Helen B 3/2013

HELEN Lehti Helsingin Energian sidosryhmille 3 2013 | www.helen.fi

Maaleja tehdään energiaa säästäen Suurlähetystön huima energiaremontti Vesivoimaa Ruotsista

4 8 11

[ajassa]

Tekstiviesti tiedottaa sähkökatkoista SÄHKÖVERKON JAKELUHÄIRIÖT ovat Helsingissä vähäisiä ja merkittävästi lyhyempiä kuin muualla Suomessa. Helen Sähköverkko Oy kehittää kuitenkin häiriöviestintäänsä jatkuvasti.

Verkkosivuiltamme www.helen.fi löytyy jo nyt ajantasainen tieto sähköverkon mahdollisista häiriöistä. Otamme asteittain käyttöön myös teks-

Rakennamme hyvää huomista

U

usilla ratkaisuilla hiilidiok-

muassa meriveden kylmyyttä, jäteveden

sidineutraaliksi kehittyvä,

lämpöä ja kiinteistöissä sekä konesaleis-

menestyvä energiayritys;

sa syntyvää lämpöenergiaa.

näin olemme kirjoittaneet

Rakennamme jo nyt hyvää huomista

tavoitteeksemme. Ratkai-

ja hiilidioksidineutraalia tulevaisuutta.

semme asiakkaidemme energiatarpeet

Vuoteen 2020 mennessä tavoittelemme

luotettavasti, kilpailukykyisesti ja ympä-

20 prosentin uusiutuvien energialähtei-

ristönäkökulmat huomioiden. Teemme

den osuutta tuotannossamme ja vahvis-

sen energiatehokkaasti, kun tuotamme

tamme tuotantorakennetta päästöttö-

sähköä, lämpöä ja jäähdytystä samas-

mällä energiantuotannolla. Viime kesänä

sa prosessissa, säästäen polttoainetta ja

investoimme merkittävästi ruotsalaiseen

ympäristöä.

vesivoimaan, ja tämän ansiosta vesivoi-

Kehitämme tulevaisuuden ratkaisuja

tiviestipalvelun, joka kertoo sähköverkon vian asiakkaalle heti. Alkuvaiheessa testaamme tekstiviestipalvelua ja laajennamme sen käytön myöhemmin koko Helsinkiin.

matuotantomme määrä kaksinkertaistui.

ja koko energia-alaa yhä tehokkaampaan

Ensi vuosi tuo mukanaan paljon uut-

ja kestävämpään suuntaan. Etsimme ja

ta. Puupelletin käyttö Hanasaaren ja Sal-

hyödynnämme rohkeasti uusia ideoita ja

misaaren voimalaitoksilla siirtyy tes-

toimintatapoja. Monet toteuttamamme

tausvaiheesta tuotantoon, ja muutkin

asiat, esimerkiksi kaukolämpö ja kau-

hiilidioksidineutraaliin tulevaisuuteen

kojäähdytys, ovat olleet esimerkkinä kil-

tähtäävät hankkeet etenevät tahoillaan.

pailijoillemme eri puolilla maailmaa, ja

Kuten monessa muussakin yrityksessä,

olemme saaneet useita kansainvälisiä

etsimme juuri meille ja asiakkaillemme

huomionosoituksia toimintamme edellä-

parhaiten sopivia kasvumahdollisuuksia,

kävijyydestä. Tuoreimpana esimerkkinä

joita voi löytyä vaikkapa uusista energia-

tästä on saamamme arvostettu ympäris-

palveluista.

töpalkinto Global District Energy Climate

Liikelaitosten yhtiöittäminen kosket-

Award. Palkinnon perusteena on Helsin-

taa ensi vuoden aikana meitäkin, mutta

gin ainutlaatuinen energiajärjestelmä,

asiakkaillemme olemme myös jatkossa

ÖSTERSUNDOMILAINEN Sakarinmäen koulukes-

jossa sähkön, kaukolämmön ja kauko-

uusia energiatehokkaita ratkaisuja tuot-

kus lämpiää tulevaisuudessa hybiridiratkaisun avul-

jäähdytyksen tuotanto on yhdistetty

tava energiayritys.

la, eli sen nykyiseen lämpökeskukseen yhdistetään

Aurinkoa ja maalämpöä

maalämpö ja aurinkokeräimet. Kesän aikana koulun

energiatehokkaaksi kolmoistuotannoksi. Energialähteinä hyödynnämme kek-

Pekka Manninen

hiekkakenttien alle porattiin 21 maalämpökaivoa

seliäästi ja ympäristöystävällisesti muun

toimitusjohtaja

noin 300 metrin syvyyteen. Auringonsäteilyn mittaukset alueella ovat käynnistyneet, ja ensi kesäksi koulun viereen asennetaan aurinkolämpökeräimiä.

”Kehitämme koko energia-alaa yhä kestävämpään suuntaan.”

Helsingin Energian toteuttaman pilottihankkeen ansiosta kaukolämpöverkon ulottumattomissa oleva koulukeskus lämpenee yli 80-prosenttisesti uusiutuvalla energialla vuonna 2014.

B

16

4

99% HELSINGISSÄ SÄHKÖVERKON

KAAPELOINTIASTE ON 99 PROSENTTIA.

8

HELEN Lehti Helsingin Energian sidosryhmille 3 2013 | www.helen.fi

03 2013 4 8 11 12 14 16

Maaleja tehdään energiaa säästäen Suurlähetystön huima energiaremontti Vesivoimaa Ruotsista

4 8 11

Helsingin Energian ja Helen Sähköverkko

MAALI PIDENTÄÄ IKÄÄ Maalitehdas Teknoksen lopputuote ja kestävä kehitys sopivat hyvin yhteen.

VIIMEISEN PÄÄLLE VIHREÄ USA:n suurlähetystöstä remontoitiin edelläkävijä energiatehokkuudessa.

Oy:n sidosryhmälehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy huhtikuussa.

Julkaisija: Helsingin Energia (Kampinkuja 2, Helsinki), 00090 HELEN

LISÄÄ VESIVOIMAA Kaikki Helsingin Energian tuottama uusiutuva energia on alkuperältään todennettua.

Puh: 09 6171 Faksi: 09 617 2360

HÄN: YMPÄRISTÖJOHTAJA MAIJU WESTERGREN ”Haluan, että lapsemme voivat sanoa meidän tehneen hyviä valintoja.”

Päätoimittaja: Seija Uusitalo

Internet: www.helen.fi Helen B -lehteä koskevat osoitteenmuutokset: asiakaslehdet@helen.fi, faksi 09 617 2760

Toimitusneuvosto: Kaj Grönroos, Sanna Jääskeläinen, Jarmo Karjalainen, Inka-Leena Lahtinen, Jouni Lehtinen, Jussi Rautjärvi, Marko Riipinen, Tiina-Kaisa Saukkola, Seija Uusitalo

BIOPOLTTOAINEET TESTISSÄ Kokeissa selvitetään eri vaihtoehtoja tulevaisuutta varten.

Toimitus: Otavamedia Oy, Asiakasviestintä Painopaikka: PunaMusta ISSN 1456-7849

BUSINESS Kannessa John Molesky USA:n suur­

TAKAKANSI Energiakatsaus

lähetystöstä. Kannen kuva: Tommi Tuomi

Painotuote

”Ilman hyviä maaleja, pinnoit­ teita ja ruosteen­ estoa monien tuotteiden elinkaari olisi paljon nykyistä lyhyempi.”

– Maalitehtaan energiaintensiteetti on vähäinen, Teknoksen tuotantojohtaja Jaakko Koskenpää kertoo.

HELEN BUSINESS 3 2013 4

TEKNOS TEKEE MAALIN TEKNOS ON MUKANA

Robottitrukki tuo syöttöpisteelle taas uuden

dessaan käsittelemme täällä Rajamäen teh-

raaka-ainesäiliön. Raaka-aine kaadetaan ex-

taalla yli tuhatta eri raaka-ainetta, Koskenpää

KEHITTÄMÄSSÄ ENTIS-

truderiin, missä seos sulaa ja ainesosat sekoit-

mainitsee.

tuvat keskenään. Tämän jälkeen matka jatkuu

TÄ YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMPIÄ LIUOTTEETTOMIA MAALEJA. PERINTEINEN, MUTTA TULEVAISUUTEEN KATSOVA MAALITEHDAS ON HELSINGIN ENERGIAN PITKÄAIKAINEN KUMPPANI. TEKSTI Matti Välimäki | KUVAT Pekka Nieminen

jäähdytysvalsseille. Laitteen toisesta päästä

Asiakaslähtöistä toimintaa

teräshihnalle työntyy kaunista oranssia le-

Robotti pistää valmiit maalit paketteihin ja va-

vyä. Mutta tässä prosessissa valmista syntyy

rustaa ne etiketeillä. Toinen robotti vie paketit

vain rikkomalla: seuraavaksi levy murskataan

keskusvarastoon. Varastolla on kor­keutta hulp-

ja jauhetaan hienoksi jauhoksi.

peat 27 metriä, ja lavapaikkoja löytyy yli 13 000.

Olemme seuraamassa jauhemaalin val-

Seuraamamme maalierä on teollisuusyri-

mistusta Teknoksen Rajamäen tehtaalla. Teh-

tykselle räätälöity tilaustyö, joten se ei toden-

das on Suomen ainoa ja Pohjoismaiden suu-

näköisesti ehdi viivähtää varastossa pitkään.

rin jauhemaalien valmistaja. Tuotantojohtaja

– Toimimme hyvin asiakaslähtöisesti.

Jaakko Koskenpää kertoo, että huippumoder-

Teemme paljon tilaustöitä, vaikkapa erikois-

niin, pitkälti automatisoituun tuotantolaitok-

maaleja, jotka täyttävät tarkat kestävyys- ja

seen käydään tutustumassa aina Japania ja

kiiltovaatimukset, Koskenpää kertoo.

Australiaa myöden.

Rajamäen tehtaalla valmistetaan jauhe-

Jalkapallotermein tilannetta voisi kuvail-

maalien lisäksi vesiohenteisia maaleja. Tek-

la, että noin hyvällä tarjoilulla kelpaa tehdä

noksella on Suomessa tuotantolaitos myös

maaleja. Mutta mitä raaka-aineita esimer-

Helsingin Pitäjänmäellä, missä valmistetaan

kiksi tämän jauhemaalierän synnyttämiseen

liuotinmaaleja. Pitäjänmäellä sijaitsee lisäksi

tarvittiin?

yhtiön tuotekehitysyksikkö ja hallinto.

– Maalien tarkat valmistustiedot ovat yhtä

Vuonna 1948 perustettu perheyritys on

tarkoin varjeltuja salaisuuksia kuin Coca-Co-

kasvanut myös kansainvälisesti: Suomen li-

lan resepti. Sen voin sanoa, että kokonaisuu-

säksi Teknoksella on tuotantoa Ruotsissa,

Teknos kehitti aikanaan Suomen ensimmäisen liuotteettoman sisämaalin.

Teknoksen Rajamäen tehtaalla valmistetaan jauhemaaleja ja vesiohenteisia maaleja.

5

”Ilman hyviä maaleja, pinnoitteita ja ruosteenestoa monen tuotteen elinkaari olisi paljon nykyistä lyhyempi.”

Kiinassa. Pienimuotoista toimintaa on käyn-

Energiasäästöjä tehostamalla ja säätämällä

nistetty myös Vietnamissa.

Teknos on mukana elinkeinoelämän sopi-

Tanskassa, Saksassa, Puolassa, Venäjällä ja

Vaikka Teknoksen jauhemaaliosasto on-

muksessa, jossa pyritään tehostamaan ener-

kin pitkälle automatisoitu, Teknos on myös

gian käyttöä. Tavoitteeksi on asetettu 2 200

merkittävä työllistäjä. Maailmanlaajuisesti

MWh:n energiasäästö vuoteen 2016 mennes-

yhtiö työllistää noin 1 100 henkeä.

sä – mikä on jo saavutettu.

Vähemmän liuottimia

merkiksi Pitäjänmäen jälkipolttolaitoksen te-

Pitäjänmäen tuotekehitysosastolla selvitetään

hon nostaminen siten, että apuenergian tarve

esimerkiksi, miten materiaaleja kehittämällä

pienentyi. Polttolaitoksessa poltetaan maali-

maalausprosessit saataisiin entistä kustan-

tehtaan liuotinhöyryt. Energiatehokkuutta on

nustehokkaammiksi.

lisännyt myös, että olemme luopuneet Raja-

– Yritys säästää valtavasti, jos vaikkapa jokin esine tarvitsee maalata vain kaksi kertaa

– Energiankäyttöämme on tehostanut esi-

mäellä omasta kattilalaitoksesta ja siirtyneet kaukolämpöverkkoon.

aikaisemman kolmen kerran sijasta. Säästö

Tavoitteen saavuttamisesta huolimatta

tulee voitetun ajan ja kuivumiseen tarvitta-

tehostamistoimet jatkuvat. Teknos on mu-

van tilan myötä, Koskenpää kertoo.

kana myös Motivan energiakatselmustoi-

Teknos kehittää myös maaleja, joissa ei tarvita liuottimia. Kategoriaan kuuluvat sekä jauhemaalit että vesiohenteiset maalit.

minnassa.

– Esimerkiksi ilmastointilaitteiden pieni säätäminen – ja laitteiston hyvä huolto – voi

– Liuottimet ovat palonarkoja ja niihin liit-

tuottaa yllättävänkin paljon säästöjä. Myös

tyy myös ympäristöriskejä. Selvänä trendinä

kiinteistöjen valaistuksessa on usein järkeis-

on, että alalla pyritään ylipäätään vähentä-

tämisen varaa, Koskenpää mainitsee pari käy-

mään liuotinmaalien käyttöä.

tännön esimerkkiä.

Teknos valmisti jo vuonna 1987 Suomen ensimmäisen täysin liuotteettoman sisämaa-

Tärkeä toimitusvarmuus

lin. Vuonna 2012 yhtiö toi markkinoille usei-

Teknoksen Rajamäen ja Pitäjänmäen tehtaat

Pitäjänmäen tehdas on myös Helsingin Ener-

ta uusia ympäristöystävällisiä maaleja, kuten

hankkivat sähkön Helsingin Energialta. Asia-

gian kaukolämpöasiakas. Kaukolämpö on sil-

vesiohenteisen lattiamaalin, erikoislakan, ka-

kassuhde on jatkunut pitkään.

le helppo, huoleton ja ympäristöystävällinen

lustemaalin ja peltikattomaalin sekä antimik-

– Yhteistyö Helsingin Energian kanssa on

robisen maalin. Viime vuonna Teknos saikin

sujunut hyvin. Meillä on dynaaminen sähkö-

vuoden perheyrityspalkinnon tunnustuksena

sopimus, jossa sähkön hinta sidotaan pörs-

jatkuvasta tuotekehitystyöstä.

sisähköön sovittuna hetkenä. Kauppaa on

Sähkö apuna myös maalaamisessa

käyty avoimessa hengessä. Olen saanut Hel-

Tehdaskierroksemme Rajamäellä alkaa lä-

singin Energialta päätöksenteon tueksi hy-

hestyä loppuaan, mutta yksi asia vielä mie-

Jaakko Koskenpää kertoo, että maalitehtaan

vin tietoa ja tukea. Takavuosina apunani oli

tityttää.

ympäristövaikutukset ovat varsin vähäiset.

ulkopuolinen konsultti, mutta huomasin,

Maallikko, perinteinen pensselimies, on

että en oikeas­taan tarvitse sellaista, Kosken-

pyöritellyt vierailun aikana jauhemaalin mu-

pää sanoo.

rusta sormissaan niin, että sormet ovat vär-

Maali pidentää elinkaarta – Maalien valmistaminen on lähinnä raaka-aineiden sekoittamista toisiinsa. Ener­ giaintensiteettimme on vähäinen. Sama koskee materiaalihävikkiä.

Maalitehtaan lopputuote ja kestävä kehitys sopivat erittäin hyvin yhteen: – Ilman hyviä maaleja, pinnoitteita ja korroosionestoa monien tuotteiden elinkaari olisi paljon nykyistä lyhyempi, Koskenpää korostaa.

HELEN BUSINESS 3 2013 6

– Myös sähkönhankinnan tilasta saamani raportit ovat olleet hyviä, ja ne ovat riittäneet hyvin omiin tarpeisiini.

lämmitysvaihtoehto.

jäytyneet oransseiksi. Miten jauhemaalilla oikeasti maalataan?

– Maalauksessa käytetään hyväksi staat-

Maaliltehtaalle tietenkin myös sähkön toi-

tista sähköä. Sen avulla pienet maalihiukka-

mitusvarmuus on tärkeää. Mitä tehtailla ta-

set kiinnittyvät maalattavaan pintaan tasai-

pahtuisi, jos sähköt menisivät poikki?

sesti. Sitten maalattava esine laitetaan uuniin.

– Vastaus on yksinkertainen. Ei yhtään mitään, Koskenpää naurahtaa.

Maalipinnasta tulee erittäin kestävä, Koskenpää antaa selvityksen.

Teknos panostaa Mätäjoen kunnostukseen Liuottimiin liittyvät riskit todentuivat toukokuussa.

Inhimillisen virheen seurauksena Teknoksen Pitäjänmäen tehtaalta pääsi liuotinta läheiseen Mätäjokeen, mikä aiheutti kalakuolemia. Turvajärjestelmä ei myöskään hälyttänyt, sillä järjestelmässä ollut anturi ei reagoinut vuotoon.

– Myönsimme välittömästi virheemme. Teimme vaaditun ympäristöselvityksen ja ryhdyimme kunnostamaan jokea, Jaakko Koskenpää kertoo.

Teknos on nyt rakentanut Mätäjokeen kalatien.

Se on toteutettu mahdollisimman luonnonmukaisena pohjapatona, jonka alle on rakennettu tekokoski kivistä. Patokohdan reunat on siistitty maisemaan sopiviksi, ja kosken pohja on kivetty reitiksi, jota pitkin jokeen istutetut taimenet pääsevät nousemaan ja muodostamaan luontaisesti lisääntyvän kannan.

Kalatien rakentamiseksi alueelle kuljetettiin noin 350 tonnia kiviainesta: erikokoisia luonnonkiviä, kivimursketta sekä päällimmäiseksi tullutta kutusoraa. Luonnonkiviä aseteltiin paikalleen kivi kiveltä.

Kalojen nousun estävä vanha patorakenne poistettiin lopuksi kokonaan.

Kalatie on Teknoksen vapaaehtoisesti toteuttama hanke. Yhtiö on ilmoittanut sitoutuvansa pitkäaikaisesti Mätäjoen parannustoimiin ja kalakantojen elvyttämiseen.

– Viimeisimmät tutkimustulokset kertovat, että mitään peruuttamatonta vauriota ei onneksi aiheutunut. Tilanteen arvellaan palautuvan normaaliksi, Koskenpää sanoo.

Teknos suorittaa joessa myös koekalastuksia, jotta voidaan seurata tehtyjen parannustoimenpiteiden onnistumista.

Sähkön toimitusvarmuus on maalitehtaalle tärkeää. Ilman sähköä tuotanto pysähtyisi.

7

Uuden ajan energialähettiläs

Palaveri innovaatio­ keskuksessa uusimman led-teknologian valossa.

09_kuvateksti

HELEN BUSINESS 3 2013 YMPÄRISTÖ

USA:N SUURLÄHETYSTÖN EKOTALO VANNOO KAUKOLÄMMITYKSEN JA -JÄÄHDYTYKSEN NIMEEN.

Suupielet ylöspäin

remontissa on kaukolämmön ja -jäähdytyk-

Rakentaminen alkoi loppuvuodesta 2011 ja

sen käyttäminen.

pääsi kunnolla vauhtiin keväällä 2012. Helmi-

– Koska meillä oli tällainen mahtava ener-

kuussa 2013 suurlähettiläs Bruce Oreck pää-

giaresurssi käytettävissä Helsingissä, halu-

si vihkimään uuden ekotalon yhdessä presi-

simme kokeilla sitä. Suhteemme Helsingin

dentti Sauli Niinistön kanssa.

Energiaan on alusta asti ollut erittäin toimi-

Reilu puoli vuotta myöhemmin John Molesky toteaa, että uusi talo tuo edelleen hyTEKSTI Sami J. Anteroinen | KUVAT Tommi Tuomi

myn työntekijöiden huulille – uusissa tiloissa todella viihdytään.

Yhdysvaltain suurlähetystö Helsingin Kaivopuistossa halusi uudesta innovaatiokeskuk-

– Saamamme palaute on ollut erittäin positiivista.

va, ja olemme olleet hyvin tyytyväisiä valintaamme, Molesky hehkuttaa.

Mahdollisuus kokeilla uutta Kaukolämmitys ja -jäähdytys ei ollut kaikkien mielestä ilmeisin vaihtoehto. Matkan var-

sestaan läpikotaisin vihreän. Kolmen vuoden

Rakennustyöt suurlähetystön tontilla kui-

rella jotkut ihmiset ovatkin kyselleet, miksi

uurastuksen tuloksena satavuotiaasta talo-

tenkin jatkuvat edelleen: innovaatiokeskuksen

suurlähetystö ei esimerkiksi asentanut katol-

vanhuksesta kuoriutui trendikäs kestävän

viereen nousee toinen rakennus. Itse asiassa

le aurinkopaneeleita. Helsingin Energian ko-

kehityksen airut. Tärkeässä roolissa uudes-

projektin erilaiset energiataseet on määritet-

konaisvaltainen Smart City Concept vakuut-

sa rakennuksessa on kaukolämmityksen ja

ty kahden rakennuksen kokonaisuuden suh-

ti kuitenkin amerikkalaiset:

-jäähdytyksen täysimittainen hyödyntäminen.

teen, joten koko paketti ei vielä ole kasassa.

Lähetystön energia-asiantuntija John Molesky kertoo, että projektia suunniteltaessa tähtäin asetettiin tarkoituksella korkealle.

– Kakkosrakennus valmistuu näillä näkymin vuoden 2014 alussa, Molesky kertoo.

linen mahdollisuus ottaa käyttöön uusia tek-

Jopa 40 prosentin energiansäästö?

nologioita ja rakentaa talo, josta tulisi malli

Koska kokonaisprojekti on kesken, tarkkoja

myös muille suurlähetystöille ympäri maa-

lukuja saavutetuista energiasäästöistä ei vielä

ilman. Molesky käyttää termiä ”high-perfor-

voi esittää. Arvioiden mukaan innovaatiokes-

mance building”.

kus kuitenkin käyttää 40 prosenttia vähem-

Suurlähetystössä ajateltiin, että nyt oli todel-

Tehtävä ei ollut helpoimmasta päästä: rapistumaan päässeen talon muuttaminen

män energiaa kun vastaavanlainen ja -kokoinen ”perinteinen” toimistorakennus.

energiatehokkaaksi toimistorakennuksek-

– Säästöä arvioidaan tulevan 260 000 kilo-

si vaati monipuolista suunnitteluosaamis-

wattituntia eli viiden tavallisen omakotitalon

ta. Suurlähetystössä uskottiin kuitenkin, että

vuotuisen energiatarpeen verran.

cleantech-innovaatioistaan tunnettu Suomi olisi loistava paikka viedä projekti läpi.

Miten hurjiin säästöihin päästään? Molesky kertoo, että kaikkein isoin tekijä energia-

– Meillä on suurlähetystöjä, joissa on kaukolämpö, mutta ei yhtään suurlähetystöä, jossa olisi myös kaukojäähdytys. Ymmärsimme, että tässä oli mahdollisuus tehdä jotain uut-

Nyt oli mahdollisuus rakentaa talo, josta myös muut suurlähetystöt ottaisivat mallia.

Miten vaativa eko­remontti toteutetaan?

1. Ota asioista selvää ja tutustu etenkin paikalliseen osaamiseen.

2. Älä pelkää kokeilla uusia asioita.

Saatat yllättyä positiivisesti.

3. Vieraile USA:n suurlähetystössä, niin saat lisävinkkejä omaan projektiisi.

4. Jaa informaatiota myös itse: laita oppimasi hyvä kiertoon.

Lähde: John Molesky, koordinaattori, League of Green Embassies

– Tavoitteet asetettiin tarkoituksella korkealle, John Molesky sanoo.

9

Verhoja on vähän, joten päivän­valo pääsee vapaasti sisään.

Keittiö on suunniteltu ympäristöystävällisten periaatteiden mukaan.

ta, toteaa Molesky, joka on käynyt itse tutus-

Valaistusratkaisuissa on myös mukana joku-

ma globaaliin tilanteeseen, koska hän toimii

tumassa Katri Valan puiston alla sijaitsevaan

nen varsin ennakkoluuloton malli, joiden on

USA:n ”vihreiden lähetystöjen” koordinaat-

Helsingin Energian lämpöpumppulaitokseen.

tarkoitus antaa osviittaa, mitä tulevaisuus

torina.

Vierailu maailman suurimmassa kaukoläm-

voi mahdollisesti tuoda tullessaan.

pöä ja -jäähdytystä tuottavassa laitoksessa oli Moleskyn mukaan vaikuttava.

Moleskyn mielestä kaukolämmityksen ja

– Haluamme myös herättää ajatuksia ja saada keskustelua aikaan.

Etunojaa tulevaisuuteen Matkan varrella on kohdattu myös haasteita, kun monella osa-alueella on haettu inno-

-jäähdytyksen käyttö on vaivatonta ja energi-

Viimeisen päälle vihreä

an saanti on taattu. Lisäplussaa tulee siitä, et-

Moleskyn esitellessä innovaatiokeskusta

– Käytössä oli niin paljon uutta teknolo-

tei suurlähetystössä tarvitse suorittaa erilai-

käy selväksi, että jokainen yksityiskohta on

giaa ja uusia materiaaleja, että meillä olisi

sia huoltotoimenpiteitä.

pitkälle harkittu: materiaaleissa on käytet-

voinut usko loppua, ellei projektipäällikköm-

ty kiveä, koivua sekä lattiassa biohajoavaa

me ja koko suurlähetystön henkilökun-

marmoleumia. Veden käyttö on optimoitu,

ta olisi ollut niin sitoutunut hankkeeseen.

Lämmitys- ja jäähdytysratkaisun lisäksi toi-

ja Bruce Oreck on antanut jokaiselle työn-

Kaikilla oli selkeä visio tulevaisuuden ra-

nen tärkeä tekijä remontissa oli valaistus. Ko-

tekijälle oman juomapullon, joka täytetään

kennuksesta.

konaisuudessaan led- ja oled-teknologiaan

toimiston vesipisteestä – pullovettä tääl-

perustuva valaistusjärjestelmä nojaa USA:n

lä ei juoda.

Eroon lastentaudeista

vatiivisia lähestymistapoja.

Alusta asti oli myös selvää, että nyt tehtiin kunnianhimoista pilottia: Helsingistä

energiaministeriön suosittamiin tuotteisiin.

Tinkimättömän energiadieetin läpikäy-

saadut opit otettaisiin käyttöön myös muu-

Suurlähetystö hyödynsi energiaministeriön

neelle talolle odotetaan platinatason LEED-

alla. Edelläkävijän rooli painoi hartioita,

työtä löytääkseen parhaat ratkaisut ja vält-

sertifikaattia koko projektin valmistuttua.

mutta piiskasi myös eteenpäin.

tääkseen mahdolliset ongelmakohdat ledien

Suoritus hakee vertaistaan koko maailmassa:

– Saimme lisämotivaatiota, kun ajatte-

– Tiedän suurlähetystöjämme, joilla on

limme että työmme tulee hyödyttämään

toimivuuteen liittyen.

– Meillä käytössä olevat valaistusjärjes-

kultatason LEED -sertifikaatti, mutta tämä

myös muita. Muista lähetystöistä on jo saa-

telmät ovat perusteellisesti testattuja ja hy-

olisi kaikkien aikojen ensimmäinen platina-

punut ryhmiä tutustumaan keskukseemme,

väksi havaittuja.

talo, Molesky sanoo. Hänellä on hyvä tuntu-

Molesky sanoo.

Helsingin kaukolämpö- ja -jäähdytysosaamiselle arvostettu ympäristöpalkinto HELSINGIN ENERGIA palkittiin syyskuussa New Yorkissa arvostetun

pitää maailman energiatehokkaimpana ja samalla kaukolämpö- ja

Global District Energy Climate Award -kilpailun suurten järjestelmien

-jäähdytysalan pohjoisena tähtenä. Ainoana maailmassa toteutettu

sarjassa. Palkinnon perusteena oli Helsingin ainutlaatuinen energia-

kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen integrointi mahdollistaa huk-

järjestelmä, jossa sähkön, kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuotanto

kaenergioiden hyödyntämisen innovatiivisesti, tehokkaasti ja ym-

on yhdistetty energiatehokkaaksi kolmoistuotannoksi. Energialäh-

päristön kuormitusta vähentäen, perusteli palkintogaalan puheen-

teinä hyödynnetään muun muassa meriveden kylmyyttä sekä kiin-

johtaja Robert Thornton.

teistöissä ja konesaleissa syntyvää lämpöenergiaa. Sähköä ja lämpöä tuotetaan yli 90 prosentin hyötysuhteella.

– Helsingin Energian älykästä kaupunkienergiaratkaisua, joka yhdistää sähkön, kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuotannon, voidaan

HELEN BUSINESS 3 2013 10

Kilpailun järjestää Kansainvälinen energiajärjestö IEA (International Energy Agency) yhdessä Euroheat and Powerin ja IDEA:n (The International District Energy Association) kanssa.

HELSINGIN ENERGIA LISÄSI KESÄLLÄ VESIVOIMATUOTANTOAAN HANKKIMALLA VESIVOIMAA RUOTSISTA. KAIKKI HELSINGIN ENERGIAN TUOTTAMA UUSIUTUVA ENERGIA ON ALKUPERÄLTÄÄN TODENNETTUA.

Lisää sertifioitua vesivoimaa singin Energian tuottamasta sähköener-

suojelluilla alueilla. Siksi olemassa olevat

giasta on peräisin vedestä.

voimalat halutaan pitää huippukunnos-

– Vesivoimatuotannon lisääminen

sa. Helsingin Energia parantaa parhail-

tukee strategiaamme kohti hiilidioksidi-

laan Kymijoen voimaloitaan: Ahvenkos-

neutraalia tulevaisuutta ja uusiutuvien,

ken voimalan perusteellinen uudistus

päästöttömien energianlähteiden käy-

saatiin päätökseen viime vuoden lopus-

tön lisäämistä, Mattila sanoo.

sa, ja Klåsarön sekä Ediskosken voima-

Monipuolisuus tasaa riskejä TEKSTI Taru Virtanen | KUVA Shutterstock

lat on huollettu.

– Mankalan vuonna 1950 valmistu-

Vesivoima on yksi kivijalka monipuoli-

neen voimalan uudistus aloitetaan vuon-

sessa tuotantovalikoimassa. Koska jo-

na 2015. Sen jälkeen kaikilla Kymijoen

Helsingin Energia osti kesällä yhdessä

kaiseen tuotantomuotoon liittyy vaih-

voimaloillamme merkittävimmät pe-

EPV Energia Oy:n ja Kymppivoima Oy:n

televia ominaisuuksia, monipuolisuus

rusparannukset on tehty, Mattila toteaa.

kanssa osan yhdestä Ruotsin merkittä-

tasaa riskejä ja lisää siten energian toi-

vimmistä vesivoimavarannoista. Kysees-

mitusvarmuutta.

Alkuperä kiinnostaa

sä on neljäsosan osuus Keski-Ruotsin In-

– Vesivoima on yksi kiinnostavim-

Suomessa astui heinäkuussa voimaan

dalsälven-joessa sijaitsevien seitsemän

mista energianlähteistä, sillä sen säätö-

uusi laki, jonka mukaan uusiutuvista

vesivoimalaitoksen tuotannosta.

ominaisuudet ovat erinomaiset varasto-

energialähteistä tuotettua sähköä myy-

– Kyseessä oli harvinainen mahdol-

kapasiteettia hyödyntämään kykenevillä

vän yrityksen on todennettava sähkön

lisuus, sillä vesivoimatuotantoa on har-

vesivoimalaitoksilla. Vettä pystytään va-

alkuperä. Näin varmistetaan, että uu-

voin myynnissä. Lisäksi nämä voimalai-

rastoimaan ja sähköä tuottamaan silloin

siutuvaa sähköä ostava asiakas todel-

tokset ovat hyvässä kunnossa, ja niillä on

ja sen verran, kun sitä tarvitaan. Tuotan-

la saa sitä.

pitkä historia hyvistä käyttöluvuista. Ris-

tokustannukset ovat alhaiset, mutta toi-

– Helsingin Energialla tämä on ollut

kit myös tasoittuvat, kun osuuteen kuu-

saalta vesivoiman määrä voi vuosittain

toimintatapa jo pitkään, ja kaikki myy-

luu seitsemän eri voimalaitosta, johtaja

vaihdella paljon.

mämme uusiutuva sähkö – myös vesi-

Harri Mattila Helsingin Energiasta kertoo.

Vesivoiman mahdolliset haittapuolet

voima Ruotsista – on sertifioitua eli alku-

Ruotsista hankittu osuus kasvattaa

liittyvät veden säännöstelyyn padoilla,

perältään todennettua. Meillä on paljon

Helsingin Energian vesivoimatuotan-

jolloin vesistöjen virkistyskäyttö ja kalo-

asiakkaita, jotka ovat kiinnostuneita uu-

non määrää yli puolella, 55 prosenttia.

jen liikkuminen saattaa rajoittua. Vaiku-

siutuvilla tuotantomuodoilla tuotetusta

Aiemmin vesivoimaa on tuotettu tytär-

tuksia kalakantoihin pyritään vähentä-

sähköstä, ja uskomme, että kiinnostus

ja osakkuusyhtiöiden kautta Kymijoella,

mään kalanhoitotoimenpiteillä, kuten

lisääntyy, Mattila sanoo.

Kemijoella ja Norjassa yhteensä vuosit-

kalaistutuksilla ja rakentamalla kalateitä.

– Seuraamme mielenkiinnolla vesi-

tain noin 520 GWh, kun nyt vuosituotan-

Suomessa uutta vesivoimaa ei juu-

voimamarkkinoita jatkossakin, ja harkit-

to nousee yli 800 GWh:iin. Hankinnan

rikaan rakenneta, koska suurin osa val-

semme jokaista hanketta tapauskohtai-

jälkeen noin seitsemän prosenttia Hel-

jastamattomasta vesivoimasta sijaitsee

sesti, hän päättää.

AJANKOHTAISTA HELEN BUSINESS 3 2013

MAIJU WESTERGREN Ympäristöjohtaja, Helsingin Energia IKÄ: 42 TYÖURA: Aloitti Helsingin Energian ympäristöjohtajana 1. syyskuuta.

Työskennellyt aiemmin Metsäteol­ lisuus ry:ssä energia-asiantunti­jana (2007–2013) ja Keravan Energia Oy:ssä suunnitteluinsinöörinä (2001–2007).

KOULUTUS: Diplomi-insinööri, TKK ARJEN EKOTEKO: ”Lajittelemme perheessämme kaiken mahdollisen – biojätteen, metallin, lasin, paperin ja pahvin – jolloin sekajätettä jää melko vähän. Biojäte menee omaan kompostoriin ja sanomalehdet pape­rinkeräykseen. Lasin-, metallinja pahvinkeräyspiste on pienen kävelymatkan päässä, joten suunnitte­lemme kävelylenkit sen kautta.”

HELEN BUSINESS 3 2013 HÄN

HELSINGIN ENERGIAN UUSI YMPÄRISTÖ­ JOHTAJA MAIJU WESTERGREN PALASI JUURILLEEN ENERGIAALALLE JA ON INNOSTUNUT MAHDOL­ LISUUDESTA OLLA MUKANA KEHITTÄ­ MÄSSÄ HELSINGIN ENERGIASTA ENTISTÄ MONIPUOLISEMPAA ENERGIAYHTIÖTÄ.

Hyvän tulevaisuuden ehdoilla sekä kehitysohjelmamme kohti hiilidioksidi-

sia sillä on ympäristöön. Asiakkaat haluavat

neutraalia tulevaisuutta, jonka myötä lisääm-

tehokkaasti tuotettua uusiutuvaa energiaa.

me merkittävästi uusiutuvien energialähtei-

Tämä on ehdottomasti hyvä asia ja samalla

den käyttöä.

meille haaste, johon mielellämme tartumme.

Mitä yhtäläisyyksiä metsä- ja energiateolli-

Vuonna 2015 kaupunginvaltuuston on määrä

suudella on keskenään? Voitko ammentaa

tehdä päätös siitä, miten uusiutuvaa ener-

edellisestä työstäsi jotain uuteen?

giaa lisätään Helsingissä. Mitä odotuksia si-

– Molemmilla toimialoilla tehdään kovasti töitä ilmasto- ja ympäristöhaasteiden paris­ sa. Metsäteollisuudella on pitkät perinteet

nulla tästä on?

– Luotan heidän tekevän päätöksen, joka hyödyttää kaikkia helsinkiläisiä.

bioenergian kestävästä käytöstä, ja Helsingin Energia aikoo puolestaan tulevaisuudessa

Helsingin Energian tavoitteena on hiilidiok-

käyttää merkittäviä määriä bioenergiaa. Voim-

sidineutraali tulevaisuus vuoteen 2050 men-

me siis hyödyntää metsäteollisuuden osaa-

nessä. Kerro pari pääasiallista toimenpidet-

mista ja kokemuksia.

tä, joilla tähän päästään?

Mitkä ovat teemat ja painopistealueet, joihin

ainetta on tuottaa sähköä ja lämpöä samassa

haluat työssäsi keskittyä?

prosessissa yhteistuotannolla. Selvitämme

– Energiatehokkain tapa käyttää poltto­

TEKSTI Katja Pesonen | KUVA Valtteri Hirvonen

Aloitit syyskuun alussa Helsingin Energian ympäristöjohtajana. Mitä toimenkuvaasi

– Helsingin Energia on ympäristövastuul-

erilaisia mahdollisuuksia lisätä yhteistuo-

linen toimija. Meillä on energiatehokas tuo-

tantovoimalaitoksiimme Helsingissä uusiu-

– Työhöni kuuluu ympäristöasioiden koor-

tanto, vähennämme edelleen tuotantomme

tuvia energialähteitä, kuten pellettiä ja bio-

dinointia ja edunvalvontaa. Meillä on hyvä

ympäristövaikutuksia sekä edistämme asiak­

kaasua. Lisäämme mahdollisuuksien mukaan

ympäristötiimi, ja yhdessä toteutamme yhtiön

kaidemme energiansäästöä. Avoin keskustelu

vesi- ja tuulivoiman osuutta sähkön tuotan-

ympäristöstrategiaa, johon kuuluu muun

ja vuorovaikutus kaikkien sidos­ryhmiemme

nossa ja myös aurinkoenergian hyödyntämi-

muas­sa ympäristöasioita ja energiatehokuut-

kanssa on meille tärkeää. Erityisesti minua

nen kiinnostaa.

ta. Pyrimme myös tuomaan esiin Helsingin

innostaa se, että löydämme ratkaisuja, jot-

Energiaa yrityksenä, joka todella toimii niin

ka ovat toimivia vielä 20 vuoden päästäkin,

Mitä käytännön asioita on huomioitava siir-

helsinkiläisten kuin ympäristön hyväksi.

ja lapsemme voivat sanoa meidän tehneen

ryttäessä uusiutuviin energioihin?

kuuluu?

hyviä valintoja.

Työskentelit aikaisemmin Metsäteollisuus

– Helsingin Energian kohdalla uusiutu­vien energialähteiden käytön lisäämisessä on huo-

ry:ssä energia-asiantuntijana. Mikä innosti

Millä tavoin mielestäsi ihmisten suhtautu­

mioitava erityisesti polttoaineiden saatavuus

sinua paikanvaihtoon?

minen ympäristöasioihin on muuttunut vuo-

sekä kuljetus ja varastointi. Helsingin kokoi-

sien saatossa? Miten se vaikuttaa heidän suh-

sessa kaupungissa, jossa on yli 600 000 asu-

tautumiseensa energiayhtiöihin?

kasta, energian tarve on ihan omaa luokkaan-

– Uudet haasteet. Minua kiinnosti palata takaisin energia-alalle. Helsingin Energia on yrityksenä kiinnostava, koska tulossa

– Ihmiset ovat erittäin kiinnostuneita siitä,

on paljon muutoksia, kuten yhtiöittäminen

miten energiaa tuotetaan ja mitä vaikutuk-

sa. Esimerkiksi pellettiä tarvitaan paljon, ja se vaatii paljon varastotilaa.

13

TEKSTI Pertti Suvanto | KUVAT Pekka Nieminen

Testissä pellettien

H

anasaaressa tehdyt aiemmat polttokokeet ovat osoittaneet, että 5–7 prosentin seospoltto-osuudella hyvälaatuiset kotitalouspelletit sopivat hyvin

kivihiilivoimaloihin. Jatkuva pellettien rinnakkaispoltto alkaa Hanasaaren ja Salmisaaren

Uuden sukupolven pellettejä ja teollisuuspellettiä kokeillaan syksyn aikana Hanasaaren voima­laitoksessa.

Helsingin Energia etsii teknis-taloudellisesti kannattavia ja kestäviä ratkaisuja myös lukuisissa muissa biopolttoainehankkeissa.

voimaloissa loppuvuonna 2014. Vuodessa laitoksilla kuluu tämän jälkeen noin 100 000 tonnia puupellettiä.

Tänä syksynä polttokokeita jatketaan uusilla pellettilaaduilla ja pidemmälle jalostetuilla biopolttoaineilla. Polttokokeita tehdään nyt teollisuuspelleteillä sekä toisen sukupolven pelleteillä: paahtopelletillä ja höyrypelletillä. Kokeissa tutkitaan muun muassa jauhautuvuutta, palamista, tuhkia ja päästöjä.

Teknis-taloudellinen katse on tulevaisuudessa ja pellettien suuremmassa käytössä.

– Biojalosteiden kehitys- ja tutkimushankkeet tähtäävät siihen, että Helsingin päättäjillä on riittävät tiedot tulevaisuuden polttoainevaihtoehdoista vuoden 2015 päätöksentekoa varten, Helsingin Energian Energiatoimintojen kehitys -yksikön kehityspäällikkö Jussi Kukkonen sanoo.

Kaupunginvaltuusto päättää silloin, rakennetaanko Vuosaareen uusi, haketta käyttävä monipolttoainevoimala Hanasaaren nykyisen hiilivoimalaitoksen tilalle. Toisessa vaihtoehdossa pellettien osuutta nykyisissä hiilikattiloissa nostetaan 40 prosenttiin.

Hiilimyllyn uudet tulokkaat Valkoisissa teollisuuspelleteissä ei käytetä kotitalouspellettien tavoin pelkästään sahoilta tulevaa hyvälaatuista puuta – sahanpurua ja kutterilastuja – vaan mukana voi olla myös puiden

PELLETTIEN PLUSSAT

huonompia ainesosia, kuten kuorta.

– Vaikka teollisuuspelleteissä voi olla enemmän epäpuhtauksia, ne eivät välttämättä ole ongelma meidän voimalaitostemme ko- muutokset helpottavat höyrypelletin valmiskoluokassa. Ne ovat myös hinnaltaan edul- tusta ja käyttöä voimalaitoksissa. Kokeissa sellisempia. Etsimme teollisuuspellettiluokkia, vitetään, millainen tilanne on todellisuudessa. jotka ovat jo käytössä ja joiden saatavuus on jatkossakin varma, Kukkonen sanoo.

Höyrypelletti tulee puolestaan koepolttoon

– Höyrykäsittelyn ideana on rikkoa biomassan rakenne ja tehdä siitä paremmin käsiteltävää sekä energiatiiviimpää polttoainet-

Norjasta, jossa sijaitsee yksi maailman johtavis- ta voimalaitoskäyttöön. Keskellä kaupunkia ta teknologiakehittäjistä. Biomassaa muokataan sijaitsevilla voimalaitoksilla energiatiiviys on höyryn avulla, jolloin sen kuiturakenne hauras- tärkeää suurten käyttövolyymien aiheuttatuu. Höyrykäsittelyn biomassaan aikaansaamat man logistisen haasteen vuoksi.

HELEN BUSINESS 3 2013 14

1

Kotitalouspelletti + tasalaatuisuus + kotimaisuus

uudet sukupolvet Kolmantena kokeilun kohteena on paahtopelletti, jolla on korkea lämpöarvo ja ”hiilimäisiä” ominaisuuksia. Sitä tuotetaan paahtamalla biomassaa noin 300 asteen lämpötilassa. Kau-

2

Paahtopelletti + energiatiheys + kivihiilimäisyys

pallisesti sitä ei vielä ole suuria määriä saatavilla, mutta se on lupaavin seospolttoaine kivihiililaitoksiin.

– Kivihiileen nähden se vie varastossa tilaa 1,2-kertaisesti, kun tavallinen pelletti vie tilaa 2,5-kertaisesti ja metsähake 8,5-kertaisesti.

Paahtopelletin energiatiheys on noin puolitoista kertaa parempi kuin tavallisen valkoisen pelletin. Sekä paahtopelletti että höyrypelletti sietävät hyvin kosteutta.

Mukana koko ketju Helsingin Energia on mukana Tekesin BioRefine -ohjelmaan kuuluvassa TISCO-hankkeessa (Torrefaction Integration and Suitability for CO-firing), jossa tutkitaan paahtopelletin soveltuvuutta kivihiilivoimalaitoksen polttoaineeksi teollisessa mittakaavassa. Se on tiivis rinnakkaishanke, jossa ovat mukana UPM, Metso, PVO-Lämpövoima Oy ja Helsingin Energia. Mukana on koko biopolttoaineen arvoketju sen hankinta-, tuotanto- ja käyttövaiheista.

– Hankkeessa tutkitaan ensimmäistä kertaa paahdetun biopolttoaineen koko arvoketjua. Sitä kautta saadaan selville, miten vai-

3

keimpia metsäpohjaisia raaka-ainejakeita tulisi käsitellä, jotta saisimme laadukasta polttoainetta voimalaitoksille.

Kukkonen kertoo, että Helsingin Energia

Teollisuuspelletti

osallistuu aktiivisesti biopolttoaineiden kehi-

+ saatavuus

tystyöhön ja tutkimukseen. Esimerkkeinä hän

+ kustannustehokkuus

mainitsee muun muassa energian ja ympäris-

4

tön strategisen huippuosaamisen keskittymä CLEEN Oy:n Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkaisut -ohjelman sekä Ympäristön mittaus- ja monitorointi -ohjelman.

– Meneillään on myös kaasutushanke, jossa Helsingin Energia, Gasum ja Metsä Fibre suunnittelevat biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon. Laitoksen tuotantoteho olisi enimmillään 200 megawattia, joka vastaa vuodessa noin 50 000 kotitalouden sähkön ja lämmön kulutusta. Lisäksi

Höyrypelletti

olemme mukana VTT-vetoisessa VETAANI-

+ kestävyys

suoraa kaasutustekniikkaa, Kukkonen luet-

+ käsiteltävyys

telee.

kehityshankkeessa, jossa tarkastellaan epä-

15

ENERGIAKATSAUS

99%

15 000

KESÄN LÄMPÖ TALTEEN KAUKOLÄMMÖKSI

SÄHKÖ KULKEE MAAN ALLA

HELSINGISSÄ 99 PROSENTTIA SÄHKÖ-

KAUKOJÄÄHDYTYKSEN AVULLA YLIMÄÄRÄISTÄ LÄMPÖ-

VERKOSTA ON KAAPELOITU. HELSINGIN

ENERGIAA HYÖTYKÄYTTÖÖN 32 000 MWH, NOIN 15 000

KAAPELIVERKKO ULOTTUISI KOLME

KERROSTALOKOLMION VUOSIKULUTUKSEN VERRAN.

KERTAA SUOMEN PÄÄSTÄ PÄÄHÄN.

% 115

VUOSI 2011

VUOSI 2012

VUOSI 2013

€/MWh 47

01

13

26

39

52

VKO

95 75

SUOMEN TUKKUSÄHKÖN HINTA VUODELLE 2014

51

43 39

1/11

7/11

1/12 7/12 1/13

KOKONAISVESITILANNE KESKIMÄÄRÄISTÄ HUONOMPI

VARMISTA EDULLINEN HINTA

VESIVOIMALLA TUOTETAAN PUOLET POHJOISMAISSA

SÄHKÖN VUOSITUOTTEIDEN HINNAT

KÄYTETYSTÄ SÄHKÖSTÄ. KAHTEEN EDELLISEEN

OVAT NOUSSEET HIUKAN KESÄSTÄ,

SYKSYYN VERRATTUNA VETTÄ ON KÄYTETTÄVISSÄ

MUTTA OVAT EDELLEEN LÄHELLÄ

SELKEÄSTI VÄHEMMÄN.

KAIKKIEN AIKOJEN MINIMIÄ.

HELSINGIN ENERGIA

KAUKOLÄMPÖ

KAUKOJÄÄHDYTYS

KUNNOSSAPITO

yritykset@helen.fi tai

Kaukolämpöön liittyminen,

Kaupalliset asiat

Voimalaitosten

etunimi.sukunimi@helen.fi

puh. 09 617 2213

puh. 040 8466089

kunnossapitotuotteet

puh. 09 6171

Sopimusmuutokset ja

Tekniset asiat

Sähkötekniset tuotteet:

faksi 09 617 2360

neuvonta

puh. 040 354 5693

myyntipäällikkö

puh. 09 617 2214

B HELEN

helen.fi

7/13

KK/VUOSI

HELSINGIN ENERGIA KERÄSI KESÄ–ELOKUUSSA

Timo Ellilä

Laskutus, mittarinlukemat

HELEN SÄHKÖVERKKO OY

puh. 09 617 3722

ja kulutuskyselyt

Sähköverkon liittymisasiat

Konetekniset tuotteet:

puh. 09 617 2856

puh. 09 617 2886

myyntipäällikkö

Kaukolämpölaitteiden

Verkkosopimukset

Henry Sollman

tarkastus ja neuvonta

puh. 010 802 803

puh. 09 617 3855

myyntineuvottelija

puh. 09 617 2976

SÄHKÖNMYYNTI JA SALKUNHALLINTAPALVELUT myyntipäällikkö

myyntineuvottelija

myyntipäällikkö

Mika Kannisto

Sari Korteniemi

Esa Kurki

Jyrki Kymäläinen

puh. 09 617 2780

puh. 09 617 2863

puh. 09 617 2960

puh. 09 617 2606

myyntipäällikkö

myyntipäällikkö

myyntipäällikkö

Yrittäjät ja pienet yritykset

Ritva Määttänen

Ulrika Söderholm

Esa Tarkiainen

palvelunumero 010 802 803

puh. 09 617 2740

puh. 09 617 3113

puh. 09 617 2764

yritykset@helen.fi