Helsingin henki 6/2014

henki Helsingin

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

0 20146 HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

Pyöräilylle

potkua

Helmeä kehitetään edelleen

hyvinvointi 26

Voimaa tiiviistä työyhteisöstä

työkalut 14

duunissa 10

Reetta Keisanen kehittää parempaa kaupunkia. 20

Tyhymittari käyttöön

Tehdään parempi kaupunki

pääkirjoitus päätoimittaja Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Parempi tehdään yhdessä

Kuva: LAURI ROTKO

E

// vinkki Valoa kaupunkiin LUX HELSINKI 2015 osallistaa valoteoksillaan kaupunkilaisia jo seitse-

mättä kertaa 4.–8.1. Taideteoksia nähdään 13 paikassa keskustassa Torikortteleiden sisäpihoilta Finlandia-talolle asti. Yksittäisiä teoksia on mukana 17. Pääsääntöisesti teokset ovat nähtävillä päivittäin klo 17–22.

Jo kolmena vuonna tapahtumassa nähty Fire Circus Walkea toteuttaa tanssia ja tulisirkusta yhdistävän esityksen Senaatintorille suomalais-berliiniläisen työryhmän voimin. Lyhtypuisto Lantern Park muuttaa yli toista sataa lyhtyään Hesperian puistosta Helsingin yliopiston kortteleissa sijaitsevan Topelian sisäpihalle yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Mukana on seitsemän tilausteosta ja kansainvälisten valofestivaalien parhaimmistoa. Festivaali tuo taiteen gallerioista ja museoista kaupunkitilaan. Teoksia toteuttavat valo- ja mediataiteilijat sekä äänisuunnittelijat Suomesta, Saksasta, Ranskasta, Belgiasta ja Japanista.

Mukana on runsaasti parhaimpia teoksia kansainvälisiltä valofestivaaleilta. Ensi kertaa torikortteleiden sisäpihoilla on mukana vuoden 2014 Lux IN -näyttelystä tuttuja teoksia, jotka tuodaan nyt esille uuteen ympäristöön.

Tapahtuma sopii koko perheelle ja sinne on vapaa pääsy. Lux Helsinki 2015 juhlistaa Helsingin valotapahtumien 20-vuotista historiaa.

Festivaali on osa YK:n kansainvälistä Valon vuotta 2015 (International Year of Light). Festivaalin kumppaneita ovat Raha-automaattiyhdistys RAY ja Metro Helsinki. > luxhelsinki.fi

,,

nsi vuosi tuo muutoksia kaupungin organisaatioon, kun Helsingin Energia, Helsingin Satama ja Palmian kiinteistö-, siivous- ja turvapalvelut sekä henkilöstöruokailu jatkavat vuodenvaihteessa toimintaansa yhtiöinä ja niiden henkilöstö siirtyy pois kaupungin palveluksesta. Teknisellä puolella selvitetään puolestaan yhteisen toimitilan mahdollisuutta ja kulttuurivirastoissa päätöksenteon keventämistä.

Ensi vuonna käynnistyy kaupungin nelivuotisstrategian kolmas toteuttamisvuosi. Strategiaan sisältyy 38 kaupunginhallituksen käynnistämää toimenpidettä tai hanketta, joilla tähdätään kaupungin toimivuuden ja ihmisten elämänlaadun, tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin parantamiseen.

Johtamisen jaosto selvittää kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamista. Tarkoituksena on, että mahdollinen uusi malli otetaan käyttöön vuonna 2017. Uudistamiseen liittyy myös kaupunginvaltuuston päätös valita kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja tammikuun puolivälistä heinäkuuhun 2017 ulottuvaksi kaudeksi.

Sotepalvelujen tuottamisvastuun antaminen kuntayhtymälle vaikuttanee voimakkaasti kaupungin toimintaan. Vaikutuksen merkitys ja koko kuva on vasta tarkentumassa.

Edessä on haasteita, mutta kaupungilla on kykyä ja osaamista vastata niihin. Kaupunki on saattanut monia uudistuksia hyville raiteille. Tuore esimerkki tulee selvityksestä, jossa Helsinki sijoittui ykköstilalle 20 kaupungin joukosta, kun tutkittiin, miten kaupungit hyödyntävät luovuutta ja luovia voimavaroja kehittämisessään. Selvityksen tehneen kaupunkitutkija Charles Landryn mukaan yksi luovan kaupungin ominaisuus on hallinnon ja poliittisen järjestelmän toimivuus. Helsinki sijoittui tässä parhaaksi. Kaupunki on alkanut hyödyntää asukkaiden kasvavaa aktiivisuutta, ja Ravintolapäivän tyyppiset aloitteet voivat uudistaa vähitellen myös koko kaupungin toimintatapoja.

Helsinki sai toiseksi parhaat arviot yrittämis- ja innovaatioympäristöä koskevassa osiossa. Slush on yksi esimerkki uudesta innovaatioympäristöstä, joka rohkaisee toimijoiden verkostoitumiseen ja ketterään rahoittamiseen. Helsinki menestyi myös avoimuuden, elämänlaadun, oppimisen ja lahjakkuuden tukemisen alueilla. Muihin arvioituihin kaupunkeihin verrattuna meidän hierarkiaa pidetään matalana.

Selvitys kehottaa luomaan Helsingille ”kollektiiviset aivot”, toisin sanoin saamaan kaupunkilaiset, yritykset ja yhteisöt tekemään virkamiesten ja henkilöstön kanssa konkreettisia, kaupungin tulevaisuutta koskevia valintoja.

Tutkimus antaa tukea kaupungin osallistamisen ja yhdessä tekemisen pyrkimyksille ja osoittaa, että monien tavoitteiden suuntavalinta on oikea. Parempi kaupunki syntyy, kun se tehdään yhdessä.

Edessä on haasteita, mutta kaupungilla on kykyä ja osaamista vastata niihin.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 1 11.2. Nro 2 15.4. Nro 3 3.6. Nro 4 2.9. Nro 5 21.10. Nro 6 9.12.

Aineisto 23.1.

24.3.

12.5.

14.8.

2.10 20.11.

02

Helsingin henki | joulukuu 2014

sisältö

10 duunissa

Pienen erityiskoulun arjessa asioita tehdään yhdessä ja toisia autetaan aina.

Ilmapiiri on positiivinen ja kannustava.

14 työkalut

Helmi-intraa kehitetään vaiheittain.

Tulevaisuudessa sitä voi käyttää myös mobiilissa.

15 ympäristö

Matkapuhelimen ja tietokoneen käyttöikä on vain muutamia vuosia. Mitä niille sitten tapahtuu?

06 teema

Kaupungin palvelurakenne elää taloustilanteen ja asiakkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan. Ensi vuonna monia asioita pitää tehdä toisin.

28

20 ammatti

Pyöräilykoordinaattori Reetta Keisanen edistää pyöräilyn kehittämistä ja lisääntymistä kaupungissa.

22 kaffella

Ihanteellinen työpaikka rakentuu jokaisen työntekijän panoksesta ja vastuusta yhteiseen hyvinvointiin.

26 hyvinvointi

Uusi työhyvinvointimittari otettiin käyttöön. Se kertoo nopeasti, missä mennään ja mitä henkilöstölle kuuluu.

32 uusi duuni

liikkeellä

Henkilöstökassa tarjoaa maksutonta pankkipalvelua henkilökohtaisesti.

Asiakassuhteet ovat pitkiä.

24

HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski.

reppari

Työtilat ovat muuttumassa monitilatoimistoiksi, missä työtä tehdään yhdessä ja digitaalisesti.

12

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

16 hanke

asukas

Kalasatamassa korostuvat yhteisöllisyys, merellisyys ja älykkäät ratkaisut.

Ensi vuonna otetaan käyttöön yhteinen sopimushallintajärjestelmä.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMIT­TAJA Katariina Käyhkö, puh.

310 64988, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖVIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2014–2015 Terttu Sopanen, Essi Eranka, Lotta Henriksson, Merja Jattu-Wahlström, Heikki Mäntymäki, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Pepe Nikander (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJAT Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi, Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2014 PAINOS 40 000 kpl 26. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | joulukuu 2014

03

uutisia Lyhyesti ■■ ANNI SINNEMÄKI (vihr.) valittiin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajaksi tammikuusta kesään 2017 saakka. Tehtävän nykyinen hoitaja Hannu Penttilä (sd.) hävisi vaalissa Sinnemäelle. Sinnemäki on kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu. Kausi on normaalia lyhyempi, koska kaupungin johtamisjärjestelmää mahdollisesti uudistetaan 2017.

■■ RAKENNUSVIRASTO PALKITTIIN SOME Awards 2014 -palkinnolla parhaana julkisyhteisönä. Se on ravistellut käsityksiä siitä, miten julkisyhteisö voi somessa toimia. Some Awards on Aller Median järjestämä sosiaalisen median tapahtuma.

Teksti: Mirja Harju

Laatupalkintokilpailu ratkennut ■■ TÄMÄN VUODEN KAUPUNGINJOHTAJAN laatupalkintokilpailun voitot menivät HKL-Raitioliikenteelle ja Riistavuoren monipuoliselle palvelukeskukselle.

– Kaikki kilpailuun osallistuneet kuusi hakijaa ovat edelläkävijöitä toiminnan kehittämisessä. Tie on pitkä ja joskus vaivalloinenkin. Kehittämistyö ei lopu koskaan, mutta se on helpompaa ja mielekkääm-

pää johdonmukaisesti edettäessä, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen totesi palkintopuheessaan.

Kilpailun tarkoituksena on palveluiden ja tuotteiden, toiminnan ja tulosten sekä laadun systemaattisen parantamisen esiin nostaminen. Kilpailu järjestettiin nyt kuudetta kertaa. Hakijoiden keskimääräinen pistemäärä on noussut ta-

saisesti vuodesta 2002 alkaen ja oli nyt 410 pistettä. Seuraava kilpailu järjestetään vuonna 2016 tai 2018. Tarkoituksena on, että se järjestettäisiin vuorovuosina Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailun kanssa.

Helmi > Prosessit ja organisaatio > Laatu > Kaupunginjohtajan laatupalkinto

Kunta10-kyselyssä hyvä vastausprosentti ■■ KUNTA10-TYÖHYVINVOINTIKYSELYYN VASTASI 69 prosenttia henkilöstöstä, mikä on varsin hyvä tulos ensimmäistä kertaa toteutetulle kyselylle.

Kaupunkitasoiset tulokset julkistetaan 12.2., ja tilaisuus videoidaan Helsinki Kanavalle katsottavaksi. Virastot ja liikelaitokset saavat tämän jälkeen tunnukset, joilla he pääsevät tutustumaan omiin tuloksiinsa ja käsittelemään niitä.

Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan helmikuussa kylpylälomia, iPadeja ja Jopoja, yhteensä 15 palkintoa.

Työelämän

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi

04

■■ Voiko terveydenhoidollisissa tutkimuksissa käydä työajalla?

Työnantajan määräämissä tai lakimääräisissä tutkimuksissa ja tarkastuksissa käynnit ovat aina työaikaa. Omalla työterveysasemalla voi käydä työajalla.

Jos työntekijä joutuu todellisen tarpeen vuoksi käymään lääkärin määräämissä tutkimuksissa työaikanaan, hänelle järjestetään vapautus työstä. Todellisella tarpeella tarkoitetaan sitä, että käynti tai tutkimus ei ole tehtävissä työajan ulkopuolella tai että kyseessä on äkillinen tutkimustarve.

Kaikista työajalle ajoittuvista käynneistä sovitaan hyvissä ajoin esimiehen kanssa, jotta käynti voidaan huomioida työvuorosuunnittelussa.

Helsingin henki | joulukuu 2014

■■ HELSINGIN YLIOPISTO VIETTÄÄ 375vuotisjuhliaan ensi vuonna. Juhlavuoden tunnus on Ajattelun voimaa. Vuoden teemat ovat muuttuva ympäristö, terveys ja hyvinvointi, tulevaisuuden oppiminen, globaali Helsinki ja uusi maailmankuva. Kaupunki on mukana yliopiston kanssa valmistelemassa ja toteuttamassa joitakin juhlavuoden tapahtumia. university.helsinki.fi > Helsingin yliopisto 375 vuotta hel.fi > kulttuuri ja vapaa-aika > tapahtumat > kaupungin tapahtumat > Helsingin yliopisto 375 vuotta

Päivystyssairaala avautui ■■ MALMIN UUSI PÄIVYSTYSSAIRAALA aloitti toimintansa 27. marraskuuta. Sairaala on suunniteltu tiloiltaan ja toiminnoiltaan uudenaikaiseksi päivystyssairaalaksi. Se on sosiaali- ja terveysviraston suurin investointi viime vuosilta. Rakentamiskustannukset ovat olleet 72 miljoonaa euroa.

Päivystys palvelee ensisijaisesti itäisen, kaakkoisen, koillisen ja pohjoisen Helsingin asukkaita ympäri vuorokauden.

■■ Henkilö on menossa omasta aloitteestaan tutkimuksiin muualle kuin työterveyshuoltoon. Voiko mennä työajalla?

Omaehtoiseen hoitoon ja tutkimuksiin on tällöin mentävä omalla ajalla.

Sairauden toteamiseksi tehtyjen tutkimusten ajaksi voidaan järjestää vapautus työstä.

Jo todettujen sairauksien hoito tai kontrollitutkimukset tehdään omalla ajalla. Sama koskee muitakin pitkäaikaissairauksia.

■■ Voiko hammaslääkäriin mennä työajalla?

Hammashoidoissa käydään omalla ajalla.

Mikäli kyseessä on äkillinen hoidon tarve, täksi ajaksi voidaan myöntää vapautus työstä. Äkillisissä hammassairaustapauksissa hoidon kiireellisyys osoitetaan aina hammaslääkärin antamalla todistuksella.

Vastaajana esimiesten HR-neuvonta kaupunginkansliasta. HR-neuvonta antaa esimiehille palvelussuhdeneuvontaa. Teknistä tukea ja neuvontaa HR-sovelluksiin (HR-työpöytä, eRekry, M2, Bib, Kosti) saa sovelluksille nimetyiltä yhteyshenkilöiltä.

■■ Työntekijällä on todettu diabetes.

Voiko siihen liittyviin tutkimuksiin ja hoitoihin mennä työajalla?

Helmi > Henkilöstö > Työaika Helmi > Henkilöstö > HR-neuvonta esimiehille

Esimiesten HR-neuvonta, puh. 310 38080.

stadi

365

Open Ahjo palkittiin ■■ KAUPUNGIN PÄÄTÖKSENTEON AVOIN rajapinta Open Ahjo palkittiin parhaana sähköisenä palveluna kansainvälisen WeGOjärjestön kilpailun Avoin kaupunki -sarjassa. Open Ahjo -rajapinnan kautta kaupungin päätösasiakirjat voi saada avoimena tietona.

WeGO Awards -kilpailu tuo esiin kaupunkien kehittämiä erinomaisia sähköisiä palveluita. Open Ahjo valittiin parhaaksi sähköiseksi palveluksi samassa sarjassa, jossa pääkaupunkiseudun palvelukartta voitti pari vuotta sitten ykkössijan.

Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio kertoo nuorisotyön suunnantarkistuksesta.

Talousarvio hyväksytty ■■ KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYI marraskuussa ensi vuoden talousarvion. Kaupungin toimintamenot ovat talousarviossa lähes 4,7 miljardia euroa. Menoista noin 47 prosenttia käytetään sosiaali- ja terveysviraston palveluihin, erikoissairaanhoitoon

ja toimeentulotukeen. Toiseksi eniten kuluu opetustoimeen, johon osoitetaan 666 miljoonaa euroa.

Kaupungin verotulojen arvioidaan olevan ensi vuonna runsaat 3 miljardia euroa. Kunnallisvero tuottaa lähes 2,5 miljardia, yhteisövero 308 miljoonaa ja kiinteistövero 219 miljoonaa euroa. Kunnallisvero säilyy 18,5 prosentissa.

Suurimmat talojen korjaushankkeet ovat Stadin ammattiopiston toimitilojen korjaaminen Roihuvuoressa ja Vallilassa, ja suurimmat talojen rakennushankkeet ovat keskustakirjasto ja Kalasataman korttelitalo.

Lähivuosina HKL investoi voimakkaasti uusiin metro- ja raitiovaunuihin ja metron automatisointiin.

Lisää liikkumista ■■ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ sekä Opetushallitus myönsivät Liikkuva koulu 2014 -palkinnot Helsingille ja Lappeenrannalle. Hankkeen tavoitteena on edistää oppilaiden liikkumista. Helsingissä mukana on nyt lähes puolet kaupungin peruskouluista, ja toiminta laajenee. Hankkeen rahoituksella on palkattu neljä liikunnanohjaajaa, jotka tekevät työtä yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa välitunneilla, iltapäivä- ja kerhotoiminnassa sekä yhä enemmän myös oppitunneilla.

Avoimuus säästää rahaa ■■ TÄNÄ VUONNA JOKAINEN nuorisoasiainkeskuksen työntekijä kävi puistoissa, ostoskeskuksissa ja urheilukentillä jututtamassa nuoria vapaa-ajasta, tulevaisuudesta ja asuinalueesta. Pareittain liikkeelle lähti 353 ihmistä – niin nuoriso-ohjaajat, toimistosihteerit kuin johtajatkin. Yli tuhannen nuoren jututtamisen lisäksi 200 työntekijää pohti työn merkitystä työpajoissa, 117 purki aineistoja ja noin 30 haki ideoita ulkomailta.

Internet, maahanmuutto ja eriarvoistuminen ovat muuttaneet Helsinkiä niin, että virastomme pitää päivittää suuntansa. Uudistuksemme noudattaa nuorisotyön periaatetta siten, että yhteisö rakennetaan yhteisillä kokemuksilla.

Joulukuussa nuorisolautakunta päättää viraston tehtävästä. Haastatteluista opimme, että nuorille tärkeintä ovat kaverit. Kavereista riippuu, mitä tehdään, mihin mennään ja miten suhtaudutaan kouluun ja työhön. Tekomme muuttuvat tärkeiksi, jos ne vahvistavat nuorten suhteita muihin. Ehdotuksen mukaan tavoitteemme on tehdä Helsingistä kiva paikka, jossa nuori käyttää kykyjään toisten kanssa ja hyväksi. Osana monikulttuurisempaa Helsinkiä autamme nuoria näkemään maailman toisten silmin. Tulevaisuudessa empatia on tärkein helsinkiläinen kansalaistaito.

Olemme tarjonneet tänä vuonna valtavasti mahdollisuuksia osallistua, kommentoida ja ilmoittautua tekijäksi. Väliversiot on julkaistu blogissa ja palautteeseen on vastattu. Yhteinen tekeminen on muistuttanut, että intohimoa ei tarvitse piilotella.

Harvard Business Review´n mukaan muutosvaiheissa johto usein vähättelee toimintatapojen reiluuden merkitystä. Vuosi vakuutti, että henkilökunta vastaa vastuullisesti, kun heitä kohtelee kyvykkäinä. Osallistavat käytännöt ovat sitouttaneet ihmisiä muutokseen. Ensi vuonna alkavalla rakenteiden uudistamisella on henkilöstön voimakas tuki. Ihmiset ymmärtävät muutokset nuorten tilanteessa ja kuntataloudessa.

Talouden kiristyessä näkökenttä helposti kapeutuu ja ryhdytään hamstraamaan. Taloudellisia ratkaisuja etsitään helposti budjettiluokkien perusteella, eli palkoista ja vuokrista, sen sijaan, että työtä kehystettäisiin uusiksi. Suunnantarkistuksemme muistutti, että nuorten elämä levittäytyy koko kaupunkiin. Resursseja saadaan auttamalla muita ymmärtämään nuorten tarpeita, esimerkiksi avaamalla tietoa tai tukemalla tutkijoita, järjestöjä ja yrittäjiä rahoituksen hakemisessa. Kun muutkin tekevät työtä nuorten hyväksi, nuorisotoimi voi tehdä enemmän siellä ja niiden kanssa, jotka tarvitsevat enemmän.

Pekka Sauri

Tulevaisuudessa empatia on tärkein helsinkiläinen kansalaistaito.

Helsingin henki | joulukuu 2014

05

teksti KATJA ALAJA kuvat MIRVA KAKKO kuvitus PIA HOLM

Helsinki 2015:

Jokapäiväistä muutoksenhallintaa Ensi vuonna Helsingin toimintamenot pysyvät lähes entisellään. Asukasmäärä kuitenkin kasvaa, joten uusia palveluja sekä palvelujen uudistamista tarvitaan samalla kun hallintokuluja leikataan. Muutos lähtee jokaisesta työntekijästä ja esimiehestä.

K

aupungin toimintamenot kipuavat 4,7 miljardiin euroon ensi vuonna. Määrä vastaa noin yhdeksää prosenttia valtion budjetista. Kolmasosa menoista kuluu henkilöstön palkkoihin.

Menojen kasvua edellisvuoteen on vain 0,4 prosenttia. Kaupungin strategiaohjelman mukaisessa taloudenpidossa korostuvat jo edellisvuosilta tutut asiat ‒ menojen kasvun hillintä ja tasapainon tavoittelu. ‒ Taloustilanne jatkuu tiukkana. Hallinnon ja tukipalvelujen säästövelvoitteet merkitsevät määrärahojen kohdentamis-

6

Helsingin henki | joulukuu 2014

ta peruspalveluihin, sosiaali- ja terveystoimeen sekä opetukseen. Muille virastoille tämä näkyy määrärahojen leikkauksena, rahoitusjohtaja Tuula Saxholm kertoo.

Kaupungin verotulot kasvavat niukasti. Samaan aikaan Helsingin saamat valtionosuudet vähenevät, ja Helsingin Energialta saadut ylimääräiset pääomasiirrot loppuvat, sillä organisaatio yhtiöitetään.

Vielä tänä vuonna kaupunki sai ylimääräisenä tuloutuksena Helsingin Energialta suuren potin, 150 miljoonaa euroa.

Helsingin täytyy ottaa lainaa, jotta se voi investoida. Lainakanta kasvaa 280 miljoonalla eurolla.

‒ Vaikka lainakantamme on noussut aika nopeasti, lainan määrä on hallinnassa suhteessa varallisuuteemme, Saxholm toteaa.

Ei irtisanomisille

Henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi korostaa, että vaikeuksista huolimatta kaupunki toimii. ‒ Palvelut hoituvat, eikä vakinaisia työntekijöitä lomauteta tai irtisanota, kuten strategiaohjelmassa on linjattu.

Silti henkilöstöltä pitää löytyä muutoskykyä ja valmiutta lähteä uusiin tehtäviin, kun niihin tulee tarve, Pohjaniemi sanoo.

Kaupungin palvelurakenne elää taloustilanteen ja asiakkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan.

Joitakin asioita täytyy tehdä toisin, joitakin karsia.

Kaupunki laittaa paljon paukkuja henkilöstön kouluttamiseen, kehittämiseen ja johtamiseen. Muutostilanteessa oleville työyhteisöille ja organisaatioille on usein hyötyä muutosvalmennuksesta ja vaikkapa avusta uusien tehtäväkuvien ja yksiköiden rakentamisessa. Oiva Akatemian konsultit ovat suosittuja yhteistyökumppaneita näissä tilanteissa.

Vakituisten ja määräaikaisten työntekijöiden määrä kieppuu 40 000:n paik-

keilla ensi vuoden alussa. Määrä on laskussa, sillä eläkkeelle jäävien tilalle ei läheskään aina palkata uusia työntekijöitä.

Ensi vuonna eläkepäiviä lähtee viettämään noin 800 työntekijää.

Muutosvalmiutta tarvitaan

Pohjaniemi peräänkuuluttaa henkilöstöltä jokapäiväistä muutoksenhallintaa.

Hän uskoo, että hyvin ammattitaitoiselta ja sitoutuneelta porukalta se onnistuu.

‒ Kaupungin palvelurakenne elää taloustilanteen ja asiakkaiden muuttuvien tarpeiden mukaan, eiväthän ne aina pysy samanlaisina. Asioita täytyy tehdä toisin, ja joitakin asioita täytyy karsia. Tarvitsemme uusia tehtäviä, prosesseja ja tapoja toimia, Pohjaniemi summaa.

Kun virastot tekevät käyttösuunnitelmia ja -budjetteja, niiden tulee kohdentaa varoja palveluihin ja karsia hallintokuluja. Jokavuotinen yhden prosentin tuottavuuden parantamisen tavoitekin edellyttää sitä. Monenlaisia strategiaohjelman mukaisia selvityksiä on käynnissä. ‒ Esimerkiksi tekninen sektori selvittää yhteisiin toimitiloihin siirtymistä, ja kulttuuripuoli pohtii päätöksentekomallin keventämistä, Saxholm kuvailee.

Yhtiöittämisten vuosi

Sosiaali- ja terveystoimen suurten muutosten rinnalla Helsingin Energian ja Helsingin Sataman yhtiöittämiset ovat merkittävä asia. ‒ Mitään dramaattista ei tapahdu, vaan organisaatioiden toiminta jatkuu vakaana. Kaupunki omistaa yhtiöt ja ne tulevat olemaan konserniohjauksen piirissä, Saxholm kertoo.

Yhtiöittämisellä ei ole vaikutuksia asukkaiden arkeen, ja työt jatkuvat ennallaan. Kaupungin palveluksesta siirtyy pois noin 1 000 Helsingin Energian ja 200 Helsingin Sataman työntekijää.

Palmian osittainen yhtiöittäminen etenee myös ja toteutuu vuoden alusta.

Uuteen yhtiöön siirtyvät Palmian kiinteistöpalvelut, turvapalvelut, siivous

Helsingin henki | joulukuu 2014

7

n Marju Pohjaniemi ja Tuula Saxholm uskovat, että muutoksen hallinta onnistuu hyvin sitoutuneilta työntekijöiltä.

Opetusvirasto: Lisää ammattilaisia kouluihin ja oppilaitoksiin LISÄÄ OPETTAJIA, PSYKOLOGEJA ja

ja henkilöstöruokailu eli noin 1 500 työntekijää. ‒ Nykyisiä työehtosopimuksia palkkoineen noudatetaan siirtovaiheen jälkeenkin. Uuden yhtiön työehtosopimuksesta päättää yhtiön hallitus, Pohjaniemi sanoo.

Valtavat investoinnit julkiseen liikenteeseen

Kokonaisuutena kaupungin investoinnit vähenevät, sillä Helsingin Energian ja Helsingin Sataman investoinnit poistuvat. Kaupunki investoi kaikkiaan 611 miljoonalla eurolla. ‒ Otamme lainaa vain sellaisiin investointeihin, jotka ovat kaupungin kasvulle välttämättömiä. Väestö kasvaa tasaisesti, ja uusille asuinalueille on tarvetta.

Näiden alueiden infrastruktuurin ohella joukkoliikenne sekä ammatillisen koulutuksen ja päivähoidon tilatarpeet ovat investointilistamme kärjessä, Saxholm taustoittaa.

Noin kolmasosa investoinneista kohdistuu uusille asuin- ja työpaikka-alueille ja täydennysrakentamiskohteiden esirakentamiseen sekä katujen ja puistojen rakentamiseen. Kalasataman ja Pasilan esirakentamiset jatkuvat.

Niin ikään kolmasosa menee rakennusten korjaushankkeisiin, kuten päiväkoteihin, kouluihin ja museoihin.

HKL-liikelaitoksen investoinnit, reilut 161 miljoonaa euroa, ovat mittavat.

Niiden osuus investoinneista on yli 26 prosenttia. Tulevana vuonna kaupunkiin saadaan 70 miljoonalla uusia 90 metriä pitkiä kokonaan läpikuljettavia metrojunia. Lisäksi uusien raitiovaunujen sarjatuotantovaihe alkaa, ja loppuvuodesta uusia vaunuja saadaan kuukauden vä-

8

Uusien alueiden infrastruktuuri, joukkoliikenne sekä ammatillisen koulutuksen ja päivähoidon tilatarpeet ovat investointilistan kärjessä. lein. Myllypuron ja Hakaniemen metroasemien peruskorjaukset alkavat. Poikittaisen bussiliikenteen eli Jokeri 2:n liikenne alkaa elokuussa. ‒ Nämä investoinnit palvelevat kaupunkilaisia pitkään, sillä metrojen ja ratikoiden käyttöikä on 40 vuotta, HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskoski sanoo.

Koska raitioliikenne laajenee, HKL-liikelaitos palkkaa lisää kuljettajia ja huoltohenkilöstöä. Länsimetron aloittaessa kuljettajien määrä aluksi kasvaa ja sitten automatisoinnin myötä vähenee. Asemilla tarvitaan kuitenkin työntekijöitä. ‒ Alamme tehdä pian uutta pitkän aikavälin tavoiteohjelmaa. Henkilöstö osallistuu sen tekemiseen. Tavoittelemme sitä, että kaikki HKL:läiset kokevat ohjelman omakseen, Lehmuskoski sanoo. 

Helsingin henki | joulukuu 2014

kuraattoreita, paljon korjausrakentamista. Nämä asiat painottuvat opetusviraston toiminnassa tulevana vuonna.

Opetusvirasto tulee rekrytoimaan uusia luokanopettajia, koska perusopetuksessa olevien oppilaiden määrä kasvaa voimakkaasti.

Ennusteen mukaan kouluissa on 1 080 oppilasta enemmän kuin tänä vuonna.

– Se on valtava määrä, enemmän kuin kolmessa peruskoulussa on oppilaita, opetustoimen johtaja Rauno Jarnila vertaa.

– Samalla kun palkkaamme uusia opettajia joudumme tehostamaan hallintoa. Tämä johtuu siitä, että opetusviraston menot pysyvät samalla tasolla, vaikka tehtävien määrä kasvaa. Eläkkeelle jäävien hallinto- ja talousihmisten tilalle ei pääsääntöisesti tule uusia työntekijöitä. Irtisanomisia ei myöskään tule, Jarnila kertoo.

Opetustoimen menot ovat lähes 666 miljoonaa euroa ensi vuonna. Se tarkoittaa 14 prosenttia koko budjetista.

Luokanopettajien työhön tulee muutoksia.

– Ryhmät ovat varmasti hieman täydempiä. Joudumme pohtimaan myös sellaisia kysymyksiä kuin mikä on harvinaisten kielten ryhmän aloituskoko. Pitääkö sitä nostaa 12:sta 18:aan?

Myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden määrä lisääntyy.

Korjausrakentaminen jatkuu

n Investoinnit palvelevat pitkään, sillä metrojen ja ratikoiden käyttöikä on 40 vuotta, Ville Lehmuskoski sanoo.

Kasvavat oppilas- ja opiskelijamäärät vauhdittavat korjaushankkeita. Euromääräisesti suurimpiin lukeutuvat Stadin ammattiopiston Roihuvuoren ja Teollisuuskadun toimipisteiden sekä Roihuvuoren ja Vuosaaren ala-asteiden korjaukset.

– Oppilaat, opiskelijat ja opettajat voivat joutua toimimaan toisissa tiloissa korjausten ajan. Jos sopivaa väistötilaa ei löydy, voimme rakentaa opetukseen sopivan tilan koulun läheisyyteen, Jarnila sanoo.

Korjausten lisäksi aloitetaan uudisrakennushankkeita.

Ensi vuonna rakennetaan muun muassa Kalasataman koulua ja seuraavana vuonna Jätkäsaaren koulua. Stadin ammattiopiston tekniikan ja liikenteen alan Roihupellon kampusta suunnitellaan, ja vaiheittain tapahtuva rakentaminen alkaa parin vuoden kuluttua.

Psykologi- ja kuraattoripalvelut laajenevat Ensi vuonna opetusvirasto saa uuden tehtävän: sen pitää ulottaa psykologi- ja kuraattoripalvelut yksityisiin ja valtion peruskouluihin. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat saivat tämän oikeuden jo kuluvana vuonna.

Muutos kumpuaa uudesta oppilas- ja opiskelijahuoltolaista.

– Tarvitsemme noin 50 uutta psykologia ja kuraattoria.

Kun laskemme mukaan kaupungin omissa kouluissa ja oppilaitoksissa olevat psykologit ja kuraattorit, näissä oppilasja opiskelijahuoltotehtävissä työskentelee ensi vuonna lähes 200 ammattilaista, Jarnila toteaa.

Uusia yhteisiä toimintamalleja SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTOSSA tapahtuu paljon ensi

vuonna. Suurimmat muutokset liittyvät alan valtakunnallisiin uudistuksiin. Virasto varautuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain voimaantuloon, joka muuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja tuottamisrakennetta jo vuoden 2017 alusta.

Sosiaali- ja terveysviraston sekä varhaiskasvatusviraston menot kasvavat vain reilun prosentin verrattuna edellisvuoden talousarvioon. Menot ovat 2 567 miljoonaa euroa, mikä on melkein puolet kaupungin kuluista.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti syksyllä palvelujen uudistamisesta.

– Vahvistamme ennalta ehkäiseviä peruspalveluja ja keskitämme niitä asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Sosiaali- ja terveystoimessa tämä merkitsee sitä, että alan eri ammattiryhmät pääsevät tekemään entistä läheisempää yhteistyötä ja toimimaan konkreettisesti saman katon alla, apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen kertoo.

Uudet suunnitteilla olevat palvelut muodostuvat perhekeskuksista, terveys- ja hyvinvointikeskuksista ja monipuolisista palvelukeskuksista sekä kaikkia edellisiä tukevista sähköisistä palveluista. Kehittämislistalle kuuluvat myös asiakkaiden luo vietävät palvelut.

Palvelujen toimivuutta tutkitaan pilottihankkeiden avulla. Yksi tällainen yhteisen toimintamallin pilotointi

on lapsen 3-vuotistarkastus ryhmäneuvolana päiväkodeissa. Tällöin eri ammattiryhmien edustajat, esimerkiksi terveydenhoitaja ja lastentarhanopettaja, tekevät yhteistyötä. Palvelu on lähellä kotia lapselle tutussa ympäristössä.

Lasten määrä päiväkodeissa kasvaa Päiväkoti-ikäisten lasten määrä kasvaa, ja kasvu on jopa keskimääräistä voimakkaampaa verrattuna asukasmäärän kasvuun. Talousarviossa on varauduttu siihen, että hoidossa on 870 lasta enemmän kuin tänä vuonna.

Uusia päiväkoteja avataan pian. Päiväkoti Louhi aloittaa toimintansa Etelä-Hermannissa ensi vuoden alussa. Kallioon tuleva päiväkoti Franzenia avautuu elokuussa.

– Seuraamme päivähoidon tarvetta jatkuvasti ja reagoimme muutoksiin. Hoito- ja kasvatushenkilöstön rekrytointi on edelleen työlästä, koska koulutetuista osaajista on pulaa, Sutinen toteaa.

Toimeentulotuen hakijoita enemmän Helsingissä työttömien määrä lisääntyy ja toimeentulotukeen joutuu turvautumaan jo hieman yli 10 prosenttia kaupunkilaisista. Sosiaali- ja terveysvirasto on varannut toimeentulotukeen 172 miljoonaa euroa ensi

vuodelle. Se on noin prosentti enemmän kuin kuluvana vuonna.

– Taloudellisen tilanteen heikkeneminen vaikuttaa suoraan toimeentulotukea hakevien määriin. Olemme lisänneet toimeentulotuen käsittelijöiden määrää sisäisin järjestelyin. Näin tuet voidaan myöntää riittävän nopeasti eli lain määräämässä aikataulussa, sanoo Sutinen.

Vuonna 2017 toimeentulotuen maksaminen siirtyy Kelalle. Siirron suunnittelu on jo aloitettu.

Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista ja työllistämisestä kasvaa ensi vuonna. Tämä haastaa myös Helsingin hallintokunnat yhdessä miettimään keinoja heikommin työllistyvien tukemiseksi. n Apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutisen mukaan sosiaalija terveystoimessa vahvistetaan ennalta ehkäiseviä peruspalveluita.

Helsingin henki | joulukuu 2014

9

duunissa n Erityisluokanopettaja Anne Salovesi opettaa oman ykkösluokkansa lisäksi myös kaikkia aineita ysiluokkaan asti.

teksti PINJA LANDÉN kuvat TOMMI TUOMI

Voimaa tiiviistä työyhteisöstä Pienessä erityiskouluyhteisössä ei puhuta sinun ja minun oppilaista vaan meidän oppilaista. Toista autetaan aina, ja ilmapiiri pidetään positiivisena.

M

almilla sijaitsevassa Karviaistien erityiskoulussa on meneillään oppitunti.

Ykkösluokassa on tänään monta aikuista: erityisluokanopettajat Anne Salovesi ja Katri Vainikainen sekä koulunkäyntiavustaja ja koulusihteeri Marja-Liisa Lehtelä ohjaavat ja tukevat lasten tekemistä. Kolmen aikuisen läsnäolo mahdollistaa sen, että lapset voivat hieman vapaammin opetella ja harjoitella asioita omassa tahdissaan.

Myös rehtori Juha Parviainen käväisee luokassa katsomassa, mitä oppilaille kuuluu.

Karviaistien koulu on yksi kaupungin kahdestatoista erityiskoulusta. Se palve-

10

lee oppilaita ykkösluokasta yhdeksänteen ja on tarkoitettu lapsille, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia sekä erityisen tuen tarve. Koulussa on yhteensä 70 oppilasta, mikä tarkoittaa sitä, että jokaisessa vuosiluokassa on 10 oppilasta. Monet luokista ovat yhdysluokkia.

– Koulumme on ikään kuin turvapaikka erityistuen tarpeessa oleville oppilaille. He kaikki tuntevat toisensa, ja me kaikki aikuiset tunnemme jokaisen oppilaan. Elämisen opettelu ja omassa tahdissa edistyminen on täällä turvallista ja sallittua, Parviainen kertoo.

Turvallisuutta konkretisoi se, kuinka koulurakennus ja piha on suunniteltu. Kaksi valkoista puutaloa on yhdistet-

Helsingin henki | joulukuu 2014

ty käytävällä, ja piha on pieni ja helposti valvottavissa. Kokonaisuutta kutsutaan syliksi.

Kollegoiden tuki tärkeää

Erityiskoulun oppilailla voi olla vaikeuksia ymmärtämisessä, hahmottamisessa, lukemisessa, matematiikassa ja sosiaalisessa toiminnassa. Usein ongelmia ilmenee kaikissa näissä, joten opettajilta edellytetään paljon. Heidän täytyy hallita kasvatustieteen, erityispedagogiikan ja psykologian koko kirjo sekä kaikki peruskoulussa opetettavat aineet. Pienessä yhteisössä hoidetaan itse myös hallinnolliset asiat.

– Vaikka työmme on raskasta ja siinä pitää osata vähän kaikkea, joka aamu on kiva tulla töihin. Jos ongelmia ilmenee, ne jaetaan kollegoiden kesken. Näin kenenkään taakka ei pääse kasvamaan liian suureksi, Vainikainen pohtii.

nimeltään Mitä kettu sanoo? Se esitetään helmikuussa.

– Kaikki työntekijät ovat innolla mukana tapahtumien suunnittelussa. Ilmaisuun panostaminen olikin yksi syy siihen, miksi itse aikoinaan hain tänne töihin, Parviainen muistelee.

Luovuus saa kukkia myös oppitunneilla. Historian tunnin jälkeen saatetaan seuraavalla tunnilla tehdä vaikkapa saviruukkuja.

– Tarkoitus on, että luovan toiminnan ja käsillä tekemisen avulla reaaliaineet pysyvät oppilaillemme mielekkäinä, Vainikainen toteaa.

Luovuudella ja ilmaisulla onkin koulussa kaksisuuntainen merkitys: oppilaille se tarkoittaa toiminnan mielekkyyttä ja kanavaa ilmaista itseään, opettajille se merkitsee mahdollisuutta päättää, miten opetussuunnitelmassa määritellyt asiat käytännössä tehdään.

Iloa ilmaisusta

Karviaistien koulu panostaa ilmaisutaitoon ja ideointiin. Opettajat järjestävät usein teemapäiviä, retkiä ja tempauksia, joihin koko koulu osallistuu. Vuosittain valmistellaan musiikkinäytelmä eli prokkis, johon jokainen osallistuu kykyjensä mukaan. Seuraava prokkis on työ-

Kaikki tuntevat toisensa, ja me kaikki aikuiset tunnemme jokaisen oppilaan.

n Rehtori Juha Parviainen tuntee kaikki koulun oppilaat nimeltä.

n Jokainen oppilas saa edetä Karviaistien koulussa omaan tahtiinsa.

n Erityisopettaja Katri Vainikainen on ollut töissä Karviaisten koulussa seitsemän vuotta. Vaikka työ on raskasta, töihin on aina kiva tulla.

– Koulun toimintatavasta jaksaa innostua vuosi toisensa jälkeen. Luulen, että yksi meitä työyhteisönä yhdistävä tekijä on luova hulluus ja kaaoksen sietokyky, Salovesi kertoo.

Luovuutta tarvitaan myös siinä, että yllättävien tilanteiden varalle tehdyt suunnitelmat kyetään ottamaan lennossa käyttöön. Sekä opettajilta että avustajilta vaaditaan joustavuutta, tilannetajua ja sen hyväksymistä, että aina tehdyt suunnitelmat eivät toteudukaan heti.

Onnistumisen riemu

Erityiskoulussa onnistumiset ja ilon tunteet kumpuavat pienistä asioista. Kun eteneminen on hitaampaa, pienet asiat ovat suuria.

– Kuukauden kohokohta voi olla se, kun oppilas pystyy istumaan hetken paikoillaan tai se, kun jonkun saa puhumaan oppitunnin aikana, Salovesi toteaa.

– Ja voi sitä riemua, kun lapsi oppii lukemaan. Se kantaa pitkään, Lehtelä lisää.

Monipuolisuus innostaa

Pienessä koulussa kaikki tekevät vähän kaikkea eivätkä työnkuvat ole tiukasti rajattuja. Jos pitää vaihtaa lamppu tai kiinnittää taulu, lamppua ruuvaamassa tai poraamassa voi nähdä vaikka rehto-

n Koulunkäyntiavustaja ja koulusihteeri Marja-Liisa Lehtelä työskentelee Anne Saloveden työparina ykkösluokassa.

Töiden jakaminen on vain positiivista, sillä en jaksaisikaan pyöritellä päivät pitkät pelkkiä papereita. rin tai opettajan.

– Töiden jakaminen on vain positiivista, sillä en jaksaisikaan pyöritellä pelkkiä papereita, sanoo Parviainen.

Kaikilla on kuitenkin omat vastuualueensa. Koulussa on esimerkiksi opettaja-avustaja-työpareja sekä kaksi tiimiä, joiden vastuulla on tapahtumien, juhlien ja teemapäivien järjestäminen sekä kehittämistehtäviä. Koulussa toimii myös kestävän kehityksen tiimi. Yleiset asiat käydään läpi koko henkilökunnan yhteisissä kokouksissa.

Kaksikymmentä vuotta talossa ollut Lehtelä nauttii siitä, että saa tehdä monipuolisesti erilaisia töitä. Koulunkäyntiavustajana ja koulusihteerinä hän on koulussa keskeinen henkilö. Yksikään työpäivä ei ole tismalleen samanlainen.

– Parasta työssä on kuitenkin se, kun näen lasten kehittyvän ja oppivan. Siksi teen tätä työtä. 

Yksilöllistä tukea HELSINGISSÄ on 12 erityiskoulua: Brahenpuiston, Karviaistien, Lemmilän, Naulakallion,

Outamon, Ruskeasuon, Solakallion, Sophie Mannerheimin ja Toivolan koulut, Marjatta-koulu sekä Svenska skolan för synskadade ja Zacharias Topeliusskolan.

Valintaperusteena erityiskoulupaikkaan on erityisen tuen ja yksilöllisen oppimäärän tarve. Jos kuitenkin huomataan, että lapsi menestyy niin hyvin, ettei enää tarvitse erityiskoulua, hänelle etsitään paikka tavallisesta koulusta tai päinvastoin. Koko oppivelvollisuutta ei siis välttämättä suoriteta erityiskoulussa.

Helsingin henki | joulukuu 2014

11

hanke teksti MARJATTA PIETILÄ kuvat SHUTTERSTOCK ja JANI SÖDERLUND

Sopimushallintajärjestelmä pilottivaiheessa Riskienhallintaan kuuluu, että sopimusten ehtojen noudattamista valvotaan koko niiden voimassaolon ajan. Tätä työtä helpottaa kaupungille valmistuva sopimushallintajärjestelmä.

12

Helsingin henki | joulukuu 2014

K

aupungilla on arviolta vajaat 100 000 voimassa olevaa sopimusta. Kukin virasto ja liikelaitos vastaa omista sopimuksistaan ja on järjestänyt niiden hallinnan omalla tavallaan.

Ensimmäiset selvitykset kaupungin yhteisen sopimushallintajärjestelmän luomiseksi tehtiin nelisen vuotta sitten.

Hanke kuitenkin viivästyi, kun Ahjoasianhallintajärjestelmä ajoi kiireellisyydessä sen edelle.

Nyt yhteisen sopimushallintajärjestelmän käyttöönotto purjehtii myötätuulessa, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden aikana.

Järjestelmästä saatava hyöty riippuu paljon virastojen ja liikelaitosten omasta panostuksesta. sa ja liikelaitoksissa sopimuksista vastaavat henkilöt.

Järjestelmään rakennetaan erilaisia hierarkiatasoja, koko kaupungin kattavia näkymiä ja raportointimahdollisuuksia.

– Sopimustietoja selaamaan pääsevät kaikki, joilla on pääsy Helmi-intraan. Kun kaikki sopimuksia koskeva tieto on koottu yhteen, niitä suunnittelevien on helppo saada tietoa aiemmista sopimuksista, niiden taloudellisista vaikutuksista ja sopimuskumppanien toiminnasta.

Johdon näkymiä taas pääsevät tarkastelemaan virastojen ja liikelaitosten johto, oikeuspalvelut kaupungin sopimusoikeudellisena asiantuntijana ja järjestelmän omistajana, kaupungin johto, tilintarkastajat, sisäinen tarkastus ja tarkastusvirasto.

Testaus käynnissä

Järjestelmä on nyt testausvaiheessa.

Ensin sitä testasi ulkoinen konsultti, ja käyttäjätestaus käynnistyi marraskuussa. Kun järjestelmä läpäisee testit, alkaa pilotointi.

– Aikataulu on joustava, sillä tavoitteena on toimiva ja helppokäyttöinen järjestelmä. Laatu on tärkeää. Korjauksia tehdään sitä mukaa, kun muutostarpeita ilmenee. Pääpiirteissään olemme edenneet aikataulussa, sanoo Sarvilinna.

Pilotteina toimivat Stara, hankintakeskus ja kaupunginkanslian tietotekniikkayksikkö.

– Järjestelmä on standardituote, joka räätälöidään kaupungin käyttöön sopivaksi. Uskomme saavamme järjestelmän, joka ei kärsi turhista lastentaudeista, kertoo kaupunginlakimies Sami Sarvilinna kaupunginkansliasta.

Suurimmat järjestelmään tehtävät muutokset koskevat käyttäjähallintaa ja kaupunkiyhteisyyttä. Järjestelmä määritellään noudattamaan kaupungin tietojärjestelmien käyttäjähallintalogiikkaa. Järjestelmän tuottaa Cloudia Oy.

Avoin järjestelmä Helmessä

Sopimushallintajärjestelmän varsinaisia käyttäjiä tulevat olemaan virastois-

Käyttäjäkoulutus suunnitteilla

Järjestelmän testaajille ja pääkäyttäjille suunnitellaan koulutusta yhdessä järjestelmän toimittajan ja Oiva Akatemian kanssa. Laajemmasta käyttäjäkoulutuksesta on virastojen ja liikelaitosten tarkoitus huolehtia itsenäisesti.

Käytännön tilanteissa käyttäjätukea antavat virastojen ja liikelaitosten sopimusvastaavat sekä oikeuspalveluiden kaupunkitason pääkäyttäjä. Myös järjestelmän toimittajalla on oma tukipalvelunsa.

Järjestelmästä tulee kuitenkin niin helppokäyttöinen ja käyttäjäystävällinen, ettei tukeen odoteta olevan suurta tarvetta.

– Tämä on yksi niistä syistä, miksi päädyimme valmiin järjestelmän hankintaan, koska valmiissa tuotteessa käyttöliittymää ja käytettävyyttä on ennätetty jo hioa, Sarvilinna sanoo.

Tärkeä riskienhallinnan työväline

Koska joillakin virastoilla ja liikelaitoksilla on jo toimiva ja riittävän riskienhallinnan mahdollistava sopimushallintajärjestelmä, näillä ei ole velvoitetta ottaa yhteistä järjestelmää käyttöön.

– Jos taas omaa järjestelmää ei ole, tiukentuneiden riskienhallintavaatimusten vuoksi järjestelmä tulee ottaa käyttöön, Sarvilinna toteaa.

– Yhteiselle järjestelmälle on ollut tarve jo pitkään. Olemme pyrkineet rakentamaan järjestelmästä niin hyvän ja houkuttelevan, että kaikki haluavat sen. Kaupungin kokonaisvaltaisen riskienhallinnan näkökulmasta se onkin suotavaa. 

Pohjatyö vaatii tarkkuutta Sopimushallintajärjestelmä on tietotekninen alusta, johon sisältö tuotetaan itse.

Järjestelmästä saatava hyöty riippuu paljon virastojen ja liikelaitosten omasta panostuksesta.

Sopimushallintajärjestelmä rakentuu dokumenttirekisteristä, johon sopimukset viedään skannaamalla tai tekstinkäsittelyohjelman kautta, sekä metatietorakenteesta, joka muodostuu suoraan järjestelmään tallennetuista sopimusten keskeisimmistä tiedoista.

Metatietoja voidaan käyttää järjestelmässä haku- ja raportointiperusteina, reklamaatioiden hallinnassa ja herätteiden laukaisijoina. Järjestelmä laukaisee herätteen esimerkiksi kun sopimuskausi on päättymässä ja sopimus pitäisi uusia, takuuaika on päättymässä tai kun sopimuskumppanina on toimija, jonka kanssa on aiemmin syntynyt sopimusrikkomuksia.

– Tarkoitus on, että sopimukset ovat järjestelmän avulla hallinnassa koko elinkaarensa ajan. Näin pystytään keräämään sekä ajankohtaista että historiatietoa sopimuksista, joissa kaupunki on ollut sopimuskumppanina sekä minimoimaan riskejä, sanoo Sami Sarvilinna.

Kun virastot ja liikelaitokset ottavat järjestelmän käyttöön, ne joutuvat käymään huolella läpi koko sopimuskantansa. Järjestelmän käytettävyys ja tehokkuus riippuvat olennaisesti siitä, kuinka hyvin pohjatyö on tehty.

– On tärkeää, että työ tehdään huolellisesti ja riittävin resurssein, kun se kunkin viraston ja liikelaitoksen kohdalla tulee ajankohtaiseksi, Sarvilinna toteaa.

Helmi > Ajankohtaista > Sopimushallintajärjestelmä

Helsingin henki | joulukuu 2014

13

t yökalut teksti HENNA TANSKANEN kuvat SHUTTERSTOCK ja JANI SÖDERLUND

Helmeen uusia ominaisuuksia Nelisen vuotta käytössä ollutta Helmi-intraa kehitetään vaiheittain. Vielä loppuvuoden aikana otetaan käyttöön muun muassa suuret työtilat, suurten tiedostojen käsittely ja uutisten kommentointi. Ensi vuonna kehittäminen käynnistyy todenteolla.

K

oko Helmen konsepti uudistuu pidemmällä aikavälillä, ja se tuo paljon uusia ominaisuuksia Helmen käyttöön. Konsepti luo myös vaatimukset Helmen alustakehitykselle, it-asiantuntija Markus Hirvikoski kaupunginkansliasta kertoo.

Helmen uusi konseptointi ja käyttöönotto toteutuu omana hankkeenaan, jonka vaiheista uutisoidaan Helmessä.

– Aikataulut konseptin käyttöönotolle ja alustaversion päivitykselle ovat vie-

14

Helsingin henki | joulukuu 2014

lä avoinna, mutta ne tarkentuvat lähikuukausien aikana, Hirvikoski toteaa.

Konseptisuunnittelussa otetaan myös huomioon käyttöliittymän käytettävyys mobiililaitteilla. Mobiilikäyttöön liittyy pääsynhallinnan ja lisensoinnin vaatimuksia, jotka tarkentuvat uuden konseptin tarpeiden ja vaatimusten mukaan.

– Tavoitteena on, että Helmen seuraavaa versiota voisi käyttää mobiililaitteella. Testaamme käyttöä ensin pienemmillä ryhmillä. Nykyisen Helmen käytettä-

vyys ei olisi kovinkaan hyvä pienellä ruudulla katsottuna, Hirvikoski täsmentää.

Uutisten kommentointi käyttöön

Pari kertaa vuodessa Helmeen tehdään sovelluspäivityksiä, joissa otetaan käyttöön pieniä parannuksia ja uudistuksia. Tietoa uusista ominaisuuksista jaetaan virastojen omille Helmi-pääkäyttäjille ja -tutoreille, jotka osaavat kertoa ja neuvoa lisää.

– Nykyiseen versioon tulee vielä loppu-

ympäristö teksti LAURA HEIKKINEN kuvat SHUTTERSTOCK

Konseptisuunnittelussa otetaan huomioon käyttöliittymän käytettävyys mobiililaitteilla. vuoden päivityksen yhteydessä uutisten kommentointi -toiminnallisuus. Uutisia kommentoidaan aina omalla nimellä. Omat kommentit kerääntyvät Oma Helmen Omat tiedot -profiilisivulle, jonka kautta niitä pääsee myös hallinnoimaan, Hirvikoski kertoo.

Toisten sivuilla voi myös käydä katsomassa, mitä kommentteja ihmiset ovat kirjoittaneet.

Oma Helmestä löytyvät myös työtilojen hallintaan tarvittavat työkalut.

– Kehitämme myös Oma Helmen profiiliominaisuuksia. Jatkossa profiilisivulle on helpompi päivittää omia tietojaan.

Oma Helmen uudistusten lisäksi tänä vuonna otetaan käyttöön suuret työtilat ja suurten tiedostojen tuki. Uudistuksen jälkeen työtilojen suurin koko on 100 gigatavua ja tiedostokoko 2 gigatavua.

– Kapasiteetin varmistamiseksi suurten työtilojen määrä on rajoitettu, ja ne on tarkoitettu erityistarpeisiin. Aloitamme niiden käytön pilottimaisesti muutamalla työtilalla, Hirvikoski sanoo.

Helmeä uudistetaan työpajoissa

Helmi uudistuu ja kehittyy jatkossa työpajoissa yhdessä virastojen vastuuhenkilöiden ja järjestelmän toimittajan kanssa.

– Olemme jakaneet työpajat eri aihealueisiin. Niitä ovat muun muassa hakulähtöisyys, metatietojen käytön kehittäminen, tiedottaminen, some-ominaisuudet, mobiilikäyttö, roolipohjaisuus ja alustapäivityksen tekniset kysymykset, Hirvikoski kuvaa.

Yksi iso kehitysalue seuraavan Helmi-version suunnittelussa on sosiaalisen median ominaisuudet.

– Uuden version myötä järjestelmäalustan tarjoamia some-ominaisuuksia hyödynnetään mahdollisimman laajasti, Hirvikoski iloitsee.

Kun suunnittelu- ja toteutustyö pääsee kunnolla vauhtiin, uudistuneen Helmen koulutustarpeet tarkentuvat. Suunnitteluvaiheessa otetaan myös huomioon visuaalinen ilme, joka muuttuu ainakin jonkin verran.

– Koulutamme joka tapauksessa uudistuneen Helmen käytössä pääkäyttäjiä, tutoreita, sisällöntuottajia ja -päivittäjiä. Lisäkoulutuksen tarve nykyisille osaajille täsmentyy myöhemmin. 

Kännykät ja tietokoneet kiertoon Kun matkapuhelimen tai tietokoneen käyttöikä tulee tiensä päähän, se lähtee kierrätykseen ja saa joskus uuden elämän.

Kaupungilla käytännöt vaihtelevat virastoittain.

?

Kuinka usein henkilöstön matkapuhelimet vaihdetaan ja miten se hoidetaan?

Kaupunki ei hoida puhelinasioita keskitetysti, vaan virastot ja liikelaitokset hankkivat puhelimet itse. Hankintakeskus on tarjouskilpailun perusteella valinnut palveluntoimittajan, jolta virastot hankkivat kaupungin tukemat puhelinmallit. Puhelin vaihdetaan tavallisesti silloin, kun se rikkoutuu korjauskelvottomaksi tai vanha puhelin ei enää vastaa työtehtävien tarpeita.

?

Miten tietokoneet hankitaan ja milloin ne vaihdetaan?

Hankintakeskus on kilpailuttanut myös pöytätietokoneiden ja kannettavien laitetoimittajan, jolta virastot ja liikelaitokset tilaavat kaupungin vakiolaitteiksi valittuja laitteita. Kaupunki tarjoaa työntekijöille työtehtävien hoitamisessa tarvittavat asianmukaiset tietotekniset laitteet ja ohjelmistot.

Useimmissa virastoissa ja liikelaitoksissa noudatetaan yhden laitteen politiikkaa, jolloin työntekijällä on joko pöytäkone tai kannettava, mutta ei molempia. Pöytäkoneet kestävät pitkään, ja ne vaihdetaan tarvittaessa. Kannettavien yleistyttyä kierto on nopeutunut, sillä niiden käyttöikä on lyhyempi, eikä vanhojen kannettavien korjaaminen ole useinkaan kustannustehokasta toisin kuin pöytäkoneiden.

Tietokoneita myös kierrätetään siten, että uudelle henkilölle ei hankita uutta konetta vaan hän saa kierrosta vanhan, mutta vielä käyttökelpoisen laitteen.

?

Mitä loppuun käytetyille tietokoneille tapahtuu?

Kaikissa virastoissa ja liikelaitoksissa laitteiden poistamisesta huolehditaan keskitetysti. Tavalli-

sesti sen hoitaa kunkin viraston tietohallinto. Laitteet toimitetaan kierrätykseen joko sosiaali- ja terveysviraston Uusix-verstaalle tai jonkin palveluntarjoajan kierrätyspalveluun.

Uusix-verstaalla koneet puretaan, käyttökelpoisista osista kasataan uusia koneita ja uusiokäyttöön kelpaamaton materiaali kierrätetään.

?

Mitä käytetyille akuille ja paristoille tapahtuu?

Akut ja paristot ovat niin sanottua vaarallista romua, ja ne kierrätetään asianmukaisesti virastojen omien käytäntöjen mukaisesti.

?

Mitä matkapuhelimille ja tietokoneille pitää tehdä, kun ne lähtevät kierrätykseen?

Puhelimet ja tietokoneet palautetaan kunkin viraston omaan tietohallintoon. Virastojen tietohallinnot huolehtivat siitä, ettei laitteisiin jää muille kuulumatonta tietoa.

Omat henkilökohtaiset tiedot ja tiedostot voi halutessaan ottaa talteen tai poistaa. Esimerkiksi kaupunginkansliassa puhelimet toimitetaan ICTtukeen, jossa ammattilaiset siirtävät tiedot uuteen laitteeseen ja tyhjentävät vanhan.

Tietokoneiden kovalevyille jääneet tiedot tuhotaan ylikirjoittamalla ne asianmukaisilla tietosuojaohjelmistoilla. Kovalevyt voidaan tarvittaessa tuhota myös rikkomalla ne käyttökelvottomiksi.

Lisätietoa viraston omalta tietohallinnolta.

Vastaajana ICT-päällikkö Riitta Mäkinen kaupunginkansliasta.

Helmen etusivu > Uutiset

Helsingin henki | joulukuu 2014

15

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat TOMMI TUOMI, ARTO WIIKARI, PEKKA NIEMINEN ja LOTTA HENRIKSSON

työtilat

aikaa, kun Toimistot ja työtilat elävät uutta s muuttavat työelämää. vuorovaikutteisuus ja digitaalisuu tta miten tähän sopeutuvat Monitilatoimistot yleistyvät, mu assa uudenlaisiin työtiloihin. työntekijät? Kävimme tutustum

T

ulevaisuuden työtilat eivät ole koppikonttoreita, mutta eivät myöskään meluisia avokonttoreita. Työn muuttuessa yhä makepämuodollisemmaksi ja mobiilim ta. iloil si samaa vaaditaan myös työt elisi – Mietimme, miten tila palv oitark n muuttunutta työtämme. Tila ä sek a teko tus on tukea ja helpottaa työn kehan aa edistää työhyvinvointia, tote nnussuunnittelija Reetta Amper rake virastosta. kaAmper on ollut tämän syksyn mu toien uud na rakennusviraston Tulevais viiden misto -projektiryhmässä, joka on italoa toim ä teknisen viraston yhteist ntiha oin varten perustettu työnhyvinv mtyöy nut ke. Hän kertoo, että onnistu tilat päristö yhdistää toimivat, fyysiset uvirt ja n sosiaaliseen kanssakäymisee aalisiin työtapoihin.

älähSuunnittelun tulee olla käy ttäj kilöstöistä. Tämä tarkoittaa, että hen millaitö pääsee vaikuttamaan siihen, e, hän nen omasta työympäristöstä tule toteaa. jen – Uusien ympäristöjen ja työtapo rooliskäyttöönotossa on merkittävässä joten sa hyvä johtaminen ja esimiestyö, ja kouesimiehet ja johto on sitoutettava lutettava niiden käyttöönottoon.

–

Monitilatoimisto

oratkaisu, jolla > Moderni toimist hostamaan tilan pyritään sekä te t va pi so n aa am käyttöä että tarjo ja vaihteleviin iin lis uo ip on tilat m työtehtäviin. visn sijaan käytettä > Oman huonee an ila ot av i ks ki sä voi olla esimer eitä, keskittymiist öp ty ja ttu sijoite neija vetäytymishuo seen tarkoitettu ier telutiloja sekä ta, puhelinkeskus sja vuorovaikutu laisiin yhteistyötettuja tiloja. tilanteisiin tarkoi tta. utusta ja liikkuvuu > Lisää vuorovaik öt, teiset pelisäänn > On sovittava yh skeytykset eivät jotta häiriöt ja ke haa. huononna työrau

16

Helsingin henki | joulukuu 2014

Tilankäyttöön tehoa

tön teSuunittelun taustalla on tilankäy paranhostaminen ja työn tuottavuuden lä vitaminen muun muassa kehittämäl rastojen yhteistyötä. eet, – Olemme työpajoissa miettin ja isi miten yhteinen asiakaspalvelu toim nisismillaisia tiloja sille tarvitaan. Tek hyvin sä virastoissa ihmiset ovat olleet katon innostuneita yhteistyöstä saman isuukalla, koska se tuo paljon mahdoll mietitsia. Yhteistyön parantamista on sa, saty myös täydennysrakentamises noo Amper. työMiten työhyvinvointi ja erilaiset ussa? tehtävät huomioidaan suunnittel iisHR on otettu suunnitteluun tiiv eitte ti mukaan. Amperin mukaan tavo itoi na ei ole luoda työpisteettömiä mon esmon mitiloja, joissa työergonomia on aiset eril ida mio huo n vaa , vaa ti vaihtele työtehtävät ja tarpeet. enää – Tulevaisuuden tilat eivät ole n kijä hierarkisia eivätkä jakaudu työnte statuksen mukaan, hän pohtii. aiset – Mielestäni parhaita ovat sell ia om n tilat, missä on tehtävien mukaa tilähi s työtiloja ja -pisteitä, mutta myö kohille ane nta spo ja ille telu vot loja neu airov taamisille, jotta liikkuvuus ja vuo kutteisuus kasvaisivat. jouRyhmän työn tuloksia esitellään lukuussa virastojen johtoryhmille.

Miellyttävä monitilatoimisto

NTOJEN Hekan vastareHELSINGIN KAUPUNGIN ASU

kadulla ovat ensivaimontoidut toimistotilat Viipurin stuslehdestä: avarat, kutelmaltaan kuin suoraan sisu tyt ja modernin kevytyylikkäät, värimaailmaltaan hilli esti kalustetut sekä siistit. ja siitä vapautui Talo oli eri virastojen käytössä, tettua toimitaloonsa tilaa ympäristökeskuksen muu tä koppikonttoreista Viikkiin. Tilat kaipasivat päivitys nykyaikaisiksi. mietimme, miten – Näin tilojen mahdollisuudet, ja tarkoituksiin. Tilaniistä saadaan sopivat juuri meidän ulkopuoliset suunnitkeskus palkkasi muutostyöhön aja Jaana Närö. telijat, kertoo Hekan toimitusjoht isto, mutta omista toim itila mon Tiloista haluttiin ka tiloihin oli muuttyöpisteistä ei voitu luopua, kos on työntekijää, joitamassa noin 50 hallinnon ja johd auhaa vaativaa. Jo den työ on itsenäistä ja omaa työr oli valtaosalle suuomista työhuoneista luopuminen ri muutos.

Yhteiset säännöt luotu . Nyt tiloissa on avoRemontti valmistui viime keväänä uoneita, keittiö ja tiloja työpisteineen, neuvotteluh sosiaalitilat, hiljaisia ruokapöydät, puhelinkoppeja, otilaksi. huoneita sekä viihtyisä aula tauk aa on pehmennetty ailm ima ään Avotoimistojen levyin. Lisäksi on yhmateriaalivalinnoin ja akustisin työskentelylle. Näteisesti luotu sääntöjä avotilassa rovaikutusta ja helrön mukaan avotila parantaa vuo jä. Aina ei kuitenpottaa yhteistyötä ja avunpyyntö kaan tarvitse olla käytettävissä. ja merkit, joita voi – Meillä on sovittu tietyt koodit Närö toteaa. laittaa esille, kun haluaa rauhaa, s työergonomimyö in atti sats in Työhyvinvointi än ja itselle sopivan sesti. Jokainen sai sähköpöyd työtuolin. itiivisesti yllättyViipurinkadulla opetellaan pos neenä uusia työtapoja.

n n Tarja Ahlfors, Mirja Liehune ja Kari Hedman Hekasta pitävät palaveria yhdessä monitilatoimiston tiloista.

n Hekan uusista tiloista löytyy

paikkoja moneen käyttöön.

Helsingin henki | joulukuu 2014

17

n Juha Yrjölä, Jaakko Rajaniemi ja Hami Kekkonen siirtävät välillä toimistonsa Lasipalatsiin.

Avointa tietoa kaikille

kolme Lasipalatsin yläeksi tunniksi kaukerran päätytilasta tulee kolm in konttori. Idea pungin työntekijöiden työtila, Avo ja kaupunginkanson Helsinki Region Infosharen inen. Paikalle saalian tietotekniikkayksikön yhte ittäjiä ja koodareita puu lähinnä avoimen datan keh konttori on avoin sekä siitä kiinnostuneita, mutta kaikille muillekin. s olla matalan Avoimen konttorin on tarkoitu le kuin kaupunkynnyksen paikka niin henkilöstöl tila on jo muokilaisillekin. Kirjasto 10:iin kuuluva itoimitilaksi. dostunut asukkaille tutuksi mon suuden suoraan – Nämä tapaamiset antavat tilai toon. Meillä ei ole keskusteluun ja ajatusten vaih e tänne tekemään erityistä agendaa vaan tulemm sta kiinnostuneitöitä ja tapaamaan avoimesta data en tietokeskuksesta, suunnittelija Hami Kekkon ta kertoo. on kuusi henLokakuisena torstaina paikalla okeskuksesta ja kilöä kaupunginkansliasta, tiet alla on muun mukumppanuusverkostoista. Työn ittäminen. assa palvelukarttasovelluksen keh kilaisia, jotka – Olemme täällä keskellä kaupun e, kyselemään voivat tulla tutustumaan työhömm en sovellustensa palveluista ja saamaan apua omi nnittelija Jaakkehitystyöhön, kertoo projektisuu a. ko Rajaniemi kaupunginkansliast ellaan kuluneen nnit suu a inta toim den Ensi vuo syksyn kokemusten pohjalta.

JOKA TOINEN TORSTAI kello

hel.fi > Ajankohtaista

Tiivistä yhteistyötä Viikissä STÖTALOSSA on VIIKIN KAMPUKSEN YMPÄRI

imuslaitokympäristökeskus, yrityksiä ja tutk ötä ympäisty sia, jotka tekevät läheistä yhte ristökeskuksen kanssa. gen työYmpäristötalossa on noin 240 hen vilatikah ja tilojen lisäksi kokous-, näyttely votneu iä pien loja. Sisääntulokerroksessa on ssa Mui ne. huo telutiloja sekä eläinlääkärin a neit huo isto kerroksissa on moderneja toim kosekä yinä valopihojen ympärille ryhmitelt taukotilat. koushuoneisto ja henkilökunnan äikäiseksi, pitk Ympäristötalo on suunniteltu

18

Helsingin henki | joulukuu 2014

mioitiin jo ristökeskuksesta. ei tarvita, joten tilojen muunneltavuus huo Erillisiä käyttäytymissääntöjä jo tehon ia toks muu ja ssa, hee svai rakennu etaan työrauha. teluvaiheessa vaan muille ann ty tarpeiden mukaan. Suunnit perustettu uusia avotiloja, on Sittemmin en, halusiih a utta vaik itse at saiv jät työnteki huomanut moniin kun projektihenkilöstö on Sillo a. tiloj avo vai eita uon työh avatko he . Samalla työtilat ovat netta, toimitilan toimivuuden huo a oma sä llen itse oi toiv suurin osa tintä, halusi tehostuneet. tään yhja vain muutama tiimi, kuten vies Muihin kaupungin yksiköihin pide . tilan avo esti tois kokeiluluon etäneuvottelulaitteiden ii se, että teyttä muun muassa – Viestintäporukan työhön sop sut helpottavat kentältkai iilira a saa aina kautta, ja mob apu ja ä viss että käyt t ova it työkaver ä. hyvin, kertoo lä liikkuvien työt läheltä. Avotilassa tieto kulkee keskus istö son ympä- hel.fi > Ympär viestintäassistentti Lotta Henriks

Palveleva Tellinki lupaneuvonkasryhmilasia eri nan von taa rakennusval on pyritty inki Tell iste le tarjoava palvelup tyisäkviih oin kein sin tekemään visuaali Se on si. tilak ksi tävä styt si ja helposti lähe stoiarki , een toin von neu monikäyttötila tään pide a joss n, inee isto neen ja tietoaine ksia isuu stila lutu kou ja myös tietoiskuja e. nall kun kilö asiakkaille ja hen virasTellinki on tuonut paljon uutta olikin tos muu Tila n. eluu ton asiakaspalv asiaon rast tavi von sval tärkeää rakennu sä. täes itet keh taa von neu kaspalvelua ja vast ntija ntu asia t muu ja Lupakäsittelijät

RAKENTAMISEN OHJAUSTA JA

hankkeitaavat siellä asiakkaille erilaisiin uuteen rais nva den käynnistämiseen ja luva ttamuu on elu liittyviin kysymyksiin. Palv ston vira t anu autt nut toimintatapoja ja vap lupien kähenkilöstön aikaa varsinaiseen

sittelytyöhön. varten.

– Viranomaiset ovat asiakkaita , tievoja neu – Tarjoamme tiedon telineitä suuti , ella atte topalvelua itsepalveluperia lukou ja ja isku kirjeitä, seminaareja, tieto vastaava tuksia, Tellingin kehittämisestä oo. kert ll lupa-arkkitehti Mervi Abe sto > hel.fi > Rakennusvalvontavira Yhteystiedot

n Tellinki tarjoaa asiakkaille tiedon telineitä, kertoo Mervi Abell.

Muunneltava päiväkoti

TI Satakielen tilat VIIKISSÄ SIJAITSEVAN PÄIVÄKO

monikäyttöisikrakennettiin toisiinsa sulautuviksi, en toiminnantarsi ja helposti muunneltaviksi last peiden ja iän mukaan. niin, että raPäiväkodin suunnittelua ohjattiin uulimitoimod ja kennuksesta tuli selkeälinjainen lomittutilat n jote tettu. Tilankäyttöä tehostettiin, ävä voi käyt ksi erki vat toisiinsa joustavasti, ja esim olla osa huonetilaa. iseinien raEri toiminnoille ei tehty omaa ump at voiv toimia leikjaamaa huonetilaa, vaan eteiset neet leikkitiloina ki- tai pienryhmätiloina, lepohuo ppa- ja laulusaja käytävä osana huonetiloja. Jum istilana. Seikum lia voi käyttää myös isompien nuk nähdä toivoi aja nät ovat lasia, minkä ansiosta hoit ään ryhm , sekä lapseen, eri tilassa toimivaan pien Muita viihtyisyytset näkevät ulos ja ulkoa sisälle. mitys ja tehokas tä lisääviä tekijöitä ovat lattialäm äänieristys. hin sekä ava– Olemme olleet tyytyväisiä tiloi kertoo päiväin, ruuteen ja valoon. Talo toimii hyv kodinjohtaja Anneli Haura.

Helsingin henki | joulukuu 2014

19

{ ammatti } teksti STIINA HONKAMAA kuvat PAULA KUKKONEN ja SHUTTERSTOCK

Pyöräilyn edistäjä Pyöräilykoordinaattorin tavoitteena on eläväisempi, toimivampi ja terveempi kaupunki.

20

Helsingin henki | joulukuu 2014

T

ämän vuoden alussa hyväksytyn kaupungin pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on elävöittää kaupunkiympäristöä.

Reetta Keisanen aloitti pyöräilykoordinaattorina kaupunkisuunnitteluvirastossa toukokuussa.

– Pyöräilyn edistämisessä on runsaasti etuja. Sen lisääntymisen myötä liikenteen tehokkuus kasvaa, ilmanlaatu paranee, melu vähenee ja tilaa vapautuu muihin toimintoihin.

Kun ihmisten liikkuvuus lisääntyy, myös terveys kohenee ja mielenterveys paranee, Keisanen sanoo.

– Itse pyöräilevänä helsinkiläisenä olen aika mukavuudenhaluinen.

Valitsen pyörän menopeliksi, silloin kun se on helpoin tai nopein ajo-

neuvo. Tämä tarkoittaa lähellä keskustaa asuvalle pyöräilyä lähes päivittäin, sanoo Keisanen.

Pyöräilylle parempi infra

Keisanen opiskeli suunnittelu- ja kaupunkimaantiedettä Helsingin yliopistolla. Aiemmin hän työskenteli Helsingin seudun liikenteessä ja vastasi pyöräilyn edistämisestä seudullisella tasolla.

Keisasen nykyiseen työnkuvaan kuuluu pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteiden toteuttaminen. Hän tekee paljon yhteistyötä muiden virastojen ja organisaatioiden, kuten HSL:n kanssa.

– Tehtäväni on koordinoida pyöräilyn edistämistä poikkihallinnollisesti ja varmistaa muun mu-

en ta Keisan t e ri e R i: rdinaatto > Nim o o k y il ä r sto tti: pyö nitteluvira > Amma n u u is k n : kaupu > Virasto > Ikä: 30 uttasaari u, > Koti: La milautail lu : t e s k u t telun > Harras uevoimis k k u jo , lu laskette minen valmenta ana aikka: Ba ip k ik s o u >S

gallup Syödäänkö teillä jouluruokaa?

MIKÄ MAISTUU, MIKÄ EI? teksti PINJA LANDÉN kuvat ARI HEINONEN

assa, että tarvittavat tukipalvelut ovat kunnossa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pyöräilyn taustatietojen tarjoamista helposti löydettäviksi ja koulutusten järjestämistä.

Kaupunkisuunnitteluviraston pyöräkonttorissa istuu hänen lisäkseen kaksi liikenneinsinööriä, jotka työskentelevät pyöräliikenteen infrastruktuuriin liittyvien kehittämishankkeiden parissa.

Kaupungin pyöräily on viime vuosina ottanut harppauksia eteenpäin.

– Baana on tästä loistoesimerkki. Tarvitaan kuitenkin lisää samankaltaisia laadukkaita pyöräväyliä. Nyt on teetetty yleissuunnitelma reitistä, joka tulisi Baanan jatkeeksi Rautatieaseman ali Kaisaniemeen, Keisanen kertoo.

Tehokkaat ratkaisut kunniaan

Kun suositaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, saadaan samalla tilaa vapautettua asuntoja ja liiketiloja varten.

– Esimerkiksi yhden henkilöauton parkkipaikalle mahtuu 10 polkupyörää, ja yksi bussi kuljettaa saman määrän ihmisiä kuin 50 autoa, Keisanen toteaa.

Yksi työpöydällä oleva iso asia on Hämeentien suunnitteluperiaate.

– Olemme tuomassa asian avoimeen keskusteluun. Asukkaat ja yritykset voivat kertoa oman mielipiteensä uusista suunnitelmista. Sitten poliittisella päätöksenteolla valitaan suunnitteluperiaate.

Esimerkkiä ulkomailta

Kaupunkisuunnitteluviraston pyöräilytiimi kävi syksyllä Amsterdamissa haistelemassa paikallisia pyöräilytuulia.

– Pyöräteitä on vähemmän kuin meillä, mutta ne ovat laadukkaampia ja sujuvampia. Pyöräily ja jalankulku on erotettu tiukasti toisistaan. Kunnossapidon laatu on myös korkea, Keisanen kehuu.

Pyöräparkit ovat yleensä valvottuja ja keskitetty halleihin, ja niissä on paikkoja

Yhden henkilöauton parkkipaikalle mahtuu 10 polkupyörää.

paljon enemmän kuin Helsingissä.

Kaupunkiin ollaan hankkimassa kaupunkipyöräjärjestelmää, johon rekisteröidytään matka- tai pankkikortilla. Tällainen toimii hyvin Tuhkolmassa.

Liikkuvaa kaupunkikulttuuria

Kaikista kaupungissa arkena liikkuvista pyöräilijöitä on noin 11 prosenttia. Pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on lisätä osuus 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

– Pidän siitä, että voin tehdä töitä yhteisen tavoitteen eteen. Liikkumiseen motivoivaa kaupunkiympäristöä pitää lisätä, kertoo Keisanen.

– Kaupungin organisaatio on niin suuri, että välillä on haasteellista löytää oikeat yhteistyötahot. Olkaa minuun yhteydessä, kun tulee ideoita, Keisanen kehottaa.

Töistä ideoita harrastuksiin

Keisanen on vapaa-ajalla liikkuvainen.

Hän valmentaa voimistelua sekä opettaa lumilautailua ja hiihtoa.

– Harrastukset tuovat sopivaa vastapainoa työhön. Liikuntaharrastuksissa näkee jo yhdessäkin harjoituksessa paljon kehittymistä. Työssäni muutokset näkyvät hitaammin vuosien kuluessa.

Molemmissa päästään pienillä askelilla kohti suurempia tavoitteita.

Joskus toimistotyöstä voi saada ideoita harrastuksiin. Viime keväänä Keisanen suunnitteli voimistelijoille pyöräilyteemaisen koreografian, jonka musiikkina toimi Queenin Bicycle race. 

Aura Kivilaakso, tutkija, kaupunginmuseo Aattona jouluruoka maistuu perinteen vuoksi. Pöydässämme on yleensä kinkkua, laatikoita ja rosollia. Syön niitä lähinnä siksi, että ne kuuluvat jouluperinteisiimme.

Joulupuuroa meillä ei ole tapana syödä. Piparit, joulusuklaa, tortut ja glögi kelpaavat erilaisissa tilaisuuksissa joulun alla, mutta joulun pyhinä niitä ei juuri tule syötyä.

En kutsuisi itseäni jouluherkkujen ystäväksi.

Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, kaupunginmuseo Syön kaikkea jouluruokaa paitsi lipeäkalaa, sillä jouluruoka tekee mielestäni osaltaan joulun. Joulupöytäämme kuuluvat erilaiset kalaherkut, kuten mieheni tekemä kaunis ja värikäs silakkakakku. Perheen miehet vaativat joka vuosi myös kinkun. Yläkerran rouva leipoo saaristolaisleipää ja tuo aattona sellaisen meille alakerran väellekin. Joulusuklaa, rusinat ja pähkinät sekä juustot kuuluvat myös jouluumme. Kaipaan mandariineja ja ruukkurusinoita, joita syötiin myös lapsuuteni jouluina.

Jesse Laatikainen, projektisuunnittelija, kaupunginkanslia Kinkku, laatikot ja rosolli kuuluvat joulupöytääni. Laatikoista suosikkini on porkkanalaatikko. Jouluruoka ei ole varsinaista lempiruokaani, mutta perinteeseen kuuluu, että sitä syödään jouluna. Kinkku toki maistuu vielä pari viikkoa joulun jälkeenkin. Perheessämme on hieman erimielisyyksiä sen kuorrutuksesta: osa haluaa kinkun sinapilla ja toiset ilman. Itse en kaipaa sitä kuorrutteeseen. Joulun herkuista minulle maistuu parhaiten suklaa. Piparit ovat tietysti myös hyviä. Joulutortut eivät sen sijaan ole ikinä miellyttäneet.

Saija Suominen, projektipäällikkö, Helsingin markkinointi Oy Syön jouluna kalaa. Se on lempiruokani muutenkin.

Joulupöydässämme on yleensä savusiikaa ja lohta. Myös vaarini reseptillä tehty sienisalaatti sekä kinkku ja laatikot kuuluvat joulupöytäämme. Lanttulaatikosta en pidä.

Suosikkini joulun jälkiruoista on käpykakku. Se juontaa juurensa lapsuuden jouluista; isäni kummitäti tarjosi sitä aina jouluaattona.

Helsingin henki | joulukuu 2014

21

kaffella n Vesa Talvitien, Virpi Vertaisen ja Anneli Laurilan mielestä kahvitauot ovat tärkeä osa työyhteisön arkea. Rennossa keskustelussa syntyy paljon käyttökelpoisia ideoita.

A: > KESKUSTELEMASS ijä tek ön lity iaa sos a johtav Anneli Laurila lastensuojelun avohuollon sosiaalityö, sosiaali- ja terveysvirasto työterveyspsykologi Vesa Talvitie työterveyskeskus projektinjohtaja Virpi Vertainen rakennusvirasto > AIHE: paikka?

Millainen on unelmien työ > PAIKKA: Aschan Cafe Jugend

teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat TOMMI TUOMI

Kohti toiveiden työpaikkaa Työn mielekkyys, oppimisen ja onnistumisen ilo sekä ystävällinen vuorovaikutus lisäävät tyytyväisyyttä työssä. Ihanteellisella työpaikalla jokainen kantaa vastuunsa omasta ja muiden hyvinvoinnista.

22

Helsingin henki | joulukuu 2014

T

yössä viihtyy, kun ymmärtää oman työnsä merkityksen ja työ tuntuu mielekkäältä. Hyvän työyhteisön tunnistaa yhteisistä arvoista ja selkeistä tavoitteista, joiden saavuttamiseksi jokainen pyrkii tekemään parhaansa.

Anneli Laurilan, Vesa Talvitien ja Virpi Vertaisen mielestä ihannetyöpaikalla vallitsee keskinäisen kunnioituksen ilmapiiri. Arvostavassa, suvaitsevassa ja ihmisten erilaisuuden hyväksyvässä ilmapiirissä yhteistyö sujuu ja työn tavoitteet on helpompaa saavuttaa.

Millainen on mielestäsi ihanteellinen työpaikka?

– Minua motivoi työyhteisö, jossa ihmiset arvostavat toisiaan, ovat avoimia ja luottavat toisiinsa. Asioista keskustellaan, ja ongelmiin puututaan, sanoo Laurila.

Kaikilla työyhteisön jäsenillä on vastuunsa siitä, mitä työpaikalla tapahtuu.

Hänen mukaansa esimiehellä on iso vastuu ilmapiirin luomisessa, mutta kaikilla työyhteisön jäsenillä on vastuunsa siitä, mitä työpaikalla tapahtuu: miten toisia kohdellaan ja missä menee huonon kohtelun raja.

– Antoisinta on tehdä töitä ihmisten kanssa, joilta voi oppia ja jotka itsekin haluavat oppia muilta. On tärkeää, että työpaikalla on innostusta ja hyvää yhteishenkeä. Silloin asiat kehittyvät jatkuvasti parempaan suuntaan, hän jatkaa.

– Innostava ja arvostava ilmapiiri on hirveän merkityksellinen. Siihen vai-

n Virpi Vertaisen työyhteisössä on tekemisen meininki.

kuttavat suuresti työkaverit. Minulle on tärkeää, että saan olla oma itseni ja tehdä työtä, josta on hyötyä työyhteisölle ja kaupunkilaisille. Tavoitteisiin pääseminen saa vaatia mieluusti yhteistyötä, kekseliäisyyttä ja haastettakin. Työtehtäviin on varattu tarvittava aika ja työrauha. Saan paljon aikaiseksi, opin uutta ja kehityn, kuten koko työyhteisökin, Vertainen sanoo.

Onko ihannetyöpaikoilla joitakin yleisiä, yhteisiä ominaisuuksia?

Talvitien mukaan käsitys ihanteellisesta työpaikasta on yksilöllinen.

– Sitä on vaikea määritellä yleisesti, sillä ihmiset haluavat työltä eri asioita.

Joku kaipaa kontakteja ja yhteistyötä, toinen tekee työtä mieluummin itsenäisemmin. Jollekin työ on intohimo, toiselle elämän tärkeät asiat ovat työn ulkopuolella ja työ on lähinnä elannon hankkimista, Talvitie toteaa.

Jos ihannetyöpaikkaa katsoo koko työuran perspektiivistä, moni arvostaa erilaisia asioita työuran eri vaiheissa. Nuorena nopeatempoisuus, kiire ja turbulenssi voivat Talvitien mukaan olla tervetulleita.

– Myöhemmässä elämänvaiheessa arvostaa ehkä enemmän ennakoitavuutta ja säännöllisiä työaikoja. Kuitenkin työn mielekkyys, ystävällishenkinen vuorovaikutus ja onnistumisen ilo lienevät jokaiselle tervetulleita, hän sanoo.

n Anneli Laurila pitää luottamuksellisen ilmapiirin luomista yhtenä esimiehen tärkeimmistä tehtävistä.

Mitkä asiat nykyisessä työssäsi vastaavat toiveitasi?

– Pidän siitä, että työni on vastuullista, haasteellista ja harkintaa vaativaa. Työn mielekkyys tulee merkityksellisestä ja tärkeästä tehtävästä itsessään, lasten suojelemisesta, Laurila toteaa.

Työ lastensuojelussa on kuitenkin henkisesti melko kuormittavaa. Tilanteet muuttuvat, suunnitelmat vaihtuvat ja ratkaisuja on usein vaikea löytää.

– Meihin kohdistetaan arvostelua ulkopuolelta: teemme joko liian vähän tai liian paljon, toteaa Laurila.

Työt ovat erilaisia. Esimerkiksi kahvilatyöntekijä voi kokea onnistuneensa, kun asiakas on tyytyväinen.

– Monet työt eivät kuitenkaan koskaan valmistu, jolloin onnistumisen kokemusta ei välttämättä automaattisesti muodostu. Työn merkitykseen ja siinä menestymiseen pitää tällöin kiinnittää erikseen huomiota, Talvitie sanoo.

– Meidän työssämme on jaksamisen kannalta tärkeää se, että arvostamme itse työtämme ja jaamme asioita keskenämme. Tapaamme tiimin kanssa kerran viikossa, jaamme onnistumiskokemuksia ja pieniä edistysaskeleita toisillemme. Vuorovaikutuksemme on toimivaa ja avointa. Luotamme toisiimme, ja meillä on huumoria, Laurila toteaa.

Myös Vertaisen työyhteisössä on hyvä henki ja iloinen tekemisen meininki.

Työn mielekkyys, ystävällishenkinen vuorovaikutus ja onnistumisen ilo lienevät jokaiselle tervetulleita.

– Olemme saaneet rakennettua hyvää yhteistyökulttuuria: kukaan ei saavuta yksin samaa osaamistasoa kuin mitä ryhmässä saavutamme. Koska teemme pitkän tähtäimen suunnittelua, emme välttämättä näe konkreettisesti työmme tuloksia.

– Innostus tulee siitä, kun yrittää tehdä parhaansa ja saa kiitosta omasta työyksiköstä, Vertainen sanoo.

Mitä toivot lisää nykyiseen työhösi, jotta se olisi unelmatyöpaikka?

– Enpä taida olla kaukana unelmatyöstäni, sillä töihin on aina kiva tulla, vaikka kiire ja tekemättömät työt välillä ahdistavat. Joudun hoitamaan monenlaisia pikkuasioita ja käyttämään työaikaa myös toisarvoiseen tekemiseen, samalla kun pitäisi saada pitkäkestoisia tehtäviä ajatuksella eteenpäin. Toivoisin erityisesti lisää rauhallista työaikaa, Vertainen sanoo.

– Olisipa tosiaan joskus aikaa suunnitella ja kehittää työtä. Suuri työmäärä vaatii jatkuvaa priorisointia ja työn organisointia, Laurila toivoo.

– Lastensuojelussa tämä on äärimmäisen vaikea kysymys: mitä jätämme tekemättä? Meillä on myös paljon kestoaiheita, jotka ovat jääneet puheen tasolle ja joissa toivoisin päästävän toimintaan, toteaa Laurila.

– Toivon työhöni viisautta sekä itseltä että muilta, harkintaa, kuuntelua ja toisten arvostamista. Toivon myös onnistumiskokemuksia, oppimista ja antoisaa yhteistyötä – hyviä keskusteluja ja kehittymistä parempaan yhdessä innovoiden, Laurila jatkaa.

– Minä toivoisin, että eri hallintokunnat parantaisivat yhteistyötä ja näkisivät selvemmin prosessien kokonaisuuden eli muualla tehtävät ja oman yksikön tekemistä seuraavat työvaiheet ja sen, mitä kokonaisuudesta lopulta seuraa asukkaalle, Vertainen toteaa.

Hän uskoo, että kaikilla kaupungin työntekijöillä on kuitenkin sama päämäärä: tehdä hyvää Helsinkiä.

– Minä toivoisin, että yhteiskunnassamme yleisesti hyväksytyt työtoiminnan pelisäännöt olisivat voimassa kaupungin kaikilla työpaikoilla laidasta laitaan ja alhaalta ylös. Kun perusta on kunnossa, kunkin on hyvä rakentaa henkilökohtaiset unelmansa sen päälle, Talvitie sanoo. 

Helsingin henki | joulukuu 2014

23

asukas teksti HANNU PÖPPÖNEN kuvat HELSINGIN KAUPUNKI / TERO PAJUKALLIO

Kalasatama rakentuu Kalasatamassa korostuvat yhteisöllisyys, merellisyys ja älykkäät ratkaisut.

Tulevaisuudessa alue on 20 000 ihmisen koti.

24

Helsingin henki | joulukuu 2014

K

un Kalasataman alue valmistuu 2030-luvulla, siellä on 8 000 työpaikkaa ja alueella asuu 20 000 ihmistä.

Ensimmäiset asukkaat muuttivat Kalasataman Sörnäistenniemeen pari vuotta sitten.

– Nyt alueella asuu noin 1 500 ihmistä lähinnä Sörnäistenniemellä, Itäväylän eteläpuolella.

Myös pohjoisosaan, Arabianrannan eteläpuolelle on valmistunut 280 asuntoa, Kalasataman aluerakentamishankkeen projektijohtaja Hannu Asikainen kaupunginkansliasta sanoo.

Parhaillaan Sörnäistenniemen asuintalojen lisäksi rakennetaan Kalasataman koulua ja päiväkotia, Kyläsaaressa Diakonia-ammattikorkeakoulua sekä Sörnäistenniemeltä Mustikkamaalle johtavaa Isoisänsiltaa. Silta helpottaa kulkua myös Korkeasaareen jalkaisin ja polkupyörällä.

Työn alla on kantakaupungin isoin kauppakeskus Redi. Metroaseman ympärille rakennettavan Kalasataman keskuksen työmaa oli pysähdyksissä vuoden asemakaavasta tehdyn valituksen vuoksi.

Fiksu kaupunginosa KALASATAMAN ALUE ON pilottikohde uudenlaiselle älykkäälle

Kun asukkaat järjestäytyvät, he ovat hyviä kehittämiskumppaneita.

– Vuoden aikana rahoitusmarkkinat muuttuivat vaikeammiksi, joten rahoituskuviot on järjestetty sen jälkeen uudestaan. SRV on tehnyt aiesopimuksen. Keskuksen työmaa on käynnistynyt pienillä louhintatöillä, Asikainen sanoo.

Keskuksen pohjoispuolelle rakennettavan terveys- ja hyvinvointikeskuksen pitäisi olla valmis syksyllä 2017, ja se otetaan käyttöön vuoden 2018 alussa. Myöhemmin alueelle tulee toinen koulu ja lisää päiväkoteja.

Teurastamo ja Suvilahti mukana

Kalasataman ympäristöön, Suvilahteen ja tukkutorin Teurastamolle on syntynyt virkeitä kaupunkitapahtumia. Elokuussa Suvilahdessa järjestetään suosittu Flow-festivaali. Teurastamolla järjestetään ruokaan ja herkutteluun liittyviä tapahtumia ja tempauksia ja eteläosan Konttiaukiolla kulttuuritapahtumia.

Asikaisen mukaan Teurastamo ja Suvilahti ovat tärkeä osa Kalasatamaa jatkossakin, ja kaupunkitapahtumien henki pyritään säilyttämään.

Yhteisöllisiä tiloja

Kalasatamassa edistetään yhteisöllistä asumista. Esimerkiksi Kotisatama-senioritaloon rakennetaan yhteiskäyttöparvekkeita sekä yhteistiloja. Yhteisöllisyyttä lisää myös viime keväänä avattu Fisuverkko-portaali. Se tarjoaa alustan kehittää muun muassa alueen palveluihin liittyviä sovelluksia.

Alueelle tuotetaan myös ympäristötaidetta.

Ympäristötaidetyötä ohjaa kaupunginkanslia, ja hankinnat rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla. Ensimmäisenä on valmistunut Timo Hei-

non korkea Veteen piirretty viiva -veistos, joka koostuu hiilenmustasta kanootista ja maahan kaartuvasta terästangosta. Tekeillä ovat myös Villu Jaanisoon Kuukkeli-teos ja Marjukka Korhosen taidepenkit.

Kantakaupunkimainen alue

Kalasataman eteläosa oli aiemmin suljettu satama-alue ja pohjoisosa varasto- ja pienteollisuuskäytössä. Valmistuttuaan Kalasatama on tiiviisti rakennettu asuinalue umpikortteleineen, ja se laajentaakin kantakaupunkimaista aluetta itään. Nukkumalähiön sijasta Kalasatamasta tehdään kaupunkilaisten ajanviettopaikka muun muassa kuusi kilometriä pitkän rantapromenadin avulla.

– Kalasataman puiston rakentaminen Sörnäistenniemellä aloitetaan ensi vuonna, ja myös Sompasaaren ja Verkkosaaren eteläosan rakentaminen alkaa.

Kalasataman eteläkärjestä on reilun kilometrin matka metroasemalle. Myöhemmin alueelle tulee raitiovaunulinjoja, joista ensimmäinen on toiminnassa noin vuonna 2020.

kaupunkirakentamiselle.

Kaupunki käynnisti Tekesin kanssa viime vuonna Fiksu Kalasatama -hankkeen, jossa Forum Virium on kaupungin alihankkijana. Aluetta kehitetään kokeilujen kautta hyödyntäen ICT-teknologiaa ja dataa. Keskeinen tavoite on kestävä kehitys, joka näkyy muun muassa energiakäyttäytymisessä ja jätteiden hyötykäytössä. Asukkaat ovat mukana ratkaisujen kehittämisessä.

Fiksujen palveluiden luomisella tavoitellaan kaupungille kustannussäästöjä, uusia työpaikkoja ja yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia sekä yhteistyön laajentamista yritysten, virastojen, asukkaiden ja tutkimus- ja kehittämistoimijoiden välillä.

– Keräämme ideoita ja käsitystä uusista teknologioista ja ihmisten tarpeista. Kun yrityksiä on mukana, toivomme, että ne jatkavat toimintaa tavalla tai toisella pilottien jälkeenkin, Forum Viriumin projektipäällikkö Veera Mustonen sanoo.

Mustosen mukaan Kalasatamaan muuttaneet asukkaat ovat pioneerihenkisiä, ja he ovat kiinnostuneita esimerkiksi luomuruokapiirin toiminnasta.

– Kun asukkaat järjestäytyvät, he ovat hyviä kehittämiskumppaneita. Heillä on omia intressejä kehittää yhdessä jotakin. Alueella on myös ryhmärakentamishankkeita, kuten esimerkiksi Kotisatama, joihin osallistuvat ovat hyvin kiinnostuneita talonsa ja ympäristönsä kehittämisestä. Älyverkko on suurin kehityshanke Hankkeita on käynnistetty jo 18. Suurin kehityshanke on tällä hetkellä Helsingin Energian, ABB:n ja Fingridin Älykkäät energiajärjestelmät, joka kehittää älyverkkoa ja siihen liittyviä ratkaisuja, kuten energiavarastointia.

– Kaksi ensimmäistä energiajärjestelmätaloa valmistuu helmikuussa. Asukkaat pystyvät seuraamaan laitekohtaisesti sähkönkulutusta ja etäkytkemään niitä päälle ja pois mobiililaitteilla. Järjestelmä mahdollistaa myös huoneisto- ja kiinteistökohtaisen sähköntuotannon esimerkiksi aurinkopaneelien kautta. Lisäksi siihen on mahdollista kytkeä sähköautopalveluita, Mustonen sanoo.

Tarina rakentuu

Kalasataman historia näkyy katujen nimissä. Sörnäisten satamassa vierailleiden laivojen mukaan ovat saaneet nimensä Arielinkatu, Capellan puistotie ja Junonkatu. Talojen julkisivuihin on kiinnitetty katujen nimiä vastaavien laivojen kuvia. Kortteleita on nimetty satamaan ja merenkulkuun liittyvillä slangisanoilla, kuten täkkäri (kansimies), fiskari (kalastajavene) ja stuuvari (ahtaaja).

Kalasatama sijaitsee paitsi lähellä kantakaupunkia, myös eksoottisesti Korkeasaaren eläintarhan lähellä. Asukkaat voivatkin kuulla leijonan karjuntaa.

– Urosleijona karjuu aamuisin aina samaan aikaan neljään ilmansuuntaan ja merkitsee reviirin, Asikainen kertoo. 

Helsingin henki | joulukuu 2014

25

hyvinvointi teksti HENNA TANSKANEN kuvat SHUTTERSTOCK

Mittari kertoo hyvinvoinnin tilasta Kaupungin uusi työhyvinvointimittari otettiin käyttöön.

Jo yhdellä silmäyksellä näkee, mitä virastoille ja liikelaitoksille kuuluu.

J

os henkilö jää varhaiselle eläkkeelle, se maksaa kaupungille keskimäärin 75 000 euroa, mikä on paljon. Kun työhyvinvointiin investoidaan ja ihmiset pysyvät siten paremmin työkykyisinä, se näkyy suoraan erilaisten kustannuksien laskuna ja vaikuttaa myös tuottavuuteen. Näin laskeskelee työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä kaupunginkansliasta.

Kaupungin työhyvinvointimittarin, tyhymittarin, tulokset julkistettiin lokakuussa. Tyhymittari on yksi johdon työkalu toiminnan ohjaukseen. Mittari antaa kokonaiskuvan henkilöstön työhyvinvoin-

26

Helsingin henki | joulukuu 2014

nin tilasta ja sen kustannuksista.

Tyhymittarin käyttöönotto liittyy strategiaohjelmaan sisältyvään työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeeseen vuosille 2013–2016. Hankkeessa kehitetään konkreettisia toimia työhyvinvoinnin parantamiseksi ja kustannusten pienentämiseksi.

Ennakointi alentaa kustannuksia

Tyhymittarin hyötynä on, että se muun muassa antaa kuvan työhyvinvoinnin tilan taloudellisista vaikutuksista. Tavoitteena on ennakointi, mikä tarkoittaa, että työhyvinvointiin pyritään panostamaan

jo etukäteen, ennen kuin syntyy kustannuksia.

– Tuloksista virastojen johto voi helposti nähdä, mihin asioihin heidän on hyvä tarttua. Tulokset eivät kerro pelkästään, mihin suuntaan työhyvinvointia tulisi kehittää, vaan ne osoittavat myös työhyvinvointiin liittyvät kustannukset.

Henkilöstöasiat ovat iso investointi ja niihin pitää kiinnittää huomiota, Heikkilä sanoo.

Vastaavanlaista mittaria kaupungilla ei ole aikaisemmin ollut. Heikkilä kannustaa virastoja hyödyntämään työkalua ja linkittämään sen osaksi johtamisjärjestelmää.

– Tuloksien on tarkoitus herättää keskustelua siitä, mitä kustannuksia mahdollisesta huonosta työhyvinvoinnista on koitunut ja mitä kehittämistoimenpiteitä pitäisi tehdä. Kiinnostus mittariin onkin herännyt, koska tuloksista ja tyhyasioiden kehittämisestä on jo tullut kyselyitä, Heikkilä toteaa.

Numeroiden taakse

Tyhymittari antaa tulokset virastojen nykytilanteesta numeroina.

Niiden avulla on tärkeää pohtia syvemmin, mitkä taustalla vaikuttavat tekijät ovat vaikuttaneet hyvään tai huonoon tulokseen.

– Eri virastojen ja liikelaitosten tulokset eivät ole vertailukelpoisia keskenään, koska niissä on muun

muassa toimiala- tai ikäkohtaisia eroja, Heikkilä kertoo.

Esimerkiksi huonontunut työhyvinvointi voi johtua organisaation muutosprosessista, mikä puolestaan saattaa näkyä sairauspoissaolojen kustannusten nousuna.

Vastaavasti eri toimialoilla, kuten rakennusalalla, sattuu enemmän työtapaturmia kuin toimistotyössä, jolloin kustannukset ovat luonnollisesti suuremmat.

– Mittarin tärkein tarkoitus on seurata työhyvinvoinnin tilan kehitystä ja löytää tuloksiin vaikuttavat syyt. Värinuolet osoittavat kehityksen suunnan, Heikkilä kertoo.

Tulosten kohdentamiseen vaikuttaa viraston koko.

– Jos virastossa on useampi osasto, niin tuloksia voi olla vaikea osoittaa tietylle ryhmälle. Tarkoituksena on, että ajan mittaan saadaan myös osastokohtaiset tulokset, Heikkilä kertoo.

Kohti käytännön toimenpiteitä

– Virastojen kehittämistoimenpiteet voivat olla hyvin konkreettisia.

Jos esimerkiksi lyhyissä sairauspoissaoloissa kehityssuunta on punaisella, voisi miettiä, pitäisikö yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tiivistää.

Jos tuloksia on vaikea käsitellä virastossa, Heikkilä vinkkaa kään-

psykologi

tymään työterveyshuollon, työsuojelutoimikunnan, Oiva Akatemian konsultin, viraston työsuojelupäällikön tai henkilöstöpäällikön puoleen.

– Kun toimenpiteitä suunnitellaan, erityisesti lähiesimiesten osaamista arjen työssä on syytä vahvistaa. Esimies voi tarvita vaikka työn muotoilun koulutusta, kun hän panostaa työntekijään, jonka työkyky on alentunut, ja muotoilee työn tälle sopivammaksi. Tästä syntyy säästöä kaupungille, joten ylin johto voisi jollakin tavalla myös palkita esimiestä, Heikkilä ehdottaa.

Kaupungilla on myös useita välineitä kehittämisen tueksi.

– Helmessä on ohjeita ja oppaita, varhaisen tuen ja paluun malli sekä työtapaturmien tutkinta. Viraston johto päättää, mihin asioihin se tarttuu ja miten.

Tyhymittarin kaupunkitasoiset tulokset ovat niinikään saatavilla Helmessä. 

Mistä mittari on tehty?

TYHYMITTARIN TULOKSET julkistetaan vuosittain toukokuussa.

Tiedot saadaan monesta lähteestä, kuten työtapaturma- ja sairauspoissaolotilastoista, varhaiseläkemaksutilastoista sekä Kunta10-tutkimuksesta.

Mittari rakentuu sekä laatu- että kustannustekijöistä. Laatua kuvaavat työyhteisön toimivuus ja johtaminen, työkyky, työturvallisuus ja lyhyet sairauspoissaolojaksot. Kustannukset koostuvat työtapaturmista, sairauspoissaoloista ja varhaiseläkemaksuista.

Mittarin tulokset kertovat, mihin suuntaan työhyvinvointia tulisi kehittää sekä osoittavat siihen liittyvät kustannukset.

Työterveyspsykologi Vesa Talvitie pohtii sosiaalisen median vaikutusta työelämässä.

Sosiaalinen media vaikuttaa työterveyteen ja -turvallisuuteen SOSIAALINEN MEDIA TULI kuin varkain. Ensin se oli viihdettä ja nuorison

keskustelufoorumi, nyt se on muun ohessa ohittamaton viestintäkanava ja monien työväline. Viestintä ja markkinointi ovat ottaneet somen osaksi työtään, mutta monilta osin työelämän käytännöt ja rakenteet ovat pysyneet huonosti muutoksessa mukana.

Työpaikoilla ei aina ole sovittu siitä, voiko älypuhelimia käyttää työaikana henkilökohtaisten asioiden viestittelyyn, sopiiko työkoneelta kirjautua Facebookiin ja onko some-ystävystyminen asiakkaiden kanssa sallittua, kiellettyä tai edes mahdollisesti toivottavaa. ”Sopimukseton tila” altistaa työyhteisöjä turhille, helposti vältettäville ristiriidoille.

SÄHKÖPOSTIN VAKIINNUTTUA KESKEISEKSI viestintävälineeksi havah-

duttiin siihen, kuinka työsähköpostien lukeminen kotona haittaa työstä irtautumista. Sosiaalisen median kohdalla työn ja vapaa-ajan suhde on monimutkaisempi. Somessa seuratut sivut ja toimijat liittyvät usein työhön ja ammattiin, ja some-kontakteina on yleensä myös asiakkaita, työtovereita tai yhteistyötahoja. Somen syötteet ovat siis kiistatta este työstä irtautumiselle. Toisaalta työhön liittyvien asioiden leikkaamisella vapaa-ajan some-elämästä on monia kielteisiä seurauksia. Sosiaalinen media on muun muassa hyvä paikka pitää verkkoa uuden työpaikan suhteen.

Tietokoneisiin liittyvät seikat ovat ylipäätään hyvin ikäsidonnaisia: ”diginatiivien” ongelmat tapaavat liittyä ylikäyttöön, kun vanhemmilla ikäryhmillä riittämätön osaaminen uhkaa helposti kehityksen mukana pysymistä.

HENKILÖKOHTAISTEN MIELIPITEIDEN JA työnantajan näkemysten välillä

Kaupungin työhyvinvointikustannuksia 2013 > Sairauspoissaolokustannukset nousivat noin 3,2 miljoonaa euroa. Päiväkustannuksen hinta on 250 euroa. > Työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutui varhaiseläkemaksuja 12,5 miljoonaa euroa. > Työtapaturmien suorat ja pysyvät kustannukset olivat noin 7,5 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan tapaturmista aiheutuvat lisäkustannukset, todelliset kustannukset nousivat noin 22,5 miljoonaan euroon.

Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > Työhyvinvointimittari

on paikoin jännite, ja siihen sosiaalinen media on tuonut uuden ulottuvuuden. Saako tai onko viisasta osallistua omaa työtä koskevaan keskusteluun somessa? Entä miten olisi suhtauduttava ”Hitler kuuli…” -videoiden tekemiseen työpaikasta?

Sosiaalinen media on myös tehnyt monesta ”tavallisesta” kaupungin työntekijästä julkisuuden henkilön, kun työn myötä on jouduttu värikkään kommentoinnin kohteeksi sosiaalisen median foorumeilla. Sosiaalinen media on hyvä tapa tavoittaa asiakkaita ja yhteistyötahoja, mutta kriittisen keskustelun silmässä henkilö voi olla myös kunnianloukkauksen kohde, ahdistunut, raivoissaan, uneton ja peloissaan.

Yllä kuvatut seikat ovat työterveyden ja työsuojelun kentän uusia ilmiötä, joihin niin Helsingin kaupungin kuin muidenkin työnantajien on tarttuva.

> Työkyvyn tukeminen > Paluun tuki > Työkyvyn tukeminen > Varhainen tuki

Helsingin henki | joulukuu 2014

27

liikkeellä teksti STIINA HONKAMAA kuva SHUTTERSTOCK

Maksutonta pankkipalvelua henkilökohtaisesti Henkilöstökassa hoitaa jäsentensä talletuksia, maksaa laskuja ja myöntää lainoja. Palvelut ovat maksuttomia, ja asiakassuhteet kestävät usein vuosikausia.

K

aupungin työntekijöiden henkilöstökassa on perustettu vuonna 1934. Se viettää tänä vuonna 80-vuotissyntymäpäiviään.

Henkilöstökassa tarjoaa jäsenilleen pankkipalveluita, joista käytetyimmät ovat talletukset normaaleille käyttötileille ja määräaikaistileille sekä maksupalvelu. Maksupalvelussa asiakas voi valita, lähettääkö laskut kassaan vai maksaako ne Inka-verkkopankin kautta.

Henkilöstökassa tarjoaa myös erilaisia luottomahdollisuuksia, kuten vakuudettoman, nettopalkan suuruisen tililuoton, asuntolainaa ja kulutusluottoja.

Jäseneksi pääsevät kaikki vakituisessa työsuhteessa olevat työntekijät ja ne määräaikaiset, joilla on vähintään puoli vuotta eteenpäin voimassaoleva työsopimus.

– Monen mielestä kassa on henkilöstöetujen ykkönen, henkilöstökassan taloussihteeri Sari Väärikkälä kertoo.

Henkilöstökassa ei ota palveluistaan toimitusmaksuja, eikä jäsen maksa esimerkiksi lainojen maksujärjestelyistä.

Luottoa vaivattomasti

Henkilöstökassan suosituin luottomahdollisuus on kuukauden nettopalkan suuruinen laina. Se edellyttää vakituista työsuhdetta ja kunnossa olevia luottotietoja. Luoton saa ilman vakuutta.

– Korko on halvempi kuin luottokorteissa, eikä ennalta sovittua takaisinmaksuaikaa ole.

Jos työntekijä lopettaa kaupungin palvelukses-

Näin liityt

enkilöslomake h is m ty it li u lia, Henekirjoitett nginkans u p u a K Lähetä all n ee aupunki. osoittees elsingin k H 9 9 tökassaan 0 0 ,0 , soittassa, PL 26 i-intrasta lm e H t kilöstöka a a s tai Kalmakkeen 310 36260 . h u p , n Liittymislo a ssa kilöstöka estä. malla hen lvelupiste a p n lo ta to s a ir lion v

28

Helsingin henki | joulukuu 2014

Monen mielestä henkilöstökassa on henkilöstöetujen ykkönen.

sa, maksaa hän viimeistään viimeisestä palkastaan luoton takaisin. Se on luoton vakuus, Väärikkälä kertoo.

Kassan palveluvalikoimaan kuuluvat myös vakuudelliset lainat, kulutusluotot ja asuntolainat. Kulutusluotossa maksimimäärä on 50 000 euroa. Asuntolainaa voi saada 150 000 euroa Helsingissä sijaitsevaan asuntoon. Lainaa on mahdollista saada sekä omaan että asumisoikeusasuntoon, suurempiin remontteihin ja yhtiölainan maksuun.

– Jos työsuhde kaupungilla päättyy, asuntolainat ja kulutusluotot erääntyvät maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa. Eläkkeelle jäävät voivat jatkaa kassan asiakkaina, Väärikkälä sanoo.

Maksutonta palvelua

Henkilöstökassa työllistää kahdeksan henkilöä Kallion virastotalossa sijaitsevassa toimipisteessä. Lisäksi asiakaspalvelupisteessä on lainaneuvoja.

Henkilöstökassatiliä voi käyttää myös Inka-verkkopankissa, joka toimii kaupungin verkossa. Kassan valtti on kuitenkin henkilökohtainen palvelu sekä puhelimitse että paikan päällä. Ajan voi varata helposti tai tulla käymään suoraan asiakaspalveluun.

– Ihmiset kehuvat, että olemme helposti lähestyttäviä, joustavia ja ystävällisiä. Samat asiakaspalveluhenkilöt palvelevat vuodesta toiseen, Väärikkälä sanoo.

Henkilöstökassa ei ota palveluistaan toimitusmaksuja, eikä jäsen maksa esimerkiksi lainojen maksujärjestelyistä.

Tavalliseen pankkiin verrattuna myös luottojen korot ovat alhaalla.

Henkilöstökassa on lisäksi helppo tapa säästää.

– Kun laittaa syrjään automaattisesti vaikka 100 euroa kuukaudessa, sääs-

töä kertyy ajan myötä huomaamatta.

Se on positiivisessa mielessä pakkosäästämistä.

Pitkäaikaisia asiakassuhteita

Henkilöstökassassa on noin 17 200 jäsentä. Tyypillinen käyttäjä on yli 45-vuotias nainen. Suurin osa jäsenistä on suurimmista virastoista.

Kasvava määrä jäsenistä haluaa hoitaa henkilöstökassa-asiointiaan Inkapalvelun kautta kaupungin verkossa.

Kassalla on myös Kallion virastotalon aulassa maksuton maksupalvelupostilaatikko, johon voi tiputtaa laskut. Asiakaspalvelupisteellä voi myös vaihtaa kuulumisia.

– Joskus kuukauden alussa on kiireisempiä päiviä, mutta yleensä aina on hetki aikaa jutella. Meillä syntyy pitkäaikaisia asiakkuussuhteita, Väärikkälä kertoo.

Tyytyväisiä jäseniä

Pelastuslaitokselta kolme vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Reino Mäkinen on tyytyväinen henkilöstökassan palveluihin.

– Tämä on erittäin toimiva systeemi ja inhimillinen pankki. Asiakaspalvelijoiden kanssa voi jutella vapaasti, ja he auttavat henkilökohtaisesti. En asioi tavallisessa pankissa, ellei ole ihan pakko.

Mäkinen on tehnyt henkilöstökassaan talletuksia ja hakenut luottolainoja perheen isompiin hankintoihin.

Mitä kehitettävää Mäkisen mielestä sitten olisi?

– Toimipisteitä voisi olla enemmän.

Jos lähden Kannelmäestä Hakaniemeen, aikaa kuluu yhtä paljon kuin jos lähden johonkin toiseen pankkiin ja jonotan.

Henkilöstökassan henkilöstön ystävällisyys on Mäkisen mukaan omaa luokkaansa.

– Pankit yrittävät tehdä mahdollisimman paljon voittoa. Pankeissa asiakas helposti unohtuu, ja ilmaiseksi saa vain jonotusnumeron. Toimipaikkoja karsitaan, joka paikassa on jonoa ja laskuista menee maksut. Henkilöstökassaan on syntynyt pitkäaikainen asiakassuhde, joten asiointi on todella helppoa, Mäkinen sanoo.

Ajassa mukana

Henkilöstökassan toiminnan lähtökohtana on, että kassa toimii toiminnasta syntyvän korkokatteen turvin. Kaupunki ei siis tue toimintaa budjettivaroista.

– Finanssimarkkinoiden vapautumisen myötä henkilöstökassan toiminnassa on korostunut tarve ottaa huomioon markkinoilla määräytyvä korkotaso sekä lainoissa että talletuksissa, rahoituspäällikkö Tuomo Mäkinen kaupunginkansliasta kertoo.

Uusien ja nykyisten henkilöstökassapalvelujen järjestämisen pohjana on, että palvelulla on kysyntää. Palvelun hyvän hinta-laatu-suhteen säilyttäminen edellyttää, että palvelut kyetään tuottamaan kustannustehokkaasti.

– Täyden palvelun ”finanssitavaratalona” toimiminen ei henkilöstökassan puitteissa ole mahdollista, vaan palvelut täydentävät pankkipalveluja. Tarjottavat palvelut pyritään kuitenkin pitämään ajassa mukana, Mäkinen sanoo.

Sähköisten palvelujen kehittämiseen on tarve satsata tulevinakin vuosina, kuitenkin investointien kustannuksia ja hyötyjä tarkkaan punniten.

– Nykyiset ja tulevat jäsenet arvioivat viime kädessä kassan palvelujen tarpeellisuuden, Tuomo Mäkinen toteaa.

Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstökassa

Huoltotoimistosta kassaksi > Huoltotoimisto perustettiin vuonna 1934 kaupungin viranhaltijoita ja työläisiä varten huolehtimaan kunnallisveroista, tulo- ja omaisuusveroista, kirkollisverosta ja vakuutusmaksuista. > Huoltotoimiston nimi muuttui huoltokassaksi vuonna 1949 ja sen taloudenhoidon ajatus oli: ”Tarkoituksena on edistää säästäväisyyttä jäsenten keskuudessa sekä auttaa jäseniään saamaan taloutensa säännölliselle kannalle järjestetyksi ja järkiperäisesti hoidetuksi mahdollisimman vähäistä ajan- ja rahanhukkaa vaativalla tavalla.” > Vuosina 1934–1949 tärkeimpinä työvälineinä olivat kosmoskynä, ruutupaperi, Viscard-kortti ja kampiveivilaskukone. Ensimmäinen askel asiakaskirjanpidon koneellistamiseksi tapahtui vuonna 1956, kun käyttöön otettiin Burroughs-merkkiset kirjanpitokoneet. > Jäsenmäärät vuosina: 1934: 640, 1970: 6 241, 1990: 7 448, 2013: 17 207. > Vuonna 2013 jäsenten nostamat asunto- ja kulutuslainat olivat 59 miljoonaa euroa ja asiakkaiden tekemät määräaikaistalletukset 46 miljoonaa euroa. Yksityisten ja kerhojen varoja käyttötileillä oli 85 miljoonaa euroa. > Minimipidätys palkasta avattavalle henkilöstökassan käyttötilille on 100 euroa kuukaudessa. Kertyviä varoja voi käyttää oman tarpeen mukaan.

Helsingin henki | joulukuu 2014

29

Kuva: SHUTTERSTOCK

Kuvitukset: ANJA REPONEN

ilmoitustaulu

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 23. tammikuuta.

Joulutunnelma kukilla ■■ KAUPUNGINPUUTARHAN JOULUKUKKIEN VALIKOIMA on nyt parhaimmillaan. Perinteiset punaiset ja valkoiset joulutähdet ovat joulun suosikit, eikä isoa amaryllistä kannata unohtaa. Tutustu monipuoliseen valikoimaamme nettilomakkeelta, joka löytyy Helmen sivuilta.

Tervetuloa myös puutarhalle ostoksille. Osoite: Hammarskjöldintie 1 B. Kukkamyynti on avoinna arkisin klo 7–15. Muut aukioloajat 16.–18.12. ja ma 22.12. klo 7–18. ja 23.12. klo 7–12.

Sukella tarinoiden maailmaan Työväenopiston kevään kurssitarjonta ■■ TYÖVÄENOPISTON KEVÄÄN 2015 kurssit on julkaistu ilmonet.fi-palvelussa, missä voi käydä etukäteen tutkimassa kurssitarjontaa.

Painettu Opinto-ohjelma kevät 2015 ilmestyi marraskuussa. Oman opinto-ohjelman voit noutaa muun muassa työväenopiston toimipisteistä ja pääkaupunkiseudun kirjastoista.

Ilmoittautuminen alkaa aineittain porrastettuna 8.12.: ilmonet.fi, puh. 310 88610 tai toimistoissa klo 11–16. hel.fi > tyovaenopisto

■■ PRO LASTENKIRJALLISUUS – Pro barnlitteraturen ry toteuttaa Virka Galleriassa kaikkien aikojen suurimman suomalaista lastenkirjallisuutta ja -kuvitustaidetta esittelevän näyttelyn. Näyttelyssä on mukana 43 nykykuvittajaa sekä kaksi klassikkokuvittajaa, Maija Karma ja Maija-Kaarina Nenonen, jonka töitä ei näin laajasti ole ennen ollut esillä Suomessa. Tove Janssonin juhlavuotta muistetaan jännittävällä Hattivattiluolalla.

Satumaisessa Tarinoiden puistossa lapsi on johtotähtenä ja kirja keskiössä. Puiston lukuisten ”kirjapuiden” alla voi tutustua lastenkirjallisuuteen ja valita mieleistään lukemista.

Näyttelyn monipuolinen oheisohjelma käsittelee erilaisia lastenkirjallisuuteen liittyviä teemoja saduista lasten tietokirjallisuuteen. Tarinoiden puisto kannustaa lapsia lukemaan, kertoo vanhemmille lastenkirjallisuuden merkityksestä, tukee varhaiskasvatusta, äidinkielenopetusta, taidekasvatusta sekä media- ja kuvalukutaitoa.

Ohjelmaa on tarjolla myös ammattikasvattajille.

Tarinoiden puisto – lastenkirjatapahtuma ja kuvitusnäyttely 5.11.–1.2., Virka Galleria virka.fi, lastenkirjallisuustalo.fi/tarinoiden-puisto

Suosittu HelMet palvelee ■■ PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIRJASTOJEN HELMET on valittu Taloustutkimuksen teettämässä verkkobrändien arvostusta mittaavassa tutkimuksessa jälleen viiden parhaan joukkoon. Tutkimuksessa tarkastellaan vuosittain tunnetuimpia suomalaisia ja ulkomaisia verkkobrändejä.

HelMet on ollut useana vuonna arvostetuimpien verkkobrändien kärjessä. Verkkobrändien arvostus ja suosittelu Suomessa -tutkimuksen mukaan top 5 arvostetuimmat suomalaiset verkkobrändit vuonna 2014 ovat Yle Areena, Ilmatieteen laitos, HSL Reittiopas, HelMet ja Yle.

Lue e-kirja

HelMet-kirjastot ja Kustannusosakeyhtiö Otava tarjoavat rajattomalla lukuoikeudella Virpi Hämeen-Anttilan Yön sydän on jäätä e-kirjan 14.12. saakka. Teos on lainattavissa Helmet e-kirjastossa.

Kampanjalla halutaan edistää e-lukemista ja muistuttaa e-lukemisen helppoudesta ja vaivattomuudesta. E-lukemisessa parasta onkin se, että e-kirjan voi lainata ja lukea missä ja milloin vain, eikä lainaaminen ole enää kiinni kirjaston aukioloajoista. helmet.fi ja puhelimella mobi.helmet.fi

30

Helsingin henki | joulukuu 2014

Talviurheilupaikat avautuivat ■■ BRAHENKENTÄN, KONTULAN, LASSILAN, Oulunkylän, Käpylän, Pukinmäen ja Rautatientorin Jääpuiston tekojäät avautuivat luistelijoille marraskuussa.

Myös hiihtäjät ovat päässeet laduille, kun Kivikon hiihtohalli avautui. Hiihtohalli on vain 15 minuutin päässä Helsingin keskustasta ja Helsinki-Vantaan lentokentältä. Hiihtoladun peruskierros on noin 850 metriä ja lisälenkki 200 metriä. Hiihtohallissa on monia palveluja, kuten aulakahvila, kuntosali, lasten liikuntapuisto ja muita talvisia harrastusmahdollisuuksia ja -elämyksiä tarjoava Talvimaailma.

Ristikko nro 6/2014

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 23.1. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 23.1. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 5/2014:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Toimi Keinänen, Anne Pellinen, Ilona Ikola, Arja Isokoski ja Tarja Lindroth.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | joulukuu 2014

31

06

Helsingin henki @KjJu

kuva ROBERT ÖRTHÉN

2014

s

si Me rakastamme Stadia joulukuussakin #fun&functional

joulukuu–helmikuu 2015

{ uusi duuni }

Kaupunkilaisten liikuttaja KUKA: Ville Lehmuskoski AMMATTI: HKL:n toimitusjohtaja TÖIHIN: 1.10.

TOIMIPAIKKA: HKL:n pääkonttori Hakaniemessä Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Tehtäväni on HKL:n johtaminen. HKL vastaa raitio-, metro- ja lauttaliikenteen operoinnista sekä kaupungin joukkoliikenteen infrastruktuurin ylläpidosta ja kehittämisestä.

Mitä teit aiemmin?

Kolme viime vuotta toimin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikkönä, ja sitä ennen HSL:ssä joukkoliikennesuunnitteluosaston johtajana ja HKL:ssä suunnittelujohtajana.

Millainen on työyhteisösi?

HKL:ssä työskentelee 1 100 joukkoliikenteen ammattilaista. Lähimmät kollegani ovat HKL:n yksikköjen johtajat.

Millainen työverkostosi on?

Kumppaniverkostoon kuuluvat liikenteen tilaaja HSL, kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto, Stara ja Helsingin Energia sekä liikenneja viestintäministeriö, Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Länsimetro Oy on yksi merkittävimmistä kumppaneistamme joukkoliikenteen infrastruktuurin rakentamisessa.

Myös alan valmistavat teollisuusyritykset kuuluvat verkostoomme.

32

Helsingin henki | joulukuu 2014

Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäisenä?

Pikaista tarvetta isoihin muutoksiin perustoiminnassa ei ole. Aion kiertää kentällä kuulemassa HKL:n henkilöstön toiveita toimintamme kehittämisestä. Akuutti huoli tällä hetkellä liittyy automaattimetrohankkeen toteuttamiseen aikataulussaan sekä 1980-luvulla hankittujen metrojunien modernisointiin automaattiajoa varten.

Mihin suuntaan HKL:n asioita pitäisi kehittää?

Matkustajien kokemasta laadusta ja liikenteen taloudellisesta tehokkuudesta huolehtiminen ovat tärkeimmät perusasiat. Esimerkiksi raitioliikenteen nopeuttaminen palvelee näitä tavoitteita. Lisäksi HKL olisi mielestäni luonteva organisaatio hoitamaan kestävän liikkumisen operatiivisia tehtäviä, kuten kaupunkipyöräpalvelua.

Myös raitioliikenteen kehittämiseksi on tekeillä paljon kaupungin strategiaohjelman mukaisessa ratikkaprojektissa. Sen laajentaminen ja nopeuttaminen ovat siinä keskeisimmät pyrkimykset.

Mistä pidät työssäsi?

Työn keskeinen motivoiva piirre on, että joukkoliikenteen toimivuus on erittäin tärkeä asia lähes kaikille kaupunkilaisille.

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Toimin kolmen lapseni jalkapallojoukkueissa joko valmentajana tai joukkueenjohtajana.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Espoon Lintuvaarassa. Useimmiten kuljen töihin junalla ja metrolla, mutta myös pyörällä ja toisinaan autolla.

8.–21.12.

TUOMAAN MARKKINAT Senaatintorille nousee uudistunut joulutori, jossa voi tehdä ostoksia reilusta 100 tuvasta, herkutella hyvällä ruoalla ja juomalla sekä viihtyä tapahtumien parissa. > visithelsinki.fi

14.12.

PERINTEINEN SEURASAAREN JOULUPOLKU Lapsiperheille suunnatulla joulupolulla, klo 12–17, kurkistetaan satuun ja vanhanajan joulunviettoon. > joulupolku.net

18.12.

HELSINGIN LAULUN JOULUKONSERTTI Joulukonsertti pidetään Malmitalossa, Ala-Malmin tori 1:ssä klo 18. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, kesto 45 min. > malmitalo.fi

31.12.

UUDENVUODEN VASTAANOTTO Vuosi vaihtuu Senaatintorilla musiikin säestämänä illan huipentuessa ilotulitukseen. > visithelsinki.fi

8.1.–31.3.

UNELMAT PAREMMASTA MAAILMASTA Laiturilla tammikuussa avautuva näyttely tutkii rakennetun ympäristön ja luonnon välisiä vuorovaikutussuhteita. > laituri.hel.fi

11.2.

HELSINGIN HENKI ILMESTYY Aiheina ovat Avoin data, Emba-valmennus, kaupunkiverstas Lasipalatsissa, Malmin uusi päivystyssairaala ja Hetipurkuhanke.