Finpro inFront 2/2012

Mestariluokka: Miten turvaat toimitukset?

Maailmalle rahaa takomaan.

Suomen Rahapaja Oy

Finpro

”Nykyisessä taloustilanteessa viennin vahvistaminen korostuu entisestään.”

Kolumni Jyri Häkämies

Lehti kansainväliselle.

2/2012

inFront Intia vaurastuu.

Lue, miksi markkinan pitäisi kiinnostaa myös suomalaisia.

Terveyden megatrendit >

Ikääntyvät ihmiset, kutistuva julkinen sektori ja huipputeknologia.

…Also the scanty supply of capital and the comparatively high rate of interest, together with the slight enterprise characteristic of the Finnish people in general, as well as the absence of persons of greater intelligence and more valuable experience in the sphere of industrial technics, it will be easily understood why the industrial efforts in Finland must take a comparatively humble place.”

Näin nöyrästi markkinoitiin suomalaista teollisuusosaamista vuonna 1896 painetussa vientikatalogissa.

Suomalaisten toimialojen tilastotietoja ja mennyttä maailmaa henkivät mainokset on nidottu arvokkaan oloiseksi kirjaksi. ”Catalogue of Finnish Exports” löytyi sattumalta espoolaisen Tuula Vakkurin varastosta, jonne kirjanen on päätynyt edesmenneiden sukulaisten jäämistöistä. Kirjan on julkaissut aikanaan The Export Association of Finland. Vielä kun kuulisimme, millaisia kauppoja katalogin ansiosta syntyikään!

2 Finpro inFront

K U VAT r ü c k e r

inFront | kuvassa

info@finpro.fi Puh. 020 46 951 www.finpro.fi

KOLUMNI 13

TEEMA 4

4 Teemana terveys 11 Orton 12 Duodecim 13 Kolumni: Jyri Häkämies 14 Markkina: Intia 19 Smartphone ja Lindström 20 Rahapaja 23 Pyhäsalmi Mine 25 profile Mika Halttunen 26 Elämäntyyli 28 Mestariluokka 30 Maailmalle 34 Kamera kiertää: Soul

Siksi tässäkin lehdes-

vat etenkin venäläisiä potilaita hakeutu-

sä me haluamme roh-

maan vaativiin operaatioihin suomalai-

vava talous herättää epävarmuutta niin

kaista suomalaisyri-

siin yksityissairaaloihin.

kansainvälisissä sijoittajissa kuin intia-

tyksiä tarttumaan In-

laisessa bisnesyhteisössä. Uskoa tule-

tian tarjoamaan huikeaan markki-

vaisuuteen on syönyt maan hallinnon

napotentiaaliin. Lahden toisella puo-

populismin värittämä politiikka ja ky-

lella Ruotsissa kiinnostus Intian mark-

vyttömyys kilpailukyvyn kannalta tär-

kinaa kohtaan on ollut huomattavaa

tään sellaisia arvoja kuin

keisiin uudistuksiin. Vaihtotaseen ali-

- ja positiiviset tulokset sen mukaisia.

luotettavuus, turvallisuus ja täsmälli-

jäämä on ennätykselliset neljä prosent-

FinNoden selvitysten mukaan markki-

syys. Suomen Rahapaja on tehnyt en-

tia bruttokansantuotteesta, ja kriitti-

napotentiaalia on muun muassa Inti-

nakkoluulotonta markkinakartoitusta

simmät väittävätkin Intian talouden

an koulutussektorilla: ammatillista kou-

yhdessä Finpron kanssa muun muassa

olevan pahimmassa tilassa kahteen

lutusta kaipaa lähivuosina 300 miljoo-

Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja

vuosikymmeneen.

naa ihmistä. Huutava pula on esimerkik-

viimeisimpänä Afrikassa. Jo nyt monen

si pätevistä sairaanhoitajista.

valtion käyttökolikot valmistetaan Suo-

seitsemän prosentin vuosivauhtia kas-

14

Intian talous on kuitenkin monta kertaa suurempi ja vastustuskykyisempi maailmantalouden heilahduksille

20

Suomalaisuudella myydään myös rahaa, sillä rahahuoltoon liite-

messa, ja lisää kasvun lähteitä on löyty-

6

Terveydenhuollon

nyt - yllättäen - Saharan eteläpuolelta.

vientinäkymiä tarkas-

kuin se oli kaksikymmentä vuotta sit-

tellaan laajemminkin tee-

Toivottavasti tämän lehden artikke-

ten. Myös pitkän aikavälin kasvunäky-

ma-artikkelissamme.

lit rohkaisevat sinua, hyvä suomalai-

mät ovat pääosin valoisat: infrastruk-

Suomalaiset osaavat yhdistää teknolo-

nen kansainvälistyjä, vieläkin ennakko-

tuurin kunnianhimoinen kehittäminen,

giaa terveydenhoidon palveluihin taval-

luulottomampaan ajatteluun ja rohke-

yhä laajeneva kotimainen palvelusekto-

la, joka synnyttää paitsi lääketieteelli-

aan kasvun tavoitteluun kansainvälisillä

ri ja suotuisa väestönkehitys tarjoavat

siä innovaatioita, myös kustannussääs-

markkinoilla. Me Finprossa olemme val-

runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia

töjä. Toisaalta terveydenhuoltomme

miina tukemaan tavoitteidesi toteutu-

suomalaisyrityksille.

hyvä maine ja korkea laatu houkuttele-

mista.

Finpro, maailmanlaajuisesti toimiva organisaatio, rakentaa suomalaisten yritysten kasvua ja menestystä kansainvälisillä markkinoilla.

Finpro verkostoituu asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa hyödyksi paikallisesti ja kansainvälisesti.

Meillä on yli 370 asiantuntijaa, jotka työskentelevät 68 toimipisteessä lähes 50 eri maassa.

Finpro avaa tulevaisuuden mahdollisuudet kansainvälisillä markkinoilla. Osaamisemme ja palvelumme vauhdittavat asiakkaidemme menestystä kansainvälistymisen eri vaiheissa; autamme heitä olemaan oikeilla markkinoilla oikeaan aikaan kilpailukykyisellä konseptilla, tuotteilla ja palveluilla. Yrityksille tehtävien toimeksiantojen lisäksi Finpro hallinnoi merkittäviä kansainvälisiä hankkeita, kuten puhtaan teknologian Cleantech Finland, koulutusvientiä edistävä Future Learning Finland ja innovaatiotoimijoiden verkosto FinNode. www.finpro.fi

Finpro inFront on Finpro ry:n asiakas- ja sidosryhmälehti. Palaute, juttuvinkit, tilaukset ja osoitteenmuutokset: info@finpro.fi. Päätoimittaja Outi Torniainen ja toimituspäällikkö Eila Saunamäki, Finpro. Toimitus: Otavamedia Oy, Kristiinankatu 3 B, 20100 Turku. Tuottaja Maarit Niemelä (virkavapaalla), Terhi Rauhala (terhi.rauhala@otavamedia.fi), graafinen suunnittelu Päivi Rücker. Osoitelähde: Finpron yhteysrekisteri. Paino: ForssaPrint Oy (Finpron jäsen), paperi: NovaPress Silk 100 g. Kannen kuvat: Shutterstock, Kaisa Rautaheimo/SKOY. Ilmoitusmyynti: Media Duo Oy, www.mediaduo.fi. ISSN 1798-2790.

441 612 Painotuote

ELÄMÄNTYYLI 28

Intian talouden tukipilarit huojuvat. Liki

MAAILMALLE 30

Leena Österberg vientikeskuksen päällikkö Finpro Intia

KV-TARINAT 20

MARKKINAT 16

Merkintöjä

inFront | teema

Katse maailman terveydenhuoltomarkkinoille

Finpron tuoreen selvityksen mukaan maailman terveydenhuoltomarkkinan arvioitu vuosikasvu on kuusi prosenttia.

Tämä tarkoittaa 15 400 miljardin euron kakkua vuonna 2030. Markkinakasvun ajurit ovat samankaltaisia kaikkialla maailmassa: informaatioteknologian kehitys, väestön ikääntyminen ja kasvava kiinnostus omaan hyvinvointiin.

4 Finpro inFront

arkkinoista potentiaalisimpiin lukeutuu Iso-Britannia, jonka kansallisesti rahoitettu terveydenhuoltojärjestelmä on suurin yksittäinen terveys- ja hyvinvointialan toimija Euroopassa. Kolme miljoonaa ihmistä viikoittain hoitava organisaatio käyttää pelkkiin kulutustavaroihin liki kuusi miljardia euroa vuosittain.

Paineet julkisen terveydenhuollon kustannusten alentamiseen ovat kovat kaikkialla. Erityisesti hoidon ja palveluiden integrointia helpottaville ratkaisuille on kysyntää. Esimerkiksi Yhdysvaltain liittohallitus investoi sähköisiin potilasrekistereihin lähes 30 miljardia euroa.

M

Vuonna 2050 maailman ikäihmisistä jo kaksi kolmasosaa löytyy Aasiasta. Siellä kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen, määrän odotetaan lisääntyvän huimasti. Terveydenhuollon infrastruktuuriin investoidaan tulevina vuosina mittavasti paitsi Kiinassa myös Intiassa ja koko Kaakkois-Aasian alueella. Lääketieteellisten tarvikkeiden markkinan koko pelkästään Kiinassa on kymmeniä miljardeja euroja ja kasvusuuntainen.

Yli kuusikymppiset ovat terveydenhuoltopalvelujen suurin kuluttajaryhmä kaikkialla maailmassa. He kuluttavat näitä palveluja 3–5 kertaa enemmän muuhun väestöön verrattuna. Vuonna 2050 maailman väestöstä yli viidennes kuuluu tähän ryhmään.

Ikäihmiset ovat aiempaa terveempiä ja haluavat elää aktiivista elämää - eivät laitostua syrjään normaaliyhteiskunnasta. Kotona asumista tukevien ratkaisujen merkitys korostuu ja niitä on tarjolla jopa tehohoitopotilaille. Älykodit, etähoito ja itsenäistä elämää tukevat tuotteet ja teknologia ovat kasvavia bisnesmahdollisuuksia.

Suomessa etähoitoon ja mobiiliratkaisuihin liittyvää tutkimusta ja palvelukehitystä on tehty jo pitkään. Muita suomalaisyritysten vahvuuksia ovat oman terveyden ja hyvinvoinnin hallintaan liittyvät ratkaisut sekä biolääketieteen ja biotekniikan tutkimus, jossa Suomi lukeutuu maailman osaajien kärkikymmenikköön.

Lue lisää terveys- ja hyvinvointimarkkinoista seuraavilta sivuilta.

Finpro inFront 5

inFront | teema

Terveyden vaaliminen nousi megatrendiksi K U VA M I R VA K A K K O / S K O Y, H annu H äyhä / S K O Y, shutt e r sto c k , finp r o

Suomella on hyvät mahdollisuudet vahvistaa asemiaan terveys- ja hoiva-alan kasvumarkkinoilla.

Se edellyttää yksittäisten laitteiden sijaan teknologiaa ja palveluita yhdistäviä kokonaisuuksia.

Teksti Matti Remes

6 Finpro inFront

ngelmat ovat samat kaikkialla maailmassa: ikääntyvä väestö tarvitsee entistä enemmän terveys- ja hoivapalveluja, mutta julkisen talouden säästöjen vuoksi valtioilla on vaikeuksia taata edes nykyinen palvelujen taso.

Finpron Life Sciences -toimialasta vastaava johtaja Meria Heikelä sanoo, että meneillään on merkittävä murros.

— Terveydenhuollon ja hoiva-alan on pakko vastata kustannussäästöihin ja toimintojen leikkauksiin. Ilman suuria uudistuksia järjestelmiä on kohta mahdotonta pyörittää.

Ratkaisuja etsitään ennen muuta uudesta tekniikasta. Nopeimmin kasvavat erilaiset it-alan sovellukset, joilla voidaan parantaa hoidon laatua ja tehostaa hallintoa.

— Verkon mahdollisuuksia hyödynnetään nyt kaikkialla hoito- ja hoiva-alalla. Sähköisen tiedon osuus kasvaa eri puolilla maailmaa, olipa sitten kyse potilasrekisterien digitalisoitumisesta, henkilöstön ohjeistuksista tai ammattitietoa sisältävistä portaaleista, Heikelä luettelee.

O

Uusi tietotekniikka tulee avuksi Hyvä esimerkki kasvavasta alueesta on telelääketiede, jossa hyödynnetään uuden tietotekniikan mahdollisuuksia potilaan taudin määrittelyssä ja hoidossa.

— Videoyhteyden välityksellä tehtävät etäkonsultaatiot ovat lähivuosina luonteva osa potilaiden hoitoprosessia. Potilas voi istua vaikkapa Helsingissä ja lääkäri Oulussa.

Samantyyppisiä ratkaisuja käytetään entistä enemmän myös henkilöstön koulutuksessa ja ohjeistamisessa. Sairaanhoitopiirit ja yksityiset lääkäriasemat säästävät aikaa ja kustannuksia, kun ne perinteisten koulutustilaisuuksien sijaan jakavat tietoa henkilöstölle internetvideoilla.

Kokonaisuus ratkaisee Internet avaa uusia mahdollisuuksia myös sairauksien hallintaan.

Suomalaiset yritykset ovat kehittäneet esimerkiksi diabeteksen hoitoon ratkaisuja, joissa potilas voi pitää itse sairauden kurissa ja olla tarvittaessa yhteydessä asiantuntijaan.

— Uusi teknologia muuttaa potilaan ja hoitohenkilökunnan suhteen interaktiiviseksi. Potilaat tulevat osaksi hoitoprosessia ja osallistuvat entistä enemmän omaan terveydenhoitoonsa.

Sairaanhoidon ohella uusi teknologia tulee vauhdilla myös sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. Esimerkiksi oman kunnon seuraamiseen on tarjolla entistä kehittyneempiä ratkaisuja.

— Pelkkä tuote harvoin riittää, vaan sen ympärille on rakennettava toimiva kokonaisuus.

Esimerkiksi fyysistä hyvinvointia mittavaan laitteeseen liitetään mahdollisuus olla verkon välityksellä yhteydessä vaikkapa personal trainerin, fysioterapeutin tai lääkärin kanssa.

Paljon potentiaalia hyödyntämättä Heikelän mielestä suomalaiselle hoito- ja hoivaalan osaamiselle on eniten kysyntää Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Myös Aasia on potentiaalinen markkina.

Pelkkä tuote harvoin riittää, vaan sen ympärille on rakennettava toimiva kokonaisuus.

Meria Heikelä, Finpron Life Sciences -toimialasta vastaava johtaja

Finpro inFront 7

— Muut kehittyvät taloudet eivät ole vielä yhtä kiinnostavia markkinoita, mutta niissäkin kehitys seuraa perässä.

Väestö ikääntyy ja elintasosairaudet yleistyvät.

Kansainvälisillä markkinoilla on jo lukuisia suomalaisyrityksiä, jotka soveltavat kotimaista it-alan osaamista terveys- ja hoiva-alan innovaatioissa. Hyödyntämätöntä potentiaalia on kuitenkin vielä paljon.

Työ- ja elinkeinoministeriön kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho toivoo, että uuden teknologian kehittäjät ja palvelujen tarjoajat löytäisivät toisensa.

— Sekä hoito- että hoiva-alalle tarvitaan tehokkaita palvelukokonaisuuksia, Laiho sanoo. Hän vastaa TEMin hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittisesta kehittämisohjelmasta.

Hyvä esimerkki ovat tekniset ratkaisut, joilla voidaan valvoa dementiaa sairastavien liikkumista.

Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää kuitenkin, että palvelukokonaisuuden toimivuudesta on näyttöä kotimaassa.

— Esimerkiksi Japanissa tämä on ehdoton vaatimus, Laiho muistuttaa.

Laihon mukaan nykyisessä tilanteessa hoiva-alalle on kuitenkin vaikea synnyttää kansainvälisiä menestystarinoita.

— Ala on turbulenssissa. Pienet kotimaiset yritykset taistelevat olemassaolostaan, eivätkä ne ole kiinnostuneita kansainvälistymisestä. Samaan aikaan suuret kansainväliset toimijat näkevät vanhustenhuollon hyvänä bisneksenä ja tulevat Suomenkin markkinoille.

Laihon mielestä tilannetta helpottaisi, jos julkisissa hankinnoissa painotettaisiin lyhytaikaisten säästöjen sijaan pitkän tähtäimen tuottavuutta parantavia ratkaisuja. Tämä edistäisi uusien innovaatioiden leviämistä.

— Kunnissa on varmasti halua laatia tarjouskilpailujen kriteerit niin, että ne suosivat uusia ratkaisuja ja niiden tuomaa kustannustehokkuutta pitkällä aikavälillä. Tähän tarvitaan kuitenkin nykyistä parempaa hankintaosaamista.

Kannukset hankittava kotimaasta Etenkin vanhustenhoidossa olisi Laihon mielestä runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia innovatiivisille yrityksille.

Palvelujen vienti vasta alkamassa Suomesta on jo pitkään viety lääketieteellisissä hoidoissa tarvittavia laitteita ja välineitä. Sen sijaan terveys- ja

Kansainvälinen menestyminen edellyttää näyttöjä palvelun toimivuudesta kotimaassa.

Suomalaisosaaminen tunnetuksi Venäjällä

Ulla-Maija Laiho, työ- ja elinkeinoministeriön kehitysjohtaja

8 Finpro inFront

inpro on käynnistänyt suo-

‒ Suomalaisista terveyspalveluista

senttia ulkomaille matkustavista venä-

malaisten terveyspalvelujen

tiedetään jonkin verran Pietarissa, mut-

läisistä terveysturisteista valitsee hoi-

kansainvälistymistä tukevan

ta muualla maassa tunnettuus on vielä

topaikan suoraan ilman välikäsiä. Siksi

Finland Care -ohjelman, jonka tavoittee-

vähäistä, Finpron Pietarin-vientikes-

markkinointi suoraan hoitoja tarvitse-

na on tehdä tunnetuksi lääketieteellis-

kuksen seniorikonsultti Olga Makee-

ville on tärkeää. Finland Caressa tiedon

tä huippuosaamista ja hoitoja erityisesti

va sanoo.

levittämisessä hyödynnetään muun mu-

F

Venäjällä. ‒ Tavoitteena on saada venäläisiä

Venäläiset hakevat ulkomailta korkeatasoisia hoitoja, joita omassa maassa

assa sosiaalista mediaa.

Ohjelmassa mukana oleville yrityksille

potilaita hoitoihin Suomeen ja pitkällä

ei ole välttämättä saatavilla. Näitä ovat

tehdään myös markkina- ja kilpailusel-

tähtäimellä auttaa kasvuhakuisten yri-

esimerkiksi syöpähoidot ja ortopediset

vityksiä. Makeeva uskoo, että suomalai-

tysten etabloitumista Venäjälle,

leikkaukset.

set yritykset voivat tarjota venäläisille

Finpron seniorikonsultti Eero Toivainen tiivistää.

Keskeistä TEMin rahoittamassa hank-

‒ Venäläisistä terveysmatkailijoista keskiluokkaan kuuluvat menevät Saksaan ja Israeliin. Varakkaampi väes-

terveysturisteille palveluja kilpailukykyiseen hintaan. ‒ Tekemämme selvityksen mukaan

keessa on verkostoituminen, mikä pa-

tönosa hakee hoitoja Yhdysvalloista ja

esimerkiksi polven tekonivelleikkaus on

rantaa myös pienten toimijoiden mah-

Sveitsistä, Makeeva toteaa.

Suomessa halvempi kuin vaikkapa Sak-

dollisuuksia markkinoida palvelujaan.

Finpron selvityksen mukaan 80 pro-

sassa.

Näkökulma: ”Terveysalan kansainvälistymisen haasteena Suomessa on ratkaisujen sirpaleisuus ja integraattoreiden puute. Liiketoimintalähtöinen innovaatioyhteistyö teknologiayritysten ja terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavien organisaatioiden kanssa on vielä lapsenkengissä.

Suuri uusien innovaatioiden potentiaali on kehittyvissä

hoivapalvelujen vienti on ollut toistaiseksi vähäistä. Yksittäisiä poikkeuksia ovat lääkäriasemat, jotka ovat perustaneet toimipisteitä lähialueille, nyttemmin myös Persianlahden öljymaihin.

Ulla-Maija Laiho näkee suurimman kasvumahdollisuuden Suomeen suuntautuvassa terveysmatkailussa. Luonteva kohde uusien asiakkaiden etsimiselle ovat lähialueet, ennen muuta Venäjä (katso juttu viereisellä sivulla).

Terveysmatkailun lisäämisessä on Laihon mielestä oleellista palvelujen tuottajien nykyistä tiiviimpi yhteistyö. Esimerkiksi Tukholman alueella tätä varten on perustettu Stockholm Care Ab, joka ohjaa potilaat heidän tarvitsemiinsa palveluihin ja koordinoi palveluntarjoajien toimintaa.

— Suomessa voimavarojen kokoaminen on tärkeää jo siksi, että terveyspalvelut ovat hajallaan eri puolilla maata.

maissa; ratkaisuissa, jotka mahdollistavat ihmisten voimaantumisen ja omaehtoisen oman ja läheistensä terveydestä huolehtimisen. Onnistuneet ratkaisut edellyttävät vankkaa

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen?

Finnvera voi rahoittaa yritysten toiminnan laajentamista, viennin aloittamista tai uusille markkinoille suuntautumista.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso www.finnvera.fi

paikalliskulttuurituntemusta sekä rohkeutta ja riskinottokykyä. Onnistuaksemme näillä markkinoilla meidän tulisi myös oppia tekemään toimivaa yksinkertaista laatua halvalla, IKEAtyylisesti.”

Terhi Kajaste Toiminnanjohtaja Terveysteknologian Liitto ry - FiHTA

Kiinakin investoi terveyteen Kiina investoi 850 miljardia renminbiä terveydenhuollon uudistukseen tämän vuoden loppuun mennessä.

V

äestö vanhenee, krooniset sairaudet yleistyvät ja terveydenhuollon kulut kasvavat. Siinä keskeiset ajurit Kiinan terveydenhuoltojärjestelmän satojen miljardien uudistukselle. Healthy China 2020 -ohjelman tavoitteena

on tuoda terveydenhuollon palvelut kaikkien kansalaisten ulottuville - kaupungeissa ja maaseudulla - turvallisina, tehokkaina ja edullisesti.

Kasvua kaikessa hiljaisuudessa

Terveysteknologian markkinat kasvavat Kaakkois-Aasiassa kypsiä länsimarkkinoita nopeammin.

T

erveydenhuollon kehit-

mialan seniorikonsultti Christine

täminen on kasvava

Grumbach Finprosta.

poliittinen ja sosiaalinen

Erityisen lupaavia näkymät ovat

painopistealue kaikissa Kaakkois-

terveydenhuollon tietojärjestel-

tamaan jo 90 prosenttia maan väestöstä. Se on koko uudistuksen onnistumisen

Aasian maissa, myös köyhimmissä,

mien toimittajille: toimialan mark-

perusedellytys, kertoo konsultti Hebo Ding Finpron Shanghain-vientikeskuksesta.

kuten Indonesiassa, Vietnamissa ja

kinan uskotaan kasvavan Kaak-

Kiinaan rakennetaan nyt lukuisia uusia sairaaloita ja vanhoja modernisoidaan.

Filippiineillä. Lääketieteellisten lait-

kois-Aasiassa liki 224 miljoonaan

Mahdollisuudet lääketieteellisten laitteiden ja terveydenhuollon tietojärjestelmien

teiden kysyntä on kasvussa ja ulko-

dollariin vuoteen 2016 mennessä.

toimittajille ovat ilmeiset, mutta markkina on äärimmäisen kilpailtu.

maisilla toimittajilla on etulyönti-

– Yksi ohjelman tärkeimmistä askelista on ollut laajentaa sairausvakuutus kat-

– Kiinan valtio on laatinut ohjeet ulkomaisista investoinneista. Niissä terveydenhuoltoala on jaettu investoinnin toivottavuuden kannalta neljään ryhmään: edistet-

– Singapore on tässä markki-

asema korkean osaamisensa vuoksi.

– Korkean teknologian lääketie-

najohtaja ja hyvä testimarkkina monille ratkaisuille. Heillä on sel-

teellisistä laitteista on pulaa kai-

keä visio integroidusta sähköisestä

kissa alueen maissa. Suurin osa

potilasrekisteristä. Myös Malesia ja

tuodaan ulkomailta, lähinnä Yhdys-

Thaimaa omaksuvat samoja toimin-

– Julkisilla toimijoilla on Kiinassa paljon painoarvoa. Yhteistyö oman suurlähetys-

valloista, Saksasta ja Japanista,

tamalleja erityisen vauhdikkaasti

tön tai esimerkiksi Finpron kaltaisen organisaation kanssa voi parantaa kilpailuase-

mutta kasvavassa määrin myös

yksityisellä sektorilla, Grumbach

maa ja avata ovia eteenpäin, Hebo Ding vihjaa.

Kiinasta, kertoo Life Sciences -toi-

kuvailee.

tävät, sallitut, rajoitetut ja kielletyt, Hebo Ding selittää.

Lainsäädäntö myös elää koko ajan. Ulkomaisten yritysten on tärkeää pysyä ajan tasalla viimeisimmistä säädöksistä.

BJL

BERGMANN

Asianajotoimisto

Kansainvälisten transaktioiden asiantuntijanne – Rajat ylittävän liiketoiminnan tarpeisiin räätälöidyt palvelut – Fokuksessa asiakkaan liikeidea ja tavoitteet

www.bjl-legal.com BJL Bergmann Attorneys at Law Eteläranta 4 B 9, 00130 Helsinki Tel. +358 9 696207 0 Fax: +358 9 692207 10 helsinki@bjl-legal.com

CASE#1

Hyvin hoidettu 90-luvun puolivälissä Sairaala Ortonin ortopedit pitivät kerran kuukaudessa vastaanottoa Moskovassa. Siinä kylvettiin kansainvälistymisen siemen, joka on nyt alkanut itää.

T

uki- ja liikuntaelinsairauksien hoi-

hoitoon rahojen kanssa. Hankalien tilanteiden vält-

kyetään välttämään. Venäläinen kulttuuri ja potilas-

toon erikoistuneessa Sairaala

tämiseksi meillä on periaate, että maksu on suoritet-

aines eroavat jonkin verran skandinaavisesta. Esi-

Ortonissa hoidetaan tällä hetkellä

tava etukäteen, Aarvala kertoo.

merkiksi bakteerikanta ja potilaiden sairaudet ovat

noin 100 venäläispotilasta vuo-

erilaisia. Ei saa tulla tilannetta, jossa vaikkapa tubiVenäläisasiakkaiden systemaattiseen tavoit-

potilas olisi hoidettavana ilman, että meillä on siitä

prosentuaalisesti pieni, mutta kasvu on ollut parin

teluun ryhdyttiin Aarvalan aloittaessa Sairaala

tieto. Potilaan taustat on tiedettävä riittävän tarkas-

viime vuoden aikana merkittävä. Tiedotusvälineissä

Ortonin toimitusjohtajana 2010.

ti, ja laboratorio- ynnä muut testit täydentävät näitä

sittain. Tulijoiden määrä on vielä

vakiintunut sana ”terveysturisti” saa kuitenkin toimitusjohtaja Juha Aarvalan tuhahtamaan.

‒ Siitä lähdettiin, että koko organisaation pitää

tietoja, hän kuvailee.

aidosti haluta palvella näitä potilaita. Vähintään yhtä

‒ Ihmiset hakevat meiltä hoitoa terveysongel-

tärkeää oli koko hoitoprosessin sujuminen venäjäksi,

Sairaala Ortonissa markkinointi keskitettiin

miinsa, eivät he ole mitään satunnaisia matkailijoita.

sillä harva kykenee keskustelemaan isoista lääketie-

pääosin verkkoon, sillä se on venäläisille ensisijainen

Ortoniin tullaan esimerkiksi selkä- tai tekonivelleik-

teellisistä operaatioista muulla kuin äidinkielellään,

väline etsiä ulkomaisia terveydenhuollon palveluja.

kaukseen, hän kuvailee.

Aarvala sanoo.

Käytännössä yhtiö hyödyntää esimerkiksi hakuko-

Sairaalan venäläinen asiakaskunta onkin pääosin

Seuraava askel oli resurssien lisääminen. Palkat-

keskiluokkaista, ei superrikkaita, kuten helposti voi-

tiin venäjänkielentaitoisia lääkäreitä ja hoitohenki-

daan mieltää. Joskus hoitoon tarvittavia rahoja kerä-

lökuntaa. Satsattiin venäjänkieliseen materiaaliin

muun suomalaisen yksityissairaalan kanssa Finpron

tään yhteisön sisällä tai sukulaiset lahjoittavat sen

ja verkkosivuihin. Hankittiin yhteistyökumppaneita,

organisoimassa Finland Care -projektissa, jonka

minkä pystyvät. Kyse voi olla jopa useiden kymme-

jotka huolehtivat matkajärjestelyistä ja muusta oles-

kautta markkinoidaan terveydenhoitopalveluja

nien tuhansien eurojen operaatiosta.

keluun liittyvästä oheistoiminnasta. Aarvala koros-

venäläisille kuluttajille.

‒ Me teemme aina potilaillemme kustannusarvion

taa myös toimivien prosessien merkitystä.

heidän hoidostaan. Tästä konsultaatiosta voi kulua puoli vuotta, jopa vuosi, ennen kuin potilas saapuu

‒ Meiltä on vaatinut parisen vuotta prosessien systemaattista hiomista, jotta potentiaaliset riskit

neoptimointia ja sosiaalista mediaa.

Lisäksi Sairaala Orton on mukana seitsemän

‒ Olemme mukana siksi, että tällaisen yhteisverkoston kautta voisimme rakentaa näkyvyyttämme Venäjällä entistä paremmin ja saada markkinasta oikeanlaista tietoa, Aarvala perustelee.

Muut markkinat eivät tässä vaiheessa houkuttele merkittävästi, kun potentiaalia on lähelläkin. Yksin Pietarin alueella, vain 3,5 tunnin junamatkan päässä

Siitä lähdettiin, että koko organisaation pitää aidosti haluta palvella näitä potilaita.

Juha Aarvala, toimitusjohtaja

Helsingistä, asuu enemmän ihmisiä kuin Suomessa yhteensä. ‒ Bisnespotentiaalia on hurjasti. Jo Suomen kansantalouden kannalta toivon, että Sairaala Ortonin lisäksi moni muukin onnistuisi sen hyödyntämään.

Oman bisneksen suhteen tulee kuitenkin olla realisti: norsu syödään pieninä paloina, Aarvala linjaa. _TERHI RAUHALA

TOIMINTA: Vaativan tason ortopediset leikkaukset. LIIKEVAIHTO: 18 miljoonaa euroa. PERUSTETTU: Sairaala Orton Oy:n omistaa Invalidisäätiö, joka on perustettu 1940 talvisodassa vammautuneiden terveydenhuoltoa ja kuntoutusta palvelemaan.

Finpro inFront 11

CASE#2

Suomi jakaa terveydenhuollon osaamistaan Lääketieteeseen erikoistuneen Kustannus Oy Duodecimin Lääkärin Käsikirjaa voi lukea jo kahdeksalla kielellä. Uusin vientituote on lääkärin työtä helpottava päätöksentukijärjestelmä.

K

ustannusosakeyhtiö

Medicine Electronic Decision Support).

Duodecim on löytänyt

Sähköinen järjestelmä integroidaan kunkin

kehitystyöhön osallistuu aktiivinen joukko

kansainvälistä kilpailu-

sairaalan tai terveyskeskuksen potilasker-

suomalaisia lääkäreitä. Haasteena taas on

etua painettujen julkai-

tomusjärjestelmän tietoihin.

hoitosuositusten ja nettilinkitysten lokali-

sujen lisäksi nyt myös

Vastaavan tuotteen toimittajia on tois-

‒ Etunamme on se, että järjestelmän

sointi eri maihin, Haikonen mainitsee.

sähköisistä järjestelmistä. Lääkärin Käsikir-

taiseksi vähän, ja harvalla kertomusjärjes-

jan verkkoversio on käytössä jo muutamas-

telmän toimittajalla on resursseja kehittää

Suomessa, useissa EU-maissa ja Yh-

sa EU-maassa.

omaa päätöksentuen järjestelmää. Muuta-

dysvalloissa tuotteiden jakelua hoide-

mat yhdysvaltalaiset toimittajat ovat mark-

taan joko paikallisen edustajan avulla tai

kinoineet tuotteitaan myös Euroopassa.

yhteistyössä potilaskertomusjärjestelmän

‒ Kirjoilla on vaikeaa erottua laajasta tarjonnasta. Aloimme painettujen kirjojen sijaan myydä niiden sisältöä sähköisessä

‒ Päätöksentuen järjestelmä antaa käyt-

toimittajien kanssa. Englannissa on paikal-

muodossa, jolloin lääkäri löytää oikean vas-

täjälle muistutuksia ja hoitokäytäntöihin

listen terveysviranomaisten antaman ak-

tauksen yhdellä haulla, kertoo vientijohtaja

liittyviä suosituksia. Se esimerkiksi tarkis-

kreditoinnin myötä saavutettu hyvä kilpai-

Timo Haikonen.

taa potilaan aikaisemmat diagnostiikkatie-

luetu ja katseita on suunnattu myös Intian

dot ja antaa palautteen lääkärin antamasta

kehittyvään markkinaan.

Tällä hetkellä vientipanostukset kohdistuvat edistykselliseen kliinisen päätök-

lääkemääräyksestä. Siitä on merkittävä apu

sentuen järjestelmään (Evidence Based

hoitohenkilöstölle, Haikonen kertoo.

Yhdysvalloissa yritys on kansallisen, julkisesti rahoitetun päätöksentuen konsortion ensimmäinen ulkomainen jäsen.

Timo Haikonen, vientijohtaja

Konsortiossa tehdään tieteellistä yhteis-

huollon viranomaiset

työtä ja kehitetään standardoituja ratkai-

ovat jo hankkineet kansal-

suja.

lisen lisenssin Duodeci-

Kustannusosakeyhtiö on ollut mukana

min päätöksentukijärjes-

myös Finpron Italian vientirenkaassa kol-

telmään, ja neuvottelut

men vuoden ajan (vientirenkaasta lisää

lisenssistä ovat käynnissä

sivulla 30).

myös muutaman muun

‒ Tämä panostus on ollut arvokas. Sen

EU-maan kanssa. Kustan-

avulla on kartoitettu jakelukanavat ja löy-

nusosakeyhtiön omistaa

detty hyvä edustaja maassa, Haikonen to-

Suomalainen Lääkäriseura

teaa tyytyväisenä. _Leila Uotila

Duodecim.

Toiminta: Tuottaa lääketieteellisiä oppikirjoja ja -lehtiä, sähköisiä tietokantoja, verkkokoulutusta sekä kliinisen päätöksentuen järjestelmiä.

Liikevaihto: n. 8 miljoonaa euroa Henkilöstön määrä: n. 40 Perustettu: 1984

12 Finpro inFront

K U VAt J oonas M äkin e n , shutt e r sto c k

Etunamme on se, että kehitystyöhön osallistuu aktiivinen joukko suomalaisia lääkäreitä.

Belgiassa terveyden-

inFront | kolumni Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Yhteistyöllä kansainväliseen kasvuun uomalainen hyvinvointi, työllisyys ja talouskehitys nojaavat vahvasti kansainvälisesti toimivien yritystemme kilpailukykyyn. Työpaikkojen luomiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi tarvitaan toisaalta myös ulkomaisia investointeja.

Kilpailu maailmanmarkkinoilla on kovaa ja viimeaikaiset ulkomaankauppatilastot karua luettavaa. Yritysten on löydettävä uusia keinoja ja yhteistyömuotoja kasvun vauhdittamiseksi.

Kansainvälistymisestä ja viennin vahvistamisesta on puhuttu pitkään, mutta nykyisessä taloustilanteessa tämä korostuu entisestään.

Yhteistyön vahvistaminen kaikilla tasoilla Team Finland -hengessä on tärkeää. Käynnistyvällä Taloudellisten ulkosuhteiden ohjelmalla vahvistetaan julkisten toimijoiden yhteistyötä yritysten kansainvälistymisen ja viennin vauhdittajina. Meillä ei ole varaa tehdä päällekkäistä työtä, vaan kaikki resurssit on hyödynnettävä yhteistyössä suomalaisen kasvun tukemiseksi.

Julkisrahoitteisten Suomi-tiimien rinnalla tarvitaan yritysten välistä yhteistyötä. Yritysten omilla verkostoilla ja strategisilla kumppanuuksilla voidaan hyvinkin kapealla alalla toimivien

K U VA K aisa Rautah e imo / K uva r yhmä / S K O Y

S

yritysten tuotteista luoda laajempia kokonaisuuksia. Konsortiot voivat vastata asiakkaiden kysyntään laajemmissa energiaratkaisuissa, vesien puhdistamisessa, jätehuoltojärjestelmissä ja monissa muissa yksittäisen yrityksen ulottumattomissa olevissa hankkeissa.

Palveluliiketoiminnan korostaminen näissä projekteissa on tarpeen.

Merkittävää kasvua hakevien yritysten on rohkeasti suunnattava katseensa Kiinaan, Venäjälle, Intiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Kaukaisemmilla ja toimintakulttuuriltaan hyvin erilaisilla markkinoilla korostuu jälleen yritysten välinen yhteistyö ja julkisten toimijoiden lisäarvo.

Ulkomaiset yritykset ovat merkittävä työllistäjä Suomessa, minkä lisäksi ulkomaiset investoinnit tuovat talouteemme kaivattuja pääomia. Investointien yhteydessä Suomeen siirtyy myös merkittävää osaamista ja investoivan yrityksen kansainväliset verkostot avaavat uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Investointien edistämisessä Suomen liiketoimintaympäristön toimivuus on ratkaiseva tekijä, kuten Eloranta investointiraportissaan oikein korostaa.

Elinkeino- ja veropolitiikalla voimme vahvistaa Suomen investointi-ilmapiiriä. Olemme myös käynnistäneet

ulkomaisten investointien ja pääomien hankkimista koskevan strategiatyön.

Lisää investointeja haetaan siirtämällä Invest in Finlandin toiminnot osaksi Finproa. Finpron globaali vientikeskusverkosto lisää uusien investoijien tunnistamista ja työstämistä.

Vastuullisella elinkeinopolitiikalla vahvistamme Suomea liiketoimintaympäristönä sekä kansainvälistyville suomalaisyrityksille että ulkomaisille Suomeen sijoittuville yrityksille. Suomen imago maailmalla on erittäin hyvä – jopa erinomainen – mutta suomalaisia yrityksiä ei vielä tunneta riittävästi.

Töitä riittää jatkossakin yrityksille, julkisille toimijoille ja jokaiselle finprolaiselle uusien kasvualueiden, toimialojen sekä liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi.

Meillä ei ole varaa tehdä päällekkäistä työtä, vaan kaikki resurssit on hyödynnettävä yhteistyössä suomalaisen kasvun tukemiseksi.

Finpro inFront 13

inFront | markkina

800

K U VAt paul p r e s c ott / S hutt e r sto c k , finp r o

miljoonaa alle 30-vuotiasta

400

miljoonaa ostovoimaista kuluttajaa

6%

talouskasvu

Markkina/Intia

Teksti Juha Europaeus

Intiassa on jo satoja miljoonia ostovoimaisia kuluttajia. Pitkän ajan talouskasvua tukee suotuisa ikärakenne.

Lue aiemmin ilmestyneet: finpro.fi/ infront

Kiina Finpro inFront 1/2012

14 Finpro inFront

/

Venäjä Finpro inFront 4/2011

/

Yhdysvallat Finpro inFront 3/2011

/

Saksa Finpro inFront 2/2011

/

Etelä-Korea Finpro inFront 1/2011

Intian ennustetaan nousevan ennen pitkää Yhdysvaltain ja Kiinan jälkeen maailman kolmanneksi suurimmaksi talousmahdiksi. Tulevaisuuden kasvuodotukset perustuvat väestöennusteisiin ja kasvua tukevaan talouspolitiikkaan.

Intia aloitti talousuudistukset 1990-luvun alussa. Sen jälkeen maassa on investoitu voimakkaasti kansalaisten koulutustason ja tuottavuuden kohoamiseen. Intiassa valmistuu esimerkiksi noin 300 000 insinööriä vuosittain.

Kaksi kolmannesta intialaisista on alle 30-vuotiaita.

Intia nauttii tulevat vuosikymmenet niin sanotusta demografisesta osingosta. Työikäisiä on poikkeuksellisen paljon verrattuna esimerkiksi Aasian toiseen jättiläiseen, Kiinaan.

Intiaan liitetään edelleen mielikuvia köyhyydestä. Monelta jää huomaamatta, että noin kolmasosa 1,2 miljardin väestöstä on ostovoimaisia kuluttajia. Intiaa pidetään byrokraattisena, mutta yritysmaailmassa toiminta on joskus jopa ripeämpää kuin Suomessa.

Intian talous kasvaa noin kuuden prosentin vauhtia. Kasvu on hieman hyytynyt viime vuosiin verrattuna, mutta siitä huolimatta Intia kuroo vähitellen kiinni elintasoeroa länsimaihin.

"

Aiemmin Intia oli suljettu sisämarkkina, nyt Intialla on kauppakumppaneita ympäri maailmaa.

Siksi maailmantalouden tilanne vaikuttaa myös Intiaan, sanoo pitkään maassa työskennellyt Finpron aluejohtaja Seppo Keränen.

Yksi maa, useita markkinoita Intian markkinat ovat millä tahansa mittarilla valtavat. Talouskasvu takaa sen, että tilaa on myös uusille toimijoille. Onnistuminen Intiassa edellyttää yritykseltä selvää strategiaa ja toimivaa tuotteiden jakelukanavaa.

— Yhdestä suuresta Intian markkinasta puhuminen on yksinkertaistettua, sanoo tammikuussa Finpron Delhin-vientikeskuksen päällikkönä aloittanut Leena Österberg.

— Intia on Länsi-Euroopan kokoinen 28 osavaltion maa. Jokaisessa osavaltiossa on omat erityispiirteensä.

Pk-yrityksen on järkevintä keskittyä tietylle maantieteelliselle alueelle. Yritykselle riittää, kun se pärjää kapean sektorin erikoisosaajana.

Suurin osa suomalaisyrityksistä on sijoittunut Delhin, Mumbain ja Punen ympäristöön sekä Chennaihin ja Bangaloreen. Sisämaasta löytyy paljon nousevia alueita, muun muassa Gujaratin osavaltio.

Liiketoimintamahdollisuuksia Intiassa riittää.

Maassa investoidaan paljon muun muassa infrastruktuurin rakentamiseen, energia- ja ympäristöpalveluihin, puhtaaseen veteen, terveydenhoitoon ja koulutukseen.

Yhtenä tulevaisuuden potentiaalisena toimialana on ruoan jalostusketjun hallinta aina alkutuotannosta lähtien. Finanssisektorilla on paljon kehittämistarpeita, ja sen ennustetaan kasvavan keskimääräistä nopeammin. >

Finpro inFront 15

Suomalaiset pkyritykset ovat usein liian sinisilmäisiä.

Seppo Keränen, aluejohtaja, Finpro

Intiassa yritysten kilpailukyky kilpistyy usein hintaan, ellei yrityksellä ole tarjota jotakin ainutlaatuista, josta asiakas on valmis maksamaan korkeamman hinnan. Viennin lisäksi mahdollisuuksia on tuotekehityksessä, tuotteiden valmistamisessa ja ostamisessa.

— Markkinoilla on myös tilaa laadukkaille tuotteille ja -palveluille, koska keskiluokan ostovoima on valtavassa kasvussa, Österberg muistuttaa.

Yksi suuri haaste suomalaisille pk-yrityksille on se, että tuotteet tai palvelukonseptit pitää useimmiten muokata Intian markkinoille sopiviksi. Se, mikä toimii muualla maailmassa, ei välttämättä toimi Intiassa. Tämän ovat havainneet myös monet suuret kansainväliset yritykset.

Toinen haaste kotimarkkinoihin tottuneille suomalaisyrityksille on Intian suuri koko. Pienten yritysten voi olla haastavaa vastata kysyntään, etenkin jos yritys pääsee yhteistyöhön intialaisen ketjun kanssa. Vaaditut markkinointiponnistukset ovat aivan eri tasolla kuin kotimaassa.

— Menestyminen Intiassa edellyttää ylimmän johdon sitoutumista etabloitumiseen, Österberg sanoo.

— Intian markkinoille mentäessä tulee varata molempiin päihin riittävät resurssit, jotta liiketoiminta saadaan jouhevasti käyntiin. On hyvä myös ymmärtää, että usein sijoitukset alkavat tuottaa vasta ajan kanssa.

tykset joutuvat kilpailemaan työntekijöistä, koska työpaikkaa vaihdetaan helposti paremman palkan perässä. Edullisia insinöörejä Intiassa on edelleen, mutta heitä joutuu etsimään suurten kaupunkien ulkopuolelta.

Ulkomaiset yritykset tulevat Intiaan edullisen, koulutetun ja kielitaitoisen työvoiman perässä.

Monet laajentavat toimintojaan havaittuaan muut edut. Kasvava keskiluokka tekee markkinasta houkuttelevan.

Perusteellinen markkina-analyysi on Intiaan investoimisen edellytys. Paikallisen lakimiehen palkkaaminen on suositeltavaa, jotta lainsäädäntö kaikkine pykälineen tulee otetuksi huomioon.

Konsultteja Intiassa on runsaasti, ja kumppanin etsimisessä täytyy olla huolellinen.

Intialaisessa liiketoimintakulttuurissa arvostetaan kohteliaisuuksia, muodollisuuksia, käyntikortteja ja virallisuutta henkiviä asiakirjoja. Aikakäsityskin poikkeaa länsimaalaisesta. Esimerkiksi kokoukset sujuvat verkkaiseen tahtiin.

Henkilökohtaisilla suhteilla on Intiassa suuri rooli. Sekä omalla että vastapuolen tittelillä on liikesuhteissa suuri merkitys.

Intialaiset vakuuttavat usein, että asiat hoituvat kyllä eikä ongelmia ole. Hindin kieli ei tunne sanaa ei. Liikeneuvotteluissa ei kuitenkaan pidä uskoa kaikkea, mitä vastapuoli lupaa.

— Suomalaiset pk-yritykset ovat usein liian sinisilmäisiä, Keränen sanoo.

— Intialainen on hyvin epäluuloinen sen suhteen, kehen hän voi luottaa. Siksi Intiassa täytyy olla hyvät referenssit. Viestin täytyy olla se, että osaamme asiamme.

Keränen kehottaa tarkkuuteen sen suhteen, mitä yhteistyökumppaneiden kanssa sovitaan.

— Sopimukset täytyy tehdä kirjallisesti. Intiaan aikovan yrityksen on varmistettava, että kumppani on asiantunteva ja tietää, mitä siltä odotetaan.

Hanki hyvät referenssit Intia tunnetaan erityisesti informaatio- ja tietotekniikkapalveluistaan.

Kansantalouden näkökulmasta it-sektorin koko on kuitenkin vielä melko pieni. Maailman it-markkinoista intialaisten osuus on muutamia prosentteja.

Intia on nykyään paitsi standardisoitujen ohjelmistojen tuottaja myös merkittävä alan tutkimus- ja kehityskeskus. Etenkin amerikkalaisilla yrityksillä on Intiassa runsaasti tutkimus- ja kehitysyksiköitä, jotka työllistävät kymmeniä tuhansia työntekijöitä.

Suurissa kaupungeissa ammattitaitoisesta työvoimasta Leena Österberg, vientikeskusksen päällikkö, Finpro Intia on jo pulaa. Ulkomaiset yri-

Intia on Länsi-Euroopan kokoinen 28 osavaltion maa.

Jokaisessa osavaltiossa on omat erityispiirteensä.

16 Finpro inFront

Ruotsi voittaa Intia-maaottelun?

Ruotsalaisyritykset ovat selvästi suomalaisia paremmin edustettuina Intiassa. Syitä tähän voi etsiä historiasta. Ruotsalainen puhelinyhtiö Ericsson asensi Intiaan puhelinvaihteen jo vuonna 1903. Atlas Copco, Sandvik ja Tetra Pak aloittivat liiketoiminnan Intiassa 1950-luvulla.

R

Mekin vertaamme itseämme Suomeen – hyvässä maaotteluhengessä.

uotsalaisyritykset näkevät Intiassa suuria kasvumahdollisuuksia. Se, että englantia puhutaan virallisena kielenä, madaltaa liiketoiminnan aloittamisen kynnystä.

— Nyt Intiassa toimii noin 150 ruotsa-

laisyritystä, ja määrä kasvaa keskimäärin kahdella yrityksellä per kuukausi, kertoo Ruotsin Intian-vientikeskuksen johtaja Anders Malmström.

— Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat löytämässä Intian markkinat.

Suomalaisyrityksiä Intiassa on lähes puolet vähemmän,

Anders Malmström, Ruotsin Intian vientikeskuksen johtaja

vaikka perinteitä on myös Suomessa. Ensimmäiset suomalaisyritykset – Kone ja Wärtsilä – aloittivat liiketoiminnan Intiassa yli 20 vuotta sitten. Nokian Chennain tehdas on yhtiön suurin matkapuhelintehdas.

Ruotsin vientiorganisaation Exportrådetin selvityksen mukaan yritykset lähtevät Intiaan lähinnä kolmesta syystä. Tärkein syy etabloitumiseen on markkinoiden kysyntä. Intian talous kasvaa, ja yritykset haluavat kasvusta osansa.

Toinen Intian vetovoimatekijä on edullinen työvoima.

Yritykset etsivät Intiasta alihankintakumppaneita.

Kolmas syy yritysten Intian kiinnostukseen on nykyisiltä asiakkailta tuleva palaute. Esimerkiksi ohjelmistoalalla yritysten oletetaan hakevan säästöjä ulkoistamalla osan töistä Intiaan.

Intiassa toimii noin 150 ruotsalaisyritystä.

Malmströmin mukaan Suomella ja Ruotsilla on sama tavoite: saada yritykset kiinnostumaan Intiasta ja valtaamaan markkinaosuuksia. Ruotsalaisyrityksillä kynnys investointeihin on ehkä hieman suomalaisia alhaisempi.

— Mekin vertaamme itseämme Suomeen – hyvässä maaotteluhengessä, Malmström sanoo.

— Teemme kovasti töitä houkutellaksemme yrityksiä investoimaan Intiaan. Meillä on vahva kansainvälistymisen perinne, mutta haluaisimme silti saada tänne lisää ruotsalaisia yrityksiä.

Suomalaisyrityksiä Intiassa on lähes puolet vähemmän.

Finpro inFront 17

FinNode verkottaa Intiassa FinNoden tehtävänä on linkittää tietoa ja ihmisiä uusien innovaatioiden syntymiseksi ja liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi eri markkinoilla.

T

uorein tieto siitä, mitä

kuuluvien keskeisten innovaatio-

tulevaisuuden mah-

organisaatioiden, eli työ- ja elinkein-

dollisuuksia Intiassa

oministeriön, ulkoasiainministeriön,

on tunnistettavissa ja

opetus- ja kulttuuriministeriön, Fin-

mitkä ovat Intian int-

pron, Tekesin, Sitran, VTT:n, Suomen

ressit Suomea kohtaan, löytyy FinNo-

Akatemian ja Elinkeinoelämän kes-

koulutussektoria koskeva selvitystyö,

den ja Finpron yhteiseltä New Delhin

kusliiton tiedonkeruun tuloksena.

kertoo esimerkkeinä FinNode Intian

ja palvelujen tarvetta ajatellen valta-

johtaja Riku Mäkelä.

via – ja kasvavia. Jokaisen suomalais-

toimistolta.

– Intian ja Suomen välillä toteutetta-

FinNoden Intian toiminnan paino-

vassa BoP-projektissa etsimme edul-

Koulutussektorin kartoituksen

– Intian volyymit ovat tuotteiden

yrityksen kannattaisi vähintäänkin

pistealoina ovat niukkaresurssiset

lisia palveluja kehittyville markkinoille.

mukaan Intiassa halutaan tulevan

selvittää, mitä Intia voisi tarjota mark-

ratkaisut ja Bottom of the Pyramid

Tietotekniikan osalta puolestaan kar-

kymmenen vuoden aikana amma-

kinana, alihankintakohteena tai T & K

-liiketoimintamallit (BoP), energia-

toitamme suomalaisten pk-yritysten

tillista koulutusta 300 miljoonalle

-toimintaan. Tulevaisuudessa maa on

tehokkuus, puhdas vesi, terveys ja

mahdollisuuksia tarjota digitaalisia rat-

ihmiselle. Esimerkiksi sairaanhoitajia

entistä merkittävämpi peluri, painot-

hyvinvointi, tietotekniikka sekä koulu-

kaisuja täkäläiseen nopeasti kehitty-

tarvittaisiin 500 000, ja koulutuskapa-

taa Mäkelä.

tus. Alat ovat valikoituneet FinNodeen

vään ympäristöön. Käynnissä on myös

siteetti on nyt vain murto-osa siitä.

www.finnode.fi/ India

A! T T

UU GOST-standardit SFS:stä

BoP-toimijat lähtevät kyliin Intiassa on yli 600 000 kylää ja niissä yli 700 miljoonaa ihmistä, joten erityisesti skaalattavan tuotteen tai palvelun osaajilla riittää mahdollisuuksia.

Ja nyt myös sähköisinä.

BoP

-projektin (Bottom of the

kontaktin 14 000 yrittäjän verkos-

Pyramid) suomalaisyritykset

toon, kertoo Finpron projektipäällikkö

lähtevät kesäkuussa tun-

Markus Talka.

nustelemaan bisnes-mahdollisuuksia

Kylävierailun lisäksi ryhmä kes-

Kysy lisää SFS:n asiakaspalvelusta:

paikan päälle, kylävierailulle Biharin

kustelee Biharissa ja New Delhissä

osavaltioon. Matkalla tehdään tarve-

yritysten ja ministeriöiden kanssa

- sales@sfs.fi tai

kartoitusta skaalattavista palveluista

Intian maaseudun kehittämistarpeista

ja tuotteista sekä infrastruktuurin

ja skaalattavien ratkaisujen tuottami-

- 09 1499 3353.

kehittämisalueista (sähkö, puhdas

sesta. ‒ Potentiaali on valtavan suuri,

‒ Teemme yhteistyötä Drishtee-

mutta liiketoiminnan tuottavaksi saa-

organisaation kanssa. Heidän jakelu-

minen vie aikaa. Intialaisia kiinnostaa

Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki

kanaviensa ja palvelukioskiensa kautta

suomalaisten hyvä maine, erityisesti

Puh. 09 1499 3353 (myynti)

mahdollistuu palveluiden ja osaami-

koulutus-, energia-, vesihuolto-,

sen välittäminen yli 5 000 kylään yli

terveydenhuolto- ja IT-osaamisessa,

10 miljoonalle ihmiselle, ja saamme

sanoo Talka.

SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY

Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fi

18 Finpro inFront

vesi, viestintä, tieverkosto).

CASE#1

KUVA SMARTPHONE TEKSTI MAARIT NIEMELÄ

Kun intialaisen mobiiliverkkoyhtiön asentaja raportoi työnsä edistymisestä, hän käyttää apuna helsinkiläisen Smartphone Solutionsin mobiilisovelluksia. Intiaan yritys päätyi puoliksi vahingossa.

SMARTMAIL on operaattoreista riippumaton push email -ratkaisu, joka tuo sähköpostit, kalenterit, kontaktitiedot ja tehtävälistat mobiililaitteeseen reaaliajassa.

kuukausittain 10–12 miljoonalla.

Smartphone Solutionsin suurin asiakas, mobiiliverkkoja rakentava ja ylläpitävä Bharti Infratel, käyttää SmartMailia ja SmartManageria parin tuhannen asentajansa työn seurantaan.

Kun vaihtelevassa maastossa sijaitsevia 3 500 mastoa huolletaan, kännykkä kulkee mukana tietokonetta kätevämmin ja yhteyden muodostaminen on helpompaa. Asiakkaalle tehty erikoissovellus välittää asentajan linkkimastosta ottaman kuvan GPS-koordinaatteineen työnjohdolle kertoen näin työn edistymisestä. Samalla voidaan seurata ja organisoida asentajien liikkumista kentällä.

Holmin mukaan intialaiset ovat kovia kaupankävijöitä. ‒ Väänsimme asiakkaan kanssa kättä siitä, mihin lakiin sopimuksessa viitataan. Me emme

suostuneet Intian lakiin eivätkä he Suomen lakiin. Päädyimmekin perustamaan Englantiin tytäryhtiön, jonka nimissä sopimukset laaditaan.

Smartphone Solutions tarjoaa myös teknistä tukea asiakkaansa pääkäyttäjille, mitä kautta on tullut esiin eroja maiden viestintäkulttuureissa. ‒ Asiakas saattaa pyytää ”Solve the problem, please”, mutta tarvittavien lisätietojen saaminen on usein työlästä. Jos tuen pyytäjä ei osaa itse vastata lisäkysymyksiin, hän ei välttämättä pyydä apua kollegoiltaan ja vastaus jää saamatta.

Veli Holmin viesti on, että Intiassa pienikin voi pärjätä. ‒ Jos on päättänyt kansainvälistyä, on lähdettävä rohkeasti vaikka sinne Intiaan saakka.

Helsingistä lentää Delhiin aika näppärästi, hän kannustaa.

”Jos on päättänyt kansainvälistyä, on lähdettävä rohkeasti vaikka sinne Intiaan saakka.

Helsingistä lentää Delhiin aika näppärästi. ” PERUSTETTU 2004 LIIKETOIMINTA: Mobiiliratkaisuja yrityksille. Toimintaa Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Intiassa. HENKILÖSTÖ 7 LIIKEVAIHTO: vajaa 2 miljoonaa euroa

CASE#2 Tekstiilipalveluyritys Lindström valloittaa uusia markkinoita hyvin tarkkaa konseptia seuraten. Myös Intiassa keihäänkärkenä on toiminut työvaatepalvelu, joka sisältää kaiken suunnittelusta huoltoon ja vaatteiden uusimiseen.

KUVAT LINDSTRÖM TEKSTI HEINI SANTOS

‒ Osallistuimme Intian valtuuskuntavierailulle reilut pari vuotta sitten ajatuksena käydä vähän kurkkaamassa markkinaa. Löysimmekin yllättävästi kysyntää ratkaisuillemme, kun paikalliset yritykset jonottivat puheillemme, kertoo toimitusjohtaja Veli Holm.

Intian markkinan tarkempaa kartoitusta ja partnerineuvotteluja jatkettiin Finpron kanssa, minkä lisäksi tukea saatiin Finnpartnership-ohjelmasta.

Tänä keväänä maassa avataan tytäryhtiö.

Yrityksen päätuotteita ovat tietoturvallinen push email -sovellus SmartMail, langaton etähallintaratkaisu SmartManager sekä mobiilistrategioiden kehittäminen. Mobiili laajakaista on Intiassa suosittu, sillä fyysisiä puhelinlankoja ei löydy kaikkialta.

Mobiilikäyttäjien määrä kasvaa

TYÖPUKEUTUMINEN Lindströmin työvaatepalvelu hankkii, sovittaa, personoi, pesee, huoltaa ja varastoi yhtenäiset työvaatteet niin pienille kuin suurille yrityksille.

Lindströmin vuonna 2007 Chennaista alkanut Intiaan jalkautuminen noudatti tyypillistä kaavaa: Potentiaaliset asiakkaat suhtautuivat työvaatteiden vuokraamiseen aluksi epäilevästi, kunnes Intiassa toimivat monikansalliset yritykset ottivat palvelun käyttöön. Paikallisten mielenkiinto on sittemmin kohonnut yli odotusten. ‒ Aluksi oletimme, että valtaosa asiakkaista olisi monikansallisia toimijoita. Nyt 70 prosenttia asiakkaistamme on paikallisia intialaisia yrityksiä, kertoo Lindströmin toimitusjohtaja Juha Laurio.

Väkirikkaassa kasvavan talou-

den Intiassa on luonnollisesti valtava potentiaali työvaatteiden kysynnässä. ‒ Tehtyämme ensin markkinatutkimusta useilla alueilla aloitimme Chennaista. Yhtenä maan konservatiivisimmista alueista se oli oiva mittari menestyksen mahdollisuuksille muualla Intiassa, Laurio selittää.

Sittemmin Lindströmin palvelukeskuksia on noussut Mumbaihin, New Delhiin, Hyderabadiin ja Kalkuttaan. Osa niistä palvelee myös ympäröiviä lähikaupunkeja, ja tavoitteena onkin rakentaa koko Intian kattava palveluverkosto. Lindström on edelleen alansa ainoa toimija Intiassa.

Finpron paikallisen toimiston tuki oli Lindströmille tärkeää prosessin alkuvaiheessa, kun Intiassa ei ollut vielä yhtään yrityksen omaa henkilöstöä. Laurio tähdentää, että paikallisen johdon rekrytoinnissa ei voi tehdä kompromisseja. Paikallisten suhdeverkostot ja kulttuurin tuntemus kannattaa hyödyntää. ‒ Intiasta löytyy hyviä ja älykkäitä johtajia, ja heistä on löydettävä ne, joiden arvot ja toimintatavat käyvät yksiin yrityksen kanssa. Me olemme onnistuneet siinä erittäin hyvin, hän toteaa.

"Aluksi oletimme, että valtaosa asiakkaista olisi monikansallisia toimijoita. Nyt 70 prosenttia asiakkaistamme on paikallisia intialaisia yrityksiä."

TUOTE Ratkaisuja tilojen sisustamiseen sekä työpukeutumiseen ja suojautumiseen LIIKEVAIHTO noin 262 miljoonaa euroa HENKILÖSTÖ noin 2 500 henkeä 21 eri maassa, joista noin 90 Intiassa.

Finpro inFront 19

inFront kansainvälistymistarinat

Pikkurahasta

miljoonabisnestä

Suomen Rahapajassa valmistuu viikoittain 30 miljoonaa kolikkoa. Rahat päätyvät käyttöön ympäri maailmaa, tulevaisuudessa yhä useammin myös Afrikkaan.

K U VAT matti immon e n

Teksti Maarit Niemelä

20 Finpro inFront

antaan tehtaalla bangladeshilaiset kolikot on juuri lyöty ja pakkausurakka on täydessä vauhdissa.

Toisessa laarissa kiiltelevät valmiit Argentiinan pesot, joita odottaa pitkä matka Etelä-Amerikkaan. Myös lukuisten muiden maiden käyttökolikot painetaan kaukana pohjoisessa, Suomen Rahapajassa. Miten siinä niin kävi?

— Eurojen myötä otimme ison loikan kansainvälistymisessä.

Kun olimme valmistaneet Suomen lisäksi kuuden euromaan kolikot, kapasiteettimme oli kasvanut ja lähdimme hakemaan markkinoita aktiivisesti myös kauempaa, kertoo myyntijohtaja Matti Rastas.

Houkuttelevimpia kauppoja ovat suuret kolikkouudistukset ja pienempää bisnestä saadaan vuosittaisista täydennystoimituksista. Projekteja on kuitenkin harvakseltaan, jolloin asiakaskunnan laajennus on ehdoton kasvun edellytys, kertoo Rastas.

V

Myyntivalttina suomalaisuus Kolikonvalmistus on uniikki bisnes, jossa asiakkaat ja kilpailijat on helppo laskea. Maailmassa on noin 50 rahapajaa, joista suurin osa on valtioiden omistuksessa. Valtiot, joilla ei ole omaa rahapajaa, joko pärjäävät ilman kolikoita tai teettävät ne muualla. Rahaa ostavat keskuspankit, valtiovarainministeriöt, muut rahapajat sekä keräilyrahoista kiinnostuneet toimijat. Monet maailman suurimmista talouksista, kuten Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä, ovat suljettuna kilpailulta omien rajapajojensa ansiosta.

Suuri osa Rahapajan asiakkaista ja tulevaisuuden potentiaalista löytyy sieltä, missä elektroniset maksuvälineet eivät ole laajasti käytössä. Käteisen rahan tarve on kasvanut maailmanlaajuisesti vuosittain kuusi prosenttia. Ja vaikka korttimaksaminen on monessa kehittyneessä valtiossa yleistynyt, lasketaan esimerkiksi meillä Suomessa lisäkolikoita liikkeelle joka vuosi.

Kovia kolikontekijöitä ja näin ollen myös pahimpia kilpailijoita ovat Rastaan mukaan Kanadan ja Britannian kuninkaalliset rahapajat.

Projekteja on harvakseltaan, jolloin asiakaskunnan laajennus on ehdoton kasvun edellytys.

Mutta millä argumenteilla kolikoita myydään?

— Julkisissa hankinnoissa hinta on määräävä tekijä, joten tuotantomme kannattavuus pitää olla kohdallaan. Kilpailemme myös brändillämme, sillä rahahuoltoon liittyy sellaisia arvoja, kuten pohjoismaisuus, luotettavuus, turvallisuus ja täsmällisyys, kertoo Rastas.

Yleensä kolikot kuvaavat maan kansallista ylpeyttä tai arvoja. Valmistuksen kannalta haastavia ovat henkilökuvat, sillä esimerkiksi kuninkaallisten muotokuvien tulee toistua virheettömänä kolikosta toiseen. Organisoitavaa riittää myös kolikoiden pakkaamisessa: on pötköjä, muovipusseja, tynnyreitä tai vaikka juuttisäkkejä asiakkaan niin toivoessa. >

toiminta: Käyttö- ja keräilyrahojen valmistus Perustamisvuosi: 1860 Konserniin kuuluvat saksalainen Saxonia EuroCoin GmbH, ruotsalainen AB Myntverket, puolet norjalaisesta Det Norske Myntverket AS:sta, sekä Saxonian JV-yhtiö CECOSA Espanjassa.

Tuotantoa Suomessa, Norjassa, Saksassa ja Espanjassa. Myyntikonttorit Hongkongissa ja Limassa.

Liikevaihto (konserni, 2011): 137 miljoonaa euroa, 90 % vientitoiminnasta Henkilöstö: 250, joista 100 Vantaalla

Finpro inFront 21

Kansainvälistymispolku 1993 Yhtiöstä tulee osakeyhtiö, mikä mahdollistaa kansainvälistymisen. Ensimmäinen vientitoimitus Namibiaan.

2002 Eurot lasketaan liikkeelle 12 maassa.

Rahapaja valmistaa seitsemän maan eurokolikot.

Nepalista Argentiinaan Yhteistyö Finpron kanssa käynnistyi neljä vuotta sitten, kun Rahapaja lähti kartoittamaan Aasian markkinoita. Vietnam ja Thaimaa olivat jo tuttuja kauppakumppaneita, mutta maanosa tuntui tarjoavan muutakin potentiaalia.

— Markkinatutkimusten jälkeen valikoitiin kiinnostavimmat valtiot, joihin Finpro järjesti vierailuja. Nyt valmistamme kolikoita muun muassa Nepaliin ja Bangladeshiin. Kolikon raaka-aineita viedään Indonesiaan, Filippiineille ja Malesiaan, Rastas luettelee.

Sama toimintamalli kopioitiin Etelä-Amerikkaan, jossa tunnusteluja on tehty lähes jokaisessa valtiossa. Ensimmäisenä ovet aukesivat Argentiinaan, minkä lisäksi raaka-aineita on myyty Venezuelaan ja Chileen. Markkinoita on kartoitettu myös kuumalla Karibialla, jonka saarelta toiselle hypittiin yhdessä Finpron kanssa.

Ovia avattu Afrikassa Uusin aluevaltaus on Saharan eteläpuolinen Afrikka, jossa suhteita on luotu paikallisten keskuspankkien kanssa. Monessa maassa kolikot

22 Finpro inFront

ostetaan vielä vanhoilta — Mutta sinnikäs Af2010-luku siirtomaaisänniltä, mutta rikassa pitää olla. VoiHaetaan uusia markkinoita Aasiasta ja Rahapaja ei epäröi esitellä timme viime vuoden loLatinalaisesta Amerikasta. Yhtiön ilme uudistetaan. itseään varteenotettavapulla Etiopiassa kaupan, na vaihtoehtona. Kymjota kävin pohjustamas2011 Raaka-aineen saanti turvataan ostamalla menissä Afrikan maissa sa kolmen vierailun versaksalainen aihiovalmistaja Saxonia metallirahoja ei ole vielä ran, Rastas kertoo.

EuroCoin. Afrikan valloitus alkaa. lainkaan käytössä.

Afrikalle on asetettu Suomalaista kolikkoisoja tavoitteita. osaamista on tehty tutuksi jo Keniassa, Ugan— Kasvumme lähteet ovat nyt siellä. Seuraadassa, Ruandassa, Etelä-Sudanissa, Burundissa, vaksi jatkamme Läntiseen Afrikkaan, Rastas Zambiassa ja Tansaniassa. suunnittelee.

Rastas yllättää toteamalla, ettei bisneksen Kansainvälinen kilpailu tulee jatkossa kiristekeminen Afrikassa ole niin eksoottista kuin tymään, sillä yhä useampi kansallinen rahapaja usein luullaan. hamuaa vientimarkkinoita. Suomen Rahapaja — Nepalin ja Bangladeshin jälkeen voisin on virittänyt itsensä hyvään kisakuntoon. Raasanoa Afrikkaa jopa helpoksi markkinaksi. Ovet ka-aineen saanti turvattiin ostamalla Euroopan afrikkalaisten auktoriteettien puheille ovat suurin aihiovalmistaja Saxonia EuroCoin. Yli auenneet Finpron ja suurlähestöjen kautta, sillä puolet kolikon hinnasta muodostuu metallin valtiollista toimijaa kunnioitetaan. hinnasta.

— Käyttörahojen tärkeimmät innovaatiot tullaan tekemään aihioiden tuotekehityksessä, Kasvun lähteillä Tähän mennessä kuusi kertaa Afrikassa vie- joten koko arvoketjun hallitseminen on menesraillut Matti Rastas muistuttaa, että Itäisessä tyksen edellytys. Pohjoisesta Suomesta tulee Afrikassa ei ole kielimuuria, sillä englantia vielä yksi tämän alan suurista viejistä, Matti puhutaan hyvin. Myös lentoyhteydet ovat näp- Rastas lupaa. päriä ja aikaero olematon. Kynnystä edelleen madaltaa paikallisen Finpron apu myös käytännön asioissa. Rahapajan asioita Afrikassa hoitaa LUE LISÄÄ Rahapajan ja Finpron yhteistyöstä: Angela Nyagah Finpron Nairobin-toimistolta. www.finpro.fi/menestystarinat

inFront | kansainvälistymistarinat

Pyhäsalmi Mine valloitti Kiinan

Kupari-, sinkki- ja rikkirikastetta tuottava Pyhäsalmi Mine lähti kansainvälistymään rohkeasti ilman kokemusta. Riskinotto kannatti: jo yli puolet rikkirikasteen tuotannosta menee Kiinaan.

Teksti Päivi Remes

ämän vuoden toukokuussa toimintansa 50-vuotista taivalta juhlinut Pyhäsalmi Mine on kokenut kansainvälistymistaipaleellaan sekä lottovoittoja että romahduksia.

Sitkeällä työllä, rohkealla yrittämisellä ja nopealla reagointikyvyllä alun perin pieni, Outokummun omistuksessa ollut kaivosyhtiö on viime vuosina pystynyt ottamaan vankan aseman Kiinan markkinoilla.

Nykyisin kanadalaisen Inmet Miningin omistaman kaivoksen tarinan käänteitä on vahvasti luotsannut rikastamon päällikkö Seppo Lähteenmäki. Miehellä on ollut lähes 30 vuoden ajan sormensa mukana niin kaivostoiminnan tuotannon kehittämisessä kuin myynti- ja markkinointiponnistuksissakin.

Kaivosalalle sattumalta opintojen kautta päätyneestä Lähteenmäestä piti alun perin tulla voimistelunopettaja.

Aktiivisesti myös kilpailutasolla urheilua jatkuvasti harrastanut Lähteenmäki on toiminut pitkään myös kunnallispolitiikassa. Monipuolinen osaaminen ja rohkea, ennakkoluuloton asenne toi menestystä myös palkkatyössä.

— Maailmanlaajuisesta kaupankäynnistä minulla ei ollut minkäänlaista kokemusta ja ulkomaankaupan opintoihin voin lukea vain käymäni Fintran vientipäällikkökurssin, Lähteenmäki toteaa ja kertoo, miten vienti Pyhäsalmella käynnistyi: — Kupari- ja sinkkirikasteen toimitamme pitkäaikaissopimuksilla Suomeen. Kun Suomen markkinat kävivät meille rikkirikasteen eli pyriitin osalta aivan liian pieniksi 1980-luvun alussa, päätimme aloittaa ulkomaankaupan Keski-Eurooppaan. > K U VA p e kka a g a r th

T

TOIMINTA: Kaivosala (maanalainen kupari/sinkkikaivos) TUOTANTO: kupari: 14 000 tonnia, sinkki 32 300 t, pyriitti (rikkirikaste) 804 900 t (2011), josta pyriitin kasvua ed.v. +38 % HENKILÖSTÖ: Työntekijöitä 220, aliurakoitsijoita 75 SIJAINTI: Pyhäjärvi

Finpro inFront 23

Ensimmäiset sopimukset rikkirikasteen toimittamisesta solmittiin omin avuin vuonna 1984 Saksaan Metallgesellschaftin ja Bayerin kanssa. Vuonna 1993 vienti laajeni Norjaan Borregaardille.

— Meidän täytyi kuitenkin mukautua rakennusalan 1990-luvulla kokemaan muutokseen niin, että Euroopan kysynnän vähentyessä vientiä täytyi suunnata yhä kauemmaksi.

Kansainvälistymispolku 1962 kaivos avattiin, toimitukset vain Suomeen 1983 vienti Saksaan 1990 vienti Japaniin 1993 vienti Norjaan 2001 uusi 1 400 m syvä kaivos avattiin 2002 Outokumpu myi Pyhäsalmen kaivoksen kanadalaiselle Inmet Mining Corporationalle 2005 vienti Kiinaan 2018 arvioitu kaivoksen tuotannon hiipuminen

Pyhäsalmelta Japaniin ja Kiinaan Ensimmäinen kaukosopimus solmittiin vuonna 1990 Helsingissä tavatun Japanin-vientiä harjoittavan agentin avulla Japanin Dowa Miningille, joka tarvitsi rautaoksidia videonauhojen magneettiosiin.

— Vuonna 1996 VHS-nauhojen kysynnän romahdettua vienti Japaniin lopahti myös meiltä. Kun menetimme muutaman vuoden sisään sekä norjalaisen että japanilaisen asiakkaan, jouduimme puolittamaan pyriitin tuotantomme. Emme lannistuneet vaan päätimme seuraavaksi yrittää Kiinassa.Tiesimme, että siellä on rikkihapon tarve. 2000-luvun alussa, mukaan kuvioihin astuneen Finpron panos on ollut meille ratkaisevan tärkeä, Lähteenmäki painottaa.

Seppo Lähteenmäki oli jo Japanin-kaupan yhteydessä oppinut, miten isossa roolissa on vieraan kielen ja kulttuurin ymmärtäminen sekä pitkäaikaisten henkilökohtaisten suhteiden solmiminen.

Finpron Guangzhoun-vientikeskuksessa toimiva konsultti Shirlie Li teki vuosina 2003–2004 laajan markkinatutkimuksen Kiinan

pyriittitilanteesta. Hän on kuluneen kymmenen vuoden aikana auttanut hankkimaan pyhäsalmelaiselle kaivokselle jo kuusi asiakasta Kiinasta.

— Tänä vuonna rikkirikasteen tuotannostamme menee jo yli puolet Kiinaan, eli 500 000 tonnia.

Kasvuvauhtia kuvannee se, että vuonna 2010 vienti oli 206 000 tonnia ja 2008 noin 135 000 tonnia.

Katseet seuraavaksi Intiaan Pyhäsalmen kupari-, sinkki- ja rikkikaivoksen on arvioitu olevan Euroopan syvin ja kokoluokassaan maailman tehokkain; kaivoksessa on totuttu käyttämään kaikkein uusimpia teknologioita.

Vaikka Kiinan-vienti vetää loistavasti, Pyhäsalmella ei tuudittauduta auvoiseen olotilaan.

— Seuraavaksi suuntaamme katseet Intiaan.

Olemme pystyneet osoittamaan tuotteidemme korkean, tasaisen laadun sekä toimitusvarmuuden ja -nopeuden pidemmilläkin toimitusmatkoilla. Aiomme myös ylläpitää nopeaa reagointikykyämme uusien rikastelaatujen tuottamiseen ja kiristyvien ympäristösuojeluvaatimusten huomioimiseen.

Finnfundilta riskirahoitusta yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä Finnfund rahoittaa kannattavia yksityisiä hankkeita haastavilla markkinoilla, joilla kaupallista rahoitusta on vaikea saada. Tarjoamme asiakasyrityksillemme oman pääoman ehtoista riskirahoitusta, pitkäaikaisia investointilainoja ja kehitysmaainvestointeihin liittyvää osaamista.

www.finnfund.fi

Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) PL 391 Uudenmaankatu 16 B 00121 Helsinki puh. (09) 348 434 faksi (09) 3484 3346

Finnpartnership tarjoaa liikekumppanuustukea ja uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership on ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima liikekumppanuusohjelma. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille liikekumppanuustukea ja avustaa yhteistyökumppanien löytämisessä kehitysmaista.

Tukea myönnetään myös kehitysmaatuontiin ja ympäristöteknologian pilottihankkeisiin.

www.finnpartnership.fi 24 Finpro inFront

Finnpartnership c/o Finnfund PL 391 Uudenmaankatu 16 B 00121 Helsinki puh. (09) 3484 3314 faksi (09) 3484 3346

inFront | profile

profile » Mika Halttunen, Halton Groupin hallituksen puheenjohtaja » Syntynyt 1960 Tampereella » Koulutus: diplomiinsinööri (1988) » 1988 töihin perheyhtiöön, toimitusjohtajaksi 1992, hallituksen puheenjohtajaksi 2002 » Kotipaikka: Helsinki » Perhe: vaimo ja kolme lasta » Vapaalla: Musiikki, jota sekä kuuntelen että teen. Suomalainen jalkapallo, jonka kehittämisessä olen mukana FC Lahden hallituksen puheenjohtajana. » Työpöydällä juuri nyt: Päällimmäisinä yhtiön sisäinen, liiketoimintaalueiden struktuurin muutos sekä Etelä-Amerikan liiketoimintojen laajentaminen.

profile mikahalttunen 25 maassa toimivan Halton Groupin hallituksen puheenjohtaja on mieluiten töissä kaikkina vuorokauden aikoina.

"

Olin yhdeksän, kun isä perusti tämän firman.

Minulla on siitä ajasta melko selkeitä muistikuvia.

Ensimmäiset vuodet olivat hankalia, mutta sitten bisnes alkoi pyöriä ja kasvaa. Olen itse kasvanut firman kanssa: alle 14-vuotiaana olin ensimmäi-

sissä kesätöissä takapihaa siivoamassa. Myöhemmin olin tehtaalla ja konttorissa ja heti Teknillisestä korkeakoulusta valmistuttuani aloitin kokopäiväisesti Haltonilla.

Lähdin saman tien Jenkkeihin avaamaan uutta liiketoimintaa vaimoni Tarjan kanssa. Me olimme nuoria ja tietämättömiä – emme tainneet edes ymmärtää, että voisi olla jokin epäonnistumisen mahdollisuus. Löysimme pienen, paikallisen toimijan, jonka omistaja oli eläköitymässä. Ostimme yhtiön liiketoiminnan ja saimme jalan oven väliin maailman kilpailluimmalle markkinalle. Siitä se lähti.

Olen elämäntapayrittäjä. Kun tulin toimitusjohtajaksi isäni jälkeen 1992, halusin uudistaa firman johtamiskulttuurin. Minulla oli vahva näkemys, että johtajan vaihtuessa myös johtamisen pitää muuttua.

Halusin tuoda toimintaan uusia toimintamalleja. Sain siihen täyden vapauden ja mahdollisuuden tehdä omat virheeni. Yksi uudistus oli toimivan, ulkopuolisen hallituksen perustaminen. Siihen asti hallituksemme oli kokoontunut kerran vuodessa, lähinnä perheneuvostona.

Meille jenkkimarkkinat oli hyvä koulu. Sinatraa mukaillen: kun pärjää siellä, pärjää missä tahansa. Tuon jälkeen olemme laajentuneet Aasiaan, Lähi-itään ja Latinalaiseen Amerikkaan. Vuosien myötä olemme oppineet, että markkinat ovat kaikkialla varsin samanlaisia.

Maiden kulttuureissa on toki eroja. Toteutamme samaa strategiaa eri puolilla maailmaa. Tähtäämme arvokkaimpiin ja vaativimpiin segmentteihin liiketoiminta-alueillamme. Me luomme hyvää sisäympäristöä ja mahdollistamme ihmisten hyvinvoinnin rakennuksissa.

Bisneksen rakentaminen kansainvälisesti vaatii pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä. Vieläkin, kaikkien näiden vuosien jälkeen, meille tulee välillä takaiskuja; opimme joka päivä jotain uutta. Uskon, että me olemme osittain onnistuneet ihan silkkaa itsepäisyyttämme. Periksi ei anneta koskaan, otti se sitten mitä otti. Jos on tahtoa, niin keinot

toim . t e r hi r auhala K U VA M a r jo tynkkyn e n / S K O Y

löytyvät.”

Halton Group Ltd 1969 perustettu, sisäilmaratkaisuihin keskittynyt Halttusten perheyhtiö. Perustaja teollisuusneuvos Seppo Halttunen.

Halton toimii 25 maassa. Yhtiön liikevaihto on 148 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 1 100.

Finpro inFront 25

inFront | elämäntyyli

Hyvinvoinnin elementit Maa, vesi, tuli ja ilma – planeettamme peruselementeistä voi ammentaa myös henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

Siinä missä maa ravitsee ja aktivoi kehoa, vesi mahdollistaa ainutlaatuisen aistideprivaation.

Primitiivinen tulielementti yhdistää ihmisiä, ja ilman parantava vaikutus tulee esiin äärilämpötiloissa.

K U VA M a r jo tynkkyn e n / S K O Y

Teksti Heini Santos

Tuli

Ei ole itsensä voittamisen voittanutta. Hiilloksella tepastelua on aikojen saatossa ihailtu osoituksena hallita kehoaan, sillä hehkuvan hiilen lämpötila on jopa 800 C°. Suoritus perustuu hiilen huonoon lämmönjohtokykyyn. Kun jalka koskettaa hehkuvan hiilen pintaa, se jäähtyy nopeasti, eikä uutta lämpöä johdu hiilen sisältä siinä ajassa, jonka jalka koskee hiileen.

Tulikävelyn erikoismies Don McCracken kertoo kekäleiden tuntuvan jalkojen alla kuumalta popcornilta, ja toisinaan jalanpohjiin saattaa tulla pieniä palovammoja. Laji on vielä kohtalaisen tuntematon

Vesi

K U VA M a r kus P e ntikäin e / S K O Y

Voitehista vanhimmalla voi sivellä myös sisintään, ainakin mikäli ihonhoidon ekspertteihin on uskomista. Veden lipittämisen lisäksi tutustumismatka omiin sielumaisemiin järjestyy kiireen keskellä kelluntatankissa.

Alun perin astronauttien harjoitusmetodiksi kehitetyssä kelluntatankissa on 35-asteista, 30-prosenttista suolavettä. Tankin mahdollistama painoton ja ärsykkeetön tila kehossa antaa aivoille tilaisuuden levätä. Lihakset rentoutuvat, verenkierto lisääntyy ja syke hidastuu. Samalla kun stressihormonien määrä veressä vähenee, keho tuottaa enemmän muun mu-

26 Finpro inFront

Suomessa, mutta McCrackenin järjestämät tiimipäivät ja polttarit ovat ihastuttaneet mukana olleita.

— Se on aina ryhmässä koettava, yhdistävä kokemus. Ensin pelätään yhdessä, sitten saavutetaan hurmos ja juhlitaan yhdessä onnistumista. Yleensä vähintään yksi ryhmästä kokee elämässään jonkinlaisen läpimurron tulikävelyn sytyttämän rohkeuden seurauksena, McCracken sanoo.

Mistä? www.ospace.fi Mitä maksaa? 600 €/10 henkeä Kenelle sopii? Lisää hauskanpitoa, jännitystä, inspiraatiota tai itseluottamusta etsivälle, tai ryhmähengen syventämiseen

assa endorfiineja ja serotoniinia. Myös luovuuden sekä oppimis- ja visualisointikyvyn väitetään paranevan kellumalla.

— Tutkimuksissa on todettu, että parhaimmillaan 45 minuutin rentoutuskellunta vastaa kuuden tunnin unta, kertoo vuoden ajan ihmisiä Turussa kelluttanut kiinalaisen lääketieteen akupunktuurihoitaja, koulutettu hieroja ja urheiluhieroja Jouni Sjöberg.

Missä? Muutamat hyvinvointipalveluja tarjoavat yritykset eri puolilla Suomea Mitä maksaa? N. 40–60 €/tunti Kenelle sopii? Raskaista työtehtävistä palautumiseen, unen puutteeseen, säryn tai ihottumien hoitoon

Maa

Niin kaunis kuin se onkin, se on myös ravinteikas. Soiden syvyyksissä muhii tuhat vuotta vanhaa puhdasta turvetta, jonka runsaat humushapot ja kivennäisaineet antavat tehon erilaisille turvehoidoille. Ihon läpi imeytyvät aineet rentouttavat ja poistavat kuona-aineita. Tyypillisiä turvehoitoja ovat erilaiset kääreet ja hauteet sekä turvesauna.

— Esimerkiksi selän turvehaudehoidossa turve lämmitetään 40-asteiseksi ja se levitetään iholle.

Päälle asetetaan muovikelmu ja lämpöpakkaukset tehostamaan vaikutusta. Puolen tunnin vaikutusajan jälkeen tehtävä kuivakuppaus aktivoi verenkiertoa

Missä? Haikon kartano, Porvoo Mitä maksaa? 32 €/kerta Kenelle sopii? Erityisesti lihas- ja nivelkivuista, ihottumista tai uni-ongelmista kärsiville

K U VA K r istiina K u r r on e n / S K O Y

tuosta niin avannossa kuin ja kylmähuoneessakin pistäytyvä kylpylänjohtaja ja työhyvinvointipäällikkö Raija Huovinen Haikon kartanosta.

Asuna kylmähoidossa on uimapuku, korvalehdet suojaava päähine, lapaset, nilkkasukat ja huopatöppöset. Kylmähuoneeseen mahtuu viitisen henkeä kerrallaan ja siellä ollaan yhdestä kolmeen minuuttia hoitotavoitteesta riippuen.

ja rentouttaa syvältä, kertoo luontaishoitaja Pirjo Heiskanen Hoitola Saunan Viisaudesta Lisämaustetta turvehoitoon voi kirjaimellisesti saada esimerkiksi suklaan, mineraalisuolan, hunajan tai punaviinin muodossa, joiden yhteisvaikutus turpeen kanssa tehostaa aineenvaihduntaa ja poistaa kehosta happamuutta.

Missä? Terveys- ja hyvinvointipalveluiden tarjoajilta Mitä maksaa? Hinnastot vaihtelevat Kenelle sopii? Lihas- tai aineenvaihduntaongelmista kärsiville, iho-ongelmiin, rentoutumiseen

K U VA M I R VA K A K K O / S K O Y

Ilma

Jos kavahdat töihin lähtöä, kun lämpömittari on parikymmentä yksikköä miinuksen puolella, kannattaa suhtautua autolle ryntäämiseen terveysrituaalina. Ainakin huippukylmähoito eli käväisy 110 asteen pakkasessa virkistää, antaa hyvän unen, tuo helpotusta erilaisiin nivel- ja lihaskipuihin, iho-ongelmiin ja stressioireisiin.

— Ensin astutaan –30-, sitten –60- ja lopuksi –110-asteiseen, sähköllä ja nestemäisellä typellä jäähdytettyyn tilaan. Tunne on ehkä miellyttävämpi kuin avantoon astuminen, sillä iho pysyy kuivana. Sen jälkeen –30 tuntuu huoneenlämmöltä, nauraa tuon

Finpro inFront 27

inFront | mestariluokka Miten kansainvälisen toimitusketjun riskejä voi hallita?

Löydä toimitusketjusi heikot lenkit Sinisilmäisyys voi tulla kansainvälistyvälle yritykselle kalliiksi. Toimitusketjussa piilevät uhat tulisi kartoittaa mahdollisimman perusteellisesti ja tehdä turvallisuudenhallinnasta jatkuva prosessi.

aikka riskit tulee tuntea, turvallisuusnäkökohdat harvemmin estävät tiettyyn liiketoimintaan tai tietylle markkinalle ryhtymistä. Samoin kuin lomamatkalla lompakosta pitää tavallista parempaa huolta, yhtä lailla tulee liiketoimintaa suojata tavallista tarkemmin ulkomailla.

Tuotteen toimitusketjussa merkittäviä uhkia saattaa liittyä esimerkiksi raaka-ainelähteeseen, taloudellisiin asioihin, valmistukseen, tietosuojaan, toimitiloihin sekä kuljetuksiin. Ryöstöt, onnettomuudet, tavaran hävikki tai petokset saattavat tulla kalliiksi jos niihin ei ole osattu etukäteen varautua.

Kun suomalaisyritys lähtee ulkomaille, on tiedettävä miten toimitaan, jos kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan. Parhaiten toimitusketjun riskit pysyvät hallinnassa, kun riskienhallinta otetaan osaksi johtamisjärjestelmää, jatkuvaksi prosessiksi.

V

Kartoita markkinakohtaiset riskit Ensimmäiseksi tulee selvittää kohdemaan ja logistisen ketjun uhat. Jos uhkia ei osata tunnistaa, ei niihin voida myöskään varautua. Riskin ja uhan selkeä ero on siinä, että riskin voi poistaa, eristää, rajata tai sen toteutumiseen voi varautua. Uhka sen sijaan on aina olemassa.

Kun uhat on tunnistettu, toteutetaan riskienarviointi. Näin arvioidaan riskien todennäköisyys ja se, miten ne toteutuessaan vaikuttavat toimintaan. Kun tämä teoriassa lyhyt, mutta käytännössä vaativa kaksivaiheinen arviointi on tehty, siirrytään riskienhallintaan.

Toimitusketjuun liittyvät uhat vaihtelevat kohdemarkkinan mukaan. Kohdemaan sisällä saattaa olla myös itse paikkakuntaan liittyviä uhkia, jolloin pelkkä maakohtainen selvitys ei riitä. Mark-

Lue aiemmin ilmestyneet: finpro.fi/ infront

28 Finpro inFront

Mediasuhteet Venäjällä Finpro inFront 4/2011

/

Kansainvälistyminen ja verotus Finpro inFront 3/2011

/

kinasta riippumatta yleispätevä neuvo on: Tiedä kenen kanssa toimit ja tutki taustat kunnolla.

Suomalaiset saattavat olla arkoja esittämään vastapuolen toimintaan liittyviä kysymyksiä.

Useissa kulttuureissa tiukkojenkin kysymysten esittäminen kuitenkin kuuluu liiketoimintakulttuuriin, eikä vastapuoli koe niitä loukkaavana.

Näin liikkeelle Eräs suomalainen yritys haki yhteistyötahoa Kiinasta riskienhallinnassa toimittamaan Suomeen koneita ja käyttömateriaaleja.

Tunnista relevantit Yhteistyö aloitettiin väärän uhat henkilön kanssa, sillä hänen taustojaan ei kartoitetArvioi riskit, niiden todentu. Vasta kun tuli maksun näköisyys ja vaikutukset aika, asiat alkoivat muuttua toimintaan epäilyttäviksi. Ilmeni, että henkilö ei ollut edes töissä Laadi riskienhallintaväittämässään yrityksessä. suunnitelma Tilanteessa vältyttiin täpärästi petokselta, jonka vuoksi Tee riskienhallinnasta olisi heitetty miljoonia euroja jatkuva prosessi, jonka hukkaan. vastuuhenkilö(t) on nimetty

1.

2.

3.

4.

Yrityksen johto avainasemassa Yrityksellä on hyvä olla nimetty henkilö tai työryhmä, joka ylläpitää riskienhallintaa

Milloin messuille?

Finpro inFront 2/2011

/

5.

Ketterä strategia Finpro inFront 1/2011

Johda turvallisuutta

/

Myynnin johtaminen Finpro inFront 4/2010

jatkuvana prosessina. Vastuuhenkilön on tunnettava yrityksen toiminta hyvin. Riskienhallinnan kokonaisuutta ei voi ulkoistaa, se on osa yrityksen johtamisjärjestelmää.

Ulkopuolista apua sen sijaan voi hakea esimerkiksi standardien soveltamiseen ja auki kirjoittamiseen.

Yrityksen johto on vastuussa liiketoiminnan jatkuvuudesta. Siksi yrityksen johdon on asetettava yhteiset turvallisuustavoitteet ja sitouduttava niihin myös itse. Se tarkoittaa aina investointeja kehitystyöhön, koulutukseen ja järjestelmiin.

Turvallisuusjohtamisjärjestelmän ydin on turvallisuuskulttuuri, joka muodostuu turvallisuuspolitiikasta ja oikeasta turvallisuusjohtamisesta.

ISO 28000 turvallisuuden johtamisjärjestelmänä Konkreettinen työkalu jatkuvaan turvallisuuden hallintaan on ISO 28000 –standardi. Siinä turvallisuuden johtamisjärjestelmä on jaettu viiteen pääkohtaan, jotka ovat turvallisuuspolitiikka, suunnittelu, toteutus, korjaavat toimenpiteet ja johdon katselmus. Se pohjaa riskiarviointiin, jossa tarkastellaan tapahtuman todennäköisyyttä ja mahdollisia seurauksia.

Standardia voi soveltaa niin pieniin kuin suuriin yrityksiin. Pk-yritys voi lähteä liikkeelle nimeämällä yrityksen sisältä vastuuhenkilön, joka tutustuu standardiin ja laatii toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelman perustana on verrata yrityksen nykyistä turvallisuustilannetta standardin ehdottamaan tilaan, eli tehdä nk. ”Gap-analyysi”.

Analyysin perusteella laaditaan turvallisuuteen liittyvät toimintasuunnitelmat, ohjeet ja riskienhallinnan menetelmät. Tämän jälkeen suunnitelmat otetaan käyttöön.

Kaikki edellä mainitut kohdat voidaan suorittaa joko yrityksessä itsenäisesti tai ulkopuolisen asiantuntijan avulla.

Miksi sertifioida?

Yritys voi sertifioida standardin mukaista toimintaansa, jolloin se voidaan myös auditoida. Auditoinnissa varmistetaan että standardin vaatimat toimet turvallisuuden hallinnassa ovat käytössä.

Ryöstöt, onnettomuudet, tavaran hävikki tai petokset saattavat tulla kalliiksi jos niihin ei ole osattu etukäteen varautua.

Risto Haatajalla on vuosikymmenten kokemus yritysten riskienhallinnasta.

Ennen muuttamistaan Suomeen vuonna 2007 Haataja ehti työskennellä turvallisuusalalla ympäri maailmaa, viimeksi Ukrainassa ja Venäjällä. Hän on osallistunut ISO 28000 -standardin kääntämiseen suomeksi ja työssään Temi Groupissa konsultoi yrityksiä riskienhallinnassa. www.temigroup.com

Sertifiointi on tapa osoittaa, että yrityksen turvallisuushallintaa suoritetaan kansainvälisesti hyväksytyn standardin perusteella. Joissain maissa tämä saattaa olla myös kilpailuetu.

Standardoinnin ja sertifioinnin hinta riippuu yrityksen koosta ja siitä, paljonko töitä on tehty itse ja paljonko on käytetty asiantuntijoiden apua.

Yleensä hinta lasketaan tuhansissa euroissa.

Investoinnit turvallisuuteen maksavat kuitenkin itsensä takaisin jo pelkästään sillä, että toimitusvarmuus kasvaa. _maa r it ni e m e lä

Lisätietoja ISO 28000 –standardista: Suomen Standardisoimisliitto, www.sfs.fi

HALUAISITKO lukea asiantuntijan näkemyksiä sinua kiinnostavasta aiheesta? Esitä toiveesi meille osoitteeseen info@finpro.fi

IS E D IS TÄ M V IE N N IN M AT KO JA

inFront | maailmalle

Media-alan tietojärjestelmiä Ruotsiin

T

ilaus koskee tilaaja- ja levikkijärjestelmää, asiakashallintaa ja -analyyseja sekä erilaisia mobiilisovelluksia. Toimitukseen tulee osia kaikilta vientiren-

kaan kolmelta jäsenyritykseltä, Jaicom Oy:ltä, Arena Interactive Oy:ltä ja IPSS Oy:ltä. ‒ Olemme löytäneet hyvän synergian vientirenkaan sisäl-

Koonnut Terhi Rauhala, Maarit Niemelä

lä ja kehittäneet tuotteistamme toisiaan täydentävän koko-

Finpron koordinoima, Pohjoismaihin suuntautuva Lehtitalojen tietojärjestelmät -vientirengas on tehnyt merkittävän kaupan ruotsalaisen mediakonsernin kanssa.

-

naisratkaisun. Lisäarvoa tulee paitsi meille ratkaisutoimittajille, ennen kaikkea asiakkaalle, kiittelee Jaicom Oy:n toimitusjohtaja Jorma Ainassaari hyvää yhteistyötä.

Tilaaja- ja levikkijärjestelmiin erikoistuneelle Jaicom Oy:lle kauppa on merkittävä etenkin referenssinä, vaikka se ei olekaan yhtiön ensimmäinen Ruotsin-asiakkuus. ‒ Tämä toimitus on tärkeä markkina-avaus uudelle tuotekonseptillemme, joka on nyt koko tarjoamamme keihäänkärki, Ainassaari toteaa.

Kenia ja Uganda 1.–5.10.2012 Kazakstan 2.–5.10.2012 Norja 24.–26.10.2012 Malesia ja Singapore 29.10–2.11.2012 Namibia ja Etelä-Afrikka 5.–9.11.2012 Israel 18.–20.11.2012 www.finpro.fi/valtuuskuntavierailut

Lisätietoja: www.finpro.fi/vientirenkaat

Toinen kerta toden sanoo

Finpro Peruun ja Kolumbiaan

Har-Ko ja Venäjän puutuoteteollisuusmarkkinat löysivät toisensa uudelleen. oukokuisessa auringonpaisteessa Har-Ko Oy:n piha

F

on täyttynyt rekoista, jotka odottavat lähtöä Venä-

vella entistä paremmin Andien alu-

veydenhuollossa, sekä ympäristö- ja

jän Krasnojarskiin. Autot on lastattu katkaisusahalin-

eella, jossa talouskasvu on ollut voi-

energiatoimialoilla.

jan automatisointiin tarkoitetuilla mekanisointilaitteilla. Laite-

makasta viimeisten viiden vuoden

Entuudestaan Finprolla on Etelä-

toimitus on Har-Kolle merkittävä: se vastaa arvoltaan liki kol-

aikana. Perun ja Kolumbian vienti-

Amerikassa vientikeskukset Brasili-

mannesta yrityksen vuosiliikevaihdosta.

keskusten kautta yritykset pääse-

assa, Chilessä, Argentiinassa ja Mek-

T

‒ Olemme tehneet aktiivisesti työtä Venäjän markkinoiden eteen reilut kaksi vuotta ja nyt tulokset alkavat näkyä, iloitsee

inpro avaa kuluvan vuoden

Suomalaisyrityksille on eniten po-

aikana vientikeskukset Pe-

tentiaalia kaivosteollisuudessa, inf-

russa ja Kolumbiassa.

rastruktuurin kehittämisessä, tur-

Nyt suomalaisyrityksiä voidaan pal-

vallisuusalalla, koulutuksessa, ter-

vät käsiksi myös Ecuadorin ja Bolivian

sikossa.

kasvaville markkinoille.

Lisätietoja: matti.landin@finpro.fi

myyntijohtaja Arto Mäkinen Har-Kolta.

Har-Ko on Venäjän-kaupan konkari, mutta kauppasuhteet katkesivat kuin seinään 90-luvun taitteessa Neuvostoliiton romahdettua. Vientikaupan rakentaminen aloitettiin aivan alusta vuonna 2010 Finpron koordinoiman Mechanical Wood Russia -vientirenkaan kautta. ‒ Puutuoteteknologian markkinat Suomessa eivät ainakaan tule kasvamaan, siksi haemme uusia markkinoita Venäjältä, Mäkinen kertoo.

Liikkeelle on lähdetty hyvin konkreettisin toimin asiakas-

Sisältöjä saapasmaahan

F

inpro vientirengas on raivannut

ja valmistavalla Medbasella on jo jakeli-

tietä lääketieteellisten sisältö-

ja Italiasta ja vientirenkaasta haettiin tu-

jen tuottajille Italiassa.

kea myynnille. Lääketieteellinen julkaisi-

‒ Olemme ensin kartoittaneet vienti-

ja Kustannus Oy Duodecim on myös sol-

potentiaalin kartoituksella. Vientirenkaan yhteisvientipäällik-

renkaan yrityksille mahdollisia kumppa-

minut sopimuksen paikallisen partnerin

kö Konstantin Kolotushkin on myös ollut mukana useam-

neita, jonka jälkeen siirtyneet tavoitte-

kanssa. Kaksi muuta yritystä ovat Acade-

malla ulkoministeriön vienninedistämismatkalla. Niistä saadut

lemaan niistä potentiaalisimpia. Työ on

mica-Kustannus ja XMLdation.

kontaktit ovat Mäkisen mukaan osoittautuneet hyödyllisiksi.

edennyt hitaasti mutta varmasti, ker-

Osa yrityksistä on hakenut vientiren-

too pian päättyvän vientirenkaan vetäjä

kaan tuella jalansijaa myös Espanjasta ja

Mari Toivanen Italiasta.

Kreikasta. Kolme on jo päässyt neuvot-

‒ Tavoitteenamme on, että jatkossa kolmannes tai jopa puolet liikevaihdostamme tulisi Venäjän-kaupasta. Tavoitteet vaikuttavat myös hyvin realistisilta, Mäkinen summaa.

Health IT to Italy -vientirenkaassa on mukana neljä yritystä, joista kunkin kans-

Lisätietoja: juha.peltomaki@finpro.fi

panjassa.

sa määriteltiin yrityskohtaiset tavoitteet vientirenkaan alkaessa. Lääketietokanto-

30 Finpro inFront

telemaan suurten yritysten kanssa Es-

Lisätietoja: elina.puszkarzewicz@finpro.fi

Näin palvelusi menestyy Palveluliiketoiminta on monimutkaistunut, sen valtasuhteet ovat muuttuneet, ja datan määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Näistä löytyvät myös tulevaisuuden menestystarinoiden kulmakivet.

M

Pala Kiinaa Otaniemeen Suomalais-kiinalaisen aiesopimuksen tavoitteena on tuoda pala Kiinan suurimmasta tiede- ja teknologiapuistosta Espooseen sekä laajentaa FinChi-innovaatiokeskuksen toimintaa Pekingiin.

F

inpron hallinnoima FinChi-inno-

suus, vakaa liiketoimintaympäristö ja julki-

vaatiokeskus, China-Finland Gol-

nen tuki ovat tärkeitä tekijöitä yhteistyön

den Bridge ja Pekingin Zhonggu-

taustalla.

ancun ZPark-ohjelmistokehityspuisto ovat

‒ Suomen maantieteellinen sijainti avaa

solmineet aiesopimuksen yhteistyöstä.

kiinalaisyrityksille Pohjoismaiden, Venäjän

Sopimuksen tarkoituksena on lisätä Suo-

ja koko Euroopan markkinat, Zhou toteaa.

aailman suurimman design- ja innovaatioyrityk-

men ja Kiinan välistä tiede- ja teknologia-

Vastavuoroisesti FinChin toimintaa on

sen IDEO:n palveluliiketoimintagurut Georgie

yhteistyötä sekä lujittaa liiketaloudellisia

tarkoitus laajentaa Pekingin ZPark-ohjel-

Mach ja Andrea Koerselman paljastivat kolme

suhteita.

mistokehityspuistoon. Kiinan Piilaaksona

palveluliiketoiminnan muutosta, joissa piilee valtavasti mah-

Espoon Otaniemeen suunniteltu ZPark-

dollisuuksia tehdä asiat kilpailijoita paremmin. Naiset puhui-

ohjelmistokehityspuisto auttaisi kiinalaisia

vat palvelusektorin väelle Finpron järjestämässä BE INSP!RED

yrityksiä käynnistämään liiketoimintaa ja

-seminaarissa 27.4. He nostivat esiin kolme tärkeää teemaa ja

tutkimusyhteistyötä Suomessa.

tunnetulla alueella toimii yli 20 000 kansainvälistä ja kiinalaista yritystä. ‒ Suomalaisyritykset pystyvät näin hyödyntämään paremmin ja nopeam-

‒ Kiinalaiset yritykset pystyisivät perus-

min Pekingin alueen kaupalliset ja tekno-

Sen sijaan että tarjotaan kaikkea kaikille, palveluyrityksen

tamaan Suomeen helpommin esimerkik-

logiset yhteistyömahdollisuudet, kertoo

pitäisi tehdä itselleen selväksi, missä palvelussa se on mu-

si tutkimus- ja kehitysyksiköitä ja palkkaa-

Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrinen.

kana. Liian runsas palvelutarjonta hämää asiakasta. Lisäksi

maan suomalaisia osaajia, kertoo China-

brändit lähestyvät asiakkaitaan valtavassa määrässä kanavia,

Finland Golden Bridgen toimitusjohtaja

vaikka pitäisi miettiä miten kanavat täydentävät toisiaan ja

Marko Vänskä.

sen, miten niitä voi hyödyntää liiketoiminnassa.

mitä voidaan jättää pois. Machin mukaan tulisi myös muistaa palkita yrityksen kannalta parhaita asiakkaita.

Lisätietoja: outi.torniainen@finpro.fi

ZParkin hallituksen puheenjohtaja Fang Zhoun mukaan Suomen innovatiivi-

‒ Ja aivan käsittämätöntä on se, miten moni palvelu perustuu organisaation rakenteeseen eikä asiakkaan tarpeisiin.

Jos kodinkone menee rikki, korjaajaa pitää odotella koko päivä kotona, koska palvelua tarjotaan vain arkisin keskellä

”Put the customer at the heart of what you do.”

Pohjoismaiden projektivientirahasto Nopef

päivää, Mach lausahti.

Palvelujen voimasuhteet muuttuvat, kun ihmiset pääsevät yhä enemmän osallistumaan palveluntuotantoon. Perinteiset palveluntarjoajat jou-

Etabloituminen ulkomaille?

tuvat myös kilpailemaan amatööripalveluntuottajien kanssa, esimerkiksi yhä useampi valitsee hotellin sijaan lomamajoituksekseen yksityisen tarjoaman huoneen.

Kolmas palvelugurujen esittelemä teema oli lisääntynyt datan määrä, jota voidaan hyödyntää palvelukokemusten pa-

Nopef myöntää rahoitusta pk-yritysten esitutkimushankkeille EU/EFTA:n ulkopuolelle esim. Venäjään, Kiinaan, USA:han ja Brasiliaan

rantamiseen. Datan avulla kuluttajaa voidaan auttaa ymmärtämään ja vertailemaan palveluita. Englannissa on jo tarjolla pelimaailman elementtejä hyödyntävä palvelu, joka auttaa kuluttajaa seuraamaan sähkönkulutustaan ja vertailemaan omaa kulutustaan muihin.

Georgie Mach muistutti, että ideoita kannattaa kalastaa myös aivan eri palvelualalta. Ja mitä tahansa teetkin, laita asiakas liiketoimintasi keskiöön: ”Put the customer at the heart of what you do.”

Seminaarin muut materiaalit verkossa: www.finpro.fi/tapahtumien-materiaalit Lisätietoja: jarkko.kulmala@finpro.fi Nordbild.org

www.nopef.com

inFront | jäsenyys

Tällainen on Cleantechin tulevaisuus 1 500 cleantech-alan ammattilaiselta kysyttiin, millaisena he näkevät toimialan tulevaisuuden.

Vastauksissa toistuivat verkostojen, osaamisen ja kuluttajien merkitys. leantech Finlandin järjestämä verkkokysely haastoi alan osaajat miettimään, mitkä asiat ja trendit vaikuttavat cleantech-alaan tulevaisuudessa. Yhteensä 66 maasta saadut näkemykset ympäristöasioista ja niiden ratkaisuista muistuttivat yllättävän paljon toisiaan.

Yleisesti ottaen vastaajat kokivat julkisen sektorin roolin erittäin tärkeäksi, taloustilanteen uhaksi ja energiatehokkuuden suurimmaksi mahdollisuudeksi.

Vastauksista nousi kolme tärkeää teemaa: verkostoitumisen voima, osaamisen skaalaaminen ja ihmisten osallistuminen.

— Asiantuntijoiden yhteen saattaminen poikii innovaatioita, sillä ympäristöhaasteet ovat monimutkaisia.

Tarvitaan julkisen puolen, yritysten, koulutuksen ja tavallisten ihmisten yhteistyötä, tiivistää ensimmäistä teemaa Cleantech Finlandin ohjelmajohtaja Santtu Hulkkonen.

Toinen esille noussut teema oli osaamisen skaalaaminen. Teknologia ja osaaminen monien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi olisi jo olemassa, mutta tarpeet ja ratkaisut eivät aina kohtaa. Innovaatioiden vauhdittamiseksi ihmisille tulisi tarjota välineitä tarpeiden ja olemassa olevan osaamisen yhdistämiseksi.

— Vastauksissa toistui myös tavallisten ihmisten merkitys. Ympäristötietoisuuden kasvaminen on johtanut siihen, että maailmalla kuluttajat ovat yllättävän valveutuneita ja kiinnostuneita tekemään ekologisia ratkaisuja. Nyt on aika ottaa ihminen cleantech-ratkaisujen kehityksen keskiöön, Hulkkonen sanoo.

C

Lisätietoa tuloksista: www.solved.fi

32 Finpro inFront

Puhtaampaa Intiaa rakentamassa Miljardiluokan cleantechmarkkinalla kannattaa keskittyä pienempien, vähemmän kilpailtujen kaupunkien tarpeisiin ja lyödä hynttyyt yhteen saman alan yritysten kanssa.

I

kestävä kasvu, ja tässä cleantechsektori on avainasemassa, toteaa Cleantech Finlandin markkinointiviestintäpäällikkö Shriya Ramachandran New Delhistä.

Ramachandran huomauttaa, että suomalaisyritysten kannattaa pyrkiä myymään

ntian valtio tukee kestävää kehi-

ratkaisujaan pienempiin, vähemmän kilpail-

tystä ja uusien, puhtaampien tek-

tuihin kaupunkeihin. Suurin osa eurooppa-

nologioiden käyttöönottamista.

laisista yrityksistä kun kilpailee Intian suu-

Tuore viisivuotissuunnitelma investoi infra-

rimmissa kaupungeissa. Valtio myös tukee

struktuurin kehittämiseen biljoona Yhdys-

vähemmän kehittyneitä maakuntia. ‒ Haasteena Intiassa on markkinan koko

valtain dollaria ja vuonna 2007 lanseerattu “Action Plan for Climate Change” on

ja kaoottisuus. Mahdollisuuksia on valta-

kääntänyt toiveikkaita katseita cleantechin

vasti, mutta on löydettävä oikeat projektit.

Yksinään suomalaisyritykset ovat liian

suuntaan.

Viime vuosina huimia investointeja on

pieniä. Ramachandran kehottaa ottamaan

tehty muun muassa kaupunkien kehittämi-

mallia japanilaisten Intiassa hyödyntä-

seen, puhtaampaan joukkoliikenteeseen,

mästä, hyvin toimivasta mallista. ‒ Japanilaisissa yritysklustereissa on kei-

päästöjen rajoittamiseen, maakaasun hyödyntämiseen ajoneuvoissa, vihreisiin raken-

häänkärkenä suuri ja nimekäs yritys, joka

nuksiin ja aurinkoenergiaan.

avaa ovia myös näille pienemmille, Shriya

‒ Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin

Ramachandran kertoo. _MAARIT NIEMELÄ

Kuuminta Intian Cleantech-markkinoilla: • Hajautettu ja uusiutuva energiantuotanto, energiatehokkuus – yli 40 % väestöstä ei ole yhteydessä sähköverkkoon • Vesi – kunnallinen vesihuolto, jätevesien käsittely • Vihreät rakennukset – materiaaleihin ja teknologioihin käytetään arviolta 100 miljoonaa dollaria seuraavien parin vuoden aikana • Liikenteen kestävät ratkaisut – puhtaammat kulkuneuvot ja tehokas julkinen liikenne • Konsultointi – Puhtaan teknologian lisäksi Intiaan voi myydä myös osaamista

Renewable Energy India Expo 7.–9.11.2012, Delhi

Hyödy jäsenyydestä!

Kansainvälinen uusiutuvan energian expo ke-

Finpron jäsenet KPMG Suomi, käännöstoimisto Lingoneer ja Europcar tarjoavat muulle verkostolle tuntuvia etuja palveluistaan.

rää alan vaikuttajat keskustelemaan, millä poliittisilla aloitteilla ja innovatiivisilla rahoitusmalleilla vauhditetaan uusiutuvaan energiaan liittyvän tuotekehityksen ja teknologian tuomista Intiaan. Cleantech Finland tarjoaa suomalaisyrityksille mahdollisuuden osallistua tapahtumaan yhteisellä messuosastolla tai

K

PMG Suomi tarjoaa alennuksia koulutuspalveluista ja ulkomaan toimintoihin liittyvistä asiantuntijapalveluista. Käännöstoimisto Lin-

puheenvuorolla Cleantech Finlandin organisoi-

goneerilta on luvassa edullisia käännöspalveluita. Europ-

massa seminaarissa.

car taas tarjoaa sopimushinnat autonvuokraukseen.

Europcar:

sopimushinnat Edulliset

autonvuokraukseen yli 20 eri maassa

– Finpron jäsenyys on erinomainen näköalapaikka Lisätiedot: Janica.johansson@finpro.fi ja

suomalaisten yritysten kansainvälistymishankkeisiin.

www.renewableenergyindiaexpo.com/

Olemme olleet hyvin tyytyväisiä Finpron jäsenpalveluun ja yhteistyöhön, kertoo Antti Eerola KPMG:ltä.

Lingoneer:

30 % alennus käännöstöistä

Lingoneerilla toivotaan, että Finpron jäsenyys poikii uusia kontakteja ja yhteydenottoja.

– Meillä on pitkä kokemus vientiyritysten kanssa toimimisesta, toteaa Lingoneerin Reijo Hult.

KPMG: KPMG Suomi tarjoaa jäsenen etuna jäsenille ulkomaan toimintoihin liittyvistä asiantuntijapalveluista (mm. juridiikka, yritys- ja arvonlisäverotus, outsourcing-palvelut, ulkomaankomennusasiat) ja koulutuspalveluista.

-15 %

Europcarin myyntijohtaja Timo Keskisen mukaan yhteistyö Finpron kanssa on sujunut hienosti, ja jäsenyritykset ovat ottaneet edun hyvin vastaan.

– Yksittäinen yritys hyötyy koko Finpron jäsenyritysten ostovolyymistä, hän toteaa.

Kiinnostuitko? Finpron jäsenenä yrityksesi voi

-30 %

antaa jäsenverkostolle suunnattuja etuja.

Lisätietoja: Mira Virkkunen, mira.virkkunen@finpro.fi, www.finpro.fi/jasenyys

Finpron jäsenyys on kanava saada Finpron kansainvälisen verkoston tuottama markkinatieto tuoreena hyödynnettäväksi yrityksen tarpeisiin.

Jäsenyys tuo yritykselle myös näkyvyyttä niin jäsenistön, yli 500 suomalaisen yrityksen ja yhteisön, kuin Finpron sidosryhmien keskuudessa.

Lue uusi cleantech-alan erikoisjulkaisu ”Solved” verkossa!

Ota yhteyttä ja liity jäseneksi: mira.virkkunen@finpro.fi, www.finpro.fi/jasenyys

www.solved.fi

EU-Russia Innovation Forum European Business and Innovation Centers’ Network Congress June 13-15, 2012 in Lappeenranta, Finland

www.eurussiainnoforum.com

Kamera kiertää JUTTUSARJASSA FINPROLAINEN MAAILMALTA KUVAA ELÄMÄÄNSÄ SEITSEMÄN PÄIVÄN AJAN. Teksti Meri Heikkilä

Seniorikonsultti Yoon-Mee Kim rakastaa dynaamista kotikaupunkiaan Soulia, joka on avoinna ympäri vuorokauden.

l u So

1400-luvulta lähtien pääkaupunkina toiminut Soul on vastakohtaisuuksien kaupunki. Se on samanaikaisesti vanha ja uusi, ylevä ja moderni. Korkealle nousevat pilvenpiirtäjät sekoittuvat kauniisti vuoristo- ja jokimaisemaan.

Katukuvaa värittävät ikivanhat palatsit, lukemattomat kahvilat, luksustasoiset ostoskeskukset ja maanläheiset markkinat.

– Soulissa kaupungin monisatavuotiset juuret ovat näkyvästi läsnä kuhisevan modernissa ympäristössä. Se on kiehtova yhdistelmä, Yoon-Mee Kim kuvailee.

Yoon-Meen mukaan yli 15 miljoonan asukkaan kaupungissa on siistiä ja turvallista.

– Parasta täällä on kaiken helppo ja jatkuva saatavuus. Esimerkiksi marketit, kuntosalit, kampaamot ja ravintolat ovat auki vuorokauden ympäri. Soulin keskustassa sijaitsevat myös Aasian suurimmat kirjakaupat. Ne kuuluvat lempipaikkoihini, hän kertoo.

Ihastuttava yksityiskohta ovat myös suuret kukkatorit, jotka palvelevat asiakkaita alkuiltapäivästä aikaiseen aamuun asti.

Soulissa vierailevat hämmästelevät usein tuhansien punaisten ristien merta, joka syttyy kaupungin pimetessä.

– Kantakaupungin alueella on tuhansia kirkkoja. Soulissa asuu 2,6 miljoonaa protestanttia, ja kristinuskolla on täällä vahva jalansija, Yoon-Mee kertoo.

KAUPUNKI

Tietotekniikka ja erilaiset tietoliikennepalvelut ovat tärkeä osa Korean taloutta.

Yoon-Meen tehtävänä on tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia Korean ja Aasian talousalueilta suomalaisille ICT-alan yrityksille.

T YÖ

Soulin katujen väriloistoa.

34 Finpro inFront

Yoon-Meen lisäksi Finpron Soulin vientikeskuksessa työskentelee neljä työntekijää päällikkö Ari Virtasen johdolla.

– Avoin kommunikaatio ja ammattitaitoisuus ovat Soulin yksikön mottoja. Meillä on loistava tiimi ja mahtava ryhmähenki, Yoon-Mee kehuu.

Etelä-Koreassa on vahva työmoraali, ja kovan kilpailun vuoksi korkeaan koulutukseen satsataan pienestä pitäen. Suoruus, nopea päätöksenteko ja tiukka työtahti ovat tyypillistä maan työkulttuurille.

– Työlle omistaudutaan, mikä vaatii toisinaan uhrauksia perheelämältä. Perheenjäsenet ovat tämän suhteen kuitenkin ymmärtäväisiä, Yoon-Mee kertoo.

Va p a a - a i k a n s a Yoon-Mee viettää pienen tyttärensä ja poikansa kanssa leikkien, lukien ja läksyissä auttaen. Lisäksi hän soittaa viulua ja pianoa, kun muilta askareiltaan ehtii.

– Rakastan musiikkia ja soittamista. Niiden avulla voin irtautua hetkeksi kaikesta muusta, hän kertoo.

Yhdessä aterioiminen on tärkeä osa korealaista kulttuuria ja vuorovaikutusta. Ruokapöytään katetaan kaikki eri ruokalajit yhtä aikaa - liha, kala, vihannekset, riisi ja keitto - jälkiruokaa lukuun ottamatta. Ruoan tulisi ilmentää luontoa ja vuodenaikoja. Sen vahvat maut tulevat muun muassa valkosipulista, seesamiöljystä ja hedelmien makeudesta.

– Yhdessä syöminen ja juominen kasvattavat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Olemme tarkkoja ruoan laadusta. Luomuraaka-aineet ovat arvostettuja, samoin kuin itse kasvatetut hedelmät ja vihannekset, Yoon-Mee kuvailee.

VA P A A - A I K A

Vastakohtien kaupunki. Eräs Yoon-Meen suosikkipaikoista on vehreärantainen Chonggye-puro Soulin keskustassa.

Työssäkäyvän kahden lapsen äidin ei ole helppoa löytää aikaa itsestään huolehtimiseen. YoonMee käy salilla aamuisin tai heti töiden jälkeen.

Yoon-Meen 7-vuotias tytär lähettää tervehdyksensä suomalaisille Korean kansallispuvussa.

Yhdessä aterioiminen on tärkeä osa korealaista kulttuuria. Lounaalla juttelemme niitä näitä.

Kuvassa myös vieraita Finpron Japanin toimistosta.

– Viikonloppuisin ja loma-aikoina matkaamme lasteni kanssa Soulin ulkopuolelle.

Nautimme luonnosta ja hengitämme raikasta ilmaa. Se on lapsistani ihanaa!

Finprolaisille järjestetään paljon erilaisia koulutuksia. Kuvassa on meneillään CRM-koulutus.

Finpro inFront 35

Aika katsoa kauemmaksi?