Espressi 2/2022

NRO 2 • KESÄKUU 2022 TE YHDE HDÄ ÄN S SÄ V IEL Ä PARE KIN M PI E SP O O !

16 Kirjasto on kaupunkilaisille tärkeä ja turvallinen kohtaamispaikka poikkeus­ aikoinakin.

06 Töihin hyvinvointi­ alueelle – mitä ­ajatuksia uusi työpaikka herättää?

ja Taidetta ia oivalluks 12

Väriä Espooseen!

Kvis daghemin lapset juhlistivat Espoo 50 vuotta kaupunkina -teemaa ja antoivat vuoden tunnukselle uudet, iloisen vauhdikkaat värit.

Kirjastoista on tullut etenkin lapsille ja nuorille tärkeä tapaamispaikka, mikä korostui koronaaikana ja Ukrainan sodan puhjettua.

16

Sellon kirjaston työntekijöiden mukaan kriisiajat ovat tehneet kirjastoista ketterämpiä.

4

Poimittua

5

Kysymys & vastaus

6

Hyvinvointialue

Tarpeettomat toimistokalusteet voi kierrättää tarvitsijoille Yammerissa.

Eurocities-vuosikonferenssi pidetään pian Espoossa – mutta mikä ihme Eurocities on?

Mitä miettivät Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle töihin ­siirtyjät, mitä ne jotka jäävät?

ESPRESSI 2.2022

12

Taiteiden Espoo

14

Tiesitkö tämän?

16

Onnistumisia

Kvis daghemin lapset antoivat Espoo 50 vuotta kaupunkina -tunnukselle aivan uudet värit.

Henkilöstön monimuotoisuus on voimavara, jonka vaaliminen on huomioitava jo rekrytoinnissa.

Kirjasto kuuluu kaikille, myös poikkeusaikoina, muistuttaa Sellon kirjaston henkilökunta.

2

20

Kuntalaisella töissä

22

Hetkinen Espoota

24

Gallup

Ellen Björkman ja Kaisu Tamminen palvelevat Espoon neuvolaasiakkaita myös chatissa.

Meistä monen mieli on nyt Ukrainassa ja tarve auttaa ja myötäelää suuri.

Tunnetko kaupungin harrasteryhmät? Jututimme muutamaa ryhmien aktiivia.

JUKKA MÄKELÄ KAUPUNGINJOHTAJA

KYMPILLÄ RANTAMARATONILLE! Espoo Rantamaraton juostaan lauantaina 17.9.

Kaupungin työntekijät pääsevät edullisesti mukaan: omavastuuosuus juoksun hinnasta on 10 €.

Kaikkien ei tarvitse kilvoitella täyttä maratonia, vaan sarjoja on useampia: Rantamaraton (42,195 km), Rantapuolikas (21,1 km), Ranta-10 (10 km) ja Ranta-5 (5 km). Valitse itsellesi soveltuva matka ja nauti liikkumisesta!

Ilmoittaudu Essissä olevalla, Espoon henkilökunnalle tarkoitetulla linkillä.

Löydät tapahtuman ja ilmoittautumislinkin esimerkiksi kirjoittamalla Essin hakukenttään Rantamaraton.

Espoo 50 – tutustu työyhteisösi kanssa kaupunkiisi Vielä ehtii mukaan Espoo juhlii! -viikolle Yksi Espoo 50 vuotta kaupunkina -vuoden kohokohdista on Espoo-­ päivän ympärille rakentuva juhlaviikko. Elokuun viimeisenä viikkona kaupunki täyttyy tiistaista lauantaihin tapahtumista ja yhdessäolosta.

Vielä ehdit mukaan järjestämään oman yksikkönne osalta.

Lisätietoja espoo.fi/50

Espoon henkilökunnalle on teema­ vuoden kunniaksi tarjolla opastettuja kierroksia muun muassa kaupunginpuutarhaan, Monikon koulukeskukseen, Matinkylän uimahalliin ja Perkkaan kouluun.

Kerätkää porukka työpaikalta!

Tapiola ­Sinfoniettan konsertteihin ja ­Tapiola Festivaalille pääsee ­alennetuilla lipuilla.

Löydät lisätietoja Essistä kirjoittamalla hakukenttään Espoo 50.

TEHDÄÄN YHDESSÄ VIELÄKIN PAREMPI ESPOO!

3

KAUPUNGINJOHTAJAN innovaatiokilpailu on vakiinnuttanut paikkansa osana Espootarinaa. Kaupungin työntekijöiden ja työ­ yhteisöjen lisäksi kilpailuun voivat osallistua myös yritykset. Tämä on osoitus siitä, että palvelujemme kehittäminen ja espoolaisten arjen sujuvoittaminen ovat vahvasti yhteistyötä. Kaupunki on yhteisö, joka toimii parhaiten, kun saamme erilaiset kumppanit ja verkostot mukaan puhaltamaan yhteen ­hiileen.

Espoo tekee yhteistyötä monenlaisten kumppanien kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Teemme yhteistyötä muiden kaupunkien kanssa, mutta myös yritykset, tutkimuslaitokset ja oppilaitokset ovat arvokkaita kumppaneitamme. Tämä vuosi on meille todellinen EU-supervuosi, sillä Espoo on valittu eurooppalaisen Eurocities-verkos­ ton vuosifoorumin järjestäjäkaupungiksi.

Tapahtuma tuo kesäkuussa Espooseen satoja eurooppalaisia kaupunkivaikuttajia sekä merkittävän määrän EU-päättäjiä ja virkamiehiä.

Yhteisenä tavoitteenamme on kehittää kestäviä ratkaisuja tulevaisuuteen.

Kumppanuudet ja verkostomainen yhteistyö ovat erinomainen tapa oppia toisiltamme. Kun jaamme kokemuksiamme, luomme samalla myös yhteistä hyvää. Kannustan jokaista pohtimaan verkostojen tarjoamia mahdollisuuksia. Yli organisaatiorajojen tapahtuva yhteydenpito ja yhteistyö voi tuoda omaan työhön aivan uudenlaista merkityksellisyyttä.

OLLI URPELA

ESPRESSI on Espoon kaupungin henkilöstölehti JULKAISIJA Espoon kaupunki, Viestintä PÄÄTOIMITTAJA Johanna Pajakoski TOIMITUSNEUVOSTO Johanna Halava, Anne Kettunen, Jetta Laajarinne, Susanna Nikko ja Taina Vehviläinen TUOTTAJA Paula Ristimäki, Otavamedia OMA ULKOASU Otavamedia OMA PAINO PunaMusta REPRO Aste Helsinki ISSN 2341-9474 (painettu), 2341-9482 (verkkojulkaisu) YHTEYSTIEDOT espressi@espoo.fi

Kumppanuus kannattaa

POIMITTUA

KOONNUT Paula Ristimäki KUVITUS Espoon kaupunki

TYÖFIILISKYSELY TULEE TAAS Maaliskuun työfiiliskyselyyn vastasi 5 611 kaupungin työntekijää, eli 38 % koko henkilöstöstä. Vastanneista 71 % suosittelisi työyksikköään ystävilleen ja tuttavilleen, mikä on prosenttiyksikön verran enemmän kuin aiemmin. Mitään mullistavia muutoksia kysely ei tarjonnut, mutta pieniä parannuksia näkyi työn sujumisessa, työssä jaksamisessa ja työyhteisöltä saatavassa tuessa ja kannustuksessa.

Kysely toteutetaan seuraavan kerran kesäkuussa, ja se lähetetään sähköpostiisi. Kannattaa vastata, vaikka et edelliseen kyselyyn olisi vastannutkaan. Mitä isompi vastaajajoukko, sitä oikeampi tulos. Kyselyn tekee Espoolle Zef.fi, joka voi näkyä myös sähköpostin lähettäjänä.

EI HARMAALLE TALOUDELLE

Kierrätä tarpeettomat tavarat Yammerissa PARASTA luonnonvarojen ja ympäristön säästämistä on

vähentää tarpeetonta kulutusta. Espoon kaupungin Yammerissa on Yksiköt kierrättävät -ryhmä, joka on tarkoitettu toimipisteiden ja yksiköiden sisäiseen tavaroiden kierrättämiseen. Siellä voitte laittaa itsellenne tarpeettomat kalusteet tai muut tavarat kiertoon. Laita ilmoitukseen tiedot ja kuvat tavaroista, omat yhteystietosi sekä tieto, mistä ne voi noutaa. Kun tavarat on noudettu, poista ilmoituksesi.

Samoin ennen kuin hankit uutta, tarkista, olisiko tarvitsemaasi tavaraa saatavilla tästä ryhmästä.

Voit laittaa ryhmään oman ilmoituksesi, jos tarvitsette tiettyä tavaraa tai kalustetta työpaikallenne. Tavara liikkuu, raha ei.

Yammer kuuluu O365-ohjelmiin, ja löydät sen vaikkapa Essin haulla Hankinnat ja kierrätys -sivulta. Liity ryhmään jäseneksi, niin löydät sen myöhemmin helposti.

Mitä mieltä?

ESPRESSI 2.2022

TARVITSETKO toimisto­ kalustetta vai onko yksikös­ säsi jotain liikaa?

Espoo vaatii vastuullisuutta yhteistyökumppaneiltaan. Esimerkiksi Tilapalvelut-liikelaitos torjuu aktiivisesti harmaata taloutta tekemällä valvontakäyntejä Espoon kaupungin eri kohteisiin, muun muassa kouluihin, joihin ­siivous tilataan ostopalveluna.

Näillä käynneillä varmistetaan, että siivoojilla on työnantajansa kuvallinen henkilökortti ja että työnantaja on toimittanut heidän tietonsa Palvelutuotantoon. Siivoojia haastatellaan myös heidän tyytyväisyydestään työn­ tekoon, työoloihin ja työnantajaan. Pääosin siivoojat suhtautuvat käynteihin positiivisesti.

Valvontakäynnit tehdään aina pareittain.

Viime vuonna tehtiin 211 käyntiä, joilla tavattiin 251 siivoojaa.

KAIPAATKO TYÖSSÄSI TILASTOJA ESPOOSTA? Niitähän löytyy! Viralliselta nimeltään tietopaketti on Toimintaympäristön tila Espoossa, ja se on julkaistu Sharepointissa ja espoo.fi -sivuilla.

Huikeasta koosteesta selviävät muun muassa espoolaisten hyvinvointi, asuminen, työllistyminen, palvelut, työpaikat ja väestön rakenne sekä kaupungin talous, ympäristöasiat, maankäyttö ja rakentaminen.

Toimintaympäristön tila Espoossa -tieto­ paketti palvelee kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelua sekä päätöksentekoa, mutta sisältää myös kivaa knoppitietoa kaikille Espoosta ja sen asioista kiinnostuneille.

Tutustu Essissä tai espoo.fi:ssä! Kirjoita hakukenttään Toimintaympäristön tila. Lisätietoja tieto@espoo.fi

Kerro meille mielipiteesi tästä Espressi-lehdestä sähköpostilla: espressi@espoo.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 25 euron GoGift-superlahjakortti, jolla voi valita itselleen sopivan lahjan.

Vastausaika päättyy 29.7.2022.

4

VASTAAJANA kansainvälisten asioiden päällikkö Milla Ovaska

KYSYMYS & VASTAUS

Mikä Eurocitiesverkosto on, ja mitä se tekee?

EUROCITIES on Espoolle tärkein euroop-

palainen kaupunkiverkosto, johon kuuluu 200 suurta ja keskikokoista kaupunkia.

Verkosto tekee EU-vaikuttamista, tuottaa EU-analyysejä ja -rahoitusinformaatiota sekä tarjoaa foorumeita kaupunkien asiantuntijoiden vertaisoppimiseen. Koska Euroopan kaupungit painivat samanlaisten haasteiden edessä, muiden tekemisestä oppiminen ja omien oppiemme ­jakaminen lisää osaamistamme ja tuo työhömme uutta näkökulmaa.

Espoo on tänä vuonna valittu eurooppalaisen Eurocities-verkoston vuosifoorumin järjestäjäkaupungiksi. Konferenssi järjestetään 8.–10. kesäkuuta Otaniemen Dipolissa ja muissa espoolaisissa kohteissa.

Vuosifoorumi tuo Espooseen satoja eurooppalaisia kaupunkivaikuttajia sekä EU-päättäjiä ja virkamiehiä. Konferenssin keskeiset teemat, kaupunkien ilmastojohtajuus, yhteiskehittäminen ja nuorten osallisuus, ovat Espoolle tärkeitä. Tapahtuman ansiosta Espoota ja espoolaista osaamista päästään viemään Eurooppaan, vahvistamaan kaupungin tunnettuutta sekä kasvattamaan matkailutuloja.

Espoolle suurin tavoite Eurocities-verkoston vuosifoorumin järjestäjänä on kaupunkiorganisaation kansainvälisen osaamisen ja verkoston kasvattaminen. Vuosifoorumin järjestelyyn osallistuu suuri määrä kaupungin henkilöstöä ja johtoa sekä kaupungin keskeisiä kumppaneita, kuten Aalto-yliopisto ja VTT. TEKSTI Pi Mäkilä KUVA Roope Permanto

5

LÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE Huolehtii sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen palveluista 1.1.2023 alkaen Espoossa, Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Lohjalla, Raase­ porissa, Siuntiossa ja Vihdissä.

Alueella on reilut 470 000 asukasta.

Työllistää 8 500 työntekijää, eli lähes saman verran kuin Espoon kaupungin jäljelle jäävä organisaatio vuoden 2023 alusta.

Vuosibudjetti 2 miljardia euroa.

ESPRESSI 2.2022

6

Hyvällä ­ mielellä hyvinvointi­ alueelle Pikkuhiljaa uuteen hyvinvointialueeseen liittyvät asiat alkavat konkretisoitua. Nyt tiedetään jo aika hyvin muun muassa se, ketkä Espoon työntekijät siirtyvät hyvinvointialueen työntekijöiksi ja ketkä eivät. Muutos on silti herättänyt ja herättää yhä runsaasti kysymyksiä. ”Ja niin pitääkin”, painottaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelussa mukana oleva projektijohtaja Elina Yli-Koski.

TEKSTI Susanna Haanpää KUVITUS Katja Nirkkonen ja Gettyimages

7

V

ielä vuoden alussa Elina YliKoski työskenteli hallinto­päällikön nimikkeellä Espoon HYTETtoimialalla. Nyt hän valmistelee tulevaa muutosta.

– Espoo on edelleen koti­ organisaationi, vaikka olen nyt siirtynyt hyvinvointialueen työntekijäksi, hän kertoo.

Tämä muutos koskee vuodenvaihteessa kaikkia Elinan kollegoita ­HYTETissä. Heille siirto on väistämätön, eli nykyinen työ Espoon kaupungilla ei jatku. Ei olekaan ihme, että tätä joukkoa muutos on askarruttanut ehkä eniten. Vieläkään kaikkiin kysymyksiin ei voi antaa tarkkoja vastauksia, koska muutos on kesken ja asiat loksahtelevat paikoilleen vähitellen valmistelutyön edetessä.

Mittavaa uudistusta voi välillä olla vaikea

ESPRESSI 2.2022

8

hahmottaa, ja ihmisillä on tarve keskustella sekä käydä asiaa lävitse. Toiset pitävät muutosta uutena alkuna, toisia mullistus puolestaan askarruttaa.

– Uudistuksen keskellä asioista on tärkeä puhua. Espoossa muutoksesta on mielestäni viestitty hyvin, Elina ­pohtii.

Kaiken kaikkiaan Espoon ­kaupungin työntekijöistä kolmasosa siirtyy LänsiUudenmaan hyvinvointialueen työntekijöiksi ensi vuoden alussa. Hyvinvoinnin ja terveyden toimialan lisäksi siirtyjissä ovat esimerkiksi kunnan palveluksessa olevat opiskelu­ huollon psykologit ja kuraattorit sekä osa konserni- ja yleishallinnon hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstöstä.

Moniin työsuhdetta käsitteleviin työntekijöiden kysymyksiin on koottu vastauksia Essissä olevaan henkilöstön kahvihuoneeseen, ja listaa päivitetään jatkuvasti.

OSA LÄHTEE, OSA JÄÄ HYTETin lisäksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle siirtyy myös muita kaupungin työntekijöitä.

Tietohallinnosta siirtymisen valitsi Saara Kotro, Espoon kaupungille jäämisen Jarkko Lähteenmaa.

Molemmat kuvaavat tunnelmiaan innostuneen odottaviksi.

— Osa henkilöistä oli jo nimetty hyvinvointialueelle, ja osa tehtävistä oli vapaassa haussa. Halusin tarttua edessäni avautuneeseen kiinnostavaan tilaisuuteen, Saara perustelee valintaansa.

Espoon kaupungilla hän on vastannut konsernihallinnon it-järjestelmien kehittämisestä kehityspäällikkönä. Nyt hän työskentelee SOTE-ICT-järjestelmät-tiimin vetäjänä ja osallistuu hyvinvointialueen ICT-valmisteluun. Hyvinvointialueelle hän siirtyy virallisesti vuoden 2023 alussa.

— Työajastani teen 60 prosenttia hyvinvointialueen ICTvalmistelua. 40 prosenttia ajasta olen Espoon hyvinvoinnin ja terveyden toimialan IT-kehityspäällikön tehtävissä.

Saara uskoo, että siirtymässä suuri osa työstä muuttuu, vaikka pääosin järjestelmät ja tiimi pysyvät samoina kuin ennenkin.

— Tulevaan hyvinvointialueen tietohallintoon saapuu myös muista kunnista työntekijöitä. Odotankin innolla yhteistyötä uusien kollegoiden kanssa.

Tässä vaiheessa on paljon asioita, jotka vielä ovat avoimia, mutta Saaraa uuteen tarttuminen ei suuremmin mietitytä.

— En esimerkiksi varmuudella tiedä, missä työpisteeni jatkossa sijaitsee ja teenkö välillä työpäiviä vaikka Hangossa.

Vaikka kyseessä onkin hyppy tuntemattomaan, tieto ja ymmärrys muutoksesta kasvavat jatkuvasti.

— Tunnelma on innostunut ja odottava. Olemme mukana tekemässä historiaa ja luomassa jotakin ihan uutta hyvinvointialueen ICT-kokonaisuuden rakentamiseksi, Saara kertoo.

Pientä haikeutta hän myöntää tuntevansa siitä, että osaa kollegoista ei jatkossa näy samassa työpaikassa.

— Tunnen kiitollisuutta työurastani Espoossa, mutta siirryn hyvillä mielin hyvinvointialueen leipiin. Sitä paitsi Espoolla on runsaasti hyviä toimintamalleja, joita varmasti pääsemme hyödyntämään hyvinvointialueellakin.

— ITSELLÄNI ON HYVÄ tunne muutok­sesta, vaikka se on odotettua isompi, kiteyttää ratkaisukehityspäällikkö Jarkko Lähteenmaa tuntemuksiaan.

— Vaikka muutoksesta on tiedetty jo pitkään, nyt on konkretisoitunut sen kokoluokka.

Jarkko aloitti viime syksynä uudessa tehtävässä eli ratkaisukehityspäällikkönä Espoon kaupungilla. Hänelle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa samassa työssä myös Espoon uudessa organisaatiossa.

— Nykyinen työtehtäväni on niin kiinnostava, että siinä minun on luonteva jatkaa. On kuitenkin myönnettävä, että hetken ajan mietin myös siirtymistä hyvinvointialueelle.

Tietohallinnossa kollegojen määrä vähenee — Huima prosentti koko yksiköstä siirtyy hyvinvointi­alueelle, kun koko sote-puoli siirtyy sinne. Välillä hiukan huolettaa kollegoiden puolesta: miten he pärjäävät annetuilla resursseilla ja annetussa ajassa? Entä, jos irtautumista Espoosta ei saadakaan tehtyä vuoden loppuun mennessä, Jarkko pohtii.

Hän uskoo oman työnsä määrän lisääntyvän hiukan ainakin väliaikaisesti, kun kaupungin palvelukseen jää aiempaa vähemmän väkeä.

— Uskon, että työmäärän lisäys on vain väliaikaista ja kun siirtymä on tehty, tilanne tasaantuu.

Toimintaympäristön muuttuessa tietohallinnon on varmistettava, että järjestelmät toimivat niin kuin pitääkin.

Muuten kovin isoa mullistusta tietojärjestelmiin ei Jarkon mukaan ole luvassa.

— Odotan kovasti sitä, että pääsen kehittämään omaa työtäni. Uskon, että myös koko yksikössä tekeminen tehostuu ja suoraviivaistuu. Jatkossakin pyrimme pysymään ketteränä ja mukauttamaan toimintaamme — näin syntyy parasta tulosta.

Uuden kehittäminen houkutteli IT-kehityspäällikkö Saara Kontro hakeutui hyvinvointi­alueen työntekijäksi tietohallinnon yhteistoiminta­menettelyn yhteydessä.

9

Riittääkö töitä, muuttuuko palkka?

Muutoksessa on juridisesti kyse lainsää­ däntöön perustuvasta liikkeen luovutuk­ sesta.

– Henkilöstö siirtyy Espoon kaupun­ gilta hyvinvointialueelle niin sanottuina vanhoina työntekijöinä, Elina tarkentaa.

Eniten hyvinvoinnin ja terveyden toimi­alalla puhuttaa se, mitä liikkeen luovutus tarkoittaa oman työn kannalta.

Palkkojen mahdollinen muutos ja työn riittävyys uudella hyvinvointialueella ovat myös herättäneet keskustelua.

– Töitä kyllä riittää, ja ammattilai­ sia tarvitaan jatkossa vielä lisää, Elina vakuuttaa.

Palkat säilyvät ennallaan mutta on hyvä huomioida, että eri kunnissa ja kaupungeissa on erilaisia tehtävän­ kuvia, minkä vuoksi nykyiset palkat eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia.

Todennäköisesti palkkoja harmonisoi­ daan jossain vaiheessa, mutta sitä ennen tehtäväkuvien pitää olla yhteneväiset.

Lomakauden alla myös vuosilomien kohtalo mietityttää monia.

Pitämättä jääneitä lomia ei siirrossa menetä, vaan ne kulkevat mukana hyvin­ vointialueelle. Tarkoitus kuitenkin on, että vähintään 65 prosenttia tälle vuo­ delle kertyneestä lomasta olisi pidettävä kesälomakauden aikana.

Palkat säilyvät toistaiseksi ennallaan.

Todennäköisesti niitä harmonisoidaan jossain vaiheessa, mutta sitä ennen tehtäväkuvien pitää olla yhtenäiset.

Yhdessä hyvä tulee

Hyvinvointialueen valmistelussa pääl­ limmäisenä tunteena Elinan mukaan on innostus ja yhdessä tekemisen meininki.

Muutos ottaa kuitenkin aina aikansa, etenkin, kun kyseessä on näin iso pro­ sessi.

– Toivoisin, että me työntekijät suh­ tautuisimme keskeneräisessä tilanteessa itsellemme armeliaasti ja muistaisimme, että uuden organisaation luominen on tiimityötä – me kaikki teemme muutosta ja organisaatiota yhdessä pala kerrallaan.

Elina kertoo odottavansa jo maltta­ mattomasti seurakseen paitsi vanhoja työkavereita myös uusia kollegoita.

– Tällä hetkellä hyvinvointialueella on onneksi jo iso valmistelua tekevien joukko, ja muutosjohtajan lisäksi meitä valmistelu- sekä projektijohtajia on töissä noin 15. Innokkaina toivotamme kaikki hyvinvointialueelle tervetulleiksi, hän hymyilee.

ESPRESSI 2.2022

VASTAUKSIA HENKILÖSTÖÄ ENITEN ASKARRUTTAVIIN ASIOIHIN Henkilöstön kahvihuoneeseen kootaan ajan­kohtaiset materiaalit ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. Siellä voi myös osallistua kehittämiseen ja keskusteluihin.

Perjantaikahvit järjestetään perjantaisin kello 13.

Sähköpostiin jaetaan kerran kuussa uutiskirje, joka julkaistaan myös Essissä.

Esihenkilöt saavat viikkoviestin ja sen mukana infopaketteja, jotka on tarkoitus käydä läpi yksikkökokouksissa.

LÖYDÄT NÄMÄ Essin Organisaatio-välilehdeltä > Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

10

KOULUKURAATTORIEN JA -PSYKOLOGIEN ARKITYÖ SÄILYY ENNALLAAN Vaikka käytännön työ pysyy ennallaan, on hyvinvointi­alueelle siirtymisessä vielä avonaisia kysymyksiä. Niitä ratkotaan vuoden edetessä.

— Esimerkiksi vielä on työn alla se, miten siirtyminen mahdollisesti vaikuttaa toisen asteen koulutuksessa olevien tai ruotsinkielisten koulujen oppilaiden palveluiden järjestämiseen.

Yhtenä haasteena Terhi pitää työn viimeaikaista kuormittavuutta: pari vuotta kestänyt pandemia ja viimeisimpänä Ukrainan sota ovat näkyneet lasten ja nuorten huolissa, mikä puolestaan on työllistänyt kuraattoreita ja psykologeja merkittävästi.

— Nyt oppilailla korostuu tarve yhteisöllisyyteen ja yhteenkuuluvuuteen. On ollut tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta esimerkiksi omaan koululuokkaansa, kun pitkiä aikoja koulua käytiin etänä.

Ratkaisujakin on jo tehty. Aiemmin esimerkiksi kuraattoreille ei ollut määritelty oppilasmitoituksia.

— Nykyisin kullakin kuraattorilla on 670 oppilaan mitoitus, ja koulupsykologeille sitova mitoitus tulee ensi vuonna.

Tämä on yksi askel työhyvinvoinnin parantamiseen ja siihen, että kuraattorien ja psykologien työstä kouluissa tulisi alan ammattilaisten silmissä entistä vetovoimaisempia. Esimerkiksi lisää psykologeja tarvittaisiin tekemään merkittävää työtään lasten ja nuorten parissa.

Hyvänä Terhi pitää myös sitä, että jatkossa oppilashuollosta sekä lasten ja nuorten arjesta kulkeutuu tieto hyvinvointialueelle.

— Tiiviillä yhteistyöllä saadaan hyvinvointialueelle välitettyä tietoa siitä, millaisia koulutuksen järjestäjän — esimerkiksi Espoon kaupungin — tarpeet ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi.

KOULUKURAATTORIT ja -psykologit siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen vuodenvaihteessa, mutta työpisteet säilyvät kouluissa kuten ennenkin.

— Ensi vuoden alusta lasten ja nuorten ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palvelut, joihin muun muassa kuraattorit ja psykologit kuuluvat, sijoittuvat hallinnollisesti hyvinvointialueen perhekeskukseen. Sinne kuuluvat jatkossa myös muut lasten ja nuorten tuen palvelut, Terhi Pippuri kasvun ja oppimisen toimialalta selventää.

Hänen työaikansa vuoden loppuun saakka jakautuu puoliksi Espoon kaupungin opiskeluhuollon päällikön töihin ja puoliksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen opiskeluhuollon palvelujen järjestämisen valmistelutehtäviin.

Sote-lakipaketti päätettiin jo viime juhannuksena, ja sen mukaan kuraattorit ja psykologit ovat osa hyvinvointialueiden lähipalvelua.

— Työ jatkuu kuitenkin aiempaan tapaan lasten ja nuorten parissa näiden arjessa eli kouluissa. Oppilaille muutos ei näy lainkaan, vaikka virallisesti kuraattorien ja psyko­ logien työnantaja vaihtuukin.

Rehtorit johtavat koulukohtaista oppilashuoltoa niin kuin ennenkin ja organisoivat työtä koulujen sisällä.

Kuraattorit ja psykologit ovat työntekijöinä hallinnollisesti hyvinvointialueen alaisina samaan tapaan kuin esimerkiksi kouluterveydenhoitajat ovat jo nyt.

Hallinnolliset esihenkilöt ovat hyvinvointialueella, ja heidän kanssaan käydään keskustelut esimerkiksi työsuhteesta ja palkkauksesta.

— Opiskeluhuolto on keskeinen hyvinvointialueen ja Espoon kaupungin yhdyspinta eli yhteistyön tekemisen paikka, Terhi tarkentaa.

11

TAITEIDEN ESPOO

TEKSTI Tarja Västilä KUVAT Juho Kuva

Värikäs 50-vuotias

Teemavuosi pian puolivälissä!

Espoosta tuli ka upunki vuonna 19 72, ja tänä vuonna siitä tulee kuluneeksi 50 vuotta. Vuotta vie tetään tapahtum in ja kohtaamisin er i puolilla kaupun kia.

Nautitaan lähilu onnosta, seikkail laan urbaanissa kaup ungissa, sukelleta an kiehtovaan histo riaamme, innostu taan tulevaisuudesta — ja ihastutaan uudelleen kaupun kiimme. Tervetulo a mukaan yhteiseen juhlaan! espoo.fi/50

Ruotsinkielisen päiväkodin Kvis daghemin lapset värittivät Espoo 50 vuotta kaupunkina -teemavuoden tunnuksia. Samalla pienet taiteilijat kertoivat, mitä kaikkea he tietävät kotikaupungistaan.

TÄTÄ KAKSIKKOA yhdistää ainakin väri: sekä 6-vuotias Felix Östman että 3-vuotias Jonas ­Linderborg pitävät punaisesta. Siksi Jonas värittää punaiseksi myös tunnusta, joka kuvastaa Espoon juhlavuotta. Felix lienee nähnyt Espoon vaakunan, sillä pojan värittämän tunnuksen värit ovat sininen ja keltainen.

– Tykkään tehdä tätä, kommentoi nuori taiteilija.

Pöydän toisessa päässä 4-vuotias Arvid Lindh tavaa sormea apuna käyttäen: Esbo 50 år som stad.

– Aiomme ripustaa väritetyt kuvat koristamaan pihaa kevätjuhlien ajaksi. Lapset olivat jo huolissaan siitä, jos silloin sataa. Lupasimme laminoida ne, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Jenny Lagerholm. Hän opettaa 1–6-vuotiaiden Kamelerna-ryhmää Kvis daghemissa Kuitinmäessä.

Metsäretkelle joka viikko

Värittämisen ohessa voi perehtyä kotiseututuntemukseen. Mitä lapset tietävät kotikaupungistaan?

– Metro, kuuluu monesta suusta yhtä aikaa.

Urheiluseurojakin tulee opettajan avustamana mieleen: Espoo Oilers, FC Honka, FC Kasiysi, LePa ja Cetus.

Lapset saavat tietää, että Espoossa sijaitsee Pohjoismaiden suurin kaatopaikka.

– Aina opimme jotain uutta, toteaa Jenny.

– Pelaan kesällä jalkapalloa, kertoo 4-vuotias Ellen Weintraub.

Päiväkotilaiset ovat tutustuneet kotikaupunkiinsa myös retkillä ympäristöön: on käyty Nuuksiossa, Matinkylän rannassa ja Tapiolassa. Pandemian vuoksi bussireissut kauemmaksi ovat korvautuneet keskiviikkoisilla retkillä lähimetsään. Kettukin on nähty.

ESPRESSI 2.2022

Väriä, väriä, lisää väriä! Kvis daghemin lasten ­näkemykset Espoosta ovat valoisia ja värikkäitä.

12

Alicia, Ellen ja Ted esittelevät ylpeinä omia versioitaan Espoo 50 vuotta kaupunkina -tunnuksesta.

Ellen (oik.) kertoili jalkapalloharrastuksestaan. Taustalla Alicia keskittyy luomaan omaa tulkintaansa Espoo-tunnuksesta.

Kvis daghemin päiväkotilaiset ovat tutustuneet kotikaupunkiinsa myös retkillä ympäristöön: on käyty Nuuksiossa, Matin­kylän rannassa ja Tapiolassa.

– Kevään tulemista on seurattu siten, että lapset ovat ottaneet valokuvan aina samasta paikasta metsässä. Kuvat pistämme päiväkodin seinälle.

Kun kulttuurinkaan pariin ei ole päästy, Teatteri Taimine on vieraillut päiväkodissa. Teatteri Hevosenkenkäänkin mentäisiin mielellään, sillä esityksen jälkeen on aina saanut jätskit.

Jättebra att bo i Esbo

Arvidin keskittynyt värittäminen pysähtyy hetkeksi muiden lasten tarinointia kuunnellessa.

13

Värityspöydän takana seinällä on Suomen kartta, joka on pilkutettu erivärisillä ympyröillä. Lagerholmin mukaan teemana oli, missä kaikki asuvat. Liikkeelle lähdettiin avaruudesta, lähestyttiin maapalloa, sitten Suomea ja Espoota.

– Oranssi pilkku kuvaa Espoota, vanhempien ja isovanhempien kotipaikkakunnat on ympyröity eri väreillä. Tänne on saavuttu joka puolelta.

Teemavuosi on otettu tosissaan. Lapset tekivät uudet sanat Tuiki tuiki tähtönen -lauluun. Opettaja näyttää, miten komeasti laulu päättyy: Vi vill sjunga hipp hurra, bo i Esbo är jättemegabra.

TIESITKÖ TAITEIDENTÄMÄN? ESPOO

TEKSTI Paula Ristimäki KUVITUS Espoon kaupunki

VOIMAA TYÖN­ TEKIJÖIDEN MONINAISUUDESTA Moninaisuus on voimavara, ja tätä pääomaa haluamme lisätä omassa henkilökunnassamme. Yksi keino sen vahvistamiseksi on rekrytointi.

ESPOO on kaupunki, jossa asuu monenlaisia ihmisiä. Tämän saman moninaisuuden haluamme näkyvän myös työntekijöissämme.

– Kun kaupungin henkilökunta muistuttaa mahdollisimman paljon kaupunkilaisia, meillä on parhaat edellytykset palvella asukkaita hyvin, uskoo moninaisuus- ja osallisuusasioiden päällikkö Kaarina Salonen.

– Silloin tunnemme parhaiten asukkaamme ja näiden erilaiset tarpeet.

Moninaisista taustoista tulevat työkaverit tuovat oman kokemuksensa työyhteisöihin, opimme yhdessä, oivallamme uusia asioita ja olemme tuloksellisia, kun psykologinen turvallisuus tiimissä on korkealla.

Avoin, moninainen työpaikka on myös vetovoimatekijä: tällaisille työnantajille halutaan töihin. Moninaisuus ei kuitenkaan synny itsestään, ja siksi se on pidettävä aktiivisesti mielessä. Espoo toteutti Riesa Consultative Oy:n kanssa kyselyn, joka oli suunnattu niille, jotka rekrytoivat työntekijöitä kaupungin palvelukseen.

Kyselyllä selvitettiin rekrytoivien henkilöiden näkemyksiä laaja-alaisesti rekrytointiprosessista ja työyhteisön monimuotoisuus- ja yhdenvertaisuuskysymyksistä. Tarkoitus on kehittää kokonaisvaltaisesti toimintaa ja helpottaa rekrytoijien työtä moninaisuuden huomioimisessa.

Kaupungin työntekijöiden rekrytoijilta löytyy perustietämys moninaisuudesta. Myös sen lisäämiselle on selkeä tahtotila.

ONKO SINULLA ­valmiudet, osaaminen ja aikaa ottaa huomioon hakijoiden erilaiset tarpeet työhönottotilanteessa?

ESPRESSI 2.2022

Kyllä 79,2 % Ei 20,8 %

Esihenkilö, ennakoi!

Mieti työryhmäsi dynamiikkaa jo silloin, kun siinä ei ole vielä vapaita työpaikkoja tarjolla. Millaisia työntekijöitä ryhmäsi kaipaa ollakseen toimiva ja moninainen?

Tarkastele työtehtävää: voisiko siitä selvitä, vaikka suomen kielen taito ei olisi täydellinen tai liikkumisessa olisi rajoitteita?

Valmistaudu anonyymiin rekrytointiin jo ennalta. Sovi etukäteen esimerkiksi se, kuka voisi antaa hakijoille lisätietoja avoimesta työpaikasta, jos tulevaisuudessa rekrytoit anonyymisti.

Ei 13 % EOS 10 %

KOETKO, että ­työyhteisössäsi huomioidaan työntekijöiden moninaisuus ja yksilölliset tarpeet riittävällä tasolla?

14

Kyllä 77 %

Miten löydän ­rekrytoijana erilaisia hakijoita?

JOSKUS on hyvä käyttää taval­ lisimpien rekrykanavien lisäksi myös muita. Esimerkiksi roma­ nien työllistymistä edistää työn­ antajapooli romako.diak.fi/ tyonantajalle ja vammais­ foorumin vaikuttajaverkoston tavoittaa osoitteesta info@vammaisfoorumi.fi.

Voisiko ­tarjolla olevan työn mukauttaa moninaisuuden ­toteuttamiseksi?

TIEDÄTKÖ, mistä Espoon kau­ pungilla saa tukea työn mukaut­ tamiseen? Esimerkiksi työpai­ kan esteettömyyteen, saatavilla oleviin tukimuotoihin ja kieli­ kysymykseen liittyviin asioihin.

Kyllä 44,5 %

EOS 29,6 %

Ei 25,9 %

VALMIUTTA ja halua mukautta­ miseen ja tarpeiden huomioimi­ seen on, mutta tietoa tarvitaan lisää.

Kokeilisinko ­anonyymia ­rekrytointia?

Espoossa käytettiin anonyymia rekrytointia 138 kertaa vuonna 2021.

Anonyymissa rekrytoinnissa haastatteluun tulija valitaan hakemuksissa kerrotun osaa­ misen ja työkokemuksen perus­ teella ilman nimi-, yhteystieto-, ikä-, sukupuoli- ym. henkilötie­ toja. Nämä selviävät vasta haas­ tatteluihin valinnan jälkeen.

15

Miksi ­moninaisuuden huomioonotto ­rekrytoinnissa tuntuu joskus ­vaikealta?

Aikataulupaineet — rekrytointi­ tilanteet tulevat eteen nopeasti ja on kiire löytää tekijä vapautuneeseen työtehtävään.

Vammaisuutta ja v ­ ammaisuuden vaikutuksia ei tunneta, ja niitä ­helposti liioitellaan.

Esteettömyyden järjestämistä ­pidetään vaikeana.

Osatyökykyisyys ei ole selvä käsite.

Anonyymi rekrytointi ei ole selvä käsite.

Tukipalveluista (esim. työnteki­ jöille tarjolla olevat tulkkipalvelut tai ­vammaispalvelut) ei ole tietoa.

Rekrytointi-ilmoitusten teko — miten laaditaan ilmoitus, josta moninaisuu­ den arvostaminen käy ilmi? Esimer­ kiksi ilmoitukseen lisättävää moni­ naisuuslauseketta pidettiin hyvänä asiana, jos sellainen olisi. Eri taus­ toista tulevien kannustaminen työn­ hakuun tuottaa myös tulosta.

TAITEIDEN ONNISTUMISIA ESPOO

TEKSTI Pi Mäkilä KUVAT Roope Permanto

Kirjasto on poikkeus­aikojen turvasatama Pandemia-aika ja Ukrainan sota ovat osoittaneet, että poikkeuksellisina aikoina kirjasto on monelle kaupunkilaiselle tärkeä, turvallinen kohtaamispaikka. Sellon kirjastossa tiedetään, että kriisitilanteessa kirjasto sopeutuu nopeasti uuteen.

SELLON kirjaston lastenosastolla kuuluu tasainen,

rauhallinen puheensorina, ja vierailijoita astuu sisään tasaiseen tahtiin. Toisin oli vielä alkuvuo­ desta, kun koronarajoitukset sulkivat ison osan kirjastojen toiminnasta.

Koronapandemia laittoi kirjastot ajoittain ­koville, mutta samaan aikaan kirjastoista muodos­ tui etenkin monille lapsille ja nuorille entistä tär­ keämpi tapaamispaikka. Kun kaikki muu oli kiinni, kirjastossa pystyi tapaamaan tuttavia ja vaihta­ maan ajatuksia henkilökunnan kanssa.

Kirjaston merkitys tärkeänä kohtaamispaik­ kana korostui entisestään, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa.

– Sota on mietityttänyt paljon varsinkin ­nuoria asiakkaita. Heille kirjasto on helppo matalan kyn­ nyksen paikka, johon tullaan viettämään aikaa ­kavereiden kanssa, kertoo Espoon kaupungin­ kirjaston lasten ja nuorten osallisuuden edistämi­ sen kirjastopalvelupäällikkö Leila Koivukangas.

Leilan mukaan moni nuori tulee Sellon kir­ jaston Pointti-nimeä kantavalle nuortenosastolle ­pidemmänkin matkan päästä.

– Etenkin maahanmuuttajanuoria käy meillä paljon. Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikoihin moni tuli kirjastoon ensimmäistä kertaa elämässään.

Sittemmin kirjastossa käymisestä ja kavereiden tapaa­misesta on muodostunut näille nuorille tär­ keä tapa, Leila sanoo.

ESPRESSI 2.2022

Yhteiskunnallisen vuoropuhelun paikka

Monimuotoisuus ja eri väestöryhmien huomioi­ minen ovat kirjastopalveluille tärkeitä arvoja.

– Se on myös asiakaspalvelun kannalta olen­ naista. Olemme esimerkiksi pyrkineet palkkaa­ maan monimuotoisista lähtökohdista olevaa henkilökuntaa, johon asiakkaatkin voivat sa­ maistua. Meidän mottona on, että kirjasto kuu­ luu kaikille. Jos byrokratiaa on liikaa ja esimer­ kiksi kirjastokortin saaminen on tehty hanka­ laksi, kirjastoon tulemisen kynnys kasvaa, sanoo Espoon kirjastopalveluiden johtaja Ritva Nyberg.

Ritva huomauttaa, että jo kirjastolaki takaa, että kirjaston tehtävänä on toimia yhteiskunnal­ lisen vuoropuhelun paikkana. Kevään aikana se on tarkoittanut käytännössä esimerkiksi kirjas­ ton toimimista erilaisten Ukrainan tilanteeseen liittyvien keskustelutilaisuuksien ja rauhankon­ serttien tapahtumapaikkana.

Kirjallisuudesta lohtua ja ymmärrystä – Kirjat ja kirjallisuus ovat varmasti tuoneet ihmisille lohtua erilaisten kriisien kohdatessa.

Itsekin huomasin, että korona-aikana kuuntelin äänikirjoja paljon enemmän kuin aiemmin. Kun maailma on mullistusten kourissa, kirjojen maailmassa pääsee todellisuutta pakoon, Ritva huomauttaa.

16

ESPOON 16 KIRJASTOA • Entressen kirjasto, Espoon keskus • Haukilahden kirjasto • Ison Omenan kirjasto, Matinkylä • Kalajärven kirjasto • Karhusuon kirjasto • Kauklahden kirjasto • Laajalahden kirjasto • Laaksolahden kirjasto • Lippulaivan kirjasto, Espoonlahti • Nöykkiön kirjasto • Otaniemen kirjasto • Saunalahden kirjasto • Sellon kirjasto, Leppävaara • Suurpellon kirjasto • Tapiolan kirjasto • Viherlaakson kirjasto

Sota herätti kirjastoissa kysymyksen, miten venäjänkielisen kirjallisuuden hankinnan käy.

– Onneksi nyt näyttää siltä, ettei sota ole vaikuttanut siihen. Olemme pystyneet hankkimaan myös ukrainankielisiä kirjoja, Ritva Nyberg (vas.) Marjatta Karjalainen ja Leila Koivukangas kertovat.

17

Sama näkyy myös kirjaston asiakaspalvelupisteissä. Sen näkee työssään Sellon kirjaston kirjastoneuvoja Marjatta Karjalainen.

– Kirjojen lukeminen on monille henkireikä.

Esimerkiksi ennen ensimmäisiä sulkutoimia asiakkaat saattoivat paniikkilainata isoja määriä kirjoja, kun pelkona oli, että kirjastotkin saatetaan sulkea kokonaan, Marjatta sanoo.

Parhaillaan Ukrainassa jylläävä sota näkyy kirjaston lainausluetteloa tutkittaessa. Kriisitilanteet voivat näkyä yllättävinä varauspiikkeinä. Esimerkiksi presidentti Mauno Koiviston kirja Venäjän idea nousi sodan syttyessä suosikkiteokseksi.

– Ja kun maailmalla tapahtuu, kirjaston merkitys medialukutaidon edistäjänä ja mediakasvattajana korostuu.

– Lasten ja nuorten mediakasvatusta on kyllä pohdittu aiemminkin, mutta nyt laadimme sellaista strategiaa, joka palvelee myös aikuisia, Leila huomauttaa.

Etäaika toi uusia asiakasryhmiä

Etäaikana tapahtumat siirtyivät sähköisille alustoille. Niiden saama suosio yllätti.

– Etäkirjavinkkaustapahtumat tulivat tosi suosituiksi. Olemme järjestäneet muutenkin paljon erilaisia tapahtumia, kuten lapsille ja nuorille suunnattuja askartelupajoja, etänä. Sittemmin olemme siirtyneet tapahtumien osalta hybridimalliin, jossa osa tapahtumista järjestetään taas kirjastolla ja osa etänä, Marjatta sanoo ja jatkaa: – Harva meistä osasi aiemmin striimata tapahtumia, nyt se luonnistuu jo useammalta.

– Espooseen on myös saapunut lukuisia ukrainalaisia pakolaisia. Toivottavasti tavoitamme ja pääsemme toivottamaan tervetulleiksi myös heidät, Ritva pohtii.

Aiemmin kirjastojen henkilökunta on käynyt vastaanottokeskuksissa esittelemässä kirjastojen toimintaa. Myös kirjastoauto on kiertänyt vastaanottokeskuksissa.

– Ajatuksena on, että voisimme ­järjestää nopeasti ainakin jonkinlaisia pieniä juttuja

Kriisistä toiseen 18.3.2020 Kirjastot suljettiin valtioneuvoston päätöksellä koko maassa.

ESPRESSI 2.2022

3.5.2020 Kirjastot avattiin osittain, ja toimintaa käynnistettiin vähitellen ja hallitusti. Tämän jälkeen E-kirjojen lainamäärät kasvoivat, mutta kävijämäärät putosivat 35 prosenttia.

Leila Koivukangas (vas) ja Merituuli Hemilä nuorten osastolla. Lapset ovat tärkeä osa kirjaston asiakaskuntaa.

Lähteet: Ritva Nyberg, Kirjakauppaliitto 2021, Tilastokeskus 2020 Alkuvuosi 2021 Palvelut olivat ­rajoitettuja, eli vain varaus­ten nouto ja lyhyt asiointi oli mahdollista.

18

1.6.2021 alkaen ­ ormaali N ­asiointi oli taas mahdollista.

Syyskuu 2021 Kokoontumis­ rajoituksia purettiin hetkellisesti.

Joulukuussa rajoituksia kiristettiin taas.

24.2.2022 Venäjä hyökkää Ukrainaan

Laura Hakomaa hyllyttymässä lastenkirjoja.

Kirjastojen ­asiakkaina on kaikenlaisia ihmisiä, kaikenlaisista taustoista. Esimerkiksi maahanmuuttajille kirjasto voi olla varsin vieras instituutio.

– Moni on kysellyt, tarvitaanko kirjastokorttia esimerkiksi siihen, että kirjastoon tulee viettämään aikaa lapsen kanssa. Ei tarvitse.

Kirjasto kuuluu kaikille, Marjatta Karjalainen painottaa.

Kevät 2022 Rajoituksia ei ole, mutta kaikissa Espoon kirjastoissa pidetään huoli siitä, ettei esimerkiksi kokoontumistiloihin saavu liikaa väkeä kerralla.

­ukrainalaisille pakolaislapsille. Suunnitteilla on ainakin perhepajoja, askartelua ja satutunteja. Osa näistä tulee olemaan kirjaston järjestämiä, osaa koordinoivat alueella toimivat vapaaehtoiset, Leila kertoo.

Eri sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö on kirjastoille muutenkin tärkeä voimavara. Taustaajatuksena on, että kirjasto voi tarjota puitteet ja alustan, ja kansalaiset tai esimerkiksi järjestöt voivat itse järjestää tapahtumia.

19

Kriisi teki kirjastosta ketterämmän

Kirjaston yksi perustehtävistä on ehkäistä syrjäytymistä, edistää yhteiskuntarauhaa ja turvata yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi KulttuuriEspoo 2030 -ohjelmassa todetaan, että kirjastossa rakennetaan uutta yhteisöllistä kaupunkilaisuutta. Siksi myös kirjastojen henkilökuntaa on koulutettu kohtaamaan erilaisia ihmisryhmiä.

– Emme voi toimia sosiaaliohjaajina, mutta pystymme neuvomaan asiakkaat tarvittaessa oikean tahon pariin. Teemme esimerkiksi paljon yhteistyötä A-klinikkasäätiön kanssa. Heiltä olemme saaneet neuvoja ja vinkkejä päihdeasiakkaiden kohtaamiseen. On tärkeää, että meillä pystytään saattamaan asiakkaat oikean avun piiriin, Ritva sanoo.

Kohtaamiset ovat kuitenkaan harvoin suoraviivaisia. Tällöin tarvitaan pitkäjänteisyyttä.

– Jos meillä pyörivä asiakas ei ole halukas tekemään yhteistyötä, voi kestää kauankin, ennen kuin saamme hänet ohjattua sosiaalituen piiriin. Luottamuksen saavuttaminen käy harvoin yhdessä yössä, Leila kertoo.

Ritva uskoo, että erilaiset kriisit ovat opettaneet kirjastoille paljon. Koronapandemian ansiosta kirjastoilla voi olla jopa aiempaa suurempi merkitys yhteiskunnassa.

– Kirjastoista on tullut aiempaa ­ketterämpiä.

Olemme pystyneet reagoimaan muutoksiin ja muuntuneet tilanteiden mukana. Samalla ihmiset ovat tulleet tietoisiksi siitä, miten monipuolisia palveluita kirjastot tarjoavat, hän summaa.

1.

2.

1. Ellen Björkman pitää työnsä parhaina puolina ihmisten auttamista ja tukemista.

3.

4.

2. Digihyvinvointi-chat-palvelun voi ladata mobiilisovelluksena puhelimeen.

Chat-keskustelu toimii myös selaimen kautta osoitteessa digihyvinvointi.l­­upalvelut.fi 3 & 4. Keskitetyssä puhelinpalvelussa maanantait ovat ruuhkaisimpia.

Puheluita tulee keskimäärin 300 päivässä ja chattiin joitakin kymmeniä päivittäin. ”Olisi hyvä, jos chat yleistyisi”, Ellen ja Kaisu toivovat.

5. Kaisu Tamminen arvostaa omassa työssään erityisesti tiimityötä ja uuden kehittämistä.

ESPRESSI 2.2022

20

TEKSTI Susanna Haanpää KUVAT Roope Permanto

KUNTALAISELLA TÖISSÄ

Työpari ja kollegat

Timanttista palvelua chatissa Äitiys- ja lastenneuvolan keskitetty puhelinpalvelu neuvoo nykyisin myös Digihyvinvointi-sovelluksen avulla.

ARKIAAMUISIN puoli yhdeksältä äitiysja lastenneuvolan keskitetyssä puhelinpalvelussa avataan kanavat asiakkaiden yhteydenottoja varten. Aiemmin tämä tarkoitti puhelinta, mutta helmikuusta alkaen asiak­ kailla on ollut mahdollisuus käydä terveydenhoitajan kanssa keskustelua myös chatpalvelussa.

– Chatissa voi hoitaa terveydenhoitajan kanssa kaikki samat asiat kuin mitä puhelimitsekin – kyseessä on siis sama palvelu, kertoo terveydenhoitaja Ellen Björkman.

Terveydenhoitaja Kaisu Tamminen tarkentaa, että niin sanotuissa selkeissä vaivoissa chat on helppo ja nopea kanava neuvoa asiakasta.

– Chat soveltuu esimerkiksi kysymyksiin raskausajan oireista tai laboratorio­ tuloksista. Siihen voi lähettää myös valokuvan, minkä avulla vaikkapa vauvan ihon kuntoa voidaan arvioida. Varsinaista vastaanottokäyntiä se ei kuitenkaan ­korvaa, painottaa Kaisu, joka on siirtymässä ­terveydenhoitajan työstä sähköisen ­asioinnin sovellusasiantuntijaksi digikehitysyksikköön.

Nopeaa ja turvallista neuvontaa

5.

Digihyvinvointi-sovelluksessa asiakas tekee ensin vahvan tunnistautumisen Suomi.fitunnisteillaan. Seuraa muutama kysymys, joiden jälkeen vapaana oleva terveydenhoitaja aloittaa keskustelun.

Chat on ainakin toistaiseksi ollut nopeampi yhteydenottokanava kuin neuvontapuhelin.

– Voimme antaa ihan timanttista palvelua chatissa etenkin nyt, kun sinne ei oike21

astaan tarvitse jonottaa, Kaisu hehkuttaa.

Chatissa asiakkaalle voi tehdä lähetteen vaikka laboratoriotutkimuksiin ja liittää suoria linkkejä lisätietoja antaville sivustoille erilaisissa raskaus- tai vauvaajan kysymyksissä.

– Hyvää on sekin, että asiakkaalle jää keskustelut talteen, jolloin hän voi palata tarkistamaan ohjeita myöhemminkin.

Kaisun ja Ellenin mukaan chat on myös tietoturvan näkökulmasta monissa tilanteissa puhelinta parempi.

– Esimerkiksi jos asiakas haluaa ajan raskauden ensikäynnille, on sitä mukavampi varata työpaikan koneelta muiden katseilta suojassa, eikä niin, että työ­ kaverit kuulevat perheenlisäyksestä heti alkuvaiheessa.

Neuvolan tarpeisiin räätälöity

Digihyvinvointi-sovellus on hankittu kilpailutuksella, jossa valituksi tuli Mehiläisen järjestelmä. Sitä on kehitetty Espoon ja muiden hyvinvointialueen organisaatioiden tarpeiden mukaiseksi.

– Osallistuimme Kaisun kanssa sen räätälöintiin neuvolatoimintaan sopivaksi, Ellen kertaa.

– Lisäksi laadimme ohjeita työntekijöille siihen, miten erilaisiin asiakkaiden kysymyksiin vastataan, Kaisu selittää.

– Digihyvinvointi-sovelluksen taustat ja koulutusmateriaalit on nyt tehty, ja niitä voisi soveltaa eri toimialoille.

Jos projekti laajenisi, pystyisimme tarjoamaan entistä parempaa palvelua asiakkaillemme.

HETKINEN ESPOOTA

KUVA Juho Kuva

Ukrainan väreissä Oittaan ulkoilukeskus liputtaa keltaisin ja sinisin värein tervetulleeksi alueelle.

Se on yksi niistä tuhansista pienistä ja isommista myötätunnon eleistä, joita Suomessa on kevään aikana nähty Ukrainan tueksi.

Ukrainan sota on herättänyt niin yksityisten kuin kuntien, yritysten ja muiden yhteisöjen auttamishalun.

Konkreettisen avun lisäksi haluamme näillä pienillä eleillä ilmaista myötätuntomme myös koko Ukrainan kansalle.

PISARA MERESSÄ.

Maailma on ­liputtanut ­sinikeltaisin värein ­myötätuntoaan ukraina­ laisille. Nämä pienet pisarat ovat synnyttäneet myötä­ elämisen meren.

ESPRESSI 2.2022

22

23

GALLUP

LÄHDE MUKAAN HARRASTUSRYHMIIN! Mukavaa tekemistä tuttujen tai vähän tuntemattomampienkin työkaverien kanssa — sitä tarjoavat Espoon kaupungin harrastusryhmät.

KAUPUNGIN 24 TOIMIVAA harrastus­ ryhmää tarjoavat mahdollisuuden yhteiseen harrastamiseen, esimerkiksi kalastukseen, veneilyyn tai vaikka kuoro­ lauluun. Osa on avoimia kaikille kaupungin työntekijöille, osa vähän rajatummille ryhmille, esimerkiksi jonkun tietyn koulun tai työyhteisön henkilökunnalle.

— Ennen koronaa ryhmät toimivat hyvin­ kin aktiivisesti, mutta nyt on hetken ollut vähän hiljaisempaa, kertovat henkilöstö­ neuvoston puheenjohtaja Pekka Pikka­ rainen ja sihteeri Minna Haavistola.

Lista harrastusryhmistä löytyy Essistä, samoin yhteyshenkilöiden yhteystiedot, joihin voi ottaa yhteyttä, jos ryhmä kiinnostaa. Tai perusta itse uusi ryhmä! Kerää ihmisiä ympärillesi ja alkakaa toimia yhdessä, se riittää.

Harrastusryhmät voivat saada henkilöstöneuvostolta avus­ tusta toimintaansa. Tänä vuonna avustusta jaettiin 200— 1 000 euroa ryhmää kohti. Hakuaika on joulu­ kuussa ja avustukset myönnetään alkuvuodesta.

Pekka ja Minna suosittelevat lämpimästi harrastusryhmiin liittymistä.

— Jo ihan työhyvinvoinnin kannalta tekee hyvää touhuta työkaverien kanssa myös työajan ulkopuolella, tehdä jotain mukavaa yhdessä ja ladata akkuja.

Linkin harrasteryhmiin löydät Essin Henkilöstöedut-sivulta tai hakusanalla ”harrastusryhmät”.

”ESPOON kaupungin Keila EKK ry:llä on vakituinen keilavuoro Tapiolassa. Järjestämme myös kaksi kertaa vuodessa mestaruuskisoja ja osallistumme Firmakeilailun SM-kisoihin. Itse olen keilannut aktiivisesti vuodesta 2007 alkaen. Se on kiva harrastus ja ­vienyt myös yhteisille reissuille ympäri Suomea Firmakeilailun SM-kisoihin.”

KATJA VIDGREN, sihteeri

”VANHAT KUHAT ry perustettiin 60 vuotta sitten henkilökunnan kalastus- ja veneily­ kerhoksi. Tänä vuonna laajennamme ­toimintaamme myös kanootti- ja kajakki­ harrastukseen. Toimintamme keskittyy Lilla Bodön saarelle Espoon Suvisaaristoon. Itselleni kalastus on intohimo, ja tässä porukassa on paljon saman intohimon omaavia harrastajia. Tervetuloa mukaan, jos tunnistat kalastajan tai veneilijän itsessäsi!”

EERO HAATAJA, maankäyttövalmistelija ”RAKASTAN lukemista ja kirjoista puhumista! Rastaalan ­koulun kirjallisuuskerhoon hankitaan henkilöstö­rahoilla erilaisia yhteisesti v ­ alittuja kiinnostavia kirjoja. ­Kokoonnumme noin kerran kahdessa kuukaudessa k ­ eskustelemaan luetuista kirjoista. Ryhmä koostuu koulun henkilökunnasta, mutta mukana on myös muutama eläkkeelle siirtynyt koulun työn­tekijä.”

HANNA VIHTONEN-VETTENNIEMI, Rastaalan koulun rehtori