaispormestaria. He ovat päätoimisia luottamushenkilöitä.

Pormestari on samalla kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja apulaispormestarit kaupunginhallituksen jä-

Uusi organisaatio 1.6.2017 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta

Elinkeinojaosto

Kaupunginhallitus

Konsernijaosto

Keskushallinto

Kasvatus ja koulutus

Kaupunkiympäristö

Kulttuuri ja vapaa-aika

Sosiaali ja terveys

Kasvatus- ja koulutuslautakunta

Kaupunkiympäristölautakunta

Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Suomenkielinen jaosto

Ruotsinkielinen jaosto

• Varhaiskasvatus ja esiopetus • Perusopetus • Lukio- ja ammatillinen koulutus • Ruotsinkieliset palvelut

Ympäristöja lupajaosto

Rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

• Maankäyttö ja kaupunkirakenne • Rakennukset ja yleiset alueet • Palvelut ja luvat Pelastuslautakunta Liikennelaitoksen johtokunta

6

Johtokunnat: • Palvelukeskus-liikelaitos • Taloushallinto-liikelaitos • Työterveys-liikelaitos

Helsingin henki | lokakuu 2016

Kulttuuri- Liikuntajaosto jaosto

• Kulttuuri • Liikunta • Nuoriso

Nuorisojaosto

Jaosto

• Perhe- ja sosiaalipalvelut • Terveys- ja päihdepalvelut • Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Palvelukokonaisuudet on lyöty lukkoon

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on neljä palvelukokonaisuutta: varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus sekä ruotsinkielinen palvelukokonaisuus.

Kaupunkiympäristön toimialalla on kolme palvelukokonaisuutta, jotka ovat maankäyttö ja kaupunkirakenne, rakennukset ja yleiset alueet sekä palvelut ja luvat. Pelastuslaitos ja HKL ovat palvelukokonaisuutta vastaavia organisaatioyksiköitä.

Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan kolme palvelukokonaisuutta ovat kulttuuri, nuoriso ja liikunta. Kulttuurin palvelukokonaisuuteen sisältyvät kulttuurikeskus, taidemuseo HAM, kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri ja kaupunginkirjasto.

Sosiaali- ja terveystoimialan palvelukokonaisuudet ovat perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys- ja päihdepalvelut sekä sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut.

Hallinto- ja tukipalvelut organisoidaan kullekin toimialalle toimialajohtajan alaisuuteen.

Kaupunginkanslia huolehtii kaupungin keskushallinnosta, joka toimii suoraan kaupunginhallituksen alaisuudessa kansliapäällikön johdolla. Keskushallintoon kuuluvat taloushallinto-, palvelukeskus- ja työterveysliikelaitosten johtokunnat.

Miksi tämä kaikki tehdään?

Pormestarimallin tavoitteena on demokratian vahvistaminen ja kaupunginvaltuuston ja -hallituksen roolin nostaminen.

Vaalien tulos heijastuu suoremmin kaupungin johtamiseen, kun pormestari ja apulaispormestarit valitaan kuntavaalien jälkeen ja vain vaalikaudeksi kerrallaan. Uusi valtuusto valitsee ensi töikseen pormestarin, ja sen odotetaan lisäävän kiinnostusta vaaleja kohtaan.

Toinen tavoite on virkamiesvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon selkeä erottaminen toisistaan. Nykyisin kau-

Toimialajoht ajiksi haki 99

UUDEN OR

GANISAA

TION KASV tajaksi haki ATUKSEN ja 29, kaupun koulutuksen kiympäristö toimialajoh rin ja vapaa n toimialajo -ajan toimia h ta ja ks la i jo 17, kulttuuhtajaksi 36 alan toimiala ja sosiaalijohtajaksi 17 ja terveysto . Toimialajo Tulevat toim imihtajia haett ialajohtajat iin ju lkisella hau johtavat om hallintoa se lla. an toimiala kä toimivat nsa toiminta toimialansa konaisuuks a ja h allintojohta ien johtajien jan ja palve esimiehinä. takuntiensa lu ko H e toimivat m , jaostojen ja yös omien toimialan ap Toimialajoh la u u laispormesta tajien virat rin esittelijö täytetään e määräajaksi inä. nintään seit . Kaupungi semän vuo n va lt uuston on syyskauden d en määrä päätt aikana. ää valinnois ta Helmi > Kau punki uudis tuu

Sami Sarvilinna aloittaa kansliapäällikkönä punginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat ovat viranhaltijoita, mutta heidät valitaan poliittisin perustein.

Jatkossa pormestari ja apulaispormestarit ovat selkeästi poliitikkoja, jotka valitaan valtuustokaudeksi. Kansliapäällikkö, joka on kaupunginhallituksen esittelijä, ja toimialajohtajat, jotka ovat toimialalautakuntien esittelijöitä, ovat selkeästi virkamiehiä.

Sujuvat palvelut entistä tehokkaammin

Kaiken takana on kuitenkin kaupunkilainen. Kun johtaminen selkeytyy ja vahvistuu, palvelut pystytään tuottamaan tehokkaammin ja myös taloudellisem-

min. Tavoitteena on siis sujuvammat ja paremmat palvelut kaupunkilaisille.

Kaupungin johdolle ja henkilöstölle uudistus antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistaa toimintatapoja.

Uudistus tulee voimaan seuraavan valtuustokauden alussa 1. kesäkuuta 2017. Kuntavaalit pidetään sunnuntaina 9. huhtikuuta.​​ Helmen uutisissa seurataan uudistuksen valmistelua ja päätöksentekoa kaiken aikaa.

Helmi > Kaupunki uudistuu. Sivustoa päivitetään valmistelun ja päätöksenteon myötä.

pussa uudeksi kansliapäälliköksi kaupunginlakimies Sami Sarvilinnan. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Sarvilinna sai 46 ääntä ja apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen 36 ääntä.

Sarvilinna aloittaa tehtävässä lokakuun puolessavälissä. Tehtävässä on seitsemän vuoden määräaika.

OTL, VT, FM Sami Sarvilinna johtaa nykyisellään kaupunginkanslian oikeuspalvelut-osastoa. Hän on ollut kaupunginlakimies vuodesta 2007.

Uudessa organisaatiossa kansliapäällikkö johtaa keskushallintoa, toimii kaupunginhallituksen esittelijänä ja on toimialajohtajien esimies. Kansliapäällikkö johtaa myös nykyistä kaupunginkansliaa ennen uuden organisaation aloittamista. Kansliapäällikkö voi tehdä hallintosäännön toimeenpanoon liittyviä toimivaltaansa kuuluvia päätöksiä jo ennen hallintosäännön voimaantuloa ja uuden organisaation aloittamista.

Kansliapäällikön virkaa haki 23.

Helsingin henki | lokakuu 2016

7

kuva PERTTI NISONEN

KAUPUNGINVALTUUSTO VALITSI SYYSKUUN lo-

Henkilöstö mukaan

O

rganisaatiouudistus on edennyt toimialoja seu­ raavan organisaation val­ misteluun. Syyskauden yh­ teistoiminnan toteuttamiseksi on valmis­ teltu toimialakohtaiset suunnitelmat kaupunki­tasoisen suunnitelman rinnalle.

– Uudistus on ainutlaatuinen ja mit­ tava. Sen valmistelu ja päätöksenteko etenevät syksyllä vaiheittain, ja niihin liittyvät aikataulut vielä tarkentuvat. Yh­ teistoimintasuunnitelmiakin päivitetään tarkennusten myötä, henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi sanoo.

Kaupungin henkilöstötoimikunta seuraa uudistuksen valmistelua hen­ kilöstön ja yhteistoiminnan toteutumi­ sen näkökulmista kaupunkitasolla ja an­ taa valmistelusta lausuntoja. Virastojen ja liikelaitosten henkilöstötoimikunnat seuraavat vastaavasti oman toimialansa valmistelua ja antavat lausuntoja toimi­ alaa koskevista ehdotuksista.

Yhteistoimintaan kuuluu, että toimi­ alaryhmissä ja keskushallinnon ryhmäs­ sä on henkilöstöjärjestöjen nimeämät henkilöstön edustajat.

Ennen päätösten tekoa käydään yhteistoimintakäsittely niissä yksiköis­ sä, joihin valmisteilla oleva päätös vai­ kuttaa. Käsittelyt ohjeistetaan erikseen,

niistä tehdään pöytäkirjat ja annetaan tarvittaessa lausunnot.

neistot ovat mahdollisimman kattavasti henkilöstön saatavilla.

Keskustelu käynnissä kaiken aikaa

Tukea ja apua tarjolla

Virallisen yhteistoiminnan rinnalla hen­ kilöstön suora mahdollisuus osallis­ tua uuden organisaation valmisteluun on keskeisen tärkeää. Toimialaryhmien tehtävänä on huolehtia, että toimialaan kuuluvat ihmiset voivat tulla mukaan ja osallistua suunnitteluun.

Henkilöstön osallistumisen muo­ doiksi ja tavoiksi valitaan kullekin toimi­ alalle parhaiten soveltuvat.

– Valmistelua ja ehdotuksia voidaan käsitellä esimerkiksi sitä varten erik­ seen järjestettävissä työpajoissa ja se­ minaareissa, tavallisissa kokouksissa ja myös sähköisesti verkossa, Pohjaniemi sanoo.

Esimiehillä on keskeinen tehtävä ava­ ta keskustelua uudistuksesta eri vaiheis­ sa ja luoda mahdollisuus sen säännölli­ seen käsittelyyn työyhteisöissä. Fooru­ meina toimivat työyksikkökokoukset kaikilla organisaatiotasoilla. Verkko­ keskustelua voi käydä esimerkiksi Hel­ men Kaupunki uudistuu -sivuston Kysy ja keskustele -palstalla tai Yammerissa.

Esimiehet huolehtivat, että Helmen ai­

Yhteistoiminnan toteuttamiseen on tar­ jolla tukea ja apua. Virastojen ja liikelai­ tosten HR-asiantuntijat auttavat ja neu­ vovat esimiehiä tarvittaessa. Kaupun­ ginkanslian henkilöstöosasto on järjes­ tänyt HR-asiantuntijoille tähän erityistä koulutusta.

Ensimmäisen henkilöstön tuntoja tunnustelleen Muutospulssi-kyselyn tu­ losten perusteella henkilöstö suhtautuu positiivisesti uudistukseen ja on ylpeä kuulumisestaan kaupungin organisaa­ tioon. Ihmiset kokevat myös saaneensa tietoa melko hyvin uudistuksen tavoit­ teista ja etenemisestä kaupungin ja vi­ raston johdolta.

– Jos ihmisten osallistumisen mah­ dollistamisessa epäonnistutaan, arviot todennäköisesti heikkenevät. Tärkeintä uuden organisaation kannalta on, että siitä tulee parempi, kun henkilöstö voi osallistua sen valmisteluun, Pohjaniemi toteaa.

Helmi > Kaupunki uudistuu > Aineistot Helmi > Kaupunki uudistuu > Toimialat

Jokaiselle työpaikka

K

aupungin periaatteena on, että vakinaisen henkilöstön palvelussuhde säilyy, jos työ uudistuksen vuoksi loppuu.

Ketään ei siis irtisanota. Tämä edellyttää ihmisiltä kuitenkin tarvittaessa valmiut­ ta siirtyä tehtävästä toiseen.

– Periaate koskee myös määräaikais­ ta henkilöstöä, jonka työsopimukset ja viranhoitomääräykset jatkuvat uudes­ sa organisaatiossa siihen saakka, kun määräaikainen palvelussuhde on ole­ massa, kertoo henkilöstöpolitiikka­ yksikön päällikkö Asta Enroos kau­

punginkansliasta.

Uudistusta varten on luotu henkilös­ töperiaatteet, joissa määritellään hen­ kilöstön asemaan liittyvät linjaukset muutostilanteessa. Tehtäväjärjestelyissä noudatetaan myös uudelleensijoituksen periaatteita ja täyttölupamenettelyä.

Useimmat jatkavat tehtävissään

Pääosa henkilöstöstä jatkaa entisissä tehtävissään ja sijoittuu vakansseineen ja tehtävineen uuteen organisaatioon.

Henkilöstön sijoittumisen suunnittelu

seuraa organisaatiorakenteen valmiste­ lua ja päätöksentekoa.

– Valmistelemme kaupunginkanslian henkilöosastossa yhteistyössä virastojen henkilöstöhallinnon kanssa henkilöstö­ suunnittelun toteuttamista. Käytännössä suunnittelua tehdään johdon ja esimies­ ten kanssa. Suunnittelun aikataulua täs­ mennetään valmistelun edistyessä, mutta se voi käynnistyä täydessä laajuudessaan vasta, kun uuden organisaation rakenne yksikköineen ja tiimeineen on tiedossa.

Valmistelu etenee hankesuunnittelun rin­ nalla, Enroos sanoo.

Uusiin tehtäviin pääosin sisäisesti

Uudet tehtävät ja virat täytetään pää­ sääntöisesti sisäisesti joko niin sanottui­ na suorasiirtoina tai sisäisellä ilmoittau­ tumismenettelyllä. Myös ulkoinen haku on mahdollista, jos valitseva viranomai­ nen niin päättää.

Suorasiirto tulee kyseeseen silloin, kun uuden tehtävän toiminnallinen ko­ konaisuus säilyy pääosin ennallaan, eikä nykyorganisaatiossa ole useita vas­ taavissa tehtävissä toimivia henkilöitä.

Muussa tapauksessa käytetään sisäistä ilmoittautumismenettelyä.

– Sisäinen ilmoittautumismenettely kohdennetaan pääsääntöisesti niille, joi­ den virka tai tehtävä lakkaa ja jotka ovat aiemmin toimineet vastaavanlaisissa vi­ roissa tai tehtävissä, Enroos sanoo.

Sisäistä ilmoittautumismenettelyä käytetään myös silloin, kun uudessa or­ ganisaatiossa on nykyistä vähemmän näitä tehtäviä.

Sisäisessä ilmoittautumisessa määri­ tellään erikseen kohderyhmät, jotka voi­ vat ilmoittautua tehtävään. Määrittelys­ sä huomioidaan nykytehtävän ja uuden tehtävän vastaavuus. Esimerkiksi johto­ tehtäviin voivat pääsääntöisesti ilmoit­ tautua johto- ja/tai päällikkötehtävissä toimivat.

Jos sisäisesti täytettävä tehtävä on virka, sen täytössä otetaan huomioon kunnallisen viranhaltijalain rajoitukset.

Ilman julkista hakumenettelyä virkaan voidaan siirtää ainoastaan kelpoisuus­ ehdot täyttävä, virassa oleva henkilö.

Sen sijaan työsuhteiseen tehtävään voi­ daan ottaa myös viranhaltija.

Ulkoinen haku on avoin myös kau­ pungin ulkopuolisille hakijoille.

Henkilöstön sijoittumisesta ja siir­ roista sekä henkilöstösuunnittelusta kerrotaan valmistelun edetessä Helmen uutisissa. Lisätiedot Kaupunki uudistuu -sivustolta, jota päivitetään kaiken aikaa valmistelun ja päätöksenteon edetessä.

Helmi > Kaupunki uudistuu > Henkilöstön asema

Jatkovalmistelun aikataulu KEVÄTKAUSI 2016 Johtamisen jaosto: Johtamisjärjestelmän uudistamisesitys.

Kaupunginvaltuusto: Johtamisjärjestelmän uudistuspäätös ja jatkovalmistelukehotus.

SYYSKAUSI 2016 Kaupunginvaltuusto: Johtamisjärjestelmäpäätös.

Hallintosääntö 2017.

Hallintosäännön valmistelu Toimialojen ja palvelukokonaisuuksien valmistelu

2015 8

2016

Helsingin henki | lokakuu 2016

Päätökset alemmasta organisaatiorakenteesta.

1.6.2017 Valtuusto 2017–2021

Johtamisjärjestelmä tiedossa kuntavaaleihin Alemman organisaatiorakenteen valmistelu

Henkilöstösiirrot ja järjestelmämuutokset

2017

Uusi johtamisjärjestelmä

2018

Verkosto tukee keskijohtoa

SYYSKUUSSA KÄYNNISTYI KESKIJOHDOLLE

Avoimesti ja säännöllisesti HANKINTAKESKUKSESSA UUDISTUS ON ollut vuoden päivät vakioasiana

johtoryhmän ja isompien henkilöstökokouksien asialistoilla. Hankintakeskuksen johtoryhmä on samalla viraston henkilöstötoimikunta, ja johtoryhmässä ovat läsnä henkilöstön ja työsuojeluorganisaation edustajat.

– Keväästä alkaen olemme pitäneet koko viraston väelle säännöllisiä infoja, joissa ihmiset ovat voineet kysyä uudistuksesta. Pyrimme mahdollisimman avoimeen ja läpinäkyvään valmisteluun. Tätä toki helpottavat viraston pieni koko ja se, että olemme kaikki samassa paikassa. Organisaatiomme on myös matala eikä esimiesten lähestymistä pidetä vaikeana, kertoo hankintajohtaja Jorma Lamminmäki uudistuksen valmistelusta hankintakeskuksesta.

– Oveni on aina avoinna, ja kuka tahansa voi tulla juttelemaan kanssani mieltään painavista asioista. Olen muutenkin työntekijöiden käytettävissä puhelimitse, sähköpostitse ja muilla tavoin. Sama koskee muitakin

työryhmätyössä mukana olevia, hän lisää.

Syksyllä infoja pidetään kerran kuukaudessa, tarvittaessa useamminkin. Tarpeen mukaan järjestetään matkan varrella myös työpajoja ja käytetään avuksi kaupungin tarjoamaa muutostukea. Viestintää on Lamminmäen mukaan tukenut ja helpottanut myös kaupunkitasoinen uudistuksen viestintä, jota on saatu hyvin ja ajantasaisesti.

Henkilöstö on hyvin perillä siitä, mitä pääpiirteissään tulee tapahtumaan: hankintapalvelut siirtyy osaksi kaupunginkansliaa ja logistiikkakeskus osaksi palvelukeskusta.

– Jatkossa valmistelu hieman vaikeutuu, kun edetään organisaation ja yksiköiden yksittäisiin muutoksiin ja henkilöiden työtehtäviin. Asia tulee silloin lähemmäs työntekijää. Meillä on kuitenkin jo toteutuneen avoimen työskentelytavan ansiosta hyvät valmiudet tehdä työ loppuun tuloksekkaasti ja tavoitteiden mukaisesti, Lamminmäki toteaa.

Myönteiset odotukset ​MUUTOSPULSSI-KYSELYN MUKAAN HENKILÖSTÖ suhtautuu pääosin myönteisesti uu-

distukseen. Syyskuussa ensimmäisen kerran toteutetussa kyselyssä haluttiin selvittää, millaisia ajatuksia ja kokemuksia uudistus on ihmisissä tähän mennessä herättänyt.

Uudistuksen tavoitteista ja etenemisestä viestimiseen oli tyytyväinen noin puolet vastaajista. Esimiehiltä toivotaan keskustelua uudistuksesta.

Ensimmäiseen kyselyyn vastasi lähes­ 3 600. Kysely ei koskenut sosiaali- ja terveysviraston henkilöstöä, koska Sotessa uudistus etenee eri tavalla.

Virastot saivat kaupunkitasoisten tulosten lisäksi omat tuloksensa, jolloin niiden johto ja esimiehet pystyvät hyödyntämään niitä uudistuksen toteuttamisessa. Kysely toteutetaan myös vuoden vaihteessa, toukokuussa ja vuoden päästä syksyllä.

Muutospulssi ei ole tieteellinen tutkimus vaan kevyempi ilmapuntarityyppinen kysely henkilöstön tunnoista. Kattava arviointi koko uudistuksesta on tarkoitus tehdä prosessin myöhemmässä vaiheessa.

Helmi > Kaupunki uudistuu > Aineistot

Jokainen voi vaikuttaa siihen, jääkö seuraamaan muutosta sivusta vai yrittääkö olla mukana aktiivisesti.

tarkoitettu tukiverkosto osana muutostukea. Ensimmäiseen tilaisuuteen osallistui noin 150 ihmistä. Verkostoon oli kutsuttu kaikkien virastojen ja liikelaitosten keskijohtoa, ja siihen ilmoittautui noin 350. ​Ensimmäisessä tapaamisessa käsiteltiin uudistuksen tavoitteita, valmistelun etenemistä, yhteistoimintaprosessia ja henkilöstön osaamisen hyödyntämistä.

Jatkossa käsitellään uudistettavia palveluita, organisaatiorakenteita, johtajuutta ja johtamisen roolia muutoksessa.

– Verkosto on suunnattu keskijohdolle, sillä he ovat avainasemassa uudistuksen käytäntöön viemisessä, verkostoa ylläpitävän Oiva Akatemian toimitusjohtaja Mirja Heiskari sanoo.

Organisaatiomuutos on mahdollisuus uudistaa kaupungin toimintatapoja, joh-

tamista ja osaamista. Oiva Akatemia tukee keskijohdon lisäksi myös muuta johtoa, esimiehiä, työyhteisöjä ja työntekijöitä ja tarjoaa koulutuksia ja valmennuksia, jotka lisäävät tarvittavaa osaamista.

– Toimimme muutoksen rinnalla ja uutta organisaatiota tukien. Valmennuksilla voidaan kehittää uudistumis- ja muutoskykyä, Heiskari sanoo.

Esimiesten työkaluja ovat muun muassa yksilötuki, kuten coaching, mentorointi ja vertaistuki.

Helmi > Yhteiset palvelut > Oiva Akatemia

Vaikuta uudistuksessa

U

udistuksessa omat vaikutusmahdollisuudet voivat epäilyttää ja työn hallinnan tunne horjua.

Jokainen voi kuitenkin vaikuttaa siihen, jääkö seuraamaan muutosta sivusta vai yrittääkö olla mukana aktiivisena toimijana.

Työterveys Helsingin asiantuntijat kannustavat pohtimaan omaa roolia uudistuksessa. − Pahinta on jäädä katsomoon ja vain arvostella suunnitelmia. Aktiivinen toimija voi vaikuttaa uudistukseen, mikä tekee omasta työstä mielekkäämpää, kehittämispäällikkö Eija-Maria Gerlander sanoo. − Kysy itseltäsi, millaisessa yhteisössä ja tehtävissä haluaisit työskennellä tulevaisuudessa. Jos olet nyt esimies, esimiehenä toimimisen ei tarvitse olla päätepiste uralle, sanoo palvelupäällikkö, työterveyspsykologi Airi Kerkelä.

Urat kehittyvät ammatillisesti ja mielekkäästi moneen suuntaan.

Esimies johtaa työkykyä

Lähiesimiesten rooli korostuu muutoksissa. He varmistavat arkityön sujumisen ja luotsaavat työyhteisöä

läpi erilaisten vaiheiden. Esimies on avainroolissa kertomassa uudistuksen vaiheista, avaamassa niitä ymmärrettävästi ja keskustelemassa niistä työyhteisön kanssa. Esimiesten välinen verkostoituminen on tärkeää palautumisen ja vaikuttamisen kannalta. − Kannustan esimiehiä luomaan yhteisiä foorumeita, joista saa keskinäistä tukea. Verkostoja kannattaa rakentaa tulevien toimialojen mukaan, Gerlander sanoo.

Esimies on työkykyjohtaja, jota työterveyshuollon ammattilaiset tukevat muutoksissa. − Työyhteisöä ja omaa itseä kannattaa kuunnella, ja esimies voi myös tarvittaessa ottaa yhteyttä suoraan omaan työterveyspsykologiin, Kerkelä sanoo.

Työterveys Helsingin kaikki palvelut ovat tarjolla henkilöstölle normaalilla tavalla uudistuksen aikana.

Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys

Eija-Maria Gerlander on siirtynyt kaupungilta muihin tehtäviin lehden ilmestyessä.

Lähteet: kaupunginkanslia, Oiva Akatemia ja Työterveys Helsinki

Helsingin henki | lokakuu 2016

9

duunissa teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat JUHO KUVA

Apua

asunnottomille Sosiaaliohjaajat Miia Pikkarainen, Nora Lehtonen, Antti Kaajakari ja Lena Pascale etsivät asunnottomia ihmisiä ja pyrkivät saamaan heidät avun piiriin. He työskentelevät kaduilla, ostoskeskuksissa ja muissa julkisissa paikoissa.

N

eljän hengen tiimi vastaa kaupungin aluetyön lähityöstä. Miia Pikkarainen ja Nora Lehtonen liikkuvat työparina eteläisessä kaupungissa ja Lena Pascale ja Antti Kaajakari idässä, mutta rajat ovat liukuvia. Ulkona heidät tunnistaa mustasta liivistä, jossa lukee vihrein kirjaimin Lähityö.

– Saamme uusia etsiväntyön tekijöitä jokaiselle alueelle vuoden vaihteessa, mikä on hieno asia, kertoo aluetyön yksikön päällikkö Sini Heino-Mouhu sosiaali- ja terveysvirastosta.

Yksikkö vastaa lähityön ohella erilaisista matalan kynnyksen palveluista, kuten asukastaloista ja yhdyskuntatyöstä.

n Antti Kaajakari kertoo, että yksi heidän tehtävistään on saada ihmisten ääni kuuluviin.

Ihmisten ääni kuuluviin

Koulutukseltaan lähityöntekijät ovat sosionomeja. Lähityöntekijät haluavat kohdata kadun naiset ja miehet tasavertaisina ja kuunnella heidän tarinansa, jotka ovat usein rankkoja.

– Yksi tehtävistämme on sanoittaa ihmisten elämää ja saattaa heidän äänensä kuuluviin, Kaajakari sanoo.

– Monilla on huono itsetunto ja käsitys, ettei heille voi tapahtua mitään hyvää. Tasavertainen kohtelu ja kuuntelu saattavat kääntää elämän uusille raiteille. Kun jonkun elämässä alkaa tapahtua myönteisiä asioita, mekin koemme iloa ja onnistumista. Se on työn parasta antia, Lehtonen toteaa.

Työhön kuuluu neuvontaa, palveluista kertomista, ohjaamista sekä saattamista avun piiriin. Kaiken tavoitteena on parantaa ihmisten elämänlaatua.

Luottamus luotava

Lähityöntekijät kohtaavat työpäivän aikana eniten asunnottomia, joista monil-

10

Helsingin henki | lokakuu 2016

n Lena Pascale (yllä) kertoo, että monilla on huonoja kokemuksia viranomaisista. Hän sanoo, että aito kiinnostus, kuuntelu ja auttamisen halu muuttavat usein asennoitumista.

n Neljän hengen tiimi vastaa aluetyön lähityöstä. Yksikköä vetää Sini HeinoMouhu (toinen oik.)

Lisää resursseja

n Nora Lehtonen ja Miia Pikkarainen kertovat, että työhön kuuluu neuvontaa, palveluista kertomista ja ohjaamista sekä saattamista avun piiriin.

la on päihde- tai mielenterveysongelmia.

Moni on tuttu, kadulla aikaansa viettävä ihminen, mutta on myös satunnaisia avuntarvitsijoita. Jotkut asunnottomat ovat majoissa ja teltoissa yöpyviä työssäkäyviä ihmisiä.

Lähityöntekijät eivät kysele henkilötietoja, ja keskusteluja käydään anonyymisti. Työntekijät ottavat vastaan myös huoliviestejä, joita tulee muilta ihmisiltä ja tahoilta.

– Asunnottomuus on monimuotoinen ongelma, joka voi yllättää olosuhteiden pakosta, esimerkiksi avioeron, työttömyyden tai maksuhäiriömerkinnän takia. Asunnottomina on niin miehiä kuin naisia, Pikkarainen kertoo.

Ihmisiin saa parhaiten yhteyden arkipäiväisellä jutustelulla, jossa pyritään luomaan luottamusta.

– Monilla voi olla huonoja kokemuksia viranomaisista. Aito kiinnostus, kuuntelu ja auttamisen halu muuttavat usein asennoitumista. Meillä on onneksi hyvä maine, josta haluamme pitää kiinni, Pascale sanoo.

Työntekijät pitävät esillä myös ratkaisuja ja hoitomahdollisuuksia, mutta niitä ei tuputeta. Tiimi pyrkii huolehtimaan siitä, että kohdatut ihmiset pystyvät ottamaan yhteyttä myöhemminkin, jos haluavat.

Asiakkaille jaetaan esitteitä, joissa on tiimin yhteystiedot. Jos joku haluaa ryhtyä hoitamaan asioitaan, hän tietää, kenen puoleen voi kääntyä.

Lähityöntekijät pitävät työnkuvansa joustavana ja toimivat asiakaslähtöisesti.

Juuri ketteryys on voimavara, joka tekee työstä luovaa ja mielenkiintoista.

Pikkarainen on ollut lähityössä kahdeksan vuotta ja Lehtonen vuoden. Kaajakari ja Pascale ovat olleet työparina vuoden, mutta lähityössä useita vuosia.

Kaikki neljä pitävät parityöskentelyä antoisana työmuotona, koska siinä voi keskustella, jakaa osaamista ja pohtia ratkaisuja.

Lähityöntekijät tapaavat säännöllisesti toisiaan myös nelistään. Silloin jaetaan työn iloja ja suruja. Iloa tuovat onnistumiset ja vaikuttamisen mahdollisuus. Työssä voi auttaa konkreettisella tavalla.

– Raskainta on kohdata tilanteita, joissa ei saa kontaktia eikä apua asiakkaalle. Joskus myös järjestelmän toimimattomuus tai sen puutteet turhauttavat. Aina ei löydy keinoja, kun joudutaan luovimaan itsemääräämisoikeuden kunnioituksen ja heitteillejätön rajamailla, lähityöntekijät sanovat.

He ovat iloisia siitä, että työhön saadaan lisää tekijöitä. Lähityössä on nyt hyvä tekemisen meininki ja mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön. 

Lähityö LÄHITYÖ ON KADUILLA ja julkisissa tiloissa tehtävää sosiaalialan etsivää työtä. Se

sisältää laaja-alaista palveluohjausta. Hanke käynnistyi 2009.

Vuoden 2014 alusta aluetyön yksikön lähityöstä tuli vakituista toimintaa. Aikuissosiaalityön organisaatiomuutos tuo neljä alueellista osastoa ja neljä uutta työntekijää vuoden 2017 alussa. Muutos liittyy perustoimeentulotuen siirtymisestä Kelaan ja sosiaalialan työn uudelleenjärjestelyihin.

Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat sosiaali- ja terveysviraston muut toimijat, kuten taloudellinen tuki, asumisen tuki sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut. Kumppaneina on myös kolmannen sektorin toimijoita, kuten Diakonissalaitos, Sininauhasäätiö, Pelastusarmeija ja Aseman lapset.

Hel.fi/lahityo

Helsingin henki | lokakuu 2016

11

talous teksti KATJA ALAJA kuvat VISIT HELSINKI/JUSSI HELLSTEN

Vaikuta B ja vaikutu Helsingissä

Helsingin uusi brändi nostaa esille ihmiset, jotka haluavat vaikuttaa ja muovata maailmasta ja elämästä paremman.

12

Helsingin henki | lokakuu 2016

rändi tuo esille sen, mistä kaupunki haluaa tulla tunnetuksi.

Helsingin vastaus kuuluu näin: “One Hel of an Impact. Helsinki on vuonna 2020 vaikuttavien ihmisten, tekojen ja kohtaamisten kaupunki.

Se on muuttuva, toimiva, kontrastien ja omaperäisyyden Helsinki.”

– Helsingin uuden brändin sydämessä ovat ihmiset, jotka tekevät kaupungin. He haluavat ratkoa merkittäviä ­ongelmia ja tehdä arjesta maailman edistyksellisintä, markkinointipäällikkö Outi Leppälä kaupunginkanslian elinkeino-osaston kaupunkimarkkinoinnista sanoo.

Kasvava Helsinki tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Kun palvelut toimivat hyvin ja niitä kehitetään edelleen, ihmisille jää aikaa nauttia kaupungin vas-

takohdista, kuten sykkeestä ja rauhasta.

Jos kaupungissa vieraileva turisti ajattelee, että Helsinki ei ole kiiltokuvamaisen siloiteltu kaupunki, silloin Helsinki on onnistunut luomaan nahkaansa uuden brändin mukaisesti.

Ehkä turisti tarinoi kotimaassaan siitä, että hän pulikoi meressä Helsingin keskustassa ja osallistui katukirpputoritapahtumaan.

Brändi toteutuu myös, jos ulkomainen yrittäjä haluaa perustaa start up -yrityksensä Helsinkiin ja pitää kaupunkia hyvän elämänlaadun ja yrittämisen tyyssijana. Yhtenä esimerkkinä yrittäjä voi mainita Maria 0–1:n, Pohjoismaiden suurimman kasvuyrityskeskittymän.

Mainitseepa hän kenties senkin, että helsinkiläiset ovat aktiivisia ja yhteisöllisiä tyyppejä, jotka eivät vain osallistu

Brändi kirkastaa sen, että Helsinki on paikka, jonne kannattaa tulla ja jossa on hyvä asua ja yrittää.

tapahtumiin, vaan järjestävät niitä itse ja vaikuttavat siihen, mikä ja millainen kaupunki on.

Helsinki tarvitsee brändin, jotta kaupunki voi tuoda paremmin esille oman laatunsa. Brändi kirkastaa sen, että Helsinki on suomalaisille ja ulkomaalaisille kiinnostava ja erilainen paikka verrattuna muihin maailman kaupunkeihin – paikka, jonne kannattaa tulla ja jossa on hyvä asua ja yrittää.

– Haluamme, että Helsinki menestyy entistä paremmin ja saa lisää matkailijoita, yrityksiä, sijoittajia, osaajia ja asukkaita. Yhtä tärkeää on, että kaupungin nykyiset asukkaat viihtyvät täällä, kehitysjohtaja Laura Aalto Visit Helsingistä sanoo.

Visit Helsinki vastaa kaupunkimarkkinoinnista käytännön tasolla.

Jokainen vaikuttaa kaupungin mielikuvaan

Brändin eläväksi tekeminen edellyttää tavoitteita ja tekoja, joita on hahmoteltu kaupungin uudessa markkinointistrategiassa. Helsinkiläisten toivotaan innostuvan omasta brändistä.

– Jokainen helsinkiläinen ja kaupungin palveluksessa oleva on kaupungin brändilähettiläs ja vaikuttaa ihmisten mielikuviin Helsingistä. Mielikuva kaupungista syntyy esimerkiksi asiakaspalvelussa, ravintolassa, raitiovaunussa, hotellissa, tapahtumassa ja koulussa, Leppälä sanoo.

Kaupungille on tehty oma, brändistä johdettu palvelulupaus: yhdessä teemme vaikuttavia asioita. ´Yhdessä´ tarkoittaa sitä, että haluamme, että olemme toisillemme tässä hyviä kumppaneita.

– Toivomme, että jokainen voisi miettiä, miten auttaa luomaan parempaa Helsinkiä.

Leppälä sanoo, että kaupungista on aihetta olla ylpeä. Monia innovatiivisia asioita on itämässä. Yksi käytännön hyvä esimerkki on varaamopalvelu, jonka kautta voi varata kaupungin julkisia tiloja ja työpisteitä yksityiseen käyttöön.

Toinen esimerkki on vanhusten ja nuorten yhteisasumisen kokeilu palvelutalo Rudolfissa.

Uusi brändi tuo muutoksia myös koko Helsingin ja kaikkien toimialojen visuaaliseen ilmeeseen ja materiaaleihin.

Ilmeen suunnittelu suunnittelutoimisto Werkligin kanssa on alkanut, ja ilme valmistuu samassa tahdissa organisaatiouudistuksen kanssa.

– Tavoitteena on, että viestimme Helsingistä visuaalisestikin yhdenmukaisemmin. Visuaalinen ilme tulee kuitenkin olemaan jossain määrin joustava, jotta sitä voi soveltaa tarpeiden mukaan, Leppälä sanoo.

Työn alla on muitakin brändin viestimistä tukevia materiaaleja, kuten kuvaja videopankki, esitysmateriaaleja, hissipuheita ja tarinoita Helsingin ihmisistä.

Yhden Helsingin periaate on tuttu jo kaupungin aiemmin määrittelemistä viestinnän linjauksista, ja brändi on linjassa niiden kanssa. Avoin, vuorovaikutteinen, henkilökohtainen, inhimillinen ja puhutteleva viestintä kasvaa.

Viestinnän linjauksia ja brändiä lähtevät toteuttamaan myös eri virastojen 25 Helsinki-lähettilästä, joita valmennetaan toteuttamaan käytännössä viestinnän linjauksia ja brändiä omassa työyhteisössään ja laajemminkin kaupungilla.

Valmennusta koordinoi kaupunginkanslian kaupunkimarkkinointiyksikkö ja tietotekniikka- ja viestintäosasto yhteistyössä Oiva Akatemian kanssa.

Näin brändi ja markkinointistrategia syntyivät HELSINGIN UUDEN BRÄNDIKONSEPTIN ja markkinointistrategian tekeminen kesti

kymmenisen kuukautta. Kehittämisprojektia johti kaupunginkanslian elinkeinoosaston kaupunkimarkkinointitiimi, joka osallisti projektiin tuhansia ihmisiä: kaupunkilaisia sekä virastojen, yhteistyöorganisaatioiden ja eri sidosryhmien edustajia. Yhteistyökumppanina oli brändejä muotoileva yritys Kuudes Kerros.

Työ alkoi taustatutkimuksella Helsingin nykytilasta ja kansainvälisestä maineesta. Työryhmä kävi läpi kymmeniä tutkimusraportteja, haastatteli mielipidevaikuttajia ja vertasi Helsinkiä kilpailijakaupunkeihin, ja sidosryhmätyöpajoissa pohdittiin Helsingin ainutlaatuisuutta.

Tämän jälkeen syntyivät ensimmäiset ehdotukset Helsingin brändikonseptista, joita kuka tahansa sai kommentoida netissä. Lisäksi tehtiin haastatteluja eri kaupunkitapahtumissa. Lopuksi työryhmä loi vision Helsingin tulevaisuudesta.

Brändin rinnalla työryhmä teki markkinointistrategian, jonka avulla brändiä aletaan tehdä tunnetuksi. Siinä määritellään markkinoinnin tekijöitä ja kumppaneita, tavoitteita, kohderyhmiä, viestejä, sisältöjä, kanavia ja toimenpiteitä.

Sekä uusi brändikonsepti että markkinointistrategia hyväksyttiin kaupunginhallituksessa toukokuussa. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin viestinnän linjaukset vuosi sitten lokakuussa. www.brandnewhelsinki.fi/2020 www.visithelsinki.fi Helmi > Yhteiset palvelut > Viestintä > Ohjeet > Helsingin kaupungin viestinnän linjaukset

Kaupungille on tehty oma palvelulupaus: yhdessä teemme vaikuttavia asioita.

Digitaalinen palvelu uudistuu

Helsingin mainetta hyvänä paikkana tehdä liiketoimintaa ja kiinnostavana matkailu- ja tapahtumakaupunkina aiotaan koko ajan vahvistaa. Luvassa on yhteismarkkinointia Suomessa ja ulkomailla yritysten, korkeakoulujen ja kansallisten markkinointitoimijoiden kesken. Helsingin brändi näkyy vahvasti tunnetuissa ja taloudellisesti merkittävissä tapahtumissa.

– Näitä ovat muun muassa Flow-kaupunkikulttuuri ja -musiikkifestivaali, lasten ja nuorten kansainvälinen Helsinki Cup -jalkapalloturnaus ja Slush-teknologia- ja kasvuyritystapahtuma, Aalto sanoo.

Palvelut ja elämykset pitäisi pystyä löytämään helpommin, joten myös ­digikanavia kehitetään. Ensimmäisenä uudistuvat Visit Helsingin nettisivut.

Kurkkaus niiden #myhelsinki-osioon paljastaa, että muutos on jo vauhdissa.

Sieltä löytyy helsinkiläisten omia tarinoita ja suosituksia Helsingistä.

– Englanninkielisen sisällön määrä lisääntyy, ja sivut päivittyvät nopealla tahdilla, Aalto kertoo.

Matkailun puolella kekseliäs kokeilu on Helsinki Secret Residence. Se on suomalaisella designilla sisustettu talo, jonne kutsutaan omissa maissaan suosittuja bloggareita ja mielipidevaikuttajia. He porhaltavat Jopo-pyörillä pitkin kaupunkia ja maistavat paikallista elämää sekä tutustuvat paikallisiin ihmisiin ja ilmiöihin.

– Olemme saaneet paljon positiivisia suositteluja, ja tavoittaneet huimasti ihmisiä heidän omien viestintäkanaviensa kautta, esimerkiksi tänä vuonna jo kymmeniä miljoonia aasialaisia, Aalto kertoo.

Pienistä ja suurista teoista kasvaa suuri virta. 

Helsingin henki | lokakuu 2016

13

teksti ELINA VENESMÄKI kuvitus ISTOCKPHOTO

Kaupunki kannustaa yrityksiä ilmastotyöhön Helsinki houkuttelee yrityksiä mukaan ilmastotyöhön uudella mallilla, ja yhteistyön hedelmiä näkyy jo. Ilmastokumppanuusverkoston ansiosta esimerkiksi Viikin ympäristötalolla on käytössä oma sähkövarasto, jonne varastoidaan omilla paneeleilla tuotettua aurinkosähköä.

I

lmastokumppanuusverkoston koordinaattori, vs. ympäristötarkastaja Mira Jarkko ympäristökeskuksesta sanoo, että kaupunki haluaa olla pilottikohde verkoston yrityksille, jotta ne voivat testata ratkaisujaan oikeissa ympäristöissä.

Akkuvarastohankkeessa yritykset tutkivat esimerkiksi sähköautojen lataamista, sähkön täysimittaista hyödyntämistä kiinteistössä ja säätövoimana toimimista sähköverkossa.

Viikin ympäristötalolla kaupungin kumppanina on Siemens, ja sähkövarasto on tiettävästi Suomen ensimmäinen tuotantokäytössä oleva kiinteistöakku. Varastosta ladataan muun muassa ympäristökeskuksen omaa sähköautoa.

Akun koko on 45 kWh. Hankkeessa on mukana myös esimerkiksi Tekes, joka pääsee samalla tutkimaan älykästä sähköistä liikennettä.

Älykkäämpää liikkumista

Verkostossa pohditaan yhdessä, miten uusia ratkaisuja voidaan hyödyntää. Yritykset ovat järjestäneet muun muassa ilmastokumppaneiden tilaisuuksia, joiden aiheina on ollut esimerkiksi yritysten ilmastoviestintä, Internet of Things eli esineiden internet. Internet of Things tarkoittaa älyn lisäämistä fyysisiin laitteisiin tai tuotteisiin.

Jarkon mukaan tällä hetkellä kiinnostava uusi alue on älykäs liikkuminen ja erityisesti liikkuminen palveluna, mobility as a service.

Muutamat ilmastokumppaniyritykset ovat tutkineet, voisivatko ne omien parkkipaikkojen sijaan tarjota vaihtoehtoa, jossa työntekijä voisi ostaa matkan.

Matka voisi koostua julkisista kulkuneuvoista ja yhteiskäyttöautoista.

Autoilua ei tarvitse lopettaa, mutta yritykset voisivat tukea myös muunlaista­ tapaa liikkua. Tarkoitus on, että palvelu-

14

Helsingin henki | lokakuu 2016

teksti HENNA TANSKANEN kuva ISTOCKPHOTO

jen ansiosta ihmiset saavat uusia syitä jättää oma auto kotiin, kun muilla tavoin liikkuminen on helppoa.

Yritykset tarjoavat sovelluksia, joiden avulla käyttäjät voivat ­sujuvoittaa liikkumistaan kaupungissa. Kokeiluissa on ollut mukana uusia pieniä yrityksiä, esimerkiksi Tuup. Tuup kehittää palveluita, joissa yhdistyvät reittiopas-, pysäkki- ja aikataulutieto- sekä muut liikkumispalvelut, kuten julkinen kaupunkiliikenne, taksit, kaupunkipyörät, yhteiskäyttöautot ja kaukoliikenne. 

Mikä ilmastokumppanuusverkosto?

Ympäristökeskus perusti yhdessä­ kaupunginkanslian kanssa ilmastokumppanuusverkoston vuonna 2012, kun huomattiin, ettei sopivaa mallia o­llut ilmastoyhteistyöhön suurten yritysten kanssa.

– KAUPUNGILLA ON suuret tavoitteet ilmas-

topäästöjen vähentämiseen. Kuitenkin vain kymmenesosa päästöistä johtuu suoraan kaupungin toimista. Yksin emme voi tehdä tarpeeksi, sanoo Mira Jarkko.

Verkosto auttaa yrityksiä löytämään keinoja tehdä yhteistyötä päästöjen vähentämiseksi. Samalla kun yritykset vähentävät päästöjään, ne usein myös säästävät rahaa.

Suurin osa mukana olevista yrityksistä on tehnyt ilmastotyötä jo pitkään, mutta osa vasta aloittaa toimintaansa.

Mukaan liittyvät yritykset kirjoittavat ­ilmastositoumuksen, jossa ne nimeävät omat ilmastotavoitteensa. Sitoumukset allekirjoitetaan kaupunginjohtaja Jussi Pajusen kanssa. Ympäristökeskus seuraa sitoumusten tilannetta vuosittain ja auttaa tarvittaessa eteenpäin.

– Halusimme, että mahdollisimman moni yritys voi liittyä verkostoon, ja että ne asettavat itse tavoitteet, jotka niille sopivat, Jarkko sanoo.

Kaupunki auttaa yrityksiä löytämään sopivia kohteita ja yhteistyökumppaneita sekä tarjoutuu myös itse pilottikohteeksi.

– Järjestämme muun muassa yhteisiä kohtaamisia. Kun ihmiset kohtaavat kasvokkain, yhteistyötä syntyy helpommin.

Verkostoon voi ilmoittautua suoraan koordinaattorille tai www-sivujen kautta. www.ilmastokumppanit.fi

Ahjosta entistä käyttäjäystävällisempi Ahjon uudistukset helpottavat käyttäjien työtä.

Mikä Ahjossa muuttuu?

Ahjo-tietojärjestelmän uuden version kehitystyö on ollut käynnissä keväästä lähtien. Ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan dokumentinhallinta, Aski, sekä asianhallinta.

Kehittämistä on ohjannut käyttäjäystävällisyys.

Tavoitteena on nykyistä notkeampi ja helpommin käytettävä järjestelmä.

Ahjon asiankäsittelyn käyttöliittymä uudistetaan kokonaan. Jatkossa se on entistä ohjaavampi ja toiminnallisuudet löytyvät helpommin. Lisäksi käyttöliittymän toiminnallisuudet muuttuvat, ja se on entistä havainnollisempi. Yksi uudistumisen eduista on, että Ahjo nopeuttaa valmisteluaikoja.

Ketkä kehittävät?

Ahjon kehityksestä vastaa kaupunginkanslian hallinto-osaston sähköinen asianhallinta -tiimi yhteistyössä Ahjon toimittajan Tiedon kanssa. Kehitykseen osallistuu niin Kanslian kuin muidenkin virastojen käyttäjiä. Erityisesti yhteistyötä tehdään kaupunginkanslian päätöksenteon tuki ja vieraanvaraisuus -yksikön kanssa.

Ensimmäiset uuden käyttöliittymän versiot ovat jo olleet testattavina loppukäyttäjillä. Heidän palautteitaan ja kokemuksiaan on hyödynnetty palvelumuotoilun hengessä. Syksyllä suunnittelu ja testaaminen jatkuvat.

Mitä otetaan ensimmäiseksi käyttöön?

Ahjon uusista sovelluksista on jo otettu käyttöön dokumentinhallinta Aski. Askissa on kiinnitetty huomiota hakemisen helppouteen: useiden hakupohjien sijaan käytössä on vain yksi hakulomake, jota on mahdollista laajentaa käyttäjän tarpeiden mukaan.

Ahjo-tiimi on jo toimittanut sovelluksen ohjeet pääkäyttäjille. Ohjeistus on tallennettu myös Helmen Ahjo-ohjeisiin nimellä Aski-dokumentinhallinnan käyttäjäohje.

Kuinka kauan nykyinen käyttöliittymä toimii?

Ahjon nykyinen dokumentinhallinnan käyttöliittymä, Workplace XT on edelleen käytössä siihen saakka, kunnes myös Ahjon asiankäsittely uusitaan. Work­ place XT toimii siis integroituna nykyiseen asiankäsittelyyn. Uusi Aski on aluksi käytössä asiakirjojen hakemista varten ja integroidaan aikanaan uuteen asiankäsittelysovellukseen, kunhan se valmistuu.

Millainen aikataulu on?

Järjestelmän perustoiminnallisuuksien pitää olla valmiina hyväksymistestiin vuodenvaihteessa. Ensi kevään aikana tehdään testaukset ja migraatio, jossa vanha materiaali siirretään uuteen järjestelmään. Kevään aikana hoidetaan nykyiseen Ahjoon myös uuden johtamisjärjestelmän vaatimat muutokset, jotka astuvat voimaan 1.6.2017. Uusi Ahjo otetaan käyttöön vuoden päästä syyskuussa.

Miten koulutukset hoidetaan?

Koulutukset järjestetään keskitetysti koko kaupungin Ahjo-käyttäjille. Lisäksi tarjolla on opastusta videoiden avulla. Koulutuksissa huomioidaan kaikki käyttäjäryhmät. Keskitetystä koulutuksesta vastaa sähköinen asianhallinta -tiimi.

Lisätiedot: Helmi > Yhteiset palvelut > Ahjo Kysymyksiin vastasi Ahjon kehityshankkeesta vastaava johtava asiantuntija Katja Räisänen kaupunginkansliasta.

Helsingin henki | lokakuu 2016

15

n Kesätyöntekijä Sesilia Pirttimaa opastaa nuoria pöntönrakennuspuuhissa. Hän työskentelee Bengtsårissa jo toista kesää.

– Leiriläisille on täällä mahtavat olosuhteet. Lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan muihin leiriläisiin ja oppivat itsenäisyyteen, Pirttimaa sanoo.

16

Helsingin henki | lokakuu 2016

teksti KATI JALAGIN kuvat VESA TYNI

Kesällä Bengtsårin eli Benkun leirisaaressa kuhisee.

Nuoret leiriläiset nauttivat ja oppivat kesäisestä luonnosta, ja kaupungin työntekijät ohjaavat ja ylläpitävät saaren toimintoja.

B

engtsårin vehreä leirisaari näkyy edessäpäin. Muutaman minuutin pituisen venematkan jälkeen M/S Bengtsår rantautuu saareen, joka sijaitsee Hankoniemen pohjoispuolella, lähellä Santalaa. Saaren työntekijä Anki Herlin kiinnittää veneen köydet päälaituriin ja hihkaisee iloisesti: – Tervetuloa Bengtsårin leirisaareen!

Herlinin 4-vuotias Eddie-koira hyppää ulos veneestä. Se on saaren epävirallinen maskotti, joka seuraa uskollisesti emäntäänsä.

Aktiviteetteja luonnossa

Ensi töiksi tutustumme viereiseen Barnholmin saareen, jossa leiriytyy Koske-

lan nuorisotalon selviytymisleiriläisiä.

Rannalla vilistää kaksi pientä poikaa. He ovat juuri lähdössä ruoanhakureissulle nuoriso-ohjaaja Janne Leppäsen kanssa ja aikovat kalastaa venematkan ohessa.

– Päivät menevät täällä hujauksessa eikä tekemisestä ole puutetta, Leppänen kertoo.

– Leirin ohjelmaan kuuluu kalastelua, seikkailurataa, erämeininkiä, eläin- ja kasvitietoutta, lintujen bongausta ja veneilyä. Käytössämme on kanootteja, kajakkeja ja kaksi soutuvenettä.

Kierrämme leirisaaren ympäri ja katsastamme leiriläisten teltta-alueet.

Kaksi leiriläistä kantaa venelaiturille tuotuja höyryäviä kattiloita keittokatokseen. On lounastauon aika.

| lokakuu Helsingin henki 2016| Helsingin henki

17

n Nuoriso-ohjaaja Janne Leppänen ja leiriläiset Asko Sallasvaara ja Voitto Karhu päättivät hyödyntää ruoanhakureissun leppoisan kalastelun merkeissä.

n Jari Saalasti tuntee saaren kaikki kolkat kuin omat taskunsa.

Hän on työskennellyt saarella jo yli 20 vuoden ajan.

Anki Herlin ottaa taskustaan esille työlistan ja katsoo, mitä saaren kussakin kolkassa tapahtuu seuraavaksi. Saaren toimet ovat Herlinille tuttuja. Hän on työskennellyt saaressa jo 11 kesää.

Bengtsårin työntekijät ylläpitävät pääsaaren palveluita ja viettävät saarella neljä kuukautta. Tänään saarella on työvuorossa 20 työntekijää.

Harry Pottereista linnunpönttöihin

Siirrymme takaisin pääsaarelle, jossa on neljä leirialuetta. Leiritoiminta keskittyy pääasiallisesti saaren eteläpuolelle, ja Barnholmin pohjoispuolella sijaitsevassa Aspholmin saaressa on lisäksi kaksi leirialuetta.

Leirisaaren päällikkö Jari ”Jasu”

18

Saalasti liittyy seuraamme. Yli 20 vuotta saarella työskennelleellä Saalastilla on päävastuu siitä, että kaikki toimii saaressa niin kuin pitääkin.

Metsästä kuuluu kovaa pauketta, kun Pakilan nuorisotalon kansainvälisen talkooleirin nuoret rakentavat linnunpönttöjä.

– Leirien järjestäjät tarjoavat nuorille monenlaista ohjelmaa. Nykyään useilla leireillä on oma teemansa. Esimerkiksi alkukesästä täällä oli Harry Potter -leiri, Saalasti kertoo.

Osa leirin nuorista rakentaa majoja toimintarannassa, joka on yksi leirisaaren suosikkipaikoista.

– Toimintarannassa leiriläisillä on käytössään kanootteja, kajakkeja, polkuveneitä ja sup-lautoja, Herlin luettelee.

Helsingin henki | lokakuu 2016

Leirijärjestäjinä toimivat nuorisoasiainkeskuksen lisäksi Helsingin nuorisojärjestöt. Tarjolla on lapsille ja nuorille suunnattuja kesäleirejä ja viikonloppuleirejä esimerkiksi perheille.

– Kesäisin täällä järjestetään noin 40 leiriä ja saarella käy yhteensä noin 2 100 leiriläistä, Saalasti laskeskelee.

Lähiruokaa saaren omista antimista

Kuljemme metsäistä hiekkatietä kohti päärakennuksessa sijaitsevaa kesäkeittiötä. Läheisellä nurmikentällä on käynnissä nuorten jalkapallo-ottelu. Nurmikentän laidalla on eläimille tarkoitettuja aitauksia, jotka ovat nyt tyhjillään.

– Edellisinä vuosina täällä on ollut lampaita ja possuja, Herlin selventää.

Kesäisin Benkussa järjestetään noin 40 leiriä ja saarella leiriytyy yhteensä noin 2 100 lasta ja nuorta.

Kesäkeittiössä valmistellaan kovalla tohinalla herkkuja iltapäivän kahvihetkeä varten. Keittiön väki on kerännyt omin voimin kantarelleja saaren metsästä, joten tarjolla on suolaisia sienitorttuja.

Benkun leipuri Linnea Lindholm työskentelee saaressa kolmatta kesää.

n 19-vuotias Andreij Zuev on leireillyt Bengtsårissa jo kuusi kesää.

– Täällä on rauhallista ja pystyy rentoutumaan. Saarella on kiva kalastaa ja pelata jalkapalloa, ja myös ruoka on hyvää, Zuev kehuu.

n Kesäkeittiön leipuri Linnea Lindholm taikoo saaren omista antimista lähiruokaa.

n Saaren työntekijä Anki Herlin on työskennellyt Bengtsårissa jo 11 kesää.

– Oli lottovoitto päästä tänne töihin.

Työ on monipuolista, ja on mukavaa, kun voi liikkua ulkona luonnossa, Herlin sanoo.

n M/S Bengtsår kulkee leirisaareen kolme kertaa päivässä. Vene­ matka taittuu vain muutamassa minuutissa.

Hänen tehtävänään on loihtia erilaisia leivonta- ja konditoriatuotteita leiriläisten ja saaren työntekijöiden iloksi.

– Pidän siitä, että voimme valmistaa lähiruokaa saaren omista antimista.

Työskentely täällä on mukavaa, työntekijät ovat ihania ja saaren ympäristö on kaunis, Lindholm iloitsee.

Keittiössä valmistuvat kaikki päivän ateriat: aamupala, lounas, iltapäiväkahvit sekä iltapala.

Itämeren ja luonnon puolesta

Bengtsårin leirialueet sijaitsevat Natura-luonnonsuojelualueella. Saaren toiminnassa on otettu luonnonsuojelun ohessa huomioon myös Itämeren suojelu ja ekologisuus.

Saaressa on Itämeri-aiheinen polku,

ja päärakennuksessa on esillä Itämeren pohja -näyttely. Luontoliitto järjestää Bengtsårissa lisäksi kaksi Itämeri-aiheista leiriä.

– Pyrimme toimimaan siten, että emme kuormita luontoa ja vesistöä. Yritämme kierrättää kaiken, jotta jätettä tulisi mahdollisimman vähän.

Herlinin puhelin soi, ja hän saa tiedon, että Merikatti-veneen sähköinen ajovaihde ei toimi. Veneellä oli tarkoitus kuljettaa juuri päättyneen leirin nuoret mantereen puolelle.

– Kaikki päivät ovat erilaisia, ja suunnitelmat muuttuvat jatkuvasti, Saalasti naurahtaa ja lähtee rantalaiturille katsastamaan Merikatin tilanteen.

Alkuvuodesta alkavat jälleen seuraavan kesäleirikauden valmistelut. 

Entistä ehompi vene M/S BENGTSÅR on kuljettanut 45 vuoden ajan leiriläisiä Bengtsårin

saareen.

Viime talvena vene kuljetettiin Lauttasaaren edustan Nahka­ housut-saareen, jossa se entisöitiin täydellisesti.

– Vene palautettiin alkuperäiseen asuunsa. Huolto oli tässä vai­ heessa enemmän kuin järkevää, kertoo veneenveistäjä Juha Tiira.

Veneen rungon ja sisäosien entisöinnin lisäksi sii­ hen asennettiin uusi dieselmoottori sekä hiljaisempi moottorikoppa äänenvaimentimeksi.

– Korjattavaa löytyi takakannelta, pelastus­ lautoista ja matkustushytistä, joka oli veneen suuritöisin osio. Lisäksi veneen kylkilauto­ ja vaihdettiin, pintoja hiottiin ja lakattiin sekä heloitus palautettiin entisaikaiseen loistoon.

Kunnostus oli kestävän kehityksen mu­ kaista toimintaa.

Helsingin henki | lokakuu 2016

19

teksti MAARIT SEELING kuvat ROOPE PERMANTO

Huomio toisiin Toisten huomioiminen auttaa parantamaan kaupungin liikenneturvallisuutta.

20

Helsingin henki | lokakuu 2016

L

iikenneteknikko Jesse Aavameren tehtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa oli löytää Helsingin katujen ja teiden vaaranpaikat ja tehdä ne turvallisiksi kaikille kulkijoille. Pestissä vierähti viisi vuotta. Syksyllä hän aloitti HKL:ssä turvallisuusasiantuntijana.

– Nykyinen työni on jatkoa entisille tehtävilleni kaupungilla. Pääsen siirtämään turvallisuustietoani uudelle tasolle, Aavameri sanoo.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa Aavameri tutki liikenneonnettomuuksia ja niiden määrän kehitystä. Poliisilta saamiensa liikenneonnettomuustietojen avulla hän kartoitti paikkoja, joissa tarvitaan rakenteellisia muutoksia liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

– Työni oli pitkälti epäonnistumisien kirjaamista. Onnettomuudethan merkitsevät sitä, että jokin on mennyt pieleen. Vastapainoksi pääsin osallistumaan erilaisiin kehittämisprojekteihin, kuten Vuosaaren keskustan kehittämisprojektiin, Aavameri kertoo.

Kaupungilla työskentelee useampikin liikenneteknikko, jotka kaikki tekevät sisällöltään hieman erityyppistä työtä. Varsinaista liikenneteknikko-koulutusta ei oppilaitoksissa järjestetä, vaan tehtävään ­pätevöityy työssä.

ameri esse Aav J i: im N ikko, > ennetekn ik li i: t t a > A mm ntija usasiantu u is ll a v r u t : HK L > Virasto yllypuro > Koti: M ä r tä kaksi tyt : a, e h r e P > nta maall u ik li : t e s tuk ke> Harras mielelle lu , a s s a m il kkia. merellä ja een musii s k u t u o t n mista ja re

Organisaatio uudistuu – mikä on fiilis? teksti MAARIT SEELING kuvat ROOPE PERMANTO

Jokaisen pitää olla tarkkaavainen

Liikenneturvallisuuden kannalta vuosi on kulunut Helsingissä historiallisen hyvin. Kuolemaan johtaneita tapaturmia on tähän mennessä sattunut vain yksi. Viime vuosi taas oli poikkeuksellisen synkkä.

Aavameri sanoo, että turvallisuuden parantamiseksi riittää töitä kuitenkin vielä pitkään.

– Liikenne on yhteispeliä. Tielläliikkujien pitäisi suvaita toisiaan, katsoa eteensä sekä keskittyä liikenteessä olemiseen. Liian suuri tilannenopeus, turvavöiden käyttämättä jättäminen, huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena ajaminen ja tarkkaamattomuus ovat autoilijoiden neljä suurinta tappajaa.

Tarkkaamattomuus ei ole yksistään autoilijoiden helmasynti. Yhtä lailla siihen syyllistyvät pyöräilijät ja jalankulkijat. Kännykkää näprätessä ympäristön seuraaminen helposti unohtuu.

Turvallisuus on välillä kompromissien tekoa. Rajoitteiden tarkoitus ei ole puurouttaa liikenteen sujuvuutta. Aavameri muistuttaa, että tämän takia liikennevaloja ei voi asentaa liian tiuhaan.

Kaupungin liikennejärjestelyt on tehty usein autoilijoiden ehdoilla. Aavameri näkee kuitenkin asenteiden olevan vähitellen muuttumassa.

– Kaupunki muuttuu kaiken aikaa, ja vanhojen liikenteellisten ongelmakohtien lisäksi syntyy myös uusia. Kaikkea ei pysty saamaan kerralla kuntoon. Tarvitaan halua, aikaa ja rahaa tehdä muutoksia. Pienetkin muutokset voivat kuitenkin olla turvallisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä.

Somen hyödyntäjä

Ennen kaupungille tuloaan Aavameri ehti työskennellä 25 vuotta ilmailualalla erilaisissa tehtävissä.

Olen syntymäutelias ja siinä mielessä jopa laiska, etten halua tehdä töitä ymmärtämättä, mitä teen ja miksi.

– Ensimmäisessä ammatissani toimin lentokoneen yleisasentajana. Opettajan kannustuksesta keskityin sähkötekniikkaan ja päädyin Finnairille lentokoneiden sähkö- ja radiolaitteiden korjaukseen ja ylläpitoon. Alusta lähtien olen kehittänyt osaamistani. Pidän opiskelusta. Olen kai syntymäutelias ja siinä mielessä jopa laiska, etten halua tehdä töitä ymmärtämättä, mitä teen ja miksi, kun parempikin tapa saattaa olla olemassa, Aavameri tunnustaa.

Hänen mielestään ihmisen kuuluisi opiskella koko elämänsä. Viimeksi Aavameri on opiskellut kaupunkitutkimusta avoimessa yliopistossa.

– Internetin kautta seuraan paljon myös eri maiden yliopistojen kaupunki- ja liikennesuunnittelun luentoja.

Se on hyvä tapa syventää osaamistaan.

1970-luvulla suoritetusta tutkinnosta ei ole enää mitään hyötyä ilman osaamisen päivitystä.

Aavameri on ahkera somen hyödyntäjä.

– Some tavoittaa paremmin erilaisia kohderyhmiä kuin perinteinen media.

Yhteiskunta on muuttunut keskustelevammaksi ja avoimemmaksi sen kautta.

Nyt syksyllä Aavameri kehottaa jokaista parantamaan liikenneturvaansa ja pitämään huolta näkyvyydestään.

– Heijastin on halpa henkivakuutus. 

Panu Savolainen, seniorikonsultti, Oiva Akatemia Oiva Akatemia suunnittelee ja tuottaa kaupungille koulutus- ja kehittämispalveluita, joten olen tutkinut työni puolesta uutta organisaatiomallia hieman syvällisemmin. Uudistus tuo varmasti uusia haasteita, mutta myös uusia mahdollisuuksia tehdä asioita eri tavalla.

Ymmärrän oikein hyvin niitä, jotka ovat huolissaan tulevasta muutoksesta. Itsekin huomaan välillä pohdiskelevani, kapeneeko työnkuva, ja millainen on tuleva esimieheni?

Tiina Merisalo, museonjohtaja, kaupunginmuseo Organisaatiomuutos on saanut aikaan aikamoisen myllerryksen. Sujuva viestintä on nyt erityisen tärkeää.

Tiedon on kuljettava. Esimiesroolissa toimivien tulee seuloa oleellinen tieto epäoleellisesta. Ihmisiä ei pidä kuormittaa turhalla informaatiolla. Nyt kiinnostaa ennen kaikkea se, miten muutokset vaikuttavat kunkin omaan työhön ja lähimpään organisaatioon. Odotan muutosta positiivisin mielin.

Pekka Mönttinen, toiminnanjohtaja, Kulttuuriareena Gloria, nuorisoasiainkeskus Organisaatiouudistus on hyppy tuntemattomaan, mutta toisaalta voimavarojen yhdistäminen toimialan sisällä tuntuu järkevältä. Tilankäyttö, toimintojen koordinointi ja resurssienjako varmasti tehostuvat nykyisestä. Tietenkin välillä ajattelee, mitä uudistus merkitsee oman työn kannalta. Olen kuitenkin luottavaisin mielin. Yhteistyön lisääminen luo enemmän mahdollisuuksia.

Matleena Sierla, suunnittelija, elinkeino-osasto, kaupunginkanslia Odotan organisaatiouudistusta toiveikkain mielin.

Mielestäni on hyvä, että toimialoja yhdistetään. Virastot ovat tehneet aika paljon päällekkäistä työtä. Maahanmuuttopuolta on viime vuosina uudistettu jo niin moneen kertaan, että olen tottunut miettimään asioita eri kanteilta. On perusteltua kehittää monialaisia palveluja ja vähentää raja-aitoja. Täytyy vain huolehtia siitä, etteivät virastojen toimintatavat seuraa uuteen organisaatioon.

Helsingin henki | lokakuu 2016

21

kaffella teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat JUHO KUVA n Maija Jyrkkäranta, Rahmie Özcan ja Helena Leminen kertovat, että uravalmennus auttaa tunnistamaan tiedostamatontakin potentiaalia ja jopa uuden uran alkuun.

A: > KESKUSTELEMASS kkäJyr ija Ma ö kk älli ipä Ts. tiim ranta, kaupunginkanslia mia Le Toimistoesimies Helen irasto ysv ve ter ja linen, sosiaa Özcan, ie hm Ra eri hte osi Toimist sto ira sosiaali- ja terveysv > AIHE: ttaa Miten uravalmennus au puu? lop työ n de joi ä, työntekijöit : > PAIKKA Art Cafe Rupla

Uravalmennuksella uusiin tehtäviin Uravalmennus auttaa työntekijöitä työllistymään itselleen mielekkäisiin uusiin töihin kaupungin sisällä tai muiden työnantajien palvelukseen. Rahmie Özcan sai valmennuksesta hyvät eväät työnhakuun ja pääsi palveluneuvojaksi Kelaan.

K

aupungin uravalmennus on tarkoitettu ensisijaisesti työntekijöille, joiden työ loppuu toiminnallisten muutosten takia. Viime keväänä uravalmennus kohdennettiin sosiaali- ja terveysviraston etuuskäsittelijöille ja toimistosihteereille. Kaikille heistä ei enää riitä töitä, kun perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelan hoidettaviksi ensi vuoden alussa.

22

Rahmie Özcan oli työskennellyt yli kymmenen vuotta sosiaali- ja terveysvirastossa. Hän hakeutui valmennukseen, kun sai tiedon muutoksista ja epävarmuus työsuhteen jatkumisesta alkoi vaivata. Helena Lemistä uravalmennus on auttanut esimiestyössä, kun hän on vienyt muutosprosessia eteenpäin tiimissään ja luotsannut työntekijöitään kohti uusia uria.

Maija Jyrkkärannan mukaan henki-

Helsingin henki | lokakuu 2016

lökohtaista uraohjausta on annettu kaupungilla jo pitkään, mutta ryhmävalmennusta järjestettiin nyt ensimmäisen kerran. Palaute siitä on ollut erittäin hyvää.

Miksi kaupunki tarjoaa uravalmennusta?

Kaupungilla on poikkeuksellisen vahva työsuhdeturva. Ketään ei ensisijaisesti irtisanota, vaikka tehtävä toiminnallisista syistä lakkaisi. Kun työ loppuu, ketään

ei myöskään siirretä ”pakolla” työhön, johon työntekijällä ei olisi edellytyksiä.

– Valmennuksen avulla työntekijät tunnistavat ehkä tiedostamatontakin potentiaaliaan ja löytävät valmiuksia hakea tehtäviä, jotka ovat mahdollisimman lähellä aiempaa koulutusta ja työkokemusta. Osa rohkaistuu opiskelemaan uuden ammatin, kouluttautumaan tai vahvistamaan muuten osaamistaan, Jyrkkäranta sanoo.

Ratkaisuja ei anneta tarjottimella, vaan valmennettavat johdatellaan pohtimaan itse.

– Vaaditaan aktiivisuutta, jotta löytää sen oman juttunsa, Leminen toteaa.

Mitä uravalmennuksessa tapahtuu?

Uravalmennuksessa käsitellään työelämän muutosta, itsetuntemusta sekä oman osaamisen tunnistamista, sanoittamista ja osoittamista työnhakutilanteessa. Osallistujat tutustuvat työnhakukanaviin ja työllistymismahdollisuuksiin ja harjoittelevat hakemuksen ja ansioluettelon laatimista ja työhaastattelua.

– Valmennuksen vetäjät alustavat kulloistakin aihetta, jonka jälkeen osallistujat pohtivat omaa työuraansa, työelämäkokemuksiaan ja olemassa olevaa osaamistaan sekä oppimistarvettaan, Jyrkkäranta kertoo. Özcanille työnhaku avartui valmennuksessa aivan uudella tavalla.

– Kaikki on muuttunut kovasti siitä, kun viimeksi hain töitä, hän sanoo. Özcan ajatteli ensin, että voisi ehkä jäädä nykyiseen työhönsä.

– Valmennuksessa oivalsin, ettei kaikille riitä töitä. Mikään ei ollut selkeää ja varmaa. Koin, että minun pitää tehdä jotain, hän kertoo.

Millaisia eväitä uravalmennus antoi?

Özcan sai valmennuksessa hyödyllistä työnhakutietoa ja oppi paljon itsestään.

– En esimerkiksi ollut tullut ajatelleeksi, mitä kaikkea osaan. Olen käynyt monissa täydennyskoulutuksissa ja kehittynyt työssäni koko ajan, Özcan sanoo.

Jyrkkäranta kertoo, että osallistujat olivat valmennuksessa aktiivisesti mukana.

– Jotkut työntekijöistä kyselivät ensin, onko pakko mennä valmennukseen.

Mutta se loppui nopeasti, kun ihmiset huomasivat, miten antoisaa valmennuksessa on, Leminen lisää.

Oikea työnhaku ja etenkin haastattelut jännittivät Özcania. Valmennuksen aikana tehdyt harjoitukset antoivat kuitenkin varmuutta, ja Özcan onnistui vakuuttamaan Kelan rekrytoijat osaamisellaan. Hän sai Kelasta palveluneuvojan paikan.

– Rahmie onnistui hienosti työnhaussa. Se nostatti koko tiimimme henkeä, Leminen sanoo. Özcanilla on lokakuussa edessään uusi työkulttuuri ja uudet haasteet.

– Tuttua, turvallista työympäristöä ja työkavereita tulee ikävä, mutta elämässä pitää mennä eteenpäin, hän sanoo.

Millaista palautetta uravalmennuksesta on tullut?

Uraohjaustiimi keräsi valmennuksesta systemaattista palautetta. Se oli Jyrkkärannan mukaan erittäin myönteistä.

– Ihmiset saivat sitä, mitä hakivat ja tarvitsivat. Haastatteluharjoituksia toivottiin lisää, ja esimerkiksi yrittäjyyttä käsittelevän osion tarpeellisuus jakoi mielipiteitä, hän sanoo.

Sosiaali- ja terveysviraston toimeentulotukitehtävissä oli uudelleen sijoitettavia etuuskäsittelijöitä ja toimistosihteereitä alun perin useita kymmeniä.

Nyt määrä on pienentynyt.

– Osa on palkattu kaupungin muihin tehtäviin, osa siirtyy Kelan palvelukseen ja osa jää eläkkeelle, Leminen kertoo.

Osa myös jatkaa sosiaali- ja terveysvin Rahmie Özcanille työnhaku avautui valmennuksessa aivan uudella tavalla.

n Helena Lemistä uravalmennus on auttanut esimiestyössä, kun hän on vienyt muutosprosessia eteenpäin tiimissään.

Uravalmennus rohkaisee pohtimaan työuran jatkamisen suunnitelmia.

rastoon jäävissä ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen tehtävissä.

– Ilman uravalmennusta asiat olisivat paljon huonommin. Olen nähnyt aika monia uudistuksia työurani aikana, mutta tämä on erityisen hyvin hoidettu, Leminen kiittelee.

Muutoksessa on hänen mielestään aina myös myönteisiä puolia, ja se voi olla virkistävä haaste. 

Mikä uravalmennus? > Valmentaa työnhakuun ja urasuunnitteluun. Tavoitteena on aktivoida ja rohkaista osallistujia miettimään ja tekemään itseään koskevia suunnitelmia työuransa jatkamisessa. > Valmennuksen järjestävät kaupunginkanslian uraohjaustiimin erityissuunnit­telijat yhteistyössä Oiva Akatemian kanssa. Sosiaali- ja terveysviraston valmennus suunniteltiin viraston, esimiesten sekä osallistujien toiveiden ja odotusten pohjalta. > Kolme valmennuspäivää viikon välein. > Mahdollisuus 1,5 tunnin henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä yhteiseen parituntiseen seurantatapaamiseen. > Keväällä toteutui yhdeksän valmennusryhmää. Syksyllä uravalmennukset järjestetään moduulimuotoisina. Sisällöt on jaettu puolen päivän mittaisiin kokonaisuuksiin, joista voi valita itselleen tarpeellisena pitämänsä moduulin. Valmennus koostuu neljästä moduulista, ja kokonaisuus vastaa sisällöltään keväistä uravalmennusta. Loka- ja marraskuun ryhmiin voi ilmoittautua Helmen Koulutuskalenterin kautta.

Helmi > Sovellukset > Koulutuskalenteri Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Uraohjaus

Helsingin henki | lokakuu 2016

23

palvelu teksti SAARA SELKÄMAA kuvat ISTOCKPHOTO

i k n i s l e #h kaupunkilaisten un lu te us sk ke aa lu ha Kaupunki n edia tarjoaa tähän hyvä m en lin aa si So . sa ns ka mahdollisuuden.

S

osiaalinen media ja digitaaliset kanavat täydentävät kaupungin viestintää. Viestintä muuttuu vuorovaikutteiseksi ja osallistavaksi.

Ympäristökeskuksen johtava tiedottaja Johanna Joutsiniemi kertoo, että ympäristökeskus jakaa somessa tietoa esimerkiksi siitä, mitä juuri nyt on meneillään Helsingin ympäristössä, elintarvikeasioissa tai eläinsuojelussa. ­Somen kautta tavoitetaan laaja yleisö nopeasti. Ympäristökeskuksella on käytössään Instagram, Facebook, Twitter, Youtube ja blogi.

Sosiaalisen median kautta ympäristökeskus on saanut tietoa esimerkiksi laittomista kaatopaikoista ja öljyvuotoepäilyistä. Ilmoittamiskynnys ­ympäristöstä havaituista ongelmista on somessa matalampi kuin esimerkiksi ­soittamalla.

24

Helsingin henki | lokakuu 2016

Ympäristökeskuksen tiedottajilla on omat sosiaalisen median vastuuviikkonsa, jolloin he vastaavat somessa tulleisiin kysymyksiin ja samalla tuottavat päivityksiä kaikkiin kanaviin.

– Kysymykset käsittelevät tavallisesti jotain ajankohtaista ympäristö- tai luontoasiaa, kuten konserttien päättymisaikoja kesällä tai kuusenkerkkien poimintamahdollisuuksia keväällä, Joutsiniemi kertoo.

Agentit somettavat aktiivisesti

Ympäristökeskuksella on niin sanottuja viestintäagentteja. He ovat asiantuntijoita, jotka tuottavat someen sisältöä omista työtehtävistään. Agentiksi pääseminen vaatii vain kiinnostuksen kertoa omasta työstään.

Tiedottaja valmentaa heitä koulutuksissa ja workshopeissa.

Somen kautta tavoitetaan laaja yleisö nopeasti.

Elintarviketarkastaja Hanna-Kaisa Mäkelä on yksi viestintäagenteista, ja hän tuottaa somesisältöjä esimerkiksi elintarviketurvallisuudesta ja lainsäädännöstä. Pääsääntöisesti hän käyttää Twitteriä ja Instagramia. Hänet erottaa tunnuksella #elintarviketarkastaja.­ Etenkin kesäaikaan Mäkelän työhön kuuluu runsaasti tapahtuma- ja elintarvikkeiden ulkomyyntivalvontaa.

– Viimeksi twiittasin ja laitoin Insta­ gramiin kuvan Suvilahdesta, kun olim-

me ottamassa ruokarekoista näytteitä elintarvikkeiden ulkomyyntiprojektiin, hän kertoo.

Mäkelän mukaan somettaminen lisää työn monipuolisuutta ja kehittää viestintätaitoja. Hän käyttää somea aktiivisesti myös vapaa-ajalla. Hyvä fiilis tulee esimerkiksi siitä, jos omat twiitit ja kuvat saavat paljon tykkäyksiä ja jakoja.

Viime kesänä Mäkelä twiittasikin kuluneiden leikkuulautojen uusimisesta.

– Twiittini sai useita jakoja ja tyk­ käyksiä, mikä oli yllättävää.

Työväenopisto viestii siellä, missä yleisökin on

Kuvia ja infoa kursseista, tapahtumista sekä hauskoista hetkistä kulissien takana. Tätä on tarjolla suomenkielisen työväenopiston Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

– Varsinaisesti uusia kanavia ei ole tulossa lisää, mutta syksyllä kokeilemme Periscopen livelähetyksiä esimerkiksi tapahtumista tai yleisluennoilta, kertoo työväenopiston viestintävastaava ­Annamari Korpi.

Korpi on ollut työväenopiston ­somekanavien sisällöntuottaja pari viime vuotta. Hänen mielestään somen yksi hienous on sen vuorovaikutteisuus ja ketteryys. Kanavat ovat matalan kynnyksen viestintäkanavia, joiden avulla tavoitetaan suuri määrä ihmisiä. Somessa kaikki saavat osallistua, ja se tarjoaa pohjan keskustelulle kaupunkilaisten kanssa.

– Some on myös nopea poikkeustilanteiden viestintäkanava, jossa esi-

Some tarjoaa pohjan keskustelulle kaupunkilaisten kanssa. merkiksi muuttuneista aukioloajoista tai peruutuksista voi viestiä nopeasti, Korpi kertoo.

Somen avulla työväenopiston tunnettuus kasvaa ja ihmiset saavat tietoa kurssi- ja tapahtumatarjonnasta. Työväenopiston kanavat tarjoavat käyttäjille­ kurkkauksen kulissien taakse. Myös yleisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin otetaan kantaa hauskalla ja inhimillisellä asenteella.

Työväenopiston kanavien sisällöt tuotetaan yhteistyössä henkilöstön ja kurssilaisten kanssa. Kaikki päätoimiset työntekijät saavat halutessaan ilmoittautua mukaan somekanavien sisällöntuottajiksi. Henkilöstöä on ohjeistettu niiden käyttöön ja somessa käyttäytymiseen, mutta koulutusta toivotaan jatkuvasti lisää. Työväenopisto tarjoaa koulutusta myös kursseina ja kaikille avoimina maksuttomina yleisluentoina.

Kurssilaiset tuottavat sisältöä itse, kun he jakavat esimerkiksi kuvia kotitalouskurssilla valmistamistaan aterioista tai julkaisuja tapahtumista ja esityksistä.

– Tulevaisuudessa toivommekin, että asiakkaamme tuottavat myös mahdollisimman paljon varsinkin tarinallista ja elämyksellistä sisältöä palvelutarjonnastamme, Korpi kertoo. 

Hgin ympär is Tänään #autotökeskus @helymparisto nvapa

apäivä. Jätä a kotiin ja nau ti ra ikkaan syksy uto ulkoilusäästä isestä kenteen kyyti. Tai hyppää joukkoliiin!

to mparis u y l e h @ u s kesku meri muutt ö t s i r mpä s #Itä järveksi?

Hgin y htuu jo si

pa ak Mitä ta an suurimm televisiossa. maailm mme kertoo Tutkija

Kaupunki on läsnä monella kanavalla Kaupungin somelinjaukset ohjaavat someviestintää ja sen kehittämistä.

KAUPUNKI HALUAA OLLA läsnä kau­

punkilaisten arjessa ja mukana kes­ kusteluissa. Sosiaalinen media tuo ­lisäarvoa muuhun viestintään ja pal­ veluihin tarjoamalla väylän olla yhtey­ dessä ihmisiin ja viestiä vuorovaikut­ teisesti. Sosiaalisessa mediassa voi­ daan tavoittaa uusia ihmisiä, luoda yh­ teisöllisyyttä sekä saada helsinkiläisiä mukaan kaupungin toimintaan.

Someviestintää ja sen kehittämistä ohjaavat kaupungin somelinjaukset.

Pyrkimyksenä on, että somessa tar­ jotaan ajankohtaista ja kiinnostavaa ­lisätietoa sekä uniikkejakin sisältöjä aiheista, jotka ovat pinnassa ja puhut­ tavat ihmisiä.

Hyvä someviestintä aktivoi ihmisiä seuraamaan, reagoimaan, kommen­ toimaan ja jakamaan viestejä. Aitous ja kokeilevuus ovat viestinnän lähtö­ kohtia. Nopea reagointi somessa voi oikaista myös mahdollisia väärinkäsi­ tyksiä ja ehkäistä kriisitilanteita.

Kaupungilla on yli 300 eri someka­ navaa. Sisältöä tuotetaan eri kanaviin säännöllisesti ja suunnitelmallisesti.

– Vaikuttavuuden ja organisaa­ tiouudistuksen kannalta jatkossa on järkevää yhdistää nykyisiä kanavia ja harkita tarkkaan uusien perustamista.

Meiltä kaupunginkansliasta saa aina apua, kun haluaa pohtia somekanavia ja -asioita, sanoo internetpäätoimit­ taja Mika Lappalainen kaupungin­ kansliasta.

Helmi > Yhteiset palvelut > Viestintä > Ohjeet > Sosiaalisen median linjaukset Helmi > Yhteiset palvelut > Tietotekniikka > Tietotekniikan ammattilaisille > Sosiaalisen median ohjewiki.

Wikiä saa mielellään päivittää kuka ta­ hansa ja lisätä sinne esimerkiksi omia kokemuksia ja tietoja.

Helsingin henki | lokakuu 2016

25

hyvinvointi teksti ARJA KRANK kuvitus ANSSI KERÄNEN

I

kääntyminen, työn muutokset ja rasittavuus sekä epäselvyydet työkyvyn johtamisen rooleissa ajavat ihmisiä sairauslomille ja varhaisille eläkkeille. Kaupungissa on lähdetty tukemaan henkilöstön työkykyä ja kehittämään työkykyjohtamista, jotta ihmiset voisivat työskennellä hyvissä voimissa työssään ilman varhaista eläköitymistä.

– Henkilöstön työkyvystä on toki huolehdittu ennenkin, mutta nyt työkyky halutaan nostaa keskiöön, henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi kaupunginkansliasta kertoo.

– Kaupungilla tehdään palvelutyötä, jossa henkilöstön osaaminen ja sujuva toiminta ovat tärkeitä. Jokaisen työkykyä vastaava työn sisältö ja hyvät työolosuhteet mahdollistavat tämän. Toivottuihin tuloksiin päästään hyvällä työkykyjohtamisella.

Kaikkien asia

Pohjaniemen mielestä jokaisen, päätöksentekijöistä työntekijöihin, pitäisi sitoutua työkyvystä huolehtimiseen. Samaa painottavat henkilöstöpäällikkö Kirsi Kallio varhaiskasvatusvirastosta ja yksikön johtaja Kari Haapaniemi Starasta.

Starassa ja Vakassa työkykyjohtamista on kehitetty esimerkiksi Kevan kanssa tehdyn yhteistyöpilotin voimin. Pilotissa kerättiin ja analysoitiin työkykyyn liittyvää tietoa. Uusia oivalluksia on käytetty suunnittelun pohjana.

– Olimme innostuneita yhteisistä keskusteluista ja saimme ideoita toisiltamme, Haapaniemi toteaa.

– Vakassa otimme käyttöön Starassa kehitellyn Vatu-passin, joka tukee esimiestä ja työntekijää varhaisen tuen keskustelun käymiseen, Kallio mainitsee.

Vakalla ja Staralla on toiminnan luonteesta johtuen erilainen johtamisen kulttuuri, mutta kummassakin virastossa työkykyjohtamista suunnitellaan henkilöstötoiminnon, esimiesten, työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyönä.

– Starassa on joka osastolle nimitetty myös työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin yhteyshenkilöt esimiesten ja linjajohdon tueksi, Haapaniemi kertoo.

Käytäntöön keskusteluissa

Työkykyjohtaminen tuodaan käytäntöön esimerkiksi kehityskeskusteluissa.

– Starassa ei ole kovin vilkas keskustelukulttuuri. Ryhmäkehityskeskusteluissa juttu kulkee helpommin, Haapaniemi kertoo.

– Vakassa ryhmäkeskustelut eivät korvaa yksilökeskusteluja, vaan tukevat niitä. Tärkeintä on tutkailla työntekijän

Työura

kestäväksi

Ihmisten työkykyä voidaan parantaa ja johtaa. Kaupungilla satsataan paljon henkilöstön työkykyyn. Kun ihmiset pystyvät tekemään työnsä hyvin, myös palvelut pelaavat ja rahaakin säästyy.

26

Helsingin henki | lokakuu 2016

työterveyslääkäri Tehostetun työkykyjohtamisen tuloksia STARA SÄÄSTI 1,1 miljoonaa euroa ta-

paturma- ja sairauspoissaolokustannuksissa ja varhemaksuissa vuonna 2015.

Vaka sai hyvän tuloksen Kunta10:ssa, ja tulos parani myös työhyvinvointimittarissa.

työkykyä ja työn sujumista ja sitä, että työntekijä on itse suunnittelemassa toimenpiteitä, Kallio toteaa.

Kummassakin virastossa pyritään saamaan keskustelut osaksi arkea.

– Jos esimies tai työntekijä havaitsee, että voimavaroista ja jaksamisesta olisi hyvä keskustella, käymme hyvinvointikeskustelun jo ennen varhaisen tuen keskustelua, Haapaniemi sanoo.

– On hyvä päästä vaikuttamaan aikaisessa vaiheessa työkyvyn ongelmien syihin. Joissain yksiköissämme kutsumme kaikki sairauslomalla olleet käväisemään esimiehen luona. Hän voi ottaa työkykyyn vaikuttavat asiat helposti puheeksi, Kallio sanoo.

Starassa työkykyä heikentävät eniten tapaturmat. Varhaiskasvatusvirastossa infektiot ovat merkittävä sairauslomien syy. Tuki- ja liikuntaelinongelmat rasittavat molempien virastojen työntekijöitä.

– Työkykyjohtaminen on Vakassa määritelty ensi vuoden toiminnalliseksi tavoitteeksi, Kallio sanoo.

Tällä hetkellä virastossa on menossa kolme pilottia.

– Sairauspoissaolokokeilussa esimerkiksi esimiehellä on mahdollisuus myöntää jopa viisi päivää sairauslomaa ilman lääkärintodistusta.

– Starassa olemme onnistuneet vähentämään tapaturmia ja tarvittaessa­ uudelleentyöllistämään työntekijöitä esimerkiksi työmaatavaroiden kuljetukseen, Haapaniemi kertoo. 

Helsinki-pilotilla tehoa työkykyjohtamiseen KAUPUNKI JA KEVA ovat työstäneet työkykyjohtamista yh-

teisessä Helsinki-pilotissa.

– Pilotissa olemme miettineet Vakan ja Staran esimiesten kanssa keinoja parantaa osatyökykyisten ihmisten työssä jatkamisen mahdollisuuksia ja työhön paluun helpottamista sekä pitkittyvien poissaolojen vähentämistä, työhyvinvointipäällikkö Taina Tuomi Kevasta kertoo.

Hankkeessa analysoitiin kattavasti olemassa olevaa tietoa, esimerkiksi Kunta10-tuloksia ja asiakaspalautteita sekä työterveyshuollon tietoja sairauspoissaoloista ja niiden suhteista esimerkiksi ikään, pysyvyyteen ja työsuhteen laatuun.

– Keva antoi tietoja varhaiseläkemaksuista ja ammatillisen kuntoutuksen käytöstä.

Työpajoissa on esimerkkien avulla tutkittu työkyvyn eri vaiheita ja ratkaisuja ongelmiin.

– Yhteistyö on antanut paljon. Voimme Kevassa käyttää pilotin oppeja hyödyksi. Pilotti jatkuu tämän vuoden loppuun.

Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Työkykyjohtaminen

Ylilääkäri Marianne Alho kertoo, että Työterveys Helsinki selkeyttää henkilöstölle tarjoamiaan palveluja ja käytäntöjään syksyn aikana.

Selkeyttä työterveyspalveluihin Henkilöstön ei ole aina helppo suunnistaa terveydenhoitopalveluiden viidakossa. Kaupungin työterveyshuoltosopimus kattaa yleislääkäritasoisen sairaanhoidon, mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Mitä jos sairastun äkillisesti? Millaisissa asioissa voin ottaa yhteyttä työterveyteen?

TYÖTERVEYSPALVELUT HAKEVAT NYT selkeyttä käytäntöihin. Uudistamme­­

Työterveys Helsingin sairaanhoidon palveluita syksyn aikana. Tavoitteenamme on helpottaa yhteydenottoa ja asioiden hoitamista. Kiireettömiä asioita kannattaa hoitaa sähköisessä palvelukanavassa eTyöterveydessä.

Näin tuomme työterveyspalvelut myös puhelimen ja tietokoneen avulla saavutettaviksi. Aina ei tarvitse tulla käymään paikan päällä, vaan asioita voi hoitaa etänä riippumatta ajasta ja paikasta. Laajennamme sähköistä palvelukanavaa uusiin virastoihin.

KIIREELLISILLE, SAMAN PÄIVÄN asioille ja ajanvarausasioille tulee syk-

syn aikana käyttöön yksi puhelinnumero. Tarvitset jatkossa siis vain yhden puhelinnumeron, ja tekniikka hoitaa loput. Löydät puhelinnumeron Helmen asiakassivuiltamme ja hel.fi-sivuiltamme, kun numero on käytössä. Tiedotamme uusista yhteydenottotavoista kaupungin uutiskanavissa.

TOISENA TAVOITTEENAMME ON yhtenäistää hoidontarpeen arviointia

niin, että kaikki asiakkaamme saavat samaan vaivaan samaa palvelua.

Tällöin oikeudenmukaisuuden periaate toteutuu. Haemme hoidontarpeen arvioinnissa parhaan hoitopaikan asiakkaan tilanteen mukaan.

Työterveyshuolto ei ole aina paras hoitopaikka. Paras hoito voi olla itsehoitoa, kuten silloin, kun podetaan esimerkiksi flunssaa. Päivystyspalvelut ovat paras ja oikea hoitopaikka kiireistä hoitoa vaativissa tilanteissa.

Näiden kahden ääripään väliin jää paljon tilanteita, joissa työterveyshuolto on hyvä hoitopaikka. Työterveydessä moni asiaa hoituu hoitajalla, eikä aina tarvita lääkäriä.

ON MYÖS TILANTEITA, joissa asiakas saa asianmukaista hoitoa esimer-

kiksi erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Tällöin potilasturvallisuuden vuoksi ei ole viisasta jakaa hoitoa paikasta toiseen, kuten reumalääkityksen turvakokeita.

KOLMANTENA TAVOITTEENAMME ON selkeyttää sitä, mitä asioita meillä ei

kannata hoitaa tai mitkä asiat eivät kuulu kaupungin työterveyshuoltosopimukseen. Helmen sivuillamme on listaus näistä asioista, joita ovat muun muassa hammashuolto ja gynekologia.

KEHITÄMME MUUTOSTA KOKEMUKSEN perusteella ja toivomme saa-

vamme palautetta. Muuttuuko työterveyden palvelu sujuvaksi? Saako meihin hyvin yhteyttä? Uskon vahvasti tavoitteiden toteutumiseen.

Uskallan luvata, että palvelu paranee entisestään ja tarvittaessa kaikki asiakkaamme saavat palvelua oikeaan aikaan.

Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys

Helsingin henki | lokakuu 2016

27

liikkeellä Teksti HENNA TANSKANEN

Elämyksiin! kuva MARKO MÄKINEN

Syksy lupailee paljon rientoja ja tapahtumia. Vierailla voi museossa katsomassa mennyttä Helsinkiä, neuloa kirjastossa tai tempautua tanssin pyörteisiin. Monista tilaisuuksista saa myös henkilöstökortilla kolmen euron alennuksen lipuista. Mihin sinä ihastut tänä syksynä?

Tuliset rytmit Kuubasta Kuubalaiset rytmit rantautuvat Suomeen Jóvenes Clásicos del Sonin tahdissa 16.10. Savoyssa. Magnificient Seven -lisänimen saanut yhtye yhdistää perinteiseen kuubalaiseen musiikkiin sonia, rumbaa, latinalaista jazzia ja monia muita musiikkityylejä. Yli 20-vuotisen uransa aikana yhtye on kiertänyt monissa Euroopan maissa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa.

Jeminan monta elämää Vuoden teatteritekona 2012 palkittu kauhukakara Jemina palaa yleisön pyynnöstä Kaupunginteatterin (Helsinki Dance Company) ohjelmistoon Stoan teatterisalissa. Näyttämö muuttuu vuosikymmenten saatossa patinoituneen viihdyttäjäveteraanin estradiksi, kun Jyrki Karttunen antaa kehonsa ja mielensä tragikoomisen ja lujaluonteisen diivan käyttöön. Jemina kutsuu vieraat salonkiinsa.

Järjestäjinä Kaupunginteatteri ja kulttuurikeskus, useita esityksiä 19.10. alkaen.

savoyteatteri.fi

UR TU LT

stoa.fi

Helsingin henki | lokakuu 2016

Koukussa novelliin kuva ISTOCKPHOTO

Heittäydy lausunnan pauloihin ja ylläty!

hel.fi/tyovaenopisto

28

ku va

KU

Muita lausuntatapahtumia > Kotomaamme koko kuva – runoja ­ Suo­mi-neidon päästä jalkoihin. Stoan lausujien syysmatinea 20.10., suomenkielinen työväenopisto, opistotalo. > Ei heikkohermoisille! Kammottavia runoja: Kanneltalon lausujien syys-­ matinea 10.12., Kanneltalo.

Molemmat tilaisuudet on ohjannut Iiro Kajas.

GI N

caisa.fi

HE LS IN

Oletko käynyt kuuntelemassa lausuntaa? Nyt siihen on oiva tilaisuus, kun ensimmäiset, kaikille avoimet lausuntakisat huipentuvat Lausunta 2016 Recitation -finaaliin Caisassa 26.10. Heittäydy lausunnan pauloihin ja ylläty. Lausuntatyylejä on monia: perinteistä, vallatonta, kokeilevaa, liikkuvaa tai repäisevää. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

US SK IK E

Lausunta on kuninkuuslaji

Novellikoukussa sukelletaan tarinoiden maailmaan ja neulotaan yhdessä eri kirjastoissa. Mukaan voi mennä oman neuletyön kanssa, neuloa kirjaston langoista hyväntekeväisyyskohteisiin tai istahtaa vain kuuntelemaan ääneen luettuja novelleja. Puikot viuhuvat esimerkiksi Jakomäen kirjastossa 12.10. ja 16.11., Tapanilan kirjastossa 18.10. ja 15.11. ja Pasilan kirjastossa 19.10. ja 16.11. Tarkista ajat ja paikat kirjastojen omilta www-sivuilta. helmet.fi

Kädet töihin Vuotalon galleriassa pidetään koko perheelle soveltuvia maksuttomia galleriatyöpajoja. Pajoissa pääsee kutomaan levytekniikalla, kokeilemaan kankaanpainantaa ja rentoutumaan huovuttamalla.

Pajat kokoontuvat 12.10., 9.11. ja 7.12. vuotalo.fi

ateneum.fi

Italialaisen taiteilijan Amedeo Modiglianin (1884–1920) retrospektiivinen näyttely nähdään Ateneumissa 28.10. alkaen. Näyttelyssä on esillä maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa.

Vain 35-vuotiaana kuollut taiteilija on yksi modernin taiteen kiinnostavimmista taiteilijoista. Näyttely tarjoaa mahdollisuuden tutustua Modiglianin monimuotoiseen työhön ja elämään Montparnassella. Hänen tyylinsä on tunnistettava: muotokuvissa toistuvat mantelinmuotoiset silmät sekä pitkät, kaarevat kaulat ja kädet.

Näyttelyn ovat tuottaneet La Réunion des Musées Nationaux (RMN) / Grand Palais sekä Lille Métropole Musée

hel.fi/tyovaenopisto

1878 Helsingistä. Näyttely tuo pintaan yhteisiä muistoja kaupungin historiasta.

Latvian kansallistaiteilija Janis Rozentals (1866–1916) oli monipuolisesti maansa taiteeseen vaikuttanut taidemaalari. Hän avioitui suomalaisen laulajan Elli Forssellin kanssa. Kun Rozentals muutti Suomeen vuonna 1905, Suomen kulttuurielämä ja suomalainen luonto sekä ihmiset tulivat hänelle tutuiksi.

Tänä vuonna maalarin syntymästä on kulunut 150 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Rozentals-seura järjestää Latvian taidemuseon kanssa näyttelyn sekä Virka-galleriassa että Latviassa 21.9.– 20.11.

tyovaenasuntomuseo.fi helsinginkaupunginmuseo.fi

Antaudu merkkiteoksen vietäväksi Edward Elgarin Gerontiuksen uni (The Dream of Gerontius) -oratorio on yksi englantilaisen musiikin merkkiteoksista, jonka kokonaisuus on sävelletty kolmelle solistille, kuorolle ja orkesteril-

Sanat soljumaan Työväenopiston kirjoittajat ja Kallion lukio yhdistävät voimansa, jolloin tuloksena on kolme tuntia elävää tekstiä: lavarunoutta, spoken wordiä, monologia, musiikkia ja yllätyksiä. Word-klubilla kaikki on tuoretta ja omaa. Soljuvien sanojen mutkattomasta tunnelmasta voi nauttia 25.11. suomenkielisen työväenopiston opistotalolla. hel.fi/tyovaenopisto

Tarkista tapahtumien päivämäärät vielä järjestäjien www-sivuilta.

virka.fi

Sukellus menneeseen Helsinkiin Helsingin historiaan voi tutustua monella tapaa. Jos et vielä ole ehtinyt vierailla eri näyttelyissä, niin lähde pienelle aikamatkalle syksyn aikana.

Alppilan Työväenasuntomuseon pienissä hellahuoneissa voi kurkistaa helsinkiläisen arjen historiaan 23.10. asti.

Kotien hellakakluunit, pesukomuutit ja päästä vedettävät sängyt kuvaavat työläisperheiden elämää 1900-luvun eri vaiheissa.

Kaupunginmuseon Helsingin valitut palat -näyttelyssä voi sukeltaa 1950-luvun kotiin tai ihailla yhdeksänkymmentä vuotta vanhaa pienoismallia vuoden

kuvat JUHO JÄRVI

kuva KULTTUURIKESKUS

Rozentals ja Suomi

Modiglianin monimuotoiset teokset

le. Teos on kuultavissa Olarin kirkossa 19.11. ja Helsingin tuomiokirkossa 20.11. Solisteina esiintyvät tenori Peter Auty, mezzosopraano Niina Keitel ja baritoni Elja Puukko. Kuorot ovat Navichorus, Viva Vox ja Berliner Kantorei.

Orkesterina toimii työväenopiston sinfoniaorkesteri Helsinginkadun Filharmonikot, kapellimestarina Veli-Antti Koivuranta.

kuva SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ

hakasalmenhuvila.fi

kuva AMEDEO MODIGLIANI: BOY IN SHORT PANTS (C. 1918). DALLAS MUSEUM OF ART, GIFT OF THE LELAND FIKES FOUNDATION, INC.

Tanssibrunssi vie maailmanympärimatkalle, jolla voi nauttia tanssin iloista ja pöydän antimista. Tarjolla on värikkäitä rytmejä ja askelikkoja sekä niiden ohella makuja samoilta seuduilta. Maistella voi karjalaisia tansseja ja perinteisiä piirakoita, klezmeriä ja täytettyjä bageleita, Bollywood-tanssia ja raikasta raitaa, vatsatanssia ja meze-ruokia sekä reggaetonia ja Karibian hedelmäisiä jälkiruokia.

Tanssibrunssi pidetään 22.10. Hakasalmen huvilassa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Ruuasta erillinen maksu.

d’art moderne, d’art contemporain et d’art brut. Myös Helsinki on mukana tukemassa Modiglianin näyttelyä.

kuva AMEDEO MODIGLIANI: ZBOROWSKI WITH CANE (1916).

YKSITYISKOKOELMISTA. COURTESY OF NEVILL KEATING PICTURES.

Maistuvasti tanssahdellen

Helsingin henki | lokakuu 2016

29

kuva ISTOCKPHOTO

kuva MIRKA KLEEMOLA

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 17. marraskuuta.

Taitoluistelun MM-kilpailujen pyörteissä ■■ TAITOLUISTELUN MM-KILPAILUT JÄRJESTETÄÄN Helsingin Hartwall Arenassa 29.3.–2.4. Kaikkien aikojen innovatiivisimmassa ja rajoja rikkovissa kilpailuissa on huippu-urheilun lisäksi esillä kulttuuria ja nautintoja kaikille aisteille. Tapahtumaan odotetaan paikan päälle 65 00 katsojaa. Kaupunki on tapahtuman yhteistyökumppani.

MM-kilpailu on Suomi 100 -juhlavuoden merkittävin urheilutapahtuma pääkaupunkiseudulla.

Taitoluistelu- ja pikaluisteluliitto ovat tuottaneet yhdessä Koko Suomi luistelee -kampanjan, jon-

Balalaikan tahdissa ■■ HELSINGIN BALALAIKKAORKESTERIN KONSERTISSA kuullaan vaikuttavia orkesterikappaleita sekä solistiesityksiä orkesterin säestyksellä. Konsertti pidetään 8.11. klo 19 Vuotalossa, Mosaikkitori 2. Kapellimestarina Gennadi Klykov. Vapaa pääsy. vuotalo.fi

ka tarkoitus on tehdä MM-tapahtumaa näkyväksi sekä tuoda kansalaisia yhteen luistelun merkeissä.

Helsingissä järjestetään perheille ja koululaisille tarkoitettua luistelutoimintaa muun muassa itsenäisyyspäivänä, loppiaisena ja talvilomaviikolla.

Taitoluistelun MM-kisojen All Event -liput ovat jo myynnissä. Yksittäisliput tulevat myyntiin syksyn aikana. www.helsinki2017.com #helsinki2017

UP!-yleisöluento liikkumisen puolesta

kuva ISTOCKPHOTO

■■ HENKILÖSTÖLIIKUNNAN SYKSYN OHJATUT liikuntaryhmät ovat alkaneet. Tarjolla on myös omatoimisia, maksuttomia pelivuoroja koripallossa, sählyssä ja jääkiekossa sekä miehille että naisille.

Ilmoittautumiset ja vapaat paikat: Helmi > Sovellukset > Koulutuskalenteri > Henkilöstöliikunta.

30

Helsingin henki | lokakuu 2016

■■ KALLION KIRJASTOSSA JÄRJESTETÄÄN maanantaisin 15.8.–12.12. klo 16–17.30 sahaja-jooga -meditaatiota. ­Sahaja-joogaan yhdistetään ajatus siitä, että jokaisen ihmisen sisällä ovat välineet itsensä oivaltamiseen ja meditaatioon sekä tasapainoon ja omakohtaiseen kasvuun.

Helppo ja lempeä meditointimenetelmä tasapainottaa henkisesti ja fyysisesti.

Meditaatiota vetävät Saska Aaltonen ja Janne Klix.

Joogaan pääsee maksutta. helmet.fi

Innostu talvipyöräilystä ■■ TALVIPYÖRÄILYN REITISTÖ LAAJENEE ensi talvena. Talvisista maisemista voi nauttia pyörän selässä Pakilassa, Lauttasaarentie–Taka-Töölö–Kuusisaari -välillä sekä pääradan varrella: Oulunkylä–Töölönlahden länsipuoli–Baana–Itämerenkatu–Ruoholahti -välillä.

Talvikunnossapidon pyöräilyreitit ovat nähtävissä kaupungin karttapalvelussa kartta.hel.fi. Lisäksi kaupungin Kerro kantasi -palvelussa avataan palautekanava, jonka kautta pyöräilijät voivat antaa palautetta priorisoitujen reittien talvihoidosta.

Lisätietoa talvihoidosta ja pyöräilyreiteistä hel.fi/talvipyoraily.

kuva HELENA ROCHIER

Lähde liikkeelle

kuva ISTOCKPHOTO

■■ ISTUMMEKO ITSEMME SAIRAIKSI? Voisimmeko lisätä liikettä arkeen? Näitä kysymyksiä pohditaan tänä vuonna päättyvän UP! -hankkeen viimeisellä yleisöluennolla, joka pidetään 12.10. klo 15.30–16.30 kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa, Kansakoulukatu 3.

Luennoitsijana on LT Harri Helajärvi Turun Paavo Nurmi -keskuksesta. Ilmoittaudu luennolle Helmen UP! -sivuilta: Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta > UP! – Aktiivisempi päivä.

Rauhaa ja tasapainoa meditoimalla

Ristikko nro 3/2016

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 17.11. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 17.11. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 2/2016:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Tuula Heikkinen, Merja Jacobsson, Pia Leppäkangas, Leea Ahvo ja Anu Huttunen. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | lokakuu 2016

31

03

Helsingin henki @KjJu

kuva KALLE KATAILA

2016

Uima-allas ja sauna kaupungin edessä.

Ainutlaatuista. Suomalainen Wau. #Helsinki2.0 #OpenHelsinki

{ uusi duuni }

Ihminen keskiössä KUKA: Anne Stenros AMMATTI: Muotoilujohtaja TÖIHIN: 1.9.

TOIMIPAIKKA: Helsinki Lab, kaupunginkanslia Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Roolini on uusi, joten pyrin aluksi ymmärtämään, mitä kaikkea se voisi olla. Ensisijaisia ovat osallistuminen strategiatyöhön, kaupungin palvelumuotoiluosaamisen kehittäminen sekä Helsingin muotoilubrändin ja -identiteetin rakentaminen kansainvälisesti.

Mitä teit aiemmin?

Kymmenen vuotta olin Kone Oyj:n muotoilujohtajana ja vastasin globaalisti Koneen designstrategiasta ja tuotteiden muotoilusta. Ennen kaupungille tuloa ehdin olla puoli vuotta Aalto-yliopiston professorina ja International Design Business Management IDBM -maisteriohjelman vetäjänä.

Miten innostuit tästä tehtävästä?

Olen aina ollut kiinnostunut uusista haasteista – erityisesti niistä, jotka ovat organisaatiossa uusia. Kyse on tavallaan muutosjohtamisesta.

Miten muotoilu näkyy?

Muotoilu ei ole keskiössä, vaan ihmiset! Kaupunkimuotoilun tehtävänä on tuoda ihmiskeskeinen näkökulma palveluihin, rakennettuun ympäristöön, organisaatioon ja toimintakulttuuriin.

Mihin suuntaan työtä kaupungilla pitäisi kehittää?

Yhteisölliseen: osallistaminen ja osallistuminen ovat luovan työskentelyprosessin ydintä. Toivottavasti saamme monet mukaan Helsinki Lab -toimintaan kehittämään ja kokeilemaan uusia menetelmiä ja tapoja tehdä työtä.

32

Helsingin henki | lokakuu 2016

lokakuu–marraskuu 2016

Millainen on työyhteisösi?

Meitä tulee olemaan pieni ydintiimi, koska tarkoituksena on aktivoida ihmisiä eri yksiköissä tekemään itse vastaavaa työtä jatkossa.

Mihin asioihin tartut ensimmäisenä?

Kaupungin strategiatyö, osallistamisen kehittäminen ja uudet johtamismallit ovat ensisijalla. Työ on jo aloitettu, ja minun pitäisi ehtiä mukaan kehittämiseen. Kehitämme myös Helsinki Labin kokeellista toimintaa eteenpäin.

5.10.–5.11.

Mitä haasteita näet?

Asiasta innostuneita on valtava määrä, mutta henkilöresursseilta olemme tällä hetkellä alimitoitettuja.

Tiedän kokemuksesta, jos näyttöjä ei synny, ihmisten kiinnostus vähenee. Samaan aikaan tiimin rakentaminen ja projektien tekeminen on haastavaa – muttei mahdotonta.

22.10.

Mikä on kivaa työssäsi?

Olen tavannut valtavan joukon upeita ihmisiä ja osaajia kaupungin eri organisaatioista. On kiva tulla töihin, kun sanotaan, että mahtavaa, kun tulit kaupungille!

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Rakennamme parhaillaan paritaloa Helsingin alueelle. Yritän ehtiä vaikuttamaan sen materiaaleihin ja väreihin. Luen ammattikirjallisuutta, kun pystyn.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Olemme evakossa Herttoniemenrannassa, josta pääsee metrolla keskustaan ja takaisin. Keskustassa kävelen paljon.

MUOVIPUUTARHAN LUMOSSA Hylätystä muovista rakennetussa muovipuutarhassa voi ihailla tuhansia muovisia kasveja 5.10–5.11. Stoa, Turunlinnantie 1.

Vapaa pääsy. stoa.fi

MARATONJUMPAT KUTSUVAT Liikuntamyllyssä järjestetään aikuisille ja nuorille suunnattuja tehokkaita ja monipuolisia maratonjumppia 22.10. ja 19.11. klo 9–12. Jumppiin voi osallistua oman aikataulun mukaan. hel.fi/liikunta

30.10.

OPI UUTTA JAPANI-PÄIVÄSSÄ Kokeile mangan ja ikebanan tekemistä tai opettele kalligrafiaa Annantalon Japani-päivässä 30.10. klo 11–16, Annankatu 30. Vapaa pääsy. annantalo.fi

16.11.

OTA KANTAA! Maryan Abdulkarimin talk showssa myös yleisö saa esittää oman näkökulmansa kulttuuriin liittyvästä puheenaiheesta.

Keskiviikkona 16.11. klo 18–20, Caisan sali, Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14. Vapaa pääsy. caisa.fi

HELSINKI LABIN TEHTÄVÄNÄ on varmistaa, että

19.11.

Helsinki on tulevaisuudessa entistä käyttäjälähtöisemmin suunniteltu kaupunki. Lab tuo muotoiluosaamisen, digitaalisuuden ja vuorovaikutuksen entistä tiiviimmin mukaan kaupungin kehittämiseen.

Kulttuuriareena Gloriassa 19.11. klo 10–16 järjestettävissä nuorten taide- ja käsityömyyjäisissä on tarjolla työpajoja ja uniikkeja lahjalöytöjä. Pieni Roobertinkatu 12. Vapaa pääsy. taidekuja.com

NUORTEN JOULUINEN TAIDEKUJA

kuva RAOUL GRÜNSTEIN

s

si