Helsingin henki 2/2017

henki Helsingin

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

0 20172 HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

Kaupungin

uudistus h-hetken kynnyksellä

Pelillinen keskustelu sytyttää

työkalut 18

Rohkeasti kohti uutta

kaffella 22

teema 8

lukupaketti 6–13

Mobiilimpi kaupunki

kuva KIMMO BRANDT

// vinkki Tulevaisuuden metsä nyt!

TULEVAISUUDEN KUUSI -KAMPANJA kut-

suu koulut, yritykset, yhdistykset, järjestöt, maahanmuuttajat ja yksityiset kansalaiset istuttamaan tulevaisuuden kuusia satavuotiaalle Suomelle. Myös Suomessa asuvat ulkomaalaiset sekä suurlähetystöt, Suomi-koulut ja Suomen ystävät ulkomailta on kutsuttu mukaan istutustalkoisiin.

Juhlapuita voi istuttaa toukokuusta syyskuuhun joko yksittäin tai metsiköiksi. Kaikki istuttajat ja istutukset dokumentoidaan verkkoon. Lisäksi istutuspaikalle kiinnitetään muistolaatta ja hetki ikuistetaan metsäaiheiseen muistokirjaan.

Itsenäisyyden kuusen siemen kylvettiin vuonna 1917 ja istutettiin Kaivopuistoon vuonna 1931. 50-vuotiaan Suomen

kunniaksi yli 30 000 sen siemenistä kasvatettua kotikuusta istutettiin vuonna 1967 koulujen, kotien ja kesämökkien pihoille. Kuusia on istutettu myös vuosina 1987, 1992 ja 1997.

Satavuotista kuusenistutusperinnettä jatkettiin Paloheinässä 12.5. järjestetyssä Tulevaisuuden kuusi -avajaistapahtumassa. Paikalla oli kaupungin, eduskunnan ja diplomaattikunnan edustajia, jotka istuttivat itsenäisyyden kuusen siemenistä kasvatettuja taimia. Myös Helsingin nimikkopuun eli vaahteran taimia istutettiin.

Lue lisää:

tulevaisuudenkuusi.fi suomifinland100.fi/projekti/ tulevaisuuden-kuusi

uuden edessä Metropoli uudistuu

H

elsinki viettää pian 467-vuotissynttäreitään. Helsinkipäivä levittäytyy Suomen juhlavuonna kahdelle päivälle 11.–12. kesäkuuta. kaupunkimme oli eurooppalainen suurkaupunki. Historiansa vuoksi Helsinki on ollut aina monikulttuurinen. Sadan vuoden kuluessa kaupunki on kasvanut ja kehittynyt kansainväliseksi metropoliksi ja kasvaa edelleen. Tänne muutetaan paitsi muualta maasta myös ulkomailta. Asukasluku on nyt lähemmäs 640 000 asukasta ja pääkaupunkiseudunkin 1,1 miljoonaa. Uusia helsinkiläisiä saamme useita tuhansia vuodessa.

JO ITSENÄISTYMISEN AIKAAN

on ja millaiseksi se muuttuu? Merellisyyden, luonnon, rauhallisuuden ja toimivuuden lisäksi kaupungin ydin ja luonne on vielä enemmän. Kaupungin uusi brändikonsepti kuvaa muuttuvaa kaupunkia ja myös asettaa sille tulevaisuuden tavoitteita. Kärkiajatus on, että Helsinki on ja tulee olemaan vaikuttavien ihmisten, tekojen ja kohtaamisten kauMILLAINEN HELSINKI

punki. Tavoitteena on, että kaupunki tunnetaan hyvinvoinnin rakentamisesta puhtaan teknologian ja digitalisaation avulla. Olemme houkuttelevin kaupunki ihmisille ja yrityksille, jotka haluavat tehdä työtä maailman parhaaksi; niille, joiden intohimona on merkityksellisten ongelmien ratkaiseminen ja maailman edistyksellisin arki.

Kaupungin hyvinvoinnin edistäminen on meille keskeistä, mutta Helsinki voi toimia myös hyvinvoinnin, puhtaan teknologian ja digitalisaation kansainvälisenä edelläkävijänä. historiallisen muutoksen kynnyksellä, kun kaupungin uusi johtamisjärjestelmä ja organisaatio käynnistyvät kesäkuun alusta. Virastojen toiminta lakkaa ja toimialojen alkaa.

Uusi valtuusto valitsee virallisesti kesäkuussa pormestarin ja apulaispormestarit. Uudistus tarjoaa osaltaan mahdollisuuden uudistaa toimintatapoja sekä kehittää ja parantaa kasvavan ja ainutlaatuisen metropolin toimintoja, palveluja ja kaupunkiympäristöä sen nykyisille ja uusille asukkaille, yrityksille ja täällä vieraileville.

HELSINKI ON NYT

mukaan henkilöstön asema uudistuksessa turvataan, ja vakinaisten työntekijöiden työsuhteet jatkuvat. Näin suuren muutoksen käytäntöön vieminen jatkuu kuitenkin vuosia ja kysyy meiltä uutta ajattelua, uudistamis- ja toteuttamiskykyä ja voimaa. Muutospulssi-kyselyt ovat olleet valmistelun eri vaiheissa henkilöstön pulssilla ja mitanneet ihmisten tuntoja. Edellisessä kyselyssä esimiesten viestintä sai hyvää palautetta. Toukokuun kyselyn tulokset kertovat tuoreimmat ­tunnot.

Seuraava muutos kolkuttelee jo ovella, kun valtakunnallista maakuntaja soteuudistusta valmistellaan.

Lehden pääjutussa esitellään ja avataan johtamisjärjestelmäuudistusta neljällä aukeamalla. Lue kaikki h-hetken tilanteesta sivuilta 6–13.

KAUPUNGIN PERIAATTEIDEN

päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

,,

Muutos vie vuosia ja kysyy meiltä uutta ajattelua, uudistamisja toteuttamiskykyä ja voimaa.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi. Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 3 4.10. Nro 4 7.12.

Aineisto

15.9.

16.11.

2

Helsingin henki | toukokuu 2017

16 hanke

Helinä-ideajärjestelmässä kuka tahansa voi esittää ideoita kaupungin toiminnan ja työn kehittämiseksi.

18 työkalut

Kaupungista tulee entistä mobiilimpi uuden puhelinpalvelun myötä. Palvelut otetaan käyttöön asteittain.

19 ympäristö

Ympäristöpalkinnolla edistetään kiertotaloutta ja kannustetaan innovoimaan.

22 kaffella

Pelimalli antaa hyvät lähtökohdat vuorovaikutteiseen tulos- ja kehityskeskusteluun.

teema

6

Kaupungin uusi johtamisjärjestelmä ja organisaatio astuvat voimaan.

Lue uudistuksen tuhti lukupaketti h-hetken kynnyksellä.

26 hyvinvointi

Kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma edistää työelämän monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta.

32 uusi duuni

Päivi Majuri tuo digitaalisuutta hallitusti varhaiskasvatukseen.

asukas

14

24

Nuoret tuovat eloa palvelutalo Rudolfissa asuville senioreille.

duunissa

Laituri on kaikille avoin kaupunkisuunnittelun kohtaamispaikka, jossa voi tutustua kaupunkisuunnitteluun, kaavahankkeisiin ja vaikuttaa kaupungin tulevaisuuteen.

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 21 Gallup 27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

liikkeellä

28

Mika Lappalainen on pyöräillyt työmatkansa lähes 20 vuoden ajan.

20

ammatti

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen lähtee tyytyväisenä kohti uutta.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT HENKILÖSTÖ­ VIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2017 Pj Jussi Kaisjoki, Samuli Kuki, Jussi Karmala, Heikki Mäntymäki, Annamari Korpi, Roger Nordman (JUKO), Olli Riihimäki (KTN), Stefan Loman (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, SISÄLTÖMUOTOILIJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2017 PAINOS 37 500 kpl 29. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | toukokuu 2017

3

kuva ISTOCKPHOTO

kuva ISTOCKPHOTO

Lyhyesti

■■ HENKILÖSTÖN SAIRAUSPOISSAOLOT VÄHENIVÄT merkittävästi viime vuonna. Työpäiviä oli yli 20 000 enemmän kuin edellisvuonna. Työkykyisiä päiviä oli enemmän kuin kertaakaan 13 viime vuoden aikana.

Naisten osuus on johtotehtävissä kasvanut. Myös vieraskielisten osuus on noussut henkilöstössä. Yhteensä 394 ihmistä jatkoi työelämässä yli eläkkeeseen oikeuttavan iän. Viime vuosina monien henkilöstöpoliittisten tavoitteiden kohdalla on tapahtunut myönteistä kehitystä. Tiedot käyvät ilmi vuoden 2016 henkilöstöraportista.

Viime vuotta leimasi etenkin kaupungin historian suurimman organisaatiouudistuksen valmistelu. Muutokses-

ta huolimatta kaupunki pystyy turvaamaan vakinaisen henkilöstön työpaikat.

Kaupunki osallistui toista kertaa valtakunnalliseen Kunta10-tutkimukseen.

Sen tulokset osoittivat, että muutosta parempaan on tapahtunut tutkimuksen useilla osa-alueilla. Muun muassa johtaminen ja esimiestyö, työyhteisöjen ilmapiiri ja esimiesten tuki ovat parantuneet.

Vuosittain ilmestyvä henkilöstöraportti antaa yleiskuvan henkilöstön rakenteesta ja tilasta sekä henkilöstöpolitiikan painopisteistä. Se kertoo myös siitä, miten kaupunkistrategiaa on toteutettu henkilöstöpolitiikan näkökulmasta. hel.fi/henkilostoraportti Helmi > Henkilöstö > Kunta10-tutkimus

Talpa petrasi parhaiten ■■ TALOUSHALLINTOPALVELUT LÄHTI SELVITTÄMÄÄN ja ratkaisemaan viime vuosina melko suureksi nousseiden sairauspoissaolojensa määrää yhdessä Työterveys Helsingin kanssa. Muun muassa työkykyjohtamiseen alettiin kiinnittää enemmän huomiota ja terveystietoa analysoida ja käyttää päätöksenteon tukena.

Talpalaiset onnistuivat haasteessaan, ja viime vuonna Talpassa oli suurin sairauspoissaolojen vähennys koko kaupungissa. Hankkeesta ovat hyötyneet niin yksittäiset työntekijät, Talpan liiketoiminta kuin työterveyshuoltokin.

Henkilöstökortit toimivat edelleen – korttien tietoihin muutoksia ■■ NYKYISET HENKILÖSTÖKORTIT TOIMIVAT myös uudessa organisaatiossa.

Lähtökohtana on, että uusia tilataan vain tarpeen mukaan. Uusissa korteissa ei jatkossa lue toimialan tai liikelaitoksen nimeä. Muut tiedot ja ulkoasu säilyvät ennallaan. Kortteja tilataan uusille työntekijöille ja rikkoontuneiden korttien tilalle.

Halutessaan toimiala tai liikelaitos voi omalla kustannuksellaan uusia henkilöstökortit kaikille työntekijöille. Ennen tilauksen tekemistä toimialan tulee olla yhteydessä kaupunginkanslian HRasiantuntija Tommi Majaseen. Henkilöstökortin tilaamisen sopimushinnat säilyvät ennallaan.

Nykyiset henkilöstökorttiyhteyshenkilöt voivat toistaiseksi jatkaa korttien tilaamista uudessa organisaatiossa. Kaupunginkanslia pyytää syksyllä tiedot mahdollisista muutoksista henkilöstökorttiyhteyshenkilöihin.

Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstökortti

■■ HELSINGIN YLIOPISTON KANSANTERVEYSTIETEEN osasto toteuttaa syyskuussa kaupungin henkilöstön terveyttä koskevan kyselytutkimuksen. Helsinki Health Study -tutkimuksessa on seurattu noin 9 000 työntekijän terveyttä 2000-luvulta alkaen. Nyt tutkimus laajenee kaikkiin alle 40-vuotiaisiin. Osallistumalla autat tuottamaan tärkeää tietoa henkilöstön terveyden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi.

Kaupunki suosittaa osallistumista, ja siihen voi osallistua työajalla. www.helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/ helsinki-health-study ■■ HENKILÖSTÖKASSASTA HAETTAVAN ASUNTOLAINAN enimmäismäärä on nykyisin 200 000 euroa. Laina-aika on 25 vuotta ja tämän hetken kokonaiskorko 1,15 prosenttia. Kassa ei peri muita kuluja. Asunnon, johon lainaa haetaan, tulee sijaita Helsingissä ja olla lainan hakijan omassa käytössä. Kassaa pidetään yhtenä kaupungin parhaista työsuhde-eduista. Asiakkaita on noin 16 000.

Tutustu kassan palveluihin: Helmi > Yhteiset palvelut > Henkilöstökassa

Eläkkeen karttuminen ja eläkeiät muuttuivat ■■ Mikä eläkkeissä muuttui?

Eläkeuudistus tuli voimaan 1.1.2017. Siinä vanhuuseläkkeen alin eläkeikä nousee asteittain 63 vuodesta 65 ikävuoteen vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikä vahvistetaan myöhemmin. Alemmat ammatilliset eläkeiät nousevat, jos eläkeikä täyttyy vuonna 2018 tai sen jälkeen.

Lisäksi osa-aikaeläke ja varhennettu vanhuuseläke poistuivat. Uusina eläkelajeina tuli osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke.

■■ Miksi järjestelmää uudistettiin?

Uudistuksella haluttiin turvata työeläkkeiden rahoitus sekä varmistaa eläkeläisten riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen

4

Helsingin henki | toukokuu 2017

oikeudenmukaisuus. Eläkeuudistus tehtiin siksi, että ihmiset elävät ja pysyvät yhä pidempään työkykyisinä. Työurien pidentäminen on yksi uudistuksen keskeinen tavoite.

■■ Keitä uudistus koskee?

Eläkkeen karttuminen muuttui kaikilla.

Eläkeiän muutokset koskevat vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Eläkeuudistus ei koske jo kokonaan eläkkeellä olevia.

■■ Miten eläkettä karttuu jatkossa?

Eläkettä karttuu 17-vuotiaasta alkaen. Karttuminen päättyy täytettäessä 68 vuotta.

Vuosina 1958–1961 syntyneille eläkettä karttuu 69-vuotiaaksi ja vuonna 1962 sekä sen jälkeen syntyneille 70-vuotiaaksi saakka.

Eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuosityöansioista. Vuosien 2017–2025 aikana 53– 62 vuotiailla on korotettu 1,7 prosentin karttuma. Eläkettä laskettaessa palkansaajan eläkemaksua ei enää vähennetä ansioista.

Eläkkeeseen tulee lykkäyskorotus, jos se alkaa ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän jälkeen. Lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia jokaista lykkäyskuukautta kohti.

Lykkäyskorotus lasketaan karttuneeseen eläkkeeseen.

Helmi > Henkilöstö > Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen > Eläkkeet Kysymyksiin vastasivat kaupungin eläkeneuvojat Maija Siponen ja Riitta Männistö.

kuva ISTOCKPHOTO

Sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi

Lomakkeet ja asio inti

1

Puhelinluettelo

Toimialan nimi Päänavi 2

Extranet

Hae Helmestä

8

Kaupunki

Päänavi 1

Työtilat

Päänavi 3

Erkki Esimerkki

6 Työkalut

Päänavi 4

Päänavi 5

Päänavi 6

Oma Helmi ja toim ialan pikalinkit

EU:n tietosuoja-asetus asettaa rajoituksia henkilötietojen käsittelylle

Seuratut sivut

1/3

Oman palvelukokon aisuuden sivut Palvelut-sivu

2

Johtoryhmän muis tiot

Oma Helmi Linkki erääseen asiaa n Linkki toiseen

Ja vielä tämä linkk Kaikki seuratut sivu

Reittiopas

Joryt

Menu

Hel.fi

Neljäs linkki

Saunakerho

TYKE

Kanava i

Linkki 1

KHS

Linkki 2

KVSTO

t

3

Uutiset

Toimialan uutiset

Kaupungin uutiset

8.2. Luokka

8.2. Luokka

Ovi-palvelusta yhte isiä palveluja etänä

Työ yrittäjien hyvä ksi kiinnostaa 8.2. Luokka

8.2. Luokka

Esitykset tulevien palvelukokonaisuuksie n johtajiksi ja hallintojohtajiksi tuliv at saataville kuun alussa

Kirjahankinnat kaup unginkansliassa 8.2. Luokka

Kanslian tupatavo itteet 2017 siunausta vaille valm iit

8.2. Luokka

Puhelinliittymien siirr ot alkavat – katkokset mahdolli sia

8.2. Luokka

11.12.

Operaattoripalvelu t uusiksi – matkapuhelinsiirro t alkavat Kansliassa 15.3.

Kaupu

nki/toimiala/luokk a Henkilöstöliikunna n kevätkausi pyöräh tää taas käyntiin

Henkilöstöliikunta on henkilöstöetu, jota kannattaa käytt Kevätkausi käynnisty ää hyväksi. y 9.1. ja päättyy 28.4 . Tarjolla on sekä edul maksuttomia liikun lisia että taryhmiä.

Ilmoittautumiset alkav at 14.12.

8.2. Luokka

HR-master-tietojär jestelmän kilpailutus käynnisty nyt

8.2. Luokka

Kanslian muutosjo htoryhmä kokoontui ensimmä isen kerr

8.2. Luokka

Uudesta hankintal aista koulutusta – ilmoittaudu nyt!

an

8.2. Luokka 8.2. Luokka

Tupa-tavoitteet saav utettiin yli 80-prosenttisesti

Lisää uutisia

Ilmoitukset

Uusi Helmi haltuun

7

Toimialan pikalinkit Edut ja alet

Kolmas linkki

Esimiespiiri

■■ TOUKOKUUSSA 2018 TULEE voimaan EU:n tietosuoja-asetus, joka säätelee henkilötietojen käsittelyä ja asettaa sille rajoituksia ja reunaehtoja. Asetus velvoittaa niin julkishallintoa kuin yrityksiäkin. Kaupunki on aloittanut valmistautumisen asetuksen voimaantuloon. Keväällä aloitettiin käytössä olevien henkilötietoja sisältävien tietojärjestelmien inventointi ja yleisten tietosuojaa koskevien linjausten valmistelu.

Tietosuoja-asetus asettaa vaatimuksia myös tietojärjestelmien ominaisuuksille. Tämän vuoksi on tärkeää, että kaikkien uusien tietojärjestelmien hankintoja suunniteltaessa huomioidaan tietosuoja-asetuksen vaatimukset. Jo käytössä olevien tietojärjestelmien osalta selvitetään, mitä muutoksia niihin on tehtävä, jotta ne täyttäisivät asetuksen vaatimukset. Asetuksen rikkominen on sanktioitu ankarammin kuin nykyisen henkilötietolain rikkominen. Seurauksena voi olla sekä vahingonkorvausvelvollisuus että hallinnollinen sakko.

11.2.

Kukat kevääksi kaupunginpuutarh alta

Luokka

11.2.

Luokka

Palkkatukipaikkoihin ilmoitetut valmisehdokkaat

Tervetuloa tekemää n Kaupunkisuunnitte lumessuja 2017 – apuasi kaivataan

4

11.2.

Luokka

Talvirenkaiden vaiht o alkaa Toukolassa, Malm illa, Myllypurossa ja Kalliossa

11.2.

Luokka

kiristyy ■■ UUSI ORGANISAATIO NÄKYY myös 2) Jokaisen Helmi-sivun yläkulmassa 6) Haku Pakk onanen aina nopein tapa löytää kaiKaup Helmessä. Vanhojen sivujen tilalleungiasSeuraa-kuvake.

Sitä klikkaamalla vattu asia Helmestä.

Muista, että kakntalon ravinon tola kiinn i Annetaan kuntosal 12.2.–4.4. ilaitteita Neuvontapuhelin aloitt aa virastoille ja liikelaitoksille oman etusivusi tuvat toimialojen ja liikelaitosten uu- sivu nousee näkyville kossivulla voit tarkentaa hakua erilaihuht ikuu ssa Henkilöstön omat bändit mukaan Com pany Rock -kilpailuu silla hakuehdoilla, kuten oman toimidet intrat. Uusi etusivu kannattaa ottaa Seuratut sivut -listaan. Klikkaa seurann HR-neuvonta kiittä ä Kevään IT-peruskoulu ia avattu stu museokortteliin mukaan. aktiiviseen käyttöön ja personoida iki- taan sinulle tärkeitätuksasioita: henkilös- alan taiTutu ajankohdan koulutuskalenteriin omaksi. tökerhon, palvelun tai vaikkaApua johtoryhsaatavilla postituks een, pakkaamiseen, lajitt elu- tai7) Hae lomia HR-työpöydän kautta, Sivuston visuaalisessa suunnitte- män sivu. Oikopolut suosikkisivuillesi kokoonpanotöihin! lussa näkyy vahvasti kaupungin uusi löytyvät jatkossa aina tästä. siirry Ahjoon, Koulutuskalenteriin, Kaikki ilmoitukset visuaalinen ilme. Värit ovat raikkaat, M2:een, Kostiin ja+ Lisä lukuisiin muihin järä uusi Keskustelut fontti helppolukuista ja selkeää.

3) Uutiset kokoavat tärkeimmät uutisai- jestelmiin Työkalut-valikon kautta. VaUusi Helmi on suunniteltu tarkas- heet omasta organisaatiostasi ja kau- likko toimii kesän jälkeen uudella taKuinka saada kaikk i irti uudesta Kaikki tiedonhausta. sta. ti jatkoa ajatellen: se ei suljeintra mobiilia pungista.

Uutiskaruselli vaihtaa paa ja uudella ilmeellä.

Lippu tarjollauutiloppuunmyydylle Kuvan lisääminen Trailer Park Boys -keik alle pois, vaan etusivu toimii jatkokehityk- sesta toiseen automaattisesti.

Vauhtia Helmi-keskusteluu perjantain n/oikeudet. a 2.12.

Test oste ronia tunteella, Kalli Vieläkö Espoon ja on palluroista.

Vantaanvoi aineistot sen jälkeen mobiilistikin. nopeuttaa 8) Kaupungin etusivu kokoaa yhteen kirjaston Miesalalaidan pakataan eri laatikoih ten Viikko! in vai joko niitä voi yhdistellä?

Työmatka setelit. Nyt. Haettaviss toimialojen ja Kaikkea ei kuitenkaan uusita kerralkaiken kiinnostavan Helmen ryhdistysoper a. aatio jatkuu edelleen. la – kesän jälkeen Helmeen tulee vielä 4) Klikkaa lisää uutisia, ja saat kattavan kaupungin introista. Voit lukea kaikki paljon uutta. paketin viimeaikojenKaiktärkeimmistä ai- viimeisimmät Helmi-uutiset, tarkastaa ki keskustelut + Lisää uusi hel.fi-uutisotsikot ja katsoa, mitä meSome, blogit ja fooheista. rumit 1) Oman toimialan tai liikelaitoksen dia kaupungista kirjoittaa. on kasvo intrasta voit siirtyä helposti Viik kaupungin 5) Kaupungin sisäinen puhelinluettelo, Toimialan Fac ebook Toimialan Twitter Lisää intraan. Kaupunki-välilehden nuoles- yhteiset lomakkeet sekä omat työtilat Helsinki osallistuu Muita toimialan som Koko Suomituttuun tapaan sita löydät myös kaupungin suosittele- ja extranetit löytyvät e-kanavia Nyt ollaa n #sta tanssii -kampanjan dion'in alla.

– Facebook Alituslouhinnat @sta tanssihaasteeseen dionhelsinki mat sivut. vun yläosasta. ja haastaa muut – Twitter aloitettiin tamm 11.2.

Luokka

11.2.

Luokka

11.2.

11.2.

Lisätiedot: johtava kaupunginasiamies SariAnna Pennanen, kaupunginkanslia, oikeuspalvelut ja Helmi > Yhteiset palvelut > Tietosuoja

Luokka

11.2.

8.2. klo 14.24

8.2. klo 14.24

12

11.2.

Luokka

8.2. klo 14.24

12

8.2. klo 14.24

Luokka

8.2. klo 14.24

12

8.2. klo 14.24

12

12

12

8.2. klo 12.46

Jaakko Parantainen

Luokka

Luokka

8.2. klo 14.24

8.2. klo 14.24

■■ KAUPUNGIN TARKASTUSLAUTAKUNTA RAPORTOI vuosittain arviointikertomuksella kaupunginvaltuuston strategiaohjelmassa ja talousarviossa asettamien tavoitteiden toteutumisesta. Raportissa käsitellään 20 aihetta, ja niihin liittyen esitetään 42 suositusta. Tarkastuslautakunta kiinnittää kriittistä huomiota muun muassa strategiaohjelman seurantaan, kotihoidon palveluihin, koulujen yhdistämisprosesseihin ja terveysasemille pääsyyn itäisen Helsingin alueella. Lisäksi lautakunta toteaa, että lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa on lisätty ja kaupungin energiatehokkuutta parannettu onnistuneesti.Valtuusto käsittelee arviointikertomusta kesäkuussa.

Arviointikertomus.fi

11.2.

Luokka

11.2.

Arviointikertomus kertoo kaupungin onnistumisesta

12

12

8.2. klo 12.46

kunnat ja kaupungi t mukaan!

Kaupungintalon Emp iresalissa kuvatulla videolla kaup unginjohtaja ja apulaiskaupunginjo htajat...

ikuussa. #tuentat yö.

– Instagram – Blogi – YouTube – Kaikki some-kanava t

Video

11.12.

Lapsiperheiden kot ipalvelu Helsingissä Laps

iperheiden kotipalvel un avulla pyritään tunnistamaan, ehkä helpottamaan laste isemään ja n, nuorten ja perh eiden pulmia mahdolli varhain. simman

2016

Arviointikertom us

Intrat Keskushallinto Kasvatus ja koulutus Kaupunkiympärist ö Kulttuuri ja vapaa-aik a Sosiaali ja terveys Taloushallintopalv elu Korkeasaari HKL

Yleiset Kaupunginvaltuust o Kaupunginhallitus Jaostot Toimialalautakunna t Toimintasäännöt Hallintosääntö Pysy väispäätökset

Muut Linkki 1 Linkki 2 Linkki 3 Linkki 4

Pekka Sauri

Helsingin kaupunki

5

Linkki 5

Helsingin henki | toukokuu 2017

5

kaupunki uudistuu teksti MAIJA-LIISA KASURINEN kuvitus JUKKA PYLVÄS

Uusi alkaa Kesäkuun alusta kaupunki aloittaa toimintansa uudistuneena. Virastojen toiminta lakkaa ja uudet toimialat käynnistyvät. Usean vuoden ajan valmisteltua uudistusta on viimeistelty kevään ajan. Pian kaikki on valmista uuden johtamisjärjestelmän ja organisaation käyttöönottoon.

H

elsinki käy parhaillaan läpi historiallista johtamisen ja organisaation uudistusta.

Monen vuoden valmistelu on tiivistynyt h-hetken lähestyessä.

Kaupunkia alkavat johtaa kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien sijaan päätoimisina luottamushenkilöinä pormestari ja apulaispormestarit.

Poliittiset ryhmät ovat neuvotelleet apulaispormestarien ja keskeisten poliittisten tehtävien täyttämisestä. Virallisesti pormestarin ja apulaispormestarit valitsee uusi valtuusto ensimmäisessä kokouksessaan kesäkuussa. Syksyllä työ uudistuksen toteuttamiseksi jatkuu.

Kaupungin noin kolmenkymmenen viraston toiminta loppuu, ja uusien toimialojen toiminta alkaa. Kasvatuksen ja koulutuksen, kaupunkiympäristön, kulttuurin ja vapaa-ajan sekä sosiaali- ja terveystoimialan organisaatioita on rakennettu päivä päivältä. Uusia esimiehiä on valittu, ja henkilöstön sijoittumisesta on tehty päätöksiä. Myös keskushallinto uudistuu, kun sinne sijoittuvat tietokeskus, Oiva Akatemia ja osa hankintakeskuksen toiminnoista.

Keväällä on ollut voimassa vanhan organisaation mukainen talousarvio.

Kesäkuun alusta otetaan käyttöön uuden organisaation mukainen talousarviorakenne.

Tärkeää on, että henkilöstö on mukana suunnittelemassa ja kehittämässä toimintaa.

6

Henkilöstöperiaatteita noudatettu hyvin

Toukokuun lopussa suurin osa henkilöstöstä tietää, missä yksikössä ja tehtävässä työskentelee.

Lähes kaikki uudet tehtävät on täytetty. Valtaosa rekrytoinneista on tehty sisäisesti, joko suorasiirtoina tai sisäisen ilmoittautumisen kautta. Vain pieni osa tehtävistä on täytetty ulkoisella haulla. Viime vuonna sovittuja henkilöstöperiaatteita on pystytty noudattamaan hyvin.

– Kevään aikana esimiehet ovat käyneet keskusteluja niiden ihmisten kanssa, joiden tehtävässä, asemassa ja sijoittumisessa tapahtuu oleellisia muutoksia. Keskusteluissa käytiin läpi muutoksen vaihtoehtoja ja vaikutuksia, henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi kertoo.

Yhteistoiminta on pääsääntöisesti toteutunut työyhteisöissä ja ihmisten kanssa hyvin myös loppukevään aikana.

– Nyt kun uusi organisaatio käynnistyy, meillä on hieno mahdollisuus uudistaa ja parantaa toimintaamme ja palveluja entisestään uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Tärkeää on, että henkilöstö on mukana suunnittelemassa ja kehittämässä toimintaa, Pohjaniemi sanoo.

Hän muistuttaa, että muutokset eivät pääty kesäkuun alussa vaan uuden organisaation ja johtamisen mukaisten toimintatapojen kehittäminen ja käytäntöön vieminen kestää vuosia.

Hallinto- ja tukipalvelut yhteen

Kullekin neljälle toimialalle on muodostettu yksi hallinto- ja tukipalvelukokonaisuus. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että hallinnon tehtävät vähenevät ja hal-

Helsingin henki | toukokuu 2017

linto- ja tukipalveluissa toimineiden tehtävät voivat muuttua.

Yhtenäisillä hallinto- ja tukipalveluilla tavoitellaan tehokkuutta, kun päällekkäisyydet vähenevät ja samoja palveluja tarjotaan suuremmalle toimialakokonaisuudelle. Joitakin tukipalveluja keskitetään myös Palvelukeskus Helsinkiin.

Tukea uuden tehtävän löytämiseen

Jokaiselle toimialalle on myös määritelty sen tehtäviin ja erityispiirteisiin perustuva hallinto- ja tukipalvelujen tavoitetaso. Hallinto- ja tukipalveluissa tehdään henkilöstösuunnitelmat syyskuun loppuun mennessä. Siinä vaiheessa tiedetään, kuinka paljon missäkin toiminnossa työskentelee henkilöstöä. Henkilöstösuunnitelman mukaiseen tavoitetilaan päästään ensi vuoden aikana.

– Palvelujen yhtenäistämisessä noudatetaan kaupungin henkilöstöpoliittista linjaa: Kaikilla vakinaisilla työntekijöillä on jatkossakin työpaikka kaupungilla. Henkilöstösuunnitelmien toimeenpano suunnitellaan kaupunginkanslian henkilöstöosaston ja toimialojen henkilöstöhallintojen yhteistyönä, Pohjaniemi sanoo.

Henkilöstösuunnitelman perusteella toisiin tehtäviin siirtyviä tuetaan uuden tehtävän löytämisessä, tarvittaessa myös kouluttautumisen avulla.

– Jatkossakin siis tarvitaan hyvää johtamista ja esimiestyötä sekä osallistavaa muutosjohtamista, Pohjaniemi muistuttaa.

Suuri valmistelijajoukko

Uudistusta on valmistellut iso joukko asiantuntijoita. Keväällä valmistelua työsti kahdeksan työryhmää ja niiden lukuisat alatyöryhmät. Virastoista ja

liikelaitoksista valmisteluun osallistui suuri määrä asiantuntijoita ja henkilöstöä.

Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto on ohjannut ja seurannut uudistusta. Kaupunginjohtaja on johtanut uudistusta ja vastannut siitä johtamisen jaostolle. Johtajiston tehtävänä on ollut prosessin ohjaus ja seuranta. Kaupungin henkilöstötoimikunta on toiminut uudistuksen yhteistoiminnan seurantaryhmänä.

Viestintää kaikissa kanavissa

Henkilöstö ja kaupunkilaiset saivat uudistuksen etenemisen eri vaiheista tietoa lähes reaaliajassa. Helmen ja hel.fi:n

Miten loppukevään yhteistoiminta toteutui?

KYSYIMME KAUPUNGIN HENK

ILÖSTÖTOIMIKUNNAN jäseneltä, työsu ojeluvaltuutettu Satu Perttuselta, miten uudistuksen yhteistoiminta loppukeväällä toteutui. Kaupungin henk ilöstötoimikunta toimii uudistuksen yhteistoiminnan seurantaryhmä nä.

Miten uudistuksen yhteistoiminta lopp ukeväästä toteutui?

uutiset seurasivat uudistuksen valmistelua ja päätöksentekoa kaiken aikaa, ja niiden uudistussivuille koottiin kaikki uusin tieto. Toimialat päivittivät tietoa valmistelun etenemisestä toimialaan kuuluvien virastojen kanavissa sekä Helmen Kaupunki uudistuu -sivuston Toimialat-sivuilla.

Uudistuksella on suomenkielisten sivujen lisäksi sivut ruotsiksi ja englanniksi kaupungin nettisivuilla. Kaupunkilaisille on järjestetty infoja, tehty videoblogeja ja muita esityksiä, joissa uutta organisaatiota on avattu ja kerrottu, miten palvelut on siinä järjestetty.

Johtamisjärjestelmä- ja organisaatiouudistus perustuu kaupungin strategia-

ohjelmaan, jonka yhtenä tavoitteena on ollut kaupungin johtamisjärjestelmän uudistaminen. Taustalla on pyrkimys siihen, että kuntavaalitulos heijastuisi suoremmin kaupungin johtamiseen, demokraattisen päätöksenteon vaikuttavuus paranisi, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen rooli kaupungin johtamisessa vahvistuisivat ja että palvelujen asukaslähtöisyys lisääntyisi.

Syksyllä työ uudistuksen tekemiseksi ja tukemiseksi jatkuu.

Helmi > Kaupunki uudistuu 1.6. alkaen Helmi > Kaupunki-välilehti > Suosittelemme > Kaupunki uudistuu

– Kaupunkitasolla yhteistoiminnan toteu tuminen on saanut hyväksynnän. Virasto- ja toimialatasoilla on tosin ollut monenlaista käytäntöä. Työsuojelun yhteistoiminnan huomioiminen ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat olleet joiss akin yksittäisissä virastoissa vähäistä. Hyviä ja onnistuneita käytäntöjä on myös ollut. Kehitettävää olisi siinä, että uudistukseen liittyvää materiaalia olisi voinut saada aikaisemmin tutustuttavak si ja kommentointia varten.

Miten kuulemiset ja henkilökohtaiset yhteistoimintamenettelyt sujuivat?

– Pääsääntöisesti ne ovat onnistuneet hyvi n. On tosin myös henkilöitä, joiden kohdalla kokemus on toisenlain en. Silloin tieto kuulemisesta tai sen tarkoituksesta on valitettav asti ollut puutteellinen.

Helmi > Henkilöstö > Yhteistoiminta ja luott amusmiesasiat > Kaupungin henkilöstötoimikunta

Helsingin henki | toukokuu 2017

7

teksti TAPIO KARI kuva ROOPE PERMANTO

Vapaavuori ei halua jumiutua hierarkioihin

Olemme kaikki kaupunkilaisten palveluksessa Helsingin toimialauudistus on valtava operatiivinen haaste, mutta siitä selvitään kunnialla, ja lopputuloksena on entistä parempi kaupunki ja sujuvammat palvelut helsinkiläisille.

Näin uskoo kaupungin pormestariksi 7. kesäkuuta valittava Jan Vapaavuori.

M

uutos edellyttää hyvää suunnittelua ja määrätietoista hankkeen läpiviemistä uuden johdon ja koko henkilöstön voimin. Vapaavuori korostaa kaiken aikaa henkilöstön ­roolia.

– Kaikilla meillä on sama missio. Olemme kaupunkilaisten palveluksessa.

– Modernissa organisaatiossa ei pidä jumiutua titteleihin ja hierarkioihin. Kaikki me olemme täällä tekemässä samaa asiaa, parempaa kaupunkia.

Kun yli kolmenkymmenen viraston ja liikelaitoksen toiminnot kootaan neljälle toimialalle, tavoiteltu lopputulos on se, että kaupunkilaisia ja muita asiakkaita pompotetaan luukulta toiselle entistä vähemmän.

Toisin sanoen, kuntalaisten, yritysten ja muiden yhteisöjen palvelut tuotetaan entistä parempina, joustavampina ja nopeasti. Sen Vapaavuori lupaa, mutta muistuttaa samalla, että murrosvaiheessa voi syntyä ennakoimattomia tilanteita ja kitkaa. Pitemmällä tähtäyksellä organisaatio selkeytyy ja luo edellytykset kokonaisvaltaiselle ja asiakaslähtöiselle palvelurakenteelle.

Helsinki on vastuullinen työnantaja

Vapaavuori sanoo ymmärtävänsä hyvin, että murrosvaihe voi aiheuttaa epätietoisuutta, hämmennystä ja huolta.

8

Helsingin henki | toukokuu 2017

Milloin olet onnellinen , Jan?

KUN VAPA AVU

OR

ELTA KYSY Y mitkä o hänelle tärk vat eitä asioita elämässä, va kuuluu näin staus : – Tärkeää o n mahdollis uus tehdä tä, joissa vo töii toteuttaa it seään, että keitä ja hyv on täriä ihmissuh teita, elämäs riittävästi e sä on rilaisia viri k keitä ja ett lä pystyy p ä vieysymään te rveenä ja h kunnossa. yvässä – Onnellisu us on näitt en asioiden konaisuus. ko Näin se on varmaan use la ihmisillä immil. Mitä useam pi palikka o dallaan, sitä n kohonnellisem p aa ja täysipai sempaa elä noimää voi vie ttää.

– Sitä tärkeämpää on, että asiat tehdään koordinoidusti. Käytetään riittävästi aikaa, sitoutetaan, tehdään yhdessä. Jos matkan varrella tulee ongelmia, ratkaistaan ne, ja ymmärretään, että teemme yhdessä parempia palveluja kaupunkilaisille.

Vapaavuori muistuttaa, että Helsingillä on hyvä perinne vastuullisena työnantajana, joka kuuntelee henkilöstöä.

Muutokset halutaan saada läpi mahdollisimman sujuvasti ja niin, että kaikki pysyvät mukana.

Kaupungin suurin voimavara on sen osaava ja motivoitunut henkilöstö, Vapaavuori sanoo.

Kaupungin organisaatio 1.6. alkaen Helsingin kaupungin Helsingin kaupungin hallinnollinen hallinnollinen organisaatio organisaatio 1.

6. 2017 1. 6. 2017

Virkamieshallinto

Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastusvirasto Tarkastusvirasto

Kaupunginhallitus Pormestari pj, 4 apulaispormestaria + 10 jäsentä Kaupunginhallitus

Pormestari pj, 4 apulaispormestaria + 10 jäsentä Elinkeinojaosto Konsernijaosto Elinkeinojaosto Konsernijaosto

Keskushallinto Keskushallinto Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö Kaupunginkanslia Kansliapäällikkö

Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta Palvelukeskusliikelaitoksen johtokunta Palvelukeskusliikelaitos Palvelukeskusliikelaitos Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta Taloushallintopalveluliikelaitoksen johtokunta Taloushallintopalveluliikelaitos Taloushallintopalveluliikelaitos Työterveysliikelaitoksen johtokunta Työterveysliikelaitoksen johtokunta Työterveysliikelaitos Työterveysliikelaitos Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta Rakentamispalveluliikelaitos (Stara) Rakentamispalveluliikelaitos (Stara) Korkeasaaren eläintarha Korkeasaaren eläintarha

Kasvatuksen Kasvatuksen ja koulutuksen ja koulutuksen toimiala toimiala

Kasvatus- ja koulutuslautakunta Kasvatus- ja koulutusApulaispormestari pj lautakunta

Apulaispormestari pj Suomenkielinen jaosto Suomenkielinen jaosto Ruotsinkielinen jaosto Ruotsinkielinen jaosto

Toimialajohtaja •Toimialajohtaja Varhaiskasvatus ja • • •• • • •

esiopetus Varhaiskasvatus ja Perusopetus esiopetus Lukioja ammatillinen Perusopetus koulutus vapaa Lukio- ja ja ammatillinen sivistystyö koulutus ja vapaa Ruotsinkieliset palvesivistystyö lut Ruotsinkieliset palvelut

Modernimpi, palvelualttiimpi

Vapaavuoren visiossa tuleva Helsinki on vielä nykyistä kansainvälisempi, modernimpi, ketterämpi ja palvelualttiimpi.

Asiat ovat nytkin hyvällä tolalla, mutta Vapaavuori korostaa, että Helsingin täytyy pitää rima tarpeeksi korkealla.

Pääkaupunki ei pelaa Suomen liigassa, vaan sen täytyy pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja tuottaa lisäarvoa koko kansakunnalle.

Neljän vuoden vaalikausi on kaupungin historiassa lyhyt aika, eikä kaupunki neljän vuoden kuluttua näytä olennaisesti erilaiselta kuin nyt.

– Olennaista on, että pystymme ajamaan keskeiset organisaatiomuutokset hallitusti läpi. Niihin kuuluvat uusi johtamisjärjestelmä, toimialauudistus ja todennäköisesti sosiaali- ja terveydenhuollon siirto maakunnan hoidettavaksi.

– Helsingin pysyvä haaste on kaupungistumisen hallinta. Ja toivon, että valtuustokauden lopussa Helsinki on vielä pikkaisen hienompi, hauskempi ja mukavampi paikka.

Yksi Helsingin uudistumisen teemoista on kaupunkilaisten osallisuuden kehittäminen. Se on tärkeä myös tulevalle pormestarille.

– Kuntalaiset otetaan kaikkeen kaupunkia koskevaan suunnitteluun,

Luottamushenkilöelin Luottamushenkilöelin Virkamieshallinto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto

Kaupungin suurin voimavara on sen osaava ja motivoitunut henkilöstö.

pohdintaan ja asioiden toteuttamiseen. Se on osa elinvoimaista modernia kaupunkia.

– Raja-aitojen pitää olla mahdollisimman matalia ja ihmisillä täytyy olla oikeus saada äänensä kuuluviin.

Vapaavuori ei ole fiksautunut yhteen osallistumismalliin, vaan toivoo luovuutta ja uusia ratkaisuja.

Kaikkia aloitteita ei aina toteuteta, mutta ne otetaan huomioon ja mietitään läpi, Vapaavuori lupaa.

Helsinki tuttua tutumpi

Kaupunginvaltuusto valitsee 52-vuotiaan Vapaavuoren pormestariksi 7. kesäkuuta. Kokoomus voitti huhtikuun kuntavaalit, ja valtuustoryhmien sopimuksen mukaan suurimman ryhmän ehdokas valitaan pormestariksi.

Vapaavuori on kuulunut viime ajat keskeisiin suomalaisiin poliitikkoihin

KaupunkiKaupunkiympäristön ympäristön toimiala toimiala

Kaupunkiympäristölautakunta KaupunkiympäristöApulaispormestari pj lautakunta

Apulaispormestari pj Ympäristö- ja lupajaosto Ympäristö- ja lupajaosto Rakennusten ja yleisten alueiden jaostoja yleisten Rakennusten alueiden jaosto

Toimialajohtaja •Toimialajohtaja Maankäyttö ja • • • • •

kaupunki rakenne Maankäyttö ja Rakennukset ja yleiset kaupunkirakenne alueet Rakennukset ja yleiset Palvelut ja luvat alueet Palvelut ja luvat

Kulttuurin ja Kulttuurin ja vapaa-ajan vapaa-ajan toimiala toimiala

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikaApulaispormestari pj lautakunta Apulaispormestari pj Kulttuurijaosto Kulttuurijaosto Liikuntajaosto Liikuntajaosto Nuorisojaosto Nuorisojaosto

Toimialajohtaja •Toimialajohtaja Kulttuuri •• •• •

Liikunta Kulttuuri Nuoriso Liikunta Nuoriso

SosiaaliSosiaalija terveysja terveystoimiala toimiala

Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysApulaispormestari pj lautakunta

Apulaispormestari pj Sosiaali- ja terveysjaosto Sosiaali- ja terveysjaosto

Toimialajohtaja •Toimialajohtaja Perhe- ja sosiaali• • • • •

palvelut Perhe- ja sosiaaliTerveyspalvelut ja päihdepalvelut Terveys- ja päihdeSairaala-, palvelut kuntoutusja hoivapalvelut Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut

Pelastuslautakunta Pelastuslautakunta Pelastuslaitos Pelastuslaitos Liikenneliikelaitoksen johtokunta Liikenneliikelaitoksen johtokunta Liikenneliikelaitos Liikenneliikelaitos

muun muassa kansanedustajana sekä asuntoministerinä ja elinkeinoministerinä. Vuodesta 2015 lähtien hän on ollut Euroopan investointipankin varapääjohtaja Luxemburgissa.

Ulkomaankomennuksensa takia Vapaavuori ei ole muutamaan viime vuoteen ollut Helsingin tehtävissä, mutta kaupunki ja sen hallinto ovat hänelle perin pohjin tuttuja.

Hän oli kaupunginvaltuuston jäsen 1997–2015, kaupunginhallituksen jäsen 2003–2005, kaupunginhallituksen puheenjohtaja 2005–2007, valtuuston varapuheenjohtaja 2012, kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja 2003– 2005.

Voi siis hyvin sanoa, että Vapaavuori on vallan sopiva henkilö johtamaan Helsinkiä uuteen aikaan.

Kokoomus ja vihreät vahvoja ​HUHTIKUUN KUNTAVAALEISSA KOKOOMUS vahvisti asemaansa kaupungin suurim-

pana puolueena. Se sai 28,4 prosenttia äänistä. Tuleva pormestari kokoomuksen Jan Vapaavuori sai myös suuren henkilökohtaisen äänivyöryn, lähes 30 000 ääntä. ​Myös vihreiden kannatus kasvoi, puolue sai 24,1 prosenttia äänistä. Ääniosuuttaan lisäsivät myös vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit. Uusina ryhminä valtuustoon nousivat feministinen puolue ja piraattipuolue. Molemmat saivat yhden valtuustopaikan.

Vaalien häviäjiä olivat sosialidemokraatit, jotka saivat 13,8 prosenttia äänistä ja perussuomalaiset 6,7 prosentin kannatuksella. SKP menetti ainoan valtuutetun paikkansa.

85-paikkaisessa valtuustossa kokoomus sai 25 paikkaa, vihreät 21, SDP 12, vasemmistoliitto 10, perussuomalaiset 6, RKP 5, keskusta ja kristilliset kumpikin kaksi sekä feministinen puolue ja piraatit kumpikin yhden.

Helsingin äänestysprosentti nousi vuoden 2012 vaaleista selvästi ja oli 61,6 prosenttia. Uusi valtuusto aloittaa kesäkuussa.

Helsingin henki | toukokuu 2017

9

teksti MAIJA-LIISA KASURINEN kuvitukset JUKKA PYLVÄS

Kaupunkilaiset mukaan kaupungin kehittämiseen Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on kaupunkilaisten osallisuuden parantaminen. Osallistaminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kaupunkilaiset halutaan saada mukaan kaupungin toimintaan ja sen kehittämiseen.

O

sallisuuden edistämiseksi kaupunki on valmistellut osallisuus- ja vuorovaikutusmallia, joka nimestään huolimatta ei ole erillinen malli, vaan kuvaa enemmänkin toimintatapojen muutosta kohti yhteisöllisempää tekemistä yhdessä asukkaiden kanssa.

– Lähtökohtana on, että kaupunkilaisten ja palvelujen käyttäjien asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää enemmän palvelujen kehittämisessä. Ihmisten omaehtoista kaupunkikulttuuritoimintaa halutaan myös lisätä sekä parantaa osallistumisen yhdenvertaisia mahdollisuuksia, sanoo vuorovaikutuspäällikkö Johanna Seppälä kaupunginkansliasta.

Yhdenvertaisuus velvoittaa siihen, että Helsinki tukee kaikkien, myös heikommassa asemassa olevien ihmisten ja alueiden osallistumista. Tämä voi tar-

10

koittaa muun muassa sitä, että kaupunki tulee entistä enemmän ihmisten luo.

Jatkossa pyritään ennakoimaan vahvemmin keiden ihmisten, minkä ryhmien ja alueiden äänen kuulumiseksi on tehtävä enemmän töitä. Osallistumiskanavien ja -menetelmien pitää olla esteettömiä ja syrjimättömiä.

– Osallisuutta edistetään konkreettisesti jatkossa muun muassa niin, että ihmisten osallistumista kaupungin ja kaupunginosien toimintaan ja määrärahojen suunnitteluun sekä käyttäjä- ja asukasraateihin tuetaan ja kannustetaan.

Asiakaskokemuksia ja palautteita hyödynnetään aiempaa enemmän, ja aloitekäytäntöjä ja kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa sekä niiden kannusteita ja tukia kehitetään, Seppälä sanoo.

Osallisuutta tukevat hallinnon avoimuus ja selkeä kieli eri kanavissa.

Helsingin henki | toukokuu 2017

Jatkossa pormestarin ja apulaispormestareiden tehtäviin kuuluvat demokratiaan, vuorovaikutukseen ja osallisuuteen liittyvät tehtävät. Toimialojen johto vastaa asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvästä viestinnästä ja vuorovaikutuksesta. Vuorovaikutukseen liittyvää osaamista keskitetään toimialojen hallinto- ja tukipalveluihin.

Peli auttaa suunnittelussa

Työyhteisöille on laadittu osallisuuden suunnittelupeli. Se on helppo työkalu, jolla voi synnyttää keskustelua osallisuudesta ja kannustaa pelaajia pohtimaan, millä käytännön tavoilla kaupunkilaiset otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun ja miten helpotetaan asioiden tekemistä yhdessä. Peli auttaa liittämään osallistamisen osaksi omaa työtä. Sen tarkoituksena on luoda yhteinen

Pelin tarkoituksena on luoda yhteinen ymmärrys siitä, mitä osallisuus kaupungilla tarkoittaa. ymmärrys siitä, mitä osallisuus kaupungilla tarkoittaa.

Peli suunniteltiin yhteistyössä palvelumuotoilutoimisto Hellonin kanssa, ja mukana suunnittelussa oli satakunta kaupungin työntekijää. Kesäkuussa henkilöstölle järjestetään koulutusta pelin käyttöön.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset koulutukseen: asukasyhteistyo@hel.fi

Lisää eri alojen asiantuntijoita keskushallintoon

U

udistuksessa kaupunginkansliaan tulee runsas sata asiantuntijaa lisää tietokeskuksesta, hankintakeskuksesta ja Oiva Akatemiasta. Liikelaitoksista Palvelukeskus Helsinki, Työterveys Helsinki, taloushallintopalvelu ja Stara sijaitsevat jatkossa keskushallinnossa ja säilyvät nykyisinä yksikköinään. Myös Korkeasaaren eläintarha on toistaiseksi keskushallinnon alaisuudessa.

Kanslian talous- ja suunnitteluosastolle perustetaan kaksi uutta yksikköä: Kaupunkitutkimus ja tilastot -yksikkö, jota johtaa tietokeskuksen johtaja Timo Cantell sekä Hankinnat ja kilpailuttaminen -yksikkö, jota vetää hankintakeskuksen johtaja Jorma Lamminmäki.

Hallinto-osastolle tulee Tiedonhallinta-yksikkö, jota johtaa kaupunginarkiston päällikkö Jussi Jääskeläinen.

Henkilöstöosaston Osaaminen ja uudistuminen -yksikön päällikkönä aloittaa Oiva Akatemian toimitusjohtaja Mirja Heiskari. Oivan koulutukset ovat kesäkuusta alkaen maksuttomia toimialoille.

Oivan toiminta liikelaitoksena loppuu.

Koulutukset löytyvät jatkossakin Helmen koulutuskalenterin kautta.

Työterveyspalvelut edelleen Työterveys Helsingistä

Uusi valtuusto saa kaupunkistrategian käsiteltäväkseen UUDEN KAUPUNKISTRATEGIAN VALMISTELU aloitettiin kevääl-

lä tarkastelemalla kaupungin tulevaisuuden haasteita ja niiden ratkaisuja erilaisten skenaarioiden pohjalta. Valmistelussa hyödynnettiin palvelumuotoilun keinoja.

Strategiaa työstivät kevään aikana useat kaupunkitasoiset ja toimialojen ryhmät. Toimialojen työskentelyssä henkilöstöä osallistettiin mukaan valmisteluun työpajoissa ja seminaareissa sekä kyselyjen ja verkkotyöskentelyn avulla.

Myös kaupunkilaisia on kutsuttu mukaan kaupunkistrategian valmisteluun. ​Ajatuksia pystyi esittämään Kerro kantasi -palvelussa, verkkoaivoriihessä, paperilomakkeella ja asukastilaisuudessa kaupungintalolla toukokuun alussa.

Yhteisen valmistelun tuloksena syntyvät strategialuonnos, visiokartta ja toimintaympäristöraportti, joita on tarkoitus esitellä kesäkuussa uudelle valtuustolle valtuustoseminaarissa.

Kesän jälkeen työ jatkuu. Valtuusto päättää kaupunkistrategiasta syyskaudella.

Uudistuksessa Työterveys Helsinki säilyy omana liikelaitoksenaan ja kuuluu keskushallintoon.

Vaikka palvelut säilyvät ennallaan, työterveys muokkaa sisäistä rakennettaan toimialajakoa vastaavaksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että oma työterveyshoitaja voi vaihtua.

Työterveys Helsinki palvelee toimialoja jatkossakin Helsinginkadulla, jossa sijaitsee päätoimipiste, laboratorio ja röntgen.

Hankinnat kaupunginkansliasta

Kesäkuun alusta kaupungin hankintapalvelut tarjoaa kaupunginkanslia.

– Talous- ja suunnitteluosasto on hankinnoille ja kilpailuttamisen asi-

antuntijatyölle luonteva sijainti. Hankinta tulee lähemmäs talouden ohjausta, ja toiminnot vahvistavat toisiaan.

Soten hankintapalvelut saavat hankintakeskuslaisista tärkeän lisän osaavaan yhteisöönsä. Hankintakeskuksen hyvä ja tärkeä työ jatkuu hienolla tavalla kaupungin rakenteissa, sanoo Lamminmäki.

Toimialat vastaavat hankintojensa kilpailutuksesta

Hankinnat ja kilpailuttaminen -yksikkö vastaa jatkossa kaupungin yhteishankintojen kilpailutuksesta. Se auttaa edelleen toimialoja hankintoihin liittyvissä kysymyksissä, mutta jatkossa toimialat vastaavat itse erillishankintojensa kilpailuttamisesta. Niiden kilpailutusten kanssa yksikkö avustaa toimialoja siirtymävaiheen yli.

Logistiikkakeskus sijaitsee jatkossa Palvelukeskus Helsingissä. Se vastaa jatkossakin kaupungin yhteishankintatuotteiden varastoinnista ja jakelusta.

Logistiikkakeskuksen sosiaali- ja terveystoimialaa palveleva varastotoiminta siirretään liikkeenluovutuksella HusLogistiikkaan kesäkuun 2018 loppuun mennessä.

– Meidän henkilöstö on ollut uudistuksen alusta alkaen aktiivisesti mukana muutoksessa. On ollut ilo huomata alun epävarmuuden muuttuvan innostukseksi oman työn merkityksestä ja sen tulevasta sisällöstä. Kaikki ovat ottaneet meidät avosylin vastaan, ja koemme olevamme lämpimästi tervetulleita niin kaupunginkansliaan, Sote-toimialalle kuin Palvelukeskukseenkin, Lamminmäki sanoo.

Palkanlaskenta- ja palvelussuhdeasiat Talpaan

Talpassa hoidetaan jatkossa kaikki kaupungin palkanlaskenta- ja palvelussuhdeasiat. Talpan asiakaspalvelu vastaa jatkossa myös HR-, eRekry- ja eläkeneuvonnasta. Talpa säilyy itsenäisenä liikelaitoksena ja sijaitsee keskushallinnossa.

Hel.fi > Kaupunki ja hallinto > Strategia ja talous > Kaupunkistrategia

Helsingin henki | toukokuu 2017

11

Kasvatuksen ja koulutuksen esimiehille tukea uudistuksen toteuttamiseen

K

asvatuksen ja koulutuksen toimialan (Kaskon) hallinto on sijoittunut kevään aikana uusiin yhteisiin monitoimitiloihin Vallilaan. Keväällä tehdyn kyselyn mukaan ihmiset viihtyvät uusissa tiloissa, jotka ovat kuitenkin monelle uudenlainen työympäristö. Tiloja on ryhmätyötiloista lepotiloihin, ja ne kannustavat uudenlaiseen työskentelyyn sekä kohtaamaan uusia ja tuttuja työkollegoja.

Syksyllä Kaskossa valmennetaan esimiehiä työkyvyn johtamiseen. Muutostukea tarjotaan erityisesti hallinnon esimiehille. Valmennusten ja muutostuen tavoitteina on tukea esimiehiä ja henkilöstöä uudistuksessa ja sen käytännön toteuttamisessa.

Koko kaupunki on oppimisympäristö

Kasko on työstänyt kaupunkistrategiaa ja uutta toimintamallia osallistamalla koko henkilöstöään työpajoissa, digikyselyillä ja tilaisuuksissa. Näiden tuloksista on luotu alustavat strategiset tavoitteet ja toimintatavat. Strategian yhtenä kärkenä on, että koko kaupunki on oppimisympäristö. Tämän mahdollistaa jo aloitettu digitalisaatio, jonka ansiosta oppiminen ei ole kiinni ajasta tai paikasta.

ICT-muutostyöt menossa KAUPUNGILLA ON NOIN 900 tietojärjestelmää, joista osaa muute-

taan uudistuksen vuoksi. Muutokset tuottavat järjestelmiin käyttökatkoja. Suurimmat muutokset ajoittuvat toukokuun lopun ja kesäkuun alun vaiheeseen. HR-työpöytä, jossa käsitellään esimerkiksi loma- ja sairauslomapäätökset, on poissa käytöstä 24.– 31.5. Sopimushallintajärjestelmän muutostyöt tehdään 30.5.–1.6., jonka aikana järjestelmä ei ole käytössä. Ahjo on poissa käytöstä 30.5. klo 16 alkaen, ja se otetaan käyttöön uuden organisaation mukaisena 1.6. Talousjärjestelmiin ei pääsääntöisesti tule katkoa muutoksista johtuen. Vanha ja uusi organisaatio elävät rinnakkain muutoksen ajan. Kosti-järjestelmässä pidetään yhden päivän mittainen muutoskatko 24.5.

Kriittiset muutostyöt Laskeen, Hijatiin, HR-työpöytään, Ahjoon ja hel.fi:hin on tarkoitus saada tehtyä toukokuun loppuun mennessä. Virastot ovat saaneet tarkemmat tiedot muutostöiden aikataulusta ja niihin valmistautumisesta.

Uuden valtuuston ja uusien lautakuntien kokouksien valmistelijat ovat töissä kesäkuussa, ja uusille luottamushenkilöille tarjotaan opastusta esimerkiksi järjestelmiin kirjautumiseen.

Lisätiedot kaupunginkansliasta suunnittelija Pasi Rautiolta, pasi.rautio@hel.fi.

12

Helsingin henki | toukokuu 2017

Jokaisessa peruskoulussa on digitalisaatiota tukeva tutoropettaja. He edistävät digiteknologian hyödyntämistä. Peruskouluista ja lukioista on valittu 13 pilottikoulua, jotka saavat täyden digivälineistön. Osaan rakennetaan InnoLabeja, joissa kokeillaan uusinta teknologiaa. Digitalisaatio koskee myös varhaiskasvatusta, Stadin ammattiopistoa ja työväenopistoja. Helsingin kasvatus ja koulutus on jo nyt digitalisaation kärkimaita kansainvälisesti.

– Meillä on valtava mahdollisuus vaikuttaa positiivisella tavalla kaupunkilaisten elämään. Yhdessä toimimalla Helsinki on uuden ajan pedagogiikassa paitsi maan huippu myös kansainvälisesti tunnustettu. Haluamme muuntua perinteisestä virastosta innovatiiviseksi julkishallinnon toimijaksi, joka aktiivisesti osallistaa sekä toimii avoimesti ja asiakaslähtöisesti, toimialajohtaja Liisa Pohjolainen sanoo.

Haluamme muuttua innovatiiviseksi julkishallinnon toimijaksi.

Kaupunkiympäristölle yhteiskäyttöisiä työpisteitä

K

aupunkiympäristön toimialan (Kympin) muutot ovat käynnissä. Muuttojen yhteydessä työympäristöä kehitetään luomalla tiloihin yhteiskäyttöisiä jaettuja työpisteitä.

Kympin henkilöstömäärältään suurimmat toimipisteet ovat Elimäenkadulla, Kansakoulukadulla ja Sörnäistenkadulla. Pääosa hallinnosta toimii Sörnäistenkadulla.

Nykyisissä tiloissaan jatkavat muun muassa ympäristöpalvelut Viikissä, rakennusvalvontapalvelut Siltasaarenkadulla, pysäköinninvalvonta Elimäenkadulla, Laituri Kampissa, Tukkutori Sörnäisissä ja asuntotuotanto Pasilassa.

Kohti yhteistä tavoitekuvaa

Kaupunkiympäristöön kuuluvilla virastoilla on perinteisesti ollut tiedostojen tallentamiseen omat verkkoasemansa, mutta jatkossa yhteistyötä helpotetaan uudella hakemistorakenteella.

Kymppi käynnisti johtamispajat johdolle ja esimiehille. Tavoitteena on nopeuttaa johtamiskäytäntöjen syntymistä, auttaa johtoa ja keskijohtoa luomaan uudessa organisaatiossa yhteinen tavoitekuva sekä tukea yhteisen johtamisajattelun ja -järjestelmän syntymistä.

Kulttuurin ja vapaa-ajan hallinto useisiin tiloihin

K

ulttuurin ja vapaa-ajankin toimialan (Kuvan) hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstön muutot ovat parhaillaan käynnissä. Toimialan hallinto- ja tukipalveluissa työskentelee noin 180 työntekijää. Heidän työpisteidensä tilaratkaisuille kartoitettiin pohjaa henkilöstölle järjestystä kyselystä, jonka tulosten perusteella esimerkiksi talous-, henkilöstö-, tietohallinto- ja kehittämispalvelujen on tärkeää sijaita lähellä toisiaan.

Väki sijoittuu keskustassa kuuteen

toimipisteeseen ja kaupunginosissa neljään alueelliseen kulttuurikeskukseen.

Töölön kisahalliin sijoittuvat suuri osa toimialan johdosta ja hallinto- ja tukipalveluista. Entisen nuorisoasiainkeskuksen tiloihin Hietaniemenkadulle sijoittuvat toimialan henkilöstöpalvelut ja talous- ja suunnittelupalvelut sekä Rautatieläisenkadulle, jossa toimii nykyinen pääkirjasto, sijoittuvat tietohallintopalvelut ja kehittämispalvelujen kehittämisyksikkö. Kalevankadun kulttuurikeskuksen tiloihin sijoittuu osa viestintä- ja markkinointipalveluista ja

osa Tennispalatsiin. Myös kaupunginmuseossa Aleksanterinkadulla ja kulttuurikeskuksen aluetaloissa työskentelee viestintähenkilöstöä.

Sijoittumisten tarkoituksena on lisätä toimintojen synergiaa ja mahdollistaa sujuva yhteistyö tiimien ja yksiköiden välillä. Muutot saadaan tehtyä toukokuun loppuun mennessä.

Uudet kokouskäytännöt kehitteillä

Kuvan työryhmät ovat työstäneet loppukevään ajan tiiviisti uutta kaupunkistrategiaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tavoitteiden ja tarpeiden pohjalta. Myös toimialan kokouskäytäntöjä on kartoitettu hallinto- ja ydinpalvelujen välillä: miten saadaan tieto parhaiten kulkemaan ja miten uudet kokouskäytännöt olisivat mahdollisia esimerkiksi digitaalisten työtilojen avulla.

– Uudelle toimialalle on todella hyvät lähtökohdat. Henkilöstökyselyn mukaan ihmiset odottavat tulevaisuutta innolla ja näkevät valtavasti yhteistyön mahdollisuuksia. Uudet tilat ja työkaverit muuttavat monen arkipäivää.

Toivon, että muutaman vuoden sisällä pääsemme hajasijoituksesta yhteisiin tiloihin, jolloin yhteistyön tekeminen on vieläkin helpompaa, toimialajohtaja Tommi Laitio sanoo.

Sosiaali- ja terveystoimiala valmistautuu jo seuraavaan uudistukseen

S

osiaalivirasto ja terveyskeskus yhdistettiin muutama vuosi sitten, ja toimiala onkin kokenut organisaatiouudistuksessa vähemmän muutoksia kuin muut hallinnonalat. Sotelaisia on kaupungin henkilöstöstä noin 16 000, ja palvelupisteitä on satoja eri puolella kaupunkia.

Soten hallintoa kuitenkin muutettiin nykyisessä uudistuksessa yhdistämällä se yhdeksi kokonaisuudeksi. Keskeisiksi hallinnon kehittämiskohteiksi Sotessa tunnistettiin johdon strategisen tuen lisääminen, prosessien ja vastuiden selkeyttäminen sekä suorituskyvyn ja ohjauksen kehittäminen. Tavoitteena on uudistaa myös johtamista. Uuden johtamismallin ytimessä on yhteinen työ, itseohjautuvuus ja sisäinen motivaatio.

Hallinnon palveluja on kehitetty työpajoissa yhdessä henkilöstön kanssa.

Soten hallinto sijaitsee Kallion virastotalossa Toisella linjalla. Talon 10. kerros on remontoitu monitilatoimistoksi,

ja suunnitelmissa on, että samanlaiseksi tilaksi voisi muuttaa myös jonkun toisenkin kerroksen.

Ilme kertoo meidän Stadista UUDISTUVALLE KAUPUNGILLE VALMISTELTIIN uusi visuaalinen ilme,

joka otetaan käyttöön kesäkuun alussa.

Visuaalisen ilmeen tavoitteena on vahvistaa Helsinki-kuvaa. Kaupungin toimialojen yhtenäinen ilme on investointi, jolla tunnistettavuus kasvaa ja jolla säästetään kustannuksia. Asukkaat, yritykset ja yhteisöt saavat selkeämmän kuvan siitä, mitä erilaisia palveluja kaupunki tuottaa.

Tunnistettavuus edellyttää yhteisen visuaalisen ilmeen käyttöönottoa mahdollisimman laajasti koko kaupunkiorganisaatiossa. Visuaalisen identiteetin elementit ovat Helsinki-tunnus, visuaalinen ilme eri elementteineen, graafinen ohjeistus ja brändihierarkia.

Uuden Helsinki-tunnuksen ohella perinteinen kaupunginvaakuna säilyy kaupungin symbolina, jota käytetään juhlallisissa yhteyksissä.

Uusi ilme ei koske toistaiseksi kaupunginmuseota, kaupunginorkesteria eikä taidemuseo Hamia. Tämän vuoden aikana määritellään ne liikelaitokset ja konserniyhtiöt, joiden siirtyminen Helsinki-tunnuksen käyttöön on tarkoituksenmukaista.

Uusi ilme on tehty osana kaupungin markkinoinnin ja brändikonseptin kehittämistä.

Helmi > Yhteiset palvelut > Kaupungin visuaalinen ilme

Itäkeskukseen avataan ensimmäinen perhekeskus

Sosiaali- ja terveystoimiala on ennennäkemättömän valtakunnallisen maakunta- ja sotemuutoksen edessä. Sote on lähtenyt jo ennen kansallisia ratkaisuja uudistamaan helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluja.

– Meillä on paljon osaamista ja haluamme olla aktiivisesti kehittämässä henkilöstömme kanssa tulevia sotepalveluja ja olla näyttämässä tässä mallia kansallisestikin, toimialajohtaja Juha Jolkkonen sanoo.

Palvelujen uudistamisessa ollaan jo pitkällä. Ensimmäinen perhekeskus aukeaa Itäkeskukseen kesäkuussa, ja terveys- ja hyvinvointikeskus Kalasatamaan ensi vuonna. Uusia toimintamalleja on alettu kokeilla ja pilotoida.

Sote on toteuttanut viime vuodesta alkaen uutta henkilöstön osallisuusmallia. Keskustelutilaisuuksissa johto on ollut läsnä juttelemassa ja vastaamassa lähiesimiesten ja yhteistoimintavastaavien kysymyksiin kansallisesta soteuudistuksesta sekä omien palvelujen ja kaupungin uudistumisesta.

Helsingin henki | toukokuu 2017

13

duunissa teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat JUHO KUVA

E

ntisen linja-autoaseman odotushallista muokattiin aikanaan valoisa kaupunkisuunnittelun info- ja näyttelytila, jossa kävijää palvelevat näyttelykoordinaattori Reetta Heiskanen ja tiedotusneuvojat Iiris Tukiainen ja Pia Läspä kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Laituri on keskeisellä paikalla ja sinne on helppo tulla. Moni tulee Laituriin tarkistamaan omaa asuinaluetta koskevaa kaavahanketta tai liikennesuunnitelman yksityiskohtia.

Laiturilla on käytössä iso näyttö ja karttapalvelu, jossa hankkeiden tietoja voidaan tarkastella yhdessä asiakkaan kanssa.

– Palvelu sisältää kuitenkin paljon sellaista teknistä dataa, jota ihmisten voi olla vaikea ymmärtää. Me avaamme tätä tietoa kysyjille ja toimimme datan tulkkeina, Läspä ja Tukiainen kertovat.

Laiturilaiset myös välittävät asiakkailta saadun palautteen suunnittelijoille. Hankkeita koskevat tiedotustilaisuudet, kuulemiset ja näyttelyt pyritään ajoittamaan ideointi- ja suunnitteluvaiheeseen, jolloin asioihin pystyy eniten vaikuttamaan.

– On kannustavaa, kun voi jakaa tietoa hankkeiden sisällöstä ja hälventää ihmisten huolia, jotka syntyvät joskus ihan epäselvyyksistä, Tukiainen sanoo.

Kävijät ideoivat ja työstävät suunnitelmia

Laiturilla vierailee vuosittain reilut 40 000 ihmistä. Osa tulee tutustumaan näyttelyihin, saamaan tietoa ajankohtaisista hankkeista tai antamaan niistä palautetta. Osa osallistuu järjestettyihin työpajoihin ja keskustelutilaisuuksiin.

Avoimia keskustelutilaisuuksia on vuosittain satakunta, ja koululaisten työpajoja ja muiden vierailevien ryhmien opastuksia yhteensä noin 120. Tapahtumia on runsaat 400 vuodessa.

Koululaisvierailut, joissa käsitellään kaupungin tulevaisuutta, ovat iso osa työtä. Työpajoissa kaupunkisuunnittelua avataan nuorille konkreettisella tavalla. Pajoissa he saavat työstää suunnitelmia ja osallistua kaupunkisuunnittelun ideointiin. Karkkitehtuuri-tilaisuudessa lapset saivat rakentaa Helsingin tuomiokirkon vihreistä kuulista, vaahtokarkeista ja lakritsista.

14

Laiturin väki

konkretisoi

kaupunkisuunnittelua Narinkkatorin keltaisen rakennuksen pääsisäänkäynti johtaa Laiturille, joka on kaikille avoin kaupunkisuunnittelun kohtaamispaikka. Siellä voi tutustua kaupunkisuunnitteluun, kaavahankkeisiin ja vaikuttaa kaupungin tulevaisuuteen.

Tuotekehittelyn uusimpia tuotoksia on Instawalk-konsepti, jolla voidaan havainnollistaa kaupunkitilaa esimerkiksi kaavakävelyin.

Reetta Heiskanen on työskennellyt Laiturilla sen perustamisesta saakka ja nähnyt, kuinka kiinnostus sen toimintaan on vuosien varrella kasvanut.

– Kaupunkilaisten aktiivisuus on yllättänyt positiivisesti, hän sanoo.

Helsingin henki | toukokuu 2017

Rohkeita kokeiluja

Laiturin väki työskentelee vaihtelevissa työvuoroissa, koska ensimmäiset tapahtumat voivat alkaa jo aamukahdeksalta ja viimeiset jatkua iltaan saakka. Kulttuurien tutkimuksen laitokselta maisteriksi valmistunut Heiskanen kertoo hypänneensä menneisyydestä tulevaisuuteen siirryttyään Kansallismuseosta Laiturille. Hän vastaa näyt-

Moni tulee Laituriin tarkistamaan omaa asuinaluetta koskevaa kaavahanketta.

n Pia Läspä (vas.), Reetta Heiskanen ja Iiris Tukiainen jakavat ja antavat tietoa kaupunkisuunnittelusta Laiturissa kävijoille.

Mikä Laitur i?

KAUPUNK

ISUUN

NITTELUV IRASTON tutustua su avoin info unnitelmii - ja näytte n, muutok kisuunnitte lytila, jossa siin ja kehit lusta käytä voi ys h ankkeisiin vä än keskust sekä kaupu Neuvonta eluun. a, ryhmien nopastusta, ja näyttely työpajoja, itä. keskustelu Avoinna m tilaisuuksi a–to klo 10 a –19, pe klo Narinkka 2, 10–16 ja la Kamppi. k lo 12 –16. www.laitu ri.hel.fi

Meillä on lupa kokeilla uusia työtapoja rohkeasti.

telyiden kokoamisesta ja materiaalien hankinnoista.

– Yhtään samanlaista työpäivää ei ole. Parasta työssä onkin juuri sen vaihtelevuus, toteaa taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta valmistunut kuvataidekasvattaja Pia Läspä muiden nyökytellessä vieressä.

Maantiedettä ja viestintää opiskellut filosofian maisteri Iiris Tukiainen sanoo nauttivansa asiakkaiden kohtaamisesta ja suorasta palautteesta.

– Meillä on lupa kokeilla uusia työtapoja rohkeasti. Olemmekin joskus kutsuneet Laituria hiekkalaatikoksi, Heiskanen naurahtaa.

Vahva asiantuntijatuki

Suuret kävijämäärät aiheuttavat ajoittain ruuhkahuippuja pienessä työyhteisössä. Ruuhkat ja aikataulujen vaihtumiset kuormittavat. Onneksi apuna toimii tuntityöntekijöitä ja kaupunkisuunnitteluviraston vapaaehtoinen asiantuntijarinki. n Laiturin karttapalvelusta voi tarkastella hankkeiden tietoja. Työntekijät toimivat tiedon tulkkeina.

Ringissä on mukana liikennesuunnittelijoita, asemakaava-arkkitehteja, yleissuunnittelijoita, nimistösuunnittelija sekä vuorovaikutussuunnittelijoita ja viestinnän henkilöstöä.

– Asiakkaat ovat tyytyväisiä voidessaan keskustella suoraan asiantuntijoiden kanssa, kun he ovat paikalla. Samalla meidänkin tietämyksemme karttuu, tiimi sanoo.

He uskovat, että pienen työyhteisön sallivuus, innostus ja työn ilo ovat välittyneet koko virastoon. Hyvän ilmapiirin tiimi katsoo syntyvän selkeästä työnjaosta, sujuvasta tiedonkulusta, yhteisestä suunnittelusta ja kyvystä juhlistaa onnistumisia.

Kesäkuun alusta Laituri siirtyy kaupunkiympäristön toimialaan ja vastaa entistä laajemmista sisältökokonaisuuksista. Tavoitteena on saada aikaan neuvontapalvelu koko toimialalle.

– Tulevaisuudessa pystymme kenties toteuttamaan myös ihmisiltä tulevia ideoita entistä enemmän, mikä on ehdottoman hyvä asia, kolmikko toteaa. 

Näyttelyt VUOSITTAIN KYMMENKUNTA NÄYTTELYÄ, jotka kootaan ajankohtaisista tee-

moista.

Tulevat näyttelyt > 1.6.–16.9. Helsingistä on tullut suurkaupunki! Eliel Saarinen ja Helsinki. > 20.9.–21.10. EUROPAN14-arkkitehtuurikilpailu. > 25.10.–31.12. Kaupunkibulevardit.

Helsingin henki | toukokuu 2017

15

hanke teksti ANNA HAIKARAINEN kuvitus RAQUEL BENMERGUI

Ideoista

parempaa palvelua Helinä-ideajärjestelmässä kuka tahansa voi esittää ideoita kaupungin toiminnan ja työn kehittämiseksi. Helinässä voi myös kommentoida muiden ideoita ja aloitteita. Työntekijät ovat avainasemassa työn kehittäjinä.

K

un Helinässä esittää idean, sen tulisi olla aidosti sellainen, että se kehittää työntekoa ja vie toimintaa eteenpäin.

– Parhaimmillaan toteutuneet ideat näyttäytyvätkin kaupunkilaiselle parempana toimintana, kertovat HR-asiantun-

Helinä hoitaa ideat eteenpäin Mikä Helinä? > Vuonna 2012 käyttöönotettu sähköinen palvelu Helmessä. > Edistää kaupungin henkilöstön mahdollisuuksia työn kehittämiseen, innovointiin, oppimiseen ja yhteistyöhön yli toimialarajojen. > Mahdollistaa vuorovaikutteisen ja läpinäkyvän kehittämisen alhaalta ylöspäin ja yli toimialarajojen. > Helinässä voi kannustaa, kommentoida ja kehittää esitettyjä ideoita sekä kirjata asiantuntijalausuntoja. > Kaikki ideat, kannatukset, kommentit, asiantuntijalausunnot ja palkkiot tallentuvat Helinään. helina.hel.fi

16

tijat Maija Summanen ja Aino Lääkkölä-Pyykönen kaupunginkansliasta.

He koordinoivat ideatoimintaa koko kaupungin tasolla ja toimivat Helinän päämoderaattoreina.

Helinässä voi esittää kehitysideoita myös muiden toimialojen toimintaan.

Ideaa voi lisäksi kehittää yhdessä, kun siihen pyytää muilta kommentteja ja uusia näkökulmia.

Summanen ja Lääkkölä-Pyykönen seuraavat ideoiden toteuttamista.

– Aloitteeseen on tartuttava ripeästi. Jos asiantuntija näkee idean toteuttamisen arvoisena, tulisi johdon ja esimiesten kannustaa idean kokeiluun ja toteutukseen.

Uusi organisaatio edellyttää uuden kehittämistä

Työyhteisöjen esimiehillä on ratkaiseva rooli ideatoiminnan kehittämisessä.

– Kannustamme siihen, että esimiehet antaisivat luvan ja aikaa ideoinnille sanomalla sen avoimesti ääneen. Olemme olleet mukana muun muassa uusien työntekijöiden tulokaspäivissä ja tehneet paljon työtä ideatoiminnan näkyvyyden kehittämiseksi kaupunkitasoisesti. Ideatoiminta onkin ollut jo pitkään varsin hyvällä tolalla esimerkiksi Starassa, Summanen ja Lääkkölä-Pyykönen kertovat.

– Helinässä on ollut teknisiä haasteita, ja aiomme kehittää syksyllä sen käyttöä helpommaksi. Jatkossa sieltä muun

Helsingin henki | toukokuu 2017

Ideakilpailusta puhtia pelastuslaitoksen työn kehittämiseen PELASTUSLAITOS AKTIVOI IDEATOIMINTAANSA vuosi sitten ja julisti henkilös-

Työtä kehitetään kahvipöydissä paljon, mutta kannattaa käyttää pieni hetki, jotta kirjaa idean myös Helinään. muassa näkee paremmin, missä vaiheessa idean työstäminen on, Lääkkölä-Pyykönen sanoo.

Kun Helinän ominaisuuksia on saatu kehitettyä, onko kaupungilla muita pullonkauloja, joihin hyvät ideat saattavat tyssätä?

– Työyhteisöissä ei aina ole riittävästi aikaa tai resursseja aloitteiden toteuttamiseen, Summanen kertoo.

– Uusi organisaatiomalli toimialoineen on kuitenkin mahtava tilaisuus ideointiin, ja se edellyttääkin sitä. Kannattaa käyttää muutoksen aika positiivisesti hyödyksi, uuden kehittämiseen ja ideoitiin, Lääkkölä-Pyykönen sanoo.

Palkkio voi olla tuntuva

Ideointi kannattaa muutoinkin, sillä parhaassa tapauksessa idean esittäjä itse saattaa saada siitä tuntuvan palkkion. Palkkion suuruus riippuu idean tuomasta hyödystä ja kustannussäästöstä, ja se voi olla tunnustuspalkkiosta jopa usean tuhannen euron rahapalkkioon.

Palkitseminen on avoimesti näkyvillä Helinässä. Tavoitteena on, että jatkossa Helinässä näkee selvemmin, mitä aloitteita on palkittu ja miksi, Maija Summanen sanoo. 

tölleen ideakilpailun.

– Saimme 24 uutta ideaa, joista 25 prosenttia palkittiin ja myös toteutettiin. Paras idea palkittiin 1 000 euron Vuoden idea! -palkinnolla, kertoo hallintopäällikkö Henri Nordenswan.

Voittanut idea liittyi alkusammutuskoulutuksen menetelmien kehittämiseen sekä huoltotoimien sujuvuuden parantamiseen. Idean pohjalta syntyy rahallista säästöä, kun toiminta on tehokkaampaa ja työturvallisuusriskit vähenevät. Idean takana ovat pelastuslaitoksen osaamiskeskuksen rehtori Matti Waitinen sekä turvallisuuskouluttajat Krister Lönnqvist ja Esa Rantalaiho.

Nordenswan kertoo, että pelastuslaitos sai kilpailun ansiosta satoja prosentteja aiempia vuosia enemmän uusia ideoita.

– Ideoita on toki voitu esittää puheissa, mutta ongelmana on ollut, ettei niitä ole aiemmin kirjattu minnekään ylös. Kun idea dokumentoidaan Helinässä, asiantuntijoilla on 14 vuorokautta aikaa ottaa siihen kantaa. Jos idea osoittautuu käyttökelpoiseksi, se laitetaan saman tien toteutukseen, Helinän moderaattorina toimiva Nordenswan kertoo.

Ideoijat kokeilevat ensin itse idean toimivuutta Ideakilpailu jatkuu tänäkin vuonna pelastuslaitoksella.

– Voimme palkita 1–3 ideaa 1 000 euron palkinnolla.

Henkilöstön esittämät ideat liittyvät usein työergonomiaan tai muuten työnteon parantamiseen.

– Monesti idean esittäjät ovat jo itse kokeilleet ideaansa, tehneet siitä esimerkiksi prototyyppejä. Suunnittelemme asioita aina käyttäjälähtöisesti.

Yksi toive Nordenswanilla on jatkosta: – Toivoisin enemmän yli toimialarajojen meneviä ideoita, jotka tuntuvat nyt häviävän jonnekin ideasäkkiin. Aiemmin virastot arvioivat itse omalta kohdaltaan idean toteutuskelpoisuuden, mutta voisiko jatkossa yksi taho arvioida sitä koko kaupungin kannalta?

HKL:n avoin ideakilpailu tähtää tulevaisuuteen MYÖS HKL:SSÄ JÄRJESTETTIIN ideakilpailu helmikuusta toukokuun alkuun.

– Vuosi sitten meillä tehtiin diplomityö sisäisestä yrittäjyydestä – miten henkilöstö kehittää omatoimisesti työtään ja mitkä ovat tässä haasteita. Mietimme tutkimuksen pohjalta toimenpiteitä, joista yksi oli Tuumasta toimeen! -idea- ja innovaatiokilpailun käynnistäminen, kertoo toiminnanohjausyksikön johtaja Karoliina Rajakallio.

Kilpailusta infottiin HKL:n tiloissa julisteilla ja muilla esitteillä intran lisäksi.

– Kilpailulla oli intrassa omat sivut, joista löytyivät aikataulu, säännöt, hakumateriaali ja arviointikriteerit. Tiedotimme viikoittain kisan edistymisestä henkilöstöllemme, suunnittelija Sanna Hagberg HKL:n toiminnanohjauksesta kertoo.

Ideoita kannustettiin tekemään yhdessä työkavereiden ja esimiesten kanssa. Raati valitsi niistä parhaimmat, joille myönnetään kaupungin aloitetoiminnan mukainen palkkio.

– Ideakilpailu toi kymmeniä uusia aloitteita, jotka kattavat toimintamme eri osa-alueita, kuten energiansäästöä, koulutusta, turvallisuutta, viestintää ja työergonomiaa. Kilpailuja on ollut aiemmin esimerkiksi ekologisuudesta, mutta nyt emme halunneet rajata ideoiden aihepiiriä. Halusimme myös virtaviivaistaa ideoiden esittämistä ja toteuttamista. HKL:n kuljettajilla ja asentajilla ei ole välttämättä aikaa päästä tietokoneelle, joten nimesimme kaikkiin yksiköihin oman aloitemoderaattorin auttamaan aloitteiden keräämisessä ja Helinään kirjaamisessa, Rajakallio sanoo.

– Kilpailulla ja palkitsemisella on yllättävän iso vaikutus aloitteentekoon.

Ne olivat kuitenkin vasta alkusoittoa: meillä on näkemystä siitä, mitkä ovat ne tulevaisuuden suuret asiat, joita haluamme viedä yhdessä eteenpäin, Rajakallio lisää.

Helsingin henki | toukokuu 2017

17

teksti SUSANNA HAANPÄÄ kuvat ISTOCKPHOTO

Uusi puhelinpalvelu

täydessä toiminnassa Helsinki on nyt entistäkin mobiilimpi kaupunki. Työssä voidaan paremmin hyödyntää erilaisia sovelluksia.

K

aupunki kilpailutti puheluoperaattorinsa, ja uusi sopimus allekirjoitettiin viime kesänä, kun edellinen sopimuskausi päättyi.

– Operaattorinamme on jatkossakin Telia (entinen Sonera), jonka kanssa solmittiin kahdeksan vuoden sopimus.

Vaikka operaattori ei muuttunut, alusta ja järjestelmä ovat nyt uudet, Riitta Laanala selvittää.

Uuden sopimuksen mukaiset palvelut ovat tulleet käyttöön vaiheittain. Ensiksi aloitettiin matkapuhelinten siirrot uudelle alustalle virasto kerrallaan.

Samanaikaisesti otettiin käyttöön uusi vaihdejärjestelmä.

– Siirtyminen uuteen alustaan tehtiin siten, että siitä syntyisi mahdollisimman vähän häiriötä käyttäjille. Esimerkiksi puhelinnumerot säilyivät ennallaan.

Mobiilimpi kaupunki

Järjestelmän muututtua pystytään työskentelemään entistä mobiilimmin ja työnteossa voidaan hyödyntää kännykän erilaisia sovelluksia, eli appseja.

– Todennäköisesti käy kuten vapaaajan kännykän käytössä; puheluiden merkitys vähenee ja yhteyttä pidetään erilaisten appsien välityksellä entistä enemmän, Laanala uskoo.

Hänen mukaansa kaupunki otti ison harppauksen entistä monimuotoisempaan työntekoon.

– Nyt työntekijöillä on parempi mahdollisuus hyödyntää kännyköitään työtehtäviensä mukaan.

Kännyköissä voi käyttää kalentereita ajanhallintaan, lukea sähköposteja liikkeellä ollessa tai osallistua kokoukseen kännykän Skype-ominaisuuden avulla etänä.

18

Helsingin henki | toukokuu 2017

Sen lisäksi, että työn tekeminen ei ole paikkaan sidottua, uudistuksesta syntyy myös taloudellista etua.

– Puhelut tiettyjä poikkeuksia, kuten palvelupuheluita, lukuun ottamatta ovat tästä lähin maksuttomia, Laanala kertoo.

Hankkeena uudistus on merkittävä, sillä kaupungin työntekijöillä on reilut 34 000 kännykkää. Lankapuhelimia on enää noin 2 000, ja nekin useimmiten asiakaspalvelutehtävissä työskentelevillä.

Infoa Helmestä

Uusien sovellusten lisäksi ainoa muutos on vastaajanumeron muuttuminen, joka on kaikille sama. Vastaajaan tulleet viestit voi kuunnella soittamalla puhelimeen tulleen viestin yhteydessä olevaan vastaajanumeroon.

Vastaajaviestin voi myös käydä kuuntelemassa hkivip.hel.fi-sivulta kohdasta Postilaatikko. Siihen kirjaudutaan omalla 310-alkuisella numerolla. Ensimmäisellä kerralla käyttäjä määrittelee salasanan, jota hän käyttää kyseisellä sivulla.

Myös sisäinen puhelinluettelo uusiutuu ja korvaa aiemman Merexin. Puhelinluettelo löytyy jatkossakin Helmestä.

Ulkopuolisille puhelinnumerot löytyvät edelleen osoitteesta numerot.hel.fi.

Sisäinen puhelinluettelo uusiutuu ja korvaa Merexin. Uusi löytyy Helmestä.

teksti KATI JALAGIN

Kiertotalouden edistäjä palkitaan Näin ilmoitat lomastasi Tietokoneella > Kirjaudu osoitteeseen hkivip.hel.fi 310-alkuisella puhelinnumerollasi, joka on käyttäjätunnuksesi. > Mikäli sinulla ei ole salasanaa, tilaa se sivuston ohjeiden mukaan. > Määritä kotisivulta aktiviteetti – lomalle lähtiessäsi ”Lomalla”. > Määritä poissaolotiedotteen päättymisaika.

Voit myös kytkeä poissaolotiedon päälle tai pois päältä aktiviteetin vaihtonumerosta 09 310 660 01. Aktiviteetin valinta tapahtuu nauhoitteen ohjeen mukaisesti.

Kännykällä tekstiviestitse > Valitse matkapuhelimestasi viestin lähetys. > Kirjoita STATUS tai STAT ja syykoodi.

Syykoodit ovat tulossa kaupunkiyhteiseen Helmeen kevään aikana. > Voit kirjoittaa myös vapaavalintaisen statustekstin. Se ei saa sisältää välilyöntejä, ja mittaa saa olla enintään 10 merkkiä. > Anna paluuaikasi. Paluuaikaan voidaan kirjoittaa kellonaika ja/tai päivämäärä, esimerkiksi STAT LOM 01072017, jos palaat lomalta töihin 1.7.2017. > Lopuksi voit lisätä statustietoosi kommentin, kuten sijaisesi nimen. > Lähetä viesti numeroon 12254.

Helmestä löytyy Lomalle lähtijän opas, jossa ohjeistetaan, millä kaikilla tavoilla voi ilmoittaa lomastaan muun muassa puhelinvaihteelle.

Kaupungin ympäristöpalkinnolla edistetään tänä vuonna kiertotaloutta ja kannustetaan innovointiin. Palkinto tekee samalla kaupungin roolia kiertotalouden tukijana tunnetummaksi. Palkinto jaetaan 6. kesäkuuta.

Mitä kiertotaloudella tarkoitetaan?

Kiertotalousajattelun mukaan tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa pyritään siihen, että tuotteet pysyvät käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään. Resurssit säilytetään senkin jälkeen, kun tuote on tullut käyttöikänsä loppuun. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Kierrätyksessä, johon kiertotalous helposti sekoitetaan, keskitytään puolestaan löytämään käyttötarkoituksia jo syntyneelle­jätteelle. Nimestään huolimatta kiertotalous ei ole erillinen talous, vaan se tarkoittaa monialaista ja mittavaa muutosta toimintatavoissa.

Kiertotaloudessa pyritään myös tuotteiden ja palveluiden jakamiseen ja vuokraamiseen.

Miksi se on valittu ympäristöpalkinnon aiheeksi?

Luonnonvarojen rajallisuus on haastanut myös Helsingin tehostamaan resurssien käyttöä. Haluamme olla edelläkävijä kiertotaloudessa. Kiertotalous tuo mukanaan myös merkittäviä taloudellisia säästöjä ja liiketoimintamahdollisuuksia alueelle.

Haluamme tehdä ympäristöpalkinnon avulla Helsingin roolia kiertotaloudessa tunnetuksi. Toivomme, että kilpailu edistää kiertotalousajattelua sekä saa ihmiset innostumaan siitä.

Kuinka monta ehdotusta palkinnon saajiksi tuli?

Ympäristöpalkinnon saajaksi sai lähettää ehdotuksia kevään aikana. Kilpailuun lähetettiin yhteensä 63 ehdotusta, joista raati valitsi voittajan.

Raatiin kuuluvat kaupunki, VTT, Sitra ja Luonnonvarakeskus.

Milloin palkinto jaetaan?

Voittaja julkistetaan 6.6. Sitran järjestämän kiertotalouskonferenssin vastaanotolla kaupungintalolla.

Miten kaupunki edistää kiertotaloutta jatkossa?

Jatkamme rakentamisessa syntyvien maamassojen hallintaan liittyvää kehitystä, joka on jo tuonut mukanaan miljoonien eurojen säästöt sekä vähentänyt päästöjä. Ylijäämämassat käytetään nykyään hyödyksi, kun vielä muutama vuosi sitten ne jouduttiin kuljettamaan loppusijoitettaviksi.

Kaupunki on lisäksi mukana hankkeessa, jossa edistetään muun muassa purku- ja rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä. Östersundomiin rakennettavalla uudella alueella kaupunki haluaa kehittää kiertotaloutta niin, että yritykset saavat mahdollisuuden hyödyntää toisilta yrityksiltä ylijäävää materiaalia liiketoiminnassaan.

Kehitämme myös julkisia hankintoja siten, että kiertotalousajattelu otetaan hankinnoissa paremmin huomioon. Helsinki pyrkii hiilineutraaliksi, joten resurssien tehokas käyttö halutaan jatkossa huomioida kaikessa muussakin kaupungin toiminnassa. hel.fi/ymparistopalkinto Tutustu kiertotalouteen: ym.fi > Ympäristö > Kiertotalous tai Sitra.fi > Valikko > Kiertotalous Kysymyksiin vastasi ympäristöjohtaja Esa Nikunen ympäristökeskuksesta.

Kun numero- tai nimiketiedot muuttuvat tai henkilö vaihtaa työpistettään, ne ilmoitetaan Helmen sivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella. Vaihdepalvelujen päivittäjät tekevät muutokset.

– Jos uudistuksen aikana ilmenee ongelmia, neuvoja kannattaa kysyä omalta puhelinyhteyshenkilöltä. Ensiksi kannattaa perehtyä Helmeen ladattuihin koulutusmateriaaleihin ja videoihin, Laanala vinkkaa.  Kaikki uuden puhelinpalvelun ohjeet: Helmi > Yhteiset palvelut > Tietotekniikka > Ohjelmat ja järjestelmät > Puhelinpalvelut > Operaattoripalvelut uusiksi

Helsingin henki | toukokuu 2017

19

teksti KATJA ALAJA kuva ROOPE PERMANTO

Tyytyväisenä kohti uutta Jussi Pajunen muistelee ilolla ihmisiä ja Helsingin kehittymistä. Pääkaupunki on valmis tulevaisuuden haasteisiin, kuten myös uuteen siirtyvä kaupunginjohtaja.

20

Helsingin henki | toukokuu 2017

K

aupunginjohtaja Jussi Pajunen on miettinyt vain vähän tulevaa viimeistä työpäiväänsä, 31.5.2017.

– Käyn luovuttamassa avaimeni ja lähden kassini kanssa pois niin kuin työsuhteen päättyessä tehdään, Pajunen sanoo pieni hymy huulillaan.

Hän jää tällä haavaa viimeiseksi kaupunginjohtajaksi, sillä Helsinki siirtyy pormestarin aikaan kesäkuun alussa.

Kohti uutta Pajunen lähtee hyvillä mielin, sillä työ on ollut ”hirmuisen palkitsevaa”. Iso osansa tässä on kaupungin henkilöstöllä, jolle lähtee lämpimät kiitokset.

– On ollut kivaa tehdä duunia täällä. Sekin on hienoa, että valtaosa asioista on mennyt putkeen, Pajunen sanoo.

Tultuaan kaupunginjohtajaksi vuonna 2005 hänelle konkretisoitui, kuinka suuri voimavara osaava henkilöstö on.

– Kun tähän lisää viime vuosien kehityksen, henkilöstön ja asukkaiden yhteistyön, niin Helsingillä on hyvä tulevaisuus. On vain löydettävä ne parhaat yhteistyömallit, Pajunen painottaa.

Kokonaisvaltaisuus yllätti

Pajunen pääsi seuraamaan kaupunginjohtajan työtä lähietäisyydeltä jo silloin, kun hän toimi kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja sitä ennen kaupunginvaltuutettuna. Kaupunginjohtajan työn kokonaisvaltaisuus tuli kuitenkin yllätyksenä.

– Vaikka ensimmäisenä työpäivänä ilmassa oli jännitystä, työ vei nopeasti mukanaan. Ei ole tarvinnut kuin katsoa kalenterista, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Haastavinta ja vaikeinta tämä on ollut läheisilleni. Arvostan, että he ovat pysyneet mukanani, Pajunen sanoo.

Kuluneella viikollakin suurin osa päivistä on venynyt iltaan, vaikka uusia asioita ei enää ole aloitettu.

Pajusen aikana kaupungissa on tehty suuria muutoksia. Yksi suurimmista liittyy uuteen johtamisjärjestelmä- ja organisaatiomuutokseen, jonka rinnalla on aloitettu sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu. Muutos lisää päätöksenteon demokraattisuutta, kun kunnallisvaalitulokset vaikuttavat päättäjävalintoihin. Kaupungin organisaatio alkaa myös toimia suurempana neljän toimialan ja keskushallinnon kokonaisuutena. Lisäksi uudistuksen yhtenä isona tavoitteena on saada kaupunkilaiset vahvemmin mukaan kaupungin kehittämiseen.

– Maailman kehityksestä on tullut vaikeammin ennakoitavaa, kuten olemme muun muassa turvapaikanhakijatilanteen ja terrori-iskujen myötä nähneet. Se haastaa kaupungin reagoimaan asioihin nopeastikin, ja uskon, että uusi toimintamalli tukee tätä. Se on suunniteltu perusteellisesti, mutta varmasti joitakin yksityiskohtia joudutaan viilaamaan, Pajunen toteaa.

Tyytyväisyys kuultaa läpi äänestä myös silloin, kun Pajunen puhuu uudesta kaupunkirakenteesta. Uudet suunnitteluihanteet ovat tuoneet mukanaan tiiviitä kaupunginosia, asuntoja, raitioteitä, pyöräteitä ja siltoja. Kasvava monikulttuurinen Helsinki elää muutoksesta.

– Meillä on aivan ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa sellainen kaupunki, jota ei ole missään maailmassa, Pajunen kokee.

Ihmisten ilo parasta

Kysymys työuran onnistumisista ja kiperistä paikoista saa Pajusen mietteliääksi. Sen sijaan, että hän hahmottelisi itselleen tyypillisellä tavalla suuria linjoja, hän nostaa esiin ihmiset.

Kun joku on koputtanut Pajusen olkapäätä ja sanonut olleensa kaupungin järjestämissä Lasten itsenäisyyspäivän juhlissa, hän on tuntenut ylpeyttä. Viime kerralla esiintyneet Jare ja V ­ illeGalle

Kun koko 10-vuotiaiden helsinkiläislasten ikäluokka juhlii yhdessä, niin siinä on todellinen onnistuminen.

JVG-bändistä kuuluvat tähän joukkoon.

– Se on jotakin ihan ainutlaatuista, kun koko 10-vuotiaiden helsinkiläislasten ikäluokka juhlii yhdessä. He saavat olla tähtiä. Siinä on todellinen onnistuminen, Pajunen sanoo.

Iloa ovat tuoneet myös ne hetket, kun hän on pystynyt ilahduttamaan yksittäisiä ihmisiä. Pahalta tuntuneet asiat liittyvät puolestaan päätöksentekoon. Johtajan on kyettävä tekemään niitä tiukassakin aikataulussa.

– Vaikeinta on ollut tehdä sellaisia päätöksiä, jotka ovat vaikuttaneet ikävästi heikommassa asemassa olevaan ihmiseen, Pajunen sanoo.

Itse työn tekemisen tavoissa Pajunen nimeää suurimmaksi opinpaikaksi digitalisaation kehityksen. Vaikka hän sanoo, että esimerkiksi sosiaalisen median käyttö ei ole aina niin helppoa vähän vanhemmille, ulkopuolisen näkökulmasta hän twiittailee sujuvasti ja näyttää ottaneen tämänkin muutoksen myönteisenä haasteena.

Innolla uuteen

Haastatteluhetken rusketus on hankittu Kroatiasta. Perhe- ja parisuhdeihmiseksi tunnustautuva Pajunen lomaili siellä vaimonsa kanssa, kun aikataulu on muuttunut vähän väljemmäksi.

Kunnon yöunista ja harrastamisesta edes pienissä määrin aina kiinni pitäneellä Pajusella on nyt enemmän aikaa myös rakkaille harrastuksilleen, ravivedon tekemiselle tutulla porukalla ja lukemiselle.

– Ursan Tähdet ja Avaruus -lehti on lempilukemistani. Hiukkasfysiikka, maailmankaikkeuden ymmärtäminen kiehtoo, Pajunen paljastaa.

Kun kesäkuu koittaa ja kaupungintalon ovi sulkeutuu viimeisen kerran kaupunginjohtajana, Pajunen lähtee kohti puoliksi tuntematonta. Eläkevuodet saavat vielä odottaa.

– Olen avoinna uusille haasteille.

Olen saanut pyyntöjä ja joihinkin olen vastannut myönteisesti ja joihinkin kielteisesti. On mukavaa miettiä uutta vaihetta elämässä. 

Millä mielellä lähdet uuteen organisaatioon? teksti MAARIT SEELING kuvat TOMMI TUOMI

Timo Sutari, pysäköinnintarkastaja, rakennusvirasto En ole kovin paljoa ajatellut koko asiaa, vaikka virastomme lakkaa organisaatiomuutoksen takia. Toimintamme ei sinällään muutu, vaan valvomme edelleen pysäköintisääntöjen noudattamista Helsingissä. Yksikkömme siirtyy sellaisenaan uuteen organisaatioon kaupunkiympäristön toimialalle. Mielestäni tehostamista aina tarvitaan eli siinä mielessä suhtaudun luottavaisin mielin.

Joni Ketola, media-asisstentti, Kulttuuriareena Gloria En ole ollut kaupungilla pitkään töissä, joten minulla ei ole kovin selkää käsitystä siitä, miten muutos vaikuttaa toimintaamme. Ehkä selkein muutos omalta kannaltani on se, että Glorian toiminta siirtyy näillä näkymin muutaman vuoden sisällä yksiköiden yhdistämisen myötä Suvilahden Kaasukelloihin. Toivon, että muutto merkitsee meille mahdollisuuksia vähintään samantasoiseen toimintaan kuin nyt – mieluummin parempaan.

Kirsi Haarala, suunnittelusihteeri, kaupunginkanslia Suhtaudun tulevaan muutokseen luottavaisin mielin. Tähän mennessä uudistus on näkynyt hallinnon puolella lähinnä työmäärän lisääntymisenä. Asian valmistelussa riittää tehtävää. En uskalla lähteä ennakoimaan, miltä tulevaisuus näyttää. Toivoisin uudistuksen selkiyttävän kaupungin prosesseja. Virastoilla on ollut omat käytäntönsä, ja toivoisin niihin lisää yhtenäisyyttä, jotta kaupungin toiminta näyttäytyisi samanlaisena kaikilla toimialoilla.

Sanna Lesonen, tuottaja, nuorisoasiainkeskus Organisaatiouudistus on hyvä asia. Kesäkuun alussa nuorisoasiainkeskus sulautuu osaksi kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialaa. Uskon, että saamme yhdentymisen myötä hyvää synergiaetua ja tehtyä entistä hienompia tapahtumia – ehkäpä saamme kohdennettua jopa enemmän rahaa joidenkin tapahtumien järjestämiseen, kun järjestävät osapuolet eivät kukin huseeraa omalla tahollaan. Ainakin yhteistyökumppaneiden löytyminen varmasti helpottuu. Toivon, että historiaan jäävät virastorajat ylittävä yhteistyö vahvistuu ja tulee järjestelmällisemmäksi.

Helsingin henki | toukokuu 2017

21

kaffella teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat ROOPE PERMANTO n Riitta Lahtinen, Toni Lyyski ja Hanna Kilkki kannustavat kokeilemaan pelimallia tulos- ja kehityskeskusteluissa.

> KESKUSTE L Erityissuunnitt EMASSA: el kaupunginkan ija Hanna Kilkki, slia Johtava ympä rist Lyyski, ympäri ötarkastaja Toni st Ympäristötarka ökeskus st ympäristökesku aja Riitta Lahtinen, s > AIHE: Millainen on tu lo keskustelujen s- ja kehitys­ pelimalli? > PAIKKA: Café Köket

Seuraava siirto – pelillinen keskustelu sytyttää Kaupungin uuden, vielä testattavana olevan tulos- ja kehityskeskustelumallin ominaisin piirre on joustavuus. Työntekijä voi valita itselleen tärkeitä teemoja tai nostaa esiin peräti jokerikortin.

H

anna Kilkki asettaa pelilaudan pöydälle ja ensimmäisen kortin laudalle. Sen teemana on mennyt toimintakausi ja sitä koskevat kysymykset, kuten: Missä onnistuit? Mitä opit? Toisen kortin kohdalla katse suunnataan tulevaan: Mitä on saatava aikaan ensi vuonna? Millaista tukea tarvitset?

Kun esimies ja työntekijä ovat käyneet lävitse kolmannen pakollisen teeman, joka on oppiminen ja osaamisen jakaminen, tulos- ja kehityskeskustelussa päästään työntekijän valitsemiin aiheisiin.

Kantava periaate uuden mallin ja sitä tukevien työkalujen kehittämisessä Kilkin mukaan on ollut se, ettei

22

normaalisti käytössä olevan keskustelun samanlainen sisältö sovi kaikille.

Uudessa mallissa keskustelu voidaan räätälöidä työntekijälähtöisesti ja keskittyä asioihin, jotka työntekijä kokee työssään tärkeiksi. Tämä sitouttaa, motivoi, innostaa ja lisää koetun hyödyllisyyden kokemusta. Mallia käytännössä testanneet Toni Lyyski ja Riitta Lahtinen pitävät sitä selkeästi yksilöllisempänä ja hyödyllisempänä kuin lomaketta.

Miksi mallia lähdettiin kehittämään?

Kaupungilla on käyty tulos- ja kehityskeskusteluja pitkään. Vähintään kerran vuodessa käytävät keskustelut nähdään

Helsingin henki | toukokuu 2017

tärkeinä johtamisen välineinä. Kunta10-tutkimuksen mukaan vastaajat eivät ole kokeneet keskusteluja kovin hyödyllisiksi.

– Halusimme edistää keskustelujen vuorovaikutuksellisuutta, joustavuutta ja yksilöllistämistä. Lisäksi keskusteluun valmistautuminen ja keskustelun jälkeiset vaiheet kaipasivat täsmennystä ja toimintatapoja, sillä ne ovat kriittisiä keskustelun onnistumisen kannalta, Kilkki sanoo.

Tulos- ja kehityskeskustelun, Tuken, ja työsuorituksen arvioinnin uusia toimintatapoja ideoitiin viime vuonna kolmessa projektissa. Pääviesti esimiehiltä oli: pois lomakkeista. Lomakeratkaisu ei enää vastannut työntekijöiden moni-

n Riitta Lahtisen mukaan pelin teemakortit ovat mielenkiintoisia ja osuvia.

n Kaikille yhteiset teemat ovat tärkeitä mallissa, mutta valinnanmahdollisuus motivoi työntekijöitä, Toni Lyyski toteaa.

Mallille tunnustusta UUSI TULOS- JA kehityskeskustelu-

riltaan. Lyyski käytti valmistautumiseen 1–1,5 tuntia työntekijää kohden. Hän ei kuitenkaan koe uutta mallia työläämmäksi kuin lomakemallia.

– Uusi malli innosti työntekijöitä valmistautumaan keskusteluun huomattavasti paremmin kuin aiemmin. Valmistautumisen ansiosta keskustelu rullasi hyvin, Lyyski sanoo.

n Pelimallissa hyödynnetään teemakortteja. Lisäksi käytössä on jokerikortti.

n Kilkki vahvistaa, että Tuken koettu hyöty on pelimallin myötä parantunut.

Pelissä on jokerikortti, jonka ansiosta voidaan puhua mistä aiheesta tahansa.

Pelimalli antaa hyvät lähtökohdat vuorovaikutukseen ja keskusteluun.

naisiin tarpeisiin. Tämä periaate ohjasi uuden mallin kehittämistä.

– Lomake oli vanhanaikainen, lokeroiva ja tasapäistävä, Lyyski toteaa.

Hän oli mukana ensimmäisessä, työkalut luoneessa työryhmässä.

Mitä etuja pelimallilla on?

Kilkin mukaan pelimalli antaa hyvät lähtökohdat vuorovaikutteiseen keskusteluun ja sen suuntaamiseen kohti tulevaisuutta. Lyyskin ja Lahtisen mielestä keskustelu on rennompaa kuin orjallisessa lomakemallissa.

– Kaikille yhteiset teemat ovat uudessakin mallissa tärkeitä, mutta juuri valinnanmahdollisuus motivoi työntekijöitä, Lyyski toteaa.

Keskustelu tuntuu hyödyllisemmältä, kun on itse saanut valita yhden tai kaksi teemaa.

– Kun kaikesta ei tarvitse keskustella, päästään tärkeissä asioissa syvemmälle, Lahtinen sanoo.

Kilkki vahvistaa, että Tuken koettu hyöty on pelimallin myötä parantunut.

Teemakorttien lisäksi pelimallissa on jokerikortti, jonka ansiosta voidaan puhua mistä aiheesta tahansa.

– Yllättävän moni mallin pilotoija käytti jokerikorttia. Saimme aikaan paljon mielenkiintoisia keskusteluja, Lyyski kertoo.

Uutta on lisäksi se, että työntekijät pyytävät rakentavaa palautetta työkaveriltaan ja antavat palautetta myös omalle esimiehelleen.

– Tästä on tullut erityisen paljon kiitosta. Suomalaiselle on usein vaikeaa antaa rakentavaa palautetta, ja kiitoskin unohtuu helposti. Itsekin sain työntekijöiltä ensimmäisen kerran palautetta konkreettisella tavalla, Lyyski sanoo.

Pelimallissa korostetaan valmistautumista. Lahtinen kävi ennen keskustelua materiaalin lävitse, mietti vastauksia kysymyksiin ja pyysi palautetta työkave-

Milloin pelimalli tulee käyttöön?

Uutta mallia on käytetty useissa virastoissa. Viime vuonna sitä testasi 46 esimiestä 20 virastossa.

– Olen lähetellyt mallia kaikille, jotka ovat olleet kiinnostuneita, Kilkki kertoo.

Neljäs testiryhmä testaa pelimallia tänä keväänä, ja työkaluja parannellaan palautteen mukaan. Viimeistellyt työkalut saadaan käyttöön ensi syksynä.

– Valmista ei tosin tule koskaan. Pelimalli muovautuu jatkuvasti, Kilkki sanoo.

Lyyskin ja Lahtisen mukaan malli on jo jalostunut paljon siitä, mitä he käyttivät viime vuoden kevättalvella.

– Teemakortit vaikuttavat todella mielenkiintoisilta ja osuvilta, Lahtinen sanoo.

Miten lomakepohjaisen Tuken käy?

Pelimalli on yksi työväline tulos- ja kehityskeskustelujen käymiseen. Sitä voidaan käyttää kokonaisuutena tai valita

malli valittiin Grafian Vuoden Huiput -kilpailussa Hopeahuipuksi.

Suunnittelijoiden perustaman Grafian tapahtuma on Suomen merkittävin luovan suunnittelun kilpailu.

Viime syksynä malli valittiin finaaliin kansainvälisessä palvelumuotoilun Service Design Award -kilpailussa.

siitä joitakin osia nykyisen lomakepohjaisen mallin tilalle tai osana sitä.

– Esimies ja työntekijä saavat valita omaan työtapaansa sopivimmat työkalut. Tulos- ja kehityskeskustelun perusosat ja ydin eivät ole hävinneet minnekään, mutta tekemisen malli voi muuttua uuden mallin ja välineiden myötä, Kilkki toteaa.

Mallista toivotaan jatkuvaa, monikäyttöistä työkalua arkeen.

– Sitä voi käyttää esimerkiksi ryhmäkeskusteluissa tai työyhteisön kokouksissa ja valita yhden teeman, johon kulloinkin keskitytään, Kilkki vinkkaa.

Lyyski ja Lahtinen kannattavat uutta mallia varauksetta.

– En ole keksinyt yhtään syytä, miksei pelimalliin kannattaisi siirtyä. Kukaan työntekijöistämme ei ole esittänyt toivetta palata vanhaan Tukeen.

Kannustan todella kokeilemaan, Lyyski sanoo. 

Pelimallin vaiheet 1. Valmistaudu 2. Keskustele 3. Toteuta

Helsingin henki | toukokuu 2017

23

asukas teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat SAMPO KORHONEN

n Palvelutalo Rudolfissa asuva Mikko Sinisalo viettää iäkkäiden naapureidensa kanssa aikaa 3–5 tuntia viikossa.

M

ikko Sinisalon, 25, yksiö on kuin kenen tahansa nuoren miehen opiskelijakämppä. 23 neliömetriä, pieni keittiönurkkaus, vessa, suihku ja parveke. Keskellä huonetta on sänky ja tiskipöydällä pino likaisia astioita.

Poikkeuksellista on se, että Mikko asuu palvelutalossa. Nuorella yliopisto-opiskelijalla on naapureinaan 135 vanhusta, jotka asustavat samanlaisissa yksiöissä.

Mikko maksaa yksiöstään 290 euroa kuukaudessa. Edullisen vuokran vastineeksi hän ja kaksi muuta Rudolfissa asuvaa nuorta ovat sitoutuneet viettämään aikaa iäkkäiden naapureidensa kanssa kolmesta viiteen tuntia viikossa.

– Hengailen yhteisissä tiloissa ja juttelen vanhusten kanssa. Maanantaisin osallistun filosofikerhoon. Joidenkin naapureiden kanssa olen käynyt taidenäyttelyssä ja Itiksessä syömässä. Välillä koputan jonkun ovelle ja kysyn, olisiko hetki aikaa, Mikko kertoo.

– Muuten tämä on ihan tavallista asumista. Saan tulla ja mennä, miten huvittaa. Henkilökunta moikkaa, kun törmäillään. Joskus joku pelästyy, kun tulen yöllä kotiin ja liikun käytävällä.

Ikäihmisten kanssa on mukava hengata

Palvelutalon iäkkäät asukkaat suhtautuvat nuoriin myönteisesti.

– Kukaan ei ole koskaan sanonut, ettei halua seuraani. Ikäihmiset viettävät mielellään aikaa meidän kanssa ja juttelevat vanhoista ajoista ja päivän tapahtumista. Moni kokee itsensä yksinäiseksi, Mikko sanoo.

Ikäihmiset on jaettu kolmelle nuorelle niin, että Mikon vastuulla ovat Atalon neljännen ja viidennen kerroksen asukkaat.

– Hoitajat ovat kertoneet, keiden luona kannattaa käydä ja ketkä ovat niin huonossa kunnossa, etteivät kaipaa seuraa. On oma päätökseni, paljonko vietän aikaa kenenkin kanssa. Yritän nähdä mahdollisimman monia.

Nuorten rahkeet eivät riitä tyydyttämään kaikkien vanhusten seurantarvetta, ja Mikkokin potee ajoittain riittämättömyyden tunnetta.

– Viisi tuntia viikossa on vähän, kun sen jakaa useille ihmisille, hän toteaa.

– Olisi hyvä, jos nuorille tulisi enemmän paikkoja palvelutaloihin. Tämä on toimiva ja edullinen asumismuoto nuorille, ja seuramme tuo iloa vanhuksille.

Ikäihmisten kanssa on mukavaa ja mutkatonta hengata.

Ikäihmisten kanssa on mukavaa ja mutkatonta hengata.

Nuoret tuovat elämää

Myös Ella Taimio, 90, toivoo taloon lisää nuoria. Puolitoista vuotta sitten halvaantunut nainen on asunut Rudolfissa viime vuodesta lähtien.

– Tämä on paras paikka minulle, kun olen näin sairas. Olen ollut käsityöihminen koko ikäni, mutta nyt en pysty tekemään mitään. Nuoria saisi tulla enemmänkin, sillä aika tulee hirveän pitkäksi, hän sanoo.

– Olen kyllästynyt omaan olotilaani, mutta nuorten seura piristää ja heidän kauttaan näkee muutakin elämää.

Taimion päivät kuluvat televisiota katsellen ja äänikirjoja kuunnellen. Välillä hän osallistuu laulutuokioon tai muihin ryhmiin. Pihatapahtumat ovat hänen suosikkejaan.

Yhdessä asuminen vähentää yksinäisyyttä Laajasalossa sijaitsevassa vanhusten palvelutalo Rudolfissa on viime vuoden alusta lähtien asunut kolme nuorta. Eri sukupolvien rinnakkaiselo tuottaa kaikille hyvää: se piristää ikäihmisiä ja avartaa nuorten maailmankuvaa.

24

Helsingin henki | toukokuu 2017

n Nuori yliopisto-opiskelija asuu Rudolfissa yksiössä. Vapaa-ajallaan hän muun muassa hengailee palvelutalon yhteisissä tiloissa sekä seurustelee vanhusten kanssa.

– Pääsen harvoin ulos. Nuoret voisivat viedä minua pihalle. Viimeksi, kun olin tunnin ulkona, nukuin yönkin paljon paremmin, Taimio sanoo.

Mikosta on avartavaa olla eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa.

– Vanhuksilla on ihan eri perspektiivi elämään kuin nuorilla. Heidän näkemyksensä esimerkiksi siitä, mitä koti tai itsenäisyys merkitsee, on aivan erilainen, Mikko toteaa.

– Myös kuolema on mielenkiintoinen kysymys. Tuntuu, että kuolema ei ole ikäihmisille vieras tai pelottava asia.

Kuoleman kohtaamista ei voi palvelutalossa välttää. Mikko on menettänyt kolme naapuriaan.

– Kyllä se hätkähdyttää. Yhtäkkiä ihmistä, jonka kanssa olen viettänyt aikaa, ei ole, hän sanoo.  n Rudolfissa asuva Ella Taimio toivoo taloon lisää nuoria.

Koteja nuorille HELSINGISSÄ ON YLI tuhat alle 25-vuotiasta nuorta vailla vakituista asuntoa. Oman

muotoinen koti -hanke etsii uusia ratkaisuja nuorten vaikeaan asumistilanteeseen.

Hankkeessa toimivat nuorisotoimi ja sosiaali- ja terveysvirasto, Nuorisoasuntoliitto, Setlementtiasunnot Oy, Oranssi ry sekä Y-Säätiö.

– Hanke käynnistyi vuonna 2015. Lähdimme tutkimaan, voisivatko toisilleen ventovieraat nuoret ja vanhukset asua yhdessä ja löytyisikö kaupungin palvelutaloista asuntoja nuorille, kertoo projektipäällikkö Miki Mielonen nuorisoasiainkeskuksesta.

Vanhusten ja nuorten yhteisasumiskokeilu alkoi palvelutalo Rudolfissa viime vuoden alussa. Idea on lähtöisin Hollannista, jossa opiskelijat asuvat ilmaiseksi vanhusten palvelutaloissa ja lievittävät samalla vanhusten yksinäisyyttä.

– Emme tienneet, kiinnostaako tämäntyyppinen asuminen helsinkiläisnuoria. ­Ensimmäiseen vuoden pituiseen kokeiluun haki kuitenkin 300 vaikeassa asumistilanteessa olevaa 18–25-vuotiasta nuorta, joista valitsimme Rudolfiin kolme, Mielonen kertoo.

Asuminen yhdistyy työhön alueen asukkaiden hyväksi Nuorten asuminen Rudolfissa jatkuu.

– On ollut yllättävää, että niin erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset ovat löytäneet yhteisen sävelen ja saaneet voimaa toisistaan, Mielonen sanoo.

Nuorten läsnäolo on piristänyt vanhuksia ja vähentänyt palvelutalon laitosmaisuutta. Nuoret ovat oppineet vanhuksilta kiireettömyyttä ja elämänkokemusta.

– Eräs vanhus totesi, että nuoret ovat heille vertaisia, Mielonen kertoo.

Muista palvelutaloista ei toistaiseksi ole löytynyt tilaa nuorille Helsingissä, mutta malli on levinnyt muualle Suomeen. Oman muotoinen koti -hanke on hyödyntänyt myös muita ympäristöjä nuorten asumiseen. Kannelmäessä on esimerkiksi alkanut asumiskokeilu, joka tarjoaa nuorille sekä työn että asumisen. Neljä nuorta on muuttanut asumaan Y-säätiön asuntoon ja sitoutunut työskentelemään alueen asukkaiden hyväksi noin 20 tuntia kuukaudessa.

– Tavoitteemme on löytää olemassa oleviin tiloihin uusia asumismuotoja, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä ja linkittyvät työhön. Näin voimme vähentää samalla asunnottomuutta, työttömyyttä ja yksinäisyyttä, Mielonen sanoo.

Helsingin henki | toukokuu 2017

25

hyvinvointi teksti HANNA OJANPÄÄ kuvat ISTOCKPHOTO

Yhdenvertaisuus on koko työyhteisön asia Kaupungin tavoitteena on olla monimuotoisuuden johtamisen mallikaupunki. Päämäärän apuna on yhdenvertaisuussuunnitelma, jolla edistetään työelämän monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta.

H

enkilöstön yhdenvertaisuus ja sen edistäminen ovat jatkossa päivittäinen osa kaupungin kaikkien työyhteisöjen toimintaa.

Yhdenvertaisuuden edistämisen taustalla on vuonna 2015 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain uudistus: laki velvoittaa niitä työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 30 henkilöä, laatimaan suunnitelman yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Kaupungin strategiaohjelmassa 2013–2016 yhdeksi tavoitteeksi kirjattiin, että Helsinki on monimuotoisuuden johtamisen mallikaupunki. Päämäärän eteen tehty työ loi hyvän pohjan myös yhdenvertaisuuden edistämiselle.

26

Alkuvuodesta kaupunginhallitus laati yhdenvertaisuussuunnitelman periaatteet, joiden mukaan muun muassa henkilöstön yhdenvertaisuutta edistävät tavoitteet ja toimenpiteet viedään joka vuosi kaupunginhallituksen päätettäväksi.

– Käytännössä työtä päästään toteuttamaan yhdessä toimialojen, liikelaitosten ja henkilöstön kesken kesäkuun alusta lähtien, HR-asiantuntija Hannu Hyvärinen kaupunginkansliasta toteaa.

Avoin ja oikeudenmukainen kulttuuri edistää yhdenvertaisuutta

Vaikka kaupunginhallitus päättää vuosittaisista yhdenvertaisuuden edistämi-

Helsingin henki | toukokuu 2017

sen tavoitteista ja toimenpiteistä, tärkeintä on, että työyhteisöissä keskustellaan yhdenvertaisuuden edistämisen tarpeista, tavoista ja syrjinnän kokemuksista. Tätä tietoa hyödynnetään myös tulevien edistämistoimien suunnittelussa.

– Vastuu yhdenvertaisuuden toteutumisesta on aina johdolla ja esimiehillä, mutta myös jokainen työntekijä voi puuttua mihin tahansa epäasialliseen käytökseen, jos sitä kokee tai näkee.

Syrjimättömyyden edistämisen tulee olla aktiivista, ja syrjintätilanteet on tunnistettava ja niihin on puututtava, Hyvärinen painottaa.

Syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistämisen merkittävin takaa-

Kaupungilla on nollatoleranssi kaikenlaiselle epäasialliselle käytökselle. ja on avoimuuteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuva toimintakulttuuri. Henkilöstöhallinnolla on tärkeä tehtävä kulttuurin lisäämisessä.

– Yhdenvertaisuus työyhteisössä tarkoittaa sitä, että jokainen työntekijä tulee kohdelluksi oikeudenmukaisesti työyhteisönsä jäsenenä, riippumatta henkilökohtaisista ominaisuuksista tai taustasta, Hy-

työterveyspsykologi Työn ja muun elämän yhteensovittaminen:

asenne, avoimuus ja arviointi avainasemassa

TYÖN JA MUUN elämän yhteensovittamisen käytäntöjen kehittäminen on yksi

henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteistä.

– Erilaiset ihmiset tarvitsevat erilaista joustoa, Hannu Hyvärinen sanoo.

– Joustot ja käytännöt ovat kyllä olemassa, mutta meillä on vielä matkaa siihen, että niiden yhteys tulokselliseen johtamiseen nähdään.

Kaupungilla kehitetään työn ja muun elämän yhteensovittamisen käytäntöjä siten, että ne kohtelevat kaikkia yhdenvertaisesti. Jokaisessa työtehtävässä voidaan löytää tapa sovittaa työn ja muun elämän vaatimukset keskenään.

– Meillä on paljonkin keinoja käytössä, kuten liukuva työaika, joustava työaikasuunnittelu ja etätyö. Ratkaisut ja sopimukset tehdään aina kunkin työntekijän ja esimiehen kanssa yhdessä, mutta työyhteisöjen toimintakulttuuri vaikuttaa vahvasti siihen, kuinka yhteensovittamisen tarpeisiin asennoidutaan. Kun muu elämä ja työ ovat tasapainossa, sillä on positiiviset vaikutukset myös koko työyhteisöön, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen, Hyvärinen toteaa.

Työterveyspsykologi Hanna Valkonen kertoo, miten työkykyä ennakoivasti tukemalla voidaan edistää ammatillista itsetuntoa ja hyvinvointia.

Työuran alussa olevan työkykyä kannattaa tukea TYÖKYVYN TUKEMINEN TARKOITTAA sekä havaittuihin työkykyongel-

värinen kiteyttää.

Hyvärinen toteaa, että kaupungilla on eri toiminnoissa kokeiltu nimetöntä rekrytointia. Siitä on saatu hyviä kokemuksia, vaikka se on järjestelmäteknisesti vielä rajoittunutta.

– Monimuotoisuuden johtamiseen kuuluu erilaisista taustoista tulevien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen, esimerkiksi monipuolisen kielitaidon hyödyntäminen palveluissa, hän jatkaa.

Nollatoleranssi syrjinnälle

Viime vuoden Kunta10-tutkimuksen tulosten mukaan kaupungilla lähes kymmenen prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa syrjintää iän, sukupuolen, koulutuksen, mielipiteen, aseman, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan, terveydentilan, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Vaikka tämän kaltaisella, suureen aineistoon pohjautuvalla kyselyllä ei päästäkään käsiksi siihen, missä tilanteissa kukin syrjintäkokemus on syntynyt, Hyvärinen painottaa, että kaupungilla on voimassa nollatoleranssi kaikenlaiselle kiusaamiselle, epäasialliselle kohtelulle, häirinnälle ja syrjinnälle.

– Jo aikaisemmin meillä on laadittu toimintaohjeet kiusaamista vastaan, mutta nyt nollatoleranssi koskee kaikkea edellä mainittua käytöstä.

Syrjinnän kokemuksia seurataan ja syrjimättömyys koskee kaikkia.

– Syrjinnästä on säännöksiä useissa eri laeissa. Lisäksi työpaikalla tapahtuva syrjintä on rangaistavaa rikoslain nojalla, ja syrjintää kokeneella on myös

oikeus rahalliseen hyvitykseen. Syrjintä ei yksinkertaisesti kuulu meidän työpaikoille.

– Eettisinä periaatteinamme noudatamme rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaista kohtelua sekä avoimuutta kaikessa toiminnassamme, Hyvärinen toteaa.

– Kaupungin henkilöstön monimuotoisuus nähdään vahvuutena, joka mahdollistaa jatkuvan uudistumisen sekä tuottavamman ja vetovoimaisemman kaupungin. 

miin puuttumista että mahdollisten työkykyriskien ennakointia. Tästä lähtökohdasta pohdimme Työterveys Helsingissä, voisiko työuransa alussa olevien työkykyä tukea ennaltaehkäisevästi jo ennen varhaisen tuen vaihetta.

ENNAKOIVASSA työkyvyn tukemisessa täytyy keskittyä työhön ja työyh-

teisöön. Jokaisessa työssä on toimialalle ja työympäristölle tyypillisiä kuormitustekijöitä, joita voi olla vaikea poistaa. Työn kuormitustekijöiltä voi kuitenkin suojautua hallinta- ja ratkaisukeinoja omaksumalla.

Pystyvyyden tunne ja ammatillinen itsetunto vahvistuvat, kun opimme ratkomaan haastavia tilanteita.

PILOTOIMME Työterveys Helsingissä Työuran alun tuki -vertaisryhmiä,

Yhdenvertaisuussuunnitelma ja vuosittaiset toimenpiteet yhdenvertaisuuden edistämiseksi: Helmi > Henkilöstö > Moni-

joiden tavoitteena oli vahvistaa ammatillista itsetuntoa osana työkykyä.

Osallistujia yhdisti yhteinen toimiala ja ammattinimike sekä työuran vaihe. Heille oli kertynyt työkokemusta vasta lyhyen ajan. Ryhmäläiset keskustelivat työn ilmiöistä, laajensivat näkökulmia ja pohtivat ratkaisuja yhdessä.

muotoisuus työelämässä > Yhdenvertaisuus

PALAUTEKESKUSTELUISSA osallistujat kokivat työroolinsa jäsentyneen ja

Yhdenvertaisuuden toimenpiteet > Syrjinnän eri muodot tunnistetaan ja syrjintään puututaan. > Henkilöstön kehittymispotentiaali tunnistetaan ja yhtäläinen urasuunnittelu varmistetaan. > Tietoisuutta syrjinnästä ja yhdenvertaisuudesta lisätään kouluttamalla ja viestimällä aiheesta. > Työn ja muun elämän yhteensovittamisen käytäntöjä kehitetään yhdenvertaisiksi. > Erityistä työllistymisen tukea tarvitsevien nuorten työelämään pääsemistä tuetaan. > Nimetöntä rekrytointia jatketaan.

eriytyneen myönteisesti henkilökohtaisesta elämästä. He tarkastelivat hankalia työtilanteita aiempaa selkeämmin työroolistansa. Haastavat tilanteet eivät enää automaattisesti aiheuttaneet riittämättömyyden ja huonommuuden tunteita. Ammatillisen varmuuden ansiosta osallistujat ottivat myös entistä aktiivisempaa roolia työyhteisössä.

NÄIDEN LISÄKSI työyhteisön toimivuus osoittautui ryhmissä tärkeäksi

osaksi työn mielekkyyttä ja hallintaa. Työyhteisön sosiaalinen pääoma on merkittävä työuran alussa olevien työhyvinvoinnille. Työyhteisö voi toimia tukena ja suojana työn stressitekijöitä vastaan. Toimivassa työyhteisössä on selkeät rakenteet, arki sujuu ja sosiaalista tukea on saatavilla. Sopivan vaativat tehtävät ja vastuu tuottavat onnistumisen kokemuksia. Toimimaton työyhteisö sen sijaan aiheuttaa työstressiä. Puutteellinen perehdyttäminen, sekavat arjen käytännöt ja yhteistyön jännitteet tuottavat työssä epäonnistumisen kokemuksia. Työuran alussa ne tulkitaan helposti omaksi huonommuudeksi tai riittämättömyydeksi.

SAMA SUOJA toimii missä tahansa työuran vaiheessa – työyhteisöstä saa-

tava sosiaalinen tuki on puskuri stressitekijöille, joita on vaikea poistaa työstä. Työyhteisön rooli korostuu entisestään, kun työ- ja toimintaympäristöt muuttuvat ja tulevat moniulotteisiksi. Yhteistyön tekemisen tavoilla ja erityisesti vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin laadulla on tällöin suuri merkitys.

Helsingin henki | toukokuu 2017

27

liikkeellä teksti KATI JALAGIN kuvat ARTO WIIKARI ja MIKA LAPPALAINEN

Työmatkoista

parempi

kunto ja olo

Mika Lappalainen on pyöräillyt työmatkansa lähes 20 vuoden ajan. Palkintoina ovat hyvä kunto sekä parempi vointi.

M

uun kaupungin herätessä internetpäätoimittaja Mika Lappalainen hyppää pyörän selkään ja polkee 14 kilometrin pituisen työmatkansa Vuosaaresta keskustaan. Matkan aikana hän nauttii rauhallisesta aamusta, auringon noususta, heräävästä luonnosta ja merenrantamaisemista.

Lappalainen pitää valokuvaamisesta, joten mukana kulkee järjestelmäkamera, jolla hän ikuistaa aamun upeimmat ja yllätyksellisimmät hetket.

– Näen aamuisin paljon eläimiä. Tammisalossa näin yhdessä vaiheessa viikoittain luultavasti saman ketun.

Osa matkan varrelta otetuista kuvista päätyy kaupungin Twitterin #HuomentaHelsinki-sarjaan osoitteessa twitter.com/helviestinta.

Kauneutta matkalla

Lappalaisen pyöräilyreitti kulkee pääosin merenrantareittejä pitkin. Reitti kulkee Marjaniemen, Tammisalon, Herttoniemen, Kulosaaren, Merihaan ja Kruununhaan kautta kaupungintalolle.

– Matkalla on hyvät pyörätiet, ainoastaan Marjaniemessä ajan kadulla. Reitin upeimpia osuuksia on Strömsinlahden puisto, ja olen aina pitänyt Pohjoisrantaa hyvin onnistuneena pyöräilylle ja kävelylle.

Vaikka Lappalaisen työmatka on pyöräillessä yleensä sama, siitä löytyy aina uusia puolia.

– Pientä reitin vaihtelua ja matkan pidennystä teen fiiliksen mukaan.

Työmatka taittuu yleensä noin 30– 40 minuutissa, ja päivittäiseksi pyöräilymatkaksi kertyy suunnilleen 28 kilo-

28

metriä. Vuodessa kilometrejä karttuu noin 2 000 kilometrin verran.

– Pyrin tulemaan töihin pyörällä maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Päivät vaihtelevat sen mukaan, mitä töissä on ohjelmassa. Usein tulee pyöräiltyä yhteensä viitenä päivänä viikossa.

Lappalainen jättää pyöränsä parkkiin kaupungintalon sisäpihalle, jossa on kameravalvonta. Pyörän lukitus on hoitunut vuodesta toiseen systemaattisesti samalla kaavalla, kolmella lukolla.

Pistosuojatut renkaat

Työmatkat taittuvat kappavaihteisella kaupunkipyörällä, jossa pyörän vaihteet sijaitsevat rungon sisällä, suojassa hiekalta ja pölyltä.

– Suunnitelmissani on vaihtaa nykyinen pyörä kevyempään hybridipyörään, joka sopii hyvin kaupunkipyöräilyyn. n Lappalainen pitää valokuvaamisesta, joten mukana kulkevalla järjestelmäkameralla hän ikuistaa aamun upeimmat hetket.

Helsingin henki | toukokuu 2017

Lisää suosittuja kaupunkipyöriä KAUPUNKIPYÖRÄT OVAT JÄLLEEN käytössä. Tänä vuonna kaupunkipyöräjärjes-

telmä laajeni kolminkertaiseksi. Kantakaupungista Munkkiniemeen, Pasilaan ja Kumpulaan ulottuvalla alueella on käytössä 1 400 pyörää ja 140 pyöräasemaa.

Pasilan lisäksi uusia pyöräilyalueita ovat muun muassa Lauttasaari, Käpylä ja Kalasatama.

Kesällä kaupunkipyörillä poljetaan kokeiluluontoisesti myös Espoossa, Matinkylän ja Olarin alueella, jossa on käytettävissä 100 pyörää ja 10 asemaa.

Uudelle kaupunkipyöräkaudelle rekisteröityminen tehdään osoitteessa hsl.fi/kaupunkipyorat. Kausimaksu on 25 euroa. Pyöräasemien sijainnit ja pyörien saatavuustiedot löytyvät HSL:n Reittioppaasta.

Kaikkien ulottuvilla oleva kaupunkipyöräjärjestelmä sai Vuoden pyöräilyteko 2016 -tunnustuksen Pyöräilykuntien verkostolta ja Suomi Pyöräilee -työvaliokunnalta. Tunnustuksen perusteena oli suursuosion saavuttaneen järjestelmän toimiva toteutus sekä suunnan näyttäminen koko Suomelle.

Työmatka taittuu vaivattomasti, eikä työpäivän jälkeen tarvitse lähteä erikseen kuntoilemaan.

Uuden pyörän renkaiden tulee olla pistosuojatut kuten nykyisessäkin pyörässä, jotta nastat ja muut terävät esineet eivät rikkoisi niitä.

– Aiempina vuosina sepeli rikkoi renkaat kolme tai neljä kertaa kaudessa. Viime vuonna rengas rikkoutui vain kerran pistosuojattujen renkaiden ansiosta.

Jos rengas sattuu puhkeamaan, Lappalainen korjauttaa sen pyörähuollossa, jossa pyörälle tehdään keväisin ja syksyisin jokavuotiset huoltotoimenpiteet.

Helppo tapa kuntoilla

n Hel.fi:n sivujen päätoimittaja Mika Lappalainen nauttii työmatkapyöräilystä.

Lappalainen aloitti työmatkapyöräilyn lähes 20 vuotta sitten. Aluksi työmatkan pituus mietitytti, mutta polkemaan lähdettyään hän jäi siihen heti koukkuun.

– Olen aina tykännyt pyöräillä. Aloitin työmatkapyöräilyn, koska kaipasin kuntoilua. Minun oli vaikea löytää sopivaa kuntoilutapaa töiden lomaan. Pyöräily tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Työmatka taittuu vaivattomasti, eikä tarvitse erikseen lähteä työpäivän jälkeen kuntoilemaan.

Polkemisen myötä Lappalaisen kunto on noussut ja hän on voinut entistä paremmin.

– En ole ollut kipeänä, flunssiakaan ei ole tullut.

Lisäksi työasiat jäävät töihin eivätkä seuraa mukana kotimatkalle.

– Pyöräily tyhjentää pään. Silloin ei ole puhelin koko ajan kädessä kuten esimerkiksi metrolla kulkiessa.

Sadekelit eivät estä Lappalaisen työmatkapyöräilyä.

– Tykkään pyöräillä sateessa. Ilma on puhtaampaa ja hapekasta. Sade ei haittaa menoa, kun varusteet ovat kunnossa.

Hänen pyöräilykautensa käynnistyy keväällä, kun lämpötila nousee 3–5 asteeseen ja tiet ovat sulia. Marraskuussa pakkasten tullessa pyörä jää pyöräkellariin. Myrskytuulet eivät myöskään innosta pyöräilemään.

– En pyöräile talvisin, koska talvella se ei ole kivaa. En lähde polkemaan, jos lämpötila on pakkasen puolella. Kovassa vastatuulessa polkeminen ei ole myöskään kovin miellyttävää. Pyöräilyn pitää olla kivaa ja mukavaa. Silloin kun en pyöräile, kuljen työmatkat metrolla.

Kiritystä työkavereilta

Työpaikalla kaupunginkansliassa on Lappalaisen lisäksi monia muitakin pyöräileviä. Työporukassa tulee välillä kilpailtua leikkimielisesti siitä, kuinka monta kilometriä kauden aikana kertyy.

Aktiivisimmat polkevat vuodessa 2 000– 3 000 kilometriä.

– Kilpailu antaa lisämotivaatiota.

Kun kuulen, kuinka paljon työkaveri on polkenut, ajattelen, että piru vie poljen vielä enemmän.

Lappalainen suosittelee työmatkapyöräilyä myös muillekin.

– Pyöräilystä tulee hyvä olo. Kuntoilumuotona se ei rasita niveliä. Se on myös hyvä tapa purkaa stressiä. 

Pyörällä minne vain – valitse sopivin reitti HELSINGISSÄ ON PYÖRÄTEITÄ 1 200 ki-

lometrin verran, ja pyörällä pääsee kaupungissa käytännössä minne vain.

Tarjolla olevat verkkopalvelut opastavat sopivan pyöräreitin löytämisessä. > Helsingin pyöräilykartta: ulkoilukartta.fi > Pyöräilyn reittiopas: pk.reittiopas.fi > Kotiseutupyöräilyreitit: hel.fi > Liikenne ja kartat > Pyöräily ja kävely > Pyöräreitit > Kotiseutupyöräilyreitit > Helsingin pyörätiet, pyöräilykartta ja pyöräopas: stadissa.fi/paikat/ 766/helsingin-pyoratiet-pyorailykartta-ja-pyoraopas > Narinkkatorin ja Herttoniemen pyöräilykeskuksissa voi itse huoltaa pyörän mekaanikon opastuksella ja pyöräkeskuksien työkaluilla. Jaossa on myös maksuttomia pyöräilykarttoja ja kaupunkipyöräneuvontaa. www. pyorakeskus.info

Helsingin henki | toukokuu 2017

29

Puistojumppakausi käynnistyi ■■ KESÄN PUISTOJUMPPAKAUSI ON jo startannut Maunulan Sorsapuistossa ja Latokartanon liikuntahallin edustalla. Touko-kesäkuun vaihteessa kausi käynnistyy muun muassa Kontulan Kelkkapuistossa, Myllypuron, Oulunkylän ja Roihuvuoren liikuntapuistoissa, Töölönlahden puistossa ja Uimastadionilla. Puistojumppakausi jatkuu elokuun loppupuolelle asti.

Ulko- ja sisäjumppiin kannattaa ottaa jumppamatto mukaan. Puistoissa jumpataan säävarauksella: kaatosateessa ei jumpata.

Jumppien paikkakohtaiset aikataulut ja osoitetiedot ovat nähtävissä osoitteessa hel.fi > Kulttuuri ja vapaa aika > Liikunta > Liikuntakurssit > Puistojumpat.

kuva LAURI ROTKO

kuva HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 15. syyskuuta.

Helsinki-aiheiset valokuvat kaikkien käyttöön ■■ NOSTALGISET KUVAT HELSINGISTÄ ovat nyt kaikkien käytettävissä, kun Helsingin kaupunginmuseo avasi Suomessa ensimmäisenä museona valokuvakokoelmansa vapaaseen käyttöön Helsinkikuvia.fi-verkkopalvelussa.

Hyvälaatuisia ja korkearesoluutioisia kuvia voi ladata ja käyttää vapaasti maksutta verkossa ja sovelluksissa sekä esimerkiksi kirjoissa ja lahjatavaroissa, kunhan kuvan yhteydessä mainitaan kuvaajan nimi sekä Helsingin kaupunginmuseo.

Vapaassa käytössä on noin 45 000 kuvaa, ja niiden määrä kasvaa sitä mukaa, kun kuvien digitointi etenee. Kuvien joukossa ovat muun muassa Signe Branderin otokset sadan vuoden takaisesta Helsingistä sekä Simo Ristan ja Eeva Ristan laaja kokoelma 1970-luvun muuttuvasta kaupungista.

Kaupunginmuseo valittiin vuoden museoksi. helsinginkaupunginmuseo.fi

Helsinkiä juhlimaan

Saunaweek kutsuu uimaan ja saunomaan

Eläydy Eläintarhan huvilan tunnelmaan

Tutustu Suomen suurpetoihin ■■ KORKEASAAREN SUOMALAISEN METSÄN teema-alueella voi nähdä kaikki Suomen suurpedot susia lukuun ottamatta. Alueelle ovat muuttaneet kauan kaivatut hirvet ja mukana ovat myös erityistä suojelua vaativat lajit kuten uhanalaiset metsäpeurat, vesikot ja ahmat.

Suomalainen metsä – Finnish forest on eläintarhan Suomi 100 -juhlahanke. Saaren eteläisessä osassa sijaitsevalla kolmen hehtaarin kokoisella alueella voi eläinlajiesittelyn ohella tutustua myös metsässä liikkumiseen ja sen tarjoamiin elämyksiin: laavuun, kotaan ja paljasjalkapolkuun. korkeasaari.fi

30

Helsingin henki | toukokuu 2017

kuva ISTOCKPHOTO

■■ UIMASTADIONILLE, PIRKKOLAN UIMAHALLIIN ja Töölön kisahalliin pääsee maailman suurimman saunatapahtuman, Finnish Sauna Festivalin, aikana 2.–11.6. lastenlipun hinnalla esittämällä Finnish Sauna Festivalin ­sisäänpääsyrannekkeen.

Uimastadikalla voi saunoa neljässä saunassa sekä muun muassa treenata sisäkuntosalilla, rantalentopallo-­ ja koripallokentillä tai pelata pingistä ja shakkia.

Pirkkolan uimahallissa voi löylytellä kuudessa saunassa ja treenata huipputason kuntosalilla.

Töölön kisahalli sijaitsee Helsinki Sauna Festivalin tapahtuma-alueen välittömässä läheisyydessä. Kisiksellä voi kuntoilla monipuolisesti tanssista golfiin ja koripallosta punttien nosteluun. hel.fi/liikuntavirasto saunaweek.fi

kuva MIKAEL LINDÉN, JLM STUDIO

kuva JUUSO PALONIEMI

■■ SUOMI 100 -JUHLAVUODEN kunniaksi Helsinki-päivää juhlitaan kahtena päivänä, 11.–12.6. Kaupunkijuhla tarjoaa monipuolista maksutonta ohjelmaa, tekemistä ja näkemistä kaikenikäisille juhlijoille niin keskustassa kuin eri kaupunginosissa.

Ohjelmassa on muun muassa perinteiset aamukahvit kaupungintalolla, Helsinki-päivän konsertti Töölönlahden puistossa ja Illallinen Helsingin taivaan alla -pikniktapahtuma Pohjoisesplanadilla. helsinkipaiva.fi

■■ ELÄINTARHAN HUVILAN PORVARISKOTINÄYTTELYSSÄ voi tutustua huvilan historiaan 1800-luvun lopulta lähtien sekä tarkastella myös koko Linnunlaulun huvila-alueen historiaa. Näyttelyssä on kolme huonetta, jotka on sisustettu viime vuosisadan vaihteen tyyliin. Huoneissa voi aistia vanhan talon tunnelmaa ja kokea tuulahduksia eletyn elämän jäljistä.

Maksuton näyttely on auki torstaisin klo 12–16. elaintarhanhuvila.fi

Ristikko nro 2/2017

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 15.9. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 15.9. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 1/2017:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Markku Martikainen, Arja Laurila, Vesa-Matti Laakso, Kati Kalaoja ja Anu Huttunen. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | toukokuu 2017

31

02

Helsingin henki @KjJu

kuva SAMPO KORHONEN

2017

Upea kaupunki #Helsinki Mahtavat kaupunkilaiset #yhteisöllisyys Hienot työkaverit #henkilöstö @KjJussi Kiittää

kesä–syyskuu

{ uusi duuni }

Lapsille digiä luovasti ja turvallisesti

32

KUKA: Päivi Majuri AMMATTI: projektivastaava TÖIHIN: 2.1.

TOIMIPAIKKA: varhaiskasvatusvirasto, tietohallinto Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Varhaiskasvatuksen digiohjelman koordinaattorina tehtäviäni ovat tietojärjestelmäkehityksen ja digivälineistön koordinointi ja ohjaaminen. Työhön kuuluu pedagogista kehittämistä, asiakaspalvelua sekä toimintakulttuurin ja toiminnan ohjauk­sen uudistamista.

Tuomme digitaalisuutta hallitusti varhaiskasvatukseen. Keskiössä on lapsi yhteistyössä vanhempien ja henkilöstön kanssa. Tuomme lapsille mahdollisuuden hyödyntää turvallisesti ja innovatiivisesti digitaalisia välineitä sekä vanhemmille osallistavia ja helpottavia sähköisiä palveluja. Ne lisäävät aikaa lasten kanssa tehtävään työhön ja vähentävät esimiesten hallinnollista työtä.

Mitä teit aiemmin?

Työskentelin Finnairilla eri kehitystehtävissä liiketoiminnassa ja tietohallinnossa. Olen myös toiminut kouluttajana muutosjohtamisessa, myynnissä ja innovointityössä.

Miten innostuit tästä työstä?

Toimintaympäristö lasten kanssa innosti ja se, että työssä yhdistyvät oma osaaminen muutosjohtamisessa ja digitaalisen ympäristön kehittäjänä.

Helsingin henki | toukokuu 2017

Työtä voisi kehittää yhtenäistämällä kaupunkitason digitalisaation tavoitteita ja rakentamalla yhteisiä toimintamalleja ja työkaluja.

Millainen on työyhteisösi?

Erittäin lämminhenkinen ja avoin. Minut on otettu hienosti vastaan. Matalassa organisaatiossa johdon ja henkilöstön vuoropuhelu on toiminut hyvin.

Mihin asioihin olet tarttunut?

Olen käynnistänyt digiohjelman siten, että olen tutustunut toimintaan, haastatellut avainhenkilöitä ja luonut kokonaiskuvan toiminnan tarpeista ja pitkän tähtäimen tavoitteista.

Lisäksi koordinoin digiohjelman kasvatuksen ja koulutuksen toimialan pilottihanketta, jossa kuvataan asiakaslähtöistä palvelupolkua varhaiskasvatuksesta oppivelvollisuuden päättymiseen.

Mikä on haasteellista, mikä kivointa työssäsi?

Suurin haaste on monen suuren muutoksen samanaikaisuus. Kivointa ovat ihmiset ja yhdessä tekeminen sekä työn monipuolisuus että uuden luominen, jotka koskevat toimintatapoja, osaamisen kehittämistä ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Missä asut ja mitä teet vapaa-aikanasi?

Asun Vantaan Päiväkummussa ja kuljen töihin bussilla. Vapaa-aikanani käyn kuntosalilla ja pidän myös retkeilystä, ulkoilusta ja valokuvaamisesta.

Suunnittelen ja toteutan uutta: puutarhaa, sisustusta, remontteja.

2.6.

VALLOITU NYKYTANSSISTA Poikkitieteellinen nykytanssiteos Land(E)scapes yhdistelee äänimaisemaa, liikettä ja videotaidetta 2.6. klo 19. Caisan sali, Mikonkatu 17 C / Vuorikatu 14. caisa.fi

6.6.–19.8.

MUOTOKUVIA SUOMALAISISTA Teemu Ullgrénin Finns-näytelyssä nähdään muotokuvia suomalaisen yhteiskunnan laidoilta. Stoa, Parvigalleria. Turunlinnantie 1. stoa.fi

7.6.

OSALLISTU DEKKARILUKUPIIRIIN Tapulinkaupungin kirjaston viimeisessä dekkarilukupiirissä luetaan 7.6. klo 18 Minna Lindgrenin Kuolema Ehtoolehdossa -teosta. Ajurinaukio 5. helmet.fi

9.6.–1.10.

HIEKKALAATIKOLTA MAAILMALLE Virka-gallerian Hiekkalaatikolla-näyttelyssä on esillä valokuvia eri alojen ammattilaisista työssään sekä lapsista leikin parissa tulevaisuuden työntekijöinä. virka.fi > Näyttelyt > Tulevat näyttelyt

12.6.–14.8.

TANSSIN VIEMÄÄ Sitratorilla tanssitaan valssista tangoon, jenkasta polkkaan ja ­foxista fuskuun maanantaisin klo 17.30 läpi kesän yhteensä 10 kertaa. Lisäksi tarjolla on ilmaista paritanssiopetusta. Klaneettitie 5. kanneltalo.fi

kuva TUULIKKI HOLOPAINEN

s

si