Espressi 3/2020

NRO 3 • SYYSKUU 2020 TE YHDE HDÄ ÄN S SÄ V IEL Ä PARE KIN M PI E SP O O !

20 Timo Hukka

pitää Espoon katuja kunnossa joka säällä.

06 Pandemia

rassaa hermoja.

Näin Espoon työntekijät sen kokevat.

!

n Kyllä vaa

Parempi työarki

16 Tilapalvelut otti Kunta10-

tulokset tosissaan, ja nyt kaikki viihtyvät entistä paremmin.

Tutustu upeaan Espooseen!

Ota mukaan tarinasoitin.fi/espoonkaupunginmuseo.

22 Träskändan kartanopuisto löytyy myös sivuilta tarinasoitin.fi/espoonkaupunginmuseo.

4

5 6

Poimittua Uusi, helppokäyttöinen työajanseurantajärjestelmä tulossa pian kaikille toimialoille.

Kysymys & vastaus Miltä näyttää Espoon kaupungin organisaatio viiden vuoden päästä?

Turvallisesti töissä Koronapandemia mullisti arjen.

Monen työntekijän henkinen hyvinvointi on ollut koetuksella.

ESPRESSI 3.2020

12

14 16

Taiteiden Espoo Vaakunatorille nousee tänä syksynä korkea ja värikäs VesaPekka Rannikon taideteos Vuo.

Tiesitkö tämän?

YK sai kesällä eteensä Espoon arvion siitä, miten kestävä kehitys täällä toteutuu.

Onnistumisia Tilapalveluissa otettiin reippaasti härkää sarvista, kun Kunta10kysely paljasti epäkohtia.

2

20

22 24

Kuntalaisella töissä Katujen kunnossapidossa vuodenaika ja säätila määrittelevät päivän työlistan.

Hetkinen Espoota Kävelyretkellä kotikonnuilla avaa kännykkään tarinasoitin.fi/ espoonkaupunginmuseo.

Sinun etusi Espoon kaupunki tarjoaa työntekijöilleen monenlaisia etuja ja helpotusta arjen hallintaan.

HARRI RINTA-AHO SIVISTYSTOIMEN JOHTAJA

YHDESSÄ 1 + 1 = 3 ”Tässä pandemia-ajassa havahduttiin työyhteisön tärkeyteen ja siihen, että yksin ei pärjää kukaan.”

TYÖTERVEYSJOHTAJA, YLILÄÄKÄRI MARIANNE ALHO SIVULTA 6 ALKAVASSSA JUTUSSA.

ESSI + PRESS = ESPRESSI

Käsissäsi on uudistettu henkilöstölehtemme, Espressi. Nimi kuvastaa Espoon kahden henkilöstömedian, Essin ja henkilöstölehden kiinteää yhteyttä. Essi on nopea uutiskanava, Espressi tarkastelee asioita laajemmasta näkövinkkelistä. Viittaavatpa Espressin alkukirjaimet myös meitä kaikkia yhdistävään asiaan, Espooseen. Alkuvuoden kyselyssä vastaajat pitivät entistä Wieteri-nimeä jo aikansa eläneenä.

Italian kielessä Espressi on muuten espresso-sanan monikkomuoto.

Siksi kehotankin ottamaan kupin hyvää kahvia ja tutustumaan rauhassa uudistettuun lehteemme. Kerro meille, mitä pidit!

Ohjeet palautteen antoon sivulla 4.

SATU TYRY-SALO, PÄÄTOIMITTAJA

s

P RE Es

E

s

i

PREss

si

si

E sPREs

3

PALASIMME TÄNÄ syksynä töihin aiem­ masta poikkeaviin olosuhteisiin. Pandemia­ tilanne näyttää hiljalleen huononevan Espoossa, ja olemme varautuneet monin tavoin erityisjärjestelyihin henkilökunnan ja espoolaisten lasten ja nuorten terveyden tur­ vaamiseksi muun muassa noudattamalla tiuk­ koja hygieniavaatimuksia ja pysymällä oirei­ sena kotona.

Myös kasvomaskien käyttö on puhututta­ nut koko syksyn. THL linjasi, että 15 vuotta täyttäneiden on hyvä käyttää maskeja julki­ sissa kulkuneuvoissa. Espoon kaupunki tar­ joaa Sosiaali- ja terveydenhuollon jakelupis­ teistä ilmaiset maskit niille, joilla ei ole varaa hankkia niitä itse.

Espoossa päätettiin heti syyskauden alet­ tua, että seurat saavat käyttää koulujen lii­ kuntatiloja iltaisin. Liikuntamahdollisuuksien eväämisellä saattaisi olla kauaskantoisia vai­ kutuksia lastemme ja nuortemme terveydelle.

Jouduimme tekemään myös raskaita ­päätöksiä ja perumaan syksylle kaavaillut ­ylioppilasjuhlat. Abit siirtyivät kuun vaiheessa ­etäopetukseen kirjoitusten onnistumisen var­ mistamiseksi. Nyt on ensiarvoisen tärkeää ja vastuun ottamista, että minimoimme koronaaltistuksen riskit yhdessä, jotta yhteiskuntaa ei tarvitse sulkea viime kevään tavoin.

KUVA ROOPE PERMANTO

TEHDÄÄN YHDESSÄ VIELÄKIN PAREMPI ESPOO! ESPRESSI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Satu Tyry-Salo TOIMITUSNEUVOSTO Heli Holm, Outi Huida, Susanna Nikko, Tuuli Tammivuori ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia OMA ULKOASU Otavamedia OMA PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi

Opettelemme elämään uudenlaisessa yhteiskunnassa

POIMITTUA

KOONNUT Paula Ristimäki

KERAN HALLIT KUTSUVAT! Taidetta, kirpputoreja, tapahtumia – käy tutustumassa Kera-kollektiivin aikaan­ saannoksiin Inexin entisen logistiikkakeskuksen tiloissa Kerassa. Kollektiivi on herättänyt vanhat hallit eloon!

Kera-kollektiivin kumppanina toimii Espoon kaupungin Elinvoimainen Espoo -kehitysohjelma sekä tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. > kerakollektiivi.fi

TSEKKAA KOULUTUSKALENTERI! Espoo kouluttaa työntekijöitään jatkuvasti ja pitkäjänteisesti. Pidä osaamisesi ajan tasalla ja tutustu Essin koulutuskalenterin monipuoliseen tarjontaan.

Opitaan yhdessä!

Työajan seuranta helpottuu

5 ASKELTA TYÖHYVINVOINTIIN

ESPOON KAUPUNKI ottaa käyttöönsä uuden

Nepton-työajanseurantajärjestelmän.

Vanhat toimipisteiden leimauslaitteet jäävät historiaan, sillä kukin käyttäjä tekee työaikakirjauksensa joko omalla tietokoneellaan tai kännykällään. Jos leimaa väärin tai vaikka unohtaa leimata itsensä sisään aamusella, sen voi itse korjata. Työaikasaldot pysyvät näin jatkuvasti reaaliaikaisina. Esimiehet käyvät tietyin väliajoin katsomassa ja hyväksymässä alaistensa tunnit.

Nepton-järjestelmä on ollut koekäytössä muutamassa konsernihallinnon yksikössä kesäkuun alusta asti, ja se on saanut paljon kiitosta.

Erityisesti kännykkäleimaus on ollut monelle mieleen.

NEPTON OTETAAN KÄYTTÖÖN PORRASTETUSTI 1.9.2020 KOHA 1.11.2020 TYT 1.2.2021 SITO 1.6.2021 SOTET

LOGIN-VERKKOKAUPPA UUDISTUI

NEPTONIN KÄYTTÖÖNOTTOON ON SELKEÄT KUVALLISET SEKÄ VIDEO-OHJEET ESSISSÄ Työkalut > Nepton, työajanseuranta

Mitä mieltä?

ESPRESSI 3.2020

Riikka Pajunen luennoi aiheesta Johda itseäsi – 5 askelta työhyvinvointiin ja vahvuuksien hyödyntämiseen 8.10. klo 14.00– 15.45 Teamsissä. Pajunen on mm. Montevistavalmennusyrityksen perustaja, ratkaisukeskeinen valmentaja ja NLP-valmentaja.

Luento jakautuu viiteen osaan 1. Arvosta itseäsi 2. Treenaa mielen muskeleitasi 3. Organisoi tasapainoinen työviikko 4. Varmista vireesi työpäivänä 5. Kommunikoi rakentavasti Ilmoittaudu mukaan ja löydä työkaluja ehkäistä stressiä ja parantaa hyvinvointia työssä! Ilmoittautumislomake löytyy Essin koulutuskalenterista.

Login-verkkokauppaa käytetään palvelujen ja käyttötarvikkeiden sekä muuttojen ja tilauskuljetusten tilaamiseen. Kesällä verkkokaupassa otettiin käyttöön uusi toiminto, tilausten automaattinen vastaanotto. Se muun muassa nopeuttaa laskujen kiertoa ja vähentää manuaalista työtä.

Login-verkkokaupasta löydät ohjeet automaattisen vastaanoton hyödyntämiseen.

ESSI > Työkalut > Login-verkkokauppa

Kerro meille mielipiteesi uudesta Espressistä! Ota yhteyttä s-postilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron lahjakortti Ikeaan.

Vastausaika päättyy 30.11.2020.

4

VASTAAJANA hallinto- ja kehittämisjohtaja Markus Syrjänen konsernihallinnosta

KYSYMYS & VASTAUS

Miltä näyttää Espoon kaupungin organisaatio viiden vuoden päästä?

ESPOO KÄYNNISTÄÄ syksyllä LänsiUudenmaan kuntien kanssa mittavan sote-hankkeen. Hankkeessa syvennetään jo alkanutta kuntien välistä yhteistyötä ja varaudutaan sote-uudistukseen. Tarkoitus on varmistaa järkevä ja asukas­lähtöinen sote-palvelujen kehittäminen hallituksen sote-uudistuksen toteutumisesta riippumatta. Jos sote-lait hyväksytään, siirtyisi sote- ja pelastustoimi ja merkittävä osa oppilashuoltoa Länsi-Uudenmaan sotemaakunnalle 2023 alussa.

Syksyn ja talven aikana kaupungin organisaatiota uudistetaan sotea laajemminkin. Viime vuonna Espoon päättäjät harkitsivat siirtymistä pormestari­malliin, mutta päätyivät nykymallilla jatkamiseen.

Nyt suuren mullistuksen sijaan organisaatiota kehitetään asteittain vastaamaan paremmin 2020-luvun haasteisiin. Fokuksessa ovat erityisesti johtamisrakenteet.

Koronakriisi on entisestään tiukentanut taloustilannetta, ja siksi kaupunki valmistelee erityistä kestävän talouden ohjelmaa. Ohjelma tarkoittaa askelmerkkejä pidemmän aikavälin vastuulliseen ja ­kestävään taloudenhoitoon.

Työntekijän kannalta uudistukset näkyvät toivottavasti sujuvampana arkena ja matalampana ja yhtenäisempänä organisaationa — eri toimintojen erilaiset ­tarpeet ja kulttuurit huomioon ottaen!

TEKSTI Matti Koskinen KUVA Roope Permanto

5

ESPRESSI 3.2020

6

Hyvinvoivana töissä poikkeus­ oloissakin Koronapandemia mullisti arjen ja herätti pelkoa ja huolta. Uusi tilanne vaati myös uudenlaisten työnteon rutiinien omaksumista pikavauhtia. Henkinen kuormitus on ollut kova ja jaksaminen töissä monilla lujilla.

TEKSTI Susanna Haanpää KUVITUS Seesa Lippo

7

Varhaiskasvatusyksikön johtaja Merja Niskanen, Lähderannan päiväkoti:

PARVEKEVILJELY JA LUONTO AUTTOIVAT VÄSYMYSTÄ VASTAAN

un korona-aalto saavutti keväällä Suomen, moni alkoi epäselvän tilanteen ja arjen muuttumisen keskellä oirehtia.

– Ihmiset saattoivat tuntea epämääräistä pahaa oloa ja ahdistusta sekä kärsiä uni- ja keskittymisvaikeuksista, luettelee työterveysjohtaja, ylilääkäri Marianne Alho.

Tämä näkyi myös Espoon kaupungin työterveyshuollossa.

– Puhelujen määrä kaksinkertaistui heti maaliskuun puolivälissä. Moni ei uskaltanut tulla vastaanotolle, ja käyntejä hoidettiin paljon puhelimitse tai videovastaanottoina.

Hoitotoimiksi saattoivat riittää keskusteluapu työterveyshuollon ammattilaisen kanssa tai tutustuminen kattavaan tietopakettiin erikoissairaanhoidon verkkopalvelusta, Terveyskylä.fi:stä ja sen koronasivustosta.

Myös esimiehiä neuvottiin lisäämään ja ylläpitämään yhteisöllisyyttä sekä ohjaamaan apua tarvitseva työterveyshuollon piiriin.

– Kevään jälkeen voi todeta, että henkilöstöstä huolehdittiin hyvin ja aktiivinen tiedotus toimi.

Kaupungin työntekijät pystyivät sopeutumaan poikkeusoloihin, eli sitä niin sanottua resilienssiä – sopeutumiskykyä yllättävissä muutostilanteissa – löytyi, Marianne kehuu.

Huoli on normaali tunne

– On täysin inhimillistä ja luonnollista, että tuntematon ja yllättävä tilanne aiheuttaa pelkoa sekä huolta, Marianne muistuttaa.

ESPRESSI 3.2020

”Korona-aallon iskiessä työyhteisössämme koettiin epätietoisuutta ja pelkoakin, etenkin, jos työntekijä tai hänen perheenjäsenensä kuului riskiryhmään.

Lasten hoitaminen sinänsä sujui ongelmitta.

Meillä on tavallisesti 105 lasta päiväkodissamme, mutta vähimmillään heitä oli vain 16. Kun lapsia oli vähemmän, käytimme vapautuneen ajan hyödyksi: siivosimme ja järjestelimme päiväkodin tiloja ja kävin kehityskeskustelut koko henkilöstöni kanssa.

Osa piti lomapäiviään ja osa ilmoittautui resurssipooliin esimerkiksi terveydenhuollon tehtäviin. Jossain vaiheessa oli pelkoa lomautuksistakin, mutta niitä ei onneksi toteutettu.

Oli tärkeätä, että esimiehenä olin läsnä ja huolehdin tiedottamisesta. Sitä olikin runsaasti, päivittäin saattoi tulla 10 eri koronatiedotetta, joiden sisällön tiivistin asiakkaille ja henkilöstölle.

Toukokuussa todella kaipasimme lapsia jo takaisin päiväkotiin ja paluuta normaaliin arkeen. Huomasin kevään aikana tuntevani ajoittaista väsymystä.

Latautumiskeinona ulkoilin ja puuhastelin parvekeviljelysteni parissa.

Hyvinvoivana työyhteisönä selviydyimme keväästä hyvin. Jos uusi korona-aalto tulee, osaamme tarttua asioihin heti ja oikealla tavalla.”

Etenkin epidemian alkuvaiheessa henkilöt, joiden oli työnsä luonteen vuoksi tultava työpaikalle, tunsivat huolta siitä, sairastuvatko itse tai tartuttavatko mahdollisesti läheisensä varsinkin, jos itsellä tai läheisellä on jokin perussairaus.

– Osa henkilöstöstä ilmaisi huolensa siitä, että joutuvat työskentelemään lähikontaktissa. Pelko sairastumisesta saattaa olla seikka, joka lisää psykososiaalista kuormitusta, työsuojelupäällikkö Marjaana Walldén toteaa.

Myös talous mietitytti: jos pandemia jatkuu, riittääkö töitä ja saanko palkkaa?

Esimerkiksi monilla päiväkodin työntekijöillä on lähihoitajan koulutus, joten muun muassa heillä oli keväällä mahdollisuus ilmoittautua resurssipooliin terveydenhoidon avuksi Espoon sairaalaan tai kotihoitoon, jos omat työt vähenivät.

– Tosin tämäkin saattoi alkuun herättää huolta siitä, riittääkö oma osaaminen uudessa työtehtä8

”On täysin luonnollista, että tuntematon ja yllättävä tilanne aiheuttaa pelkoa ja huolta.”

vässä. Lopulta moni piti työn tilapäistä vaihtoa positiivisena ja voimaannuttavana asiana, Marianne sanoo.

Suuri osa Espoota etänä

Palkkasihteeri Tarja Puustelli, palkanlaskenta:

HYVINVOINTIA KÄVELYLENKEISTÄ ”Palkanlaskennan henkilöstö ohjattiin heti maaliskuun puolivälissä kotiin etätöihin. Paria poikkeusta lukuun ottamatta emme olleet tehneet etätöitä ennen koronaa.

Alussa kuormitti, koska meillä ei ollut sähköisen työskentelyn työtapoja.

Tuolloin jokainen mietti tykönään, miten etätyötä tehtäisiin. Ajan kuluessa tapoja yhtenäistettiin, ja lopputuloksena syntyi pelkästään hyvää. Muutenkin työtapoja olisi hyvä ravistella muutaman vuoden välein. Positiivista on, että työmatka on ollut alle 10 metriä. Olen kuitenkin kaivannut työkavereitani, sillä sosiaalinen puoli työyhteisössä on iso asia. Kollegoiden kanssa otimmekin sähköiset yhteydenpitovälineet käyttöön aiempaa vahvemmin.

Aika pian havaitsin, että työpäivän ja vapaa-ajan välille täytyy tehdä selkeä ero. Siirtymäriitiksi lähden kävelylenkeille tyhjentämään pääni työasioista. Tämän uuden harrastuksen löytäminen on ollut järisyttävän hyvä juttu. Se pitää yllä jaksamista ja hyvinvointia. ”

9

Huomattava määrä Espoon kaupungin työntekijöitä siirtyi nopealla aikataululla etätöihin. Joillekin töitä kasaantui runsaasti, kun taas toisilla ei ollut niitä riittävästi.

Joissakin tehtävissä etätyötä ei ollut aiemmin juuri tehty, jolloin työnteon ja etätyön johtamisen tavat eivät olleet vakiintuneet.

– Henkilöstö on ollut kovilla, sillä uudet työtavat on pitänyt ottaa lennossa haltuun. Ihmiset ovat kuitenkin pärjänneet poikkeusoloissa erinomaisesti, Marjaana huomauttaa.

Työsuojelu teki touko–kesäkuun vaihteessa kyselyn kevään etätyöstä, jota on pidetty pääosin hyvänä tapana työskennellä.

– Saimme lähes 2 880 vastausta. Noin 80 prosenttia oli tehnyt etätöitä, joissa suurimpina haasteina pidettiin työpisteen ergonomiaa, työn ja vapaa-ajan sekoittumista sekä työpäivien tauottamisen haasteita, Marjaana kertoo.

Parhaina puolina pidettiin työmatkaan kuluvan ajan säästöä ja uusien etätyötapojen oppimista.

– Lähes 70 prosenttia kyselyyn vastanneista etätyötä tehneistä toivoo etätyön vakiintumista yhdeksi tavaksi työskennellä.

Kevät opetti

Espoossa etätöitä tehdään mahdollisuuksien mukaan toistaiseksi. Työpaikoilla ja asiakaspalvelutehtävissä noudatetaan hygienia- ja turvallisuusohjeita.

– Työpaikoilla pätee työsuojelun perusperiaate, eli työnantajan velvollisuus on huolehtia turvallisesta ja terveellisestä työympäristöstä työntekijöilleen, Marjaana kiteyttää.

Apulaisylilääkäri Riikka Salo, Samarian terveysasema:

LÄHEISET JA TYÖYHTEISÖ VOIMAVARANA

”Tässä ajassa havahduttiin työyhteisön tärkeyteen ja siihen, että yksin ei pärjää kukaan.”

”Samariasta tehtiin infektioterveysasema, jossa aiempi vastaanotto- ja päivystystoiminta meni täysin uusiksi. Päivystyksestä tuli hoitajavetoinen ja lääkärit tulivat niin sanottuun etulinjaan.

Alkuun ei ollut tarkkoja suunnitelmia, sillä taudista ei tiedetty vielä tarpeeksi. Nopeutta kuitenkin vaadittiin: kun maaliskuun puolivälissä tuli päätös, että Samariasta tehdään infektioterveysasema, toiminta suunniteltiin kokonaan uusiksi kolmessa päivässä. Alku oli raskasta ja kiireistä. Suojavarusteistakin oli aluksi pulaa, mikä herätti epävarmuutta, eikä vastauksia vielä ollut. Työ oli yksinäistä, sillä sitä tehtiin omissa vastaanottohuoneissa suoja­ varusteissa.

Epävarma tilanne pelotti yllättävän vähän ja esimerkiksi lääkärit ottivat uuden tehtävänsä rauhallisesti vastaan. Lopulta varusteitakin oli riittävästi.

Normaalisti työni on puoliksi potilastyötä, mutta nyt se sisältää pelkästään hallinnon tehtäviä. Omaa jaksamista on vahvistanut ulkoilu metsässä. Se rentouttaa. Myös perheen kanssa oleminen ja yhteys ystäviin on ollut todellinen voimavara.

Tunnen kiitollisuutta työyhteisön hyvästä yhteishengestä ja ammattitaitoisesta porukasta tänä vaikeana aikana. Jos viruksen uusi aalto iskee tai eteen tulee jokin vastaava tilanne, pääsemme paljon helpommalla, kun tämä on nyt kertaalleen läpikäyty.”

Oleellista on arvioida ja tunnistaa osana työ­ paikan riskien arviointia myös psykososiaaliset kuormittavat tekijät, sekä se, mitä niiden ratkomi­ seksi voidaan tehdä.

– On laadittava pelisäännöt siitä, miten ­esimerkiksi etätyössä huolehditaan avoimesta yhteydenpidosta esimiehen ja alaisen välillä.

Kesällä työnantaja valmisteli ohjeen siitä, miten varmistetaan turvallinen työhön paluu koro­ nan aiheuttamien poikkeusolojen jälkeen. Oleel­ lista siinäkin on riskien arviointi.

– Myös henkilöstö tulee osallistaa kertomaan oma näkökulmansa työpaikan vaaranpaikoista ja etsimään keinoja niiden poistamiseksi tai vähentä­ miseksi.

Töissä noudatamme samoja sääntöjä, jotka opimme jo keväällä: – Jos ilmenee hengitystie- tai vatsaoireita, ei mennä töihin. Huolehditaan käsihygieniasta ja yskitään hihaan tai nenäliinaan. Monitilatoimis­ toissa noudatetaan turvavälejä, ja osa henkilöstöstä jatkaa töitä etänä, Marianne kiteyttää.

Ei niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin: – Tässä ajassa havahduttiin työyhteisön tärkey­ teen ja siihen, että yksin ei pärjää kukaan. Toivot­ tavasti osaamme jatkossa elää entistä paremmin hetkessä, Marianne pohtii.

Hän uskoo, että tulipa syksyllä eteen mitä tahansa, Espoon kaupungilla ollaan uusiin tilan­ teisiin entistä valmiimpia ja vahvempia.

ESPRESSI 3.2020

10

Vinkit talteen!

1.

HUOLEHDI HENKISESTÄ HYVINVOINNISTASI

Tunnista huolenaiheesi Jos tunnet itsesi huolestuneeksi tai kuormittuneeksi, mieti, mikä tässä tilanteessa sinua erityisesti huolettaa. Jos keskittyminen on vaikeaa, huolehdi, että sinulla on myös kevyempiä työtehtäviä.

4.

Huolehdi työkaveristasi Kysy, mitä työkaverille kuuluu. Osoita välittämistä ja hae itsekin tukea työyhteisössäsi.

2.

3.

5.

6.

Hallitse työkuormaasi Huolehdi palautumisestasi ja tauota työtäsi. Miettikää työyhteisössä ratkaisuja työkuorman hallintaan.

Tukeudu viranomaisten ja työpaikkasi antamiin ohjeisiin Seuraa oman organisaatiosi ja viranomaisten tiedottamista sekä ohjeistuksia.

Tärkeimmät ohjeet ja linkit löydät Essistä.

» LISÄÄ TIETOA: hyvatyo.ttl.fi/ohje-henkinen-hyvinvointi-tyohon-paluu

11

Älä jää yksin Pidä etätyössäkin yhteyttä työkavereihisi ja esimiehiisi.

Juokaa yhdessä vaikka virtuaalisia aamukahveja.

Pidä huolta jaksamisestasi Seuraa omaa jaksamistasi ja hae tarvittaessa asiantuntijaapua työterveyshuollosta.

TAITEIDEN ESPOO

TEKSTI Verna Julkunen KUVAT Roope Permanto, EMMA Espoon modernin taiteen museo

Ajatusten virtaa Vaakunatorille Kuvataiteilija Vesa-Pekka Rannikon teos Vuo nousee lokakuussa Espoon hallinnolliseen ytimeen, Vaakunatorille Espoon keskukseen.

ESPOON KAUPUNKI tilasi kuusi metriä korkean ja kymmenen metriä pitkän sekä neljästä viiteen metriä leveän teoksen Rannikolta osana Vaakuna­ torin alueen uudistamista. Alueen perusparantami­ sessa vanha kaupungintalo puretaan, uusia asuin­ taloja on rakennettu, ja alueen keskipisteeksi tulee uusi Vaakunatori. EMMA Espoon modernin taiteen museo toimii projektissa asiantuntijana, ja teoksen valmistuttua se liitetään museon kokoelmiin.

Julkinen taide sopii ympäristöönsä

– Julkinen teos suunnitellaan aina ympäristön mukaan. Täytyy miettiä, kuinka se sopii suunni­ teltuun paikkaan, ympäröivään arkkitehtuuriin ja luonnon piirteisiin, kertoo Vesa-Pekka Rannikko.

Turvallisuuskin on tärkeää, julkinen taide ei saa vahingoittaa ketään. Myös tilaajan toiveista ja aja­ tuksista keskusteltiin suunnitteluvaiheessa run­ saasti. Yhteistyötä esimerkiksi teoksen valaisussa on tehty alueen suunnittelusta vastaavan arkki­ tehtitoimiston kanssa.

Rannikko teki pyynnöstä muutaman erilaisen luonnosehdotuksen, ja niistä toteutettavaksi valittu teos on muuttunut luonnosvaiheen jälkeen enää vähän.

Elokuun alussa Vuon osat hitsattiin, minkä jäl­ keen vuorossa on koepystytys. Vaihe on jännittävä, sillä ennen pystytystä osien yhteensopivuus on tes­ tattu vain 3D-mallinnuksella. Tähän mennessä tek­ ninen toteutus on sujunut hyvin. Koepystytyksen ESPRESSI 3.2020

12

Taiteilija Vesa-Pekka Rannikon teosta hitsataan yhteen Selki-asemalla Vihdissä. Hitsauksesta vastaa alan ammattilainen Jukka Merta.

Suuren taideteoksen työstäminen vaatii vision ohella fyysistä voimaa. jälkeen teos maalataan ja lopulliselle paikalleen Vaakunatorille se pystytetään lokakuussa.

Eläviä värejä ja muotoja

Tältä Vuo näyttää valmistuttuaan. Korkeutta kuusi metriä, pituutta kymmenen metriä ja leveyttä neljästä viiteen metriä.

Värit vaihtuvat sen mukaan, mistä päin teosta katsoo.

13

Vuo koostuu neljästä voimakkaan värisestä metallisesta verkosta, jotka aaltoilevat ja luovat tilan, jonka sisälle voi mennä. Rannikolle on tärkeää, että ihmiset voivat oleskella veistoksen lähettyvillä ja myös mennä sen sisälle.

Veistos näyttää erilaiselta eri etäisyyksiltä katsottaessa, ja se elää ihmisen liikkeen mukana. Myös värit muuttuvat, kun katselija liikkuu. Ne sekoittuvat ja niistä muodostuu uusia värejä. Muoto on orgaaninen, ja luo siten kontrastia pääosin kulmikkaalle rakennetulle ympäristölle.

Teos ei taiteilijan mukaan varsinaisesti esitä mitään, joten se tarjoaa katsojalle ja kokijalle ­ajatuksen vapauden, ajatusten virran eli vuon. ­Vaakunatorin lähellä virtaa vuo myös konkreettisesti, sillä maisemaa halkoo Espoonjoki.

– Teos ei ole rationaalinen, vaan sen tarkoitus on herättää katsojassaan kysymyksiä sekä kauneuden ja esteettisyyden kokemuksia. Lisäksi värit herättävät meissä ihmisissä fyysisiäkin kokemuksia.

Teokseen liittyy myös ajatus pienistä puroista, joista muodostuu suuri virta. Tällainen demokraattisen päätöksentekoprosessin metafora sopii hyvin hallinnolliseen keskukseen.

TIESITKÖ TAITEIDENTÄMÄN? ESPOO

TEKSTI Paula Ristimäki KUVITUS Seesa Lippo

AIDOSTI KESTÄVÄ ESPOO YK sai kesällä eteensä monien muiden kaupunkien ohella myös Espoon arvion siitä, miten kestävä kehitys täällä toteutuu. Arvio otettiin innostuneesti vastaan.

VLR, VOLUNTARY LOCAL REVIEW, on vapaaehtoinen arvio kaupungin toiminnasta suhteessa YK:n Agenda 2030 -ohjelman kestävän kehityksen tavoitteeseen. Kuulostaa ehkä monimutkaiselta, mutta sitä se ei ole. VLR on simppeli arvio siitä, mitä Espoossa on tehty kestävän kehityksen eteen ja mitä vielä pitäisi tehdä.

Arvion mittareina käytettiin 17 ­kestävän kehityksen tavoitetta, jotka ­ on määritelty YK:n Agenda 2030 -ohjelmassa. Agendan perusajatuksena on muun muassa äärimmäisen köyhyyden, nälän ja eriarvoisuuden kitkeminen sekä koko ekosysteemistämme huolehtiminen. Käytännössä YK:n asettamiin tavoitteisiin pyritään usein tavallisilla, arkisilla asioilla, jotka vaikuttavat jokaisen espoolaisen elämään ja jotka samalla parantavat kestävän kehityksen toteutumista asukkaiden elinympäristössä ja kaupungin elin­ keinoelämässä.

– Esimerkiksi hiilineutraali Espoo, koulutukseen panostaminen, vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto, kierto­ talous, kestävä rakentaminen, liito-­ oravien suojelu, elektroninen urheilu, liikkuva sairaala ja etävastaanotot ovat asioita, joilla tavoitteisiin tähdätään, ESPRESSI 3.2020

sanoo arvion tekoa vetänyt projektipäällikkö Ville Taajamaa.

Mukana arvion laatimisessa oli huikea määrä ihmisiä. Arviossa käytiin läpi kaikki kaupungin toimialat, Espoo Catering ja Espoon Asunnot.

– Kasvokkain tavattiin 927 ihmistä, ja jos korona ei olisi tullut kuvioihin, luku olisi mennyt reippaasti yli 1 000:n.

Tämä on koko henkilöstön yhdessä tuottama arvio. Kuten kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä arvion julkistamistilaisuudessa sanoi, monen eri tahon osallistuminen oli erittäin hieno asia. Samaan tapaan kuin Espoo-tarinaan aikoinaan saatiin ajatuksia jopa päiväkotien lapsilta, nyt kuultiin mielipiteitä muun muassa koululaisilta.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä esitteli Espoon arvion heinäkuussa YK:lle koko Suomen edustajana yhdessä Turun kaupungin kanssa, joka myös on tehnyt oman VLR-arvionsa. Vastaanotto YK:ssa oli erittäin positiivista ja innostunutta.

Taajamaa painottaakin, että nyt Espoolla on käytössään kattava ja monipuolinen yhteenveto, jonka perusteella on hyvä jatkaa kestävän kehityksen mukaista työtä.

– Arvio antaa työkaluja myös Espootarinan 2021–2025 valmisteluun.

14

Kestävyys on tasapainoa asukkaiden hyvinvoinnin, talouden ja ympäristön välillä. Espoon VLR-arvion painopistealueet ovat: SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS: ketään ei jätetä. Mitä palveluita asukkaille on Espoossa tarjolla.

TALOUDELLINEN KESTÄVYYS: toimitaan yhdessä. Espoo on vahvempi, kun eri toimijat tavoittelevat kestävää kehitystä yhteistyössä.

EKOLOGINEN KESTÄVYYS: toimitaan aktiivisesti kaupungin rakennetun infrastruktuurin ja asuinympäristön kestävyyden kehittämiseksi.

LIIKKUVA SAIRAALA

HIILINEUTRAALI ESPOO

tuo erikoiskoulutetun sairaanhoitajan asiakkaan kotiin tai asumisyksikköön.

90% asiakkaista on saanut hoidon asuinpaikassaan ilman sairaalakäyntiä.

Kaupunki haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä

ETÄVASTAANOTOT

Päivystävien sairaanhoitajien videovastaanotto aloitettiin Espoossa kolmisen vuotta sitten.

LIITO -ORA SUOJ VIEN ELU

USTO NUORISOVALTU Nuorisovaltuustolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksessa, kaupunginvaltuustossa ja lautakunnissa.

Valtuuston jäsenet ovat 13–18-vuotiaita.

KOULUTUKSEEN PANOSTAMINEN ELEKTRONINEN URHEILU Espoo rakentaa ensimmäisenä kuntana Suomessa yhteistyökumppaneiden kanssa tukiverkostoa e-urheilun ympärille.

VANHUSNEUVOSTO Vanhusneuvosto tuo kaupunki­ suunnitteluun ja palveluihin ikääntyvien näkökulman.

KIERTOTALOUS KESTÄVÄ RAKENTAMINEN 15

TAITEIDEN ONNISTUMISIA ESPOO

TEKSTI Matti Remes KUVAT Roope Permanto

Yhteistyö tuottaa Tilapalveluissa tuloksia Työhyvinvointikysely nosti Tilapalveluissa esille tuttuja ja osin yllättäviäkin ongelmia. Niihin on löydetty porukalla toimivia ratkaisuja.

ESPOO OSALLISTUU joka toinen vuosi toteutetta-

vaan Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimukseen, jossa kartoitetaan kuntien henkilöstön työtä, siinä tapahtuvia muutoksia sekä työelämän vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.

Tilapalvelut-liikelaitoksen palvelutuotantopäällikkö Taneli Kalliokoski sanoo, että tutkimuksen tuloksista on ollut paljon hyötyä toiminnan kehittämisessä. Työhyvinvoinnin parantamiseen liittyviä asioita on toki pohdittu jo aiemminkin.

– Kaksi vuotta sitten pidimme esimerkiksi palaverin, jossa listattiin tiedostettuja ongelmia ja mietittiin niiden pohjalta mahdollisia toimenpiteitä.

Muun muassa hedelmäperjantai nostettiin yhdeksi keinoksi, Taneli sanoo.

Hedelmäperjantai on kuukausittain järjestettävä yhteinen tapaaminen Tilapalvelujen Otaniemen-toimipisteessä. Tarkoituksena on lisätä yhteisöllisyyttä ja parantaa tiedonkulkua.

– Tilaisuudessa on tarjolla hedelmiä ja jonkin aiheen esittely. Esimerkiksi eri työntekijäryhmät esittäytyvät ja kertovat tarkemmin työstään.

Keinoja uhkaavien tilanteiden ehkäisyyn

Kunta10-tutkimuksen tuloksia lähdettiin Tilapalveluissa analysoimaan niin sanotulla liikennevalomenetelmällä. Vihreäksi merkittiin hyvällä tasolla olevat asiat ja keltaisella pohdintaa vaativat löydökset. Punaisen värin saivat välittömiä toimia edellyttävät löydökset.

– Yksi punaisen valon asia oli asiakkaiden taholta tulevat väkivalta- ja uhkailutilanteet, joita etenkin vahtimestarit olivat kokeneet.

Tanelin mukaan tulos yllätti, sillä uhkaavista ­tilanteista ei ollut tehty ilmoituksia työnantajalle ESPRESSI 3.2020

samassa suhteessa kuin kyselyn perusteella tilanteita oli koettu.

Väkivalta- tai uhkatilanteita lähdettiin selvittämään tarkemmin. Sen jälkeen pohdittiin yhdessä keinoja, joilla niitä voidaan ehkäistä.

– Lisäsimme esimerkiksi vahtimestariresursseja kahdessa kohteessa, joita pidettiin poikkeuksellisen haastavina.

Lisäksi henkilöstön kanssa käytiin läpi ja kerrattiin toimintamalleja, joiden mukaan uhkaavissa tilanteissa toimitaan. Myös ilmoitus kannattaa tehdä, jotta tilanteesta voidaan oppia ja tehdä ennaltaehkäiseviä muutoksia.

Myös syrjintä ja esimiestyö puhuttavat

Toinen Kunta10-tutkimuksen keskeinen huolenaihe oli eri muodoissa esiintyvä syrjintä.

– Siinä parannustoimet ovat olleet lähinnä viestinnällisiä. Korostamme aina, että meillä on nollatoleranssi kaikkeen syrjintään ja häirintään.

Taneli toivoo, että iän, sukupuolen, etnisen taustan tai jonkin muun syyn vuoksi koetut syrjintätapaukset tuodaan esimiehen tietoon. Jos osapuolena on oma esimies, asiasta ollaan yhteydessä hänen esimieheensä.

Kolmas Kunta10-tutkimuksessa esille noussut tärkeä kehittämiskohde oli esimiestyö.

– Olemme pyrkineet lisäämään esimiesten koulutusta. Haluaisin kaikkien esimiesten tiedostavan, että heidän tärkein tehtävänsä on mahdollistaa työn teko omille alaisille, Taneli sanoo.

Samoin on pyritty selkeyttämään esimiesten työnkuvaa kaikilla tasoilla. Tavoitteena on lisätä läsnäoloa ja näkyvyyttä henkilöstölle.

– Esimiesten tehtäviin kuuluu myös miettiä 16

Taneli Kalliokoski, Ville Kaisla ja Seija Hiltunen ovat yhtä mieltä siitä, että yhteistyöllä ja avoimuudella on suuri vaikutus työhyvinvointiin.

LUT, ALVE A! P A L TI INTA NOA TOIM NÖN”HIE A A TAV YTÄN MAH Ä KÄ KKEJÄ I V Y E JA H ISIÄ VIN ÖILL LÄHE IN YKSIK SI.” LEK VÄK MUIL NNETTÄ Y el, HYÖD Merk a j i nen u T ttämi i h e k ilöstö Henk

17

työntekijöiden kanssa töiden priorisointia. Työaikaa on aina rajallisesti. Siksi on tärkeää pohtia, miten aika käytetään fiksuimmin.

Leppävaarassa Tilapalvelujen aluepäällikkönä toimiva Ville Kaisla sanoo, että esimiestyössä ollaan siirtymässä entistä enemmän valmentavaan johtamiseen. Siinä tärkeätä on alaisten sparraaminen, jossa rohkaistaan ottamaan vastuuta ja tukemaan ratkaisujen löytämisessä.

– Esimiehen tehtävänä on ohjata toimintaa oikeaan suuntaan ja tarjota erilaisia näkökulmia, mutta vastaukset löytyvät yleensä työntekijöiltä, Ville tiivistää.

Pitkistä sairauspoissaoloista iso lasku

Taneli korostaa, että työilmapiiriin ja työhyvinvointiin liittyvät asiat vaativat aktiivista ja jatkuvaa työtä.

– Esimiestyöhön kuuluu aktiivinen työkykyjohtaminen. Tätä varten yhdessä henkilöstöhallinnon kanssa käytiin tiheällä kammalla läpi pitkittyneitä sairauspoissaoloja ja kartoitettiin mahdollisia tukitoimia. Näin saimme vähennettyä pitkäaikaisia sairauspoissaoloja varsin merkittävästi.

– Seuraavaksi otimme tarkasteluun lyhyet poissaolot. Niitä pyritään vähentämään esimerkiksi tehostetuilla terveystarkastuksilla, työkykyarvioilla ja työkokeiluilla.

Näin edettiin 2018 toukokuu Ensimmäinen uutiskirje

ESPRESSI 3.2020

2018 kesäkuu Palvelutuotannon osa-alueiden esittelyt kuukausipalavereihin

2018 kesäkuu Riskikartoituksien päivitysprosessi käyntiin

2018 syyskuu

2018 syyskuu

Onnistumisiaosio mukaan uutiskirjeeseen

Kunta10-kysely

18

2018 lokakuu Työhyvinvointiasiat ja henkilökuva uutiskirjeeseen

2019 tammikuu Kunta10tuloksien käsittely aloitettiin

KUNTA10 -TUTKIM ON TAA US S KÄYN NISSÄ!

Nyt joka inen Esp oon kaup työntekij ungin äp omaan ty ystyy vaikuttam aan öhönsä ja työhyvin Kunta10 -työyhte vointiins isötutkim a syyskuu us käynn . n alussa istyi , ja siihe 31.10. me n voi vasta nnessä. ta Kysely te hdään sä tulokset h k ö p o sti julkaista an jouluk lla, ja sen Mukana uun alus ovat Esp sa . o o n lisäksi Vantaa, Tampere Helsinki, , Turku, O Nokia, V ulu, Rais alkeakos io ki, Naan Tutkimu tali ja Vir , ksen tek rat. ijä on Ty Mitä use öterveys a laitos. kattavam mpi meistä vasta a, sitä pi ja luote ttavamp saadaan i tulos !

Taneli Kalliokoski muistuttaa, että Kunta10-kyselyyn kannattaa vastata.

–Sen avulla voi nostaa esille asioita, jotka vaikuttavat meidän kaikkien työhyvinvointiin.”

Ville sanoo, että työhyvinvoinnissa on tärkeää kehittää mittareita, joilla työn kuormitusta voidaan seurata. Yksi sellainen ovat sairauspoissaolot.

– Kun tietty poissaolomäärä täyttyy, lähiesimies käy työntekijän kanssa vapaamuotoisen keskustelun, jossa on mahdollista nostaa esille mieltä painavat huolenaiheet. Toimintamalli on auttanut vähentämään sairauspoissaoloja.

Yhteistyöllä valtavan iso vaikutus

2019 maaliskuu

2019 toukokuu

Sairauspoissa­ olojen tausta­syiden arviointi aloitettiin

Ammattiala­teeman käsittely uutiskirjeessä aloitettiin

2020 tammikuu Uutiskirjeessä alkoi eri osa-alueiden tärkeimpien hankkeiden ja niihin osallistuvien esittely

2020 syyskuu Uusi Kunta10kysely

19

Useita kertoja vuodessa henkilöstölle tehtävistä fiilismittarikyselyistä käy ilmi, että työhyvinvointi ja esimiestyö ovat Tilapalveluissa parantuneet.

– Yhteistyöllä on valtavan iso vaikutus. Erityisen hedelmällistä se on, kun asioita tehdään yhdessä yli organisaatiorajojen, Taneli sanoo.

Työhyvinvoinnin parantamisen kestoaiheita on hyvä ja avoin tiedonkulku. Viestinnän parantamiseksi Palvelutuotannossa tehdään kuukausittain ilmestyvää uutiskirjettä, jossa käydään läpi ajankohtaisia asioita.

Myös siivouksen ja vahtimestaripalveluiden palveluesimies Seija Hiltunen korostaa avointa tiedonkulkua, oli sitten kyse omasta työporukasta tai yhteydenpidosta päiväkotien ja koulujen henkilökunnan kaltaisiin sisäisiin asiakkaisiin.

– Välillä tulee tiukkoja paikkoja, joissa kissa on nostettava pöydälle ja puitava asia läpi. Ongelmia ei pidä lakaista maton alle, Seija sanoo.

Myös rakentavan palautteen antaminen on hänestä tärkeää.

– Niinkin yksinkertainen asia kuin kiitos hyvästä työstä on iso asia. Se on ilmaista ja antaa työn tekijälle paljon lisää virtaa, Seija toteaa.

Taneli sanoo, että työn arvostuksen nostamiseen pyritään myös uutiskirjeen Onnistumisia-­ osiolla, johon voi lähettää kiitoksia henkilöille suoraan nimillä. Uutiskirjeessä on henkilökuva-osio, jossa tehdään erilaisissa tehtävissä työskentelevien arkea näkyväksi.

– Keskeisenä tavoitteena on lisätä oman ja muiden työn arvostusta, Taneli perustelee.

Espoossa Kunta10-kyselyyn vastasi kaksi vuotta sitten 74 prosenttia henkilöstöstä. Tämän vuoden kysely on parhaillaan käynnissä.

– Kyselyyn kannattaa vastata, sillä sen avulla voi nostaa esille asioita, joiden parantamisella on vaikutusta meidän kaikkien työhyvinvointiin, Taneli kannustaa.

1.

2.

3.

4.

1. Katujen kunnossapidossa työtehtävät vaihtelevat vuodenajan mukaan.

2. Kuorma-autonkuljettajana työskentelevä Timo Hukka hallitsee suvereenisti raskaan ajokkinsa.

3. Työpäivä alkaa normaalisti aamuseitsemältä, talvisin aikaisemminkin, jos yöllä on pyryttänyt.

4. Timon mukaan työ ei ole vuosien saatossa juurikaan muuttunut, kalusto sen sijaan on.

5. Työtä tehdään paljon yksin. Siksi työkavereiden kanssa on mukava joskus tavata myös vapaa-ajalla.

ESPRESSI 3.2020

20

TEKSTI Pi Mäkilä KUVAT Roope Permanto

KUNTALAISELLA TÖISSÄ

Säällä kuin säällä.

Tutuilla kaduilla ympäri vuoden Katujen kunnossapidon ansiosta espoolaiset tiet ja kadut pysyvät siisteinä vuoden jokaisena päivänä. Kuorma-autonkuljettaja Timo Hukka valmistelee pian katuja talven varalle.

5.

KATUJEN KUNNOSSAPIDOSSA työskentelevän kuorma-autonkuljettajan Timo Hukan työpäivä alkaa aamuseit­ semältä – paitsi talvisin, jos lumipyry on vallannut kadut, ja aurauskalustoa tarvitaan jo varhain aamuyöstä.

– Viime talvena näitä aikaisia herätyksiä oli tosin vain kerran. Lunta tuli lopulta niin vähän, että pääosin kadut pysyivät hyvässä kunnossa pelkällä suolaamisella, Hukka kertoo.

Sää ja vuodenajat määrittävät ja ­rytmittävät muutenkin Hukan ja työ­ porukan, parikymmenhenkisen kunnossapitotiimin työtehtävät. Auraamisen, suolaamisen ja hiekoittamisen lisäksi katuja pestään muun muassa katupölystä, ja kadunvarsilla kasvavat kasvit pidetään riittävän lyhyinä.

– Meidän vastuullemme kuuluvat päätiet, Tielaitos huolehtii varsinaisista valtaväylistä. Emme kuitenkaan kulje ainoastaan isoilla teillä, vaan pidämme huolta myös muun muassa ulkoilureiteistä. Kesä oli melko sateinen, joten ajoimme ulkoilureiteille lisää kivituhkaa.

Seuraavaksi Hukka tiimeineen aloittaa valmistelut tulevan talven varalle.

– Tarkistamme laitteet ja kaluston, ja alamme porata aurausmerkkejä paikoilleen. Ne on pakko laittaa, tuli talvella lunta tai ei. Aurausmerkkejä tarvitaan, sillä uudet tiet ovat paikoin hyvinkin ahtaita ja meidän kalustomme taas melko suurta.

21

Yhteistyötä hyvällä porukalla

Ahtaat kadut eivät Hukan mukaan tee kuitenkaan työstä vaikeaa. Hän on ehtinyt työskennellä katujen kunnossapidossa jo 30 vuoden ajan, joten kaupungin kadut ovat tulleet hänelle tutuksi.

– Parasta tässä työssä ovat työkaverit. Itse työ on usein melko yksinäistä, joten työkavereiden kanssa on mukava kokoontua myös vapaa-ajalla. Moni muukin on viihtynyt talossa pitkään, Hukka kertoo.

Hukka on ehtinyt nähdä Espoon kehityksen vuosien varrella maalaismaisemmasta ympäristöstä kaupunkimaisemmaksi alueeksi. Taloja ja teitä on ­rakennettu viimeisen 30 vuoden aikana iso määrä lisää, ja kun kokonaisia asuinalueita on noussut ympäristöön, on moni reitti täytynyt opetella kokonaan uudelleen.

Varsinainen työ ei ole Hukan mukaan vuosien varrella juuri muuttunut. Kalusto on sen sijaan vaihtunut useampaan kertaan.

– Ennen moni asia hoidettiin traktoreilla. Lisäksi vaatimukset siihen, millaisilla valmiuksilla ja millaisella koulutuksella kalustoa saa ajaa, ovat muuttuneet. Kaupunki on onneksi pitänyt meidät hyvin ajan tasalla niin, että kulloinkin vaadittavat kurssit on tullut suoritettua. Nykyisin esimerkiksi työturvallisuudesta pidetään ihan eri tavalla huolta kuin aiemmin. •

HETKINEN ESPOOTA

KUVA Roope Permanto

Tarinoita Espoosta Kun seuraavan kerran lähdet kävelylenkille Espooseen, ota avuksesi tarinasoitin.fi/ espoonkaupunginmuseo. Sen avulla tutustut kaupungin menneisyyteen aivan uudella tavalla, niin vanhoihin puistoihin kuin graffiteihin, mutta myös esimerkiksi Laajalahden historiaan ja asukkaiden kertomuksiin vanhasta Tapiolasta.

Parhaan kokemuksen saat menemällä paikan päälle vertailemaan nykyistä ja mennyttä.

Miltä näytti esimerkiksi tämä Träskändan kartanopuisto yli sata vuotta sitten? Mitä on säilynyt ja mitä on hävinnyt vuosien saatossa?

LISÄÄ tarinasoitin.fi/espoonkaupunginmuseo

ESPRESSI 3.2020

22

23

SINUN ETUSI

BREAKPRON KÄYTTÄJÄ EI UNOHDA TAUKOJUMPPAA

”BREAKPRO ON IHANA! KUN OHJELMA POMPSAHTAA SÄÄNNÖLLISESTI NÄYTÖLLE, TAUOT TULEE PIDETTYÄ.

ITSE OLEN ASETTANUT TAUKOVÄLIN 45 MINUUTTIIN.” Saija Juntunen, TYT

UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaan kaikki liike – kesti se minuutin tai sata – on hyvästä. Tee pieni teko hyvinvointisi hyväksi ja lataa Espoon kaupungin työntekijöilleen tarjoama BreakPro työtietokoneellesi tai kännykkääsi.

BREAKPRON ASENTAMINEN kestää noin viitisen

minuuttia. Sen jälkeen jumppamuistutus ilmestyy ruudulle säännöllisin väliajoin, joten et pysty vahingossa unohtamaan taukoliikuntaa. Jumppa alkaa heti, kun klikkaat hiirellä saamaasi muistutusta.

BreakPron taukojumpat ovat noin minuutin mittaisia. Erilaisia liikuntavaihtoehtoja on paljon, voit valita itsellesi mieluisimman tai hyväksyä sen, mitä ohjelma kulloinkin tarjoaa.

Voit myös säätää taukojumpan välit itse. Ohjelma muistuttaa ja ohjaa taukoliikuntaa valitsemallasi aikataululla 30, 45, 60, 90 tai 120 min välein tai valitseminasi kellonaikoina. Hyvä nyrkkisääntö on valita muistutus vähintään 60 minuutin välein.

Ja ota ihmeessä työkaveritkin mukaan jumppaan!

OHJEET BREAKPRON LATAUKSEEN: Essi > Työkalut > Taukojumppasovellus

MUISTA MYÖS NÄMÄ EDUT: OFFICE 365 EDULLISESTI KOTIKONEELLE Tiesithän, että kun olet ollut neljä kuukautta Espoon kaupungin

TUTUSTU ETUIHIN: Essi > Henkilöstö > Henkilöstöedut

MUISTAMISET AINEETTOMIN LAHJOIN Espoon kaupunki muistaa lahjalla työntekijöidensä 50- ja

palveluksessa, voit ostaa Office 365 -ohjelmistot alennuksella kotikoneellesi ja koko perheen käyttöön. Alennusta saat 30 prosenttia normaalihinnoista.

Kannattaa myös muistaa, että voit asentaa Office 365:n henkilökohtaiseen käyttöön työpaikan lisenssillä viidelle laitteelle maksutta.

Tässä tapauksessa ohjelmiston tulee olla vain sinun käytössäsi.

Office 365 -ohjelmiston käyttöoikeudet päättyvät työsuhteen loppumiseen, riippumatta oletko ostanut lisenssin itsellesi vai käytätkö työpaikan lisenssiä.

60-vuotissyntymäpäiviä, pitkää palvelua Espoon kaupungilla, eläkkeelle siirtymistä ja työn ohella tutkinnon suorittamista.

Tästä syksystä alkaen kaikki muistamislahjat ovat aineettomia.

Lahjan saaja voi valita itselleen mieluisimman vaihtoehdon Kiitoskauppaan kootusta valikoimasta. Valittavana on esimerkiksi erilaisia hemmottelulahjakortteja, television kanavapaketti tai museokortti. Lahjansa voi ohjata myös erilaisiin hyväntekeväisyystarkoituksiin.

Lahja lunastetaan siihen oikeuttavalla koodilla.

LISÄTIETOA ESSISTÄ: Henkilöstö > Henkilöstöedut > Microsoft-ohjelmistojen kotikäyttöoikeus

LISÄTIETOA ESSISTÄ: Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstön huomiointi