Espressi 3/2021

NRO 3 • SYYSKUU 2021 TE YHDE HDÄ ÄN S SÄ V IEL Ä PARE KIN M PI E SP O O !

05 Hyvinvointialueen rakentamisen seuraavat stepit

e! m m i u t s i Onn

Uusi espoo.fi on täällä 16 Tämä porukka uudisti kaupunkilaisten

tärkeimmän palvelukanavan – ja lähes täysin etänä.

06 Käytä ääntäsi!

Työsuojelu­ valtuutetut valitaan lokakuussa

Mestari­ tason ­taiturointia Matin­ kylässä!

22 BMX-pyöräilyn Suomen mestari, espoolainen Antti Laakkonen Matinkylän radalla.

4

5 6

Poimittua OmaEspoo sähköinen asiointi­ kanava on työn alla.

Tsekkaa podcast-vinkit!

Kysymys & vastaus Länsi-Uudenmaan hyvinvointi­ alue tulee. Sanna Svahn kertoo mitä se tarkoittaa.

Työsuojeluvaalit Lokakuussa valitaan uudet työ­ suojeluvaltuutetut – muistathan äänestää.

ESPRESSI 3.2021

12

Taiteiden Espoo

14

Tiesitkö tämän?

16

Onnistumisia

Tapiola Sinfonietta vei musiikin kvartetin voimin päiväkotiin.

Espoo-tarina elää ajassa. Tuore valtuusto kirjoittaa siihen parasta aikaa uutta lukuaan.

Joko tutustuit päivitettyyn espoo.fi-sivustoon, joka luotiin lähes täysin etänä?

2

20

Kuntalaisella töissä

22

Hetkinen Espoota

24

Gallup

Anniina Vilkman kurvaa kaupun­ gin pakulla espoolaisnuorten luo.

Hyvien liikuntapaikkojen, -hallien ja -ratojen Espoossa on myös moderni BMX-rata.

Millainen henkilöstöliikunta sinua kiinnostaisi? Muutama kollegamme vastaa.

JOHANNA PAJAKOSKI VIESTINTÄJOHTAJA

TUTUSTU NYT – UUSI ESPOO.FI! Kaupungin tärkein viestintäkanava espoo.fi-sivusto uudistui 1. syyskuuta.

Tutustu sivustoon, etsi sieltä tietoa ja kokeile hakua, niin osaat tarvittaessa neuvoa muun muassa asiakkaitasi ajantasaisen tiedon äärelle.

Espootarina antaa tarkoituksen

Kerro myös mielipiteesi sivustosta espoo.fi:ssä olevan palautelomakkeen kautta. Siten saamme arvokasta tietoa sivuston kehittämistä varten.

Lue koko juttu sivujen syntyvaiheista sivulta 16 alkaen.

ESPOO.FI

ESPRESSI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Arja Karasvirta, Anne Kettunen, Jetta Laajarinne, Susanna Nikko ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia OMA ULKOASU Otavamedia OMA PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi

3

KUVA ESPOON KAUPUNKI

TEHDÄÄN YHDESSÄ VIELÄKIN PAREMPI ESPOO!

YKSI TUNNETUIMMISTA strategian merkitystä havainnollistavista esimerkeistä kertoo kivenhakkaajista, joista toinen kertoo hakkaavansa kiviä, toinen taas rakentavansa katedraalia. Meidän katedraalimme on Espoo ja sen rakennuspiirustuksina toimii Espoo-tarina, jota päivitetään parhaillaan vastaamaan toimintaympäristön ja espoolaisten tarpeita.

Viestinnän ammattilaisen näkökulmasta Espoo-tarinan toimeenpano on ennen kaikkea viestintää. Se on yhteistyötä, vuoropuhelua, asiakaspalvelua ja sitä, millaisia arvoja näitä toteuttaessamme kunnioitamme.

Viestintä kuuluu jokaisen työtehtäviin ja työtämme olisi vaikeaa tehdä ilman toimivaa kommunikaatiota. Esimiehillä on keskeinen rooli tiedonvälittäjinä, ja kaikkien työhön kuuluu olennaisena osana ottaa selvää asioista.

Viestintä ei aina ole helppoa ja haasteita voivat olla esimerkiksi yhteisen kielen puuttuminen, aikataulut tai etätyöläisille tutuksi tullut elekielen vajavaisuus. Tärkeintä on kuitenkin, että pyrimme ymmärtämään toisiamme ja sitä, mitä Espoo-tarina meille tehtäväksi antaa.

Espoolaisten arjen sujuvuuden turvaamiseksi meillä on myös yhteisiä viestintäkanavia. Näistä tärkein on espoo.fi-sivusto, joka uudistui syyskuun alussa. Sivustoa rakennettiin asukkaiden ääntä kuunnellen ja heidän toiveitaan huomioiden. Kuulemme ­jatkossakin mielellämme myös henkilöstön palautetta sivustosta. Tehdään espoo.fi:stä yhdessä yhä parempi!

POIMITTUA

KOONNUT Paula Ristimäki KUVAT iStock

5 PERUSSÄÄNTÖÄ NETIN TIETOTURVASTA • tiedä kenen kanssa asioit • riittävän monimutkaiset salasanat, jotka pidät vain itselläsi • varjele tietoja mm. somessa ja sähköpostissa • huolehdi laitteiden ja sovellusten päivityksistä • suojaa omat tietosi vahingoilta Katso lisää Essin Tietoturva-sivulta.

OmaEspoo uudistaa sähköistä asiointia OMAESPOO-PROJEKTISSA kehitetään uusi sähköisen

asioinnin ratkaisu koko kaupungin käyttöön. Se kokoaa kuntalaisten palvelut yhden osoitteen taakse ja tehostaa asiakaspalvelumme työskentelyä.

Tavoitteena on varmistaa, että yhä useampi voi, osaa ja haluaa hyödyntää sähköisiä palveluja ja itsepalvelua.

Samalla uudet työkalut helpottavat eri palvelukanavien hallintaa ja automatisoivat rutiinikysymysten käsittelyä.

Projekti on osa Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelmaa. Tehokkaampien prosessien ja itsepalvelun odotetaan lisäävän tuottavuutta ja parantavan asiakastyytyväisyyttä ja henkilökunnan työtyytyväisyyttä. ­Lisäksi koko kaupunkia palvelevalla ratkaisulla ­pyritään vähentämään päällekkäisiä IT-järjes­ telmiä ja niiden kustannuksia.

Projekti on käynnistynyt keväällä 2021. Uudistus etenee vaiheittain, ja uusi asiointi­ratkaisu tulee käyttöön vuoteen 2024 mennessä.

Mitä mieltä?

ESPRESSI 3.2021

TAVOITE: Yhä useampi voi, osaa ja haluaa hyödyntää sähköisiä palveluja.

Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron lahjakortti Ikeaan.

Vastausaika päättyy 29.10.2021.

4

MAAHANMUUTTOA JA LASTENSUOJELUA PODCASTEINA Sekä Espoon kaupungin lastensuojelu että maahanmuuttopalvelut ovat kumpikin ­julkaisseet tuoreet podcast-sarjat työstään – ­millaista se käytännössä on.

Tunne lastensuojelu -podcastissa keskustellaan rohkeasti lastensuojelun herättämistä tunteista ja itse prosessista yhdessä lastensuojelun työntekijöiden, kokemusasiantuntijanuoren ja -vanhempien kanssa. Miltä lastensuojelu oikeasti tuntuu?

Maailman muuttajat käsittelee pakolai­suutta, pakkomuuttoa ja kotoutumista.

Kotouttavan sosiaalihuollon ja kunnallis­hallinnon ammattilaiset kertovat kohtaamistaan ilmiöistä ja siitä, mitä kaikkea kunnissa tehdään kotoutumisen eteen.

Molempia sarjoja pääsee kuuntelemaan Espoon kaupungin Soundcloud- ja Spotify -tileillä.

VASTAAJANA Sanna Svahn Perusturvajohtaja

KYSYMYS & VASTAUS

Eduskunta päätti kesäkuussa historiallisesta sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksesta. Sen myötä palvelujen järjestämisvastuu siirtyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa. Mitä muutos tarkoittaa käytännössä?

TOIVOTAN KAIKKI lämpimästi tervetulleiksi

mukaan rakentamaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueelle ovat siirtymässä hyvinvoinnin ja terveyden toimialan henkilöstö, pelastuslaitoksen henkilöstö sekä opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit.

Lisäksi mukaamme tulee tukipalveluista henkilöstöä, tätä tilannetta selvitetään parhaillaan.

Työsuhteet jatkuvat normaalisti ja työtä meille kyllä riittää, siitä ei kannata olla huolissaan.

Siirrymme uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä, joten entiset edut säilyvät.

Hyvinvointialueen organisaatio tuo mukanaan runsaasti uusia työkavereita ja monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirtyy noin 8 500 työntekijää. Hyvinvointialueen budjetti on noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Kaupungin muut toiminnot ovat meille jatkossakin tärkeitä sidosryhmiä asukkaiden hyvinvoinnin varmistamisessa.

Muutos ei tule yhdessä yössä – moni asia jatkuu ennallaan. Huolehdimme edelleen siitä, että asukkaat saavat palvelunsa. Kehitämme palvelujamme kohti yhteistä maalia siten, että 470 000 asukasta eri puolilla Länsi-Uusimaata saavat yhdenvertaiset, laadukkaat ja oikeaaikaiset palvelut vuodesta 2023 alkaen.

Meillä kaikilla on nyt oiva tilaisuus vaikuttaa muutoksen onnistumiseen: Henkilöstön kahvihuoneessa voit osallistua keskusteluihin, vastata kyselyihin ja jättää ehdotuksia. Kahvihuoneen liittymisohjeet löydät Essistä kohdasta Organisaatio -> Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Asukkaan roolissa voit vaikuttaa esimerkiksi liittymällä Unelmien sote-palvelut -yhteisöön, jonka löydät osoitteesta lu-palvelut.fi/ hyvinvointialue.

TEKSTI Matti Remes KUVA Roope Permanto

5

ESPRESSI 3.2021

6

Äänestä oman hyvinvointisi puolesta!

Lokakuussa Espoossa valitaan 14 työsuojeluvaltuutettua seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Jokainen Espoon kaupungin työntekijä voi äänestää vaaleissa, joissa valitaan työnteon turvallisuutta ja terveellisyyttä edistävät sanansaattajat.

TEKSTI Susanna Haanpää KUVITUS Katja Nirkkonen ja Getty

7

T

yösuojeluvaltuu­ tetun työnkuva on monipuoli­ nen, mutta tiivis­ tettynä se tar­ koittaa sitä, että valtuutetut edus­ tavat henkilöstöä erilaisissa työ­ suojeluasioissa.

– Näihin kuu­ luvat työkyky ja työturvallisuus laajasti, kuten esimerkiksi työtapojen ja -tilojen turvallisuus sekä henkinen hyvinvointi.

Myös tiedon jakaminen henkilöstölle on ­oleellinen osa työtä, työsuojelupäällikkö ­Marjaana Walldén listaa.

Käytännössä valtuutetut tekevät muun muassa työpaikkakäyntejä ja pitä­ vät työturvallisuuskoulutuksia. Työ­ suojeluvaltuutettu voi olla työntekijöi­ den apuna esimerkiksi tilanteissa, joissa jokin työturvallisuuteen tai -ilmapiiriin tai vaikka sisäilmakysymyksiin liittyvä asia mietityttää.

Valtuutetut voivat auttaa myös ris­ kien arvioinneissa tai tapaturman ­tutkinnassa tai tilanteissa, jossa työ­ paikalle on esimerkiksi tullut jokin uusi toiminta­tapa – kuten vaikka mukaute­ tun työn malli.

– Valtuutetut otetaan vastaan myönteisesti, eikä ihme. He autta­ vat ja tukevat koko työyhteisöä, Marjaana sanoo.

TYÖ VALT SUOJEL VAA UUTETTU­ LIT UJEN

ES P OON tett ujen KAUP UNG vaa Ens lit im IN t yö Valt mäinen järjeste uute tään suojelu ään t valt e vät loka ut ja s t y uu Es sp ku h Ään sistä ha eidän y äivä on ussa 2 021. esty kusa htey 1 1 .

1 0 s jär . s aiem jest nalla ty tietons 2021. mill et ös a a tys ei o kin ker ään säh uojeluv löytyle m r köis aali mäs ahd oilla. J t. est sä toim paikan ollinen os sähk i, kuten , isto ö v p i o n ääll lla työn ä pä i käydä en ään teki . Kaikil esään la E äluotta jöill ja a es ä spo inoa on k musmi tästaa on ään täss este aup ioi n ä va n aliss työnan keus nä ungin taja i a vo s sä v n ed i ää aal usta nes tää. jat e eissa, ivät

Turvallisen työskentelyn puolesta

Työturvallisuudessa on toimi­aloittain eroja. Esimer­ kiksi ­kaupunkiympäristön toimialan tehtävissä on enemmän tapaturmien vaa­ raa kuin vaikka elinvoiman tulosalueella.

Yhteisiäkin ratkottavia asioita on.

– Työelämän vaativuus on kasvanut, ja psykososiaalinen kuormitus on lisääntynyt kai­ killa aloilla.

ESPRESSI 3.2021

8

RATKAISUN PUOLELLA TERTTU SALONEN valittiin työsuojeluvaltuutetuksi neljäksi vuodeksi kerrallaan viidesti. Ennen eläkkeelle jäämistään Espoon kaupungin palveluksessa tuli kuluneeksi 37 vuotta, josta työsuojeluvaltuutettuna 20 vuotta.

– Olen aina ollut kiinnostunut yhteisistä asioista, hän pohtii.

1990-luvun alkupuolella Tertun esimies kysyi, ryhtyisikö tämä työsuojeluasiamieheksi päiväkodin töidensä ohella.

– En oikeastaan tiennyt, mitä se edes tarkoittaa.

Suostuin silti, Terttu muistelee.

– Siinä tehtävässä sain koulutusta työsuojelun perusteista ja yhteistoiminnasta.

Kun sosiaali- ja terveystoimelle saatiin lopulta resursoida kolme päätoimista työsuojeluvaltuutettua, Terttu suostui ehdokkaaksi ja valittiin tehtävään vuonna 2001.

– Tosin silloin ei omalla alueellani ollut muita ehdokkaita, hän naurahtaa.

Terttu on edustanut tässä tehtävässä 20 vuoden ajan noin 1 500:aa työntekijää. Eri kausina hänen toimialueeseensa on kuulunut eri työntekijäryhmiä ja työpaikkoja. Kahden viimeisen nelivuotiskauden aikana hänen alueensa koostui varhaiskasvatuksen työpaikoista.

– Toisinaan olen tuntenut riittämättömyyttä, sillä edustettavia on paljon. Lisäksi yhteydenotot tulevat pääasiassa silloin, kun jossain työyhteisössä on ongelmia.

Tertun mukaan työsuojeluvaltuutetun työssä on tärkeä pystyä sietämään keskeneräisyyttä.

– Uusien toimintatapojen valmistelu ja käyttöönotto näin isossa organisaatiossa vie yllättävän paljon aikaa, koska asiat pitää viedä läpi monella tasolla.

9

Rohkeutta ja rakentavaa otetta

Tertun mukaan työsuojeluvaltuutetun pitää olla rohkea lähtemään työpaikoille kyselemään kuulumisia.

– On oltava myös hienotunteinen ja kyettävä ottamaan asioita esiin rakentavasti.

Avainasiana hän pitää yhteistyötä.

– Näen työsuojeluvaltuutetun siltana työnantajan ja työntekijän välillä – valtuutettu ei ole kenenkään, vaan ainoastaan työn sujuvuutta ja työhyvinvointia edistävän ratkaisun puolella.

Työpaikoilla ajan puute on yleinen haaste, sillä ihmisillä on arkityönsä lisäksi entistä vähemmän aikaa istahtaa juttelemaan kollegoidensa kanssa. Sellainen usein edistää hyvinvointia työssä. Toisaalta myös esimiestyö on äärimmäisen vaativaa ja vie aikaa. Salosen mukaan työsuojeluvaltuutetun tehtävä onkin olla yhtenä arjen auttamisen linkkinä.

– Paljon on vuosien saatossa kehitytty, ja esimerkiksi esimiehet ovat entistä tietoisempia vastuistaan.

Työyhteisössä hiertävät asiat myös nostetaan esille aikaisemmin kuin ennen, joten ne eivät jää niin helposti muhimaan kuin aiemmin.

Terttu kehuu, että Espoossa asiat ovat hyvin.

– Olemme työsuojelutoimijoiden kanssa laatineet vuosien mittaan erinomaiset ohjeet esimerkiksi työyhteisöongelmien ehkäisyyn ja selvittelyyn sekä muihin työhyvinvointia ja turvallisuutta edistäviin asioihin. Ne ovat osa työntekijän perehdytyssuunnitelmaa ja myös apuna työyhteisöjen arjessa.

Myös koronapandemia on teettänyt työsuojeluvaltuutetuilla työtä. He ovat osallistuneet muun muassa koronaan liittyvien ohjeiden tekemiseen.

– Esimerkiksi pandemian alku­ aikoina valtuutetuille tuli kysymyksiä henkilöstöltä muun muassa siitä, onko riskiryhmäläisen turvallista tulla työ­ paikalle, Marjaana konkretisoi.

Itsenäistä työtä yhdessä

Työsuojeluvaltuutetun työ on melko itsenäistä, ja päivien sisältöön voi vai­ kuttaa esimerkiksi siten, millä aikatau­ lulla ja kuinka usein hän tekee käyntejä työpaikoille.

– Tämä vaatii valtuutetulta itse­ ohjautuvuutta ja toisaalta valmiutta ­reagoida nopeisiinkin tilanteisiin, kuten esimerkiksi osallistuminen aluehallinto­ viraston tekemiin työsuojelutarkastuk­ siin. Valtuutettu tekee yhteistyötä usei­ den eri tahojen, kuten työterveyshuol­ lon, työpaikkojen työsuojeluasiamiesten ja työsuojelupäällikköjen kanssa.

Marjaana avaa työsuojeluorganisaa­ tion toimintaa:

– Työsuojeluasiamiehet ovat työpai­ koilla henkilöstön edustajia kuten val­ tuutetutkin. He tekevät yhteistyötä työ­ suojeluvaltuutettujen kanssa ja tukevat esimiestä esimerkiksi työpaikan riskien arvioinneissa. Työsuojelupäälliköt taas ovat työnantajan edustajia.

Kullakin toimialalla on oma työsuo­ jelupäällikkönsä ja kaupunkitasolla yksi.

Heidän tehtävänään on välittää tietoa työsuojelusta työnantajalle. Työsuo­ jelupäälliköt tekevät yhteistyötä työ­ terveyshuollon, aluehallintoviraston ja esimerkiksi vakuutusyhtiöiden kanssa muun muassa siinä, miten työtapatur­ mia ehkäistään. He tekevät runsaasti yhteistyötä myös työsuojeluvaltuutettu­ jen kanssa.

Syksyn vaaleilla valittavat työsuo­ jeluvaltuutetut pitävät muun muassa koulutuksia myös erikseen työpaikko­ jen työsuojeluasiamiehille. ­Valtuutetut tekevät myös työpaikkaselvityksiä työ­ terveyshuollon kanssa, ja heillä on oikeus päästä esimerkiksi

”Työsuojelu­ valtuutettu on työ­ suojelun asiantuntija, joka edistää turvalli­ suutta ja terveellistä työtä työpaikoilla.”

ESPRESSI 3.2021

10

Kunta10-tietoihin tai tapaturmatietoihin.

– Valtuutettu on työsuoje­ lun asiantuntija, joka edistää turvalli­ suutta ja terveellistä työtä työpaikoilla.

Äänestä sopivinta

– Työsuojeluvaltuutetun tehtävä kum­ puaa työsuojeluvalvontalaista, ja työn­ tekijät valitsevat itse valtuutetut aina neljäksi vuodeksi kerrallaan, Marjaana kertoo.

Mahdollisuus valtuutetun äänes­ tämiseen on oikeus, ja ääni kannattaa käyttää. On hyvä, jos valittavalla val­ tuutetulla on jo valmiiksi henkilöstön hyvä luottamus ja tuki.

Tutustu ehdokkaisiin!

LINKKI TYÖNTEKIJÄN JA JOHDON VÄLILLÄ - OLEN AINA ollut sitä mieltä, että asioista on turha valittaa, jollei asioille pyri itse tekemään jotakin, työ­ suojeluvaltuutettu Arja Väänänen sanoo.

Hän työskenteli aikanaan Puolarmetsän sairaalassa sairaanhoitajana ja innostui siitä, että on olemassa väylä vaikuttaa. Arja oli työpaikkansa työsuojeluasiamies, eikä silloinen työsuojeluvaltuutettu aikonut jatkaa enää seu­ raavalle kaudelle. Hän ehdotti, että Arja asettuisi ehdolle.

– Ehdokkaita ei ollut lisäkseni muita, joten tulin vali­ tuksi sopuvaalilla.

Sairaanhoitajana Arja ehti työskennellä 18 vuotta ja on nyt neljättä kautta työsuojeluvaltuutettuna, jolla on 1 400 edustettavaa sairaalassa ja pitkäaikais- sekä kotihoidossa.

16 vuotta kestänyt valtuutetun ura päättyy viimeisimmän kauden loppuun vuoden vaihteessa.

Halu auttaa toisia Arja luonnehtii valtuutetun työtä erittäin laajaksi kokonai­ suudeksi, jossa oppii todella paljon.

– Tässä työssä yhteistoiminta on tärkeää. Työsuojelu­ valtuutettuna olen linkki johdon ja työntekijän välillä, ja tehtäväni on tuoda työntekijän ääntä kuuluviin johdon suuntaan.

Työ on itsenäistä ja perustuu toisten auttamiseen.

– Seuraamme muun muassa Kunta10-tuloksia ja kiinni­ tämme huomiota paitsi kehityskohteisiin myös onnistumi­ siin eli siihen, missä mikäkin työyhteisö on saanut hyviä tuloksia.

Arja muistuttaa, että Espoo suurena kaupunkina on kuin iso laiva, jossa muutokset voivat olla hitaita.

– Toisaalta kun asioita saadaan edistettyä, tulee todella hienoja onnistumisen kokemuksia.

Työsuojeluvaltuutetuksi aikovalla pitää Arjan mukaan olla pitkäjänteisyyttä ja kykyä sietää keskeneräisyyttäkin.

– Jos työpaikalla esimerkiksi on hankalia asioita, kuten vaikka irtisanomisia, on tärkeätä, että työsuojeluvaltuu­ tettu on siinä tilanteessa ammatillinen ja rauhallinen.

Itse hän kertoo oppineensa kantapään kautta, että usein parasta on nukkua yön yli ja antaa tomun ­laskeutua.

– Seuraavia valtuutettuja neuvoisin antamaan itselleen armoa, sillä kukaan ei osaa kaikkea heti – ensimmäinen nelivuotiskausi saattaa mennä yhteistoiminnan oppimi­ seen, työsuojelun prosesseihin ja ihmisiin tutustumiseen.

Arja toteaa, että Espoossa työsuojelu on hyvällä tolalla: valtuutettuja on riittävästi, työsuojelua ja sen prosesseja on kehitetty järjestelmällisiksi sekä hallituiksi ja myös välineet ovat kunnossa.

– Ihmiset tietävät jo aika hyvin, mitä työsuojelu on ja mihin asioihin he voivat vaikuttaa. Kaikki työyhteisöt toteuttavat työsuojelua arjessaan, ja siinä riskienarviointi on tärkein työkalu.

11

TAITEIDEN ESPOO

TEKSTI Tarja Västilä KUVAT Sami Heiskanen

Musiikki vei valoon

Jukka Rantamäki, Kati Rantamäki, Tuula Saari ja Jukka Kaukola konsertoivat mielellään päiväkodissa.

Tapiola Sinfonietta ja Vivaldi jalkautuivat Kalajärven päiväkotiin. Kivaa! kiteytti eskarilainen Tuukka Ruokosalo.

VOISIKO aamupäivä alkaa tämän paremmin: huo­ neen täyttää Vivaldin Kevät. Sävelmä kimpoaa ­Tapiola Sinfoniettan II konserttimestarin Jukka Rantamäen ja Kati Rantamäen viuluista, Tuula Saaren alttoviulusta ja Jukka Kaukolan sellosta.

– Ei nyt ole kevät vaan kesä, kuuluu asian­ tunteva kommentti yleisön joukosta, ennen kuin parisen­kymmentä eskarilaista hiljentyy kuuntele­ maan italialaissäveltäjän kappaletta.

Kalajärven varhaiskasvatusyksikön johtaja Liisa Salmo on silmin nähden tyytyväinen. Kaupungin pohjoisin kunnallinen päiväkoti ei ole kulttuuririen­ tojen keskipisteessä, vaikka lapset ovatkin päässeet nauttimaan aiemminkin musiikista, teatterista ja taikuudesta.

– Tapiola Sinfonietta ehdotti meille ilmaiskon­ serttia jalkautumispäivänään. Oli hienoa saada kummimme soittamaan lapsille.

Tuttu paikka, tutut lapset

Liisa viittaa kummeilla Jukkaan ja Katiin, jotka työskentelivät keväällä muutaman päivän Kalajär­ ven päiväkodissa kaupungin resurssipoolin kautta.

Molemmat pitivät hyvänä, ettei Espoo lomauttanut henkilöstöään vaan tarjosi muunlaisia töitä.

– Olemme kiitollisia, että saimme pääsääntöi­ sesti tehdä omaa työtämme. Uuttakin olemme oppi­ neet: videoita on tehty ja konsertteja on striimattu.

Meillä on ollut tuhansia kuulijoita per esitys ulko­ maita myöten. Yleisöä kaipaamme, mutta nyt täällä Kalajärvellä sekin toteutuu. Puhaltajat puolestaan vierailevat palvelutalossa viihdyttämässä ikäihmisiä.

Varhaiskasvatuksen opettaja Johanna VillbergWallenius kehaisee Rantamäkien taitoa ottaa ­lapset huomioon.

– Päiväkodissa tarvitaan aina käsiä ja silmä­ pareja, tilapäinenkin työvoima oli tervetullutta.

Kun viulisti kysyy aamupäivän alkajaisiksi, muistaako kukaan enää hänen nimeään, koko yleisö kajauttaa: Jukka!

ESPRESSI 3.2021

Mia Puhjo pääsi kokeilemaan viulunsoittoa Jukka Rantamäen opastuksessa.

Pakeniko hämä-hämähäkki?

Musiikilla saa paljon ilmaistua: Kevään ensim­ mäinen osa koostuu lintujen laulusta, puron soli­ nasta ja salaman iskuista. Eskarilaiset ­kuuntelevat hiiskumatta. Kun myrskyn jälkeen pikkulinnut alkavat palata, seuraa soitinten esittely. Yleisö ­seuraa yhä herpaantumatta.

12

Tulevia musikan tteja

Tuukka Ruokosalo kertoo tykännee nsä konsertista, Veer a Alén komppaa: päiväkodissa saisi olla enemmän elä vää musiikkia. Entä mi tä instrumenttia he haluaisivat so ittaa viulun ja se llon lisäksi?

– Rumpuja, toteaa Tuukka.

– Piano on kiva, uskoo Veera.

Viulun kaulasta korkealta soitetut, pihisevät äänet saavat yleisön tirskumaan.

Tyyli vaihtuu. Sellolla matalalla soitetun Hämä-hämähäkin aikana lapset kokeilevat, kuinka musiikki kumisee lattiaa pitkin. Viulun kaulasta korkealta soitetut, pihisevät äänet saavat yleisön tirskumaan. Jukka napsaisee jousesta yhden jouhen irti ja pistää kiertämään.

– Näitä hevosen häntäjouhia voi olla jopa 180 kappaletta yhdessä jousessa.

Hämmästys valtaa. Samalla kvartetti soittaa nopeasti ja hitaasti samaa sävelmää.

– Mitä tapahtuu, jos hämähäkki liikkuu luonnossa näin hitaasti? Lintu nappaisi sen. Entä jos se kiitäisi näin nopeasti, pääsisikö se karkuun?

Eskarilaisille maalataan äänimaisemaa: heinä ja lehdet havisevat, koira haukkuu, vuohipaimen nukkuu, kissa tanssii valssia ja naukuu, elefanttilapsi kävelee ja tähtönen tuikkii.

Kun kvartetti vaihtaa musiikkityyliä ja soittaa ragtimea, penkeillä istuva henkilökunta jammaa ja lasten päät heiluvat. Vivaldin Kevään viimeinen osa päättää konsertin: maalaisjuhlissa soitetaan säkkipilliä. Sello kuulostaa samalta.

– Kun säkkipilliorkesteri saapuu kukkulan takaa, vihollinenkin säikähtää, kuvaa Jukka.

Luksusta päiväkotiin

Veera Alén tutkii hevosen häntäjouhea.

Eskarilaisista Mia Puhjo ja Aapo Tauriala pääsevät kokeilemaan, miltä viulun soittaminen tuntuu.

Jukan mukaan hän näkee aika pian, onko soittimeen tarttuvasta lapsesta musikantiksi.

– Olen joskus vinkannut vanhemmille, että kannattaisi ohjata jälkikasvu musiikkiopintoihin.

Varhaiskasvatuksen opettaja Irmeli KonstigPuumala ojentaa soittajille hehkuvat ruusut.

– Veitte koronan varjon pois! Tämä piristävä vierailu oli luksusta.

Eskarilaiset kuuntelevat keskittyneenä, millaisia äänimaailmoja muusikot loihtivat soittimistaan.

13

TIESITKÖ TAITEIDENTÄMÄN? ESPOO

TEKSTI Paula Ristimäki KUVITUS Katja Nirkkonen ja iStock

ESPOO-TARINA ELÄÄ AJASSA Uusi valtuusto pääsi aloittamaan työnsä elokuussa.

Sen ensimmäisiä tehtäviä on päivittää Espoo-tarina tämän päivän haasteita ja tarpeita vastaavaksi.

ESPOON uusi valtuusto sai syksyllä työstettäväkseen päivitetyn version Espoo-tarinasta. Se on Espoon strategia ja siten tärkein työkalu, jolla kaupungin toimintaa kehitetään. Espoo-tarinan tavoitteet ja painotukset vaikuttavat meidän kaikkien työhön joka päivä.

Espoo-tarinassa kuuluu vahvasti kuntalaisten ääni.

Asukkailta on selvitetty muun muassa kyselyin ja työpajojen avulla, mitkä asiat heille ovat ­kaupungin kehittämisessä tärkeitä. Myös henkilöstöltä ja toimi­aloilta on kerätty näkemyksiä Espoo-tarinan sisällöiksi. Uudessa Espoo-tarinan päivityksessä sen tavoitteita selkiytetään. Tämä tarkoittaa tavoitteiden huomattavaa vähentämistä ja konkretisoimista. Kauden alussa painotetaan erityisesti korona-ajasta toipumista.

Tavoitteiden saavuttamista vahvistetaan uudella, elokuun alussa voimaan astuneella organisaatiolla.

Espoo-tarinan toimeenpanoa tukevat myös aikaisemmilta valtuustokausilta tutut poikkihallinnolliset kehitysohjelmat.

Poikkihallinnolliset kehitysohjelmat jatkuvat

”Hienoa saada uusi valtuusto ja uudet valtuutetut kirjoittamaan uutta lukua Espoo-tarinaan. Espoo on kasvutarina, ja meidän tehtävä on pitää Espoon kasvu kestävänä ja laadukkaana. Tällä valtuustokaudella meidän pitää päästä koronasta kasvuun, suoriutua sote-uudistuksesta ja huolehtia espoolaisten palveluista taloudellisesti kestävällä tavalla, eli haasteita riittää.”

POIKKIHALLINNOLLINEN eli eri hallinnonalojen välinen tiivis yhteistyö on toimiva tapa toimeenpanna Espoo-tarinaa. Tässä poikki­ hallinnolliset kehitysohjelmat ovat osoittautuneet hyväksi työskentelytavaksi, jota jatketaan myös valtuustokaudella 2021–2025.

UUSI VALTUUSTO hyväksyy kehitys­ ohjelmien hyötytavoitteet vuodenvaihteessa. ­Kaikissa kehitysohjelmissa huomioidaan Espoon taloudellinen tilanne kestävän talouden ­näkökulmasta.

Jukka Mäkelä – kaupunginjohtaja

ESPRESSI 3.2021

14

Näin Espoo-tarinan päivitys etenee

• 17.8.

Valtuusto­ seminaari I

• 14.9.

Valtuusto­ seminaari II

• 26.10. Espootarinaa toteutta­ vien tulostavoit­ teiden käsittely kaupungin johto­ ryhmässä

• 8.12. Talous­ arviosta ja tulostavoitteista päättäminen ­valtuustossa

• Marras–joulukuu Tulosyksiköiden vuoden 2022 tavoitteiden asettaminen Espoo-tarinan toteuttamiseksi käytännössä

• 25.10. Päätös uudesta Espootarinasta ­valtuustossa

• Poikki­hallinnollisten kehitysohjelmien hyötytavoitteista päättäminen valtuus­ tossa

HYVINVOIVA ESPOO • terveys • hyvinvointi • sote • korona

ELINVOIMAINEN ESPOO • työllisyys • yrittäjyys • korkea osaaminen

KESTÄVÄ ESPOO • Kestävä kasvu • Hiilineutraalius • Ilmastotyö

15

TAPAHTUMIEN YHTEISÖLLINEN ESPOO

• kulttuuri-, liikunta- ja urheilutapahtumat • Espoo 50 vuotta kaupunkina • yhteisöllisyys

TAITEIDEN ONNISTUMISIA ESPOO

TEKSTI Espoon kaupunki KUVAT Juho Kuva

Tiimi:

Uusi espoo.fi rakennettiin etänä Espoon asukkaiden tärkein tiedonlähde espoo.fi on uudistunut.

Uusi saavutettava, helppokäyttöinen ja erityisesti mobiilikäyttöä varten suunniteltu sivusto näki päivänvalon 1.9. Vuonna 2020 aloitetun hankkeen tekijäryhmä tapasi ensimmäistä kertaa toisensa ”livenä” kesäkuussa 2021, kun työ oli jo loppusuoralla.

KAUNIINA kesäkuisena tiistaiaamuna Pentalaan

matkasi iloinen ryhmä tapaamaan toisiaan ja juttelemaan yhteisestä tavoitteestaan, uuden espoo.­fisivuston julkaisusta. Ryhmä tunsi hyvin toisensa, olihan se kokoustanut ja tehnyt tiiviisti yhteistyötä puolentoista vuoden ajan, mutta vasta nyt tavattiin ensi kertaa kasvokkain.

– Tapaaminen Pentalassa sujui kuten koko ­yhteistyörupeamamme. Projektin kantava voima on ollut tiimin positiivinen ja kannustava yhteishenki. Se alkoi rakentua heti keväällä 2020 kun ­aloitimme. Yhteinen huumori ja monet hyvät ­tiiminkeskeiset naurut auttoivat jaksamaan työ­ kiireissä, kuvailee viestintäasiantuntija Katja Repo kaupunkiympäristön toimialan viestinnästä.

– Yhteistyön tukena toimivat viikkopalaverit, yhteiset Teams- ja Yammer-kanavat sekä konsultointi johtoryhmien kanssa.

Tiimin hyvästä meiningistä kertoivat myös ­jäsenten I love TPR-, I love HTML- ja I love iframe -paidat, jotka muistuttavat hurjasta taistelusta ­yhden hankkeen vaativimman osan, toimipiste­ rekisterin kanssa.

Toimipisterekisteri-perheen kautta päivitetään tietoja moneen paikkaan, myös espoo.fi-sivuille.

TPR-perhe on keskitetty pääkaupunkiseututasoinen tietovarasto, ja siihen kuuluvat toimipiste­ rekisteri, palvelurekisteri, esteettömyyssovellus sekä organisaatiosovellus. Melkoisesta kokonaisuudesta on siis kyse.

ESPRESSI 3.2021

lu­ • Projektin selvitys- ja suunnitte atrik ­ P t oliva ana muk a eess vaih Fagerström sekä IT-projekti­ päälliköt Jarmo ­Pitkänen ja Tiina Jokinen.

Hankintavaiheessa projektiin tulivat mukaan Saana Sauro ja ­Katja Repo. Projekti­päällikkönä aloitti Sarianna Visuri.

• Keväällä 2020 projektiryhmään tuli mukaan Susanna Kilappa. t • Mukana auttamassa ovat ollee ea­ kork n tinnä vies myös tytin kouluharjoittelija Wilhelmina ­Paananen kesällä 2020 ja 2021 sekä Sampsa Koskenalho lokakuusta 2020 toukokuuhun 2021.

• Lisäksi projektissa on ollut , ­mukana vapaaehtoisia asukkaita ijotka ilmoittautuivat 2020 helm kuussa espoo.fi-sivustolla olleen kyselyn kautta.

Mobiili edellä

Espoo.fi on kaupungin asukkaiden pääasiallinen tiedonlähde mitä tulee kaupungin palveluihin, joten uuden sivuston luominen oli iso ja tärkeä ponnistus. Uutta verkkosivua onkin tehty äärimmäisen käyttäjälähtöisesti, ei organisaatio edellä.

Sivuilla on käytetty Drupal-julkaisujärjestelmää.

– Palveluiden helppo löytyminen ja sivuston käytettävyys niin sisällöllisesti kuin visuaalisestikin on ensiarvoisen tärkeää, painottaa erityisasiantuntija Patrik Fagerström konsernihallinnon viestinnästä.

Lähes kaikki espoolaisasukkaat käyttävät ­sivustoa mobiililaitteilla. Se on pidetty ­mielessä koko suunnittelun ajan. Saavutettavuuden ja käytettävyyden nimissä kuvia on vähennetty runsaasti vanhoihin sivuihin verrattuna.

– Runsas kuvamäärä luo visuaalista hälyä ja hidastaa sivujen lataamista, Patrik lisää.

Koska kaupungin sivut ovat kooltaan äärim­ mäisen laajat ja palveluita paljon, käyttäjän ­kokemusta on pyritty parantamaan toimivalla ja selkeällä haulla.

– Monet ovatkin saattaneet kuulla lauseen ”Uusi sivustomme perustuu hakuun”.

Haluttu tieto helpoksi löytää

Espoon kaupungin verkkosivut sisältävät tuhansia sivuja, josta asukkaan on löydettävä halua­ mansa tieto nopeasti. Onnistuneen tuloksen 16

Ylhäällä vasemmalta alkaen Saana Sauro, Wilhelmina Paananen, Jarmo Pitkänen, Patrik Fagerström, Tiina Jokinen, alhaalla vasemmalta alkaen Katja Repo, Sarianna Visuri sekä Susanna Kilappa.

17

aikaansaamisessa on tarvittu ja tarvitaan yhä yhteistyötä, jota käydään toimialojen välillä, kaupungin ja kuntalaisten sekä projektiryhmän ja toimittajien välillä.

– Tiivis yhteistyö tässä projektissa opetti meille paljon kaupungin toiminnoista ja siitä, miten laaja kokonaisuus on kyseessä, viestintäasian­tuntija Saana Sauro hyvinvoinnin ja terveyden ­toimialan viestinnästä sanoo listatessaan projektin onnistumisia.

Kantavana teemana on ollut myös asioiden tekeminen järkevästi ja tehokkaasti. Osana tätä sekä eri tahojen välistä yhteistyötä projektissa hyödynnettiin jo olemassa olevaa tietoa.

– Esimerkiksi tapahtuma- ja toimipistetiedot noudetaan ydintietokannoista ja esitetään verkko­ sivuilla. Tässä mielessä on äärimmäisen tärkeää, että tiedot näissä tietokannoissa ovat ajan tasalla, viestintäasiantuntija Susanna Kilappa elinvoiman tulosalueen viestinnästä kuvailee.

Tiimi piti myös saavutettavuuskoulutuksia erittäin tärkeänä, onhan uusien sivujen toimittava tasapuolisesti jokaiselle asukkaalle.

Hauskat tiimipaidat loivat osaltaan yhteishenkeä haasteellisessa projektissa.

Saana Sauron paidassa julistetaan rakkautta htmlkoodia kohtaan!

Metatiedot kunniaan!

Jokaiselle espoo.fi-sivustoa päivittävälle työryhmällä on selkeä viesti: kun julkaiset jotain, täytä meta- eli taustatiedot huolellisesti, niin kuviin, videoihin kuin muuhunkin sisältöön. Se helpottaa oleellisesti kaikkien päivittäjien työtä. Myös kuvia on syytä käyttää harkitusti, ei liikaa.

Toinen hyvä ohje on käydä tutustumassa sivuihin ja kertoa sitten käyttäjäkokemuksia eteenpäin.

On hyvä tuntea sivusto, jolloin pystyy ohjaamaan myös asiakkaita verkkoon oikean tiedon lähteille.

Uusi espoo.fi on vasta sivujen ensimmäinen ­raakilevaihe. Työ jatkuu ja sivustoa tullaan kehittämään jatkuvasti, jotta se elää ajassa ja muutoksissa.

– Pitkä projekti on erityisesti ollut oppimis­ kokemus. Suurimpana oppina on huomata, että etänäkin voi tosiaan tehdä nettisivut! Koko ­tiimin ­teknologinen osaamisemme kasvoi laajasti ja

Näin edettiin: 2018 Ensimmäinen ­selvitys siitä, mitä tarvitaan ja ­halutaan.

ESPRESSI 3.2021

2019 Tietohallinto aloitti ­teknisen esiselvi­tyksen. Myös hankinta­ vaihe alkoi k ­ ilpailullisella ­neuvottelumenettelyllä. Mukaan valittiin neljä yritystä.

kevät 2020 Esikonseptointi tehtiin asukkaita osallistaen ­Eficoden k ­ anssa. Kilpailutus päättyi, ja vappuna yhteistyökumppa­niksi valittiin Wunder Finland Oy. Tehtiin varsinainen sivuston konseptointi jälleen osallistaen asukkaita ja henkilöstöä.

18

1.9.2021 Uudet sivut julkaistiin.

Espoo.fi rakennettiin etänä.

Työryhmä tapasi toisensa kasvokkain vasta kun oltiin jo loppusuoralla.

Yhteysveneellä Tiina Jokinen, Patrik Fagerström ja Sarianna Visuri.

Sää suosi Pentalassa.

Työnteon ohessa ehdittiin hetki nauttia myös alueen upeista maisemista.

­ymmärsimme, mitä todellisuudessa verkkosivuille voimme tehdä ja mitä emme voi toteuttaa, summaa hankkeen projekti­päällikkönä toiminut Sarianna Visuri konsernihallinnon viestinnästä koko porukan puolesta.

19

1.

2.

1. Liikkuvan nuorisotyön nuorisoohjaajat työskentelevät usein pareittain. Tässä pakun rattiin on hypännyt Jukka Kilpelä.

3.

4.

2. & 6. Tällä reissulla paku parkkeerattiin Juvanpuiston koulun kentän laidalle. Nuorille oli tarjolla muun muassa hodareita, musiikin kuuntelua, koripallon peluuta ja skeittilautoja.

3. Anniina Vilkman pitää työnsä parhaina puolina niitä hetkiä, kun nuoriin saa hyvän kontaktin.

4. & 5. Lemmy Koivunen paistaa hodareita. Jaossa on myös kasvomaskeja ja #selvästihot-huulirasvaa.

ESPRESSI 3.2021

5.

20

TEKSTI Pi Mäkilä KUVAT Roope Permanto

KUNTALAISELLA TÖISSÄ

NUORI ESPOO

Pakulla suoraan nuorten luo Liikkuvan nuorisotyön tehtävänä on mennä sinne, missä nuoret ovat. Nuoriso-ohjaaja Anniina Vilkmanin mukaan parasta työssä on sen merkityksellisyys.

ESPOON KAUPUNKI myönsi Ehkäisevän päihdetyön taitaja -tunnustuksen liikkuvalle nuorisotyölle, joka on koronaaikaan liikkunut ympäri Espoota ja tavoittanut nuoria nuorisotilojen ollessa kiinni.

– Käytännössä menemme sinne, missä nuoret ovat. Palkinnon saaminen tuntui hienolta ja hieman yllättävältäkin.

On kiva kuulla, että muidenkin mielestä olemme tehneet jotain oikein, ja tämä työmuoto on tarpeellinen, kertoo liikkuvan nuoriso­työn tiimissä työskentelevä nuoriso-ohjaaja Anniina Vilkman.

– Päihteiden käyttöä esiintyy myös Espoossa, mutta en pidä sitä laajana ongelmana, hän sanoo.

Liikkuvaa nuorisotyötä tekevät nuoriso-ohjaajat työskentelevät pareittain.

Ohjaajien käytössä on Patrikiksi nimetty pakettiauto, jolla tiimin on helppo jalkautua juuri sinne, missä milloinkin on tarvetta.

– Normaalitilanteessa meillä on myös kyläkouluilla erilaista toimintaa, mutta koronan takia liikumme nyt vain pakulla.

Tekemistä ja turvallisia aikuisia

6.

Käytännössä liikkuvan nuorisotyön paketti­auto kurvaa erityisesti sellaisiin paikkoihin, joissa nuorille ei ole tarjolla palveluita.

– Viemme sinne vaihtoehtoista tekemistä. Rullaamme markiisin auki ja otamme grillin ja pihapelit esiin. Joskus nuoret kaipaavat musiikkia, usein ihan vain juttuseuraa ja turvallista aikuista, Anniina kertoo.

21

Liikkuvan nuorisotyön tarkoituksena on mahdollistaa toiminta myös niille nuorille, jotka eivät halua käydä nuoriso­tiloilla. Anniinan mukaan nuoret suhtautuvat ohjaajiin pääosin positiivisesti. Moni osaa jo odottaa Patrikpakua ja tuttuja aikuisia paikalle.

– On ollut ehkä yllättävääkin, miten hyvin meidät on otettu vastaan. ­Harvoin tulee sellainen olo, ettei meitä kaivattaisi paikalle.

Työn merkityksellisyys ­palkitsee

Anniina on toiminut nuoriso-­ohjaajana seitsemän vuotta. Liikkuvaa nuoriso­ työtä hän on tehnyt keväästä 2019 saakka.

– Päädyin juuri tähän työhön, sillä pidän vaihtelusta. On hienoa, kun nuoriin saa kontaktin, mutta toisaalta on jännittävää, kun pysyvää asiakaskuntaa ei ole. Voin ammentaa työssäni myös omista kokemuksistani. Muistan itse saaneeni teini-iässä paljon apua nuoriso-ohjaajilta, joten tiedän, miten tärkeästä työstä on kyse. Vaikeatkin kohtaamiset ovat antoisia, Anniina kertoo.

Liikkuvan nuorisotyön nuorisoohjaajat työskentelevät kahdessa vuorossa. Päivävuoroissa keskitytään toiminnan suunnitteluun, iltavuoroissa kohdataan nuoria.

– Pääosin työ on leppoisaa ja antoisaa. Joskus päivät ovat henkisesti raskaita, mutta työkaverit ja esihenkilöt ovat tärkeänä tukena. Heidän ansiostaan hankalinakin päivinä jaksaa.

HETKINEN ESPOOTA

KUVA Roope Permanto

Ilmaan!

Matinkylän BMX-radalla lennetään korkealla ja kovaa.

Rata valmistui kesällä 2018, ja se oli valmistuessaan Suomen toiseksi suurin pyöräkrossirata. Rata on yksi kaupungin monista lähiliikuntapaikoista, jolla voi ajaa kuka vaan – mutta omalla vastuullaan ja ajosääntöjä noudattaen.

Poikkeuksena Espoo Bike Clubin harjoitukset, jolloin rata on vain treenikäytössä.

KUVASSA Matinkylän BMXradalla taituroi superlahjakas BMX:n Suomen mestari, espoolainen Antti Laakkonen.

ESPRESSI 3.2021

22

23

GALLUP

TARJOLLA MAKSUTONTA LIIKUNTAA Syksyn tullen kaupungin henkilöstölle suunnatut ohjatut liikuntaryhmät ovat käynnistyneet jälleen. Kysyimme työn­ tekijöiltämme, miten he hyödyntävät henkilöstö­liikunnan mahdollisuuksia.

”OLEN HARRASTANUT liikuntaa aktiivisesti aina ja myös osallistunut henkilöstöliikuntaan.

Tänä syksynä jatkan taas p ­ ilatesta, lihaskunto-ohjelmaa ja kehonhuoltoa.

Lisäksi ohjelmaani ovat kuuluneet erilaiset kehonhuolto- ja mindfulness­tunnit, ja tietysti hyödynnän uintietua aina kun ehdin. Arvostan henkilöstö­liikunnan ­tarjoamia mahdollisuuksia.”

PAULA HARLE, sihteeri, hallinto ja lakiasiat, konsernihallinto

”ITSELLENI MIELUISIA liikuntamuotoja ovat pyöräily ja luonnossa retkeily sekä talvisin hiihto. Kilpailuhenkisenä ihmisenä o ­ sallistuminen pyöräilyn Kilometrikisaan ja Espoon kunnon hiihtokisoihin on tuonut ­lisämaustetta liikkumiseen. Korona-­ aikana olen ottanut käyttöön Break Pro -taukojumppasovelluksen.”

ANU RÄMÖ, perhesosiaalityön päällikkö, perhe- ja sosiaalipalvelut

LIIKUNTAPALVELUT teetti huhtikuussa henkilöstöliikuntaa koskevan kyselyn, johon vastasi 521 työntekijää. Vastaajien mieluisimmat vapaaajan liikuntalajit olivat kävely, lenkkeily, luonnossa liikkuminen, pyöräily sekä hyötyliikunta.

Kaupunki tukee henkilökunnan omaehtoista liikuntaa monin tavoin, muun muassa järjestämällä maksutonta ohjattua liikuntaa, osallistumalla erilaisiin kampanjoihin sekä tarjoamalla liikunta- ja kulttuurietuja.

Espoon uimahalleissa käynti on myös henkilöstölle maksutonta.

Kyselyyn vastanneista liikunta- ja kulttuurietua oli käyttänyt puolet.

Myös henkilöstölle korona-aikana tarjotut striimatut ja ohjatut yksilö­ liikuntatunnit oli otettu hyvin vastaan. Live-striimattuihin ohjattuihin kuntojumppiin aikoi osallistua 45 %, kehonhuoltoon 77 % ja lihaskuntoon 58 % vastaajista. Mahdollisuus kokeilla eri lajeja ja osallistua kotoa käsin oli tärkeää.

TUTUSTU TARJOLLA oleviin liikuntamahdollisuuksiin Essissä ja valitse itsellesi parhaiten sopiva tapa hyödyntää kaupungin tarjoamia mahdollisuuksia!

”OLEN USEAMMAN kerran osallistunut pyöräilyn Kilometrikisaan työyksikön joukkueessa. Pyöräilykilometrit ovat vähentyneet etätöiden lisäännyttyä, mutta kesällä poljin pitkin kaunista rantaraittia. Myös uintietua olen käyttänyt pitkään Espoonlahden uimahallissa ja Leppävaaran maauimalassa. Hyödynnän uintietua myös käymällä uimahallin kunto­salilla. Kuntosalin kausi­ lippu pitää toki ostaa erikseen, ja siihen olen käyttänyt Espoon k ­ aupungin liikuntaetua.”

JANI AHVENAINEN, henkilöstökoordinaattori, esikunta, kasvu ja oppiminen