Helen 3/2012

IAKKA LEHTI AS

W.H ILLE WW

3

ELEN.FI

2012

KOHTI UUSIUTUVIA ENERGIALÄHTEITÄ: KAKSI VAIHTOEHTOA S. 22 KOTIAUTOMAATIO TUO MÖKIN SÄÄDÖT KAUPUNKIIN S. 16 SÄHKÖÄ TANKKIIN S. 4

SINKKUELÄMÄÄ

Onko yksin asuvalla varaa ekologiseen elämään? s. 8

3•2012

16

Mikkolat säätävät mökkinsä lämmitystä kotonaan Kauniaisissa.

Kotiautomaatio valvoo, että mökillä on kaikki kunnossa.

3 Pääkirjoitus 4 Meidän talo Sähköautot yleistyvät hitaasti, mutta niiden lataukseen kannattaa silti varautua.

6 Kodin energiavinkit 8 Vapauden hinta Sinkun elämä on kalliimpaa kuin perheellisen. Sukanvarteen jää silti jotain, jos käyttää luovuutta.

14 Tapasimme Helsingin Energian uusi toimitusjohtaja aloittaa tehtävänsä keskellä energia-alan murrosta.

16 Testauksessa kotiautomaatio Automaatio ohjaa mökin tai kodin energiankulutusta.

20 Sähköposti

ta!

Uu si pals 22 Kohti uusiutuvia Muun muassa pelletti ja biokaasu syrjäyttävät hiljalleen fossiiliset polttoaineet.

PALVELUKSESSANNE Palvelunumerot ja hintatiedot Helsingin Energia Vaihde 09 6171 Sähkötalo, Kampinkuja 2, 00090 Helen www.helen.fi Asiakaspalvelupiste, 3. krs ma–pe 8.30–16 Puhelinpalvelu ma–pe 8–18 Kotitaloudet 010 802 802 Yritykset 010 802 803 Sähkömittarilukemien vastaanotto 010 802 804 asiakaspalvelu@helen.fi

Vikailmoitukset Sähkön jakeluhäiriöt 08001 80808 Kaukolämmön jakeluhäiriöt 08001 60602 Ulkovalaistusviat 08001 73173 Reaaliaikaiset tiedot jakeluhäiriöistä netissä www.helen.fi Helsingin Energian asiakaspalveluun tulevat puhelut nauhoitetaan.

Puheluhinnat 010-alkuisiin numeroihin: • kiinteän verkon liittymistä 8,28 c/puhelu + 5,95 c/min • matkapuhelinverkon liittymistä 8,28 c/puhelu + 17,04 c/min.

Hinnat sisältävät alv 23 %.

Maksuttomat sähköiset palvelut löytyvät Internet-sivuiltamme: www.helen.fi Neuvontapalvelut Energiakeskus 09 617 2726 Kotitalouslaitteiden valinnan ja käytön opastus sekä kulutus-, kosteus-, rakenne-, pintalämpötila-, radon-, desibeli- ja valaistusvoimakkuusmittarin lainaus: energiakeskus@helen.fi Sähkön käytön ja energian säästön neuvonta 09 617 4010

Kaukolämpö Kaukolämpöön liittyminen 09 617 2961 Lämmönkäytön neuvonta 09 617 2969 Laskutus ja kulutuskyselyt 09 617 2856

Helen-lehden osoitteenmuutokset Asiakaspalvelu 010 802 802 asiakaslehdet@helen.fi

Innostavaa insinööriosaamista Olen viimeiset kymmenen vuotta tehnyt töitä insinöörien kanssa. Ei-insinöörinä arvostan heidän teknistä osaamistaan ja pettämätöntä järjestelmällisyyttään. Toisin kuin joskus luullaan, insinööritkään eivät ole täydellisiä. Joskus kommunikointi perusinsinöörin kanssa ilman prosessikaaviota ja excel-taulukkoa on lähes mahdotonta. Reilun puolen vuoden Helsingin Energiassa työskentelyn perusteella voin kuitenkin sanoa, että insinöörien kanssa on mahdollista päästä samalle aaltopituudelle ja tehdä innostavaa yhteistyötä – myös viestintäasioissa.

14 4

Helsingin Energiassa ymmärretään, että tulevaisuuden ratkaisujen kehittämiseen tarvitaan erilaisia ihmisiä, osaamista ja kokemusta. On innostavaa työskennellä yrityksessä, jossa tehdään isoja tekoja paremman ympäristön puolesta. Asiat halutaan tehdä hyvin paitsi teknistaloudellisesti, myös ympäristön ja eri sidosryhmien kannalta.

Hyvä esimerkki on Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, jonka eteenpäin viemisessä on mukana valtavasti vahvaa insinööriosaamista. Teknisten selvitysten rinnalla on luontevasti kehitetty vuorovaikutusta eri sidosryhmien välillä ja keskusteltu erilaisia näkemyksiä edustavien ihmisten kanssa. Keskustelu jatkuu edelleen, ja sitä varten avataan syyskuussa blogi.

Energiantuotannossa ja -jakelussa kaiken perustana on turvallisuus ja toimitusvarmuus. Ne eivät ole kovin mediaseksikkäitä aiheita. Helsingin Energian toimintaa leimaa myös suomalainen perusvaatimattomuus. Tuotannon energiatehokkuus on maailman huippua, ja esimerkiksi Helsingin alla hurisee maailman suurin ja ekologisin lämpöpumppu, mutta insinööri ihmettelee, tarvitseeko siitä tehdä numeroa. Kyllä tarvitsee.

8

Helen-lehden keväällä teetetyssä lukijatutkimuksessa lehti sai hyvän arvosanan. Tutkimuksen mukaan asiakkaamme ovat kiinnostuneita energiantuotannosta ja tulevaisuuden energiaratkaisuista. Niitä pyrimme pitämään esillä yhä enemmän. Kerrothan, jos mieleesi tulee lukemisen arvoisia asioita ja hyviä juttuvinkkejä.

Ollaan yhteydessä!

Sanna Jääskeläinen viestintäpäällikkö

HELEN ALSO IN ENGLISH! Summary of Helen in English at www.helen.fi

3

LEH

SIA TI A

KKA

ILLE

W WW

.HE

LEN

201

2

.FI

SIUTUVIA KOHTI UULÄHTEITÄ: ENERGIAKSI VAIHTOKA 22 EHTOA S. OMAATIO KOTIAUT SÄÄDÖT KIN TUO MÖ UNKIIN S. 16 KAUP

SÄHKÖÄ N S. 4 TANKKII

SINKKUELÄMÄÄ

ään? s. 8 iseen eläm raa ekolog asuvalla va Onko yksin

HELSINGIN ENERGIAN JA HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N ASIAKASLEHTI Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija: Helsingin Energia, (Kampinkuja 2, Helsinki), 00090 HELEN, p. 09 6171, faksi 09 617 2360, www.helen.fi Päätoimittaja: Seija Uusitalo Toimitusneuvosto: Sanna Jääskeläinen, Tiina-Kaisa Hämäläinen-Saukkola, Jarmo Karjalainen, Jouni Lehtinen, Jussi Mikkola, Marko Riipinen, Eva Spiegel, Seija Uusitalo Toimitus: Otavamedia Oy, Asiakasviestintä Painopaikka: PunaMusta Repro: Aste Helsinki Oy ISSN1455-9528 Kannen kuva: Tommi Tuomi

Painotuote

tta alo alo al Meidän talo

Tankki täyteen Paula Ristimäki Kuvitus Anssi Keränen

Kun taloyhtiöön muuttaa sähköautolla tai hybridillä ajeleva asukas, ensimmäinen kysymys kuuluu, missä autoa voi ladata.

4

Sähköautot ovat olleet lukuisien autonäyttelyiden supertähtiä, mutta niiden yleistyminen on ollut hidasta. Jarruna ovat olleet muun muassa kallis hinta ja latauspaikkojen vähyys. Asiantuntijat povaavat kuitenkin sekä sähköautojen että hybridien myynnille kiihtyvää kasvua.

– Asia alkaa olla yhä useammalle tuttu.

Saatavilla olevat automallit ovat muuttuneet entistä houkuttelevimmiksi ja huoli ympäristöstä on kasvanut. Suomi on myös kaupungistunut ja ajomatkat ovat lyhentyneet. Kaupunkiajossa sähköauto on parhaimmillaan: lyhyt ajomatka sujuu yhdellä latauksella, eikä kaupunki-ilma kuormitu polttoainepäästöistä, Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen perustelee.

Sähköauto käyttää energiaa kolme kertaa tehokkaammin polttomoottoriautoon verrattuna, joten sähköautojen yleistyminen vähentää olennaisesti liikenteen hiilidioksidipäästöjä ja muita terveydelle haitallisia päästöjä.

Kaurasen mukaan jokaisen taloyhtiön olisikin jo nyt syytä varautua sähköautojen tuloon.

– Uudiskohteissa sähköautojen latausmahdollisuus on hyvä huomioida jo parkkitilojen suunnitteluvaiheessa.

Lataustolppia ei toki tarvitse pystyttää heti. Sen sijaan kaapeloinnit ja kiinteistön pääsulakkeiden koot pitää suunnitella niin, että tarvittaessa parkkipaikan verkko kestää useamman auton lataamisen ja latauspistokkeet on helppo asentaa.

Sama pätee myös vanhoissa taloyhtiöissä tehtäviin parkkitilojen remontteihin.

– Jos parkkipaikoille tehdään vaikka uusi asvaltti tai parkkihallia kunnostetaan, on usein taloudellisinta tehdä samaan aikaan myös tarvittavat pohjatyöt sähköautojen lataamista varten.

Lämmitystolpasta latauspisteeksi Omakotiasuja voi järjestää itselleen juuri sellaisen latauspaikan kuin itse haluaa. Sen sijaan taloyhtiöissä tilanne on toinen. Niissä yhtiökokous päättää yhteisistä parkkialueista ja sähkötolppien sähkönjakelusta. Tällä hetkellä useimmissa taloyhtiöissä sähkötolpista saa virtaa vain tiettyinä aikoina vuorokaudesta, eikä aika riitä sähköauton lataukseen. Lisäksi autojen lohkolämmittimiä varten tehdyissä virtapistokkeissa on usein vain 10 ampeerin sulake, jolla sähköauton lataaminen vie noin 8 tuntia.

Ratkaistavien asioiden listalla on myös kulujen jakaminen. Nykyisin taloyhtiöissä jokainen parkkipaikan varannut maksaa sähkötolpasta saman summan. Kun yhteiselle pihalle kurvaa ensimmäinen sähkö- tai hybridiauto, taloyhtiön on päätettävä, miten sen latauksesta aiheutuvat kulut kohdennetaan auton omistajalle.

– Tähän on olemassa erilaisia teknisiä ratkaisuja, esimerkiksi etäluettavia mittareita tai älykortteja. Samalla on mietittävä, kuka lataustolppia hallinnoi: ovatko latauspisteet huoltoyhtiön, isännöintiyrityksen

SÄHKÖAUTOJEN LATAUS ON HUOMIOITAVA JO PARKKITILOJEN SUUNNITTELUVAIHEESSA.

virtaa vai sähköyhtiön vastuulla, kuka laskuttaa asukkaan käyttämän sähkön ja miten koko kuvio kulkee vuokrataloyhtiöissä, Kauranen pohtii.

Yksikön päällikkö Sami Sailo Helsingin Energiasta pitää järkevänä ratkaisua, jossa kiinteistön alueella sijaitsevat lataus-

tolpat ovat taloyhtiön hallinnassa, mutta tolppien sähkönkäytön mittaus ja laskutus kuuluvat sähköyhtiölle.

– Lasku tolpan sähkönkäytöstä voi tulla asiakkaalle joko suoraan sähköyhtiöltä, tai sähköyhtiö voi ensin laskuttaa sen taloyhtiöltä, joka puolestaan lisää summan asiakkaan yhtiövastikkeeseen. Jos lataustolppa vioittuu – sille esimerkiksi tehdään ilkivaltaa – korjauskuluista vastaa taloyhtiö samalla tavalla kuin muistakin kiinteistön alueella olevista kiinteistä rakenteista.

Oma vai yhteinen?

Taloyhtiön parkkipaikalle voidaan järjestää sähköauton lataamista varten omat tolpat jokaiselle sähköauton omistajalle. Mahdollista on myös tehdä yksi yhteinen lataustolppa, jota kaikki asukkaat voivat käyttää.

– Omista tolpista sähkön kulutuksen mittaus ja kohdentaminen oikeaan osoitteeseen on helppoa. Yhteisessä lataustolpassa puo-

lestaan täytyy olla järjestelmä, joka tunnistaa kulloisenkin sähkönkäyttäjän, Sailo selventää.

Helsingin Energialla on tällä hetkellä 7 julkista sähköauton latauspistettä eri puolilla pääkaupunkia, ja näissä asiakkaan tunnistus on ratkaistu gsm-puhelimen avulla. Sailon mukaan sama järjestelmä voi toimia myös taloyhtiön yhteisellä sähkötolpalla.

Sailo muistuttaa myös, että kun kiinteistön sähköjärjestelmää uusitaan lataustolppia varten, samalla mahdollistuu moni muu sähkönkäyttöön ja energian säästöön liittyvä asia.

– Niin sanotun älykkään sähkönjakelun avulla pystytään säätämään esimerkiksi yhteisten tilojen lämmitystä ja valaistusta nykyistä tehokkaammin. Asukkaille se mahdollistaa oman lämmitystolpan säätämisen omien tarpeiden mukaan parhaimmillaan vaivattomasti netin kautta. Nämä asiat kannattaa selvittää ja ottaa huomioon silloin, kun taloyhtiössä pohditaan sähköautojen lataustolppien asentamista ja järjestelmien uusimista.

Helsingin Energia on aloittamassa yhdessä Matinkylän huollon kanssa kokeilua, jossa vertaillaan erilaisten latauspisteiden toimivuutta taloyhtiössä. Tulosten avulla pystytään toivottavasti helpottamaan kaikkien taloyhtiöiden päätöksentekoa siitä, miten sähköautot ladataan ja miten lataukseen varaudutaan.

Isännöintiliiton Heikki Kauranen toteaa, että kaikki päätöksentekoon vaikuttavat juridiset tekijät eivät ole vielä selvillä.

– Yhtiön päätöksentekoprosessiin vaikuttaa se, katsotaanko sähköauton latauspisteen olevan tavanomainen vai tavanomaisen tason ylittävä asumisen varustus. Jos se on tavanomainen, päätöksentekoon riittää yhtiökokouksen yksinkertainen enemmistö. Jos sähköauton latauspiste onkin tavanomaisen tason ylittävä varustus, silloinkin riittää yksinkertainen enemmistö, mutta kustannukset jaetaan vain uudistukseen suostuvien kesken. Toistaiseksi missään ei ole määritelty, kummasta on kyse.

Onko sähköauton lataaminen ajankohtaista?

Helsingin Energia toimittaa omakotija rivitaloasukkaille kotilatausasemia.

Lisäksi yhtiö neuvoo taloyhtiöitä, miten latausasemat kannattaa rakentaa parkkipaikalla.

Ota yhteys Helsingin Energiaan, Sami Sailo, puhelin 09 6171.

5

Kodin energiavinkit

Hyvää kahvia saa edullisesti

Vertailu kahvinkeittimistä Kuluttajassa nro 3/2012.

Kopio vertailusta saatavissa myös Energiakeskuksesta samoin kuin kahvinkeittimien kodinkoneopas valintaohjeineen. Opas löytyy myös osoitteesta www.helen.fi/energiansaasto/kodinkoneoppaat.html.

Kuluttaja Kuluttaja-lehti vertaili 14:ää kahvinkeitintä, joista 10 suodatti kahvin lasikannuun ja 4 termoskannuun. Keittimien hintahaitari on 40–239 euroa, eikä keittimien välillä ole kovin huimia eroja.

Termoskannulliset keittimet pärjäsivät testissä paremmin kuin lasikannulliset.

Termoslaitteet eivät kuitenkaan pidä kahvia kuumana, eikä kannuja voi pestä koneessa.

Useimmat testatuista keittimistä ovat läpivirtaavia, eli sellaisia, joissa vesi lämpiää samalla, kun se virtaa säiliöstä lämpölevyn alla olevaan lämpövastusputkeen.

Suurimmassa osassa on vain yksi sähkövastus, joka sekä kuumentaa veden että lämmittää levyn.

Kolme testatusta toimii boileritekniikalla: niissä on kaksi lämpövastusta, joista suurempi kuumentaa veden ja pienempi pitää levyn lämpimänä.

Testatut kahvinkeittimet kuluttavat sähköä 53–75 wattia tunnissa pitäessään kahvia lämpimänä. Useissa keittimissä on automaattinen virrankatkaisu, joka sulkee keittimen parin tunnin kuluttua. Testin millään keittimellä ei synny palovaaraa, vaikka keitin olisi päällä jopa pari viikkoa – vain sähkölasku kasvaa.

Maittavat aromit Kahvin sopiva suodatuslämpötila on 96 celsiusastetta. Testin laitteilla juuri suodatettu kahvi on noin 80-asteista. Osa keittimistä kuumentaa kahvia kahden tunnin aikana, mikä huonontaa makua.

Sen sijaan termoskannussa kahvi viilenee parissa tunnissa 65–68-asteiseksi.

Kahvi on silloinkin vielä juomakelpoista, mutta haaleaa.

Tippalukko voi olla automaattinen tai käsikäyttöinen. Käsikäyttöinen tippalukko voi jäädä vahingossa kiinni, jolloin keittäessä suodatin täyttyy ja kahvi sekä purut tulvivat pöydälle. Automaattinenkin tippalukko voi jäädä kiinni, jos kannun asettaa huonosti. Tippalukko voi myös puuttua kokonaan.

Monissa laitteissa on kello ja ajastin.

Testissä todettiin, ettei kahvin makua kuitenkaan paranna se, että kahvi eltaantuu suodattimessa ja vesi hapettuu säiliössä yön yli.

Teknisten ominaisuuksien ohella keittimen ostajan kannattaa mitata, että keitin mahtuu keittiön seinäkaappien alle.

Muista kodinkoneopprgiaakesakukt!sesta

KUTSU Kahvia maun mukaan, herkullista tarjottavaa helposti

Valoa syksyyn!

Tervetuloa Energiakeskukseen tutustumaan kahvinvalmistuslaitteisiin sekä yleis- ja monikoneisiin, joita Helsingin yliopiston kotitalousopettajaopiskelijat esittelevät noin tunnin mittaisissa havaintoesityksissään. Tilaisuuksia on kaksi. Ensimmäisessä perehdytään perinteisiin kahvinkeittimiin ja erilaisiin espressokeittimiin, toisessa taas jalostetaan yleis- ja monitoimikoneilla syksyn satoa. Molempien tilaisuuksien lopuksi tutustutaan Energiakeskuksen kodinkone- ja lamppunäyttelyyn energianeuvojien opastuksella.

Tervetuloa valaistus-aiheiseen tietoiskuun Helsingin Energian Sähkötaloon keskiviikkona 5.9. klo 14–16. Tilaisuudessa käsitellään valaistuksen perusperiaatteita ja -vaatimuksia, vaihtoehtoja hehkulampuille, uusien valonlähteiden sähkönsäästömahdollisuuksia sekä sisustamista valaistuksen avulla.

Asiantuntijoina ovat Suomen valoteknillisen seuran, Aaltoyliopiston, KT-Interiorin ja Motivan edustajat. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu klo 13.30–14.00.

TIISTAI 4.9. KLO 14–16 Havaintoesitys kahvinvalmistuslaitteista TORSTAI 6.9. KLO 14–16 Havaintoesitys yleis- ja monitoimikoneista

KESKIVIIKKO 5.9. KLO 14–16

PAIKKA Helsingin Energia, Sähkötalo, Energiakeskus 3. krs., Malminrinne 6 Kumpaankin tilaisuuteen mahtuu 20 henkilöä. Ilmoittaudu valitsemaasi tilaisuuteen viimeistään 31.8. klo 16 mennessä puhelimitse numeroon 09 6171.

6

Kodinkoneoppaat Ene elen.fi/energia/ tai osoitteesta www.h .html aat opp one kodink

PAIKKA Helsingin Energia, Sähkötalo, Auditorio,Runeberginkatu 1 A Tilaisuuteen mahtuu 20 henkeä. Ilmoittaudu viimeistään 29.8. klo 16 mennessä puhelimitse numeroon 09 6171.

© SKOY

© SKOY/Jorma Marstio

Vaikka erikoiskahvit e ovat suuressa suosiossa, perinteinen suodatinkahvi maistuu m edelleen monelle. Kuluttaja-lehti selvitti, millaisella keittimellä syntyy parhaimmat kahvit. keittime

Kysy Erkiltä ENERGIAKALENTERI

6\\VNXX

Vaihda ilmanvaihtokoneen suodattimet.

/RNDNXX

Taas tarvitaan lämmitystä. Sopiva huonelämpötila on 20–21 astetta.

0DUUDVNXX

Ohjaa koristevalot ajastimella valaisemaan vain ilta- ja aamuaikaan.

Tällä palstalla vastaamme lukijoiden kysymyksiin, jotka liittyvät kotitalouksien energiankäyttöön.

1. Kannattaako vanha, toimiva kodinkone, esimerkiksi uuni, liesi ja pesukone, oikeasti vaihtaa uuteen? Jos laitteet käytettäisiin loppuun, ihminen tuottaisi elämänsä aikana yli 10 laitetta vähemmän jätettä.

Uusien kodinkoneiden käytönaikainen energiankulutus on pienempi kuin esimerkiksi 10 vuotta vanhojen. Toimivia laitteita ei silti kannata vaihtaa uusiin pelkän iän perusteella. Jos luopuu toimivasta laitteesta, sille voi löytyä uusi onnellinen käyttäjä kierrätyksessä.

Kodin sähkölaitteiden kulutus on noin kolmannes kodin energiankulutuksesta. Sähkönkulutukseen voi vaikuttaa välttämällä turhia hankintoja, valitsemalla energiatehokkaita kodinkoneita, käyttämällä niitä fiksusti ja huolehtimalla myös niiden kunnosta.

Hyvästi lopuillekin hehkulampuille Syyskuussa loppuu viimeistenkin hehkulamppujen maahantuonti, ja hehkulamput alkavat näin vähitellen hävitä kaupan hyllyiltä. Hehkulamppujen valmistus on loppunut asteittain vuodesta 2009 lähtien. Kysymys on EU:n direktiivistä, jolla tähdätään energiankäytön hillitsemiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

Hehkulampuille on energiatehokkaita vaihtoehtoja, kuten pienloistelamppuja, led-lamppuja ja halogeenejä.

Näihin voit tutustua esimerkiksi Helsingin Energian Energiakeskuksen lamppunäyttelyssä. www.lampputieto.fi Lataa kodin lamppuopas osoitteessa www.helen.fi

Pysy kanavalla!

Energiansäästövinkkejä voit seurata myös sosiaalisessa mediassa: Facebookissa Säästän energiaa -sivulla ja Twitterissä Energianeuvojan sivulla. Kanavilta löydät vinkkejä energian järkevään käyttöön ja ajankohtaisia uutisia energia-asioista. YouTubessa on paitsi MotoriikkaMiikan hauskat energiansäästövideot, myös esimerkiksi opastusta Sävel Plus -raportointipalvelun käytöstä.

Klikkaudu kanaville: www.facebook.com/saastanenergiaa www.twitter.com/energianeuvoja www.youtube.com/helsinginenergia

Opastusta Sähkötalon Energiakeskuksesta saat maksutonta opastusta ja neuvontaa kodinkoneasioissa.

• Kampinkuja 2, 3. kerros (avoinna ma–pe klo 8.30–16.00) • p. 09 617 2726 • energiakeskus@helen.fi • www.helen.fi • www.facebook.com/saastanenergiaa • www.twitter.com/energianeuvoja Oletko hankkimassa uutta pesukonetta? Mietitkö, paljonko jääkaappisi syö sähköä? Miten kodin lämmityksessä voi säästää? Energiakeskuksen nettisivuilta löydät monenlaista apua sekä neuvoja ja vinkkejä, kun järjestelet kodinkoneasioitasi uuteen uskoon.

2. Haluaisin tarkastella reaaliaikaista energiankulutustani laitekohtaisesti. Onko tämä mahdollista Sävel Plussan avulla tai jollain lisälaitteella?

Pistotulpalla varustettujen laitteiden sähkönkulutusta voi mitata lainattavalla kulutusmittarilla. Mittarinlainaus on Helsingin Energian asiakkaiden ilmainen asiakasetu. Mittarin laina-aika on viikko. Laite kannattaa varata etukäteen puhelimitse numerosta 09 617 2726 tai 617 2727.

Sävel Plus -palvelussa näkyvät edellisen päivän ja sitä aikaisemmat kulutustiedot, jos talouden sähkömittari on vaihdettu etäluettavaksi. Sähkönkulutus näkyy jopa tunneittain, mutta se on kaikkien kyseisellä ajanjaksolla sähköä kuluttaneiden laitteiden kokonaiskulutus. Ennen mittarinvaihtoa tiedot perustuvat kerran vuodessa otetusta mittarinlukemasta tehtyyn arvioon.

Etäluettavien mittarien vaihto etenee alueittain. Kaikki sähkömittarit on vaihdettu etäluettaviksi vuoden 2012 loppuun mennessä.

3. Meille vaihdettiin eilen etäluettava mittari. Järjestelmänne ei ole ajan tasalla, sillä Sävel Plus -raportointipalvelu ei tiedä asiasta vielä mitään. Olen useita vuosia kirjannut omaan seurantaan itse mittarilukemat ylös. Miten voin jatkaa omaa kulutusseurantaa, sillä uudesta mittarista näkyy vain yksi lukema, vaikka meillä on käytössä päivä/yösähkö? Muuttuuko laskutustapa toteutuneen mukaiseksi?

Etäluettavan mittarin mittaustiedot näkyvät Sävel Plus -järjestelmässä 2–3 päivän kuluttua mittarivaihdosta. Sävel Plus -raportoinnista voit tämän jälkeen seurata omaa sähkön käyttöäsi jopa tuntitasolla.

Päivä/yöenergialukemia pääset edelleenkin seuraamaan myös mittarin näytöltä. Lukemat joko vuorottelevat automaattisesti tai sitten niitä pääsee tarkastelemaan näytön selauspainikkeen avulla. Mittarin lukuohjeen löydät nettisivuiltamme.

Laskutustapa muuttuu heti mittarinvaihdon jälkeen. Sinulle tulee vielä vanhan mittarin loppulukeman mukaan tehty tasauslasku ja sen jälkeen jokainen lasku perustuu toteutuneeseen sähkönkäyttöön.

Laskutusjakson pituus säilyy samana.

Lähetä mieltäsi askarruttava kysymys osoitteeseen: energiakeskus@helen.fi.

Voit myös lähettää kysymyksesi Helsingin Energian verkkosivujen kautta osoitteesta www.helen.fi.

7

8

ƣ

omillaan Sinkkuuden parhaimpia puolia on vapaus ja se, että asioista saa päättää itse. Yksin elävä maksaa kuitenkin kaikesta yksin. Lisäksi sinkun on nähtävä hieman vaivaa vihreän elämän eteen.

Katja Pesonen Kuvat Tommi Tuomi

S

inkkuus on kaksijakoinen juttu. Ensinnäkin sitä on pidetty säälittävänä kautta ihmiskunnan historian. Se on ollut tila, josta on pakko päästä eroon hinnalla millä hyvänsä. Nykyisin taas sinkkuus mielletään ylelliseksi elämäntavaksi, joka on täynnä shoppailua, kumppanin metsästystä ja biletystä viikonloput läpeensä.

Tällä hetkellä yli miljoona suomalaista asuu yksin. Miljoonaan mahtuu myös seurustelevia, mutta leijonan osa siitä on sinkkuja. Minä olen yksi heistä.

Tuplasti rahareikiä Yksinasuvat tarvitsevat pikkuisen pään silitystä ja sympatiaa, sillä maksamme kaiken yksin: vuokran, lämmityksen, nettiyhteyden, ruuan ja sähkön. Äskettäin kaveripariskuntani muutti lähelle minua 45 neliön asuntoon, josta he pulittavat 800 euroa. Kahdella jaettuna kumpainenkin maksaa vuokraa kuussa 400 euroa. Se ei ole Helsingissä summa eikä mikään. Itse maksan asunnostani yksin reilut 600 euroa, mikä on Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkijan Kristiina Aallon mukaan Helsingin seudun keskimääräinen vuokra.

Kannattaako saada itkupotkuraivareita? Aallon mielestä ei. Esimerkiksi alle 20 000 asukkaan kaupungissa yksiön vuokra voi olla 340 euroa, mutta välimatkat ovat usein sen verran pitkiä, että oma auto on välttämätön.

– Kaikki autoon liittyvät kustannukset tuovat sen verran ylimääräisiä rahareikiä, että vuokraan ja liikkumiseen menee helposti yhteensä yhtä paljon kuin pääkaupunkiseudulla asuvalla pelkkään vuokraan. Todella harvalla Helsingissä asuvalla sinkulla on oma auto, sillä joukkoliikenteen matkakorttikustannukset ovat vain noin 45 euroa kuussa, Aalto kertoo.

Toimittaja Katja Pesosta eivät isot pakkauskoot haittaa. Hän ratkaisee asian laittamalla hyvää ruokaa ja syömällä sitä useampana peräkkäisenä päivänä.

9

Pelasta kukkarosi • Osta vain sitä, mitä tarvitset.

• Osta tuotteet irtomyynnistä.

• Pakasta ylimääräinen ruoka.

• Syö vuodenajan mukaan: vihanneksia kesäisin, talvella juureksia.

• Marjasta, sienestä ja viljele yrttejä.

• Hyödynnä ruuantähteet: keitetyt perunat salaatiksi, kuivuneet leivät korppujauhoksi ja puuron tähteet sämpylätaikinaan.

• Pidä kasvisruokapäiviä.

• Käy kaupassa kerran viikossa kauppalapun kanssa ja noudata sitä. Vältyt heräteostoksilta.

• Osta vaatteita vain tarpeeseen. Vähennä kaapista yksi vaatekappale jokaista ostosta kohden. Vie ne kirpputorille tai keräyskauppoihin ja -pisteisiin.

• Kuluta rahaa mieluummin elämyksiin.

Hyvä illallinen hellii mieltä enemmän kuin kynsilakka.

• Pidä kirjaa menoistasi. Näet, mihin rahaa kulutat.

• Avaa säästöjä varten tili, johon laitat vähän rahaa joka kuukausi.

• Käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytiä.

• Kulje lyhyet matkat jalan tai pyörällä.

10

Kuulostaa lohdulliselta. Minä ainakin vannon sporan nimeen.

Verrataanpas hieman eri talouksia. Aalto kertoo, että tilastojen mukaan sähköön menee alle 45-vuotiaalla yksinasuvalla vuodessa 189 euroa, kun taas lapsettomalla pariskunnalla 264 euroa. Sinkun asumiskustannukset kokonaisuudessaan ovat vuodessa 8 109 euroa ja lapsettomalla pariskunnalla 13 450 euroa, mikä kahdella jaettuna on 6 725. Ylipäätään kaikki nämä summat kahdella jaettuna ovat yhtä henkeä kohti vähemmän, kuin mitä sinkun on maksettava. Tällaisina hetkinä alkaa miettiä järkiavioliiton hyötyjä.

Pakkauskoot kasvavat, perhekoot pienenevät Asumismenojen jälkeen suurin rahallinen sijoitus kenen tahansa taloudessa on ruoka. Alle 45-vuotias sinkku, joka syö lounaan työpaikallaan, laittaa ruokaan kuukaudessa vähintään 283 euroa. Perheessä, jossa lapsista toinen syö lounaan päiväkodissa, toinen koulussa ja vanhemmat työpaikoillaan, kuukauden ruokakulut ovat 815 euroa, eli neljän hengen perheessä 203 euroa päätä kohti. Toisin sanoen sinkku

maksaa suhteessa jokapäiväisestä leivästään lähes sata euroa enemmän kuin nelihenkinen perhe. Toisaalta perheillä on sinkkuja enemmän muita kuluja, kuten päiväkotimaksut, lasten vaatteet ja harrastukset.

Teen töitä kotona, siksi syön lounaankin kotona. Äitini on aina tehnyt joka päivä lämpimän ruuan pöytään, ja muutettuani omilleni kokkaaminen on minullekin luonnollista. Sitä paitsi haluan tietää, mitä syön ja olla varma sen terveellisyydestä. Mutta ne pakkauskoot.

– On ristiriitaista, että ruokien pakkauskoot kasvavat, vaikka perhekoot pienenevät.

Tuote ehtii usein pilaantua, ennen kuin sen ehtii edes käyttää, Aalto pohtii.

Eikä ruokapakkauksen tarvitse edes olla perhekokoa, sillä kun kastikkeeseen lisää kanan lisäksi vaikka paprikaa, sieniä ja kookosmaitoa, ruokaa tulee väistämättä kolmeksi päiväksi. Olen ratkaissut tämän syömällä samaa ruokaa kolme päivää, mikä aiheuttaa monissa hämmästystä. Mielestäni kannattaa opetella paremmaksi kokiksi, jos ei pysty syömään tekemäänsä ruokaa kuin yhtenä päivänä.

Ruuanlaitto vie aikaani noin tunnin päivässä. Tunti on keskimääräistä paljon enem-

Pelasta ympäristösi

Asumismenojen jälkeen suurin rahallinen menoerä talouksissa on ruoka. Alle 45-vuotias yksineläjä käyttää ruokaan vähintään 280 euroa kuukaudessa.

NUUKA ELÄMINEN KULKEE KÄSI KÄDESSÄ EKOLOGISUUDEN KANSSA. män. Nimittäin Aallon mukaan alle 45-vuotias sinkku käyttää päivässä ruuanlaittoon ja loppusiivoukseen yhteensä 25 minuuttia, kun taas 45–64-vuotiaat 56 minuuttia.

– Ero selittyy sillä, että alle 45-vuotiaat käyvät usein ystäviensä kanssa ulkona syömässä, kun taas esimerkiksi yli 65-vuotiaat tekevät ruokaa kotonaan ja kutsuvat kaverinsa syömään, Aalto kertoo.

Syö kausiruokaa ja kierrätä Koska sinkun menot ovat suhteessa suuremmat kuin muilla, saadakseen pennosia sukan varteen on käytettävä luovuutta ja nipistettävä siitä, missä se on mahdollista. Säästöjen kartuttaminen on siitä palkitsevaa, että se

kulkee käsi kädessä ekologisuuden kanssa.

Esimerkiksi pienet sähkölaskut tarkoittavat pientä ympäristön kuormitusta.

Säästäminen on helppo aloittaa ruuasta. Suuret pakkauskoot voivat harmittaa sinkkua, mutta Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvojalla Aino Postilla on siihen ratkaisu.

– Osta lihat irtomyynnistä lihatiskeiltä.

Näin saat juuri sen määrän, mitä tarvitsetkin. Toinen vaihtoehto on pakastaa ruokaa.

Pakasterasioihin annosteltu ruoka on näppärä ottaa mukaan vaikka töihin lounaaksi.

Posti suosittelee myös marjastamaan ja sienestämään. Säästöä tuo myös se, että syö kauden antimia.

Monilla on käsitys, että itse tehty ruoka on kalliimpaa kuin valmisruoka. Postin mukaan se ei pidä paikkansa. Perusterveellinen kotiruoka tulee halvemmaksi kuin einekset.

Kukin kuormittaa luontoa päivittäin myös erilaisilla kemikaaleilla. Aina ei tarvita vahvoja myrkkyjä poistamaan tahroja, vaan esimerkiksi vanha kunnon ruokasooda ja etikka toimivat moneen ja ovat myös huokeita hinnaltaan.

• Ota viihde-elektroniikasta virta pois kokonaan, kun et käytä sitä.

• Kannettava tietokone kuluttaa pöytäkonetta vähemmän.

• Television sähkönkulutukseen vaikuttaa näytön koko. LCD-televisio kuluttaa vähemmän kuin plasma-televisio.

• Sammuta valot huoneista, joissa et ole.

• Osta itsellesi laitteita, joiden energiamerkki on A+++.

• Älä laita kylmälaitteisiin lämpimiä ruokia.

• Sijoita jääkaapissa eniten käytettävät tuotteet etualalle, jotta ovea ei tarvitse pitää kauan auki.

• Pese pyykkiä harvoin ja vain täysiä koneellisia. Pyykin määrä koneessa on sopiva, kun sen päälle mahtuu käsi.

• Kuivata pyykit narulla kuivausrummun sijaan.

• Pese pyykit käyttöohjelman mukaan.

• Pakastin on sinkun apuri.

• Paista tai keitä ruokasi. Liesi kuluttaa uunia vähemmän.

• Hyödynnä uunin esilämmitystä ja jälkilämpöä ruuanlaitossa.

• Korvaamalla neljäsosan ruuasta kausiruualla ja itse kerätyllä ravinnolla voi vähentää omia päästöjään 150 grammaa vuodessa.

• Älä heitä ruokaa roskiin. Vähentämällä ruokajätteen määrää hiilijalanjälkeään voi pienentää 190 grammaa vuodessa.

• Käytä laitteet loppuun ja kierrätä ne.

• Huolla kodinkoneita. Tyhjennä pesukoneen nukkasuodatin ja pese sekä astian- että pyykinpesukone tyhjillään pari kertaa vuodessa apteekista saatavalla sitruunahapolla.

11

Alle 45-vuotiaat sinkut käyvät usein ulkona syömässä. Siksi he käyttävät päivittäiseen ruuanlaittoon ja siivoukseen vähemmän aikaa kuin esimerkiksi yli 65-vuotiaat.

Kierrätys on niin yksinkertainen keino säästää luontoa, että Postin mukaan se on monelle jo itsestäänselvyys. Pienessä yksiössä voi olla kuitenkin turhauttavaa kerätä pussillisia purkkeja ja purnukoita keittiön lattialle, koska roskiskaappiin ne eivät mahdu. Helsingissä kerrostalojen takapihalla on seka- ja biojätteen sekä paperin ja kartongin kierrätyspisteet, mutta lasin ja metallin voi joutua viemään pitkänkin matkan päähän. Autottomalta kierrätys vaatii motivaatiota.

Ekologisuuden ei tarvitse olla taakka Postin mukaan ekologisuudesta on helppo saada luonnollinen osa elämää. Ympäristön ja kukkaron säästäminen ei ole mikään taakka, sillä jo pienillä muutoksilla kumpikin kiittää.

– Ihminen on hirveän sopeutuvainen. Ei kannata tehdä suuria muutoksia kerralla ja viedä niitä ääripäihin. Muutoksen voi aloittaa vaikka pitämällä yhden kasvisruokapäivän viikossa, koska lihan hiilijalanjälki on suurempi kuin kasvisten, hän neuvoo.

Olen kuullut, että jos tekee jonkin elämänmuutoksen ja pystyy pitämään sitä yllä 48 päivää, siitä tulee tapa. Tämä pätee kaikkeen, vaikka liikunnan aloittamiseen. Tämä on hyvä pitää mielessä, jos uusi elämäntapa alkaa tuntua työläältä.

Omien tapojensa tiedostaminen on juuri ensimmäinen askel ekologiseen elämään.

12

Valintamme eivät vaikuta pelkästään omaan, vaan myös muiden elämään. Eihän yksi ihminen voi vaikuttaa -mentaliteetti elää silti vielä vahvasti. “Jos luulet olevasi liian pieni vaikuttamaan, kokeile nukkua huoneessa, jossa on hyttynen”, Dalai Lama on todennut. Maailmaa muutetaan parhaiten ruohonjuuritasolla olemalla hyvänä esimerkkinä. Siihen on jokaisella mahdollisuus – siviilisäädystä huolimatta.

Artikkelissa mainitut elämisen kustannukset perustuvat Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksiin: Lehtinen A-R, Varjonen J, Raijas A, Aalto K, Pakoma R (2010) Mitä eläminen maksaa?: Kohtuullisen minimin viitebudjetit. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja, 4/2010.

Verkossa: www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/ files/5461/2010_04_julkaisu_perusturva.pdf Varjonen J, Aalto K (2010) Kotitalouksien palkaton tuotanto ja ostopalvelujen käyttö.

Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 2/2010.

Verkossa: www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/ files/5455/2010_02_julkaisu_kotsa.pdf

Perhekoot pienenevät, mutta pakkauskoot jatkavat kasvuaan. Sinkku pärjää vähemmälläkin wc-paperilla.

Sähköä ilmassa Helsingin Energian energianeuvoja Eva Spiegel kehottaa sinkkuja ottamaan selvää omasta sähkönkulutuksestaan. Energiakeskuksesta saa tähän tarkoitukseen lainaksi kulutusmittarin.

Helsingin Energian Sävel Plus -raportointipalvelu perustuu energiankulutuksen mittaukseen. Kirjautumalla palveluun Helenin nettisivuilla näkee päivittäisen sähkönkulutuksensa tunnin tarkkuudella, mikäli asunnossa on etäluettava mittari.

Kodinkoneiden oikea valinta on tärkeä vihreä teko. A+++-energialuokan laitteet kuluttavat vähiten sähköä. Spiegel kuitenkin muistuttaa, että laite on myös sijoitettava asuntoon oikein ja sitä on osattava käyttää.

– Esimerkiksi kylmälaitteen ylä- ja alapuolella on oltava riittävästi ilmankiertotilaa. Liian pieni tila haittaa laitteen toimintaa ja jopa lisää sähkönkulutusta, oli laite kuinka ekologinen tahansa, Spiegel huomauttaa.

Kylmälaitteen ei myöskään pidä olla lieden tai astianpesukoneen vieressä tai aurinkoisella paikalla. Liian lämmin käyttöympäristö lisää kylmälaitteen sähkönkulutusta 10–40 prosenttia.

Koneet kiinni Parikymmentä vuotta sitten ruuan säilytys oli ensimmäisellä sijalla kotitalouksien sähkönkulutuksessa. Yhden henkilön taloudessa kylmälaitteet vievät edelleen suurimman osan sähköstä, mutta Spiegel ennustaa viihde-elektroniikan ottavan ykköspaikan parin vuoden sisällä.

Tutkimuksen mukaan 5–10 prosenttia kodin laitteiden sähkönkulutuksesta on huomaamatonta valmiustilakulutusta. Viisi tuntia päivässä päällä oleva pöytäkone kuluttaa vuodessa 256 kilowattituntia, ja loput vuorokauden 19 tuntia valmiustilassa 277. Lepotila kuluttaa yhtä paljon kuin päällä oleva kone.

Digiboksi syö vuodessa 49 kilowattituntia ja lepotilassa pahimmillaan jopa 13. Laitteiden kytkentä pois päältä virtanappuloista ei auta, vaan pistotulppa on otettava pois pistorasiasta. Monia ärsyttää se, että kellonaika on

asennettava joka kerta uudestaan laitettaessa töpseli seinään.

– Paras ratkaisu tähän on hankkia jatkojohto, jossa on Kulutusmittareita voi katkaisin. Telelainata veloituksetta Energiakeskuksesta. vision, digiboksin ja dvdsoittimen voi laittaa pistokkeisiin, joita ei tarvitse kytkeä täysin pois päältä, mutta tietokoneet, stereot ja tulostimet voi sammuttaa täysin. Ainakin uudemmista laitteista voi tällä tavoin katkaista sähkön ilman, ettei asetuksia menetetä, kertoo Spiegel.

Ekosta elämäntapa Sinkku ei tarvitse isoja perhekoon kodinkoneita. Pieniä malleja pesukoneista uuneihin onkin monella valmistajalla saatavilla. Ongelmana on se, että ne ovat usein normaalikokoisia laitteita kalliimpia, sillä niitä valmistetaan pieniä määriä.

– Pienet koneet eivät myöskään säästä sen enempää kuin isot laitteet, sillä niitä usein käytetään enemmän. Siksi sinkku voi ostaa normaalikokoisen kodinkoneen, jos vain tila antaa myöten, Spiegel sanoo.

WWF:n tekemän Suomalaisen vaikuttavimmat ilmastoteot -selvityksen mukaan käyttötottumusten ja tavallisten hoitotoimenpiteiden muuttaminen kotitalouksissa voisi säästää vettä 10–30, lämpöä 5–20 ja sähköä 10–30 prosenttia. Spiegel tietää tapojen muuttamisen olevan vaikeaa, mutta ekologisuuden ei nykypäivänä pitäisi olla vain pienen piirin juttu, vaan kaikkien elämäntapa.

– Suomessa on noin 1,2 miljoonaa kerrostaloasuntoa, joten jos jokaisessa asunnossa pyritään säästämään vuorokaudessa yksi kilowattitunti, mikä on erittäin helppoa, se on vuodessa jo 1,2 miljoonaa kilowattituntia, Spiegel kannustaa.

Pieniä koneita käytetään yleensä useammin kuin isoja, joten ne eivät säästä enempää kuin isot laitteet.

13

Energiatehokkuuden edelläkävijä Hanna Sorvali Kuva Arto Wiikari

Helsingin Energian tuleva toimitusjohtaja Pekka Manninen ymmärsi jo 80-luvun puolivälissä energiatehokkaan rakentamisen päälle – puolivahingossa.

Helsingin Energia saa lokakuun alussa uuden toimitusjohtajan, kun Pekka Manninen astuu Seppo Ruohosen saappaisiin.

Manninen tietää hyvin, millaiseen pestiin on hyppäämässä: Teknillisen korkeakoulun kone- ja energiatalouslinjan kasvatin työura Helsingin Energiassa alkoi diplomityöllä vuonna 1979, ja toimitusjohtajan tuuraajana hän on toiminut jo vuosia.

Energia-ala on ilmastonmuutoskeskustelun paineissa täynnä haasteita. Energian tuotantoa pitää kehittää ja käyttöä tehostaa, jotta saavutaan omistajan, eli Helsingin kaupungin, sekä Suomen ja EU:n päästövähennystavoitteet.

Tässä Manninen on mies paikallaan. Hän oli jo 30 vuotta sitten energiatehokas, vaikka koko sanaa ei vielä ollut olemassa.

– Rakensimme 80-luvun puolivälissä perheelle talon alueelle, jossa ei ollut kaukolämpöä. Taloudellisista syistä valitsimme muun muassa nelinkertaiset ikkunat ja koneellisen ilmanvaihdon, jossa oli lämmön talteenotto-ominaisuus. Talo varustettiin myös varaavalla takalla. Emme silloin tajunneet rakentavamme matalaenergiataloa, joka täyttää kaikki nykypäivän ympäristövaatimukset, Manninen hymyilee.

Pukki kaalimaalla?

Manninen on kolunnut urallaan Helsingin Energian voimalaitokset Salmisaaresta Hana- ja Vuosaareen. Samalla hän on elänyt läpi energia-alan muutoksen. Vielä 80-luvun taitteessa ympäristöasiat eivät olleet tapetilla, päinvastoin.

– Taloon tullessani energia- ja ilmastokysymykset eivät olisi voineet vähempää kiinnostaa suurta yleisöä tai julkisia toimijoita. Nykyisin ei löydy tahoa, joka ei ottaisi niihin kantaa.

Ennen puhuttiin energiahuollosta sekä energiasta liiketoimintana, siis puhtaasti rahan kautta. Nyt päätöksiä ja kuluttajien valintoja ohjaavat talousfaktojen rinnalla vihreät arvot. − Suomalaiset ovat näissä asioissa hyvinkin valveutuneita.

Energiatehokkuus kiinnostaa, Manninen kuvaa.

Helsingin Energia on suomalaisittain ja myös kansainvälisesti yksi edelläkävijöistä energianeuvonnassa. Esimerkiksi energiankulutuksen seuraamiseen kehitetty Sävel Plus -palvelu lisää koko ajan suosiotaan.

– Joskus kuuli kommentteja siitä, liekö pukki kaalimaan vartijana, kun liikevoittoon pyrkivä energiayhtiö neuvoo asiakkaitaan säästämään energiankäytössä.

– Nyt on kuitenkin EU-direktiivejä myöten säädetty, että energiantuottajien on toimittava vastuullisesti ja edistettävä energiansäästöä. Meidän ei ole tarvinnut tehdä direktiivien takia muutoksia, koska toimimme niin jo kauan sitten.

14

Isot päätökset tulossa Mannisella on edessään tiukat ajat toimitusjohtajana. Helsingin kaupungilta odotetaan isoja päätöksiä tulevaisuuden energiaratkaisuista.

Viime tammikuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin Energian hiilineutraalin kehitysohjelman, jossa katsotaan aina vuoteen 2050.

Vuonna 2015 poliitikkojen pitää päättää, ohjataanko suuret investoinnit kivihiiltä polttavien Hanasaaren ja Salmisaaren muuntamiseen voimaloiksi, jotka käytävät aikaisempaa enemmän biopolttoainetta, vai nouseeko Vuosaareen kokonaan uusi monipolttoainevoimala.

Manninen on työskennellyt johtotehtävissä Helsingin Energiassa kymmenen vuotta, mutta näin iso murros on hänellekin uusi. − Kuluvasta vuosikymmenestä tulee aivan toisenlainen kuin menneestä. Nyt puhutaan miljardiluokan investoinneista.

Merkittävä osa palettia on kaupunki toimintaympäristönä. Energiaa pitää tuottaa mahdollisimman ympäristöystävällisesti, mutta biopolttoaineet vaativat paljon kuljetusta ja varastointitilaa.

– Kaupunki rakentuu ja kasvaa, mutta lisää tilaa ei tule.

Energiayhtiön on pohdittava monelta kantilta, mikä on järkevin tapa tuottaa lämpöä ja sähköä.

Aurinkoa ja hybridiautoja Helsingin Energia on mukana myös useissa pienemmän kokoluokan hankkeissa. Kalasatamaan rakentuvalla asuinja työpaikka-alueella testataan tulevaisuuden älykkäitä energiaratkaisuja. Aurinkosähkön mahdollisuuksia seurataan, ja myös sähköautojen latausinfrastruktuuri on energiayhtiön heiniä.

Tuleva toimitusjohtaja uskoo, että näillä saroilla nähdään lähivuosina kehitystä. − Laitteiden ja talteenottotekniikan kehittyessä aurinkosähkö voi saada Suomessakin merkittävän roolin. Voi kuulostaa yllättävältä, mutta auringon vuotuinen kokonaissäteily ei jää meillä paljonkaan Keski-Euroopan määristä.

Sijaintimme pulmana on säteilyn epätasainen jakaantuminen vuoden varrelle.

Myös sähköautoissa suurimmat odotukset kohdistuvat autoteollisuuden innovaatioihin. − Hybridit ovat jo nyt kelpo vaihtoehto, mutta täyssähköautot tuskin yleistyvät, ennen kuin niiden akunkesto paranee reilusti nykyisestä.

Entä ajaako energiamies itse sähköautolla?

– Helsingin Energialla on käytössä sekä sähköautoja että hybridejä. Omakin hybridi kiinnostaa, jos sopiva osuu kohdalle.

Pekka Manninen aloittaa Helsingin Energian toimitusjohtajana lokakuun alussa.

15

Automaatio on kodin ja mökin omistajan onni Kotiautomaatio saa energialaskun kuriin, vähentää päästöjä ja tuo mielenrauhaa. Kaksi tyytyväistä kotitaloutta on kokeillut automaatiota energiatalouden ohjaamiseen.

Pertti Suvanto Kuvat Pekka Hannila

16

Janne Hukkinen ohjaa kotiautomaation avulla veden lämmitystä ja sähkölämmitystä.

Kotona/poissa-kytkin on helppokäyttöinen. Kytkintä voi ohjata myös ajastetusti tai tietokoneella ja kännykällä.

H

elsingin Länsi-Pakilan puutarhamaisen vehreyden keskellä seisoo kolmen huoneiston jykevä talo. Ulko-oven edustalla on vastassa cityuskottava mies. Hän on Janne Hukkinen, verkkodemokratia-aktivisti, pian kandin paperinsa saava kognitio- ja tietojenkäsittelytieteen sekä teoreettisen filosofian opiskelija.

– Minua kiinnostaa teknologia ja sen antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen ihmisille ja yhteiskunnalle, hän kuvailee.

Ehkä juuri siksi Hukkinen on oiva valinta Helsingin Energian, Mitoxin ja There Corporationin pilottihankkeeseen, jossa kotiautomaation avulla etsitään seuraavan sukupolven älykkäitä energiaratkaisuja. Hän on ollut hankkeessa mukana jo vuoden verran.

Sisällä asunnossa avautuu sympaattinen näkymä: laatikoita, huonekaluja, röykkiöittäin kirjoja, lehtiä, vinyylilevyjä. Tummanpuhuvat seinät ja katot, isot ikkunat ja tiilipäädyt palauttavat mieleen 70-luvun. Entinen paritalonpuolikas onkin Hukkisen lapsuudenkoti, jonka päätyyn myöhemmin rakennettiin kolmas asunto. Kahdessa kerroksessa nuorelle miehelle ja hänen tavaroilleen riittää tilaa.

Olohuoneen pöydän kulmalla välkehtii ThereGate, eli langaton keskusyksikkö.

Tämä kotiautomaation sydän integroi asunnon laitteet ja järjestelmät osiksi tiedon keräystä, kontrollia sekä automaatiota.

”TIEDÄN TARKASTI, MISTÄ KULUTUS MUODOSTUU.” – Se on oikeastaan Linuxilla toimiva tietokone, jossa ei ole näyttöä tai näppäimistöä, Hukkinen selvittää.

Hukkinen saa kaiken haluamansa energiatiedon internetistä. Hän pystyy säätämään lämpötiloja paitsi internetissä, myös matkapuhelimella, tietokoneella tai tabletilla. Sähkönsä hän ostaa pörssistä.

Muutoksia maailman ääristä Hukkinen jakaa kotiautomaationsa kahteen perusosaan. Ensimmäinen ja ehkä tärkein on veden lämmitys, joka tapahtuu sähköllä. Lämmintä vettä tarvitaan ympäri vuoden. Toinen on yläkerran sähkölämmityksen ohjaus.

Lisäksi hänellä on kaksi erillistä kulutusta mittaavaa jatkojohtokytkintä, pakastinarkku ja lisälämmitin, jotka ovat automaation piirissä. Langattomat lämpötilaanturit lähettävät tietoa tukiasemaan.

Yläkertaan on asennettu kotona/poissa -kytkin. Kun Hukkinen poistuu kotoa,

termostaatti laskee asteet 13:een. Kun hän palattuaan napsauttaa kytkintä uudelleen, asteet nousevat 20:een.

– Kytkintä voi ohjata myös ajastetusti tai tietokoneella ja kännykällä. Voin pistää sen päälle ennen saapumistani, jolloin koti on valmiiksi lämmin.

– Näen reaaliaikaisen sähkönkulutuksen kokonaisuudessaan ja lisäksi erikseen kahdesta jatkojohtokytkimestä. Voin tehdä niihin etänä muutoksia. Sähkölasku on muuttunut hallittavaksi ja läpinäkyväksi.

Tiedän tarkasti, mistä kulutus muodostuu, ja pystyn itse vaikuttamaan kulutukseen jopa maailmalla matkatessani.

Käytössä yön halvimmat tunnit Alakerran lämminvesivaraaja on aina lämmennyt halvemmalla yösähköllä. Niin se tekee nytkin, mutta yön halvimpina tunteina. Hukkinen on Helsingin Energian Kotispot-tuotteen asiakas.

– Sähkön siirtohinnassa on edelleen yösähköalennus iltaisin ja viikonloppuisin.

Sähkön myyntihinta määräytyy taas pörssihinnan mukaan tunneittain. Tästä seuraa se, että yön pikkutunteina sähkö on kaikkein halvinta.

Sähköpörssi julkistaa joka iltapäivä seuraavan vuorokauden tuntihinnat. Keskusyksikkö valitsee veden lämmitykseen vuorokauden halvimmat tunnit. Kotona ollessa ThereGate valitsee huoneilman lämmitykseen 3–4 halvinta tuntia, ja kun ollaan

17

poissa, yhden halvan tunnin. Kodin lämmitykseen energiaa ei kuitenkaan voi varastoida.

– Hinta ja ympäristö ovat tärkeimmät syyt siihen, että käytän pörssisähköä. Kotiautomaation avulla se on helppoa. En halua käyttää talvipäivän kalleinta sähköä myöskään siksi, että sitä joudutaan usein tuottamaan hiilidioksidia päästävällä lisävoimalla, joka kiihdyttävää kasvihuoneilmiötä.

Hukkinen ajattelee, että jos käytettävissä on helppokäyttöisiä laitteita, niiden avulla voi vaikuttaa ympäristöasioihin.

– Tietoisuuteni energian käytöstä on vaivattomalla tavalla lisääntynyt. Kotiautomaatio on avannut silmäni sille, kuinka suurta kulutus voi pahimmillaan olla. Säädöillä ja automatisoinnilla olen säästänyt myös rahaa, Hukkinen hehkuttaa.

Mökki tuli kaupunkiin Suomessa on puoli miljoonaa onnellista kesäasunnon omistajaa. Anssi Mikkola on yksi heistä. Nyt hänen viihtyisä huvilansa Kustavissa on tuotu kotiin Kauniaisiin. Tietokoneen näyttö välittää reaaliaikaista kuvaa kuistin yli avautuvasta merellisestä maisemasta. Kaikki näyttää olevan mallillaan.

Mikkolan mökkiin ja vierasmajaan asennettu kotiautomaatio kertoo ruudulla olevilla valikoilla reaaliajassa myös paljon muuta: ulkolämpötilan, sisälämpötilat ja ilman kosteuden.

Jokaisessa patterissa on erillinen kytkin, jota voi

internetin kautta ohjata vaikka ennen mökille saapumista. Myös valaistusta voi etäsäätää.

Rantaan on tullut kunnallistekniikka, ja maan alla kulkeville putkille on asennettu saattolämmitys.

– Ulkolämpötilan mukaan itsesäätyvän vastuslangan kulutusta on mielenkiintoista seurata, Mikkola sanoo.

Hän kertoo, että aiemmin valvontatöitä hoiti pari kertaa vuodessa ystävällinen naapuri, mutta nyt häntäkään ei tarvitse enää vaivata.

– Järjestelmästä on ollut paljon iloa ja hyötyä. Sitä on helppo käyttää, sillä kaikki on vain muutaman klikkauksen päässä. Energian seurannassa tämä on erinomainen. Saatan olla jopa liian nuuka – yritän päästä mahdollisimman vähällä. Käyn vilkaisemassa mökkiä melkein päivittäin, sillä touhuan internetissä muutenkin paljon.

Noin 55 prosenttia Suomen mökeistä lämpiää suoralla sähköllä. Noin 120 000 mökkiä on talvisin peruslämmöllä.

– Kun olemme jo eläkkeellä, aiomme käydä mökillä entistä enemmän myös talvella. Automaatio antaa turvallisuuden tunnetta, koska voimme seurata mökin tapahtumia ja nostaa mökin lämmön etukäteen kotona. Myös vieraamme ovat järjestelmää ihastelleet, Mikkola myhäilee.

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla Helsingin Energian Sähköratkaisut-yksikön päällikön Sami Sailon mukaan kotiauto-

maatio tuo mukanaan turvallisuutta, kontrollia ja mukavuutta. Se on nopeasti leviämässä myös olemassa oleviin kiinteistöihin.

Kotien lisäksi energiaan liittyvä automaatio antaa esimerkiksi kunnalliselle terveydenhuollolle ja kotisairaanhoidolle monia kustannustehokkaita ratkaisuja.

– Reaaliaikainen mittaus tuo tiedon energian käytöstä ja sen vaikutuksista kustannuksiin. Automaatio taas lisää tietoisuutta siitä, mitä kiinteistössä tapahtuu.

Tulevaisuudessa asiakas on osana sähkömarkkinaa. Älykkään automaation avulla asiakas voi vaivattomasti olla aktiivinen vaikuttaja.

– Samalla lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla: edullisemmat energiakustannukset asiakkaalle sekä positiiviset ilmastovaikutukset, Sailo tiivistää.

– Kysyntäjouston kannalta tämä on tärkeää. Tulevaisuudessa automaatio osaltaan mahdollistaa myös laajamittaisen uusiutuvan tuotannon tehokkaan hyödyntämisen, sillä muun muassa aurinko- ja tuulivoima ovat luonteeltaan vaihtelevia ja heikosti ennakoitavia.

Helsingin Energia lanseeraa uusia kotiautomaatiotuotteita syksyllä.

– Tulevaisuudessa sähkön tuotannon hinnat saattavat vaihdella rajustikin. Kehitämme palveluja myös siksi, että asiakkaat eivät joutuisi tästä kärsimään ja energialasku pysyisi kohtuullisena, Sailo kertoo.

ENERGIAN SEURANNASSA KOTIAUTOMAATIO ON MAINIO.

ThereGate on kotiautomaation sydän, eli keskusyksikkö, joka integroi asunnon laitteet ja järjestelmät osiksi tiedon keräystä, kontrollia sekä automaatiota.

18

Anturi mittaa sisälämpötilaa ja kosteutta.

Automaation avulla Mikkolat pystyvät säätämään esimerkiksi Kustavin-mökkinsä lämpötiloja.

Lämmityksen voi napsaista päälle kännykällä vaikka ulkomailla.

Käyttöliittymän kautta voi tehdä erilaisia toimenpiteitä ja seurata niiden vaikutusta.

Ulos asennettu anturi mittaa ulkolämpötilaa ja kosteutta.

19

Sähköposti

Valjasta Sävel Plus energianeuvojaksi

© iStockPhoto

Esimerkkigraafista näkee, että perhe on saunonut lauantai-iltana. Sähkönkulutus on noussut hetkellisesti korkeammaksi. Saunominen kannattaakin keskittää ja sopia, että mahdollisimman moni saunoo yhtä aikaa tai heti peräkkäin.

20

Sävel Plus on Helsingin Energian raportointipalvelu, jossa voit seurata havainnollisesti omaa sähkön ja lämmön käyttöäsi. Internetissä toimiva palvelu näyttää energiankulutuksen jopa tuntitasolla, mikäli kodissasi on etäluettava mittari.

Ne, joilla etäluettavaa mittaria ei vielä ole, näkevät kulutustiedot kuukauden tarkkuudella.

Kun seuraat energiankulutusta säännöllisesti Sävel Plussassa, näet heti mahdolliset kulutuspiikit ja poikkeamat. Samalla pystyt miettimään keinoja turhan kulutuksen karsimiseksi. Jos esimerkiksi huomaat, että kulutuskäyrät ovat aiempaa korkeammat, voit peilata niitä käyttötottumuksiisi. Sävel Plus myös palkitsee välittömästi: kun käytät energiaa järkevästi ja hyödynnät energiansäästövinkit arjessasi, näet tuloksen alhaisempina kulutuspylväinä.

Sävel Plus -palvelu on yksinkertainen käyttää. Se on maksuton kaikille Helsingin Energian ja Helen Sähköverkon asiakkaille.

Tutustu Sävel Plussaan osoitteessa www.helen.fi

Laskutus uudistuu

Nyt kannattaa siirtyä e-laskuun

Sitä mukaa kun etäluettavat mittarit yleistyvät, Helsingin Energia siirtyy arvio- ja tasauslaskuista toteutuneen käytön mukaiseen lukemalaskutukseen. Se tarkoittaa sitä, että niillä asiakkailla, joilla on etäluettava mittari, laskutus perustuu aina käytetyn sähkön määrään, ei arvioon.

Lukemalaskutukseen siirtymisen jälkeen asiakkaan järkevä energiankäyttö näkyy sähkölaskussa säästettyinä euroina. Lisäksi esimerkiksi sähkölämmitystä käyttävien asiakkaiden sähkölasku vaihtelee lämmitysenergian tarpeen mukaan, ja on siten kesällä arviolaskua pienempi ja talvella vastaavasti suurempi. Esimerkiksi sähkölämmitteisen omakotitalon, jonka vuosikulutus on 18 000 kilowattituntia, keskimääräinen sähkölasku on tammikuussa reilut 300 euroa, kun taas heinäkuussa se on noin 100 euroa.

Suoraveloitus maksutapana päättyy 31.1.2014. Suoraveloituksessa olevien ja verkkopankkia käyttävien kuluttaja-asiakkaiden laskut muuttuvat automaattisesti e-laskuiksi vuoden 2013 aikana. Muiden kuin suoraveloitusasiakkaiden laskutustavaksi tulee paperilasku tai uusi suoramaksu.

Suosittelemme e-laskuun siirtymistä jo nyt. E-lasku on sähköisessä muodossa oleva lasku, joka lähetään suoraan verkkopankkiin. Se on turvallinen ja helppo tapa vastaanottaa sekä maksaa laskuja.

Lisätietoja www.e-lasku.info

Valitse mieluisin sähkötuote Tiesitkö, että Helsingin Energialla on erilaisia sähkötuotteita? Kannattaa tutustua tuotteiden ominaisuuksiin ja valita itselleen mieluisin. Helsingin Energian toistaiseksi voimassa oleva sähkön hinta on selkeästi kaikkien Suomen sähköyhtiöiden keskiarvohintoja edullisempi. p Lisäksi kaikki sähkötuotteet kerryttävät K-Plussa-pisteitä.

HINTA

VOIMASSAOLO

SÄHKÖN ALKUPERÄ

PLUSSASÄHKÖ

SINETTI

SÄHKÖKORI

TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVA

KOTISPOT

Kiinteä 2 vuoden ajan

Kiinteä 2 vuoden ajan

50 % 2 v. kiinteä, 50 % voi muuttua kuukauden ilmoitusajalla

voi muuttua kuukauden ilmoitusajalla

muuttuu tunneittain/ kuukausittain

2 vuotta

2 vuotta

2 vuotta

Voimassa toistaiseksi, 2 viikon irtisanomisaika

Voimassa toistaiseksi, 2 viikon irtisanomisaika

100 % sertifioitu vesisähkö

85%

85%

85%

85%

hiilidioksidivapaa

hiilidioksidivapaa

hiilidioksidivapaa

hiilidioksidivapaa

Suosituin sähkötuote on toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Sähkön hinta tukkumarkkinoilla voi vaihdella voimakkaastikin. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus vaimentaa markkinahinnan heilahteluja ja seuraa viiveellä markkinahinnan kehitystä. Hinta voi nousta tai laskea markkinoiden muuttuessa, ja hinnanmuutoksista ilmoitetaan aina kuukautta ennen muutosta. Hintoja laskettiin 1.3.2012 ja lasketaan toistamiseen 1.10.2012.

Määräaikaiset sopimukset sopivat sellaiselle, joka arvostaa kiinteää hintaa. Näissä sähkön hinta määräytyy sopimuspäivän hinnan mukaan, eikä hinta sopimusaikana muutu. Vuoden 2012 aikana määräaikaisten sopimusten hintataso on ollut varsin edullinen.

Plussasähkö on Helsingin Energian ja K-Plussan yhteinen sähkötuote.

Se on puhtaasti vesivoimalla tuotettua sähköä.

Sekä Sinetti- että Plussasähkösopimukset solmitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Päivän hinnan voi tarkistaa osoitteesta www.helen.fi.

Sähkökorissa yhdistyvät Sinetin ja toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen ominaisuudet. Toinen puoli sopimuksesta on kiinteä kahden vuoden ajan. Toisen puolikkaan hinta määräytyy toistaiseksi voimassa olevan hinnan mukaan ja voi nousta tai laskea markkinahinnan kehityksen myötä.

KotiSpot on toistaiseksi voimassa oleva sähkötuote, jonka hinta määräytyy suoraan sähkön markkinahinnan mukaan. Tuote sopii hyvin sellaiselle, joka seuraa sähkön markkinahinnan kehitystä ja on valmis ottamaan hinnanvaihteluiden riskin.

Määräaikaisia sähkötuotteita on kaksi: Sinetti-sopimus ja Plussasähkö.

Plussasähkö on alkuperältään sertifioitua vesisähköä. Kaikesta Helsingin Energian asiakkailleen vuonna 2011 myymästä sähköenergiasta 88 % oli hiilidioksidivapaata. Myyty sähkö jakaantui eri energialähteiden kesken seuraavasti: uusiutuvat 54 %, ydinvoima 34 % ja fossiiliset 12 %. Lisätietoja www.helen.fi.

Ympäristöpennisähkö on uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua energiaa, jota ostamalla voi samalla tukea ympäristönsuojelua. Ympäristöpennisähköasiakas saa vuosittain käyttöönsä 1 000 kilowattituntia tuulivoimalla tai museovesivoimalla tuotettua sähköä. Tuote maksaa 1,69 euroa kuukaudessa enemmän kuin normaalisähkö. Helsingin Energia maksaa jokaista asiakasta kohden 3,38 euroa kuussa Ympäristöpenni-tilille, jolle kertyvät varat ohjataan ympäristönsuojelua edistäviin hankkeisiin.

Ympäristöpennisähkön voi yhdistää mihin tahansa sopimustyyppiin.

Kerrostaloasukkaan sähkön myyntihinta, vuosikäyttö 2 000 kWh 10,00

c/kWh

Helsingin Energia

9,00

Koko maa

8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Helsingin Energian toistaiseksi voimassa oleva sähkön hinta on kaikkien Suomen sähköyhtiöiden keskiarvohintoja edullisempi.

21

Kohti uusiutuvia energianlähteitä

Helsingin Energian tavoitteena on hiilineutraali tuotanto vuoteen 2050 mennessä.

Kehitysohjelmassa lisätään uusiutuvien energialähteiden käyttöä 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vaihtoehtona on lisätä käyttöä nykyisissä voimalaitoksissa tai rakentaa kokonaan uusi voimalaitos.

Olli Sulopuisto Kuvitus Matias Teittinen

A

B

LISÄTÄÄN UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖÄ NYKYISISSÄ VOIMALAITOKSISSA

Entistä suurempi osa kivihiilestä voidaan korvata uusiutuvilla polttoaineilla nykyisissä voimalaitoksissa.

RAKENNETAAN UUSI VOIMALAITOS

Rakennetaan Vuosaareen uusiutuvia energialähteitä, kuten esimerkiksi haketta, käyttävä monipolttoainevoimalaitos.

Puupellettejä, paahdettua biomassaa ja synteettistä biokaasua voidaan käyttää nykyisissä voimalaitoksissa fossiilisten polttoaineiden rinnalla.

Aluksi puupelleteillä korvataan kivihiilestä 5–10 prosenttia. Jos määrä on tätä suurempi, nykyisille voimalaitoksille on tehtävä merkittäviä muutoksia.

UUSI LAITOS NYKYISET VOIMALAITOKSET

Vuosaaren uusi voimalaitos korvaisi Hanasaari B -voimalan, joka toimii tällä hetkellä kivihiilellä.

ENERGIATEHOKKUUS HUIPPUTASOA

Nykyinen tuotanto pohjautuu useisiin energialähteisiin.

Näihin kuuluu myös uusiutuva energia, kuten tuuli- ja vesivoima.

Helsingin Energia tuottaa voimalaitoksillaan sähköä ja lämpöä samassa prosessissa, jolloin energia pystytään hyödyntämään lähes kokonaan. Yhteistuotannon avulla Helsingissä säästetään vuosittain energiamäärä, joka vastaa 270 000 omakotitalon vuotuista tarvetta.

Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitos on maailman suurin. Se sijaitsee 25 metrin syvyydessä Katri Valan puiston alla ja muuntaa jäteveden lämpöä tarpeen mukaan kaukolämmöksi ja -jäähdytykseksi ympäri vuoden.

PÄÄMÄÄRÄNÄ HIILINEUTRAALIUS VUONNA 2050 2012 Puupelletin käyttö aloitetaan Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloissa.

2020 Päätös Vuosaaren uudesta voimalasta tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi vuonna 2015.

Uusiutuvien energialähteiden osuus polttoaineesta on 20 prosenttia.

2030 Aurinko-, tuuli- ja vesienergian käyttöä lisätään.

SELVITETÄÄN BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTTÖÄ PAAHDETTU BIOMASSA

PUUPELLETTI

HAKE

Metsähaketta tehdään pääasiassa pienpuista, latvuksista ja kannoista sekä rungoista, jotka eivät kelpaa muuhun käyttöön.

SYNTEETTINEN BIOKAASU

Paahdettu eli torrefioitu biomassa tehdään paahtamalla puupellettiä. Sen energiatiheys ja käytettävyys voimalaitoksilla on puupellettiä parempi.

Puupelletti on kuivattua, jauhettua puupuristetta.

Se vie yli kolme kertaa vähemmän tilaa kuin hake.

40%

Puuhakkeesta voidaan jalostaa synteettistä biokaasua, joka tuodaan maakaasuputkessa Vuosaareen.

Helsingin Energia selvittää parhaillaan hankkeen toteutusmahdollisuuksia.

40 % voimalaitosten nykyisin käyttämästä kivihiilestä korvataan uusiutuvilla polttoaineilla vuonna 2020.

ENERGIATIHEYS

1

1,2

KIVIHIILI

PAAHDETTU BIOMASSA

8,5

2,5 PUUPELLETTI

HAKE

PUUPELLETTIKUORMAT PÄIVÄSSÄ VUONNA 2015

2040 Hiilidioksidin talteenotto ja muut uudet teknologiat.

Kuinka paljon biopolttoainetta tarvitaan, jotta saadaan sama määrä energiaa kuin kivihiilestä?

Kun voimalaitos on käynnissä, pellettiä tarvitaan viidestä kahdeksaan kuormaa päivässä.

2050 Hiilineutraali energiantuotanto.

3

VINKKIÄ ENERGIANSÄÄSTÖÖN Vastaa kysymykseen, voita DeLonghin espressokeitin!

MIKÄ ENERGIANSÄÄSTÖVINKKI ON SINUN MIELEESI? a) Suosin suihkua ammekylvyn sijaan. b) Sammutan valot poistuessani huoneesta. c) Kävelen tai pyöräilen alle kolmen kilometrin matkat.

arvo

399 €

Seuraavassa Helen-lehdessä energianeuvojamme kertoo kunkin vaihtoehdon säästövaikutuksen.

DeLonghin EC 850.M -espressokeitin valmistaa espresson 15 barin paineella. Automaattitoiminto lämmittää ja vaahdottaa säiliössä olevan maidon cappuccinoon. Keittimessä voi käyttää jauhettua kahvia tai valmiita kahvityynyjä.

Helppokäyttöinen laite on kestävää metallia.

Siinä on A-luokan energiansäästötoiminto ja automaattinen valmiustila.

Keittimen arvo on 399 euroa. Arvomme vastanneiden kesken kaksi keitintä.

Käy vastaamassa kilpailuun 30.9. mennessä netissä osoitteessa www.helen.fi. Voit myös lähettää vastauksesi postikortilla osoitteella Helsingin Energia, Helen-lehti, 00090 HELEN. Muista laittaa korttiin myös yhteystietosi ja osoitteesi.

Helen 2/12 lukijakilpailupalkinto on arvottu. Nilfisk Extreme Hygienic -pölynimurin voittivat Marja Leena Kytöhonka Helsingistä ja Joachim Holmström Espoosta. Onnea voittajille!

Lukijat äänestivät

a) 19 prosenttia vastanneista suosii kannettavaa tietokonetta pöytäkoneen sijaan.

Jos tietokone on päällä viisi tuntia päivässä, kannettavan mallin vuosikulutus on 75 kilowattituntia, joka maksaa vuodessa reilut 9 euroa. Vastaavasti pöytämalli kuluttaa vuodessa peräti 584 kilowattituntia ja kustantaa noin 74 euroa. Kannettavan omistaja säästää siis vuodessa 65 euroa. b) 43 prosenttia vastanneista muistaa katkaista valmiusvirrat laitteista.

Arvioidaan, että suomalaiskodeissa sähkölaitteiden lepovirtateho on 33–39 wattia. Jos tämä wattimäärä on käytössä joka päivä 19 tuntia, energiaa kuluu vuodessa 229–270 kilowattituntia. Jos lepovirrat muistaa sammuttaa, säästää vuodessa noin 29–34 euroa.

© Väinö Teittinen

Viime numerossa (Helen 2/2012) lukijat äänestivät energiavinkeistä näin:

c) 38 prosenttia pesee vain täysiä pyykkikoneellisia.

Tutkimusten mukaan lapsiperheessä pestään 920 kilogrammaa pyykkiä vuodessa. Pyykkimäärä pesukertaa kohden on 2,9 kilogrammaa, joten vuodessa pestään 320 koneellista.

Jos perhe pesee vain täysiä koneellisia (5 kilogrammaa/koneellinen), pesukertoja tulee vuodessa 184. Jos kaikki täydet koneelliset pestään 40 asteen kirjopesuohjelmalla, joka kuluttaa sähköä 0,7 kilowattituntia pesukoneellista kohden, vuosittainen säästö on 95 kilowattituntia, eli noin 12 euroa.

Seuraava Helen ilmestyy marraskuussa.